• Viikot 23-24 – Nro 11/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu 62€ (norm. 89 €) Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, www.kosmetiikkahelmi.com Exuviance verkkokauppa: ihonhoito.com/verkkokauppa Puhdas iho Exuviance -tuotteilla! Uudistava Night Renewal Hydragel -voide sekä Clarifying Spot Treatment -näppygeeli Laadukkaat kasvomaskit Koodilla Munkka saat 30 % alennuksen ja ilmaisen kotiinkuljetuksen Munkinseudulla. www.maskikeskus.fi Tilaa netistä tai soita 040 7531057 PRIMA K I I N T E I S T Ö T Tee kanssamme ostotoimeksianto, niin etsimme sinulle unelmiesi kodin. HAAVEISSA UUSI KOTI? Kysy lisää www.primalkv.com! 49,(55,00) www.etola.net Etola Munkkiniemi, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 6.6.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Polyrottinki ryhmä, 2 tuolia + pöytä + pehmusteet Polyrottinki tuoli + pehmuste Begonia silkkikasvi ruukussa 75,17 90 349,Vahakangas ruusut ja krysanteemi 4 50/m (6,90) /m 14 90 (19,90) Riipputuoli, harmaa tai luonnonvärinen Taittopöytä, 180x75x74cm Kerniliina Liv ja Blombacken 199,(250,00) Kesään! 10,(14,90) Vesikanisteri 10L hanalla LOISTETTA ASUNTOKAUPPAAN Nauti kesästä – me löydämme kodillesi ostajan Kun suunnittelet kotisi myyntiä, kutsu meidät kylään. Maksuttoman tapaamisen aikana saat hinta-arvion asunnostasi ja tietoa asuntomarkkinoiden tilasta. Kerromme myös miksi juuri me osamme auttaa asuntosi myynnissä. Meille henkilökohtainen palvelu ja aktiivinen myyntityö ovat sydäntä lähellä. Koteja ostetaan ja myydään koko ajan, eikä turvallisuudesta tarvitse tinkiä piiruakaan. Ostotoimeksianto: Asiakkaamme etsii Munkiseudun alueelta remontoitavaa 2-4h asuntoa. Luottamukselliset yhteydenotot välittäjäämme. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV | Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Noora Ainesjärvi 044 54 66 571 Jouko Paananen 0400 278 363 Anna-Kaisa Arko 040 745 0071 Janina Eräkangas 041 317 6317 Kristiina Horsma 040 725 0555 Oili Rosti-Räty 0400 550 508 Arja Sunikka 0400 948 953 Joona Teperi 044 337 7758 Katja Huisman 0440 899 111 Petri Koivuniemi 044 2663 263
• 2 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA www.studioxhelsinki.fi | Lasse Federley 0400 413 622 200 €/kk Etätyöskentelyhuoneita Konalassa MUNKINSEUDUN Kesäextra tulee taas ilmestyy juhannusviikolla, varaa ilmoituspaikkasi viimeistään keskiviikkona 10.6.! OTA YHTEYTTÄ: Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 4/2020 – 8,10€ 7,50 NYT Mielen voima saa ihmeitä aikaan Kahdesti aivokasvaimesta parantunut hyvinvointivalmentaja Karita Aaltonen: KATAJA avaa ja hellii hengitysteitä Kasvojoogalla iloisempi ilme VOIKUKKA puhdistaa ? ? verta ? ? maksaa ? ? munuaisia Pehmopallo kuntouttaa vaivaisenluuta Taidemaalari Johanna Oras hurmioitui metsässä 5 mi ljoo nan net tik ats elu n Ter vey sSu mm it TVsar jak si punaisiin hiuksiin viileyttä, lämpöä vaaleisiin kamomillalla kamomillalla Punajuurella Osteopatia vapauttaa verenkiertoa inkivääri ? punahattu ? propolis ? salvia ? valkosipuli Immuunipuolustusta LUONNOSTA ? ? ? ? tasapainoittaa tasapainoittaa hiuspohjan hiuspohjan pH:ta pH:ta PUOLUKKA PUOLUKKA Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani @ hevosmaailma 3/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT VirtuaaliVirtuaalinäyttelyt näyttelyt tätä päivää tätä päivää Voiko kissa Voiko kissa tartuttaa tartuttaa koronavirusta? koronavirusta? Ken on kaunein? Nyt kruunataan Nyt kruunataan Misse Universum Misse Universum Lohduttavat ja ilahduttavat Supersuositut Supersuositut kissavideot kissavideot Kissaliitto juhlii 60 vuotta 60 vuotta kissojen asialla kissojen asialla Maailman isoin kissa Pituutta Pituutta 1,2 metriä! 1,2 metriä! 3/2020 7,20 Puukieli yllätti eläinlääkäritkin GEENITESTI kertoo hevosen taipumukset Suomenhevosen varassa on ollut maanpuolustus ja hyvinvointi Hevosen kaunis silmä altis tapaturmille LEIRIKESÄ LEIRIKESÄ toteutuu toteutuu sittenkin sittenkin Sinebrychoffin hevoset kuvattu vetonaula Hevostapahtumilla kurja kesä
• 51. vuosikerta – nro 11 Viikot 23-24/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu HUS:n Meilahden kampuksen kehittäminen jatkuu M eilahden kampuksen toiminnallinen kehittäminen jatkuu ja edellyttää tulevana vuosikymmenenä sekä laajoja peruskorjauksia että uudisrakentamista. Hallitus antoi myös lausuntonsa vuoden 2019 arviointikertomuksesta, jossa käsiteltiin laajasti henkilöstöasioita. Hallitus hyväksyi aloitteen, jossa esitettiin HUSin ja Helsingin kaupungin psykiatrian alan toimintojen yhdistämistä koskevan valmistelun käynnistämistä viipymättä. HUS ja Helsingin kaupunki ovat kumpikin osaltaan hyväksyneet Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman, jonka mukaan psykiatriset sairaalatoiminnot on tarkoitus yhdistää samaan organisaatioon. Toimintojen yhdistämisellä tavoitellaan tehokkuutta ja kykyä tarjota yhdenvertaisia psykiatrisia palveluja koko alueen väestölle. Vihdintien ja Huopalahdentien ympäristössä voimalinjojen siirto K aupunki suunnittelee Vihdintien ja Huopalahdentien ympärille uutta maankäyttöä, Bulevardikaupunkia. Lisäksi suunnitelmissa on Tuusulanbulevardin ja sen ympäristön maankäytön kehittäminen. Em. maankäytön muutokset vaativat suurten voimajohtolinjojen ja Pitäjänmäen sähköaseman siirtoa maankäytön alta pois. Maakaapeloinnista johtuva siirtokapasiteetin pieneneminen vaatii samaan aikaan menetettyä kapasiteettia korvaavan uuden yhteyden tuomista Viikinmäen sähköasemalle sekä pohjoisen yhteyden vahvistamista. Pitäjänmäen asemakaavan muutos tuo lisää kauppapaikkoja Asemakaavan muutos koskee Pitäjänmäen asemapuistoa vanhoine rakennuksineen sekä radan pohjoispuolen rakentamatonta aluetta asemapuiston länsipuolella. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Pitäjänmäentien katualuetta. T avoitteena on kehittää alueen lähipalveluja ja kaupunkiympäristöä Pitäjänmäen keskeisimmällä paikalla rautatieaseman ja vilkkaiden runkolinjapysäkkien vieressä. Asemasillan kohdalle on suunniteltu uusi aukio päivittäistavarakauppoineen ja liiketiloineen sekä katosrakennelma yleisille polkupyöräpaikoille. Kaavamuutos mahdollistaa radan pohjoispuolelle asemasillan länsipuolelle uuden asuntoja liikekorttelin rakentamisen vaihtelevan korkuisine asuinkerrostaloineen. Korkein, 12-kerroksinen asuinrakennus sijoittuu aukion viereen, muut rakennukset ovat 5–8-kerroksisia. Havainnekuva juna-aseman laiturilta. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Sivut 8-9 Sivu 7 Sivu 7 Pelit ja leikit Munkan kuvia 60-luvulta, osa 8 Sivu 12 Helsinki-apu kuljettaa kauppakassin kotiin K un koronavirus alkoi vyöryä epidemian mittoihin Suomessa, Helsingin seurakuntayhtymä päätti yhdessä kaupungin kanssa aloittaa keskusteluja kauppa-avun ikääntyneille helsinkiläisille. Helsinki-apuun lähtivät mukaan kaikki Helsingin seurakunnat. Munkkiniemen seurakunnan alueella Helsinki-apu on välittänyt 122 tehtävää toukokuun loppuun mennessä. Helsinki-apua toteutetaan vapaaehtoisten ja kaupungin sekä seurakunnan työntekijöiden yhteisellä ponnistuksella. Palvelu on tilapäinen ja järjestetty koronaepidemian ajaksi Tiina Harju ja Lasse Björses etsivät tilattuja tuotteita kaupasta. Toisinaan menee tovi, että sopiva tuote löytyy. Leikkipuistojen kesätoiminta T ulevana kesänä 1.-3.-luokkalaisille helsinkiläisille koululaisille järjestetään kesäleiritoimintaa auki olevissa leikkipuistoissa arkipäivisin klo 9-16. Kesäleiritoimintaa ja kesäruokailua järjestävät leikkipuistot löydät leikkipuistojen kesäsivustolta (hel.fi/leikkipuistojen-kesa). Toiminta on maksutonta ja siihen ilmoittaudutaan etukäteen leikkipuistojen kesäsivustolla. Ilmoittautuminen päiväleireille alkoi keskiviikkona 27.5. Leiriläisille tarjotaan myös edellisten vuosien tapaan kesälounas. Sivu 8 Koivusaaren metroasema remontissa kesäheinäkuun L änsimetro Oy uusii Koivusaaren metroaseman laituritason lattiapinnan kesällä 2020. Asema on uusimisen ajan suljettuna matkustajilta 1.6.-5.8.2020, jolloin metrojunat ajavat Koivusaaren aseman ohi pysähtymättä. Sivu 8 Sivu 7
• 4 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu ? Suomi on aina pärjännyt korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Se on kansakuntamme tärkein pääoma. Koronaepidemian tuomassa taantumassa on viisasta investoida koulutukseen. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen on vahvat perustelut. Maamme koulutustason nosto, hakijasuman purkaminen sekä alojen ja alueiden osaajapula. On vakavaa, ettei Marinin hallitus ole varannut eduskunnan käsittelyssä olevaan koko eduskuntakautta koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan lisäaloituspaikkoihin määrärahoja. Ei vaikka asia on luvattu hallitusohjelmassa. Ahkerasti pääsykokeisiin lukeville nuorille ja koko maamme tulevaisuudelle tervetullut puheenvuoro tuli opetusja kulttuuriministeriön kansliapäälliköltä Anita Lehikoiselta. Hän linjasi, että ensi syksyn aloituspaikkojen määrärahaa kaavaillaan kesäkuussa eduskuntaan tuotavaan lisäbudjettiin. Olemme kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmän voimin ajaneet aloituspaikkaja määrärahalisäystä samoin moni muukin taho kuten maamme korkeakoulut. Korkeakoulujen sisäänpääsystä on tullut tulppa tai pullonkaula, jonka seuraukset näkyvät pulana osaavasta työvoimasta. Teollistuneiden maiden järjestö OECD patisti viime vuonna julkaistussa maaraportissaan Suomea korjaamaan tämän epäkohdan. Pula osaajista on kasvun ja työllisyyden jarru erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olemme johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan voimin vaatineet korkeakoulujen lisäpaikkoja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluihin. Tämä on perusteltua myös alueellisen tasa-arvon kannalta. Alueellamme on alitarjonta aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Kevät on poikkeuksellinen kevään ylioppilaille ja pääsykkeisiin valmistautuneille hakijoille. Varsinkin kun yliopistot muuttivat valintamenettelyä kesken yhteishaun. Oikeusasiamies tutkii päätöksen lainmukaisuutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kautta useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Usea taho on yhtynyt vaateeseen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, enää puuttuu hallituksen kanta. Tiedeministeri Hanna Kososen puheenvuoroa odottaa nyt koko Suomi. Tiedeministerin pitää olla osaamisen, korkeakoulujen ja nuorten puolella. Suomi nousee koronanepidemian alhosta vain osaamisella. Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämilleni etäkahveille ke 11.6 klo 18-19.15. Voit ilmoittautua mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@ eduskunta.fi. Etäkahvit järjestetään Teamisissa. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa. Tervetuloa mukaan! Sari Sarkomaa helsinkiläinen Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Puheenvuoro Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11/2020 Runopalsta Mantere Muuttuva maailma Pienen pieni virus tuo korona, vaan on vaikea sitä hallita. Koko maailman kiusana harmina. Sille suurikin armeija toiseksi jää, jos ja kun se pääsee yllättämään. Meidän ohjeita annettuja tulee tarkalleen noudattaa, niillä tästäkin yli selvitään, ko. sairaus voitetaan aikanaan, ihmismieliin vain muisto koronasta jää. Olavi Kylliäinen OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Liikenneyhtiön lipputulot romahtivat yli 70 prosenttia L ipputulot HSL:n joukkoliikenteessä supistuvat tänä vuonna vähimmilläänkin 100 miljoonaa euroa, ja pahimmassa tapauksessa lipputuloja voi olla jopa 250 miljoonaa euroa ennakoitua vähemmän. Virusepidemia on ajanut joukkoliikenteen tilanteeseen, jossa seutua uhkaa satojen miljoonien lipputulomenetykset. Valtion on oltava mukana turvaamassa kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tulevaisuutta. HSL:n lipputulot ja matkustajamäärät ovat pudonneet koronavirusepidemian myötä yli 70 prosenttia. Normaalissa tilanteessa HSL:n liikenteessä tehdään yli miljoona matkaa päivässä. Nyt matkojen määrä on pudonnut 300 000:een. Sama ongelma koskee kaikkia muitakin kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestäjiä. Helsingin seudulla tehdään kuitenkin yli 80 prosenttia kaupunkiseutujen joukkoliikennematkoista. HSL aikoo turvata toimivan joukkoliikenteen ja sitä kautta toimivan kaupunkiseudun, myös tulevaisuudessa, mutta tästä urakasta selviämiseen tarvitaan myös valtion apua. On tehtävä ratkaisuja, jotta joukkoliikenne palvelee edelleen Helsingin seudulla, kun epidemia menee kokonaan ohi. Joukkoliikenteen palvelutason on pysyttävä riittävänä, ja samalla on varmistettava, että lippujen hinnat säilyvät kohtuullisina. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä Helsingin seudulla. HSL:n rahoituksesta puolet koostuu lipputuloista ja puolet jäsenkuntien maksamista kuntaosuuksista. HSL:n vuosibudjetti on noin 700 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion tuki HSL:lle on alle prosentin. HSL käyttää kaiken rahoituksensa joukkoliikenteen järjestämiseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä Minne me menemme? Yöllä myrskyää. Vasta huhtikuussa sataa ensilumi. Ikkunalla palaa kynttilä, 150-vuotta Leninin kuolemasta. Kun maailma hiljenee, aloittavat linnut laulunsa. Ne laulavat kovempaa kuin koskaan ennen: kirkas, vaskinen pizzicato. Kuljen rakkaani luo, odotat minua. Kuusisaaren uimaallasosaston sekavat unet ja loputtomat käytävät käytävät. Ulkona kukkii voikukkakenttien avaruus apolloille lentää. Ovet ovat auki: minne me menemme? (3.4.-28.5. 2020) Kimmo Mantere Merimieskirkkojen ovet kiinni Keski-Euroopassa S uomalaiset merimieskirkot Hampurissa, Brysselissä ja Lontoossa joutuivat sulkemaan ovensa koronaviruksen vuoksi samalla tavalla kuin kirkot ovat tehneet täällä kotimaassakin. Kirkoilla toimivia henkilöitä ei kuitenkaan ole kutsuttu kotiin, vaan työn muoto on muuttunut. Kun kirkkojen ympäristössä olevat suomalaiset eivät päässeet edes pääsiäismyyjäisiin, kirkon työntekijät veivät nimellä Suomisukkula pääsiäiseksi heille mämmiä ja vapunviettoon vappumunkkeja. Lapset jatkavat sentään netin välityksellä pallerokerhoissaan ja muskareissaan livenä Zoomessa ja kuuntelevat ja katsovat tarinoita sekä yhteislauluja, tietovisoja, askartelua ja hartauksia Facebookissa. Lisäksi saunojatkin ovat päässeet virtuaalilauteille. Merimieskirkon toiminta on siis muuttunut kertarysäyksellä, mutta uudet toimintatavat vaativat entistä enemmän taloudellista tukea, joten Munkkivuoren merimieskirkkopiiri on huolissaan, kun täälläkään ei edes kevätmyyjäisiä ole voitu järjestää, minkä tuotto olisi lähetetty lyhentämättömänä Suomen Merimieskirkolle. Joten pienikin tukisumma on nyt tarpeen. 10 € lahjoitus onnistuu helposti soittamalla numeroon 32400, kertoo Merimieskirkon tiedote. Siten Suomisukkulakin voisi jatkaa yhteydenpitoaan suomalaisiin, jotka työskentelevät ja asuvat suomalaisten merimieskirkkojen toiminta-alueilla. Marketta Levanto Helkatulien aika on nyt ? Eino Leinon Helkavirren rukous liittyy vahvasti helatorstain ihmeeseen taivaan olemuksesta: ”Taatto, taivainen Isäni, Hengen ja totuuden Herra, Mistä tunnen Sun tulosi?” Vaikka ajat ovat nyt poikkeukselliset, juhlapäivät pysyvät ja kalenterit täyttyvät. Pääsiäisaika jatkuu vielä helatorstaihin ja helluntaihin asti. Vasta silloin sammuu läpi juhla-ajan palanut suurikokoinen pääsiäiskynttilä. Kriisiaikoina pyhät ja arjet saattavat ruveta muistuttamaan toisiaan, mutta juhlien sisältöä ne eivät himmennä. Edessä on aina kirkastuvaa. Helatorstai on Kristuksen taivaaseenastumisen juhlapäivä. Tässä taivas ei ole paikka vaan vertauskuva. Kun Raamatussa puhutaan taivaasta, puhutaan ”kuin kuvastimesta.” Muuhun ei liene edellytyksiäkään, koska ajatonta, näkymätöntä on mahdotonta kuvata ajallisilla välineillä. Sanat eivät ylety, järki ei yllä käsittämään iankaikkisuutta, näkymättömän maailman todellisuutta. Raamattu keskittyy puhumaan enemmän siitä mitä taivaassa ei ole. Siellä ei ole syntiä eli erottavaa tekijää. Ei syntiä mikä rikkoo välit, nostattaa riidat, aiheuttaa väkivallanteot, mikä erottaa ihmiset ja kansat toisistaan. Syntiä on se mikä erottaa ihmisen Jumalasta ja toisista ihmisistä. Taivaassa ei siis ole syntiä. Ei kirousta. Ei itsekkyyttä. Ei heikompien polkemista. Ei sairautta. Ei kuolemaa. Taivaassa ei ole surua eikä pahuutta. Ei nälkää eikä janoa. Ei sotaa eikä väkivaltaa. Ei yötä. Ei pimeyden valtaa. Mitä muuta ihmisen pitäisi taivaasta vielä tietää? Tämä taivasusko on kätketty jokaisen luodun sisimpään. Kukaan ei pääse siitä ikinä eroon, koska luomisen perusteella jokainen ihminen kaipaa yhteyttä toiseen ihmiseen, luontoon ja koko luotuun todellisuuteen. Olen usein miettinyt sitä miksi helatorstain taivasjuhla oli muinaisille suomalaisille kaikkein pyhin asia, vuoden pyhin kirkkojuhla. Silloin ”ei kasva ruoho maassa, ei lehti puussa eivätkä kuninkaan myllyt pyöri.” ”…eikä, lintu kortta liikuta…” Tästä kokemuksesta nousee myös nimi helaeli helkatorstai, sananmukaisesti pyhä torstai. Pyhyyttä korostamaan sytytettiin tulia, poltettiin helkavalkeita, tanssittiin tulien ympärillä, pelloilla ja vihreissä metsiköissä. Näitä ilotulia tehtiin monin paikoin pelloille ja aukeille ja kentille. Niitä kutsutaan yhä Helkawalkiaksi, joiden ympärillä väki ”huvitteleiksen hyvällä oluella, soittaen ja hypellen.” Tämä tapa elää vielä joillakin paikkakunnilla Satakunnassa ja Uudellamaalla, missä kokoonnutaan kylän keskelle helkavalkeille. Eikä tässä kaikki. Neidot saattoivat kerääntyä kulkueisiin kylän keskustaan ”raittien ristille” ja lähtivät siitä kulkemaan ”rivissä rinnan” laulaen vanhoja kalevalamittaisia lauluja, ”virsiä” joiden jokaisen säkeen kukin tyttörivi toisti. Legendalauluja pyhä Magdaleenasta, rakkauslauluja ja ritariballadeja. Laulavat neidot kulkivat ”raittien ristiltä” kolmeen, neljään eri suuntaan, palasivat aina takaisin, asettuivat sitten piiriin ja vaelsivat lopuksi Helkavuorelle leikkimään ja tanssimaan iloisesti. Näitä rukouskulkueita voi tavat yhä ainakin Loviisan ystävyysseurakunnassa Unkarin Csömörissä, jossa kadut peitetään kauniisti kukkasin ja kadunvarsikoristein ennen kulkueiden lähtöä kukkaisvaellukselle. Tämä eurooppalainen kulkueperinne jäljittelee ilmiselvästi opetuslasten vaellusta helatorstain ihmettä katsomaan. Veli-Matti Hynninen
• 5 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu Helsingin pelastuslaitoksen johtoon Jani Pitkänen H elsingin kaupunginhallitus päätti 18.5. kokouksessaan ottaa tradenomi (YAMK) Jani Pitkäsen Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan virkaan. Pelastuskomentaja johtaa Helsingin pelastuslaitoksen monimuotoista toimintaa, johon sisältyvät pelastustoiminta, ensihoito, onnettomuuksien ehkäisy, varautuminen ja väestönsuojelu. Pitkänen on toiminut pelastuskomentajan viransijaisena lokakuusta 2019 alkaen ja avoimen viran hoitajana 1.2.2020 alkaen. Pitkänen on työskennellyt Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtajana vuodesta 2018. Hänellä on monipuolinen kokemus kaikilta pelastustoiminnan esimiestasoilta Helsingin pelastuslaitoksessa. Lisäksi Pitkäsellä on tämänhetkisen toimintaympäristön vankka tuntemus ja hän tuntee pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseen kohdistuvat odotukset ja haasteet. Pitkänen on aiemmin toiminut pelastuslaitoksella aluepäällikön, palomestarin, paloesimiehen ja palomiehen tehtävissä. Palomestarina hän ehti olla 13 vuotta, jolloin hänen asiantuntemuksensa keskittyi Helsingin maanalaisiin tiloihin ja tunneleihin ja asiantuntijatyöhön. Vuodesta 2007 alkaen hän on lisäksi toiminut oman toimensa ohella Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana ja Finn Rescue Teamin joukkueenjohtajana. Pitkäsellä on tradenomin tutkinto (YAMK) turvallisuusjohtamisen koulutusohjelmassa Laurea ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän on suorittanut turvallisuuden erikoisopintojen opintokokonaisuuden Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2007. Määräajassa pelastuskomentajan virkaan jätti hakemuksensa 22 henkilöä. Helsingin maauimalat ja uimahallit avautuivat Maauimalat avattiin 1.6., huomioiden soveltavin osin viranomaisten edellyttämiä rajoituksia. Uimastadion, Kumpulan maauimala sekä Pirkkolan uimahalli avattiin kesän normaalien aikataulujen mukaisesti 1.6. alkaen, ja Itäkeskuksen uimahalli avataan 8.6. poikkeusjärjestelyin ja rajoitetuilla sisäänpääsymäärillä. M aauimalat avattiin 1.6., huomioiden soveltavin osin viranomaisten edellyttämiä rajoituksia. Linjausten mukaisesti maauimaloiden turvallisuus nykyisessä koronavirustilanteessa varmistetaan rajaamalla asiakasmäärää sekä huolehtimalla turvaväleistä ja hygieniasta. Maauimaloiden osalta asiakasmäärä rajoitetaan 500 henkeen (sis. henkilökunnan). Uintiaikasuositus on 2 tuntia, jonka avulla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni pääsee palveluiden pariin. Uintiaikasuosituksista ja muista rajoituksista ohjeistetaan sisääntulon yhteydessä. Saunat ja kuntosalit pidetään toistaiseksi suljettuina. Uimastadionin lasten altaita ei avata 1.6., koska altaiden remontti on kesken johtuen koronaepidemian aiheuttamista laatoitusten toimitusvaikeuksista. Kumpulan maauimalan altaat ovat normaalisti avoinna. Sisäänpääsyrajoitusten lisäksi yksittäisten altaiden käyttäjämäärää rajoitetaan Nyt kaikki HSL-alueen bussit kuuluttavat seuraavan pysäkin Kaikki HSL-alueen bussit pienkalustolla ajettavia lähibusseja lukuun ottamatta kuuluttavat nyt seuraavan pysäkin. Kuulutusten saaminen busseihin ja raitiovaunuihin toteuttaa näkövammaisten pitkäaikaisen toiveen, ja kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä. H SL on ottanut toukokuussa käyttöön seuraavan pysäkin kertovan kuulutuksen kaikissa tilaamansa liikenteen busseissa paitsi pienkalustolla ajettavissa lähibusseissa. Ensimmäiset kuulutukset tulivat raitiovaunuihin kesällä 2018. Ensimmäiset runkolinjojen bussit alkoivat kuuluttaa samana syksynä. Näkövammaiset ovat toivoneet kuulutuksia busseihin ja raitovaunuihin jo pitkään. Näkövammaisten Liitto teetti vuonna 2009 tuhannelle hengen kyselyn, jossa lähes kaikki vastaajat toivoivat kuulutuksia. – Tulos oli yksi kannustin siihen, että kuulutukset olivat hankelistalla alusta lähtien, kun HSL ryhtyi noin kahdeksan vuotta sitten rakentamaan uutta lippuja informaatiojärjestelmää, informaatiosuunnittelija Joona Packalén kertoo. – Kun kuulutuslaitteistojen laajempi käyttöönotto pääsi alkuun, edessämme oli teknisiä haasteita siitä alkaen, että busseja on yli kahtakymmentä eri mallia ja mallienkin sisällä eroja riippuen valmistusvuodesta. Kun kuulutukset oli otettu käyttöön raitiovaunuissa ja ensimmäisissä runkolinojen busseissa, emme heti kiirehtineet eteenpäin vaan keräsimme kokemuksia kuulutuksiin liittyvistä käytännön haasteista. Näkövammaisen matkanteko entistä rennompaa Näkövammainen ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n oikeuksienvalvontatoimikunnan jäsen Merja Hanski on kuulutuksiin tyytyväinen. – Olen kulkenut busseilla ja ratikoilla lähes päivittäin yli 40 vuotta. Minun piti ennen kuulutusten tuloa matkustaa erittäin skarppina, jotta osasin jäädä oikealla pysäkillä pois. Nyt voin matkustaa rennommin. Kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä kuin näkövammaisia, esimerkiksi ikäihmisiä, lapsia ja matkailijoita. Bussien ja ratikoiden kuulutukset lukee näyttelijä Alma Pöysti. Ääni valittiin vuonna 2015 neljästä eri vaihtoehdosta, joita HSL testasi liikkuvissa kulkuvälineissä yhdessä asiakkaiden kanssa. Loppujen lopuksi ääneksi valittiin asiakkaiden toivomus. Kehitystyö jatkuu Vaikka HSL:n liikenne onkin nyt lähes kauttaaltaan kuulutusten piirissä, työ niiden parissa ei pääty. – Kuulutus saattaa tulevaisuudessa kertoa myös vaihtoyhteyksistä tai esimerkiksi sen, onko seuraavana vuorossa päätepysäkki, Joona Packalén kertoo. Merja Hanski kannustaa viemään ideoita eteenpäin. – On näkövammaiselle hankala paikka, jos hän aikoo jäädä kulkuvälineestä pois, mutta pysäkki on tilapäisesti pois käytöstä ja bussi tai ratikka vaan jatkaa menoaan. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa kuulutus olisi erittäin tervetullut. altaiden koon mukaisesti. Uimavalvojat seuraavat altaiden käyttäjämääriä ja ohjeistavat asiakkaita tilanteen mukaan. Tulevana kesänä maauimaloihin ei myydä kausikortteja rajoitusten ja poikkeusjärjestelyiden vuoksi. Maauimaloihin myydään ainoastaan kertalippuja sekä 10 kerran sarjakortteja. Aiemmista vuosista poiketen sarjakortti tai muut kortit eivät oikeuta sisäänpääsyyn jonon ohi. Lipputyypistä riippumatta kaikki kulkevat sisään saman jonon kautta. Toivomme asiakkailta malttia ja että jokainen huomioi poikkeustilanteesta aiheutuvat erityisjärjestelyt. Pirkkolan ja Itäkeskuksen uimahallit Maauimaloiden lisäksi Pirkkolan ja Itäkeskuksen uimahallit aukeavat kesäkuun alussa. Pirkkolan uimahalli avautui 150 henkilön sisäänpääsyrajoituksella (sis. henkilökunnan) 1.6. alkaen. Pirkkolan uimahalli pyritään pitämään poikkeuksellisen tilanteen vuoksi auki koko kesän ajan. Sen sijaan Pirkkolan Plotti ei avaudu kesän aikana johtuen viranomaisten edellyttämien teknisten ja rakenteellisten peruskorjausten suunnittelun vuoksi. Plotin pohjarakenteet ja viemäröinti uusitaan. Lopulliset korjaustyöt valmistuvat kesäksi 2021. Plotin ollessa suljettuna lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) pääsevät maksutta Pirkkolan uimahalliin ja aikuisetkin lastenlipun hinnalla (2,50€). Itäkeskuksen uimahalli avataan viikkoa myöhemmin 8.6. ja sisäänpääsy rajoitetaan 200 henkilöön. Uimahallien asiakasmääriä rajoitetaan myös tilakohtaisesti allasja liikuntatilojen osalta. Rajoituksia muutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan, mikäli tilojen turvallinen käyttö sitä edellyttää. Yrjönkadun ja Jakomäen uimahallit ovat kesän kiinni. Aika koronavirustestiin verkosta ? Koronavirustartuntaa epäilevä voi nyt tarvittaessa varata ajan koronavirustestiin verkossa tekemällä oirekyselyn osoitteessa omaolo. fi. Testiin voi hakeutua myös soittamalla koronavirusneuvontaan tai Päivystysapuun. Koronavirus tartuntaan sopivia oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, hajutai makuaistin menetys, ripuli tai vatsakipu. – Haluan kannustaa helsinkiläisiä, jotka kärsivät koronavirustartunnalle tyypillisistä oireista, hakeutumaan testiin, terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoo. – Sähköinen ajanvaraus helpottaa ja nopeuttaa koronatestiin pääsyä. Oirekyselyn voi tehdä verkossa vuorokauden ympäri. Toki olen iloinen myös siitä, että ammattilaisiamme vapautuu ajanvarauksesta muihin tehtäviin, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. Verkon kautta varattavia koronavirustestejä tehdään kulttuuritalo Stoassa Itäkeskuksessa. Stoan näytteenotto palvelee sekä arkisin että viikonloppuisin. Stoan näytteenottopiste toimii ajanvarauksella Stoa sijaitsee Itäkeskuksessa osoitteessa Turunlinnantie 1. Näytteenotto palvelee arkisin klo 8 -18 ja viikonloppuisin klo 12 -16. Testit tehdään Stoassa Työväenopiston tiloissa. Sisäänkäynti testiin ei ole kirjaston pääovesta vaan sivuovesta. Pääovella on opastus näytteenoton sisäänkäyntiin. Pyydämme asiakkaita saapumaan testiin ajoissa. Vartija päästää asiakkaat sisään näytteenottoon. Toinen tapa hakeutua koronavirustestiin on soittaa koronavirusneuvontaan, p. 09 310 10024 (arkisin klo 7-20) ja muina aikoina Päivystysapuun, p. 116 117. Kaikki helsinkiläiset hengitystieoireiset, lääkärin arviota vaativat potilaat, ohjataan koronaterveysasemille Laaksoon tai Malmille. Muilla terveysasemilla ei hoideta hengitystieoireisia.
• 6 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Ihmisluonnon mukaista on ajatella viisaasti ja toimia järjettömästi. Anatole France (1844 – 1924) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 23 KE 3.6. Viola, Orvokki TO 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo PE 5.6. Sulevi LA 6.6. Kyösti, Kustaa SU 7.6. Suvi, Roope, Robert VIIKKO 24 MA 8.6. Salomon, Salomo TI 9.6. Ensio KE 10.6. Seppo TO 11.6. Immi, Impi PE 12.6. Esko LA 13.6. Raili, Raila SU 14.6. Pihla, Kielo VIIKKO 25 MA 15.6. Vieno, Moona, Viena TI 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä Joh. 14:15-21 Jeesus sanoi: ? ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.” (Joh. 14:15-21) Maailma on yksi suuri koulun piha. Jotkut leikkivät keskenään, jotkut viettävät välitunnit yksin, jotkut yrittävät karata koulun pihalta pahantekoon, kun välituntivalvontaa suorittava opettaja ei näe. On opettajia, jotka puhuvat lapsille ja puuttuvat kiusaamiseen. On opettajia, jotka eivät ole kiinnostuneet pihan lasten asioista. On niitä lapsia, jotka näkevät, että toisia kiusataan, mutta eivät puutu. Suurin osa meistä on heitä. Ja on niitä, jotka puolustavat. Ja sitten kello yhtäkkiä soi ja pelit on päättyneet. Olin 9-vuotias, kun marjapuuronvärinen piponi otettiin hattuhyllyltä koulun käytävällä ja isommat oppilaat alkoivat heitellä sitä pääni yli niin, etten voinut sitä saada kiinni. Sitten paikalle tuli meitä kaikkia pidempi ja vanhempi Mikko, joka nappasi pipon ilmasta ja antoi sen minulle. Puolustaja. Orpo olo, se on sellainen, kun olet jäänyt yksin ja tuntuu, että kukaan ei ole sinun puolellasi. Pipoasi heitellään ilmassa. Orvolla ei ole vanhempia elossa. Vanhempi on yleensä lapsen ensimmäinen puolustaja. Orvolla voi olla muitakin puolustajia, mutta aikuisen puutteesta ja yksinjäämisen tunteesta sanonta lienee juurensa saanut. Maailmassa on kaikki mitä me tunnemme ja tiedämme. Maailmasta me oppimme saamme. Sitten on se koulun pihan jälkeinen maailma. Se jota voimme vain aavistella. Se suuri rakennus, jonne kaikki lapset kellon soitua pariovista käyvät. Tässä maailmassa meidän on oltava kuin Mikko. Puolustettava toisiamme. Koska on vain tämä maailma aikaa saada tuntea, kun joku puolustaa. Tämän maailman pihoilla Puolustaja on opittava tuntemaan. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee toistaiseksi pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. ? Kaikki viikkotoiminta on tauolla toistaiseksi. Saat ajantasaisimmat tiedot infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai Facebook-sivuiltamme, kts. osoitteet yllä. Jumalanpalvelukset toimitetaan ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Voit seurata niitä Facebook-sivuillamme tai verkkosivuillamme. Jumalanpalvelukset: su 7.6. Hartikainen, Lamminen. Su 14.6. Kuusisalo, Valtonen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkoston jumalanpalvelukset lähetetään osoitteessa www.verkosto.net sunnuntaisin klo 16.30 alkaen ja keskiviikkoisin klo 21. Lapset ja perheet Pop up -perhekahvila Munkkiniemen kirkolla to 4.6. ja to 11.6. klo 10–11.30 sekä ma 8.6. klo 15–15.30. Tule tapaamaan tuttuja ja hörppäämään kahvit. Vetäjänä Leena Eronen. Tutustu Facebookissa Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -sivuun. Löydät sieltä ajanvietettä perheille. Teiska tuli taloon Seurakunnan uusi nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola haluaa kehittää varhaisnuorisotyötä Teijo ”Teiska” Junnola aloitti Munkkiniemen seurakunnan uutena nuorisotyönohjaajana toukokuun alussa. M unkkiniemen seurakunnan uusi nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola on innoissaan. Tällä viikolla hän pääsee vihdoin työskentelemään tenavien kanssa, kun alakouluikäisten lasten kesäleirit ovat pyörähtäneet käyntiin. Koronaviruksen vuoksi Junnolan töiden aloitus Munkkiniemessä on ollut hieman tavallista haastavampaa: poikkeusaika pisti toimintoja tauolle, ja esimerkiksi rippileirien toteutus oli pitkään epävarmaa. Leirit päätettiin Munkkiniemessä lopulta kuitenkin toteuttaa tarkoin turvallisuusja hygieniaohjeistuksin. Junnola odottaa hyvillä mielin leirityöskentelyä. – On mahtavaa työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Alakouluikäisten kanssa on yksinkertaisesti hauskaa olla. Minulle tämä on kutsumusammatti, Lappeenrannassa syntynyt ja Nastolassa varttunut mies tuumaa. Vahva seurakuntayhteys nuoresta asti Teijo Junnola eli Teiska tuli Munkkiniemeen Lauttasaaren seurakunnasta, jossa hän työskenteli rapiat 30 vuotta nuorisotyönohjaajana. Nuorisotyönohjaaja ei tosin ollut Junnolan ensimmäinen ammatti, vaan huonekaluverhoilija. Sisimmässään Junnola kuitenkin tunsi haluavansa tehdä jotakin muuta. Se tunne oli lähtöisin jo teini-iästä. Rippikoulusta lähtien Teiska on kokenut vahvaa seurakuntayhteyttä. Koti ei ollut hengellinen, vaan yhteys syntyi hänen sisällään. Jo nuorena hän pohti, voisiko hän olla sellaisessa työssä, jossa hän voisi palvella Jumalaa. Elämä kuljetti ensin muihin hommiin. Sopivan tilaisuuden avauduttua Junnola kuitenkin lähti iltakouluun täydentämään perusopintojaan, jotta hänellä olisi mahdollisuus hakeutua ammatilliseen nuorisotyönohjaajan koulutukseen. Junnola valmistui Järvenpään Luther-opistosta vuonna 1987, ja pääsi saman tien Lauttasaareen töihin. 60 vuotta täytettyään Junnola ehti olla hetkisen eläkkeellä, mutta halu olla työelämässä ei ollut vielä sammunut. Työnkuva edellisessä työpaikassa ei kuitenkaan enää vastannut Junnolan toivomuksia, joten hän otti pienen hengähdystauon. Munkkiniemen seurakunnan avoin nuorisotyönohjaajan paikka tuli sopivasti eteen. Paikka on määräaikainen ja täytetty nyt vuoden loppuun saakka, mutta varsinkin työn jatkuvuuden kannalta Junnola toivoo saavansa pestille jatkoa. Alakouluikäisten kerhoja voisi kokeilla Teiskan työuran ensimmäiset 15 vuotta olivat varhaisnuorisoja nuorisotyön kulta-aikaa, jolloin järjestettiin esimerkiksi paljon erilaisia leirejä ja osallistujia riitti. Sittemmin lasten ja nuorten harrastukset kodin ulkopuolella ovat lisääntyneet, ja seurakunnan toimintaan on ollut entistä haastavampaa saada väkeä. Junnola kuitenkin uskoo, että Munkkiniemessä kannattaisi kokeilla jonkinlaista harrastekerhotoimintaa alakouluikäisille. Esimerkiksi kokkitai sählykerho ovat olleet Lauttasaaressa kohtuullisen suosittuja vielä viime vuosinakin. – Pyrin tuomaan varhaisnuorisotyötä esille. Myös varhaisnuorten leirejä voisi järjestää yhteistyössä vaikkapa Pitäjänmäen seurakunnan kanssa. Uskon, että leirit ovat lapsille hyvä kokemus, Junnola tuumaa. Aivan ensimmäiseksi Teiskalla riittää kuitenkin vielä paljon opeteltavaa uudessa työpaikassa. Erilaiseen toimintaympäristöön hyppääminen vaatii totuttelua, kun takana on pitkä rupeama toisessa seurakunnassa. – On opiskeltava nyt uudenlainen tyyli ja tapa toimia, hän toteaa. Teksti ja kuva Sari Arffman HOK-Elannolle 1000 kesätyöntekijää K esätyöntekijöiden määrä on epidemiatilanteen vuoksi aikaisempia vuosia pienempi. Tarve kesätyöntekijöille on myös hieman pienempi, sillä HOK-Elannon ravintolatoimialan kaikki noin 800 työntekijää siirtyivät työskentelemään päivittäistavarakaupan ketjuihin ravintoloiden sulkeuduttua. – Kesätöillä on iso taloudellinen merkitys koululaisille ja opiskelijoille ja he myös mahdollistavat vakituisen henkilöstömme vuosilomien pitämisen, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen. Kesätyöntekijät saavat kattavan kuvan kaupan toimipisteiden työtehtävistä, vaikka he eivät itse kaikkia ammattitehtäviä vielä pääse tekemään. HOK-Elannolla pääsee myös näkemään vähittäiskaupan laajan digitalisoitumisen sekä verkkokaupan tuomat uudet työtehtävät ja prosessit.
• 7 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu HUS:n Meilahden kampuksen kehittäminen jatkuu T oimintojen yhdistämisestä ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä. Siksi on perusteltua esittää Helsingin kaupungille sellaisen valmistelun käynnistämistä, jossa loppuvuoden 2020 aikana luodaan toteutussuunnitelma HUSin ja Helsingin psykiatrian alan toimintojen yhdistämiseksi. Meilahti säilyy tärkeimpänä Hallitus merkitsi tiedoksi Meilahden sairaala-alueen pitkän aikavälin toimintaja tilasuunnitelman, joka ulottuu 2030-luvun alkuun saakka. Meilahden kampusta kehitetään jatkossakin kansainvälisesti merkittävänä yliopistosairaalakokonaisuutena. Päivystyksellisen ja elektiivisen toiminnan lisäksi Meilahti toimii myös lääketieteellisen tutkimuksen keskuksena. HUSin ja Helsingin yliopiston tiivis kumppanuus ja yhteistyö kampuksella mahdollistaa laajan tutkimustyön ja opetuksen kehittämisen ja toteuttamisen. Meilahti ja kaksi muuta kampusta, Jorvin ja Peijaksen sairaalat, muodostavat yhdessä HUSin muiden sairaanhoitoalueiden sairaaloiden kanssa toimintavarman kokonaisuuden, jossa sairaaloiden työnjako perustuu eri potilasryhmien tarpeisiin ja keskittämisen tuomiin etuihin. Meilahden sairaala-alueen toimintasuunnitelmassa ehdotetaan olemassa olevan investointisuunnitelman lisäksi useiden rakennusten peruskorjaamista sekä myös muutamia uudisrakennuksia. Näistä merkittävimpiä ovat Tornisairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus ja kokonaan uuden keskuskeittiön ja henkilöstöravintolan rakentaminen. Siltasairaalan valmistumisen jälkeen on kokonaan uusien toimintojen lisääminen kampukselle jo varsin haasteellista muun muassa liikennejärjestelyjen vuoksi. Vihdintien ja Huopalahdentien ympäristössä voimalinjojen siirto S ähkönsiirtoratkaisu luo kokonaisratkaisuna suunnitelmallisen, teknisesti toteuttamiskelpoisen ja muuhun rakentamiseen soveltuvan, joustavan aikataulun edellytykset. Ratkaisu hyödyttää kaikkia osapuolia ja on kokonaistaloudellisesti edullinen. Alueen asemakaavoitus on ohjelmoitu aikavälille 20192028 (Valion alue, Vihdintien itäpuoli, Turunväylän liittymäalue). Pikaraitiotien ja kaupunkibulevardin aikataulutavoitteita ovat hankepäätös valtuustokaudella 2020 ja rakentamisvalmius 2020-luvun puolivälissä. Sopimusosapuolet ovat kaupunki, Helen Sähköverkko Oy ja Fingrid Oyj. Osapuolet ovat laatineet yhdessä syksyllä 2018 alkaneen ja keväällä 2019 valmistuneen selvityksen Helsingin alueen sähköverkon siirtoja verkostoratkaisusta. Keväällä 2019 käynnistettiin neuvottelut sekä Vihdintien ja Huopalahdentien Bulevardikaupungin uuteen maankäyttöön liittyvien 110 kV verkoston järjestelyistä että 400 kV kantaverkon rakentamisen aikaistamisesta ja ne ovat edenneet suunnitellusti selvityksen pohjalta. Neuvottelujen aikana kaupunki on teettänyt kaksi konsulttityötä teknisten erikoissisältöjen varmistamiseksi. Neuvottelujen tavoitteena oli löytää ratkaisu, joka ottaa huomioon Helen Sähköverkko Oy:n verkon toimintavarmuuden ja kapasiteetin riittämisen, kaupungin kehittyvän maankäytön edellyttämät 110 kV:n verkon johtosiirrot ja Pitäjänmäen sähköaseman siirron uudelle sijainnille sekä Fingrid Oyj:n 400 kV:n kantaverkon investoinnin aikaistamisen (6-10 v) aiheuttamat kustannukset. Sopimuksen sisältö ja tarkoitus Sopimusalue käsittää seuraavat osa-alueet: 1) Pitäjänmäen sähköaseman siirto 2) osittaiskaapelointi Pitäjänmäen sähköasema Kannelmäki, 3) osittaiskaapelointi Pitäjänmäen sähköasema – Meilahti sekä 4) Länsisalmi Viikinmäki 400 kV ja muuntoasema. Lisäksi sopimuksen puitteissa käynnistetään Pitäjänmäki Viikinmäki sähkölinjan osittaisen maakaapeloinnin suunnittelu. Tavoitteena on käynnistää avojohtojen maakaapelointi Huopalahdentien alueella 2025 Bulevardikadun rakentamisen yhteydessä. Myös aloitusmahdollisuutta 2024 selvitetään seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Avojohtojen maakaapeloinnin on tavoitteena jatkua Vihdintielle Bulevardikadun rakentamisen yhteydessä siten, että se on valmis aikavälillä 20272029. Pitäjänmäen sähköaseman siirto uudelle sijainnille toteutetaan siten, että asema on valmis käyttöönotettavaksi aikavälillä 2027-2029. 400 kV kantaverkon rakentaminen välille Länsisalmi-Viikinmäki sekä Viikinmäen muuntoasema tulevat olemaan käyttövalmiina vuoden 2026 loppuun mennessä. Menetetyn sähkönsiirtokapasiteetin korvaus määritetään korvattavan kapasiteetin suhteellisena määränä toteutettavasta lisäkapasiteetista. Kantaverkkoinvestoinnin aikaistukseen liittyvä korvaus määritetään aikaistusvuosien suhteessa. Kunkin osavaiheen toteutuksen ajankohta vaikuttaa korvaussummaan siten, että kaupungin osuus kustannuksista on toteutusajankohdasta riippuen arviolta 45-48 miljoonaa euroa. Mikäli Huopalahdentien maakaapeloinnin toteutusaikataulua nopeutetaan, saatetaan joutua kytkemään maakaapeli vanhaan sähköasemaan, josta aiheutuu lisäkustannuksia (arvio 2 M€). Helen Sähköverkko Oy:n ja Fingrid Oyj:n arvioidut osuudet kustannuksista ovat samat kuin kaupungin, eli kummankin osuus 45-48 miljoonaa euroa. Vihdintien ja Huopalahdentien Bulevardikaupungin kaavarungon kustannusarvio kaupungin muut investointien osalta on kokonaisuudessaan noin 260 miljoonaa euroa. Tähän summaan ei sisälly nyt esitettävästä sopimuksesta johtuvat kustannukset. Alue käsittää n. 700 000 k-m? rakennusmassan, josta asumista on 550 000 k-m?. Alueesta saatava rakennusoikeuden arvo sekä maankäyttökorvaukset ovat arviolta 360 miljoonaa euroa, eli sen toteuttaminen on kaupungin kannalta taloudellisesti perusteltua. Jotta ko. alue voidaan aikaistaen ottaa käyttöön sopimuksessa mainituilla sähköverkkoon liittyvillä järjestelyillä, investointi on kaupungin kannalta rakentamisen aikatauluriskejä vähentävä ja maankäytön muutosta edistävä toimenpide. Nyt esitettävän sopimuksen mahdollistama rakentamisen aikaistus on kaupungin edun mukaista. Viiden vuoden aikaistuksen hyöty kaupungille olisi laskennallisesti 90 miljoonaa euroa ja 10 vuoden aikaistuksen hyöty puolestaan 160 miljoonaa, eli rakentamisen aikaistaminen on aikaistetun tontinluovutuksen tulojen kannalta varsin kannattavaa. Helsinki-apu kuljettaa kauppakassin kotiin T oukokuinen aamuaurinko paistaa kirkkaasti Munkkivuoren kirkon aulaan. Paikalle saapuu pian pieni vapaaehtoisten joukko. Koolla on väkeä, joka omalta osaltaan mahdollistaa Helsinki-avun toteutumisen Munkkiniemen seurakunnan alueella. Helsinki-avun Munkkiniemen koordinaatiopisteen koordinaattorit Heidi Karvinen ja Marjo Sjöblom jakavat kauppalistoja vapaaehtoisille. Tänä aamuna paikalla ovat Lasse Björses, Heikki Ahokas, Mikko Myllynen ja Sirpa Välikangas sekä diakoniaopintoihin kuuluvaa harjoittelua seurakunnassa suorittava Tiina Harju. Hetken kuluttua he suuntaavat läheiseen kauppaan keräämään ostokset niille vanhuksille, jotka eivät koronarajoitusten vuoksi saisi asioida itse kaupassa. Asiakkaat ovat tilanneet ja maksaneet ostokset etukäteen. Ostoksia keräillään ja jaetaan kahdesti viikossa. – Toivottavasti vanhuksia ei unohdeta, kun koronaepidemia on ohi, tuumaa Lasse Björses ja lähtee kauppalistan kanssa Munkkivuoren ostoskeskusta kohti. Karanteeni herätti auttamishalun Björses on tavallinen munkkalainen, joka halusi astua mukaan vapaaehtoisten remmiin Helsinki-avusta kuultuaan. Koko vapaaehtoisten joukkoon kuuluu Munkkiniemessä yhteensä noin 15 henkeä. Osa heistä on omista työtehtävistään väliaikaisesti poissa olevia kaupungin työntekijöitä, osa muita vapaaehtoisia. – Olin itse karanteenissa maaliskuussa. Halusin auttaa heti, kun pääsin pois neljän seinän sisältä ja kun siihen tuli mahdollisuus. Ymmärrän vanhusten tilannetta. Monelle tämä aika on varmasti ollut vaikeaa, Björses miettii. – Tämä on osoittanut, että asioita saadaan järjestettyä aika nopeastikin, jos on halua. Toivottavasti opit eivät unohdu. Yhteydenotot ovat tärkeitä Björses tuli toimintaan mukaan heti, kun Helsinki-apu käynnistyi, eli maaliskuun lopussa. Nyt elintarvikkeiden keräily kaupassa hoituu jo rutiinilla, vaikka toisinaan tilatun tuotteen paikkaa hyllyssä saa etsiä aika pitkään. Jos haluttua tuotetta ei löydy, avuksi tulee Tiina Harju. Hän koordinoi keräilyä kaupassa. Ensin tutkitaan, mikä voisi olla sopiva korvaava tuote, ja jos sitäkään ei löydy, hän soittaa asiakkaalle. – Olen ajatellut, että soitto on pieni juttu, ja se on paitsi asiakaspalvelua, myös diakoniatyötä. Se voi olla ainoa yhteydenotto tälle ihmiselle koko päivänä, hän tuumii. Yleensä yhdelle asiakkaalle keräillään lähes kolme kauppakassia. Asiakkailta saa kiitoksia Kun tuotteet on saatu kerättyä ja pakattua kasseihin, ne annetaan jakelijan huomaan. Antti Vanhoja odottaa sähköskootterin kanssa kaupan edessä. Postilta lainaksi saatu peli on ollut kätevä väline kauppakassien viemiseen asiakkaiden oville. Aluksi vapaaehtoiset veivät kauppakassit asiakkaille kävellen. Vanhoja saa ostoksia viedessään asiakkailta paljon kiitosta. – Tämä on mielekästä työtä. Tavallisesti teen vapaaehtoistyötä nuorten parissa Saappaassa ja nuorisotalo Snellussa. Kun se toiminta on nyt tauolla, ilmoittauduin tähän. Diakoniatyön tarve lisääntynyt Helsinki-apu on ahmaissut Munkkiniemen seurakunnan diakonien Heidi Karvisen ja Heli Erkkilän työajan lähes kokonaan viime kuukausien aikana. Karvisen vastuulla on koordinaatiopisteen käytännön organisointi. Hän välittää jakelijoita ja keräilijöitä, perehdyttää heitä tehtäviinsä ja on heille tukena. – On ollut hienoa huomata, että innokkaita avuntarjoajia löytyy myös nuoremmista, työikäisistä ihmisistä. Meidän vapaaehtoiset ovat yleensä vanhempaa porukkaa, mutta riskiryhmäläisinä he eivät voi tähän toimintaan osallistua. Koronaepidemia on lisännyt muutenkin diakoniatyön tarvetta, sillä toimeentulo on monilla tiukilla lomautusten ja irtisanomisten vuoksi. Myös henkistä tukea kaivataan: moni kärsii yksinäisyydestä ja ahdistuneisuudesta. Heli Erkkilä pyrkiikin varaamaan välillä aikaa asiakassoitoille, jotka korvaavat nyt tauolla olevia kotikäyntejä. Teksti ja kuvat: Sari Arffman Antti Vanhoja (oikealla) kuljettaa kauppakassit asiakkaiden oville. Aiemmin kuljetuspelinä oli Postilta lainattu skootteri, nyt kaupungilta on saatu käyttöön henkilöauto. Mikko Myllynen ja Tiina Harju ovat keräilleet ostokset. Helsinki-apu ? Helsinki-apu on keskustelu- ja kauppa-apupalvelu yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Väliaikainen palvelu, jonka ovat järjestäneet Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä koronaepidemian ajaksi. Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän työntekijät soittavat yli 75-vuotiaille kaupunkilaisille ja kysyvät avuntarvetta. Puhelut kaupunkilaisille soitetaan arkisin klo 9-16. Yli 70-vuotiaat voivat myös itse soittaa numeroon 09 310 10020, jos on tarvetta asiointitai keskusteluavulle. Asiointiapu on tarkoitettu niille, joilla ei ole muita läheisiä apuna. Seurakunnat ja kaupunki ovat myös koonneet voimia yhteen perheiden auttamiseksi. Helsingin kaupungilla on keskitetty lapsiperheiden sosiaalineuvonta numerossa 09 310 15454 (ma–pe klo 9–12), josta perheet voivat kysyä apua. Numerosta ohjataan eteenpäin kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen palvelujen piiriin.
• 8 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Leikkipuistojen kesätoiminta Koivusaaren metroasema remontissa kesä-heinäkuun Y hdelle kesäleirille voi osallistua 8-10 lasta ja kullakin leirillä on oma ohjaaja. Kesäleiritoimintaa järjestetään väljästi ja toiminta järjestetään pääasiassa ulkotoimintana. Leikkipuiston sisätilat on varattu vain leiriläisten käyttöön. Leikkipuistoissa ei järjestetä avoimen varhaiskasvatuksen ohjattua toimintaa pikkulapsiperheille, eikä yleisötilaisuuksia, tapahtumia tai juhlia. Leikkipuistojen kahluualtaita ei täytetä vedellä tänä kesänä. Perheiden käytössä on leikkipuiston kiinteät leikkivälineet. Helsinki-kanavalla ja leikkipuistojen Facebook-sivuilla julkaistaan päivittäin Tänään leikitään leikkipuistossa -ohjelmasarjaa toiminnallisista tuokioista eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kesäruoka alle 16-vuotiaille Leikkipuistojen kesäruokailua järjestetään 1.6. 7.8 auki olevissa leikkipuistoissa. Puistot, joissa kesäruokailua on, julkaistaan ensi viikon 22 aikana osoitteessa hel.fi/leikkipuistojen-kesa. Maksuttomaan kesäruokailuun ei tarvitse ilmoittautua. Kotoa otetaan kesäruokailuun mukaan juomapullo ja lusikka/ haarukka. Ruoka tarjotaan kertakäyttölautaselle hyvän hygienian ja puhtauden vuoksi. Kertakäyttölautasen saa leikkipuistosta. Lapsen ruokalautasta käsittelee vain ruoan jakaja suojahansikkain ja lapsi/huoltaja. Leikkipuistojen sisätilat, kuten wc ja vesipisteet, eivät ole puistoruokailuun osallistuvien käytettävissä. – Kesän puistoruokailu on odotettu ja tärkeä palvelu lapsiperheille ja koululaisille. Poikkeustilanteessa lasten kesäruokamahdollisuuden merkitys vahvistuu ja tarjoaa arjen helpotusta ja hyvinvointia perheille, sanoo leikkipuistoja iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna. Puistoruokailun järjestämisessä kiinnitetään erityistä huomiota väljyyteen ja hygieniaohjeistuksiin. Puistoruokailuun osallistuvien on noudatettava puistojen turvallisuusohjeita sekä hyvää käsihygieniaa ja ruokailtava pienissä ryhmissä. Ruoka jaetaan puistoissa useammasta eri pisteestä ja ruokajonoissa on noudatettava turvavälejä. Leikkipuistojen henkilökunta opastaa ja ohjaa kesäruokailijoita. Kesäruokailun käytännön järjestelyistä tiedotetaan etukäteen asiakkaille leikkipuistojen kesäsivustolla. Leikkipuistossa on runsaasti käsihuuhdetta käytettävissä, mutta on tärkeää, että lasten kädet on pesty kotoa lähtiessä. Vanhempien tulee huolehtia lastensa käsihygieniasta. Leikkipuiston wc:t ovat käytettävissä. Kotoa voi ottaa mukaan vesipullon ja saippuaa käsien pesua varten. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala seuraa hallituksen antamia ohjeita ja ottaa ne huomioon kesäruokailun organisoimisessa ja järjestämisessä. Koivusaaren metroasema on uusimisen ajan suljettuna matkustajilta 1.6.-5.8.2020, jolloin metrojunat ajavat Koivusaaren aseman ohi pysähtymättä. M etro kulkee muilta osin normaalisti lattian uusimisen aikana. Uusiminen tehdään lattiamateriaalissa havaittujen halkeamien vuoksi. Alueen vaihtoehtoisina yhteyksinä toimivat bussilinjat 20 ja 104. Vaihtoehtoiset yhteydet alueella Metroaseman lattian uusimisen aikana vaihtoehtoisena yhteytenä Katajaharjun ja Isokaaren alueille on bussilinja 20. Bussilla 20 pääsee Lauttasaaren ja Ruoholahden metroasemille. Metrolla länteen ja Ruoholahtea pidemmälle itään matkustavan kannattaa vaihtaa metroon Lauttasaaren asemalla. Siellä helpoin vaihto metron ja bussin välillä on Gyldénintiellä aseman A-sisäänkäynnillä, jonka edessä bussi 20 pysähtyy laitureissa 1 ja 2. Bussi pysähtyy myös Lauttasaarentien laitureilla 3 ja 4, joilta kävelymatka metroon on hieman pidempi. Koronavirustilanteen vuoksi matkustajamäärät ovat laskeneet Koivusaaren aseman lähialueella. Matkustajamäärien takia bussiyhteyksien vuoroväli pidetään aiemmin ilmoitetusta poiketen Katajaharjun ja Lauttasaaren aseman välillä nykyisten aikataulujen mukaisena myös Koivusaaren aseman sulkemisen aikana. HSL:n bussiliikenteessä on siirrytty supistettuun kesäliikenteeseen 20.4. alkaen, mikä tarkoittaa Koivusaaren yhteyksien osalta, että bussi 20 kulkee arkisin 15 minuutin ja viikonloppuisin 20 minuutin välein. Bussin 20 matka-aika Koivusaaren asemaa lähimmiltä pysäkeiltä Isokaarella (Vaskiniementie H1036/ H1037) Lauttasaaren asemalle on n. 5 minuuttia ja linjan päätepysäkiltä Katajaharju H1040 n. 8 minuuttia. Espoon Hanasaaren ja Länsiväylän alueen matkustajia palvelee myös bussilinja 104, joka kulkee Lauttasaaren metroasemalta Lauttasaarentietä ja Länsiväylää pitkin Westendin kautta Haukilahteen. Bussi 104 käyttää Lauttasaaren asemalla Lauttasaarentien pysäkkejä eli laitureita 3 ja 4 metron B-sisäänkäynnin läheisyydessä. Koivusaaren asemaa lähimmät bussin 104 pysäkit ovat pysäkit Katajaharju H1066/ H1067 Lauttasaarentiellä. Bussi 104 käyttää Hanasaaren kohdalla pysäkkejä Hanasaari E2205/E2332. Bussin 104 matka-aika pysäkeiltä Katajaharju H1066/H1067 Lauttasaaren asemalle on n. 2 minuuttia. Hanasaaressa käytössä ovat lisäksi kesälläkin ruuhka-aikaan Länsiväylää liikennöivät bussit sekä kaupunkipyöräasema. Vaihtoehtoisten yhteyksien tarkemmat aikataulutiedot ovat jo nyt nähtävissä myös HSL:n Reittioppaassa, kun matkustusajankohdaksi valitsee 1.6. tai sen jälkeisen ajan. Aseman työmaa Koivusaaren asema suljetaan lattian uusimisen ajaksi, jotta uusiminen saadaan tehtyä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Näin toimimalla työmaan aiheuttama haitta voidaan keskittää pienempien matkustajamäärien kesäkauteen. 1.6. alkaen metrojunat eivät enää pysähdy asemalla ja Koivusaaren aseman sisäänkäynti suljetaan.Työt alkavat työmaan perustamisella sekä purkuja suojaustöillä. Purkuvaihe kestää noin neljä viikkoa, jonka kanssa tehdään osittain samanaikaisesti lattiarakenteen pohjatöitä neljän viikon ajan. Pohjatöiden edettyä alue kerrallaan aloitetaan uusien lattialaattojen ja -opasteiden asennus. Lopuksi suoritetaan tarvittavat viimeistelytyöt, loppusiivous ja työmaan purkaminen, jonka jälkeen asema on valmis avattavaksi matkustajaliikenteelle. Korjaustyöt tullaan tekemään tehokkaasti ja turvallisesti niin että aseman ohi kulkeva metroliikenne ei häiriinny ja työn kesto olisi mahdollisimman lyhyt. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Aseman hissit ja sisääntuloaula ovat korjaustöiden ajan työmaakäytössä. Lauttasaaren sillan perusparannus keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. H elsinki haluaa hoitaa katutyöt entistä sujuvammin ja parantaa kaupunkilaisten kokemusta katutyömaista. Kaupunki on julkaissut tyomaaopas.fi-sivuston, jonka avulla katutyömaat on mahdollista suunnitella ja toteuttaa niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisten arkeen. Opas on suunnattu niin katutyömaiden tilaajille ja suunnittelijoille kuin urakoitsijoillekin. Oppaassa määritellään uudet kriteerit muun muassa työmaiden opasteille, poikkeusjärjestelyille ja siisteydelle. Hyvä työmaakokemus yhteiseksi tavoitteeksi Opas neuvoo, miten kaupunkilaisten näkökulma huomioidaan työmaajärjestelyissä. Niillä on suuri merkitys, sillä joukkoliikenteen solmukohtaan osuessaan lyhytkestoinenkin työmaa voi vaikuttaa tuhansiin kaupunkilaisiin. – Helsingin työmailla on valtava määrä eri toimijoita. Nyt on tärkeää, että kaikki sitoutuvat työmaakokemuksen parantamiseen ja haittojen vähentämiseen. Opas antaa tähän hyvät eväät ja on samalla hyvä esimerkki siitä, miten maailman toimivinta kaupunkia rakennetaan arjessa, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Konkreettinen keinovalikoima työmaakokemuksen parantamiseen Työmaakokemuksen oppaassa on konkreettisia ja testattuja keinoja kaikkien työmaiden läheisyydessä liikkuvien huomioimiseen. Teknisten seikkojen lisäksi opas neuvoo lähialueen asukkaiden ja yritysten tarpeiden huomioimisessa ja viestinnässä. Opas sisältää myös karttatyökalun, jonka avulla voi arvioida oman työmaansa vaikuttavuutta suhteessa lähialueen asukkaisiin, joukkoliikenteeseen, yrityksiin ja palveluihin. Lisäksi työkalu kertoo, onko alueella muita kaivutöitä käynnissä. Keinot hyvän työmaakokemuksen saavuttamiseksi riippuvat työmaan vaikuttavuudesta. Jos työmaalla on suuria vaikutuksia ympäristöönsä ja se aiheuttaa merkittävää haittaa kaupunkilaisille, myös vaadittavien järjestelyjen määrä kasvaa. Kaupunki voi edellyttää paljon haittaa aiheuttavilta Helsingin katutyöt sujumaan paremmin Helsingin katutyöt sujumaan paremmin uuden oppaan avulla uuden oppaan avulla työmailta esimerkiksi urakoitsijan omaa viestintävastaavaa, kaupunkilaisista koostuvaa työmaaraatia tai oppaita neuvomaan ihmiArvokas asemapuisto asemasillan itäpuolella vanhoine rautatierakennuksineen suojellaan. P itäjänmäen asemamiljööseen kuuluvat, nykyisin rautatien liikennealueella sijaitsevat puurakennukset osoitteessa Pitäjänmäentie 40 suojellaan ja niille muodostetaan omat tontit. Uuden korttelin asuntokerrosalaa on yhteensä 22 880 k-m2 ja liikekerrosalaa 1 920 k-m2. Asukasmäärän lisäys on n. 570 asukasta. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Sulkapolun valo-ohjattu risteys muutetaan nelihaararisteykseksi palvelemaan uutta raIlmakuva alueesta. Kuva: Helsingin kaupunki, asemakaavoitus, läntinen yksikkö. Pitäjänmäen asemakaavan muutos tuo lisää kauppapaikkoja
• 9 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman eteenpäin K aupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman hyväksymistä kokouksessaan 25.5. Kaupunginhallitus päätti myös pääomittaa Oy Apotti Ab:ta 2,8 miljoonalla ja antoi lausuntonsa Vantaan yleiskaavasta. Laakson yhteissairaala on Helsinkiin Laakson sairaala-alueelle Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteishankkeena toteutettava psykiatrinen ja somaattinen sairaala. Hanke toteutetaan vaiheittain vuosina 2021–2030. Hankkeessa toteutetaan tilat HUS:n ja Helsingin psykiatriselle sairaalahoidolle sekä noin puolelle Helsingin sairaalan tarvitsemista sairaansijoista. Lisäksi sairaalaan on tarkoitus toteuttaa tilat HUS:n vaativalle neurologiselle kuntoutukselle sekä näitä tukeville poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle, tutkimukselle ja hallinnolle. Hankesuunnitelman mukaan yhteissairaalassa on 922 sairaansijaa, joista 394 on somatiikan, 54 neurologisen kuntoutuksen, 444 psykiatrian ja 30 lastenpsykiatrian sairaansijaa. Lisäksi sairaalaan on suunniteltu 10 asumisvalmennuksen paikkaa. Rakentamiskustannusten arvonlisäveroton enimmäishinta on 838?000?000 euroa kustannustasossa marraskuu 2019. Asia etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Apottia pääomitetaan 2,8 miljoonalla Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 2 789 000 euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Oy Apotti Ab:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön tarkoituksena on vastata kuntien ja HUS:n käyttöön tulevan sosiaalija terveydenhuollon yhteisen asiakasja potilastietojärjestelmän toteutuksesta, käyttöönotosta sekä tuotannon aikaisesta toiminnasta. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 35,7 %. Yhtiön muut omistajat ovat Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (43,2 %), Vantaan kaupunki (12,2 %), Kirkkonummen kunta (2,3 %), Tuusulan kunta (2,3 %), Keravan kaupunki (2,1 %), Loviisan kaupunki (1,0 %), Kauniaisten kaupunki (0,5 %), Siuntion kunta (0,4 %) sekä Inkoon kunta (0,3 %). Kaupunginhallitus antoi lausunnon Vantaan yleiskaavasta Yleiskaavaehdotus on Helsingin kaupunginhallituksen mukaan hyvin perusteltu ja tukee pääkaupunkiseudun tavoiteltua kehitystä. Kasvun ohjaaminen kaupunkirakenteen sisään tukee kestävää liikkumista, parantaa kaupunkitilan laatua ja vastaa urbaanin asumisen kasvavaan kysyntään. Kansallismuseon uudisosa etenee nyt kaavoitukseen JKMM Arkkitehtien ehdotus Atlas. K ansallismuseon uudisosan toteutuminen Helsingin Mannerheimintien varrella tulee jälleen astetta lähemmäs, kun hankkeen kaavoitusvaihe käynnistyy. Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan, nykyisessä hallitusohjelmassa toteutettavaksi kirjattu kokonaisuus avautuu yleisölle vuonna 2025. Viime joulukuussa päättyneen arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehdit. Pääosin maan alle sijoittuva uudisosa yhdistyy museon historialliseen päärakennukseen, ja kokonaissuunnitelmassa otetaan käyttöön myös museon laaja piha-alue. Kaavahankkeen aloittava OAS eli osallistumisja arviointisuunnitelma on nyt tutustuttavana Helsingin kaupunkiympäristön toimialan verkkosivulla (hel.fi/suunnitelmat). OAS on nähtävillä 12. kesäkuuta asti. Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2021 alussa. Vuonna 1916 avautunut, kansainvälisesti aikansa merkittäviin museorakennuksiin kuulunut Kansallismuseo on koettu jo alkuvuosistaan lähtien pieneksi. Sen kokonaispinta-ala on 7 680 m?. Uudisosan kokonaispinta-alaksi on suunniteltu n. 4 640 m?, ja samalla Kansallismuseon laaja tontti otetaan monipuoliseen käyttöön. Korkealaatuisten sisältöjen lisäksi kansainvälisesti tasokas arkkitehtuuriratkaisu on osaltaan luomassa houkuttelevaa kaupunkikuvaa ja lisäämässä Helsingin vetovoimaa. – Kiinnostus ja myös yhteiskunnallinen tarve Suomen kansallismuseon toimintaa kohtaan on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Samalla olemme kehittäneet museon palveluita ja vahvistaneet kansainvälistä näkyvyyttä. Kansallismuseon toimintaedellytysten laajetessa luodaan mahdollisuuksia kulttuurien väliselle kohtaamiselle ja kulttuurisen perustan vahvistumiselle yhteiskunnassa. Toimimme laajassa yhteistyössä luovan alan toimijoiden kanssa, ja uudistus antaa myös tähän uusia mahdollisuuksia, kertoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Vanhan ja uuden rakennuksen sekä puistoalueen muodostama kokonaisuus mahdollistaa monipuolisen, kansainvälisen tason näyttelyja tapahtumatoiminnan, kulttuuriperinnön avaamisen uusilla tavoilla ja uusille yleisöille. Jatkossa Kansallismuseossa voidaan esitellä laajemmin myös museon omia kokoelmia. Kansallismuseon uudisosan rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt. Suomen kansallismuseo toimii museoja nähtävyyskohteissaan Senaatin vuokralaisena. Kansallismuseon uudisosaa koskeva vuokranlisäys tulee ajankohtaiseksi vasta rakennuksen valmistuttua vuonna 2025, mutta päätös vuokravaltuudesta tarvitaan eduskunnalta jo tänä vuonna, jotta hanke voi edetä rakennusvaiheeseen. Rakennushankkeen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 900 henkilötyövuotta. Lauttasaaren sillan perusparannus keväällä 2020. Kuva: Susa Junnola. Helsingin katutyöt sujumaan paremmin Helsingin katutyöt sujumaan paremmin uuden oppaan avulla uuden oppaan avulla siä työmaan käynnistyessä. Oppaassa kannustetaan myös arvioimaan työmaan onnistumista, kehittämään sitä yhdessä kaupunkilaisten kanssa sekä jakamaan hyviä käytäntöjä. Työmaakokemuksen opas toteutettiin palvelumuotoilun keinoin: asukkaita, yrityksiä ja muita sidosryhmiä kuunnellen. Opas on verkossa osoitteessa www.tyomaaopas.fi. dan ja Pitäjänmäentien väliin tulevaa asuinkorttelia. Pitäjänmäentien pyörätiejärjestelyt muutetaan yksisuuntaisiksi ja radanvarren baanaa levennetään ja sen laatutasoa parannetaan. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Pitäjänmäen asemanseutu kehittyy ja vilkastuu lisääntyvän palvelutarjonnan ja asukasmäärän myötä. Asemapuiston rakennuksille etsitään rakennusten kunnostamisesta kiinnostuneet omistajat ja arvokas puistomiljöö muutetaan yleiseksi puistoksi kaupunkilaisten käyttöön. Lähtökohdat ja nykytilanne Kaavamuutosalueella, rantaradan pohjoispuolella, on vanha asemamiljöö ja sen jatkeena lännessä metsäinen mäkialue, jolla on kevyen liikenteen reittejä. Radan vastakkaisella puolella on entistä ratapiha-aluetta ja tavara-asemarakennus. Niiden eteläpuolella on Takkatien yritysalue, jonka keskeinen toimija on Teknos Oy:n maalitehdas. Kaavamuutosalueen pohjoisreunalla kulkee vilkkaasti liikennöity Pitäjänmäentie runkolinjabusseineen. Pitäjänmäentien pohjoispuolella on asemanseudun ajallisesti kerrostunutta korttelirakennetta. Sulkapolun ympäristöön on rakenteilla uusia asuinkerrostaloja sekä kadunvarren liiketiloja aseman läheisyyteen. Pääosalla kaava-aluetta on voimassa asemakaava vuodelta 1955. Kaavamuutosalue on tällä hetkellä yksityisten maanomistajien, Helsingin kaupungin sekä Suomen Valtion (Väylävirasto) omistuksessa. Kaavamuutos on tehty yksityisen maanomistajan hakemuksen johdosta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu maanomistajien kanssa. Havainnekuva kaakosta. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Pitäjänmäen asemakaavan muutos tuo lisää kauppapaikkoja
• 10 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen Talvikauden teatteria ympäri Helsinkiä ? Korona katkaisi kevään live-esitykset teatterissa. Ryhmis ja Q jäivät kokematta. Mutta sitä ennen talvija kevätkausi oli monipuolinen. Osa siirtyy loppukesään ja syksyyn. Koronateatteri verkossa oli vilkasta. Pako rakkauteen ei pelasta Compañía Kaari & Roni Martinin iki-ihana menestys ”Anna Karenina” sai uusintaesityksensä eksoottisessa paikassa, Tapahtumakeskus Telakalla Hernesaaressa. – Miksi kaikkea tätä tehdään? Kaikki meidät peitetään hautaan, eikä mitään jää jäljelle. Mitä varten?, sanotaan Tolstoin klassikkoromaanissa, jonka keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Kyse on rakkaudesta vanhassa maailmassa, joka on hajoamassa. Samalla ajaton teos kommentoi nykymaailman tapahtumia. Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin ikinä, mutta ihminen valitsee eskapismin ja uppoavan laivan orkesteri soittaa viimeiseen asti hänen mukaansa. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin rooleissa ovat ryhmän espanjalaiset luottotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro. He ovat monipuolisia tulkitsijoita ja hyvin vahvoja lavapersoonia, jotka heittäytyvät näyttämön tilanteisiin koko sydämellään. Musiikki ja tanssijat kuljettavat katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan, jossa pako rakkauteen ei meitä pelasta. Kreivi Karenin oli näkemässäni esityksessä veteraanitanssija Jyrki Karttunen. Jorma Uotisen kreivi oli salaperäisesti vaaniva taustalla; Karttusen kreivi taisteli naisestaan heti alun jää kohtauksesta lähtien. Roni Martinin johtamalla Maailmanlopun orkesterilla oli nyt vielä suurempi draamallinen osa. Kun prinsessa ei ole tavallinen Suurhanke ”I det stora landskapet” sai ensi-iltansa Svenska Teaternin Suurella näyttämöllä. Esitys on yhteistyö, jonka osapuolina ovat myös 20 vuotta täyttänyt DuvTeatern, Resonaarigroup ja Wegelius Kamarijouset. Esitys on säkenöivä musiikkiteatteriesitys ja runollinen perhetarina. Näyttämölle luodaan satua muistuttava maailma, jonka juuret ovat syvällä todellisuudessa. Kun valtakunnan kuningasperhe saa lapsen, joka ei ole kuin muut, paljastuu pelkoja, vääryyksiä ja valtasuhteita. Samaan aikaan tapahtuma on huiman seikkailun alku kaksoisprinsessojen kamppailu vapauden ja muutoksen puolesta, sekä mahdollisuudesta saada olla yhdessä. Kronikan on merkinnyt muistiin Pöllö. Kertojana toimiva näyttelijä Martina Roos laulaa todella verrattomasti. Visuaalisesti erittäin kaunis näytelmä antaa tilaa näyttämötaiteen moninaisuudelle: teatteria, tanssia, livemusiikkia ja laulua; mielikuvitusta ja todellisuutta; suuria eksistentiaalisia kysymyksiä ja arvaamatonta huumoria. Rohkeasti käsitellään kehitysvamman kanssa elämisen kokemus näyttämöllä. Elämäntarinoita peilataan toisiinsa ja jaetaan yleisön kanssa. Käsikirjoituksen ja laulujen sanoitukset ovat luoneet DuvTeaternin ensemble. Markus Fagerudd on säveltänyt musiikin erityisesti esityksen liveorkesteria varten. Muusikoita yhdistävä orkesteri tuo yhteen eri musiikkiperinteiden taustoista tulevia muusikoita. Koreografian loi Carl Knif tiiviissä yhteistyössä näyttelijöiden kanssa. Esityksen ohjasi Mikaela Hasán. Woyzeck maaseudun traktorisatuna Teatteri Jurkassa, Kruununhaassa esitettiin talvella Georg Büchnerin klassikkonäytelmästä Woyzeck, inspiroitunut, mutta suomalaiselle maaseudulle ja traktorivetomaailmaan käännetty tulkinta. Pohjanmaalainen kasvumaisema tractor pulling -kisoineen henkii maskuliinisuutta, josta poikkeaminen ajaa armotta kohti väkivaltaa. Näytelmä on Juho Uusitalon innoittunut ja piristävä opinnäytetyö. Jurkan katsojamummot kiiruhtivat joukolla esityksen jälkeen sanomaan Juholle: – Kyllä sinä varmasti töitä saat... Hän vastasi toivovansa samaa. Monologiesitys ”Full Pull, Woyzeck!” virittää suomalaisen miehen sydänjänteitä: nostalgiaa, itseinhoa, kotiseutukaihoa. Ohjaaja Laura Mattila sanoo alkuvideossa, että hän ei syttynyt vanhasta klassikkotarinasta ja jäi jumiin. Vasta sen siirto maalaisympäristöön ja sen stereotypioihin synnytti kipinän. Tuloksena on mielikuvitusrikas, monipuolinen ja humoristinen esitys maskuliinisuudesta ja siihen kohdistuvista odotuksista. Jurkan täysveto-Woyzeck ottaa tarinasta vain hahmon ja osia sieltä täältä. Saamme katsella traktorivetokilpailua, jossa yliviritetyt traktorit joko voittavat tai useimmat pamahtavat rikki ja syttyvät palamaan. Hauras järki saa kumppanikseen historian varjon KOM-teatteri juhlistaa 75-vuotiasta Aulikki Oksasta juhlanäytöksellä. Runoilijana, kirjailijana ja kuvittajana tunnetun taiteilijan monipuoliseen ja mittavaan tuotantoon kuuluu runoja, novelleja, romaaneja, lastenkirjoja ja sarjakuvia. Hän on saanut useita merkittäviä tunnustuksiaan työstään, muun muassa kaksi Valtion kirjallisuuspalkintoa, Runeberg-palkinnon sekä Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon. Juhlanäytöksessä esitettiin maagista realismia ja yhteiskunnallista aihetta yhdistävän ”Järjen varjo” -kirjaan perustuva monologinäytelmä Ursula Salon tulkitsemana. Hän teki sen valloittavan antaumuksellisesti. Kuka tahansa meistä voi tippua, tippua kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle – menettää terveyden, läheisen ihmisen, työn. Esityksessä kerrotaan elämänsä käännekohdassa olevan Marketan tarina. Hän löytää kuolinpesän jäämistöstä Allin, sisällissodan naispunakaartilaisen vanhan muistikirjan, ja Allin ääni ja menneisyyden tapahtumat vyöryvät yhä vahvemmin nyky-Marketan elämään. Monologin naiset kamppailevat kukin oman elämänlankansa puolesta huojuvissa, absurdeissa ja tragikoomisissakin elämäntilanteissa. Marketan hauras järki saa kumppanikseen Allin historian varjon. Juhlailta päättyi taiteilijatapaamiseen, jossa näyttämöllä kysymyksiin vastasivat Aulikki Oksanen ja Ursula Salo. Lämmin tunnelma täytti Kapteeninkadun näyttämön Ullanlinnassa. Oodi Käpylän kauneudelle vanhassa kirkossa Käpylän kirkossa oli helmikuulla uusi virsi, s. 30-31, joka loppuu: – syttyy varpaat kun / Tanssitaan / saadaan toisemme / toistelemme toisillemme / lemmen sanoja / kamoja kannetaan / annetaan siemeniä / syntyy kylä / Käpylä. Käpylä täyttää 100 vuotta. Ylpeästi paikallinen Ilves-Teatteri juhlistaa myös 35-vuotista taivaltaan, koska Ilvesteatterin Käpylä 100v-sarjassa oli vuorossa installaatio Käpylän kirkossa. Kuvassa Eila Mäkitalo näkyy livenä ja varjona. Kuva: Annika Miettinen. Ursula Salo (vas.) tulkitsee intohimoisen valloittavasti Aulikki Oksanen Järjen varjo -kirjan sanomaa juhlaillassa KOM-teatterissa. Kuva: Laura Malmivaara. Monologiesitys ”Full Pull, Woyzeck!” virittää suomalaisen miehen sydänjänteitä: nostalgiaa, itseinhoa, kotiseutukaihoa Juho Uusitalon innoittuneessa ja piristävässä opinnäytetyössä teatteri Jurkassa. Kuva: Eetu Laine. I Det Stora Landskapet -näytelmän pääparina ovat prinsessasisarukset Sophia Heikkilä (vas.) ja Karolina Karanen DUV teaternin ja Svenskanin yhteistuotannossa. Kuva: Cata Portin. Johanna Ruonala (vas), Mikko Karisto, Mikko Rokka ja Niina Heinonen esittävät nautittavasti perhetragikomediaa Elviksen keittiö Kultsan näyttämöllä. Kuva: Timo Seppälä. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Compañía Kaari & Roni Martinin esityksessä Telakalla Hernesaaressa. Kuva: Minna Hatinen Cirkon Maneesilla.
• 11 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu on toiminut vuodesta 1986 Sampsantien sinisen kerrostalon kellarista. Sen piti tarjota kulttuurielämyksiä kymmenen produktion sarjalla, joista osa nyt peruuntui. Ehdin nähdä RUUSU ON MINUN LEMPIKUKKANI. Se on paljasjalkaisen käpyläläisen Ella Snellmanin kokoaman työryhmän teos, Oulunkylän seurakunnan tukemana. Kaikkiin aisteihin vetoava audiovisuaalinen esitysinstallaatio rakentui v. 1930 Käpylän keskeiselle kukkulalle kohonneeseen ja yhteen ensimmäisistä keskustakaupungin ulkopuolelle rakennetuista lähiökirkoista. Kaunis musiikki ja valo kutsuvat jo kirkon pihalla meitä sisään tunnelmaan. Noin tunnin esityksen aikana katseemme kiersivät kirkkosalissa tai urkuparvella yksinään liikkuviin näyttelijöihin, jotka kiipesivät tuoleilla, tekivät liikkeitä puutarhaksi muutetussa salissa. Seinille ja kattoon heijastui vanhoja ja uusia filmejä. Jotkut näyttävät olleen 30-luvulta. Meidän täytyy saada tietää… Koko Love on dokumentaarisesta materiaalista ammentava esitys, joka pohjautuu 1970-80-luvuilla käynnistyneisiin tutkimuksiin ei-inhimillisten kädellisten kielellisistä kyvyistä. Ylioppilasteatterin esityksen keskiössä ovat viittomakieltä käyttäneet Koko-gorilla ja Nim-simpanssi, näppäimistön välityksellä kommunikoiva Kanzi-bonobo sekä kielikokeita johtaneet tutkijat. YT johdossa kolme vuotta olleet Anni ja Hannes Mikkelsson toivat ympäristöja luontoteemat vahvasti esitysfilosofiaan mukaan. Se on näkynyt erityisesti Mustikkamaan kesäteatterissa, mutta myös YT:n perinteisellä Studiolla Vanhalla ylioppilastalolla. Sen ohjasi käsikirjoittaja Ronja Länsivuori Hannes Mikkelssonin kanssa. YT:n uudet jäsenet esiintyvät ilmaisevasti. Vuosiluokka on kovasti naisvaltainen. Komea on Iiris Laisin riggaus vertikaaliköydellä; hän sai ohjausta alan taitaja Milla Järviseltä. Koko Loven maailma on leikkivien kädellisten, hybridien ja avaruusolentojen maailma. Esitys liikkuu lähimenneisyydestä nyt-hetken kautta aina vuoteen 4019 apinoiden planeetalle. Siinä käytetään puhuttua suomen kieltä sekä tulkintaa “gorillaviittomakielestä”. – Sano / oletko yksinäinen, / mitä pelkäät? / mikä on kaikista / suurin unelmasi? / mitä ajattelet itsestäsi? / mitä ajattelet kuolemasta? / mitä ajattelet minusta? / meidän täytyy saada tietää / me haluamme ymmärtää / me haluamme vain / ymmärtää. Suomalainen perhe pakenee Afrikkaan Uutiset kertovat pakolaiskriisistä Kreikan turkin rajalla. ”Zambezi” -esitys Aleksanterin teatterissa, Caisassa ja Kanneltalolla katsoo suomalaista todellisuutta toisella tavalla, kääntäen. Nyt onkin niin, että Eurooppa ja Suomi ovat kaaoksessa. Suomalaisen perheen on lähdettävä pakolaisina Zambeziin, Afrikkaan. Äiti, isä, kaksi tytärtä ja mummo. Kokenut käsikirjoittaja-pariskunta Bengt Ahlfors ja Ritva Siikala tarttui ajankohtaiseen aiheeseen ja jälkimmäisen ohjaus on uskottava. Näinkö myös suomalaiset kohtelevat pakolaisiksi tulevia Suomessa? Vastaanotto on hyljeksivä, ei ole sopivaa koulutusta, ei osata kieltä. Parhaiten sopeutuu mummo, joka perustaa kuoron paikallisten kanssa. Laulu yhdistää aina. Eija Ahvo esittää mummoa hersyvästi. Myös Stella Laineen esittämä tytär sopeutuu pakotraumasta selvittyään. Konflikteja syntyy eri kansalaisuuksien välille: mamut, suvakit ja peruszambezilaiset ottavat yhteen. Perhe saa turvapaikan monien vaikeuksien jälkeen. Vanhempi tytär, mainio Sonja Silvander, lähtee sotimaan ja jättää lapsensa afrikkalaiselle isälle. Suomi on kotimaa, mutta sinne ei palata, vaan se säilyy sydämissä. Muista näyttelijöistä Fatima Usman harkitsevaisena paikallisen siirtolaisviraston pomona jää mieleen. Puvustus on hienoa. Perhe on pahin Lee Hallin kirjoittama komedia ”Elviksen keittiö” kertoo Teatteri Kultsan esityksessä omituisesta perheestä: sairas, anorektikko äitsy, ruokaa laittava teinityttö Jill ja Elvis-imitaattori, joka on pyörätuolissa. Hän on halvaantunut auto-onnettomuudessa, ja aivotoiminta on taantunut vihanneksen tasolle. Nainen ja 14-vuotias tytär yrittävät selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Arjen sotkee perinpohjaisesti nuori Äitsyn baarista kotiin tuoma vieras mies, Stuart, josta tulee perheen molempien naisten ihastus. Mies joutuu puun ja kuoren väliin kuvioissa. Esitys on vailla rajoja, teksti vie ja näyttelijät taitavat komiikan, osin on aivan hervotonta irrottelua. Elviksen musiikkia kuullaan, jolloin isä nousee pyörätuolista ylös legendan tavoin. Hän on kaikkien kuningas, joka muuntuu moneen, myös mustaan huumoriin. Totuutta ja fantasiaa rinnakkain. Niina Heinonen on verraton puumanainen, tyttönä Johanna Ruokonen yhtä taitava pirteydessään. Mikko Karisto on nukkavieras rakastaja, jota ei ihan uskoisi ihailun kohteeksi. Iskänä Mikko Rokka tulkitsee vahvasti pienin elein roolin, jossa ei puhuta, mutta lauletaan klassikkoja. Kaikki vetävät täydellä kybällä riemukkaasti. Jalmari Jalonen ohjaa napakasti Sami Parkkisen verevään suomennokseen. Boheemien ahdistusta ja kauhua ”Keltainen kuningas” oli hyvin poikkeava Teatteri Toivon esitys. 1930-luvun Pariisiin sijoittuvassa tarinassa kolmen miehen boheemi taiteilijaelämä saa synkkiä sävyjä heidän löytäessään asunnostaan sen edelliselle omistajalle kuuluneen muistikirjan. Se sisältää suunnitelmat keskenjääneestä näytelmätekstistä ”Keltainen kuningas”. Vaikka teoksen pahaenteisyys ja suoranainen pahuus horjuttavat kirjailijan, taidemaalarin ja säveltäjän mieliä, yksi asia on selvää: näytelmä on kirjoitettava loppuun. Ohjaaja Aarne Linden on suomalaisen kauhuteatterin merkittävämpiä tekijöitä, joka on tullut tunnetuksi etenkin H.P. Lovecraft -aiheisista produktioista, joita esim. Tikkurilan teatteri on näyttänyt. Vaikuttavissa rooleissa ovat Olavi Karvonen hermoherkkänä kirjailijana, toinen käsikirjoittaja Joona Tuoriniemi ilkeänä taidemaalarina ja irstailijana ja Ville Kääntä ahdistuneena säveltäjänä, edellisen rakastajana. Cassildan laulu soi kauniisti. Otsikko viittaa 1800-luvun kirjailija Robert W. Chambersin teokseen ja siinä esiintyvään Hastur-hahmoon, jota Lovecraft seuraajineen työsti osaksi mytologiaansa. Hirviömäistä hahmoa kutsutaan ”Keltaiseksi kuninkaaksi”, koska esiintyy likaisen keltaisiin kääreisiin ja kaapuihin kääriytyneenä. Kirjailija yrittää työstää näytelmää asunnosta löytyneiden, itsemurhaan päätyneen aikaisemman asukkaan kesken jääneiden kirjoitusten pohjalta. Kohtaukset ja vuorosanat toistuvat delirium-sekavasti yhä uudelleen, koska tulosta ei synny. Muistikirja varoittaa, että on olemassa näytelmä, jonka toisen näytöksen nähtyään ihmiset menettävät järkensä, kuten nyt tuntuu tapahtuvan myös kirjailijalle. Leveän viuhkan musiikkiteatteria ”Luksusmuijat 2” on työryhmän Pinja Flink, Sesa Lehto ja Anna Veijalainen kirjoittama ja esittämä teos, joka tutkii sukupuolirooleja, tasa-arvoa ja ”erityisesti luonnonoikkua nimeltä nainen”. Sama työryhmä toteutti KokoTeatterin ohjelmistoon vuonna 2010 Luksusmuijat esityksen, joka sai nimensä Katri Mannisen ja Sanna Stellanin kirjan innoittamana. Muijat iskivät tiskiin tiukat teesinsä ja julistivat, että heillä on oikeus kulkea alasti läpi Kaisaniemen puiston ilman, että heidät raiskataan. Teatterin perustaja-johtaja Veijalainen kuvasi silloin työprosessia ”Kaikki puuttuvat kaikkeen” hedelmälliseksi: – Kun työstää ryhmässä näytelmätekstiä, on likempänä sitä maailmaa, jota eletään. Tekstiä voi viilata, lisätä siihen ajankohtaista ensi-illan jälkeenkin. Työryhmä mietti, mitä on välillä tapahtunut? Lutkamarssit alkoivat 2011, tasa-arvoinen avioliittolaki 2015, MeToo tuli 2017 jäädäkseen ja kansanedustajista pian on puolet naisia. Feministisessä utopiaristeilyssä seilataan ympäri naiseuden merta. Tämä kuulostaa hieman teoreettiselta. Mutta itse esitys on hulvatonta, lähes burleskia tavoitteleva esitys, joka levittäytyy ympäri teatterin tilaa niin, että kaksi katsomonosaa on suorakulman pitkillä sivustoilla, pahviset valtaa (väärin)käyttävien tunnettujen historian miesten päät ovat toisessa päädyssä. Luksusmuijat 2 on leveän viuhkan musiikkiteatteria, dokumentaarista esitystaidetta, suurten tunteiden draamaa ja komediallista kompurointia, josta kolmikko selviytyy hyvin. Timo Hirvonen ja Severi Pyysalo vastaavat svengaavasta musiikista. ”Ihana maskuliininien esikuva” Suomalaista pekingoopperaa tekevän Wusheng Companyn uusin teos ”Trog” Kanneltalolla perustuu englantilaisen kirjailijan John Evansin tekstiin, joka koetaan nyt ensimmäisen kerran näyttämöllä. Se käsittelee taistelulajien ja etenkin japanilaisen miekkailun ydintä. Soturi on viettänyt vuosikausia itsekseen ja rakentanut kehostaan äärimmäisen tehokkaan suojakuoren. Menneisyyden haamut eivät jätä häntä rauhaan ja hän jää väijytyksen uhriksi. Harhaluulo täydellisyydestä murskaantuu ja soturi kohta salaperäisen Crystalmanin. Hän johdattaa Trogin matkalle, jonka aikana tämä käy raskaan prosessin kootakseen itsensä uudelleen alusta. Teos yhdistää Wusheng Companylle ominaisesti uusinta teknologiaa hyödyntävää live-musiikkia, akrobaattisia taistelukohtauksia ja vahvasti tyyliteltyä näyttelemistä. Liikkeet ovat kurinalaisia. Pekingoopperan virtuoottinen musiikin ja liikkeen symbioosi tuntuu. Taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen palaa lavalle seuranaan rumpalivelho Pekka Saarikorpi, joka yhdistää teoksessa erikoisalaansa kehorytmiikkaa Silvennoisen raivokkaaseen ja tarkkaan liikekieleen. Rumpali käyttää myös virtuaalitekohanskoja. Jälkikeskustelussa rumpali sanoi korvanneensa usein aiemmin muita esiintyjiä, joten miksei sitten tässäkin toista pääosaa. Rumpalin esittämä Crystalman on Silvennoisen keskustelusanoin ”ihana maskuliininen” esikuva. Teksti: Risto Kolanen Wusheng Company toi Kanneltalolle Trog-esityksen, pekingoopperan vauhdikasta liikettä live-musiikkiin. Kuvassa Antti Silvennoinen taistelulippujen edessä. Kuva: Arttu Ullgren. Anna Veijalainen (vas.) ja Pinja Flink esittävät hulvattomia Luksusmuijia esityksen uudessa tulemisessa KokoTeatterissa historian pahvinaamaisten miesvallankäyttäjien edessä. Kuva: Raimo Granberg Zambezi kertoo Katajanokalta Euroopan kriisiä Afrikkaan pakenevan perheen kohtaloista uudessa maassa. Kuvassa laulavat Mira Kivelä (vas.), Juha-Pekka Mikkola, Sonja Silvander, Stella Laine ja Eija Ahvo. Kuva: Raimo Granberg. YT:n KokoLovessa maassa makaa Verena Konttila ja vieressä istuu Sonja Lairikko. Kuva: Soile Vesala ja Monica Väre.
• 12 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Pelit ja leikit Rennosti rantahiekalla: ystäviä, musaa ja vapauden tunne. Täältä tullaan elämä! (Fiskiksen ranta 1967.) Pelimiehet asialla 1967. Munkassa kun ollaan, niin korista pelataan vaikka skraga kaulassa. Paltsin koriskentän vilskettä 1967. Solnantie 37:n lapsia alapihalla 1965. Perustien taloja taustalla. Juha ajaa Pekan polkuautolla. (Solnantie 37:n yläpiha 1966.) Munkan kuvia 60-luvulta, osa 8 T ämä 60-luvun Munkka-kuvien kavalkadi päättyy leikkisiin tunnelmiin. Veljeni ei ollut varsinaisesti enää leikki-ikäinen, mutta kotona pyöri yksi sellainen ja kotipihalla lisäksi leegio kaikenkokoisia muksuja. Ylipäänsä oli lapsia ja nuoria 1950-60 -luvuilla runsaasti, koska sodanjälkeiset ikäluokat olivat isoja. Koripallo on tunnetusti juurtunut Munkkiniemessä paikalliseksi valtalajiksi. Pentti ”Bubi” Nohynek rakenteli 40-luvun lopulla ystävineen ensimmäisen pelipaikan nykyisen Munkinpuiston alueelle. Tiedossani ei ole, milloin Palokunnan kentän (kunnostettu urheilukentäksi 1945) päätyyn pystytettiin koritelineet. Joka tapauksessa loppu on kunniakasta historiaa. Velipoika itse ei paljon pelaillut. 70-luvulla istuimme kuitenkin melko usein Kisahallin katsomossa, kun ToPo niitti mainetta ja saavutti mitaleita. Na-na-naa-na... Vuoden 1967 kuvasarjassa neljän pojan tiiviiksi kutoutunut porukka viettää laatuaikaa Kalastajatorpan rannalla. Nuo ystävyyssiteet ovat kestäneet elämänajan. Kuvissa pojat ovat 15-16 -vuotiaita ja lähestymässä uutta vaihetta nuoruudessaan. On ilta-auringon aika eikä mikään rantasesonki vaatetuksesta päätellen. Munkka kävi pian liian ahtaaksi näihin omaehtoisiin kokoontumisiin. Niitä jatkettiin Nuuksion Solvallan maisemissa. Teltat ja muu tarpeellinen mukaan, vähitellen myös tyttöystävät. Elämä edessä. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström Keväisiä märkäleikkejä Munkkivuoressa 1966.
• 13 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu Vahtimestari Rimpiläinen Olen monelta taholta kuullut, että ihmisiä kiinnostavat tarinat elävästä elämästä. Siksi siirryn nyt kirjoittamaan elämäni varrella tapaamisistani erilaisista mielenkiinntoisista ihmisistä. Makasin 9 vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen 4 kuukautta Laakson sairalassa oikea puoli kokonaan halvaantuneena. Sairaalan mielestä lähes toivottomana tapauksena. Sitkeä ja sisukkaan vaimoni ansiosta pääsin Laakson sairaalaan fysioterapiaosastolle. Loistavan fysioterapeutin ansiosta pääsin sieltä kotiin neljän kuukauden jälken rollaattorimiehenä. Nyt avainasemassa olevat ( yli 70 vuotiaat ) ovat kokeneen paljon ennen koronaa. Tässä kertomus Talvisodan ajoilta, jolloin olin seitesemänvuotias. ? On kova pakkasaamu. Kaikista kotikaupunkini sadoista savupiipuista nousee pystysuoraan savua. Äitini on pukemassa minut kovaan pakkaseen. Alle laitetaan laamapaita ja alushousut. Ne ovat flanelliset ja lahkeiden suissa on nauhat, jotka sidotaan yhteen. Alushousujen päälle laitetaan flanelliliivi, joka on vyötäröliivi. Sen etuosassa on molemmin puolin napit sekä edessä että takana. Sitten vedetään ”pässinpökkimät” kutittavat villasukat, joissa on niin ikään varren suussa napit edessä ja takana. Sukat saadaan pysymään paikallaan sukkanauhoilla, jotka yhdistetään sekä liiviin että sukkiin. Sitten vielä paksu villapaita, jalkaan sinellihousut ja huopatossut. Päälle pusero ja kaulaliina. Käteen lapaset ja koirannahkarukkaset. Päähän hattu, josta käännettiin korvalliset alas ja nauhoilla leuan alta kiinni. Poika oli valmis lähtemään ulos lähes kovaan pakkaseen, joka nousi pian 40 asteeseen! Kotitalomme oli v. 1933 juuri valmistunut 7 kerroksinen Maatalous –Osake-pankintalo. Sen vieressä oli puurakenteinen Hotelli Kuopio. Se muodostui kahdesta osasta – ravintolasalista ja keittiöstä varastotiloineen. Salin jatkeena oli ”resepsuuni” eli vastaanotto,vaatenaulakko ja muutama hotellihuone. Varsinainen hotellihuoneosa jatkui pankin kivirakennukseen pitkine hotellihuonekäytävineen. Minua oli ankarasti kielletty kiipeämästä hotellin puuosaan nojaavaan paksuun, puiseen tikapuuhun. Koska pihaan ei ollut tullut vielä muita poikia, houkutus oli liian suuri ja pian olin ylimmällä askelmalla korkealla katon rajalla. Samalla kuului lähellä olevan kirkon tornissa kovaääninen kuulutus. Sinne oli asennettu neljä kovaäänistä kaiutinta kaikkia ilman suuntiin. Niistä kuulutettiin, että sota on syttynyt ja Neuvostoliitto on hyökännyt Suomeen. Vähän ajan kuluttua ilmestyi taivaalle isoja, punaisella tähdellä merkittyjä pommikoneita. Juoksin välittömästi talomme pommisuojaan kellarikomerojen käytävään, joka oli vahvistettu paksuilla hirsillä. Vähän ajan kuluttua alkoi kuulua pommikoneiden jyrinä. Pian sen jälkeen kuului kiväärin laukauksia. Vastapäinen talo Vuorikadulla oli silloisen KOP:n pankkitalo. Sen vahtimestari oli herra Rimpiläinen. Hän oli hieman vanhahko ja lihavahko suojeluskuntapukuinen mies. Hän ryntäsi kadulle ja hänellä oli ns. ”pystykorvaksi ” sanottu kivääri. Isänmaallisena ja puolustustahtoisena miehenä hän alkoi ampua kiväärillään, matalalla lentäviä, vihollisen pommikoneita. Useita laukauksia ladaten välillä uudet ammukset piippuun. Huonolla tuurilla! Yksi laukauksista osui kadulla olevaan sähköjohtoon. Seurauksena, että koko korttelista sammuivat sähköt! Itse hän asui silloin vielä pankkitalon pihassa sijaitsevassa puurakennuksessa. Myöhemmin siihen osui pommi ja koko rakennus tuhoutui! Toisin sanoen kotitalostani n. 100 metrin päähän, jolloin kaikki kotimme ikkunat menivät säpäleiksi! Jatkan näitä tarinoita, joita voi lukea myös kirjastatani ”Josa jutut”. Saa kirjakaupasta ja voi lainata Munkkiniemen kirjastosta. Kustantaja Mediapinta Oy, Tampere. Rikoksia radanvarressa ? Tikkurilan ja Keravan välissä pääradan varressa sijaitsee Korson asema ja paikkakunta. Ei mikään erikoinen nähtävyys junan ikkunasta. Mutta näkymä harhauttaa. Ainakin kun lukee Ansu Kivekkään ansiokkaan mielenkiintoista kirjaa ” Korson kriminaalit – rikostarinoita 1960-80 luvuilta” ( CrimeTime 2018, 290 s ). Korso saa kirjassa aivan oman hohteensa, rikollisen hohteen. Tuo piskuinen kyläpahanen kehittyi 1960-luvusta 1980-luvulle merkilliseksi rikospaikkakunnaksi, josta rikosten aallot löivät pitkälle pitkin keski-Uuttamaata : Hyrylään, Keravalle, Järvenpäähän, Tuusulaan, Mäntsälään. Rikolliset kertovat Kivekäs on haastatellut kirjaa varten näitä entisiä rikollisia, linnan kundeja ja kimmojakin. Kaikkien yhteinen tekijä on ollut erilaiset rikokset ja Korso. On Manne, viinanmyynnin pomo, Rauski, linnankundi ja miljonääri, Ruti, varkauksia ja ryöstöjä, Pyökki, viinabisnestä, Harri, vekselipetoksia, Päppä, monessa mukana, Samppi, shekkipetoksia ja viinanmyyntiä, Reka, varastetun tavaran välittäjä, Linssi, ensimmäinen pankkiryöstö 10-vuotiaana, Antti, varastetun tavaran suurostaja Stuba, viinanmyyntiä, väärennöksiä, shekkipetoksia. Värikkään kirjavaa korsolaista nuorisoa. Yleisellä mittarilla yhteistä älykkyys, taitavuus. Äly yhdistettynä rikolliseen toimintaan on vaarallinen yhdistelmä. Näin myös tämän korsolaisjengin edesottamuksissa. Ansu Kivekäs on saanut herkullisella tavalla nämä entiset rikolliset kertomaan, muistelemaan nuoruuttaan. Aikoja jolloin pimeän viinan myynti oli tuottavaa bisnestä, jolloin nuorisoa kiusattiin rukouslauantailla, jolloin opettajat kouluissa surutta hakkasivat oppilaita, jolloin poliisin pampulla putkassa hakattiin korsolaispoika siniseksi, jolloin auton sai aina tarvittaessa varastettua mistä vaan, ajokortti oli tarpeeton muodollisuus pikku pojalle ja jolloin Korson Tanhurinne oli koko etelä-Suomen nuorison suosituin tanssipaikka. Tanhurinnemellakka Aivan Korson aseman vieressä oli perinteinen kesätanssipaikka Tanhurinne. Kirja kuvaa elävästi miten kesäisenä rukouslauantaina 1965 Korsoon saapui ihme-elävä maailmalta, musiikkiyhtye, bändi Renegades. Tupaten täysi paikka, musiikki soi kovaa, mutta rukouslauantain takia tanssia ei saanut. Nuoriso kuitenkin hytkyi musiiikin mukana, se oli liikaa, kesken kaiken poliisi nousi lavalle ja keskeytti koko tilaisuuden, Renegades jäi kuulematta. Siitähän riemu repesi ! Kalliit liput ostettu. Jälkinäytös oikeudenkäynnit Valkoisessa Salissa kun syytettyjä oli niin paljon etteivät viralliset oikeussalit riittäneet. Kirjan lehtileikkeet tuolta ajalta ovat herkullista luettavaa. Linnaa ja lahjontaa Suomen oikeuslaitos, tuo ”oikeuslotto” saa kirjassa myös sijansa. Korson rikollisten tuomiot vaihtelevat. ”Pääkonna Rauski” kertoo avoimesti linnavuosistaan, ei pahalla muistellen vaikka pamppua ja eristystä tuli sielläkin riittämiin. Rauskista tuli sittemmin menestyvä liikemies rakennusalalla, miljönääri. Rauskin kertomukset rakennusalan huijauksista, suurten rakennusyhtiöiden, mm. Hakan, päälliköiden lahjomisista ja toisaalta uhkailuista eri aliurakoiden saamiseksi ovat valitettavan tuttua ajankuvaa myös tämän päivän rakennusalan rikollisuudesta kuten tuoreet uutiset Olympiastadionin jättityömaan osalta ovat kertoneet. Mitä tekivät poliisit? Korson rempseä nuorisorikollisuus oli tietysti huolenaihe poliisille Helsingin maalaiskunnassa, lähinnä Tikkurilan poliisille. Tikkurilan putka tulikin Korson pojille eri yhteyksissä hyvin tutuksi. Maalaiskunta ei 1960-luvulla ollut poliisivoimien osalta varautunut korsolaisen nuorison elämäntapaan. Kirjaan on haastateltu myös sen ajan poliiseja, jotka muistelevat voimattomuuttaan, miesvoiman lukumääräistä vähyyttä ketterästi liikkuvien nuorten tavoittamiseksi. Korson kriminaalinuorison yhteishenki oli erittäin tiukka, kaverista ei vasikoitu ja rötökset kiistettiin. Koita siinä sitten heiluttaa oikeuden miekkaa ! ”Korson kriminaalit” on erittäin vauhdikasta luettavaa erikoisesta ajanjaksosta. Pekka Hurme H SY:n tekemän vuosittaisen päästölaskennan mukaan liikenteen päästöt Helsingissä pienenivät vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna 2 prosenttia ja kulutussähkön käytön päästöt 6 prosenttia. Kaukolämmön päästöt kasvoivat 5 prosenttia. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärä Helsingissä vuonna 2019 kasvoi 2 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämmön tuotannon kehittymisellä on keskeinen rooli Helsingin päästötavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2019 kaukolämmön kulutuksen päästöt olivat noin 52 prosenttia Helsingin kaupunkialueen kokonaispäästöistä. Kaukolämmön kulutusmäärän ohella päästöjen määrään vaikuttavat tuotannossa käytetyt polttoaineet. Uusiutuvien energialähteiden osuus Helsingissä nousi hieman edellisvuodesta, ja on nyt hieman alle 14 prosenttia kaukolämmön polttoaineista. Myös kivihiilen osuus kaukolämmössä kuitenkin lisääntyi vuodesta 2018, minkä vuoksi myös kaukolämmön laskennalliset päästöt Helsingissä kasvoivat. – Päästökehityksestä on nähtävissä, että ison mittakaavan määrätietoisia tekoja ilmastokriisin vastaisessa taistelussa tarvitaan. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan entistä riuskempaa otetta ja Helsinki jatkaa vahvaa ilmastotyötään. Suurimman vaikutuksen saamme aikaan korvaamalla kivihiilen kestävillä vaihtoehdoilla, mitä tavoittelemmekin paraikaa käynnissä olevalla Helsinki Energy Challenge -haastekilpailulla, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Helsinki avasi 27. helmikuuta kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun, jolla haetaan ratkaisuja kaupungin lämmittämiseen kestävällä tavalla ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. – Kaukolämmön päästöihin vaikutetaan myös kaukolämmön kulutusta hillitsemällä. Kaupunki on sitoutunut parantamaan oman kiinteistökantansa energiatehokkuutta. Kaupungin omat toimet eivät kuitenkaan riitä, ilmastotyöhön tarvitaan mukaan myös muut kiinteistöalan toimijat ja yksityiset taloyhtiöt, sanoo Vapaavuori. Kaupungilla on tiukat vaatimukset oman rakennuskantansa energiatehokkuudelle: kaikki uudet toimitilat ja muut kaupungin hallitsemat rakennukset rakennetaan erittäin energiatehokkaasti. Lisäksi peruskorjauksissa parannetaan aina tavoitteellisesti rakennusten energiatehokkuutta. Kaupungin oman kiinteistökannan energiankulutusta koskevat isot päätökset näkyvät päästömäärissä kuitenkin vasta viiveellä. Helsinki valmistelee Energiarenessanssi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on merkittävästi nopeuttaa myös yksityisen rakennuskannan energiatehokkuusremontteja. Liikenteen päästöihin Helsingissä vaikutetaan muun muassa suurella investoinnilla raideliikenteeseen (Raide-Jokeri) ja pyöräilyinfrastruktuuria parantamalla. Kaukolämmön päästöjen lisäksi kasvoivat myös teollisuuden ja työkoneiden päästöt sekä jätteenkäsittelyn päästöt. Kokonaispäästöjen määrä on laskenut Helsingissä 26 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2019. Kokonaispäästöt asukasta kohden ovat laskeneet Helsingissä 44 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2019. Helsingin kaupungin päästöseuranta perustuu HSY:n vuosittain julkaisemaan Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt -tilaston lukuihin ja laskentamenetelmään. Vuosittainen samalla laskentamenetelmällä tuotettava tilastointi mahdollistaa päästötietojen vertailtavuuden. Liikenteen päästöt Helsingissä pienenivät vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna 2 prosenttia ja kulutussähkön käytön päästöt 6 prosenttia. Kuva Helsinki Marketing Eetu Ahanen. Helsingin kokonaispäästöt Helsingin kokonaispäästöt kasvoivat viime vuonna kasvoivat viime vuonna
• 14 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Kesäkuun kuvataide ? Helsingissä sijaitsevat valtakunnallisten kuvataidejärjestöjen galleriat, kuten museot, avautuvat kesäkuulla. Eristyksissä kertyneen kuvataiteen nälän voi tyydyttää Galleria G:ssä, Hippolytessä, MUU:ssa, Sculptorissa ja tm•galleriassa. Yksityiset ovat sinnitelleet läpi korona-ajan. Lemmenjoki muutti valokuvaajaa Valokuvaaja Katri Lassilan kuvasarja “Leammijohka” Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, syventyy Lapin maisemaan Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Lapin karu luonto yhdessä Euroopan viimeisen alkuperäiskansan – saamelaisten – kanssa on siintänyt pohjoiseurooppalaisten mielissä mystisenä ja myyttisenä vuosisatojen ajan. Lapin luonnonrikkaudet ovat olleet häikäilemättömän poliittisen ja taloudellisen voitontavoittelun välikappale. Lemmenjoen kansallispuisto on säilynyt olosuhteisiin nähden hyvin. Lassila on valokuvaja elokuvataiteilija, joka on erikoistunut pimiössä tehtävään hopeagelatiinivalokuvatekniikkaan. Hän on harjoittanut tekniikkaa keskeytyksettä vuodesta 1999, jolloin aloitti sen harjoittelun valokuvataiteilija Pentti Sammallahden ohjauksessa. Vaellus Lemmenjoella 2015 antoi ensimmäisen todellisen kokemuksen pohjoisen luonnosta. Taiteen kosketuksia Esko Matilainen opiskeli nuorena ekonomiksi, teki liikealalla töitä ja suoritti YTK-tutkinnon sekä toimi kansalaisopiston opettajana ja rehtorina. Taide veti jo nuorena. Hän opiskeli 1960-luvulla kaksi työvuotta Vapaassa Taidekoulussa, jossa Unto Pusa ja Tor Arne opettivat, ja maalasi aina kun aikaa riitti. Eläkkeellä hän ”touhuaa taiteen parissa”, osallistuu moniin näyttelyihin ja erilaisiin kursseihin. Hän maalaa akryylija akvarellivärein. – Näyttelyyn olen hakenut uutta yhä vapaampaa ilmaisua värien ja muotojen parissa. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, Vastakohtia – näyttelyn toinen taiteilija on Pentti Rouhiainen, jolle väri, viiva ja pinta ovat tärkeitä. Kun taiteilijalta kysyy, miksi hän on valinnut maalaustyylikseen konkretismin, hän vastaa: – Se on luonnollista, olenhan myös insinööri. Öljyvärimaalausten muotojen, viivan ja värien maailma lumoaa kolmiulotteisuudessaan. Elämänmuutos käänsi taidemaalariksi Lokakuussa 2018 Lotta Sirén oli viittä vaille ekonomi ja koulutustaan vastaavassa toimistotyössä, kun ero ja sitä seurannut paluu lapsuuden kotikaupunkiin toivat äkillisen ja totaalisen muutoksen elämään. Tämän seurauksena hän aloitti maalaamisen ja abstrakti taide vei täysin mukanaan. Jo muutaman kuukauden päästä toimistotyöt saivat jäädä, ja uusi intohimo vei Lotan täysipäiväiseksi taiteilijaksi. Hän valmistui juuri ekonomiksi, mutta taide on se mikä tekee minut onnelliseksi. Itseoppineella taiteilijalla oli neljä näyttelyä jo ensimmäisen taiteilijavuotensa aikana. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, esittelee töitä yhteisnäyttelyssä ja niitä näkyy myös Liune Showroomissa, Fleminginkatu 12 B. Akryylityöt ovat abstrakteja; flow vie ja hän maalaa intuitiivisesti, mikä tuntu kauniilta. Teos ja sen ”elävä” animaatio Galleria Albert IX, Albertinkatu 9, on toiminut Punavuoren ytimessä jo kaksi vuotta. Taiteilija Elli Maanpää on animaattori ja kuvataiteilija, joka on tehnyt teoksistaan myös animaatiot, jotka voi katsota omasta kännykästään tai tabletistaan paikan päällä. Eli jokaisesta teoksesta on ”elävä” animaatio. – Minua kiehtoo ajan illuusio pysähtyneissä maalauksissa. Maalattu pinta laajentuu kehyksien ulkopuolelle. Teos jatkuu välitilassa: tilassa taulujen ja katsojan välillä. Maanpää on hyvin monipuolinen lahjakkuus ja laajasti kouluttautunut taiteilija. Pinnan yli -näyttelyssä on esillä värikkäitä akryylimaalauksia, jotka nousevat kohtauksiksi, veistoksiksi ja tarinoiksi. Kruununa ovat kolme täydennettyä taulua, jotka avautuvat animaatioiksi Arilyn-sovelluksen avulla. – Vaikka taiteeni on luonteeltaan narratiivista, on tarina katsojan silmissä. Taiteessani on läsnä arjen nyrjäyttäminen ja leikkimielisyys. Kaupunkia koettelee vitsaus Kuvittaja, sarjakuvataiteilija Kati Närhin näyttely Galleria Kuvituksessa, Hämeentie 28, liittyy samalla julkaistuun taidekirjaan ”Ei Mikään” (Gigléeprintti editio 1/1, 2020), jonka Närhi on kirjoittanut ja kuvittanut itse. Se on aikuisille suunnattu kuvakirja. Kirjan tarinassa on pikkukaupunki, jota koettelee vitsaus. Se vaikuttaa kaupunkilaisiin eri tavoin. Piirrostyyli on saanut innoituksensa viktoriaanisen ajan painokuvista. ”Ei Mikään” on kuvitettu kirkkain värein, mutta sen huumori on mustaa. Koronakevään kirkkaassa valossa alun perin masennuksesta kertovaa kirjaa alkaa väkisin lukemaan ajankohtaisen tilanteen kautta. – Närhi on tiedostamattaan tavoittanut jotakin hyvin olennaista. Ihmisten keinot reagoida tilanteeseen ovat hyvin samankaltaisia kriisin syystä riippumatta. Teoksissa yhdistyvät erilaiset vastaparit Tuuli Saarekas on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka valmistui 2017 Kuvataideakatemiasta. Erilaisten vastakohtaisuuksien samanaikainen ilmeneminen inspiroi häntä. Teoksissa yhdistyvät erilaiset vastaparit: teolliset ja luonnonmuodot, ostetut ja löydetyt materiaalit ja massatuotettujen osien liittäminen uniikkeihin ja itse tehtyihin osiin. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee Kaupunkielämää -näyttelyä kolmessa osiossa: romahdus, sinnittely ja toiveikkuus. Kukin osio käsittelee ajatuskaarta omalla tavallaan. Aineettomalla tasolla hän sekoittaa käsitteitä ruma – kaunis, läheinen – kaukainen, hyödyllinen – arvoton. Työskentely on vaihtelevasti mietiskelevä tai kaoottinen. Maailma syntyy toiveesta kokea Taidekoulu MAA:n nuori kasvatti Anni Aalto on usein ollut esillä Galleria Art Fridassa, Korkeavuodenkatu 25. ”Pitääkin oppia riisumaan” –näyttelyn teoksissa vuoropuhelevat maalauksen ja veistoksen, kaksija kolmiulotteisuuden lainalaisuudet. Materiaali kulkee osana maalausta. Hän sanoo, että maailma syntyy toiveesta kokea, kenties: – Maailma ja kokemus maailmasta juoksevat toistensa perässä, yrittäen purra toinen toistaan, omaa häntäänsä. Kokemisen reitit moninkertaistuvat. Ikään kuin ei enää tietäisi, miten se alun perin tapahtuikaan. – Syntyy harhaluulo, että tarvitsee jotakin tuntuvampaa, vaikka se on vähän kuin laittaisi Erikeeperiä kermakakun päälle. Pitääkin oppia riisumaan, ehkä laskostamalla ensin kaiken päälle jotain kaunista. Maisemia Helsingin luonnosta Lissu Lundström syntyi 1952 Helsingissä keskosena. Vaikeassa ja pitkittyneessä synnytyksessä aiheutui CP-vamma, jonka vuoksi hän ei kävele eikä voi käyttää käsiään apuna arjen askareissa. Lasta kannustettiin aina omatoimiseksi, ja hän käytti pikkuaskareisiin ainoaa mahdollista tapaa eli suutaan. Ei ollut ihme, että kirjoittaminen ja myöhemmin maalaaminen sujui luonnostaan kynä tai sivellin suussa. Taideharrastus alkoi varhaisella iällä; ensimmäiset teokset syntyivät pihalla pyörätuolissa istuen. Maalauksissa nähdään usein maisemia. Paljon on teoksia Pikkukoskelta. Suuri rakkaus mereen kuvastuu kankaalta paljon. Ensin hän maalasi vesiväreillä, mutta pian öljyvärit tuntuivat omilta. Hän tutustui SJK:n eli Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhteisöön, joka tukee maalausta ja näyttelyä Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19. SJK:n videoryhmä oli paikalla ennen meitä. Teksti: Risto Kolanen Valokuvaaja Katri Lassila ja Näkymä tunturilta Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Pentti Rouhiainen (oik.) ja “Tähti on syntynyt” ja taiteilija Esko Matilainen ja “Tuokio vain” Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Itseoppinut kuvataiteilija Lotta Sirén ja teoksensa New Chance Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anni Aalto ja Mukavat naamiot (vas.) ja Mukavat naamiot II Art Fridassa. Kuva: Raimo Granberg. Sivellin suussa maalaava kuvataiteilija Lissu Lundström ja Kuutamouinti / Torso Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Elli Maanpää ja Täydennetty taulu: Pää pilvissä Galleria Albertissa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 11 • Viikot 23-24/2020 M unkin S eutu vät ole hallussa, jäävät entistäkin syrjempään, diakoniatyöntekijä Satu Ahonen Tuomiokirkkoseurakunnasta muistuttaa. Ahdistus kasvanut Suuren taloudellisen avun tarpeen lisäksi diakoniatyöntekijät kertovat, että tilanteen pitkittyessä ahdistuksen määrä on puheluissa lisääntynyt. – Erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien keskusteluntarve on kasvanut. Viikkojen kuluessa keskustelujen sävy on vakavoitunut ja niissä kuuluu myös itsetuhoisuutta, sanoo Munkkiniemen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Mia Salmio. Eristyksissä ollessa ahdistuneisuus, masennus ja yksinäisyys ovat tulleet puhelujen aiheiksi. Haagan johtava diakoniatyöntekijä Sofia Honkanen on erityisen huolissaan mielenterveyskuntoutujien tilanteesta. – Pitkät sielunhoidolliset keskustelut ovat lisääntyneet. Yksinäisyydessä ihminen luo helposti oman todellisuutensa, kun ei ole kontaktimahdollisuutta kehenkään. Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu teistyössä Helsingin kaupungin kanssa, näissäkin diakoniatyö avainasemassa. Myös näiden kautta on tullut uusia asiakaskontakteja. Uusia avun hakijoita Kannelmäen seurakunnan diakoniatyöntekijä Ulla-Maija Tuura kertoo, että puhelimitse tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet viime viikkoina vähintään 20 prosenttia. – Osa pidempiaikaisista asiakkaistamme on ikään kuin kadonnut, mutta ruokakassijakeluihin on ilmestynyt kokonaan uusia avun hakijoita. Ruokakasseja jaetaan Helsingissä tällä hetkellä joka päivä lähes 2 000. Seurakunnista kerrotaan, että uusissa asiakkaissa on esimerkiksi heitä, jotka ovat menettäneet iltaja viikonlopputyönsä, opiskelijoita, yrittäjiä, kulttuurialalla työskenteleviä sekä perheitä ja vanhuksia. Samoin muun muassa Vuosaaren diakoniatyössä on kirjattu asiakasmäärien kasvu yli kolmanneksella. – Lomautetuiksi ja työttömiksi joutuneet näkyvät jo meidän asiakkaissamme, vs. johtava diakoniatyöntekijä Pia Nordlund toteaa. – Korona-aika on korostanut digisyrjäytymistä. Ne, joilla sähköiset välineet eiDiakonian asiakasmäärät lisääntyivät H elsinkiläisten koronapoikkeusaikana kasvanut hätä näkyy seurakuntien diakoniatyössä. Asiakaskontaktit ovat lisääntyneet viime kuukausina noin kolmanneksella, ja yhteydenottoja on tullut kokonaan uusilta asiakkailta. Tilastojen mukaan kun Helsingin diakoniatyöllä oli helmikuussa noin 2 100 asiakaskontaktia, oli niitä maalisja huhtikuussa lähes 2 700 per kuukausi. Taloudellinen auttaminen on samaan aikaan noussut alkuvuoden runsaasta 60 000 eurosta kuukaudessa noin 100 000 euroon kuukaudessa. Summat eivät sisällä kaikkea diakonian antamaa taloudellista apua, vaan niiden lisäksi jaetaan esimerkiksi kauppakasseja ja lahjakortteja. Diakonian auttava työ on toiminut koko koronapoikkeusajan ja entistäkin laajempana. Apu on kuuntelemista ja keskusteluapua samoin kuin taloudellista auttamista. Asiakkaita on autettu etupäässä sähköpostin ja puhelimen kautta. Uusina poikkeusajan auttamismuotoina Helsingin seurakunnat käynnistivät valmiiden ruokakassien jakelun samoin kuin Helsinki-avun ikäihmisten auttamiseksi yhRuokakassien jakelu on yksi poikkeusajan auttamistavoista. Päivittäin Myllypurossa pakataan lähes 2 000 kassia tarvitseville. Kuva: Eila Jaakola Linnanmäen Huvipuisto avaa portit uuteen huvikauteen L innanmäeltä kuuluu iloisia uutisia, sillä huvipuisto avaa porttinsa huvittelijoille perjantaina 12.6. Linnanmäellä ollaan riemuissaan siitä, että kaikki huvittelijat pääsevät pian huvittelemaan huvipuistoon sekä siitä, että iso joukko kausityöntekijöitä pääsee aloittamaan kesätyönsä. Valtioneuvosto linjasi 4.5.2020, että alueellisesti rajatut ulkotilat, kuten huvipuistot, voivat olla avoinna kesäkuusta alkaen, kun turvallinen huvittelu varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta. Nyt Linnanmäki ilmoittaa ilolla, että huvipuisto avataan perjantaina 12.6.2020 klo 11 uuteen huvikauteen. – Linnanmäen Huvipuiston avaamista odottavat riemulla innokkaiden huvittelijoiden lisäksi noin 600 kausityöntekijäämme, kertoo Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin. – Huvipuistomme on puhjennut kevään aikana kukkaan ja viime kauden uusi huikea ratalaitteemme Taiga odottaa jälleen huimapäitä. Uusi Taigan kuvauspalvelumme ikuistaa mahtavan Taiga-matkan kuvaksi tai videoksi, jonka voi jakaa vaikka somessa kavereilleen. Lanseeraamme tälle kaudelle myös iki-ihanan Rolle-pellen seuraksi kaksi uutta kaveria, jotka huvipuistomaiseen tapaan opastavat turvalliseen huvitteluun ja hauskuuttavat asiakkaitamme puistossa, Adlivankin jatkaa. Huvipuiston alueella tullaan valtioneuvoston ohjeiden pohjalta rajaamaan väkimäärää ja mukauttamaan tarvittaessa toimintaa. Linnanmäki saa vielä toukokuun aikana lisätietoa viranomaisilta rajoituksiin liittyvistä ohjeista, mutta Linnanmäki on jo valmistautunut turvalliseen huvitteluun. Linnanmäen Huvipuiston alue on iso ja turvavälit tullaan huomioimaan kaikessa toiminnassa. Laitteilla samaan seurueeseen kuuluvat toki pääsevät istumaan lähekkäin. Lähes kaikki huvilaitteet ja pelit tulevat olemaan asiakkaiden käytössä. Huvipuistossa suurin osa kioskija ravintolapisteistä palvelee normaalistikin ulkona syöjiä, ja sitä Linnanmäki suositteleekin erityisesti tänä kesänä. Huvipuiston jokapäiväiseen toimintaan kuuluu normaalistikin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehtiminen. Linnanmäellä hupimestarit saavat ylimääräisiä lisähygieniakoulutuksia ja asiakkaille viestitään monipuolisesti turvavälija hygieniaohjeistuksista huvipuiston alueella. Huvipuistoista löytyy monien käsienpesupaikkojen lisäksi runsaasti käsien desinfiointimahdollisuuksia eri palvelupisteissä. Lisäksi huvipuistossa viilettää normaalia enemmän siistijöitä huolehtimassa koko huvipuiston säännöllisestä siivoamisesta, puhtaanapidosta ja desinfioinnista. – Olemme sitoutuneet tarjoamaan terveydelle turvallisen ympäristön huvitteluun ja työntekemiseen. Turvallisen ja terveellisen huvipuistokokemuksen tuottaminen kaikille, niin asiakkaille kuin työntekijöillemmekin, on aina ollut huvipuistotoiminnan ytimessä, Adlivankin painottaa. Suosittelemme kaikkia iloisia huvittelijoita ostamaan rannekkeet ennakkoon S-ryhmän Prismoista, Sokos-tavarataloista ja S-marketeista, joiden tarkemmat toimipaikat julkistetaan myöhemmin Linnanmäen verkkosivuilla. Rannekkeen ennakkoon ostamalla huvittelija voi välttää paikan päällä jonottamisen ja lisäksi rannekkeen hinta on huvittelijalle edullisin, 39 € /ranneke (norm. 42 € /ranneke). Ennakkomyynti S-ryhmän toimipaikoissa alkaa viikkoa ennen huvipuiston avaamista. Linnanmäki on Helsingin hauskin kaupunginosa ja sisäänpääsy huvipuistoon on tuttuun tapaan tänäkin vuonna maksuton.
• 16 Viikot 23-24/2020 • Nro 11 M unkin S eutu Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna koronan tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.