• Viikot 14-15 – Nro 7/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! Kaikki Exuviancesilmänympärystuotteet -10% + Eye treatment naamio LAHJAKSI (ARVO 10 €) (ARVO 10 (ARVO 10 (ARVO 10 Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Pohditko asuntosi myyntiä? Asiakkaamme ostaa 4–6h+k, 95–150 m2 Munkkiniemestä. Ei kuluja myyjälle! Ostaja maksaa välityspalkkion. Soita ja kysy lisää: Lars Lindroos 040 300 2309. Asiakkaamme etsii 4–6h+k LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 SONJA RAJANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV 050 467 9972 CHRISTOFFER VON SCHANTZ LKV, 050 341 0195 Aktia Kiinteistönvälitys Oy • Raumantie 1, Munkkivuori • www.aktialkv.fi Amuletti Asunnot Oy puh. (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Kutsu meidät kotikäynnille Myymme Munkinseudulla joka neljännen kodin. Myyntiaikamme Munkinseudulla vain ka. 34 päivää. Mitattu asiakastyytyväisyytemme on 4,84/5 ja Asiakkaistamme 98 % suosittelee meitä. (perustuu asiakastyytyväisyyskyselyyn 2018 ja 2019, vastaajia 467). Markkinoimme koteja huolella valituin tavoin, yksilöllisesti. Välitämme asiakkaistamme. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Herkullinen ja moderni Ravintola TestEat -toivottaa kaikki tervetulleeksi Café avoinna ma – pe 8.00 – 16.00 Lounas 10.45 – 13.30 muina aikoina tilauksesta Päivittäin tarjolla Wicked Rabbit vege -buffet tai skandinaavisia makuja tarjoava Nordic -buffet Voit ostaa meiltä ruokaa myös kotiin Kevään juhlasesonki lähestyy: meiltä voit ostaa juhlapyhien herkut myös kotiin. Pääsiäisen herkut, Vappu sima ja munkit sekä tarjottavat kodin juhliin Tervetuloa tutustumaan! Ravintola TestEat Laajalahdentie 23, 00330 Helsinki Puh. 044 711 9688, www.fazerfoodco.fi/TestEat testeat@fazerfoodco.fi Löydät meidät myös Facebookista
• 2 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Kutsu Lämpimästi tervetuloa tutustumaan! Saga Munkkiniemi | Dosentintie 12 00330 Helsinki | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen palvelutaloomme. Tarjoamme vakituisen asumisen lisäksi tilapäistä palveluasumista. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 Esitetilaukset, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Laintuntemusta eduskuntaan 104 Asianajaja, varatuomari LAURA KORPINEN Ehdokas maksaa mainoksen itse SARI SARKOMAA Max Café 5.4. klo 16.30-17.30 Munkkivuoren ostari 13.4. klo 11-13 kansanedustaja terveydenhuollon maisteri kolmen lapsen äii 217 järki ja tunteet HELSINKI KOKOOMUS LÄHIPALVELUT PÄIVÄHOITO, TERVEYSJA VANHUSPALVELUT IHMISEN MITTAISIKSI KOULUTUS JA TUTKIMUS OVAT TÄRKEIMMÄT INVESTOINTIMME TERVETULOA TAPAAMAAN Sa rin tu ki yh di st ys www.sarisarkomaa.? www.terhikoulumies.fi Valtiotieteen maisteri Varakansanedustaja Kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies Elämä on arvaamatonta ja kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee apua. Haluan säilyttää hyvinvointivaltion. Se perustuu terveeseen talouteen, joten verotusta ei pidä kiristää. Haluan tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa – päättäjät ovat olleet sinisilmäisiä. Globaalia ilmastonmuutosta on torjuttava erityisesti kansainvälisellä yhteistyöllä. Kaipaatko eduskuntaan uusia päättäjiä? Äänestä ja vaikuta! KOKOOMUS HELSINKI 206 Pääsiäiskokkojen roihua Seurasaaressa lankalauantaina Kuva: Eila Rekilä ? Seurasaaressa voi nauttia pääsiäiskokkojen loimusta ja lämmöstä lankalauantaina 20.4. Juhlakentällä klo 18.30. Ensin sytytetään pienempi narrikokko ja vähän sen jälkeen varsinainen pääsiäiskokko. Trulleiksi pukeutunutta pikkuväkeä odotellaan saapuvaksi kokoille ja he voivat halutessaan esittää lauluja ja runoja. Mukaan voi ottaa omia eväitä, joita voi grillata Juhlakentän grillipaikalla. Tapahtumassa on myös makkaramyyntiä ja Juhlakentän kioskista voi ostaa juomia, pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä kylmiä makkaroita grillattavaksi. ”Lankalauantaiehtoo” oli pohjalaisen perinteen mukaan vuoden huonomaineisin ajankohta, jolloin oli syytä polttaa tulia. Elävän tulen ja kitkerän savun uskottiin pitävän noidat ja trullit loitolla. Kokkojen poltolla haluttiin turvata myös hyvä sato ja runsas karjananti. Pääsiäiskokkojen polttaminen hyväksyttiin Kansallisen elävän perinnön luetteloon yhtenä aineettoman kulttuuriperinnön kohteena, joita Opetusja kulttuuriministeriö nimesi ensimmäisen kerran vuonna 2017. Tervetuloa reippailemaan ja ihailemaan kokkoja lankalauantaina 20.4. klo 18.30! Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sinne kannattaa varustautua vallitsevan säätilan mukaan. Bussilla 24 pääsee näppärästi Seurasaareen ja normivuorojen lisäksi ajetaan muutama lisälähtö. Seurasaaren lähettyvillä on hyvin vähän pysäköintitilaa, joka kannattaa huomioida kulkuvälinettä valitessa.
• 50. vuosikerta – nro 7 Viikot 14-15/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingin kävelyfestivaalilla lähes 50 kävelyä Helsingin kävelyfestivaali 17. 28.4.2019 Ohjelma: helsinginkavelyfestivaali.fi historiasta ja merkkihenkilöistä. Raitiovaunukuljettajien Kallio -kierroksen pohjana on sporakuski Esko Hytösen runot. Luonnon helmaan pääsee useilla kävelyillä. Metsämieli-hyvinvointikävelyllä tehdään virkistäviä Metsämieli-harjoituksia, Laulupolkuja-kierroksella kuullaan lauluja Pornaisten luontopolulla ja Lapinlahden puisto -kävelyllä tutustutaan vanhan mielisairaalan alueeseen. Hima & Stradan vaihtoehtoiset kävelykierrokset kävellään Maunulassa, Pasilassa ja Sörnäisten seudulla. Kierroksilla oppaina on henkilöitä, jotka ovat kokeneet elämässään kovia ja haluavat jakaa kokemuksensa. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat taas jatkoa viiden retken voimin. Kävelyillä pääsee tutustumaan muun muassa naisten Hietaniemeen, Taiteilijakukkulaan, veistostaiteeseen sekä jääkäreihin ja monikulttuuriseen Hietaniemeen. ? Helsingin kävelyfestivaali järjestetään huhtikuussa 2019. Ohjelmassa on lähes 50 kävelyretkeä. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin kulttuuritarjonnassa, sillä festivaali järjestetään jo neljännen kerran, kertoo festivaalijohtaja Pauli Jokinen. Populaarikulttuurin historiaan pääsee tutustumaan kolmella retkellä. Suomisen Olli asui täällä -kävely johdattelee Suomi-Filmien maailmaan, Baddingin tie -kävelyllä tutustutaan viihdetaiteilijoiden Kallioon ja Helsinki Heavy Walk johdattaa metallimusiikin saloihin. – Helsingin historiaan pääsee tutustumaan monista eri vinkkeleistä. Mukana on kummitusten Helsinkiä, juopottelun historiaa, patsaskierrosta, kieltolakia, arkkitehtuuria ja vakoilua. Myös Puu-Käpylä ja Kalasatama ovat saaneet omat kierroksensa, kertoo Jokinen. Vuoden 1918 Helsinkiin tutustutaan kahdella kävelykierroksella: toinen kierroksista keskittyy keskustan alueeseen, toisessa kierretään vuoden 1918 tapahtumapaikoilla Vanhassakaupungissa. – Kallio on hyvin esillä festivaaleilla. Viime syksynä festareilla suosiota niittänyt pakopeli ulkoilmassa saa jatkoa. Tällä kertaa ohjelmassa on Pakopeli Kallion taivaan alla, jossa suoritetaan tehtäviä Kalliossa, Jokinen sanoo. Kallio-kävely Paskatornin kautta Kallion rajalle kertaa alueen Munkkiniemen yhteiskoulun suuri Eduskuntavaalipaneeli ”Perustuslain mukaan valtiovaltaa Suomessa käyttää Suomen kansa, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta” S ote on kaatunut. Sipilän hallitus on eronnut ja jatkaa toimitusministeristönä. Eduskunta on päättänyt kevätistuntokautensa ja kansanedustajat ovat jääneet vaalivapaalle. Vaaliorganisaatiot ponnistelevat kohti 14. huhtikuuta järjestettäviä eduskuntavaaleja. Torstaina 21. maaliskuuta Munkkiniemen yhteiskoulun 9.-luokkalaiset ja lukiolaiset kokoontuivat juhlasaliin seuraamaan lukion Yhteiskuntaja talouslinjan järjestämää eduskuntavaalitilaisuutta. Vieraiksi koululle saapuivat seuraavat ehdokkaat: Wille Rydman (kok.), Tuula Haatainen (sdp), Tom Packalén (pers.), Ozan Yanar (vihr.), Suldaan Said Ahmed (vas.) ja Eva Biaudet (rkp). Tilaisuus koostui monesta eri osiosta, joissa ehdokkaiden tietoja, taitoja ja argumentaatiokykyä testattiin. Tilaisuuden juonsivat vakuuttavasti lukion toisen vuosikurssin opiskelijat Anni Lappalainen ja Henri Moseri. Tilaisuuden loppupuolella yleisö sai esittää kysymyksiä. Tällöin esiin nousi muun muassa Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti kansainvälisille pääomasijoittajille; sijoittajille jotka eivät ole epäröineet nostaa sähkön siirtohintaa Suomen verottajan jäädessä nuolemaan näppejään. Viimeisessä osiossa edustajat antoivat vaalilupauksen nuorille. Aika oli rajattu minuuttiin, joten sanomisissaan sai olla selkeä. Lopuksi yleisö äänesti puhelimillaan mielestään parhaiten pärjänneen ehdokkaan. Voiton vei selkein luvuin kokoomuksen Wille Rydman. Kaikki ehdokkaat saivat ääniä. Teksti: Petri Sarjanen Kuvat: Kaisa Nummenpää Lukiolaiset Anni Lappalainen ja Henri Moseri vetivät vaalitilaisuuden taidolla. Eduskuntavaalipaneeli Munkkiniemen yhteiskoulussa kysyi ja testasi ehdokkaiden tietoja ja mielipiteitä. Pääsiäiskokkojen roihua Seurasaaressa lankalauantaina Eduskuntaan hakee lähes tuhat kunnanvaltuutettua ? Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista noin 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2468 ehdokasta, joista 990 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on suunnilleen sama kuin neljä vuotta sitten. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 880 kunnanvaltuutettua eli 41 prosenttia ehdokkaista. Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 257 kunnasta. Ehdokkaista 165 on istuvia kansanedustajia, 2 europarlamentaarikkoa ja 990 kunnanvaltuutettua. Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 220 kuntaa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Lahdessa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt peräti 30 prosenttia kunnanvaltuutetuista. Kesäkuussa 2017 alkaneen valtuustokauden alussa valituista kunnanhallituksen puheenjohtajista 41 ja valtuuston puheenjohtajista 65 on asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa. Ehdolla on myös lähes 80 muuta valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa kunnanvaltuutettua. – Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue”, sillä kolmella viimeisellä eduskuntakaudella useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi.
• 4 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Vaalipuheita Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7/2019 Munkan mummon jupinat Eduskuntavaalit 2019 Hopi hopi, nyt kaikki äänestämään. Vaaliuurnille menkää ja vaikuttakaa. Se on Teidän oikeus, ehkä osin myös velvollisuus. Monta ehdokasta hyvää on tarjolla, näinhän ehdokkaat vakuuttavat. On myös meidän seuduilta. Siispä joukolla näyttäkää, äänioikeuttanne käyttäkää, velvollisuutenne täyttäkää. Olavi Kylliäinen Runopalsta Terhi Koulumies OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin vaalipiiristä valitaan 22 kansanedustajaa Arkadianmäelle H elsingin vaalipiiri on yksi Suomen eduskuntavaalien kolmestatoista vaalipiiristä. Sieltä valitaan 22 eli 11 prosenttia kaikista kansanedustajista. Helsingin vaalipiiri perustettiin vuonna 1952, mitä ennen kaupungin alue kuului Uudenmaan vaalipiiriin. Helsingin vaalipiiri käsittää vain Helsingin kaupungin. Se on Suomen eduskuntavaalien vaalipiireistä ainoa, joka käsittää vain yhden kunnan, mutta tämän yhden kunnan suuren asukasluvun takia Helsingin vaalipiiri on Suomen vaalipiireistä se, josta valitaan toiseksi eniten kansanedustajia, eniten kansanedustajia valitaan Uudenmaan vaalipiiristä. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia sen mukaan, mikä on vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.-9.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Oma vaalipiiri mainitaan äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa keskiviikkona 3.4. ja päättyy tiistaina 9.4. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Vaalipäivä on sunnuntaina 14.4. ja silloin kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänten laskenta aloitetaan jo vaalipäivän äänestyksen ollessa käynnissä. Vaalipäivän äänien ääntenlaskenta aloitetaan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan kello 20 alkaen, jolloin ennakkoäänten laskenta on pääosin valmis. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Helsingin vaalipiirissä viime eduskuntavaaleissa eniten paikkoja eduskuntaan sai kokoomus, edustajia 6. Vihreät sai 5 ja demarit 4. Perussuomalaiset puolestaan saivat 3, vasemmistoliitto 2 sekä Keskusta ja RKP molemmat yhden paikan.-j.a. Yksin oot Sinä ihminen, kaiken keskellä yksin…(Koskenniemi) ? Olen tullut siihen ikään, jolloin ystäväni ja tuttuni ovat eläkkeellä. Tai jopa siirtyneet elämässään takavasemmalle. Tai vain palanneet lapsuutensa ympäristöihin ja kuvioihin. Tyhjyyttä alkavat kumista hyvät ja lämpimät ihmissuhteet. Onhan sinulla lapset, saattaa lapseton ystäväni sanoa. Isäni sanoin vastaan tuohon kysymykseen: Mutta kun he eivät jaa minun kokemusmaailmaani. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksien jakaminen vastaa kysymykseen: kuka olen ja millainen minusta tuli? Kysymys on olennainen itsetuntemuksen kehittymisessä. Niinpä tässä vaiheessa merkityksillisiksi tulevat kaikki ihmissuhteeni. Myös ne, jotka ovat vaihdon välineinä. Kuten kampaajan, kosmetologin, hammaslääkärin, terapeutin, hierojan, jalkahoitajan. Useat heistä tuntevat minut 30-40 vuoden takaa. Samoin he voivat tuntea vanhempani, sisareni ja oman elämäni kuviot alusta lähtien kuin vettä vaan. Ja minä heidät. Tutun hoitoon on kivempi ja turvallisempi mennä kuin tuntemattoman. Valtiovalta ja pankit ovat tehneet tuosta joukosta yhä pienenevän piirin. Sillä missä ovat pankkitoimihenkilöt, Kelan virkailijat ja postin toimihenkilöt? Eivät missään. Kaupan kassojakin ollaan kovaa vauhtia tekemässä tarpeettomiksi. Kenen kanssa voin sitten päiväsaikaan silmästä silmään keskustella ja vaihtaa kuulumisia? En kenenkään. Keskustelukulttuuri rapautuu kovaa vauhtia. Toisten ihmisten k e s k u s t e l u n avulla opimme ymmärtämään erilaisia elämäntyylejä. Sekä suhteellisuudentajumme omien haasteidemme pienuudesta/ suuruudesta asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Vihapuhetta syntyy paljon vähemmän näissä frontaalikeskusteluissa, koska tilanteen kokonaisvaltaisuus antaa meille paljon muutakin kuin vain sanallista informaatiota. Viestinnästä 80% on ilmeitä ja eleitä. Ne auttavat meitä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja tuntemaan empatiaa. Välittämistä. Eikö se ole juuri se tunne, joka erottaa meidät eläimistä, kysyn vaan? Sisareni Ruotsissa muutti juuri 300 km:n päästä Tukholmaan. Hän käy edelleen joka kuukausi edellisessä asuinpaikassaan saamassa kaikki tarvittavat hoitonsa. Tukasta pikkuvarpaaseen. Miksi? Tukholmahan on täynnä noita palveluita tarjoavia yrityksiä. Mutta niissä hänelle ei ole sitä lämpimää vuorovaikutussuhdetta, jota ilman hänen elämänsä olisi tyhjää. Sitä suhdetta kutsutaan ystävyydeksi. Hän tuntee kaikki palveluiden tarjoajat henkilökohtaisesti ja he tuntevat hänet. Mikä on palkitsevampaa kummallekin osapuolelle? Mitä Merete Mazzarella sanoikaan ystävyydestä? Että kaikissa olosuhteissa se kestää rakkautta pidempään. Elina Kuosmanen Naisvaltaisten hoiva-alojen palkkoja tarkistetaan Helsingissä jestelyeränä 55-224 euroa/kk henkilö kohti. 1.9.2019 palkkakehityssuunnitelmassa on sosiaalityöntekijöille kohdistettu noin sadan euron palkankorotus. Sosiaaliohjaajien palkkausta parannetaan 65108 euroa/kk. Kotihoidon tehtäviin on suunnattu palkankorotuksia 1700 henkilölle 38-189 euroa/kk henkilöä kohti. Terveydenhoitajalle neuvolaja perhetyöhön, kouluihin ja sairaahoidon tehtäviin sekä hammashoitajille ja toimintaterapeuteille kohdistuu yli 500 henkilölle palkankorotuksia 21-109 euroa/kk. Alle sadan euron korotuksia kohdistuu tänä vuonna mm. ruokapalveluhenkilöstölle. Palkankorotuksia tulee myös koulusihteereille, vahtimestareille, virastomestareille, toimistopalvelutehtäviin ja assistenteille yli 600 henkilölle 22352 euroa/kk henkilöä kohti. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen (kok) ? Viime vuonna keskusteltiin vilkkaasti siitä, ovatko lastentarhanopettajien palkat ajan tasalla. Päiväkoteihin on ollut vaikea saada koulutettua henkilöstöä. Lastentarhanopettajat ovat kouluttautuneet yliopistossa, mutta heidän palkkansa ei ole vastannut korkeaa koulutustasoa, heidän kokonaisansionsa ovat jäävät esimerkiksi luokanopettajien ansioista. Kaupungilla on pulaa paitsi päiväkotien henkilöstöstä, myös sosiaalityöntekijöistä varsinkin lastensuojelussa sekä vanhusten kotihoidon työntekijöistä. Alhainen palkkaus on yksi syy työntekijäpulalle ja siksi palkkojen korotuksia on jatkettava. Niinpä samalla sovittiin, että myös muihin varhaiskasvatuksen tehtäviin, kuten lastenhoitajille, perhepäivähoitajille ja varhaiskasvatuksen esimiehille tuodaan myös korotuksia. Samaa pohdittiin lisäksi sosiaalityön ja kotihoidon erilaisiin tehtäviin sekä useille muille palkkakuopassa oleville ammattiryhmille. Naisten matala palkkataso liittyy työmarkkinahistoriaan. En ole aiemmin tiennytkään, että vuonna 1945 valtioneuvosto teki palkkasääntelypäätöksen, jossa asetettiin ohjepalkat kaikille aloille, naisen palkan piti olla 70 % miehen palkasta. Päätös oli voimassa monta vuotta. Ennen tuota palkkasääntelyä naisten palkat olivat tosin vielä huonommat, joten tavallaan se oli parannus aiempaan. Aikoinaan miehillä oli myös perheenelättäjän rooli, ja palkkaerot koettiin luonnollisina, palkkaerottelusta tuli lainvastaista vasta 1960-luvulla. Samoihin aikoihin suomalainen hyvinvointivaltio alkoi laajentua voimakkaasti. Silloin syntyi paljon uusia työpaikkoja terveydenhoitoon, koulutukseen ja päivähoitoon. Ne työllistivät jo silloin ja yhä edelleen erityisesti naisia. Yksityiset yritykset maksavat työntekijöidensä palkat liiketoimintansa tuloista, joten menestyvä yritys voi maksaa isompaa palkkaakin. Julkisiella sektorilla palkat kustannetaan yhteiskunnan kukkarosta eli veronmaksajien taskusta ja niiden kustannukset näkyvät suoraanveroprosentissa. Siksi rakenteellisten palkkaepäkohtien korjaaminen on hidasta. Helsinki on nyt alkanut kiinnittää aiheeseen yhä enemmän huomiota. Tällä hetkellä kaupungin henkilöstöosastolta kerrotaan, että kunta-alalla on saatu naisvaltaisille hoiva-aloille palkankorotuksia useampaan ammattiryhmään sekä ns. järjestelyerän muodossa että kaupungin pakkakehityssuunnitelmassa. Kaupunki on päättänyt korottaa mm. lastentarhanopettajien palkkoja 175 euroa/kk tämän vuoden alusta alkaen ja korotukset koskivat yli 2000 henkilöä. Päiväkodinjohtajien palkkoja korotettiin noin 198 euroa/kk 170 henkiön osalta. Perhepäivähoitajien ja lastenhoitajien palkankorotukset ovat pienempiä, 19-25 euroa/ kk, mutta korotukset koskevat yli 2500 henkilöä. Yli 600 sosiaalityöntekijälle on palkkakehitysohjelmassa kirjattu palkankorotuksia järReilun kaupan kasvua Suomessa jo 20 vuotta ? Reilu kauppa juhlii tällä viikolla 20-vuotista taivaltaan Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomesta on kasvanut yksi suurimmista Reilun kaupan tuotteiden markkinoista, vaikka Reilun kaupan tuotteita myydään jo yli 140 maassa. Reilu kauppa viettää pyöreitä vuosia nousukiidossa. Vuonna 2018 Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, ja tuotteiden myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Päivittäistavarakaupan yleinen myynnin kehitys oli samaan aikaan 3,4 prosenttia. Suomen suosituimmat Reilun kaupan tuotteet ovat kahvi, banaani ja leikkokukat. Reiluja banaaneja myytiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kiloa, ja kasvua oli 9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Reilua kahvia myytiin 1,8 miljoonaa kiloa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
• 5 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Vaalipuheita 209 Helsinkiin suunnitellaan maailmanluokan arkkitehtuurija designmuseota ? Helsinkiin ehdotetun uuden arkkitehtuurija designmuseon konseptisuunnitelma on valmistunut. Opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin tilaama suunnitelma julkistettiin torstaina 28. maaliskuuta. Suunnitelma esittää, että Helsinkiin rakennetaan maailman paras arkkitehtuurija designmuseo. Museo näyttäisi kokoelmillaan ja tarinoillaan, miten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnat ovat rakentaneet yhteistä maailmamme. Museo kokoaisi ihmisiä yhteen tuoden arkkitehtuurin ja designin yhteiskunnalliseen keskusteluun tulevaisuuden suurten kysymysten ratkaisemiseksi. Museon tavoite on sytyttää katsomaan maailmaa suunnittelijan silmin: kaiken voi tehdä toisin, paremmin. Museon tavoitteena olisi ehdotuksen mukaan olla käyttäjälähtöinen, aktiivisesti avoin sekä kunnianhimoisesti kokeileva. Museon sydän olisi pohjoismaiden merkittävin ja laajin arkkitehtuuria ja designia yhdistävä ydinnäyttely. Muotoilua ei vain esiteltäisi, vaan sitä pääsisi myös kokeilemaan sellaisena, miksi se on alun perin luotu: pidettävänä, tartuttavana, koskettavana. Uuden teknologian myötä voisi kokea myös sellaista suunnittelua, jota ei vielä ole olemassa ja testata tulevaisuuden ratkaisuja virtuaalitilassa. Museo olisi alusta, yhteistyökumppani ja solmukohta arkkitehtuurin ja designin toimijoiden, eri alojen ja käyttäjien yhteistyölle. Konseptisuunnitelmatyön käynnistivät syksyllä 2018 opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki yhteistyössä Designmuseon säätiön ja Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön kanssa. Suunnitelman laativat toimitusjohtaja Tuomas Auvinen, vanhempi asiantuntija Outi Kuittinen ja museoasiantuntija Ulla Teräs. Konseptityön tukena oli valSari Sarkomaa Jokaisen koulun on oltava hyvä koulu rahoitusratkaisu saadaan aikaan. Sirpaleisista hankkeista on päästävä pitkäjänteiseen ja kestävään rahoitukseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen koulu on hyvä paikka oppia ja opettaa Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen. Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia perusopetuksesta ja muista Helsingin asioista. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta. fi tai soittamalla 050 511 3033. Olen tavattavissa Max Caféssa pe 5.4. klo 16.30-17.3 sekä Munkkivuoren ostarilla 13.4. klo 11-13. Tervetuloa tapaamaan. Sari Sarkomaa munkkalainen kansanedustaja kolmen lapsen äiti ? Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän havaitsemansa tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Kuvaava on, että osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut. Peruskoulun reistaileva oppimisen tuki on remontoitava. Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuna edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös Helsingin alueiden väliset erot ovat kasvamassa. Kierrän säännöllisesti Helsingin kouluissa ja tapaan helsinkiläisiä opettajia, oppilaita sekä muuta koulun väkeä. Tämä on tärkeä voimavara työlleni eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta, riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Selvitykset ja heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin byrokraattinen kolmiportainen tuki ei ole toimiva. Lainsäädännöllä on vahvemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen. Kyse on niin tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta kuin luokassa olevien kaikkien oppilaiden oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja karkottaa opettajia muille aloille. Koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella. OAJ:n opettajille tekemän kyselyn mukaan vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön Helsingille myöntämää perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä tion, kaupungin ja museoiden edustajista koostunut ohjausryhmä. Työtä edelsi elokuussa 2018 julkistettu selvitys toteuttamisen edellytyksistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Museota kaavaillaan Eteläsatamaan Konseptisuunnitelmatyön aikana ministeriö ja Helsingin kaupunki ovat valmistelleet yhteisen näkemyksen hankkeen mahdollisesta toteutusmallista. Ehdotuksessa museon pohjaksi perustettaisiin uusi säätiö, johon yhdistyisivät myös olemassa olevien museoiden taustasäätiöt. Lisäksi museon toimintaa varten perustettaisiin yritys. Museorakennus toteutettaisiin Eteläsataman alueelle osana alueen laajempaa kokonaiskehittämistä. Hankkeen eteneminen vaatii jatkoselvityksiä tarvittavista tiloista, taloudesta ja hallinnosta. Valmistelun on tarkoitus jatkua kevään aikana. Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki päättävät ehdotetun toteutusmallin valmistelun jatkamisesta yhteistyössä nykyisten museo-organisaatioiden kanssa. Siitepölyallergisilla ei ole syytä paniikkiin ? Siitepölykaudesta odotetaan tänä keväänä allergisille vaikeaa norkkolaskennan perusteella. Allergia-, ihoja astmaliiton mukaan siitepölyallergisilla ei kuitenkaan ole syytä paniikkiin, sillä oireisiin on olemassa hyvät lääkkeet, ja kevään säät voivat vielä vaikuttaa lopulliseen siitepölyn määrään. Ilman lämpötila ja sateisuus vaikuttavat olennaisesti kukinnan alun ajoitukseen, etenemiseen ja siitepölymääriin. Siitepölyn määrät saattavat vaihdella paljonkin myös paikallisesti. – Lämpimässä poutasäässä kukinta voimistuu nopeasti ja siitepölyä vapautuu norkoista runsaasti. Jos taas viilenee ja tulee sadetta, kukinta hidastuu, sanoo tutkimusassistentti Tiina Vitikainen Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista. Siitepölykauteen kannattaa joka tapauksessa varautua hankkimalla tarvittavat lääkkeet kotiin hyvissä ajoin. Allergiaoireita voi helpottaa joko antihistamiineilla tai paikallisesti silmätipoilla ja nenäsumutteilla. – Antihistamiinien käyttö aloitetaan vasta kun oireet ilmaantuvat, sillä niiden teho alkaa välittömästi. Sen sijaan nenäsuihkeiden ja silmätippojen käyttö on hyvä aloittaa ennakoivasti, koska paikallishoidot vaikuttavat tehokkaimmin vasta säännöllisessä käytössä, asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, ihoja astmaliitosta sanoo. Hänen mukaansa siitepölyn aiheuttamia oireita voi vähentää esimerkiksi ulkoilemalla aikaisin aamulla, myöhään illalla tai sateen jälkeen, jolloin siitepölyä on ilmassa vähiten. Aurinkoisella ja tuulisella säällä siitepölyä on ilmassa runsaasti. Siitepölytilannetta voi myös seurata osoitteessa norkko.fi. – Mikäli allergiaoireet ovat vaikeita ja haittaavat normaalia elämää, siedätyshoito on hyvä vaihtoehto. Se aloitetaan aina syksyllä, kun ilmassa ei ole enää siitepölyä, Anne Vuorenmaa jatkaa. Hänen mukaansa koivuallergisille iloinen uutinen on, että markkinoille on tulossa tablettimuotoinen siedätyshoito.
• 6 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Seurakunta Päivyri Veli-Matti Hynninen Nimipäivät: Viikko 14 Ke 3.4. Veeti, Sampo To 4.4. Ukko Pe 5.4. Ira, Irina, Irene La 6.4. Ville, Vili, Jami Su 7.4. Allan, Ahvo Viikko 15 Ma 8.4. Suoma, Suometar Ti 9.4. Elias, Eelis, Eeli Ke 10.4. Tero To 11.4. Minea, Verna Pe 12.4. Julia, Julius, Janna La 13.4. Tellervo Su 14.4. Taito Viikko 16 Ma 15.4. Linda, Tuomi Ti 16.4. Patrik, Jalo Maailman rakastetuin nainen ? Maailman rakastuin ja ihailluin nainen, Neitsyt Maria, juhlii suuren paaston keskellä. Marian ilmestyspäivän saarnoissa esitellään Marian eri puolia , hänen esimerkillistä olemustaan, nöyryyttään ja ennenkaikkea hänen keskeistä rooliaan koko pelastushistoriassa. Varhaisin perimätieto ei kuitenkan ollut kovin kiinnostunut Mariasta. Marian muut pojat, Jeesuksen veljet, eivät olleet suopeita äidilleen Jeesuksesta. Ignatios kiteytti Marian keskeisen roolin: ”Jeesus on lihaan tullut Jumala – sekä Mariasta että Jumalasta syntynyt.” Näistä aineksista saatiin hyvä aihe neitsytkultille. Apostolisessa uskontunnustuksessa toistamme iloisesti: ”syntyi neitsyt Mariasta. Marianpäiväsaarnani tarkoituksena Kallion kirkossa ei ole ”pusertaa” uskoa neitseestäsyntymisen ihmeeseen. Saarnan tehtävä ei ole esitellä, puhua Mariasta tai jostakin. Saarnaaja on Jumalan toiminnan, evankeliumin sisällä, osa evankeliumia. Saarnaaja ei puhu Mariasta vaan Mariassa. Samoin kuin saarnan tehtävä ei ole puhua lohdutuksesta vaan lohduttaa. Saarnan ydinsana on rakkaus. Tuttu raamatunkohta Korintolaiskirjeestä kiteyttää: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.” Saarna ei ole Jumalan esittelyä, vaan puhetta Jumalassa. Kun saarnaan, kuulijalle tulisi ilmestyä Jumala. Saarna on uutta luova tapahtuma (creative event), jossa läsnäoleva Jumala koskettaa saarnaajaa ja kuulija Pyhän Hengen välityksellä. Saarna ei ole informaatiota, opettamista, se eroaa kaikesta muusta puheesta siinä, että siinä ilmestyy itse Jumala. Hän on Hengen kautta todellisesti läsnäoleva tässä ja nyt. Saarna välittää jumalallisen ajatuksen, tunteen, näkemyksen, käsitteen, kuvan tai mielikuva. Saarna puhaltaa ja sytyttää Hengen. Pastori Jussi Rytkönen teki Kotimaa-lehdessä ravistelevan haastattelun dogmatiikan professori Miikka Ruokasesta. Vaikka vuosikymmenet on puhuttu saarnan kriisistä, kriisin kourissa taidamme ollakin me saarnaajat. Olisiko puhuttava saarnaajan kriisistä? Ruokanen hätkähdyttää. Touhu seis!° Papit rukoilemaan, lukemaan Raamattua, käymään messussa, ei vain toimittamaan vaan elämään jumalanpalvelusyhteydessä. Marianpäivänä saarnaajan pitää siis kysyä mitä Maria nyt merkitsee meille? Miten suuren rakkauden ja hellyyden Jumala lahjoittaakaan meille ja maailmalle Marian kautta. Miten huyvä on tietää ja tuntea, että Maria rukoilee muiden pyhien kanssa meidän puolestamme juuri nyt. Aina kun käyn auton rattiin rukoilen: ”Pyhä Maria Jeesuksen äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä.” Professorin mielestä myös Lutherin ajattelua tulee lähestyä Pyhää Henkeä koskevasta opetuksesta (pneumatologiasta) käsin. Vanhurskauttamisessa ihminen ei osallistu vain Jumalan ominaisuuksiin, joita ovat esimerkiksi pyhyys, vanhurskaus, rakkaus ja kuolemattomuus vaan vielä paljon enemmän: Jumalan edellytksettömässä hyväksynnässä, vanhurskauttamisessa ihminen on osa Jumalan olemusta. Me elämme Jumalassa, Jumala elää meissä Pyhässä Hengessä. Ruokanen painottaa kirkkoisien lailla samanaikaista osallisuutta Kristuksen jumalalliseen persoonaan sekä Kristuksen työhön, hänen ristiinsä ja ylösnousemukseensa. Kirkon tulee rohjeta tehdä sekulaarin yhteiskunnan eetoksen vastaisia ratkaisuja. Uskon tiedollista puolta ei pidä väheksyä, älyllisiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan. Hän viittaa professori Seppo A. Teinosen kuuluisaan näkemykseen kirkon uudistamisesta: On luovuttava poliittisesta korrektiudesta, koska kirkon on on oltava kirkko. Rakkaan läsnäolon merkityksen paljastaa hänen poissaolonsa. ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Messu su 7.4. klo 11. Kuusisalo, Mäkinen, mukana lapsikuoro. Voiko sen sanoa toisinkin –messu (säv. Lasse Mårtenson) su 14.4. klo 11, Frilander, Valtonen, mukana kirkkokuoro. Arkiehtoollinen ke 10.4. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Iltateetarjoilu Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi ma 8.4. klo 18 seurakuntatalon alakerrassa. Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Kirjallisuuspiiri ma 8.4. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Kai Aareleid: Korttitalo, Schilds & Söderström, alustus Lea Nousiainen. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Lauluhetki ke 3.4. klo 13.30 seurakuntasalissa, mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund. Laulamme kevätlauluja. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 12-14. Myynnissä leivonnaisia ym. herkkuja. Diakonian yhteisvastuu-pöytä ja kahvio, partiolippukunta Vuoren Valppaat, Merimieskirkkopiiri, Sodderin srk ja lähetyksen ryhmä. Hiljaisen viikon virsiä –yhteislaulutilaisuus ma 15.4. klo 18. Vapaa pääsy. Senni Valtonen, Olga Mäkinen. Lasten pääsiäiskirkko ke 17.4. klo 9.30. Tervetuloa myös kotihoidossa ja kerhoissa olevat lapset hoitajineen. Kiirastorstain päiväehtoollinen 18.4. klo 14 Hartikainen, Mäkinen, sotaveteraanien lauluryhmä. Invataksikuljetus: tied. Heli Erkkilä p. 09 23405158. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Rukouspalvelua ei 15.4. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Lasten pääsiäiskirkko ma 15.4. klo 10. Tervetuloa myös kotihoidossa ja kerhoissa olevat lapset hoitajineen. Toisen päivän ilta pääsiäisnäytelmän esitykset ma 15.4. Klo 17 ja la 20.4. Klo 18. Ylös Jerusalemiin – Sanan ja rukouksen ilta ke 17.4. klo 18. Raamatun tekstejä, laulua, esirukousta, ehtoollinen. Kuusisalo, Valtonen, Leppilahti. Uusia HIV-tartuntoja huumeiden käyttäjillä Kirja-arvostelu Hieno kirja Puutalojen Vallilasta ? Yli sata vuotta sitten, 1900-luvun alussa rakennettiin Helsingin Vallilaan yhtenäinen puutaloalue, Puu-Vallila. Alueen lisäksi Vallilaan rakennettiin runsaasti puutaloja myös muualle. Näistä Puu-Vallilan kokonaisuus säilyi asukkaiden kovan vastustuksen vuoksi kaupungin ajamalta tuhoamiselta, mutta melkoinen osa muualla Vallilassa sijainnutta puutaloasutusta tuhottiin kaupungin toimesta, mm. niin sanotut Kuntsit . Varvikon kirja esittelee myös tuhotun legendaarisen Kuntsin kentän ympäristön puutalot . Missä Stalin ei pommeineen 1940-luvulla onnistunut, kaupungin viranomaiset onnistuivat 1960ja 1970-luvuilla lähes kaikkialla Helsingissä ! Stalin voisi olla kateellinen myös nykyisestä viranomaisten ajamasta vanhan tuhoamisen aallosta Helsingissä. Nyt sitä kutsutaan ”täydennysrakentamiseksi” ! Kari Varvikko, toimittaja-kirjailija Hermannista, on huolella ja kiinnostuksella koonnut hienot historiakuvateokset jo aikoja sitten tuhotusta puutalojen Hermannista sekä nyt uusimpana upean kirjan ”Puutalojen Vallila” ( Laaksonen 2019 ). Kustantaja Laaksonen ansaitsee erityistunnustuksen kulttuurityöstään. Jari Auvisen Puutalojen Kallio kuuluu samaan sarjaan. Aikoinaan kansakoulussa oli oppiain e e n a K o t i seutuoppia ja askartelua. Kotiseutuopin opetus olisi edelleen lapsille mitä tärkeintä, tietävätköhän Vallilan vanhan kansakoulun nykylapset mitään ympäristöstään, Vallilasta ? Varvikon kirjoja Vallilasta ja Hermannista voi hyvin suositella koululapsille oppikirjaksi, luentoaiheeksi. Tutustuminen Puu-Vallilaan sopii hyvin myös pienen luokkaretken aiheeksi. Puu-Vallila säilyi Puu-Vallila – teos eroaa sikäli muista aiemmista, että suuri osa vanhoista taloista on tallella. Hermannissa ja Kalliossakin kirjan tekijä joutuu esittelemään arkistokuvissa vanhoja taloja, Puu-Vallilassa päästään menneisyydestä nykyhetkeen saman puutalon kuvien avulla. Puu-Vallila – kirjassa on laaja, erittäin mielenkiintoinen historiakatsaus, miten reilut sata vuotta sitten puutaloja alettiin rakentaa Mäkelänkadun ja satamaradan väliselle alueella. Varvikko kuljettaa lukijaa läpi vuosikymmenten ratkaisevana kamppailu alueen säilyttämisestä. Puu-Käpylää uhkasivat ensin kaupungin tuhoajat, päättäjät ja sitten tuli Vallilan vuoro. Onneksi molemmissa tapauksissa jo pitkälle tehdyt tuhoamissuunnitelmat saatiin torjuttua. Se oli asukkaiden todellinen ”torjuntavoitto”. ”Puutalojen Vallila ” -kirjan olennainen anti ovat hienot valokuvat. Mielenkiintoisia vanhoja historiakuvia täydentävät olennaisesti aivan tuoreet tyylikkäät näkymät nyky Vallilan puutaloihin, seassa muutama vanha ja vähän uudempikin kivitalo. Varvikon kirjan luettuaan ei ole ihme, että asuntojen hinnat nousevat koko Helsingissä kaikkein eniten juuri Vallilassa ! Pekka Hurme ? Pääkaupunkiseudulla reilun puolen vuoden aikana on todettu neljä kotimaassa saatua HIV-tartuntaa pistoshuumeiden käyttäjillä. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä edeltävän viiden vuoden aikana vastaavia tartuntoja on todettu vain kaksi. HUSin Infektioyksikkö selvittää yhdessä THL:n, alueen kuntien ja päihdetyötä tekevien toimijoiden kanssa tilannetta. Lisäksi on käynnistetty toimenpiteitä epidemian ehkäisemiseksi: HIV-testausta lisätään ja terveysneuvontaa sekä puhtaiden pistosvälineiden jakamista vahvistetaan. HIV-tartuntojen uudelleen leviäminen pistoshuumeiden käyttäjien joukossa on todellinen uhka, sillä vuosittain Suomessa todetaan yli 1000 uutta C-hepatiittitartuntaa, joista valtaosa on tarttunut yhteisten pistosvälineiden välityksellä. Koska C-hepatiitti ja HIV tarttuvat samalla tavalla, jokaisen hepatiitti C-tartunnan yhteydessä on mahdollisuus myös HIV:n leviämiseen. Puhtaiden ja omien pistosvälineiden käyttö suojaa molemmilta tartunnoilta. Vuosituhannen vaihteessa HIV-tartunta levisi nopeasti yli 250:een pistoshuumeiden käyttäjään pääkaupunkiseudulla. Tilanne saatiin tuolloin hallintaan testausta, terveysneuvontaa ja puhtaiden pistosvälineiden jakamista lisäämällä. Tartuntojen torjunnassa on ollut tärkeää myös yhteisen hoitoyksikön perustaminen päihteiden korvaushoidon ja HIV-lääkityksen toteuttamista varten. Lisäksi on tehty etsivää työtä kontaktin luomiseksi päihteiden käyttäjiin. Tehokas tapa estää tilanteen kehittyminen vaikeasti hallittavaksi ja yhteiskunnalle kalliiksi epidemiaksi on todeta HIV-tartunnat mahdollisimman varhain ja saada HIV-positiiviset hoidon piiriin. HIV-positiivisen henkilön, jonka hoito onnistuu, eliniän ennuste ei poikkea muusta väestöstä eikä henkilö ei ole enää tartuttava.
• 7 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Järkikynä mukaan äänestyskopissa – eläkeläinen Josa Jäntti motto: mielikuvitusohjelma ja todellisuus puolueista vaaleissa ? Kokoomus /mielikuvitus: kokoomus on päättänyt uusia YYA sopimuksen Venäjän kanssa ja ehkä anoo liittymistä ulkovaltiona Venäjään ja liittoutua sen NATOa vastaviin joukkoihin: kokoomuksen eläkeläisäänestäjä ”aina olen äänestänyt kokoomusta kuten vanhempanikin siksi äänestän tästä huolimatta sitä nytkin kuten aina ennenkin” Kokoomus/todellisuus: puolue ei aio muuttaa työeläkeindeksiä, haluaa alentaa työtulon verotusta, mutta ei ei eläkeläisten joka jo nyt on palkkoja korkeampaa, haluaa poistaa raippaveron palkansaajilta, mutta ei eläkeläisiltä Miksi eläkeläinen äänestäisi kokoomusta? aina olen äänestänyt sitä niin nytkin eläkeläisen eli minun kohtelustani huolimatta Keskusta / mielikuvitus: kaikki maataloustuet on lopetettava, Sotessa ei saa olla 18 maakuntaa äänestän kuitenkin keskustaa silti kuten aina Keskusta / todellisuus: 1.4 miljoonan työeläkeläisen lain mukainen köyhtyminen saa jatkua = indeksiä ei muuteta, eläkeläisköyhyys voidaan poistaa korottamalla takuueläkkeitä = 6% 1.6 milj. eläkekeläisistä Miksi työeläkeläinen äänestäisi keskustaa? aina olen äänestänyt keskustaa, miksi en nytkin, vaikka työeläkeläisenä kärsin taloudellisesti taitetusta indeksistä Demarit / mielikuvitus: ammattijärjestöt on lopetettava, ammattijärjestöjen jäsenmaksujen verovähennys poistettava aina olen äänestänyt demareita niin nyt tuntuu järkevältä Demarit / todelisuus: vastustivat kansalaisaloitetta (yli 84 000 allekirjoitusta) työindeksin muuttamisesta, koska se nostaa isompia eläkkeitä enemmän kuin pieniä vuodesta 1962 alkaen kuten aina palkoissakin. Puheenjohtaja lupaillut epämääräistä 100€:n korotusta 4 vuoden aikana kertomatta, mitä eläkkeitä korotus koskee ja mistä ne maksetaan valtiolta vai työeläkeyhtiöistä? Puolue korostaa sanaa : eläkkeet, mutta ei ole tähän mennessä kertonut mitä se todella aikoo tehdä? Miksi työeläkeläinen äänestäsi demareita? Konkretia eläkkeiden korottamisesta puuttuu meneekö eläkeläisen ääni demareille hukkaan vaalien jälkeen? Vasemmistoliitto/ mielikuvitus: liityttävä heti Natoon, erottava EU:sta, ei maahanmuutttajia lainkaan aina olen ollut vasemmistoliiton kannattaja ja olen edelleen näistä seikoista huolimatta Vasemmistoliitto / todelllisuus: kertoo olevansa huonompiosaisten asialla, mutta ei hyväksy työeläkeindeksin muuttamista, koska parempaa työeläkettä nostava ammattiduunari hyötyy enemmän kuin rakennuksella työskennellyt aputyömies Kristilliset / mielikuvitus: kannattaa kolmannen sukupuolen hyväksymistä jo lapsena ja sen edistämistä kristittynä kannatan, koska jokainen ihminen on sen arvoinen Kristilliset / todellisuus: ei uskalla kannattaa koko puolueen voimin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta työeläkeindeksin muuttamista jostain käsittämättömästä syystä. Miksi? ei tiedetä? Onko kristiilisiä arvoja vastaan, jos parempaa palkkaa saanut saa isompaa eläkettä? Miksi äänestää kristillisiä? Uskovaisena minun on pakko äähestää heitä kuten ennenkin, vaikka nautin naisena pientä työeläkettä Perussuomalaiset / mielikuvitus: houkuteltava maahanmuuttajia ja epäiltävä taitetun indeksin muuttamista, koska se söisi vuoten 2060 mennessä kaikki eläkerahastot olettaen, että kaikki työnantajat ja palkansaajta lakkaavat maksamasta työeläkemaksuja ja sijoitustuotot ovat = Perussuomalaiset / todellisuus: muutamat nykyiset kansanedustajat ovat jo ehdottaneet indeksin muuttamista 50/0 indeksiksi. Puolue ei ole kuitenkaan vielä vahvistanut ehdottavansa julkisesti tätä indeksin muutosta? Äänestäisinkö eläkeläisenä perussuomalaisia? Kun he julkisuudessa kertovat ennen vaaleja, että ovat päättäneet muuttaa indeksin 50 /50 indeksiksi, niin, kaikki on mahdollista. Kun mikään muu puolue ei kannata työeläkeindeksin muuttamista, niin jääkö muita vaihtoehtoja vai oltava äänestämättä? RKP + Liike NYT / mielikuvitus: yrittäjillä on jo hyvät eläke edut ja kaikessa on otettava huomioon kaksikielisyys maahanmuuttajiekin on osattava molempia kotimaisia kieliä RKP + Liike nyt / todellisuus: kumpikaan ei ole uskaltanut ottaa kantaa työeläkeindeksin muuttamiseen, vaikka positiivinen pääätös toisi Liike/ NYT:lle monta edustajaa parlamenttiin Koska kotikieleni on ruotsi, niin minun on pakko äänestää (RKP:a / SFP:a) , vaikka se ei edes yritä toimia ruotsinkielisten eläkeläisten hyväksi Summa summarum Työeläkeläisiä on 1,4 miljoonaa. Vuodesta 1996 eläkkeelle jääneet ovat menettäneet 22 vuodessa 30% alkuperäisen eläkkeensä ostovoimasta suhteessa nykykeskipalkkaan. Kaikki muut sen vuoden jälkeen siitä riippuen, milloin on jäänyt eläkkeelle. Toisin sanoen, sitä enemmän, mitä kauemmin olet eläkkeellä eli sitä köyhemmäksi tulet lain perusteella! Demokratian hautajaiset Olen käsitellyt nyt kaikki vaalikoneet YLE, Hesari, ALMA media Uusi Suomi, mutta missään vaalikoneessa ei ole kysymystä 1.4 miljonaan työeläkeläisen ja heidän elintasoonsa liittyvää kysymystä: pitäisikö mielestänne työeläkeindeksiä muuttaa? YLEn vaaliohjelmissakaan ei tätä kysytä puoluejohtajilta? Mielestäni kyseessä on suuren kansalaisryhmän eli työeläkeläitsen halveksunta eli demokratian hautajaiset! Monesta muusta tyhjänpäiväisestä asiasta on kyllä kysymyksiä? On mielenkiitoista nähdä, miten 1,6 miljoonan eläkeläisen äänestäminen suuntautuu? Uskollisesti kuten ennenkin vai keikuttelevatko ”liikkuvat” eläkeläisäänestäjät nyt vaalivankkureita? Uusia HIV-tartuntoja huumeiden käyttäjillä Virastotalojen purkuhanke suunnitelmissa Linjoilla ? Hakaniemen virastotalojen purkuhanke on etenemässä. Kaupunkiympäristölautakunta suunnittelee uutta asemakaavamuutosta, jonka mukaan Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmassa sijaitseville tonteille olisi mahdollista rakentaa toimitaloja. Nyt tontit on varattu virastoja hallintorakennuksille. Muutoksen myötä vanhat rakennukset on määrä jyrätä maan tasalle. Kaupunkikuva muuttuu suunnitelmien toteutuessa rakennetummaksi ja keskustamaisemmaksi, samalla toiminnallisuus monipuolistuu. Kaavaratkaisun tavoitteena on myös mahdollistaa Linjojen alueelle tyypillisen kivijalkatilan rakentaminen sekä lisäksi myös asuinrakentamista. Siltasaarenkadun ja Toisen linjan kulmaan suunnitellaan yliopiston ylioppilaskunnan omistaman HYY -yhtymän Lyyra hanketta. Siitä suunnitellaan kansainvälisesti houkuttelevaa tieteen ja yritysten kohtaamispaikkaa. Uusia rakennuksia tulisi kolme, hotelli, toimistotiloja sekä kansainvälisille tutkijoille suunnattu asuintalo. Vanhojen rakennusten purkaminen alkaisi alkuvuodesta 2020 ja Lyyran arvioidaan valmistuvan vuonna 2022.
• 8 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Kulttuurikierros pääsiäisen alla Riina Tikkanen on esiintyjä ja nukketeatteritaiteilija, jonka Dark Matters Viiruksen Pienessä boksissa kertoo yksinäisestä huoneesta, jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Kuva: Maija Kurki. Milja Laine (vas.), Anu Aamu Aurora Pulkkinen ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilassa. Kuva: Jasse Tuukki. Muusikko-näyttelijä Elina Mustonen on mainio monien Molièren roolihahmojen esittäjänä Kapsäkissä. Kuva: Nina Mansikka. Regina Lainavuo tulkitsee upeasti Aretha Franklinin “I never Loved a Man” -kappaletta Caisan juhlasalissa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Lasanen on upea angloamerikkalaisen jazzin ja bluesin laulaja Vuotalolla. Kuva: Raimo Granberg. ? Lapinlahden entisen mielisairaalan vuokralaiset saivat kaksi vuotta armonaikaa toiminnalle. Mutta vuokra nousee 65 %. Tilat ovat olleet vuodesta 2015 asti tilapäisesti vuokrattuna Osuuskunta Tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuran alaiselle Lapinlahden Lähteelle. Pimeiden asioiden huone Teatteri Metamorfoosi tarjosi Teatteri Viiruksessa hienon soolonäyttämöteoksen, joka tutkii sitä mitä ei voi havaita, mutta jota saattaa kuitenkin olla olemassa. ”Dark Matters” on rannattomassa meressä kelluvan muodottoman olion märkä tulevaisuuden uni, ja maailmankaikkeuden aikajanalla pienen, lyhytikäisen ja eksyneen homo sapiensin salainen toive ikuisista syntymäpäiväjuhlista. Esiintyjä-nukketeatterinäyttelijä Riina Tikkanen on tavattoman luova ja herkkä Viiruksen pienessä mustassa boxissa. Hän työskentelee vaihtelevissa kokoonpanoissa ja työryhmissä liikkuen nukketeatterin, esineiden, materiaalien ja fyysisen teatterin välimaastoissa. Käytännössä lähes sanattoman esityksen hän myös ohjaa ja käsikirjoittaa. Dark Matters (=pimeitä asioita) on huone, joka on ollut talossa koko ajan, mutta jota kukaan ei ole vielä löytänyt. Se on yksinäinen. Ja yksinäisyyden hyväksyminen on ensimmäinen askel löydetyksi tulemiseen. Tikkanen aloittaa hahmottoman möykyn sisältä, ja tulee maskiroolien kautta lopuksi näkyviin myös kasvoineen. Esitys kysyy, miksi tässä kävi niin kuin kävi? Vastausta kertomatta jokin kuiskaa takaisin, kiemurrellen loputtomalta tuntuvassa karaokelipukkeiden pinossa, odottaen malttamattomana ilmestymistään. Lapinlahden naisten kuvallista ilmaisua Lapinlahden jatkoa yhteisölliseen ja kulttuuriseen käyttöön ylläpitävät eri alojen taiteilijat, jotka jaksavat pitää siellä näyttelyjä, musiikkihetkiä ja performansseja. Maaliskuun lopulla Lapinlahden Lähteen pop-up-galleriatilan valloitti Kolme naista –näyttely. Siinä Anu Aamu Aurora Pulkkinen, Milja Laine ja Petra Heier käsittelevät yksinäisyyttä, yksityisyyttä ja niiden monia puolia videotaiteen, valokuvan ja installaation keinoin eli kuvallisen ilmaisun kautta.. Heistä Anu Aurora tunnetaan aiemmin enemmän laulaja-lauluntekijänä klubeilla, kirkoissa ja konserteissa. Nykytaidetta hän on opiskellut kolme, tai oikeastaan viisi vuotta, Taidekoulu Maa-Tilassa. Hän on johtanut Lauluyhtye Ambitusta. Lahjakas nainen yhdistää laulun opetusta, lauluntekoa, laulamista, runoja ja kuvataidetta. Hitaampi ihminen hengästyy, kun kuuntelee. Avajaisissa hän lauloi Antonio Vivaldin ooppera-aarian ”Sovvente il sole”, joka kuului myös hänen laulamana kauniin taiteellisessa videoteoksessa. Herrojen, muttei kuninkaan, pilkkaaja Elina Mustosen hieno ”Oppineita naisia – Kuten haluatte” on musiikkiteatterisarjan kohtauksia Shakespearen ja Molièren maailmoista. Suuren suosion saavuttaneet esitykset olivat Kapsäkissä samassa paketissa. ”Her Infinite Variety Shakespearen naiset sanoin ja sävelin” oli iltapäivällä ja se jäi minulta väliin. ”JOUEZ! Molièren matkassa” näin illalla. Esitys tekee hauskalla ja helposti lähestyttävällä tavalla klassikkokirjailijoiden teokset tutuiksi tunnissa. Näytelmäkohtauksia kehystävät aikalaissäveltäjien mukaansatempaavat sävelet. Elina Mustonen yhdistää suvereenisti roolinsa näyttelijänä ja muusikkona soittiminaan virginaali ja cembalo. Aiemmin hänet tunnettiin cembalistina ja pedagogina, joka on laajentanut skaalaansa orkesterinjohtoon, festivaalin vetovastuuseen ja näyttämölle. Dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaavat esittäjän rinnalla Johanna Freundlich ja Nely Keinänen. Molieren matkassa –esityksessä kuulimme ja näimme katkelmat näytelmistä Saituri, Don Juan, Luulosairas, Ihmisvihaaja, Naisten koulu, Tartuffe, Sivistelevät hupsut, Oppineita naisia ja Porvari aatelismiehenä, parista kaksikin katkelmaa. Kohtaukset ovat syntyneet Molièren ja hänen säveltäjäkumppaninsa Jean-Baptiste Lullyn luoman comédie-ballet´n hengessä vapaasti assosioiden. Nuppu Koivisto huomauttaa, Mihail Bulgakovia lainaten, ohjelmalehtisessä osuvasti, että Molière ei säästänyt purevalta satiiriltaan kuin yhden ainoan ammattikunnan ja yhden ihmisen: Ranskan kuningas Ludvig XIV. Aurinkokuninkaan suosiota nauttiva kirjailija ei pilkannut ylläpitäjäänsä. Hänen teatteriseurueensa oli riippuvainen hovin taloudellisesta tuesta. Kaunis tribuutti soulin kuningattarelle Elannon vanhan leipätehdas soi kivasti Aretha Franklinin tunnetuksi tekemään musiikkia. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa kokosi hienon, taitavan joukon Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia laulajia MBB:n eli Markku Rengon johtaman Mosabacka Big Bändin säestämiksi. Ainutlaatuisessa illassa kuultiin läpileikkaus äskettäin edesmenneen soul-kuningattaren ohjelmistosta. Samalla lavalla kohtasivat eri sukupolvia edustavat kokeneet artistit, joilla on erilaiset kulttuuritaustat ja historiat musiikin teossa. Ensimmäisen jakson huippua olivat Emilia Siscon ”Say a Little Prayer”, Anastasia Triznan ”Who Need You” ja Regina Launivuon upea ”Respect”, johon yleisö tuli hyvin mukaan. Higher Ground Vocals esitti negrospirituaalin setin lopuksi. Bina Nkwazi ja Nathaly Gómez vetivät komeasti ”You Make Me Feel Like a Natural Womanin” toisen jakson alkuun. Parhaiten soivat Launivuon ”I Never Loved a Man” ja Triznan ”Moodyé Mood for Love”. Muina laulajina olivat Anna Dantchev ja juontaja Michael Thomas, sekä orkesterin lisänä Camilo Pajuelo, kitara ja laulu ja Pekka Sarmanto, kontrabasso. Hyvin taipuivat taustalaulukuoron kolme naista Linda Ilves, Reetta Korhonen ja Elna Romberg moneen tunnelmaan. Trio sai esittää ”Chain of Fools”-kappaleen. Komeana encorena kaikui ”Sisters Are Doing It for Themselves”. Caisan juhlasali oli pieni vanhassa paikassa Kaisaniemessä. Ja nyt tuntuu, että se jäi liian pieneksi myös uudessa paikassa, joka on muuten viihtyisän monipuolinen. Konsertti julistettiin loppuunmyydyksi, mutta kyllä siellä täällä oli joku paikka. Jazz on rajatonta Vuotalolla Kansainvälinen Rajaton jazz –festivaali on Venäläisen kulttuuridemokraattisen liiton monipuolinen musiikkitapahtuma Vuotalolla, itäisimmän Helsingin kulttuurikeskuksessa, nyt peräti 13. kerran. Ensin esiintyi Sini Hämäläinen trio, johon kuuluvat laulajan lisäksi Jussi Liski pianossa ja Iiro Kautto kontrabassossa. Yhtye yhdistää ennakkoluulottomasti
• 9 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Kulttuuri Lapsilla oli taas Hurraafestarin riemuaika Minerva Kautto ja Kolina van den Berg esittävät hurmaavasti lapsia Feerissä, joka kertoo unimaailmasta, todesta ja ystävyydestä Annantalolla. Kuva: Kari Sunnari. Tanja Illukka (kurkistaa) ja Heidi Masalin valloittavat lapsiyleisön Annantalolla tähtiä kiertävänä Kastor&Pollux -kaksikkona. Kuva: Eino Soralipas. Taina Mäki-Iso ja Jouni Bäckström ovat hullunhauskoja virtahepotutkijoita, jotka sekoavat esitellessään tutkimuskohdettaan yleisölle Vuotalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Hurraa! – Festivaali lapsille ja nuorille alkoi Oodissa sirkusja musiikkiesityksillä. Katsoin Loiske Ensemblen ”Metsän”. Esityksiä oli yli kymmenessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kulttuurija taidetalossa. Annantalon juhlasalissa näin Päiväkoti Kallion ja Malminrinteen ruotsinkielisen esiasteen lasten ja heidän ohjaajiensa kanssa Katve (blind spot) –ryhmän ”Kastor & Pollux”–esityksen. He ovat kotoisin Kaksosten Tähdistöstä ja tulivat lavalle ja poistuivat sieltä Kuulyhdyn valaiseman avaruusmatkan jälkeen. Kuulyhty viehätti kovasti lapsia. Rekvisiittana oli lähinnä vain isohko puulaatikko, joka sisälsi erityistä esinemagiikkaa, kun kaksikko laskeutui ilmasta Annantalon saliin. Esineitä ilmaantui ja katosi sieltä. Esiintyjät muuttivat vaatteitaan ja löysivät tekoviiksiä ja tekoneniä siellä. Tanja Illukka on tavattoman monipuolisiin asentoihin kääntyvä tanssija. Heidi Masalinia Hurraa!-esityksissä tuuraava Kaisa Niemi vastasi enemmän voimaja klovnimaisemmista tempuista. He ajoivat välillä rallia lavalla; leikkivät kahvihetkeä kahden nuken kanssa, jotka olivat ihonväriltään tasaveroisia. Nautittava nykytanssiteos tarjoaa kolmeksi vartiksi mielikuvituksen lentoa lasten kesyttömään, villiin maailmaan. Malmitalolla ja Vuotalolla nähty Virtahepo-esitys on kahden näyttelijän immersiivinen (=moniaistillinen) koko perheen komedia, jossa kaksi hupaisaa virtahepotutkijaa esittelevät tutkimuskohdettaan yleisölle. Luento saa kuitenkin yllättäviä käänteitä, kun paikalle porhaltaa aito ja elävä virtahepo. Todella hullunhauska komedia on suomalainen versio palkitusta ja Englannissa suurta suosiota saaneesta esityksestä ”Dr Zeiffal, Dr Zeigal and the Hippo That Can Never Be Caught”. Rooleissa ovat klovni Taina Mäki-Iso eräänlaisena päätutkijana ja hänen rinnallaan klassinen laulaja-näyttelijä Jouni Bäckström, joka muuntautuu koomisesti taitavana myös Virtahepon osaa. Ohjauksesta vastaa Georgia Murphy. Virtahepo on ollut alun perin musiikkiteatteri Kapsäkin ohjelmistossa. Lapset eläytyivät todella hyvin tarinaan. Kun virtahepo tallusteli piilossa Mäki-Ison tutkijan perässä, he osoittivat sormillaan ja huusivat isoon ääneen: – Tuolla se on selkäsi takana! Quo Vadis –teatterin ”Feeri” on kaunis seikkailusatu ystävyydestä. Lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Minerva Kautto ja Kolina van den Berg ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy katsojilta. Esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Feerissä on kolmantena esittäjänä ollut Maija Rissanen. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Célia Cassagrande-Pouchet (vas.) ja Sarah Devaux ovat upea sirkuspari huimassa kahden naisen matkassa heiluen ja keinuen ilmassa Cirkossa. Kuva: Fabrice Mertens. Kuvajournalisti 2018 -kilpailussa aiemminkin palkittu Meeri Koutaniemi valittiin Yleisön suosikiksi, kuvassa taustallaan kilpailuun lähettämiään valokuvia. Kuva: Raimo Granberg. jazzin estetiikkaa ja pop-kappaleita. Perinteiset jazzstandardit ja 2010-luvun musiikki soi keskenään sulassa sovussa. Kappaleet taipuvat bebopiksi, swingiksi ja bossanovaksi kätevästi. – Jazzlaulun monisävyisyys ja tyyli kolahtivat kovaa, ja ne tuntuvat edelleen eniten omalta, Hämäläinen sanoo lehdelle. Pääesiintyjänä oli huippujazzlaulaja Minna Lasanen, joka tuli lavalle pianisti-säveltäjän Valeri Nikitinin Niki’s Four Jazz Band -kvartetin kanssa ja täytti Vuosalin upeilla swing-tulkinnoillaan ikivihreistä jazzklassikoista. Yhtyeessä soittavat pianistin lisäksi Jarmo Rouvinen saksofonit ja huilu, Jukka Kampman kontrabasso ja Juha Salminen rummut. Lasanen lauloi erityisen vahvasti kappaleet ”Honeysuckle Rose”, ”Love for Sale” ja ”Save your Love for me”, joka oli hänen tribuuttinsa Nancy Wilsonille, esikuvalleen. Nikitinin sävellys ”Old Station” on omistettu Tapanilan vanhalle asemalle, joka seisoo nykyään Huopalahdessa. Lasanen kertoi esiintyvänsä Porvoossa kerran kuussa klubilla. Kyllä, hän on Pentti Lasasen tytär, joka kuuli kotona jazzia jo puolivuotiaana! Lopun tulkintoihin ”Georgia on my Mind” ja ”On the Sunny Side of the Street” laulaja ilmestyi omin sanoin Diskopallona, joka poisti telineitä edestään, jotta mekko näkyy. Laulu englanniksi sujuu hyvin. Ranskalaista sirkusta elokuvan kielellä Cirkon, uuden sirkuksen keskuksen, maaliskuu oli komea. ”À Nos Fantômes” vie meidät sisäiselle matkalle jakso toisensa perään. Se on tribuutti kaikelle meitä kalvavalle ja kuvaa liikkeen ja ihmisen ikiaikaista suhdetta. Esitys on huima kahden naisen matka keinuen ja leijuen ilmassa. Aikuinenkin voi keinua huimasti, kuten lapset. Aloitustilanteessa tanssija on taulukehysten sisällä; se kuvastaa maailmaan katsomista ja sen kokemista ahdistavanakin. Esitys loppuu samaan kuvaan. Siinä välissä liikkeissä on koskettavia vapaapudotuksia, vauhtia, joka saattaa pelästyttävästi pysähtyä, kun katsoja ei osaa liikkeen pysähtymistä odottaa. Odottamatonta on elämäkin, vaikka raamien sisältä kruunu päässä katsottuna: vauhtia, pysähtymistä, käpertymistä, ja asiat vain tapahtuvat. Taustalla on esitykseen sopiva kaunis musiikki ja leijailevat lumihiutaleet, jotka tuovat unenomaisuutta. Kehot kietoutuvat välillä ilmassa, ollaan avojaloin, korkokengissä, rullaluistimissa, yksin ja esiintyjät yhdessä. Esitys ja kaikkeen ehtivä köysi vei mukanaan. Esiintyjinä ja käsikirjoittajina ovat loistavat Célia Cassagrande-Pouchet ja Sarah Devaux, jotka voisivat olla sisaruksia, mutta ehkeivät ole. Ohjauksesta vastaa Tom Boccara. Les Menteuses (=Valehtelijat) –ryhmä syntyi halusta työskennellä yhdessä tehden sirkusta, jonka ydin on historiassa, tunteissa ja teatterissa. Sirkusta tutkitaan elokuvan kielen kautta. Elokuvamaisuus on keino työstää aikaa ja tilaa näyttämölle. Lehtikuvista kuvajournalismiin Suomen kuvajournalistit ry:n järjestämässä kilpailussa palkittiin vuoden 2018 parasta kuvajournalismia yhteensä kymmenessä sarjassa. Suomen kuvajournalistit ry on järjestänyt suomalaista kuvajournalismia palkitsevaa kilpailua vuodesta 1962 lähtien, ensin nimellä Vuoden lehtikuvat ja nykyään Kuvajournalismikilpailuna. Siinä palkitaan edellisen vuoden parhaat kuvat ja videot useassa sarjassa. Kisaan osallistui 101 valokuvaajaa 2 043 kuvalla. Yleisön suosikki oli jälleen yhteiskunnallinen kuvajournalisti Meeri Koutaniemi. Kilpailun voittajat julkistettiin Sanomatalon Mediatorilla järjestetyssä tilaisuudessa 18.3.2019. Palkintojenjaon yhteydessä avautui kilpailun satoa esittelevä ”Kuvajournalismi 2018” –näyttely, joka oli avoinna Sanomatalon Mediatorilla 31.3. saakka. Kesällä 11.7.–4.8. näyttely siirtyy Poriin , ja 31.8.–29.9. Valokuvakeskus Nykyaikaan Tampereelle. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Kaupunkikylä paalujen päällä Tilkankatua torin lähellä. Hanhet Pikku Huopalahdessa. Vastarannalla asukastalo ”Tapanilan asema” ja Tilkanmäellä entinen sotilassairaala. ? Pikku Huopalahdella ei ole paljoakaan tekemistä huovan kanssa, mutta vinkeä käännösväännös on jotenkin osuva nimi nykyiselle asuinalueelle. Se rakennettiin kantakaupungin kupeeseen melko nopeassa tahdissa vuodesta 1986 alkaen. Syntyi uusi ja omintakeinen lisä Helsingin kaupunkikuvaan. Itse muutin tänne 90-luvun puolivälissä Munkkiniemestä. Iso siirtymä, vaikkakaan ei metreissä. Koska maaperä on äskeistä merenpohjaa, talot seisovat jopa kymmenien metrien syvyyteen juntattujen paalujen päällä. Arkkitehtuurissa reagoitiin ajan yleiseen marinaan harmaasta ja yksitoikkoisesta laatikkorakentamisesta. Niinpä Pikku Huopalahdessa leikitellään väreillä, muodoilla ja epäsymmetrialla. Ei monistettuja taloja, ei pitkiä yhtenäisiä katujulkisivuja. Maamerkkinä erikoislaatuinen terassitalo. Myöhemmät rakennusvaiheet ovat tosin tuottaneet hillitympääkin jälkeä. Arkkitehtuurista voi olla montaa mieltä, sen ei ollut tarkoituskaan olla mikään yleispätevä malli. Asemakaavaratkaisut sen sijaan ovat mielestäni kiistattoman onnistuneita. Tiiviisti mutta ilman jäykkää ruutukaavaa ryhmitellyt asuintalot palveluineen ja toimivat liikennejärjestelyt jättävät meren puolelle avaran, houkuttelevan puistojen ketjun. Esimerkiksi Munkkiniemen sillalta katsoen näkee Pikku Huopalahden ison asuinalueen, merta, laajat viheralueet ja jalan sekä polkupyörillä liikkuvia ihmisiä. Eikä yhtään autoa. Merenrannasta Mannerheimintien suuntaan kulkee vilkas kevyen liikenteen väylä. Eipä olisi yhtään liioiteltua nimetä se asemakaava-arkkitehtimme mukaan Matti Visannin raitiksi. Asujaimisto ja asumismuodot ovat Pikku Huopalahdessa moninaiset. Lapsiperheitä on alusta asti ollut runsaasti. Ala-asteen koulu, monet päiväkodit ja leikkipuistot lisäävät alueen eloisuutta. Myös maahanmuuttajataustaisia asukkaita on suhteellisen paljon. Viihtymiseen vaikuttavat erinomaiset liikenneyhteydet eri suuntiin, meri ja Keskuspuisto. Voin kävellä meren äärelle tai metsään muutamassa minuutissa. Täydellistä ei ole mikään. Hyvällä paikalla sijaitseva tori uinuu enimmäkseen hiljaiselossa. Myrskysäillä meri lainehtii puistoihin. Yhtään kahvilaa ei ollut vuosikausiin, nyt sentään yrittää pieni leipomokahvila Tilkankadulla. Toisaalta ainoa R-kioski lopetti juuri toimintansa. Ongelmallisinta kuitenkin on, että asuminen täällä on käynyt yhä kalliimmaksi. Jostain syystä Pikku Huopalahdesta ei aikanaan tehty virallisesti uutta kaupunginosaa. Se on hallinnon papereissa vain viereisten Haagan, Ruskeasuon ja Meilahden jatketta. Käytännössä tällä lähemmäs 10 000 asukkaan kylällä on toki ihan oma identiteettinsä. En tunne yhtään pikkuhuopalahtelaista, joka sanoisi asuvansa esim. Ruskeasuolla. Veli-Pekka Salminen Helsingin kaupunginvaltuusto vetoaa vaalirauhan puolesta ? Helsingin kaupunginvaltuuston poliittiset ryhmät ovat allekirjoittaneet kannanoton vaalirauhan puolesta. Valtuuston puheenjohtajan Otso Kivekkään (Vihr) aloitteesta julkaistussa kannanotossa esitetään huoli väkivallan uhan lisääntymisestä vaalityössä. Valtuutetut korostavat vaalirauhan turvaamisen tärkeyttä. Helsingin valtuuston edustajina olemme erittäin huolissamme vaaleihin liittyvän häirinnän ja jopa väkivallan uhan lisääntymisestä. Vaalityö on tärkeä osa yhteiskuntamme toimintaa. Vaalirauha täytyy turvata kaikissa tilanteissa. Useista eri suunnista on kuulunut viestejä kiristyneestä ilmapiiristä ja jopa väkivallanteoista. Maanantaina Helsingin kaupunginvaltuutetun ja eduskuntavaaliehdokkaan kimppuun käytiin vaalityötä tehtäessä. Aiemmin ulkoministeriä yritettiin lyödä. Suomen demokratian suuri vahvuus on siinä, että päättäjät ja ehdokkaat voivat liikkua kaikkialla kaupungissa ja tehdä vaalityötä vailla pelkoa. Helsinkiläisillä tulee olla mahdollisuus kohdata ehdokkaita ja päättäjiä ja esittää myös hankalia kysymyksiä. Tämä mahdollisuus tasa-arvoiseen kohtaamiseen ja vastavuoroisuuteen on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Helsingissä olemme avanneet kaupungin toreja ja julkisia rakennuksia myös vaalikäyttöön. Haluamme, että demokratia ja sen toiminta voi näkyä kaupunkilaisten arjessa ja kaikilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yhteisistä asioista. Me Helsingin kaupungin päättäjät kaikista Helsingin valtuustossa toimivista ryhmistä vetoamme, että vaalit voitaisiin käydä turvallisesti niin kaduilla kuin verkossa. Työskentelemme itse tämän päämäärän eteen. Otso Kivekäs, valtuuston puheenjohtaja Harry Bogomoloff, valtuuston 1. varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Daniel Sazonov, puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä Kaisa Hernberg, puheenjohtaja, Vihreä valtuustoryhmä Eveliina Heinäluoma, puheenjohtaja, Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Anna Vuorjoki, puheenjohtaja, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Björn Månsson, puheenjohtaja, Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä Mika Raatikainen, puheenjohtaja, Perussuomalaisten valtuustoryhmä Terhi Peltokorpi, puheenjohtaja, Keskustan valtuustoryhmä Sampo Terho, puheenjohtaja, Sininen valtuustoryhmä Mirita Saxberg, puheenjohtaja, Liike Nyt Helsinki Mika Ebeling, puheenjohtaja, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä Katju Aro, puheenjohtaja, Feministisen puolueen valtuustoryhmä Petrus Pennanen, puheenjohtaja, Piraattipuolueen valtuustoryhmä Paavo Väyrynen, puheenjohtaja, Terve Helsinki Joka kolmannessa kuolonkolarissa kuljettaja on päihtynyt ? Vuosina 2013–2017 liikenteessä tapahtui 304 kuolemaan johtanutta päihdeonnettomuutta, mikä on noin kolmannes kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Huumeiden vaikutuksen alaisena aiheutettuja kuolonkolareita tapahtui 20 enemmän kuin edeltävällä viisivuotisjaksolla (2008– 2012). Alkoholionnettomuuksien osuus on pysynyt useiden vuosien ajan noin neljänneksenä kaikista kuolonkolareista. Tuore OTI-päihderaportti sisältää liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2013–2017 tutkimat kuolemaan johtaneet päihdeonnettomuudet. Raportissa tarkastellaan päihteiden eli alkoholin, huumeiden tai ajokykyyn vaikuttavien lääkkeiden tai näiden yhdistelmän alaisena ajaneita kuljettajia. Päihdekuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi moottoriliikenteessä 340 henkilöä. Heistä 261 oli päihdekuljettajia, 63 päihtyneen kuljettajan kyydissä matkustaneita ja 16 toisessa ajoneuvossa olleita sivullisia. Vuosina 2013–2017 päihdeonnettomuuksista 222 tapauksessa kuljettaja oli ainakin alkoholin vaikutuksen alaisena. Valtaosa (81 %) alkoholia käyttäneistä ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajoi 78 kuljettajaa. Kuljettajista 87 oli käyttänyt lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn. Osa kaikista kuljettajista oli samanaikaisesti useamman mainitun päihteen vaikutuksen alaisena. Alkoholia käyttäneistä suurin osa (170 kuljettajaa) oli kuitenkin käyttänyt vain alkoholia. Näiden moottoriliikenteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi päihdekuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi neljä jalankulkijaa ja kaksi polkupyöräilijää vuosina 2013–2017. Liikenteen huumeonnettomuudet eroavat alkoholionnettomuuksista monin tavoin – Vain alkoholia käyttäneiden kuljettajien aiheuttamissa kuolonkolareissa toistuu suurimmassa osassa erottuva kaava: ei muita osapuolia, viikonloppu, kesäyö, OTIn liikenneturvallisuustutkija Arja Holopainen tiivistää. – Huumeonnettomuudet eroavat monin tavoin alkoholionnettomuuksista. Tapaukset jakaantuvat voimakkaammin pitkin viikkoa ja eri kellonaikoihin. Lisäksi sattuu enemmän yhteenajoja muiden kanssa, jopa puolet. Sekakäyttö on yleisempää, usein huumeiden lisäksi on käytetty myös alkoholia tai ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Niin sanottujen huumekuljettajien onnettomuuksista onkin vaikeampi todeta tyypillistä onnettomuutta kuin vain alkoholia käyttäneiden rattijuoppojen, Holopainen kuvailee onnettomuuksien eroja. Yhdistävä piirre päihdeonnettomuuksissa on, että suurimmassa osassa onnettomuuksista kuljettaja ja mahdolliset matkustajat eivät ole käyttäneet turvalaitteita, esimerkiksi turvavyötä. – Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ovat kaikkiaan vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana, myös rattijuopumusonnettomuudet siinä samalla. Nyt alkoholionnettomuuksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen, ja huumeonnettomuudet ovat jopa lievässä kasvussa. Onnettomuuksien vähentäminen vaatii toimenpiteitä, painottaa OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat suosittelevat monia keinoja päihdeonnettomuuksien ehkäisyyn, mm. alkolukkoa sekä päihdeongelmaisten hoitoonohjauksen ja liikennelääkärijärjestelmän kehittämistä. Tutkijalautakunnat korostavat myös liikennevalvonnan tehostamista. Myös lisää tutkimustietoa tarvitaan. – Lääkkeiden vaikutus ajokykyyn on monimutkainen asia selvitettäväksi. Tämä on aihe, josta olisi hyvä tehdä tarkempaa tutkimusta, Räty ehdottaa.
• 11 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Taide Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla mään jotain oleellista, aitoa ja syvää ja siirtämään sen visuaaliseen muotoon. Kestilän työskentelytapa on materiaalilähtöinen ja fyysinen, osa maalauksista konkreettisesti hajoaa palasiksi tullakseen uudelleen kootuksi uudessa järjestyksessä ja lisäosin varustettuna eheämmäksi tai kokonaan uudeksi. Pohjamateriaalit, puuvilla sekä pellava toimivat aihiona teoksissa. Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen Aaro Matinlauri on taidemaalari ja piirtäjä. Realistinen ihmiskuvaus ja ei-esittävä aines ovat hänen öljy kankaalle –teoksissa yhtäaikaisesti läsnä. Kaiken alkuna on ihmisen keho, etenkin kasvot. Fyysisten ja yksilöllisten erityisehtojen varaan rakentuu vähitellen metafyysinen kuva ihmisestä, olemistaan kysyvästä, olemisensa rajoja tunnustelevasta olennosta. Galleria A2, Kasarmikatu 28, esittelee Matinlaurin teoksia, joissa ihmiset kulkevat kohti elämän ja kuoleman välistä rajaa, kohti suurta mysteeriä: – Kuolevaisuutensa tiedostava ihminen elää rajan molemmin puolin, kahden maan kansalaisena: ihminen iltavarjonsa pituisena, maan pulssin sykkeenä, osana maan elämää. Malleina hän käyttää tuttuja naapureita, joita oli myös avajaisissa kuvista tunnistettavina, ja nimeää heidät etunimillä teoksiinsa. Luoksepääsemättömän äärellä Taidemaalari Kyllikki Haavisto ripustaa Galleria G:hen, Pieni Roobertinkatu 10, installaatioita, joista erään kohde on maailman ääriltä 14 neliökilometrin suuruinen Inaccessible -niminen saari. Se tarkoittaa luoksepääsemätöntä, ja onkin asumaton. Saarella elää maailman pienin lentokyvytön lintu, sillä se painaa vain 40 grammaa. Taiteilija on käyttänyt teoksessaan mm. munankuoria sekä höyheniä. – Koska olen vahvasti dualismiin taipuvainen, voisin nimetä näyttelyni myös Proustia lainaten Paikannimet: paikkakunta. Alkuaan hyvinkin raflaavia sfäärejä tavoitellut näyttelyideani on nyt karsiutunut kaksijakoiseksi kokonaisuudeksi jossa kaipaillaan muualle, tai ainakin mietitään toisia, ehkä parempia paikkoja. Mutta lopulta ympäröivä arkitodellisuus, vaikka siinä omat vaikeutensa onkin, lienee juuri se, jossa on hyvä elää ja palella. Piirustuksen ja maalauksen kohtauspinnalla Tm•galleria, Erottajankatu 9, esitteli kolmea nuorehkoa taiteilijaa. Heistä Lauri Kolttolan ilmaisu liikkuu piirustuksellisuuden ja maalauksellisuuden kohtauspinnalla. – Hän toteuttaa ympäristöä ja elinolosuhteita sivuavia omakohtaisia teoksiaan havaintojensa ja kokemansa herättämien mielleyhtymien innoittamana. Hän punoo ne sarjoiksi ja kokonaisuuksiksi heijastelemaan kohtaamaansa ja välittämään kokonaisia tunnetiloja. Helsinkiläinen Kolttola valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014 kuvataiteen maisteriksi ja Oulun yliopistosta arkkitehdiksi 2015. Kahden taitolajin hallitsija on pitänyt yksityisnäyttelyitä Helsingissä ja Espoossa sekä osallistunut yhteisja ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin Ranskassa ja Saksassa. Teksti: Risto Kolanen ? Drawing Gallery, Kaapelitehtaan D-rapun V krs, esittää Vain elämää –näyttelyn, joka saa innoituksensa muusikoiden suositusta TV-sarjasta. Taiteilijatapaaminen on torstaina 11.4. klo 15-17. Tunnistettavaa ilmaisuvoimaa Eturivin taidemaalareihin kuuluvan Kristiina Uusitalon tuotannon keskeisiä teemoja on ollut hänen luonnon kokeminen ja kuvaaminen ihmisen sisäisen elämän näyttämönä, mutta myös ympäristön muutoksen kuvana. Hän on uudistunut taiteessaan vuosien mittaan niin kuvallisesti kuin sanomallisesti, mutta säilyttänyt tunnistettavan ilmaisuvoimaisen tyylinsä. Teema tulee Rakel Liehun runokokoelmasta ”Valo, läheisyys”. Elämys, ihme ja maisema ovat Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, johtavia aihereittejä. Teokset ovat suhteessa maisemamaalauksen perinteeseen ja avaavat näkymiä luontokokemuksiin. – Valoon sulanut tila pitelee allaan valtavasti värejä ja muotoja, jotka pyrkivät esiin. Torjuttava, vieras ja vastenmielinen on tullut osaksi meitä. Oman mieleni paljaus elää siinä rinnalla. Kaikki arvokas meissä vaatii tilan. Ehkä salaisen. Laitakaupungin laulu ”From Dusk till Dawn” -näyttelyn suomennosnimi on elokuvallinen, mutta ei viittaa elokuviin. Populaarikulttuurin nimenanto on sekä viehättävää, vetoavaa että tehokasta. Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, avajaisissa oli monipuolista musiikkia klassisesta rockiin. Splatteria ja melodraamaa tarjoavat elokuvat tuovat meille maailman, joka näyttäytyy urbaanina ja uhkaavana. Rankan neljä taiteilijaa tarjoaa pelkkää taidetta, joka päiKuvataiteilija Kristiina Uusitalon hienossa näyttelyssä taiteilija ja ehdoton ”kruunu” Lasillinen valoa pimeässä juotavaksi –teos Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Mika Vesilahdella suurikokoisen teossarjan nimi on Helvetinjumalankone 1-IV. Kuvassa taiteilija ja teos nro 1 Galleria Rankassa. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsalainen kuvataiteilija Anne-Sofie Claesson ja maaginen teoksensa Breaking the surface Galerie Forsblomissa. Kuva: Raimo Granberg. Arkkitehti Harri Tarkan monipuolinen näyttely kattaa gallerian molemmat kerrokset. Kuvassa taiteilija ja teoksensa Oksa -26C. Kuva: Raimo Granberg. Johanna Kestilä kuvaa maalauksissaan ailahtelevia tunteita G12 Galleriassa. Tuuli kanssasi -teoksessa suorastaan tuntee tuulen. Kuva: Hannele Salminen. Aaro Matinlaurin maalaukset Kasvoista kasvoihin -näyttelyssä A2:ssa ovat niin eläviä, että tuntuu kuin ne juuri sanoisivat minulle jotain tärkeää. Taiteilija teoksen Salme seurassa. Kuva: Hannele Salminen. vän pitkinä tunteina kertoo siitä, mitä lauluja laidoilla lauletaan ja kenen joukoissa kaadutaan. He ovat Matti Helenius, Ville Huhtanen, Jouni Viljakainen ja taidemaalari Mika Vesalahti, joka tuo galleriaan Helvetinjumalakoneen, osan maanvyörynkaltaista ja väriryöpyissään kohtalonomaista teossarjaa, joka liittyy Syyrian Aleppoon. Tärkeää on teosten sarjallisuus ja kertovuus. – Kyse on henkilökohtaisen ja yleisen kohtaamisesta. Aikalaiskriittisyys on tärkeä osa maalaamistani. Maagista surumielisyyttä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Studiossaan ruotsalaisen, mutta Helsingissä opiskelleen, hyvin nuoren taiteilijan Ann-Sofie Claessonin esittäviä öljymaalauksia sekä maalausinstallaatioita, jotka tutkivat muistin ja ajankulun yhteyttä. Ajankulu, muisti, kuolema ja perhe, nousevat keskiöön. Teoksissa on läsnä surumielinen ja synkkä pohjavire. Jotkut maalauksista näyttävät kuin olisivat katoamassa – taiteilija on kaatanut maalatun pinnan päälle liuotinta. Näin väri on haihtunut ja menettänyt selkeät ääriviivansa, kuten muistoille käy ajan saatossa. Claesson työskentelee usein isoisänsä ottamia mustavalkoisia perhevalokuvia hyödyntäen. Monissa kuvissa on ihmisiä, jotka eivät enää ole olemassa. Maalaaminen on taiteilijalle tapa päästä lähelle näitä henkilöitä, ja tutkimalla aihetta voi muistaa paremmin. Toisinaan hän yhdistää maalaukset muihin materiaaleihin, kuten lasiin, kankaisiin tai peileihin. Tule katsomaan Seppoja! Harri Tarkka valmistui arkkitehdiksi 1997, mutta on toiminut kuvittajana Helsingissä 25 vuoden ajan. Hän on osa taidokasta Linjamiehet -kuvittajakollektiivia. Hän piirtää, maalaa ja veistää. Pilapiirros ja nenäukko-hahmot ovat olleet osa Tarkan sommitteluharjoituksia. – Tulkaa katsomaan Seppoja! Sepot kätkeytyvät maskin, peruukin tai vihaisen ilmeen taakse, mikä on usein suoja ulkomaailmaa vastaan. AVA Gallerian, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, on ensimmäinen paikka, jossa ”Jäniksien ensiesiintyminen” tapahtuu. Sieluhavaintoja vie meidät tutkimaan pieniä luontokappaleita. Tarkka ei pyri realismiin, vaan välittömyyteen. Karikatyyrimaisuus ja tekstuurien yksityiskohtaisuus ovat keinoja saavuttaa lähestyttävä sympaattisuus hahmoissa. Ääriviiva ja maalatut yksityiskohdat korostavat hahmon ja elementtien muotoja lisää. Teoksia ihmisen tunteista G12 HELSINKI, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taiteilija Johanna Kestilän töitä. Hän rakastaa vapaata liikettä ja sattumia, jotka ohjaavat työskentelyä. Hän on kiinnostunut vuorovaikutuksellisesta taiteesta ja kehon liikkeen yhdistämisestä visuaaliseen työskentelyyn. Teokset kuvaavat tunteita ja tunnereaktioita. – Hienovaraisesti tunteen ja elämän rosoisuuden kuvaaminen on kiinnostavaa, monisyistä ja herkkää. Olen pyrkinyt löytä
• 12 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Suuren palvelu-, liiketilaja asuntorakentamisen vuosi Rakentaminen Helsingissä 2018 Asuntorakentamista Kuninkaantammessa. Kuva: Susa Junnola. ? Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui asuinja toimitiloja yhteensä 745 048 kerrosneliömetriä uustuotantona ja laajennuksina. Rakentamisen vuotta leimasivat suurten julkisten toimitilahankkeiden valmistuminen sekä keskipinta-alaltaan pienenevä, runsas asuntotuotanto. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uusimmasta rakentamisen tilastojulkaisusta. Toimitilarakentamista Helsingissä leimasi vuonna 2018 suurten julkisten ja yksityisten palvelurakennusten sekä liiketilojen valmistuminen. Yhtä paljon uusia toimitiloja on valmistunut viimeksi 1980-luvun lopun nousukaudella. Vuonna 2018 toimitilarakennuksia valmistui uustuotannossa ja laajennuksissa huippulukemana 415 911 kerrosneliömetriä, mikä oli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Valmistuneiden toimitilojen joukossa oli isoja julkisen rakentamisen kohteita kuten Meilahden Uusi lastensairaala ja Myllypuron Metropolian ammattikorkeakoulun ensimmäinen vaihe sekä aluerakentamisen projektialueiden liiketiloja kuten Kalasataman kauppakeskus Redi ja Laajasalon kauppakeskus Saari. Myös toimitilarakentamisen aloituksissa päästiin 2010-luvun suurimpaan kerrosneliömetrilukemaan 369 472. Vuoden lopussa oli rakenteilla toimitiloja 516 951 kerrosneliömetrin verran. Edellisvuoden tapaan se oli 2010-luvun suurimpia lukemia. Rakennuslupia myönnettiin hieman maltillisemmin 271 446 kerrosneliömetrille toimitiloissa, mikä ylittää kahdeksalla prosentilla 2010-luvun keskiarvon, mutta alittaa kolmen edellisvuoden luvut. Asuntorakentamisessa kerrosalaa vuoden 2018 aikana valmistui 329 137 kerrosneliömetriä uustuotannossa ja laajennuksissa. Määrä on lähes sama kuin edeltävänä vuonna ja yhdeksän prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Asuntojen lukumääränä tämä tarkoitti 4 538 asuntoa, lisäksi käyttötarkoituksen muutoskohteita valmistui 263. Sekä asuntorakentamisen aloituksia, että keskeneräisiä rakennustöitä oli poikkeuksellisen paljon. Asuntorakentamisessa aloitettiin vuoden aikana 543 096 kerrosneliömetrin rakentamistyöt. Keskeneräisiä asuinrakennuksia oli puolestaan rakenteilla 692 533 kerrosneliömetrin verran. Lukemat ovat 50 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Edellisenä vuonna huippulukemiin nousseet myönnetyt rakennusluvat realisoituvat nyt rakentamisen aloituksissa ja keskeneräisinä rakennustöinä. Vuoden 2018 aikana myönnettiin asuinrakentamiseen lupia 461 529 kerrosneliömetrin verran, mikä jää edellisvuoden lukemasta, mutta on edelleen 20 prosenttia enemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin. Vuonna 2018 Helsingissä tuotettiin koko 2000-luvun ennätysmäärä yksiöitä sekä pieniä perheasuntoja. Tämä selittää uusien asuntojen keskipinta-alan pienenemistä keskimäärin 54,7 neliöön. Yksiöiden osuus kaikista yli 4 800 uudistuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista oli kuitenkin vain 22 prosenttia ja kolmioiden osuus 23,5 prosenttia. Eniten valmistui kaksioita, joiden osuus oli 34,5 prosenttia. Perheasuntojen koko on pienentynyt niin, että viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden kolme ja neljä huonetta käsittävien asuntojen keskipinta-ala on keskimäärin noin 10 neliömetriä ja viiden huoneen asunnoissa 20 neliömetriä pienempi. Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tietoja lisäksi muun muassa valmistuneista rakennuksista käyttötarkoitusluokkien mukaan, valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan sekä lukuja Helsingin kaupungin rakennuttamista asunnoista. Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa -näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa 28.3.-25.8.2019 Järvimaisema, Lake view 1901. Kuva: Kansallisgalleria, Kirsi Halkola. koelma Kaisaleena Halinen: Laatuaika (2005). Turun kaupungin taidekokoelma Tuula Lehtinen: SKO Laila, SKO Sigbritt ja Ainon Tango (2018) Pekka Luukkola: Rowing II (2010) ja Soutu (2006-2007). Kansallisgalleria, Nykytaiteen museo Kiasma Marika Mäkela: Golden Mother and Child (1993). EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma Jaana Paulus: Katumuspuu (2014) ja Kesäyö (2008). Yksityiskokoelma Heli Rekula: Landscape no. 19: An Tiaracht (2000). Kansallisgalleria, Nykytaiteen museo Kiasma Tommi Toija: Memento mori (2018) Näyttelyyn liittyviä tapahtumia: 3.4.2019 klo 18 FT Ira Westergård: Taivaalliset värit 6.4.2019 klo 12-14 Perhelauantain taidepaja: Kulta-aarteita ja salaisia karttoja 10.4.2019 klo 18 Vanhempi yliopistonlehtori Harald Arnkil: Sinisen lumo 24.4.2019 klo 18 Dosentti Johanna Vakkari: J.J. Tikkanen ja keskiajan värit 4.5.2019 klo 10.15 Taideristeily, yhteistyössä Didrichsenin taidemuseon kanssa 8.5.2019 klo 18 Kultaajamestari Raimo Snellman: Kullan kiehtova maailma mestarin työvälineenä 11.5.2019 klo 12-14 MUTKU Studion avoimet taidepajat 15.5.2019 klo 18 Erikoistutkija Seppo Hornytzkyj:Sininen kolmen väriaineen värikästä historiaa 18.5. Kansainvälinen museopäivä: pääsyliput -50 %, opastuksia ja elokuvaesityksiä 22.5.2019 klo 16-20 Kulttuuritreffit: Löydä kulta museosta Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17, ma suljettu Vallilanlaakson kentältä vuokrataan alue Kumpulan Nurmikenttä Oy:lle ? Kaupunginhallitus myöntää kulttuurija vapaa-aikalautakunnalle oikeuden vuokrata Vallilanlaakson kentältä 20 215 m²:n suuruisen maaalueen Kumpulan Nurmikenttä Oy:lle. Alue on osa kiinteistöjä 91-410-2-13 ja 91410-1-5. Alue vuokrataan liikuntatoimintaa varten kulttuurija vapaa-aikalautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2034 saakka seuraavin ehdoin: Täysimääräinen vuosivuokra, joka vastaa elinkustannusindeksin 2018 keskiarvon pistelukua 1948, on 16 295,02 euroa (alv. %). Täysimääräinen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1950=100” pistelukua vastaavaa 836,50 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuokra peritään vain varsinaisten kenttäalueiden pinta-alan 16 730 m²:n mukaan. Vuokra-alueeseen sisältyy 3 485 m²:n alue, jota ei voida käyttää vuokrasopimuksen mukaiseen toimintaan ja jonka ylläpito on vuokralaisen vastuulla. Muutoin noudatetaan kulttuurija vapaa-aikalautakunnan määräämiä lisäehtoja. ? Sinebrychoffin taidemuseon Taivaalliset värit Sinistä ja kultaa -näyttely kertoo kullan ja sinisen värin kiehtovan tarinan maalausten, veistosten ja esineiden kautta aina keskiajalta nykyaikaan saakka. Kullan takia on ryövätty, sodittu, valloitettu ja rakastettu. Se on vedonnut kaikkiin kansoihin kaikkina historian aikoina. Väreinä kulta ja sininen ovat loistokkuutensa myötä saaneet lukemattomia symbolisia merkityksiä. Kulta viittaa aurinkoon, Jumalaan, valtaan ja rikkauteen keskiajan taiteessa kulta symboloi taivasten valtakuntaa. Sinistä taas pidetään kunnian ja arvokkuuden värinä, vallan vertauskuvana. Ranskalainen kuvataiteilija Yves Klein tunnetaan erityisesti omasta sinisestä väristään, International Klein Blue (IKB). Värin avulla Klein ilmaisi uskoaan henkisyyteen ja aineettomuuteen. Näyttelyssä voitonjumalatar Nike hehkuu Kleinin sinisessä tunnusvärissä. Värien monet merkitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet vertauskuvallisemmiksi, mutta niillä Akseli Gallen-Kallela: Pori/ Björneborg 1865-1931 Tukholma/Stockholm Järvimaisema, Insjölandskap, Lake view 1901, öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvas. Kuva/ foto/photo: Kansallisgalleria/ Finlands Nationalgalleri/Finnish National Gallery, Kirsi Halkola. Näyttely jäsentyy seuraavien teemojen ympärille: Lapis lazulista Preussin siniseen Afganistanin alueelta louhittiin kallisarvoista mineraalia lapis lazulia. Keskiajalta alkaen siitä jauhettiin puhtaan sinisen sävyistä pigmenttiä, arvokasta ultramariinia. Ultramariini yhdistettynä kultaan nosti taideteosten ja esineiden arvoa. Syntyi ylellisyyttä, joihin vain harvoilla oli varaa. Eri aikoina ja eri paikoissa sinisen värin valmistustapa ja haluttu sävy on vaihdellut teknisen osaamisen ja varallisuuden mukaan. Ensimmäinen synteettinen sininen, Preussin sininen, valmistettiin 1700-luvulla. Siitä eteenpäin sinisten sävyjen maailma on loputon. Halutulle ultramariinille keksittiin synteettinen vastine Ranskassa vuonna 1824. Sininen väri on innoittanut myös monia nykytaiteilijoita. Sininen valta ja kunnia Neitsyt Marian kuvaamisessa lapis lazulista saatavan pigmentin käyttö vietiin huippuunsa. Kallis väri korosti pyhyyden, nöyryyden ja hyveellisyyden ohella Marian puvun arvokkuutta. Keskiajan Euroopassa sinisestä tuli varallisuuden ja yhteiskunnallisen arvostuksen mittari. Sinisistä puvuista silkistä ja sametista muotoutui kuninkaiden tunnusmerkki. Ranskan Ludvig IX (12141270) toimi suunnannäyttäjänä. Kuninkaallisesta sinisestä tuli pian myös ylhäisön tavoittelema suosikkiväri. Sinisen kankaan värjäämiseen tarvittiin kruunun tai valtion myöntämä lupa. Väriaineet olivat arvokasta kauppatavaraa, ja maahantuontioikeuksista kiisteltiin. Muotokuvamaalauksissa värien merkityksen tunnistaminen liittyy aikakauden käsitysten ymmärtämiseen. Kulta hohtoa ja mystiikkaa Kullan ainutlaatuinen kyky heijastaa valoa on vangitseva. Pyhiä paikkoja on koristeltu kullalla, ja kuninkaallisten kruunut valmistettiin kullasta. Kulta-aarteista ja niiden kätköpaikoista on kirjoitettu kautta historian. Varhaisin tunnettu kartta kultakaivoksesta on peräisin muinaisesta Egyptistä, yli 3200 vuoden takaa. Ihmiskunnan kullanhimo on määritellyt historian kulkua eri aikoina ja eri mantereilla. Kultaa on yritetty valmistaa myös keinotekoisesti. Kullan ominaisuuksia on tutkittu lääketieteessä. Kultaan sisältyy ajatus pysyvyydestä, muuttumattomuudesta ja ikuisesta. Kaikkein arvokkaimmat teokset kehystetään kullalla voittoa juhlitaan kullalla. Saavuttamaton sininen Synteettisten värien yleistyttyä sininen sai vertauskuvallisempia merkityksiä. Ainutlaatuisen luonnonvärin indigon yleistyminen 1700-luvulla laajensi sinisen käyttöä mittavasti. Romantiikan ajalla sininen oli tärkeä väri myös kirjallisuudessa ja runoudessa. Sininen vei ajatukset johonkin saavuttamattomaan, haavekuviin ja ihannemaailmaan samalla siniseen sisältyi melankoliaa. Synteettiset pigmentit kirkastivat ja laajensivat taiteilijoiden väripalettia. Sininen oli impressionistien suosikkiväri, jota käytettiin luonnon kuvaamisen lisäksi ilmaisemaan tunteita ja tunnelmia. Merkityksensä tunnelmanluojana sininen on säilyttänyt taiteessa edelleen. Näyttelyssä on teoksia seuraavilta nykytaiteilijoilta: Martti Aiha: Blue Chaos (1990). EMMA Espoon modernin taiteen museon ko
• 13 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Uusi Työllisyyden palvelutori avautui Helsingissä Työllisyyspalveluiden uraohjaaja Sari Kivimaa ja TE-toimiston koordinaattori Elina Kittilä palvelevat asiakkaita Työllisyyden palvelutorilla. Kuva: Annina Laurikainen. ? Työnhakijat ovat asiakaskuulemisissa esittäneet Helsingin kaupungille ja TE-toimistolle toiveen paikasta, jonne voisi tulla vapaamuotoisesti kysymään neuvoja työhön ja koulutukseen. Nyt toiveeseen on vastattu ja uusi neuvontapiste Työllisyyden palvelutori on avoinna Pasilan TE-toimiston aulassa. Työllisyyspalveluiden uraohjaaja Sari Kivimaa ja TE-toimiston koordinaattori Elina Kittilä palvelevat asiakkaita Työllisyyden palvelutorilla. (Kuva: Annina Laurikainen) Työllisyyden palvelutori on yli 30-vuotiaille työnhakijoille kohdennettu palvelupiste, joka pyrkii nopeuttamaan asiakkaiden pääsyä työhön tai koulutukseen. Nuorempia hakijoita palvellaan muun muassa Ohjaamo Helsingissä. Henkilökohtaista neuvontaa työhaun ja koulutuksen kysymyksiin Palvelutorilta saa apua työnhakuun, koulutusvaihtoehtojen pohdintaan ja urasuunnitelmien selkeyttämiseen. Lisäksi tarjolla on erilaisia ryhmätilaisuuksia koulutukseen, digitaitoihin ja työnhakuun liittyen. Säännöllisissä rekrytointitapahtumissa puolestaan pääsee tapaamaan työnantajia ja kuulemaan työmahdollisuuksista. Työllisyyden palvelutorilla palvelee kaksi vakituista työntekijää: kaupungin uraohjaaja ja TE-toimiston koordinaattori. Lisäksi aulassa työskentelee säännöllisesti muun muassa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta opettajia ja opinto-ohjaajia, Digirasti-hankkeen digiohjaaja, yrityskoordinaattori sekä eri työllisyyshankkeiden henkilökuntaa. Työllisyyden palvelutori sijaitsee Pasilan TE-toimiston aulassa osoitteessa Ratapihantie 7 (sisäänkäynti Veturitorin puolelta). Palvelutori on avoinna tiistaista torstaihin kello 10–15. Ajanvarausta ei tarvita, ja henkilökohtaista neuvontaa saa päivittäin aukioloaikojen puitteissa. Työllisyyden palvelutorilla toimii seuraava viikkoaikataulu: – tiistaisin painottuu tiedonhaku, jolloin paikalla on Digirasti-hankkeen työntekijä, – keskiviikkona paikalla on opinto-ohjaaja ja opettajia, jotka tarjoavat täsmäapua koulutuksen kysymyksiin – torstaisin järjestetään rekrytapahtumia ja infoja työnhakuun liittyen. Turvaistuimen käytöstä lipsutaan liian usein ? Liikenneturva ja poliisi tarkastelivat viime viikolla päiväkoti-ikäisten lasten kuljettamista autossa ja turvaistuinten käyttöä. Suuri osa lapsista matkusti asianmukaisesti, mutta turvaistuinratsioissa ilmeni myös erittäin huolestuttavia puutteita. Turvaistuimesta oli luovuttu liian aikaisin ja pieni lapsi matkusti vain auton turvavöissä, muutamassa tapauksessa ei edes niissä. Pienimpien lasten kohdalla korostui se riski, että lapsi oli käännetty matkustamaan kasvot menosuuntaan aivan liian aikaisin. Turvaistuinratsioita toteutettiin yhteensä 16 paikkakunnalla ympäri Suomen. Ratsioiden yhteydessä Liikenneturva kirjasi havainnot sekä yli että alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla. Pistokokeisiin osui yli tuhat lasta, jotka olivat alle 135 cm pitkiä, eli lain mukaan tarvitsevat autossa asianmukaista turvaistuinta. – Vakavin puute oli se, että turvaistuimesta oli luovuttu aivan liian aikaisin tai se ei ollut muusta syystä matkalla käytössä. Matkan lyhyys, lapsen aamuinen tuittuilu tai vanhemman kiire eivät kuitenkaan ole perusteita luistaa turvaistuimen käytöstä. Jos keksipurkkia menee kerran raottamaan, voi lapselle olla vaikea perustella, miksei sitä voida tehdä toiste. Se, että turvaistuimen käytöstä ei lipsuta, on myös lapsesta välittämistä, vaikkei lapsi sitä ymmärtäisi. Vahinko ei ilmoita itsestään ennakkoon, ja vanhemman tehtävänä on varmistaa lapsen turvallisuus jokaisella automatkalla, suomii Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara. Kyse ei ole siitä, että turvaistuin olisi jäänyt käyttämättä nippa nappa 135 cm pitkiltä lapsilta. Ratsioissa tavattiin myös alle kolmivuotiaita ilman turvaistuinta. – Lapsen kehittyvä keho on huomattavasti hauraampi kuin aikuisen, ja se tarvitsee parhaimman suojan mahdollista törmäystä vastaan. Suomessa laki edellyttää, että alle 135 cm pitkät lapset käyttävät turvaistuinta. Ilmastonmuutos helsinkiläisten suurin huolenaihe västi muista helsinkiläisistä. Heillä on huomattavan paljon enemmän huolta omasta taloudesta, mutta myös sodista ja mahdollisista Suomessa tapahtuvista terrori-iskuista. Helsingin kaupunki on jo vuodesta 2003 asti toteuttanut kolmen vuoden välein turvallisuuskyselyitä, joilla on selvitetty kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta omassa arjessa. Tuore Kvartti-verkkolehdessä julkaistu artikkeli on osa uusimman turvallisuuskyselyn tuloksia käsittelevää sarjaa. Kysely toteutettiin loka– marraskuussa 2018. ? Uuden turvallisuustutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta helsinkiläisistä on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Heidän osuutensa on kasvanut selvästi kolmen vuoden takaiseen vastaavaan tutkimukseen nähden. Sen sijaan esimerkiksi terrorismi huolestuttaa vastaajia nyt vähemmän. Vieraskieliset helsinkiläiset ovat kantaväestöä enemmän huolissaan terrori-iskuista, sodista ja konflikteista sekä taloustilanteestaan. Ilmastonmuutoksen jälkeen helsinkiläiset ovat eniten huolestuneita lasten ja nuorten tulevaisuudesta sekä tuloerojen kasvusta. Turvallisuustutkimuksen vastauksissa helsinkiläisillä korostuvat globaalit tai kaupungin laajuiset huolenaiheet omaan elämään liittyviä huolia enemmän. Esimerkiksi yksinäisyys tai rahan riittävyys ovat melko alhaalla huolien listalla. Ajankohtaiset keskustelut heijastuvat huolenaiheisiin Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien helsinkiläisten osuus on noussut kolmessa vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. Nyt huolestuneita on 66 prosenttia. Kyselyn aineisto on kerätty viime vuoden loka– marraskuussa, jolloin iImastonmuutoksen teemat olivat paljon esillä julkisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia esitelleen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin myötä. Ilmastonmuutoksesta koetun huolen lisääntyminen näkyy erityisesti nuorien helsinkiläisten kohdalla. Vuoden 2015 turvallisuuskyselyssä 15–29-vuotiaista puolet oli huolestunut ilmastonmuutoksesta. Syksyllä 2018 ilmastonmuutoksesta huolestuneita helsinkiläisnuoria oli jo 67 prosenttia. Muutos on ikäryhmistä selvästi suurin. Samaan aikaan terrorismista, sodista ja konflikteista huolestuneiden helsinkiläisten osuudet ovat vähentyneet. Myös huoli rahojen riittämisestä ja työttömyydestä on pienempi kuin kolme vuotta sitten. Elämänvaiheet näkyvät Oma elämänvaihe näkyy vastaajien huolien painotuksissa, sillä nuorilla ja ikääntyneillä on osin eri huolenaiheet. Ilmastonmuutos on silti kaikkien yhteinen huoli. Iäkkäämmät eli 70-79-vuotiaat ovat muita huolestuneempia maailmanlaajuisista ongelmista kuten sotilaallista konflikteista ja ääriliikkeiden vahvistumisesta. Omaa arkea koskeva huolestuneisuus on vanhempien ikäryhmien kohdalla vähäisempää. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat sen sijaan huolissaan työja taloustilanteesta sekä yksinäisyydestä. Omien vanhempien pärjääminen tulee ajankohtaiseksi 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka kaikkein nuorimpia se ei vielä huolestuta. Miesten ja naisten huolenaiheet olivat pitkälti yhtenevät. Lähes kaikki kysytyt asiat huolestuttivat silti naisia enemmän kuin miehiä. Suurimmillaan sukupuolten väliset erot olivat huolissa tuloerojen kasvusta ja ääriliikkeiden vahvistumisesta. Vieraskielisillä korostuvat taloushuolet Vieraskielisten helsinkiläisten huolenaiheet eroavat selVuoden 2019 äitiyspakkauksessa on panostettu laatuun ? Vuoden 2019 äitiyspakkaus julkistettiin tänään torstaina. Äitiyspakkauksen tuotteiden valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti tuotteiden laatuun. Tämän vuoden pakkauksen kilpailutuksessa laatua painotettiin 70 % ja hintaa 30 %, kun edellisinä vuosina laadun painotus on ollut 50 % ja hinnan 50 %. Pakkauksessa on yhteensä 63 hyödyllistä tuotetta vauvaperheelle. Tuotevalikoima on käyttäjien toiveiden mukaisesti säilynyt pitkälti ennallaan. Uutena tuotteena on lisätty asiakkaiden toivomuksesta muun muassa lyhythihainen body, ja ensimmäistä kertaa pakkauksessa on mukana myös bodyja, joissa on venepääntie. Vaatteissa on värikkäitä kuviointeja, mutta myös neutraaleja ja helposti yhdisteltäviä värejä. Vuoden 2019 vuodelaatikossa käytetään Robert Lönnqvistin suunnittelemaa kuosia, jossa seikkailevat värikkäät eläinhahmot. Uuden äitiyspakkauksen valmistuminen vie yli vuoden ennen kuin se julkistetaan asiakkaille. Tämän vuoden pakkauksen kilpailutus alkoi loppuvuodesta 2017. Eri organisaatioiden asiantuntijoista muodostettu raati valitsee ehdotuksista pakkauksen tuotteet. Kaikkien tuotteiden tulee täyttää vaatimukset, joita Suomen ja EU:n lainsäädäntö asettaa turvallisuudelle. Tuotteet testataan huolellisesti ja mallikappaleiden laatu tarkistetaan. Viime aikoina äitiyspakkauksen vastuullisuus on herättänyt keskustelua. – Kela kehittää vastuullisuuden kriteerejä edelleen tuleviin kilpailutuksiin ja selvittää erilaisia mahdollisuuksia tehdä äitiyspakkauksesta vastuullisempi ja ekologisempi. Kehitämme äitiyspakkausta jatkuvasti, kertoo etuuspäällikkö Johanna Aholainen. Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937 ja ensimmäinen äitiyspakkaus jaettiin 81 vuotta sitten. Äitiyspakkauksen vaihtumisajankohta vaihtelee jonkin verran vuosittain, koska edellisen vuoden pakkaukset jaetaan ensin loppuun. Tämän vuoden pakkausta aletaan jakaa aikaisintaan huhtikuun puolivälissä.
• 14 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu Pyövelillä asiaa Parlamenttiin Jukka Järvinen perhekuvassa Käpylän Työväentalossa. Eero Heinäluoman mielestä Jukka Järvinen on niitä, jotka oikeasti tekevät. elle ja vie heiltä toimintakyvyn yhteiskunnassa. Asunnottomuus masentaa liian monia ja osaltaan syventää päihdeongelmia. Opiskelijoitten olot ovat heikentyneet. Sote:n kariutuminen johtui siitä, että porvarihallitusta ohjasivat suunnittelussa ulkopuoliset markkinavoimat ja yritysten lobbarit. Asiantuntijoita ja eduskunnan muita puolueita ei haluttu kuulla. Moni pätevä virkamies tuskastui ministerien avustajien poliittiseen ohjaukseen ja vaihtoi toisiin hommiin. Suomi pysyy paremmin onnellisena maana, jos vasemmistolaiset arvot voittavat vaaleissa. Mitä muuta haluaisit vielä sanoa? Valtion yhtiöitä ja liikelaitoksia ei pidä alistaa markkinavoimille. SDP on usein saanut korjata porvarien virheitä. Olemme siihen taas valmiit, jos kansalaiset niin haluavat ja mikseivät haluaisi? Valtion ja kuntien työntekijät muistavat lomarahojen leikkaukset ja monet muut turhauttavan lisätyöajan. Hallitus pakotti Kikyyn, vaikka noususuhdanne oli ovella. Työttömiä kyykytettiin. Työnantajat halusivat hallituksen tuella alistaa ammattiyhdistysliikettä. SDP on oikeudenmukaisuuden turva näissäkin kysymyksissä. Jos tulen valituksi, teen töitä enkä unohda äänestäjiäni. Jukka Järvinen (jukka@jukkajarvinen.net) on selvästi sopivan lämmin vaalikentille. Kaikkien kansalaisten tulisi äänestää. Muuten aiemmin mainittu ”vaalikakku” menee taas hyväosaisten suuhun. Eduskuntavaaleissa 14.4. valta on kansalla, kun jokainen äänioikeutettu saa käyttää korkeinta valtaa. Jarmo Niemenkari ? Jukka Järvinen tunnetaan Helsingissä kunnallispolitiikasta jo vuodesta 2008 lähtien. Mutta urheilukaverit, kaljaveikot, vankilakundit ja yleensä vain frendit nimittäisivät Parlamenttiin pyrkivää Jukka Järvistä kaikella ystävyydellä sujuvasti Käpylän Pyöveliksi. Se oli hänen iskevä taiteilijanimensä 31 ammattilaisottelua sisältäneeltä nyrkkeilijän uralta. Kuka tietää, että myös jalkapallossa Jukalla on Suomen mestaruus juniorina. Eduskuntavaaliehdokkaaksi Jukka Järvisen on asettanut Urheiluväen Sos.Dem. Yhdistys. Epätoivoisesti Hjallis Harkimo yritti kalastella Jukkaakin liikkeeseensä, mutta narsismi ei istu demarien oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia arvoja kannattavaan Pyöveliin. Jukka Järvistä kiinnostavat liikunnan lisäksi syrjäytyneiden ja vähäosaisten asiat sekä asuntopolitiikka. Hänhän on koulutukselta sosionomi. Sekä omat että muiden kovat kokemukset ovat vahvistaneet miehen uskoa ja vakaumusta, että hän voisi parantaa asioita Eduskunnassa. ”Luottamalla Jukkaan, äänesi ei mene hukkaan”, on mainio vaalislogan. Jukka Järvisen kannattajat avasivat ehdokkaansa kampanjan lauantaina 23.3. Käpylän Työväentalossa. Paikalle saapuneet saivat kahvin ja ”Elannon pullan” lomassa kuulla ehdokasta ja huomata, että hänellä on myös herkkä taiteellinen puoli. Tilaisuuden alussa Heli Kantele soitti pianolla Sibeliuksen kappaleen Kuusi. Anette Åkerlund lauloi ihanasti mustalaislauluja. Myös Jukan puoliso, oopperalaulaja Reeta Viljamaa valloitti yleisön täydellisesti Oskar Merikannon sävelin. Jukalla (54 v) ja Reetalla (43 v) on alle vuoden ikäinen poika Toivo Armas Angelo. Jukka kertoi, että Oulunkylän vanha puukirkko on varattu kesällä häitä varten. Eero Heinäluoma, joka on ollut politiikkona Jukan esikuvana, kävi kannustamassa Pyövelin valintaa Parlamenttiin mm. näin: ” Vaalit äänestäjille ovat verrattavissa täytekakun syöntiin. Jos et äänestä eli ota palaasi, sen vie aina joku toinen. 200 ehdokasta valitaan, vaikka jättäisit oman äänioikeuden käyttämättä. Demokratia toimii niin, että kaikille on taattu osuus yhteiseen kakkuun. Yleensä parempiosaiset äänestävät sataprosenttisesti ja ottavat isomman osuuden, koska ne vähäosaiset, joista Jukkakin huolta kantaa, jättävät velvollisuutensa hoitamatta.” SDP:n avulla politiikan suuntaa voi muuttaa. On menty aivan liikaa markkinavoimien ehdoilla, Tosi on sanoisi Esko Kivikoskin. Hallituksessa on ollut liian monta heikkoa ministeriä ja kuultu lobbareita. Vaaleissa äänestetään muutoksen puolesta! Iso-Eero (197 cm) on itse ehdokkaana Eurovaaleissa. Ehdokkaan taustat tulivat tutuiksi yleisölle leikkimielisessä tietokilpailussa. Näin Jukka Järvinen vastaili Kallio-Lehden revolverihaastatteluun: Mikä on Eduskuntavaalien tärkein tavoite? -Tärkeintä on, että SDP:stä tulee suurin puolue ja saamme pääministerin paikan. Mikä pätevöittää sinut kansanedustajaksi? -Olen ollut yli kymmenen vuotta Helsingin kunnallispolitiikassa ja luottamustoimissa, elämänkokemus, yhteiskunnallinen koulutus ja kasvaminen ihmisenä. Miten suhtaudut ilmastonmuutokseen? -Asia on otettava vakavasti, mutta hysteriaan ei pidä sortua. Itse pyrin esimerkiksi muovin vähentämiseen ja kierrätykseen, myös polttoaineen kulutukseen kiinnitän huomiota. Suosin julkisia kulkuneuvoja. Luotan suomalaiseen osaamiseen. Mitä ajattelet suomalaisesta urheilusta? Vaalien kautta voi vaikuttaa, että vasemmiston arvot huomioidaan paremmin päätöksenteossa. Veikkaus on tärkeä urheilun rahoituksessa. Nettipelaamista ulkomaille tulisi säädellä. Yhtiön johtoa ja hallinnon kustannuksia pitää arvioida kriittisesti, jotta rahat riittäisivät sinne, minne ne on tarkoitettu. Suomi on urheilumaa ja liikunta on kansanterveydelle parasta lääkettä. Seuraatko ulkopolitiikkaa? -Arvostan Presidentti Sauli Niinistön linjaa. Suomella tulee olla hyvät suhteet kaikkiin maihin, etenkin naapureihin. Natoon liittymistä en kannata enkä vieraita sotajoukkoja Suomessa. Toivon, että asiat Euroopassa saadaan kuntoon ja pakotteet voitaisi purkaa. Paavo Lipponenkin sanoi tv:ssä, ettei Venäjällä tule peloitella. Normaalit hyvät suhteet, kaupankäynti ja turismi edistävät hyvinvointia ja rauhaa, ei varustautuminen. Eero Heinäluoma tulee lähettää Europarlamenttiin pistämään asioita kuntoon. Miten tukisit edustajana vähäosaisia? -Haluaisin olla viestin viejänä. Eläkeläiset ovat Suomessa voimavara. Taitettu indeksi köyhdyttää jo tavallisia eläkeläisiä toimeentulotuHOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2019 • 7,10 Pentu-extra! • rotu • hoito • ravinto • varusteet • lelut ROTUESITTELYSSÄ TURKKILAINEN ANGORA Kissa rinkkaan ja vaellukselle! Vuoden 2018 näyttelytähdet Uusinta uutta: Kissojen oma äitiyspakkaus Villitys maailmalla Lelukissa kuin oikea Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019D KS 20 19 D KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Seniori-ikäisille asiaa terveydestä ja hyvinvoinnista Kissaihmisen toivelehti! (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Tilaa omasi ja nauti! 30 00 (norm. 59€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous 24 00 (norm. 48€) 12kk määräaikainen tilaus kevättarjous
• 15 Nro 7 • Viikot 14-15/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen puhelin 09-413 97 332, sähköposti kristiina@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Keskustakirjasto Oodin miljoonan kävijän raja menee rikki Oodi on saavuttanut suuren suosion. Talossa on keskimäärin 9 000 käyntikertaa päivässä. Kuva avajaisista 6.12.2018. Kuva: Daniel Leiviskä. Oodi on modernin arkkitehtuurin taidonnäyte. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy. ? Helsingin keskustakirjasto Oodi avautui 5.12.2018 eli talo on ollut avoinna yleisölle pian neljä kuukautta. Oodi on saavuttanut suuren suosion, sillä jo huomenna tiistaina 26.3.2019 Oodin ovista astuu sisään miljoonas kävijä. Tämä kävijä palkitaan Oodi-kangaskassillisella yllätyksiä – luvassa on ainakin liput Oodissa toimivaan Kino Reginaan sekä kahvit Fazerin kahvilassa. – Olen todella iloinen siitä, että Oodista on tullut kaupunkilaisten yhteinen tila. Arvioimme ennen avaamista, että Oodissa olisi noin 2,5 miljoonaa käyntiä vuosittain. Yleisöä osallistettiin suunnittelussa laajasti ja tämä näkyy nyt kävijävirrassa. Ihmiset saivat mitä tilasivat ja tulevat siksi yhä uudestaan, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Oodissa on sen avaamisen jälkeen tehty jo noin 9 000 uutta kirjastokorttia. Oodissa on keskimäärin 9 000 käyntiä päivässä. Määrä vaihtelee viikonpäivien ja Oodissa olevien tapahtumien mukaan. Avajaispäivät 5.–6.12.2018 keräsivät 55 000 käyntiä. – On hienoa, että Oodi on lisännyt kaikkien kirjastojen näkyvyyttä ja suosiota. Oodin avautumisen jälkeen Helsingin kirjastoihin on tehty yli 2,5 miljoonaa käyntiä, kaikkien kirjastojen lukupaikat ovat täynnä aamusta iltaan, sähköisten aineistojen lataukset ovat moninkertaistuneet, ja etenkin lastenkirjojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa joka puolella Helsinkiä. Kiitos asiakkaillemme luottamuksesta ja kärsivällisyydestä, kun suuri suosio aiheuttaa jonoLapinlahden sairaalarakennusten vuokrasta syntyi sopimus Kuva: Janne Punju ? Lapinlahden sairaalan nykyisten päävuokralaisten Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon toiminta Lapinlahdessa jatkuu toistaiseksi. Helsingin kaupunki ja Lapinlahden päävuokralaiset ovat päässeet 8.3.2019 sopimukseen vuokrauksen jatkamisesta, kunnes ideakilpailun voittaja ottaa kiinteistön haltuunsa. – Olemme Helsingin kaupungilla erittäin iloisia, että neuvottelut päättyivät sopuun. Toivomme, että monipuolinen toiminta jatkuu Lapinlahdessa vilkkaana myös tämän välivaiheen ajan, kun ideakilpailu on käynnissä ja sairaalarakennusten lopullisesta käytöstä haetaan ratkaisua, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Lapinlahden Lähde Oy:n toimitusjohtaja Tuula Sundman kommentoi vuokraneuvotteluja: – Epävarmuus vuokrasuhteen jatkumisesta on ollut Lapinlahden toiminnalle kuluttavaa. Olemme nyt helpottuneita, että vuokrasopimus saatiin tehtyä ja toimintamme jatkuu. Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamon hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehto kommentoi: – Toivottavasti nyt saatu vuokrankorotus ei ole kohtuuton edes kaikkein pienituloisimmille vuokralaisille, ja että yhteisö säilyy. Kaupunki on vuokrannut Lapinlahden sairaalaa vuodesta 2015 lähtien väliaikaisesti Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamolle ja Suomen Mielenterveysseuralle, joka on Lapinlahden Lähteen taustaorganisaatio. Helsingin kaupunki hakee parhaillaan rakennuksille mahdollista uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailulla, johon voi osallistua sekä myyntiin että vuokraukseen perustuvilla ehdotuksilla. Ideakilpailun ensimmäinen vaihe päättyy toukokuussa 2019, ja jatkoon valitaan tällöin kolme ehdotusta. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää voittajasta alkuvuonna 2020. Tämän jälkeen voittajaehdotuksen pohjalta alueella tehdään mahdollisesti tarvittava asemakaavan muutos. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt voivat alkaa arviolta vuonna 2021. tusta niin lukupaikoille kuin aineistovarauksissakin, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Oodi on suunniteltu kokonaiselämykseksi, jossa elävä helsinkiläinen kaupunkilaisarki kohtaa modernin arkkitehtuurin. Oodi muodostuu kolmesta erityyppisestä ja tunnelmaltaan erilaisesta kerroksesta. Tilat ovat kaikkien vapaassa käytössä seitsemänä päivänä viikossa, aamuvarhaisesta iltamyöhään. Espoon Ison Omenan kirjasto oli vuonna 2018 Suomen vilkkain yleinen kirjasto. Kävijöitä oli noin 1 350 000. Voidaan siis päätellä, että Oodi tulee suurella todennäköisyydellä saavuttamaan vuonna 2019 maamme vilkkaimman kirjaston tittelin.
• 16 Viikot 14-15/2019 • Nro 7 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Pääsiäis lounasbuffet MA 22.4.2019 klo 12.00-16.00 (keitto, salaattipöytä, lämminruoka, leipä, voi, vesi, kahvi/tee, jälkiruoka) 16e Pääsiäis lounas A La Carte MA 22.4.2019 klo 12.0016.00 (keitto, salaattipöytä, leipä, voi, vesi, A La Carte pääruoka, kahvi/tee, jälkiruoka) aikuiset 27e/ lapset 14e Suosittelemme pöytävarausta! Vappulounas Brunssi KE 1.5.2019 klo 12.00-16.00 BUFFETPÖYTÄ aikuiset a 20,00e &lapset 10,00e A La Carte lounas aikuiset 28,00e &lapset 15,00e Suosittelemme pöytävarausta!! Äitienpäivä lounas su 12.5.2019 klo 12.00 & 15.00 Ainoastaan pöytävarauksia!!! Runsas brunssi salaattipöytä, leipä, voi Pippuripihvi, kanaa tai kuhaa pääruoaksi Täytekakkua & kahvi/tee Hinta 30e aikuiset & lapset 15,00e Tervetuloa herkuttelemaan!! PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pentti Arajärvi ? Oikeustieteen tohtori ? Sosiaalioikeuden professori 2003-2015 ? KELAn johtava tutkija 2000-2002 ? Eduskunnan sos. ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvos -2000 ? Toimeentuloturvan selvitysmies 1997-98 Helsinki 223-244 223 M ak sa ja : Pe nt ti A ra jä rv i SOTE-uudistus tarvitsee osaajan www.arajarvi.fi twitter @araj_pentti facebook.com/p.arajarvi Torstaina 4.4. klo 17 Pentti Arajärvi kahvila Delivossa, Munkkiniemen puistotie 17. Aiheena SOTE, ilmastonmuutos ja koulutus. Kahvitarjoilu. KYSYMYS ON IHMISEN ASIOISTA! Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Munkkiniemen Optiikka • Optikon palvelut ja kotikäynnit • Silmälääkärin palvelut • 1-teho silmälasit jopa saman päivän aikana Avoinna arkisin klo 10-17 tai sopimuksen mukaan Puh. 09 458 2323 Laajalahdentie 16 00330 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion.