• Viikot 22-23 – Nro 11/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Kesän uutuus: Daily Protector spf 50 hajusteeton supersuojavoide kasvoille 49 € Suojaa herkkää ihoa auringon haitoilta sekä sävyttää heleäksi. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Harkitsetko myyntiä? Kysy keväistä välitystarjoustani! Asiakkaani etsii (3)-4-5h tältä alueelta. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa palkkioni. Teresa Wilén | teresa.wilen@house-asunnot.fi p. 0452052309 | Eteläranta 2, Helsinki Kiinteistömaailma Munkkiniemi Amuletti Asunnot Oy (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Myymme Munkinseudulla joka neljännen kodin. Myyntiaikamme Munkinseudulla vain km. 34 päivää. Mitattu asiakastyytyväisyytemme on 4,84/5. Asiakkaistamme 98 % suosittelee meitä. (* *)perustuu asiakastyytyväisyyskyselyyn 2018 ja 2019, vastaajia 467. Avaa ovi onnistumiselle , kutsu meidät kotikäynnille. Jussi 040 592 9030 Marko 040 725 2600 Janne 040 753 1753 Maria 0500 852 258 Johanna 050 432 6590 Sirkka 050 581 2779 Tiina 050 548 0573 Olemme kaikki LKV-päteviä Pe 31.5. Klo 11-14 K-MARKET Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 19 Maukkainta meren ja maan Toimii mihin vaan ILKKA VAINIO TUOTANTO www.ilkkavainio.fi Tullaan minne tilataan & KALASTAJA KANSANTAITEILIJA ILKKA VAINIO BEN HENRIKSSON HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki P. 044 300 0050, meilahti@hypoxi.fi KROPPA KESÄLLÄ KUNTOON! LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Saat näkyviä tuloksia luonnollisesti ja nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä. Maksuaikaa jopa 36 kk. Varaa ilmainen konsultaatio NYT EDULLISET KESÄHINNAT ajalle 24.6. – 10.8. Pohditko asuntosi myyntiä? Etsimme asiakkaillemme 80–100 m2 Munkkivuoresta ja 4–6h+k / 95–150 m2 Munkkiniemestä. Ei kuluja myyjälle! Ostaja maksaa välityspalkkion. Soita ja kysy lisää: Lars Lindroos 040 300 2309. Asiakkaamme ostaa 80–100 m 2 ja 95–150 m 2 LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 SONJA RAJANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 467 9972 CHRISTOFFER VON SCHANTZ LKV, 050 341 0195 Aktia Kiinteistönvälitys Oy • Raumantie 1, Munkkivuori • www.aktialkv.fi
• 2 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Riitta Juslin, 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kesälehti 18.6.
• 50. vuosikerta – nro 11 Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu Liikennemerkkien muutokset alkavat H elsinki tekee monipuolista työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, ja yhtenä osana tätä työtä nopeusrajoituksia alennetaan. Muutostyö toteutetaan kaupunginhallituksen huhtikuussa 2018 tekemän päätöksen perusteella. Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Muutosta aletaan toteuttaa toukokuun aikana, jolloin Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara alkaa vaihtaa liikennemerkkejä ja muuttaa tiemerkintöjä. Työ etenee vaiheittain ensi syksyyn saakka, ja sitä tehdään useassa kaupunginosassa yhtä aikaa. Sivu 9 Töölössä kokeillaan uutta tapaa suodattaa mikromuoveja hulevesistä H elsingin Töölöön, lähelle Taivallahden rantaa on rakennettu täysin uudenlainen hulevesien suodatusjärjestelmä. Hulevesiviemäriin asennettu hulevesien suodatusarkku puhdistaa kaduilta valuvia likaisia sadeja sulamisvesiä, jotka muuten purkautuisivat hulevesiviemäristä sellaisenaan mereen. Hulevesien suodatusarkun toimintaa ja suodatustehoa muun muassa mikromuovien puhdistuksessa testataan Taivallahdessa kevään ja kesän 2019 aikana. – Kyse on kokeilusta, jolla etsitään ratkaisua autonrenkaista irtoavien hiukkasten ja muiden saasteiden poistamiseen hulevedestä. Järjestelmän käyttö ja testaus on aloitettu vuodenvaihteessa. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vesiensuojeluun, kertoo ratkaisun kehittäjä ja pilotin pääsuunnittelija Olli Hakala WSP Finland Oy:sta – Puistossa kaivutyöt ja järjestelmän asennukset aloitettiin jo viime syksynä. Huleveden suodatusarkku rakennetaan osana Eteläisen Hesperiankadun ja kunnallistekniikan saneerausta, kertoo projektipäällikkö Touko Leppänen Helsingin kaupungilta. Sivut 8-9 Hulevesien suodatusarkku rakenteilla. Kuva: Sonja-Maria Ignatius. Pohjois-Haagaan uusi kiertoliittymä P ohjois-Haagassa Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin risteyksessä alkaa katutyö, jonka yhteydessä nykyinen liikennevalo-ohjattu risteys muutetaan kiertoliittymäksi ja katua peruskorjataan. Ida Aalbergin puiston kupeessa on meneillään päiväkoti Aadan ja leikkipuisto Idan uudisrakennuksen työmaa. Myös Ida Aalbergin puistoa peruskorjataan. Kävelijöiden liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla Ida Aalbergintien etelälaitaan kaksi uudella puukujanteella erotettua jalkakäytävää. Raitti yhdistää Runar Schildtin puiston ja Ida Aalbergin puiston itä-länsisuuntaisen reitin. Sivu 8 Amos Rexille erikoispalkinto museogaalassa S uursuosion ensimmäisenä vuonnaan saavuttaneelle Amos Rexille myönnettiin museoalan erikoispalkinto. Erikoispalkinto on tunnustus, jonka raati voi halutessaan myöntää merkittävästä teosta museoalalla tai pitkäjänteisestä vaikuttamisesta museoalan kehittämiseksi. Sivu 7 MunkkaLove-kampanjan suunnitteluryhmä, opetusneuvos Kalevi Virtanen (oik), seurakuntaneuvoston jäsen, viestinnän ammattilainen Tiina Rautkorpi ja graafinen suunnittelija Topias Orvasto. Kuvaaja Heikki Jääskeläinen. MunkkaLove keräys tuotti 500 musiikkitoivomusta M unkkaLove musiikkitoivomusten keräys Munkin seudulla on päättynyt. Kolmen viikon keräyskampanja tuotti kaikkiaan noin 500 toivomusta. Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille ja jatkossa osallistuville. Pankaahan päivämäärä muistiin, ensimmäinen toivomusten perusteella rakennettu, Markku ”Make” Perttilän kokoaman bändin johdolla toteutettu konsertti ja yhteislaulutapahtuma järjestetään Munkkivuoren kirkossa lauantaina 7.9.2019 klo 15. Sivu 7
• 4 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11/2019 OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Mantere Kevään ylioppilaille Päivä tänään kaunis kesäinen. Painat päähäsi lakin valkoisen. Saavutustasi ihailen. Taitan oksastaan ruusun punaisen, sulle ojennan sinua onnittelen. Olkoon päiväsi ikimuistoinen, tiesi kulkea turvallinen. Onnea kevään ylioppilaat. Olavi Kylliäinen Työpaikat lisääntyivät hienosti Helsingissä H elsingin työmarkkinoilla elettiin vuonna 2018 myötätuulessa. Helsingin työpaikkamäärä kasvoi kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna eli yhteensä 434 400:aan. Helsingin seudulla työssä käyvien määrä kasvoi lähes kolmella prosentilla ja työpaikkoja oli kaikkiaan 800 100. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Vuonna 2018 työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän toimialalla. Myös ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä terveysja sosiaalipalveluihin syntyi lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä sen sijaan aleni Helsingissä edelleen. Vuodesta 2010 Helsingin työpaikkamäärä on kasvanut lähes seitsemällä prosentilla. Samalla informaatioja viestintäala on ohittanut työpaikkamäärässä kaupan alan. Vuonna 2018 Helsingin työllisyysaste oli 74,0 prosenttia, Helsingin seudun työllisyysaste oli 74,3 prosenttia ja Suomen työllisyysaste oli 71,7 prosenttia. Vuonna 2018 työllisyysasteet kohosivat Helsingissä ja Helsingin seudulla reilusti. Työllisyysaste on laskettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista 15–64-vuotiaasta väestöstä. Helsingin työllisten ammattirakenteessa korostuu korkea asiantuntijuus. 30 prosenttia kaikista helsinkiläisistä työskentelee erityisasiantuntijoiden ammateissa. Kaikista ammattiryhmistä erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen 2016 eniten eli 14 prosentilla. Asiantuntijoiden sekä palveluja myyntityöntekijöiden määrät säilyivät ennallaan. Sen sijaan toimistotyöntekijöiden määrä on pienentynyt 2010-luvulla 25 prosentilla ja prosessityöntekijöiden 10 prosentilla. Vuonna 2017 työttömien määrä pieneni Helsingissä vauhdilla, mutta vuoden 2018 aikana työttömyyden vähenemisen vauhti hidastui. Vuoden 2018 joulukuussa Helsingissä oli 31 800 työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 11 030. Puolet heistä oli ollut yhtä jaksoisesti työttömänä vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne on yli 50-vuotiailla varsin monipuolinen. Kaksi viidesosaa heistä kuului johtajien, erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Palveluja myyntityöntekijäitä oli 13 prosenttia ja toimistoja asiakaspalvelu-, sekä rakennusalan työntekijöiden osuudet olivat kunkin 10 prosenttia. Nuorten työttömien määrä aleni vuonna 2018 muita ikäryhmiä nopeammin. Vuoden 2018 lopussa Helsingissä oli 5 960 alle 30-vuotiasta työtöntä. Heistä joka kymmenes oli pitkäaikaistyötön. Nuorten kohdalla pitkäaikaistyöttömiksi ovat päätyneet erityisesti henkilöt, joilla ei ole edellistä ammattia tai ammatillista koulutusta. Heitä oli vuonna 2018 jopa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot ovat suuntaa antavia ja perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Helsinki hakee WHO:n European Healthy Cities -verkoston jäsenyyttä K aupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki hakee World Health Organisation European Healthy Cities -verkoston jäsenyyttä. HCN-verkostoon kuuluu 100 eurooppalaista kaupunkia. Kokouksessaan 20.5. kaupunginhallitus hyväksyi myös raitiotien rakentamisen välille Telakkakatu-Eiranranta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin toiminnassa vahvistetaan kansainvälisyyttä sekä tavoitellaan asemaa segregaation ehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä. Kaupunkistrategian yhtenä kärkihankkeena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus, jonka päätavoitteena on vähentää eri väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointija terveyseroja sekä löytää vaikuttavimmat eriarvoisuutta ehkäisevät toimintatavat. HCN-verkoston jäsenyys edellyttää poliittista sitoutumista, ohjausrakenteita kaupunkiin, sekä henkilöresurssien osoittamista. Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisja koordinaatiorakenne vastaa resursoinnin osalta näihin edellytyksiin. Verkostoon kuuluu 100 eurooppalaista kaupunkia ja 30 kansallista verkostoa. Suomesta verkoston edelliselle kaudelle ovat osallistuneet Kuopio ja Turku sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Terve Kunta -verkosto. Telakkakadun ja Eiranrannan välille rakennetaan raitiotie Kaupunginhallitus hyväksyi raitioradan ja ratasähkötöiden hankesuunnitelmat välille Telakkakatu-Eiranranta. Suunniteltu linjaus alkaa Hietalahdesta nykyiseltä rataverkolta Bulevardin länsipäästä, josta se jatkuu Hernesaaren eteläkärkeen reittiä Telakkakatu-Eiranranta-Laivakatu. Uusi joukkoliikenneyhteys yhdistyy kantakaupungin olemassa olevaan verkostoon. Suunnitellun raitiotien pituus on 2,1 km. Hernesaaren raitiolinjan rakentamisen on suunniteltu toteutuvan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ulottuu Hietalahdenrannasta Hernesaaren pohjoisosaan, ja toinen vaihe siitä eteenpäin Hernesaaren kärkeen. Nyt käsittelyssä olevat hankesuunnitelmat koskevat ensimmäistä vaihetta. Toisesta vaiheesta tehdään erilliset hankesuunnitelmat myöhemmin Hernesaaren rakentamisen edetessä. Raitiotien vaatimat sähkötyöt toteutetaan ratahankkeen yhteydessä, jotta liikennöinnin alkaminen asetetussa tavoiteaikataulussa voidaan taata. Liikennöinnin on suunniteltu alkavan kesän 2021 aikana ensimmäisen vaiheen osalta. Hankkeen kokonaishinta on 7,42 miljoonaa euroa. Saaristosarja Apollot asuvat hevoskastanjaa. Unen laaksoissa on täysi ja tyhjä. Rakennatte mökkiä. Sinisiipi laskeutuu ruohon avaruuteen osaamatta ulos. Mökki ei valmistu. Jos minä olisin väri, olisin kaikki värit. Musta. Kirjoitan rantatuolissa. Ihmiset sahaavat puita, että valmistumaton valmistuisi. Kirjoitan mitä kirjoitan. Tulevaisuus on kaaba. Keltainen olkisombreroni on ruohikolla, linttaan kävellyt kengät. Onnistumisen mahdollisuus. Kimmo Mantere Helsinki eli uuden ajan kynnyksellä 1960 Uutuusteos muuttuvasta kaupungista vie kartoin, kuvin ja tekstein nostalgisiin muistoihin H elsinki eli uuden ajan kynnyksellä vuonna 1960: ensimmäiset lähiöt olivat kohonneet Herttoniemeen, Maunulaan ja Munkkivuoreen, ja kantakaupungissa vanhoja puutaloja uhkasi purkutuomio uudenaikaisten kerrostalojen tieltä. Helsingin 450 000 asukkaasta valtaosa asui edelleen kantakaupungissa, ja Helsinkiä ympäröi pääosin maaseutumaisesti asutetut Espoon ja Helsingin maalaiskunnat. Kantakaupungin raitiotiet ja muutamat bussilinjat eivät riittäneet kasvavan kaupungin väestön kuljettamiseen. Suunnitelmissa häämötti laaja metroverkko, jossa kantakaupungin maanalaiset linjat jatkuivat säteittäin esikaupunkeihin. Myös henkilöautojen määrä kasvoi vauhdilla ja ensimmäisiä moottoriteitä rakennettiin ruuhkien välttämiseksi. – Vuosikymmenen vaihtuminen on ollut Helsingin historiassa käännekohta. 1950-luvun inhimillisen kokoiset, väljästi metsämaille sijoitetut lähiöt uudenaikaisine kouluineen ja ostoskeskuksineen sekä mukavuuksin varustettuine asuintaloineen houkuttelivat asukkaita niin maalta kuin ahtaasta kantakaupungistakin. Seuraavalla vuosikymmenellä massiiviset elementtitalot ja suuret moottoriväylät alkoivat vallata kaupunkia, kuvailee tietokirjailija Jussi Iltanen kirjansa Helsinki 1960 aikakautta. Uutuuskirja esittelee kaupunkia nostalgisin valokuvin ja kartoin. Kirjan rungon muodostaa yksi ensimmäisistä koko kaupungin kattavista kartta-aineistoista, Helsingin osoitekartta vuosilta 1958–61. Yksityiskohtaista karttaa on täydennetty numeroin kartalle merkityillä yli 760 kohteella kansakouluista posteihin ja kirjastoista hyppyrimäkiin. Kartta ulottuu lännessä Tapiolaan ja Leppävaaraan, pohjoisessa Tikkurilaan ja Hakunilaan ja idässä Östersundomiin ja Vuosaareen. Vanhan kartan rinnalla on esitetty nykypäivän kartta paikantamisen helpottamiseksi. Sadat vanhat valokuvat kuljettavat nostalgisiin tunnelmiin helsinkiläisten arkeen ja juhlaan. Kirjan tekstiosassa esitellään kaupunkia vuonna 1960 teemoittain useine ajasta kertovine teemakarttoineen. – Helsinki 1960 vie suurten ikäluokkien helsinkiläiset lapsuuden ja nuoruuden maisemiin ja esittelee kuusikymppisille oman syntymäajan kotikaupunkia. Nuoremmille sukupolville kartat ja kuvat auttavat löytämään nykykaupungista eri aikakausien kerrostumia niin kotisohvalla lukiessa kuin kaduilla kulkiessakin, Iltanen kertoo. Teoksen kuvat ovat peräisin pääosin Helsingin ja Vantaan kaupunginmuseoiden kokoelmista sekä yksityisarkistoista.
• 5 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu Kolumni Terveiset Arkadianmäeltä ? Eduskuntatyö on käynnistynyt järjestäytymisellä ja hallitustunnusteluilla. Osa valiokunnista kokoontuu, mutta työ käynnistyy täysipainoisesti hallituksen nimeämiseen jälkeen. Valiokuntapaikat jaettiin aakkosten mukaan siihen asti, kunnes hallitusneuvottelut ovat ohi onnistuneesti. Olen kiitollinen, että saan jatkaa työtäni helsinkiläisten kansanedustajana. Eduskuntaryhmämme oli valmis hallitusvastuuseen mutta vastuullisilla nuoteilla. Olin vahvasti mukana kirjoittamassa Kokoomuksen vastauksia hallitustunnustelijan Rinteen kysymyksiin päävastuuna koulutus ja tutkimus. Olin myös nimettynä hallitusneuvottelujoukkueeseen ja olimme valmistautuneet hyvin. Emme kuitenkaan päässeet tunnusteluja pidemmälle. SDP oli selvästi jo ajoissa tehnyt valintansa. Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen Keskustan. Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen, kaiken työn kannattavuus ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi Kokoomus ei linjastaan tinkinyt. Hallitustunnusteluissa jäi epäselväksi SDP:n talouslinja ja se millä keinoin puheenjohtaja Rinne aikoo työllisyysastetta nostaa. Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. Tätä kirjoittaessani oli vasemmistovihreän koalition hallitusneuvottelut täysin kesken. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestyi ripeästi. Johdan neuvottelukuntaa, jossa on neljännes eduskunnan kansanedustajista. Helsingin ja Uudenmaan asioiden painoarvo on eduskunnassa entistäkin merkittävämpi. Kun Helsinki ja Uusimaa kasvun ja luovuuden vetureina menestyvät, hyötyy siitä koko Suomi. Kaupungistuminen ja sen tuomat ilmiöt edellyttävät tulevalta hallitukselta vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Olennaisia asioita ovat koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, viisas ilmastopolitiikka ja suuret raidehankkeet. Vahva kaupunkipolitiikka on edellytys työllisyysasteen nostamiselle Pohjoismaiselle tasolla. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja kolmen lapsen äiti Helsingin telakan kauppa varmistui Toimitusjohtajaksi suomalainen Algador Holdings Ltd on allekirjoittanut kauppasopimuksen Arctech Helsinki Shipyard Oy:n kanssa Helsingin Shipyard Oy:n ostamisesta. K aupassa Algador Holdingsin omistukseen siirtyi Arctech Helsinki Shipyard Oy:lta 100% Helsingin Shipyard Oy:n osakkeista. Kauppa allekirjoitettiin ja tuli voimaan 20. toukokuuta. Jo aiemmin tässä kuussa, osana kaupan valmisteluja, Arctech Helsinki Shipyard Oy siirsi telakan toimintonsa Helsinki Shipyard Oy:lle. – Olemme ylpeitä voidessamme olla osa Helsingin telakan tarinaa. Näemme voimakkaan kysynnän telakkabisneksessä sekä odotamme innoissamme valjastavamme asiantuntemuksemme sekä jatkamaan Helsingin telakan pitkää perinnettä Helsinki Shipyard Oy:n muodossa, kommentoi Rishat Bagautdinov, toinen Algador Holdingsin omistajista. Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Carl Gustaf Rotkirch (DI, meritekniikka ja laivanrakennus), jolla on pitkä kokemus meriteollisuudesta ja laivanrakennuksesta. Toimitusjohtaja Rotkirch on työskennellyt muun muassa myyntijohtajana Aker Yardsilla sekä johtajana Kvaerner Masa Yardsilla. – Olemme erittäin iloisia, että Rotkirch on mukana. Hänen syvällinen tuntemuksensa Suomen laivanrakennusteollisuudesta on arvokas osa telakan tulevaisuutta aloittaessamme työmme uusien tilauksien parissa. Olemme iloisia voidessamme sanoa, että julkaisemme ensimmäisen uuden tilauksen kuukauden kuluessa ja odotamme töiden alkavan pian, hallituksen puheenjohtaja Olerskiy kommentoi. Aikaisemmin muun muassa Arctech Helsinki Shipyardin sekä FG-Shippingin toimitusjohtajana toiminut Esko Mustamäki, on nimitetty Helsinki Shipyard Oy:n hallitukseen. – Keskustelu kaupan teosta alkoi kolme vuotta sitten ja tässä yhteydessä sanktioiden rooli on noussut usein esille. Kävin kaupan valmistelun alussa henkilökohtaisesti keskusteluja OFACin kanssa sanktioiden liittyen. Ainoa OFACin edellytys oli, että puolet (50%) tai enemmän omistuksesta on oltava sellaisen omistajan hallussa, jota sanktiot eivät koske. Nyt kun telakan omistaa yksin Algador Holdings, näen keskustelun sanktioiden roolista käsitellyksi ja voimme keskittyä tuleviin tilauksiin, sanoo hallituksen jäsen Mustamäki. Helsingin telakan toimintojen siirtyminen Helsinki Shipyard Oy:lle on merkittävä askel telakan tulevaisuudelle ja suomalaiselle meriteollisuudelle. Tarjouskanta koostuu useista risteilyaluksista, jäänmurtajista ja LNG-säiliöaluksista. Osasta tarjouksia on jo allekirjoitettu aiesopimukset. Helsinki Shipyard Oy tiedottaa ensimmäisen tilauksen vahvistumisesta kuukauden sisällä. HKL kunnostaa ja rakentaa uusia raitiotieratoja kesällä Kesän ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Antti Pulkkinen H KL kunnostaa raitiotieratoja ja rakentaa uutta rataa laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin tulevana kesänä ja syksynä. Ratatöiden yhteydessä asennetaan muutamalle vaihdealueelle uudet syväuraiset vaihteet, joilla pyritään vähentämään kiskomelua. Kesän ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Pitkälläsillalla Siltasaarenkadulla ja Pasilansillalla. Laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin HKL rakentaa uusia raitiotiekiskoja Jätkäsaareen Atlantinkadulle sekä Telakkakadulle Bulevardilta Eiranrantaan. Telakkakadun raitiotiekiskojen rakentaminen on Hernesaaren raitiotien ensimmäinen vaihe; koko rataosuuden rakentaminen jatkuu kesään 2021 asti. Ratatöitä tehdään kesällä kaikkiaan 14 työmaalla. Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Poikkeusreiteistä tiedottaa HSL. Raitiolinjat 2 ja 7 siirtyvät Pasilan aseman joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi poikkeusreiteille 3.6. Poikkeusreiteistä lisätietoa HSL:n liikennetiedotteessa. Uudet vaihteet vähentävät kiskomelua Ratatöiden yhteydessä HKL asentaa raitioteiden vaihdealueille muutamia uusia syväuraisia vaihteita. Vaihteet asennetaan Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen, Katajanokalle Kruunuvuorenkadun ja Linnankadun risteykseen ja Telakkakadulle linjan 1 päätepysäkille. HKL on jo aiempina kesinä asentanut uudentyyppisiä syväuraisia vaihteita, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Syväuraisilla vaihteilla pyritään vähentämään kiskomelua ja tärinää, jotka syntyvät raitiovaunun ylittäessä vaihdealueen. Uusien vaihteiden myötä on mahdollista myös nostaa raitiovaunujen nopeuksia: syväuraiset vaihteet mahdollistavat vaihdealueen ylityksen nykyistä suuremmalla nopeudella. Jatkossa syväuraisten vaihteiden määrä lisääntyy, sillä HKL asentaa ratatöiden yhteydessä syväuraiset vaihteet aina, kun se on vaihteen geometrian puolesta mahdollista. Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunuja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemärija kaukolämpötöiden kanssa. Palkittu Tomi Saari on seurakunnan keikkakokki Tomi Saari työpaikallaan Munkkivuoren seurakuntatalon keittiössä. H elsingin seurakuntayhtymässä aloitettiin kaksivuotinen ruokaan liittyvä kehittämishanke, joka verkostoi yhteen ruoka-avun toimijoita. Toiminta alkoi tämän vuoden alusta myös Länsi-Helsingin seurakunnissa. Munkkiniemen seurakunnassa yhteiset ruokailut alkoivat ToivonBistro-nimikkeellä keskiviikkoisin klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Ammattikokki Tomi Saari on tehnyt kokoontumisiin herkullista ruokaa vapaaehtoistiiminsä kanssa. Toiminta on osa seurakunnan diakoniatyötä ja maksu on vapaaehtoinen, mutta ruokailut on tarkoitettu kenelle tahansa. Niissä käytetään hyväksi myös hävikkiruokaa alueen kaupoista. Hävikkiruualla tarkoitetaan seurakunnan kampanjassa ruokaa, joka on edelleen myyntikelpoista mutta jonka viimeinen myyntipäivä lähenee. Tomi Saari on Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien yhteinen projektikokki, joka toimii joka seurakunnassa vuoropäivin sen oman vapaaehtoistiimin vetäjänä. Hävikkiruuan laajeneva käyttö tuo ruokailuihin ekologisen ulottuvuuden. Suomessa arvioidaan syntyvän ruokahävikkiä eli pois heitettyä ruokaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa, eniten kotitalouksissa. Saari palkittiin vasta leikkimielisen hävikkiruokakisan voittajatiimissä. Tomi on taidoillaan osoittanut, että hävikissä ei ole mitään vikaa, eikä kenelläkään ole mitään syytä heittää erinomaisia ruoka-aineksia roskikseen. Munkin seudun keskiviikko-ruokailuissa on syöty usein ekologista, kasvisja kalapitoista gourmet-ruokaa, vaikkapa avokadopastaa, lohiseljankaa tai maa-artisokkakeittoa, mutta tarjolla on ollut myös halukkaille kanaa tai lihaa. Paikalla on ollut usein 70, joskus jopa yli 100 ihmistä lapsiperheistä ikääntyviin. Ruokailuhetki antaa myös mahdollisuuden osallistua seurakunnan ympäröivään ohjelmatarjontaan. Kesäkuukausina kahvilaja ruokailutoiminta jatkuu Munkkivuoren seurakuntatalolla torstaisin klo 18 ja syyskuun alusta ToivonBistro palaa taas entiseen aikatauluunsa, keskiviikkoon klo 13. Teksti ja kuva: Tiina Rautkorpi
• 6 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu VIIKKO 22 KE 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi TO 30.5. Helatorstai Pasi PE 31.5. Helka, Helga LA 1.6. Teemu, Nikodemus SU 2.6. Venla VIIKKO 23 MA 3.6. Viola, Orvokki TI 4.6. n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo KE 5.6. Maailman ympäristöpäivä Sulevi TO 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi PE 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin LA 8.6. Salomon, Salomo SU 9.6. Helluntaipäivä Ensio VIIKKO 24 MA 10.6. Seppo TI 11.6. Immi, Impi Tuskaa rikkauden kerääminen, vaivannäköä sen pitäminen, murhetta sen menettäminen. Thomas Fuller (1608 – 61) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Joh. 15:26-16:4 ? Talousuutiset ovat monasti synkkiä. Konkursseja, lomautuksia ja syrjäytymistä. Pörssiromahdusten ja irtisanomisten maailmassa on tullut muodikkaaksi esitellä itävaltalaiselta Joseph Schumpeteriltä periytyvää ajatusta ”luovasta tuhosta”. Ajatusmallin mukaan vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit joutavat väistyä uudempien ja parempien tieltä. Vaikka vanhan tuhoutuminen aiheuttaa asianosaisissa väliaikaista tuskaa, nousee savuavien raunioiden keskeltä feenikslintu levittäen uutta ja terveempää yritystoimintaa koko yhteiskuntaan. Teoriaa voidaan näppärästi hyödyntää lohduttavana hätäverukkeena, kun henkilöstölle tai veronmaksajille pitää jotenkin selitellä saneerausten ja alasajojen pitkällä tähtäimellä hyvää tuottavaa lopputulosta. Jeesus paljasti opetuslapsilleen suunnitelmansa palata lähettäjänsä tykö. Ajatuskin Mestarin kuolemasta ja poistumisesta takaisin kirkkauteen oli kuulijoille järkytys. Miten he selviäisivät alituisen hengenvaaran keskellä? Jeesus lupasi lähettää Puolustajan, mikä koituisi opetuslasten suureksi hyödyksi, ainakin pitkällä aikavälillä. Golgatan verisellä kummulla tuo lupaus ei luultavasti paljoakaan lohduttanut, mutta me jälkiviisaina tiedostamme, että Pyhän Hengen vuodatus synnytti kristillisen seurakunnan ja evankeliumin leviäminen yli koko telluksen alkoi. Vaihtokauppa oli oivallinen, sillä tosi ihminen Jeesus Kristus oli ajan ja paikan rajoitusten alainen. Sen sijaan Pyhä Henki asuu kaikkien uskovien sydämessä ja kirkastaa meille totuuden, joka löytyy Kristuksesta. Totuuden Henki näyttää maailmalle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Jumalan suuri suunnitelma oli siis sittenkin meille eduksi. Yhden kuolema antaa lukemattomille joukoille elämän. Paha on jo tuomittu. Jatketaan siis voittajan puolella. Esa Mangeloja Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti Stadin Suvivirsi lauletaan yhdessä Senaatintorilla Teatteri Avoimien Ovien johtaja Heini Tola eläkkeelle ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu Helatorstaina 30.5. ei messua. Su 2.6. klo 11 Frilander ja Valtonen ja 9.6. klo 11. Hartikainen, Mäkinen. Muut tilaisuudet ToivonCafe/Bistro torstaisin klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Urkukonsertti ke 29.5. klo 18. Kanttori Olga Mäkinen soittaa urkumusiikkia barokin ajalta nykypäivään. J. S. Bach, Viitanen, Mäkinen. Vapaa pääsy. 90 –vuotiaiden keskusteluryhmä pe 31.5. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Lähetyksen pihajuhla ti 4.6. klo 15– 18 Munkkiniemen kirkon pihalla. Mukana Suomen Lähetysseurasta sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja ja diakoni Kirsi Salmela, joka on työskennellyt Thaimaassa ja Sodderin seurakunnasta pastori Pekka Palosaari. Grillausta, kirpputori ja kahvitarjoilu. Kanttori Olga Mäkinen ja pastori Jouni Hartikainen sekä lähetyksen työryhmä. Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13. Ilta elävän veden äärellä pe 31.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, musiikkia, esirukousta. Puhujana Pelastusarmeijan Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen. Musiikissa Risto Rinkkala. Muualla Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu helatorstaina 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Piispa Teemu Laajasalo, saarna, Tuomiorovasti Marja Heltelä, liturgi. Helsingin Poliisisoittokunta, johtaa Sami Ruusuvuori. Helsingin hiippakunnan seurakuntien kuoroja. Mukana myös Munkkiniemen seurakunta. (Helatorstaina ei messua Munkkivuoren kirkossa). J yllanninhevoskaksikko vankkureineen oli vastassa teatterinjohtaja Heini Tolaa Rautatientorilla, kun hän pahaa aavistamatta nousi metrosta tullakseen Erottajalle Teatteri Avoimiin Oviin. Vastassa teatterin portilla olivat teatterin Kannatusyhdistyksen ja Ystäväyhdistyksen kootut joukot sukulaisten, ystävien ja työtovereiden kanssa valmiina viettämään Heini Tolan läksiäisiä teatterin tiloissa. Saatiin nauttia monipuolisesta ohjelmasta, jota Heini Tolan johtajakauden vaikuttajat ja taiteilijat olivat järjestäneet niin puhetta, runoutta kuin musiikkia. Heini Tolan johtajakausi Teatteri Avoimissa Ovissa kesti 15 vuotta. Teatteri sijaitsi Tolan aloittaessa Etu-Töölössä Museokadulla, mutta vuoden 2012 lopulla toiminta siirtyi Erottajalle, mikä sijainti onkin erinomainen. Tosin aluksi oltiin tyrmistyneitä, kun Töölön tilat oli jätettävä. Niin vanhat kuin uudet katsojat ovat kuitenkin löytäneet tiensä Erottajalle. Kahden vuosittaisen kausiensi-illan lisäksi Heini Tola antoi mahdollisuuden myös monenlaisille pienimuotoisemmille esityksille. Vierailevat teatteriproduktiot, konsertit sekä runoja lauluillat mahtuivat sopivasti ohjelmistoon niin kevätkuin syyskaudella. Heini Tola on aina ollut vahvasti naisten asialla, naisten tekstejä ja tuotantoja esiintuoden, ovet avoimina moninaisuudelle. OP Helsinki lahjoitti nykytaidekokoelman O P Helsinki lahjoitti OP Ryhmän Taidesäätiölle yli 400 teoksen kokoelman, joka muodostuu keskeisten suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksista viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta. Lahjoituksella halutaan tukea suomalaista nykytaidetta ja mahdollistaa taiteesta nauttiminen yleisölle. Taidehistoriallisesti monipuolisesta sisällöstä voidaan mainita konstruktivististen tekijöiden merkittävä osuus: Göran Augustson, Juhana Blomstedt, Jorma Hautala ja Paul Osipow edustavat puhdasta ja pelkistettyä pohjoismaista rakenteellista muotoon ja väriin perustuvaa abstraktia ilmaisua. – Taidelahjoituksella haluamme tukea suomalaista nykytaidetta ja sen säilymistä tuleville sukupolville. OP Ryhmän Taidesäätiön hallinnassa on kattava kokoelma suomalaista taidehistoriaa, jota nyt tekemämme nykytaiteen lahjoitus täydentää, kertoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen. Lahjoitetuista teoksista koottu ”Sarjallista muuntelua – Voiko kuvataide olla tekstiä ja rytmiä?”-näyttely on esillä marraskuun loppuun asti OP Vallilan taidegalleriassa, osoite Gebhardinaukio 1. Taidegalleriaan on vapaa pääsy ja se on avoinna arkisin klo 9-17. – Toivotamme omistaja-asiakkaamme lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan näyttelyyn! S tadin suvivirsi kajahtaa ilmoille helatorstain aattona keskiviikkona 29.5. kello 17 Senaatintorilla. Yhteislaulutapahtuman vetäjänä on upea Reeta Vestman ja artistivieraana SuomiLOVE -ohjelmasta tuttu Osmo Ikonen. Mukana jammailemassa on myös mahtava houseband, jota luotsaa Make Perttilä. Stadin suvivirsi -yhteislaulukonsertti on Kirkon Ulkomaanavun ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteistyössä järjestämä koko perheen yhteislaulutilaisuus. Tapahtuma on kaksikielinen, lauluja kuullaan ja lauletaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Perinteitä kunnioittaen tapahtumassa lauletaan Suvivirsi myös stadin slangiksi: ’Jo joutui armas aika’ on saanut nimekseen slangiksi ’Jo pukkas glaiduu aikaa’. Tänä vuonna yhdeksättä kertaa järjestettävä tapahtuma yhdistää hyvän tekemisen ja suomalaisille rakkaan yhteislaulun. Kesäisiä lauluja lauletaan Kirkon ulkomaanavun toimittamasta Suvilinnun laulut -kirjasesta. Tapahtumassa kerätään lahjoituksia Kirkon ulkomaanavun kautta Ugandan Bidibidin pakolaisasutusalueella elävien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi. Lasten koulunkäynti on katkennut monesta syystä: sodan, pakolaisuuden ja köyhyyden vuoksi. Monet lapset ja nuoret ovat kadottaneet tai menettäneet perheensä, eikä heillä ei ole varaa maksaa koulutukseen liittyviä kuluja. Kirkon Ulkomaanavun tuella oppilaat saavat turvallisen kouluympäristön, koulutarvikkeita ja ammattitaitoista opetusta sekä psykososiaalista tukea. – Yhteislaulu on monelle suomalaiselle rakas yhteenkuuluvuutta luova perinne. Suvivirsi puolestaan on monelle merkki kesän alkamisesta ja kouluvuoden päättymisestä. Siksi onkin erityisen hienoa, että Stadin Suvivirsi -tapahtumalla tuetaan nimenomaan lasten ja nuorten koulutusta, toteaa tapahtuman tuottaja Helsingin seurakuntayhtymän tapahtumakoordinaattori Laura Leipakka. Edellisvuosien tapaan Stadin Suvivirsi -tapahtumaan on vapaa pääsy. Suvivirsi-tapahtumia järjestetään seurakunnissa ympäri Suomen pitkin kevättä ja kesää. Kirkon Ulkomaanavun virallinen kolehtipyhä on Suvivirren sunnuntai 26.5. kaikissa suomenja ruotsinkielisissä seurakunnissa. Stadin Suvivirsi -yhteislaulutilaisuuden tapaan Suvivirren sunnuntain messuissa ja muissa Suvivirsi-tapahtumissa kerättävä kolehti ohjautuu Ugandan lasten ja nuorten koulutuksen tueksi. Senaatintorilla on myös Stadin suvivirsi -tapahtumaa seuraavana päivänä ohjelmaa. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessua vietetään Senaatintorilla helatorstaina 30.5. kello 12. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgina toimii tuomiorovasti Marja Heltelä. Musiikista vastaa Helsingin Poliisisoittokunta Sami Ruusuvuoren johdolla ja kuorot Helsingin hiippakunnan seurakunnista. Tapahtuma on kaikille avoin. Sovinnon päivä-konsertti järjestetään niin ikään Senaatintorilla helatorstaina 30.5. kello 15. Konsertissa esiintyy muun muassa Marzi Nyman trio, Jukka Perko ja solisteina laulavat mm. Jukka Leppilampi ja Maria Ylipää. Konsertissa kuullaan myös puhetta sovinnosta. Konserttiin on vapaa pääsy. Järjestäjät: Sovinnon kansanliike, Kirkko Helsingissä ja Helsingin Diakonissalaitos.
• 7 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu Amos Rexille erikoispalkinto Vuoden 2019 museogaalassa MunkkaLove keräys tuotti 500 musiikkitoivomusta Amos Rexin kävijämenestys jatkui A mos Rexin ensimmäisessä kevätnäyttelyssä vilisi kävijöitä. Museon teamLab: Massless -avajaisnäyttelyn valtavan suosion jälkeen vuorossa oli belgialainen surrealisti René Magritte, jonka tuotannon rinnalla nähtiin Amsterdamissa työskentelevän taiteilijakollektiivin Studio Driftin teoksia. Näyttelyt nähtiin ensimmäistä kertaa Suomessa, ja ne vetivät puoleensa kolmen kuukauden aikana 145 000 kävijää. Studio Drift -näyttelyn vetonaulana toiminut Drifter, ilmassa leijaileva utopistinen betonimonoliitti, lumosi kävijät. Näyttelyssä myös törmättiin suomalaisiin arjen esineisiin. Uusimpaan teokseensa ja tutkimusprojektiinsa, Materialismiin, Studio Drift oli lisännyt uusia töitä, jotka perustuivat Nokian puhelimeen, Fiskarsin saksiin, Savoy-vaasiin sekä Suomessa yleisesti käytettyyn muovipussiin. René Magritten (1898– 1967) unenomainen taide ilahdutti suomalaista yleisöä. Näyttely sisälsi teoksia belgialaisen taiteilijan mosaiikkimaiselta uralta aina surrealismin alkutaipaleelta ”sikailukauteen” asti. Bio Rex esitti näyttelyn rinnalla Louis Feuilladen mykkäsarjafilmin Fantômasin. Ars Fennica 2019 aukeaa 19. kesäkuuta Amos Rex sulkeutuu näyttelyn rakentamisen ajaksi ja avautuu jälleen 19. kesäkuuta, jolloin museon valtaa pohjoismainen nykytaide. Ensimmäinen kesänäyttely, Ars Fennica 2019, keskittyy Suomen arvostetuimman taidepalkinnon Ars Fennican vuoden 2019 ehdokkaiden töihin. Ehdokkaat ovat Petri Ala-Maunus (Suomi), Miriam Backström (Ruotsi), Ragnar Kjartansson (Islanti), Aurora Reinhard (Suomi) sekä Egill Sæbjörnsson (Islanti). Studio Drift Studio Driftin perustivat vuonna 2007 Lonneke Gordijn (s. 1980) ja Ralph Nauta (s. 1978). Heidän tuotantonsa koostuu valoinstallaatioista ja interaktiivisista veistoksista, jotka käsittelevät ihmisen, tekniikan ja luonnon välisiä yhteyksiä. Studio Driftin teoksia on useissa julkisissa taidekokoelmissa kuten Rijksmuseum, Stedelijk Museum (NL), Victoria and Albert Museum (UK), Atlanta High Museum, San Francisco MOMA (USA), sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa. www.studiodrift. com / Instagram: @studio. drift / Facebook: studiodrift Magritte: Elämänviiva Näyttely toteutettiin yhteistyössä sveitsiläisen Luganon taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet belgialaiset surrealismin asiantuntijat, Charleroin valokuvamuseon johtaja Xavier Canonne sekä taidehistorioitsija Julie Waseige. Studio Drift, Drifter. Kuva: Stella Ojala / Amos Rex Materialism, Studio Drift. Amos Rex / Stella Ojala, 2019 Partiolaisten kevätkarnevaali Munkkiniemessä 30.5. Munkkiniemen ruotsinkieliset lippukunnat ovat muuttamassa takaisin perinteiseen partiokoloon. Kuva: Joakim Gunst M unkkiniemen ruotsinkieliset lippukunnat (Munksnäs flickscouter ja Scoutkåren Munksnäs Spejarna) ovat muuttamassa takaisin kotiin, meidän perinteiseen partiokoloon. Me olemme tehneet sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, mutta ennen kun voimme muuttaa takaisin tilaa pitää remontoida, jotta se täyttää tämän päivän vaatimukset. Sitä varten meillä on rahankeräys käynnissä osoitteessa https://www.scoutkallaren.fi/ – Olemme neuvotelleet Helsingin kaupungin kanssa viisi vuotta ja vihdoin näyttää siltä, että voimme muuttaa takaisin kotiin meidän omaan partiokoloon. Nyt toivoimme että saamme rahat kerättyä remonttia varten, sanoo Carl Backlund partiolippukunnasta Munksnäs Spejarna. Osana hanketta järjestämme kevätkarnevaalin helatorstaina 30.5. kello 11–14 Munkkiniemen ruotsinkielisen yläasteen pihalla osoitteessa Kadetintie 2. Tapahtuma löytyy myös Facebookista https://www.facebook.com/ events/334244860584499/ – Toivomme että kevätkarnevaali houkuttelee kaikenikäisiä osallistujia. Iloinen tilaisuus tarjoaa hauskaa ohjelmaa, herkullista lounasta ja meillä on myös hienoja tuotteita myytävänä, sanoo Christine Stockmann-Broo, partiolippukunnasta Munksnäs Flickscouter. Tilaisuus on kaikille avoin ja sopii kaikenikäisille – lapsille, perheille ja aikuisille. Christine Stockmann-Broo, Munksnäs Flickscouter, 050 376 5715 Carl Backlund, Scoutkåren Munksnäs Spejarna, 040 572 6235 Jatkoa sivulta 3 S uursuosion ensimmäisenä vuonnaan saavuttaneelle Amos Rexille myönnettiin museoalan erikoispalkinto. Suomen museoliiton ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea jakoi Vuoden 2019 museopalkinnot 16.5. Museopalkintogaalassa Tampereella. Amos Rex oli myös yksi kolmesta Vuoden museo 2019 -palkinnon finalistista. Finalistipaikan ansaitsi rohkealla ja ainutlaatuisella seinättömän museon konseptillaan Lönnströmin taidemuseo Raumalta. Vuoden museo 2019 -tittelin voitti Satakunnan museo. Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio kommentoi tunnustusta: ”Tunnustus kertoo siitä, että Amos Rex on onnistunut saavuttamaan jotain erityistä ensimmäisenä vuotenaan. Yleisön innostus on tietysti kaikista tärkeintä, mutta kollegoilta tuleva tunnustus lämmittää aivan erityisellä tavalla.” Palkintolautakunta perustelee valintaansa seuraavasti: ”Amos Rexin avaaminen oli yksi museoalan näkyvimpiä uutisia vuonna 2018. Uusi kansainvälisen tason museotila toi keskelle Helsinkiä leikkisän, muuttuvan, yhdistävän ja kaupunkitilaa positiivisesti muuttavan elementin, joka kiinnostaa niin turisteja kuin kaupunkilaisiakin. Avajaisnäyttely jää historiaan kävijämäärillään, jonoillaan ja mediahuomiollaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Museo kasvoi ilmiöksi, joka toi merkittävää huomiota koko museoalalle.” Ovensa 30.8.2018 avanneen Amos Rexin ensimmäinen näyttely Massless esitteli tokiolaisen taiteiljakollektiivi teamLabin kokonaisvaltaista digitaalista taidetta. Tänä vuonna Amos Rexissä on esitelty belgialaisen taidemaalari René Magritten (1898-1967) ja amsterdamilaisen taiteilijakollektiivi Studio Driftin töitä. Molemmat näyttelyt päättyivät 19.5. Toukokuun 2019 alkuun mennessä Amos Rexissä oli ollut yli 400 000 kävijää. Amos Rexin myötä Lasipalatsi entisöitiin vanhaan loistoonsa. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelemassa kokonaisuudessa funkkishelmi täydentyi kumpuilevalla tapahtuma-aukiolla ja maanalaisilla 2200 neliön muuntautumiskykyisillä moderneilla näyttelytiloilla. Amos Rex on yksityinen taidemuseo, jonka rakentamisen ja toiminnan rahoittaa Amos Andersonin perustama yleishyödyllinen yhdistys Föreningen Konstsamfundet. Jatkoa sivulta 3 K onsertin päälle on luvassa kaiken kansan pihajuhla tarjoiluineen kirkon pihalla. Tällä hetkellä on tiedossa, että pihajuhlien ruuanmyyntija muita toimintapisteitä organisoivat partiolippukunnat ja musiikkitarjontaa koordinoi Puhaltajat-soitinyhtye, mukaan toivotaan myös alueen muita toimijoita. Keräyslaatikoihin kerttyi muutamia kymmeniä toivomuksia, samoin nettisivut tuottivat viitisenkymmentä ehdotusta. Enemmistö toivomuksista saatiin Munkin seudun kouluista, tekijöinä Munkkiniemen ja Munkkivuoren ala-asteiden ja Munkkiniemen Yhteiskoulun opiskelijat. Make Perttilällä ja MunkkaLoven suunnittelijoilla on edessään mielenkiintoinen ja haastava tehtävä, kun ehdotettujen pohjalta muodostetaan kolme yhteislauluakin sisältävää konserttia ja haetaan niihin artisti, joka pystyy esittämään myös muiden musiikkia. Näyttää siltä, että konserteista tulee sellaisia, että ne kutsuvat paikalle myös perheitä. Musiikkikappaleita konsertteihin ehdotetaan laidasta laitaan, selviä suosikkeja ei löydy. Toiset ehdotetuista kappaleista tai bändeistä liittyvät suoraan Munkkiniemen historiaan tai ovat muuten vain ”kuninkaallisia”, vaikkapa Munkkiniemen kreivi tai Queen. Moni ehdottajista kertoo kuuntelevansa tiettyä biisiä yhdessä ystävänsä kanssa silloin kun on vaikeaa. On myös lauluja, joita koko perhe kuuntelee tai jotka ovat kantaneet silloin, kun on jouduttu olemaan pitkään erossa. Joukossa on kaikkea rockista kansanmusiikkiin. Joukossa on myös monia räppejä, joiden sovittaminen laulettavaan muotoon on haasteellista. Konsertit järjestetään syksyllä 2019 lauantaisin klo 15: Munkkivuoren kirkko 7.9. ja 23.11., Munkkiniemen kirkko 26.10. Jokaiseen konserttiin houkutellaan mukaan eri artistivieras, joista tiedotetaan sitten lähempänä. Sitä odotellessa seuratkaa kampanjan nettisivuja www.munkkalove.fi ja kertokaa meille tarinanne. MunkkaLove on jo osoittanut voimansa Munkin seudun tarinoiden kerääjänä ja taltioijana. Uusimmat julkaisuluvan saaneet tarinat kertovat MYKin omasta sävellyksestä Munkan kundi ja Munkan edustajasta, Suomi-Namibia-kulttuuriprojektia avustaneesta kassanhoitajasta, joka kuljetti pienkoneella rautalankaa Afrikan yllä. Teksti: Tiina Rautkorpi
• 8 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu Jatkoa sivulta 3 N oin 60 kuutiometrin kokoinen (10 x 3 x 2 metriä), betonirakenteinen arkku poistaa hulevesistä kaiken kokoisia roskiakiintoaineita sekä erilaisia haitta-aineita. Arkku toimii suodattimena ennen kuin hulevedet päästetään mereen. Arkkua kehitetään usean yhteistyötahon voimin. Suodatusprosessi on kolmiosainen: viivytys/laskeutus, karkeasuodatus ja hienosuodatus. Siinä voidaan käyttää erilaisia suodatusmateriaaleja. Parhaillaan arkussa on karkeasuodattimena kevytsoraa ja hienosuodattimissa biohiiltä ja suodatushiekkaa. Mikroroskaa ja rengaspölyä tulee laajalta alueelta Suuri osa suodatusarkkuun päätyvistä viiden hehtaarin valuma-alueen hulevesistä on peräisin Mechelininkadulta, joka on yksi kantakaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Nyt kokeiltavalla suodatusarkulla saadaan suodatettua vain osa valuma-alueen vesistä. Liikenne on arvioitu merkittäväksi mikromuovin ja -kumin lähteeksi. Päästöjä aiheuttavat muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä irtoavat hiukkaset. Henkilöauton renkaasta kuluu sen elinkaaren aikana pois keskimäärin 10–20 prosenttia. Mechelininkadun keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee kadun eri osilla noin 13 000:n ja 30 000:n ajoneuvon välillä. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2017 tekemien laskelmien mukaan alueen liikenne tuottaa rengaspölyä neljästä seitsemään tonnia vuodessa. Kerätty tieto avoimeen käyttöön Hankkeessa kerättävä tieto julkaistaan vuoden 2019 aikana kiinnostuneiden tahojen vapaasti hyödynnettäväksi, mikä edesauttaa hulevesituotteiden ja -ratkaisujen kaupallistamista ja jatkokehitystä. Hulevesien suodatusarkku on suunniteltu ja toteutettu iWater-hankkeessa ja Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean-ratkaisut -hankkeessa. Jälkimmäisessä ovat olleet mukana Helsingin kaupungin lisäksi Ruskon Betoni Oy, Fortum Oy, WSP Finland Oy, Aalto-yliopisto ja monia muita kadunrakennukseen ja vesihuoltoon liittyviä tahoja. Töölössä kokeillaan uutta tapaa suodattaa mikromuoveja hulevesistä Valuma-alue ja hulevesien suodatusarkkukokeilun sijainti. Kuva: Olli Hakala. Hulevesien suodatusarkun tyyppipoikkileikkaus. Kuva: Olli Hakala. Suodatusarkkukokeilun sijoittuminen Taivallahden rantaan. Kuva: Olli Hakala. Pohjois-Haagaan uusi kiertoliittymä Kirkon valkopesula ? Miksi Euroopan oikeistopopulistit hakevat tukea Venäjältä? Miten sytyttää suomalaiset EU-vaaleihin? Miksi kirkko kumartelee ja kompastelee populismin huKolumni najakupilla? Monilla sektoreilla tehdään juuri nyt tärkeitä ratkaisuja. Olin ajatellut keskittyä Jyväskylän kirkkopäivien punnitsemiseen. Turha toivo. Mitä siihen voisi lisätä, jos Helsingin emerituspiispa hyväntuulisesti naureskelee Björn Wahlroosin seurassa Suomen köyhille? Tai mitä sanoa Helsingin nykyiselle piispalle, joka monista vastalauseista huolimatta huumorin ja sananvapauden varjolla säestää rasistista retoriikkaa käyttävän puolueen johtajan Jussi Halla-ahon hallelujaa? Piispa Laajasalon, koomikko Nordmanin ja puoluejohtaja Halla-ahon oli tarkoitus keskustella huumorista sekä sanojen vapaudesta ja vastuusta. Mutta mitä jäi käteen? Valikoivia arvauksia? Löysiä fraaseja? Laajasalolta irtosi kyllä notkeaa sietokykyä maahanmuuttovastaisuudelle, mutta eipäs irronnut yhtään kriittistä kysymystä maahanmuuttajia syrjivälle puoluejohtajalle. Halla-aho korjasi hyräillen kirkon tarjoaman äänipotin ja jatkoi tyytyväisenä siunattua EU-vaalikampanjaansa. Kirkko, jolta puuttuu kyky arvioida omaa tilaansa, juuttuu paikoilleen. Ketä voi syyttää silloin, jos kirkon johdon tilannetaju ei yllä ymmärtämään elämän olemusta? Halla-aho ei peittele kykyään agitaattorina, eikä kätke viihtymistään populismin paalupaikoilla. Äänestimme Laajasalon piispaksi toivossa muutoksesta, jota ei tullut. Samalla tavalla Laajasalo näyttää pitävän iltapäivälehtien huomiota todistuksena onnistumisesta, jota ei tullut. Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso on Itävallan tiedeakatemian kirjeenvaihtajana seurannut suomalaista keskustelukulttuuria. Hän kritisoi Teemu Laajasalon tapaa nostaa kansanvillitsijä saarnakorokkeelle oikeistopopulismin ajajana. Sen päämääränä on Euroopan yhtenäisyyden hajottaminen. Itävallassa näyteltiin eurovaalien alla oikeistopopulismin olemusta paljastava kohahduttava näytelmä. Vapauspuolueen FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri HC Strache asteli parlamenttiryhmänsä johtajan Johann Gudenuksen kanssa testosteronin ja alkoholin maustamaan hunaja-ansaan. Videoainesto todistaa miten häikäilemättömästi oikeistopopulistit hakevat tukea Venäjältä. Paljastus sai Strachen nopeasti eroamaan. Koko hallituskriisi sai alkunsa tästä Strachen korruptiosta. Olisiko kirkkopäivilläkin ollut aihetta nostaa populismin ihailun sijasta katse korruption ja vihapuheen syiden erittelyyn ja eliminoimiseen. Nämä terveiset kuuluisi saattaa myös hallitusneuvottelijoiden tietoon. Oikeusministeriö, opetusja kulttuuriministeriö sekä sisäministeriö ovat perustaneet emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtaman työryhmän, joka odottaa seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi. Vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitustason linjauksia. Vihapuhe on uhrin lisäksi tuhoisaa koko demokraattiselle yhteiskunnalle, oikeusvaltiolle ja sananvapaudelle. Ohittiko Jyväskylän kirkkopäivien ohjelmavalinta ja keskustelutapa aikamme suuret haasteet? Tämä vaatii kysymään miten hajanaista on työ disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi. Laajempi syyteoikeus voisi parantaa vihapuheen uhrien oikeusturvaa. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole määritelty ”vihapuhe”-nimistä rikosta. Myös kouluille ja nuorten kanssa toimiville viranomaisille tulisi saada ohjeistus miten netissä rehoittavaan vihapuheeseen puututaan. Vihapuhe on osunut myös kirkon omiin työntekijöihin. Kirkon vastuu eettisen puhetavan esimerkillisenä viljelijänä on suuri. Veli-Matti Hynninen Ida Aalbergin puistossa kunnostustöitä Jatkoa sivulta 3 O hjaajantien risteystä kavennetaan ja Ohjaajantien varren pysäköinti toteutetaan ns. taskupysäköintinä. Ida Aalbergin tie 9 kohdalla olevaa pysäköintiä muutetaan siten, että alueen pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy yhdeksällä henkilöautopaikalla. Katurakennuksen yhteydessä tehdään myös vesijohto-, hulevesi-, kaukolämpötyötä sekä johtosiirtoja. Työt alkavat toukokuussa ja valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Puistoa peruskorjataan Ida Aalbergin puiston kupeessa on meneillään päiväkoti Aadan ja leikkipuisto Idan uudisrakennuksen työmaa. Rakennus valmistuu tämän vuoden lopussa. Päiväkodin ja leikkipuiston rakennustöiden yhteydessä päiväkodille rakennetaan oma piha-alue ja leikkipuiston ulkoalueet peruskorjataan niin, että muodostuu yhtenäinen kokonaisuus yhdessä päiväkotipihan kanssa. Leikkipuisto Ida ja puistoon johtavat raitit kunnostetaan ja leikkivälineet sekä kalusteet uusitaan. Leikkipuisto Ida on osa Helsingin esteettömien leikkipuistojen verkostoa. Leikkivälineiksi valitaan tuotteita, jotka täyttävät esteettömyysvaatimukset. Liuskekivialueet ja altaat kunnostetaan pelija leikkialueiksi. Puistossa oleva, asemakaavassa suojeltu, viiden lehmuksen rivistö säilytetään. Puiden väliin sijoitetaan pöytä-penkkiryhmiä. Ida Aalbergin tien ja Näyttelijäntien kulmauksen sisääntuloaukio kivetään. Kallion pilaantuneiden maiden kunnostus tehdään ennen leikkipuiston käyttöönottoa. Kunnostusalueelle tehdään täydennysistutuksia. Kadunrakennus ja puiston kunnostuksen urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Puiston peruskorjaus valmistuu keväällä 2020. KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHN ÄT ER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivis sä tulkinnanvaraisuuksia Kesä n HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi
• 9 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu Helsinki parantaa liikenneturvallisuutta nopeusrajoituksia alentamalla Liikennemerkkien muutokset alkavat Mäkelänkadun liikennettä kesällä 2017. Kuva Helsingin kaupunki. Jatkoa sivulta 3 S uurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on lähes kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin. Keskustassa nopeusrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus on 40 km/h. Mannerheimintiellä 50 km/h -rajoitus laskee 40:een km/h Finlandia-talon ja Kuusitien välillä. Rajoitusten laskeminen vähentää onnettomuuksia Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän. – Nopeusrajoitusten alentaminen on tärkeä keino parantaa liikenneturvallisuutta. Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, toteaa liikenneja katusuunnittelu päällikkö Reetta Putkonen. – Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän. Reetta Putkosen mukaan käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin nyt voimaan tulevat uudet nopeusrajoitukset. Uudet nopeusrajoitukset tiivistetysti: • ASUINALUEIDEN tonttikaduilla 30 km/h -rajoitus • KESKUSTASSA 30 km/h -rajoitus, paitsi pääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h • TEOLLISUUSALUEIDEN tonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus • PÄÄKADUILLA 50 km/h esikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa lähellä keskustaa • ALUEELLISILLA kokoojakaduilla 40–50 km/h • PAIKALLISILLA kokoojakaduilla 30–40 km/h Toteutussuunnitelmat valmistuivat keväällä Kaupunginhallitus on päättänyt asiasta 9.4.2018. Tämän jälkeen kaupunkiympäristön toimiala on tehnyt katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Tänä vuonna nopeusrajoitusten muutos toteutetaan niillä kaduilla, joilla se on mahdollista tehdä suhteellisen helposti liikennemerkkiä vaihtamalla. Osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin, kun katua peruskorjataan. Esimerkiksi Sörnäisten rantatien nopeusrajoitus pysyy entisellään 50 km/h. Kaupunkilaisia pyydetään ottamaan yhteyttä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun, mikäli muutoksesta herää kysymyksiä. Yhteystiedot: hel.fi/palaute, puh. 09 310 22111 Hulevesien suodatusarkun tyyppipoikkileikkaus. Kuva: Olli Hakala. Suodatusarkkukokeilun sijoittuminen Taivallahden rantaan. Kuva: Olli Hakala. Pohjois-Haagaan uusi kiertoliittymä Pohjois-Haagassa Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin risteyksessä alkaa katutyö, jonka yhteydessä nykyinen liikennevalo-ohjattu risteys muutetaan kiertoliittymäksi ja katua peruskorjataan. Kunnostusalueelle tehdään täydennysistutuksia. Kadunrakennus ja puiston kunnostuksen urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Puiston peruskorjaus valmistuu keväällä 2020. KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHN ÄT ER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivis sä tulkinnanvaraisuuksia Kesä n HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi Tanssitilaisuuksia Seurasaaressa Antin aukiolla Tanhu-Visan tanssijoita. Kuva: Seurasaarisäätiö I loa ja energiaa pursuava kansantanssiryhmä Tanhu-Visa esiintyy kolmena kesäisenä sunnuntaina, 2.6., 30.6. ja 18.8. klo 16.00, Seurasaaren vehreän luonnon keskellä. Ryhmä tavoittelee esityksissään visalaisen tanssiperinteen säilyttämistä, mutta myös uuden luomista perinteitä vaalien. Seurasaarifolk –tapahtumassa nautitaan taidokkaasta kansantanssista ja rytmikkäästä pelimannisoitosta Helsinki-päivänä 12.6. klo 18.00. Mukana menossa Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, Pörriäiset Nurmijärveltä, Espoon Kansantanssijat sekä helsinkiläiset ryhmät Kierrokas ja Tanhu-Visa. Myös yleisö voi tanssahdella lavalla. Seurasaarifolk on osa Helsinki-päivän ohjelmistoa. Seurasaaressa tanssitaan myös Kaupunkitansseja heinäkuussa tiistaisin 2.-30.7. klo 19.00. Paritansseja opetellaan Tanssiteatteri Tsuumin ohjaajien opastuksella kaupunkitanssimetodilla. Paikalle voit tulla joko parin kanssa tai yksin. 2.7. opetellaan valssia, 9.7. polkkaa, 16.7. fuskua, 23.7. jenkkaa ja 30.7. foksia. Kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy
• 10 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja kevään teatterista Ihastuttava Harriet, Rosa Söderholm hurmaa kaikki miehet Ryhmäteatterin kevään tosidraamassa. Pyry Nikkilä (vas.), Santtu Karvonen ja Robin Svartström ovat kevään 1918 upseereita kansalaissodan lopulla. Kuva: Mitro Härkönen. Iida Kuningas ja Oskar Pöysti tulkitsevat vahvasti Den Stora Eldenin kyläläisiä Viiruksessa. Kuva: Janne Vasama. Kevään tarjonta oli taas vaikuttavaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Ilmastomuutos, Suomen ja teatterin historia on paljon esillä. ”Marat/ Sade” oli yhä vahvinta teatteria, Universumin sijasta keväällä Espoon kaupunginteatterissa; esittelin sen jo talvella. Suuri tulipalo, isoa teatteria Teatteri Viiruksen suurella näyttämöllä Jätkäsaaressa esitetty ”Den Stora Elden” oli talven hienointa teatteria, joka yhdisti elävän näyttelemisen ja kamerazoomauksen näyttämöllepanoa vahvasti uudistavalla tavalla. Visuaalisesti komeaa teatteria, joka ajatuksellisesti esittää, miten ilmastomuutos vaikuttaa myös tapaamme kertoa tarinoita. Lavan pienoismalleista näytetään sekä lähikuvia että panoraamoja. Kameraan suuntautuva näytteleminen ja suoraan yleisöön suuntautuva esittäminen vuorottelevat, mikä haastaa vanhan teatterintekemisen. Saksalaisen teatterin uudistaja Roland Schimmelpfenning vastaa käsikirjoituksesta Anders Carlssonin ohjauksessa. Tarinassa on kaksi kylää, varrella virran, toinen toisella puolen. Näyttämölle on rakennettu taidokkaasti yksityiskohtaiset kylät molemmin puolin jokea. Kamera näyttää ohuen valkokankaan takaa kylän rakennuksia ja elämää. Näyttämöllä ovat taidokkaat näyttelijät Maria Ahlroth, Martin Bahne, Iida Kuningas, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, nykyensemble. Heistä nuori Kuningas nousee esille. Tekstitys on suomeksi ja kaunista runollista kerrontaa ruotsiksi kylien ja ihmisten vaiheista. Toisensa löytävät joen toiselta puolen nuoret rakastavaiset. Tarinassa toinen kylä selviää kesän kuumuudesta, ihmisten taudeista, kuivuudesta ja myrskystä. Toinen kylä selviää ja sinne rakennetaan turistimyllyä. Valtaisa tulipalo tuhoaa epäonnisen kylän ja eloonjääneet nousevat veneeseen ja kulkeutuvat merelle, mukana myös nuori mies, joka kaipaa rakastettuaan toisella puolen jokea. Esitys on nykyajan taitavaa tekniikkaa ja runollista ilmaisua ihmisistä, eläimistä, rakennuksista luonnon armoilla. Kaunis, nautittava satu ja niin todellista tuo kylien elämä. Suuri ja pieni kohtaavat. Kylien yksityiskohtainen miniatyyrimaailma ja jylhän raamatullinen pelastuskertomus. Traagisen hevosajelun totuudet Majuri Olof Lagus kuolee 20. huhtikuuta 1918 Heinjoen Ristseppälässä Karjalankannaksella. Ryhmäteatterin ”Harriet” -esityksen tapahtumat sijoittuvat tähän yhteen vuorokauteen ja ampumisen pohdintaan. Lagus saa surmansa salaperäisesti joko omasta kädestä tai jonkun toisen. Ehdolla ovat matkaseuralaiset, majuri Nils Ero Gadolin tai Laguksen rakastettu Harriet Thesleff, everstinna ja sairaanhoitaja. Joku muukin ampuja on voinut ehkä olla. Asiaa ei tutkittu ja se jäi epäselväksi historiankirjoituksessa. Nämä kaksi olivat paikalla, kun tapaus tapahtui. Harrietin käsikirjoituksen ja ohjauksen eteen on tehty paljon taustatyötä ja tutkimusta kirjallisuudesta. Käytettävissä on ollut myös Harrietin päiväkirjat suvun arkistosta. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Milja Sarkola, joka on Harrietin tyttärentyttärentytär. Saamme kuulla kymmenkunta erilaista tulkintaa hevosajelusta ja surmanluodista, kuka ja miten teki? Keskiöön piirtyy kuvaavasti kolme ihmiskohtaloa. Harriet toimii sairaanhoitajana Olof Laguksen pataljoonassa. Jouduttuaan pakenemaan punaisten ylivoimaa Lempäälässä, pataljoona siirtyi Karjalankannakselle osallistuakseen Viipurin valloitukseen. Mielenkiintoista esitytä siivittää kaunis musiikki, jota Rosa Söderholm esittää hurmaavasti suomeksi ja saksaksi. Hänet voi helposti uskoa kohtalokkaaksi seurapiirinaiseksi, jota miehet piirittävät. Pyry Nikkilä on kiihkeä Lagus, Robin Svartström tasapainoisempi Gadolin. Liity minuun kuolemassa Teatteri Takomo säväytti Fredantorilla heti kevään aluksi kauhuklassikon uudelleentulkinnalla ”Tohtori Frankenstein voittaa kuoleman”. Hyväsydäminen Olio suljetaan jälleen yhteisön ulkopuolelle, ja hän ihmiskunnalle ikuista sotaa julistavaksi hirviöksi. Mary Shelleyllä oli tästä omakohtaista kokemusta hänen kirjoittaessaan science fiction -genren luoneen merkkiteoksen ”Frankenstein – Uusi Prometheus” vain 18-vuotiaana. Lordi Byron, Percy Shelley ja Victor Frankenstein ovat jälleen vieraanamme. Haudanryöstöä, vesimelonin tuhoa, juoksemista lavalla. HIM-yhtyeen ”Join Me In Death” soi tutusti. Tällaista menoa syntyi, kun 200 vuotta alkuperäistarinan kirjoittamisen jälkeen kuusi Teatterikorkeakoulun opiskelijaa sulki itsensä kahdeksi viikoksi hylättyyn navettaan vapauttaakseen sisäiset hirviönsä. Maaseudun pimeydessä moraalia ei tunneta. Kauhistuttava, yllätyksellinen esitys saapui maalta kaupunkiin ja hurmasi meidät katsomossa. Juho Mantere valmistui ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta. Nuorista näyttelijöistä Miro Lopperi vakuutti jälleen fyysisyydellään. Akustia ei enää ole ”Akustia ei enää ole”, kovapintainen Heta sanoo Teatteri Avoimien Ovien hienon ”Niskavuori”-näytelmän lopussa. Hän tuntuu herkistyvän vihdoin kyyneliin. Myös omat silmät kostuvat esityksessä, joka yhdistää samoilla kolmella näyttelijällä Loviisan ja Hetan tarinat. Ne ovat omia Niskavuori-suosikkejani. Aina olen kyynelehtinyt edellisessä Malviinan, jälkimmäisessä Siipirikon kohtaloa. Ohjaaja Heini Tolan aika on päättymässä kesällä. Se on hieno kausi perustaja Liisi Tandefeltin jälkeen. Kotimaisista naiskirjailijoista nousee nyt vuorollaan Hella Wuolijoki, ajattomana ja vaikuttavana. Talollisdraama astuu nykyaikaan, Loviisa ja Heta on tiivistetty ja karsittu esitys menneen maailman ihmisten maalaiskohtaloista. Koskettavuus ja vahva roolihahmojen läsnäolo on saatu aikaan hienosti kolmella näyttelijällä, taulun raameilla, huivin tai hatun vaihdolla. Naistenteatteri on Tolan kaudella esittänyt Maria Jotunia, Minna Canthia, Katri Valaa ja runomatineoita. Ensimmäisen puoliajalla Loviisa asettuu Niskavuoren emännäksi, tietäen että Juhani on nainut hänet rahojen takia. Juhanin tosirakkauden meijerin Malviinan Loviisa lähettääkin Pohjanmaalle, pois silmistä, pois mielestä. Loviisa lunastaa paikkansa vaikeuksien kautta emäntänä. Molempien naisten tunne-elämä saa ikuiset haavat, luopua pitää, jotta elämä jatkuu. Toinen näytös on vielä vahvempi, keskittyen Hetaan – kovaan naiseen, joka ei saa haluamaansa Sakaria, joka on pojan Jaakon isä. Heta tyytyy talollisen tyttärenä rengin vaimoksi. Ylpeänä ja itsekkäänä hän ei arvosta Akustia, joka raataa, kalastaa, säästää ja rakentaa Niskavuorta isomman talon 17 vuodessa. Pidotkin piKirjanrakastamiehet Ylermi Rajamaa ja Tommi Korpela (oik.) ovat noloina, kun nainen keskeyttää heidän kirjaansekaantumisriittinsä. Kuva: Milja Aho. Ella Mettänen ja Eero Ojala ovat nuoria ja herkkiä Niskavuoren Hetan ja Akustin esittäjiä Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Mirva Kuivalainen (oik.) on uusi tuttavuus, tässä Malviinan osassa itsetuntonsa löytävän Loviisan, Ella Pyhältö kanssa Avoimien Ovien Niskavuoressa. Kuva: Mikko Mäntyniemi. Alienin jälkeen Takomo tarttui Frankensteinin myyttiseen tarinaan. Kuvassa Miro Lopperi, joka valmistuu Taideyliopiston Teakista. Kuva: Aleksi Nurminen.
• 11 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu detään. Mies saa kunnallisneuvoksen arvon ja on arvostettu pitäjässään monella tavoin, mutta ei koskaan ylpeän vaimonsa silmissä. Läheisyyttä Hetalla ei ole mieheensä eikä yhteisiin lapsiin. Siipirikko – vammainen apulainen on lasten sijaisäiti ja miehen ymmärtäjä, pelastajakin. Edes näin. Isäntä kuolee, ja liian myöhään tulee emäntääkin ymmärrystä. Tunnettu loppulause pakahduttaa katsojan sydämen. Tunnelma teatterisalissa elää mukana. Akusti sulattaa katsomon. Salla Markkasen musiikki esityksessä on rauhoittavaa ja mielenkiintoista taustalla ja se toimii hyvin myös väliajalla. Rooleissa ovat teatterin luottonäyttelijät Ella Pyhältö mm. vahvuuteen nousevana Loviisana ja heikkona Siipirikkona sekä Jukka Pitkänen ylpeänä Juhanina ja nöyränä Akustina. Mutta toisen puoliajan melkein varastaa uusi kyky Mirva Kuivalainen, joka esittää ensin Malviinaa ja loistaa vahvasti Hetan osassa. ”Seison missä seison” Hella Wuolijoen klassikkonäytelmä ”Niskavuoren Heta” pesee lattiat herroilla ja rengeillä. Teatteri Jurkka toi hahmon näyttämölle ennen Avoimia Ovia, ja hyvin erilaisena. Parrasvaloissa on naisen tarina. Näytelmä on pitkittäisleikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta 1800-luvulta sotien väliseen aikaan saakka. Huoneteatteria parhaimmillaan, vain kaksi näyttelijää, ylimaallisen hyvä Ella Mettänen, jolla on viisi hahmoa, melkein yhtä hyvällä Eero Ojalalla peräti kymmenen! Salamannopeaa tilanteen leikkausta, pieni ele asentoon tai hatun otto; vaatteita ei ehdi vaihtaa. Pari harjoitteli tekniikkaa jo muutama vuosi sitten ”Lokissa”. Henri Tuulasjärvi ohjasi jo silloin. Esitys on näyttelijäntaiteen riemuvoitto ja puhenäytelmän ylistys. Korskea Heta alentuu ison talon tyttärenä rengin vaimoksi, kun odottaa lasta toiselle mielitietylle, joka hylkää hänet. Niskavuori vaihtuu köyhäksi Muumäeksi. Mutta Akustin kovalla työllä ja Hetan myötäjäisrahoilla talo laajenee, tilukset kasvavat ja Hetan asukokonaisuudet komistuvat. Voi sitä Mettäsen tyytyväistä hymyä, kun mies keksii verrata Niskavuoreen. ”Mä nyt vaan olen tällainen...” Medusa oli kreikkalaisen mytologian mukaan kaunis nuori neito, jonka Poseidon raiskasi. Rangaistukseksi tapahtuneesta Medusa muutettiin kammottavaksi hirviöksi, jolla oli käärmetukka. ”Medusan huone” on katkelmallinen teatteriesitys, joka on saanut innoituksensa tästä myytistä. Se on hienovarainen ja unenomainen kuvaus sukupuoleen liittyvästä vallasta ja hiljentämisen käytännöistä. Katkelmallisuus on nykyään aika tyypillistä Q-teatterin 2010-luvun tuotannoille, mikä ei ole erityinen moite. Medusan huone on kevään hienointa teatteria Helsingissä. Näytelmä jatkaa Saara Turusen aiemmasta teatteriteoksesta, ”Tavallisuuden aaveesta” tuttua näyttämökieltä ja esittämisen tapaa. Esitykset toimivat eräänlaisena teosparina, mutta samaan aikaan ne rakentavat kokonaan oman, itsenäisen ja erityisen maailmansa. Teos tarkastelee aiheitaan musiikkia ja visuaalista kerrontaa apunaan käyttäen. Roolit ovat näyttelijöille pysyviä, mutta ne esiintyvät lomittain katkeilevina kohtauksina. Aivan upea on Elina Knihtilän keski-ikäinen hahmo, joka keikistelee muille pöydällä ja lattialla ja lausuu: – Mä nyt vaan olen tällainen! Katja Küttner esittää hänelle aika tyypillistä kuin unessa kävelevää iätöntä lapsinaista. Aksinja Lommi, kuulusta tanssijasuvusta, saa esittää liikunnallisuuttaan lavalla; toisaalta kaunotar kulkee ympäriinsä myös ämpäri päässä. Aivan huikea on Tommi Korpelan ja Ylermi Rajamaan yhteinen kirjanrakastajakohtaus, jossa he saavat orgasmeja kirjapinojen päällä. Siihen tulee Knihtilän nainen ja heittäytyy mukaan. Kannanotto Metoo-keskusteluun? Korpelan vanheneva diivanainen on myös mestarisuoritus. Nata selviää sairaudestaan ”Kulissit kaatuu” KokoTeatterissa on tositarina nuoren naisen selviytymistä sairaudestaan, alkoholismista. Musiikillisen tragikomedian päähenkilö on näyttelijä Nata Etelä-Pohjanmaalta, käsikirjoituksesta ja pääosasta vastaava Natalil Lintala. Siellä ovat vaikuttaneet kansan historiaan mm. puukkojunkkarit Isontalon Antti ja Rannanjärvi, eteläpohjalainen kansanmusiikki ja vahvat uskonnolliset vaikutteet. Natan mummo Raakel on ollut saarnaaja. Vauhtia ja valhetta on aluksi, itsensä pettämistä ja sairauden peittämistä. Esityksen väliajan jälkeen Natan olemus muuttuu luonnolliseksi ja peruukista on luovuttu. Tosiasiat puhuvat ja samalla häpeä muuntuu paranemisprosessiksi hoitolaitoksessa, jossa Nata löytää Raakel-mummon tapaan tavan olla ihmisten kanssa ja puhua heille. Näyttämömusiikki koostuu musiikkikappaleista mm. isänsä Lasse Lintalan lauluista. Hänet tunnetaan mm. Ilmajoen musiikkijuhlien, Marit ja Mikot lauluyhtyeen tai Seinäjoen tangomarkkinoiden perustajana. Selviytymistarinan lopusta pari laulua on mainittava: ”Jos sinä ihmistä rakastat” (säv. L. Lintala, san. Marja-Leena Mäkelä) ja elokuvasävel ”Samanlainen onni” (M. Legrand, san. A ja M Bergman, san. J. Vainio) soivat kauniisti. Toivo elää. Kuten usein hyvin henkilökohtaisissa tarinoissa, Lintala näyttelee kuin värisevä haavan lehti ja laulaa suloisesti. Tukena lavalla ovat ohjaaja Tero Heinimäki mm. taksikuskina ja Mari Kätkä harmonikan soittajana ja ystävänä. Nuoret syrjäytyvät Topeliuksen satumaailmassa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjauksen ja valosuunnittelun koulutusohjelmat sekä Aalto ARTS:n pukusuunnittelu antaa parastaan Juho Liiran hienossa historiallisessa spektaakkelissa ”Koivu ja tähti”. Esityksessä paetaan todellisuutta Itämeren viikinkiaikaan, väkivaltaisiin videopeleihin ja Zacharias Topeliuksen uskonnollisiin satuihin. Liira on ohjaajana vihkiytynyt vanhoihin aikoihin ja balttilaisiin kansantarinoihin, kun hän vaikutti kellariteatterissa. jonka kasvatteja on mukana. Viime kesänä hän ohjasi Englannin kuningastaisteluista keskiajalla kertovan draaman englanniksi Tervasaaren amfiteatteriin yhden yön esitykseksi. Elämme 30-vuotisen sodan aikoja eli 1600-lukua. Suomessa vallitsi suuri hätä. Sota riehui. Kaksi sisarusta, tyttö ja poika, joutuivat kauas vieraalle maalle. Kymmenen vuotta myöhemmin, he päättävät lähteä takaisin kotiin, mutta eivät tunne tietä. Muistona on vain se, että pihalla on koivu ja sen läpi tuikkii tähti. Esitys heijastaa 1600-luvulle nykysyrjäytymistä ja nuorten persoonallisuuden pirstaloitumista. Anna-Sofia Tuominen on loistava tyttönä, norjalainen Iver Asp on aika puhumaton poika. Sivuosista erottuu Katariina Lantto. Näyttelijät puhuvat erinomaista englantia. Valaistus, puvut ja musiikki luovat Teatterisaliin maagisen tunnelman. Lean tekijät Suomen synnytystuskissa Tasan 150 vuotta sitten esitettiin ensimmäinen suomenkielinen teatteriesitys, Aleksis Kiven ”Lea”. Marginaaliteattereista Suomen ja suomalaisuuden uudeksi guruksi kohonnut kirjailija, ohjaaja Juha Hurme kuvaa ”Making of Lea” –näytelmässään tienraivaajan synnytystuskista KOM-teatterin riemukkaan hauskassa, mutta niin todessa esityksessä. Uutuuskomediassa tapaamme ihastuttavaa, hurjaa ja epätoivoista porukkaa, jota yhdistää Kiven uuden näytelmän saattaminen ensi-iltaan. Kaikki tuntuu menevän pieleen. Harjoitussalissa palmujen katveessa vallitsevat tuhon enteet, myrskyävät intohimot ja Baabelin kielten sekoitus. Kirjailijan alkoholismi ja orastava sekoaminen tekevät harjoituksista yhtä helvettiä. Pääosan esittäjä, Tukholmasta Suomeen palkattu neiti Charlotte Raa, ei osaa sanaakaan suomea. Hänen osassaan Sara Melleri tekee mielestäni parhaan, huikentelevan näyttämöroolinsa. Raa joutuu opettelemaan suomen kieltä taitamattomana lausumaan sanasta sanaan pitkän loppumonologin ulkoa. Kiven pahimmat kriitikot August Ahlqvist ja senaattori Agathon Meurman kulkevat kaduilla kepit kädessään ja ennakoivat epäonnistumista. Kaarlo ja Emilie Bergbom yrittävät pitää tekijäjoukon koossa. Heitä esittävät mainiosti Paavo Kinunen ja Vilma Melasniemi. Harvoin näkee, että muutaman kuukauden esitysjakson aikana kolme näyttelijää vaihtuu kesken. Näin toukokuun esityksen, jossa esim. Niko Saarela ei ihan tavoita Kiven perimmäistä häilyvyyttä. ”Suomalaisuuden puolella – ei ketään vastaan”, kuuluu Juha Hurmeen sivistyneen sovittelevan kansalliskirjailijatulkinnan sanoma ristiriitaiselle, muukalaispelkoiselle ajallemme. Making of Lea kertoo tärkeää sanomaa Suomen ja suomalaisuuden synnytystuskista vuonna 1869. Se näyttää, mistä me tulemme ja todistaa suomenkielisen sivistyksen historiallisesti ohuen kerroksen. Mutta tekee kunniaa tienraivaajien intohimolle. Kuulin keväällä Hurmeen ajatuksia Teatterimuseossa toimittaja-kriitikkko Kirsikka Moringin haastattelussa. – En ehdi huolestua suomen kielestä, teen vain suomenkielistä teatteria ja kirjoja. Kesäksi hän tekee näytelmää Nobel-palkitusta A.I. Virtasesta. – Kova juttu rehusta. 60-vuotias nauraa itsensä kuoliaaksi Teatteri Kultsa perustettiin 1959 Kulttuuritalolle. Vuosien etsinnän jälkeen se on vakiinnuttanut paikkansa Käenkujan väestönsuojaan Katri Valan puiston alla. Katsomo ja iso aula ovat viihtyisiä. Harrastajateatteri veti pitkään kuutta ensi-iltaa vuosi. Tällä kaudella vähän hellitettiin viiteen. Kunnianhimoisten puhedraamojen lisäksi Kultsa on toteuttanut muutaman Fingerpori-esityksen, jossa sarjakuvamaailma siirtyy elävälle näyttämölle. Se on myös tuottanut omia sketsikoosteita. ”Sketsi-Suomi” –esityksessä vyörytetään näyttämölle Suomen TV-sketsien 50-vuotinen historia kahdessa tunnissa. Mukana ovat parhaat palat parhaista sarjoista: Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden Linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen, Ketonen & Myllyrinne. Kyllä me nauroimmekin! Klassikko on Ilkamien sketsi, jossa Marja Korhosen esittämä vanhapiika istuu puistonpenkillä ja Pentti Siimeksen eri mieshahmot yrittävät tehdä tuttavuutta. Nainen huiskii miestä laukullaan. Kati Hynninen esittää nyt naista, mutta miehet vaihtuvat. No, eihän ole Siimestäkään enää. Ilkamies tanssivitsit nopeine leikkauksineen toimivat. Parhaasta päästä oli muutama Julmahuvin, Tabun, Velipuolikuun . Kun on kyse sketsiviihteestä Fingerporin seksitutkijan esittäjä Jussi Vehkasalo on itseoikeutettu lavalle. Hänen ja Hynnisen myötähäpeästä kärsivä Marimekko-pari on mainio. Vesa Salmi on ylipirteä, amerikkalaistyylinen juontaja. Mika Ryhänen ja Johanna Ruonala ovat minulle uusia hienoja Kultsa-kasvoja; Charlie Nevander ja Petri Peltoniemi jo kyntensä näyttäneitä. Sketsi-Suomi on osa Kultsan 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. Tällaista esitystä ei ole tehty aikaisemmin missään teatterissa Suomessa. 34 sketsiä ja 135 hahmoa vilisevät silmiemme edessä. Ohjaaja Jalmari Jalonen painottaa, että sketsihahmot perustuvat käsikirjoitukseen, ei hahmoon. – Mahtava esitys. TV:stähän ei nykyään tule tällaista sketsi-viihdettä, Kultsan yleisöpalautteessa luki. Teksti: Risto Kolanen Suomalaiskansallinen sketsihuumori näyttää parhaimmillaan itseensä pakahtuvalta myötähäpeän tunteelta, kuten Kultsa-konkarit Jussi Vehkasalo ja Kati Hynninen osaavat. Kuva: Timo Seppälä. Venla Melasniemi (vas.) ja Sara Melleri ovat hallitsevia naisia Lean aikalaissynnytyksessä KOM-teatterissa. Kuva: Veera Geagea. Anna-Sofia Tuominen ja Iver Asp esittävät kotiin palaavaa tyttöä ja poikaa Juho Liiran Koivussa ja tähdessä Taideyliopiston Teakissa. Kuva: Eero Liimatainen. Natalil Lintala on herkkä kuin haavanlehti käsikirjoittamassaan “Kulissit kaatuu” -näytelmässä Kokoteatterissa. Taustalla Tero Heinämäki. Kuva: Heidi Bergström.
• 12 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu Josa Jäntti Upea dekkari Berliinistä Kirja-arvostelu ? Berliini oli 1920-luvun alussa merkillinen suurkaupunki. Saksan hävittyä I maailmansodan, sodan seuraukset olivat näkyvissä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Köyhyyttä oli paljon, rikkautta harvoilla, rikollisuus kukoisti, demokratia yritti ottaa horjuvia askeleita. Mitä erilaisimmat huvitukset, kierot, sairaatkin nousivat pintaan. Berliini oli omalaatuinen Euroopan silloisen huvielämän kiihkeä keskus. Tähän Berliinin sykkeeseen meidät johdattaa erinomaisen kuvaavasti, mukaantempaavasti Virpi Hämeen-Anttilan uusi jännitysromaani ”Tiergartenin teurastaja” (Otava 2018). Kirja on Hämeen-Anttilan viides romaani, jossa seikkailee Karl Axel Björk. Björkhän on valtion virkamies, joka ”harrastuksenaan” auttaa poliisia ratkomaan erilaisia kiperiä useinmiten murhatapauksia. Saksalaisuutta Hämeen-Anttilan virkamies Björk ei viihdy ministeriössään esimiehensä ministeri Ritavuoren poliittisen murhan jälkeen. Ilmapiiri on synkän oikeistolainen. Björk saa sukulaismiehensä kautta työtarjouksen Berliiniin selvittämään sukulaismiehensä firman epäselviä talousasioita. Mutta Björk tietysti sotkeutuu Berliinin poliisin työskentelyyn sen yrittäessä ratkoa raakoja pikkulasten surmatapauksia. Björk tapaa mitä merkillisimpiä saksalaisia tyyppejä: liikemiehiä, poliiseja, prostituoituja, naisystäviä. Romaani maalaa lukijalle erinomaisen viehättävän ja toisaalta raadollisen kamalan kuvan Berliinin elämästä, ihmisten elämänmenosta tuona hulluna aikana. Hämeen-Anttilan kuvaus Berliinistä eri katuineen, kadunkulmineen, oluttupineen on erityisen herkullista . Kuin tulevaa 1930-lukua ennakoiden juutalaisten osuus nousee myös merkittävästi esille . Merkkejä tulevasta on jo näkyvissä. Löytyykö murhaaja? Kirja huipentuu loppuaan kohti , 300 sivua, lasten murhaajan etsimiseen. Björk nousee paikallisen poliisin rinnalle, ehkä hivenen epäuskottavasti. Saksalainen poliisilaitoksen byrokratia ei ehkä todellisuudessa salli suomalaisen virkamiesturistin päästä aivan niin sisälle kohujutun rikostutkintaa kuin Hämeen-Anttilan ”Tiergartenin teurastajassa”. Kokonaisuutena oivallinen Berliinin rikoskuvaus vie lukijan sulavasti tähän erittäin viehättävään kaupunkiin. Pekka Hurme Tämän jälkeen vaihdan aihetta eläkeasioista muihin Avoin kirje Herra Tasavallan Presidentille ? Yhdeksänkymmentäluvulla maatamme kohtasi syvä lama. Onneksi silloiset päättäjät saivat nopeilla ja rohkeilla toimenpiteillään maamme nostettua ”taloussuosta”. Näihin keinoihin liitettiin mm. työeläkeindeksin (50/ 50 = hinnat/palkat) huonontaminen (80 /20), jotta eläkeläisetkin osallistuvat lamatalkoisiin. Samalla luultiin suurten ikäluokkien (1945 – 50 synt.) eläkkeelle jäämisen aiheuttavan ”eläkepommin” eli eläkerahastot tullaan ”syömään” loppuun. Tämä ennustus ei toteutunut.Kun he nyt ovat eläkkeellä. Kun rahastot olivat v. 1995 38 miljardia, niin nyt ovat viisinkertaistuneet 200 miljardiksi. Todellisuudessa tämä eläkeläisiin kohdennettu toimenpide vaan syvensi silloin lamaa. Eläkeläisten ostovoima heikkeni, vähensi kotimaista kulutusta, eläkeläisten maksamat verotulot vähenivät. Monille päättäjille on edelleen jäänyt käsitys, että ko. lama jatkuu edelleen 23 vuoden jälkeen? Tästäkö syystä ko. eläkeindeksiä ei ole muutettu? Motto: eläkeläisetkin ansaitsisivat oman osansa elintasomme noususta kuten Työeläkelaki (= kohtuullisen elintason säilyttävä eläkkeellä oltaessa) edellyttää. kuksen kirjanen – Työeläkkeiden indeksisuoja: ”Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä palkkojen kehityksellä eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 54 prosenttiin ja 20 vuodessa n. 45 prosenttiin. Vuonna 1995 alkanut eläke työindeksillä (ns. taitettu indeksi = 80/20) tarkistettuna on 13 eläkevuoden jälkeen 47,5 palkansaajan keskipalkkatasosta v. 2008”. Näin Eläketurvakeskus! Taitetulla indeksillä ovat eläkeläiset 23 vuoden aikana siirtäneet ansaittuja eläkkeitään rahastoihin tuleville eläkeläisille 55 miljardia €. Jos v. 1996 ei olisi siirrytty taitettuun indeksiin olisivat rahastot kuitenkin nyt n. 160 miljardia €. Tuolla summalla olisi elvytetty maamme taloutta 1996 – 2017 ja siitä olisi saatu n.35 miljardia € verotuloja. Nyt varat ovat rahastoissa osittain ulkomaille sijoitettuna. Vaikka tiedän, että sisäpolitiikka ei kuulu Teidän toiminta-alueellenne Arvoisa Herra Presidentti – niin rohkenen toivoa, että Te Herra Presidentti tehokkaana ”Unilukkarina” herättäisitte 23 vuotta ”Ruususen unta nukkuneet” päättäjät muuttamaan työeläkeindeksiä siten, että se tehokkaammin seuraa maamme hyvinvoinnin rakentaneiden elintasoa muiden kansalaisten elintason nousun myötä. Varsinkin nyt, kun uudet kansanedustajat ryhtyvät hoitamaan vaativaa luottamustehtäväänsä. Vuodesta 1996 palkkojen nousu on ollut n. 100 % ja Tämä kuva kertoo keskieläkkeiden nykykehityksen eläkkeelle jäätäessä ja v. 1995 eläkkeelle jääneen Tässä kuvio siitä, että nuoret saavat ihan hyvää eläkettä = rahastot 2 977 miljadia, jos taitettu indeksi jatkuu eikä tuotoista ( 4.20 % ) makseta yhtään eläkkeisiin. Seurauksena siitä on ollut, että vuonna 1996 eläkkeelle jääneet ovat menettäneet alkuperäisen eläkkeensä ostovoimasta nykyiseen keskipalkkaan suhteutettuna siten, että sen ostovoimasta on nyt jäljellä n. 30 % (verrattuna alkuperäiseen eläkkeeseen 60 % palkasta/ 1996). Saman suuntainen kohtalo on vuoden 1996 jälkeen ollut jokaisella eläkeläisellä eläköitymisvuodestaan riippuen. On tärkeä myös huomata, että meidän kaikkien kunnioittamat sotaveteraanit ovat joutuneet kärsimään ilman omaa syytään elintasonsa laskusta (ostovoiman vähentyminen) ko. indeksin muutoksen takia vuodesta 1996, ja jo sitä ennen indeksin muutoksesta v. 1975 (50/50) elinaikanaan alkuperäiseen palkkaindeksiin verrattuna. Se oli luvattu heille Työeläkelakia hyväksyttäessä v. 1962. Tosin he saivat nyt juuri tunnustukseksi Veteraanipäivänä kunniamerkit. Toinen kansalaisryhmä, joka on kärsinyt tästä indeksistä, on pientä eläkettä saavat naiset, jotka jäivät aikoinaan hoitamaan kotejaan ja lapsiaan ilman, että heidän eläketurvansa kertyi ko. vuosina kuten nykyään. Mitä sanoo Eläketurvakestyöeläkkeiden 40 %. Voimme näin samalla saattaa maamme hyvinvoinnin rakentaneet sukupolvet pääsemään osalliseksi aikoinaan tekemästään työstä nyt eläkkeellä ollessaan. Saamme myös pyörät pyörimään taloudessamme ilman Valtion varoja ja lisää lainaa käyttämällä työeläkkeiden korotuksiin murto-osana sijoitusten tuotoista ottamatta työeläkerahastoista. Samalla Valtio saa korotuksista lisää verotuloja köyhimpien eläkeläisten esimerkiksi kansanja takuueläkkeiden korottamiseen, lisäämme kotimaista kulutusta ja luomme uusia työpaikkoja. Tässä tietoa nykytilanteesta Totean, että eläkerahastoista ei ole maksettu koskaan eläkkeitä, vaan ainoastaan niiden tuotoista vain kolmena viime vuotena. Nykyisen ajatusmallin mukaan eläkemaksujen tulisi seurata eläkemenoja AINA. Eläkerahastot saisivat kasvaa koskemattomana hamaan tulevaisuuteen saakka ilman, että edes osaa tuotoista käytetään eläkkeiden korotuksiin. Isänmaallisin ja ystävällisin terveisin Josa Jäntti (86 v.), eläkeläinen TUL:n 100-vuotisjuhla kokoaa tuhansia ihmisiä S uomen Työväen Urheiluliitto TUL ry järjestää 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi pääkaupunkiseudulla 13.–16.6. liittojuhlaviikonlopun, johon kokoontuu tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Viikonlopun pääjuhlanäytös on Joukkojen juhla Helsingin jäähallissa lauantaina 15.6. klo 18.30. Joukkojen juhla on kunnianosoitus TUL:n rakentajille, voimistelijoille ja urheilijoille. Joukkojen juhla on ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jonka keskeisiä elementtejä liikunnallisten kohtausten lisäksi ovat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Juhlan kokonaisuus etenee 1 700 esiintyjän voimin historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Perjantaina 14.6. TUL100 Teatterigaala tuo voimistelulajien monipuolisen kirjona Helsingin Kaupunginteatteriin. TUL100 Teatterigaalan esiintyjät on sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella: mukana ovat muun muassa Tampereen Sisun Minetit, Jouki Tikkanen ja Elisen rytmiset voimistelijat. Koko viikonlopun ajan pääkaupunkiseudulla järjestetään lukuisia lajitapahtumia 20 eri urheilulajissa: avoimia mestaruuskilpailuja, turnauksia, näytöksiä, lajikokeiluja ja monia muita kaikenikäisille osallistujille ja katsojille sopivia tapahtumia. Suurin osa lajitapahtumista on kaikille avoimia ja maksuttomia. Tapahtumaviikonlopun päättää sunnuntaina 16.6. TUL:n liittokokous, jossa liitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus. Olipa tuotteesi uusi tai vanha, ilmoittaminen kannattaa aina! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi
• 13 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu – Rakkaus on tie vapauteen Aatehistoriallisen teoksen sankareina ovat Maan hiljaiset F ilosofian tohtori, dosentti Maria Suutala kutsuu uutuuskirjassaan Vuohi saarnatuolissa lukijansa aatehistorialliselle matkalle menneeseen Suomeen, niiden luo, jotka osasivat elää luonnosta ja tyytyivät vähempään, niin rajaseudulla kuin ulkosaariston karuudessa. Kuhmon Lentiiran rajaseutupapin kerrotaan joskus tuoneen vuohen jumalanpalvelukseen siitä nimi kirjalle, mutta vuohi antaa symbolisesti myös äänen niin sorretulle luomakunnalle kuin syrjäseudun ihmisille. Rakkaus ei ole kaiken hyväksymistä ja asennetta ” sopu mihin hintaan hyvänsä ”, vaan rakkaus vaatii toisinaan kapinaa, särmää ja kykyä puuttua asioihin. Rakkaus tarttuu ikäviinkin ongelmiin, vaikka itse saisikin silloin toisten vihat päälleen. Rakkaus kääntää katseen pois omista ongelmista, ja auttaa löytämään tehtäviä. Surevanakin voi jakaa omastaan, auttaa ja kantaa yhdessä elämisen taakkoja ja kipuja. Rakastava sydän on myös valmis kohtaamisiin, joista se ei ole osannut edes uneksia. Rakkaus on tie vapauteen. Näin pohtii rakkauden olemusta filosofian tohtori, Oulun yliopiston aateja oppihistorian sekä Åbo Akademin uskontotieteen dosentti, suomeksi, saksaksi ja ruotsiksi julkaiseva vapaa kirjailija ja tutkija Maria Suutala uutuuskirjassaan VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta, (Karprint Oy, 2019). Pyhiinvaellusmatkalle aitouteen Suutala vie tässä aatehistoriallisessa teoksessaan – 10. kirjassaan – lukijansa pyhiinvaellusmatkalle suomalaisuuteen ja karjalaisuuteen, mutta myös kauas itään, ugrilaiseen sielunmaisemaan, pyhien puitten ja parantajien pariin. Idässä ikävä hellittää: kuin olisi tullut kotiin, löytänyt kauan kaipaamansa. Myös pohjoinen Saamenmaa kutsuu kotimatkalle sinne, mikä on hautautunut eurooppalaisen sivilisaation ja kulutusyhteiskunnan alle. Ovi saa – pitää – kuitenkin olla auki tulevaisuuteen: Suutala etsii tietä tulevaan, kylvää siemeniä ja kutoo unelmia, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi, mistä korjata satoa. Suutala kirjoittaa kohtaamisistaan ulkosaariston sitkeiden asukkaiden kanssa, Aunuksen Karjalan Kuujärven monitaitoisista, kalevalaiset luonnon parantajataidot omaavista, vahvoista naisista sekä tapaa iranilaisen toisinajattelijan Lapissa. Maria Dorffin ja Lasse Nordlundin elämäntapa osoittaa, että luontaistaloudessa, kädentaitojen varassa voi elää nykyäänkin. – Aatehistorian eräs tehtävä on esitellä erilaisia ajatuksia, maistella niitä ja leikitellä niillä; näinkin voi ajatella, korostaa Suutala. Aatehistoria on ihmiskunnan ajattelun historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä, jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan. – Aatehistoria ei tee rajaa julkiseen ja yksityiseen, siinä on mielestäsi yksi sen hienous, Suutala toteaa ja jatkaa: – Aatehistoriallisin metodein tutkimuskohdetta lähestyessä arkinen materiaali kasvaa olennaiseksi osaksi suurempaa kokonaisuutta, merkityksettömiltä tuntuvat asiat saavat tärkeän merkityksen. Kuukkelin metsäluostarissa Suutala myös avaa, millaista on hänen ja miehensä elämä Kuukkelin metsäluostarissa, joksi he ovat ristineet Pohjois-Ruotsin Lapin erämaan syleilyssä ja luonnoneläinten ystävyydessä olevan piilopirttinsä, joka paitsi ylistää luontoa ilmentää myös ekumeniaa. Suutalan aviomiehen, vuonna 1944 syntyneen Ernst Heller-Suutalan tie Kuukkelin metsäluostariin on kulkenut lapsuuden sudettisaksalaisesta evakkoudesta halki vuosien työsaran sveitsiläisen pankin valuuttadiilerinä kohti eksistentialismia – niin luonnon, ekologian, rakkauden kuin miehuuden ja naiseudenkin suhteen. Mitä, jos uskaltaisimme heittää irti: riittää, että on ja rakastaa. Toteaa Maria Suutala kirjassaan. Vuodenajat viestejä Jumalan huolenpidosta Eksistentialismi heijastuu vahvana myös Suutalan tavassa pohtia vuodenaikoja. Hän korostaa, että jokainen vuodenaika kertoo myös Jumalan huolenpidosta ja toiminnasta elämässämme. Silloin kun aurinko lepää pesässään – talvipäivän seisauksen aikaan – on aika hiljentyä, löytää kaamoksen lempeämpi puoli. Olemassaolon onni, luonnon mystillinen aistillisuus puhkeavat kesäyössä, kuten Maria Suutalan runo Kesäyössä kaikki on mahdollista tätä kuvastaa: Metsän seinä katoaa usvaan salaisuutta täynnä Kuin joku olisi tulossa, tässä hetkessä, ja puhuisi kieltä, jota hirvet ovat aina puhuneet Tänään ymmärtäisin Sinua, katsoisin kaipausta täynnä silmiisi, alkuvoimaisiin Mesiangervoa ja virmajuurta Sinulle antaisin Yhdessä lepäisimme onnellisina. Sielun hiljaisuudessa Suutala nostaa kirjassaan Serafim Sarovilaisen elämäntarinan myötä hänet esille ekoteologisen ajattelun esikuvana. Erakkomunkki ja pyhittäjä Serafim Sarovilaista (1759-1833) kutsutaan idän kirkon, ortodoksisuuden, Franciskus Assisilaiseksi. Serafim Sarovilaisen ajattelun mukaan hengellisen elämän päämääränä on sielun hiljaisuus, jossa maailmassa vallitseva paha ja sen myrskyt eivät enää saa sielua pois tolaltaan. Kun sielu vapautuu maailmasta, se alkaa vaeltaa hengellisessä näkemisessä, jossa katsellaan Jumalan kirkkautta. Suutala vetää yhtymäkohtia Serafim Sarovilaisen ja antiikin perusarvojen: totuus, kauneus ja hyvyys välille ja lisää näihin rakkauden arvoista korkeimmaksi, ennen kaikkea rakkauden tulevaisuuteen, joka avautuu Suutalan kirjassa menneisyydestä. Kuujärvellä, Aunuksen Karjalassa, ollaan niin arjen kuin juhlan kohtaamisissa kuin ortodoksisessa jumalanpalveluksessa: kauneus ja irtautuminen arjesta, syvä pyhyyden kokemus ovat läsnä. Tämä kaikki äärimmäisen niukasta materiaalisuudesta huolimatta. Länsimaisen ihmisen silmin kuujärveläisillä on puutetta kaikesta, pelkkää ankaruutta ja ankeutta, rujoutta ja rumuutta. Arki on toki ankaraa, mutta kuujärveläisillä itsellään on kaikki, yhteys Jumalaan, yhteys suomalais-ugrilaiseen parantamistaitoon, yhteys luontoon sekä yhteys toisiinsa ja itseensä. Pöytä on vieraille aina koreana, sauna lämpenee. Välillä pistetään tanssiksi. Usko on todeksi elettyä ja vaikeuksissa koeteltua: Minulla on sydämessä Jumala, iloitsee kuujärveläinen, vuonna 1935 syntynyt Ida Ivanova. Anteeksianto avartaa Idan mukaan sydämen. Kuujärvi, Venäjän Itä-Karjalassa, Laatokan ja Äänisen välisellä kannaksella, noin 300 kilometriä Suomen rajalta itään on osa lyydiläisten asuinaluetta, joka ulottuu Äänisjärven rantaa myötäillen kapeana vyöhykkeenä Syvärille. Lyydiläisiä on tänä päivänä noin 10 000. Lyydinkieltä puhuvia arvoidaan olevan kolmisen tuhatta. Kuujärven väestö on kuitenkin etnisesti hyvinkin sekoittunutta. Kuujärvi, kuten muitakin osia Itä-Karjalasta kuului jatkosodan aikana Suomeen. Runoilija Yrjö Jylhä ylisti Kuujärven kauneutta ja olisi halunnut perustaa sinne taiteilijasiirtolan. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle Maria Suutalan ajatteluun on vaikuttanut suuresti hänen enonsa, Niilo Kytömäki (1912-1939), joka aloitti vastavalmistuneena pappina työn Sallan erämaassa. Työn keskeytti talvisota, jossa Kytömäki kaatui jo sodan alkuvaiheessa Sallan puolustustaisteluissa. Suutalan mukaan Kytömäen kotiinsa kirjoittamat kirjeet antavat valoisan ja onnellisen kuvan erämaan elämästä, jossa ihmisten huolenpito toisista oli käsinkosketeltavaa. Maria Suutalan isä, rovasti Vilho Suutala toimi Ylivieskassa Raudaskylän kristillisen keskikoulun ja lukion johtajana peruskoulun tuloon saakka. Hän jäi eläkkeelle Sotkamon seurakunnan kirkkoherran virasta ja palasi viettämään eläkepäiviä Raudaskylälle. 93-vuotiaana poisnukkunut Vilho Suutala asui Raudaskylän opiston läheisyydessä kuolemaansa eli vuoteen 2013 saakka. Se oli myös Marian ja Ernstin koti ennen Kuukkelin metsäluostaria. Maria Suutalan isoisä äidin puolelta, Juho Kytömäki, kutsuttiin 1920 Karvian kirkkoherran virasta yhdessä opettajapuolisonsa Iidan kanssa vastaperustetun Kalajokilaakson kristillisen kansanopiston johtoon Ylivieskan Raudaskylälle. Opiston rinnalle Kytömäet yhdessä ystäviensä kanssa perustivat 1924 Raudaskylän kristillisen oppikoulun, joka myöhemmin laajeni myös lukioksi. Kytömäet toimivat oppilaitostensa parissa eläkkeelle jäämiseensä saakka 1954. Raudaskylän kristillinen oppikoulu ja lukio olivat yksityiskouluja, toiminta niissä loppui peruskoulun tulon jälkeen. Raudaskylän kristillinen opisto toimii edelleen Ylivieskassa Keski-Pohjanmaalla. Kytömäkien aikana opistoon ja kouluun tuli oppilaita kaikkialta Suomesta, aina Petsamosta saakka. Jatkosodan aikana Suomeen kuuluneesta Itä-Karjalastakin lähetettiin oppilaita Raudaskylään. Isovanhempiensa, Iida ja Juho Kytömäen kautta Maria Suutala oppi luottamaan luonnon parantaviin voimiin. Kytömäet käyttivät muun muassa koivuntuhkaa, pihlajanmarjoja sekä erilaisia kylpylä, kuten muurahaisja männynneulakylpyjä. Herännäiden Kytömäkien armorikasta ja laaja-alaista uskonkäsitystä Maria Suutala on laajentanut omassa ajattelussaan ekumeniaan sekä luonnon yhteyteen ja kaikkeuteen. Ylösnousemuksen ilo kuuluu koko luomakunnalle. Suutalan runon mukaan Jeesus on niin luonnon kuin ihmisten Vapahtaja: Metsäinen rinne kylpee Tulemuksen valoa Kyyhkyset saapuvat, yksi kerrallaan Mäntyjen oksat notkuvat Rauhan lähettiläät ovat tulleet jokaöiseen tapaamiseen Viimeistäkin odotetaan Sitten: pihamaa täyttyy Vieri vieressä vatsat kylläisiksi Juhlahetki Ilo, Ylösnousemuksen ilo läikkyy ylitse Kustantaja: Karprint Oy Tilaa kirja: tilaukset@karprint.fi tai 09-413 97 300. Maria Suutalan kirjassa VUOHI SAARNATUOLISSA. Esseitä ja tarinoita katoavasta ja tulevasta on runsaasti kuvitusta kirjan päähenkilöistä ja heidän elämäntavoistaan: lähellä luontoa elävistä saaristolaisista, saamelaisista, pohjoiskarjalaisista, kuujärveläisistä – Maan hiljaisista. Kovakantisessa kirjassa on 287 sivua. Kirjat Sovinnon päivän suurkonsertti Senaatintorilla Maria Ylipää, Tove Wingren, Jukka Leppilampi ja Marzi Nyman. Kuva: Jani Laukkanen S enaatintorilla järjestetään Sovinnon päivän konsertti helatorstaina 30.5. kello 15 ensimmäistä kertaa. Konsertissa esiintyvät Marzi Nyman trio, Jukka Leppilampi, Maria Ylipää, Tove Wingren ja Jukka Perko. Sovinnon puolestapuhujia ja ystäviä nähdään videotervehdyksinä osana konserttia. Lisäksi lavalle on tulossa yllätysvieraita. Konserttiin on vapaa pääsy. Sovinnon kansanliike haastaa mukaan rakentamaan yhteistä kaupunkia, jossa rohkeasti puututaan konflikteihin ja halutaan elää sovinnossa eri tilanteissa. Jokainen voi rakentaa lähiympäristöä, jossa lisätään ymmärrystä ja rauhaa eikä edistetä riitaa ja eripuraa. Sovinnon päivästä halutaan luoda vuosittain toistuva kansanjuhla. – Ihmiset hakevat varsinkin epävarmoina aikoina turvaa samankaltaisten yhteisöistä. Emme huomaa, miten sattumanvaraisia jakolinjat saattavat kuitenkin olla. Miten niitä määrittävät enemmän pelot ja ennakkoluulot kuin todellinen vuorovaikutus? Moni työpaikoilla tai omissa yhteisöissämme tuttu konflikti noudattaa samaa kaavaa. Olemme vakavien asioiden kanssa tekemisissä. Meidän on valittava, minkälaista tulevaisuutta omassa maassamme ja lähiyhteisöissämme haluamme etsiä ja vahvistaa, sanoo erityisasiantuntija Antti Pentikäinen. Pentikäinen kutsuu konsertissa ihmisiä sovinnon tekijöiksi. Sovinnon saavuttaminen tarkoittaa kuulluksi tulemista ja sen varmistamista, ettei vahingonteko toistu. Sovintoa ei voi pakottaa, mutta samalla sovinnon prosessi voi vapauttaa. Sille on jokaisella uskonnolla ja traditiolla omat sanansa ja tapansa. Järjestäjinä ovat Sovinnon kansanliike, artistit, Kirkko Helsingissä ja Helsingin Diakonissalaitos. Jukka Perko.
• 14 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Kuvataide helluntain aikaan ? Suomen valokuvataiteen museo pitää avoimen 50-vuotisjuhlan 3.6. klo 16–20. Euroopan vanhimman valokuvamuseon syntymäpäiväjuhlia vietetään Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 G. Kaiken kansan juhlille sisäänpääsy on ilmainen. Kakkua ja kahvia riittää 300 ensimmäiselle. Visuaalinen tutkimusmatka mikroja makromaailmaan Milanossa työskentelevä valokuvataiteilija Aqua Aura rakentaa taiteessaan valokuvateoksia, joiden lähtökohtana on hänen syvällinen filosofinen pohdintansa ja kyseenalaistava tutkimuksensa. Teemat liittyvät luontoon, ihmiseen, ihmisenä olemiseen, kuolemaan ja elämään. Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo hänet kolmatta kertaa Suomen näyttelyyn. – Valokuva ei ole enää konkreettinen todiste ulkomaailmasta, sen sijaan valokuvalla voidaan luoda uusi rinnakkainen maailma, joka sekä on että ei ole olemassa. Aqua Aura ottaa taiteellaan kantaa aikamme isoihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja geeniteknologiaan. Hänen teknisesti virheettömät teoksensa ovat osoitus siitä, kuinka digitaalisen kuvan rajoja työnnetään kohti vielä tutkimatonta maastoa, taidekriitikko Alessandro Trabucco sanoi avajaisissa. Harvoin Helsingissä Merkittävän uran kuvataiteilijana tehnyt Pauno Pohjolainen valmistui Suomen Taideakatemian koulusta 1980. Hän on osallistunut näyttelyihin vuodesta 1974, palkittu Ars Fennica –palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla ja Anita Snellmanin säätiön tunnustuspalkinnolla. Tm•galleriassa, Erottajankatu 9b, on 70-vuotisjuhlanäyttely. Juhlapäivä osui keskelle näyttelyä. 70 lihavaa ja laihaa vuotta –näyttely koostuu akryyli-, öljyja tempera puulle –teoksista ja yhdestä puu/ lyöntimetalliteoksesta. Nimet ovat kuin kirjojen otsikoita, Koralli, Oratorio ja Jakobin uni. Taiteelle on tyypillistä maalauksien ja veistoksen yhdistäminen sekä vaikutteet ikonitaiteesta. Lihavia vuosia on ollut paljon maakuntien näyttelyissä, Helsingissä ehkä vähemmän. Siksi nyt kannattaa katsella taiteilijan työtä. Myrkyllisiä marjoja – lasitaiteilijan testamentti “The Poisonous Berries” on monipuolisen venäläisen Tanya Akhmetgalievan ensimmäinen maalaussarja taiteilijan muuten käyttämien tekstiilitaidetekniikoiden rinnalla. Tuttu piirustuksellinen maalausjälki, voimakkaat värit sekä luonnosmaisuus jatkavat elämäänsä taiteilijan uusissa öljyvärimaalauksissa ja taidegrafiikassa. Maalaukset ovat päiväkirjan pitoa ja tajunnanvirtaa. Hän kuvaa teoksiaan aavemaisiksi tarinoiksi illuusioista, muodonmuutoksista ja yhtäkkiä sulkeutuneista ympyröistä. Galerie Forsblom, Yrjönkatu 22, esittelee myös, juuri näyttelyn alla edesmenneen, ansioituneen Oiva Toikan (1931-2019) töitä. Taiteilijan mielikuvituksellinen, rikas ja rohkea lasitaide johdattaa yllätykselliseen ja värikkääseen fantasiamaailmaan. Teokset saavat ajatukset laukkaamaan. Onko teoksen määrä esittää jotain vai onko tarkoitus vain arvostaa materiaalin omintakeisesti piirtyvää muotoa ja koristeellisia yksityiskohtia? Kauneus löytyy läheltä Ville Löppösen uusista, värikylläisistä ja valoa hehkuvista maalauksista koostuva näyttely ”Interventions” nähdään Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10. Nimi viittaa maalauksen väliintuloon arjessa, teokset kuvaavat perhettä ja läsnäolon läheisyyttä. Paitsi värimaailmaan, myös teosten muotoon on tullut paljon uutta: ilmaisu valuu voimakkaan esittävästä abstraktimpaan ja ekspressiiviseen suuntaan. Barokkimaisia tunnelmia lähestyvillä teoksilla Löppönen herättelee katsojissa nykypäivän tahdissa helposti unohtuvaa kokemusta oman arjen tärkeydestä ja kauneudesta. Maalaukset pyrkivät näyttämään, että kauneus ja pyhyys – rakkaus – löytyy aivan läheltä, juuri tästä. Näyttelyssä yksityiset kokemukset laajenevat yleisiksi ja yhteisiksi. Sydän sykkii villisti Maalaustaiteessa on pitkä perinne maalata pääkalloja. Janne Kärkkäinen haluaa maalauksillaan muistuttaa ihmisiä heidän kuolevaisuudestaan. Hän päätti maalata elinvoimaisia ja hieman hupsunnäköisiä sydämiä. Vähitellen sydämille ilmestyi hämmästyneet silmät, jotka pyrkivät esille jokaisessa maalauksessa. Karikatyyrimainen sydänhahmo on jonkinlainen alter ego, joka esiintyy usein tilanteissa, joissa on tapahtumassa jotain hämmentävää ja epäselvää. Galleria Ruplan, Helsinginkatu 16, Villi syke –näyttelyssä sydän on yhä kiinnostava kohde: –Toisaalta se on rakkauden ja välittämisen symboli, mutta toisaalta on aina olemassa mahdollisuus, että se särkyy. Toisinaan, kiihtyneenä, se sykkii villisti. Kellariateljeeheni osuus auringonsade Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Ida Sokan ”Laiho laaksossa” –näyttelyn. Kun iso tie kylpee harmaan kuudettakymmenettä käyvissä sävyissä, hän maalailee myös sanoissaan: – Eihän siinä oikein ole mitään romanttista, mutta viime aikoina olen nähnyt niissäkin sävyissä omaa kauneuttaan. Sitä paitsi kuudelta kauppaan kävellessä on vielä valoisaa. Kohta maisemaan ilmestyy hento vihreä, sitten lila ja keltainen. Kun homma puhkeaa täyteen loistoonsa, kellariateljeeheni osuu auringonsäde. Sokka asuu ja työskentelee Tampereella. Hän opiskeli Taidekoulu Maassa ja Tampereen Ammattikorkeakoulussa kuvataidetta, valmistuen 2016. abstraktin ja esittävän välimaastoa kartoittavat teokset löytävät lumoavia sävyjä luonnosta. Tämä on toinen yksityisnäyttely Helsingissä; ensimmäinen oli Galleria Katariinassa talvella, ”Jokin siintää”. Ekoleijailua ja antiikin myyttiä Galleria Dixin, Uudenmaankatu 19, ”EKO Holiday” –taidenäyttelyssä voi lähteä ilman päästöjä matkalle ympäri maapalloa, lämpimiin maihin ja kuvitteellisiin paikkoihin, joissa kasvisperäistä lintusoppaa syömällä voi leijua painovoiman unohtuessa rannalle. Naiset ovat vahvoja ja itsenäisiä. Maalauksissa on väriä eikä koneita näy. Ekoauto kulkee kuskin juoksuaskelten tahdissa. Maalaukset pohjautuvat Bruno Maximuksen Brasilian matkaan vuoden alussa. Ihminen, eläimet ja luonto keskustelevat töissä. Suomalainen kuvataiteilija on asunut melkein 30 vuotta ulkomailla. Dixin studiossa on nuoren, juuri valmistuneen Elisa Härmälän kauniin mystisiä Daphne –grafiikkatöitä, jotka käsitelevät luonnon kiertokulkua antiikin myytin kautta. Metsän purojen nymfi muuttuu takaa-ajettuna epätoivoissaan puuksi. Paskiaisen ilmestyksiä Akryyli, kynä ja spraymaali ovat ruotsalaisen, mutta Suomessa opiskelleen taiteilija Henrik Sjöströmin (El Bastardo) aseita, kun hän kamppailee maalauksen perinteisiä sääntöjä vastaan. Hän tuottaa kiinteää, mutta tarkkaa jälkeä. Vesi ja ikkunanpesuneste ovat välineinä hyödyksi sekoittamaan värejä keskenään vahvan intuition ohjaamana. Hän inspiroituu ajankohtaisista tapahtumista, taiteesta, elokuvista, musiikista, kirjoista ja mytologiasta. Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittelee ”Bastard revelationz”-näyttelyssä Sjöströmin teoksia. Hän opiskeli taidetta ja valokuvausta Ruotsissa, Suomessa ja Britanniassa. Kulosaaren lukion ja Länsi-Uudenmaan kansankorkeakoulu kasvatti on nyt täysiaikainen taiteilija Tukholmassa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä Pauno Pohjolaisella on 70-vuotisjuhlanäyttely Tm•galleriassa. Kuvassa taiteilija ja todella iso Oratorio-teoksensa. Kuva: Raimo Granberg. Italialainen valokuvataiteilija Aqua Aura yhdistää Galleria Kajasteen näyttelyn komeissa teoksissaan mikroja makrokosmosta. Jos jatkamme tähän tyyliin, pian näemme jäävuoria ja lumihiutaleita vain museoissa. Taiteilija teoksen Capsule äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Monipuolinen venäläistaiteilija Tanya Akhmetgalieva ja hänen suuri Intersecting Lines -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Ville Löppönen ja Girl and the Hat -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Bruno Maximus ja mielikuvitusrikas Holiday -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Henrik Sjöström puolustaa ihmisoikeuksia Bastard Revelationz –näyttelyllään Art Fridassa. Taiteilija ja maalaus Sabarimala Gatecrasherz. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 11 • Viikot 22-23/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Unelmia radanvarresta Kirja-arvostelu ? Mitä tehdä kun elämällä ei ole oikein mitään tarkoitusta? Ei saa otetta siitä mitä elämäksi kutsutaan. Jotenkin kituuttaa päivästä toiseen. Tätä elämänkuvaa valottaa ansiokkaasti Markku Rönkön seitsemäs romaani Ilmalinna (Like 2019). Rönkön romaani on monisäikeinen kertomus kahden nuoren, parikymppisten Sannin ja Fogelin kohtaamisesta Helsingin ulkopuolella, radanvarren paikkakunnalla, lähiökapakassa. Junat, asemat ja rautatiet ovat olennainen osa kirjan elämää. Työttömyys, työllisyys, pikkulapsen hoito limittyvät nuoren parin yhdessäoloon. Rönkkö kuvaa erittäin lämpimästi nuoria ihmisiä, kirjavaa elämänpiiriä, jossa köyhyys on alituiseen läsnä, mutta köyhyydellä ei kirjassa surkutella. Toivoa on, köyhyys on vain väliaikaista, sittenkin. Postimies Fogelin tyyppi on kirjan mielenkiintoisin hahmo. Hahmo, joita on radanvarsi pullollaan, joka kaljapubissa. Mies on postissa nälkäpalkalla, mutta omasta ja vähän kaverienkin mielestä Fogelissa olisi ainesta parempaankin. ”Ihan fiksu jätkä, mitä sä siellä postissa roikut”, on kaverien moitteen sävy. Mitään todellista muutosta ei kuitenkaan saada aikaiseksi. Unelmista, haaveista, kuvitelmista koostuu Rönkön kirjan henkilögalleria. Mistä töitä viisikymppiselle! Kirjan toinen vahva hahmotus on viisikymppinen graafikko Sonja. Ansioitunut, palkittu alan ammattilainen, joka saa kenkää mainostoimiston uudelleen organisoinnissa. Rönkkö kuvaa erinomaisesti työelämän raakuutta, vanhat ansiot ja osaamiset eivät merkitse mitään. Kortistoon, graafikko,taiteilija, viisikymmentävuotias nainen. Ei kysyntää työmarkkinoilla. Mitä tehdä? Rönkön maalaama kuva on hyvin todentuntuinen. Siksikin ”Ilmalinna” kannattaa lukea. Pekka Hurme Legendaarisen Cantina Westin tarina päätetään rock ’n’ roll -tyyliin Ravintola Cantina West tuli tunnetuksi Sakke Järvenpään suunnittelemasta persoonallisesta sisustuksesta, slammer-tytöistä, jenkkibändeistä ja tietysti texmex-ruoasta. Suomen suurimman texmex -ravintolan kiinteistö remonttiin R avintola Cantina West avattiin lokakuussa 1990 ensimmäisenä texmex-ravintolana ja koko texmex-ruokakulttuurin edelläkävijänä Suomessa. Ravintola tuli tunnetuksi Sakke Järvenpään suunnittelemasta persoonallisesta sisustuksesta, slammer-tytöistä, jenkkibändeistä ja tietysti texmex-ruoasta. Suomen ensimmäisen texmex-ravintolan tarina on nyt tullut tiensä päähän. Cantina West sulkee ovensa lopullisesti 16.6.2019. Kiinteistössä alkaa tuolloin vajaan vuoden kestävä mittava remontti, jonka jälkeen ravintola avautuu uudella liikeidealla ja uusituilla tiloilla. Cantina Westin avatessa ovensa kohta 30 vuotta sitten, suomalaiset eivät juuri olleet vahvasti maustettua texmex-ruokaa maistelleet. Ideat ruokalistalle haettiin Amerikan mantereelta. Ensin opetettiin henkilökunnalle, mikä ero on fajitaksilla, burritoksilla ja tacoilla, sitten avattiin ovet yleisölle. Suomalaisille tulivat texmex-ruokien myötä tutuiksi myös tuliset chilit ja muut vahvat mausteet. Uutta koettiin myös juomaja elämyspuolella. Baareissa pyöritettiin mansikka-, mangoja limemargaritoja tarkoitusta varten hankituilla koneilla. Slammer-tytöt kiersivät pöydissä kaupittelemassa tequilaa huutojen kera. Lavalla soittivat vauhdikkaat jenkkibändit illasta toiseen. Ravintolan hauska ja persoonallinen sisustus syntyi Leningrad Cowboys -yhtyeestä tutun Sakke Järvenpään päässä. Baaritiski lennätettiin Yhdysvalloista asti ja oluet pidettiin kylminä vanhoissa kylpyammeissa. Tuolit ja pöydät maalattiin kirkkailla väreillä. Usean sukupolven suosikki Vuonna 1997 Cantina West siirtyi Ravintolakolmio-konsernille. – Oli aika keskittyä musiikin ja ohjelman sijaan ruokabisnekseen, mikä olikin oikea ratkaisu 2000-luvulle siirryttäessä, kun ravintoloiden yöelämän rinnalle tuli runsaasti kilpailevaa toimintaa.Tällä mentiin vahvasti eteenpäin yli 20 vuotta. Cantina Westistä tuli usean sukupolven suosikki helsinkiläisperheissä, Ravintolakolmio-konsernin kentän johtaja Joonas Keskinen sanoo. – Trendit ja tarpeet muuttuvat ja nyt Cantina Westin tyylisen suuren texmex-ravintolan konsepti on valitettavasti tullut tiensä päähän. Tulevan kiinteistöremontin myötä ravintolatilat muuttuvat merkittävästi parempaan suuntaan tämän päivän ja tulevaisuuden ravintolatrendejä silmällä pitäen. Samalla kuitenkin tilojen luonne muuttuu niin paljon, että Cantina Westin tuntema sokkeloisuus ja rosoisuus poistuu, eikä Cantina West olisi enää se Cantina West, jona se muistetaan, Keskinen toteaa. Vielä ehdit fiilistellä Cantina Westin hautajaisia vietetään 14.-16.6. Vielä ehdit fiilistellä! Legendaarinen texmex-ravintola ”haudataan” kunnialla ja näyttävästi 14.-16. kesäkuuta. Chilit maistuvat myös viimeisten aukiolopäivien ruoka-annoksissa ja rock ’n’ roll soi. Hautajaisvieraille on tiedossa vauhdikas viikonloppu, kun perjantaina lavalle hyppää Cantina Westin entinen house band, rock-orkesteri Whistle Bait. Lauantaina on vuorossa rock’n’rollin villimies Knucklebone Oscar. Livemusiikki alkaa molempina iltoina kello 21. Haluatko palan Cantina Westiä itsellesi? Siihen on vielä mahdollisuus, sillä 16.6. osa ravintolan irtaimistoa huutokaupataan. ”Haluamme tehdä hautajaisviikonlopusta mahdollisimman aidon muiston niille, jotka ovat CantinaWestissä 29-vuoden aikana tanssineet, syöneet, bilettäneet, slämmänneet, tavanneet kumppaninsa tai muutoin viettäneet ikimuistoisen illan vieraanamme”, tiivistää Joonas Keskinen. Cantina Westin ovet suljetaan 16.6. kello 18. Ravintola on suljettu uudistustöiden vuoksi noin vuoden. Uudesta liikeideasta tiedotetaan lähempänä avausta. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 16 Viikot 22-23/2019 • Nro 11 M unkin S eutu