• Viikot 48-49 – Nro 22/2018 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta M unkin S eutu Varaa hoivakotipaikkasi nyt 09 7750 5980 HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus tanssi aikuisbalettia suorita oikeustieteen opintoja animoi giffejä suunnittele oma kuosi opi katalaania soita bassoa 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € Meillä jokainen löytää kodin – ja jokainen koti löytää asukkaan. Lars Lindroos / 040 300 2309 Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi TERVETULOA TUTUSTUMAAN ANTTIIN JA VALTTERIIN! Olemme molemmat lisänneet vastaanottoaikojamme Munkkiniemessä ja otamme vastaan myös uusia potilaita. Varaa aika uudessa nettiajanvarauksessamme tai soita meille. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 Tutustu myös uusiin kotisivuihimme MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI Valtteri Väyrynen Hammaslääkäri Antti Suntio Hammaslääkäri
• 2 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Kutsu Joulumyyjäiset Saga Munkkiniemessä Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasunnot puh. 050 5215 139 | ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi Saga Munkkiniemen joulumyyjäisiin keskiviikkona 12.12.2018 klo 13 15. Luvassa ostoksia ja mukavaa yhdessäoloa jouluisissa tunnelmissa. Myyjäisten aikana Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen palvelutaloomme. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Mantan markkinat 17.11.2018 – 9.1.2019 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry QMedical edustaa hammashoidon huippuosaamista. Asiantuntijamme ovat aktiivisia sekä alan kotimaisessa että kansainvälisessä tutkimusja kehitystyössä. Tule mukaan pilottiryhmään ja ole ensimmäisten joukossa, joille asennetaan uudentyyppiset, sirot saksalaisvalmisteiset Medentika -implantit. Tarjoamme potilaille hoidon erikoishammaslääkärin ja erikoishammasteknikon saumattomassa yhteistyössä. Vielä muutama mahtuu mukaan. Ryhmän jäsenet saavat hoidon erikoishintaan: Hinta sisältää kokoproteesit yläja alaleukaan sekä alaleuan proteesin pysyvyyden varmistavat implantit ja erikoiskiinnikkeet. Siihen sisältyy tarvittava alkutarkastus, röntgenkuvat sekä systemaattinen jälkiseuranta. Erikoishammasteknikot Toivoisitko hammasproteesin pysyvän paremmin paikoillaan? Ota yhteyttä numeroon 010 2715 100 sovi aika alkutarkastukseen. Mikäli implanttihoidolla voidaan parantaa proteesiesi kiinnitystä sinulle varataan aika suuja leukakirurgin vastaanotolle. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkempi tutkimus ja hoitosuunnitelma. Hoito voidaan suorittaa miellyttävästi kevytnukutuksessa ja toipuminen on yleensä nopeaa. • • • • Puutarhurinkuja 2, 3 krs. 00300 Helsinki • Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Pikku Huopalahti 3.900 € Toimi näin: ONNI hammas Erikoishammasteknikot on lähellä asiakasta ja tarjoaa proteesien käyttäjille yksilöllisiä ratkaisuja ja sujuvaa palvelua. www.miinasillanpaa.fi Oletko eläkkeellä? Kaipaatko juttukavereita? Haluatko liikkua ja ulkoilla? Tule mukaan 16.1.2019 alkavaan maksuttomaan ryhmään ja löydä uutta Virkeyttä eläkepäiviisi! Virkeyttä ja vireyttä ryhmätoimintaa Pikku Huopalahdessa Ota yhteyttä Tuijaan 20.12. mennessä puh. 044 33 66 068 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 49. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49/2018 Ajankohtaista M unkin S eutu Friidu Stadin Slangin bamikseksi Helsinkiläisten kirkollisveroprosentti säilyy ykkösenä Munkkiniemessä Helsingin korkein äänestysvilkkaus Helsingissä 11,3 prosenttia äänesti seurakuntavaaleissa, Munkkiniemessä lähes 18 prosenttia Seurakuntavaaleissa äänestettiin oman seurakunnan kirkossa. Kuva äänestyksestä Malmin kirkossa. Kuva: Jenna Lehtonen ? Seurakuntavaalien korkeimmat äänestysprosentit Helsingissä löytyvät Munkkiniemen 17,5 % (14,9 %) ja Lauttasaaren 16,6 % (16,5 %) seurakunnista. Lauttasaaren seurakunta sai myös 16–17-vuotiaat äänestämään. Kyseisestä ikäluokasta 14 % käytti äänioikeuttaan. Helsingin seurakuntien äänestysprosentti pysyi neljän vuoden takaisessa 11,3 prosentissa (11,3 %). Helsinkiläiset äänestivät ennakkoon yhtä innokkaasti kuten neljä vuotta sitten. Ennakkoääniä annettiin 17 304 (17 224) ääntä. Helsingin seurakuntien 291 165 jäsenellä on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin yhteensä 91 jäsentä, joista suomenkielisistä seurakunnista 81, ruotsinkielisistä 10. Lisäksi jokaiselle seurakunnalle valittiin seurakuntaneuvosto. Seurakuntaneuvostoihin valittiin jäseniä yhteensä 278, joista suomenkielisiin seurakuntiin 240. Seurakuntavaalien äänestysprosentit Helsingissä: vuonna 2014/11,3 % 2010/ 13,9 %, 2006/ 8,2 % ja 2002/ 6,2 % Sivut 12-13 ? Stadin Slangin sääntömääräinen syyskokous teki historiaa. Kaisaniemen ravintolaan kokoontuneet 86 päätösvaltaista yhdistyksen jäsentä valitsi Slangin puheenjohtajaksi ekaa kertaa friidun. Pirjo ”Pirde” Tuohimaan valinta oli yksimielinen. Väistyvä bamis, hyvin hommansa hoitanut Harri Saksala oli ilmoittanut halustaan vetäytyä duunista. Hän oli silminnähden tyytyväinen nyyan seuraajansa valintaan. Pirde on vuosia ollut mukana Slangin toiminnassa ja slangijengille tuttu moniosaaja. Gamlaa ja nyyaa bamista yhdistää musiikki. On kliffaa, että slangin johtoon saatiin valkatuks friidu, joka osaa bamlata ja sjungata ja on innostunut. Bamiksen ei kuitenkaan tartte pärjätä yksin, vaan hänellä on rinnallaan kokenut hallitus ja aktiivinen toiminnanjohtaja Marjut Klinga. Hallitukseen tuli snadeja muutoksia. Soile Tammisto valittiin erovuoroisista jatkamaan äänivyöryllä. Olli Anikari nousi varajäsenestä varsinaiseksi. Kari Varvikolle kävi päinvastoin. Ekana varajäsenenä jatkaa Raimo Kuitunen. Täysin uusi friidu hallituksessa on Leena Rautavaara. Gamloina ja kokeneina jatkavat Pirkko Haapala, Seppo Palminen, Jaakko Perkiökangas ja Esko Vepsä. Slangin jäseniä on kaikkiaan 3200. Jotkut ovat esittäneet, että kokouksessa he voisivat olla edustettuina valtakirjalla. Tollaseen pelleilyyn ei onneksi ole funtsittu lähteä. Paikalla olevat pystyy nykysäännöin hyviin päätöksiin ilmankin, kuten Kaisaniemen tyylikkäässä atmosfäärissä tehtiin. Nuoria jäseniä eli jangstereita Slangi glaiduun jengiinsä kaipailee. Jäsenmaksu on 33 euroa ja alle 18 vuotiailta vain 5. Sillä saa himaan mainion aviisin Tsilarin muutaman kerran vuodessa. Jarmo Niemenkari Uusi puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa sai Harri Saksalalta halauksen. Arkkitehtien Munkkiniemi ? Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan: helsinkiläisten veroprosentti on 1,0 myös vuonna 2019. Tämänhetkisen arvion perustella vuoden 2019 kirkollisverokertymä Helsingissä on 80,7 miljoonaa euroa. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. Tällä päätöksellä ja näillä verovaroilla Kirkko Helsingissä auttaa kotikaupunkinsa hädänalaisia ja tukee mm. lasten ja nuorten kasvatusta. Kirkollisverokertymästä lähes 3 miljoonaa euroa ohjataan lähetystyöhön ja kansanväliseen apuun. Kirkollisveroprosentti sekä toiminnan ja auttamisen painopisteet ovat esimerkkejä asioista, joista vaaleilla valittavat luottamushenkilöt päättävät. Seurakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.11. Silloin äänestää voi omassa seurakunnassaan kello 11–20. ? Kartano, yli satavuotias raitiovaunulinja, Kalastajatorppa, juuri 80 vuotta täyttänyt Munkkiniemen yhteiskoulu, koripallo. Muun muassa tällaisista asioista Munkkiniemi tunnetaan. Sivu 16 Vihdintie muuttumassa bulevardiksi ? Vihdintien bulevardihanke etenee suunnitellusti. Korkein hallinto-oikeus tyrmäsi puolet Helsingin suunnittelemista kaupunkibulevardisuunnitelmista. Osa niistä siis voidaan kuitenkin toteuttaa, muun muassa Vihdintien muuttaminen bulevardiksi on mahdollista. Turunväylän muuttamisen korkein hallinto-oikeus tyrmäsi, samoin kuin Länsiväylän, Hämeenlinnanväylän sekä Lahdenväylän suunnitelmat. Korkeimman hallinto-oikeuden julkistama päätös koskee Helsingin yleiskaavasta tehtyjä valituksia. Vihdintien bulevardi käsittää ensimmäisessä vaiheessa Huopalahdentien sekä Vihdintien osuuden Haagan liikenneympyrästä Kaupintielle, noin neljän kilometrin matkan. Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sisääntuloväylien muuttamista kantakaupunkimaiseksi asuinkaduksi. Ratkaisulla saadaan lisää rakennusmaata lähelle bulevardien tien reunaa. Nopeudet tippuvat puoleen, jolloin rakentaminen lähelle tietä on mahdollista. Terhi Koulumies ja Sari Sarkomaa ehdolle Sivu 5
• 4 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2018 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Lähes joka viides äänesti vaaleissa Munkkiniemessä S eurakuntavaalien korkeimmat äänestysprosentit Helsingissä löytyvät Munkkiniemen 17,5 % (14,9 %) ja Lauttasaaren 16,6 % (16,5 %) seurakunnista. Lauttasaaren seurakunta sai myös 16–17-vuotiaat äänestämään. Kyseisestä ikäluokasta 14 % käytti äänioikeuttaan. Helsingin seurakuntien äänestysprosentti pysyi neljän vuoden takaisessa 11,3 prosentissa (11,3 %). Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi yhteiseen kirkkovaltuustoon vuosiksi 2019–2022 valittujen keski-ikä on n. 50 vuotta. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 valtuutetusta yli puolet, 62 % on naisia ja 38 % miehiä. Kirkkovaltuustoon valittiin 51 uutta valtuutettua eli yli puolet. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain viisi alle 30-vuotiasta. Seurakuntavaalien ääniharavat tulevat Lauttasaaren seurakunnasta. Seurakuntaneuvostoon valittiin Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä 374 äänellä (uusi). Kirkkovaltuustopaikkansa uusivat KTM Juha-Pekka Sihvonen, joka keräsi 376 ja seurakuntapastori Kristiina Kartano 344 ääntä. Isot äänimäärät keräsivät myös keskustakirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä Ville Jalovaara Vuosaaren seurakunnasta. Töölön seurakunnan kuusi valittua kirkkovaltuutettua ovat kaikki naisia, muun muassa partiojohtaja ja Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen uusivat paikkansa ja FT Eija-Riitta Korhola nousi uutena valtuustoon Valtuustoon valittiin myös muita laajemminkin tunnettuja nimiä kuten muusikko, Jukka Leppilampi (uusi) ja Setan pj. Juha-Pekka Hippi Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä näyttelijä-suntio Sara Paavolainen (uusi) Oulunkylän seurakunnasta. Yhdenvertaisuusasiantuntija Anni Valovirta (uusi) Munkkiniemestä, toimittaja Tiiu Pohjalainen (uusi) Pakilan seurakunnasta sekä toiminnanjohtaja Otto Lehtipuu (uusi) Paavalin seurakunnasta. Kannelmäen seurakunnasta jatkaa dosentti, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi, hallituksen puheenjohtaja Peter Fryckman Herttoniemen seurakunnasta sekä kaupunginvaltuutettu, TM Hanna Mithiku Munkkiniemen seurakunnasta. Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä on 11,3 % (2014/ 11,3 %), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan lähes 32 800 helsinkiläistä seurakunnan jäsentä. Vantaan seurakuntayhtymän Villi Länsi ? Asumme mieheni kanssa Lehtisaaressa, Vantaan seurakuntayhtymän omistamalla tontilla. Kerrostalomme on vanha talo 60-luvulta, ei mitään erikoisuuksia. Vantaan seurakuntayhtymä on nyt nostamassa v. 2020 alusta tonttivuokraa meidän asunto-osakeyhtiölle 700 %. Juuri näin, tässä ei ole painovirhettä, ei ole kyseessä 70 % vaan 700 % !!! Vaatimuksena on myös ollut että tonttivuokralaiset (eli me asukkaat) maksaisivat omistajan, eli Vantaan seurakuntayhtymän, kiinteistöveron. Onko tämä laillista? Vantaan seurakuntayhtymä on, niin kuin monet muutkin seurakuntaorganisaatiot, kiperässä tilanteessa kun taloustilanne on heikko ja jäsenet irtaantuvat seurakunnista eikä siten enää maksa kirkollisveroa. Asukkaat ymmärtävät kirkon hankalan tilanteen ja useimmat joiden kanssa olen keskustellut asiasta hyväksyvät tonttivuokran nousevan. Tässä on kuitenkin nyt kyse siitä, kuinka paljon tonttivuokra voi kerralla nousta. Tontin vuokrahan on vain osa asunnon yhtiövastiketta, eli lopullinen yhtiövastike tulee lähentymään meidän kolmion osalta 2000 euroa/kk. Olen myös kuullut Vantaan seurakuntayhtymän väittävän ”että Lehtisaarelaiset ovat jo asuneet liian edullisesti monta vuotta saaressa”. Jos näin on, niin ei voi jälkeenpäin periä takaisin euroja. Jos esim. lähikauppa on sitä mieltä että viime viikon maidot meni asiakkaille liian halvalla ei voi jälkeenpäin tulla vaatimaan asiakkailta että myydyn maidon olisi pitänyt maksaa 8 euroa/litra. Vantaan seurakuntayhtymä vaatii että asunto-osakeyhtiömme tontista maksetaan 8 € /m2 / kk. Tämä on täysin kohtuutonta ja noin kolminkertainen Helsingin kaupungin vuokratasoon nähden. Olen soittanut eri viranomaisille kysyäkseni kuka taho valvoo seurakuntaorganisaatioita, sain vastaukseksi ”ettei kukaan”. Soitin Helsingin kaupungin tonttiosastolle, kuten myös oikeusasiamiehen toimistolle, en tiedä kenelle enää voisi soittaa kohtuuttomasta tonttivuokran noususta. Joudumme muuttamaan ulos pellolle. En voi kertakaikkiaan ymmärtää seurakuntayhtymän ylimielistä ja härskiä asennetta ja laukoa ihan mitä vaan mediassa. Maria Wendell Vastine kirja-arvosteluun Hakaristin soturit ? Pekka Hurme arvosteli syksyllä ilmestyneen ja jonkin verran julkisuutta saaneen dosentti Andre Swanströmin kirjan Hakaristin soturit, Hitlerille uskolliset. Selasin pikavauhdilla teoksen kirjakaupassa ja jätin ostamatta. Mielestäni se sopii vaikka Kallion kirja-antikvaarien ale-koriin. Vuoden sotahistoriateokseksikin tituleerattu kirja ei ole objektiivinen siinä mielessä mitä akateemiselta tai ammattikirjoittajalta odotetaan. Hakaristin soturit on kirjoittajansa subjektiivinen teos kaikessa jankkaavuudessaan. Mitään uutta suomalaisten SS-miesten historiaan se ei tuo, ja Swanströmin milestä suomalaisten SS-miesten tekemien sotarikoksien ehdoton todistekin on varsin ympäripyöreä viittaus sodanaikaiseen kirjeeseen liittyen. Yhden lauseen voi kyllä tulkita kukin tavallaan, mutta todisteeksi siitä ei ole. Varmaa on, että raskaissa taisteluissa kunnostautuneet suomalaiset töpeksivät vapaa-ajallaan; se kuuluisa viinapää kun ei katso aikaa ja paikkaa. Pääsiväthän suomalaiset rauhanturvaajatkin uutisotsikoihin kapakkatappeluillaan Kyproksella 1960-luvulla. Ja olivatko suomalaset SS-miehet tietoisia saksalaisten julmuuksista? Todennäköisesti yhtä tietoisia kuten myös neuvostoarmeijan tekemistä julmuuksista. Mitä merkitystä sillä enää on? Eihän Suomessa juurikaan murehdita 1944 lopussa Neuvostoliittoon palautettujen inkeriläisten kokemuksista työläisten paratiisissa. Ja mitä Pekka Hurmeen mainitsemaan dosentti Oula Silvennoiseen itseensä tulee, hän on tuossa takavuosina kompuroinut historiankirjoituksen reaalielämän ryteikössä tavalla joka paljon muistuttaa Swanströmin lähestymistapaa suomalaiseen sotahistoriaan. Tapio Läufer Graafikko Helsinki Kolumni Kaamoksen kutsu sivistymiseen ? Immanuel Kant osoitti sivistyneisyyttään hauskasti elämänsä loppumetreillä. Kuolemansairas fiosofi nousi viimeisillä voimillaan vuoteestaan ottamaan lääkärinsä seisoen vastaan. Samalla hän todisti itselleen ”ettei ihmisyys ollut vielä hylännyt häntä.” Sivistys on keskeinen osa ihmisyyttä. Sivistys on toisen huomaavaista arvostamista. Huomaavaisuus voi olla vähäeleistä, sen kohde ei ole huomionosoittaja itse vaan se toinen ihminen. Tätä asennetta kutsutaan sprezzatuuraksi, mikä tarkoittaa juuri käytöstapojen hallintaa itsestään numeroa tekemättä, muina miehinä, sivumennen. Päähuomio on aina toisessa. Huomaavainen ihminen jaksaa kiinnostua toisista, tunnistaa heidät, osoittaa sosiaalista myötätuntoa erotuksetta. Kiinnostus toiseen on hänen oikeutensa. Sanotaan, että huomaavaisen ihmisen silmät ovat kaikkialla, hän välittää aktiivisesti toisesta, haluaa maistella elämää toisen kanssa, tarkastella elämää toisen kannalta.. Pikkuseikat ratkaisevat usein, pieni on kaunista, sen lumovoima usein yllättää. Kreikkalaisessa mytologiassa kuningas Midas kykeni muuttamaan kullaksi kaiken mihin hän koski. Huomaavaisuus on midaksenkosketusta, suloista suhtautumista toiseen ihmiseen: Toinen on minulle kullanarvoinen. Sivistys on siis asenne. Se ei ole sitä että erottaa rouskun ja rauskun toisistaan, tietää kuningassuvut tai tuntee Kimi Räikkösen formulat ja Veini Vehviläisen torjunnat. Sivistys liittyy kyllä käyttäytymistapoihin, joiden hallinnalla voi osoittaa tahdikkuuttaan. Perusolemukseltaan sivistyneisyys on suhde toisiin, luontoon, elinympäristöön ja maailmaan. Etiketti ja tapakulttuuri ovat sen välineitä. Suomalaisen nuoren sivistyneistön parhaimmistoon kuuluva Matti Kalliokoski osuu nasevasti maaliin kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (HS 26.10.2018). Hän on lehtensä pääkirjoitustoimituksen esimies. Hän kehottaa vaihtamaan päivänpoliittiset nujakoinnit ja uuvuttavat kiistat arvokkuuteen. Hän viittaa ministeri Jaakko Nummisen 90-vuotsipäivähaastatteluun, jossa tämä vankka sivistyksen suurmies kertoo yleissivistyksen arvostuksen periytyvän meille 1800-luvulta. Jaakko Numminen muistuttaa, miten meillä Suomessa ”annetaan edelleen suhteellisen korkea arvo kunnon sivistykselle ja monipuoliselle kulttuurille. Hyvä näin.” Valta ja vauraus keskittyvät helposti. Tälle rahan ja materialismin ylivallalle ovat hyvinä vastavoimina ihmisten halu vahvistaa henkistä minäänsä havainnoimalla maailmaa avarasti. Tämä lahjakkuus on suomalaisuutta parhaimmillaan. Materialismi ja ateismi edustaa sivistymätöntä lyhytnäköisyyttä, jossa elämän syvin olemus suljetaan todellisuuden ulkopuolelle. Jaakko Numminen muistuttaa, että lukutaito yksi sivistystason mittari. Miten suhtaudumme kirjaan, kertoo henkisen minämme tilanteesta. Lukeminen auttaa pysymään ajantasalla, kehittymään ja tutustumaan toisten maailmoihin. Matti Kalliokoski oli löytänyt yhdysvaltalaiselta neuroja kielitieteilijältä Maryanne Wolfilta innoitusta ajatuksilleen. Wolffin mielestä aikamme yksi pahimmista taudeista on pinnallisuus. Hän sanoo, että silmäilevä lukutapa tekee meistä pinnallisia, kritiikittömiä, päätelmiin kykenemättömiä ja epäempaattisia. Kaamos tarjoaa huiman mahdollisuuden syventää lukeneisuutta. Kerran radiovierainani oli latvialainen kirjailija Anna Zigure kirjailijamiehensä Jukka Rislakin kanssa. Suorassa lähetyksessä Anna Zigure puhkesi ylistämään kaamoksen voimaa, jonka voi parhaiten kokea takkatulen ääressä, lukulampun valossa ympäröivän pimeän keskellä. Anna Ziguren kaamoshehkutus herätti ja sytytti. Taisin tuossa ohjelmassa tulla kaamosherätykseen. Kaamos on sopiva aika lumoutua kirjasta, antautua syventävään lukutapaan ja nauttia midiaksen kosketuksesta. Tarttumalla kirjaan maailma voi huomaamatta muuttua kultaisemmaksi. Veli-Matti Hynninen Kannelkuoro konsertoi Munkkivuoren kirkossa Kulttuuritehdas korjaamolla tapahtuu ? Helsingin Kannelkuoron joulukonsertti ”MAA JA TAIVAS ILOITKOON!” pidetään keskiviikkona 28. marraskuuta kello 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Kuoroa johtaa Lenne Mitt. Konsertissa esiintyvät kuoron kanssa myös kanttori Liisa Ahlberg, urut, sekä trumpetisti Martti Vesala Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma 10 €. Helsingin Kannelkuoro on vuonna 1981 perustettu kuoro, jossa on 84 jäsentä. Kuorolaisten keski-ikä on 75 vuotta. Suurin osa laulajista on kokeneita kuorolaulajia, jotka vielä haluavat laulaa. Musiikin maisteri Lenne Mitt on ohjannut kuoroa vuodesta 2008 lempeällä, mutta lujalla otteella kuoroa. Tämän vuoden joulukonserttiin antaa lisäväriä nuoren polven muusikko, trumpetisti Martti Vesala (www. marttivesala.com). • Ke 28.11. Seitsemän Kuolemansyntiä -Klubi • To 29.11. Helsinki Spoken Word: Hollie Mcnish (Uk), Saaramaria, Harri Hertell • La 1.12. Matriarkaatti #2: Cyber Is Crap (Isl), Yeboyah, Atk • La 1.12. Vesterinen Yhtyeineen • Su 2.12. We Jazz 2018: Phronesis (Dk/Se/Uk), Philip Gropper´S Philm (De) • La 8.12. Matti Nykänen – Hyppy Sumuun
• 5 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Sari Sarkomaa Terhi Koulumies Terhi Koulumies ja Sari Sarkomaa ehdolle Lehtisaaren maanvuokrakorotuksista käräjille ? Helsingin Kokoomus nimesi piirikokouksessaan yksimielisesti lisää ehdokkaita kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Piirikokous täydensi aiemmin nimettyjen 13 ehdokkaan listaa neljällä nimellä. Ehdokkaiksi asetettiin opiskelija Veera Hellman, fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara, yrittäjä Antti Merilehto ja toimitusjohtaja Daniel Rahman. Opiskelija Veera Hellman, 21, toimii Pohjola Nordenin nuorisoliiton puheenjohtajana ja opiskelee Hankenilla kauppatieteitä. Fysioterapiayrittäjä Arja Karhuvaara, 64, on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2004. Yrittäjä Antti Merilehto, 40, on kirjoittanut vuoden 2018 myydyimmän bisneskirjan Tekoäly matkaopas johtajalle. Toimitusjohtaja Daniel Rahman, 32, on perustanut start up -yritys Integrifyn, joka kouluttaa maahanmuuttajista koodareita ja integroi heitä samalla suomalaiseen työelämään. Helsingin Kokoomus lähtee vaaleihin puolustamaan vaalipiirin suurimman puolueen asemaa. Tavoitteena vaaleissa on kasvattaa kansanedustajien määrää vähintään seitsemään edustajaan. Helsingin vaalipiiri kasvoi edellisissä eduskuntavaaleissa yhdellä kansanedustajalla ja ehdokkaita saa ensi keväänä asettaa jälleen 22. Helsingin Kokoomus tulee asettamaan vaaleihin täyden 22 ehdokkaan listan. Eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019 ja lopulliset ehdokaslistat tulee jättää viimeistään 5. maaliskuuta. Ennakkoäänestys on 3.-9. huhtikuuta. Helsingin Kokoomuksen nimetyt 17 eduskuntavaaliehdokasta ovat: Lotta Backlund, tv-tuottaja, 38, Töölö Veera Hellman, opiskelija, 21, Meilahti (UUSI) Atte Kaleva, yrittäjä, kapteeni (evp.), 40, Kamppi Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, 64, Suomenlinna Terhi Koulumies, kaupunginvaltuutettu, VTM, 48, Munkkivuori Antti Merilehto, yrittäjä, KTM, 40 Lauttasaari (UUSI) Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, 65, Jollas Mia Nygård, strategiakonsultti, ETM, 41, Lautta? Vantaan kirkkovaltuutettu Paula Lehmuskallio haluaa kiristää vuokrankorotuksia Lehtisaaressa. Tonttien vuokrankorotuksista on jo sovittu Helsingin seurakuntayhtymän kanssa, sen omistamien tonttien osalta. Vantaan seurakuntayhtymä puolestaan on ajautunut oikeuteen kahdessa asiassa, jotka molemmat kohdistuvat Lehtisaaren tontinvuokrakorotuksiin. Lehtisaaressa asuintatalojen tontteja omistavat siis sekä Helsingin seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakuntayhtymä. Vantaan kirkkovaltuuston jäsen Paula Lehmuskallio on päättänyt viedä tontinvuokra-asian tuomioistuimeen, koska hän ei hyväksy sopimusta, jolla Vantaan seurakuntayhtymä on suostunut siihen, että vuokrankorotukset olisivat olleet Lehtisaaren kerrostaloille aiottua pienemmät. Valtuutettu ei voinut asiaa hyväksyä ja vei asian hallinto-oikeuden päätettäväksi. Hän haluaa asukkaille korkeammat vuokrat. Vuokrien korotus on 10 asuintalon kohdalla nyt pattitilanteessa. On mahdollista, että Vantaan seurakuntayhtymän tonttien osalta sovelletaan vanhaa sopimusta, jossa korotus on huomattavsti korkeampi. Vaarana on, että vuokrasta tulee silloin 5 euron lisämaksu neliötä kohden kuukaudessa. Asukkaiden kannalta ilmeisesti ainoa ratkaisua asiaan tuova hanke on oikeuskäsittely. Taloyhtiöt ovat sellaista jo valmistelemassa Vantaan seurakuntayhtymää vastaan. Helsingin seurakuntayhtymä sopi osaltaaltaan asian ja se laskee saavansa noin 3 prosentin tuoton tonttivuokrien muodossa. Vokrasopimusaika muuttui 20 vuoteen. Lapinlahden sairaalasta esitetään ideakilpailua Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Valokuva: Janne Punju ? Lapinlahden sairaalan rakennuksille haetaan uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailun avulla. Asiasta päättää kaupunkiympäristölautakunta 20. päivä marraskuuta. Kilpailulla haetaan alueelle toimijaa, jolla on hyvä ja toteutuskelpoinen idea alueen tulevasta käytöstä sekä taloudelliset edellytykset sen toteuttamiseen. Lapinlahden puisto säilytetään kaikille avoimena alueena. Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala on Suomen vanhin mielisairaala. Sekä C. L. Engelin suunnittelema päärakennus että ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Museovirasto valvoo rakennusten ja alueen suojeluarvojen säilymistä. Kilpailun lähtökohtana ovat Lapinlahden alueen suunnitteluperiaatteet, joissa on kuvattu kaupungin tavoitteet alueen tulevasta käyttötarkoituksesta. Kilpailun voittajaehdotuksen pohjalta laaditaan tarvittava asemakaavan muutos. Suunnitteluperiaatteiden mukaan Lapinlahden alueen tulee säilyä kaikille avoimena, julkisena puistona. Asuminen on vähäisessä määrin mahdollista, mikäli se on kokonaisuuden kannalta perusteltua ja mahdollistaa muiden tavoitteiden toteutumisen. Toiminnan tulee ensisijaisesti sijoittua nykyisiin rakennuksiin. Rakennussuojelulailla suojeltujen rakennusten ja niiden ympäristön suojelupäätöksen mukainen vaaliminen on alueen kehittämisen lähtökohtana. Mahdollinen lisärakentaminen tehdään rajatulle alueelle, eikä se saa olla asumista. Lapinlahden puisto säilytetään kaikille avoimena alueena ja sen kulttuurihistorialliset arvot säilytetään. Kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalan vuonna 2015 väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahteen Lähteen taustaorganisaatio. Kaupunkiympäristön toimiala on selvittänyt, olisivatko sairaalan nykyiset vuokralaiset valmiita jatkamaan toimintaa tiloissa, jos rakenteita korjataan vain välttämättömin osin, ja jos vuokraa nostettaisiin sen mukaisesti. Neuvotteluissa ei päästy tulokseen. Vuokralaisilta nykyisin perittävä vuokra ei kata rakennusten korjausja ylläpitokuluja. Mikäli kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy ideakilpailun järjestämisen, kilpailu alkaa vuoden 2019 alussa. Voittajasta päätetään suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2020. Tämän jälkeen alkaa asemakaavan muutos voittajaehdotuksen pohjalta. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021. Ideakilpailun avulla kaupunki pyrkii varmistamaan, että Lapinlahden sairaalan alue säilyy kaupunkilaisia palvelevassa käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Kaupunki mukaan peltojen kipsikäsittelyyn ? Helsingin kaupunki lähti mukaan kirkastamaan Vantaanjokea. Kaupunki levitti syyskuussa kipsiä omille pelloilleen Siltamäessä, Tattarisuolla ja Haltialassa kaikkiaan 22 hehtaarin alalla. Helsingillä on jo pitkään ollut vahva rooli ympäristöasioiden edelläkävijänä. Kaupunki edistää Itämeren suojelua muun muassa Itämerihaasteen, omien jätevesien ravinnejalanjäljen neutraloinnin sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kautta. HSY:n ajankohtaisia ympäristönsuojeluteemoja ovat olleet investoinnit jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen sekä innovatiivisten uusien ratkaisujen kehittäminen – esimerkiksi RAVITA-hankkeessa pilotoidaan fosforin talteenottoa ja kierrätystä. Viime viikolla julkistettiin Helsingin ja Turun kaupunkien kolmas yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma (2019–2023), jossa myös maatalouden vesiensuojelutoimet, muun muassa peltojen kipsitys, ovat painokkaasti mukana. – On tärkeää, että tavoite lähivesien ja Itämeren tilan parantamisesta näkyy kaupungin omassa toiminnassa. Näyttö kipsikäsittelyn tehokkuudesta ravinnepäästöjen vähentämisessä on niin vankka, että ilman muuta halusimme lähteä mukaan toteuttamaan sitä omilla pelloillamme, sanoo Vantaanjoen kipsihankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen kertoo, että Helsingissä peltoja kipsikäsiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2016. Tällöin Haltialan ja Tuomarinkylän pelloille levitettin kipsiä 18 hehtaarin alueelle. – Vantaanjoen kipsihanke innosti meidät uudestaan mukaan talkoisiin. Kipsikäsittely oli helppo toteuttaa: logistiikkaketju toimi ja kuljetukset saapuivat sovitussa aikataulussa. Saimme kipsin levitettyä yhdessä päivässä, Kuusinen kuvailee. Kaikkiaan Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin tänä vuonna kipsillä yli 1 000 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinneja kiintoainekuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten näiden vesialueiden ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Kipsikäsittelyä jatketaan myös ensi vuonna. saari (UUSI) Matias Pajula, ylioppilas, varakaupunginvaltuutettu, 20, Herttoniemi (UUSI) Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, 38, Kamppi (UUSI) Daniel Rahman, toimitusjohtaja, KTM, 32, Katajanokka (UUSI) Wille Rydman, kansanedustaja, VTM, 33, Kamppi Sari Sarkomaa, kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri, 53, Munkkiniemi Daniel Sazonov, ministerin erityisavustaja, kaupunginvaltuutettu, 26, Kamppi Christer Schoultz, hallitusammattilainen, startup-sijoittaja, 44, Kruununhaka (UUSI) Juhana Vartiainen, kansanedustaja, 60, Kruununhaka Ben Zyskowicz, kansanedustaja, oikeustieteiden kand., 64, Lassila Viljan puintia Haltialan tilalla. Kuva: Helsingin kaupunki.
• 6 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu BusinessFM sai radion uuden osavaltakunnallisen toimiluvan Helen haluaa ostaa asiakkailtaan ylijäämälämpöä Koulumiehen aloite liikennejärjestelyistä ? Valtuutettu Terhi Koulumies ja 1 muu valtuutettu esittävät aloitteessaan, että Munkkivuoren liikennejärjestelyjä muutettaisiin toimivimmiksi. Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Munkkivuoressa on tehty useita toimenpiteitä, joilla erityisesti jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu. Muun muassa seuraavia toimenpiteitä on tehty: Ulvilantielle on tehty pyöräkaistat Raumantien läheisyydestä Huopalahdentien yli Niemenmäkeen. Huopalahdentien, Ulvilantien ja Lapinmäentien risteykseen on alettu rakentaa keskikorokkeita, ja pyöräkaistat tähän risteykseen on suunniteltu tehtäväksi keväällä 2019. Uuteen asukaspysäköintijärjestelmään liittyvien tiemerkintöjen uusimisen yhteydessä syksyn aikana uusitaan myös 40 km/h -tiemerkintöjä. Lähivuosina rakennetaan pyöräkaistat Ulvilantien ja Lapinmäentien välille kohdalla Huopalahdentien yli, ja Muusanpolkun ajoreittiä kavennetaan Muusantorin peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2020. Vihdintien pikaraitiotiestä laaditaan yleissuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Yleiskaavassa on varaus tunnelin rakentamiselle Hakamäentieltä Turun moottoritielle, mutta hanke ei sisälly 10-vuotiseen investointiohjelmaan. Kaupunginhallitus katsoo valtuutettu Terhi Koulumiehen aloitteen loppuun käsitellyksi. ? Helen haluaa ostaa yritysten ja kiinteistöjen ylimääräisiä lämpöjä. Avoimella kaukolämmöllä lisätään lämmön hankinnan monimuotoisuutta ja edistetään kiertotaloutta sekä ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Avoimessa kaukolämmössä hyödynnetään kaukolämpöverkkoa entistä monipuolisemmin. Kaukolämpöä voidaan tuottaa yhä tehokkaammin sekä talouden että ympäristön kannalta. Kaksisuuntainen lämpökauppa on tarkoitettu sellaisille Helenin kaukolämpöä käyttäville kiinteistöille, yrityksille ja asuintaloille, joiden toiminnassa syntyvä lämpö sopii sellaisenaan kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Kaupankäyntimahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Esimerkiksi teollisten toimijoiden prosesseissa voi syntyä suoraan hyödynnettävissä olevaa, riittävän korkean lämpötilan lämpöä. Sen sijaan kiinteistöosakeja asunto-osakeyhtiöissä saattaa olla matalan lämpötilan lämpöä, joka vaatii lämpötilatason nostoa ennen kuin sitä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. – Kun asiakas myy ylimääräisen lämpönsä Helenille, hän samalla parantaa energiatehokkuustoimiensa kannattavuutta, osallistuu Helsingin päästöttömään lämmittämiseen ja on mukana edistämässä ilmastoneutraalisuutta, sanoo johtaja Marko Riipinen Helenistä. – Helen haluaa hyödyntää olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Ylijäämälämpöjä hyödyntämällä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja parantaa energiajärjestelmämme energiatehokkuutta, Riipinen jatkaa. Helenin ostaman lämmön hinnoittelu on läpinäkyvää ja kaikille tuottajille tasapuolista. Ostettavan lämmön hinnat vaihtuvat vuodenajan mukaan, ja ne ovat nähtävillä helen.fi-sivuilla. • Avoimella kaukolämmöllä tarkoitetaan kaksisuuntaista lämpömarkkinaa, jossa asiakkaat voivat sekä ostaa kaukolämpöä että myydä tuottamaansa lämpöä energiayhtiölle. • Helen ostaa lämpöä kohteista, joiden tuottama lämpö soveltuu kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi sellaisenaan. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan +80 ja +115 ºC välillä. • Tavallisessa asuinrakennuksessa syntyvä lämpö on Helenin hyödynnettävissä, kun kiinteistöllä on käytössään omaa lämmöntuotantokalustoa kuten lämpöpumppuja, joilla lämpö voidaan jalostaa kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. • Helen maksaa ostamastaan lämmöstä julkisen hinnoittelumallin mukaisesti. Lämmön ostohinta vaihtelee vuoden eri hinnoittelukausien mukaisesti. Siihen vaikuttavat ajankohdan kaukolämmön tuotantokustannukset ja kaukolämmön kysyntä. – Välitämme hyvän musiikin kylkiäisenä rohkeaa ja riippumatonta, työntekoon kannustavaa sisältöä. Pidämme tärkeänä, että sitä tulisi pystyä kuuntelemaan kaikissa merkittävissä bisnesja yliopistokaupungeissa ja uusi taajuuskokonaisuus 13 -paketti on konkreettinen vastaus toiveisiimme, kertoo osavaltakunnallisen radioluvan saaneen BusinessFM:n perustaja Reijo Karhulahti (vasemmalla). Ohjelmajohtaja Juha Kakkuri keskellä ja aamujuontaja Roni Malinen oikealla. ? Viestintävirasto myönsi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa kuuluvalle BusinessFM-radiokanavalle osavaltakunnallisen toimiluvan kaudelle 202030. BusinessFM:lle myönnetty täysin uusi taajuuskokonaisuus 13 laajentaa kanavan kuuluvuusalueen 1.1.2020 alkaen myös Jyväskylään, Kuopioon, Lahteen, Turkuun ja Vaasaan. Hyvästä musiikista ja työuransa kehittämisestä kiinnostuneille kuulijoille suunnattu kotimainen BusinessFM välittää työja talouselämän arvokasta tietopääomaa ja sen myötä pyrkii omalta osaltaan edistämään suomalaista kansantaloutta. Vuonna 2016 aloittanut BusinessFM on suunnattu aikaansa seuraaville yrityspäättäjille sekä itseään ja työuraansa kehittäville kansalaisille. Vuoden 2019 loppuun saakka Bus i n e s s F M : ä ä voi kuunnella pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Oulun alueella sekä intern e t r a d i o n a kaikkialla maailmassa. Kahdeksan radiotoimijan hakema ja vain BusinessFM:lle myönnetty uusi taajuuskokonaisuus 13 -toimilupa laajentaa kuuluvuusalueen Jyväskylään, Kuopioon, Lahteen, Turkuun ja Vaasaan. Uuden toimilupa-alueen väestöpeitto on 50 % suomalaisista. – Olemme parissa vuodessa saavuttaneet vaikuttavan ja aktiivisen fanikunnan, jota kiinnostaa oma taloutensa ja arkensa, sekä työja yrityselämän asiat yleisesti – toimistokelpoista musiikkia unohtamatta. On mahtavaa huomata, että myös Viestintävirasto tunnisti missiomme laajemmassa kontekstissa. Hittiradioille tyypillisten geneeristen soittolistojen pyörittämisen sijaan välitämme työelämän ja kansantalouden tietopääomaa, jonka avulla kuulijamme voivat kehittää itseään ja kasvattaa siten koko maan hyvinvointia. Koen, että meidän missiomme on koko Suomen missio ja pian pääsemme toteuttamaan sitä resurssiemme tämänhetkisten puitteiden mukaisessa laajuudessa, iloitsee osavaltakunnallisen radioluvan saaneen BusinessFM:n perustaja ja toimitusjohtaja Reijo Karhulahti. Hyvää musiikkia ja järkipuhetta BusinessFM:n ohjelmistoon kuuluu musiikin ohella laadukkaita puheohjelmia ja haastatteluita, jotka painottuvat myös työmatkalaisia palvellen aamuun ja iltapäivään. Lounasajan molemmin puolin kanavalla tarjoillaan säännöllisiä uutisia ja tarkoin valittua toimistomusiikkia. BusinessFM:n suosikkiohjelmia ovat aamujuontaja Roni Malisen Aamu arkisin kello 6.00-10.00 ja ohjelmajohtaja Juha Kakkurin juontama BusinessFM-iltapäivä arkisin kello 14.00-18.00. Kanavan ohjelmasarjoihin kuuluvat esimerkiksi Harvardissakin luennoivan professori Henrik Töttermanin Amerikan-kokemukset, myyntivalmentaja Mika Rubanowitchin myyntivinkit, Mainostajien liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemmingin ja Mark ry:n toiminnanjohtaja Sanna Laakion markkinoinnin menestysreseptit ja Iltalehden perustajan Veli-Antti Savolaisen sarja Kolmas itsenäisyystaistelu. Bill Gatesin suosikkiohjelma, Aidan McCullenin juontama The Innovation Show lähetetään BusinessFM:llä tuoreeltaan. BusinessFM:n Yrittäjäradio-ohjelma tarkastelee yrittäjien elämää kannustavien tarinoiden kautta ja esittelee myös konkreettisia yrittäjyyttä haittaavia tekijöitä. BusinessFM:n ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri juontaa arkisin myös kanavan iltapäivälähetystä. – Meitä kuuntelevat ne, joita kiinnostaa oman taloutensa ja arkensa tehokas ja tuloksellinenkin pyörittäminen, kertoo BusinessFM:n perustaja Reijo Karhulahti. BusinessFM:n ohjelmapäällikkö Juha Kakkuri juontaa arkisin myös kanavan iltapäivälähetystä.
• 7 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Helsinki helpottaa tapahtumien järjestämistä ensi kesänä We Jazz -festivaali 2.–9.12. Helsingissä ja Tallinnassa Metrolla länteen tasan vuosi ? Helsingin laajamittaisin vuosittainen jazztapahtuma We Jazz järjestetään kuudetta kertaa 2.–9. joulukuuta. Tapahtuma tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan katsauksen aikalaisjazziin meiltä ja muualta. We Jazz 2018 -esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Logan Richardson, trumpetisti Jaimie Branchin Anteloper-yhtye, Phronesis, Y-OTIS, Timo Lassy Band, Verneri Pohjola & Mika Kallio, Ilmiliekki Quartet sekä ainutlaatuisen kunnianosoituksen säveltäjäsuuruus Krzysztof Komedalle esittävä Dalindèo. Uusina ulottuvuuksina We Jazzissa nähdään tänä vuonna mm. salakeikka, varastokeikat ja Mopo-yhtyeen festivaali festivaalin sisällä. Samalla We Jazz levittäytyy ensimmäistä kertaa myös Tallinnaan, jossa tapahtuma vierailee 6.12. Kotimaisen jazzkentän edelläkävijänä tunnettu We Jazz huipentaa musiikkivuoden ja tarjoaa kahdeksan päivää svengiä vuoden pimeimpään aikaan 2.–9. joulukuuta. Jazztähdet meiltä ja muualta muuttavat Helsingin kansainvälisen huipputason jazzkaupungiksi tapahtumassa, jota on usein syystäkin kutsuttu festivaalin ohella "installaatioksi" ja "utopiaksi". Monia jazzin eri tyylisuuntia heijastelevat konsertit järjestetään toinen toistaan elämyksellisimmissä ja usein varsin yllättävissä paikoissa. We Jazz 2018 -artisteihin lukeutuu suuri joukko ajankohtaisia kansainvälisiä ja kotimaisia huipputekijöitä. Tapahtuman liput tulevat myyntiin maanantaina 10.9. klo 9 Lippupisteen myyntipisteissä. – Lähdemme tekemään tähän asti parasta We Jazzia ja ainekset siihen ovat kasassa, sanoo tapahtuman taiteellinen johtaja Matti Nives. – Tapahtuman esiintyjäkaarti on tähän asti musiikillisesti monipuolisin, tarjoamme runsaasti uusia avauksia esityspaikkapuolelle, ja myös pääsemme haastamaan sekä artisteja ja yleisöä että itseämme jälleen konseptuaalisesti. Myös Tallinnan-reissu tuo uuden säväyksensä kokonaisuuteen ja on hienoa aloittaa samalla säännöllinen keikkatoiminta meren tuolla puolen. Ulkomailta We Jazziin saapuvat uuden levynsä julkaisua juhlistava pianotrio Phronesis, jazzin rajoja uudella blues PEOPLE -kokoonpanollaan rikkova amerikkalaissaksofonisti Logan Richardson, Chicagosta lähtöisin olevan trumpetisti Jaimie Branchin tuore duokokoonpano Anteloper, eurooppalaisen jazzkentän eturiviin itsensä asemoinut Enemy, Brooklynistä saapuva saksofonisti Jonah Parzen-Johnson, Saksan jazztähtiin lukeutuva saksofonisti Philipp Gropper Philm-yhtyeensä kera, tuore Nordic Music Prize -ehdokas Kim Myhr Norjasta, niin ikään norjalainen Moskus, tanskalais-islantilainen Richard Andersson NOR sekä 10 vuotta Tanskassa vaikuttanut vokalisti Johanna Sulkunen, joka esittää We Jazzissa audiovisuaalisen Sonority-projektinsa. We Jazz -levymerkin omista kansainvälisistä nimistä festivaalilla nähdään Berliinissä asuvan ruotsalaissksofonisti Otis Sandsjön jo levymuodossa ihastuttanut Y-OTIS sekä upouusi yhtye Koma Saxo, joka on rakentunut Amok Amorin rytmisektion ympärille. Yhtyeen muodostavat basisti-tuottaja Frans Petter Eldh, rumpali Christian Lillinger sekä kolme pohjoismaalaista huippusaksofonistia Otis Sandsjö, Mikko Innanen ja ruotsalainen Jonas Kullhammar. Festariesiintymisensä ohella Koma Saxo nauhoittaa uuden levyn We Jazz -levymerkille tapahtuman yhteydessä. We Jazzin suurteos tänä vuonna on Dalindèo Celebrates Komeda, osana kansainvälistä puolalaista hanketta toteutettava näyttävä kunnianosoitus legendaariselle puolalaissäveltäjä Krzysztof Komedalle(1931–1969). Suvilahden Kattilahallissa toteutettava konsertti rakentuu Dalindèon musiikista ja komeista visuaaleista. Lisäksi tilaan on suunnitteilla Komeda-aiheinen näyttely. We Jazz -levymerkillä ylistetyn Mopocalypse-albumin julkaissut Mopo puolestaan kokoaa oman festivaalinsa festivaalin sisään Suvilahden Tiivistämössä. Mopocalypse Festival on eräs ohjelmiston todellisista villeistä korteista. Kotimaisista jazzhuipuista We Jazzissa nähdään myös mm. Moves-albumillaan napakymppiin osunut Timo Lassy Band, tulevan levynsä materiaalia esittävä Ilmiliekki Quartet, Perttu Saksan Eläimen kuva (Animal Image) -elokuvaan perustuvan esityksen tarjoileva duo Verneri Pohjola & Mika Kallio, konkarikaksikko Juhani Aaltonen & Raoul Björkenheim, ykkösluokan huilujazzpoppoo Ernie Hawks & The Soul Investigators sekä uudet tulokkaat Ainon ja Mikael Saastamoisen aina arvaamaton Perussastamala, joka on myös vuoden 2018 We Jazz Rising Star, jolle We Jazz -kollektiivi antaa huomionosoituksesta palkinnoksi apua tuotantoon ja viestintään. We Jazz lanseeraa festivaalilla uuden katalogiremix-sarjan, jossa se kutsuu arvostamiaan tuottajia tarkastelemaan levymerkkinsä tuotoksia kymmenen albumin välein. Ensimmäisenä pestin ottaa vastaanK-X-P-nokkamiehenä ja sooloartistina tunnettu Timo Kaukolampi. Kaukolammen We Jazz Catalogue Remix (01-10) kuullaan ensiesityksenä We Jazz -festivaalin Suvilahden ohjelmakokonaisuudessa lauantaina 8.12. ja luvassa on myöhemmin myös julkaisu. Kokonaan uutena ulottuvuutena We Jazz 2018 pitää sisällään ekskursion Tallinnaan. We Jazz aloittaa kuukausittaisen keikkatoiminnan Tallinnassa festivaalin yhteydessä viemällä kaksi levymerkkinsä yhtyettä, Y-OTISin ja Alder Egon Tallinnan Sveta Baariin esiintymään. Koko illan klubin täydentävät We Jazz -deejiit, jotka ovat tärkeässä roolissa vinyylivalintoineen myös festariviikolla Helsingissä. Esityskonseptien saralla kokeellisia elementtejä tarjoavat erityisesti salakeikka, jonka sijainti ja sisältö ovat arvoitus. Lipun ostajat saavat tarkemmat ohjeet tapaamispaikasta ja keikka on samalla puhelimeton tila, jossa fokus on yhdessäolossa ja mieleenpainuvan elämyksen jakamisessa. Myös varastokonserttien sisältö tulee yleisölle yllätyksenä, kuten säilytystilojen perukoilta tehtävät löydöt toki usein arkielämässäkin. Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. ? Metroliikennettä Matinkylään oli sunnuntaina 18.11. takana tasan vuosi. Viime vuoden marraskuussa avautui kahdeksan uutta metroasemaa, kun Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välinen 14 kilometrin osuus valmistui. Alustavien tietojen mukaan espoolaisten joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt vuoden aikana. Metro muuttui Etelä-Espoon ja Lauttasaaren tärkeimmäksi liikennevälineeksi, kun metron läntisin osuus avautui matkustajaliikenteelle 18.11.2017. Helsingin Kampin ja Espoon välillä Länsiväylää pitkin kulkevat bussilinjat muuttuivat liityntälinjoiksi metroasemille 3.1.2018. – Alustavat tiedot matkustajamääristä viittaavat siihen, että metro on kasvattanut joukkoliikenteen käyttöä Espoossa, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Matkapuhelinten tukiasemista saadun datan perusteella Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018 noin 11 prosenttia, ja kasvu painottui metroon. Myös lipunmyyntiluvut antavat viitteitä matkustamisen lisääntymisestä: vuoden 2018 tammi–lokakuussa espoolaiset ovat ostaneet matkakortille ja mobiilisovelluksella 7,3 prosenttia enemmän lipputuotteita kuin vuoden 2017 vastaavana aikana. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen kasvu Länsiväylällä on taittunut. Metron ja liityntäbussien alkutaival on sujunut kohtalaisesti, vaikka ongelmiakin on ollut. Ruuhka-aikoina metrossa on ollut jopa odotettua enemmän matkustajia, ja osalla alueista matka-ajat Helsingin keskustaan ovat muutoksen seurauksena pidentyneet. HSL ottikin lokakuussa käyttöön neljä ruuhka-aikoina liikennöivää bussilinjaa Kampin ja Espoon länsiosien välille – ennen muuta metron kuormituksen keventämiseksi, mutta myös matka-aikojen nopeuttamiseksi ennen kuin metron seuraava laajennus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu. Tietoja bussilinjojen vaikutuksista metron matkustajamääriin on tarkoitus julkistaa lähiaikoina. Metron läntisen osuuden matkustajamäärät näyttävät vuoden 2018 aikana hieman nousseen. Kuluvan vuoden vilkkain kuukausi on ollut syyskuu, jolloin kahdeksalla uudella asemalla oli yhteensä keskimäärin 56 200 nousijaa arkivuorokauden aikana. Edellinen vuoden korkein luku mitattiin maaliskuussa, jolloin matkustajia oli 54 100. Vilkkain asema on edelleen ollut Matinkylä, jolta syyskuussa nousi kyytiin 16 400 matkustajaa arkivuorokaudessa. Kamppiin kulkevien linjojen lisäksi HSL on tehnyt bussiliikenteeseen myös muita, pienempiä muutoksia, ja tarpeen vaatiessa muutoksia tehdään edelleen. – Seuraamme koko ajan tarkasti matkustajamääriä ja pyrimme siihen, että joukkoliikennepalvelu pysyy hyvänä kaikille, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Vaihtoyhteydet metron ja bussien välillä Tapiolassa helpottuvat huomattavasti, kun Tapiolan bussiterminaali avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Kaikki Tapiolan kautta kulkevat bussit siirtyvät silloin käyttämään uutta, Merituulentielle valmistuvaa bussiterminaalia. HKL testasi vuoroväliä HKL liikennöi metroa 36 junalla arkipäivien ruuhka-aikoina. Metroliikenteen laajennuttua toinen linjoista alkoi kulkea väliä Matinkylä–Vuosaari ja toinen väliä Tapiola–Mellunmäki. Arjen ruuhka-aikaan vuoroväli on ollut Tapiola–Itäkeskus-välillä 2,5 minuuttia ja väleillä Matinkylä–Tapiola, Itäkeskus–Mellunmäki ja Itäkeskus–Vuosaari 5 minuuttia. – Liikenne laajentuneella metrolinjalla on vuoden aikana vakiintunut ja eri syistä johtuvien ajamattomien lähtöjen määrä on selkeästi vähentynyt. Heinä-lokakuussa ajettiin noin 99,8 prosenttia metrovuoroista suunnitellusti, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Ruuhkien tasaamiseksi HKL kokeili elokuun lopussa Tapiola–Matinkylä-välillä HSL:n ja HKL:n yhdessä suunnittelemaa liikennöintimallia, jossa kolme neljästä metrojunasta ajoi Matinkylään saakka. Malli todettiin teknisesti toimivaksi, mutta siihen sisältyy myös liikenteellisiä haasteita. Mallin käyttöönotosta ei vielä ole tehty päätöksiä. Vuoden aikana on koulutettu runsaasti uusia metronkuljettajia laajentuneen metron tarpeisiin. – Viimeisen vuoden sisällä on valmistunut neljältä koulutusjaksolta yhteensä 46 kuljettajaa. Viides jakso on meneillään, kertoo Ville Lehmuskoski. Kakkosvaihetta länteen Liikenteen alkamisen jälkeen Länsimetro oy jäi Ruoholahti–Matinkylä-osuuden omistajaksi. Rakentaminen jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen, ja se etenee suunnitelmien mukaisesti. Kaikkien kakkosvaiheen asemien rakennusurakat käynnistyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Kakkosvaihe luovutetaan liikennöitsijälle vuoden 2023 aikana. – Ensimmäinen vuosi on sujunut ilman lastentauteja, mistä olemme erityisen ylpeitä. Länsimetro omistaa ykkösvaiheen asemat ja ratainfran, joka nyt on elinkaarensa parhaimmassa kunnossa. Tehtävämme on olla vastuullinen omistaja myös jatkossa ja huolehtia siitä, että miljardiomaisuus pysyy hyvässä kunnossa ja palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. ? Ensi kesänä tapahtumien järjestäminen Helsingissä on entistä helpompaa. Uudessa kokeilussa valitaan 20 tapahtumapaikkaa, joissa pienen ulkoilmatapahtuman voi järjestää pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Tarkoituksena on helpottaa tapahtumien järjestämistä ja vähentää byrokratiaa. Näille uusille 20 tapahtumapaikalle ei tarvitse hakea perinteisiä lupia, vaan pelkkä paikan varaus riittää. Kokeilu käynnistyy keväällä 2019. Taustalla Rantakesäkonsepti Ilmoitusmenettelyyn perustuvaa tapahtumapaikkojen varaamista on jo testattu muutamana kesänä Rantakesä-konseptin avulla. Rantakesässä kuka tahansa sai järjestää yleisötapahtuman 19 paikassa Helsingin ja Espoon rannoilla, kun sitoutuu noudattamaan tapahtumaetikettiä. Rantakesä-kokemukset ovat osoittautuneet hyviksi, joten Helsinki aikoo laajentaa konseptia myös sisämaalla oleviin ja ympärivuotisiin tapahtumapaikkoihin.
• 8 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu VIIKKO 48 MA 26.11. Sisko TI 27.11. Hilkka KE 28.11. Heini, Kaisla TO 29.11. Aimo PE 30.11. Antti, Atte, Antero LA 1.12. Oskari SU 2.12. 1. adventtisunnuntai Unelma, Anelma VIIKKO 49 MA 3.12. Meri, Vellamo TI 4.12. Airi, Aira KE 5.12. Selma TO 6.12. n Itsenäisyyspäivä Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai PE 7.12. Sampsa LA 8.12. n Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä Kyllikki, Kylli SU 9.12. 2. adventtisunnuntai Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki Merimies ei pyydä myötätuulta. Hän opettelee purjehtimaan. G. Lindborg (1875 – 1929) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Kuka ratsastaa ja kenellä? ? ”Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.” (Sak. 9:9) Jeesus oli symboliikan mestari. Ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin hän täytti Sakarjan profetian. Mutta sen lisäksi hän kertoi ratsuvalinnallaan sen, millä tavalla hän tuli täyttämään Jumalan lupaukset. Kun kuningas ratsastaa hevosella, hän on tulossa voittamaan sodan. Kun kuningas ratsastaa aasilla, hän tulee tuomaan rauhan sanoman. Ainoa tapa tuoda muutos maailmaan, on tuoda se näyttämällä itse esimerkkiä. Jokainen ihminen osaa kyllä tuoda maailmaan väkivaltaa, mutta vain Jumala pystyi tuomaan rauhan ja sovituksen. Jeesuksessa ja aasissa on meille vähän kauempaakin haettua symboliikka. Aasi, jota Jeesus käytti ratsunaan, oli itsessään arkinen ja vähäpätöinen. Se täytti kuitenkin nöyrästi oman tehtävänsä. Siitä tuli kallisarvoinen. Jumala kutsuu meitä jokaista Jeesuksen opetuslapseksi. Monissa arkisissakin tilanteissa, meitä kutsutaan kantamaan Herraa Jeesusta sinne, missä hänen siunaustaan, esimerkkiään ja tukeaan tarvitaan. Jumalan aasin tehtävä ei kuitenkaan aina tunnu meille riittävän. Ensin Jeesus ratsasti aasilla. Sen jälkeen moni aasi on ratsastanut Jeesuksella. Jokaisen meistä, joka on kutsuttu Jeesuksen ystäväksi, on syytä miettiä elämäämme. Saako Jeesus ratsastaa arkeni tilanteisiin ja kohtaamisiin Matti-nimisellä aasilla, vai teenkö Jeesuksesta aasin, jolla itse haluan ratsastaa? Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Itsenäisyyspäivänä 2018 Päivä itsenäisyyden päivä vapauden. Tänään Suomi sinua onnittelen. Valot kynttiläin sankarihaudoilla, hautakumpuja ristejä valaisee. Uhri yksikään ollut ei turha. Yhtä arvokas jokainen. Joka veteraania muistakaa, myös lottaa jokaista kiittäkää. Ajatuksin lämpimin siunatkaa. Kuka itsenäisyyttä arvostaa, sitä tänään juhlia saa. Hyvää itsenäisyyspäivää. Olavi Kylliäinen Runopalsta Joulumyyjäisiin ? Saksalainen senioritalo järjestää perinteiset saksalaiset joulumarkkinat lauantaina 8. joulukuuta kello 10-18. Munkkiniemiranta, Nuottapolku 2 Joulukahvilassa on tarjolla lämpimiä vohveleita, saksalaisia joululeivoksia ja käsitöitä. Ohjelmassa on myös kirpputori ja arpajaiset. Lisäksi on ohjelmaa lapsille. ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Amoz Oz: Juudas, Tammi. Alustus Juhani Hares. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 30.11. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Partiolippukunta Vuoren Valppaiden Joulumarkkinat la 1.12.2018 klo 11-13 seurakuntasalissa. Mukana myös Merimieskirkkopiiri. Arpajaiset, ongintaa, partiotelttoihin tutustumista sekä kirpputori. Myynnissä myös hernekeittoa sekä kahviotuotteita yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa. Voit maksaa käteisen lisäksi kortilla ja MobilePaylla! Adventtikonsertti la 1.12. klo 15. Mikael Konttinen, Annika Eklund ja Jenni Taari, järjestää Lions Club Munkkivuori. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €. 1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 11. Lauletaan Hoosianna. Invakuljetus. Joululahjapuu. Diakonian Rakenna Joulupuu -keräys kohdentaa lahjansa lapsille, vanhuksille ja yksinäisille, jotka voisivat ilman ulkopuolisten tukea jäädä tänä jouluna ilman joululahjaa. Voit ottaa joululahjatoiveen joulupuusta messun jälkeen. Kirkkokahveilla seurakuntasalissa Afrikantähti –lähetyselämää Etiopiassa, vieraana Hilkka Hares, Helena Mustakallio ja Ilpo Kari Lähetysyhdistys Kylväjästä. Vapaaehtoinen kahvimaksu Ginnirin lasten päiväkeskuksen hyväksi. Perheiden adventtihartaus ja iltapala su 2.12. klo 17, mukana lapsikuoro. Merimieskirkkopiiri ma 10.12. klo 14 päätykamarissa Kokoontuu joka toinen viikko. Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti ma 10.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Tunnelmallinen nukke-esitys ”Kertomus ensimmäisestä joulusta” ti 11.12. klo 18. Tunnelmallisen musiikin tuottaa Senni Valtonen. Tarinan kertojana Auli Etäniemi ja esittäjänä Rauna Mannermaa. Iltapäiväkerholaisten tekemä ikoninäyttely. Hiljentymisja lounashetki kirkossa ke 12.12. klo 12-12.30. Lyhyt lepoja latautumishetki jonka jälkeen voi syödä omia eväitä kirkon takaosan kahvilassa. Kahvija teetarjoilu. Yrittäjä, työssä käyvä tai sinä joka muutoin kaipaat päivääsi hiljentymistä ja pysähtymistä – lämpimästi tervetuloa! Ranskalais-suomalaisen koulun joulukonsertti ke 12.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Naisten kesken –ilta pe 14.12. klo 18 seurakuntasalissa. Mini-Aarrekartta ilta, aarrekarttaohjaaja Minna Pirinen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Itsenäisyyspäivä to 6.12. Klo 10 sudenpentujen lupauksenanto, klo 11 sanajumalanpalvelus, partiolaisten lupauksenanto. Mukana soitinyhtye Puhallus. klo 13 kunniakäynti sankarihaudoille, puhe rehtori Aki Holopainen. Levollisuuden messu la 8.12. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 23405128, Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 9.12. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Ilta elävän veden lähteellä ke 5.12. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhuja: pastori Ari Puonti, Wineyard. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Joulukonsertti: Valoa jouluun! pe 14.12. klo 19 Marzi Nyman ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Myyjäiset la 15.12 klo 12-14. Tarjolla mm. ruokaa, leivonnaisia, käsitöitä, arpajaiset. Kahviossa myös riisipuuroa. Järj. lähetys, Munkkiniemen Martat, Sodderin srk. Muualla: Partiolaisten (Kirisiskot ja Mustat Veljet) joulumyyjäiset la 1.12.2018 klo 16-19 Leikkipuisto Munkissa, Perustie 38. Myynnissä mm. leivonnaisia, piparkakkulaavuja ja amarylliksiä (varaa omasi etukäteen osoitteessa http://bit.ly/amaryllikset-2018 ). Partioja retkeilyvarustekirpputori. Buffetissa riisipuuroa, makkaroita, leivonnaisia ja kahvitarjoilu. Lisäksi arpajaiset ja lapsille pientä ohjelmaa.
• 9 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu ENGLANTILAISEN KOULUN PERINTEISET JOULUMYYJÄISET SUNNUNTAINA 2.12.2018 KLO 13-16 MÄNTYTIE 14, HELSINKI. Myytävänä leivonnaisia kotiin, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset ja hiustenleikkuuta. Kahvilassa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja! Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. piano, kitarat, rummut, viulu, pop & jazzlaulu, bändit muce.fi • puhelin 050 68112 MEILLÄ OPIT SOITTAMAAN JA LAULAMAAN! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi YFU:n 60-vuotisjuhlaseminaari Munkkiniemen yhteiskoulussa – Mopo vai vaihto-oppilasvuosi, pidemmälle pääsin varmasti vaihto-oppilaana, kertoi pääjohta Olli-Pekka Heinonen nuoruuden vaihto-oppilaaksi lähdöstään ? Suomen Youth For Understading eli YFU ry:n 60-vuotista olemassaoloa juhlistettiin Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa marraskuun puolivälissä. Kansainvälisyys Suomen ja nuorten elinehto 60-vuotisjuhlaseminaari keräsi yhteen alan konkareita ja muita toimijoita, pääpuhujana oli vuoden itsekin vaihdoissa Amerikassa ollut, nykyään opetushallituksen pääjohtajana toimiva YFU:n juhlavuoden suojelija Olli-Pekka Heinonen. Avaussanat lausui Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen ja Suomen YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi kansainsvälistämisen moniottelija ja businessvaikuttaja Kristiina Helenius. Kansainvälisyysasiantuntijat Seminaarissa asiantuntijakeskustelijoina kuultiin CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitietä, Sitran yliasimies Mikko Kososta, toimitusjohtaja, Next Games, Teemu Huuhtasta ja Nordic West Officen, MYK alumni Hanna Ojasta. Tilaisuus järjestettiin Munkkiniemen yhteiskoulussa muun muassa sitä syystä, että ensimmäiset YFU:n vaihto-oppilaat lähtivät kansainvälistymään Yhdysvaltoihin juuri Munkkiniemestä, vuonna 1958. Paikalla oli yksi silloin vaihtoon lähtenyt oppilas, Kimmo Kaleva. Juhlaseminaari järjestettiin yhteistyössä Munkkiniemen yhteiskoulun alumniyhdistyksen kanssa, osana Munkkinimen yhteiskoulun 80-vuotisjuhlan ohjelmistoa. – Hyvä yhteistyö henkilövaihtoon alkoi, koska Munkkinimen yhteiskoulun rehtorina toimi kansainvälisyyttä merkittävästi edesauttanut Jussi Saukkonen, kertoi Aki Holopainen. Hän toimi koulun rehtorina vuosina 1949 1972. Saukkonen oli myös kansanedustaja, ministeri sekä kokoomus rp:n puheenjohtaja kymmenisen vuotta. – Munkasta maailmalle, lähdetttiin siis Munkkiniemestä jo vuonna 1958. USA oli aktiivinen muodostamaaan näitä suhteita ja edeauttamaan demokratian leviämistä ja turvaamista maailmalle, syitä olivat toinen maailmansota ja siitä koituneet jännitteet, Holopainen jatkoi. – Munkkiniemen yhteiskoulu on perustettu vuonna 1938 ja silloin toimi jo Suomi-Amerikka -yhdistys. Englannin kielen opiskelu oli jo tuolloin pakollista Munkkiniemen yhteiskoulussa ja kansainvälisyys tuli hyvin nopeasti tärkeäksi osaksi koulun arkea, Holopainen sanoi. Kaikkiaan 15 000 YFU:n kautta vaihtoon on Suomesta lähtenyt kaikkiaan 15 0000 nuorta kaikkien näiden vuosien aikana, 38 :aan eri maahan. Ensimmäisenä maana oli USA. Vastaavasti Suomeen vaihto-oppilaita on YFU:n kautta saapunut noin 5 000. – Merkittävänä voimana ja mahdollistajana tässä ovat olleet isäntäperheet sekä erilaiset tukihenkilöt, sanoi YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen. He ovat pitkälti mahdollistaneet koko systeemin toimimisen. Vaihto-oppilaana ollut pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, kertoi omista vaihtokokemuksistaan sen, että aikoinaan vaihtoehtona oli mopon hankinta tai sitten vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa. – Arvelen, että pääsin kuitenkin melko paljon pidemmälle, kun valitsin mopon sijaan vaihto-oppilasvuoden, naurahti pääjohtaja ja jatkoi miten olennainen ja tärkeä elementti kansainvälisyys on hänelle ollut. Opetushallitus ja kansainvälisen henkilövaihdon keskus Cimo yhdistettiin jokunen vuosi sitten ja vaihtoasiat kuuluvat nyt opetushallituksen toimialaan. Ohjelmassa oli lopuksi juhlamalja 60-vuotiaalle YFU:lle Munkkiniemen yhteiskoulun 9C -luokan tarjoilun kera. Samassa julkistettiin YFU:n myöntämät kunniamaininnat järjestössä ansioituneille. Paneelissa kuultiin vasemmalta Teemu Huuhtasen, Tuija Talvitien, Hanna Ojasen ja Miikko Kososen ajatuksia ja mietteitä kansainvälisyydestä. Paneelin veti Kristiina Helenius (seisomassa). YFU:n Suomen toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Tervehdyspuheenvuoron piti Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen.
• 10 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros Marika Krookin Amy&Bowie -tribuutti on lahjakkaan laulajan kunnianosoitus muutama vuosi sitten kuolleista kansainvälisistä tähdistä Aleksanterin teatterissa. Kuva: Polarartistit Oy. Salla Markkanen on lahjakas lauluntekijä ja veikeä ilmestys Ruumiinosalauluissaan Oranssin lavalla. Kuva: Jerry Lehtinen/ Oranssi. Filippiiniläiskoreografi Eisa Jocson kaappaa yhdessä esitystaiteilija Russ Ligtasin kanssa Lumikin fyysisen hahmon ja puhetavan Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla Stoassa. Kuva: Jörg Bauman. Anna Olkinuora & Katia Shklyar ovat vetovoimaisia esiintyjiä Höyhentämön vierailuesityksessä “Body interrupted”. Kuva: Harsha Chawhan. Tanssija Minttu Pietilä (vas.) ja mezzosopraano Essi Luttinen tekevät hienon tulkinnan Edith Södergranin rakkauksista Ooppera Skaalan vierailuesityksessä Viiruksessa. Kuva: Ooppera Skaala. Reetta Honkakosken ohjaama ”Täällä” on hienoa fyysistä joukkoteatteria Kanneltalon lavalla. Kuva: Ahmed Alalousi. ? Kulttuurija mediavaikuttaja Christian Moustgaard (1950-2018) kuoli yllättäen. Helsingin kaupunkikulttuuri ei olisi sama ilman edelläkävijän vaikutusta Elmun, Lepakon, Radio Cityn, kaapelikanava ATV:n tai Nöjesguiden-kaupunkilehden perustamisessa. Hän toteutti Jätkäsaareen musiikkialan ja esittävän taiteen ammattilaisille säätiöpohjaisen vuokratalon Jallukan 2017. Muistoa kunnioittaen. Taitava laulaja muuntuu moneksi Tribuuttikonsertit ovat joskus vaivaannuttavia. Näin ei ollut Aleksanterin teatterissa, kun tähtipölyä leijui teatterisaliin. Marika Krook tulkitsi kahden ”jumalaisen artistin” tuotantoa Amy & Bowie -konsertissa, joka oli omistettu Amy Winehousen sekä David Bowien musiikille. Kumpikin laulaja hurmasi kuulijat upeilla kappaleilla ja omaperäisyydellä. Back to Blackista Rebel Rebeliin, huikea kattaus. Rinnalla soitti ”Suomen Jimi Hendrix” eli Juho Pitkänen kitaroineen bändin kanssa. Marika Krook aloitti Amylla, jonka käheän soulahtavan äänensävyn hän tavoittaa erittäin hyvin. Punainen tukkakoriste oli kuin laulajattarella. Juonnot sujuivat lavealla englannilla. Ristiriitaisen Amyn kohtalona oli kokea sekä ihmisten ihailu musiikista että julkinen huomio rajusta elämäntyylistä. Rehab ja monet muut biisit kulkivat mainiosti. Winehouse sai valmiiksi vain kaksi albumia, joilla hän lunasti asemansa. Bowie äänitti yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana peräti 27 studioalbumia, joille vaihtelevat tyylit ja vaikutteet toivat aina jotain uutta. Ziggy Stardustista Major Tomiin ja Thin White Dukeen. Luovuus kukki hyvin loppuun asti. Krook oli tummemmassa Bowie-lookissa tyylikkäine laseineen. Starman, China Girl, Let`s Dance soljuivat pätevän orkesterin kanssa. Nainen astuu maailmaan eikä pelkää ”Ruumiinosalauluja” on yhden naisen näkemys itsemääräämisoikeudesta, ulkopuolisuudesta, ympäröivän yhteiskunnan oletuksista ja vaatimuksista. Salla Markkanen on lahjakas laulaja, muusikko, lauluntekijä, joka on aiemmin ollut säestäjä taustalla Helsingin Gayteatterin, HGT:n esityksissä. Nyt hän nousi yksin Oranssin lavalle Suvilahdessa. Vahva on ”Voimalaulu”, jossa nainen ei enää pelkää: – Halusin olla suurempi, mutta pelkäsin. / Haaveeni, unelmani hautasin. / Kyyneleeni aamukahviin keitin / ja muille hymyilin. / Nyt on aika lopettaa, / aloittaa alusta, / astua maailmaan! Ruumiinosalauluja on räävitön tutkielma häpeästä, rakkaudesta, seksuaalisuudesta sekä vanhenemisesta vähemmistössä elävän naisen kehon silmin. Saimme kokea kurittoman, mutta silti lämminhenkisen kabareen elämästä, joka on samalla lyyrinen joutsenlaulu menneelle ”keittiöpsykologin ammattiotteella”. Markkanen säesti itseään monin tekniikoin. Lumikki onnellisuuden leikkikentällä Liikkeellä marraskuussa -nykytanssifestivaali Helsingissä päättyi Stoassa Eisa Jocsonin ”Princess” –esitykseen. Hän on nykytanssikoreografi ja tanssija Filippiineiltä. Balettitausta näkyy tanssissa, mutta myös vahva kokemus tankotanssista sekä kuvataiteista. Yhdessä tanssija Russ Ligtasin kanssa Jocson tanssii ja puhuu Disney-teemapuistojen Lumikin näennäisen universaalia onnellisuuden kieltä. Aluksi koreografia on hyvin hiljainen, sitten kiihtyvä. Kaunista satuhahmoa ja lumoutunutta, teennäistä puhetta esittävät molemmat tanssijat naishahmoina ja naisen piipittävällä äänellä. Kaikki on niin kaunista ja sievää, silmiä räpytellään ja yleisöäkin puhutellaan. Disneyland satuineen on lavalla, kunnes esitys räjähtää nykytanssiin, piilosta ja satumaailmasta siirrytään todellisuuteen. Miestanssija kuoriutuu Lumikin roolivaatteista. Princess tavoittelee sukupuoli-identiteetin merkitystä, jossa aito tunne maailman tosiasioihin tulee mukaan tanssiin. Performanssi on myös kuvaus kahden tanssijan kohtaamisesta. Onnellisuus tanssista ja elämästä jää lopulliseksi intensiiviseksi vaikutelmaksi. Hieno esitys kruunaa festivaalin. Tuottaja Isabel Gonzalez nousi Stoan aulan pöydälle ja kiitti taiteilijoita, vierailijoita ja työntekijöitä päätösesityksen jälkeen. Festivaalin pitkäaikainen toinen taiteellinen johtaja Ari Tenhulaa siirtyy Zodiakin johtajakasi tanssilegenda Raija Ojalan jälkeen. Hän sanoi, että kaupungin tuki taidefestivaaleille on vain 2 % kulttuurin budjetista, mikä on vähän. UtoUto jatkaa Butoh-perinnettä Uusi UtoUto –teatteriperformanssiryhmä esitti Kaartinkaupungin Höyhentämössä ”Body Interrupted” –esityksen, jossa fyysinen teatteri yhdistyy videoon, musiikkiin, teksteihin ja liikkeeseen. Ryhmä haluaa ylittää raja-aitoja fyysisen ja symbolisen, aineellisen ja ei-aineellisen välillä. UtoUto haluaa olla fyysinen ja läsnä, vilpittömästi ja tosissaan. He haluavat rakentaa esitykset henkilökohtaisten kokemusten ja siihen perustuvan totuuden varaan.
• 11 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Kulttuuri Aktiivimalli viritti Kapinarunoilijat Sörkan työväenkirjastossa Erkki Haapalainen on suosittu runoilija elävän esitystyylinsä takia. Tässä sodanjälkeisiä Boogie-tunnelmia. Kuva: Jorma Hyvönen. Pilvi Valtonen lukee ironista runoaan Aktiivimalli”, joka kertoo ajankohtaisesti ajastamme. Kuva: Raimo Granberg. ? Stadin työväenkirjallisuuspäivien vahvatunnelmainen hetki oli jälleen hyvin suosittu Kapinarunoilta Sörkan työväenkirjastossa. Se oli jo neljäs, ja johtaa taas kirjaan vapuksi. Runoja oli esillä pitkälle yli 20 Jussi Särkelän kokeneella juonnolla ja Pentti Saarikosken runoudesta väitelleen filosofian tohtori Riikka Ylitalon ruodinnalla. Ensikertalaisia oli puolet, joten runous vetää. – Moi! / Mä oon Pilvi. / Oon 43-vuotias ja 164 cm pitkä. /Mul on suoritettuna ylioppilastutkinto ja kaks ammattitutkintoo, sekä pätevyydet vielä kahteen muuhun hommaan ja työkokemusta monilta eri aloilta.(…) Se oli tosi hurja ajatus, mut tän vuoden alussa tapahtu jotain vielä hurjempaa... / Nimittäin, musta tuli AKTIIVIMALLI! / Vaikka mulla ei ollu aikasempaa aktiivimallikokemusta, mä pääsin heti Työvoiman palvelukeskuksen listoille ja sain oman taustatiimin, moniammatillisen työryhmän. / Ja huh, minkälaisen tehotiimin mä sainkaan! Mainion runon ”Aktiivimalli” tekijä on Pilvi Valtonen, ja hänen lisäkseen aihe herätti etenkin naisissa ironista harrastusta. Kirsi Komulaisella oli samasta aiheesta kaksikin runoa. Erkki Haapalainen on runoillan konkari, aina mukana ja aina jää mieleen, koska opettelee ulkoa pitkät tarinansa, jotka hän esittää vahvasti eläytyen, teatterina. ”Punainen paita” on miehen runo lapsuudesta 1946, kun isä kulki sellainen päällä kylän raitilla. Äiti vierasti väriä, ja lapset telmivät: – Minä unohdin isän punaisen paidan ja pienen mökkimme päreseinät ja elämän köyhän laidan. Sitten mentiin työväentalolle, josta äidin reppuselässä polku kulki kotia kohti: – Miesten pullossa kiljun hiki. Peräkylään tullut oli tanssi uus, se buugi buugi, suuren maailman hyppytanssi uusi. Tarja Okkonen on ”Nälkätaiteilija TE-toimistossa”, joka ei ole valmis vastaanottamaan oikeaa työtä, mutta painostettuna voin esittää olevani: – kunpa saisin oikean työn / jos saan palkaksi palkkaa / sosiaaliturvaa / kunpa saisin oikean työn. Moni, etenkin miespuolinen runoilija luki aatteellisia, osin paatoksellisia, runoja vuodesta 1918, ei tietenkään omakohtaisesti, vaan suvun perinnön kautta. Yksi koskettavimmista runoista oli Pirjo Lahdenrannan ”Tarina kihlarukista” jatkosodan alla. Nuorin polvi tuskin ymmärtää, mikä se on. Kihlarukin mies teki kosinnan yhteydessä morsiamelle. Runossa mies vietiin keskeltä synkän metsän. Vaimo taikoi kihlarukilla leipää lapsilleen: – Ja päiväpäivältä lapset varttui / ne riuskalla otteella töihin tarttui. / Enää ei pyssyt ja sota mielessä ollut / maahamme oli kaikille rauha tullut. Tunnelmaa kevensi välillä Julia Delgado kitarallaan. Hän on rento ja välitön, tuore lauluntekijä , jonka biisit kertovat omakohtaisista kokemuksistaan rehellisesti ja pilke silmäkulmassa. Laulussaan ”Helsingin kiireisin työtön” on rikkain rahaton, joka säikähtää metrossa: – Hyvää päivää, tarkastetaan matkaliput. Toinen laulu ”Nuoren parin tarina” on jo myönteisempi. Julia Delgado on tuore lauluntekijä, jonka biisit kertovat omakohtaisista kokemuksista suoraan, mutta pilke silmäkulmassa, esim. “Hyvää päivää tarkastetaan matkaliput…” Kuva: Raimo Granberg. Reetta Honkakosken ohjaama ”Täällä” on hienoa fyysistä joukkoteatteria Kanneltalon lavalla. Kuva: Ahmed Alalousi. Mikaela Mansikkala ja Tim Saarinen ovat vahvoja tulkitsijoita jälkimmäisen laitoskokemuksista dramatisoidussa Riisutussa elämässä KokoTeatterissa. Kuva: Sandra Beech. Suomalainen Anna Olkinuora ja venäläistaustainen Katia Shklyar olivat Höyhentämön intiimin pienellä lattialla Laura Weberin (musiikki, video) and Maria Bayatin (ääni, valo) tuella. Esiintyjäkaksikko näytti lattialla pehmeämmältä kuin kuvassa, joka seuraa japanilaisen, avantgardistisen Butoh-esityksen ja fyysisen teatterin ideaaleja. Dialogi on naturalistista ja vuorovaikutteista. Kanssakäyminen tapahtui pääasiassa englanniksi kuvan hankinnassa. Malja kaikkien naisten kunniaksi – En minä ole nainen. Olen neutri. / Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös, / olen naurava häive / helakanpunaista aurinkoa. / Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko, / olen malja kaikkien naisten kunniaksi, / olen askel kohti sattumaa ja perikatoa, / olen hyppy vapauteen ja omaan itseen… / Olen veren kuiske miehen korvassa, / olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto, / olen uusien paratiisien portinkilpi. / Olen liekki, etsivä ja röyhkeä. / Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka, / olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä, / ilman ehtoja.” (suom. Pentti Saaritsa) ”Vierge Moderne”, lauluun, tanssiin ja musiikkiin perustuva esitys runoilija Edith Södergranista valloitti sieluni Viirus-teatterin uudessa, tyyriissä tilassa Jätkäsaaressa. Södergran kirjoitti runoja 1910-ja 20-luvulla ja oli rakastunut naiseen, mutta kärsi runoilijan taudista ja kuoli nuorena, 31-vuotiaana, mutta ehti tuoda suomalaiseen ja skandinaaviseen runouteen naisnäkökulman ja uskalluksen kertoa uudella tavalla. Perinteinen runomitta sai jäädä. Mezzosopraano Essi Luttinen on valloittava laulussaan Ooppera Skaalan tuotannossa, jonka Janne Lehhmusvuo ohjaa sekä Antti Rasi ja Janne Storms säveltävät. Musiikki tulee täysin elektronisesti. Minttu Pietilä on vaikuttavan sielukas tanssija 1900-luvun alun tiukasti napitetussa puvussaan. Valkoinen on viattomuuden väri. Hänen kehonkielensä etsii runoilijan kahta puolta, todellista ja illuusiota. Kuvallinen heijastuslavastus on erityisen hieno. Katsojasta tuntuu kuin lainehtiva meri myrskyää suoraan näyttämölle. Pääsimme myös metsään, Pariisiin ja muihin tärkeisiin paikkoihin runoilijan elämässä. Puhe on ruotsiksi, mutta taustalle teksti juoksee juohevasti suomeksi. Miten herkkävireistä lyriikka onkaan. Katsoja pääsee lähelle Edithin ja hänen ystävänsä elämää, sillä runot ovat unenomaisia, symbolisia ja voimakkaasti katsojaan vaikuttavia. ”Täällä me pyörimme … karusellissa” Alussa ja lopussa parikymmentä esiintyjää kierii Kanneltalon lavan lävitse poikkiviistoon. Sitten he nousevat kävelemään eri tahdissa, enimmäkseen aika nopeassa. He välttävät toisen kohtaamista. Jos sellainen tapahtuu tai uhkaa, kädet nousevat anteeksi pyytelevästi tai ihmettelevästi ylös kanssakulkijalle. – Kurotan kohti ihmisiä. / Etten olisi yksin. / Haaveilen siitä että levähtäisimme toistemme luona. / Haaveilen lämpimästä, ehjästä ja kauniista. Pian kävelijät kulkevat myös yhdessä toisesta kiinni pitäen. He oppivat yhteisöön: – Suuntaan katseeni ympäröivään ainutkertaisuuteen. / Jokaiseen hetkeen, jokaiseen vastaantulijaan. Välillä kuulemme jokaiselta kulkijalta henkilökohtaisen credon, tarinan tai tunnustuksen nauhalta. Puhuva esiintyjä on lavan edessä seisomassa. Live-lausuminen olisi kai liian hankalaa. Yksi mies sanoo oppineensa, mitä on rakkaus, vasta yli 60-vuotiaana. ”Täällä” on fyysisen teatterin suuri teos: – Se on maailman laidalle piirtyvä kuva ihmisyydestä, tekijät haluavat sanoa. Ohjaaja, Corporeal Mime –miimikko, Reetta Honkakoski on koonnut työryhmän eri-ikäisistä ammattilaisista ja harrastajista. Hän jäi mieleeni erityisen hyvin ”Pulpetti” –koreografiastaan tyttökoulun uniformupukuisille oppilaille. Työryhmä on työstänyt fyysisen teatterin keinoin kysymyksiä läheisyydestä, toisen ihmisen kohtaamisesta ja yhdessä elämisestä ympäristössä, jonka jaamme toistemme kanssa. Ammattilaisia, kuten Freia Stenbäck ja Valter Sui, on esiintyjien kärjessä, mutta oikeastaan on turha poimia ketään etukäteen. Mukana on myös maahanmuuttajia kantasuomalaisten rinnalla. Pojat eivät itke – Siksi ajattelenkin, että ei mitään huolta vaatteista, / mua ei kiinnosta mitä muut ovat mieltä alastomuudesta, /mä koitan vaan elää. Taiteen Sulattamon ”Riisuttu elämä” loppuu näihin Tim Saarisen elämästä kertoviin sanoihin. Hänen huudahdus pari vuotta sitten: –Hei, me tehdään vielä teos mun elämästä, toteutui osana Sulattamon Kaunis mieli –hanketta, jossa kulttuurin ja taiteen keinoin kerrotaan mielenterveystoipujan kokemusasiantuntijatarina yleisölle. Tarinassa häntä viedään laitoksesta toiseen, moneen uudestaan tauon jälkeen. Esitys sisältää nousuja ja laskuja hyvin todentuntuisella tavalla. Istuin penkkirivillä, jossa oli paljon nuoren miehen ystäviä ja kavereita paikalla. Nessuliinat olivat esityksen aikana ja lopussa todella tarpeen silmien pyyhkimiseen. Riisuttu elämä tuo draaman kautta esiin mielen maailman. Mitä ihminen käy läpi, silloin kun voimia ei ole? Entä kun tulee ajautuneeksi ulos yhteiskunnasta? Voiko elää sairaanakin onnellista elämää. Teos on myös tarina toivosta ja siitä, että meillä jokaisella on mahdollisuus nousta selviytyjäksi. Käsikirjoituksen tekivät Tim Saarisen tekstin pohjalta ohjaaja Eveliina Lafghani ja Raisa Omaheimo. Tuotannosta vastaa Taiteen Sulattamo ja KokoTeatteri. Tuottaja on Sandra Kimonen, joka vastaa myös valokuvista. Mikaela Mansikkala on toinen esiintyjä; hän vastaa myös Riisuttu elämä –laulusta Pekka Saukkosen kanssa. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Sukupuolijakauma ? naisia ? miehiä 75% 25% Ikäjakauma 50% 50% ? 18-19 -vuotiaat ? 20-29 -vuotiaat ? 30-39 -vuotiaat ? 40-49 -vuotiaat ? 50-59 -vuotiaat ? 60-vuotiaat ja yli Ehdokaslistajakauma 25% 50% 25% ? Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista ? Seurakunnan rakentajat ehdokaslista ? Tulkaa kaikki munkinseutu ehdokaslista Äänestysaktiivisuus Munkkiniemen seurakunnassa kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaaleissa Äänestysprosentti Äänestäneitä 1539 Äänioikeutettuja 8808 17,5% Ennakkoäänestysprosentti 8,8% Äänestäneitä 2 Äänioikeutettuja 219 16-17 -vuotiaiden äänestysprosentti 0,9% Valitut luottamushenkilöt kirkkovaltuustoon Nimi Ammatti tai arvo Ehdokasnumero Ehdokaslista Vertausluku* Äänet Anni Valovirta H ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija 12 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 564,00 * 137 Kaarina Osmoviita FM 8 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 544,00 * 116 Risto Harju H ekonomi, director 18 Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista 386,00 * 168 Anna Saurama H yläkoulun ja lukion opettaja 14 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 282,00 * 117 H Uusi luottamushenkilö *) Ehdokkaat laitetaan henkilökohtaisen äänimääränsä mukaan järjestykseen. Sitten ensimmäiselle annetaan vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet jne. Yhteenveto kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä Valittuja 4 kpl Valituista uusia 3 kpl keski-ikä 50 vuotta Seurakuntavaalien suurimmat ääniharavat Lauttasaaressa Helsingin uudet kirkkovaltuutetut ovat melko vapaamielisiä Seurakuntavaalit 2018 ? Seurakuntavaalien korkeimmat äänestysprosentit Helsingissä löytyvät Munkkiniemen 17,5 % (14,9 %) ja Lauttasaaren 16,6 % (16,5 %) seurakunnista. Lauttasaaren seurakunta sai myös 16–17-vuotiaat äänestämään. Kyseisestä ikäluokasta 14 % käytti äänioikeuttaan. Helsingin seurakuntien äänestysprosentti pysyi neljän vuoden takaisessa 11,3 prosentissa (11,3 %). Helsingin seurakuntien luottamushenkilöiksi yhteiseen kirkkovaltuustoon vuosiksi 2019–2022 valittujen keski-ikä on n. 50 vuotta. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 valtuutetusta yli puolet, 62 % on naisia ja 38 % miehiä. Kirkkovaltuustoon valittiin 51 uutta valtuutettua eli yli puolet. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain viisi alle 30-vuotiasta. Seurakuntavaalien ääniharavat tulevat Lauttasaaren seurakunnasta. Seurakuntaneuvostoon valittiin Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä 374 äänellä (uusi). Kirkkovaltuustopaikkansa uusivat KTM Juha-Pekka Sihvonen, joka keräsi 376 ja seurakuntapastori Kristiina Kartano 344 ääntä. Isot äänimäärät keräsivät myös keskustakirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä Ville Jalovaara Vuosaaren seurakunnasta. Töölön seurakunnan kuusi valittua kirkkovaltuutettua ovat kaikki naisia, muun muassa partiojohtaja ja Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen uusivat paikkansa ja FT Eija-Riitta Korhola nousi uutena valtuustoon Valtuustoon valittiin myös muita laajemminkin tunnettuja nimiä kuten muusikko, Jukka Leppilampi (uusi) ja Setan pj. Juha-Pekka Hippi Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä näyttelijä-suntio Sara Paavolainen (uusi) Oulunkylän seurakunnasta. Yhdenvertaisuusasiantuntija Anni Valovirta (uusi) Munkkiniemestä, toimittaja Tiiu Pohjalainen (uusi) Pakilan seurakunnasta sekä toiminnanjohtaja Otto Lehtipuu (uusi) Paavalin seurakunnasta. Kannelmäen seurakunnasta jatkaa dosentti, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi, hallituksen puheenjohtaja Peter Fryckman Herttoniemen seurakunnasta sekä kaupunginvaltuutettu, TM Hanna Mithiku Munkkiniemen seurakunnasta. Seurakuntavaalien äänestysprosentti Helsingissä on 11,3 % (2014/ 11,3 %), joista yli puolet äänesti ennakkoon. Äänestämässä kävi kaikkiaan lähes 32 800 helsinkiläistä seurakunnan jäsentä. Ääntenlaskenta alkamassa Vuosaaren seurakunnassa. Kuva: Jenna Lehtonen kaksi kolmasosaa eli 72 prosenttia oli sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. 28 prosenttia on sillä linjalla, että kirkon tulisi edelleen vihkiä avioliittoon vain mies ja nainen. Tasa-arvoasioissa oltiin vahvasti sitä mieltä, että kirkon tulee kaikessa toiminnassaan ottaa entistä paremmin huomioon sukupuolten tasa-arvo. Kirkko on auttanut Suomeen pakolaisena tulleita ja ottanut kantaa turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun puolesta. Uusista kirkkovaltuutetuista 87 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulee jatkossakin tukea kaikkia turvapaikanhakijoita. Viisi prosenttia on sitä mieltä, että kirkon tulee erityisesti julistaa evankeliumia turvapaikanhakijoille. 3,5 prosentista kirkon tulisi keskittyä työssään erityisesti kantasuomalaisiin. Vain yksi oli sitä mieltä, että kirkon tulee auttaa erityisesti kristittyjä turvapaikanhakijoita. Suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan parhaillaan eutanasiasta ja myös kirkko on ottanut asiaan kantaa. 60 prosenttia on sitä mieltä, että kirkon ei tulisi vastustaa eutanasian laillistamista, koska joissakin tilanteissa eutanasia voi olla perusteltu ratkaisu. 40 prosentin mielestä kirkon tulisi vastustaa eutanasian laillistamista. Kirkolla on seitsemän virallista lähetysjärjestöä, joiden hengellinen tausta, toiminta ja linjaukset eroavat toisistaan. 73 prosenttia on sitä mieltä, että seurakunnan tulisi voida valikoida itselleen sopivimmat lähetysjärjestöt kumppaneiksi. 27 prosenttia taas on sitä mieltä, että seurakunnan tulee rahoittaa tasapuolisesti kaikkia kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Myös ympäristöasiat saavat suurta kannatusta kirkkovaltuutettujen piirissä. Luottamushenkilöistä on erittäin tärkeää, että seurakunnalla on Kirkon ympäristödiplomi. Erittäin tärkeänä nähdään myös, että kirkon toimisi edelläkävijänä oman toimintansa ilmastovaikutusten nopeassa pienentämisessä. ? Helsingin vastavalitut yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ovat melko vapaamielisiä ja myös melkoisen yksimielisiä monista asioista. Tämä ilmenee vaalikoneen vastauksista. Vaalikoneeseen vastanneista luottamushenkilöistä yli 91 prosenttia on sitä mieltä, että seurakunnan tulee tavoitella erityisesti niitä, jotka eivät vielä ole seurakunnan toiminnassa mukana. Vain reilu 8 prosenttia on sitä mieltä, että seurakunnan pitäisi keskittyä toiminnassaan erityisesti aktiivisiin jäseniin. Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Kirkkovaltuutetuista yli
• 13 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Valitut luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoon Nimi Ammatti tai arvo Ehdokasnumero Ehdokaslista Vertausluku* Äänet Mikael Hidén täysinpalvellut professori 26 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 639.0 89 Anni Valovirta H ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija 43 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 542.0 122 Risto Harju H ekonomi, director 46 Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista 328.0 132 Helena Moilanen diakonissa 29 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 319.5 62 Anna Saurama H yläkoulun ja lukion opettaja 41 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 271.0 109 Kaarina Osmoviita FM 30 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 213.0 60 Fatim Diarra H konsultti, kaupunginvaltuutettu 38 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 180.667 82 Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen kaupallinen neuvos, HM 48 Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista 164.0 63 Tiina Rautkorpi yhteiskuntatieteiden tohtori 34 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 159.75 58 Sini Suomalainen kestävän kehityksen yrittäjä, KTM 42 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 135.5 68 Sirpa Tyrkkö sairaanhoitja, terveydenhoitaja 36 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 127.8 56 Emilia Knaapi H sairaanhoitaja AMK, valtiotieteiden ylioppilas 47 Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista 109.333 46 August Halonen H ylioppilas 45 Tulkaa kaikki Munkinseutu ehdokaslista 108.4 61 Jenni Haapanen H terveystieteiden opettaja, kätilö 25 Seurakunnan rakentajat ehdokaslista 106.5 51 H Uusi luottamushenkilö *) Ehdokkaat laitetaan henkilökohtaisen äänimääränsä mukaan järjestykseen. Sitten ensimmäiselle annetaan vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet jne. Yhteenveto seurakuntaneuvostoon valituista luottamushenkilöistä Valittuja 14 kpl Valituista uusia 7 kpl keski-ikä 49 vuotta Sukupuolijakauma ? naisia ? miehiä 78,6% 21,4% Ikäjakauma 35,7% 28,6% ? 18-19 -vuotiaat ? 20-29 -vuotiaat ? 30-39 -vuotiaat ? 40-49 -vuotiaat ? 50-59 -vuotiaat ? 60-vuotiaat ja yli Ehdokaslistajakauma 42,9% 35,7% 21,4% ? Kokoomuslainen seurakuntaväki ehdokaslista ? Seurakunnan rakentajat ehdokaslista ? Tulkaa kaikki munkinseutu ehdokaslista 21,4% 14,3% 40 prosenttia nuorista ehdokkaista valituksi Haapanen Jenni Halonen August Knaapi Emilia Koltta-Sarkanen Eeva-Liisa Rautkorpi Tiina Suomalainen Sini Tyrkkö Sirpa Diarra Fatim Harju Risto Hidén Mikael Moilanen Helena Osmoviita Kaarina Saurama Anna Valovirta Anni Seurakuntavaalit 2018 ? Nuorten päätöksentekijöiden määrä lähti nousuun evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa. Nuorten osuus kaikista valituista nousi 0,3 prosenttiyksikköä: kaikki luottamushenkilöt yhteen laskien alle 30-vuotiaiden osuus oli 2014 6,1% ja näissä vaaleissa prosenttiosuus valituista nousi 6,4 prosenttiin. Tällä kertaa kirkkovaltuustoihin valittiin 5,7% nuoria (2014 vaaleissa nuori oli 5,6%) ja seurakuntaneuvostoihin 8,5% (2014 vaaleissa 7,9%). Valtakunnallisesti alle 30-vuotiaita oli ehdolla kirkkovaltuustoihin yhteensä 814 henkeä ja valituksi tuli 319 eli 39,19 %. Seurakuntaneuvostoihin oli ehdolla 365 nuorta ja heistä 148 valittiin eli 40,55 %. – Kun vaalien yleinen äänestysaktiivisuus laski, on nuorten tulos rohkaiseva. Erityisesti voimme iloita, että ehdolle lähteneet nuoret saivat vahvan mandaatin seurakuntalaisilta toimia tehtävissään, kommentoi Suomen Partiolaisten yhteiskuntasuhdevaliokunnan puheenjohtaja Jari Nieminen. Usealla paikkakunnalla nuoret nousivat myös paikkakuntansa ääniharaviksi. Juuan seurakunnan äänikuninkaaksi nousi 24-vuotias Jussi Huttunen. – On kyllä käsittämätön olo. Jännitti vähän, että pääseekö edes lävitse, niin ei usko todeksi, että päädyin vieläpä äänikuninkaaksi. Tämä ei ole pelkkä luottamustehtävä meikäläiselle. Seurakunta on mulle rakas ja mä tahdon kehittää sitä, summaa Huttunen tuntemuksiaan valintaa seuraavana päivänä. Samoilla linjoilla on 23-vuotias Reetta Suonpää Jyväskylästä: – Olen tosi onnellinen! Edellisissä vaaleissa Jyväskylästä pääsi yksi alle 30 vuotias ja nyt viisi. Haluan, että lasten ja nuorten ääni kuuluu seurakunnan päätöksenteossa, että partiolaisten ja vapaaehtoisten merkitys tunnustetaan. Seurakuntavaalit ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa jo 16-vuotiailla on äänioikeus. Alle 18-vuotiaiden äänestysaktiivisuus vaihteli suuresti. Suomen ahkerimmin äänestäneen Kinnulan seurakunnan nuoret löivät myös osaltaan ennätyksiä: 16-17-vuotiaiden äänestysprosentti oli huikeat 51,5%. Kinnulan äänestysprosentti oli koko väestön osalta 48,1%. Mikkelissä nuoret olivat aktiivisempia äänestäjiä kuin mikkeliläiset keskimäärin: kokonaisäänestysprosentti oli 12,2%, mutta 16-17 vuotiaista tytöistä äänesti 16% ja pojista 11%. Seurakuntavaaleissa yhteistyötä tehneet nuorisojärjestöt jatkavat yhteistyötä nuorten luottamushenkilöiden tukemiseksi. Joulukuussa järjestetään nuorille, uusille luottamushenkilöille suunnattu webinaari seurakuntavaikuttamisesta. Lisäksi 15.-17.3.2019 on luvassa nuorten luottarien koulutusviikonloppu Pieksämäellä, Partaharjun toimintakeskuksessa.
• 14 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Matkakorttien vaihto HSL-korteiksi jatkuu ripeänä Taskutilaston sisältö ja muoto uusittiin Tommy Hellsten Munkkivuoren kirkon esitelmäja keskustelusarjassa 28.11. klo 11.30 Sarja jatkuu keväällä 2019 MIKSI OLEN OLEMASSA? Etsimme jotain itseämme suurempaa ? Kysymykseen, mistä tulet terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten vastaa “tiedostamattomuudesta”. Kuka olet: “Elämän matkamies”. Kuka olet ollut: “Aina matkalla kohti itseäni.” Mihin kuulut: “En oikeastaan mihinkään, olen melko yksinäinen susi, mutta sutena kuulun Kristukselle!” Elämäsi tarkoitus:“Tulla siksi mitä etsin.” Esitelmäja keskustelusarjan syksyn 2018 viimeisessä tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla Tommy Hellstenin puheenvuoro sekä muiden pohdintoja ja keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa. Isäntänä tapaamisessa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13. Sarja jatkuu keväällä 2019 kunkin kuukauden viimeisenä keskiviikkona: 30.1. 27.2. 27.3. ja 24.4. Vierailijoita etsitään parhaillaan. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai YV-keräykselle. TERVETULLEITA OVAT KAIKKI JA KAIKENIKÄISET Tommy Hellsten Vetävä dekkari: Murhamysteeri Lahdessa Kirja-arvostelu ? Vuosi 1918 on ollut tänä vuonna esillä ansiokkaan paljon kirjallisuudessa, näytelmissä, lauluissa sekä monilla eri keskusteluareenoilla. On puitu vuoden traagisia tositapahtumia, on esitetty niin faktaa kuin fiktioita. Ei yhtään liian aikaisin, aineistoa on eri puolilta Suomea kertynyt runsaasti ja kertyy varmaan vieläkin. Pitkään on vaiettu. Tähän vuoteen liittyy osittain myös lahtelaisen Timo Sandbergin erinomaisen koukuttava uusin jännitysromaani ”Tilinteko” (Karisto 2018). Sandberg tuntee Lahden ja lahtelaisen kaupungin historian erinomaisesti, aiemmat laadukkaat dekkarit ”Mustamäki”, ”Häränsilmä”,”Murhakuja” ovat lukijoille tehneet tutuksi erityisesti lahtelaisen poliisin Otto Kekin, joka pyrkii poliisitoimissaan oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen, mutta ei saa poliisilaitoksen piirissä lähimmiltä työtovereiltaan paljonkaan tukea, päinvastoin. Sotaan vai ei ? ”Tilinteko” koskettaa Suomen historian erästä kipupistettä, 1930-luvun oikeistofasismia. Sandberg on tutkinut tarkasti lahtelaisen yhteiskunnan ilmapiiriä,toimia poliittiselta kannalta. Työväenliike oli ahtaalla, oikeistosuuntaus oli vahva Lahden poliisinkin sisällä. Valtiollinen Poliisi ,Ohrana, valvoi kaikkia, erityisesti työväenliikkeen ihmisiä. Pidätti ja kuulusteli heitä, tämän ilmapiirin Sandberg kuvaa erinomaisesti, poliisityypit ovat uskottavia. Suuri käänne tapahtui talvisodan alkaessa. Sandberg on perehtynyt Talvisodan alkuun liittyvään työväenliikkeen problematiikkaan. Miksi työväenvaltio Neuvostoliitto ryhtyi pommittamaan Suomea, Lahteakin. Liittyäkö Suomen ”suojeluskunta”-armeijaan, vai painuako maan alle? Sandberg kuvaa tätä henkilökohtaista ongelmaa kahden nuoren miehen kokemusten kautta. Toinen lähteen rintamalle, toinen painuu maan alle piileskellen. Nämä erilaiset kohtalot ovat kirjan parasta antia. Kirjan toinen valtavirta on murhatutkimus, jota Otto Kekki johtaa. Tutkimus ei tahdo millään aueta, poliisikollegat yrittävät parhaansa mukaan sotkea tutkintaa. Otto Kekin venäläistaustainen avovaimokin pidätetään. Helsingistä saapuvat Ohranan miehet kukkoilevat. Murhia tulee lisää, ratkaisua ei tunnu löytyvän. Lopulta murhien taustat löytyvät vuodesta 1918, ”Tilinteko”. Pekka Hurme Helsingin tekojääkentät avautuivat luistelijoille ? Ensimmäisenä luistelemaan pääsi Oulunkylässä, jossa kenttä avattiin käyttöön viime torstaina yleisöluistelulle. Oulunkylässä jäädytys on edennyt mainiosti ja torstaina avattiin kerralla koko kenttäalue luistelulle. Ogelin yleisöluisteluajat: Ma 8.00-15.00 & 17.3019.00 Ti 8.00-15.00 Ke 8.00-15.00 To 8.00-15.00 & 16.0017.30 Pe 8.00-15.00 La 10.00-13.30 & 19.0022.00 Su 10.00-11.30 & 18.3022.00 Ogelin poikkeusyleisöluisteluajat: La 1.12. ei yleisöluistelua Su 2.12. yleisöluistelua vain klo 18.30-22.00 Ke 6.12. yleisöluistelua klo 10.00-15.00 Myös Kalliossa jäälle pääsee viilettämään, kun Brahenkenttä avattiin viime lauantaina yleisöluistelulle. Brakulla yleisöluistitaan toistaiseksi seuraavin aikatauluin: Ma klo: 8.00-15.00 Ti klo: 8.00-15.00 Ke klo: 9.00-15.00 To klo: 8.00-15.00 Pe klo: 8.00-15.00 H e l s i n g i n muut tekojäät, eli Kontulan, Käpylän, Lassilan ja Pukinmäen tekojäät avautuvat mahdollisesti ensi viikon aikana. Rautatientorin Jääpuisto avautuu näillä näkymin maanantaina 3. joulukuuta. ? Matkakortteja on vaihdettu HSL-korteiksi jo yli 400 000 kappaletta. Nykyiset matkakortit lakkaavat toimimasta, kun HSL ottaa käyttöön vyöhykkeet joukkoliikenteen hinnoittelussa ensi keväänä. Matkakorttien vaihto HSL-korteiksi alkoi lokakuun lopulla ja kortin käyttäjät ovat lähteneet nopeasti liikkeelle. – Kortteja on torstaihin 15.11. mennessä vaihdettu yli 400 000 kappaletta, noin kolmannes kaikista aktiivikäytössä olevista korteista, osastonjohtaja Mari Flink HSL:stä kertoo. – Korttien vaihtaminen on ehdoton edellytys sille, että HSL voi siirtyä uuteen vyöhykemalliin, sillä vanhat matkakortit lakkaavat toimimasta, kun uudet hinnoitteluvyöhykkeet tulevat käyttöön. Vyöhykeuudistuksen on tarkoitus toteutua keväällä 2019, Flink sanoo. Matkakortti vaihdetaan HSL-kortiksi automaattisesti, kun asiakas käy lataamassa sitä, joten korttia vaihtaakseen ei tarvitse lähteä varta vasten asialle. Matkakortilla olevat kausi ja arvo sekä kaikki muut sillä olevat tiedot siirretään vaihdossa siniselle HSL-kortille. Korttinsa voi vaihtaa monessa muussakin paikassa kuin HSL:n ja kuntien palvelupisteissä, esimerkiksi R-kioskeissa, Prismoissa, K-Citymarketeissa ja Stockmannin tavarataloissa sekä useissa S-marketeissa, Alepoissa, K-marketeissa ja monessa pienessä kioskissa. Paikat löytyvät verkosta HSL:n myyntipaikkahausta. Jos mobiilimaksaminen tuntuu kortin käyttöä luontevammalta, asiakas voi siirtyä käyttämään HSL-sovellusta. Sovelluksella voi toistaiseksi ostaa aikuisten kausilippuja sekä aikuisten ja lasten kertaja vuorokausilippuja. HSL-sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. HSL-kortti mahdollistaa monia uusia palveluja HSL-kortti toimii maksuvälineenä samalla tavalla kuin vanha matkakortti, joten uuden kortin käyttö ei ole ollut matkustajille korkean kynnyksen takana. Asiakkaita on askarruttanut HSL-kortissa se, että matkapuhelimessa toimivalla HSL:n Oma matkakortti -sovelluksella ei voi vielä tarkistaa uuden kortin tietoja. Tekniikka, joka saa sovelluksen ja HSL-kortin keskustelemaan keskenään, on tekeillä, joten tietojen tarkistaminen tulee mahdolliseksi myöhemmin syksyllä. – HSL-kortin käyttäjän kannattaa ottaa huomioon myös se, että kortin numero muuttuu vaihdon yhteydessä, projektipäällikkö Leena Rautanen-Saari HSL:stä sanoo. – Asiakas on saattanut rekisteröityä matkakorttinsa numerolla mitä erilaisimpiin palveluihin, esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmiin tai erilaisten palveluntarjoajien asiakasetujen saajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että HSL-kortin käyttäjän on syötettävä palveluihin uuden korttinsa numero. Asiakas voi vaihdon yhteydessä ottaa käyttöönsä HSL-tunnuksen, jotta hän pääsee jatkossa hyötymään uusista palveluista, joita HSL-kortille kehitetään. Tunnus mahdollistaa vyöhykeuudistuksen käyttöönoton jälkeen muun muassa kortin verkkolatauksen ja erilaisia kohdennettuja infopalveluita. Tunnus ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys HSL-kortin käytölle. HSL-kortti toimii maksuvälineenä samalla tavalla kuin vanha matkakortti ? Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihkonen eli ”Helsingin taskutilasto” ilmestyi uudistetulla sisällöllä ja ulkoasulla päivitettynä. Taskutilastoon kootaan keskeisiä tilastotietoja kaupungista viideltätoista aihealueelta, joita ovat muun muassa väestö, asuminen, koulutus, työllisyys, kulttuuri, matkailu ja terveys. Taskutilasto julkaistaan vuosittain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi taskutilastoa julkaistaan myös venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja kiinaksi. Poimintoja taskutilaston tiedoista: • Helsingissä tehdyistä matkoista 35 % kuljettiin jalan, 34 % joukkoliikenteellä, 21 % henkilöautolla ja 9 % polkupyörällä. Joukkoliikenteen matkoista vajaa puolet kuljettiin bussilla. • Helsingin sataman kautta vuonna 2017 kulkeneet noin 13 miljoonaa matkustajaa tekivät Helsingistä maailman vilkkaimman matkustajasataman. • Ulkomaisista matkailijoista yleisimmin Helsingissä yöpyivät viime vuonna venäläiset, joiden yöpymisiä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä oli yli 195 000. Seuraavilla sijoilla lähes tasavahvoina olivat Saksa (172 000), Britannia (167 000), Yhdysvallat (163 000) ja Ruotsi (162 000). • Helsingissä on 25 uimarantaa, 14 talviuintipaikkaa, 13 jäähallia, 16 uimahallia ja maauimalaa, 818 sisäliikuntatilaa ja 91 koirapuistoa. • Suosituimmat museot viime vuonna olivat Ateneumin taidemuseo (noin 440 000 käyntiä) ja Helsingin kaupunginmuseo (434 000). Kaupunginkirjastoissa käytiin 6,5 miljoonaa kertaa, eli noin 10 kirjastokäyntiä asukasta kohti. • Helsinkiläismiesten odotettu elinikä on vuonna 2017 syntyneillä 78,4 vuotta, mikä on yli kymmenen vuotta enemmän kuin vuonna 1977. Naisten elinajanodote Helsingissä on viime vuonna syntyneillä 84,3 vuotta. • Helsingin asuntokunnista lähes 49 % on yhden hengen asuntokuntia. Kahden hengen asuntokuntia on 31 prosenttia, ja noin 11 prosenttiin asuntokunnista kuuluu useampi kuin neljä henkeä. • Helsinkiläisten keski-ikä on 40,6 vuotta. Koko Suomen asukkaat ovat keskimäärin vanhempia, 42,7 vuotta. • Helsingin kaupungilla on yhteensä 37 090 työntekijää. Yleisimmät ammattinimikkeet ovat lastenhoitaja, sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Noin 40 prosenttia kaikista kaupungin työntekijöistä työskentelee sosiaalija terveystoimialalla. • Ilmanlaatu Helsingin keskustassa oli viime vuonna hyvää tai tyydyttävää noin 95 prosenttia vuoden tunneista. Huonoa ilmanlaatua mitattiin noin joka sadas tunti.
• 15 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu Lapset ovat nykyajan ihmisille kustannuserä kuten eläkeläiset, kun kaikkea arvostetaan vain rahassa Motto: ”ennustaminen on vaikeaa – varsinkin tulevaisuuden” sanoi jo Ahti Karjalainen aikoinaan. ? ”Maksa Sie minulle hyvin – niin ennustan Siulle tarpeeseen” sanoi mustalaismummo aikoinaan. Tämä toteutui jo taitettua indeksiä hyväksyttäessä. Sama tuntuu nyt toistuvan tuttujen ennustajien toimesta. Eläkejärjestelmää halutaan muuttaa hötkyilemällä. Muutokset olisi parasta tehdä aina kymmenen vuoden välein ja vain tarvittaessa. Silloin on jopa mahdollista osua oikeaan! Nyt on yhtäkkiä huomattu, vaikka asia on ollut tiedossa jo kauan, että syntyväisyys on laskenut. Kaikki mediat ja päättäjät ovat tohkeissaan asiasta. ETK, TELA ja ammattiyhdistysjohtajat lienevät valmiita taas muuttamaan työeläkejärjestelmää (uusittiin v. 2017) yhden vuoden kokemuksen perusteella. Samalla kaikilla tahoilla on ryhdytty ankarasti miettimään eri keinoja, kuinka syntyvyyttä saadaan parannettua. Jo jokin aika sitten demarien puheenjohtaja kehoitti lastentekotalkoisiin, mutta se sai aikaan kovan vastalauseryöpyn, koska hän ilmaisi tämän muiden mielestä ”epähienosti”! Jo 1990-luvun alussa tehtiin samanlainen havainto ja ennustus: kun suuret ikäluokat (1945 – 1950 syntyneet) siirtyvät eläkkeelle, niin eläkerahastot loppuvat. Tästä syystä v. 1996 eläkkeelle jääneiden ja vastaavasti sen jälkeen eläköityneiden alkuperäisestä eläkkeestä ryhdyttiin pihistämään eläkkeen ostovoimaa taitetulla indeksillä. Miten ennustus toteutui? Vuosien 1995 (taitettu indeksi) 2018 välillä oli kaksi lamaa. Ensin 1990-luvun puolivälissä ja vuodesta 2008 toinen. Miten kävi eläkerahastojen? Ne viisinkertaistuivat = v. 1995 38 miljardista 200 miljardiin! Ennustus vain 20 vuodeksi ja pieleen meni. Ko. ikäluokat ovat jo olleet eläkkeellä ja rahastot ovat kasvaneet kuten jo kerroin ennätyssuuriksi 38 miljardista yli 200 miljardiksi! Ko. vuonna (1996) eläkkeelle jääneet ovat menettäneet alkueläkkeen ostovoimasta siten, että siitä on jäljellä nyt 30 %. Kaikki ko. vuonna ja sen jälkeenkin eläköityneet ovat saaneet kärsiä tästä ennustuksesta! Tämä 20 vuoden päähän tehty silloinen ennustus suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä ja rahastojen loppumisesta osoittaa, miten järjetöntä on ennustaa 57 vuoden päähän ja tehdä muutoksia järjestelmään sen perusteella, kun 20 vuoden ennustukset eivät toteutudu. Nyt ennustetaan vuoteen 2065 ja ryhdytään tekemään muutoksia sen mukaan? Nyt on kiinnitetty huomiota vain siihen, että syntyneitä oli todella vain v. 2017 50 321, mutta unohdettu kuolleita 53 722. Jos ennusteet edes osittain pitävät paikansa, niin tämän kehityksen jatkuessa yhä pienempi joukko huolehtii yhä pienenevästä ”huollettavien” joukosta! Tässä taas tuo inhottava sana – huollettavat. Ikäänkuin kaikki yli 65-vuotiaat olisivat muka huollettavia ja muka yhtenäinen joukko. Unohdetaan, että jokainen heistä maksaa edelleen eläkkeistään veroja – jopa enemmän kuin muut vastaavasta tulosta! ”Niin oli ennen entäs nyt – sitä olen monasti mä miettynyt” – sanottiin laulussa aikoinaan. Tarkastelen elinoloja ja tapoja tältä pohjalta. En pyri väittämään, että ennen oli kaikki paremmin – pikemminkin päinvastoin. Monet seikat ovat kehittyneet positiivisesti. Ennen nuoret rakastuivat – joskus jo kouluaikoina. Syntyi pareja ja moni avioitui heti täytettyään viralllisen aikuisiän eli 21 vuotta. Monet menivät töihin mahdollisimman pian. Toiset lähtivät opiskelemaan ja ottivat opintolainaa. Kummassakin tapauksessa – sekä jo töissä oleville että opiskelijoille syntyi lapsia ennemmin tai myöhemmin – kuitenkin jo viimeistään 25-vuotiaina. Tästä syystä oli kiire opintolainojen takia opiskelijoiden valmistua mahdollisimman nopeasti, jotta pääsi maksamaan opintolainojaan pois. Töihin menneet ryhtyivät hankkimaan kotia kasvaneelle perheelleen eli omistusasuntoa lainan turvin. Uskallettiin ennakkoluulottomasti hankkia lapsia – jopa monta silloisesta tilanteesta riippumatta ja tuntematta tulevaisuutta! Lapsia syntyi myös siksi, että ei ollut tarpeeksi tietoa ehkäisyvälineistä. Niitä sai apteekista farmaseutille kuiskaamalla. Tästä syystä moni meni lapsen tulon varmistuttua pakkoavioon, koska silloin paheksuttiin ns. susipareja, eli niitä, joilla oli lapsia, mutta eivät olleet avioliitossa. Silloin käsite avopari oli lähes täysin tuntematon. Tästä huolimatta avioeroja oli nykyisyyteen verrattuna paljon vähemmän. Ehkäisypillerien yleistyessä naisilla lasten hankkiminen muuttui yhä enemmän perhesuunnittelun perustaksi. Tänä päivinä suhtautuminen elämään ja monet siihen liittyvät asiat ovat muuttuneet Esimerkiksi opiskeluun saa opintotukea. Ei ole kiire valmistua, siksi voi pitää välivuosia ja matkustella maailmalla – mikä on hyvä asia. Elintavat ovat muuttuneet. Tapana on käydä yhä useammin ”ulkona” syömässä. Perheet tekevät ulkomaan matkoja ainakin kerran vuodessa. Molemmissa tapauksissa, jos perheessä on 2 -3 lasta, kuluu perheeltä enemmän rahaa. Tästäkin syystä lapsia ei hankita – ehkä yksi, korkeintaan kaksi. Monia pelottaa myös ajan riittävyys, kun lapset alkavat harrastaa jotain, joka vaatii aikaa ja rahaa vanhemmilta. Lasten hoitaminen alkuvaiheeessa saattaa pelottaa. Myös ennnustettu ilmastonmuutos ja mahdolliset sodat saavat jotkut harkitsemaan lasten hankkimista. Yhä useammat haluavat luoda ensin työuran – myös naiset ja vasta sitten yli 30-vuotiaina edes miettiä lasten hankkimista. Miten kumpikin pystyy yhdistämään perheen vaatiman ajan, työn vaatimukset ja vapaa-ajan harrastukset, joihin on aikoinaan totuttu? Niiden joukko, joka ei halua lainkaan naisen /miehen lisäksi lapsia kasvaa koko ajan – usein mukavuussyistä. Monet haluavat elää läpi elämänsä yksin tai pariskuntana, tai jotkut eivät voi jostain syystä saada lapsia. Yhä useammat naiset haluavat luoda näyttävän työuran, jota kannattaa kunnioittaa, mutta johon ei usein siksi edes mahdu mies – saati lapsi? Asian voi kiteyttää sanontaan, että ”elämässä ei ole tilaa lapsille. Kaikilla on paljon virikkeitä ja tekemistä elämässä muutenkin, että lasten koetaan olevan tiellä”. On monia, monia muita nykyajan elämäntapaan ja haluttuun elämisen tyyliin liittyviä seikkoja, jotka rajoittavat syystä tai toisesta lasten hankkimista. Yksi syy, josta usein vaietaan, on työnantajien kysymys: aiottekoa hankkia lähiaikoina lapsia vai onko niitä nyt tulossa? Kikkakonsteilla ei syntyvyyttä lisätä Nyt ovat monet poliitikot ryhtyneet miettimään, millaisilla esim. taloudellisilla keinoilla ja palkinnoilla voidaan syntyvyyttä lisätä. Edellä jo mainitsemistani elämisen laadun ja elintapojen muutosten takia rahalla ei saada lisää lapsia. Olisi kuitenkin syytä silti helpottaa nykyisten ja tulevien lapsiperheiden taloudellista asemaa – nykyisen hallituksen kiristysten sijasta – esimerkiksi verotuksen yms. keinoin. Maahanmuuttajatko pelastavat? Maahamme on tullut vuosien varrella melkoinen joukko maahanmuuttajia. Osa on todellisia hätäpakolaisia ja osa usean eri maan kautta tulleita parempaa elintasoa tavoittelevia. Nyt ovat monet tahot, mm. puolueet, vedonneet, että tarvitaan heitä lisää, koska syntyvyys on laskenut (unohtamalla elinajanodote on huonontunut). Olemmeko osanneet sopeuttaa eli kotouttaa heidät tänne työelämään? Emme ole! Kaikille – myös laittomasti täällä viipyville taataan samat edut kuin kymmeniä vuosia veroja maksaneille kansalaisillemme. Olen samaa mieltä kuin AKAVAn puheenjohtaja uskalsi olla, että maahanmuuttajille voitaisiin maksaa pienempää palkkaa esimerkiksi alussa ekana oppimisvuonna. Tuon lyhyen koulutuksen jälkeen, kun ko. henkilö on oppinut maamme kielen ja sen ammatin, jonka hän on ollut oppimassa, hänen palkkansa nostetaan ko. työtä vastaavalle tasolle! Jos hänellä on ammatti jo muuttaessaan, esim. lääkärin tutkinto tai vastaava, hänen on kuitenkin opeteltava uuden kotimaan kieli ja todistettava pätevästi ammattitaitonsa. Poliitikoilla on väärä käsitys eli perhevapaat lisäävät syntyvyyttä Tätä mm. kokoomuksen puheenjohtaja ja monet muut poliitikot muista puolueista hokevat, että perhevapaiden lisääminen saa aikaan tasa-arvon ja syntyvyyden kasvamisen? Sen tarkoituksena on teoriassa saada isät enemmän mukaan lasten hoitoon ja muihinkin perheasioihin. Miksi tämä ei onnistu? Tarkoitus on jalo ja hyvä, mutta monesti isän tulotaso on sellainen, että perheen talous ei kestä isän mukana oloa poissa töistä (usein työnantajankin mielestä) ja perheen parissa edes lyhyitäkään aikoja. Sen ”laatuajan” pitää toteutua muuna kuin töistä poissaolona. Tämä toteutuu isän ”fiksuuden” ja halukkuuden perusteella. On olemassa monia sellaisia ammatteja, joihin perhevapaus ei sovi lainkaan. Ko. ”vapauden tavoite”, että naiset saavat töitä ja pääsevät aikaisemmin palaamaan takaisin töihin isän kotona olon ansiosta ei usein onnistu perheen ja hänen työnsä yhdistämisen vaikeuden takia. Vasta sitten voidaan saada naiset enenevässä määrin työelämään, kun lapset ovat jo iältään riittävän ikäisiä, että äidin töihin meno ei hankaloita perheen elämää. Silloin lapset pärjäävät pääasiassa jo omin voimin kotona, vaikka molemmat vanhemmat ovat töissä. Pyritäänkö meillä toteuttamaan aikoinaan Kiinassa käytettyä pakkolapsipolitiikkaa (vain yksi lapsi sallittu elävänä) käänteisenä, eli joka perheessä on oltava kolme (3) lasta. Ei suinkaan? Kehitetään sekä perhevapaita että äidin mahdollisuutta jäädä kotiin (+päiväkoti) hoitamaan lapsiaan. Perheen pitää saada itse päättää asiasta! Maamme on täynnä perheitä, jotka ajautuvat avio(avo-) eroihin, kun väkisin yritetään liian aikaisin yhdistää perhevapaus ja äidin töihin meno! Poikkeuksia on – sanotaan. Katsokaa nykyisiä avioerolukuja ja perehtykää syihin erojen toteutuessa! On käsittömätöntä luulla, että kun äiti pääsee mahdollisimman nopeasti lapsen synnnyttämisen jälkeen työelämään, niin perheessä syntyy halu hankkia lisää lapsia! Olen usein monen perheen kohdalla todennut, että onnellisia perheitä ovat useinmiten ne, joissa äiti on hoitanut kotona (+ päiväkodissa) lapsia pidempään ja mennyt töihin vasta kun he ovat riittävän ikäisiä! Kaikki isät ja äidit voivat ajatella vanhempiaan ja isovanhempiaan? Myös itseään tulevina työeläkeläisinä. Miten? Allekirjoittamalla työeläkeindeksin muuttamista määräajaksi eli www.kansalaisaloite.fi/fi/ aloite/3375 tai tilata itselleen ja sukulaisilleen ko. kaavakkeen osoitteesta toimisto@senioriliike.fi. Palautusosoite on: Suomen Senioriliike – Pakarituvantie 4 00410 Hki Haanpäätä kielen pelastajaksi? ? Suomen kielestä kielenä ollaan huolissaan. Pitääkö olla huolissaan? Englantia pukkaa joka paikkaan, virkamiesten ja poliitikkojen kapulakieli, some-kieli, tunkeutuu tajuntaamme hiipien, turmellen rehellisen suomen kielen elämämme ulkopuolelle. Mikä avuksi? Kirjallisuus ja Pentti Haanpää. Kielenkin mestari. Kirjailija Pentti Haanpää (1905-55) kirjoitti kansasta kansalle yli 350 novellia, joita hän kutsui ”jutuiksi”. Nämä ”jutut” ovat suomen kielen ainutlaatuista loistoa. Näitä pitäisi luettaa kouluissa,muissa oppilaitoksissa, eduskunnassa, valtion ja kuntien virastoissa. Opiksi ja ojennukseksi. Suomi ja suomen kieli ovat näissä jutuissa parhaimmillaan, kuin Aleksis Kivellä . Pääministeri Sipilä lienee lukenut, sillä hän käytti ministeriuransa alkuaikoina verbiä ”vatuloida”. Se on ehtaa Haanpäätä 1950-luvulta! Hieno kokoelma ”Kyllä kansa tietää” markkinoi aikoinaan poliitikko Veikko Vennamo. Tätä metodia käytti Haanpään tuotantoon mediatalo Kaleva ja Into kustannus järjestäessään avoimen äänestyksen Haanpään novellien paremmuudesta, suosiosta. Hanketta suojeli Juha Hurme. Yli 300 novellin joukosta valikoituivat suosituimmat, joista 52 eniten ääniä saanutta koottiin kirjaksi, jossa on novelleja neljältä eri vuosikymmeneltä. Kirja ”Pentti Haanpään parhaat” (Into 2018) on upea kulttuuriteko, loistavaa, rikasta suomen kieltä ja suomalaisen elämänmuodon, ajattelutavan kuvausta. Kieltä ja kuvausta johon vain Pentti Haanpää on pystynyt! Helmien helmiä Kirjassa on ensin Kymmenen kärjessä, äänestyksen kymmenen suosituinta. Lukijan perusteluista myös pieni pätkä. ”Tunnustus suomalaisen naisen topakkkuudesta ja toimeliaisuudesta. Tämä naishenkilö ei kuulu sarjaan hienot rouvat ja timanttien perässä juoksijat.” Näin lukija perustelee novellia ”Pussisen akka” vuodelta 1946. Tämä novellihan on vertaansa vailla oleva ylistys suomalaiselle naiselle, puheenvuoro myös syntyvyydestä, lastenteosta. Haanpää on aina ajankohtainen. Haanpää on omaa luokkaansa luonnonkuvaajana ja tästä helmenä novelli ”Lumirimppa – Kurjen kohtalo” vuodelta 1926. Ihminen, eläin,luonto ottavat mittaa toisistaan. Yhä edelleen ajankohtaista, kaikkialla maailmassa. Kirja ”Pentti Haanpään parhaat” on syytä jokaisen suomen kieltä rakastavan lukea. Se on vahva vastaisku kaikille muille tänne tunkeutuville maailman kielille. Suomi on kulttuurin kieli. Pekka Hurme
• 16 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Arkkitehtien Munkkiniemi Ennätyksellinen äänimäärä seurakuntavaaleissa ? Munkkiniemessä äänestettiin ennätyksellisen vilkkaasti vuoden 2018 seurakuntavaaleissa. Valtakunnallisesti äänestysprosentti oli 11,3. Munkkiniemen seurakunnassa äänien antaneiden määrä oli 1539 nostaen äänestysprosentin huimaan 17,5 prosenttiin ollen näin pääkaupunkiseudun korkein lukema Lauttasaaren seurakunnan tullessa perässä hyvänä kakkosena Helsingin seurakunnista. Valituiksi tuli huomattava määrä, 56% uusia edustajia. Munkkiniemen seurakunta sai yhdessä Haagan seurakunnan kanssa suurimman naisenemmistön, joka löytyy 16:sta seurakunnasta. Mikaelin seurakuntaan valittiin joukon nuorin, vasta 19-vuotias edustaja. Keski-iältään nuorin seurakuntaneuvosto löytyy Kalliosta keski-ikä 41 vuotta. Helsingin tasolla yli 2/3 äänestäjistä sallisi kirkon vihkivän samansukupuolisia pareja. Myös lähetysmäärärahojen käyttö sekä eutanasia olivat päällimmäisten asioiden joukossa mielipiteensä jättäneiden ajatuksissa. Ympäristöasioiden tärkeydestä oltiin joko hyvin yksimielisiä tai sitten painotukset hajautuivat tasaisesti. Kiitos kaikille vastuun ja luottamuksen jakajille. Ulf Sundström Näkymä Alvar Aallon kotitalolta Saarisen Pensionaatin suuntaan. Valtion vierastalo on Einari Teräsvirran luomus vuodelta 1984. Uudempaa kulmaa Munkkiniemen rakennuskantaan: palvelutalon viimeisin laajennus Saga Dosentinlinna (Cederqvist & Jäntti arkkitehdit Oy, 2016). Kaartintorpan huvila (Gustaf Nyström, 1903). Eliel Saarisen rivitalot Hollantilaisentiellä ovat Suomen ensimmäisiä. ? Kartano, yli satavuotias raitiovaunulinja, Kalastajatorppa, juuri 80 vuotta täyttänyt Munkkiniemen yhteiskoulu, koripallo. Muun muassa tällaisista asioista Munkkiniemi tunnetaan. Arkkitehtuuri on selvästi myös yksi aihekokonaisuus, jolla kaupunginosan voisi brändätä. Munkkiniemeä on suunniteltu ja toteutettu mielenkiintoisin ideoin ja rakennuksin, lukuisien merkittävien arkkitehtien toimesta. Eliel Saarinen ja Alvar Aalto Nykyisen kartanorakennuksen ydinosan piirsi Per Granstedt 200 vuotta sitten. Pitkään aikaan ei paikkakunnalla juuri muuta ollutkaan kuin kartano. 1900-luvulle tultaessa alkoi kuitenkin tapahtua, kun pääkaupungin kasvu käänsi huomion myös Munkkiniemen suuntaan. Stenius-yhtiö oli ostanut laajalti maata Helsingin länsipuolelta ja Eliel Saariselta tilattiin suunnitelma tämän alueen kaupungistamiseksi. Valmista tuli syksyllä 1915, jolloin upea Munkkiniemi-Haaga -teos julkaistiin näyttelyn yhteydessä. Hieno pienoismallikin tehtiin. Maailmansota oli syttynyt ja muutenkin Saarisen 860 hehtaarin visio oli toteutettavaksi liian suureellinen, monin tavoin. Siitä muistuttavat Munkkiniemessä konkreettisesti vain muutamat rakennukset (monumentaalinen Pensionaatti 1919, sittemmin Kadettikouluna ym.) ja asemakaavaratkaisut. Saarisen rohkealla ja uraauurtavalla näkemyksellä on joka tapauksessa ollut lähtemätön vaikutus kaupunkisuunnittelun alalla. Myös toisen suomalaisen sankariarkkitehdin elämänura kytkeytyy kiinteästi Munkkiniemeen. Alvar Aalto asettui tänne perheineen, kun Aino-vaimon kanssa piirretty kotitalo valmistui 1936. Nykyään Riihitien Villa Aalto on yleisölle auki museona, samoin kuin Tiilimäkeen 1955 rakennettu Aallon ateljee-toimisto. 50-luvulta ovat niin ikään Kelakartanon kerrostalot, jotka Aalto sommitteli Solnan puiston ympärille. Alvar Aalto oli munkkiniemeläinen 40 vuoden ajan, suurimman osan elämästään. Ennen kaupunkiliitosta hänellä oli luottamustoimi Munkkiniemen yhdyskunnan rakennuslautakunnassa. Muita arkkitehtejä ja keskeisiä maamerkkejä Rantapolulta löytyy arkkitehtien Einari Teräsvirta ja Esko Toiviainen kaksiosainen asuinja toimistotalo (1954). Kumpikin mies piirsi oman puoliskonsa talosta. Muista Teräsvirran Munkkiniemeen suunnittelemista rakennuksista tärkeimpiä ovat Kalastajatorpan hotellin uudempi osa (1975) sekä Valtion vierastalo (1984). Nuoruudessaan Einari Teräsvirta saavutti useita olympiamitaleja telinevoimistelussa. Munkkiniemen merkkirakennuksista on syytä nostaa esiin joitakin. Nykyisen nuorisotalon piirsi 30-luvun alussa L.E.Hanstén palokunnan tarpeisiin. Siinä ovat laajennuksen jälkeen toimineet aikanaan mm. poliisilaitos ja kirjasto. Samaan kortteliin valmistui 1938 puhelinkeskus ja asuintalo, joka on Lars Sonckin käsialaa. Villa Aallon naapuriin, herkälle paikalle, rakennettiin 80-luvulla uudet tilat Munkkiniemen sivukirjastolle (Kirsti ja Egil Nordin). Kalastajatorpan ravintolan vanhemmat osat suunnitteli Jarl Eklund 30-luvulla. Hotellin ensimmäisen vaiheen arkkitehti 1969 oli Markus Tavio. Munkkiniemen monista koulurakennuksista kolmella on ollut munkkiniemeläinen arkkitehti: Torsten Elovaara (Nuottapolun koulu 1933), L.E. Hanstén (Munkkiniemen kansakoulu 1939) ja Toivo Löyskä (Munkkiniemen yhteiskoulun kaksi rakennusvaihetta 50-luvulla). Pauli Salomaan piirtämä Munkkiniemen kirkko (1954) on omalla vaatimattomalla tavallaan kodikas. Sitä ei alunperin tarkoitettu pysyväksi kirkoksi mutta toisin kävi. Kone Oy:n toimitalo oli 70-luvulla erittäin kiistelty ei ehkä niinkään Keijo Petäjän hahmottelema rakennus vaan sen sijoittaminen puistomaisemaan. Parhaillaan taloa muunnetaan asuinkäyttöön. Toinen iso toimitalo, IBM, kohosi entiseen pikkumetsikköön 80-luvun lopulla (Osmo Lappo ja Juhani Westerholm). Edellä mainittujen lisäksi jälkensä Munkkiniemeen on jättänyt moni muukin nimekäs arkkitehti: Gustaf Nyström, Erkki Huttunen, Märta Blomstedt, Eino Tuompo, Hilding Ekelund, Aarne Ervi, Viljo Revell, Arto Sipinen, Käpy ja Simo Paavilainen. Vuoden 1944 tilaston mukaan Munkkiniemessä asui 31 arkkitehtiä. Epäilemättä tämän ammatin edustajia viihtyy alueella nykyäänkin koko joukko. Veli-Pekka Salminen
• 17 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu Ota varaslähtö kevääseen – ilmoittaudu työväenopistoon Kirja-arvostelu Erfurtin päiväkirjat 1942-43: Alkaako tappio häämöittää? ? Saksalainen kenraali Waldemar Erfurth tuli Suomen sotapäämajaan Mikkeliin kesällä 1941 ja oli siellä vuoden 1944 syksyyn, jolloin tuli äkkilähtö Saksaan Suomen tehdessä välirauhan Neuvostoliiton kanssa. Aseveljeys oli loppu, aseveljestä tuli vihollinen. Kenraali Erfurth piti Mikkelissä ollesssaan erittäin seikkaperäistä, huolellista päiväkirjaa. Lähes jokaiselta päivältä on joku merkintä. Saksalainen näkökulma Suomen Päämajan toimintaan ja erilaisiin sotilaallisiin, diplomaattisiin, henkilösuhteisiin, mielialoihin. Päiväkirja kuvastaa juuri sen hetken tunnelmia, se on aitoa tekstiä sotapäiviltä, ei mitään jälkiviisautta sodan kulusta. Sitä kirjallisuuttahan on tullut riittämiin, niin Suomessa kuin Saksassakin. Erfurthin sotapäiväkirjojen ensimmäinen osa tuli 2017 Pekka Visurin erinomaisesti taustoittamana. Nyt toisen osan, vuodet 1942-43 on toimittanut myös laadulla Pekka Visuri (Waldemar Erfurth – Sotapäiväkirja 1942-43 , Docendo 2018 ). Mannerheim keskiössä Suomen armeijalle ns. asemasotavaihe 1942-43 oli varsin rauhallista aikaa. Neuvostoliitto panosti sotaan Saksaa ja sen liittolaisia vastaan itärintamalla ja myös Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon huomattavasti Suomen eteläpuolella liittolaisinaan Romania, Unkari, Italia. Afrikan pohjoisrannikolla Saksan joukot Rommelin johdolla valtasivat alueita. Sotiminen pohjoisessa ei ollut pääareenana. Tärkeä pyrkimys oli kuitenkin Leningradin valtaaminen ja tuhoaminen sekä Muurmannin radan, neuvostojoukkojen huoltoreitin katkaiseminen. Erfurth kuvaa tarkasti Suomen ja Saksan sodanjohdon suunnitelmia ja neuvotteluja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen osalta keskeiseksi nousee Päämajassa marsalkka Mannerheimin rooli, hänen näkemyksensä sodan kulusta. Erfurth kertoo tarkasti, miten Mannerheim ensimmäisenä suomalaisesta sodanjohdosta jo vuoden 1941-42 ? Helsingin työväenopiston kevätkursseilla kokataan korealaista ja päivitetään isoäidin herkut nykyaikaan, lauletaan James Bond -klassikoita ja opiskellaan englantia improvisaatioteatterin menetelmin. Valtaosalle kevään kursseista voi ilmoittautua 12. marraskuuta lähtien. Työväenopiston kevätkausi tarjoaa runsaudensarvestaan jälleen yli 2 000 erilaista kurssia. Tammija helmikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen maanantaina 12. marraskuuta klo 9 osoitteessa ilmonet.fi. Ilmoittautua voi myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse numerossa 09 310 88610. Kevään kotitalouskursseilla tutustutaan muun muassa hatsapuriin ja lobioon eli georgialaisiin herkkuihin, korealaisen keittiön saloihin sekä valmistetaan kasvispainotteista juhlaruokaa brasilialaisittain. Nikkei-fuusiokeittiössä yhdistellään japanilaisia reseptejä ja tekniikoita perulaisiin raaka-aineisiin. Jos isoäiti bloggaisi ja kokkaisi -kurssilla puolestaan päivitetään suomalaisia perinneruokia nykyaikaan. Liikunnan monipuolisilla kursseilla opitaan askelkuvioita seuratanssien alkeista streettanssiin, huolletaan kehoa ja joogataan. Juoksukoulu aloittelijoille ja Kävelystä juoksuun -kurssit antavat lempeän sykäyksen lenkkipoluille. Lentopallotaitoja voi vetreyttää harrastemielessä tunneilla, joilla pelataan rennolla meiningillä. Huopakenkiä, hopeaketjuja Käsityönopetus tarjoaa lukemattomia vaateompelun mahdollisuuksia: kursseilla syntyy vaikkapa rintaliivit, juhlavaatteita, lempivaatteita lapselle tai japanilaisia essuja.Grafis-kaavaohjelman intensiivikurssilla kaavoitetaan muun muassa hame, housut, pusero ja jakku. Vaatteita kaavoihin kangistumatta -kurssilla sen sijaan nautitaan ompelusta ilman kaavojen piirtämistä. Lisäksi käsityönkursseilla voi valmistaa persoonalliset huopakengät, muokata räsymatot pirteiksi sisustusja käyttötuotteiksi, loihtia vanhoista kirjan kansista ja sivuista uusia tuotteita, muotoilla lusikat ja haarukat koruiksi, punoa hopeaketjuja ja oppia kaakelointia sekä kotinikkaroinnin perustaitoja. Kuvataidekursseilla piirretään fiiliksellä, taiteillaan Rut Brykin keramiikan innoittamana reliefilaattoja, suunnitellaan kehyksiä omiin töihin ja valmistetaan käsin ruukkuja ja veistoksia pihaan tai parvekkeelle. Muistojen kuvat, maalaus ja lisätty todellisuus -kurssilla hypätään lisättyyn todellisuuteen (AR), kun omiin maalauksiin liitetään digitaalisia sisältöjä, valokuvia ja videoita. Musiikinopetuksen perinteisten lauluja soitinkurssien lisäksi työväenopistossa voi laulaa itkuvirsiä tai vaikkapa James Bond -klassikoita, soittaa lukuisissa eri tyylilajien bändeissä ja orkestereissa, paneutua musiikin äänitykseen ja miksaukseen tai tutustua Spotify-musiikin suoratoistopalveluun. Peligrafiikkaa verkkokurssilla Tietoteknisiä taitoja pääsee kehittämään yhdessä lapsen kanssa helpolla ohjelmointikurssilla. 3D-peligrafiikan ja animaatioiden tuottaminen onnistuu nyt jopa verkkokurssilla. Englanninkielisillä tietotekniikan kursseilla perehdytään GDPR:ään ja tietoturva-asioihin sekä opitaan luomaan sosiaaliseen mediaan grafiikkaa. Englantia digimateriaaleilla -kurssilla saa vinkkejä, miten opiskella kieltä itsenäisesti erilaisten digimateriaalien avulla. Kohtalaisesti englantia osaavat voivat puolestaan käydä keskustelukurssia Skypen välityksellä. Our stories -kurssilla luodaan tarinoita draamakasvatuksen ja improvisaatioteatterin keinoin. Englanninkielinen interaktiivinen Australia-luentosarja antaa äänen myös osallistujille: sarjan teemoina ovat ruoka, kieli ja slangi, eläimet sekä kulttuuri ja tavat – omakohtaisesti of course. Minna Canthia, uutuuskirjoja Opistotalon keskiviikon kirjallisuusiltojen luentosarja keskittyy eurooppalaisen kirjallisuuden reunoille ja ytimeen: luvassa on muun muassa ruotsinsuomalaista, ukrainalaista, vironvenäläistä, saksalaista, italialaista ja irlantilaista kirjallisuutta. Ajankohtaista kirjallisuudessa -sarjassa esitellään kevään 2019 uutuuskirjoja. Haastatteluissa kuullaan muun muassa kirjailija Anja Erämajaa ja Johanna Venhoa. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -luentosarja ja näyttely valottavat eri-ikäisten ja -kielisten kokemuksia ja asenteita sekä puhetapoja. Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi opistossa kuullaan neliosainen Minna Canth – radikaali vapauden ja tasa-arvon puolustaja -luentosarja. Yhteiskunnallisilla kursseilla opitaan paremmaksi puhujaksi, saadaan selkeyttä ja varmuutta esiintymiseen, tutustutaan perintöihin ja testamentteihin sekä mindfulnessiin ja luovuuteen. Yrittäjän ABC -kurssilla aiheina ovat yrityksen perustaminen ja liiketaloudellinen ajattelu. Lisää tarjontaa suunnitellaan pitkin vuotta. Maalis-huhtikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen 14. tammikuuta ja touko-kesäkuussa alkaville 18. maaliskuuta. Mukaan voi tulla myös kesken lukukauden, mikäli kurssilla on tilaa. Kaikki kurssit, luennot ja tapahtumat löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. Etno con fuusio– Tanssia kaikilla mausteilla ? Bolly Beat Dancers, Frunza, Greenlights Irish Dance Crew ja Seurasaaren Kansantanssijat ovat tuottaneet yhteisvoimin esityksen, jossa Suomen, Irlannin, Balkanin ja Intian musiikkija tanssiperinteet kohtaavat ja sulautuvat synnyttäen uudenlaisia tulkintoja ja tanssielämyksiä. Miten irlantilaiset pillit siivittävät Kollywood-tanssia ja millaiseen menoon Balkanin musiikki villitsee karjalaisen katrillin? Miltä pohjalainen menuetti näyttää kathak-tanssijoiden tulkitsemana ja millaiseksi bhangra taipuu balkanilaisittain ja irlantilaisittain tanssittuna? Etno con fuusio vie tanssien yli rajojen. ti 11.12. klo 19 Kanneltalo, Klaneettitie 5 la 15.12. klo 18 Helsingin Rudolf Steiner -koulu, Lehtikuusentie 6 taitteessa ounastelee, ettei tämä sota pääty Saksan ja Suomen kannalta hyvin: Saksa tulee häviämään! Samaan aikaan suomalais-saksalaisilla Päämajan illallisilla, joita oli usein , nostellaan riemukkaita voitonmaljoja kohta päättyvän sodan kunniaksi. Erfurth kuvaa hyvin seikkaperäisesti lukuisia kahdenkeskisiä keskustelujaan Mannerheimin kanssa arvostaen suuresti Suomen Ylipäällikköä. Mannerheimin esilletuoman pessimismin Erfurth pitää omana tietonaan kirjaten sen kyllä päiväkirjaansa. Sotkuinen Saksa Kirjan yllättävimmät maininnat ovat Erfurthin kuvaukset omista joukoistaan, Saksan armeijasta! Saksan armeija tuntuu olevan koko sodan ajan hyvin sekavassa tilassa, komentosuhteet ovat epäselvät ja eri aselajien yhteistoiminta hyvin onnetonta. Ilmavoimat eivät tiedä mitä maavoimat tekevät,merivoimat ovat ihan ulkona kokonaiskuvasta. Kun vielä liittolaiset Unkari, Romania, Italia aiheuttavat jatkuvasti vain lisää ongelmia, ei ihme että itärintaman taistelut kääntyvät nopeasta etenemisestä vielä nopeammaksi perääntymiseksi. Puna-armeija osoittautui paljon vahvemmaksi kuin saksalaisten ja suomalaistenkin propagandistiset etukäteiskaavailut antoivat ymmärtää. Venäläinen on sitkeä, sanoi Mannerheim. Yhtä juhlaa Sodankin keskellä voidaan juhlia, ainakin Päämajassa. Suurin juhla osui kesäkuun 4. päiväksi 1942, jolloin Mannerheim täytti 75 vuotta. Yllätysvieraaksi tuli itse Adolf Hitler, joka toi lahjaksi taulun, joka esitti häntä itseään! Mannerheim teki jo samana kesänä vastavierailun Hitlerin luokse. Näiden juhlien järjestelyistä vastasi pitkälle kenraali Waldemer Erfurth. Juhlia Erfirthilla riitti koko Päämajassa oloajan, hänen tehtävänsä oli jakaa saksalaisten suomalaisille myöntämiä lukuisia ansiomerkkejä ja toisaalta ennättää olla mukana myös suomalaisten saksalaisille myöntämien ansiomerkkien jakotilaisuuksissa. Näitä ”kissanristiäisiä” riitti, kirjassakin ihan uupumukseen asti, pöytäseurueet aina huolellisesti luetellen. Erittäin mielenkiintoinen kirja. Syventää sotakäsityksiämme tervetulleesti, saksalaisittain. Pekka Hurme Bloggausta ja kokkausta isoäitiä mukaillen. Kuva: Helsingin kaupunki
• 18 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Kuvataidetta itsenäisyyspäivän alla ? Katrine Dolven on norjalainen kuvataiteilija, jonka viides yksityisnäyttely avautuu Galerie Anhavaan jouluun asti. Rakkauden ihmiskasvot koskettavat Galleria Duetto, Kalevankatu 15, tuo esille kuvataiteilijana ja opettajana ansioituneen keskipolven mestarin Kuutti Lavosen hienoja monella eri tekniikalla tehtyjä töitä. Hänelle taiteen ydin on rakkaudessa ja hänen keskeinen aiheensa, ihmiskasvot, katsovat ja koskettavat meitä myös tässä näyttelyssä. Mestarillinen, herkkä viiva piirtää historian tähän hetkeen. Lavonen opiskeli Italiassa graafista suunnittelua vuosina 1978–79 ja Taideakatemian koulusta hän valmistui taidegraafikoksi 1984 ja suorittaa nyt kuvataiteen tohtorin tutkintoa Lapin yliopistossa. Taiteilijadebyytti tapahtui hyvin nuorena, vuonna 1978, jonka jälkeen näyttelyitä on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on toiminut Kuvataideakatemian grafiikan professorina 1999–2003. Mielikuvitus täydentää todellisuuden – Maalausprosessi toimii kuin muisti; kun kokemus muuttuu menneisyydeksi, säilyttääkseen sen sille pitää antaa muoto, kieli ja tilallinen ulottuvuus. Mielikuvitus täydentää todellisuuden, eikä ole muuta, autenttisempaa dokumenttia kuin muisto tai maalaus, Siiri Haarla kuvaa La Primavera –näyttelyään Tm•galleriassa, Erottajankatu 9. – Menneisyys kirjoittaa meitä / muistot ovat minän kertomusta minulle / maalaaminen on tulemista siksi joka on. Halun, nautinnon ja lumeen kuvajaisia Haarla maalaa rohkeasti. Kuvastimet peilaavat toistaan. Teoksiin syntyy ristikkäisiä kuvia, sisäkkäisiä maailmoja, joissa hahmot heijastuvat yhä uusina kuvina. Peileillä on kyky sekä heijastaa totuuksia että vääristää kuvajaisiaan. Ihmiset lähestyvät toisiaan naamioituneena Picnic-maalauksessa, Martta Heikkilä arvioi. Kun näen värejä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17, on todella mielenkiintoinen näyttely ahdistuneisuuden monista kasvoista. Valokuvaaja Kreetta Järvenpään näyttely ”I See Color” kuvaa ahdistuneisuushäiriön ihmisessä herättämiä moninaisia tunnetiloja. Kuvattavan ja kuvaajan välisenä vuoropuheluna syntyneet teokset ovat tulkintoja näistä tunteista. Yhdessä luoduissa kuvissa kohtaavat kuvattavan tekemä meikki ja kuvaajan teoksiin rakentamat kukkasommitelmat. Kuvissa esiintyvä Alexandra on kärsinyt vuosia ahdistuneisuushäiriöstä. Meikkaamisesta tuli hänelle selviytymiskeino, sillä pahimpinakin kausina huolitellut kasvot kätkivät näkyvistä ahdistuksen ja pelot. – Projekti sai alkunsa, kun etsin keinoa edistää Alexandran toipumista. Ajattelin, että terapian ja muiden hoitomuotojen rinnalla yhteinen, mielekäs tekeminen voisi auttaa häntä. Ehdotin kuvauksia, joissa yhdistäisimme hänen tekemänsä meikin kukkasommitelmiin. Luonnon hiljaiseloa kasvukauden jälkeen Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee Riitta Keurulaisen ”Hiljaiseloa” -teoksia. Hän työskenteli vuosikausia graafikkona, mutta halu taiteen tekemiseen kasvoi niin suureksi, että hän vaihtoi säännöllisen palkkatyön epäsäännölliseen, mutta itsenäiseen kuvataiteilijan työhön. – Innoitukseni lähde on luonto, mutta ei sen parhaimmillaan oleva kasvukausi, vaan sen lähes vastakohta: kasvun jälkeen erilaiset siemenet kuivuneen ja melkein huomaamattoman kasvin varressa, jäljelle jäänyt suonisto tai erikoisen suojan saanut hedelmä. Taiteilija pystyy nyt toteuttamaan teoksia tekniikalla, jonka haluaa öljyväreillä ja apuaineena lähinnä antiikkivaha mdf-levylle, joka on tarpeeksi vahva pohja. – Työvälineinä käytän siveltimen lisäksi mm. teloja ja lastoja, värikerroksia lisäämällä ja esiin raaputtamalla. Näin saan pinnan, johon voin piirtää ja raaputtaa tarkalla viivalla. Lähempi tarkastelu paljastaa tarkempia yksityiskohtia. Meksikon väripyrähdys marraskuulle Käytävägalleria, Kaapelitehtaan C-portaan 2 kerroksessa, tarjoaa värikylläisten maalausten vastaiskun kaamosajan synkkyyteen. Tuulevi Sivunen on pitkää linjaa kulkenut kuvataiteilija, jonka akryylityöt kankaalle ovat täynnä punaista ja keltaista väriryöppyä, joka tuo iloa silmälle ja rauhaa sielulle. Hän sai parasta mahdollista palautetta ”Dash of Mexico” -näyttelystään, kun monen ihailema Rafael Wardi kävi katsomassa maalauksia ja kiitti tapaa käyttää värejä. Maalaaminen on Sivuselle seikkailu värien maahan. – Olen maalannut aina ja käsityöläisyritykseni tuotteet, neuleet ja kudonnaiset olivat hyvin värikkäitä. Lähtötilanteessa on tunnekokemus, inspiraationa ihminen, väri, valo, maisema, jotain, joka toimii matkalippuna seikkailun alkuun. Valmis maalaus on tulos matkasta, jonka varrella tapahtuu yllätyksiä. Luontohavaintoja syksyn väreissä Aarne Kyröläisen maalaukset ovat ekspressionistisia luontohavaintoja ympäristön visuaalisesta runsaudesta. Ne auttavat koloristiseen näkemykseen, joka inspiroi ajatukset ja mielen maisemat. Taiteilija viihtyy rannoilla, sillä siellä hän virittää mielensä luovaan oivallukseen. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8, esittelee ”Syksyn väreissä” –akryyli/ öljy kankaalle maalauksia. Kyröläinen teki elämäntyönsä Yleisradion TV 1:ssä graafikkona 1966-2004. Hänellä on ollut paljon näyttelyjä paitsi Ylen Pasilan Kupolikahvilassa, myös Mondossa, Allotriassa, Laterna Magicassa ja asuinpaikkansa Loviisan ympäristössä. ”Hävitysten keskellä” toi Porvoon Taidetehtaalle vuosi sitten Syyrian sodan kokemuksia maalauksina ihmisten suuresta hädästä ja menetyksistä taistelujen keskellä. Lähes 80-vuotias mies elää tuotteliasta luovaa aikaa. Maalauksia ja mööbeli-installaatio Taidemaalari Marja-Leena Valkolan näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16, koostuu maalauksista sekä mööpeli-installaatiosta, josta on löytynyt aiheet monille viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyille maalauksilleni. – Näyttelyssäni tavallaan katsotaan sekä eteenpäin, että taaksepäin ja muistellaan aiempia töitäni. Ainakin itse teen niin. Esille tulee rakkaita löytämiäni mööpeleitä sekä ihka uusia maalauksia, jotka ovat syntyneet näiden löytöjeni inspiroimina. Yhdellä seinällä on kokoelma muotokuvia, joissa esiintyvät kasvot löytyvät myös installaatio-osiosta. Teoksia on mm. Suomen valtion ja Espoon modernin taiteen museon EMMAn kokoelmissa, julkisia töitä on Matinkadun lasikuitureliefit ja kauppakeskus Entressessä “Espoossa puhuttua” maalaus-sarja. Elämän toisella kierroksella Galleria ALBERT IX on Punavuoreen avattu taidegalleria, joka sijaitsee vanhassa arvokiinteistössä. Taiteilijaryhmä 2. kierros –kuvanveistäjät esittelevät pronssiveistoksiaan ”Muodon vuoksi” –näyttelyssä. Se perustettiin kuvanveistäjä Tilla Kekin ohjauksessa. Ryhmän jäseniä yhdistää se, että elämän 1. kierros meni liike-elämässä, joka on jäänyt nyt taakse. 2. kierroksella opiskellaan taiteen tekemistä ja omaa ilmaisua. Hillevi Latvalahden 1. kierros meni elintarviketeollisuuden korkeissa johtotehtävissä. Hän on harjoittanut uutta ammattia Espoon, Inkoon ja Helsingin gallerioissa, esim. Galleria 4-kuudessa terästä ja pronssia ”Tillan Talli”-ryhmässä. Albertin veistosnäyttelyssä hän esittelee pienikokoisia pronssi ja keramiikka -töitä, joiden pienet hahmot ovat hiiriä, ihmisiä, koiria ja kissoja puuhailemassa omia touhujaan. Teksti: Risto Kolanen Taidegraafikko, professori Kuutti Lavonen ja suurikokoinen hieno Madonna Asturiana -teos Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Nuori kuvataiteilija Siri Haarla on íson työnsä Picnic äärellä, johon taiteilija sulautuu hyvin kivuttomasti Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Graafikko ja kuvataiteilija Riitta Keurulainen ja Lyhdyn hedelmät -teoksensa Galleria Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kreetta Järvenpään kauniiden valokuvien taustalla on huoli ahdistuneisuushäiriöstä. Kuvassa taiteilija (vas.) ja malli Alexandra teoksen Normal äärellä Galleria Topeliuksella. Kuva: Hannele Salminen. Tuulevi Sivunen tarjoaa intensiivistä väriterapiaa synkkään kaamosaikaan näyttelyssään Dash of Mexico. Taiteilija teoksensa Tornado äärellä Kaapelin Käytävägalleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Aarne Kyröläinen ikään kuin näyttäisi, että Kainuu III -teoksensa koskessa vesi on juomakelpoista Galleria AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
• 19 Nro 22 • Viikot 48-49/2018 M unkin S eutu ? Myydään Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on maanantaina 10.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, Munkkiniemestä Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 Nyt ideoimaan ja esittämään hankkeita lähiympäristöön Kaupunki osoitti asukkaiden ideoiden toteutukseen 4,4 miljoonaa, toimintamallista käytetään nimeä osallistuva budjetointi ? Helsingin kaupunki järjestää parhaillaan ideointitilaisuuksia, joissa kannustetaan ja ohjataan osallistumaan kaupunkilaisia osallistuvaan budjetointiin. Kysymys on siitä, että Helsingin kaupunki on ohjannut budjetissaan 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten suorien ideoiden mukaan toteutettavaksi. Kaupungin edustajat stadiluotsit Silja Lindblad sekä Jarkko Laaksonen olivat ohjaamassa Munkkiniemen ala-asteella halukkaita ideoijia toissa viikolla. Miljoonia toteutukseen Helsingin kaupunki haluaa siis saada suoraan asukkailtaan ideoita ja näkemyksiä siitä, mitä lähinnä omalta alueelta puuttuu ja mitä sinne voitaisiin investoida, sellaista joka kaupungin hankittavissa tai investoitavissa voisi alueella olla. 4,4 miljoonalla eurolla kaupunki on lupautunut toteuttamaan asukkaiden toiveita. Tuo summa on jaettu muutamaan osuuteen niin, että läntiseen Helsinkiin, jossa Munkkiniemikin on mukana, kohdistuu reilut 613 000 euroa toteutettavaksi kaupunkilaisten ideoihin. Myös koko Helsinkiin, siis myös muualle, voi ideoita ehdottaa. Ideoi, osallistu ja äänestä on systeemin idea. Kaupunki kutsuu äänestämään ensi keväänä niitä ehdotuksia, jotka äänestykseen mahdollisesti pääsevät ja sen mukaan hanke etenee. – Kaupunki toteuttaa sen jälkeen eniten ääniä saaneet ehdotukset, kertoo Silja Lindblad. Minimissään 35 000 euroa Yhden hankkeen minimiarvon täytyy olla 35 000 eurtoa, jolloin aivan pienet hankkeet ja ideat eivät voi päästä äänestykeen. Maksimissaan yhden idean kustannukset voivat olla koko alueelle ohjatun summan suuruisia, eli läntisellä alueella tuo 613 000 euroa. Hankkeiden esitysaika on jo alkanut, 15.11. ja se päättyy 9. joulukuuta. Esittämisajan jälkeen saatuja ideoita valmistellaan ja keväällä siis äänestetään. Jokainen 12 vuotta täyttänyt henkilö saa antaa äänensä siitä mihin hankkeeseen varoja käytetään eli mikä tai mitkä ideat laitetaan täytäntöön. – Ehdotomana johtoajatuksena on suora idea asukkaalta kaupungin organisaatioon, päästä sitä kautta ohi byrokratin kuulemaan ja ottamaan vastaan asukkaiden ideoita ja varsinkin sitä mitkä asiat ovat milläkin alueella asukkaiden mielestä kehittämisen kohteita. – Vuorovaikutuksen parantaminen ja vahvistaminen, sitä halutaan Lindblad jatkaa. Ideoida voi joko omalla nimellä tai nimettömänä, idea ja sen sisältö on tärkein! Ensi syksynä sitten nähdään mitkä ideat näkevät milläkin alueella päivänvalon. Hankeeseen pääseee mukaan netissä omastadi. hel.fi -osoitteessa. -j.a. Silja Lindblad toimii stadiluotsina Helsingin läntisissä kaupunginosissa. Tehtävänä on toimia asukkaiden ja kaupungin organisaation yhdyshenkilönä. Toukokuussa stadiluotseina aloittaneet Silja Lindblad ja Jarkko Laaksonen esittelivät osallistuvaa budjetointi -hanketta Munkkiniemen ala-asteella. Seuraava Munkinseutu ilmestyy viikolla 50 Aineistopäivä on keskiviikko 5.12.
• 20 Viikot 48-49/2018 • Nro 22 M unkin S eutu TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Hammaslääkäri Katri Tolkki ottaa vastaan uusia potilaita. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us C M Y CM MY CY CMY K munkka.pdf 1 22.11.2018 1.38.16 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki