4 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Runopalsta Lapsuusmuistoja Me lapsena usein kuljettiin kotimetsän tuttuja polkuja. Tuli tutuksi jokainen mutka sen, kivet, kannot, pesät muurahaisten, joka mäki, mätäskin. Väliin kävimme ongella, uimassa lähijärven rannalla. Paljain jaloin juostiin, leikittiin hippasta rannan hiekalla, sannalla. Oli mukavaa niin, paljon opisttiin me jo silloin luonnosta. Luonto elämälle kaikelle on kovin tärkeä. Sitä millään tavalla teolla ei sais ihminen sotkea, särkeä. Olavi Kylliäinen Olympia Helsinki 1952 -arkisto maailman muistirekisteriin H elsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten arkisto valittiin osaksi Unescon Maailman muistin kansallistarekisteriä. Rekisterin tarkoituksena on suojella koko maailman arkistoja kirjastoperintöä. XV Olympia Helsinki 1952 -arkisto kuvaa ainutlaatuisesti aikaansa ja murroskohtaa Helsingin ja koko Suomen kehityksessä. Aineistoa on yhteensä 153 hyllymetriä vuosilta 1947-1956 ja se sisältää kaikki olympialaisten järjestelyihin ja kisoihin liittyvät asiakirjat. Eniten tietoa löytyy kisojen järjestelyistä, urheilupaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kisojen ja Suomen markkinoinnista ulkomailla. Olympia-arkistosta löytyy urheilutulosten lisäksi paljon tietoa muun muassa olympiasoihdun ja kisajulisteiden piirustusehdotuksista, soihtuviestissä mukana olleista juoksijoista, kisojen aikaisesta viihdeohjelmasta, urheilijoiden sekä katselijoiden ruokaja juomatarjoiluista sekä aineistoa virvoitusjuomayhtiö Coca-Colan Suomeen rantautumisesta. Maailman muisti -rekisteri pyrkii suojelemaan maailman arkistoja kirjastoperintöä, parantamaan saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Diakoniapuiston yleisilmettä kohennettiin Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? Diakoniapuisto on alue, jota Helsingin kaupungin rakennusviraston puistoja katuosasto siivoaa hyvin harvoin. Puistoa ei ollut ennen vuotta 2015 siivottu pudonneista oksista, konkeloista, lahopuista yms. ”ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen” sanovat lähiasukkaat. Puiston siisti eräs mies oma-alotteisesti loka-marraskuussa 2015. Työ alkoi, kun suuri vaahtera kaatui sen kuilun poikki, joka vie maan alla olevaan luolaan. Kaatunut puu ei kiinnostanut ketään, vaikka se sulki kulkutien. Työ kesti kuusi viikkoa eikä maksanut kaupungille mitään. Mies keräsi pois kaikki maassa olleet oksat, perkasi kaikki alueelle kasatut oksaja risukasat. Hän ei kaatanut puita, ei huonokuntoisiakaan, kuitenkin joitakin sellaisia, jotka käsin työntämällä jo kaatuivat. Mies pieni oksat kaarisahalla, jolloin syntyi toistasataa isoa muovilaatikollista oksia. Nämä Linnunlaulun huvilan nro 9 omistaja Aulis Junes kuljetti pakettiautollaan polttopuiksi läheiselle huvilalleen. Lisäksi isoja rankoja kuljetettiin 4-5 pakettiautollista pois samaan paikkaan. Samalla kerättiin pois myös erilaista rojua: muovia, kumia, metallia, lasia, vaatteita, kenkiä jne., joita puistossa oli hujan hajan. Näissä talkoissa ei ollut yhtään Diakonissalaitoksen ympäristötyöryhmän jäsentä, ei muitakaan. Monet ohikulkijat kiittelivät puiston siivoajaa, myös lähilaitoksen asukkaat, joista osa käy puistossa nauttimassa laulukirjoistaan ja tarpeillaan. Yksi nuori nainen kutsui paikalle poliisit. Poliisipartio ei kuitenkaan ymmärtänyt puiston siivoamista suuremmaksi rikokseksi. Tänä keväänä puistoa kohennettiin lisää karsimalla huonokuntoisempia pensaita yms. Puutavara katkottiin rangoiksi, jotka pinottiin Helsinginkadun varteen ja kuljetettiin pian pois. Nyt myös ne kolme metallista, vanhaa, pois viskattua, liikennevalopylvästä, joista syksyn 2015 siivooja ilmoitti rakennusvirastolle, oli nostettu pois puiston lontosta ja kannettu kadun varteen. Ne kuljetettaneen pois romuksi. Nyt puisto näyttää paljon paremmalta. Diakoniapuiston kohennus Miksi juhlimme vaikka Suomi on vasta 99-vuotias? ? Olen mielenkiinnolla seurannut maamme satavuotisjuhlintaa. Tuntuu että joka viikko on joku toistaan isompi juhlavuoteen liittyvä tapahtuma, joissa kustannuksia ei ole säästelty. Onko se järkevää vai ei, siihen en ota kantaa, mutta yksi asia tässä kuitenkin häiritsee. Sitä minä vain että miksei kukaan ole ottanut kalenteria käteen ja laskenut onko nyt todellakin oikea juhlavuosi? Koska minun maalaisjärkeni mukaan Suomi ei suinkaan vielä täytä sataa vuotta, vaan vasta yhdeksänkymmentäyhdeksän. Jokainen voi sen itse laskea: jos maamme täytti yksi vuotta vuonna 1918, kaksi vuonna 1919, kolme 1920 jne niin satavuotisjuhla osuu kyllä minun järkeilyni mukaan vuoteen 2018, eikä tähän vuoteen. Sen pystyy päättelemän ihan kansakoulupohjaltakin. Joten paljon onnea Suomelle, mutta säästetään ne juhlallisuudet ensi vuoteen. Bo Hager Helsinki 43 miljoonaa euroa tieteen hyväksi Hellurei Teille kaikille, ? olenhan jo lomanviettopuuhissa! Mitä se eläkeläisen kohdalla oikein tarkoittaa? Paikan vaihtoa. Olemmehan näet mökkikansaa. Mökeille tullaan satoi tai paistoi. Se on geeneissä. Vielä. Muutos kolkuttaa oveen. Vaikka mene ja tiedä! Itse vannoin tekeväni kaiken aina toisin kuin vanhempani ja tässä sitä ollaan: matkittu on! Siitä ovat todisteena tämä mökkeily ja käsityöni, jollaisten tekemistä nuorena vannotin karttavani. Mistä tämä kertoo? Mallioppimisesta. Joka putkahtaa esiin elämän varrella eri tilanteissa. Lapsi oppii malleista matkimalla. Uskomaton on se oppimisen määrä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana! Puhe ja puhetyyli opitaan myös. Äitinä kuuntelin hajamielisesti ja vastailin tyyliin; ei, juu ja vaarin housut! Koska mitään en todellisuudessa ollut kuunnellut. Siitä tunnen piston sydämessäni. Varsinkin muistellessani, kuinka usein lapset kyselivät ja kyselivät – ja vastasin kuten sanoin, mitä sattuu. Ja ajatukseni olivat ihan muissa asioissa! Missähän, kysyn nyt vaan? En ollut läsnä. Kuten siinä tilanteessa, jossa tyttäreni ensimmäisellä luokalla sai läksyksi kysellä äitinsä ikää. He harjoittelivat koulussa numeroita. Tytär kyseli ja hajamielisesti vastasin olevani sata vuotias. Seuraavana päivänä opettaja oli kysellyt pienten koululaisten äitien ikiä. Tyttäreni oli noussut ylös ja vastannut: äitini on sata vuotias – aivan vakavalla naamalla. Opettaja oli ihmeissään! Olinhan aivan lääketieteellinen ihme – olin saanut lapsen 93-vuotiaana! Näinä aikoina se voisi jo kohta olla ihan mahdollista, kun kaikki pysyvät (tai yrittävät pysyä) ikinuorina. Meidän aikamme on: 1) luokittelun 2)numerojärjestyksen 3)ryhmittelyn ja 4) tilastoinnin kulta-aikaa. Kaikki luokitellaan esim. 1)tärkeyden 2) esiintymistiheyden ja 3)painoarvon mukaisesti. Entinen professorini tapasi sanoa, että kaikki luokittelu hävittää oleellista tietoa. Luokkien rajamaille tai ulkopuolelle jäävät häviävät näkökentästämme. Näin kadotamme tietoa. Helppoahan se luokittelu syy ja seuraussuhteiden suhteen vaikuttaa olevan: kun teen A:n, siitä seuraa luokituksen mukaisesti B. Mutta ihmiselämässä tulee kuin tuleekin usein väliin se väliintuleva muuttuja Ö. Ja se Ö muuttaa kaiken! Niin minullekin. Kesä tulee väliin. Siksi toivotan lukijoille erityisen hyvää kesää! Elina Kuosmanen P.S. Mikä Munkinseudun postipoikia vaivaa? Polkeeko Kusti enää ollenkaan, kun posti ei kuulemma päiväkausiin lainkaan kulje? Täällä maalla homma pelaa joka päivä, mutta näyttävätkin olevan pääasiassa automiehiä. Ymmärrettävääkin – olisihan noissa matkoissa polkemistakin! ? Helsingin yliopiston varainhankintakampanja on onnistunut hyvin. Lahjoitusten yhteissumma on nyt 43 miljoonaa euroa ja lahjoittajia on yli tuhat. Uusimman suurlahjoituksen, miljoona euroa, yliopisto sai OP Ryhmältä. Maanantaina 24.4.2017 vietetään Lahjoita tänään -päivää. Lahjoitusvarojen tuotosta jaetaan vuosittain useita miljoonia euroja erilaisille tutkimushankkeille sekä rahoitetaan yli sadan professorin ja muun asiantuntijan työtä. Lisäksi yliopiston lahjoitusrahastoista jaetaan vuosittain yli 600 000 euroa apurahoina ja palkintoina eri alojen tutkijoille, opiskelijoille ja tutkimushankkeille. – Lahjoitukset ovat merkittävä tuki Helsingin yliopiston tutkimukselle ja opetukselle. Niiden vaikuttavuutta lisää vielä valtion vastinrahaohjelma, joka voi kaksinkertaistaa lahjoitusten määrän, Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Pia Dolivo sanoo. Uusimman suurlahjoituksen Helsingin yliopisto sai OP Ryhmältä, joka lahjoitti miljoona euroa. – Pienenä maana meille on todella tärkeää, että meillä on maailmanluokan osaaminen käytettävissä myös tulevaisuudessa. Suomalaisen elinkeinoelämän pitää tulla mukaan rahoittamaan huippuosaamista ja sen kehittämistä, OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen perustelee lahjoitusta. Ryhmän lahjoitus Helsingin yliopistolle on vastikkeeton ja mukana kesäkuussa 2017 päättyvässä valtion vastinrahaohjelmassa. Helsingin yliopisto on päättänyt käyttää OP Ryhmän lahjoituksen oikeustieteellisen koulutusalan kehittämiseen. Muista ilmoittaa lapsen kesän ylimääräisistä lomapäivistä päiväkotiin ? Ensi kesänä varhaiskasvatuksesta peritään kesäloman ajalta maksua, ellei ole ilmoittanut poissaolosta etukäteen. Muutos liittyy maaliskuun alussa voimaan tulleeseen uuteen lakiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista. Ilmoittamalla lomasta ja poissaoloista, voimme suunnitella lasten toimintaa ja henkilöstön työtä paremmin. Lapsen ylimääräisistä lomapäivistä kannattaa ilmoittaa hoitopaikkaan heti, kun tiedät muutoksesta ja viimeistään edellisenä päivänä. Mitä aiemmin tiedämme muutoksen, sen paremmin voimme sen suunnittelussa ottaa huomioon. Kesäksi varatusta käyttämättä jätetystä varhaiskasvatuksesta laskutetaan puolet kuukausimaksusta, jos sitä ei ole peruttu ajoissa. Vaikka asiakasmaksua ei olisi määritelty lainkaan, voidaan varhaiskasvatuksesta periä puolet pienimmästä maksusta, joka on 27 euroa.
5 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Kaupunkipyöräkausi alkoi Kaupunkipyörien kampanja on käynnissä. Mainontaa näkyy muun muassa raitioja metrovaunujen infonäytöillä, metroasemilla, Matinkylän ja Olarin ulkomainospaikoilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Kaupunkipyöräesitteet tulevat jakoon HSL:n palvelupisteisiin ja kaupunkien infopisteisiin. ? Kaupunkipyöräpalvelun koko kauden käyttäjäksi voi jo rekisteröityä osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Kausi käynnistyi vapun jälkeen. Helsingissä viime kesänä käynnistetty kaupunkipyöräpalvelu laajentuu tänä kesänä kolminkertaiseksi. Uusia pyöräilyalueita ovat muun muassa Lauttasaari, Munkkiniemi, Pasila, Käpylä ja Kalasatama. Kaupunkipyörillä poljetaan kokeiluluontoisesti myös Espoossa Matinkylän ja Olarin alueella. Kaikki kaupunkipyöräkauden lunastaneet voivat käyttää pyöriä sekä Helsingissä että Espoossa, ja halutessaan polkea vaikka työmatkansa Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Rekisteröityminen koko kaudeksi maksaa 25 euroa. Päiväksi ja viikoksi rekisteröityminen alkoi palvelun käynnistyttyä 2.5. Päivästä veloitetaan viisi ja viikosta kymmenen euroa. Kaikkiin kausiin sisältyy puoli tuntia maksutonta pyöräilyaikaa käyttökerralla. Jos pyörää käyttää yhtäjaksoisesti pidempään, käyttäjän rekisteröimältä maksukortilta veloitetaan euron lisämaksu kultakin seuraavalta puolelta tunnilta. Tämä koskee myös päiväksi rekisteröityneitä. Enimmäiskäyttöaika on viisi tuntia kerrallaan. Kaupunkipyöräkausi päättyy 31.10. – Kaupunkipyöräpalvelu on helppo ja edullinen tapa pyöräillä. Koko kauden maksulla eli 25 eurolla saa pyörien käyttöoikeuden puoleksi vuodeksi. Lisämaksuja ei tule, jos pyörän palauttaa telineeseen ennen kuin puoli tuntia on kulunut, opastaa HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. – Kaupunkipyörä on kätevä pari julkisille kulkuvälineille. Viime vuonna yli puolet polkijoista kertoi käyttävänsä pyöriä osana joukkoliikenteen matkaketjua, kertoo HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Kaupunkipyörillä on nyt entistä helpompaa hurauttaa joukkoliikennereitin varteen: kiireessä ei tarvitse lähteä etsimään toista pyöräasemaa, koska pyörän palautus onnistuu myös täydelle asemalle. Käyttäjän tulee tällöin kuitenkin varmistua, että pyörän näyttö tarjoaa palautusmahdollisuuden, ettei pyörä jää vain taukolukitukseen. Liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg kertoo: – Olemme Espoossa innostuneita tästä uudesta avauksesta pyöräilyn puolesta ja haluamme, että kaupunkifillarit löytävät käyttäjänsä ja paikkansa Espoossa jatkossakin. Kaupunkipyörällä voi asioida helposti ilman omaa pyörää Matinkylässä ja Olarissa tai vaikka fillaroida Nokkalan satamaan ja jatkaa sieltä reittiveneellä merelle. Kaupunkipyörien kampanja on käynnissä. Mainontaa näkyy muun muassa raitioja metrovaunujen infonäytöillä, metroasemilla, Matinkylän ja Olarin ulkomainospaikoilla sekä sosiaalisen median kanavissa. Kaupunkipyöräesitteet tulevat jakoon HSL:n palvelupisteisiin ja kaupunkien infopisteisiin. Kaupunkipyörien keltaista ilosanomaa levitetään jo vappupäivänä 1.5. klo 10–14 Kaivopuistossa. Jaossa on ilmapalloja ja Alepan eväskasseja. Lapsille on tarjolla myös kasvomaalausta ja katuliitutaiteilua. Kaupunkipyörien päämainoskumppani HOK-Elanto järjestää puolestaan Narinkkatorilla 5.5. klo 14-16 Alepa-fillari -tapahtuman, jossa myös HKL ja HSL ovat mukana opastamassa kaupunkipyörien käyttöä. Arto Paasilinna täytti 75 vuotta ? Rakastetuimpiin kirjailijoihimme lukeutuva Arto Paasilinna täytti 75 vuotta 20. huhtikuuta. Suomalaisten lisäksi Paasilinna on valloittanut myös ulkomaisten lukijoiden sydämet. Hänen teoksiaan on myyty maailmanlaajuisesti yhteensä yli 8 000 000 kappaletta. Tuorein kotimainen Paasilinna-kirja on WSOY:n 12 klassikkoa -sarjassa julkaistu Jäniksen vuosi -kirjan juhlapainos. Tänä vuonna saa myös ensi-iltansa ranskalainen elokuvasovitus Ulvovasta mylläristä. Elokuvan tunnusmusiikin esittää Iggy Pop. Kittilässä 1942 syntynyt, moninkertaisesti palkittu kirjailija Arto Paasilinna täyttää 75 vuotta. Kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia julkaissut Paasilinna on yksi Suomen rakastetuimpia kirjailijoita. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä. Useat Paasilinnan kirjat ovat myös kääntyneet valkokankaalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Tuorein elokuvasovitus on Ranskassa tänä vuonna ensi-iltansa saava Ulvova mylläri, jonka tunnusmusiikin esittää huomenna 70 vuotta täyttävä Iggy Pop. Arto Paasilinna on Suomen kirjallisuuden todellinen ulkomaanmyyntien kuningas. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Maailmanlaajuisesti hänen teoksiaan on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa, missä häntä on verrattu muun muassa Nobel-voittaja Gabriel García Márqueziin. Paasilinnan teoksista käännetyin on Jäniksen vuosi. Sen oikeudet on myyty 30 kielialueelle. Teos nousi myös WSOY:n klassikkokirjaäänestyksessä suomalaisten kahdentoista rakastetuimman kirjan joukkoon. Jäniksen vuosi -kirjan juhlapainos julkaistiin maaliskuun alussa. Teoksesta otettiin numeroitu 2 000 kappaleen painos osana 12 klassikkoa -sarjaa. Arto Paasilinna. Kuva: Veikko Somerpuro. Jäniksen vuosi, 12 klassikkoa -painos. Vuoden nainen 2017 Katriina Honkanen ? Teatterinja musiikintekijä Katriina Honkanen on valittu Vuoden naiseksi. Suomen liikeja virkanaisten liitto valitsi Vuoden naisen kevätkokouksessaan Tampereella 22.4.2017. Katriina Honkanen valmistui Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi vuonna 1986. Hän on uran alusta lähtien tehnyt teatteria ja musiikkia monipuolisesti: näytellyt, ohjannut, käsikirjoittanut, opettanut, säveltänyt, sanoittanut, soittanut ja laulanut. Hän on tuottanut yhdeksän omaa levyään sekä isoja konsertteja ja klubija teatteriesityksiä. Hän on tehnyt todella monipuolisesti sitä, mitä tarvitaan esityksen tai teoksen synnyttämiseen, kertoo Suomen liikeja virkanaisten liiton puheenjohtaja Eeva Peltonen. Näyttelijänä Honkanen tunnetaan erityisesti Metsolat -televisiosarjasta ja laulajana kappaleistaan ”Silta” ja ”Siljan talossa.” Katriina Honkanen valittiin 2014 Mikkelin teatterin johtajaksi. 2015 Honkanen käynnisti yhdessä Plan Suomen kanssa vuoden kestäneen projektin Wings to Fly, jolla vastustettiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kerättiin varoja kehitysmaiden tyttöjen koulunkäyntiin ja suojeluun. Saatuaan tietää valinnastaan Katriina Honkanen kommentoi päätöstä: ”No huh ja wow! Olen aivan ällistynyt ja tuntuu uskomattomalta saada tällainen tunnustus. Varsinkin kun kävin katsomassa aiempia valintoja!” Vuoden nainen tunnustus Suomen liikeja virkanaisten liitto on valinnut Vuoden naisen vuodesta 1955 lähtien. Valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista ja rohkaista tyttöjä ja naisia käyttämään kykyjään. Katriina Honkanen
6 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 18 MA 1.5. n Vappu, suomalaisen työn päivä. Vappu, Valpuri TI 2.5. Viivi, Vuokko KE 3.5. Outi TO 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu PE 5.5. Melina, Melissa, Maini LA 6.5. Ylermi SU 7.5. Helmi, Kastehelmi VIIKKO 19 MA 8.5. Heino TI 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi KE 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki TO 11.5. Osmo PE 12.5. n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta LA 13.5. Kukka, Floora SU 14.5. n Äitienpäivä Tuula Puut ovat ylimyksiä korkeine, komeine kruunuineen. Carl von Linné (1707-78) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 3. sunnuntai pääsiäisestä Jumalan kansan koti-ikävä ? Seurusteluaikana oli raastavaa, kun rakas joutui lähtemään armeijaan. Ajoin monta sataa kilometriä saadakseni olla hänen kanssaan pari tuntia. Lasten ollessa pieniä ikävä tuli pienenkin erohetken aikana. Ulkomailla asuessa ikävä oli jatkuvaa kaiherrusta. Toisessa kodissa asuessa aina oli kaipaus myös toiseen. Menetettyään läheisen kaipuu tuntuu hetkittäin tuskana. Kaipaus merkitsee sitä, että on ollut rakkaita ihmisiä, paikkoja ja asioita, joita ikävöidä. On ollut yhteys, hetken lähes täydellinen. Meissä asuu myös kaipaus Jumalan yhteyteen, hyvän, rakkaan Jumalan luo. Koska ihminen ei voi päästä omin avuin Jumalan luo, Jumala itse tulee ihmisen luo, ihmiseksi, Jeesuksessa Kristuksessa. Kun olin lapsi, usein Jumala, josta minulle puhuttiin, oli pelottava, jylhä ja kaukainen. Ihmisten, isovanhempien välissä loikoilu aamulla heidän palattua mereltä nostamasta verkkoja, oli turvallisinta, mitä tiesin. Nuorena aikuisena takerruin Jumalan ihmisyyteen Jeesuksessa. ”Jeesus tietää, miltä minusta tuntuu pahimmillaankin, koska Jeesus oli myös tosi ihminen”, lohduttauduin. Kaipuu Jumalaan saa meidät janoamaan hyvää ja kaunista ja toimimaan sen puolesta. ”En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta”, sanoo Jeesus. Pahaa ei voi voittaa taistelemalla suoraan sitä vastaan sen sanelemin ehdoin. Paha voitetaan tunnustamalla se, mutta lisäämällä hyvää. Rakkaus poistaa kaiken pelon. Raja tämän ja tulevan kodin välillä sulaa, liukuu pois, kunnes meidät kannetaan lopullisesti rajan yli Jumalan pehmeässä sylissä ja niin lopulta kaikki on hyvin. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnasta opintovapaalla oleva yhteiskuntatyön seurakuntapastori Runopalsta Äitienpäivänä äideille Oma äiti on äideistä parhain, pieni lapsi sen huomaa jo varhain. Äiti valmis ainn lapsiaan auttamaan, aina heikompaa pienempää tukemaan. Tänään ruusun Teille kaikille ojennan, niin paljosta kaikkia kiittäen. Teitä kaikkia onnittelen. Hyvää äitienpäivää arvoisat äidit. Olavi Kylliäinen Helsingiltä lähes miljoona lasten taideharrastuksiin Työväenopiston Studionäyttämön näytelmässä etsitään onnea Studionäyttämön Onnellisuuskone pyörähtää käyntiin 27.4. ? Helsingin työväenopiston Studionäyttämö esittää huhti-toukokuussa Onnellisuuskone-näytelmän Opistotalon Viipurinsalissa. Näytelmän on ohjannut Martti Mäkelä. Energinen ja humoristinen Onnellisuuskone tutkailee onnea ja onnellisuutta eri näkökulmista. Löytyykö onni isänmaasta, rahasta, vallasta, rakkaudesta, kemikaaleista vai mielenrauhasta? Esityksen tyylilaji ulottuu aina Kalevalasta tarinankerrontaan ja runoudesta tanssiin ja naamioteatteriin. Yhdeksänhenkisen näyttelijäryhmän työskentelyä rytmittävät musiikki ja videoprojisoinnit. Työryhmä Raoul Colliander, Lidia Kivinen, Johanna Laitinen, Lilja Larbi, Heikki Lehtosaari, Roosa Oksaharju, Tuija Pihkanen, Minttu Ruohola, Gia Virkkunen Idea ja ohjaus: Martti Mäkelä Tekniikka ja taustaprojisoinnit: Jere Kouhia Esityspäivät: to 27.4. 19 pe 28.4. 19 to 4.5. 19 pe 5.5. 19 la 6.5. 14 ma 8.5. 19 Esityspaikka: Opistotalo, Viipurinsali, Helsinginkatu 26 Esityksen kesto väliaikoineen: 2 t 10 min Vapaa pääsy. Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30. Keskiviikkokahvila ke klo 13. Ke 10.5. Laulamme sinvalkoisia lauluja seurakuntasalissa, mukana Eeva Löflund ja Risto Kultala. Ke 17.5. Kahvikonsertti seurakuntasalissa, Viktor Klimenko esiintyy, järj. Lions Club Munkkivuori. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Iltatee to klo 18.30. Konsertti to 4.5. klo 19. Music Centerin lauluoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Messu su 7.5. klo 11. Glad, Viljamaa. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 15.5. klo 14 päätykamarissa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran kerhohuoneessa, vetäjänä Maire Turunen. Messu su 14.5. klo 11. Peltohaka, Viljamaa. Arkimessu ke 17.5. klo 18. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13, Erkkilä. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla, anne.viljamaa@evl.fi. Rukouspiiri pe klo 18. Tule mukaan rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. HowManyMothers –lauluyhtyeen kevätkonsertti, Kohti Espanjaa pe 5.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto lauluyhtyeen kesän Espanjan festivaalimatkakassan kartuttamiseen. Messu su 7.5. klo 13. Saarna Pekka Palosaari, Peltohaka, Viljamaa. Messussa esiintyy Sodderin pyhäkoululaisten kuoro. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Rukouspalvelu ma klo 16. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Arki-illan perhemessu, ötökkäkirkko ti 9.5. klo 18. Glad, Etäniemi, Eronen, Viljamaa sekä seurakunnan lapsikuoro. Debytanttien konsertti ke 10.5. klo 18. Länsi-Helsingin oppilaat esiintyvät. Messu su 14.5. klo 13. Frilander, Viljamaa. Hei äiti! Pidätkö laulamisesta? Äitien kuoro ma 15.5. ja 22.5. klo 10-11. Tule mukaan laulamaan muiden äitien kanssa. Kuorolaulukokemusta ei vaadita. Ohjelmistonamme voivat olla niin lastenlaulut kuin virretkin, hengelliset laulut ja kevyemmät sävelet. Voit tuoda lapsen mukanasi. Tied. Leena Eronen 09 2340 5103 Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Messu su 14.5. klo 10. Frilander, Valtonen. Jatkoa sivulta 3 ? Kehittämisavustuksista päätti Helsingin kulttuurija kirjastolautakunta. Kyseessä on lisämääräraha, joka jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kehittämisavustusten taustalla on kulttuurikeskuksen vuonna 2016 julkaisema Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistarpeet Helsingissä -selvitys, joka osoitti suuret alueelliset erot taiteen perusopetuksen saatavuudessa ja siihen osallistumisessa kaupungin sisällä. Taiteen perusopetus on lakiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin pohjaavaa, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua eri taiteenlajien opetusta, joka tapahtuu kouluajan ulkopuolella. Opetusta annetaan muun muassa musiikkiopistoissa sekä kuvataide-, tanssija sirkuskouluissa. Helsingin kaupungin toiminta-avustusta saa 40 toimijaa, ja näistä 15 taideoppilaitosta on lisäksi tuntiperusteisen valtionosuusavustuksen piirissä. Kehittämisavustusta saavat taideoppilaitokset: Helsingin taiteilijaseura ry Helsinkimissio ry (Resonaarin musiikkikoulu) Kallion musiikkikoulun kannatusyhdistys ry Käpylän musiikkikoulun kannatusyhdistys ry Meri-Helsingin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry Pohjois-Helsingin bändikoulu Taito Etelä-Suomen käsityöja muotoilukoulu Teatteriosuuskunta ILMI Ö. Vuosaaren musiikkikoulun tuki ry
7 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Töölönlahden eteläosa monipuoliseksi kaupunkitilaksi Jatkoa sivulta 3 ? Punatiilinen, noin 150 neliömetrin laajuinen taideteos sijoittuisi puistossa maan tasoon samalle kohdalle, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi. Teos rakennettaisiin kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Vanhan makasiiniraunion kuntotutkimuksien perusteella on todettu, etteivät sen tiilet ole säätä ja kulutusta kestäviä eivätkä turvallisia rakennusmateriaaleja. Makasiinipuiston pohjoissivulta Töölönlahdenkadun varrelta on osoitettu alustavassa suunnitelmassa paikka uudelle noin 400–450 m2 kokoiselle makasiinipaviljongille. Kaupungin on määrä järjestää sen toteuttamisesta konseptija suunnittelukilpailu sen jälkeen, kun puistosuunnitelma on hyväksytty. Uuden paviljongin sijoittuminen puiston pohjoisosaan mahdollistaa puistoja torialueen monipuolisen tapahtumakäytön. Valmistuu syksyllä Töölönlahden eteläosan puistoja katusuunnitelmaehdotus valmistuu näillä näkymin alkusyksyllä 2017, jolloin se on virallisesti nähtävillä noin kahden viikon ajan kaupungin verkkosivuilla ja asiakaspalvelutiloissa. Ehdotuksesta voi tuolloin jättää muistutuksen muodossa palautetta päätöksenteon tueksi. Puistoja katusuunnitelmasta sekä siihen liittyvästä taideteoksesta päättävät syyskaudella 2017 uusi kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus. Makasiiniraunion purkamisluvan saaminen edellyttää, että kaupungin toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeamisen asemakaavan suojelumääräyksestä, sillä makasiinin säilyneestä osasta on tehty ennen vuoden 2006 tulipaloa suojelupäätös. Alueen puistoja katusuunnitelmaa valmistelee Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Makasiinirauniosta ja uuteen makasiiniin liittyvistä suunnitelmista vastaa kiinteistövirasto. Kesäkuun alussa toteutuvan kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen kokonaisuuden suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. HUS siirtää toiminnot pois Kätilöopiston sairaalasta ? Kätilöopiston sairaalan rakenteista on löytynyt laaja-alaisesti sädesientä sekä lahoja mikrobivaurioita. HUS luopuu Kätilöopiston sairaalan tiloista seuraavan puolen vuoden aikana. Kätilöopiston sairaalan henkilökunnalla on ilmennyt viime vuosina sisäilmaongelmiin viittavia oireita. Useita korjauksia eri puolilla kiinteistöä on tehty, mutta koska tilanne ei ole helpottanut, HUS tilasi henkilökunnan oireilun tarkemman syyn selvittämiseksi Kätilöopiston sairaalaa koskevan sisäilmastoteknisen korjaustarveselvityksen Sweco Oy:lta. Tutkimukset valmistuivat 26.4.2017. – Kätilöopiston sairaalassa on ollut vuosien mittaan useita vesivahinkoja. Tutkimuksissa rakennuksesta löytyi sädesientä sekä lahoja mikrobivaurioita, kiinteistöpäällikkö Ingemar Borgman HUS-Tilakeskuksesta sanoo. – Sisäilmaongelmat ovat olleet tiedossa pidemmän aikaa, ja paljon korjauksia ja muita toimenpiteitä on tehty tilanteen korjaamiseksi. Rakenteiden vaurioiden todellinen laajuus paljastui kuitenkin meille vasta nyt, Hyksin Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen sanoo. – Olen todella pahoillani henkilökunnalle aiheutuneista terveydellisistä haitoista, Heinonen sanoo. Haitat kohdistuvat nimenomaan henkilökuntaan, koska he ovat altistuneet sisäilmaongelmille pitkäaikaisesti, toisin kuin potilaat, jotka viipyvät sairaalassa yleensä vain lyhyen ajan. Työsuojeluvaltuutettu, kätilö Leena Heikkinen kertoo, että yhteydenottoja työsuojeluun sisäilmaasioissa on tullut ja valtuutettuna hän on huolestuneena kuunnellut henkilöstöä ja viestittänyt asioista sekä johdolle että kiinteistöhuollolle. Henkilöstöä on ohjattu hakeutumaan työterveyshuoltoon, jonka kautta he ovat päässeet tutkimuksiin ja lisäselvityksiin oireiluiden takia. Yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa on tehty tiiviisti. Työnantaja on aktiivisesti etsinyt uusia sijoituspaikkoja voimakkaimmin oireileville henkilöille. – Kätilöopiston sisäilmatilanne luonnollisesti huolestuttaa henkilöstöä, ja tämä huoli on aiheellinen. Mielestäni reagointi ongelmien ratkaisemiseksi olisi pitänyt olla nopeampaa, Leena Heikkinen sanoo. Toimialajohtaja Seppo Heinosen mukaan Kätilöopiston sairaalan tiloista luovutaan vaiheittain 3–6 kuukauden sisällä. – Väistötilojen järjestäminen on osin vielä kesken, mutta se tiedetään jo, että sekä Naistenklinikalla että Jorvin sairaalassa voidaan hoitaa nykyistä enemmän synnytyksiä vuositasolla, Heinonen kertoo. Kätilöopiston rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki ja HUS on vuokrannut tilat. Musiikintekijöille ja -kustantajille 51,6 miljoonaa Teostosta 2016 Kevätkarnevaali saa huvipuiston kukkimaan Linnanmäen Huvipuisto Hevisaurus ? Koko perheen iloista Kevätkarnevaalia vietetään Linnanmäellä heti huvipuiston avajaisten jälkeen 2.–14.5.2017. Luvassa mm. näyttävä 10 000 orvokin kukkainstallaatio, keppihevosia, perheen pienimmille sopiva kukkasuunnistus sekä runsain määrin veikeää ohjelmaa. Toista kertaa järjestettävä Kevätkarnevaali saa huvipuiston kirjaimellisestikin puhkeamaan kukkaan. Yhteisöllinen kukkainstallaatio ”Lennart-lohikäärme” rakennettaan puistoon yhdessä kävijöiden kanssa karnevaalin ensimmäisinä päivinä. Roope Salmisen suunnittelemassa kukkainstallaatiossa kukkii jopa 10 000 orvokkia! Kukkainstallaation lisäksi myös Taikasirkuksen ovat vallanneet elävät kukat, ja perheen pienimmät voivat osallistua huvipuistossa Rollen kadonneiden kukkien metsästykseen. Hyväntuulinen Kevätkarnevaali tarjoaa kahden viikon aikana laajan kattauksen koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Ohjelmalava Estradille nousevat mm. Hevisaurus, Kengurumeininki duo, Maltti ja Valtti, Jokeri Pokeri Box, sketsihahmot Aina Inkeri Ankeinen ja Amurin Enkeli sekä Ti-Ti Nalle. Lisäksi huvipuistossa nähdään pelleorkesteri, jättisaippuakuplia, trubaduuri, puujalkahahmot, ilmapallotaikuri, fillaripianisti ja monta muuta värikästä ohjelmanumeroa. – Huippusuosittu keppihevosharrastus laukkaa myös Linnanmäelle. Kevätkarnevaalin ajan puistossa järjestetään esteratsastuskisoja, harjoitellaan lajin saloja ja tuunataan keppihevosia. Mukaan voi ottaa oman keppihevosen tai lajiin voi tutustua myös lainapollella, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin vinkkaa. Kevätkarnevaali näkyy ohjelman lisäksi myös muissa puiston palveluissa. Kioskeissa myydään kevätteeman mukaisesti banaaninmakuista keltaista hattaraa ja kahviloissa herkullisia leivoksia koristavat syötävät kukat. Kukkiva kevät on vallannut Linnanmäen Huvipuiston! ? Musiikintekijät ja -kustantajat saivat vuonna 2016 Teostosta 51,6 miljoonaa euroa korvauksia musiikkinsa käytöstä. Summasta 25,4 miljoonaa euroa maksettiin kotimaisille ja 26,2 miljoonaa euroa ulkomaisille musiikintekijöille ja -kustantajille. Kotimaisille musiikintekijöille maksetut korvaukset kasvoivat 17 prosenttia. – Tavoitteenamme on olla musiikintekijöille tehokas ja luotettava kumppani, joka varmistaa, että he saavat korvauksen musiikkinsa käytöstä. Vuosi 2016 oli meille onnistunut: keräsimme musiikin käytön korvauksia 6,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, ja kotimaisille musiikintekijöille maksetut korvaukset kasvoivat 17 prosenttia, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä summaa vuotta 2016. Teosto keräsi vuonna 2016 Suomessa musiikin käytöstä korvauksia 59,4 miljoonaa euroa. Summasta 54 % on peräisin musiikin käytöstä radiossa ja televisiossa, 14 % taustamusiikin käytöstä, 13 % tapahtumista ja konserteista sekä 12 % verkon musiikkija videopalveluista. – Radio ja televisio ovat tekijänoikeuskorvausten osalta edelleen merkittävä tulonlähde musiikintekijöille. Radio on erityisen tärkeä kotimaisille tekijöille, koska radiokanavilla soitetaan paljon suomalaista musiikkia. Näin ollen radioiden maksamista korvauksista suuri osa maksetaan kotimaisille musiikintekijöillemme, Sipilä kertoo. Online-palveluista kerätyt korvaukset ovat olleet jo useamman vuoden kasvussa. Vuonna 2016 online-korvaukset nousivat 7 miljoonaan euroon. Onlinepuolen kasvua selittää se, että yhä useampi suomalainen on siirtynyt käyttämään ilmaisten online-palveluiden sijaan maksullisia musiikkija videopalveluita. Ulkomailla esitetystä musiikista maksettiin korvauksia 3,8 miljoonaa euroa suomalaisille musiikintekijöille ja -kustantajille. Ulkomaan korvauksissa oli kasvua 27 % edelliseen vuoteen nähden. Kasvuun vaikutti muun muassa Sibeliuksen juhlavuosi, jonka kunniaksi Sibeliuksen musiikki soi taajaan ympäri maailman. Kaikkiaan Teoston kautta musiikintekijöille ja -kustantajille maksettavia tekijänoikeuskorvauksia kertyi 70,6 miljoonaa euroa vuodelta 2016. Summa sisältää Teoston ja muiden tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen Teoston asiakkaille. Teoston kuluprosentti vuonna 2016 oli 14,9. Teoston vuosi 2016 pähkinänkuoressa: • Teosto tilitti musiikintekijöille ja -kustantajille 51,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. • Tilitykset kotimaisille musiikintekijöille olivat 25,4 miljoonaa euroa. Korvauksissa oli kasvua 17 %. • Ulkomailta tulevat tilitykset kasvoivat 27 % ollen 3,8 miljoonaa euroa. • Kaikkiaan tekijänoikeuskorvauksia kertyi yhteensä 70,6 miljoonaa euroa. • Radion ja tv:n osuus kerätyistä korvauksista oli 54 %. • Online-palveluiden korvaukset kasvoivat 7 miljoonaan euroon. Ti-Ti Nalle
8 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Kolumni Veli-Matti Hynninen Viro on aina Viro ? Juuri ilmestynyt Seppo Zetterbergin Uusi Viron historia avaa jännittävästi uutta näkökulmaa veljeskan saamme Viroon. Zettertberg kertoo miten sotavuosina 1939-1944 itsenäinen Viro menetti 300 000 ihmistä ja 80 000 lähti maanpakoon. Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 solmima Molotovin-Ribbentropin sopimus vei Viron Neuvostoliiton etupiiriin. Presidentti Konstantin Päts kyyditettiin pois silmistä Neuvostoliitoon kesällä 1940. Suomen suurlähettiläs P.J. Hynninen oli todistamassa neuvostovallan julistusta Tallinnassa ja kirjoitti Helsinkiin: ”Viron itsenäisyys on nyt mennyttä ja sen kansa on joutumassa siihen sisäiseen raateluun, mitä kommunistinen kumous välttämättömyydellään tuo.” Järkyttynyt Hynninen tunsi ”ikään kuin olisi menettänyt jotakin omaa,mikä menetettynä on entistäkin rakkaammassa mielessä” ja otsikoi raporttinsa kohtalokkaisiin sanoihin ”Finis Estoniae”, Viron loppu. Vaiennettu Viro oli suljettu kovaan kuoreen, joka nopeasti tuli tunnetuksi sirpin ja vasaran iskuistaan. Tuosta Hynnisen raportista ehti kulua neljännesvuosisata kun liikennöinti Helsingin -Tallinnan välille taas avattiin. Minun Vironi avautui vappuna 1966 kun Helsingin yliopiston teologiryhmämme astui professorinsa johdolla Vanemuine-laivasta Tallinnan kaduille. Venäläisten sotaalusten saattamina, perusteellisella epäystävällisyydellä tullissa tarkasti tarkastettuina ”raatelun jälki” paljastui heti ensi askeleilla. Vapaudestaan riisuttu, vangitsijoidensa uuvuttama kansa, oli kadottanut ilonsa eikä osannut kätkeä apaattisuuttaan suomalaisten uskonystäviensä edessä. Lohduttomat katseet ja toivottomuuden varjot olivat vastassa satamalaiturilla. Ensi askeleitani Virossa en ikinä unohda. Vuodesta 1966 lähtien olen matkustanut joka vuosi Tallinnaan. Kaupungin ulkopuolelle ei vielä vuosiin ollut asiaa. Haapsalut, Tartot ja Pärnut olivat jyrkästi kiellettyjä. Mutta kuin ihmeen kaupalla rakentui vähitellen laajeneva yhteys virolaisiin, luterilaisiin, kirkkoihin ja konsistorioihin. Usko yhdisti ja valoi voimaa. Seurakuntayhteyden rakentuminen on aina syvä salaisuus, mysteeri, sen voi vain tuntea, mutta se on. Heti alkuun tutuksi tuli merkillinen kirkonmies,Tiit Salumäe jonka kautta ystävyydelle löytyi tilaus ja kotipaikka Tallinnasta ja Haapsalusta. Haapsalu ja Salumäe, voimakaksikko, monelle rakas ja tuttu. Lia ja Tiit Salumäen perheen ystävyys avasi meille pysyvän kotipaikan Haapsalusta, jolla on ystävyysseurakuntia ympäri Suomen ja maailman. Ja toisin päin. Virolaiset löysivät nopeasti Loviisasta tukikohdan ja turvapaikan. Loviisan rauhanfoorumi kasvoi nopeasti kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikaksi. Loviisa tarjosi turvallisen alustan kuoroille, ajatuksille, saarnoille, seminareille, vähemmistökansoille. Virolaiset, unkarilaiset, transsylvaniailaiset, inkeriläiset, suomalaisugrilaiset, vähemmistöt ja kansat kohtasivat Loviisassa myös miehittäjänsä. Vähitellen myös venäläiset löysivät tiensä Loviisaan. Miehittäjät ja miehitetyt etsivät yhdessä tietä rauhaan. Tiit Salumäe kutsui Loviisan mallin mukaan 1991 rauhankonferenssin koolle Haapsaluun. Sinne saapuivat Lennart Meri, Mart Laar, Kuno Pajula, ministerit arkkipiispat, sotaväet ja rauhantekijät. Loviisan rauhanfoorumin valkoinen kyyhkyslippu liehui Wiedemannin koulun pääoven yllä. Se tiesi hyvää, sirpin ja vasaran ote oli heltiämässä ja olo helpottumasssa. Viron itsenäisyys löytyi uudestaan 20.elokuuta 1991. Uuden itsenäisyyden viimeinen periodi (1991-2017) on käynnistänyt Virossa ja Haapsalussa valtaisan kehityksen. Virosta tuli heti YK:n jäsen, 2004 se liittyi Natoon ja Euroopan unioniin. Naispresidentin johdolla maksetaan tottuneesti euroilla, lauletaan ja juhlitaan vapautuneesti ja iloisesti. Viro on meitä suomalaisia tiedonkulussa ja monessa muussa jo edellä. Haapsalusta on tullut lännen ja Läänemaan kansanvälinen keskus. Tiit Salumäessä kylpylöistään ja hiekkarannoistaan tunnettu mudan ja meren kaupunki Haapsalu sai ikioman piispansa. Historiallisessa piispanlinnassaan hän ottaa erityisesti meidät suomalaiset lämpöisesti vastaan. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Neljän minuutin metsän konserttitarjontaa Kevään viherryksestä ei ole vielä tietoakaan metsäpolullani. Viserrys olisi melkoinen, jos tässä olisi kuvan sijaan äänitallenne. ? Kirjoittaessani kaksi viikkoa sitten ensimmäisen kertomuksen Neljän minuutin metsästä, ajattelin, että seuraavalla kerralla voin jo hehkuttaa sitä, miten kevät etenee. Ei onnistu. Ei hehku. Isolta risteykseltä lähtiessäni kapuamaan polkua olen viime päivinä saanut astua huolellisesti – milloin varoen yöpakkasen kiillottamia kallioita, milloin räntäsateen liukastuttamia sammalikkoja. Ehkä tässä vaiheessa kevättä onkin hyvä keskittyä vielä kuuntelemiseen. Sitä on piisannut. Kun astun ”sisään” tuohon metsälämpäreeseen, voin helposti karkottaa mielestäni ihan likellä liikennevaloista aamuruuhkassa kiireellä eteenpäin kaasuttelevat autot. Nappaan kuulollani kiinni ensimmäisen linnun lirkutuksen ja kohta kuulen niitä vaikka kuinka monta. Kunpa vielä oppisin tunnistamaan äänestä muitakin kuin mustarastaan, tiaisen ja variksen. Tunnistinpa tai en, konsertti on vain niin mahtavaa kuultavaa, että neljän minuutin taival usein piteLumoava Helsinki -kirja on kattavin retkiopas Helsingin lähiluontoon Tiedätkö, missä harmaahaikarat pesivät? Entä mistä löydät harvinaisen vanhat hiidenkirnut, Aarnipadan ja Rauninmaljan? ? Lumoava Helsinki -kirja esittelee 200 lumoavaa luontoretkikohdetta Helsingissä. Mikä parasta, useat kohteet löytyvät yllättävän läheltä ja ovat helposti saavutettavissa. Lumoava Helsinki -kirjassa esitellään 200 elämyksellisintä luontopaikkaa: valtaosa Helsingin luonnonsuojelualueista, luonnonsuojeluohjelman alueista ja suojelluista luontotyypeistä, lähes kaikki luonnonmuistomerkit, merkittävät geologiset ja perinneympäristökohteet sekä valikoima puistoja ja muita ihmisen tuottamia viheralueita. 250-sivuisen kirjan julkaisevat Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Edita. Kirjan on toimittanut ja valokuvannut Jussi Helimäki. Mukana ovat Helsingin merkittävimmät luontokohteet, kuten Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti arvokas kosteikko ja Keskuspuiston laajat metsät sekä useimmille ennestään tutut alueet, esimerkiksi Seurasaari ja Suomenlinna. Lisäksi kirja johdattaa lukijansa monille vähemmän tunnetuille mutta silti yhtä kiehtoville paikoille. Kirjan päätehtävä on auttaa lukijaa löytämään kaupunkiluonnon läheisyys ja monimuotoisuus ? arvokkaat luontoalueet sekä pienet yksittäiset kohteet jopa aivan keskustan tuntumasta. Kirja on osa Suomi 100 -juhlavuotta. – Hienointa on, että sykähdyttäviin luontopaikkoihin pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla tai vaikka pyörällä. Jopa puolessa tunnissa voit piipahtaa lähimetsässäsi Keskuspuistossa tai hengittää meriilmaa lähes ulkosaariston tunnelmissa kaupunkimme rannoilla, sanoo Helsingin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Merialueen tila koheni Seurasaarenselän alueella Seurasaarenselkä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen. ? Helsingin rannikkovesien ekologinen laatu vaihtelee viisiportaisella asteikolla tyydyttävän ja välttävän välillä. Laajalahden ja Seurasaarenselän alueen ekologinen laatuluokka nousi huonosta välttäväksi, mikä johtui pohjan eliöstön runsastumisesta. Ulkosaariston tila pysyi muuttumattomana. Sisäsaariston ja lahtialueiden ekologinen laatuluokitus on kohentunut viime vuosina eniten Suvisaariston ja Lauttasaaren sekä Villingin ympäristöissä. Suvisaariston ja Lauttasaaren ympäristössä muutos johtuu pääosin pohjan eliöstön runsastumisesta ja Villingin ympäristössä sekä pohjaeliöstön runsastumisesta että veden ravinnepitoisuuksien lievästä laskusta. Suurin muutos edelliseen luokittelukierrokseen verrattuna havaittiin Laajalahden ja Seurasaarenselän alueella. Sen ekologinen laatuluokitus on pitkään vaihdellut huonon ja välttävän välillä. Ekologinen laatuluokka nousi jaksolta 2012–2015 jaksolle 2013–2016 huonosta välttäväksi, koska liejusimpukat runsastuivat Seurasaarenselällä. Alueen tila on yhä huolestuttava, eikä merkittävää tilan paranemista odoteta lähivuosina. Helsingin ulkosaariston merialueen ekologinen laatuluokitus on pysynyt tyydyttävänä 40 vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tila on kohentunut hieman, koska veden ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi suuri nostamaan tilaa luokkaan ”hyvä”. Ulkosaariston tilaan vaikuttaa suuresti koko Suomenlahden tila. Rannikkovesien ekologinen laatuluokitus perustuu laskennalliseen ekologiseen laatusuhde (ELS) -arvoon, joka lasketaan neljän vuoden jaksoille. Laskennassa otetaan huomioon rannikkomeren eliöstö sekä veden ravinnepitoisuudet ja näkösyvyys. Helsingin kaupunki tuottaa vuosittain pääkaupunkiseudun rannikon merialueeseen kuuluvien vesimuodostumien ekologisen laatuluokituksen. Valtion ympäristöhallinto toteuttaa valtakunnallisen luokituksen neljän vuoden välein. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Itämeren tilan seurannan internetsivut, josta löytyy viimeisimmän ekologisen laatuluokituksen karttakuva, merialueen pitkän ajan muutosta ilmentävien aineistojen visualisointeja sekä viimeisimmät merialueen tilaa kuvaavat raportit. Aineistot kerätään pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailussa, johon osallistuu useita tahoja.
9 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Urheilulehdon alueen katuja peruskorjataan SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kevätauringon iloksi! Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Jatkoa sivulta 3 Uudistuksessa Reijolankadulle rakennetaan uusi hulevesiviemäri ja kaukolämpöputket saneerataan. Nordenskiöldinkadulle rakennetaan uusi vesijohto ja uudet kaukojäähdytysputket. ? Urheilukadulla saneerataan osa kaukolämpölinjasta. Myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä uusitaan kunnallistekniikkaa. Kaikilla kaduilla uusitaan maanalaisia kaapeleita. Monen eri työn sisällyttäminen samaan rakennusurakkaan on kustannustehokas ja kaupunkilaisia vähiten häiritsevä ratkaisu. Raitioliikenteen järjestelyt parantavat poikittaisia yhteyksiä ja lisäävät raitioliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Yksisuuntaiset pyörätiet sekä jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu parantavat molempien kulkumuotojen turvallisuutta ja sujuvoittavat pyöräliikennettä. Liikenteelle tehdään lisää tilaa siirtämällä Reijolankadun tukimuuria kohti Laakson sairaala-aluetta. Katuremontin yhteydessä parannetaan Urheilulehdon puistoalueen puiden kasvuoloja. Kolme huonokuntoista puuta korvataan suurikokoisilla taimilla. Rakennustyöt pyritään aloittamaan toukokuussa 2017. Reijolankadun raitiovaunuliikenteen on määrä alkaa vuoden 2017 aikana. Kaikki urakka-alueen työt valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä. Liikkuminen alueella Rakennustyöt vaikuttavat merkittävästi alueella liikkumiseen. Eri työvaiheissa autokaistoja sulkemaan liikenteeltä siten, että pääkaduilla liikenne kulkee kuitenkin molempiin suuntiin. Bussipysäkkejä joudutaan väliaikaisesti siirtämään tai poistamaan käytöstä. Myös raitioliikenteelle tulee häiriöitä. Liikennettä eniten haittaavat työt pyritään tekemään hiljaisen liikenteen aikaan. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen, reittimuutoksiin ja selkeään opastukseen kiinnitetään rakennustöiden aikana erityistä huomiota. Reittien ja liikennejärjestelyiden muutoksista kerrotaan etukäteen kaupungin verkkosivuilla ja tiedotusvälineissä. Sateen jälkeen auringonkilo pienenpienessä lammikossa ilahduttaa ihmeesti. Valkovuokko pää painuneena ujosti räntäsateen jäljiltä. Kohta valkoisenaan tämäkin rinne. nee reilusti. Kyllä Jumalan luomakunnan äänimaisema tällaisina kevätaamuina vain on niin mahtava! Viserryksestä virkistynyt Hetu Kevät on keittiöuudistuksen aikaa Suunnittelija Katriina Kalland, taustalla musta tammiviilu keittiömalli Viva. ? Keväällä mietitään usein kodin erilaisia uudistuksia kuten keittiökylpyhuone tai komero kalusteiden uudistamista. Onkin hyvä aloittaa suunnittelu riittävän ajoissa, jos haluaa toteuttaa remontin esim. kesällä. Capriskeittiöt on toiminut jo Helsingin seudulla yli 25-vuotta , ja näyttelytila on uudistettu täydellisesti uuteen osoitteeseen Mannerheimintie 106 muuton yhteydessä. Yhtiö on perheyhtiö jo toisessa sukupolvessa, ja on erikoistunut yksilöllisiin keittiöihin, jotka toteutetaan aina asiakaslähtöisesti suunnitellen. Erikoismitat eivät ole ongelma, vaan kalusteet saa sentilleen tilaan sopiviksi. Ovimalli vaihtoehtoja on runsaasti,ns. maalattujen ovien lisäksi puuovia tai vaikkapa teak viiluovia. Pintakäsittelynä voi olla maalatut, vahatut, öljytyt tai lakatut pinnat. Värivaihtoehdoissa on vain mielikuvitus rajana. Tuotannossa on myös kylpyhuonekalusteet ja erilaiset komeroratkaisut, vaikkapa liukuovilla. Kalusteiden rungot ja laatikot sekä saranat ovat laadukkaita ja kestäviä, Capriskeittiöiden kalusteet kestävät isältä pojalle, ja ne on taattua Suomalaista puusepäntyötä. Kalusteet valmistetaan Inkoossa. Suunnittelu on erittäin tarkeää, jotta saadaan tilaan sopivat kalusteet ja niihin liittyvät oheistuotteet juuri sellaisena kuin asiakas haluaa , yhdessä ammattitaitoisen suunnittelijamme kanssa, varaamalla suunnitteluajan liikkeeseemme, tämä toteutuu erinomaisesti. Toimitus voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti avaimet käteen periaatteella, jolloin myös kalusteasennus ja siihen liittyvät remontitkin voidaan toteuttaa samalla. Kalustetyylisuunnatkin vaihtuvat aika-ajoin, klassiseksi muodostunut valkoinen ovitrendi on saanut tänä vuonna rinnalleen myös muita värejä kuten mustan ja harmaan. Työtasoissa on erilaiset kivija komposiittitasot suosittuja. Kodinkoneet pyritään usein integroimaan kalusteisiin sopiviksi. Meillä on myös upea ranskalainen Sagne keittiömallisto, joka noudattaa perinteistä ranskalaista tunnelmallista tyylisuuntaa mm. upeat kaksiväriset massiivitammiovet, puutapeilla ja madonreijillä viimeisteltynä, keittiötekniikka on kuitenkin nykyaikainen. Aina kannattaa valita oman mieltymyksen mukaan niin väri kuin tyylikin kalusteisiin, jotka miellyttävät silmää vielä vuosienkin päästä. Tässä valinnassa meillä on apuna ammattitaitoinen palvelualtis henkilökunta, suunnitelusta valmiiseen toteutukseen asti. Capris-keittiöiden uusi näyttely on osoitteessa Mannerheimintie 106.
10 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen Huhtikuun kulttuurikierros Ihanan riemastuttavan pääsiäistunnelman avasi Nukketeatteri Sampon ”MIAU!” Erottajanmäellä. Keväinen suosikki esitteli pääsiäiseen liittyviä kansanperinteitä ja uskomuksia vauhdikkaassa nukketeatterikavalkadissa. Mukana on loruja, runoja ja lauluja, elävää musiikkia, monipuolista nukketeatteriosaamista ja huumoria kaikenikäisille. Laulut on kuultavissa ”Pieni pääsiäislevy” –cd:llä. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävän teatterin esitys on klassikko, kestomenestys vuodelta 1994, Iivo Baric kertoi. Toki tekijäkunta on vaihtunut tällä välin. Mutta suku on vahvasti mukana, mm. musiikki on yhteistä. Maija Baric ohjasi alun perin, Bojan Baric vastaa uusintaohjauksesta. Hienot laulajat Susan Aho ja Karoliina Kantelinen pistävät parastaan tipujen, kukkojen ja kanojen roolissa. Iivo Baric itse esiintyy kokeneena nukketeatterin taitajasuvun edustajana. Neljäntenä lavalla on Lassi Logren. Lapsille luonto-oppia – Jos meren aalto saa / tanssiaan jatkaa / se vain auringon nousuun / vastaus huuhtoutuu. Ihana Venla Tihilä tanssi kauniiseen musiikkiin ja lattian videokuviin uudenlaisen luonnon ymmärtämistä opettavan ”Flora & Fauna” esityksen Hurjaruuthin näyttämöllä. Flora & Fauna on tanssillinen luontomatka, joka yhdistää videotaidetta, musiikkia ja tanssia aisteja kutittelevaksi kokonaisuudeksi. Ohjauksen teki Arja Pettersson. Sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastasi Viljami Lehtonen. Eläinja kasvikuvastosta ammentavan hienon visuaalisen videolavastuksen suunnitteli Joona Pettersson. Lapset saivat kokea ainakin pupuja ja monia. kaloja Aamulla oli päiväkotilapsia ohjaajineen. Tihilä houkutteli lapsia lattialle hyppimään liikkuvien kuvien kanssa. Esitys oli osa Ruutia! -tanssifestivaalia lapsille ja nuorille huhtikuun viimeisellä viikolla ja Hurjaruuthin vakio-ohjelmassa toukokuulla. Erityiskiitoksen ansaitsee esityksen traileri. Houkutusvideosta saa mainion kuvan tanssin ja videokuvan kauneudesta kaikille aisteille. Karmivaa kehonteatteria Korealainen Geumhyung Jeong on kansainvälisesti arvostettu tanssija ja performanssiesiintyjä, joka kiertää sekä taidemuseoissa että lavoilla esiintymässä. WHS Teatteri Unioni toi hänet toisen kerran Helsinkiin pitämään yhden näytöksen, ”7Ways”, jossa näimme ja koimme seitsemän duettoa ihmiskehon ja esineiden välillä. Mystinen kokonaistunnelma ja komea visuaalisuus syntyy siitä, että nainen kietoutuu käsi-, kyynärpää ja jalkanaamioihin, jotka esittävät ihmisen (elävän tai kuolleen) päätä. Käyttöesineet muuttuvat eläviksi päästessään kosketuksiin tanssijan kehon kanssa. Aika karmivaa. Seurasimme herpaantumatta tunnin mykkää esitystä. Välillä esiintyjä on päällään märässä ämpärissä, välillä ihmispäinen pölynimuri ”raiskaa” hänet. Taitelija yhdistää teoksissaan tanssia ja nukketeatteria sekä painottaa teatterin tekemisen teknisiä puolia. Liikkeen fyysisyyden juhlaa Petri Kekoni Company täyttää 10 vuotta. Suomen 100 vuoden itsenäisyyden ja koreografin omaperäisen linjan ja työn yhdistäminen ei ole sattumaa. Koreografi halusi palata juurilleen melkein koko huhtikuun kestäneen pienoisfestivaalin merkeissä Suvilahden tehdasalueella. Kaksi esitystä palasi teosten syntysijoille. Suvilahden eri tilat antoivat raamit usealle Petri Kekonin koreografialle jo ennen alueen myöhempää kunnostamista kulttuurin käyttöön. Hän on täysin irrallaan nykytanssin muotitrendeistä, ajassa kulkevista ”kuumista” suuntauksista, sen sijaan hän on rakentanut teoksillaan täysin omaa linjaansa. ”Teon Teesejä” (2011) ja ”Vierasperäisiä Muunnelmia” (2009) -teosten uudelleen esittämisellä tekijät haluavat rakentaa ajallisia siltoja teosten välille. 6-8 vuotta ovat tehneet niiden teemoista vielä ajankohtaisempia. Nykyhetki luo vahvan leiman teoksiin. Mutta ”teosten juuri tulee säilymään”, Kekoni korostaa. – Olemme vetäneet liikettä kuten kuvanveistäjä. Teon teesejä Cirkon Maneesissa rakensi tarkoin rytmitettyjä sooloja, duettoja ja kvartetin liikettä. Lopuksi syntyy taulu, jolla on sanoma. Riina Huuhtanen, Maija Kiviluoto, Tanja Illukka ja Tuomas Mikkola ovat sisäistäneet teon teesit. Kiviluodon käsien liikevoimaa olen aina ihaillut. Vierasperäisiä muunnelmia on vielä fyysisempi esitys, jossa neljä tanssijaa on valkoisessa, kaksi tummassa asussa. Näin sen päiväsaikaan, jolloin päivänsade tuntki ikkunasta Suvilahden Tiivistämön sisälle. Jonna Eiskonen, Saku Koistinen, Esete Sutinen, Sofia Ylinen, Terhi Vaimala ja Eero Vesterinen uudistavat tanssiteoksen totutun luonnollisella tavalla. He vetävät rajoja ja tutkivat, mitä tuttuus ja vieraus tarkoittavat. Lattia on jaettu kahteen osioon, joita välillä saa ja välillä ei saa ylittää. Opinkappaleet vallan välineitä Erikoista miimistä ja fyysistä teatteria oli mahdollisuus nähdä Kokoteatterissa vierailuesityksenä. Reetta Honkakosken ”PULPETTI” on tutkielma oikeaoppisuudesta. Siinä ei tapahdu juuri muuta kuin opettajan ja viiden oppilaan pulpetin siirtelyä ja välillä sillä tanssia. Muita ääniä ei ole kuin pillin vihellys, opettajan vallan väline. Esitys kertoo opinkappaleista vallan välineenä. Pilliin viheltäjä voi olla yhtä hyvin Hitler, Stalin tai vanhan ajan autoritaarinen opettaja. Hänen auktoriteetti tuntuu tosin hajoavan lopussa, aivan kuin nyky-Euroopassa. Esitys on yritys ymmärtää ääriliikkeitä, oppijärjestelmiä, lahkoja, poliittisia ryhmiä ja kultteja, jotka tarjoavat valmiiksi jäsennetyn maailmankuvan ohessa toivoa ja turvaa. PULPETTI on kehollinen teatteriesitys siitä, miten helposti yksilöt jäävät ideologioiden jalkoihin. PULPETTI tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä Corporeal Mime -tyylisuuntaan perustuvaa fyysistä teatteria Suomessa. Honkakosken lisäksi lavalla nähdään viisi näyttelijää, jotka ovat valmistuneet Vaasan AMK Novian vuonna 2015 lakkautetun fyysisen teatterin linjalta. Honkakoski oli talvella WHS Teatteri Unionissa nähdyn vahvan Lady Macbeth –esityksen päähenkilö. Hän on vaikuttanut Lontoon teattereissa ja sirkusryhmissä. Tyylisuunta sijoittuu puheteatterin ja tanssin välimaastoon fyysisen teatterin muoto. KokoTeatteri täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kaikki ikäkaimat eli 1997 syntyneet pääsevät teatteriesityksiin maksutta. Heitä oli paljon paikalla. Elämä toistuvana unena Kanneltalo jatkaa itämaisen kulttuurin esittämistä rohkealla tavalla. Siellä on koettu pekingoopperan suomalaisia tulkintoja. Nyt läntisen Helsingin kulttuurikeskuksessa oli tarjolla kansainvälisen työryhmän ainutlaatuinen tulkinta Shakespearen klassikkotragediasta! Entä jos elämä onkin vain yö toisensa jälkeen toistuva uni? Uni, jossa ei ole menneisyyttä, nykyhetkeä tai tulevaisuutta, vain loputon tietoisuuden kehä, esitys kysyy. Idän kulttuureissa tällaista kehää kutsutaan niVenla Tihilä ui floran ja faunan keskellä. Kuva: Joona Pettersson Korealainen Geumhyung Jeong esittää seitsemän duettoa esineiden kanssa. Kuva: WHS Susan Aho hurmaa omilla lauluillaan. Mika Venhovaara säestää. Kuva: Jorma Airola Reetta Honkakoski ja pillillä kasvatettu luokka yhteiskuvassa Pulpetissa. Kuva: Noomi Ljungdell Cirkon Maneesissa syntyi tarkoin rytmitettyjä liikkeitä Petri Kekonin Teon teeseissä. Kuva: Erno Soralipas
11 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu mellä Rinne Tensei. ”Macbeth, again” sijoittuu tällaiseen unenomaiseen tietoisuuteen ja yhdistää teatteria ja nykytanssia klassisen japanilaisen Taiko-rummun säestyksellä. RealContact Project on kansainvälinen esittävän taiteen ryhmä, jota johtaa Akira Hino. Hänet tunnetaan ennen muuta Budo-lajien mestarina ja veteraanina, mutta myös ohjaajana, koreografina ja opettajana. Akira Hinon poika Ikki Hino on puolestaan maailmankuulu taiko-rumpujen ja niihin liittyvän perinteen asiantuntija ja rumpali. Lady Macbethin esittäjä Yuko Takeda on Suomessa asuva näyttelijä ja ohjaaja, joka on työskennellyt mm. Myllyteatterissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Lavalla olivat myös tavattoman ilmaisuvoimainen tanssija Nobuko Takahara noidan kehona, Ulla Raitio naisena pyörätuolissa, Tuomas Tulikorpi epävarmana Macbethina ja Niklas Riikonen juopuneena miehenä sekä tanssijoita. Esityksen kielinä olivat suomi, englanti, japani. Tulkinta yhdisti toistuvia repliikkejä ja kohtauksia sekä toisaalta simultaanista näytelmää, päällekkäin tapahtuvaa teatteria, jonka tekniikan Jouko Turkka toi 40 vuotta sitten Suomeen ”Siinä näkijä, missä tekijässä” Kaupunginteatterin lavalle. Levoton sydän Sampo-klubilla – Hän laulaa omia laulujaan / kaukaa ajan takaa, / maalailee kauniita taulujaan, / näin muistojansa jakaa. / Monta miestä taaksensa jätti / vain sydänsuruja monelle antoi. / Levotonta sydäntään sätti ain / ja sielunsa häpeää kantoi. Susan Aho lämmitti Sampo soikoon -illan yleisön kauniilla äänellään elämänläheisissä omissa uusissa lauluissaan. Nämä omakohtaiset sanat ovat ”Yksinäisyys” -laulusta, joka aloitti setin. Myös ”Huomasitko sen” ja ”Päästä irti” vakuuttivat. Kuulimme sekä herkkiä balladeja että Kuunkuiskaajat-tyylisiä ralleja. Tuomo Prättälä viihdytti kuulijat soulhenkisellä musiikillaan, jossa oli sekä omia biisejä että tribuutteja eläville ja kuolleille. Steve Wonder -tunnelma löi läpi ilmeitä myöten pianon äärellä. Bob Dylanin ”Just Like a Woman” ja Princen ”Ballad of Dorothy Parker” soivat komeasti. Tässäkin tulkinnassa Dorothy Parker sai paljon tippejä miehiltä. Prättälä on nuoresta iästään huolimatta ollut 10 vuoden ajan mukana useissa kokoonpanoissa soittajana ja säveltäjänä sekä julkaissut kolme soololevyä taiteilijanimellä Tuomo, jolla hän esiintyi myös Klubilla. Yhdessä on tehty levyjä mm. Markus Nordenstrengin ja Emma Salokosken kanssa. Mysteereitä Sörkan maan alla Kuningatarpäivät on Aura Raulon (sanoitukset, laulu) ja Elsa Sihvolan (sävellykset, laulu, piano) duo, jonka kutsumuksena on herättää henkiin retorisen musiikin perinne: luoda musiikkia, jolla on sanoma. – Laulujemme kappaleet käsittelevät aikamme merkityksellisiä aiheita, kuten naiseuden tragediaa, sukupolvemme psykologista taakkaa, potentiaalihoureita ja Moskovaan menetettyjä rakkaita. Aiheet kumpuavat intohimoisista aamiaiskeskusteluista yhteisen pöydän äärellä, he kertovat. Vapaan taiteen tilassa, Sörkassa Katri Valan väestösuojan toisella puolen, illan hämärtyessä saimme kuulla kansanlaulunomaisia persoonallisia tulkintoja. Taianomainen Kuningatarpäivät-duo ja laulaja-lauluntekijä Jaakko Vilja kohtasivat toisensa ja Viljan kaksoispersoonan taideyliopistovaltaiselle nuorelle yleisölle, joka tuli etsimään totuutta, kauneutta, rakkautta tai rauhaa. Vilja tulkitsi laulun ja kitaran keinoin punk-, gospel-, folk-, popja hiphop-taustoistaan käsin lauluntarinoitaan paikoin pehmoisasti naksahdellen ja paikoin raskaasti kolahdellen . Välillä hän laittoi Tapio Rautavaaran tutun laulun rytmittämään esitystä. Kohtaamisen vaikeus Rosa Lohinovan ohjaama ja koreografioima ”Heikko Signaali” esitys Kaapelitehtaan Turbiinisalissa oli todella kaunis ja monipuolinen. Seitsemän tanssijaa yhdistää tanssia, akrobatiaa ja teatterin aineksia teokseen ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja sen vaikeudesta. Välillä kohdataan, välillä ei. Pienten kohtausten sarja toistuu, usein vaihtuvina pareina. Lohinova itse erottuu joukosta tavattoman ilmaisuherkkänä kasvon ilmeitä myöten. Ari Ekola, Heini Kiuru, Antti Muranen, Jenna Pietiläinen ja Xavier Bambú Locquet Vandenberghe olivat muut taitavat tanssijat. Ennen tanssia paikalla käy sähköjen ja lamppujen tarkastaja, näyttelijä Mika Palmu Satu Ekmanin kirjoittamassa monologissa, joka pitää tulevan tulkinnan tukevasti arjessa. Esitys on Tanssiteatteri Pinnan tuotantoa. Sillä oli kolme esitystä, joista viimeisessä sali oli ihan täynnä. Teksti: Risto Kolanen Maria Ylipää kulkee kärsimyksentietä Pitkäperjantaina Tuomiokirkon portaille. Kuva: Pietari Purovaara Naisten Via Crucis ? Stadin pääsiäiseen kuului 22. kerran Via Crucis, ristin kärsimystie Kaisaniemen puiston kalliolta (koulun takaa) Säätytalon ja Suomen Pankin eteen tuomiolle ja lopuksi Tuomiokirkon portaiden juurille ristiinnaulittavaksi. Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää on niin ilmaisuvoimainen, karismaattinen päähenkilö täysin naisvoimin toteutetussa Veli-Pekka Hännisen nykyaikaa haastavassa käsikirjoituksessa. Käsikirjoituksen Jeesus vaarantaa ”maamme kansainvälisen kilpailukyvyn ja kolmen A:n luottoluokituksen”, Kaisaniemen pimeydessä syytös kuuluu. Laulava Jeesus oli uutta Tuomiokirkon portailla. Maria Ylipää oli itse valinnut Jaakko Löytyn ”Tuuli työntää kulkijaa” -laulun. Via Crucis -tekstiin oli tehty vain pieniä muutoksia, mutta teoksen äänimaailmassa huomioitiin reformaation juhlavuosi. Uudistetussa ääninauhassa kuultiin sekä Helsingin filharmonisen kuoron että Maria Ylipään äänittämä versio Martti Lutherin ” Jumala ompi linnamme” -virrestä. Petriikka Pohjanheimo tekee hienon Juudaksen. Kolmenkymmenen hopearahan petoksen syyllisyydestä seuraava hirttäytyminen on satuttavin osa Kaisaniemen kallion draamaa. Myös Pietari, Mari Nenonen jää mieleen. Sitten opetuslapset kaikkoavat kuvasta, vaikka evankeliumit toista kertovat. Säätytalon osuus on melkein pelkkää parodiaa, ensin Herodeksen, Minna Koskela ja Pilatuksen, Tuulia Eloranta show-meiningissä. Vuosi sitten parodiset roolit olivat miehillä ja niiden tyylilaji aika sama. Oopperasta tuttu Ville Saikkonen on kolmatta kertaa ohjaimissa. Vahvasti maskeeratut rummuttajat ja enkelit Varsapuistikon patsaalla ja Metsätalon, Unioninkatu 40 ovenpäällä, jäävät aina mieleen. Temppeliherrojen leveät hameluomukset ovat komeita. Katsojan kokemus on ollut nyt aika sama: Kaisaniemessä julistusta ja ristiriitaa etäältä katsottuna. Säätytalolla showmeininkiä ja kansanpopulismia ristiinnaulitusta läheltä ja tiiviissä tunnelmassa. Voi olla, että tulkintaa on jo siirtynyt totuuden jälkeisen ajan ironiaa. Tuomiokirkon portailla on luotu jylhää ristinsanomaa, lopuksi uutisia maailman pahasta ja pieni ilotulitus, joka loppuu alkulentoonsa. Pienestä purosta, kristillisten ylioppilaiden kulkueesta on alkanut ”Suomen suurin teatteriesitys”. Ehkä saamme ensi vuodeksi taas jotain uutta? Kestokatsoja on jo tottunut tähän tyylilajiin. Kuusi tanssijaa vetää rajoja Suvilahden Tiivistämössä. Kuva: Erno Soralipas Macbethin kohtalo toistuu japanilasi-suomalaisessa teoksessa Kanneltalon lavalla. Kuva: Leandro Lefa Tuomo Prättälä laulaa ja soittaa soul-klassikoitaKuva: Jorma Airola Elsa Sihvola on herkkä tulkitsija Kuningatar-duosta. Kuva: Raimo Granberg. Rosa Lohiniva ja Xavier Bambú Locquet Vandenberghe kohtaavat Heikossa Signaalissa Kaapelilla. Kuva: Aleksi Nurminen
12 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Erään kansanedustajan ja valiokunnan varajäsenen puheenvuoro Motto: tarkoituksellisestiko häntä ei kutsuttu valiokunnan kokoukseen? ? Kansanedustaja Sari Tanus (kd) on varajäsen sosiaalija terveysvaliokunnassa, ja kun etukäteen tiedettiin hänen puoltavan eläkeindeksimuutosta, häntä ei kutsuttu kokoukseen, joka hylkäsi yksimielisesti kansalaisaloitteen (yli 84 000 allekirjoitusta – toiseksi eniten koskaan). Tässä hänen puheenvuoronsa asian lähetekeskustelussa Suuressa salissa. Siitä käy ilmi, että edustajien joukossa on muutamia, jotka perehtyvät päätettäviin asioihin itsenäisesti ja käyttävät omaa järkeä, eivätkä ole kuten tuntuvat olevan kaikkien muiden puolueiden edustajat, jotka toimivat puolueensa käskyn mukaan. Alkuperäinen löytyy Eduskunnan sivuilta www.eduskunta.fi Puheenvuoro 9.2.2017 / eduskunta, lähetekeskustelu, kansalaisaloite taitetun indeksin poistamisesta / Sari Tanus (kd) Arvoisa puhemies ? Kiitos kansalaisaloitteen laatijoille ja senioriliikkeelle, joka on vienyt asiaa eteenpäin. Tiedän, että kansalaisaloitteen laatiminen ja sen saattaminen tänne eduskuntaan saakka on valtava urakka. Arvoisa puhemies, Keskustelu taitetusta indeksi on kestänyt jo aika kauan, Itse asiassa se alkoi jo vuonna 1995.. Eläkeläiset ovat olleet ja ovat päätökseen erittäin pettyneitä. Se on ymmärrettävää, sillä laskelmien mukaan, eläkeläiset saavat tänä päivänä satoja euroja vähemmän eläkettä, kuin jos Lipposen hallitus olisi jättänyt tämän päätöksen tekemättä. Kristillisdemokraatit vastustivat taitetun indeksin käyttöönottoa ja ovat vastustaneet sitä vuosien varrella. – Jo silloin, kun rahastoissa oli vain muutama kymmenen miljardia euroa. Nyt kun eläkerahastot ovat kasvaneet jo 190 miljardin suuruisiksi, jatkan samalla linjalla ja kannatan tehtyä kansalaisaloitetta taitetun indeksin poistosta. Huom, toimenpiteen piti olla väliaikainen! Valtionvelka oli tuolloin siis 60 miljardia ja eläkerahastoissa oli noin 40 miljardia euroa. Nyt 20 vuotta myöhemmin valtion velka on noin 100 miljardia euroa, mutta eläkerahastot ovat jo 190 miljardia. Koko tämä 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat, eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut ”totuus”, jota on ruokittu. Syytä tähän on vaikea ymmärtää. Kun rahastojen arvo oli 40 miljardia, viiden prosentin tuotto tarkoitti 2 miljardia vuodessa. Kun rahastojen arvo on 200 miljardia, kasvaa rahasto samoilla prosenteilla jo 10 miljardia vuodessa. Vastaavasti 2.5% tuotolla rahaston tuotto on 5 mrd e/ vuosi. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta menneisyyttä jo hieman helpompi: Kuluneet 20 vuotta ovat osoittaneet rahastojen kasvaneen 40 miljardista 190 miljardiin. Tasaisella jakolaskulla kasvu on ollut siis 7,5 miljardia vuosittain! Valtion velkaantuminen on aihe, josta kuulemme tässä salissa joka päivä. Siitä vallitsee kollektiivinen paniikki. Eilen pääministeri kuitenkin iloitsi, ettemme ole velkaantuneet, suhteessa bruttokansantuotteeseen yhtään lisää. Kukaan ei kuitenkaan muista mainita, että samanaikaisesti, kun lainaamme rahaa pitääksemme huolta mm. eläkeläisistämme, eläkerahastot ovat kasvaneet 2,5 kertaisella vauhdilla valtion velkaan nähden. Samanaikaisesti kun senioriliike on yrittänyt saada eläkeläisten ääntä kuuluville, ovat TELA, sekä Eläketurvakeskus käyneet massiivista kampanjaa taitetun indeksin puolesta. On hämmentävää, kuinka samoja tilastoja voidaan tulkita niin eri tavalla. On myös erikoista, että juuri tässä asiassa pystytään näkemään kauas tulevaisuuteen ja tekemään päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat jopa 50 vuoden päähän. Samoilla luvuilla toinen puoli pääsee tilanteeseen, jossa rahastojen arvo on nollissa ja toisissa laskelmissa 600 miljardia euroa. Muistuttaisin äsken mainitsemastani TOTEUTUNEESTA laskemasta, jossa keskikasvu on siis 7,5 miljardia euroa. Se ei ole kuvitelmaa vaan mitattavissa oleva totuus. Koko ajan on puhuttu tilanteesta, jossa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja kuinka meillä on edessämme eläkepommi. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja pommi on jäänyt suutariksi. Telan tiedotus on saanut valtaansa myös nuorisojärjestöt, jotka toistavat heille syötettyä ”faktaa”siitä kuinka eläkeläiset syövät heidän pöydästään. Toki he unohtavat sen, että taitetun indeksin poisto nostaa myös heidän omia eläkkeitään. Nuorten huoli siitä, että heidän eläkkeensä jäisivät, tämän muutoksen takia pieniksi on turha. Tämän päivän palkansaajien eläkkeet tulevat olemaan selkeästi suuremmat, kuin edellisten sukupolvien. Niin ovat palkatkin. Indeksikeskusteluun on tarkoituksellisesti sotkettu mukaan myös kansanja takuueläkkeet. Aivan turhaan, koska puhutaan täysin eri asioista. Työeläke on ansiosidonnainen, kansaneläke ei. Kun puhutaan siitä, että indeksimuutos olisi epäoikeudenmukainen ja rikastuttaisi eläkeläisiä, kannattaa muistaa, että 374000 eläkeläistä Suomessa elää köyhyysrajan alla. Rahat kansanja takuueläkkeiden nostoon löytyy toivottavasti tämän keskustelun jälkeen tästä salista. On hyvä, että indeksikeskustelu on nostanut esille kaikkein heikoimmat, pelkällä kansaneläkkeellä, sinnittelevät eläkeläiset. -Lisärahat alimpien eläkkeiden korottamiseen voisivat löytyä osittain vaikkapa niistä verotuloista, jotka saadaan, kun työeläkkeet kasvavat. Samalla, kun Tela ja muut toimijat pystyvät esittämään laskelmia, jotka ulottuvat 50 vuoden päähän, ei ole lainkaan laskelmia siitä minkälaiset vaikutukset taitetun indeksin poistolla olisi kansantalouteen. Meillä on lähes 200 miljardin potti, jonka tuotoista edes osaa ei haluta vapauttaa elvyttämään taloutta. Lyhyelläkin matematiikalla voi laskea, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyisi, jos eläkeläisten ostovoima kasvaisi ja he saisivat heille tarkoitetut eläkesäästöt siihen käyttöön, mihin ne oli säästetty. Syntyisi ostovoimaa, työpaikkoja, verotuloja. Säästyisi asumistukija muita sosiaalimenoja, menoja joita nyt rahoitetaan lainarahalla. Mikä tärkeintä eläkeläiset saisivat sen toimeentulon, joka heille kuuluu. He ovat tehneet työnsä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin! On selvää, että pienituloisimpia eläkeläisiä ajatellen, tasokorotuksia eläkkeisiin tulee reilusti tehdä! Eläkeläisköyhyys on saatava poistettua! Taitetun indeksin poistoon liittyen, kun indeksimuutoksia tehdään, tilannetta voidaan tarkastella esim. 5-10 vuoden välein. -Riittävän pitkä aika nähdä, miten indeksi vaikuttaa ja samalla riittävän lyhyt aika, jotta kehitykseen voidaan reagoida. Taitettu indeksi tuotiin alun perin väliaikaisena ratkaisuna. Kannatan aloitetta työeläkeindeksin palauttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi palkkaindeksiksi. Sosiaalija terveysvaliokunnassa tulen toimimaan eläkeläisten oikeudenmukaisemman kohtelun puolesta myös eläkeasioissa! Kiitos. Sari Tanus Kansanedustaja ( Kd) Tässä omaa järkeään käyttävän kansanedustajan puheenvuoro. Tämänkin puheen perusteella olisi ollut aihetta äänestyttää aloitteesta 200 edustajan toimesta eikä jäättä aloitetta päätettäessä vain 16 edustajlle! Josa Jäntti Josa Jäntti Taiteilijatapaamisessa Eila Roine ? Teatterimuseon kevätkauden viimeisen taiteilijatapaamisen vieraana lauantaina 6.5. on rakastettu tamperelaisnäyttelijä, teatterineuvos Eila Roine. Taiteilijatapaaminen on 6.5. klo 13–14.30 ja mukaan pääsee näyttelylipulla tai Museokortilla. Samalla voi tutustua näyttelyyn Rakkauden tiloja ? Näytelty rakkaus. TEATTERIMUSEO Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki Liput: 8/5 €, Museokortti käy meillä Avoinna ti, to–su klo 11– 18, ke klo 11–20 HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer kumppanuussopimukseen 2 miljoonaa euroa sydäntutkimukseen ? HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka tavoitteena on kehittää lääketutkimusta Suomessa. Yhteistyötä tehdään muun muassa lääkehoitojen vaikuttavuuden, täsmälääkkeiden kehittämisen ja geenitutkimuksen alueilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Helsingin yliopiston yhteisellä Academic Medical Center -kampuksella tehdään tiivistä yhteistyötä lääketieteen, potilaiden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi kampuksella toimii yliopiston HiLIFE-erillislaitokseen kuuluva Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM). Lääkekehitystä tehdään yhä useammin akateemisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden välisenä yhteistyönä. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä tulevaisuuteen ja tähtää muun muassa lääkehoitojen kehittämisen nopeuttamiseen. HUS, Helsingin yliopisto ja Pfizer ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka myötä on käynnissä useita yhteishankkeita liittyen esimerkiksi kliinisiin tutkimuksiin, terveystiedon tietoturvalliseen hyödyntämiseen ja täsmälääkkeiden kehittämiseen. Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin jo kaksi miljardia euroa. Kliinisissä lääketutkimuksissa tutkitaan uusien lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta. Kliiniset tutkimukset ovat kalliita, ja lääkekehitys saattaa epäonnistua tutkimusten loppuvaiheessakin mm. odottamattomien haittavaikutusten vuoksi. Genomitiedon hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden ennakoida lääkkeen haittavaikutuksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä kehityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet genomitiedon hyödyntämiseen, ja kansallinen genomistrategia luo puitteet genomitiedon hyödyntämiselle myös tuotekehityksellisessä tutkimuksessa. Suomi ainutlaatuinen maa Genomitieto on erityisen arvokasta, kun se voidaan yhdistää terveystietoihin. Biopankit ja niiden toimintaa säätelevä biopankkilaki tuovat tässä Suomelle erinomaisen kilpailuedun tavoiteltaessa kansainvälisiä tutkimusinvestointeja. – Suomalaisen väestön geeniperimä ja tutkimusmyönteisyys tarjoavat ainutlaatuiset puitteet geenitutkimukselle, kertoo professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista. Palotien mukaan on arvioitu, että genomitietoa hyödyntämällä voitaisiin jopa puolittaa lääkkeen kehitykseen liittyvä epäonnistumisen riski. Pfizer onkin jo yhdessä kolmen muun lääkeyrityksen kanssa rahoittamassa Palotien johtamaa geenitutkimushanketta. Terveystiedon tietoturvallinen hyödyntäminen edesauttaa paitsi geenitutkimusta myös sairauksien ominaispiirteiden ja potilaan kokeman tautitaakan ymmärtämistä. Tässä HUS:n kehittyvät tietovarannot luovat erinomaiset edellytykset myös lääkekehitystä tukevalle tutkimukselle. – HUS:n tavoite on olla johtava terveystiedon hyödyntäjä, mikä mahdollistaa sekä hoitojen vaikuttavuuden arvioinnin että uusien hoitomuotojen kehittämisen. Tämä voidaan toteuttaa potilaan tietosuojaa vaarantamatta kehittyneessä toimintaympäristössä, kertoo HUS:n kehitysjohtaja Visa Honkanen. – Suomessa on erinomaista osaamista erityisesti yksilöllisten lääkehoitojen kehittämisessä ja haluamme tukea ja viedä alaa eteenpäin. Tavoitteena on saada Suomeen entistä enemmän sekä kliinisiä tutkimuksia että muita tutkimusinvestointeja, toteaa Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen. ? Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 2 miljoonaa euroa sydäntutkimukseen. Sydäntutkimussäätiö tukee tänä vuonna yhteensä 68 sydäntutkijaa tai tutkimusryhmää, ja osalla rahoitetaan ICEMAN-eteisvärinätutkimusta. Suurin myönnetty apuraha on kolmivuotinen 180 000 euron apuraha, jonka saa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistosta, Kuopiosta. Tutkimuksen aiheena on New gene therapy strategies for ischemic cardiovascular diseases eli uusien geenihoitojen kehittäminen valtimotaudin vaativaan hoitoon. Valtimotaudin aiheuttamat vakavat oireet ovat edelleen keskeinen terveysongelma. Suurimmat Sydäntutkimussäätiön tukemat hankkeet nostetaan SydänAkatemian hankkeiksi. SydänAkatemian kärkihanke 2016 2018 on eteisvärinän mekanismeihin ja uusiin kajoaviin hoitomenetelmiin keskittyvä ICEMAN-tutkimus, jolle myönnetään kunakin vuonna 150 000 euroa. Professori Johanna Kuusiston Itä-Suomen yliopistossa, Kuopiossa, toimivalle tutkimusryhmälle myönnettiin apuraha Suomalaiset kardiomyopatiat genetiikka, taudinkuva ja patogeneesi -tutkimukseen. Kardiomyopatiassa sydänlihas on joko laajentunut, paksuntunut tai jäykistynyt usein geneettisestä syystä, ja tutkimuksessa selvitetään sairauden perimmäisiä syitä ja kehittymistä. Professori Karl Lemströmin Helsingin yliopistossa toimiva tutkimusryhmä sai apurahan uusien verinäytteestä saatavien merkkiaineiden tutkimista varten. Merkkiaineilla pyritään parantamaan sydänsiirtopotilaiden siirteeseen liittyvää diagnostiikkaa ja mahdollisesti korvaamaan sydänlihasbiobsioita: Biomarkers for Diagnosis, Prognosis, and Targeted Therapy After Heart Transplantation. Kaikkien apurahansaajien nimet ja tutkimusaiheet julkistetaan www.sydantutkimussaatio.fi -sivustolla. Sydäntutkimussäätiö tukee pitkäjänteistä sydänja verisuonisairauksien tutkimustyötä. Apurahoista euromääräisesti suurin osa myönnetään 1-3 -vuotisille tutkimushankkeille. Lisäksi tuetaan väitöskirjan jälkeisiä tutkijatohtoritutkimuksia sekä väitöskirjatyöskentelyä. Pitkäjänteisellä tieteellisellä tutkimustyöllä voidaan merkittävästi ennaltaehkäistä sydänsairauksia ja kehittää hoitomahdollisuuksia sekä parantaa jo sairastuneiden elämän laatua. Sydänsairaudet kuitenkin muuttavat muotoaan, joten tarvitaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa muuntuneista sydänsairauksista ja niiden tehokkaasta hoidosta. Sydäntutkimussäätiön tavoitteena on kaksinkertaistaa vuosittain jakamansa tutkimusrahoitus vuoteen 2020 mennessä.
13 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Helsingin kaupunginmuseon valokuvat vapaaseen käyttöön Puhelinkoppi Mannerheimintiellä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista ? Helsingin kaupunginmuseo avaa valokuvakokoelmansa vapaaseen käyttöön Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelussa. Kuvat ovat niin hyvälaatuisia, että niitä voi käyttää myös laadukkaissa painotuotteissa. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen museo, joka avaa koko digitoidun valokuvakokoelmansa korkearesoluutioisena kaikkien käytettäväksi. Helsingin kaupunginmuseon Helsinki-aiheiset valokuvat eri ajoilta saadaan vapaaseen käyttöön, kun uusi Helsinkikuvia.fi-palvelu avautuu. Kuvien joukossa ovat muun muassa kaikki Signe Branderin rakastetut otokset sadan vuoden takaisesta Helsingistä sekä Simo Ristan ja Eeva Ristan laaja ja merkittävä kokoelma 1970-luvun muuttuvasta kaupungista. Museon hoivassa on kuvia 1840-luvulta asti, joten vaikkapa ratikoiden historiaa kuvina voi selata 1800-luvulta pitkälle 2000-luvun puolelle. Nyt avataan vapaaseen käyttöön noin 45 000 kuvaa, ja lisää tulee saataville sitä mukaa kuin kuvien digitointi etenee. Museon kokoelmien kuvista on digitoitu vasta murto-osa. Museo avaa kuvat korkearesoluutioisina eli painolaatuisina versioina CC BY -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti ja maksutta paitsi verkossa ja sovelluksissa, myös erimerkiksi kirjoissa, lahjatavaroissa tai vaikka tapeteissa, kunhan mainitsee kuvan yhteydessä kuvaajan nimen ja Helsingin kaupunginmuseon. Kuka tahansa voi siis teettää taulun omasta kotikadustaan sata vuotta sitten, näyttää kaupungin muutoksen sukuhistoriikissa tai tehdä nostalgisen mainosjulisteen. Mahdollisuus tutkia hyvinkin tarkkoja yksityiskohtia helpottaa myös opetusja tutkimuskäyttöä. Lisenssi sallii kuvien kaupallisen käytön, jos lainsäädäntö ei sitä estä. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja mainonnassa on kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Avoin tieto Kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön on ollut museomaailmassa vahva suuntaus viime vuosien aikana. Maineikkaista kansainvälisistä museoista kokoelmiaan ovat avanneet joko verkkolaatuisina tai painolaatuisina mm. New Yorkin The Metropolitan Museum of Art ja Amsterdamin Rijksmuseum. Suomessa kaupunginmuseo on ensimmäinen, joka avaa koko digitoidun kuvakokoelmansa korkearesoluutioisena vapaaseen käyttöön. Helsingin kaupunginmuseossa kuvien avaaminen on johdonmukaista jatkoa tähän asti tehdylle työlle museon kynnysten madaltamiseksi ja kaupunkilaisten osallisuuden lisäämiseksi. – Nämä ovat aina olleet kaikkien helsinkiläisten omistamia kuvia. Nyt ne ovat sitä myös käytännössä, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. – Haluamme ohjata kaupunkilaiset mahtavan kuvaaarteemme ääreen ja luoda mahdollisuuksia uusiin ideoihin ja kaikenlaisiin luoviin sovelluksiin, Merisalo sanoo. Uusi verkkopalvelu Museon valokuvia voi hakea ja selata uudessa Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelussa. Kuvien lataaminen omaan käyttöön on helppoa, ja palvelussa voi tehdä albumeita omista suosikkikuvistaan tai tietyistä aihepiireistä. Palvelusta voi tilata myös maksullisia vedoksia ja julisteita. Kaupunginmuseo avaa vapaaseen käyttöön koko digitoidun valokuvakokoelmansa. Museon valokuvat avataan lähiaikoina korkearesoluutioisina myös kansallisessa Finna-palvelussa, missä ne ovat tähän asti olleet saatavilla vain verkkolaatuisina. Millaisia kuvia Helsinkikuvia.fi-palvelussa ovat mukana mm. kaikki Signe Branderin Helsinkikuvat, Simo Ristan ja Eeva Ristan kokoelma sekä suuri määrä kuvia kaikenlaisista helsinkiläisistä asioista, paikoista ja ilmiöistä, kuten vaikkapa ratikoista kautta aikojen. Lehdistökuvia näistä aiheista on tämän tiedotteen alaosassa. Simo Rista ja Eeva Rista – kaupungin ja lähiöiden arkea Simo Rista (s. 1933) ja Eeva Rista (s. 1947) kulkivat 1970-luvulla kotikaupungissaan Helsingissä ja tallensivat keskustan ja lähiöiden arkea – kaupunkilaisia räntäsateessa, lapsia hiekkalaatikolla, purettavien talojen asukkaita ja nuhjuisia varastoalueita. Valokuvissa ei poseerata, vaan ne ovat arkisia ja siloittelemattomia. Niistä löytyy paljon kadonnutta: muuttuneita maisemia, muodin oikkuja, puhelinkioskeja ja savuisia baareja. Otokset herättävät eloon kokonaisen aikakauden. Kuvaajien rakkaus omaan kaupunkiinsa tuo kuviin lämpöä ja myönteisyyttä, vaikka aiheet ovat toisinaan karuja. Ristojen kuvia on digitoitu ja luetteloitu yli 8000. Nyt ne ovat kaikkien saatavilla Helsinkikuvia.fi-palvelussa. Mukana on kuvia, joita ei ole koskaan aiemmin ollut esillä näyttelyssä tai verkossa. Signe Brander – helsinkiläisten kuvaaja Valokuvaaja Signe Brander, 1869 –1942, kuvasi Helsinkiä ja helsinkiläistä elämänmenoa viime vuosisadan alussa, jolloin Helsingin muinaismuistolautakunta palkkasi hänet tallentamaan kiivaasti muuttuvaa kaupunkia. Helsinki kasvoi 1900-luvun alussa ennennäkemätöntä vauhtia. Rakentamattomat tontit alkoivat täyttyä ja kaupungin reunaalueita kaavoitettiin. Puutalot saivat väistyä kookkaampien kivitalojen tieltä ja satamat valtasivat ranta-alueita. Branderin vuosina 1907–1913 kuvaamat 907 lasinegatiivia ovat kaupunginmuseon kokoelmien perusta. Kaikki Branderin kuvat ovat nyt vapaasti ladattavissa ja käytettävissä Helsinkikuvia.fi-palvelussa. Signe Brander kuvasi paitsi katoavaa puu-Helsinkiä ja uusia kivisiä jugendlinnoja, myös tavallisten kaupunkilaisten arkea kaduilla ja pihoilla. Hänen kuvissaan pyykit kuivuvat joutomaalla, ajurit istuskelevat kärryissään ja pikkutytöt poseeraavat esiliinoissaan. Kiehtovia yksityiskohtia pursuavat kuvat löytyvät nyt Helsinkikuvia.fi-palvelusta niin tarkkoina, että zoomata voi vaikka taskunenäliinan ryppyyn tai torimyyjän perunaan. Helsinkiläisiä ratikoita jo vuodesta 1891 Raitiolinjoja alettiin Helsingissä rakentaa vuonna 1890. Säännöllinen raitioliikenne alkoi vuonna 1891. Rataverkon pituudeksi tuli 8,5 kilometriä. Raiteisto oli aluksi yksisuuntainen, eikä pysäkkejä ollut, vaan vaunuun saattoi nousta reitin varrelta. Aluksi ratikat olivat hevosvetoisia ja linjoja oli kaksi: Töölö-Kauppatori-Kaivopuisto ja SörnäinenKauppatori-Lapinlahti. Kaupungin kasvaessa raitiotieverkko laajeni. Hevosvetoisen linjaston laajentaminen ei ollut kannattavaa, joten vuonna 1900 voimanlähteeksi otettiin sähkö. Siitä lähtien ratikkamallit ovat vaihtuneet ja linjastot kehittyneet, mutta ratikka on pysynyt rakastettuna Helsingin symbolina. Helsinkikuvia.fi-palvelusta löytyy hakusanalla ”raitiovaunu” yli tuhat kuvaa, joissa ratikka on joko pääosassa tai pilkistää taustalta. Varhaisimmat ratikkakuvat ovat 1890-luvun alusta ja uusimmat vuodelta 2014. Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaus vuonna 1907. Rinnakkain matalia 1800-luvun puutaloja sekä uusia kerrostaloja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander Venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniementorin kulmalla vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander Raitiovaunun avoperävaunulla matkustetaan Munkkiniemeen 1952. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Tytöt kantavat pyykkikoria Yrjönkadun ja Iso Roobertinkadun risteyksessä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
14 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Huhtikuun kuvataide ? Punavuoren, Jätkäsaaren, Kampin, Hietalahden ja lähialueen galleriat esittelevät uusia taitelijoita näyttelyissään. Uutena tilana esitellään Galleria Albert IX. Pelko kuluu puhki Siiri Haarlan ”Ich bin” (=Minä olen) näyttely kertoo pelon puhkikulumisesta, itsensä ylittämisestä ja sitä vääjäämättä seuraavasta tyhjyyden tunteesta. Kuvien tekeminen on todellisuuden hyväksymistä, komediallisuuden näkemistä, mustaa naurua elämän vakavuudelle, taiteilija haluaa sanoa. – Haluaisin, että maalaukset kilpailisivat elävän ihmisen kohtaamisen kanssa. Haluaisin näyttää niissä sen mitä voi olla, mitä voi ajatella, mutta mitä ei voi nähdä. Maalaukset ajavat minut kriisiin päivittäin, niiden rajaton merkitys ja mitättömyys, mikä tekee niistä yksilöitä, joille kullekin heidän oma olemassaolonsa on kaikki kaikessa. Mahdollisuus ylittää kaikki aiempi ja muuttaa maailmaa, ja alati tarjoutuva mahdollisuus olla sitä tekemättä ja sen itsestään selvä yhdentekevyys… Galleria Huuto Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 6, esittelee 7.5. asti Haarlan värikkäitä, ja osin provokatiivisia töitä. Taitelijalle kokeminen on ajan taakse jättämistä, ohittamista. – Ulkomailla olo kärjistää ajankulua, menetystä ja kuoleman läsnäoloa (...) Paluu kerran taakse jätettyyn, lomamatka vanhaan elämään on kuin mahdollisuus kuoleman jälkeen nousta haudasta vielä viikoksi, katsomaan kaikkea mikä oli elämäsi hän sanoo. Maalaaminen on nähdä elämänsä viilettävän unien filmirullalta pilvien lomaan suihkumoottoreiden jylinässä. Huuto Jätkäsaaressa on myös ”Kuvitteellisen tieteen museo” –näyttely, johon lapset ympäri maata saivat tehdä ehdotuksia teoksiksi. Lallukan ikoni näytillä Galleria Albert IX, Albertinkatu 9, Merimiehenkadun kulmassa esittelee Antti Ojala akryyli kankaalle ja paperille sekä litografiatöitä. – Hän on Lallukan ikoneja, joka harvoin lähtee näytille, Galleria Mondon Risto Laasimo suositti avajaiskäyntiä. Ja kyllä kannatti. Työt ovat jyhkeitä pohjalaisia ihmisiä ja selkeitä maisemia. ”Halsuan mies” , ”tapuli puhaltaja”, ”Pyhäjokinen” ovat ytimekkäitä nimiä teoksille. Vuonna 1935 syntynyt Ojala oli vuosina 1957-1961 Taideteollinen oppilaitoksessa ja 1960–1961 Aukusti Tuhkan oppilaana. Hänellä on valtava määrä yksityisja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja maailmalla. Teoksia julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Lallukan ikoni tarkoittaa sitä, että eteläpohjalainen mies on asettunut Töölön Taiteilijakoti Lallukkaan. Mutta hän tunnustaa velkansa kotiseudulleen. Kuvat ovat syvän inhimillisiä, ja niissä on myös huumorin pilkettä silmässä. Toiseus kiehtoo taiteessa Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee toukokuulle kahta taitelijaa. Leena Katriina Ehrling käyttää pääasiallisimpana tekniikkana öljyvärimaalaus kankaalle, ajoittain välineinä ovat myös pastelli-, muste-, lyijykynäsekä sekatekniikka. Hän on pitkän linjan kulkija, joka valmistui kuvataiteilijaksi 50-vuotisena, vaikka se oli hänen lapsuuden haaveensa. Maatalon tyttö opiskeli kuvaamataitolinjalla ja Joutsenon opistossa, mutta ylempi tie tyssäsi. Hän teki muita töitä mm. mainosgraafikkona. Ja palasi koulun penkille keski-iässä. Ehrling poimii kuva-aiheet ympärillä olevista asioista ja tapahtumista. Pääosassa hänen tuotannossaan on ihmisen kuva: inhimillinen tunneskaala, liikkeen, ruumiillisuuden, läsnäja poissaolon kysymykset. – Ihmisen kehosta luettava tunne synnyttää koko maalauksen tunnelman. Harkittu kasvojen näkymättömyys, täydentävät tavoiteltua ilmapiiriä. Hän on myös pyrkinyt väripaletissaan kohti niukkoja värivalintoja ja siten luomaan teokseen epätodellisuutta, joka tarjoaisi katsojalle enemmän kuviteltavaa. Topeliuksessa on esillä myös helsinkiläisen Marja Hirvisen teoksia. –Taideilmaisuni perustuu väriin. Luonto eri vuodenaikoineen inspiroi minua. Koen, että taiteilija tekee havainnon, jota hän vie syvemmälle, ja jonka katsoja voi kohdata. Minua luonnossa puhuttelee hiljaisuus ja rauha, jota haluan välittää maalausten kautta, hän sanoo.. Ilmiömäistä tunnelmaa keramiikalla – En tuonut teoksia taidehalliin / vaan tein Taidehallista taideteoksen, kuuluu Anu Pentikin ilmaisu näyttelystään ”Kolme tilaa” Taidehallin, Nervanderinkadun 3 vanhassa taidepyhätössä. Kaksi kuukautta esillä oleva näyttely on auki toukokuun puoliväliin. Näyttelyn sanotaan avaavan uuden vaiheen Pentikin mittavalla uralla. Anu Pentik on ilmiömäinen tunnelmanluoja. Lämpimistä väreistä ja orgaanisista muodoista tunnettu keraamikko on luonut Taidehalliin suurikokoisia installaatioita, jotka taikovat Taidehallin saleihin kolme tilaa: Korkean taivaan, Kivisen maan ja Värikkään paratiisin. Elämäniloa, rohkeutta ja kauneutta juhlivissa teoksissa nähdään sekä pohjoisen luonnon karua kauneutta että kirkkaana leiskuvaa väriloistoa. Kaikki näyttelyn teokset ovat keramiikkaa. Käsillä tekeminen ja vuosikymmenten kokemus materiaalista näkyvät taiteilijan teknisenä rohkeutena. Näyttely onkin myös kunnianosoitus taiteen ja designin rajapinnassa liikkuvalle keramiikkataiteelle ja sen mahdollisuuksille. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Pystyssä ruuhkavuosien remonttiarjesta Sanna Sipi esittelee ”Katkaravun hymy” – teoksiaan Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19 päähuoneessa. Salaperäinen näyttelynimi kertoo nelikymppisen taiteilijan ruuhkavuosista: – Karsina, joka rajaa todellisuuden elementit tietylle alueelle. Tulivat ja veivät mahdollisuuden pitkäjänteiseen grafiikan työskentelyyn työhuoneella, joka rajautui alueen ulkopuolelle. Luovutin, lannistuin ja luovuin henkisesti omasta taiteellisesta työskentelystä mahdottoman yhtälön edessä. Mutta luopuminen edelsikin uutta alkua. Taiteellinen ilmaisu muuttui nykyhetkeä vastaavaksi ja sitä palvelevaksi Sipi kertoo ylpeänä. Taiteilijan näkökyky parani. Hän näki kotinsa remonttien tarjoavan jatkuvasti uusia maalauspohjia remontista ylijääneiden puulevyjen muodossa. Grafiikka vaihtui maaleihin ja tusseihin, työhuone kotona työskentelyyn ja turhautuminen uuteen innostumiseen. – Näyttelyni ponnistaa kimaltaen ja pystypäin ruuhkavuosien remonttiarjesta. Se on monenkirjava fanfaari tasapaksun arjen loisteliaille mahdollisuuksille. Maisema kuin hiljainen runo Galleria G12, Annankatu 16, on esitellyt usein Helsingissä ja Kuopiossa Elina Heinosen akryyli kankaalle töitä. Hänelle maisema on hiljainen runo. – En pyri maalaamaan ”kuvaa” maisemasta, vaan sen synnyttämän mielentilan. Valo ei saa olla liian kirkas tai kova vaan pehmeä. Tällainen hetki voi olla syksyinen aamu, jolloin maisema kietoutuu sumuun, vuodenja vuorokaudenajat antavat erilaisia mahdollisuuksia: kesäyö, talvinen metsä, keväinen joenuoma, johon kuvastuu punaruskeita puita. Heinonen etsii luonnosta tunnelmaa, hetkeä, hiljaisuutta. Maisema puhuu ihmiselle. Maalauksella tai kuvalla on mahdollisuus jatkaa siitä, missä sanat vaikenevat. – Elämässä on erilaisia vaiheita, uusia paikkoja ja kausia – niin taiteessakin. Matkat ja taidehistoria antavat elämyksiä; voi nähdä vanhan uudessa valossa. – Maalaan akryyliväreillä kankaalle. Pidän akryyliväreistä ehkä siksi, että ne muistuttavat lapsuuteni vesivärejä. Jos haluaa kuultavan pinnan, käyttää enemmän vettä ja suurta sivellintä. Vedenpinnan heijastukset vaativat nopeaa kättä. Lopputulos saattaa olla myös yllätys. Olen tutkimusmatkalla. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Antti Ojala sai kunnian ”korkata” ihka uuden gallerian – Albert IX – toiminnan avajaisnäyttelyllään. Kuvassa taiteilija akryylillä kankaalle maalaamansa Vapaalla –teoksen (2017) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidekeraamikko Anu Pentik Suomen Lapista ja Posiolta on tuonut 7 000 kilon edestä suurella vaivalla tekemiään keraamisia kiviä, kukkia ja pilviä koko kansan nähtäväksi Taidehalliin. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Katriina Ehrling ja teoksensa I wasn´t born yesterday (2016) Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Siiri Haarla yhdessä öljyvärimaalauksensa Erotomania2 kanssa Galleria Huuto Jätkäsaaressa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Elisa Heinonen akryylillä kankaalle maalatun utuisen Hiljaista –teoksensa (2016) kanssa Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 18-19 • Nro 9 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Valokuvaamot Terveyspalvelut Kiinteistöhuolto LVI PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Vuokralle tarjotaan Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta. Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Uusi liike Puistotielle – Iloksi Lifestyle Oy ? Iloksi Lifestyle Oy:n avajaisia vietetään Munkkiniemen Puistotie 12:ssa torstaina 11. toukokuuta. Uusi yritys tarjoaa palvelua, jota aiemmin ei ole alueelta löytynyt. Yrityksen nimen mukaisesti on tarkoitus myydä tuotteita, jotka tuovat iloa tuotteen ostajan ja vähän muidenkin elämään, niin kotiin, mökille kuin lahjaksi. Äitienpäiväksi uudesta liikkeestä löytyvät sopivasti myös äitienpäivälahjat. Koruja, kirjoja, taidetta, vaatteita, myös suomalaisia designpellavavaatteita. Uuden yrityksen perustaa Munkkiniemen Puistotielle Päivi Virtanen. Hänellä on takanaan taidealan opinnot ja ammattina on myös sisustussuunnittelijan työt. Kirpputorikesä käynnistyi Hietalahden ja Hakaniemen toreilla Linnanmäen kauden 2017 uutuus: Magia Mahdottoman Magia kesä Linnanmäellä ? Hietalahden kirpputori avasi kesäsesongin tiistaina 2. toukokuuta ja Hakaniemen kirpputorikesä alkaa sunnuntaina 14. toukokuuta. Hietalahden torin kirpputori eli Hietsun kirppis siirtyi kesäaikaan tiistaina 2. toukokuuta. Hietsun kirppis on avoinna arkisin kello 8–18, lauantaisin kello 8–16 ja sunnuntaisin kello 10–16 syyskuun loppuun saakka. Kesäaikaan Hietalahden kirpputori on yksi suosituimmista kauppapaikoista ja myyntipaikka kannattaakin varata hyvissä ajoin. Paikkoja kirpputorille voi varata verkon kautta osoitteessa hietsunkirppis.fi tai Tukkutorin asiakaspalvelussa. Hietalahden torilla on lähes 150 myyntipaikkaa ja parhaimpina kirpputoripäivinä paikat ovat loppuunmyytyjä. Myynti alkaa perjantaina 21. huhtikuuta ja paikkoja myydään aina seuraavan 16 päivän ajalle. Vapaaksi jääneitä paikkoja voi ostaa myös Hietalahden hallija torivalvojalta paikan päältä. Hakaniemen sunnuntaikirppis aloittaa kesäkauden sunnuntaina 14. toukokuuta ja torilla käydään kauppaa kello 10–16. Myyntipaikkoja voi varata etukäteen verkossa osoitteessa hakaniemenkirppis. com, ja ne soveltuvat niin käytetyn tavaran myyjille kuin käsityöläisillekin. Paikkoja voi lunastaa myös paikan päällä, mikäli niitä on vielä vapaana. Sunnuntaitapahtuman toiminnasta vastaavat pitkänlinjan kirpputoriyrittäjät Helena Laitakari ja Päivi Riihilahti-Syvänen, jotka ilmoittavat, että tänä vuonna kirpputorivieraita hemmotellaan myös muusikoiden taidonnäytteillä. Kirpputorilla palvelee lisäksi torikahvila, jossa on tarjolla muun muassa lettuja, virvokkeita ja muita toriherkkuja. Keväästä syksyyn Haagan torilla järjestetään kesälauantaisin kirpputori ja käsityöläisten myyjäiset kello 10-14. Aktiivinen ryhmä vapaaehtoisia haagalaisia, yhdistyksiä ja yrittäjiä järjestävät yhdessä torille tapahtumia ja monenlaista toimintaa. Etelä-Haagan toriryhmä ry:n kotisivujen kautta voi varata pöytiä pientä kannatusmaksua vastaan. Suosituilla Hietalahden ja Hakaniemen kirpputoreilla käy yhteensä satoja myyjiä ja kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa. Kuva: Lauri Rotko ? Linnanmäen kesäkauden makeansuolaiset, vauhdikkaat ja nauruhermoja kutkuttelevat uudistukset täydentävät huvipuiston jo entisestään monipuolista tarjontaa. Suositut teemaviikot Kevätkarnevaali, iik!week ja Valokarnevaali tarjoavat kävijöille vuoroillaan kukkaloistoa, kauhunkiljahduksia sekä valotunnelmointia. Linnanmäen Huvipuisto tarjoaa tänäkin vuonna kävijöilleen odotetusti lukuisia uudistuksia. Vauhdikas uutuuslaite Magia pyörittää kävijöitä vinhaa vauhtia myötäja vastapäivään, laitteeseen mahtuu kerrallaan 20 hurjapäätä. Laite on suunnattu hieman isommille hurjastelijoille, sillä kyytiin päästäkseen pitää olla vähintään 140 cm pitkä. Pienemmille huvittelijoille sopii Cineman 4D-elokuvauutuus, nauruhermoja kutkuttava Ice Age – ihan pähkinöissä 4D. – Monipuolisten laitteiden lisäksi puistoamme on jälleen tälle kaudelle tehty viihtyisämmäksi paikaksi myös niille, jotka haluavat nauttia puiston tunnelmasta laitehuvittelun sijaan. Pääsisäänkäyntimme uudistaminen on jatkunut ravintolamaailmaan asti. Peacock-teatterin seinää koristaa kuvataiteilija Jukka Hakasen maalaama upea muraalimaalaus. Myös eteläinen sisäänkäyntimme on kokenut valtavan muodonmuutoksen. Eteläportin ympäristö on verhoutunut värikkääseen sirkusteemaan, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin vinkkaa. Herkuttelijoiden taivas Monet kesän uudistuksista ilahduttavat erityisesti herkkusuita. Linnanmäen poksahtelevimmassa innovaatiossa Popparitehtaassa popataan huvipuiston ikiomat makeat ja suolaiset poppariherkut, jotka maustetaan jännittävillä erikoismausteilla. Klassinen Lintsiburger on kokenut muodonmuutoksen moderniksi hampurilaiskeitaaksi ja uudella Namix-Onnenpyörällä kävijä pääsee testaamaan hannuhanhimaista onneaan, palkintona pelipisteellä on toinen toistaan makeammat namipalkinnot. Viime kesänä avatun Flores FreshMex -ravintolan herkulliset burritot ja salaatit ovat puolestaan saaneet erilaisen twistin suositusta härkäpavusta. – Ruokatrendit näkyvät myös huvipuistossa, ja tänä kesänä vegaanisia vaihtoehtoja on entistä enemmän tarjolla. Herkullinen härkis ja avokado-hotdog lienevät suosituimpien uusien huvipuistoherkkujen listalla, Pia Adlivankin jatkaa. Teemaviikot jatkavat Heti huvipuistokauden alettua kukkiva Kevätkarnevaali valtaa Linnanmäen Huvipuiston. Kahden viikon aikana perhekävijöitä hemmotellaan monipuolisella ohjelmalla ja värikkäällä kukkateemalla. Syyskuussa toista kertaa vietettävä iik!week tuo selkäpiitä karmivia kokemuksia huvipuistoon ja luvassa on entistä hyytävämpiä kauhukohteita. Kauden päättää lokakuussa tunnelmallinen Valokarnevaali, joka on jo vakiinnuttanut paikkansa lokakuun suosikkimenojen joukossa. Teemaviikkojen ohella koko huvipuiston kesä on täynnä maksutonta ohjelmaa.
16 Nro 9 • Viikot 18-19 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Äitienpäivälounas SU 14.5.2017 Kattaukset klo 12.00 & 15.00 Ainoastaan pöytävarauksella! Runsas alkuruokapöytä A La Carte pääruoka (härkä, kana tai kuha) Jälkiruokana täytekakkua, kahvi / tee Aikuiset 29€, lapset 15€ Tervetuloa herkuttelemaan!! Caesarsalaattia Kevysti kypsennettyä lohta ja appelsiini-fenkolisalaattia Kukkakaalipannacottaa, muikunmätiä ja ruislastuja Omena-viikuna-manchegosalaattia Kirsikkatomaatteja ja helmimozzarellaa Viherversosalaattia Fazerin leipää ja voita * * * Rapeaksi paistettua siikaa ja fenkoli-kermakastiketta Paahdettua broilerinfilettä ja sherrykastiketta Peruna-parsapaistosta * * * Mustaherukkamoussekakkua Mansikkatiramisua Mini mudcakeleivoksia 43,50 € 7–12-vuotiaat puoleen hintaan, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Ravintola Kadetti Hollantilaisentie 11, 00330 Helsinki PÖYTÄVARAUKSET: Ravintola Kadetti Puh. 040 5662210, kadetti@fazer.fi Äitienpäiväbuffet 14.5. Kattauks et klo 12.00 ja 15.00 TOTEUTA NYT UNELMASI UUDESTA KEITTIÖSTÄ UUSI UPEA NÄYTTELY, UUSI OSOITE! Mannerheimintie 106, Helsinki Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi capris.fi / sagne.fi Runsas mallisto, myös erikoismitoilla. Palvelemme suunnittelusta asennukseen. Tervetuloa tutustumaan. Varaa ilmainen suunniteluaika ! Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! KESÄEXTRA MUNKINSEUDUN Jalkahoitola Onnen jalat Tmi | Puh. 0400-823 923 Ilkantie 4, 00320 Helsinki (Valkea talo, D-siipi) Pakilantie 61, 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi Jalkahoitola ONNEN JALAT Perusjalkahoito hoitolassa 40€ ? Parafiinijalkahoito 55€ ? Avattu Haagan Valkeaan taloon, Ilkantie 4 Jalkahoitoa myös vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, myös laitossekä yrityskäynnit. Muista äitiä lahjakortilla