2018 Viikot 22-23 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 11 M unkin S eutu #tuomasvälittää | @tuomaskukko HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Kroppa kesällä kuntoon! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! NYT EDULLISET KESÄHINNAT ajalle 26.6. – 11.8. Tuttu Elixiristä! Varaa ilmainen konsultaatio! Kesän uutuus: Daily Protector spf 50 hajusteeton supersuojavoide kasvoille 49 € Suojaa herkkää ihoa auringon haitoilta sekä sävyttää heleäksi. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, katutaso www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Munkkiniemen Hammaslääkärit toivottaa asiakkailleen hyvää kesää! Muistattehan, että olemme auki koko kesän jokaisena arkipäivänä. Tarkemmat vastaanottoajat voit tarkistaa vastaajastamme. Ajanvarausnumeromme on: 09-4774 300. Tule tutustumaan toukokuun alussa avattuun myymäläämme. Kodin pientarvikkeiden erikoisliike Munkkiniemen Puistotie 5, 00330 Helsinki Avoinna Ma-Pe 10-18, La 10-16 +358 50 520 4360 www.puistotie5.com Luotettava. Paikallinen. Turvallinen. Kutsu välittäjämme arviokäynnille puh. 010 247 7895! Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Vahvaa asuntokaupan osaamista Ainutlaatuinen myyntikonsepti tyytyväisemmät asiakkaat Soita ja varaa ilmainen arviokäynti Virpi Romu LKV, Partner 040 061 0018 virpi@bo.fi Aarno Saine LKV, Partner 050 369 2400 aarno@bo.fi BO LKV HELSINKI, NEITSYTPOLKU 12, HELSINKI | BO.FI Ainoa design-palkittu kiinteistönvälitystoimisto Suomessa
2 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu NYT ON HYVÄ AIKA TULLA AKTIAN ASIAKKAAKSI! Raumantie 1, Helsinki Kun haluat henkilökohtaista taloudellista neuvonantoa kaikissa pankkiasioissa, tule Aktia Pankkiin! Haluatko • kohennusta ja turvaa talouteesi • saada osasi asiantuntevasta ja korkeatasoisesta varainhoidosta • asuntolainan, joka tuo lisää joustoa arkeen • kuulla tarkemmin seniorilainan tarjoamista mahdollisuuksista? Tule käymään konttorissa tai varaa aika puh. 0800 2470 tai osoitteesta aktia.fi. Lähellä sinua Munkkivuoressa! Muistathan, että samasta osoitteesta saat myös kiinteistönvälityspalvelut. Tarjoamme käyttöösi kaiken kokemuksemme ja tietomme asuntomarkkinoista. Kutsu meidät ilmaiselle arviokäynnille, niin autamme sinua löytämään asunnollesi uuden omistajan tehokkaasti ja turvallisesti. Terveisin kiinteistönvälittäjät Lars ja Sari Lars Lindroos, puh. 040 300 2309 Sari Aaltonen, puh. 040 060 0323 Aktia Kiinteistönvälitys Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A p. 09 5656 010 Palvelemme: ma-pe 8.30-20, la 9-17 (10,5 €, 875 €/kg ) ACO SUN STIC K SPF 20 6 ,(10 €, 81,96 €/kg) MAGNECIT 60 TABL. 6 ,(12 €, 46,67 €/l) ICE POWE R 150 ML (13,35 €, 87,50 €/kg) MINISUN MONIVITAM IINI PURU 100 TABL. 7 ,7 ,(7,10 €) SALVE QUICK FOOT CARE HEELS 6 KPL (8,50 €, 16,67 €/l) SEBA MED FACE & BODY WASH 300 ML 5 ,5 ,Avainapteekit 8-vuotta Synttäreillä Avainapteekeissa arvotaan yhteensä yli 100 Suunto Fitness -kelloa! Osallistu arvontaan Avainapteekissa tai netissä www.avainapteekit.fi/synttarit Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Lounas ark. klo 10.30–15.00 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ark. 15-22, la-su 12-22 • erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30–22.00, la-su 12.00–22.00 www.ravintolagurans.fi Take away, A-oikeudet | yksityistilaisuudet (100 paikkaa) Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. 5-VUOTISSYNTTÄRITARJOUS KAIKKI ANNOKSET -30% (molempien ruokalistojen pääruoat, myös takeaway voimassa 15.7.2018 saakka) ? ? TÄLLÄ KUPONGILLA Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi
49. vuosikerta – nro 11 Viikot 22-23 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsinki valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi – Sujuvan liikkumisen suunnannäyttäjä Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina Liikennekysymykset kiinnostivat asukasillassa ? Kotiseutuyhdistys Munkinseutu ry järjesti Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa tiistaina Munkkiniemen liikenneaiheisen asukasillaan. Paikalla oli nelisenkymmentä aktiivia henkilöä, jotka kyselivät liikenneratkaisuista ja liikennesuunnitelmista aktiivisesti. Kaupugin puolesta suunnitelmia esittelivät ja kysymyksiin vastasivat liikenneinsinööri Anton Silvo, liikennesuunnittelija Sakari Metsälampi, aluesuunnittelija Aino Leskinen ja liikenneinsinööri Eeva Väistö. Sivu 5 Kurkistus Helsingin keskustakirjasto Oodiin ? Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurija mediakeskittymää Töölönlahdella. Uuden ajan kirjasto tarjoaa monipuolisen kaupunkikokemuksen. Sivu 7 Helsinki selvittää ilmastoohjelmansa elinkeinovaikutuksia ? Esitys kaupungin 143 toimenpiteen Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaksi valmistui helmikuussa 2018. Sitä toteuttamalla on tarkoitus edetä määrätietoisesti kohti vuoden 2035 hiilineutraaliutta. Sivu 12 Kaupungintalon aulan uudistustyöt syksyllä Jalkakäytäväpysäköinti kuumentaa tunteita Kansalaistorin ja Makasiinipuiston liikennejärjestelyt muuttuivat Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. Kuva: Oy Stadin Ratikat Ab. ? 109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Sivu 9 Sivu 13 Sivu 12 Sivu 10 Tänä vuonna Helsingissä on yhteensä 1 500 pyörää 150 eri asemalla ympäri kaupunkia. Määrä on kolminkertaistunut siitä, kun kaupunkipyörät tulivat ensi kertaa käyttöön. ? Helsinki on valittu tänään vuoden 2018 pyöräilykunnaksi. Tunnustuksen myönsi Pyöräilykuntien verkosto, jonka valintaperusteena oli pyöräliikenteen hyväksi Helsingissä tehty kunnianhimoinen ja tuloksekas työ. Verkoston mukaan Helsinki on osoittanut olevansa pääkaupungin arvolle sopiva pyöräilyn suunnannäyttäjä Suomessa. Palkinnon vastaanotti kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Helsingin strategiaan kirjattuna tavoitteena on panostaa kestäviin liikkumistapoihin ja lisätä pyöräilyn suosiota edelleen. Pyöräilyyn sijoitetaan taloudellisesti, jotta liikkuminen olisi sujuvaa ja turvallista. – On sekä ilmastolle että ihmisten omalle terveydelle hyväksi, mitä enemmän matkoja tehdään myös pyörällä. Me kaikki myös mahdumme kasvavaan kaupunkiin paremmin, mitä enemmän tilaa säästäviä kulkumuotoja hyödynnetään. Siksi on hienoa, että esimerkiksi upea kaupunkipyöräjärjestelmämme on tehnyt pyöräilystä helpon valinnan yhä useammalle, Sinnemäki iloitsee. Sivu 13
4 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Munkan mummon jupinat Kolumni HUS myymässä Töölön sairaalan kiinteistön Sähkön varastointi ja aurinkopaneelit koteihin H elen tarjoaa kotitalousasiakkaille aurinkopaneelit ja sähkövaraston pakettina ensimmäisenä Suomessa. Sähkövaraston avulla pientuottaja saa aurinkopaneeleistaan suuremman hyödyn. Asiakkailla on nykyisin entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseen. Pientuotannon aloittaminen aurinkopaneeleilla on helppoa, ja sähkövaraston avulla entistä tehokkaampaa. Sähkövarasto kasvattaa aurinkopaneelien käyttöastetta tasaamalla tuotantoa ja kulutusta. Aurinkopaneelit tuottavat aurinkoisena päivänä usein enemmän sähköä kuin pientuottaja ehtii itse käyttää. Jos kodissa on myös sähkövarasto, päivällä tuotettu ylimääräinen sähkö pystytään varastoimaan, ja sen voi hyödyntää illalla tai yöllä, kun aurinko ei enää paista. Kodin sähkövarastoon varastoidulla sähköllä voi illan aikana esimerkiksi katsoa televisiota ja kokata useita tunteja tai saunoa pari-kolme tuntia. Sähkövaraston avulla pientuottaja voi seurata, miten itse tuotettu aurinkosähkö kuluu ja varastoituu. Sähkövarasto tuo pientuottajalle muitakin mahdollisuuksia hallita tuottamaansa energiaa; sähkövarastoon voi lisätä älykkyyttä. Kotiin voi lisätä esimerkiksi etäohjattavia pistorasioita, tai varautua sähkövaraston avulla sähkökatkoihin, kertoo projektipäällikkö Kristiina Siilin Helenistä. Sähkövarasto on kooltaan jääkaapin korkuinen ja levyinen, mutta vain 25 senttimetrin syvyinen. Se sijoitetaan lämpimään sisätilaan, esimerkiksi varastoon, eteiseen tai vaikka olohuoneeseen. Sähkövarasto nostaa aurinkosähköjärjestelmän käyttöastetta yli 90 prosenttiin, sillä se tasaa jopa tunnin sisällä tapahtuvaa tuotannon ja kulutuksen vaihtelua niin, ettei yhtään aurinkoa valu verkkoon. Käyttöasteen nostaminen 100 prosenttiin on mahdollista Helenin virtuaaliakun avulla. Virtuaaliakku mahdollistaa myös verkkoon myydyn sähkön ostamisen takaisin samaan hintaan, kertoo Kristiina Siilin. Näin aurinkopaneelien ja sähkövaraston omistaja mahdollistaa osaltaan älykkään sähköverkon toiminnan Helenin hyödyntäessä varastoa kysyntäjoustoon. Päästöttömän energian tuottajana asiakas toimii konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sähkövarasto soveltuu joustamiseen erinomaisesti; se on nopea ja mukautuva laite, joka joustaa kahteen suuntaan. Moi vuan tiält´ kesälaitumelt, oon alottanna tämän kesäajan jo huhtikuus. Kaik´han kehittyy nykyisin niin nopiast!Talvi kevääks, kesäks ja syksyks. Haravinaisia viiveitä voip tulla, mut´ yleens on kehitys nopiaks kehittynny. Pojjaat on miehiä jo viistoistkesäisinä ja tytöt mimmejä jopa kaksitoistkesäisinä. Käyvät minihameiss ja repaleisis housuis. Kah´kun ennen vanhemmat pitivät vaattehist huolt –puhtaudest ja ehjyydestniin sit kun kasvetaan ulos siit´ sitoutuneisuudest, niin halutaan näyttää sit omapäisyyttäs! Repaleisuutta ja siivottomuutta! Sit´ kyl´riittänee elämäs´ muutenkin, ei tarttis ehdoin tahdoin tehdä, sanon vaan! Istuskelen täs´ mörtsän kuppeessa ja mietiskelen kuin Havukka-ahon ajattelija tät´ elämää. Mihin täl´ ihmiskunnalt´ on kiire? Kaik´pittää saaha aikaan nopiast ja tehokkaast´? Miksi vuan, kyssyy tät´ koht joka iikka. Soppii kysäistäkkiin. Kaho jos tiet nopiast ja tehokkaast, kohta pittää viäntää lissää nopiast ja tehokkaast. Ja uuestaan, kun ei olt´ miun maun mukkaan ikin´. Soteak´on viännetty kuin Iiisakin kirkkoo, antakee jo ol´! Paras sote ont tääll´ korves´ , ei ehi täält´mihinkään ja luonto tekkee sit´ ihan ite oman sotensa! Ei tart´ kärvistellä saattohoidois, ja saattammaan ei ennee tarvit´. Kun mehälle jäät´!! Poisvientii paremminkii! Ei taia tiält´ viäntäminen loppuu. Ja sitten tullee se eläkeikä ja loppuu viäntäminen. Entäs sit? Äitmuorini tapas´ sannoo, et´ hänen aikaan sit parin vuen sissään miespuolet ot ja heit´ veivins´. Siihen loppu se viäntäminen. Ja valtio kääri hihans´ ja lastas´ pohojattomaan lompsaansa eläkepennoset. Entäs´nyt? Sammaa tarinata kertoo nyt niin sisaret kuin veljetkii. Kropatko rassaantuu yht´ paljon, on tuot´ työssä viäntämist´, koton viäntämist ja ressii molemmil´ yht´ paljon. Vaan oisko olt´ ennen naisil´ hieman rauhallisempoo,kysäisen vuan? Vuan ei oo ennee, sisaret! Se on se elämisen vakio, tuppaa vanha kansa tokasemmaan. Jos jottain saa, niin samalla jottain menettää. Mitalilla on kaksi puolta, kahohan sie! Leinon mukaan: ” Ja minä ite? Miksi näitä mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden”. Ehkä niin. Ite kehoittelen kaikkia jättämään ja nopiast turha kiiruhtaminen ja ottakee kesäaika rennost´! Sillä pankaa korvan taa Paavo Haavikon letkautus: Ihminen on kertakäyttöinen, sellaiseksi tehty! Hyvvee kessee kaikille! Uikoo vees! Elina Kuosmanen Hengen paloa urheilusta ? Veikko Hakulisen aika 3.33.33 viidenkymmenen kilometrin kultamitalihiihdossa Oslossa (20.2.1952) on jäänyt legendaarisena historiaan. Vastaavasti numerosarja 2.22.22 on usein tietokilpailussa kysytty. Sekin on Veikko Hakulisen aika Sotkamossa Oslon kisojen katsastuskilpailussa (13.1.1952) neljälläkympillä. Pakkanen oli niin kova, että viisikymppinen typistettiin lyhyemmäksi. Nämä tiedot ovat hauskoja yksityiskohtia liikuntaneuvos Erkki Alajan elämäkertakirjassa Kutsumus. Tunnetun helsinkiläisen kirkkoherran Martti Alajan ja ruustinna Kaija Alajan poika Erkki on urheilun hullaannuttama mies. Hänet tunnetaan urheilijana, järjestötoimijana, kirjailijana, yrittäjänä, managerina ja markkinointimiehenä. Ennen muuta hän on intohimoisesti kouluttanut tallissaan eri alojen urheilijoita parempiin suorituksiin vuosikymmenet. Urheilu on Erkki Alajan kutsumus. On enemmän kuin luonnollista että hän keksi muistelmakirjansa nimeksi juuri tämän sanan: Kutsumus. Erkki Alajalle kutsumus tarkoittaa työtä ja elämää urheilun parissa. Jokainen askel hänen elämässään näyttää liittyvän urheiluun. Martti-isä oli seurakuntapappi, mutta toimi myös olympialaisten kisapappina. Erkin setä, piispa Osmo Alaja sai kunniatehtävän siunata juoksijakuningas Paavo Nurmen haudanlepoon Helsingin Vanhassa kirkossa. Läheinen kaksoisveli Pertti Alaja, Palloliiton ansiokas puheenjohtaja siirtyi taivaallisille pelikentille syöpäsairauden murtamana vuosi sitten. Erkki Alajan perhe ja koko urheilurakas suku on papillisesti värittynyttä. Nuorempi veli Risto Alaja on pappi. Poikien äiti, ruustinna Kaija Alaja edustaa pappilakulttuurin kauneinta piirrettä. Hän valmisti ja järjesti, kutsui ja kestitsi suuressa Agricolan kirkon kotipappilassa juhlavieraat ja apua tarvitsevat. Erkki Alajalle yhteyden luominen ja ihmisten kohtaaminen edustaa kodista perittyä sosiaalisuutta ja lämpöisyyttä. Agricolan kirkon ovella nuoret papinpojat Erkki ja Pertti luontevasti kättelivät kirkkoon tulijat, ojensivat virsikirjan ja toivottivat tervetulleeksi. Erkki Alaja kuvaa muistelmissaan suomalaisen urheiluelämän muutosta. Ennen puhallettiin enemmän yhteen hiileen, rahan liikkeet ja ammattilaistuminen ovat nyt muuttaneet urheilun luonnetta. Kuusisataasivuisessa kirjassaan Erkki, koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, muistelee miten hän pienestä pitäen oli katsellut olympiastadionilla yleisurheilua, jalkapalloa, jääpalloa ja pikaluistelua. Siellä hän kertoo pelanneensa käsistä ja futista. Ja sieltä hän sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa Suomen Pöytätennisliiton toiminnanjohtajana. Erkki Alaja kirjoittaa elävästi. Hänen järkälemäinen elämäkertansa on täynnä paljastavia nyansseja, kutkuttavia sattumuksia, tärkeä osa suomalaista urheiluhistoriaa. Polttavaksi ja kiinnostavaksi sen tekee kaikenkattava kerronta, joka paljastaa urheiluelämän muutoksen lisäksi koko suomalaisen elämäntavan kasvukamppailun sodanjälkeisestä niukkuudesta kukoistukseensa. Elämäkertakirjallisuus elää Suomessa renessanssiaan. Yhä enemmän biografioissa halutaan miettiä vaikuttavuutta, sitä minkä jäljen mikäkin tapahtuma on jättänyt. Tähän Erkki Alaja ei Kutsumuksessaan liene tietoisesti tähdännyt, mutta hän kertoo tapahtumista niin rennolla luontevuudella, että kuva Suomesta tarkentuu ja muuttuu. Sivuilla juoksevat Norssit ja Klubit, HJKoot ja mustat hurmurit, pinpong-diplomatiat,sergeibubkat ja gommandogroupit, aatoserkot ja raitasentopit, olympiakomiteat ja pitkä rivi radiovieraita ja tuttuja nimiä vuosien varsilta. Kun Hollanti voitti Suomen 1989 Helsingin Olympiastadionilla, paikalla oli 46217 maksanutta katsojaa. Kun Alajat riensivät jokakesäisille Herättäjäjuhlilleen eri puolille Suomea ei kolmenkymmentuhannen juhlajoukko hätkähdyttänyt. Helsingin Olympiastadionilla oli Suomi-Hollanti jalkapalloa seuraamassa 46217 maksanutta. Erkki Alaja viittaa luottamukseen ”korkeampien käsien voimaan”. Veli-Matti Hynninen VR myy konepajarakennukset Oreckille ? HUS-kuntayhtymän hallitus hyväksyi aiesopimuksen, jonka mukaan HUS myy Töölön sairaalan kiinteistön ja maksaa sen käytöstä vuokraa siihen asti, kunnes Siltasairaala valmistuu. Sopimuksen mukaan eläkevakuutusyhtiö Veritas ostaa kiinteistön 64 000 euron hintaan. Asiasta päättää HUS-kuntayhtymän valtuusto kesäkuussa. Töölön sairaalan vanha osa, entinen Suomen Punaisen ristin sairaala, on suojeltu rakennus. Sen käyttöä voidaan kuitenkin muuttaa niin, että rakennukseen voi tulla asuntoja ja liikehuoneistoja. HUS ja Helsingin kaupunki ovat yhdessä aloittaneet Töölön sairaala-alueen kehittämisen ja siihen liittyvän asemakaavamuutoksen suunnittelun. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan asuntoja, liikehuoneistoja ja palvelukokonaisuuksia. Sopimuksessa on ehto, jonka mukaan kauppahinta alenee, jos Helsingin kaupunki ei hyväksy asemakaavamuutosta esitetyssä muodossa. Jorvin sairaalan korjaussuunnitelma hyväksyttiin Hallitus hyväksyi Jorvin sairaalan korjauksen hankesuunnitelman, joka koskee K-leikkausosaston ja sen alapuolisten tilojen korjauksen. Leikkausosasto korjataan ja modernisoidaan vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. K-leikkausosaston potilaat ovat gastrokirurgian, ortopedian ja traumatologian, plastiikkakirurgian sekä endokriinisen kirurgian potilaita. Leikkaussalien alapuolella on HUSLABin kemian ja hematologian laboratoriot. Ne korjataan ja niiden yhteyteen liitetään patologian laboratorio. Mikäli valtuusto hyväksyy suunnitelman kesäkuussa, korjaukset suoritetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistuu 2021 ja toinen vaihe 2023. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 42 miljoonaa euroa. ? VR päätti myydä Vallilan konepajarakennukset kuitenkin entiselle Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläälle Bruce Oreckille. VR:n hallitus päätti asiasta. Kauppaan kuuluvat maalaamo, sähköjunahalli sekä kokoonpanohalli, jonka yhdessä osassa tapahtumapaikka Bruno on nyt vuokralla. Kauppasumma on VR:n tiedotteen mukaan 11 miljoonaa euroa. Ostaja joutuu sijoittamaan tuntuvan summan peruskorjaukseen. VR oli etsinyt vastuullista toteuttajaa, jolla olisi kykyä viedä hanke loppuun saakka. Nyt saavutettu lopputulos on ilmeisesti omistajan ja myös alueen toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Loppuvaiheen ratkaisu tehtiin hinnan perusteella. Konepaja-alueella on vielä myynnissä kaksi vanhaa rakennusta Aleksis Kiven kadun varrella eli konttori ja koulutuskeskus. Myös niistä neuvottelut ovat käynnissä.
5 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Helsingin kauppatorin vetovoimaisuutta halutaan lisätä ? Helsingin Kauppatori on suosittu kauppapaikka, vesiliikenteen vilkas satama ja yksi Helsingin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa jatkossa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista vastannut Helsingin Leijona Oy. – Kauppatori on urbaanin kaupunkielämän keskus ja Helsingin merellisen keskustan sydän, jonka täyttä potentiaalia ei vielä hyödynnetty. Aiemmat yritykset parantaa Kauppatorin kokonaisuutta eivät ole tuottaneet toivottua lopputulosta. Nyt tarkoituksena on edetä suuren kokonaissuunnitelman sijasta käytännönläheisemmin ryhtymällä systemaattisesti hakemaan ja toteuttamaan pienempiä torin ilmettä ja toiminnallisuutta kehittäviä parannuskohtia, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään tavoitteena keskustan elinvoimaisuutta tukevan toiminnallisen kokonaisuuden aikaansaaminen. Alue rakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. – Kauppatorin suunnittelu kytkeytyy laajempaan keskustan ja Eteläsataman kehittämistyöhön. Kauppatorista aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella on järkevää keskittää kehitystyö yhdelle toimijalle. Uskon, että esimerkiksi torin kävijöiden yhteyttä rantaan ja meren kokemukseen on mahdollista parantaa, sanoo Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Ottaen huomioon alueen laajuuden ja monimuotoisuuden, on perusteltua edetä askel askeleelta. Kehitystyö on jatkuvaa ja työtä konkretisoidaan eri kokeiluilla, tapahtumilla ja markkinointiviestinnällä. Lyhyemmällä aikavälillä tehtävien toimenpiteiden koordinaatio keskitetään kaupungin kokonaan omistamalle kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy:lle. Tehtäväkentän laajentaminen on luonteva jatkumo aiemmasta Torikortteleiden kehittämisestä kohti Kauppatoria. Ensimmäisiä konkreettisia tekoja odotetaan jo tänä vuonna. Kaupunkistrategian mukainen pitkän tähtäimen visio laajemman alueen kokonaisuudesta luodaan tämän työn rinnalla. Liikennekysymykset kiinnostivat Munkinseutu ry:n asukasillassa Kaupunkisuunnittelusta neljä asiantuntijaa vastaamassa asukkaiden kysymyksiin Jatkoa sivulta 3 ? Munkkiniemi ympäristöineen on monen suuren liikennehankkeen suunnitelun kohteena parhaillaan ja on sitä myös tulevina vuosina. Ajankohtaisina hankkeina kaupunki esittelee parhaillaan alueella kaupunkibulevardien suunnitelmia, pikaraitiotiehankkeita keskustaan ja läntisiin osiin kaupunkia, Munkkiniemen Puistotien ja varsinkin Laajalahden aukion parantamisja kehittämishankkeita sekä raitiotielinja 4:n kehittämistä sujuvammaksi ja sulavammaksi joukkoliikennevälineeksi palvelemaan paremmin ja ajantasaisemmin munkkiniemeläisiä. Raitiolinjan ruuhkaisuudesta on valitettu ja purnattu jo kauan. Lähtöpaikan jälkeen ratikka on heti täynnä, eikä istumapaikkoja juurikaan ole hetken kuluttua. Vuorovälit on myös koettu liian harvoiksi, jonka vuoksi matkustajien määrä pääsee ruuhkautumaan. Kaupunkibulevardien tarkoitus on niveltää kaupunginosat tiiviimmin toisiinsa ja samalla saadaan käyttöön lisää tilaa ja sitä kautta maata uudelle rakentamiselle. Uusi yleiskaava mahdollistaa kaupunkibulevardien rakentamisen, jos sellaiset päätetään rakentaa. Huopalahdentielle ja Vihdintielle on suunnitelma kaupunkibulevardin rakentamiseksi. Liikenteen nopeus ja läpimeno vähenee ja samalla katuosuudet rakenetaan tiiviimmäksi, tällöin voidaan rakentaa lähemmäs pääväylää, joka tuo lisärakentamiseen tilaa. Toisaalta voidaan myös sanoa kyseessä olevan kantakaupungin laajentumisen. Pikaraitiotieverkosto lisää näitä mahdollisuuskia. Pikaraitiovaunu kulkee nopeammin ja dynaamisemmin paikasta toiseen ja tuo toteutuessaan keskustan merkittävästi lähemmäs Munkkiniemeä. Yleisöstä tosin kuultiin soraääni ehdotukselle, koska pikaraitiotien toteutuessa suora yhteys Stockmannin tavarataloon Munkkiniemestä ratikalla loppuu ja sinne jouduttaisiin kulkemaan Kampin keskuksen kautta. Munkkivuoresta ratikkaan Vihdintien ja läntisen kantakaupungin pikaraitiotie muuttaisivat merkittävästi alueen liikennettä. Myös Munkkivuoren puolelta tulisi toteutuessaan olemaan mahdollisuus päästä hyppäämään ratikan kyytiin. Vanha suunnitelma Munkkiniemen kautta Munkkivuoreen Professorintietä pitkin on jäämässä tässä yhteydessä unholaan. Huopalahdentien kaupunkirakentaminen ja Turunväylän liittymäalue tulisivat samassa yhteydessä suunniteltaviksi ja rakennettaviksi tiiviimmin. Samoin Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Pikku Huopalahden alueet. Uusia toimia liikenteen uudelleen ohjaamiseksi tulee olemaan linjan 57 muuttaminen Huopalahdentien kautta, linjan 58 ruuhkavuoroväli muuttuu kuuteen minuuttiin. Nelosen ratikan kohdalla tulee muutos, kun linjalla siirrytään käyttämään artic -ratikkavauja. Niiden kapasiteetti on 84 istuinpaikkaa ratikkavaunua kohden, kun vanhassa nivelraitiovaunussa on 50 istumapaikkaa. Laajalahdenaukiolle ja Puistotielle vanhoijen raitiotievaunukiskojen paikalle asennetaan uudet kesällä 2018. Laajalahden aukio Oma kokonaisuuteensa on Laajalahden aukion suunnittelu ja peruskorjaus, aukion maisemalliset arvot ovat 1930 -luvulta ja niitä kunnioittaen aukio saa suunnitelman autoliikenteelle, pyöräliikenteelle ja jalankulkijoille. Jatkosuunnittelun tavoitteet tulee käsitellä ja hyväksyä ja sitten suunnitellla. Laajalahden aukion liikenneja katusuunnitelma suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Kotiseutuyhdistys Munkinseutu ry järjesti Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa tiistaina Munkkiniemen liikenneaiheisen asukasillaan. Paikalla oli nelisenkymmentä aktiivia henkilöä, jotka kyselivät liikenneratkaisuista ja liikennesuunnitelmista aktiivisesti. Kaupugin puolesta suunnitelmia esittelivät ja kysymyksiin vastasivat liikenneinsinööri Anton Silvo, liikennesuunnittelija Sakari Metsälampi, aluesuunnittelija Aino Leskinen ja liikenneinsinööri Eeva Väistö. Vasemmalta aluesuunnittelija Aino Leskinen, liikenneinsinööri Eeva Väistö, liikenneinsinööri Anton Silvo ja liikennesuunnittelija Sakari Metsälampi Munkkiniemen yhteiskoulun salissa. Laajalahden aukio tulee muuttumaan lähivuosina, jos vireillä olevat suunnitelmat toteutetaan. Asukkaat esittivät aktiivisesti kysymyksiä asukasillassa, jonne olisi enemmänkin väkeä mahtunut kuuntelemaan ja kommentoimaan alueen liikennekysymyksiä ja suuunitelmia.
6 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu VIIKKO 22 MA 28.5. Alma TI 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi KE 30.5. Pasi TO 31.5. Helka, Helga PE 1.6. Teemu, Nikodemus LA 2.6. Venla SU 3.6. Viola, Orvokki VIIKKO 23 MA 4.6. n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo TI 5.6. Maailman ympäristöpäivä Sulevi KE 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi TO 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin PE 8.6. Salomon, Salomo LA 9.6. Ensio SU 10.6. Seppo Kalat ja vieraat alkavat haista kolmessa päivässä. Benjamin Franklin (1706–90) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Matt. 16:24-27 ? Täytin vuosia. Joku vuosi takaperin syntymäpäivät muistuttivat uusista mahdollisuuksista, nyt ne muistuttavat lähinnä kuolevaisuudesta. Vuosipäivänä ajatukset kiertyivät elettyyn elämään. Olin aika tyytyväinen. On ollut kivaa elää. Mietin mitkä ovat olleet top 3 onnistumista elämässäni. Ykkösen tiesin heti. Lapsillani on sisaruksia. Olen onnistunut tarjoamaan lapsilleni läpi elämän kestävän ihmissuhteen, joka ei hätkähdä hetkellisestä etäisyydestä ja jossa jaetaan yhteisiä muistoja koko elämän ajalta. Pari merkittävää työjuttua tuli top 3 -listalleni ja ystävät, jotka valaisevat elämääni olemassaolollaan. Mietin lisää. Tarkalleen ottaen, minä en ole onnistunut saamaan lapsilleni sisaruksia. Olen saanut olla mukana luomassa maailmaan ihmisiä, mutta siihen on tarvittu heidän isäänsä ja sitä hämmästyttävää ihmettä, jonka ansiosta elämä saa alkunsa. Työasioissa onnistumiseni ovat olleet vain näennäisesti minun. Lopputuloksen takana on liuta ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ovat antaneet panoksensa työhöni. Ystävyyskin on yhteinen onnistuminen. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa, kysyy Jeesus. Top kolmosten miettiminen havahduttaa. Jos omistan onnistumiseni ja nostan itseni voittajan jakkaralle, olen yksin. Voittaminen, onnistuminen ja menetykset ovat koko Jumalan perheväen yhteinen ilo. Kun säilytän yhteyden kaikkeen elävään, säilyy sieluni elossa. Kaisa Kariranta Kirjoittaja on ihmeiden keskellä elävä pappi ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 3.6. ja 10.6. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Viimeinen kerta 4.6. Avoin kesäkahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13-14.30. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. NAISTEN KESKEN –ilta pe 15.6. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Kesäillan picnic – rentoa yhdessäoloa. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu kesäkuussa (3-17.6.) sunnuntaisin klo 17, verkosto.net. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Lähetyksen pihajuhla keskiviikkona 6.6. klo 15-17 Munkkiniemen kirkolla. Tilaisuuden avaa Namibian evankelisluterilaisen kirkon pääsihteeri Alpo Enkono. Myytävänä kahvia ja makkaraa sekä kirpputori. Tuotot ohjataan Namibian raamatunkäännöstyöhön. Paikalla myös Sodderin seurakunnan pappi Pekka Palosaari ystävineen. Lehtisaarelaisen valokuvaajan näyttely kesäkuussa Kun ikääntyy, kiire lisääntyy Monta runoa vielä lie kirjoittamatta, Monta sanaa kaunista lausumatta. Monta hetkeä hyvää kokematta Monta kaunista paikkaa näkemättä. Monta työtä hyvää tekemättä. Meiltä kaikilta kaikki tuo tänne jää, Täältä kukin kun vuorollaan lähdetään. Olavi Kylliäinen Runopalsta Valokuvanäyttely: Värit ja varjot vastakkain ? Milloin: 5.kesäkuuta 2.heinäkuuta 2018. Aukioloajat: Ma-Pe 9-21, La 9-19, Su 11-18. Paikka: Cafe Aalto (http://cafeaalto.fi/). Akateeminen kirjakauppa, 2.krs, Pohjoisesplanadi 39, 00100, Helsinki. Ilmainen sisäänpääsy. Valokuvanäyttely esittelee luonnosta löytyviä asetelmia, tapettimaisia kuvioita ja muotoja, joiden vahvoja värisävyjä auringonvalo ja syvät varjot korostavat. Otoksia yhdistävät selkeät linjat, luonnollisten elementtien tuntu, sekä värien ja varjojen toisiaan täydentävä kontrasti. Näyttely koostuu kymmenestä valokuvateoksesta. Teokset ovat 70x46cm kokoisia, alumiinikomposiitille tulostettuja vedoksia. Näyttelyn teokset ovat myös myynnissä. Tiedustelut: sjaakkolaphotography@ gmail.com Avajaisia ei järjestetä. Valokuvaaja on paikalla vain jos siitä on sovittu ennakkoon. Valokuvaaja Suvi Jaakkolasta Olen 28-vuotias ja harrastanut valokuvausta aktiivisesti noin 18 vuotta. Kyseessä on ensimmäinen oma n ä y t t e l y n i , joka esittelee vuosien varrella muodostuneen tyylini ja tekniikkani valokuvaajana. Aiemmin olen ottanut osaa mm. Helsingin kameraseuran yhteisnäyttelyihin. Kuviani on palkittu useissa kilpailuissa vuosien varrella. Valokuvaan lähes yksinomaan luontoaiheita ja käsittelen kuviani mahdollisimman vähän. Minua kiinnostavat erityisesti luonnonympäristöstä löytyvät pinnat, kuviot, ja muodot, mutta myös maisemat. Portfolio: https://sjaakkola.wordpress.com/ Toukokuun hellejakso harvinaisen pitkä ? Sulkukorkeapaine ja vähitellen lämmennyt ilmamassa toivat Suomeen kuukauden 11. päivä alkaen helteitä, jotka jatkuivat seitsemän päivää. Vaikka hellettä mitataan toukokuussa lähes vuosittain, oli helleputki harvinaisen pitkä ja laaja. Keski-Eurooppaan huhtikuun puolella kesäisen sään tuonut korkeapaine alkoi vahvistua Pohjolaan toukokuun 5. päivän tienoilla. Sää poutaantui ja lämpötilat alkoivat vähitellen kohota, aluksi maan länsiosassa, mutta myöhemmin myös idässä ja pohjoisessa. Vahvan sulkukorkeapaineen alla ensimmäinen hellepäivä mitattiin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Porissa 11. toukokuuta (25,1 °C). Tuolloin sää oli jo kauttaaltaan lämmintä Keski-Lappia myöden. Lämpötilat kohosivat päivittäin niin, että 13. toukokuuta Kouvolan Utissa oli 28,5 astetta ja seuraavana päivänä Turussa ja Heinolassa 29,1 astetta. – Toistaiseksi vuoden korkein lämpötila mitattiin 15. toukokuuta, kun Kemiössä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittari näytti 29,6 astetta, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta. Kaikkiaan hellejakso kesti seitsemän päivää. Lämmöstä nautittiin myös muualla Pohjolassa saman korkeapaineen myötä: Oslon Lilleakerissa mitattiin 16. toukokuuta 30,1 astetta ja Uppsalassa 29,3 astetta. Toukokuun hellejaksot ovat tyypillisesti lyhyitä, kahden kolmen päivän mittaisia. Pisin hellejakso on osunut toukokuussa vuoteen 2010, jolloin hellettä mitattiin yhdeksänä peräkkäisenä päivänä. Toiseksi pisin jakso on vuodelta 1963, ja nyt saavutettu seitsemän päivän jakso jakaa kolmossijan vuoden 1993 toukokuun kanssa. Vastaava hellejakso toistuu siis noin kerran kymmenessä vuodessa. Eniten hellepäiviä on mitattu toukokuussa 1984, jolloin niitä oli yhteensä 13. Tällä erää seitsemän hellepäivää yltää tässä tilastossa kahdeksanneksi. Vuodesta 1960 lähtien aikaisin 30 asteen ylitys toukokuussa on tapahtunut 19.5.2014. Toukokuun lämpöennätys on 31,0 astetta, ja se on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 Stadin Friidu ja Stadin Kundi valitaan taas bulilla fiiliksellä ? Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, joka jakaa vuosittain arvokkaimmat tunnustukset stadilaisesta asenteesta ja aktiivisuudesta. Perinne alkoi 23 vuotta sitten ilman sen kummempia Friidulta tai Kundilta vaadittavia kriteereitä. Palkinto on osunut taustoiltaan, ammateiltaan ja unelmiltaan kovin erilaisille ihmisille Eva-Riitta Siitosesta Tarja Haloseen, Alpo Ruuthista Aatos Erkkoon. Vuoden 2018 Stadin Friidun ehdokaslistalta löytyvät ainakin Kaarina Hazard, Erja Lyytinen, Pauliina Seppälä ja Maija Vilkkumaa. Stadin Kundiksi on ehdolla muun muassa Olli Ahvenlahti, Jörn Donner, Torsti Lehtinen ja Vesa-Matti Loiri. Tule Helsinki-päivänä 12.6 klo 11.30 Espan lavalle katsomaan ja kuulemaan, kuka on vuoden 2018 Stadin Friidu ja kuka Stadin Kundi.
7 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Koulumies Kurkistus Helsingin keskustakirjasto Oodiin Päiväkotien sijaisten rikostaustat pitää voida tarkistaa ? Laki on velvoittanut selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan vuoden 2003 alusta alkaen. Tarkoitus on suojella lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä, väkivallalta ja huumeilta kouluissa sekä harrastuksissa. Ikävä kyllä lain tarkoitus ei toteudu kunnolla, sillä työntekijän pitää toimittaa rikostaustaote vain yli kolme kuukautta kestävää työtai virkasuhdetta varten. Rekisterioteta ei saa pyytää esimerkiksi päiväkodissa työskentelevältä lyhytaikaiselta sijaiselta. Lyhytaikaisia sijaisia työskentelee pääkaupunkiseudun päiväkodeissa useita satoja. Kun laki tuli aikoinaan voimaan, pääkaupunkiseudun lastehoitajien sijaisia välitttävässä Seuressa päätettiin yksinkertaisesti vain jatkaa vaatimaan rikosrekisteriotetta kaikilta päiväkotien työntekijöiltä. Vaikka siinä rikottiin lakia, niin käytäntö tuntui oikeudenmukaiselta. Kolme vuotta sitten joku yksityishenkilö päätti yhtäkkiä kannella oikeusasiamiehelle, kun häneltä vaadittiin rikosrekisteriotetta. Oikeusasiamies joutui sen seurauksena antamaan Seurelle huomautuksen. Rekisteriotteen vaatimisesta oli pakko luopua, joten nykyään päiväkotien sijaisten vakavista rikostuomioista ei ole laillista hankkia tietoa. Lakia pitäisi ehdottomasti korjata. Tein keväällä kansalaisaloitteen, että lakia muutettaisiin niin, että rikostaustaotetta voidaan vaatia myös alle kolme kuukautta kestävissä työja virkasuhteissa. Lasten kanssa työskentelevien rikostausta olisi myös voitava tarkistaa säännöllisesti. Olisin todella kiitollinen, jos voist käydä allekirjoittamassa lakialoitteen! Se löytyy nettiosoitteesta www. kansalaisaloite.fi ja sen otsikko on ”Rikosrekisteriote vaadittava lasten kanssa työskenteleviltä myös alle 3kk kestävissä työja virkasuhteissa”. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) ja äiti Munkinseudulta Ylintä kerrosta lukuun ottamatta Oodin julkisivu tulee olemaan kauttaaltaan puuta. Kuva:Tuomas Uusheimo Oodin pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. Kuva: Tuomas Uusheimo Oodi on rakennettu kahden noin 100 metriä pitkän teräskaaren varaan. Kaaret erottuvat erityisen hyvin kirjaston keskikerroksessa. Kuva: Tuomas Uusheimo Jatkoa sivulta 3 ? Joulukuussa 2018 avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi on kaikille avoin kohtaamispaikka Kansalaistorilla, aivan Helsingin sydämessä. Oodin katutaso oli ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle tiistaina 22.5. Oodi saa myös ansaitsemaansa kansainvälistä näkyvyyttä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa puolen vuoden ajan 26.5. alkaen. Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurija mediakeskittymää Töölönlahdella. Uuden ajan kirjasto tarjoaa monipuolisen kaupunkikokemuksen. Se palvelee kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään seitsemänä päivänä viikossa. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Suomalaisen rakentamisen käyntikortti Oodi on huomiota herättävä rakennus lasija teräsrakenteineen sekä puujulkisivuineen, ja sen muotokielessä yhdistyvät niin perinteet kuin modernismikin. Energiatehokas kirjasto on näyttävä suomalaisen rakentamisen käyntikortti. Oodin pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT. – Oodi on erityinen kohde niin sijaintinsa, arkkitehtuurinsa kuin käyttötarkoituksensakin vuoksi, ja se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta sekä asiantuntevaa otetta. Olemme todella innoissamme, kun saamme olla mukana rakentamassa parempaa elinympäristöä sekä tuomassa enemmän elämää ja uuden kohtaamispaikan Helsingin keskustaan, kertoo Kari Alavillamo, YIT:n Toimitilojen pääkaupunkiseutudivisioonan johtaja. Arkkitehtitoimisto ALA voitti keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyn avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. Lähtökohtana oli, että rakennus on julkinen, kaikille avoin, turvallinen ja maksuton ydinkeskustassa sijaitseva kaupunkitila. – Oodista tulee yksi Helsingin, tai Pohjoismaiden, vapaimmista rakennuksista, missä käyttäjä voi tehdä monia asioita ja ottaa itse aloitteen siitä, mitä tekee, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Antti Nousjoki. – Se on helsinkiläisten ja täällä vierailevien yhteinen oppiva, kehittyvä työkalu, Nousjoki jatkaa. Oodissa on kolme kerrosta, joista kullakin on oma tunnelmansa. Katutaso on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, salitilat, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus sekä kahvila. Toisesta kerroksesta löytyy muun muassa studioita, pelihuoneita, työja kokoushuoneita, kaupunkiverstas sekä työpajaja vuorovaikutustiloja. Kolmannessa kerroksessa on eniten perinteisen kirjaston elementtejä. Se on rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka kirjoineen, lukukeitaineen ja kahviloineen. Eduskuntatalon suuntaan aukeavalla Kansalaisparvekkeella voi ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa. Oodin suunnittelussa ovat olleet tiiviisti mukana myös Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunta, yhteistyökumppanit sekä kaupunkilaiset. Ideoita, vinkkejä ja unelmia on kerätty kaupunkitapahtumissa, työpajoissa, verkkosivuilla ja erilaisilla kampanjoilla. Muun muassa kirjaston nimi on kaupunkilaisten keksimä. Vuonna 2016 järjestettyyn avoimeen nimikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä. Tuomaristo valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”. Oodi esillä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalista on muodostunut kansainvälisesti arvostetuin arkkitehtuurin esitysareena: vuoden 2016 biennaalissa kävijöitä oli yli neljännesmiljoona. Suomen näyttely vastaa biennaalin tämänvuotiseen teemaan (Freespace) muuttamalla Aalto-paviljongin väliaikaiseksi kirjastotilaksi. Näyttelyn avauspuheenvuorossaan 24. toukokuuta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori aikoo puhua Oodin merkityksestä ja Helsingin sitoutumisesta kulttuuriin ja arkkitehtuuriin. Suomen paviljongin näyttely Mind-Building esittelee suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin kehitystä ja katse suunnataan kohti tulevaisuuden kirjastoa. Uuden ajan kirjastona Oodilla on luonnollinen paikka näyttelyn keskiössä. – On hienoa, että Oodi pääsee mukaan Venetsian biennaaliin. Sitä kautta uusi kirjasto ja koko suomalainen kirjastolaitos saadaan myös kansainväliseen tietoisuuteen, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. – Myös suomalainen rakentaminen kiinnostaa maailmalla, kuten puu ja energiatehokkuus, Soininvaara jatkaa. Suomen paviljongin näyttelystä vastaa Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Näyttely avautui yleisölle 26.5. ja on avoinna puoli vuotta. Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuurija mediakeskittymää Töölönlahdella. Kuva: Arkitehtitoimisto ALA Arkkitehtitoimisto ALA voitti keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyn avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. Kuva: Arkkitehtitoimisto ALA
8 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Munkkivuoren ostari avattiin jälleen kesään – sää suosi tapahtumaa Hyvät oli juhlat! Täysi kesä hemmotteli ostarin kesänvaustapahtumaa. Pihlajalinna esittäytyi ostarin kesänavauksessa. Pomppulinna ilostutti pikkuväkeä. Music Centerin oppilaiden bändi. ? Bändit, Varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri ja Music Centerin Forte esiintyivät suorastaan valtavan hyvin. Jonglöörillä pysyivät tavarat hyppysissä ja väkeä oli tosi paljon. Paras vetonaula oli kyllä loistava sää. Lauantaina 19. toukokuuta vietettiin Munkkivuoressa Munkkivuoren jokavuotista ostarin kesänavausta. Esiintymässä olivat puolustusvoiman varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri, jonglööri Herra Koskinen, myös hattaramies oli ennättänyt paikalle. Pomppulinna oli avoinna. Paikalla olivat myös Riesapelle selä Music Centerin oppilaiden oma bändi!
9 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Museoraitiovaunu liikenteessä kesän viikonloppuina ? 109-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo kymmenentenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 19.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla). Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu, jossa ei ole seiniä lainkaan. Vaunu on vuodelta 1919. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja. Riesapelle esiintyi Munkkivuoressa. Jönglööri Herra Koskinen viihdytti kesänavaukseen saapuneita. Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri. Koko perhe sähköpyörällä Korkeasaareen ? HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa Korkeasaareen saapuville perheille sähköpyörien kokeilumahdollisuuden. Kokeilussa aikuiset voivat ajaa sähköpyörällä Mustikkamaan parkkipaikalta Korkeasaaren lipunmyyntiin tai sieltä takaisin parkkipaikalle, ja perheen lapset kulkevat sähköpyörätaksin kyydissä. Sähköpyörät ovat testattavissa päivittäin 21.5.-3.6 arkisin kello 1618:30 ja viikonloppuisin 12-18:30. Sähköpyörätaksin ohjaimissa on yleensä Suomenlinnassa sähköpyörätaksia kuljettava Mikko Klang. Mikko on merikapteeni, joka on aikanaan ohjannut muun muassa suuria öljytankkereita maailman merillä. Sähköpyöräkokeilu on erittäin hyvin linjassa myös Korkeasaaren arvojen ja tavoitteiden kanssa.
10 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu 85 vuotta Kaupungintalon aulan uudistustyöt syksyllä Max´s Cafe Rap 85 – motto: kaveria ei jätetä Munkinseutulaiset juhlivat asukasyhteisönä Cafe Max ìssa yhdessä Josan 85 vuotissynttäreitä. Sankari itse istuu pöydän ääressä musta paita päällä. Meinasin lähteä matsiin ja taksiin muutin mieleni ja menin Cafe Maxiin miksi kun siellä istuu se upea sakki jolla ei helposti käänny takki siinä viisaassa joukossa on miehii ja naisii ikäihmisiä ja melkein nuorii siellä joka päivä uusia uutisia kuulee varsinkin terassill` vaikk joskus liikaa tuulee iltapäivälehdistä julkisten romanssien otsikoita pohditaan Kimiä, Trumpia, Putinia ja Väyrys Paavoakin joskus käsitellään vaikka kaikkien heidän juoniaan kyllä aina epäillään kahta en vaihda vaimoa ja tätä Max `in sakkia nostan ihan syystä molemmille lakkia aina meillä riittää jutun juurta jonakin päivänä keksimme jotain suurta futiksesta ja lätkästä aina väitellään upeista autoista tämän tästä haaveillaan ja autojen tekniikkaa ja kampiakseleita pyöritellään eläkeläisiä ei maan hallitus yhtikäs ymmärrä taitetusta indeksistä se on ihan ymmällä meetoo kampanjan keskustelut ei tätä ryhmää kiinnosta tämä aihe ei meitä vieraana todella innosta kaikille maistuu joka päivä Tiinan herkut joskus kutsutaan niitä maistamaan maalaisserkut Maxi`issa kaikki tytöt haluavat loistavasti kaikkia palvella kantaa valtavia astiakuormia vaikka olkavarrella jos maamme hallituksella ois tämän joukon kokemukset ja tieto niin kaikilla kansalaisilla ois sitä kohtaan positiivisempi sieto uusia vaaleja ootetaan vesi kielellä ihan tosissaan eläkeindeksimuutos mielellä jos eivät puolueet tätä ymmrärrä niin moni kansanedustaja on silloin ihan orpona heille myönnetään ihan aiheesta sopeutumisrahaa vaikka emme halua heistä kellekään mitää pahaa net kun ei ymmärrä kansan takuu ja työeläkkeen eroo se meitä porukassa ihan tosissaan etoo mennäämpä vielä takaisin Maxiin kahville siellä päivittäin tavataan se on kirjattu jokaisen kalenteripahville siellä tuli meikäläiselle täyteen kaheksankytviis viis viittaan nyt kintaalla näille numeroille siis ne kuittaan sanonnalla : ” ikkee tulloo, vuan vanahaks ei tarvihe tulla ” loppun vielä nykynuortenkielellä ”Max ` Cafe on mielettömän sikamakee ja ihan sairaan makee mesta ”, jossa vanhakin nuortuu Josa Jäntti Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupungintalon aulasta kehitetään asukkaiden, vierailijoiden ja kaupungin henkilöstön yhteistä tilaa, jossa voi osallistua kaupungin kehittämiseen. Aulan uudistustyöt käynnistyvät 24. syyskuuta ja avajaisia vietetään alkuvuodesta 2019. Nyt uudistus on edennyt vaiheeseen, jossa ensimmäisiä suunnitelmia pääsi kommentoimaan. Ideat olivat esillä kaupungintalon aulassa 14.–18. toukokuuta kello 9–19, jolloin kommenttejaan sai jättää paikalla oleville esittelijöille. Esittelyssä olevat aulan suunnitelmat ovat syntyneet kaupungintalolla 18. ja 24. huhtikuuta järjestettyjen työpajojen tuloksena. Aulan uutta sisältöä ideoitiin kaupunginkanslian ja kaupungin toimialojen henkilöstön sekä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kaupungintalon uudistuvan aulan halutaan jatkossa toimivan Helsingin kehittämisen alustana ja tekevän elämyksellisellä tavalla koettavaksi ajatuksen maailman toimivimmasta kaupungista. Uusi kokonaisuus tulee kattamaan pääaulan kokoustiloineen ja palvelupolun toisen kerroksen juhlasaliin. Hankkeen palvelumuotoilukumppanina toimii Kuudes Helsinki. Tässä kuussa käynnistyy myös aulan arkkitehtija sisustussuunnittelu, josta vastaavat Verstas Arkkitehdit ja Suunnittelutoimisto Koko3. Intiaani Koko kevään loin nahkaani. Kävelin rantoja, kuuntelin tuulia ja katselin voikukkien kasvua. Näin vahvasti en ole haistanut toukokuisessa illassa tuoksuvaa sireeniä, sitten lapsuuden. Lapsena leikin inkkaria Vääksyssä, korkeassa ruohikossa. Huusin korskeaa huutoa ja kutsuin apujoukkoja apuun: länkkärit olivat piirittäneet minut Little Big Hornissa. Lähes kaikki he ovat kohta jo kuolleet. Lapsuus jää kylmälle kaurapuurolautaselle. Suljen teeveen. Hallitusneuvottelut ovat umpikujassa edelleen. Käyn nukkumaan yön yli. Kimmo Mantere Mantere Kaupungintalon aulan uudistusta suunniteltiin huhtikuussa 2018 kahdessa työpajassa. Kuva: Juuso Salakka, Kuudes Helsinki Pormestari Jan Vapaavuori kuuli työryhmien ideoita kaupungintalon aulan uudistuksen suunnittelutyöpajassa 18. huhtikuuta 2018. Kuva: Juuso Salakka, Kuudes Helsinki
11 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Helluntain kuvataide Maja Breife ja Hans-Peter Schütte teoksen Haikara, joka ei osannut pitää nokkaansa kiinni vieressä. Galleria Lapinlahden näyttely käsittelee pariskunnan lapsettomuutta. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Olga Seppänen (oik.) ja kuvanveistäjä NipA Nissinen, taustalla on Olgan maalaus Takapihan kaunottaret ja Nipalla kädessä Nainen myrskyssä –niminen pronssiveistos Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Aira Keinänen 200 vuoden kaipuu -näyttelyssä teoksen Maan uni edessä galleria Rantakasarmissa 10.6. saakka. Kuva: Hannele Salminen. Taidegraafikko Miina Laine on monotypiateoksensa vieressä sarjasta Crossing (2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jukka Siikala yhdessä Samsung – teoksensa kanssa Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteen maisteriohjelmasta valmistuvan Johanna Laakkosen Laskoksia –teos myytiin heti avajaisissa Exhibition Laboratoryssa. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Pirkko-Liisa Topelius vietti 9.5. gallerian 30-vuotisjuhlaa, joka on jo aika paljon. Juhlanäyttely kesti 27.5. asti. Taiteilijoiden puolesta Kalle Hamm esitti onnittelut gallerialle ja työntekijöille. Topeliuksessa on aina mukava tunnelma. Kun kevät toi gallerioiden kuolemia, on välillä mukava juhlia jatkuvuutta. Jäljelle jää tarina Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1, esittelee Aino Keinäsen ”200 000 vuoden kaipuu” –maalauksia. Nimi viittaa ihmisen aikaa, joka on kestänyt maailmassa. – Minua motivoi oma sammumaton mutta myönteinen kaipuun tunne jonkinlaiseen täydelliseen ykseyteen, jota en osaa sanallistaa. Se muistutti minua oman lapsuuteni sanoittamattomista näkymistä. Taiteilija lähti hakemaan aineksia sen kuvailemiseen kaukaa muinaisten ihmisten maailmasta, jossa sanoja käytettiin paljon vähemmän kuin nykyään. – Vaikka emme koskaan kykenisi löytämään yhteisiä sanoja kaipuumme kohteelle, kaipuu tunneyhdistää meitä toisiimme ja myös kaikkiin joskus eläneisiin ihmisiin. Ja joka kerta kun kaikki on mennyt, tärkeintä on jäljelle jäävä tarina. Se punotaan kankaaksi ja uskotaan seuraaville, hän runoilee. Vedos rakentaa seuraavaa Miina Laineen näyttelyn nimi ”Uoma” viittaa ilmateihin, poukkoileviin polkuihin ja väyliin, joita pitkin mielemme ja elämä kulkevat. Taiteilija käsittelee aihetta henkisenä sekä fyysisenä tapahtumana. – Työskennellessäni en ole käyttänyt apuna luonnoksia tai suoraa havaintoa, enkä näin ollen pyrikään esittävyyteen, vaan välittämään kokemuksen, tunteen. Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, tuo esille taiteilijan monotypia-tekniikkaa, joka ilmentää liikettä ja liikesarjoja, se myös mahdollistaa ekspressiivisen maalauksen ja perinteisen painomenetelmän yhdistämisen. Laineella vedos rakentaa aina seuraavaa, toisinaan muodostaen sarjan ja jatkumon vedosten välille, ensimmäisen vedoksen häivähdys saattaa näkyä vielä viidennessäkin vedoksessa. – Erityisesti minua viehättää liike ja erilaiset elämän rytmit. Pahaenteistä laatua Tm•galleria, Erottajankatu 9, esittelee Jukka Siikalan ”Sinister Quality” -näyttelyn, jossa teokset toimivat ”jännitteisinä alustoina sisäsiittoiselle mutatoitumiselle”: – Imu. Pakkomielle. Ei sanomaa, ei empatiaa. Ekstaattinen pahoinvointi. Keskipolven kuvataiteilijan edelliset yksityisnäyttelyt olivat Confession V, Lontoossa 2012 ja Galleria Katariinassa 2009. Hän on toteuttanut useita videoteoksia, performansseja ja installaatioita Suomessa ja ulkomailla. Retrospektiivinen taidekirja ”Ecstatic Nausea” ilmestyy lontoolaisen Infinity Land Press –kustantamon julkaisemana 2018. Siikala on varsin ilmiömäinen taiteilija, joka teki huomiota herättävän panoksen ”anti-sosiaalinen realismi” -taidekirjaan. Hänen kuvissaan on seksuaalista brutaalisuutta “täydellisen teloittavaan” tyyliin. Syksyllä 2017 hän teki ”Muumilaakson tuolla puolen” -kokoelmaksi kymmenen hopeagelatiiniprinttiä, jotka käytetään saatavilla olevien mustavalkoisten kalvojen ja painopapereiden kanssa. Kuvataideakatemian kasvatit levittäytyvät Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen lopputyönäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuneet taiteilijat neljältä opetusalueelta (maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet). Paikkoina ovat näyttelytilat Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36 ja Project Room, Lönnrotinkatu 35 sekä entinen Amos Andersonin taidemuseo, Yrjönkatu 27. Kolmisenkymmentä osallistujaa levittäytyy lopputöillään siis hyvin laajalle alueelle. Tuuli Kerätär on esillä ”Slumber” -teoksellaan Amos Andersonilla. Kuvataideakatemia lunasti teoksen taidekokoelmaansa. Essi Kuokkanen sai Helsingin Saskia ry:n myöntämän 1500 €:n arvoisen stipendin. Hänen teoksensa ”There´s no word for a man who doesn´t come back” löytyy Exhibition Laboratorysta. Johanna Laakkosen Laskoksia –teos myytiin heti avajaisissa Exhibition Laboratoryssa. Lapsettomuudesta syntyy taidetta Maja Breifen ja Hans-Peter Schutten näyttely ”Sen pituinen se” Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdenpolku 1, on hyvin henkilökohtainen. Se käsittelee lapsettomuutta, joka koitui pariskunnan osaksi huolimatta lukuisista yrityksistä muodostaa perhe. – Ensimmäiset yrityksemme sijoittuvat vuodelle 2006 ja adoptiolupa umpeutui vuonna 2016. Näyttelyn teokset ovat yrityksiä muodostaa jotakin tästä kymmenestä vuodesta. Heille tietty aika on ohi, tietyt unelmat ovat mennyttä. He haluavat silti katsoa tilannetta kaihon, surun ja pettymyksen lisäksi realistisesti sattumana, huumorin keinoin tai uutena avauksena johonkin muuhun. – Meille lapsettomuus ei ollut valinta ja aiheeseen liittyy paljon tunteita ja ajatuksia, joiden puiminen ja läpikäyminen vie aikaa. Naisen valoisat hetket Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, pitää kuvanveistäjä NipA Nissisen ja kuvataiteilija Olga Seppäsen yhteisnäyttelyä. Nissinen aloitti alaikäisenä Eila Hiltusen ateljee-apulaisena ja on Itä-Helsingin työväenopiston kokeilevan kuvanveiston kasvatti. Seppänen hakee valtavasti adjektiiveja kuvaamaan tavoitteitaan: Mystinen, Kohtalokas, Romanttinen, Verraton, Runon nainen… La Femme. Olga Seppänen maalaa öljyvärillä kankaalle tai vanerille, joskus puulle, koruille tai sekatekniikalla. Hän sanoo, että pieni ja hauras voi kestää suunnattoman painavia asioita. – Haluan kuvata töissäni naisia, jotka kantamuksistaan huolimatta säilyttävät valonsa kauneutensa ja mystisen olemuksensa. Maalaukseni ovat ikkuna näiden elämässämme läsnä olevien naisten valoisiin, onnellisiin hetkiin. Maiseman rajapinnalla Galleria Duetto, Kalevankatu 15, antaa tilaa Janne Laineen näyttelylle, joka pitää sisällään useita erilaisia teossarjoja. Hän tekee maisemakuvia, joissa me näemme kokonaisuuden. – Yksityiskohdat häipyvät ja maisema levittäytyy unenomaisen pelkistettynä ympärillemme. Välillä maisema verhoutuu sumuun, välillä jää peittää sen. Maisema näyttäytyy useissa teoksissa enemmän mielentilana kuin konkreettisena paikkana, Veikko Halmetoja sanoo. Näyttelyn pääteoksessa puut nousevat pääosaan suurikokoisessa panoraamassa. Laineen metsä koostuu yksitellen kuvatuista yksityiskohtaisista puista. Katsoja näkee puut oksien tarkkuudella. Kauniit puut muodostavat satumaisen metsän, jonka lomaan haluaisi samoamaan. Ihminen häviää meteliin Tiketti Galleria, Urho Kekkosen katu 4-6, näyttää Sampsa Sarparannan teoksia. Hän teki 20 vuoden uran No Shame -punkyhtyeen laulaja-lauluntekijänä. Bändin jälkeen syntyi idea, että taulujenkin kanssa voi kiertää maakuntia. Kuvataiteilijana häntä on tituleerattu ”punk-asennetta huokuvaksi Edelfeldtin perilliseksi”. Ensimmäinen näyttely ”Kerran olimme kauniita” oli esillä syksyllä 2015. Nytkin jatkuu ihmisyksilön kuvaaminen tässä digitalisaation, ikuisten leikkausten ja hullujen kuninkaiden ajassa. – Kaikkeen meteliin ja loputtomaan piipitykseen häviää ihminen liian helposti. Tuoreimmissa ”Ympäröivä todellisuus” -töissään Sarparanta pyrkii tuomaan esiin jotakin tämän kaiken vastakohdasta: vapaudesta, vaikka vain hetkellisestä tai vapauden illuusiosta. Maalaukset ovat suoria ja usein poliittisesti kantaaottavia ja provokatiivisia. Aiheisiin ovat kuuluneet niin Sudanin nälkää näkevät kuin Turun makeistehtaan irtisanotut työntekijätkin, myös henkilökuvat ja arkiset välähdykset taiteilijan lähipiiristä. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Helsinki selvittää ilmastoohjelmansa elinkeinovaikutuksia Jalkakäytäväpysäköinti kuumentaa tunteita Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki Palvelukeskus ja info p. 09 310 48617 Avoinna kesä-elokuussa ma-pe 8.00 – 16.00 • Ti 5.6. 11.00 – 14.00 PIHAKIRPPIS, Palvelukeskuksen etupihalla. Kierrätä vanhat tavarasi ja tule myymään ne pihakirppikselle, osallistujat tuovat itse omat myyntipöytänsä tai vilttinsä, ei ennakkoilmoittautumista. • ke 6.6. 12.00 – 15.00 SUKUPOLVISÄPINÄT, Riistavuoren palvelukeskus. Lännen palvelukeskusten yhteiset kesäjuhlat Riistavuoren palvelukeskuksessa (Isonnevantie 28). • ke 20.6. 13.00 JUHANNUSJUHLAT Grillipaikalla Heinäkuu • pe 6.7. 13.00 OI SUOMI, Sali. Runoja ja lauluja Suomesta, luonnosta ja rakkaudesta mm. Aleksis Kiveltä, Lauri Pohjanpäältä ja Lasse Mårtenssonilta. Näyttelijöinä ovat Marjukka Halttunen ja Karin Pacius. • to 12.7. 13.30 PIHAPELEJÄ JA LEIKKIMIELISTÄ KISAILUA, Grillipaikalla JALKAPALLON MM-KISOJEN HENGESSÄ • ke 18.7. 13.30 MANSIKKAJUHLAT, Grillipaikalla Elokuu • to 9.8. RETKI KAUPUNGIN MUSEOON: VALITUT PALAT -NÄYTTELY . Näyttely tekee sukelluksia Helsingin menneisyyteen ja tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta. Näyttelyssä voi vierailla 1950-luvun kodissa tai ihailla yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa pienoismallia vuoden 1878 Helsingistä. Ilmoittautuminen palvelukeskuksen infoon 3.8. mennessä. Näyttelyyn mennään yhdessä palvelukeskuksesta julkisella liikenteellä (omakustanteinen matka). • ke 15.8. 13.30 SADONK O R J U U I L T A P Ä I V Ä , Grillipaikalla Kesän tanssitilaisuuksia Seurasaaressa Antin aukiolla Jatkoa sivulta 3 ? Pyöräilijät, autoilijat, vammaiset, pysäköinninvalvonta, poliisi ja liikennesuunnittelijat kohtasivat keskustelutilaisuudessa keskiviikkona. Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin tunteita kuohuttavasta aiheesta: autojen jättämisestä jalkakäytäville ja pyöräteille. Laki sallii joissakin tarkoin määritellyissä tapauksissa auton pysäyttämisen myös kevyen liikenteen väylälle, kun tarkoituksena on lastata tai purkaa raskasta kuormaa. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa jalkakäytävän tai pyörätien käyttäjille. Pahimmillaan autot tukkivat väylän niin, että sen käyttäjät joutuvat menemään ajoradalle. Autoja myös pysäköidään jalkakäytäville ja pyöräteille ilman, että siihen olisi mitään laillista perustetta. Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä jaetaan kuvia, joissa autot on pysäköity laittomasti ja turvallisuutta vaarantaen kevyen liikenteen väylälle. Ongelma koskettaa myös jalankulkijoita sekä heidän joukossaan muun muassa näkövammaisia. Pysäköinninvalvonta kirjoitti Helsingissä vuonna 2016 sakkoja 166 170, joista jalkakäytävälle pysäköimisestä 7856. Helsingin kaupungin johtava pysäköinnintarkastaja Jonathan Lagerquist kieltäisi kokonaan pysäyttämisen jalkakäytävillä, kuten on tehty muissa pohjoismaissa. Hänen mielestään tieliikennelaki on epäselvä pysäköinninvalvonnan kannalta. Käytännössä valvontaa suorittavat pysäköinninvalvonta ja poliisi. Poliisitarkastaja Konsta Arvelinin näkemyksen mukaan laki on helppotulkintainen, mutta resurssit ovat rajalliset. – Pysäköinninvalvonta on vähätöistä hommaa, ja poliisi voisi tehdä sitä huomattavasti enemmän. Poliisihallitus viestii yksiköille, että pysäköinninvalvontaa saa tehdä. Sillä on liikennerikollisuuden kitkemisen ohella yhteys liikenneturvallisuuteen. Liikenne kokonaisuutena Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Jaakko Pajula painottaa, että Helsinki elää kauppaliikkeistä, ravintoloista ja palveluista, ja niitä ei olisi ilman jakeluliikennettä, takseja ja joukkoliikennettä. Helsingin takseilla on päivässä noin 38 000 asiakasajoa ja lähes 14 miljoonaa autoon nousemista ja poistumista vuodessa. Liikennepalvelulakiin 1.7. tuleva uudistus poistaa taksikuskien koulutuksen. Helsingin Taksiautoilijoiden toiminnanjohtaja Anssi Roitto ei pidä muutosta hyvänä. – Tärkeintä kaupunkiympäristössä liikkumisessa on kuitenkin liikennemuotojen segmentoinnin lopettaminen ja liikenteen näkeminen kokonaisuutena. Kaikilla pitäisi olla turvallista mutta myös mukavaa. Ratkaisuehdotuksiksi tarjottiin tehokkaamman valvonnan ja selkeämmän ohjeistuksen ohella jakeluautojen ilmaista pysäyttämistä maksullisiin parkkiruutuihin, kuljetuksien hoitamista yöllä ja pienemmän kuljetuskaluston käyttöä keskustassa. Aleksanterinkatu. Kuva: Helsinki Marketing. Jatkoa sivulta 3 ? Helsinki haluaa tehdä toimivaa ja hiilineutraalia kaupunkia yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Helsingin kaupunki selvittää kesän aikana, millaisia vaikutuksia Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmalla on alueen elinkeinoelämälle. Selvitystä varten kerätään elinkeinoelämän toimijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden mielipiteitä. Tarkoituksena on arvioida muun muassa uusien työpaikkojen ja vientimahdollisuuksien syntyä. Lisäksi selvitetään, minkälaisia huolia, toiveita ja kehittämisehdotuksia uuteen toimenpideohjelmaan liittyy. – Strategiamme mukaisesti Helsinki kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kertoo Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko. – Laajalla ilmasto-ohjelmalla on merkittäviä vaikutuksia koko yhteiskuntaan, ja tällä hetkellä selvitämme erityisesti sen vaikutuksia elinkeinoelämään. Tulevaisuuden Helsingissä liikutaan ja asutaan ekologisesti Esitys kaupungin 143 toimenpiteen Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaksi valmistui helmikuussa 2018. Sitä toteuttamalla on tarkoitus edetä määrätietoisesti kohti vuoden 2035 hiilineutraaliutta. Toimenpiteet painottuvat tälle valtuustokaudelle, ja ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain. Ohjelman toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja kokonaisuuden vaikutuksia asukkaiden elämänlaatuun ja elinkeinoelämään sekä arvioidaan tänä kesänä tiiviissä yhteistyössä päättäjien, elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa asiantuntijaseminaaria ja verkkokyselyä. Hiilineutraalius edellyttää päästöttömään energiantuotantoon siirtymistä. Tämän lisäksi helsinkiläisten liikkumisen, asumisen ja kulutuksen päästöjä pitää vähentää merkittävästi muun muassa energiatehokkuutta parantamalla. Ilmasto-ohjelman toimenpiteet vaikuttavat tulevina vuosikymmeninä myös Helsingin elinkeinoelämään. Esimerkiksi sähköautojen lisääntyminen ja uusien liikkumispalveluiden yleistyminen voivat parantaa ilmanlaatua, vähentää liikenteen melua sekä sujuvoittaa liikkumista. Helsingin rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen voivat säästää kiinteistönomistajien kustannuksia. – Toteutuakseen tavoitteellinen ilmasto-ohjelma tarvitsee yrityksien osallistumista, mutta samalla se loisi huikeita mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Uskomme ohjelmalla olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti seudun cleantech-alan kasvulle ja työpaikkamäärälle. Helsinki haluaa myös toimia testialustana ja kotimarkkinareferenssinä uusille ratkaisuille, ja näin edistää niiden vientiä ulkomaille, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo. Asukkaat ja yritykset suunnittelutyön keskiössä Energiatehokkuus ei parane pelkillä määräyksillä, eivätkä kulutustottumukset muutu, jos tarjolla ei ole elämänlaatua parantavia vaihtoehtoja. Helsingin kaupunki haluaa luoda hiilineutraalille elämälle hyviä edellytyksiä yhdessä asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Ilmasto-ohjelma tulee vaikuttamaan helsinkiläisten elämänlaatuun, terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä työpaikkojen määrään ja Helsingin vetovoimaan. Kesän aikana tehtävä selvitys auttaa arvioimaan, mitä muita vaikutuksia toimenpiteistä voi syntyä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma etenee lopulliseen päätöksentekoon loka-marraskuussa. Päätöksen jälkeen varsinainen työ jatkuu; toimivien ratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen yhdessä yritysten ja helsinkiläisten kanssa. – Hiilineutraali Helsinki on mahdollinen vain kaupungin, asukkaiden, elinkeinoelämän ja valtion yhteistyöllä, Mira Jarkko tiivistää. Munkkiniemen palvelukeskuksen tapahtumia ? Haluatko nähdä värikkäitä kansallispukuja ja riemullista kansantanssia, kuunnella kauniita pelimannisävelmiä tai osallistua itse tanssin pyörteisiin? Tämä kaikki onnistuu Antin aukiolla vehreän luonnon keskellä. • Seurasaari-folk Helsinki-päivänä ti 12.6. klo 18.00-20.00 Pääkaupungin kansantanssiryhmät ja pelimannit esiintyvät ja tanssittavat yleisöä. Seurasaari-folk on osa Helsinki-päivän ohjelmistoa. • Kansantanssiryhmä Tanhu-Visan esityksissä tulevat esiin sen valttikortit: iloisuus ja hyvä henki! Esitykset kesäkuussa sunnuntaina 10.6. klo 16.00 ja elokuussa sunnuntaina 26.8. klo 16.00. • Kaupunkitanssit tiistaisin 3.-31.7. klo 19.00 Tule opettelemaan paritansseja kaupunkitanssimetodilla. Paikalle voit tulla joko yksin tai parin kanssa. Foksia tanssitaan 3.7., fuskua 10.7., valssia 17.7., jenkkaa 24.7. ja polkkaa 31.7. • FolkJam tiistaisin 7.28.8. klo 18.00 Liikuntaa tanssin tahtiin kaiken ikäisille ja kuntoisille! Tämän tanssiliikuntamuodon parissa voit kokea tanssin iloa! Antin aukion tilaisuuksiin vapaa pääsy.
13 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Kansalaistorin ja Makasiinipuiston liikennejärjestelyt muuttuivat Helsinki valittu vuoden 2018 pyöräilykunnaksi Jatkoa sivulta 3 ? Pyöräilykuntien verkosto kiittelee myös sitä, miten Helsingistä on tullut myös entistä turvallisempi pyöräilykaupunki. Kaupungin pyöräilymäärät ovat kasvaneet ja samalla onnettomuudet ovat vähentyneet. Monet ratkaisut, kuten yksisuuntaisen pyöräliikenteen ratkaisut ja selkeämmät risteysjärjestelyt parantavat tutkitusti turvallisuutta. Kaupunkipyörät ovat Helsingin menestystarina. Tänä vuonna Helsingissä on yhteensä 1 500 pyörää 150 eri asemalla ympäri kaupunkia. Määrä on kolminkertaistunut siitä, kun kaupunkipyörät tulivat ensi kertaa käyttöön. Uusia asemia avautuu Leikkipuisto Loru avataan keskustakirjaston yhteyteen Havainnekuva valmiista puistosta. Kuva: Näkymä Oy / Helsingin kaupunki ? 22.5. harjakaisiaan viettävän keskustakirjasto Oodin yhteyteen rakentuu joulukuussa myös Leikkipuisto Loru. 104-vuotias ohjattu leikkipuistotoiminta ja kaupungin 66 leikkipuiston verkosto ovat tärkeä osa helsinkiläisyyttä. Lastenkulttuurin näkyvyys keskustassa lisääntyy merkittävästi keskustakirjasto Oodin yhteydessä aloittavan leikkipuisto Lorun myötä. Keskusta-alueen (Kampinmalmi-Lauttasaari-Töölö) johtava leikkipuisto-ohjaaja Tiina Mesiniemi toivottaa lapsiperheet tervetulleiksi Loruun joulukuun 5. päivästä alkaen. – Leikkipuisto Loru on keskustassa asuvien sekä keskustassa asioivien lapsiperheiden kohtaamispaikka. Sen tehtävänä on auttaa uusia lapsiperheitä löytämään leikkipuistot omissa kaupunginosissaan ja niiden kautta kaupungin lapsiperheille tarjoamaa vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien rikasta kirjoa, näin luomme jälleen toimivampaa Helsinkiä, sanoo Tiina Mesiniemi. Leikkipuisto Loru kertoo myös kaupungissa vieraileville avoimesta, eri ikäryhmiä kohtaamisiin ja arkiaktiivisuuteen kannustavasta avoimesta Helsingistä. Koko kaupunki on oppimisen ympäristö, jossa kaikki sen toimijat rakentavat sivistystä sekä vaikuttavat lasten kansalaisoikeuksien toteutumiseen. Leikkipuisto Lorussa sadut ja lorut innoittavat kaikenikäisiä ohjattuun leikkiin ja tarinoiden maailmaan. ? Kansalaistorin ja Makasiinipuiston viereisen reitin kaventaminen ja sulkeminen kävelyltä ja pyöräilyltä on aiheuttanut paljon keskustelua. Liikenteenohjaajat tulevat opastamaan Musiikkitalon vieressä kulkevan reitin liikennettä. Liikenteenohjaajat ovat paikalla maanantaista perjantaihin ruuhka-aikaan klo 7.00–10.00 ja klo 15.00– 18.00 varmistamassa, että Kiasman huoltoliikenne pystyy kulkemaan vaarantamatta kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Tämä järjestely on väliaikainen arviolta juhannukseen saakka. – Suosittelemme ehdottomasti käyttämään vaihtoehtoisia reittejä Mannerheimintien ja Töölönlahdenkadun kautta koko työmaan keston ajan. Opasteet löytyvät reitin varrelta. Työmaan vuoksi Kansalaistorin ja Makasiinipuiston viereistä reittiä on jouduttu kaventamaan ja liikkuminen sitä kautta on hitaampaa kuin normaalioloissa, kertoo projektinjohtaja Anna Nyyssönen Helsingin kaupungilta. Eero Erkon katu suljettiin kävelyja pyöräliikenteeltä kokonaan torstaista 24.5. alkaen. Tästä syystä myös Sanomatalon edessä pyöräpysäköinti loppuu. – Pyrimme tekemään työt alueella nopeasti. Urakoitsijalle on annettu lupa työskennellä kahdessa vuorossa seitsemän päivää viikossa. Keväällä urakkaa hidastivat muun muassa ylimääräiset louhintatyöt, sillä kalliota on tullut vastaan yllättävissä paikoissa, kertoo Anna Nyyssönen. Töölönlahdenkadulla ja Eero Erkon kadulla on parhaillaan tekeillä vesihuoltoja kadunparannustöitä. Työmaa laajeni myös Kansalaistorin ja Makasiinipuiston alueelle toukokuun puolivälissä. Työt liittyvät ensi syksynä valmistuvan keskustakirjasto Oodin käyttöönottoon. Helsingin kaupungin tavoitteena on saattaa alueen ensimmäisen vaiheen katuja puistotyöt päätökseen vuoden loppuun mennessä. Koko alue on valmis 30.6.2019. Urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Helsingissä on edelleen tuhansia asunnottomia ensi keväänä 70, ja niiden paikat suunnitellaan yhdessä helsinkiläisten kanssa. – Kaupunkipyöräjärjestelmämme kasvu on ollut reipasta, samoin on pyörien suosiokin. Viime viikolla ennätykset rikkoutuivat jälleen, kun jokaista pyörää käytettiin keskimäärin 11 kertaa päivässä. Kaupunkipyörillä on jo yli 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Ensi kesänä järjestelmän laajentuessa pyörän saa käyttöönsä ainakin myös Herttoniemestä ja Pitäjänmäestä, Sinnemäki kertoo. – Sille, että pyöräily olisi helppoa, hauskaa ja mahdollista mahdollisimman monelle, tehdään tässä kaupungissa paljon. Sille myös voidaan tehdä koko ajan enemmän. Selkeät ja suorat reitit, hyvät opasteet ja toisistaan erotetut kävelijöiden, pyöräilyn ja autoilun väylät sekä teiden kunnossapito mahdollistavat sujuvan pyöräilyn helsinkiläisille. Olemme kiitollisia saamastamme tunnustuksesta, ja se motivoi jatkamaan entistä määrätietoisemmin. Työ sujuvan liikkumisen eteen Helsingissä jatkuu, Sinnemäki päättää. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt Vuoden pyöräilykunta-tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. ? Helsingin tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2017 arviointikertomuksessaan muun muassa asunnottomuutta, saattohoitoa, rakennushankkeiden toteutumista sekä hankintojen ohjausta ja valvontaa. Arviointikertomuksessa käsitellään yhteensä 17 aihetta ja esitetään 45 suositusta. Svenskspråkig pressmeddelande finns i bilagan. Press release in English is an attachement. Tarkastuslautakunta totesi, että pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan kymmenen vuoden vertailujaksolla. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuus on kasvanut. Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvia piiloasunnottomia on noin kaksi kolmasosaa asunnottomista. Asunnottomien kokonaismäärä Helsingissä on yli 3 500. Asumisneuvontatoiminnalla on ollut merkittävä häätöjä vähentävä vaikutus. Tarkastuslautakunnan mielestä asumisneuvontatoiminnan riittävyys tulee turvata. Lautakunta havaitsi myös, ettei strategiaohjelman 2013–2016 mukaista toimialojen yhteistä suunnitelmaa asunnottomuuden vähentämiseksi ole laadittu eikä myöskään asumiskuntoutusohjelmaa psykiatriaja päihdepalveluissa ole tehty. Saattohoidon osaamista kehitettävä Saattohoitoa arvioidessaan lautakunta totesi, että saattohoito on laadukasta varsinkin vaativalla erityistasolla (HYKS) ja erityistasolla Suursuon sairaalassa ja kotisairaalassa. Perustason hoidossa osaaminen ja edellytykset kuitenkin vielä vaihtelevat. Kotihoidossa, palvelutaloissa, palveluasumisessa ja laitoksissa hoitajien ja lääkäreiden saattohoidon asiantuntemusta sekä yhteistyötä potilaiden ja omaisten kanssa tulee kehittää. Rakennushankkeissa ongelmana aikataulujen venyminen Lautakunta arvioi myös rakennushankkeiden toteutumista. Arvioinnissa havaittiin, että rakennushankkeiden kustannukset ylittävät arvioidun melko harvoin. Aikataulujen venyminen on sen sijaan yleisempää. Kustannuksia ja aikatauluja voitaisiin hallita paremmin panostamalla enemmän suunnitteluvaiheeseen. Eettiset periaatteet tutuksi hankintakoulutuksissa Hankintoihin liittyvässä arvioinnissa toteutettiin kysely, jonka perusteella havaittiin ylemmän tason esimiesten olevan alemman tason esimiehiä luottavaisempia siihen, että eettisiä periaatteita noudatetaan hankinnoissa. Esimieskoulutuksissa tulee huomioida sisäinen valvonta yhtenä koulutusaiheena ja liittää eettiset periaatteet osaksi hankintakoulutuksia. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että työntekijöillä on turvallinen ilmapiiri tuoda esiin väärinkäytösepäilyjä. Arviointikertomus valtuustoon käsittelyyn 20.6. Tarkastuslautakunta on kuntalain mukaan välittömästi kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida, miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2017 arviointikertomuksen 10.4.2018 ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 20.6.2018.
14 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu K18 K arKKilan T ienoo
15 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Viron suurlähettiläs Margus Laidre Munkkiniemen yhteiskoulussa Soita ja kysy lisää: Sonja Pasanen 050 515 0206 Marika Seppälä 046 923 0080 Tule viettämään kanssamme uuden kotimme (Tenholantie 10, Helsinki) avajaisia! Tarjoamme pientä purtavaa. Samalla esittelemme upeat, uudet tilat sekä monipuoliset palvelumme. Hoivakoti Hopeapaju tarjoaa laadukasta ja lämminhenkistä ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille. Avajaiset Hoivakoti Hopeapaju 6.6. klo 15.30-17 100-vuotiasta Viroa juhlittiin Flooran päivä -konsertilla ja suurlähettilään keskustelutilaisuudella ? Tiistaina 15.5.2018 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa pidetty perinteinen Flooran päivä -konsertti järjestettiin tänä vuonna Viro 100 -juhlavuoden kunniaksi teemalla ”Yhteinen Itämeremme”. Konsertissa musisoivat Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden, Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Länsi-Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Myös Munkkiniemen yhteiskoulun ystävyyskoulu Gustav Adolfi Gümnaasiumin edustajat Tallinnasta nähtiin juhlavuoden kunniaksi Munkan lavalla. Yleisö oli juhlan henkeen arvovaltaista: koululaisten ja opiskelijoiden lisäksi paikalla olivat Viron Suomen suurlähetystön edustajat suurlähettiläs Margus Laidre ja neuvos Pille Toompere. ”Kee merekarpidest sul teen” Konsertti alkoi yhteislaululla. Yhdessä laulettiin sekä Suomen että Viron kansallislaulut. Munkkiniemen yhteiskoulun musiikin opettaja Ville Sumelles ja Inga Rikandi musiikkiopistolta johdattivat kuulijat konsertin teemaan. Lapsikuorot lauloivat suomeksi ja viroksi herkän Äidin sydän -kappaleen, joka on Lydia Koidulan sanoittama virolainen kansansävelmä. Lapsikuorojen Hei helele, virolainen kansansävelmä (sanat Kalevalasta), oli ihana esitys kantelesäestyksellä, samoin orkesterin kanssa yhdessä esitetty Vändra metsas. Munkkiniemen yhteiskoulun esityksessä päästiin Euroviisu-tunnelmiin. Kaelakee hääl on Viron euroviisuedustaja vuodelta 1996. Eestlane olen ja eestlaseks jään Gustav Adolfi Gümnaasiumin opiskelijoiden Anna-Liisa Niinemetsin ja Lisandra Leetmaanin esittämänä vei ajatukset 1990-luvun taitteeseen, jolloin laulun sanoma oli tärkeä. Musiikkiopiston ohjelmaa puolestaan oli kaunis tulkinta Saarenmaan valssista, jonka sävelten kautta päästiin lopun yhteislauluhuipennukseen samaisesta ikivihreästä. Itämeren ali Tallinnaan? Koululla nautitun virolaisen lounaan (jauhelihakastiketta virolaiseen tapaan tai linssi-sienikastiketta, keitettyjä perunoita ja hapankaalia) jälkeen suurlähettiläs Margus Laidre piti luentoja keskustelutilaisuuden Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisille. Avauspuheessaan rehtori Aki Holopainen kertoi koulumme pitkästä yhteistyöhistoriasta Suomenlahden yli. Suurlähettilään kiittäessä kutsusta hän mainitsi käynnissä olevat jääkiekon maailmanmestaruuskisat. Viroahan ei juuri kiekkokaukaloissa näy. Suurlähettiläs Laidre käsittelikin niitä eroja, joita kansojemme välillä voi havaita. – Historia tekee meidät siksi mitä olemme tänään, suurlähettiläs Margus Laidre painotti kerraten ajanjaksoja historiasta, jotka ovat olleet meille molemmille kansoille sekä yhteisiä että myös niin kovin erilaisia. Lukiolaisten Elias Ahosen, Kaisa Antikaisen ja Joonas Lahikaisen haastatellessa suurlähettiläs Laidrea selvisi esimerkiksi se, miksi hän puhuu erittäin hyvää ruotsia. Margus Laidre on kotoisin Tartosta, jossa kuului hänen lapsuudessaan Ruotsin radio, ei näkynyt suinkaan Suomen televisio. Radion kautta opittu kielitaito on sittemmin ollut avuksi muun muassa Ruotsissa työskennellessä. Laidre totesi viron kielen voivan tänään hyvin: nykyään esimerkiksi nuoret muusikot tekevät paljon musiikkia äidinkielellään. Muista virolaisista kulttuuri-ilmiöistä suurlähettiläs korosti elokuvan merkitystä: virolainen elokuva on nousussa, ja hän mainitsi suomalais-virolaisen Ikitien yhtenä parhaista elokuvista. Kirjallisuuden puolelta Margus Laidre suositteli kaikkia tutustumaan Oskar Lutsin Kevade-nuortenkirjaja koululaisromaaniklassikkoon (suom. Arno ja kumppanit). Itä-, tai Länsimerta pohtiessaan Laidre korosti sen merkitystä yhteisenä merenämme ja toivoi, ettei Itämerelle käy kuten esimerkiksi Araljärvelle. Suurlähettiläs uskoi, että tulevaisuudessa tunneli tullee yhdistämään Helsinkiä ja Tallinnaa meremme ali. Tunnelia pitkin päästään nopeasti, mutta toki merimatkallakin on puolensa! Helteinen Flooran päivä jää varmasti kaikkien esiintyjien ja yleisön mieleen – paitsi lähes trooppisen kesäsään – myös lämpimän suomalais-virolaisen tunnelmansa ansiosta. Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Munkkalaiset Euroviisu-tunnelmissa. Suurlähettiläs Laidre keskustelemassa Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisten kanssa. Viron suurlähetystö ja Gustav Adolfi Gümnaasium kunnioittivat konserttia läsnäolollaan. Flooran päivää vietettiin helteisissä tunnelmissa.
16 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Sähköpyörän satulassa on hymy herkässä! Nauti jatkuvasta myötätuulesta. Osta laadukas sähköpyörä turvallisesti erikoisliikkeestä. Me huolehdimme hankinnastasi myös tulevaisuudessa! Raumantie 1, 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) 020 730 7740 info@ebikestore.fi www.ebikestore.fi Minkä myymme, myös huollamme. Testaa ennen ostoa. Aina täydelliseen ajokuntoon koottu. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us