• Tilaa maksuton palvelukartoitus Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito 010 3277 100 | www.domedi.fi MunkinSeutu Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. PYYDÄ ASUNNOSTASI ILMAINEN ARVIO ? Jo 75 vuotta menestystä ? Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! ? ? Suomessa kehitetty 46. vuosikerta - Nro 18 Täysin sokeriton ja laktoositon KUN HALUAT MYYDÄ TAI VUOKRATA Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 www.AsuntosijoittajanABC.. Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min www.valmarin.fi Sisältää mangaania joka edistää normaalia aineenvaihduntaa Elinvoimaa ja parempaa toimintakykyä ikäihmisille Tilaa fysioterapeutti kotiin 09 3922 302 Toimipisteet: Helsinki / Espoo / Vantaa www.fysiogeriatria.fi Fysioterapia-ajat ja kuntosalikortit Lehtisaaressa numerosta 09 3922 302 YRITTÄJÄ, M I U RAAD 2015 - Viikot 40-41
• 2 MunkinSeutu Nro 18 ? Viikot 40-41 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 40-41 MunkinSeutu 46. vuosikerta ? nro 18 Ajankohtaista Diakonissalaitos avaa kaksi asumisyksikköä alaikäisille Vuoden 2014 Länsi-Helsingin Yrittäjä -tittelin voitti Konepaja Mäkelin Oy. Länsi-Helsingin Yrittäjien edustaja Pepe Willberg onnittelee Marjatta ja Patrik Mäkeliniä. Länsi-Helsingin Yrittäjät yli 700 yrittäjän yhdistys Yrittäjille tärkeintä on verkostoituminen ? ? Länsi-Helsingin Yrittäjät on yli 700 yrityksen yhdistys. Yhdistykseen kuuluu yrityksiä laidasta laitaan Hämeenlinnanväylän länsipuolelta, alueen rajautuessa Lauttasaareen. Länsi-Helsingin Yrittäjille tärkeintä on verkostoituminen, sekä muiden yrittäjien tapaaminen. ? Koulutuksia emme järjestä, siitä vastaa Helsingin Yrittäjät. Meillä on tulossa sieniretki ja lähdemme katsomaan ABBA -musikaalia. Olemme osallistuneet kalastuskisoihin ja tehneet erilaisia retkiä. Pyrimme järjestämään tapahtumia ja retkiä, joi- hin ihmisten olisi helppo tulla. Idealounas on myös hieno projekti. Idealounaan ajatuksena on, että yrittäjät voivat tulla lounaalle, ja jos he tuovat yhdistykseemme kuulumattoman ystävänsä mukana, lounas on heille ilmainen. Idealounaita järjestetään noin kerran kuukaudessa, Länsi-Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtaja Risto Moll kertoo. toiminta perustuu avoimeen keskusteluun ja kannustavuuteen. Vuosittain yhdistyksestä eroaa noin 40 yritystä, ja mukaan tulee noin 45 uutta yritystä. ??Helsingin Diakonissalaitos avaa nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön Espoossa ja tilapäisen tukiasumisyksikön Helsingissä. Helsingin yksikön toiminta käynnistettiin akuuttiin tarpeeseen perjantaina 18.9. Espoossa toiminta käynnistyy vaiheittain. Yksiköihin sijoitetaan yhteensä 110 yksin Suomeen tullutta, alaikäistä turvapaikanhakijaa.  Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut nopeasti, joten pikaiselle reagoinnille ja tilapäisen tukiasumisyksikön avaamiselle oli tarve.  Tilapäinen asumisyksikkö on Diakonissalaitoksen korttelissa Kalliossa, ja siellä on tilaa kolmellekymmenelle nuorelle. Tukiasumisyksiköiden nuoret ovat 16-17-vuotiaita ja he ovat paenneet sotaa Afganistanista, Syyriasta ja Irakista. ? Nuoret ovat kohdanneet aikuisten maailman sellaisena kuin se on raadollisimmillaan, mutta heillä on lasten tarpeet. ? Näiden nuorten lapsuus on loppunut liian aikaisin tai he eivät ole lainkaan kokeneet rauhan ajan lapsuutta. Nyt he tarvitsevat vakaan elinympäristön, turvallisia aikuisia, arjen rutiineja sekä koulusta ja harrastuksista saatavia positiivisia kokemuksia, Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö toteaa. Sivu 12 Sivu 9 Yhdistyksessä vuosittain noin kahdeksan prosentin vaihtuvuus Länsi-Helsingin Yrittäjien Lasten 500. elinsiirto Hyksin Lastenklinikalla ??Kahdeksanvuotias Emilia sai 12.8.2015 Lastenklinikalla uuden sydämen. Emilian sydämensiirto oli 500. lasten elinsiirtoleikkaus sen jälkeen, kun Lastenklinikan elinsiirtotoiminta käynnistyi noin 30 vuotta sitten. Emilia poti vaikeaa synnynnäistä sydänvikaa, joka korjausleikkauksista huolimatta vähitellen johti sydämen toiminnan pettämiseen. Viimeiset kuukaudet Emilia odotti sydämensiirtoa jatkuvan lääkeinfuusion varassa. Nyt siirron jälkeen Emilia on aloittanut hyväkuntoisena normaalin koululaisen arjen. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista. Vuosittain Suomessa tehdään 10?25 lasten elinsiirtoa. Näistä puolet on munuaisensiirtoja, neljännes maksansiirtoja ja vajaa viidesosa sydämensiirtoja. Uusimpina lasten elinsiirtoina ovat keuhkon- ja ohutsuolensiirrot, joita on tehty alle 10 lapselle.  Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta ja muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista. Suurin osa lapsista elää siirron jälkeen normaalia elämää Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja maksan- ja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %. Sivu 8 Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Kaartin Jääkärirykmentin komentaja Pekka Toveri ja Sotasurmat -tutkimushankkeen johtaja Jarmo Nieminen laskevat viranomaisseppeleen. Kuva: Lisse Tarnanen. Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu ??Yleinen 2000-luvun alussa käyty kansalaiskeskustelu Santahaminan joukkohaudan sijainnista ja vainajista käynnisti vuosien 1917?1918 tapahtumi- en tutkimuksen. Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 44 muuta Helsingin kaupunginvaltuutettua tekivät yhteisen valtuustoaloitteen 11.5.2005 Santahaminan joukkohaudan historian ja muistopaikan menneisyyden työstämisestä. Sivu 8
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 18 Raitiotieinvestointi Munkkivuoreen? O lisiko niin, että Munkkivuoren raitiotiehanke olisi nytkähtämssä nyt hiukan eteenpäin. Toivottavasti näin on. Raitiotietä on Munkkivuoreen ja sen lähiympäristöön odotettu vuosikausia ja hanketta varten on jo esitetty monia suunnitelmia, riisuttuja ja vähemmän riisuttuja. Suunnitteilla on nyt uusi raitiovaunulinja, joka korvaisi kaksi bussilinjaa. Linjan päätepysäkkiä kaavaillaan Ulvilanpuistoon, joka sijaitsee Raumantien länsipäässä. Raitiolinjan reitti kulkisi Raumantietä Munkkivuoren ostoskeskuksen ohitse Ulvilantielle ja siitä edelleen Turunväylän poikki Munkkiniemen puolelle Laajalahdentielle. Liikenteen vuorovälit uudella raitiolinjalla olisivat kymmenestä kahteentoista minuuttiin. Helsingin kaupungissa vallitsevat rakennustyöt ovat nyt jo poistaneet joitain linja-autopysäkkejä käytöstä väliaikaisesti. Varmoja päätöksiä Munkkivuoren seudun joukkoliikenteeseen kehittämisestä ei kuitenkaan ole edelleenkään tehty. Miten edelleen niukka taloustilanne vaikuttaa liikenneinvestoiteihin nyt ja jatkossa, jää lähes kokonaan politiikkojen varaan. Siihen mihin tahtoa löytyy, löytyy myös kaupungin budjetissa rahaa. Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueella kulkee nyt noin kymmenkunta Helsingin sisäistä bussilinjaa, joista viisi on Jouko-linjoja, eli minibusseja. Sisäiset linja-autot kulkevat arkisin noin neljän minuutin välein. Helsingin sisäisten linjojen lisäksi Munkkivuoren läpi kulkee myös esimerkiksi U-Linjan busseja. Linjaautoliikenteen lomassa Munkkiniemestä liikennöi raitiovaunu, nelonen, Katajanokan ja Munkkiniemen välillä. -j.a. Ja se Iso-Iita on, Ison-Iitan rinnalla elo ompi huoleton hissi ei kulje, kun painoa oli yli 240kg!! Kerroin painavalla rintaäänellä näille keskieurooppalaisille, että näin meillä ? terveysvalistus astuu esiin jo ulko-ovellamme. Ainut keino tässä on, että alamme ja rutkasti laihduttaa. Lopulta vieraani lähtivät suosiolla kävelemään rappusia, olisihan se jo ensiaskel tuolla kaidalla, laihduttajan tiellä. Ja mitä teki suomalainen ? painoi kerrosnappia ja antoi kaloreille kyytiä! Seuraavana päivänä hissi pysähtyi kerrokseeni ja tarkoituksenani oli lähteä sillä alaspäin. Hississä oli jo koira ja nuorehko talon asukas. Hänkään ei ollut kyllä laihuudella pilattu. Hyppäsin hissiin ja näyttö alkoi taas herjata, että lähellä ylipainoa ollaan. Mutta suostui kuitenkaan laskemaan meidät alakerrokseen ja astelin hissistä kiireen vilkkaa pois. Mietin vakavasti tuota hissiongelmaani. Tarkka painokontrolli on elämässäni nyt tosiasia, mutta tu- Stadin ikäohjelma jäi torsoksi ?? Vanhuspalvelulain edellyttämä ikäohjelma saatiin syyskuun alussa lopulta Helsingin valtuustoon. SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä oli tätä vaatinut lähes viisi vuotta, mutta kaupungin johto torjunut sen moneen kertaan. Hyvä on myös se, että ohjelman valmistelussa kuultiin asukkaita. Stadin ikäohjelman ongelmaksi jäi kuitenkin se, että ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi ei osoiteta tarvittavia voimavaroja. Kun ei puhuta rahasta eikä henkilöstöresursseista, jää ohjelma torsoksi. Ohjelmaa varten on arvioitu palvelujen tarpeita, mutta toimenpiteet eivät perustu näihin arvioihin vaan valtuuston enemmistön vuonna 2013 hyväksymään strategiaan. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen alibudjetoimisen jatkumista. Ehdotin, että hyväksyessään ikäohjelman valtuusto olisi edellyttänyt tarvittavien lisäresurssien turvaamista talousarvion valmistelus- sa. Valtuuston enemmistö ei tätä hyväksynyt. Kotihoidossa on resurssien lisäksi tarvetta määritellä palvelujen sisältö laajemmin. Sairaanhoidon ohella tarvitaan palveluja, jotka helpottavat asioimista, siivousta, ulkoilua ja muuta arjen sujumista. Eriarvoisuutta lisäävät palvelusetelit eivät ole oikea vastaus tähän. Kotihoitoa pitää olla tarjolla myös äkillisesti muuttuvissa tilanteissa. Siksi on hyvä, että päivystävän kotihoidon yksiköitä perustetaan kaikkiin suurpiireihin. Palveluasuntoihin on mahdollisuus vain harvoilla ikä-ihmisillä ja vasta hyvin huonokuntoisina. Tarvitaan lisää kaupungin omia, edullisia palveluasuntoja ja kodinomaista palveluasumista, johon kuuluu myös kulttuuria, liikuntaa ja muuta yhdessä tekemistä. Laitoshoitoa ei pidä enää vähentää. Lisää resursseja tarvitaan myös vanhusten asuntojen muutostöihin. Asukastilaisuuksissa ja lokset näkyvät viiveellä. Talonmiehellemme olen alustavasti ehdottanut, ett laatisimme talomme asukkaista listan siitä, että ketkä saisivat ajella yhtäaikaisesti hississä. Ei tulisi turhia, ikäviä yllätyksiä. Painorajaa hipoville asukkaille, joilla on koira, tulisi ehdottaa koirien opettamista ajamaan hissillä yksin. Napin painallus tapahtuu koirilta käden käänteessä, kun harjoitusta hyppäämisestä ylöspäin on voimallisesti opeteltu. Kaikista tilanteista selviämistä voi etukäteen suunnitella, ettei joudu niin hölmöön tilanteeseen kuten itselleni tapahtui. Samoin jatkossa, jos hissi pysähtyy kerrokseeni ja siellä on jo ihmisiä sisällä, on minun aukaistava hissin ovi ja nopeasti todettava: anteeksi, mutta kuinka paljon painatte, että jos hissiin astun, meneekö painoraja rikki? Tai sitten vain itse nopeasti laskettava asiaintila ja todettava: olemme yhdessä liian painavia tähän hissiin, paino- kutaitokampanja, joka julkaistiin Suomessa Lukutaitopäivänä 8.9. Palkintojenjakoseremonian lisäksi juhlallisen lukutaitotapahtuman ohjelmaan kuuluu kertomusnäyttely, paneelikeskusteluja ja tervetuliaistilaisuus. Nimekkäisiin juhlapuhujiin kuuluvat EU:n koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava ko- missaari Tibor Navracsics, EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen, Alankomaiden prinsessa Laurentien, joka on UNESCOn Literacy for Development -lukutaitokampanjan erikoislähettiläs, Barbara Bush ja Barbara Bush Foundation for Family Literacy -säätiön pe- Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu (SKP) Otan vielä jämät kumarassa, ampiainen kuulee kunniansa. Kuokkavieraalle luen lakia ? että minkäs pirun takia?! Sen konjakkilasin alle laitan ja melkein niskan taitan. Ennenkuin aamu valkenee, ampiainen maistaa, kalpenee. Hävytön onkin perso sille, juhlajuomalle konjakille. Ampiainen ei tahdo vapauteen vaan jää ryypylle uudelleen. Mennään tuonne terassille vauhdittavalle konjakille. Valo jo väistyy, hämärtyy, juomat kielet irroittaa. Maisterin parta paukkuu, pelimanni soiton aloittaa. Kaikkea sitä sattuukaan, ampiainen mua ahdistaa. Toivo Levanko lyyrikko Taisin olla laitamyötäisessä, voimani täydessä tunnossa. raja ylittyy ja rutkasti! Lassi Nummi on sanonut: Muut kertovat, miltä sinä näytät, sinun itsesi on tiedettävä, mikä olet. Totta, muut kuten hissin painorajoitukset ovat puhuneet, itse tiedän, että kyllä petraamisen varaa on. Kuten meillä kaikilla niin yhdessä kuin toisessakin asiassa. Toivotan Suomen nousuun terveysvalistuksen luvattuna maana. Silloin jokaisella painokilon pudotuksella osallistumme kansamme tuottavuustalkoisiin ja kilomme tipahtavat kansantaloutemme hyvinvoinnin laariin. Isonkin-Iitan rinnalla on elo kevyen huoletonta! Elina Kuosmanen Tämä on tositapaus lomaasunnolla Toivon päivänä. Vanhus Katso vanhusta kasvoista kasvoihin, katso silmiinsä kirkkaisiin loistaviin. Niistä näät, löydät viisauden. Katso silmiin kenties jo väsyneisiin, katso silmiin jo sameneviin. Katso vanhusta kasvoihin, uurteisiin, ole häntä ain lähellä. Ole hänestä iloinen, kiitollinen. Meistä jokainen vuorollaan vanhenee. Silloin toivoopi itselleen, ois vaik yksikin lähellä ihminen, joka katsoisi kasvoista kasvoihin. Joku olisi läheinen. Näin kun teet, saat itselles mielen hyvän. Löysit elämääs kultaisen jyvän. Olavi Kylliäinen Pikku-Huopalahti Suomen Pakolaisapu lukukampanjoiden kärkikolmikkoon ??Lukutaitoviikolle ilmoittautuneet tapahtumat ja kampanjat osallistuvat innovatiivisimman ja kekseliäimmän lukutaitokampanjan valintaan. Kolme ehdokasta on kutsuttu Brysseliin Lukutaitoviikon päätösjuhlaan, jossa voittajalle luovutetaan lukutaitoviikon innovaatiopalkinto. Kilpailun kärkikolmikkoon valittiin Suomen Pakolaisavun lu- vanhusneuvoston lausunnossa on korostettu lähipalvelujen, erityisesti lähiterveysasemien merkitystä. Onkin syytä luopua aikeista keskittää terveysasemat vain muutamiin jättiyksiköihin. Kun vanhuspalvelulakia säädettiin, kiisteltiin henkilöstömitoituksista. Lopulta päädyttiin aiottua matalampiin mitoituksiin ja nekin vain suosituksina. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa suositus on vähintään 0,5 hoitajaa asukasta kohti. Nyt Juha Sipilän hallitus on leikkaamassa tästäkin viidenneksen pois ja löysäämässä pätevyysvaatimuksia. Viime vuonnakin lähes 200 miljoonaa euroa voittoa tehneenä kaupunkina Helsingillä on varaa ylläpitää vanhuspalveluissa korkeampaa henkilöstömitoitusta kuin hallituksen leikkauslistat edellyttävät. Ystävät ja viimeinen vieras Tänään saa juhlan aloittaa, lippu salkoon nostetaan. Onhan hyvin mieluisaa tavata monta ystävää. Surra emme saa mitään, kukapa iloa pilaisikaan?! Tästä vain jatkamme tätä hyvin riemullista elämätä. Munkan mummon jupinat ??näin laulettiin sota-aikana armeijassa ainakin isäni mukaan. Nykyisin Iso-Iita ei liene, ainakaan muotilehtiä seuratessa, haluttua styylausseuraa, vaikkakin heitä katukuvassa näkyy luvattoman paljon. Tästä Ison-Iitan oireyhtymästä olen aivan konkreettisesti saanut muistutuksen palattuani kesälaitumelta tirisevien makkaroitten äärestä. Palasinpa siis tässä männä viikolla armaaseen MunkinSeudun lähiöömme ja siellä erääseen korkeaan kerrostaloon, jossa oli juuri toukokuussa tehty hissiremontti. Hissi oli saanut uuden, tuliterän moottorin. Astuinpa siis tuohon pyhään, uutuuttaan kiiltävään laatikkoon yhdessä kahden ulkomaalaisen, hyvin syöneen vieraani kanssa. Loma kun oli ollut vailla vertaa, koska olimme eläneet vailla sitä tavanomaista kalorien laskentaa! Mutta pyhä Sylvi ja taivaisten talikynttilät! Hissi ei liikkunut paikaltaan tippaakaan! Näytössä luki, että Nro 18 ? Viikot 40-41 rustaja ja kunniapresidentti Dorothy Bush Koch. Lisäksi kuullaan opiskelijoiden edustajan ja eri alojen korkeatasoisten panelistien puheita. ELINET on 78:n lukutaitoa edistävän organisaation yhteenliittymä. Siihen kuuluu lukutaitoverkostoja, opetusministeriöitä, kansainvälisiä organisaatioita (kuten UNESCO), säätiöitä, kansalaisjärjestöjä, yliopistoja, opettajankoulutuslaitoksia, vapaaeht oi sj ärjestöjä ja muita alan sidosryhmiä. Suomesta verkostoon kuuluvat Lukukeskus, Jyväskylän yliopisto ja FinRA.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 5 Yli puolet kaupoista ja kampaamoista valmiita aukioloaikojen vapauttamiseen Suomen yrittäjät selvitti asiaa ??Yli puolet Suomen Yrittäjien kaupan ja kampaamoalan yrittäjistä on valmis poistamaan kauppojen ja kampaamojen aukiolorajoitukset. ? Hallitus yrittää parantaa työn kilpailukykyä vapauttamalla aukioloaikoja. Jotta tähän päästään, uudistusta on tarkasteltava kokonaisuutena, va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo. 57 prosenttia Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli sitä mieltä, että kauppojen ja kampaamoliikkeiden pitää saada päättää vapaasti aukioloajoistaan, eikä aukioloaikoja tule rajoittaa lainsäädännöllä. Selkein tulos saatiin hiusyrityksiltä, joista 72 prosenttia kannatti aukiolorajoituksista luopumista. Erikoiskaupasta 53 prosenttia ja päivittäistavarakaupassa 43 prosenttia kannatti vapauttamista. Perjantaina päättyi lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta, jossa ehdotetaan aukiololainsäädännön kumoamista ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain muuttamista. Uudistuksella pyritään parantamaan sekä perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa verkkokauppaan että sitä kautta kotimaisen ja Suomessa sijaitseviin toimipisteisiin perustuvan kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaiseen verkkokauppaan. Tavoitteena on myös parantaa työllisyyttä. Yksinyrittäjät kannalla Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä peräti 68 prosenttia kannatti vapaata aukioloa. Vastaavasti 2?5 henkilöä työllistävistä yrityksistä 55 prosenttia, 6?9 henkilöä työllistävistä 44 prosenttia ja 10?50 henkilöä työllistävistä 49 prosenttia oli täysin vapaiden aukiolojen kannalla. Suuremmista kaupoista kolme viidestä ilmoitti kannattavansa vapaata aukioloa. Neljäsosa jopa kiristämisen kannalla Noin neljännes vastaajista oli sitä mieltä, ettei nykyisiä aukioloaikarajoituksia tule lainkaan muuttaa tai aukioloaikoja tulee rajoittaa entisestään. Päivittäistavarakauppaa edustavista yksinyrittäjistä tätä mieltä oli jopa noin 40 prosenttia. Vastaavasti erikoiskaupassa tätä mieltä oli noin neljännes vastaajista (26 %) ja kampaamoyrittäjistäkin noin joka kymmenes (9 %). Kioski- ja huoltamokauppaa edustavista vastaajista noin puolet kannatti voimassaolevaa lainsäädäntöä tai aukioloaikojen kiristämistä. Viidennes kyselyyn vastanneista arvioi, että aukioloaikoja tulee edelleen rajoittaa lailla, mutta yrityksen mahdollisuuksia vaikuttaa aukioloaikoihin pitää lisätä. Uudistuksia kokonaisuutena Suomen Yrittäjien hallitus päätti syyskuun kokouksessaan tukea kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Hallitus totesi, että aukioloaikasääntelyn mahdolliset muutokset vaikuttaisivat kuitenkin erikokoiseen ja eri toimialoja edustavaan kauppaan eri tavoilla. ? Uudistuksia on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta niillä voidaan päästä tavoiteltuun lopputulokseen, työn kilpailukyvyn parantamiseen, selvityksen tehnyt Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo. Aukioloaikojen vapauttaminen johtaisi yritysten palkkakustannusten nousuun. Työn teettämisen ehdot määräytyisivät voimassa olevien työoikeudellisten säännösten ja määräysten mukaan. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kokivat, että yritysten pitää pystyä yhdessä työntekijöidensä kanssa sopimaan keinoista ja menettelyistä palveluiden laajemman tarjonnan mahdollistamiseksi. ? Tämä on välttämätön edellytys sille, että myös pienet yritykset pystyvät jatkossakin tarjoamaan palveluja ja säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. On myös linjattava, ovatko nykyisen työaikalain ja työehtosopimusten mukaiset sunnuntai-, ilta- tai yölisät perusteltuja yhteiskunnassa, jossa palveluita halutaan tarjolle kaikkina vuorokaudenaikoina ympäri vuoden, Rytkönen sanoo. Näin kysyttiin Suomen Yrittäjät kysyi toukokuussa 2015 kauppias- ja hiusalan jäsenyritystensä arvioita aukioloaikasääntelyn muutostarpeista sekä mahdollisten uudistusten vaikutuksista kaupan ja hiustoimialojen rakenteeseen. Lisäksi kysely toimitettiin Suomen Yrittäjien kauppaa ja kampaamotoimialoja edustaville toimialajärjestöille, joilla oli mahdollisuus välittää kyselyä omille jäsenyrityksilleen. Vastauksia saatiin 478 vähittäiskaupan myymälältä ja kampaamolta. Tuloksia voidaan pitää yleistettävinä. Tausta Kaupan ja kampaamoliikkeiden aukioloa koskevaa lainsäädäntöä on väljennetty asteittain. Viimeisin aukioloa vapauttanut uudistus, joka salli liikkeiden laajemman sunnuntaiaukiolon, tuli voimaan 1.12.2009. Myös kansainvälisesti kehitys on mennyt kohti vapaampia aukioloaikoja. Ruotsissa aukioloajat vapautettiin vuonna jo 1972. Norjassa kaupoilla ei ole arkisin aukiolorajoituksia ja Tanskassa aukioloajat vapautettiin vuonna 2012. Virossa ei ole kauppoja koskevaa aukiololainsäädäntöä ja käytännössä kaupat voivat itse päättää aukioloajoistaan. Kauppojen liikeaikaa ei ole EU:ssa säännöstasolla harmonisoitu. Helsinkiin ja Vantaalle perustetaan ilmastokatu Helsingin Iso Roobertinkadulle ja Vantaan Tikkurilan keskustaan perustetaan Ilmastokatu ??Millainen olisi ekotehokas terassi olutravintolassa? Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla Iso-Roban ja Tikkurilan keskustan energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Ilmastokaduilla etsitään ratkaisuja, joilla alueiden energiankulutusta pienennetään vähintään 20 prosenttia ja samalla lisätään alueiden elinvoimaisuutta sekä viihtyvyyttä. Ilmastokadut toimivat kokeilualustoina, joilla myös asukkaat ja yritykset ovat mukana ke- hittämässä ilmastoystävällisiä palveluita tai tuotteita.  Hankkeessa mitataan esimerkiksi Ilmastokatujen rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, sekä selvitetään aurinkopaneeleille sopivat pinnat. Tämä auttaa alueen asukkaita ja yrityksiä sekä ratkaisujen tarjoajia löytämään sopivia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa järjestetään myös suunnittelukilpailu, jossa etsitään uudenlaista ekotehokasta ravintolan terassia pimeneviin syysiltoihin. Myös jo ennestään ole- massa olevia ilmastoratkaisuja muokataan elävään kaupunkiympäristöön sopiviksi. Ilmastokatu-hanke kutsuu mukaan ratkaisujen tarjoajia sekä tarvitsijoita. Hanke etsii uusille ratkaisuille ja toimintamalleille testaajia, eli taloyhtiöitä, asukkaita tai yrityksiä. Yritykset voivat kehittää ja kokeilla ilmastoystävällisiä tuotteitaan aidossa kaupunkiympäristössä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Näin Ilmastokaduista tulee uudenlaisia referenssialueita sekä yrityksille että kaupungille myös kansainvälisesti. Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat sitoutuneet tavoitteissaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja kehitykseen kohti hiilineutraaliutta. Kaupungit voivat saavuttaa nämä tavoitteet ainoastaan yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Ilmastokatu-hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan kaupungit, Green Building Council Finland, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Aalto-yliopisto. Ilmastokatu-hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika -strategiaa http://6aika.fi/. Pasilan ja Käpylän välille baanayhteys ??Laadimme pyöräliikenteen baanayhteyssuunnitelmia välille Pasilan Ratapihantie - Käpylän asema. Suunnitelmaluonnokset esitellään asukkaille keskiviikkona 7.10.2015 klo 17-19 Käpylän työväentalossa, Vipusentie 19. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua myös rakennusviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hkr. hel.fi/suunnitelmat. Suunnitelmat ovat esillä verkossa 5.-14.10.2015. Suunniteltava osuus kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Suunniteltava osuus Pasila - Käpylä on osa pääradan varren baanayhteyttä. Tällä hetkellä pyörätie kulkee mäkisessä ja mutkittelevassa maastossa puistoalueella. Suunnittelu perustuu Hel- singin baanaverkon esisuunnitelmaan ja kaupunkisuunnitteluviraston laatimaan liikennesuunnitelmaan. Baanaverkon tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä sujuvampi ja houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmille matkoille, jotta kaupungin asettamat tavoitteet pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä. Baanayhteys toteutetaan pääradan varteen rautatiealueelle ja Louhenpuistoon. Radan vieressä joudutaan louhintatöitä tekemään yöaikaan. Suunnitelman toteutuksesta päätetään yleisten töiden lautakunnassa. Baanan rakennussuunnitelmat valmistuvat 2015 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa keväällä 2016. Diakonissalaitoksen konsernin viestintäjohtajaksi Laura Niemi Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin viestintäjohtajaksi on nimitetty valtiotieteiden maisteri Laura Niemi, 47. tää Diakonissalaitoksen toiminnasta itselleen sopivan tavan auttaa. Konsernin ja säätiön johtoryhmiin kuuluva viestintäjohtaja tulee työskentelemään säätiön johtajan alaisuudessa. Työnsä Laura Niemi aloittaa 19.10. Helsingin Diakonissalaitos on yhteiskunnallinen konserni, joka tuottaa palveluja sekä yleishyödyllisin että liiketaloudellisin perustein. Konsernin tärkeimmät tytäryhtiöt ovat Diacor terveyspalvelut Oy ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Säätiön viestinnän lisäksi viestintäjohtaja vastaa yhtiöiden viestinnästä yhdessä niiden johdon kanssa. ? Viestintäjohtajalla on keskeinen rooli yhteiskunnallisessa konsernissamme ja sen eri toimialoilla strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Olemme hyvin iloisia saadessamme Lauran ja hänen monipuolisen osaamisensa käyttöömme, säätiön johtaja Olli Holmström kertoo. ??Laura Niemi on työskennellyt erityisesti yhteiskunnallisen viestinnän ja markkinoinnin parissa. Hän siirtyy Diakonissalaitoksen viestintäjohtajaksi Sairaanhoitajaliiton viestintä- ja markkinointijohtajan paikalta. Aiemmin Niemi on työskennellyt monipuolisissa viestinnän tehtävissä muun muassa Sitrassa ja eduskunnassa. ? Olen aina työskennellyt organisaatioissa, joilla on vahva yhteiskunnallinen missio. Olen päässyt tarkastelemaan Suomea hyvin erilaisista näkökulmista. Uusi työtehtävä Helsingin Diakonissalaitoksessa avaa nyt aivan uudenlaisen näkymän yhteiskuntaamme, Laura Niemi sanoo. ? Diakonissalaitoksen päämääränä on tuottaa hyvinvointia ja toimia etenkin kaikkein heikoimpaan asemaan joutuneiden ihmisten tukena. Olen erittäin otettu ja iloinen, että pääsen mukaan tekemään työtä tämän tavoitteen puolesta. Laura Niemen mukaan viime viikot ovat osoittaneet, että suomalaisilla on vahva auttamisen halu ja myös tarve löytää merkitystä omaan elämään. ? Uskon, että avoimen, osallistavan ja innostavan Viestintäjohtaja Laura Niemi. Kuvaaja: viestinnän avulla Riikka Hurri. yhä useampi löy- Ystävät 150 vuotta Tarvaspäässä ??Ystävät 150 vuotta -aiheisilla näkökulmaopastuksilla kuullaan Akseli GallenKallelan, Pekka Halosen ja Jean Sibeliuksen ystävyydestä ja perhe-elämästä asiantuntijoiden kertomana Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä. Sunnuntaina 11.10. klo 13 Gallen-Kallelan Museon kokoelmapäällikkö Minna Turtiainen kertoo GallenKallelan ja Sibeliuksen ystävyydestä ja taiteen yhteisistä teemoista. Museon pääsylipulla 8 ? 4e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
• MunkinSeutu 6 Nro 18 ? Viikot 40-41 Päivyri Nimipäivät: Viikko 40 Ma 28.9. Arja, Lenni Ti 29.9. Mika, Mikko, Miika Ke 30.9. Siru, Sirja, Sorja To 1.10. Rauno, Raine Pe 2.10. Valio La 3.10. Raimo Su 4.10. Saija, Saila, Frans Viikko 41 Ma 5.10. Inka, Inkeri Ti 6.10. Pinja, Minttu Ke 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta To 8.10. Hilja Pe 9.10. Ilona La 10.10. Aleksis Kiven päivä Su 11.10. Otso, Ohto Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Seurakunta Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Klo 14 Merimieskirkkopiiri. Ke 30.9. klo 9.30 Lasten Tarinakirkko, pieni satutuokio, n. 20 min. Aiheena ?Ujo lohikäärme?. Sukella tarinan lumoihin, Etäniemi, Mannermaa. Ke klo 13 Keskiviikkokahvila. 30.9. soppalounas. 7.10. Dosentti Sakari Närväsen aiheena "Kolme vuotta Etiopiassa". Klo 18 Nuorten ilta. Su 4.10. klo 11 Enkelien sunnuntain Perhemessu ? Pieni on suurin, Frilander, Hartikainen, Sidoroff, lapsikuoro. Perhemessulounas. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 5.10. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja, WSOY. Alustus Elina Kuosmanen. Ke 7.10. klo 19 Uskommeko edelleen hyvän tekemiseen? Avoin kutsu tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen ajankohtaisista asioista Munkkivuoren kirkossa. Mukana seurakunnan työntekijöitä ja muita toimijoita. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan! Su 11.10. klo 11 Messu, Hartikainen, Rämö. Klo 17 Jumalanpalvelus, verkosto.net. Ma 12.10. klo 16 Unelmaryhmä. Yksin tai poissa työelämästä syystä tai toisesta, tule unelmoimaan yhdessä. Jaetaan ajatuksia ja kokemuksia. Kokoonnutaan 6 kertaa ma klo 16- 17.30. Ohjaajina vapaaehtoiset. Ilm. 30.9. menn. Mia Salmiolle p. 09 2340 5128.  To 15.10. klo 17.30-19 Uusi sururyhmä. Tied. Leena Pankakoski, p. 050 5608 279 ja Elise Rinne, p. 09 2340 5162.  Ma 19.10. klo 18-20 Äitien olohuone (16.11. ja 14.12.) klo 18-20 srktalon alakerrassa. Kohtaamispaikka kaikenikäisille. Luukas 10 ? tapa elää -raamattuluentosarja to 22.10.-26.11. klo 1821 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Luukkaan 10. lukuun pohjautuva opetussarja, joka varustaa seurakuntalaisia osoittamaan Jumalan rakkautta arjessaan ja kutsumaan toisia Jumalan yhteyteen. Tavoitteena on elämäntapa, jossa yhdistyvät rukous ja evankelioiminen. Luennoitsijana koulutuspalveluiden johtaja, pastori Mikko Matikainen Kansan Raamattuseurasta. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ke 30.9. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä ? Sanan ja rukouksen ilta, Heikki Hilvo. Tule ylistämään, rukoilemaan ja kuulemaan sanaa. Ma klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho, klo 16-18 Rukouspalvelu. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Ti klo 11 Sanan äärellä ?raamattupiiri, klo 13-15 Olohuone. Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen tai odotat lasta, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Ke klo 16.30-17.15 Lapsikuoron harjoitukset (yli 6 v.), kaisa.sidoroff@evl.fi. To klo 15-16.30 Avoin päiväkerho, klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, klo 18 kirkkokuoron harjoitukset. Pe klo 18-20 Rukouspiiri. Yhteisten asioitten puolesta. Pe 2.10. YK:n Kansainvälisen väkivallattomuuden päivänä avoimet ovet Munkkiniemen kirkossa klo 17-18, mukana Sinikka Peltohaka ja Risto Jukko; pientä tarjoilua. Kirkolta lähdetään Uskontokävelylle moskeijaan (Suomen monikulttuurinen dawahyhdistys), Munkkiniemen puistotie 4. Matkan pituus n. 0,5 km. Avoimet ovet Al-Iman moskeijassa klo 18-19.30. Tervetuloa tutustumaan tiloihin, toimintaan ja yhteisön ihmisiin sekä kuulemaan lyhyt puhe väkivallattomuuden sanomasta. Munkkiniemen seurakunnan ja Munkkiniemen moskeijan yhteistapahtuma. Lisätiet. heidi-rautionmaa@evl.fi. Su 4.10. klo 13 Messu, Frilander, Hartikainen, Valtonen. Kirkkokahvit. Su 11.10. klo 13 Tansania-messu, Rinne, Peltohaka, Valtonen, Sidoroff, kirkkokuoro; invakuljetus. Lähetyksen vastuuryhmä, kirkkokahvit. Iloinen afrikkalaishenkinen messu tansanialaisella teemalla. Messun tansanialaisesta musiikista vastaavat  kirkkokuoro sekä kanttorit. Ti 13.10. klo 18 Käsityökerho. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Ke 30.9. klo 10 Raamattupiiri. Su 11.10. klo 10 Messu, Rinne, Valtonen. Pe 16.10. klo 10-11.30 Elämänkaaren musiikkiryhmä alkaa. Kokoontuminen 7 kertaa pe-aamupäivänä klo 10-11.30. Käydään musiikin avulla läpi osallistujien elämänkaarta. Lauletaan, kuunnellaan musiikkia, muistellaan ja keskustellaan. Ryhmää ohjaavat diakoni Heli Erkkilä ja Tuula Ylikoski. Lasten kerhot ja lapsikuoro eivät kokoonnu syyslomaviikolla 42. Viikon mietelause: Elämä on taistelua, mutta ei sodankäyntiä. John Burroughs (1837-1921) Mikkelinpäivä on enkelien päivä ??Mikkelinpäivä on kirkkovuoden syyskaudelle sijoittuva suuri juhlapäivä. Seurakuntien lapsityössä se on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä päivistä. Mikkelinpäivä on erityisesti enkelien päivä. Sitä on vietetty enkelien ja lasten yhteisenä juhlapyhänä, koska Jeesus antoi lapsille erityisen arvon. Päivän evankeliumissa Jeesus asettaa lapsen esikuvaksi aikuisille: "..ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.? Myös lasten ja enkelien välinen yhteys on Jeesuksen mukaan ainutlaatuinen: "Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.? Enkelit eivät kulje omalla asiallaan, vaan he täyttävät niitä tehtäviä, jotka Jumala heille antaa. Raamatun enkeleillä on monenlaisia tehtäviä. Usein heidät kuvataan Jumalan sanansaattajina. Enkeli ilmoitti Marialle, että hänestä tulee Jeesus-lapsen äiti. Ensimmäisenä jouluyönä enkelit lauloivat Jumalalle ylistystä ja kertoivat Jeesuslapsen syntymästä. Enkelit lohduttivat Jeesusta Getsemanen puutarhassa. Enkeli vieritti kiven Jeesuksen haudan suulta, ja kertoi sureville naisille iloisanoman Jeesuksen ylösnousemuksesta. Raamatun viesti enkeleistä on lohdullinen. Enkelien tehtävä on myös suojella ja varjella ihmisiä. Psalmin 91 mukaan Jumala antaa enkeleilleen käskyn ?varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.? Mikkelinpäivä on saanut nimensä enkeli Mikaelista, joka kristillisessä perinteessä on yksi kolmesta arkkienkelistä eli ylienkelistä. Kaksi muuta ovat Rafael ja Gabriel. Gabriel mainitaan enkelinä, joka ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. Enkeli Mikaelia on pidetty myös taivaallisten sotajoukkojen johtajana. Mikkelinpäivän evankeliumi: Matteus 18:1-6 (79) 10 Mikkelinpäivää vietetään tänä vuonna 4. lokakuuta. Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio  Uskommeko edelleen hyvän tekemiseen? ??Ke 7.10. klo 19 Munkkivuoren kirkko Avoin kutsu tiedotusja keskustelutilaisuuteen ajankohtaisista asioista. Mukana seurakunnan työntekijöitä ja muita toimijoita. Tervetuloa kuule- maan, kyselemään ja keskustelemaan! YK:n Kansainvälisen väkivallattomuuden päivänä avoimet ovet ??Munkkiniemen kirkossa klo 17-18, Tiilipolku 6. Mukana Sinikka Peltohaka ja Risto Jukko; pientä tarjoilua Kirkolta lähdetään Uskontokävelylle moskeijaan (Suomen monikult- tuurinen dawah-yhdistys), Munkkiniemen puistotie 4. Matkan pituus n. 0,5 km.  Avoimet ovet Al-Iman moskeijassa klo 18-19.30. Tervetuloa tutustumaan tiloihin, toimintaan ja yhteisön ihmisiin sekä kuu- lemaan lyhyt puhe väkivallattomuuden sanomasta. Munkkiniemen seurakunnan ja Munkkiniemen moskeijan yhteistapahtuma. Lisätiet. heidi-rautionmaa@evl.fi.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 7 Uspenskin katedraalin korjaushankkeet käynnistyivät Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokaton, kryptan ja ikonostaasin korjaustyöt alkoivat 15. syyskuuta. ??Keskuskupolin tähtikuviokaton korjaustyöt aloitettiin vauriokartoituksella ja väritystutkimuksella. Korjaustyön laajuus ja kokonaiskesto määräytyvät vauriokartoitustutkimuksen jälkeen. Tähtikuviokaton korjaustyöt edellyt- tävät rakennustelineiden ja lattian suojalevyjen asentamista kirkkosaliin. Rakennustelineiden asentamisen aikana katedraali on suljettuna yleisöltä. Samassa yhteydessä käynnistyy kryptan lattian korjaustyöt ja korjaussuunnit- telu, jonka myötä varmistuu lattian kunnostustöiden laajuus ja arvioitu kesto. Varsinaisten korjaustöiden aikana krypta on suljettuna yleisöltä. Korjaustyöt pyritään ajoittamaan niin, että ne eivät vaikuta kirkollisiin toimituksiin. Rakennustelineet ovat kuitenkin pystytettyinä kirkkosalissa koko korjaushankkeen ajan. ? Korjausvaiheen aikana Uspenskin katedraalin keskuskupolin tähtikuviokatto ja kattokruunu. TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. rä aloittaa viimeistään lokakuussa vauriokartoituksella. Edellisiä Uspenskin katedraalin laajempia kunnostushankkeita ovat olleet kirkon kupoleiden kultaus ja kellojen virittäminen vuosina 2004-2007. Uspenskin katedraalin tähtikuviokaton ja ikonostaasin korjaushankkeet ovat osa Helsingin ortodoksisen seurakunnan vuoden 2015 FRANZ LEHARIN OPERETTI investointihankkeita.  Korjaustyöt pyritään saamaan päätökseen keväällä 2016. Uspenskin katedraalin on suunnitellut vuosina 18591860 arkkitehti A.M. Gornostajev ja se on vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Ikonostaasin ikonit on maalannut akateemikko P.S. ?iltsov. Kuvat: Katja Hagelstam MiljART Uspenskin katedraalin ikonostaasi. kirkolliset toimitukset toimitetaan katedraalissa lähes normaalisti. Remontista johtuen seurakuntalaiset saattavat kokea miellyttävämmäksi tilata toimituksia muihin Helsingin keskustan kirkkoihin, vt. kirkkoherra Teo Merras kuvaa korjaushankkeen vaikutuksia toimintaan. Ikonostaasin konservointi suoritetaan vaiheittain. Konservointi on mää- SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee HELSINKI, Savoy-teatteri Baritoni Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila Su 18.10. klo 14 ja 19 Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila www.operart.fi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen
• MunkinSeutu 8 Nro 18 ? Viikot 40-41 Helsingin sotasurmat 1917?1918 tutkittu Vermossa ravataan aina keskiviikkoisin, usein myös la ??? On tärkeää käydä läpi oman paikallishistorian vaikeatkin tapahtumat, jotta voimme eheytyä ja yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin. Näin toimimalla olemme esimerkkinä tämän ajan kriisimaille, sanoo Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Helsingin kaupungin rahoitus, jota oli käytettävissä vuodesta 2009 alkaen, mahdollisti korkeatasoisen tutkimuksen. Punavankileirin historian selvittäminen kirjattiin syksyllä 2009 kaupungin seuraavan vuoden budjetin perusteluihin ja budjettiin si- ??Vermossa ravataan vuoden jokaisena keskiviikko- sällytettiin ensi kertaa määräraha tähän tarkoitukseen. Helsingin kaupungin toimijat: historiatoimikunta, kaupunginarkisto ja kaupunginmuseo suunnittelivat Santahaminan hautausmaan ja vankileirin historian kartoittamisen yhdessä Santahamina-seuran kanssa. Tutkimuksen tekemiseen vaikuttivat myös inhimilliset perusteet, sillä vuosina 1917?1918 surmansa saaneiden henkilöiden jälkeläisillä ja muilla sukulaisilla on ollut tarve saada tietoa esivanhempiensa viimeisistä vaiheista ja hautapaikoista. Helsingin sotasurmat 1917?1918 -tutkimushankkeen eilen julkaistu loppuraportti on tulos useiden eri henkilöiden ja tahojen vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Julkistustilaisuuden jälkeen laskettiin punavankien haudoille ensimmäistä kertaa Helsingin kaupungin muistoseppele yhdessä puolustusvoimien kanssa. Sotasurmat -tutkimushankkeen johtajan Jarmo Niemisen toimittaman teoksen Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa ? Sotasurmat 1917?1918 on kustantanut Gummerus Kustannus Oy 2015. na, mutta usein myös lauantaisin. Keskiviikko on myös muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien ravi- HSY kannustaa lajittelemaan biojätteen ??Mitä pääkaupunkiseudun asukkaiden lajittelemalle biojätteelle tapahtuu? Millaisen erikoisen biojätteen lajitteluratkaisun toimittaja Arman Alizad keksi maailmalla?Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kampanjasivustolta www.kiitoskunlajittelet.fi. Sivustolta löytyy myös lajitteluvinkkejä sekä muun muassa video, joka opastaa taittelemaan biojätepussin sanomalehdestä. HSY kampanjoi biojätteen lajittelun puolesta syys?lokakuussa. Kiitos kun lajittelet biojätteen! -niminen kampanja motivoi asukkaita lajittelemaan biojätteen tehokkaammin. Biojätteen lajittelu on tärkeää, sillä vain siten kodin biojätteestä saadaan talteen sekä energia että luonnolle tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. - HSY:n kampanja näkyy ja kuuluu sosiaalisessa mediassa, Finnkinon elokuvateattereissa, radiossa sekä tapahtumina kauppakeskuksissa Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti. HSY tehosti biojätteen käsittelyä tänä vuonna ra- kentamalla biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Laitos on pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasulaitos rakennettiin Ämmässuon kompostointilaitoksen yhteyteen. Laitokset muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia, josta valmistetaan multaa. Biokaasu käytetään uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotantoon. Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! ?Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi.? Palveluihimme kuuluu mm: ? viikkosiivoukset ? ikkunoiden pesut ? syyssiivoukset ? suursiivoukset ? muuttosiivoukset ? muita emäntien kotitaloushommia Ilmainen arviointikäynti. 010 281 2600 Ota yhteyttä tai lähetä tarjouspyyntö info@fennicahouse.fi ja mainitse tiedot siivouskohteesta. Otamme yhteyttä viipymättä! Vaarallisen jätteen keräysk starttaa Helsinginniemen al Kokeilu kohdistuu noin 50 000 asukkaaseen ??Helsingin seudun ympäristöpalvelut järjestävät vaarallisen jätteen keräyskokeilun kotitalouksille. Keräyskokeilulla pyritään selvittämään hyötyvätkö asukkaat keräysautoista, ja onko hanke kannattava. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viestintäsuunnittelija Petri Backström kertoo kokeilun takana olevan noin kymmenen henkilön työryhmä. ? Kodin vaarallista jätettä vastaanotetaan ympäri vuoden Sortti-asemilla ja vaarallisen jätteen konteilla, mutta Helsinginniemessä ei ole tilaa konteille. Tämän alueen asukkailla pitää olla mahdollisuus hankkiutua vaarallisesta jätteestä eroon, aivan kuten muillakin Helsingin seudun asukkailla, Backström kommentoi. Konttien puute on ollut tiedossa jo pitkään, ja keräyskokeilua on suunniteltu jo kuluvan vuoden alusta lähtien. Kierrätyskokeilu tapahtuu loka-joulukuun aikana. Ensimmäinen keräyspäivä on lokakuun viides. Keräysauton pysähdys pitää tilata etukäteen Keräyskokeilu on maksuton ja perustuu ennak- kotilauksiin. Tilauslomakkeen voi täyttää HSY:n nettisivuilla, tai asiakaspalvelunumerossa. Tilauslomakkeessa pitää osata arvioida omien jätteiden määrä. Myös keräysauton pysähdyspaikat ja -ajat löytyvät netistä. Keräys koskettaa noin 50 000 asukasta. ? Postiluukkuja tuolla alueella on yli 40 000, ja alamme lähiviikkoina jakaa tiedotteita. Tarkkaa metrilukemaa auton pysähtymispaikoista emme pysty antamaan, jos suunnitelluissa osoitteissa on esimerkiksi väärin pysäköityjä autoja. Jaamme tiedotteita myös Lasten 500. elinsiirto suorit Hyksin Lastenklinikalla ??Elinsiirtoon liittyvän leikkaus-, anestesia- ja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. ?Pienen väestöpohjan maassa tämä takaa parhaan hoitotuloksen. Elinsiirron saaneet lapset elävät varsin normaalia elämää, mutta lääkityksen seuranta ja siihen liittyvät sivuvaikutukset edellyttävät jatkuvaa seurantaa, jossa keskeistä on lähisairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö?, kertoo osastonylilääkäri Hannu Jalanko. Hylkimisreaktioiden diagnostiikka ja hoito parantunut Ymmärrys hylkimisreaktiosta on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Elinsiirtojen hylkimistä estävän lääkehoito on parantunut siten, että aikaisemmin yleinen hylkimisreaktio siirtoa seuraavina viikkoina on jo harvinainen. Punaisen Ristin Veripalvelun kehittyneen teknologian ansiosta vasta-ainevälitteisen hylkimisen diagnostiikka on tarkentunut. Myös elinsiirtolasta uhkaavien infektioiden diagnostiikka ja hoi- to ovat parantuneet viime vuosina huomattavasti. Vaikean sydämen vajaatoiminnan tilapäinen hoito tukipumpulla sekä siirteiden saamisen nopeuttaminen veriryhmärajat ylittävillä siirroilla ovat kehittyneet. Tämä on auttanut erityisesti pienimpien lasten mahdollisuutta sydänsiirteen saamiseen. Elinsiirteiden saannin turvaaminen tärkeää Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa
• MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 9 DONNA BIANCA ? Kauneus -ja jalkahoitola Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! auantaisin Syysuutta! Ledvalolla ja ultraäänellä tehostettu Laser lifting kasvohoito; Tehokas, hellivä, välittömästi kiinteyttävä. Tutustumishintaan 74? Kasvikollageeni ja kultanaamio silmänympärysiholle hoidon yhteydessä 5? Kotiin konjac ihonhoitosieni! Syväpuhdistava luonnontuote (käyttöikä n. 3kk) Hae omasi! 8.50? Pikamanicure toisen hoidon yhteydessä vain 15? ratojen vakiokilpailupäivä. Lauantaisin ajetaan usein Varaa aikasi 050 3300 588. Tervetuloa! www.donnabianca.fi, donnabianca/ facebook.com femeia fashion SYYSMARKKINAT  Ke-La 30.9. -3.10. Avoinna: Ke 11-20, To-Pe 11-18, La 11-15. kokeilu lueella yrityksille, mutta yritysten vaarallisia jätteitä vastaanotamme maksua vastaan vaarallisten jätteiden asemalla Helsingin Kivikossa, Backström kommentoi. Keräysautot pysähtyvät kahdeksassa eri paikassa 00100-00170 välisellä postinumeroalueella. ? Pidämme odotukset realistisena, kyseessä on kuitenkin vasta kokeilu, Bacman muistuttaa. Keräyskokeilun onnistuessa palvelusta tulee pysyvä, tai jokavuotinen. Onnistumiseen vaikuttavat toimivuus, kustannukset, sekä hyöty. tettiin lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia. Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on erityisen tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Ilahduttavaa on suomalaisten myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen avulla ylläpitämään. suurkilpailuja, eikä 24.10. tee poikkeusta. Tammojen Espoon Palkinto, 4-vuotiaiden Suomessa syntyneiden tammojen Derbyn Tammachampion ja 2-vuotiaiden Hevosenomistajapokaali ovat lokakuun lauantain suurkilpailut. Vermon keskiviikkojen pääpeli on Toto65 ja lauantain Toto76. Peleissä tulee löytää kuuden/ seitsemän peräkkäisen lähdön voittajat. Toto65-peli starttaa keskiviikkoisin klo 19.15, Toto76 lauantaisin klo 15.30. Raveja voi seurata myös muualla kuin paikanpäällä Vermossa, jossa toki tunnelma ja hevosten läheisyys tuovat aivan oman fiiliksen. Raviväen oma kanava TotoTV välittää ravit koteihin ja pelipisteisiin suorana. MTV Totalissa tulee Vermon keskiviikosta suora kahden tunnin lähetys klo 19-21. Lauantain Toto76-raveista tulee lähetys MTV3-kanavalla klo 1718. Molemmissa lähetyksissä tapahtumia voi seurata yhdessä studiossa olevi- en huippuasiantuntijoiden kanssa. Maikkarin nettisivujen katsomo.fi välittää keskiviikon lähetyksen suorana ja ilmaiseksi. Katsomoravintola ja aitiot Ravilähtöjen katseleminen ulkona on aina nautinto, silloin hevosen askelluksen kuulee livenä. Katsomoravintola Raviinissa on paikkoja lähes 500 henkilölle. Aitioita on monenkokoisia, aina kahdeksan henkilön aitiosta 30 henkilöä vetäviin tiloihin. Aitiot ovat erityisesti yritysten suosiossa. Päivällä voi kokoustaa, ja illalla heitetään viihteelle ravien seuraamisen, hyvän ruuan ja juoman siivittäminä. Peliopastus, tallikierros ja tandem-ajelu yhdessä ammattilaisen kanssa ovat suosittuja lisiä ohjelmaan. Tapahtuma on varmasti hieno kokemus. Toukokuussa on Vermon vuoden päätapahtuma Finlandia-Ajo, kansainvälinen suurkilpailu. Syksy käyn- Paljon supertarjouksia syysvaatteista, takeista ja asusteista. nistyy syyskuun ensimmäisenä lauantaina ajettavalla Suuri Suomalainen Derby ?raveilla. Kaikkia pelejä voi pelata niin Vermossa kuin pelipisteissä Toto76- ja Toto65-pelien lisäksi tarjolla on paljon muitakin pelejä. Voittajaa, Sijaa ja Kaksaria voi pelata kaikkiin lähtöihin. Voittajassa tulee löytää hevonen, jonka uskoo voittavan. Sijassa valitaan hevonen, jonka arvellaan sijoittuvan kolmen parhaan joukkoon. Kaksarissa valitaan kaksi hevosta, joiden uskotaan tulevan maaliin kahtena ensimmäisenä. Troikassa valitaan kolme hevosta, joiden arvellaan tulevan ensimmäisellä, toisella ja kolmannelle sijalla oikeassa maaliintulojärjestyksessä. Päivän Duossa valitaan voittajahevoset kahteen lähtöön. Toto4 on Toto76/65-pelin pikkuveli. Siinä etsitään neljän peräkkäisen lähdön voittajia. tervetuloa! Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 Agentuurin syksyn ja ensi kevään mallikappaleita tukkuhinnoin: Boheme, Wearhouse, KJ.Brand, C:ro, Lundgaard, Etage, Plus Lisäksi kaikki norm.hintaiset sesongin tuotteet -20% www.femeia.fi, facebook.com/pages/Femeia-Fashion Länsi-Helsingin Yrittäjät yli 700 yrittäjän yhdistys ??? Yritysten ja ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, ja kaikki eivät koe saavansa yhdistyksestä parhaita puolia irti. Olemme koko ajan hitaasti kasvava yhdistys. Nuoret yrittäjät ovat rohkeita, ja kysyvät apua välittömästi, jos eivät tiedä jotain. Uusilla yrityksillä on usein englanninkielinen nimi, joten nimestä ei voi aina päätellä, minkälainen yritys on kyseessä, Moll juttelee. Moll on ehdottomasti sitä mieltä, että yritysten tulee katsoa eteenpäin, ja tukea toinen toisiaan. Kilpailu yritysten välillä on kuitenkin kovaa. Yrittäjät ovat usein niitä ihmisiä, jotka pitävät työstään niin paljon, etteivät halua eläköityä. Yhteisissä tapahtumissa käykin vilkas keskustelu kaikesta muusta, paitsi eläkkeestä. Golfia vapaa-ajalla Moll on itse ollut yrittäjä vuodesta 1972 lähtien. Yrittäjän ura starttasi kiinteistövälittäjänä, mutta parhaillaan miehen työhön kuuluu isännöinti- ja konsultointityöt. ? Ei hajuakaan, mitä tässä seuraavaksi tekisi. Yrit- täjyys on hauskaa hommaa. Olin Länsi-Helsingin Yrittäjien puheenjohtajana 12 vuotta, ja siinä ajassa ehti näkemään yhtä sun toista. Muistelen joskus katsoneeni, että Helsingin Yrittäjiin kuuluu Kalliossa sijaitseva pilailupuoti, ja harmittelin, ettei se kuulu meidän alueeseemme. Yhteisissä tapaamisissa pilailupuoti olisi varmasti hauska keskustelunavaaja, Moll naurahtaa. Kiireiselle yrittäjälle jää myös vapaa-aikaa, joka kuluu golfkentällä. ? Tänä vuonna en ole ehtinyt pelaamaan kuin 145 kierrosta golfia, mutta pyrin pelaamaan silloin, kun minulla on aikaa. Itsestään huolta pitäminen on erittäin tärkeää, Moll muistuttaa. Vuoden Yrittäjän valinta lähestyy Länsi-Helsingin Yrittäjien uusin idea on Cafe Delivossa lokakuun 5. ja 7. päivinä pidettävä ?päivystys?. Kahvilassa päivystää yrittäjiä, jotka tarjoavat kahvit, ja keskustelevat mielellään yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa. ? Tarkoituksena on tavata ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole yrittäjiä, mutta heillä on jotain asiaan liittyvää mielessä. Toki myös yrittäjät ja yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita juttelemaan yrittäjyydestä, Moll kertoo. Länsi-Helsingin Yrittäjät palkitsevat myös vuosittain Vuoden Yrittäjän. Viime vuonna palkinnon pokkasi Konepaja Mäkelin Oy. Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt teräsrakenteita mittatilaustyönä valmistava Konepaja Mäkelin Oy on vuosien varrella kestänyt alan paineet, taloustilanteen muutokset ja säilyttänyt asemansa alansa kilpailukykyisenä yrityksenä. Mäkelin Oy on vakaalla pohjalla oleva perheyritys, joka työllistää ja kasvaa taloustitilanteesta huolimatta. Yrityksen toiminta ulottuu saneerauksista aina uudisrakennushankkeisiin. Muun muassa kauppakeskus Itiksen julkisivut ovat Konepaja Mäkelinin käsialaa. Länsi-Helsingin Yrittäjien hallitus päättää kuluvan vuoden Vuoden Yrittäjän lähestyvässä syyskokouksessaan. Munkassa joogataan! Ilmoittautuminen lokakuussa alkaville kursseille on alkanut! Aamujooga Voimajooga Flow Yoga Äijäjooga Lasten jooga Infot: asiakaspalvelu@studiosoleil.fi tai puhelimitse 050 5857683 / 050 3801415 Dosentintie 7 D, Helsinki www.studiosoleil.fi/joogakurssit
• MunkinSeutu 10 Nro 18 ? Viikot 40-41 Uudenlaisista pyöräliikenteen opasteita kerätään palautetta Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Baanalla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ??Helsinki kerää palautetta uudentyyppisistä pyöräliikenteen opasteista. Uusia opasteita on kokeiltu kesän ajan Kampissa ja Kehä I:n varren pyörätiellä Kannelmäen ja Itä-Pakilan välillä. Kokemuksia uusista opasteista voi antaa 22. lokakuuta asti. Linkki kyselyyn on osoitteessa www.hel.fi/ suunnitelmat. Kokeilussa on sovellettu autoliikenteen opastuksesta tuttuja käytäntöjä. Uudet opasteet on esimerkiksi sijoitettu niin, että ne ovat luettavissa hyvissä ajoin ennen risteystä, jolloin risteyksessä voi keskittyä havainnoimaan muuta liikennettä. Uusissa opasteissa on kokeiltu käyttää liikennemerkeistä tuttuja rautatieaseman ja metroaseman tunnusta. Lisäksi opasteissa Uudenmallisia pyöräliikenteen opasteita kokeillaan muun muassa Runeberginkadulla. Kuva: Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto testataan pyöräreittien numerotunnusten havaittavuutta ja toimivuutta. ? Mikäli reittinumerointi konseptina tuntuu toimivalta, voidaan tällainen järjestelmä ottaa jatkossa käyttöön kaupungin laajuisesti, liikenneinsinööri Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Kyselyssä voi ottaa kantaa opasteiden sijoitteluun, sisältöön ja ulkoasuun. Opasteiden ja opastusjärjestelmän kehittämistä jatketaan palautteen pohjalta. Uusien opastemallien kehittäminen on Helsingin, Liikenneviraston ja Tampereen seudun kuntien yhteishanke. Kauppakeskus Kamppiin Pekingeesi pianon päällä ja lukuisia uusia liikkeitä muita soittotuntimuistoja Kampin kaupallinen kehittäminen jatkuu Useat uudet liikkeet laajentavat Kampin tarjontaa entuudestaan ja pitkäaikaiset toimijat uusivat liikkeitään. ??Kauppakeskus Kampin alkuvuoden kävijämäärä on kasvanut 5 prosenttia edellisvuodesta ja kaupallinen kehittäminen on jatkunut aktiivisena. Seurauksena virkeästä vuokraustilanteesta ovat kesän ja syksyn aikana avanneet tai avautuvat lukuisat uudet liikkeet. Kampissa kuluvan vuoden aikana ovat jo liiketoimintansa aloittaneet mm. puutarha-alan erikoisliike Plantagen, Kampin Hodari&Hummeri -ravintola sekä pohjoismaiden ensimmäinen Cubus Kids -lastenvaateliike ja lifestyle-myymälä By The Way. Syksyn aikana Kampissa ovensa avaavat muotibrändi Odd Molly Suomen ensimmäisellä myymälällään, miesten muotia tarjoava Dressmann sekä amerikkalainen kahvilajätti Starbucks. Tuorein uusi toimija on suosittu ruotsalainen kahvilaketju Espresso House, joka avasi Suomen ensimmäisen, lippulaivakahvilansa Kampissa 17. syyskuuta. Espresso Housella on kahviloita entuudestaan lukuisa määrä Ruotsissa ja Norjassa. Myös Kampin pitkäaikaiset liikkeet K-supermarket, Clas Ohlson ja Mango ovat remontoineet ja uusineet myymälänsä palvelemaan asiakkaita uusimmilla konsepteilla. Moda uusii myymälänsä vielä syksyn aikana ja esittelee jatkossa entistä vahvemman valikoiman sekä miesten että naisten muodin merkkejä. ? Vaikka Helsingin keskustan kauppojen välinen kilpailu kuluttajista on selvästi kiristynyt ja Suomen talouden näkymät ovat haastavat, on Kauppakeskus Kampin kaupallinen tilanne positiivinen. Olemme saaneet Kamppiin tunnettuja ja vahvoja brändejä, joiden uskomme lisäävään kauppakeskuksen vetovoimaa entisestään. Kävijämäärämme on kasvussa ja arvoimme sen olevan tänä vuonna 36 miljoonaa kävijää. Kehitämme Kamppia jatkuvasti ja huomioimme siinä asiakkaiden muuttuvat kulutustottumukset ja tarpeet, sanoo johtaja Esa Mattila Cornerstone Real Estate Advisers, joka vastaa Kampin kaupallisesta johtamisesta ja sen kehittämisestä. Kauppakeskus Kamppi Kauppakeskus Kamppi on Helsingin keskustan suurin kauppakeskus. Kampissa on noin 33 000 neliömetriä vuokrattavaa liiketilaa seitsemässä kerroksessa ja sen vuotuinen kävijämäärä on 35 miljoonaa. Vuonna 2014 kauppakeskuksen yhteenlaskettu myynti oli 232 miljoonaa euroa. Kampin Kauppakeskuksen omistavat Nordic Retail Fund FCP ja Allianz Finance VII Luxembourg S.A., ja sitä johtaa sekä kehittää yksi maailman suurimmista kiinteistövarainhoitoyhtiöistä Cornerstone Real Estate Advisers (Cornerstone). Itäiselle baanalle pyöräkatu? ??Itäväylän suunnan baanayhteydestä on valmistunut luonnos Kulosaaren sillan ja Herttoniemen Hiihtäjänkujan väliselle osuudelle. Baanayhteys on suunniteltu toteutettavaksi Kulosaaren puistotiellä pyöräkatuna. Pyöräkadulla pyörät ja autot ajavat samalla kaistalla, mutta pyöräilyn ehdoilla. Autoliikenteen nopeus sovitetaan pyöräliikenteen nopeuteen ajokaistoja kaventamalla. ? Helsingissä pyöräkatuja ei vielä ole, mutta ulkomailla niitä käytetään kaduilla, joilla pyöräliikennettä on yhtä paljon tai enemmän kuin autoliikennettä. Kulosaaren puistoka- dullakin liikkuu kesäaikaan enemmän pyöräilijöitä kuin autoja, kertoo liikenneinsinööri Maija Rekola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Sujuvan pyöräliikenteen lisäksi pyöräkaturatkaisu mahdollistaa Kulosaaren puistotien varrella olevien pysäköintipaikkojen säilyttämisen. ? Pyöräkadun vaihtoehtona tutkittiin myös nykyisen pyörätien parantamista baanatasoiseksi, mutta pyöräily-yhteyttä ei saatu yhtä toimivaksi. Lisäksi pysäköintipaikat olisivat vähentyneet reippaasti kadun varresta, Maija Rekola sanoo. Pyöräkadulle ei ole Suomessa omaa liikennemerk- kiä, joten kadulla noudatettavat liikennesäännöt merkittäisiin nykyisen lainsäädännön mukaisilla merkeillä. Katu myös rakennettaisiin niin, että kulkijat ymmärtävät kadun luonteen. Pyöräkatu ulottuisi Kulosaaren sillalta Tupasaarentien risteykseen. Tupasaarentiestä itään baanayhteys toteutettaisiin pyöräkaistana ja -tienä metroradan varressa. Baanayhteyden suunnitelmaluonnosta voi kommentoida 4. lokakuuta asti osoitteessa www.ksv.hel. fi/keskustelut. Suunnitelma on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi lokakuun loppupuolella. ??Lauantaina 3.10.2015 klo 14 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, palataan lapsuuden soittotuntien hilpeisiin ja kipeisiin muistoihin, niin soiviin kuin sanallisiinkin. Soittotuntien klassikot -tapahtumassa lapset ja nuoret soittavat vanhoja suosikkeja pikkupianistien riehakkaasta Intiaanitanssista huilistien Lumiukkoon, harmonikansoittajien Tuusulan polkasta sellistien näytön paikkaan Joutseneen. Musiikin lomassa kuullaan helsinkiläisiltä kerättyjä muistoja muun muassa erikoisista opettajapersoonallisuuksista sekä musiikin oppimisen iloista ja suruista. Yleisö pääsee mukaan muistelemaan kahveilla konsertin jälkeen. TapahPerinteisten soittokoulujen kappaleet ovat painuneet syvälle tumaan on vapaa pääsy. muistoihin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Soittoharrastuksen alkutaipaleella hartaasPiano-opettajani oli vanti tahkotut kappaleet ovat rimusta 50- ja 60-luvuilla! Usein menin soittotun- ha täti, entinen oopperasäilyneet monien mielessä vielä vuosienkin jälkeen. neille erittäin huonoa oma- laulajatar. Hänen sokkeloiNäin entiset pikkupianistit tuntoa kantaen: en ollut sessa kodissaan oli kunniamuistelevat Michael Aaro- harjoitellut kotona kertaa- paikalla suuri musta piano, nin suositun pianokoulun kaan edellisen tunnin jäl- jonka päällä istui opettajan keen. Näen usein vieläkin kiinanpalatsikoira Mutukka. klassikoita: Viimein minulle hankit- unta siitä, miten menen Sen läsnäolo ja tuhina hertu piano oli niin rakas, että soittotunneille harjoittele- mostutti aluksi, mutta vähitellen totuin siihen. Toijoka aamu ennen kouluun matta. Oli hyvin lähellä, että sinaan opettaja syötti koilähtöä oli aivan pakko soittaa Aaronin I-koulusta Kei- paiskannut kerran viulua raansa samalla kun soitin seinään. Onnistuin viime läksyjäni. nu ja laulaa se samalla. Kitaraopettajani oli koEnnen pianotuntien aloit- hetkessä hillitsemään itsetamista kadehdin luokka- ni ja sen sijaan purin nuot- van luokan kitaristi laajaltovereitani, jotka osasivat teja. Niihin jäi jäljet, mutta la skaalalla. Hyvin epämuosoittaa Intiaanitanssin, tuon enemmän sattui hampaisiin. dollista, kotonaan pienesvaikuttavan virtuoositeok- Häpesin myös järjettömäs- sä asunnossa Sörnäisissä. sen. Kun sitten itse pääsin ti viulukotelon kantamista Paras muisto on, kun kerran opettaja oli bookanviimein niin pitkälle, se julkisissa paikoissa. Ennen musiikkiopistojen nut vahingossa kaksi tuntia tuntui saavutukselta. Kappaleista parhaiten aikaa soittotunneilla käytiin päällekkäin: tulin jälkimmieleen on jäänyt Taran- usein opettajan luona, jo- mäisenä ja herra pahoittetella. Opettelin soittamaan ten sekä opettajien persoo- li kovasti, antoi sitten sesen mahdollisimman no- nallisuudesta ja kodeista on telin käteen ja sanoi, että peasti ja herätin aikuisissa monilla värikkäitä muistoja. ?mee käymään vaikka kalKävin pianotunneilla jalla tossa alhaalla?. Olin hämmästystä vuodesta toiseen. Taattu ?lapsi esiintyy Puistolassa opettajan oma- 14-vuotias. :D kotitalon kellarissa, joka oli vieraille? -numero! Musiikkia! Soitonopiskelu ei aina sisustettu musiikkihuoneekKaupungin soivat muistot maistunut lapsille, ja toi- si. Siellä oli upea tunnelma Hakasalmen huvila, Mansinaan muistot ovat aika ja tuoksu oli ilmeisesti jotain suitsukkeita. Pianon nerheimintie 13b happamiakin. Auki 11.3.2015?8.1.2017 Aloitin pianotunnit 8-vuo- yläpuolelle oli kiinnitetty tiaana. Vaikka olin lähes kuuluisien säveltäjien muo- ti?su klo 11?17, to klo 11?19. täysin lahjaton, äitini halusi tokuvia. Se oli erikoinen ja VAPAA PÄÄSY minun jatkavan. Viimeiset mieleenpainuva paikka ja pianotunnit vihdoin 16-vuo- tilanne; rauhallinen ja tuntiaana. Porvariskodin ku- nelmallinen.
• MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 Laulumuistoja huvilan salissa ??Neljänä lokakuisena tiistai-iltapäivänä Musiikkia!näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, lauletaan ja muistellaan yhdessä. Laulut ja muistelot johdattavat entisajan Helsingin leffateattereihin, tanssilavoille, kansakouluun ja isänmaallisiin juhliin. Millaisia muistoja mahtavat tuoda mieleen vaikkapa Kulkurin valssi, Suklaasydän, Siniristilippumme tai On suuri sun rantas autius? Viihdyttävän Laulumuistoja-sarjan toteuttavat Metropolian taiteen soveltavan käytön musiikkipedagogiopiskelijat. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Laulumuistoja Musiikkia!näyttelyssä 6.10.  klo 13 Laulumuistoja leffateattereista 13.10. klo 13 Laulumuistoja lavatansseista 20.10. klo 13 Laulumuis- Elokuvateatterit Aloha ja Arita sijaitsivat Heimolan talossa Kluuvikadun päässä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juha Jernvall 1952 Koulupojat laulavat opettajan johdolla 1940?50-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo toja kansakoulusta 27.10.  klo 13 Laulumuistoja isänmaasta    Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 11.3.20158.1.2017 ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY 11 Kolumni Omin jaloin uuteen maailmaan ??Maailmalla on vielä toivoa. Kesän lopulla näyttelijä Taisto Reimaluoto saapui radiovieraakseni Käpylästä Ilmalaan kävelleen. Matka on muutamia kilometrejä, mutta monelle aivan liian pitkä käveltäväksi. Taisto hehkui punaposkista iloa ja kehui miten kävellessä ajatus juoksee, vuorosanat painuvat mieleen ja elämä avautuu merkillisellä tavalla samaan tahtiin jalkojen liikkeen kanssa. Enonkosken pyhillä poluilla mietitään parhaillaan miten saada jaloille liikettä. Ihminen on siitä erikoinen olio että hänet on opetettava syömään, kävelemään ja puhumaan. Vain itku sujuu luonnostaan. Vaellustoiminnan yhdeksi tavoitteeksi olemme ottaneet kävelyinnostuksen. Kävely on muotia, kävely kannattaa. Ajatuksen liike ja ruumiin liike kuuluvat yhteen. Kävely sitoo ihmisen mielen luonnon todellisuuteen. Kävelyn hitaus ja rauha rajaa elämää sopivasti. Kävely mittaa ihmisen vapautta ja rohkeutta, se rytmittää ja rauhoittaa elämää. Pari viikkoa myöhemmin keskustelukumppaninani radiossa oli arvostettu kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme. Hän pani vielä Taisto Reimaluotoakin parem- maksi. Hurme tuli studioon rinkka selässä, kertoi yöpyneensä teltassa erämaassa. Ja nyt olivat KOM-teatterissa menossa hänen Muuttomiehet-näytelmänsä harjoitukset. Kirjailija itse ohjasi näytelmänsä. Hän kehui erämaan rauhan ja läheisen luontokokemuksen antavan uskomatonta voimaa draaman rakentamiseen. Nämä kaksi teatterimiestä panivat minut esimerkillään ajattelemaan miten yksinkertaisella tavalla voi lisätä elämäänsä terveyttä ja intoa. Kävelyyn ei tarvita kalliita välineitä. Sopivat kengät, retkeilyasu, vesipullo ja hieman evästä reppuun, näin pitkäkin matka taittuu joutuisasti. Tällä hetkellä ympäri Eurooppaa vaeltavat jotka eivät tee sitä huvikseen vaan pakosta. Heidän on käveltävä henkensä edestä. Vaikka pakolaistulva kymmenessä vuodessa pikkuhiljaa tasaantuu, ihmiset liikkuvat muutenkin enemmän kuin aikaisemmin. Uusi maailma on liikkuva maailma. Postmodernin jälkeinen aikamme vaihtaa kiinteän (solid) elämäntapansa notkeampaan (liquid). Voisiko sitä kutsua jaloittelevaksi elämäksi? Kävelyyn nojaava elämä arvostaa yksilöllisyyttä, elämyksellisyyttä ja helpottaa etsittäessä oi- keita ratkaisuja. Tätä valintakykyä kutsutaan eklektisyydeksi, Siinä ihminen oppii yhdistelemään omaksumiaan vaikutteita ja suuntauksia itselleen sopivaksi. EU-maiden sisäministerit päättivät 120 000 turvapaikanhakijan jakamisesta jäsenmaiden kesken. Myös vastahakoiset maat Unkari, Romania, Tshekki ja Slovakia velvoitetaan ottamaan tulijat vastaan. Vaikka Suomi pidättyi, ihme kyllä, äänestämästä, me otamme vastaan, kotoutamme ja työllistämme tulijat. Avoimet rajat tuovat tuloa, turvaa ja uutta verta. Tulijoissa on Suomen pelastus. Seurakuntien ja monien kuntien vapaaehtoiset ovat ilmoittautuneet näihin suurtalkoisiin. Sukukansamme Unkari on avainasemassa. Itäinen Keski-Eurooppa ravistelee meitä nyt konkreettisesti jalkautumaan. Unkarilainen karu demokratia ja piikkilankadiplomatia jarruttavat vapaudenjanoamme. Avoimet rajat ja liike tulee hyväksyä. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info AAMUT VIILENEE, MUTTA AUTOSSA ON MUKAVAN LÄMMIN, EIKÄ SADA! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme? AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi ?Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!?
• MunkinSeutu 12 Nro 18 ? Viikot 40-41 Kolumni Palvelukseen halutaan: Rohkea ja rehellinen kansanedustaja Osa: rohkea ??On aivan sama, mistä puolueesta hän on ? hallituksesta vai oppositiosta. Pääasia, että hän tässä saamiensa faktojen perusteella uskaltaa ryhtyä korjaamaan epäoikeudenmukaisuuksia ja epäkohtia. Ensiksi vakuuttuu niistä itse, sitten saa oman puolueensa taakseen ja sitten lähes kaikki kansanedustajat. Perussuomalaisilla on tässä mainio tilaisuus parantaa imagoaan hallituspuolueena oikeudenmukaisuuden ja eläkeläisten ? erityisesti pientä eläkettä nauttivien puolesta. Sama ohje oppositiolle, koska työeläkeindeksin muuttamista palkkaindeksiksi ei hallituskaan voi vastustaa. Ensiksi se parantaa ostovoimaa eikä aiheuta valtiolle menoja, vaan rahat tulevat työeläkeyhtiöistä eläkeläisten (ja heidän työnantajiensa) aikoinaan itse maksamistaan varoista! Muutos ei myös suosi mitenkään eläkeläisiä palkansaajiin nähden, koska palkkojen korotukset hiponevat 0-linjaa. Siitä lähtien palkat ja eläkkeet muuttuvat ?käsi kädessä? eikä enää tarvitse pienten palkankorotusten takia jäädytellä eläkeindeksiä, jos se ?antaisi? eläkeläisille palkasaajia suuremmat korotukset. Taitetun indeksin muuttaminen palkkaindeksiksi Nykyinen laki: Työntekijän eläkelaki 395/2006 98 § Indeksiturvan tavoittee- na on varmistaa eläkkeelle siirtyvän henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä ja sen jälkeen maksussa  olevan eläkkeen  ostovoiman säilyminen. Eläkkeelle siirtyvä saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen. Ja vielä suoraan ko. laista: ?Indeksointi työeläkeindeksillä  turvaa  eläkkeen  ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Ko. laki 98 §: indeksitarkistus: Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen kerroin on 1,0. mahdollista? Siirtyminen palkkaindeksiin aiheuttaa lisäystä eläkemaksuihin vain marginaalisesti. Se lisäisi niitä seuraavana vuonna n. 294 milj. ? (eläkemaksut yht. n. 25 miljardia ?). Tämän muutoksen hinta olisi vain 0,18 % eläkerahastojen varoista ja 1,2 % vuosittaisista eläkemaksuista vain n. 2.8 % niiden tuotoista. Tuotot v. 2014 n. 12 mrd.?. Koko siirtyminen palkkaindeksiin voidaan kustantaa pelkästään eläkevarojen tuotolla, vaikka ne kunnat saisivat lisää verotuloja ja loput käytettäisiin kotimaassa palvelujen ja tavaroiden ostamiseen eli kulutukseen lisäten työpaikkoja. Tätähän hallitus juuri toivoo! Ja sen kannattaa muistaa, että eläkkeitä ei makseta valtion varoista (vain valtion eläkkeet). Jos Lipposen hallitus olisi käyttänyt ?maalaisjärkeä? ja ryhtynyt käyttämään entistä palkkaindeksiä, kuinka paljon sekä valtio että kunnat olisivatkaan saaneet verotuloja ? miljardikaupal- Piirros kertoo miten huonosti työeläkkeiden kehitys seuraa yleistä palkkatasoa nykyisen työeläkeindeksin (taitettu indeksi) ansiosta. Vuodesta 1995 vuoteen 2015 palkat ovat nousseet noin 90 % eli lähes kaksinkertaistuneet, mutta työeläkkeet ainoastaan puolet tästä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tulotason yläpäässä kansanedustajien palkkakehitys samana aikana on ollut yli 130 % ja yritysjohtajien mieluummin yli 200%. Onko palkkaindeksiin siirtyminen käytännössä hieman vaihtelevatkin. Tuotot ovat olleet 7,9 %/v ja vuosina 1998 ? 2013 keskimäärin 5,9 %. Eläkkeet nousisivat kumulatiivisesti kuten monet muut muuttujat esim. palkat. ETK:n laskelmien mukaan eläkerahastojen varat olisivat 30 vuoden kuluttua n. 808 miljardia ? ja tuotot n. 44 miljardia ?! la. Valtio ja kunnat tulevat saamaan palkkaindeksillä lisää verotuloja ja näin tuettaisiin julkisen sektorin taloutta. Näin vältyttäisiin samalla pientä eläkettä saavien kulkeutuminen sosiaalitoimistojen luukuille. Mitä on sitten tapahtunut? Paavo Lipposen (sd) hallituksen aikana otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi (20 % palkoista + 80 % elinkustannusindeksistä). Se ei noudata sitä, että työeläke on ansiosidonnainen etuus (=jatkopalkkaa) ja sen vuoksi eläkkeen kehitys tulee sitoa ansiotulojen kehitykseen. Nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu ei ole oikeudenmukainen eikä turvaa työeläkkeiden ostovoiman säilymistä! Se on pienentänyt eläkkeiden ostovoimaa suhteessa ansiotuloihin vuodesta 1996 ja pienentää jatkuvasti sitä Diakonissalaitos avaa kaksi asumisyksikköä alaikäisille ??Sisäministeriö on aiemmin hyväksynyt, että Helsingin Diakonissalaitos perustaa tukiasumisyksikön Espoon Lakistoon. Yksikkö tulee Rinnekoti-Säätiön tiloihin. Kahteen erilliseen rakennukseen asutetaan yhteensä 80 nuorta. Rinnekoti tuottaa asumisyksiköille esimerkiksi ravinto- ja siivouspalveluja sekä tarvittaessa muita asiantuntijapalveluja. Tilat Nousumäellä Pohjantornissa ja henkilökunnan asuntorakennuksissa ovat kunnossa ja tarvitsevat vain kalustusta. Rinnekodin eri palvelujen liittyminen keskuksen työhön tarkentuu syksyn aikana. Yhteisen tekemisen mahdollisuuksia on heti ja myöhemmin. ? Nuorille tarjotaan tuettua asumista sekä hoivaa ja huolenpitoa. Diakonissalaitoksen etuna on, että asumispalveluiden lisäksi yksiköihin voidaan integroida myös muita palveluja. Toiminta rakennetaan tiiviissä yhteistyössä lapsija perhepalveluiden, Helsingin Diakoniaopiston ja Kidutettujen kuntoutuskeskuksen kanssa. Tulemme hyödyntämään myös kansalaistoimintaa, ja nuorille etsitään heti omia mento- n. 1 %:lla vuosittain. Kun v. 1996 eläkkeet olivat n. 60 % palkoista, niin v. 2014 ne olivat reaalisesti vain n. 40 %(yksikköä). Tämä kehitys johtaa varsinkin siihen, että pientä eläkettä saavat (maksavat siitä vielä veroa, yleensä naisia), joutuvat vähitellen vuosien ja iän karttuessa hakemaan erilaisia sosiaalitukia, jotka maksetaan verovaroista. Sen sijaan heidän eläkkeensä maksetaan heidän itsensä maksamista työeläkemaksuista.  Ks. allaoleva kuvio. reita, diakoniajohtaja Jarmo Kökkö sanoo. Yhdessä ?palveluja ? Helsingin Diakonissalaitos on ainutlaatuinen organisaatio, joka pystyy yhdessä Rinnekodin kanssa tarjoamaan vastaanottoon kuuluvia ja yhteiskuntaan integroitumista tukevia palveluja turvapaikanhakijoille?, johtaja Olli Holmström kommentoi. Helsingin Diakonissalaitoksen tehtävä on puolustaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa. Työtä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa on tehty runsaat 20 vuotta. Rinnekodin tehtävänä on tuottaa tukea hyvään elämään. ? Olemme mukana Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa vastaamassa turvapaikanhakijoiden hätään. Tämä ei ole Rinnekodissa uutta, sillä heti perustamisensa jälkeen Rinnekoti osallistui vastaavaan toimintaan ja auttoi sodan vuoksi ilman kotia jääneitä. Toiminta on myös nykyisten toimintalinjausten mukaista ja tulee parantamaan tilojen käyttöä, Rinnekodin johtaja Markku Niemelä toteaa. Tämä miellyttäisi varmaan hallitustakin Millä tavalla? Eläkkeiden nousun myötä valtio ja Uusi kartta vie aikamatkalle kulta-ajan Viipuriin ??Karttakeskuksen historiallinen uutuustuote Viipuri 1930 johdattaa historiasta kiinnostuneet 1930-luvun Viipuriin kartoin ja tekstein. Etupuolella on vuonna 1930 laadittu Viipurin kaupunkikartta ja kääntöpuolella on vuosina 1933? 38 laadittu topografinen kartta kaupungista ympäristöineen. Etupuolen alareunassa on esitelty yli 130 kohdetta, jotka on merkitty kartoille numeroin. Kartan ja siinä esitettyjen kohdetekstien avulla voi sukeltaa 1930-luvun Viipurin arkipäivään ? tutkia vaikkapa, millä raitiovaunulla löytää perille tai mihin kannattaisi lähteä lauantai-iltana tanssimaan. Kartalla esitettävät kohteet on valinnut ja niistä kertovat tekstit toimittanut tietokirjailija Jussi Iltanen. Tiedot perustuvat 1930-luvun matkaoppaisiin ja tietokirjoihin, ja tekstit ovat ajan hengen mukaisia. Kohteiden joukossa on muun muassa hotelleja, ravintoloita, sairaaloita ja kouluja sekä nähtävyyksiä. ?Kartta tuo monia muistoja vanhoille viipurilaisille ja palauttaa mieliin, millä kadulla mikäkin paikka sijaitsi. Meille suomalaista Viipuria kokemattomille sukupolville kartta tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa kaupunkiin, jollaista ei enää tänä päivänä ole.? kertoo Jussi Iltanen. Esittelytekstit sisältävät mielenkiintoisia yksityiskohtia kohteista, kuten rakennusten historiasta, nähtävyyksien aukioloajoista ja sisäänpääsymaksuista sekä hotellien mukavuuksista. Esittelytekstit kertovat myös arkisista asioista, kuten posti- ja lennätinkonttorista, puhelinasemasta, virastoista, laitoksista ja liikenneyhteyksistä. Kartta on oiva apuväline myös nykypäivän Viipurissa matkailevalle, sillä sen avulla pystyy etsimään vanhoja suomalaisia katuja ja kohteita. Toinen rohkeuden osoitus Sen voi tehdä minkä tahansa puolueen kansanedustaja. Ex-kansanedustaja Lars Gästgivars (rkp) teki aloitteen 13/2014 vp. Sen allekirjoitti 121 edus- tajaa. Se sisälsi eläkeläisten oikeuden läsnäoloon eläkeyhtiöissä ja niiden päättävissä hallintoelimissä (hallintoneuvostoissa), jolloin he voisivat valvoa eläkeläisten itsensä säästämää eläkepääomaa ja valita yhtiöiden hallitukset ja valvoa näiden työtä. Nykyinen ministeri Rehula kuitenkin silloisena valiokunnan puheenjohtajana esti ko. aloitteen etenemisen ja niin se jäi käsittelemättä ?suuressa salissa?? Onko nykyisissä RKP:n kansanedustajissa yhtään rohkeaa edustajaa, joka lähtee esittäämään Gästgivarsin aloitetta eteenpäin? Kysyn tätä edustajilta Haglund, Wallin, Henriksson (rkp)? Tietysti joku rohkea edustaja muistakin puolueista voi tämän tehdä ? jälleen mahdollisuus perussuomalaisille ja oppositiolle! Kuka ehtii ensiksi? Samalla mietin, millaiset ovat edustajien ?kytkökset? työeläkeyhtiöhin? Jostain syystä ?mielikuvitusmaailmoissani? pyörivät Kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) ja sen puheenjohtaja Blatter? Ehkä minulla on liian vilkas mielikuvitus! Lainaus TELAn johtajalta Sen ?pääpomo? (Suvi-Anne Siimes) sanoi eräässä tilaisuudessa, että ?eläke ei koskaan saa riippua poliittisista suhdanteista ja säästettyä eläkettä ei saa ottaa ihmiseltä pois. LUPAUKSET ON PIDETTÄVÄ!? Josa Jäntti
• MunkinSeutu Viikot 40-41 ? Nro 18 13 Kirja-arvostelu Tarkastelupisteessä Mikko Uolan Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939?1944 ??Dosentti, tietokirjailija Mikko Uola on tehnyt erinomaista työtä tarttuessaan mittavaan haasteeseen ja kirjoittaessaan teoksen Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939?1944. Uola toteaa kirjan tavoitteena olleen selvittää miten Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet lähtivät toiseen maailmansotaan Saksan rinnalle ja mikä näiden valtioiden sitoutumisen aste oli Saksaan nähden? Näitä maita teoksessa ovat Suomen lisäksi Romania, Unkari, Italia, Slovakia, Kroatia ja Bulgaria. Tämän lisäksi Uola käsittelee myös jossain määrin Englannin, Ranskan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toimia sodan aikana. Erillissota vai liittolaissota ? aseveljien vertailua Kirja alkaa sanoilla: ?Suomi kävi vuosina 1941?1944 erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan olematta Saksan liittolainen. Tämä väite on jakanut historiantutkijoita vuosikymmenien ajan toisten ollessa sitä mieltä, että väite pitää paikkansa, toisten taas väittäessä että Suomi oli täysin sitoutunut Saksaan ja ainakin osittain myös sen sodanpäämääriin, kenties osin jopa Saksassa vallassa olleeseen yhteiskuntajärjestelmään.? Kirjoittaja lähtee ensimmäisessä kappaleessa tarkastelemaan tätä kysymystä eri näkökulmista verraten sitä Saksan muihin aseveljiin ja kanssa sotineisiin. Tämä onkin uutta ja merkittävää antia kirjassa: ?Vaikka erillissotakysymystä on kirjallisuudessa käsitelty, sellaista tutkimusta ei juuri ole tehty, jossa verrattaisiin Suomen ja muiden Saksan rinnalla taistelleiden maiden vaikuttimia ja sitoutumisen astetta Saksaan. Kysymys on sikäli vaikeasta vertailusta, että Saksan rinnalla taistelleet maat olivat geopoliittisesti, historiallisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti varsin erilaisia keskenään ja erilaisia varsinkin Suomeen verrattuina?, Uola toteaa kirjassaan. Kiistelty aihe Suomen ja Saksan suhteesta toisiinsa toisen maailmansodan aikana on kiistelty ja esitetty erilaisia teorioita. Tehty heittoja sinne tänne alkaen aina siitä, että Suomi oli täysin tahdoton Saksan liittolainen ja toisena ääripäänä se, että Suomi taisteli täysin itsenäisesti toisessa maailmansodassa ja nimenomaan jatkosodassa. Teoksessaan Uola on pystynyt nousemaan erilaisten arvoasetelmien ?voittajat voitetut?, ?oikeassa olleet ja väärässä olleet? -arvoasetelmien yläpuolelle. ?Asiat pitää osata suhteuttaa toisiinsa ja muistaa se, että historiassa ei ole kovinkaan paljon absoluuttisia totuuksia?, Uola toteaa teoksen 4.9. pidetyssä julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Uolan mukaan tulkinnat Suomen sitoutumisen asteesta Saksaan toisen maailman- aan, heti sen ensimmäiseltä sivulta löytyy kartta, joka selventää alueita ja valtioita. Kirjassa on myös ennen julkaisematon, suurelta osin ulkomaisista lähteistä hankittu kuva-aineisto. Kirja on selkeästi ja sujuvasti kirjoitettu. Se on tiivistä, täyttä tekstiä. Vaikka teos on peräti 555-sivuinen, pitkäveteisyys ei pääse sitä riivaamaan, vaan lukijalle soluu kirjan sivujen välistä mielenkiintoista uutta informaatiota. sodan aikana ovat suurelta osin mielipiteitä sen sijaan, että ne ovat perustuneet tutkittuun tietoon. Tutkittuun tietoon paneutuvista Uola nostaa kuitenkin esimerkkinä Mauno Jokipiin. ?Jos Suomen sodanaikaista asemaa arvioidaan mielikuvaperusteella, Suomesta on saatettu luoda kuvaa saksalaisten tahdottomana ja saksalaisille alisteisena juoksupoikana?, Uola toteaa. Eritahtiset aseveljet -teos tuo tutkitusti esiin sen tosiasian, että Saksalla ei ollut toisessa maailmansodassa yhtään todellista, aitoa liittolaista, joka olisi täysin jakanut sen sodanpäämäärät. Suomen juoksupoika -asetelmat saa heittää romukoppaan, että kolahtaa. Suomi onnistui säilyttämään riippumattomuutensa muita asevelimaita tehokkaammin. Eritahtiset aseveljet osoittaa, että Suomea arvostettiin suuresti niin Saksassa kuin muissakin asevelimaissa. Suomi toimi sodassa poliittisesti riippumattomampana kuin muut ja soti vain omilla rintamillaan sitomatta kohtaloaan Saksaan tai muihin kanssasotijoihin. Mistä teos sai alkunsa? Uola kertoo kirjan saaneen alkunsa tilaisuudesta, jossa akateemisella tasolla keskusteltiin siitä, miten Suomen asemaa toisessa maailmansodassa, nimenomaan suhteessa Saksan kanssasotijoihin, voitaisiin tutkia. Tuon keskustelun jälkeen Uolalle nousi mieleen verraton aarreaitta ? suomalaisten diplomaattien raportit sota-ajalta keskustelun kohteena olleista maista. Diplomaatit seurasivat virkansa puolesta tapahtumia ja raportoivat niistä säännöllisesti Suomen ulkoministeröille. Nämä lähteet edustavat hyvin luotettavaa sodan aikaista materiaalia ? Uola kopioi kirjaansa varten tuhansia sivuja, raportteja, salasähkeitä sodan ulkoasianministeriön arkistosta. Kirjan kokoamisessa hän kävi läpi muitakin arkistolähteitä kuin myös kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Kirjan ansioihin kuuluu myös tarkat viitemerkinnät, jotka suovat lisäinformaatiota sekä myös henkilöhakemisto, josta löytää nopeasti itseään erityisesti kiinnostavia henkilöitä ja heidän osuuttaan tapahtumien kulussa. Kirjan avattu- Lähtökohdat ja kulttuuri erilaista Uola myös analysoi ja tarkastelee Saksan rinnalla taistelleiden eri maiden sisäja ulkopolitiikkaa ja osoittaa miten eri maiden toimintatavat ja poliittinen kulttuuri ovat keskenään hyvinkin erilaiset. Tarkastelun kohteena olevat maat ovat myös historiallisesti ja kulttuurisesti erilaisia, esimerkiksi Romania oli romaanisen kulttuurin maa, jolla oli ollut aina erittäin läheiset suhteet esimerkiksi Ranskaan. Unkari puolestaan oli entinen kaksoismonarkian osapuoli ja oli kärsinyt ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksessa suuria aluemenetyksiä. Romania taas päinvastoin, se oli saanut itselleen suuria maa-alueita, joita maa yritti nyt puolustaa Unkaria, Bulgariaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Italialaisilla ei sananvaltaa Asevelimaista Italialaiset eivät saksalaisia rakastaneet, eivätkä olisi välttämättä halunneet lähteä Saksan puolelle sotaan. Saksan ja Italian liitto ei ollut saksalaisten ja italialaisten liitto. Se todentuu Adolf Hitlerin itsensä lausumana: ?Oikeastaan ei ole mitään Saksan ja Italian välistä liittoa, vaan hänen [Hitlerin] ja Mussolinin välinen liitto. ?Kun olisi kysymys kahdesta diktatuurista, siinä ei kansalta kovin paljon mitään kyselty, ei tietenkään?, Uola toteaa julkistamistilaisuudessa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen valtion asema puolestaan määräytyi siitä, mikä oli meidän kokomme ja geopoliittinen asemamme. Suomi jäi talvisodan jälkeen eristyksiin, se oli jo kauppapoliittisesti asia, joka vaati täysin uutta orientoitumista ? yhteydet länteen katkesivat. Länsivallat olivat pahastuneet Suomen rauhanteosta maaliskuussa 1940, ja niiden mielenkiinto Suomea kohtaan väheni sen jälkeen merkittävällä tavalla. Uola toteaa, että Suomea suorastaan syytettiin tietynlaisesta petturuudesta ? niin Lontoossa kuin Washingtonissa. Tämä oli omalla tavallaan ajamassa Suomea ?Saksan syliin?. ?Stalinin mukaan Suomi oli nöyryyttänyt Neuvostoliittoa, mielenkiintoinen arvio sinänsä. Pieni Suomi nöyryyttää Neuvostoliittoa?, Uola kertoo. Tukkanuottasilla ja juoksutusta Saksan liittolaiset Euroopassa olivat keskenään eripuraisia, esimerkkinä Unkari ja Romania. ?Liittolaiset pitivät keskinäisillä rajoillaan suuria sotaväenosastoja ja olisivat käyneet sodan kestäessäkin toisensa kimppuun, jollei Saksa olisi sitä järjestelmällisesti estänyt?, Uola nostaa esille ja jatkaa: ?Asevelimailla oli keskinäisiä kahnauksia, heillä oli raja- ja muita riitoja. Suomi oli ainoa, joka pysyi riitojen ulkopuolella. Suomea arvostettiin kaikissa asevelimaissa.? Yksi merkittävä ero muihin asevelimaihin oli myös se, että Suomen johtajia ei juoksutettu Berliinissä, kun puolestaan unkarilaisten ja romanialaisten ynnä muiden johtajat, valtionpäämiehet, pää- ja ulkoministerit juoksivat Berliinissä tavan takaa, jopa muutaman viikon välein, kysymässä neuvoja taikka saamassa käskyjä. Suomen presidentti ja pääministeri eivät käyneet kertaakaan Berliinissä. Ulkoministeri kävi kaksi kertaa Saksassa ja ylipäällikkö teki kohteliaisuusvierailun, jolla ei ollut mitään poliittista merkitystä. Saksa ja muut sen rinnalla taistelleet maat sitoutuivat hyökkäykseen syvälle Neuvostoliittoon Stalingradia ja Kaukasusta myöten ? Suomea lukuun ottamatta. Suomalaiset taistelivat vain omalla rintamallaan, joko omalla historiallisella maaperällään tai vain noin sata kilometriä valtiollisten rajojensa takana toisten armeijoitten taistellessa tuhansien kilometrien päässä kotiseudultaan. Ribbentrop ? uutta ja mielenkiintoista Yksittäisistä mielenkiintoisista seikoista voidaan tässä yhteydessä mainita Rytin sitoumus kesäkuulta 1944. Kun Ryti suostui Ribbentropin kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kirjoittamaan kirjeen Hitlerille, jossa hän sitoutui siiten, ettei hänen nimittämänsä hallitus tee rauhaa Saksan tietämättä, vastaava vaatimus esitettiin myös Romanian Antonesculle. Ryti suostui sitoumuksensa antamaan, mutta Hitlerin läheisimpänä liittolaisena pidetty Antonescu kieltäytyi. Ryti antoi sitoumuksensa hengen hädässä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ollessa käynnissä. Tämä suurhyökkäys antoi Saksalle mahdollisuuden kiristää Suomea. Antonescukin oli vaikeassa asemassa, mutta tilanne Romaniassa oli kuitenkin toinen kuin Suomessa. Uola nostaa esille kirjassaan, että sitoumusvaatimuksen esittäminen sekä Rytille että Antonesculle kertoo siitä, ettei Saksassa nähty sitoumusta liittosopimuksen korvikkeeksi. Saksan ja Romanian välillähän jo oli liittosopimus (kolmen vallan sopimus). Sitoumusvaatimus oli vain eräänlainen epätoivoinen yritys pitää Suomi ja Romania Saksan rinnalla. Toisin kuin on väitetty, Rytin sitoumuksesta oli Suomelle kiistämätöntä hyötyä: Saksan elintarvike- ja asetoimitukset jatkuivat keskeytymättä aina syyskuun alkuun saakka. Uola toteaa, että olennaista toisen maailmansodan tapahtumien tulkinnassa on se, että ne kyetään suhteuttamaan toisiinsa. Suomea ei voida käsitellä erillisenä tapauksena muista, mutta Suomen sodanaikaisen toiminnan suhteuttaminen toisten maiden tekemisiin auttaa ymmärtämään Suomen Mikko Uola asemaa ja Suomen johtomiesten sodanaikaisia päätöksiä. Yhtä lailla on kyettävä hahmottamaan eurooppalaisten arvojen muuttuminen reilun 70 vuoden aikana. Toisen maailmansodan aikaisille toimijoille tehdään vääryyttä, jos heidän tekemisiään arvotetaan nykyajan yhteiskunnallisten arvojen perusteella. Uolan mukaan, kaiken kaikkiaan väitteitä Suomen pitkälle menevästä liittoutumisesta ja Saksan tahdottomasta myötäilystä on pidettävä historiankirjoituksen tarkoitushakuisena ja totuutta kestämättömänä tulkintana. Paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia Kaiken tämän yllä olevan esittelyn lisäksi kirjassa on paljon muutakin, lukemattomia mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka piirtävät lukijan mielen maisemaan uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Kirja antaa myös vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet jo kauan Suomen suhteesta Saksaan ja samalla Suomen suhteesta muihin asevelimaihin ja näiden Suhteesta Saksaan. Kehä sulkeutuu. Kannattaa ehdottomasti tutustua. Kirjoittajasta Mikko Uola (s. 1943) on valtiotieteiden tohtori ja dosentti sekä tietokirjailija, joka on tutkimuksissaan käsitellyt Suomen itsenäisyysajan historiaa vuosien 1917?1918 väkivallasta toisen maailmansodan jälkeisiin vaaran vuosiin. Mikko Uola: Eritahtiset aseveljet ? Suomi ja muut Saksan rinnalla taistelleet 1939-1944 (Docendo, 2015, 555 sivua). HKR-Rakennuttajan päälliköksi Jukka Forsman ??Diplomi-insinööri Jukka Forsman on ollut syyskuun alusta lähtien HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Helsingin kaupungin rakennusvirastossa. Forsman on työskennellyt pitkään HKR-Rakennuttajassa taloteknisen toimiston päällikkönä. Miehellä on monipuolinen kokemus kaupungin rakennuttamistoiminnoista, sekä osaamista energiatehokkuus- ja sisäilma-asioissa. Hallintoja johtamistehtävätkin ovat tuttua, myös yksityissektorilta. Forsman on toiminut muun muassa Rakentamisen laatu ry:n taloteknisen lautakunnan puheenjohtaja- na sekä Kiintestöalan koulutuskeskuksessa. HKR-Rakennuttaja on rakennusviraston asiantuntijaosasto, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten rakennusten rakennuttamisesta. Se on Suomen suurimpia rakennuttajia, käynnissä on jatkuvasti 100?200 hanketta. Toimitiloja ja infraa rakennutetaan lähes 150 miljoonalla eurolla vuosittain. HKR-Rakennuttajassa työskentelee noin 100 henkilöä. Tulosryhmän erityisosaamista ovat rakennushankkeiden projektinjohto, talotekniikka, kustannusohjaus, energiatehokkuus- sekä sisäilma- ja kosteusvauriot.
• MunkinSeutu 14 Nro 18 ? Viikot 40-41 Kirja-arvostelu Aleksander Suvorov, Voittamisen taito ? Venäläisen sotataidon klassikko Toim. Aimo Ruusunen, Markku Salomaa, Docendo, 2015 Docendo on tehnyt erinomaisen valinnan julkaisemalla syksyn uutuuskirjoissaan harvinaislaatuisen teoksen Voittamisen taito - Venäläisen sotataidon klassikko. ??Teos on ensimmäinen suomennos Aleksander Surorovin (1729 ? 1800) tunnetuimmasta kirjasta Nauka podezdat. Kirjan ovat kääntäneet ja toimittaneet Aimo Ruusunen ja Markku Salomaa, jotka ovat onnistuneet työssään kiitettävästi. Työn vaativuutta on lisännyt se, että käännettävä teksti on ollut suoraan kirjan ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1806. Ruususen ja Salomaan on oltava perillä venäjänkielen kehityksestä ja venäjänkielisistä paikannimistä sekä tiedettävä henkilöistä, joihon Suvorov viittaa. Voittamisen taidon kuvitetun käsikirjoituksen lisäksi kirja sisältää osiot Suvorovin elämästä ja hänen merkityksestään venäläiselle sotataidolle Napoleonin sodista ydinaseiden aikakaudelle. Tuoreita ajatuksia Generalissimus Suvorov on venäläisen sotataidon perustaja. (Generalissimus = korkein mahdollinen sotilasarvo, jonka Stalin omi myös itselleen.) Suvorovin ajatukset elävät vielä tuoreina, sillä alkuperäisteos kuuluu yhä Venäjän upseeriston lukemistoon, ja Venäjän sotavoimien hyökkäyksellisyys perustuu edelleen Suvorovin ajatuksille. Nyt suomennettu Voittamisen taito valottaa näkemyksiä venäläinen sodankäynnin taustalla. Suvorov ei tuntenut muita taistelutapoja kuin hyökkäyksen. Viivytys, vetäytyminen ja puolustus olivat vain valmistelevia ja hyökkäykselle alisteisia toimia. ?Malli- hyökkäys vihollisen linjaan. Hyökätään vihollisen ensimmäiseen linjaan! ? pistimin ? uraa! Joukkueenjohtajat: pistä ? pistä! ? miehet: uraa! ? kovalla äänellä. Lyhyt vetäytyminen.? Katariina II arvosti Suvorovia, kun taas Paavali I:stä ärsytti Suvorovin itsetietoisuus, halu toimia itsenäisesti ja suoranainen itsepäisyys. Suomalainen tausta Mikä meidän suomalaisten kannalta kiinnostavaa: Suvorov piti itseään suomalaisena, vaikka hän oli Venäjän kansalainen. Hän oli avoimen ylpeä suomalaisista talonpoikaisista juuristaan ja viihtyi hyvin perintötilallaan Novgorodin Karjalassa. Suomalainen tausta käy selväksi - tosin venäläiset ovat yrittäneet sen vesittää. Venäläislähteiden mukaan Suvorov syntyi Moskovassa ja kuoli Moskovassa. Suvorovin isoisä on kuitenkin syntynyt Novgorodin Karjalassa, Kamenkan kylässä. Alue oli tuolloin etupäässä suomalaisten asuttama, eikä paikkakunnalla puhuttu lainkaan venäjää. Venäläisten lähteiden Suvorovin syntymän sijoittaminen Moskovaan on tarkoituksenhakuista - generalissimus Suvorov on liitetty erottamattomaksi osaksi venäläistä isänmaallista legendaa, että totuus saa tehdä tilaa tulkinnoille. Kuitenkin Suvorov syntyi isoisänsä lailla Kamenkassa, Kont?anskojen kylässä. Hän piti itseään kaikissa kirjoituksissaan yksinkertaisesti suomalaisena. Hän puhui syntyperäistä ja täydellistä suomen kieltä. Jos peruutetaan vielä himpun verran kauemmaksi Suvorovin sukujuuriin, niin ne vievät aikaan jolloin Ruotsin valtio pakkosiirsi valloitettuun Inkeriin suomalaisia ja ruotsalaisia käsityöläisiä, porvareita sekä talonpoikia. Tämän porukan mukana siirrettiin myös Suvorovin esiisä, ensin Räisälään vuonna 1618 ja 1622 Kamenkan ky- lään. Eli Suvorov on myös inkeriläistä perua. Kuulu sotapäällikkö taisi hyvin kieliä. Suomen ja venäjän lisäksi Suvorov osasi saksaa, ranskaa, italiaa, puolaa, turkkia sekä vähän arabiaa ja persiaa. Tullessaan Värälän rauhansopimuksen jälkeen Suomen käskynhaltijaksi, Suvorov oli kokenut sotapäällikkö. Suomessa hänen toimikautensa päättyi vuoden 1792 lopussa. Suvorovilla oli omaisuutta: kiinteistö Moskovassa, maatila ja yli 9000 maaorjaa, joista tulo oli 50  000 vuodessa. Maaomaisuuden lisäksi hänellä oli 100 000 ruplan arvosta jalokiviä. Suvorov oli aviossa ja pariskunta sai tyttären Natalian. Natalia avioitui kreivi Nikolai Zubovin kanssa. Tämä osallistui upseerisalaliittoon tehtävänään surmata tsaari. Suvorov erosi puolisostaan Varvarasta tämän uskottomuuden vuoksi. Varvara yritti kaikin keinoin saada osaa Suvorovin omaisuudesta. Kirjassa Suvorovin sodankäyntistrategioiden lisäksi kerrotaan sujuvalla tavalla muutakin kiinnostavaa tietoa Suvorovin elämästä ja ajatuksista aikalaisviitekehyksessä. Ottiko Mannerheim oppia? Aleksander Suvorov Suvorovin kuuluisuutta kuvaa se, että hän oli myös Italian ruhtinas ja Rymnikskin kreivi, nämä tsaari Paavali I:n hänelle myöntämiä arvonimiä. Miehestä on kirjoitettu Venäjällä lukuisia teoksia ja tutkimuksia, mutta Suomen sotahistoriassa jostakin syystä hänet sivuutetaan vain maininnalla. Ruususen ja Salomaan kääntämä teos paikkaa tätä vajetta. Suvorov oli monin tavoin aikansa kuuluisuus ja myös suurin sotapäällikkö Euroopassa - suorastaan nerokas ylipäällikkö. Todennäköisesti Mannerheim venäjän kieltä sujuvasti taita- Markku Salomaa vana, lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa palvelleena, tunsi ja tiesi Suvorovin opetukset ja sotastrategian ja oli lukenut hänen teoksensa. Onkin mielenkiintoista pohtia kuinka paljon karjalais- ja suomalaistaustaisen Suvorovin ajatuksia ylipäällikkö Mannerheim omi omaan sotastrategiaansa ? vai omiko? Entä miten paljon Suomelle oli hyötyä siitä, että Mannerheim tunsi venäläisen sotastrategian? Aleksander Suvorov oli lyömätön, operatiivisena johtajana nero, joka palveli läpi armeijan kaikki sotilasarvot alokkaasta generalissimukseksi. Hän johti yli kuusikymmentä taistelua ja voitti ne kaikki. Voittamaton Suvorov ei siis ole legenda. Poliittisia strategioita hän ei kuitenkaan koskaan oppinut ymmärtämään. Suvorov toimi vuosina 1790-1792 käskynhaltijana Venäjän valloittamassa Kaakkois-Suomessa. Suomalaisille generalissimus oli helppo tuttavuus: hän osasi kieltä ja tunsi kansanlauluja - eikä koskaan nostanut asetta suomalaisia vastaan. Suvorov kohtalona oli menehtyä keuhkokuumeeseen toukokuussa vuonna 1800. Harvinaislaatuinen teos Kirja tarjoaa runsaasti mielenkiintoista tietoa Suvorovista henkilönä. Se valottaa myös kappaletta Suomen historiaa. Suvorovin sotastrategia on harvinaislaatuista luettavaa ja osuutta valottaa runsas kuvamateriaali. Kirjan ote pitää loppuun saakka Putin palaa menneisyyteen -kappaleen myötä. Suositeltavaa Aimo Ruusunen ja kiinnostavaa lukemista. ?Nopean toiminnan joukkojen luominen puolestaan perustuu niin kutsuttuun syvien operaatioiden oppiin. Itse asiassa Venäjän uusin sotilaallinen oppi on kokonaisuudessaan vain uusin versio syvien operaatioiden opista, jossa syvyydellä tarkoitetaan toiminnan ulottamista oman alueen ulkopuolelle ? sinne, mistä uhan oletetaan tulevan. Vihollinen on tämän opin mukaan ensin lamautettava koko sen oman puolustusvyöhykkeen syvyydeltä samanaikaisesti ja sitten lyötävä aktiivisin operaatioin vihollisen omalla alueella. Operaatiot käynnistetään ennalta ehkäisevästi eli ennen vihollisen oletettujen hyökkäystoimien alkamista?, Ruusunen ja Salomaa toteavat teoksen loppumetreillä. Docendo on yksi Suomen johtavia sotakirjojen kustantajia ja laadun huomaa myös juuri julkaistussa teoksessa. Kirjan äärellä aika ei käy pitkäksi. Suositeltavaa ja kiinnostavaa lukemista. Kirja sopii hyvin myös lahjaksi. Tekijöistä Euroopan sotahistorian dosentti (VTT), tietokirjailija ja historioitsija Markku Salomaa on toiminut tutkijana mm. Suomen Akatemiassa. Aimo Ruusunen (s. 1948 Tyrvää) on suomalainen toimittaja ja filosofian tohtori. Aleksander Suvorov, toim. Aimo Ruusunen, Markku Salomaa: Voittamisen taito - Venäläisen sotataidon klassikko (Docendo, 2015, 158 sivua). Kamppi ennen ja nyt ??Nykyisen Narinkkatorin reunalla sijaitsi pari sataa vuotta sitten Turun kasarmin talousrakennus. Sata vuotta myöhemmin sama rakennus palveli bussiasemana tuhansia matkalaisia. Nyt samaisessa rakennuksessa esitellään Kampin kaupunginosan monivaiheista historiaa sekä tulevaisuutta näyttelyn muodossa. Kamppi ? IV kaupunginosa -näyttelyssä luodaan katsaus Kampin rakennuksiin, historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin aina Baanalta Bulevardille. Arvottoman joutomaan muutos Helsingin kaupalliseksi keskukseksi on tapahtunut viimeisen parin sadan vuoden aikana. Kampin kaupunginosa on ollut luonteva suunta Helsingin keskustan laajentumiselle. Muualla meri, puistot ja korkeat mäet ovat rajanneet ruutukaavan jatkoa. Kaupunginosa on rakentunut hyvin urbaaniksi ? aluetta ovat muokanneet vuoroin ruotsalaiset, venäläiset ja suomalaiset rakentajat. Kampin rajat piirtyivät Helsingin asemakaavaan jo 1830-luvulla, jolloin kaupungin keskusta levittäytyi vanhan sotilaiden harjoituskentän ympäristöön. Näyttelyssä Kampin kehitystä voi seurata vanhoja karttoja tarkastellen. Rakennusvaiheita voi tutkailla tarkemmin puisesta kaupunkimallista. Näyttelykävijä voi helposti poimia näyttelystä itseään kiinnostavia kohteita ? onhan Kamppi ollut monelle helsinkiläiselle koti lukuisine kouluine, kivijalkakuppiloineen, elokuvateattereineen ja pyhättöineen. Arkea ja juhlaa voi tunnelmoida isoista aikalaiskuvista. Ehkä osa kävijöistä muistaa vielä Kampintorin vanhan paloaseman tai Kam- pin kolmion kaasukellon. Näyttelyssä voi myös muistella, missä sijaitsivatkaan aikoinaan Vladimirin- tai Heikinkatu. Kampin alue on aina ollut myös Kamppi ? IV kaupunginosa -näyttely Laiturilla. Kuva: Rosa Aamunkoi. liiketoiminnan ja liikenteen keskittymä. VarsiTule jakamaan Kamppi- Helsingin taidemuseo naista Kampin kenttää ha- muistosi syksyn luentoilke 28.10. Kerroksia Kamviteltiin Helsingin liikekes- loissa klo 17 alkaen: pin kortteleissa ? arkkitehkustan jatkeeksi satakunta ke 30.9. Kampin histori- tuuritarinoita edestä ja tavuotta. Sen olisivat raken- aa, Tietokeskuksen erikois- kaa, arkkitehti Juha Ilonen taneet tehokkaasti visiois- tutkija sekä näyttelyn käsike 4.11. Kampin kaupunsaan jo Bertel Jung sekä kirjoittaja Martti Helminen kisuunnittelun ja päätökEliel Saarinen. Tulevaisuuke 7.10. Kampin nimis- senteon vaiheita, Keskusdessa alue kehittyy edel- töilta, nimistönsuunnitteli- ta-projektin päällikkö, arkleen, kun suunniteltu Pi- ja Johanna Lehtonen kitehti Ilpo Forssén sararata ja Amos Andersoke 21.10. Kampin museke 18.11. Kampin Keskus nin museohanke muokkaa- oilta, esittelyssä Amos An- ? kasvavan kaupungin vävat Lasipalatsin ympäristöä. dersonin museo ja HAM litilassa, Katja Raunio, pro gradu -tutkimus ke 25.11. Kampin sotahistoria-ilta, majuri Marko Maaluoto, Puolustusvoimat Kamppi ? IV kaupunginosa -näyttely  18.9.? 31.12.2015 Info- ja näyttelytila Laituri Narinkka 2, Kamppi avoinna ma?pe klo 10? 19, la klo 12?16 http://laituri.hel.fi
• Viikot 40-41 ? Nro 18 15 Terveyspalvelut Asustehuolto ja ompelupalvelut Asustehuolto Ullastiina Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet, nyt myös äänikirjana. Osta tai tilaa: ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Autovuokraamot OMPELUPALVELUJA Minnesota-mallista avohoitoa päihde-, läheis- ja ruokaaineriippuvuuksiin. Sopii hyvin myös työelämässä oleville. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Siivouspalvelut Kotisiivoukset Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu Kauneus Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan 0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga Lämpö- ja vesijohtoliike Ostetaan Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 Lue netissä p. 487 107 ? Julkaisija: Karprint Oy Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 www.lehtiluukku.fi Saga-Seniorikeskus Urheilumuseo kiinni määräajaksi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. ??Stadionin remontti sulkee Urheilumuseon. Museo sulkeutuu peruskorjauksen ajaksi. Museon näyttelyt ja muut palvelut ovat avoinna 25. lokakuuta saakka. Pysyvän näyttelyn lisäksi Urheilumuseossa on nähtävillä Tapio Rautavaaran 100-vuotisjuhlanäyttelyn Reissumies -Tapio Rautavaaran tarina. Urheilumuseon läksiäiskarnevaalia vietetään 24. 25. lokakuuta. Uudistunut Urheilumuseo avataan vuonna 2019. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 TERVETULOA Parturikampaamo Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Kissalaakso. Kuva: Sakke Somerma/Visit Helsinki. Korkeasaareen ilmainen sisäänpääsy 4. lokakuuta ??Perinteistä Korkeasaaripäivää vietetään Maailman eläinten päivänä 4. lokakuuta. Eläintarhaan on vapaa sisäänpääsy ja Korkeasaari on poikkeuksellisesti avoinna klo 18:aan. Ohjelmassa on juonnettuja eläinten ruokintoja. Grillit ovat kuumina klo 10-16 omien eväiden grillaamista varten. Ravintola Pukki palvelee koko eläintarhan aukioloajan. Safari Shop kahviloi- neen Mustikkamaalla on myös avoinna. Eläimiä ruokitaan kissalaaksossa klo 12.30 ja Amazoniassa klo 13. Pikkumangustit ruokailevat klo 11, milut klo 14 ja mongolianvillihevoset klo 15. Helsingin seudun liikenteen bussi 16 liikennöi Rautatientorilta (laituri 3). Vesibussit eivät kulje enää lokakuussa Korkeasaareen. Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu LVI s.lootus@luukku.com Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Ostetaan Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: ? osaavaa ? asiakasläheistä ? nopeaa kirjapainopalvelua Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Laureaan toiseksi eniten hakijoita syksyn yhteishaussa Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on päättynyt. Laureaammattikorkeakouluun haki syksyn yhteishaussa yhteensä 7 834 hakijaa. ??Korkeakoulujen yhteishaku keväällä 2016 alkaviin koulutuksiin on päättynyt. Kaiken kaikkiaan hakijoita oli 28 400. Aloituspaikkoja keväällä alkavissa koulutuksissa on tarjolla yhteensä 6 000. Opiskelupaikkaa Laurea-ammattikorkeakoulusta haki syksyn yhteishaussa yhteensä 7834 hakijaa. Luku on Suomen korkeakouluista toiseksi suurin heti Metropolia Ammattikorkeakoulun jälkeen. Laureassa oli syksyn yhteishaussa tarjolla yhteensä 840 aloituspaikkaa 11 eri koulutuksessa? Olemme erittäin ilahtuneita ammattikorkeakoulutuksen arvostuksen noususta, josta viestii koulutuksen vetovoiman kasvu viime vuosina. Vetovoimaa selittänee hyvä koulutuksesta työllistyminen ja yhteistyö työelämän sekä alueen kanssa, toteaa Laureaammattikorkeakoulun reh- tori, toimitusjohtaja Jouni Koski. Kevään 2015 yhteishaussa Laurean valitsi tulevaisuuden opiskelupaikakseen ennätysmäärä hakijoita. Laureaan jätettiin yli 16 000 hakemusta, joista ensisijaisia hakijoita oli noin 6000. Kevään yhteishaussa Laureaammattikorkeakoulu olikin kaikista Suomen korkeakouluista vetovoimaisin heti Taideyliopiston jälkeen, kun mittarina oli ensisijaisten hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohden. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun hakijamäärät korkeakouluittain: (Lähde: Opetushallitus) Metropolia Ammattikorkeakoulu, 8562 hakijaa Laurea-ammattikorkeakoulu, 7834 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 4146 Diakonia-ammattikorkeakoulu, 3740 Tampereen ammattikorkeakoulu, 2942 Korkeakoulujen syksyn yhteishaun kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 26.11. ja opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 9.12.2015 klo 15 mennessä.
• 16 MunkinSeutu Nro 18 ? Viikot 40-41