2017 Viikot 22-23 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 11 M unkin S eutu Täyden palvelun VAATELIIKE Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 OTZSHOES uudet kesävärit saapuneet! OTZ-kenkien salaisuus on anatominen muotoilu ja antimikrobinen pohjallinen. Laaja värija kokovalikoima. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Kesäkuun Exuviance-tuotetarjous Wrinkle Repair Rypynkorjaaja 65 € (norm. 79 €). Tuote täyttää huulten ja silmänympärysten rypyt ilman pistoksia. Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Huom! ® • Kiinteistönvälitys Oy • www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! Maarit Vesa | 040 546 3570 Partner | maarit.vesa@huom.fi tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi PIPSA SARIN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä LKV LVV, KED Kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ELINA ENNE Myyntisihteeri KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 KAIKKI KASVAVAT KUIN ITSESTÄÄN. PAITSI NELIÖMETRIT. Etsitään teille sopiva koti tai ostaja vanhaan. Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Tulossa: Sunnuntaibrunssi klo 11.30-15.00 (4.6, 11.6, 18.6) Runsas salaattipöytä, lämmin ruoka, jälkiruokapöytä sekä kahvi/tee. 16€/henkilö Isommilta seurueilta toivomme pöytävarausta! Mainio paikka pitää yksityistilaisuuksia, kysy tarjousta! Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Puuttuuko sinulta hammas? Useimmiten puuttuva hammas on syytä korvata. Nykyään se korvataan yleisimmin hammasimplantilla. TORSTAINA 8.6 2017 klo 15-18 erikoishammaslääkärimme arvioivat veloituksetta, kuinka hammasimplanttihoito olisi mahdollista toteuttaa sinun kohdallasi. Tarvittavat röntgenkuvat otamme myös veloituksetta. Aikoja on rajoitetusti; siispä varaa aikasi heti!
2 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 11 Viikot 22-23 Ajankohtaista Uusien talojen rakentaminen alkaa Munkkiniemessä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso. Helsinkiläisyritykset palautumassa taantumasta Rakuunanpuisto: havainnekuva kadun puolelta. Skanska rakentaa Helsingin Munkkiniemeen kaksi 7–9-kerroksista taloa, joihin tulee yhteensä 140 asuntoa 30,5 neliön yksiöistä 97,5 neliön neljän huoneen koteihin. ? As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston ennakkomarkkinointi on juuri alkanut ja rakentamisen arvioidaan alkavan syksyllä 2017. Uudet kodit ovat muuttovalmiita syksyllä 2019. – Uudet modernit asunnot Munkkiniemessä ovat herättäneet paljon kiinnostusta, koska alueella ei ole vuosikymmeniin juurikaan käynnistynyt asuntojen uudistuotantoa, kertoo Skanskan myyntija markkinointijohtaja Marja Kuosma. Sijainti on keskeinen: Rakuunanpuisto on Munkkiniemen ja Munkkivuoren palvelujen äärellä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja toisaalta lähellä merenrantaa ja upeita ulkoilureittejä. Rakuunanpuisto sijoittuu puistomaiseen asuinympäristöön Huopalahdentien ja Rakuunantien kulmaan tontille, jonka Skanska osti marraskuussa 2016. – Jo suunnitteluvaiheessa kysyimme asiakkailtamme, millaisia ominaisuuksia he odottavat Munkkiniemen uudelta kodilta. Näitä ajatuksia on sitten viety suunnitteluun. Talon ylimpään kerrokseen rakennetaan saunaosasto sekä asukkaiden yhteinen kerhotila ja talon ensimmäiseen kerrokseen tulee yksi 78,5-neliöinen liiketila. Neljän huoneen kodeissa on erikoisuutena kaunis kirjastohuone, jonka yhteyteen liitetään ranskalainen parveke, kertoo Kuosma. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy. Lisäksi taloon tulee Postin pakettilokerikkopalvelu SmartPost, josta asukkaat voivat noutaa vaikkapa verkkokauppaostoksensa tai jättää valmiiksi maksetut paketit, kirjeet ja kortit. ? Helsinkiläisyritysten määrä kasvoi vuosien 2014 ja 2015 välillä. Siitä huolimatta niiden yhteenlaskettu liikevaihto vielä laski edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia. Maltillisesta talouskasvusta johtuen muutokset yritysten lukumäärässä, henkilöstömäärässä ja liikevaihdossa vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna olivat kaiken kaikkiaan melko pieniä. Palvelualat työllistävät lähes 90 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta Helsingissä ja niiden sekä erityisesti markkinapalveluiden, osuus on huomattavasti suurempi Helsingissä kuin koko maassa.Teollisuuden osuus on sen sijaan huomattavasti muuta maata pienempi. Sivu 10 Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista ? Suomenlinna on yksi maamme tunnetuimmista historiallisista kohteista. Sen suojelua ei kuitenkaan ole tähän mennessä ratkaistu lopullisesti, vaikka valtio ja Helsingin kaupunki ovatkin sitoutuneet alueen suojeluun ja kehittämiseen. Nyt Museovirasto on päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Museovirasto esittää suojeltavaksi Suomenlinnan linnoituksen sekä siihen kuuluvat rakennukset ja linnoituslaitteet, telakka rakenteineen ja sen käytön mahdollistavine varusteineen (padot, portit, nosturit, pumppaamot ja poistoputken), maalinnoitukset ja linnoituspihat, rakennetut rannat, makeanveden keräilyjärjestelmät, aukiot ja väylät sekä puistot, puutarhat ja puurivistöt. Suojeltaviksi ehdotetut kohteet on jaettu kolmeen ryhmään (S1, S2 ja S3) kohteen luonteen ja säilyneisyyden mukaan. Muinaismuistolaki rauhoittaa ilman eri päätöstä linnoituksen arkeologisen perinnön. Sivu 7 Toimistojen tilalle asuntoja Töölöntullissa ? Töölöntullinkadun, Topeliuksenkadun ja Stenbäckinkadun väliseen kortteliin suunnitellaan asumista nykyisten toimistojen tilalle. Töölön Urheiluja terveystalossa on tarkoitus muuttaa toimistokerroksia seniorija opiskelija-asunnoiksi samalla kun urheilutilat ja uimahalli remontoidaan. Myös Helsingin aikuisopiston talossa tutkitaan toimistotilojen muuttamista asumiseen. Markkinointi-instituutin rakennus puretaan, ja sen tilalle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Korttelin muutokset edellyttävät uutta asemakaavaa. Suunnittelusta järjestetään keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta kello 18–20 Markkinointi-instituutin tiloissa, Töölöntullinkatu 6. Kaavan valmisteluaineistoa on esillä 12. kesäkuuta asti Töölön kirjastossa ja Helsingin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat. Asemakaavan luonnos on tarkoitus tuoda kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä. Lopullisesti kaavasta päättää kaupunginvaltuusto. Floran päivä –konsertti Munkkiniemen yhteiskoulussa Sivu 7
4 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11 Terhi Koulumies Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kolumni Kotiseudusta ja kotikirkosta ? Munkkiniemeläinen kirjailija Markku Envall toteaa esseessään Kotiseudun kuvaus, että kotiseudun syntyyn tarvitaan vain kaksi tekijää: asunto ja aika ( Polkupyörällä ajamisen taito ja muita esseitä. 2002 ) Olen asunut Munkkiniemessä vuodesta 1972. Nykyinen asuntoni ja edelliset kaksi sijaitsevat pienen ympyrän sisällä. Olen kiinnostunut alueemme historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Katson olevani munkkiniemeläinen. Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että jotain puuttuu. En ole elänyt täällä lapsuuttani enkä kouluvuosiani, joten omakohtainen syvyystuntuma ei ole riittävä. Kultainen rinkeli Katri Veltheim kertoo viipuriaiheisessa teoksessaan Kultainen rinkeli ( 1984 ) , että vanhojen saksalaistaustaisten sukujen edustajat käyttivät itsestään nimitystä Die Alten und Echten. Tämän Veltheim käänsi muotoon Vanhat aitomeikäläiset. Mainittua sanontaa voisi soveltaa myös sellaisiin vanhoihin munkkiniemeläisiin, joiden kokemuspiiriin kuuluvat lapsuus-ja kouluvuodet täällä. Ehkäpä peräti toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Perustettiinhan Munkkiniemen taajaväkinen yhdyskunta syksyllä 1915. Kotiseutu voi olla myös synnyinseutu. Kotinsa rajan taakse jättämään joutuneet saattavat yhä vieläkin tuntea sydämessään, että oikea kotiseutu on Karjalassa. Munkkiniemeä on rakennettu yli sadan vuoden ajan. Vilkkainta oli 1930uvun toisella puoliskolla ja 1950-luvulla. Minun aikanani Munkkiniemi on yleisilmeeltään muuttunut aika vähän. Suuret toimistorakennukset piiloutuvat Turunväylän varteen. Sagakorttelikin on omassa rinteessään. Poikkeuksena on ns .Konetalo. Se tukkii sen viuhkan, joksi Puistotien piti aueta puistoon, kuten Envall toteaa. Eräs Munkkiniemen viehättävistä piirteistä on ilmavuus, jonka puistot ja muut viheralueet sekä meren läheisyys muodostavat. Toivottavasti viheralueita ei enää nakerreta. Joskus sanottu kyläksi Munkkiniemeä on joskus sanottu kyläksi. Todellisuudessa se muodostuu monista omaleimaisista osaalueista. Kun asukkaitakin on noin 8500 eivät kaikki välttämättä tunne kaikkia. Yhdistävänä tekijänä on ennen kaikkea Puistotie, Laajalahden aukio ja nelosen ratikka. Liikkeissä ja kahviloissa sekä ratikassa tapaa ihmisiä. Suviseen aikaan Puukkkarilla ja terasseilla voi harrastaa, yksin tai seurassa, myös sosiaalista tarkkailua mikä kuuluu kyläyhteisön olemukseen. Alueen monet toimijat kuten seurakunta ja erilaiset järjestöt tarjoavat mahdollisuuden kanssakäymiseen. Munkkiniemen henkistä ominaislaatua voi luonnehtia esimerkiksi lainaamalla erään elokuvan nimeä: Porvariston hillitty charmi ( Luis Bunuel ) Tämä sanottuna täysin positiivisessa mielessä. Tunnemme Munkkiniemen omaksemme, haluamme sitä vaalia ja arvostamme sitä suuresti. Jotta ei kuitenkaan syytettäisi ylpeydestä täytyy viitata Sinikka Nopolan erään teoksen nimeen Ei tehrä tästä ny numeroo. Kotiseutuun kuuluu kirkko Kotiseutuuni kuuluu myös kotikirkko eli Munkkiniemen kirkko vuodelta 1954, . Eihän se toki ulkonaisesti ole mikään kirkkoarkkitehtuurin helmi, mutta toisaalta se ei kuulu Suomen rumimpien kirkkojen listalle. Sisältä se on lämmin ja intiimi. Sen kodikkaassa ilmapiirissä voin rauhoittua saamaan hengellistä ravintoa ja ehkä tuntemaan häivähdyksen Pyhästä. Kirkkosalin muoto on omiaan myös erilaisille musiikkija muille tapahtumille. Kirkkolaiva muistuttaa täällä purjehtineista munkeista ja kristillisen yhteisön jatkumosta. Tunnen kuuluvani paitsi Munkkiniemen seurakuntaan myös universaaliin kristilliseen kirkkoon, joka ylittää kaikki rajat, maallisen ja hengellisen ,näkyvän ja näkymättömän, elämän ja kuoleman. Mieluiten kuitenkin haluaisin sen kokea kotikirkossani. Erkki Wuori Meilahden arboretum täyttää 50 vuotta M eilahden arboretumin avajaisista tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Sen kunniaksi Helsingin kaupunki järjestää arboretumissa keväiset juhlat keskiviikkona 31. toukokuuta alkaen klo 15. Juhlien ohjelmassa on asiantuntijoiden puheenvuoroja, kahden juhlapuun istutus, suolaista ja makeaa pikkupurtavaa, musiikkia ja opastettu kasvikävely arboretumissa. Tilaisuus päättyy noin klo 19. Meilahden arboretum sijaitsee Johannesbergintien molemmin puolin Meilahdentien varrella. Meilahden arboretumissa kasvaa noin 300 erilaista puuja pensaslajia, sekä tavallisia puistokasveja että näyttäviä harvinaisuuksia. Istutukset toimivat myös uusien puistokasvien koekenttänä. Arboretumin kasvihienouksia ovat mm. japaninsiipipähkinät, korkkipuut, kuningasatsalea, katsurat ja taikapähkinät. Arboretumin erikoisuus on sadan pensasruusulajikkeen kokoelma. Alueella on myös useita perennojen kokeilualueita. Puissa ja pensasryhmissä on nimikyltit ja alueella on opastauluja. Sana arboretum tulee latinan kielen puuta tarkoittavasta sanasta arbor. Arboretumilla tarkoitetaan puistomaisesti tai puistometsänä hoidettua aluetta, johon on istutettu puita ja pensaita. Arboretumeita kutsutaan usein myös puulajipuistoiksi Meilahden arboretum on yksi Helsingin kolmesta arboretumista. Muut arboretumin sijaitsevat Niskalassa ja Viikissä. Meilahden puistoarboretum on Helsingin kaupungin hoidossa. Ylläpidosta vastaa kaupungin oma urakoitsija Stara. Eliel Saarisen näyttely E nsimmäinen kansainvälisen maineen saanut suomalainen arkkitehti hallitsee edelleen kaupunkikuvaa monella puolella Helsinkiä. Eliel Saarisen Suomen kauden päätyö Helsingin rautatieasema ja sen kiveksi hakattu runous on keskustan muutoksissa vakiintunut ympäristönsä esteettiseksi ankkuriksi. Myöhemmin nousseet kookkaammat rakennukset eivät ole pelkällä suuruudellaan kyenneet mitätöimään sitä. Gesellius-Lindgren-Saarisen toimiston merkkiteokset rakentavat useiden kaupunginosien identiteettiä. Katajanokan Tallbergin talo ja Olofsborg symboloivat asuinaluetta, joka syntyi urbaanin pittoreskin ideaalista, mutta joka rakennettiin edellisen suunnitteluihanteen mukaiseen ruutukaavaan. Kansallismuseo torneineen on monille rajapyykki keskustan ja aikansa modernin Töölön välissä. Samalla museo yhdessä läheisen J.S. Sirenin suunnitteleman Eduskuntatalon kanssa on koko Suomen itsenäisyyden alkuvaiheiden rakennettu kiteytymä. Saarisen suuret kaupunkivisiot jäivät suurisuuntaisuudessaan lähes vääjäämättä paperille, mutta niiden ihmisarvoinen monumentaalisuus ja toimivuus ovat ymmärrettävissä pienissä toteutuksissa. Munkkiniemen Hollantilaisentien rivitalot ja ympäristöään hallitseva alun perin pensionaatiksi aiottu talo havainnollistavat kaavaillun Munkkiniemi-Haagan mittakaavaa. Keskustan Kaisaniemenkatu ja Keskuskatu sekä Tallbergin kauppakujan rippeet ovat jääneet jäljelle vankasta uskosta Helsingin kehitykseen uljaaksi metropoliksi. Eliel Saarinen tahtoi nähdä vuosikymmenien päähän ja luoda suurkaupunkia kokonaisena ja toimivana taideluomana. Näyttely on osa virallista Suomen 100-juhlavuoden ohjelmaa ja se on avoinna 1.6.–16.9. infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2. Koulumies Neuvot kaupunkiviljelyn aloittamiseen Munkinpuistossa ? Kirjoitin huhtikuussa siitä, että ehdotukseni kaupunkiviljelypalstan perustaisesta Munkinpuistoon hyväksyttiin rakennusviraston lautakunnassa ja lupasin kertoa, miten asia siitä etenee. Nyt asiasta on tullut tarkempaa tietoa. Kaupunkiviljelypalstan sijainti on merkity puistosuunnitelmaan Leikkipuisto Munkin läheisyyteen. Siinä pienimuotoiselle viljelylle ja kasvien hoidolle on katsottu toimivimmaksi ratkaisuksi viljelylaatikot. Jotta viljelyn voi aloittaa, jonkun yhdistyksen pitää hakea siihen muodollinen lupa rakennusvirastosta. Yhdistys ottaisi muodollisesti vastatakseen viljelystä. Käytännössä se voisi tietenkin toimia niin, että aktiiviset asukkaat voisivat käydä istuttamassa sinne kasvin ja hoitaa sitä. Yhditys voisi ainakin esimerkiksi järjestää paikalle jonkin viljelulaudoista rakennetun laatikon, johon kasveja voisi istuttaa. Byrokratia tarvitsee toimintaan kuitenkin nimetyn yhdistyksen. Laitan iinnostuneille yhdistyksille hakemuslomakkeen viljelyn aloittamisesta Facebookin Munkki-palstalle. Periaatteessa yhdistyksiä voi olla useampiakin, työnjako pitää sopia sitten vain erikseen niiden välillä. Samoin ensi vuonna viljelysopimuksen voi tehdä joku toinen yhdistys, jos nykyinen ei halua jatkaa. Koska puisto peruskorjataan ensi vuoden aikana, viljelysopimus olisi järkevää laatia aluksi vain täksi kaudeksi. Se olisi parasta siksikin, koska kaupungin organisaatio muuttuu kokonaan 1.6. Eri virastot yhdistyvät ja niiden henkilöstön toimenkuvat muuttuvat. Jos hakemuksen kaupunkiviljelyn aloittamisesta tekee useammaksi vuodeksi, sen myöntämiseen tarvitaan uuden lautakunnan päätös. Nyt sellaista lautakuntaa ei ole vielä edes nimetty, joten luvan saaminen saattaisi hieman kestää. Yhdelle viljelykaudelle virkamiehet voivat tehdä päätöksen itse, prosessi kestää kuulemma n 2-4 viikkoa. Helsinki on tehnyt kaupunkiviljelyä varten oppaan yhdessä Dodo ry:n kanssa. Aiheesta voi lukea lisää heidän www.kaupunkiviljely.fi -sivuiltaan. Linkki Kaupunkiviljelyoppaaseen on: http://www.hel. fi/static/hkr/julkaisut/2014/ viljellaan_kaupungissa_ opas_2014.pdf Oikein mukavaa kesän odotusta kaikille! Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) koulumies@gmail.com Veikkaus avasi peliklubin Helsingin keskustaan ? Veikkaus avasi Kaivopihalle Helsingin ydinkeskustaan uuden Feel Vegas -peliklubin, joka on ensimmäinen laatuaan pääkaupungissa. Keskiviikkona 24.5. avautunut pelipaikka on Suomen seitsemäs Feel Vegas. Helsingin toinen Feel Vegas -klubi avataan Itis-kauppakeskukseen ensi viikolla. Uusien pelipaikkojen myötä syntyy myös uusi kotimainen sporttibaariketju. Nyt avattavilla klubeilla toimii Helsingin kasinolta tuttu Sports Bar -urheiluravintola, jonka pyörittämisestä vastaa Royal Ravintolat. Urheilun seuraajille klubilla on jättitelevisiolla varustettu kisakatsomo, runsaasti pienempiä tv-ruutuja ja pöytiintarjoilu. – Kun rahapeliyhtiöt vuoden vaihteessa yhdistyivät, meillä on nyt mahdollisuus yhdistää urheiluviihde ja rahapelaaminen uudella tavalla. Feel Vegas on kasinomainen paikka, johon tullaan viihtymään ruoan, juoman, pelien ja urheilun parissa, Feel Vegas -ketjusta vastaava johtaja Marko Hurme toteaa. Kansainvälisillä säännöillä Helsingin uusissa Feel Vegaseissa on tarjolla kaikki Veikkauksen pelit vedonlyönnistä peliautomaatteihin ja ruletista Lottoon. Toisia pelaajia vastaan pelattavaa pokeria on tarjolla neljänä päivänä viikossa. Klubeilla on myös Toto-pelaajille oma istuskelupaikkansa, jossa voi seurata ravilähetyksiä suorana. Feel Vegasien pöytäpeleissä, kuten ruletissa, on kansainvälisen tason palautusprosentit. Ne ovat selvästi suuremmat kuin normaaleissa pelisalien ja ravintoloiden pöytäpeleissä. Suomen toistaiseksi suurin Feel Vegas klubi avataan Helsinkiin kauppakeskus Itikseen perjantaina 2.6. Helsingin lisäksi Feel Vegas -klubit löytyvät Rovaniemeltä, Kuopiosta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Espoosta. Itiksen jälkeen seuraava klubi avataan kesän aikana Turkuun.
5 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Katujen peruskorjaus haittaa liikennettä Töölössä Kolumni Veli-Matti Hynninen Setomaa – omaperäisintä Viroa Viro on tänä vuonna heinäkuusta joulukuuhun EU:n puheenjohtajamaana koko Euroopan polttopisteessä En osannut vuonna 1966 aavistaa, kun Vanemuinelaiva vei minut ensikerran Viroon, miten suuria ihmeitä pieni Viro tulisi minulle tuottamaan. Pala palalta, kohta kodalta Viron salaisuus on avautunut. Kylmän sodan vuosina matkailija ei päässyt Tallinnaa kauemmaksi. Toisin on nyt. Viroa voi ahnehtia Valgasta Narvaan, Sörvestä Tarttoon. Saarenmaan kauneus ja Setomaan arvoituksellisuus valloittaa sydämiä. Viroa ei voi sanoa tuntevansa ennen kuin on kokenut Etelä-Viron kumpuilevat maisemat, Haanjan ja Röugen seudut. Viroa voi katsella Munamäen näkötornista, maan jokainen kolkka tarjoaa yllätyksiä. Maaseudun pellot ja metsät, pikkukaupunkien kadut ja kahvilat, kielet ja kulttuurit ovat romanttinen osa kiireesti kasvavaa Viroa. Erikoislaatuinen Viro voi yllättää maan kaakkoiskulmassa Setomaalla. Karjalaisten ja kolttasaamelaisten lisäksi setokaiset edustavat ortodoksisen uskonsa ja bysanttilais-venäläisen elämäntapansa, kielensä ja kulttuurinsa kautta sukukansojemme ehkä merkillisintä omaperäisyyttä. Setoja on pidetty idän viimeisinä vartijoina länttä vastaan. Setot ovat kestäneet bolsevismin manipuloinnin, venäläistämisen painostuksen. Sitkeällä taipumattomuudella he ovat selättäneet vähemmistökansojen hävittämisuhkan, kansallistunteen pilkan ja koko olemassaoloaan koettelevan lopun. Viron kaakkoiskulmassa Peipsijärven eteläpuoleisella Setomaalla he ovat käyneet olemassaolonsa viivytystaistelun. Setomaa (65km x 40 km) sijaitsee nykyisin kahden valtion, Viron ja Venäjän alueella. Heitä asuu siellä viidestä kuuteen tuhatta, Venäjän puolelle arviolta lähes yhtä paljon. Lisäksi lasketaan lähes seitsemäntuhannen setukaisen asuvan eri puolilla Viroa. Osa setokaisista muutti jo aiemmin Siperiaan Jeniseijoen yläjuoksulle Sajanvuorten juurelle. Olen nyt toista kertaa Setomaalla tutkailemassa ainutlaatuista perinnettä ja elämäntapaa. Sitä ei tavoita missään muualla. Setokaisten juhlissa värikkäisiin perinnepukuihin sonnustautuneet laulajat käyttävät ääntä arkaaisella tavalla, esilaulaja ja kuoro vuorottelevat, karahtava kurkkuääni sulautuu nousten ja laskien moniääniseen harmoniaan. Heidän juhla-asuissaan hopeaketjut ja -rahat kilisevät peilautuen keskellä rintaa ylvästelevää kuperaa solkea vasten. Setojen rituaalissa esikiristillinen Pekko-jumalan hedelmällisyyskultti sulaa ortodoksiseen seremoniaan. Setokaishistorian juurista kertova Nestorin kronikka (862) kertoo venäläisinä hallitsijoina olleen kolme viikinkiveljestä Rurik, Sineus ja Truvor. Läheinen Irboskan linna sijaitsi lähellä nykyistä Koseelkan setokaiskylää. Setokaisten alkuerä on synnyttänyt tieteellisiä tulkintoja ja väittelyjä. Todennäköisimmin he ovat vörumaalaisia siirtolaisia jotka sitten myöhemmin asettuivat Petserin alueelle. Setokaiset ovat itsenäinen kansa (Setokongressi 2002). Pihkovan alueen sivistyneet venäläiset pitivät heitä virolaistuneena venäläisenä lahkona (vanhauskoisina). Historiallisissa lähteissä heidät mainitaan ensi kerran 1800-luvun puolivälissä ”Pihkovan virolaisina”. Venäjän kielessä heitä kutsutaan poluvertsyiksi eli puoliuskoisiksi. Heidän asumisensa, vaatetuksensa, ruokakulttuurinsa, juhlatapansa, kansanrunoutensa, runolaulantansa erottaa heidät muista. Virolaiset eivät alun alkaenkaan pitäneet heitä ”meikäläisinä” vaan antoivat heille pilkkanimen ”seto”. Kun setot itse joskus käyttävät itsestään nimeä venäläinen, he tarkoittavat sillä uskonyhteyttään Venäjän ortodoksiseen valtakirkkoon. Sävelkorvan lisäksi setoilla riittää säekorvaa, nämä yhdistyvät runonlauluperinteessä.Euroopan kulttuuripääkaupunkina paistatellut Obnitsa on setolaisuuden kulttipaikka. Sinne he ovat pystyttäneet laulajilleen (lauluemoille) omistetun muistomerkin. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Presidenttien vene Kultaranta II esillä Tamminiemessä ? Presidenttien ”virkavene” Kultaranta II on esillä Tamminiemen puistossa kahden viikon ajan 27.5.–11.6. Kultaranta II:een pääsee tutustumaan ilman pääsymaksua Tamminiemen museon aukioloaikoina eli keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17. Vene on ollut käytössä usean presidentin virkakauden ajan Lauri Relanderista Urho Kekkoseen. Varsinkin presidentit Svinhufvud ja Kekkonen käyttivät venettä aktiivisesti myös saaristoretkillään. 1920-luvun lopulla valmistuneessa Kultaranta II:ssa on tilat kahden hengen miehistölle ja kymmenelle matkustajalle. Kaunislinjainen, ruotsalaisista kilpaveneistä muotonsa saanut vene rakennettiin ensiluokkaisista materiaaleista, ja ylellisyyden tuntua lisäsivät sähköllä toimivat ajoja sisävalot, puhvelinnahalla verhoillut istuintyynyt ja kultareunuksiset samettiverhot. Kultaranta II oli aktiivikäytössä aina 1970-luvun alkuun saakka. Nykyään se kuuluu Kotkassa sijaitsevan Suomen merimuseon kokoelmiin. Tamminiemi Seurasaarentie 15, Helsinki puh. 0295 33 6922, tamminiemi@ kansallismuseo.fi Avoinna ke–su klo 11–17 Lehtisaaren tontinvuokrat nousevat Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti lakkaa Raitiovaunulippu jää pois käytöstä ? Taka-Töölössä on odotettavissa liikenneruuhkia kun Reijolankadulla ja Urheilulehdon ympäristössä alkaa laaja katuremontti. Kadun alla oleva kunnallistekniikka uusitaan ja Reijolankadulle rakennetaan raitiotiekiskot. Reijolankadulla välillä Urheilukatu–Mannerheimintie on länteen johtavat kaistat poissa käytöstä. Liikenne ohjataan vastaan tulevien kaistan kautta. Tällöin molempiin suuntiin on yksi kaista käytössä, joka saattaa ruuhkauttaa liikenteen ko. kohdassa. Järjestely on voimassa arviolta 31.7.2017 asti. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat välillä 15.5.2017–30.11.2018. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla. Moottoriajoneuvot Reijolankadulla välillä Urheilukatu–Mannerheimintie on länteen johtavat kaistat poissa käytöstä. Liikenne ohjataan vastaan tulevien kaistan kautta. Tällöin molempiin suuntiin on yksi kaista käytössä, joka saattaa ruuhkauttaa liikenteen ko. kohdassa. Järjestely on voimassa arviolta 31.7.2017 asti. Urheilukadun idän puoleinen kadunvarsipysäköinti välillä Reijolankatu–Nordenskiöldinkatu on poissa käytöstä. Joukkoliikenne Linja-autopysäkki 2077 Reijolankadulla on poissa käytöstä 15.5.–31.7.2017. Korvaavaa pysäkkiä ei oteta käyttöön. Jalankulkijat Kevyenliikenteenväylä Reijolankadun pohjoispuolella välillä Urheilukatu– Mannerheimintie on poissa käytöstä. Jalankulkijat ohjataan Reijolankadun etelänpuoleiselle kevyenliikenteenväylälle. Pyöräilijät Pyöräilyväylä Reijolankadun pohjoispuolella välillä Urheilukatu–Mannerheimintie on poissa käytöstä. Pyöräilijät ohjataan Reijolankadun etelänpuoleiselle kevyenliikenteenväylälle Nordenskiöldinkadun ja Reijolankadun risteyksestä sekä Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksestä. Urakoitsija pahoittelee töistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Peruskorjauksesta Reijolankatu, Nordenskiöldinkatu välillä Urheilukatu–Pohjoinen Stadiontie ja Urheilukatu välillä Reijolankatu–Nordenskiöldinkatu peruskorjataan vuosina 2017–2018. Peruskorjauksessa uusitaan kunnallistekniikkaa ja muutetaan liikennejärjestelyjä. Reijolankadulle rakennetaan raitiotiekiskot ja yksisuuntaiset pyörätiet. Nordenskiöldinkadulla uusitaan raitiotiekiskot sekä rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä uusitaan jalankulun ja pyöräliikenteen järjestelyjä. Uudistuksessa Reijolankadulle rakennetaan uusi hulevesiviemäri ja kaukolämpöputket saneerataan. Nordenskiöldinkadulle rakennetaan uusi vesijohto ja uudet kaukojäähdytysputket. Urheilukadulla saneerataan osa kaukolämpölinjasta. Myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä uusitaan kunnallistekniikkaa. Kaikilla kaduilla uusitaan maanalaisia kaapeleita. ? Lehtisaaren kerrostalojen vuokrista päätetiin yllätyspäätöksellä. Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti nostaa Lehtisaaren tonttiensa vuokria. Seurakuntayhtymän mailla asuvien lehtisaarelaisten vastikkeet nousevat. Korotukset eivät kuitenkaan ole sellaisia, niin suuria, kuin etukäteen uumoiltiin. Päätöksen mukaan, kirkkovaltuuston hyväksymässä ratkaisussa tonttien tuottoodotus pidetään odotettua pienempänä, kolmessa prosentissa vastaavasti siirtymäaika ja vuokrasopimusten kesto lyhenevät verrattuna alkuesitykseen. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan Lehtisaaren tonttivuokrien korotusten haluttiin tulevan voimaan 15 vuoden siirtymäajalla, jos vuokra-aika on 50 vuotta ja viiden vuoden siirtymäajalla vuokra-ajan ollessa 20 vuotta. Päätöksen mukaan siirtymäaika supistui kolmeen vuoteen. Vastikkeet siis nousevat joka tapauksessa merkittävästi alueen taloyhtiöissä. Kirkkovaltuusto on lähtenyt siitä, että alueen arvokkaiden tonttien vuokrat ovat olleet liian alhaiset. ? Lipunmyynti raitiovaunuissa uudistuu, sillä kuljettajat eivät myy lippuja vuoden 2018 alusta lähtien. Uudistuksen tavoitteena on tehdä raitioliikenteestä entistä sujuvampaa. Raitiovaunulippu jää pois käytöstä, kun HSL:n uusi vyöhykemalli tulee käyttöön. HSL ja HKL ovat jo vuosia miettineet keinoja, joilla raitioliikenteen nopeutta ja luotettavuutta voidaan parantaa palvelutasoa ja lipputuloja vaarantamatta. Kuljettajarahastuksen lopettaminen on välttämätön ensiaskel ennen kuin HSL voi toteuttaa muita raitioliikenteen täsmällisyyttä kohentavia toimia, esimerkiksi parantaa liikennevaloetuuksia. Raitiovaunujen rooli kasvaa, kun Helsingin kantakaupungin linjasto tihenee ja poikittaisen RaideJokerin liikenne käynnistyy 2020-luvun alussa. Raitiovaunuilla tehdään tulevaisuudessa pitempiä matkoja kuin nykyään. Samalla kasvaa tarve nopeuttaa liikennettä. Jotta entistä suuremmat matkustajajoukot pääsevät kulkemaan sujuvasti, kiskoilla tarvitaan pitempiä vaunuja kuin aikaisemmin. Uusien vaunujen kapasiteettista saadaan suurin hyöty, kun kuljettajat eivät myy lippuja. ”Kuljettajamyynnin lopettaminen parantaa asiakaskokemusta, sillä lippujen myynti vaunuissa aiheuttaa käytäville tungosta ja viivästyttää liikennettä. Kertalippujen myynti painottuu jo nyt vahvasti ennen matkaa ostettaviin kausilippuihin, arvolippuihin, mobiililippuihin ja automaateista ostettaviin lippuihin”, HSL:n asiakkuudesta ja myynnistä vastaava osastonjohtaja Mari Flink sanoo. Ennakkoon ostettavia kertalippuja saa kioskeista ja kaupoista kesästä 2017 alkaen. Kertalippujen myynti on tavoitteena tuoda myös Helsingin uusiin parkkiautomaatteihin tämän vuoden aikana. HSL:n ja HKL:n selvitysten mukaan kuljettajarahastuksen korvaaminen muilla myyntikanavilla on myös liiketaloudellisesti ja yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Liikenteen nopeutumisesta koituvat hyödyt näkyvät sekä alempina liikennöintikustannuksina että korkeampina lipputuloina. HSL-alueella tulee aikaisintaan vuoden 2018 alussa käyttöön uusi vyöhykemalli, jossa ei ole kuntien omia eikä liikennemuodoittain hinnoiteltuja lippuja. Raitiovaunulippu jää uudistuksen myötä pois käytöstä uuden tariffijärjestelmän selkeyden ja helppokäyttöisyyden varmistamiseksi. Vyöhykemallin asiakastestauksista saadun palautteen perusteella pelkästään Avyöhykkeellä kelpaava raitiovaunulippu koettiin irralliseksi ja sekaannusta aiheuttavaksi lipputuotteeksi. Raide-Jokerin myötä raitiolinjasto laajenee kauas keskustan Helsingin ulkopuolelle. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Susanna Karhapää.
6 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 22 MA 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi TI 30.5. Pasi KE 31.5. Helka, Helga TO 1.6. Teemu, Nikodemus PE 2.6. Venla LA 3.6. Viola, Orvokki SU 4.6. Helluntaipäivä n Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Toivo VIIKKO 23 MA 5.6. Maailman ympäristöpäivä Sulevi TI 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi KE 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin TO 8.6. Salomon, Salomo PE 9.6. Ensio LA 10.6. Seppo SU 11.6. Immi, Impi Oman rahansa avulla ihminen voi elää niin kuin haluaa – oma rupla on veljeä rakkaampi. Maksim Gorki (1868-1936) Päivyri Runopalsta Mantere Elämässä Liian usein kätkemme kaiken sen. Kaiken josta vois olla onnellinen. Kuulemisen ihme Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Helluntaihin liitetään monenlaista tunteen paloa. Heila täytyisi olla helluntaina, muuten ei taida elämä hymyillä, opettaa jo sananlaskukin. Vaikka siihenkin on löydetty uusi lievittävä tekijä: jos ei heilaa helluntaina, niin on jonoa juhannuksena… Rakkauden palosta ja tunteiden tuulista lienee helluntaissakin kyse. Ainakin helluntaiepistolasta Apostolien teoissa näin voitaisiin äkikseltään päätellä. Helluntain liekit leimahtavat, puhe taipuu vieraille kielille ja hurmos valtaa kansan, niin että ulkopuoliset kyselevät, ollaanko sitä humalassa jo aamutuimaan. Tosin ensimmäisen helluntain tunnevyöryt taitavat olla jo kevyttä kauraa nykypäivän ilmiöihin verrattuna. Pahimmillaan saatetaan tulkita Pyhän Hengen olevan siellä, missä ryömitään, röhkitään, kiljutaan, hekotetaan, täristään ja maataan kasoissa. Eivät nämä kristikunnassa ilmenevät ihmeet ja merkit ole sinänsä outoja asioita maailmanhistoriassa tai uskontojen historiassa; kristitty lähetystyöntekijä kertoi kokemuksistaan islamilaisen uudistusliikkeen kokouksessa. Siellä puhuttiin kielillä, profetoitiin ja parannettiin sairaita. Meno oli tutun railakas. Mistä helluntain sanomassa onkaan siis kysymys? Ovatko oleellisia asioita ihmeet ja tulikielet? Jeesuksen noustua taivaaseen Isän luo, hän lähetti Pyhän Hengen maailmaan. Pyhä Henki laskeutui ensin opetuslasten päälle. Kukaan paikalla olleista ei jäänyt Hengestä osattomaksi. Mitään hengellistä loveen lankeamista tai painostusta ei harjoitettu. Pyhän Hengen saapuminen on kertatapahtuma, joka ei tule toistumaan. Helluntain kielilläpuhuminen ei ollut myöskään sekavaa älämölöä, vaan läsnäolijat kuulivat puhuttavan omilla kielillään Jumalan suurista teoista. Helluntain kielilläpuhumisen ihme oli enemmän kuulemisen ihme, kuin puhumisen ihme. Kyseessä oli tulevaan sanan viemiseen, lähetykseen, viittaava tapahtuma. Evankeliumi tultaisiin kertomaan kaikille kansoille kaikilla kielillä ja sitten Jeesus jo palaakin. Juha Vähäsarja Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston rehtori ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Keltainen, leskenlehti Aurinko zeniitissä. Mestari pitää oppitunnin ulkona. Oppilaat etsivät kevään merkkejä ojanpientareilla: keltainen, leskenlehti. Kimmo Mantere Mikset hetkeäs, onneas huomaa. Liian usein kiireesti eteenpäin me juoksemme kiirehdimme. Mitä teetkin, tee huolella harkiten. Niin kun teet, turvaat päiväsi huomisen. Olavi Kylliäinen Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Keskiviikkokahvila 31.5. klo 13 kirkossa. Iltakahvila to klo 18 kirkossa. Messu kesäkuussa vain Munkkiniemen kirkossa klo 11. Kotiryhmäverkoston messu su 4.6 klo 17. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Ilta elävän veden lähteellä 31.5. klo 19. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu ja ehtoollinen. Puhujana rovasti Erkki Kuusanmäki, musiikki Senni Valtonen. Messu su 4.6. klo 11. Peltohaka, Valtonen. Matti Pelon 70-vuotis syntymäpäiväjuhlakonsertti su 4.6.2017 klo 18, jossa esiintyy laulutaiteilija Matti Pelon jälkeläisiä ja sukulaisia. Konserttiin voit tuoda myös oman musiikkitai laulutervehdyksesi tai sanasen vapaan musiikkija sanaosion aikana. Konserttiin on vapaa pääsy. Pihajuhla ti 6.6. klo 15-17. Myynnissä leivonnaisia, kahvia, grillimakkaroita yms. lähetystyön tukemiseksi. Mukana Pekka Palosaari ja vieraita Sodderin seurakunnasta. Kesäillassa laulu ja harppu pe 9.6. klo 18. Kesäkonsertissa esiintyvät Anne Viljamaa, mezzosopraano ja Anni Kuusimäki, harppu. Konsertissa kuullaan kauniita kesäillan sävyjä laulumusiikin ja harpun sävelin, mm. Merikanto Kilpinen Kuula Kaski Debussy Faure. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Messu su 11.6. klo 11. Hartikainen, Viljamaa. Kesäkahvila klo 13-14.30 keskiviikkoisin 14.6.-16.8. Leppoisaa yhdessä oloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Tulossa syksyllä Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Meilahden arboretumin 50-vuotisjuhla ? Meilahden arboretumin avajaisista tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Sen kunniaksi Helsingin kaupunki järjestää arboretumissa keväiset juhlat viisikymppisen kunniaksi keskiviikkona 31.5.2017 alkaen klo 15. Juhlien ohjelmassa on asiantuntijoiden puheenvuoroja, kahden juhlapuun istutus, suolaista ja makeaa pikkupurtavaa, musiikkia ja opastettu kasvikävely arboretumissa. Tilaisuus päättyy noin klo 19. Meilahden arboretum sijaitsee Johannesbergintien molemmin puolin Meilahdentien varrella. Vähäisen paikoitustilan vuoksi on suositeltavaa saapua paikalle julkisilla liikennevälineillä. Liikenneyhteydet: bussit 14, 18, 39, 58, 194, 195, 206, 212, 213, 502, 551, raitiovaunu 4 (Paciuksenkaaren pysäkit Paciuksenkadulla). Myös bussilinja 24 tuo kävelymatkan päähän (Heikinniementien tai Seurasaaren pysäkki). Lisätietoja: www.reittiopas.fi. Meilahden arboretumissa kasvaa noin 300 erilaista puuja pensaslajia, sekä tavallisia puistokasveja että näyttäviä harvinaisuuksia. Istutukset toimivat myös uusien puistokasvien koekenttänä. Arboretumin kasvihienouksia ovat mm. japaninsiipipähkinät, korkkipuut, kuningasatsalea, katsurat ja taikapähkinät. Arboretumin erikoisuus on sadan pensasruusulajikkeen kokoelma. Alueella on myös useita perennojen kokeilualueita. Puissa ja pensasryhmissä on nimikyltit ja alueella on opastauluja. Katso myös www.vihreatsylit.fi. Sana arboretum tulee latinan kielen puuta tarkoittavasta sanasta arbor. Arboretumilla tarkoitetaan puistomaisesti tai puistometsänä hoidettua aluetta, johon on istutettu puita ja pensaita. Arboretumeita kutsutaan usein myös puulajipuistoiksi Meilahden arboretum on yksi Helsingin kolmesta arboretumista. Muut arboretumin sijaitsevat Niskalassa ja Viikissä. Meilahden puistoarboretum on Helsingin kaupungin hoidossa. Ylläpidosta vastaa kaupungin oma urakoitsija Stara.
7 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista Floran päivä –konsertti 12.5. Munkkiniemen yhteiskoulussa Suomi 100 –tunnelmissa Jatkoa sivulta 3 ? Laajuudessaan ainutlaatuinen suojeluesitys kattaa Iso Mustasaaren, Susisaaren, Kustaanmiekan, Pikku Mustasaaren, LänsiMustasaaren, Särkän, Pormestarinluodon ja Lonnan. Pinta-alaltaan 80 hehtaarin suuruinen Suomenlinna käsittää noin 200 rakennusta, kuivatelakan rakenteineen sekä kilometreittäin linnoitusmuuria. Suomenlinnan maapohja on Suomen valtion lukuun ottamatta Helsingin seurakuntayhtymän omistamaa Suomenlinnan kirkon tonttia. Rakennukset ovat pääosin valtion omistuksessa, lisäksi alueella on yksityisten, Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia. Suojeluesitystä on valmisteltu vuosien ajan yhteistyössä erityisesti Suomenlinnan hoitokunnan ja Helsingin kaupungin kanssa. Esitykseen on kirjattu tavoitteet ja tavat, joilla Suomenlinnaa jo hyvän aikaa on vaalittu. Jos suojelupäätös aikanaan tehdään Uudenmaan ELY-keskuksessa ja vahvistetaan ympäristöministerissä, pystyy Helsingin kaupunki etenemään vireillä olevan Suomenlinnan asemakaavan edistämiseksi. Nyt esitettävän suojelun tavoitteena on Suomenlinnan linnoituksen yleismaailmallisen merkityksen turvaaminen siten kuin maailmanperintökomitea on päätöksessään todennut. Suomenlinna liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991. Ainutlaatuisen alueen suojelu sovitetaan myös Suomenlinnan muihin kehittämistavoitteisiin elävänä kaupunginosana ja matkailukohteena. Suomenlinna on saanut ilmeensä vuodesta 1748 alkaen osana Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarikunnan ja Suomen tasavallan sotaja varuskuntahistoriaa sekä teollisuus-, kulttuurija hallintohistoriaa. Keskeistä sen historiassa on ollut sen suhde Helsingin kaupungin kehitykseen. Suomenlinnassa ovat edustettuina ruotsalaisen ja venäläisen aikakauden linnoitusrakentamisen ihanteet, periaatteet ja rakennustavat sekä tavat, joilla suomalaiset ovat käyttäneet rakennuksia hyväkseen. Linnoituksen tapahtumahistoria liittyy Suomen mutta myös Ruotsin ja Venäjän historian sekä Itämeren pohjoisosien keskeisiin murroksiin. Eri aikakausina toteutetut puolustusja käyttörakennukset, laivanrakentamiseen liittyvät rakennukset, rakenteet ja rakennelmat, aukiot, puistot ja puutarhat luovat monimuotoisen, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden. Suomenlinnan arvot tunnistettiin ja tunnustettiin heti Suomen itsenäistyttyä. Pääosa linnoituksesta jatkoi luontevasti elämäänsä sotilasalueena. 200-vuotisjuhlistaan 1948 alkaen linnoitus vähitellen avautui matkailulle ja vapaaajan toimintoihin. Suomenlinnan hoitokunnan perustaminen ja valtioneuvoston periaatepäätös saarten kehittämisestä 1975 saattoivat Suomenlinnan lopulta, nyt jo vuosikymmeniä jatkuneen työn jälkeen, nykyiseen suosioonsa ja kukoistukseensa. Suomenlinnassa käytetään sen kohteisiin soveltuvia rakentamisen ja hoidon ratkaisuja. Uudisrakentaminen on sopeutettu historialliseen ympäristöön. Restauroinnin, hoidon ja kehittämisen periaatteet ja käytännöt ovat vuosikymmenten varrella kehittyneet alan muun uudistumisen myötä. ? Kukan päivän konsertti ilahdutti taas munkkiniemeläisiä perjantaina 12.5. Vaikka tuuli oli ulkona kylmä, aurinko paistoi sisään lämpimästi Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasaliin Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden, Helsingin ranskalais–suomalaisen koulun ja Länsi-Helsingin musiikkiopiston kokoontuessa musisoimaan Suomi 100 –teeman alla. Konsertissa oli yleisönä myös päivätoimintakeskus Sinilinnun musiikinystäviä. Konsertti alkoi yhteisellä Maamme-laululla. Tilaisuuden juonsi Munkkiniemen yhteiskoulun musiikin lehtori Ville Sumelles. Länsi-Helsingin musiikkiopiston jousiorkesteri esitti aluksi Aaltojen laulun ja reippaan amerikansuomalaishenkisen Hokkas-rallin. Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden yhdistetty kuoro taas oli Euroviisu-tunnelmissa. Iloinen sikermä Tipitiitä ja Hengailua Kultaisissa kengissä loi hymyn ja hyvän mielen. Helsingin ranskalais–suomalainen koulu oli vielä puolestaan 60-vuotisjuhlatunnelmissaan Ma libertéllä ja koulun oppilaiden tekemällä omalla kappaleella: rehtori on kiva, ja ruoka hyvää! Munkkiniemen yhteiskoulu kosketti lopuksi suomalaisuuden ytimessä sydämiä Akselin ja Elinan häävalssilla. Piirpauken hengessä Merikannon Soi vienosti murheeni soitto Munkka House Bandin tulkinnassa sai valtavat aplodit ennen kuin lopuksi Anttila tempaisi itsensä yhteislaulun myötä kesäniitylle! Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Musiikkiopiston jousiorkesteri vauhdissa. Munkka House Big Band Merikannon sävelin. Koskettava Ma liberté. Herkkä Akselin ja Elinan häävalssi. Alakoulujen kuoro jammaili Euroviisujen tahtiin.
8 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Kulttuuri Syyskausi tarjosi Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa taas hyvää ja monipuolista teatteria. Aiemmin olen jo kirjoittanut lastenja nukketeatterista. ? Teatteri Takomolle tuli syksyllä 20 vuotta täyteen. ”Kauheat lapset” on näytelmä mittakaavoista: kuinka vähän muuttuu paljoksi, suuri pieneksi, brutaalista tulee ylevää ja kohtuullisesta kohtuutonta. Kauheat lapset tutkii, onko mahdollista määrittää se piste tai raja, jolloin mennään jonkin yli. Missä kohtaa tapahtuu käänne? Eri sukupolvien muodostama ketju murtuu, kun pizzalähetti kohtaa äidinpojan ja haastaa tämän oidipaalisen äitisuhteen. Työpaikalla ruuhkavuosien näännyttämä työpari kokee absurdeja asioita pelkästä puhelimen soitosta, joka katkaisee tutun ja turvallisen. On kiva nähdä Laura Malmivaara, Jarkko Niemi, Armi Toivanen ja Sohvi Roininen (Teak) yhteispelissä lavalla Anna Viitalan omaan tekstiin perustuvassa ohjauksessa. Jurkassa vahva monologikevät Pienessä huoneteatterissa koemme Marja Korhosen äänen ja eleet, Helge Heralan ylvään ryhdin, leuka hieman korotettuna ylöspäin. Heidän tyttärensä Heidi Herala jatkaa nuoruuden runoiltaansa MarjaLiisa Vartion säkeiden parissa. Hän esitti niitä teatterikorkeakoulussa 30 vuotta sitten. Tulkinta on hioutunut ja syventynyt, koska kyse on vanhemman naisen muistoista ja ajatuksista. Teatteri Jurkan lavalla, hieman taustalakanoita pyykkinarulla kiinnittäen ja vaihtaen runon maiseman mukaan, saamme hienon elämyksen. Herala talutetaan vanhana, höperönä naisena saliin, jossa on yleisön sisään tullessa höpisee omiaan. Sitten hän riisuu turkin ja hatun, ja vapautuu runojen väkeväksi lausujaksi. ”Niin kauas kuin omat siivet kantaa” on Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta, jonka kanssa hän kiertää. Päähenkilö Alli on työikäinen ihminen, jolla on diagnosoitu muistisairaus, mutta hän luottaa elämään rajun muutoksen kourissa. Uusi elämä on sarja hauskoja, absurdeja ja liikuttavia tilanteita, joissa Alli luovii parhaan kykynsä mukaan. Esityksen jälkeen keskustelimme muistisairaudesta, josta monella oli omakohtaisia perhekokemuksia. Itselleen kylliksi Ryhmäteatteri tulee miehen/naisen ikään. 50 vuotta se on rikastuttanut helsinkiläistä teatterielämää eri paikoissa. ”Peer Gynt tarina miehestä joka oli itse itselleen kylliksi” on kevään yksi vahvoista. – Niin juuri! Minusta tulee keisari Peer Gynt suuri. Ei kait siinä ole mitään pahaa, että aion sijoittaa tähän hankkeeseeni aivan järjettömästi rahaa, nykyiseen bisnesmaailmaan ajattelultaan sovitettu Henrik Ibsenin 150 vuotta sitten kirjoittama klassikko taipuu. Juha Kukkosen ohjaustulkinta on suuri ja näyttävä tarina ihmisestä, jonka pohjaton itsekkyys ja mielihyvän tavoittelu nousevat korkeammiksi arvoiksi. Ibsen kritisoi ihmisen itsekkyyttä ja vaihtoehtoisten totuuksien levittämistä. Siis aiheita, jotka edelleen ovat valitettavan ajankohtaisia. Lavastus on kesäteatterimaisen muhkea, kuin Suomenlinna olisi siirtynyt Helsinginkadulle. Ryhmiksen uusi kiinnitetty näyttelijä Santtu Karvonen tekee huikea vahvan, fyysisen suorituksen päähenkilönä. Pakomatkallaan Peer muuttaa minuuttaan aina sen mukaan, mikä on hänen itsensä kannalta hyödyllisintä. Laura Halonen on jälleen herkkä Solveigina. Prinsessa Hamlet muistetaan – Ne prinsessat muistetaan, / jotka tappavat itsensä, jotka lähtevät / ajoissa, / näkyvästi, / isolla liekillä.… Q-teatterin ”Prinsessa Hamlet” on komea, feministinen tulkinta klassikkonäytelmästä. Naiset ovat vahvoja: Lotta Kaitue, itse näin Emmi Parviaisen, Hamletina, Elena Leeve edellisen hovineitona ja ihailijana Horatiana, joka omaksuu lopussa hänen roolinsa. Lea Klemola on kuningatar Gertrud. Suoritus lähenee Glenda Jacksonin ja Kate Blanchettin jäykistyneitä Elizabeth – kuningattaria. Hän on myös huikea Diana Spencerin parodiassa. Samoin Hannu Kivioja setänä ja etenkin Elton Johnina. Sanna-Kaisa Palo otti kauden lopussa Parviaisen roolin kuninkaallisena vartiomiehenä, joka toimii myös tarinan kertojana. Palon suoritus on varmaan koomisempi kuin Hamletin hameeseen hyppäävällä Parviaisella. Lopussa Hamlet roikkuu katossa. Gertrudin monologissa sanotaan: Näin on hyvä, kun on... Nyt murtui jalo sydän. Ofelio, jota esittää naismainen, keimaileva Eero Ritala, sanoo olevansa naimisissa idolinsa kanssa: – Pidämme yllä Prinsessa Hamletin legendaa. Eikä se tahriinnu koskaan. ”Do not Forget, Horatia”, lukee lipussa, kun haukka lähtee lentoon. Lopussa Ofelia jää monimielisesti himoitsemaan vapaata kruunua. – Jos kukaan ei näe tätä / tätä ei oikeastaan tapahdu. Q-teatteri nousee maineensa tasolle Linda Wallgrenin ohjauksessa. Kaikki mikä sanotaan Viirus teki sen taas. Tuo perheen sisäisiä suhteita, ihmisen epävarmuutta taitavasti kuvaavan näytelmän. On tyttö, äiti ja veli, jossa sanotaan paljon tai jätetään sanomatta. Tyttö lukee tyttökaverinsa kanssa koulutodistusta, luokan pojan rakkauskirjettä, tekevät pilasoittoja puhelinluettelosta valitulle satunnaiselle miehelle, ehdottelevat tapaamista Stockan kellon alla. Sitten on keski-ikäinen nainen, joka on neuroottisen epävarma siitä, miten hänen lähettämiinsä 50vpäivän kutsuihin suhtaudutaan. Mietin paljon, miksi aina hauska Sanna-Kaisa Palo puhuu suomea ruotsinkielisessä teatterissa. Vierailijat yhtyvät yleensä pääkieleen. Se ei ole sattuma, vaan tarkoitus. Suomi on ihmisen eristyksen ja puhumattomuuden kieli suomenruotsalaisille? Milja Sarkolan ”Allt som sägs” on hienovireisyydessään ja lavastuksen kekseliäisyydessä parasta talven teatteria Helsingissä. Jessica Raita on herkkä tyttönä, joka välillä piilottautuu sellonsa taakse, Viktor Idman uskottava hieman ongelmallisena veljenä. Maria Ahlroth on parhaimmillaan kouluihastuneena teiniä. Mutta esityksen valloittaa Robert Kock samoja kotiarkirutiineja väsyneellä tavalla suorittavana laahustava äitinä. Iso korsto, mies tekee tarkkanäköisen perheenäidin roolin. Hän vastaa myös näytelmän tunnelmaa luovasta, tenhoavasta musiikista. Loppukevään ”Paradisdoktrinet” on Viiruksen seuraavan polven, Martin Bahnen, Lidia Bäckin ja Iida Kuninkaan hieno tulkinta Aatamin ja Eevan perustarinasta vuonna 2017. Se on nykyaikautopia, lapsilta kiellettyä lapsiteatteria aikuisille, ohjaaja Fabian Sílén julistaa. Tove kahdesta kulmasta Svenska Teatern tekee 150-juhlavuonnaan hieno eleen kunnioittamalla ruotsinkielisen Helsingin ja Suomen sankaria Tove Janssonia. Eikä Fiikka Forsmanin ohjaus ole vain ele, vaan hienovarainen ja näyttämälavastuksellisesti komea tulkinta maalaustaiteilijan ja Muumi-hahmojen luojan elämästä, työstä ja yksityiselämästä. Pyörivää lavaa käytetään taitavasti. Alma Pöysti nuorena Tovena ja Ylva Ekblad aikuisena ja vanhana Tovena esittävät kohtauksia lomittain; jopa niin, että toinen välillä seuraa toisen elämää lavalla. Taiteilijauran alkuvaikeudet tulevat hyvin esille. Japani-suhteet ja Muumibisneksen synty on kuvattu aika ironisessa valossa, kuin leikkinä. Helen Willberg on Tootina, kuvanveistäjä Tuulikki Pietilänä aika hassunkurinen, mutta Ham-äitinä herkkä. Julia Korander on mainio Vivica Bandler, joka lopussa vamppaa Toven. Denis Nylundin Atos Wirtanen on erikoinen boheemihahmo; ehkä niin myös todellisuudessa. Ohjaaja sanoo halunneensa kuvat ihmisen persoonan kuvien ja sanojen takaa. Muumitrollit syntyivät, kun taiteilija halusi paeta Risto Kolanen: Poimintoja kevään teatterista Jarkko Lahden aikamiespoika jää Armi Toivasen äidin puristukseen. Kuva: Noora Isoeskeli. Heidi Herala on vahva Maija-Liisa Vartion runotulkitsija Jurkassa. Kuva: Heini Inkeri Santtu Karvosen Peer Gynt (vas.) riiaa Laura Halosen Solveigia. Takana krouvin miehiä Kuva: Johannes Wilenius. Lotta Kaihue (vas.) ja Elena Leeve ovat usein linnan portailla Prinsessa Hamletissa. Kuva: Pate Pesonius. Jessica Raita on ulkona kuvassa, joka on jo sinänsä teatteritaideteos. Kuva: Cata Portin. Alma Pöysti (oik.) ja Ylva Eklund (kesk.) Tove Janssonin rooleissa Svenskanissa. Kuva: Cata Portin
9 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Kulttuuri sodan todellisuutta. Ne antoivat taiteilijalle mahdollisuuden tutkia maailmaa ja ihmisiä. Forsman on niin nuori, ettei koskaan tavannut Janssonia, mutta Muumilaakson maailma kuuluu hänekin lapsuuteen. Uusi ihmislaji reservaatissa Suomi 100 vuotta -juhlanäytelmiä on paljon. Ruotsinkielisten pienteattereiden yhteisen Universumin lavalla, vanhassa kirkkosalissa Betania–talossa, nähtiin kaikkein räävittömin, sysimustan huumorin läpäisemä ”luontodokumentti uhanalaisesta ihmislajista joka on pudonnut kehityksen rattaista, mutta jonka viimeiset yksilöt sinnittelevät yhä hengissä vastoin kaikkia Darwinin lakeja”. Lupaus täyttyy ”Saalistajat” -esityksessä hengästyttävällä vauhdilla, köyhän teatterin halvoissa, mutta merkityksellisissä kaatopaikkamaisissa lavasteissa. Uusi ihmislaji syntyy, kun yhteiskunnan turvaverkko repeää. Viimeisellä rannalla ”asuntomessutalojen puristuksessa lymyää vanhan alfanaaraan lauma”. Saalistaja on kesytön alkueläin, vailla älyä ja moraalia. Saalistaja tappaa syödäkseen. Näiden saalistajien hirviöäitinä Niklas Häggblom tekee huikean fyysisen suorituksen. Aurinkoteatterin suomenkielinen esitys on hyytävä safari hoivayhteiskunnan pimeään maanosaan, jonne aurinko ei enää paista. Arvottomuuden tunne jää hallitsevaksi. Auttamista ja vallankäyttöä ei voi enää erottaa. lapset käyttävät hirviöäitiä, joka käyttää heitä vielä kovemmin. Tytär, Milla Kangas, kauppaa äidin kotitaloa, jota veltto veli, Wilhelm Grotenfelt, hoitaa. Rauhallisten miesten esittäjä Paul Hollander tekee elämänsä roolin teinityttö Pamelana. Raadollinen epäsovinnaisuus hallitsee Sanna Hietalan tekstin ja ohjauksen tunnelmaa, joka on teatterikevään hurjin. Ylevä runous syntyy kurjuudesta ja karkean epä-älyllisestä kielestä, joka pilkkaa kaikkea psykoterapiaa. Helsingissä on yksi teatteri, jossa uskotaan esityskieleen, joka poikkeaa täysin vallalla olevasta näyttelemisen tavasta. Tavallisen ihmisen arvokkuus Teatteri Avoimet Ovet kysyi talvella: Voiko tavallinen ihminen tehdä mitään maailman pahuutta vastaan? Pitääkö hänen tehdä? Kysymykset ovat ajankohtaisia autoritaarisen populismin, vihapuheen, sotien ja terrorismin maailmassa. Ne olivat tuoreesti ajankohtaisia saksalaiselle kirjailijalle Hans Falladalle. Berliinissä vaikuttava teatteriohjaaja Mikko Roiha toi vain tuomalla kaksi viikkoa aiemmin Saksassa kantaesitetyn tulkintansa Suomen kiertueelle. ”Yksin Berliinissä” nimi sei ihan tavoita Falladan alkuperäistä, monisäikeisempää nimeä. Hans ja Anna ovat natsipuolueen kannattajia. Heidän poikansa kuolee sodassa. Vanhemmat kääntyvät natseja vastaan. Hans kirjoittaa kaunokirjoituksella Fúhrerin vastaisia postikortteja, joita he toimittavat lähiseudun porttikäytäviin. Kunnes jäävät kiinni. Saksalaista teatteria paljon esittänyt Tiina Weckström on hyvä Annana. Jukka Pitkänen tekee myös hienon roolin Hansina. Lavastus on pelkistetty kuva 40-luvun berliiniläisen työläisperheen keittiöstä. Yksin Berliinissä kuvaa tavallisen ihmisen arvokkuutta ja säädyllisyyttä, toimia oikein omien tunteidensa ja päättelykyvyn pohjalta. ”Keskellä ruuhkaa juoksee nainen” on toisenlainen esitys. Konsultti Dora houkuttelee kaksi nelikymppistä naista, Kikan ja Niinan, esimerkkitapauksiksi ikäseminaariin. Naiset antavat kaikkensa onnistuakseen absurdissa tilanteessa, kun toinen kuvitteli tulevansa kuntoutukseen ja toinen työhaastatteluun. Somen koulimat terapiasukupolven edustajat avaavat yksityisyytensä auliisti. Komiikka Marjo Niemen kirjoittamana ja Heini Tolan ohjaamana syntyy ihmisen loputtomasta selviytymisen kyvystä eteen paiskautuvissa haasteissa. Katsoja tuntee myötätuntoa sitä samaa ihmistä kohtaan, joka päivittäin muuttuvissa olosuhteissa yrittää selvitä nykyajassa. Kokit ja varkaat vallassa Koska Le Hollandais –ravintolassa on kuuluisa kokki ja kokeellinen keittiö, kaikkien on päästävä sinne hinnalla millä hyvänsä – myös varkaan, jolla on rahaa ja röyhkeyttä ostaa koko ravintola. On sanottu, että suurten imperiumien sortuessa kokit nousevat valtaapitävien asemaan. Onko totuudenjälkeisenä aikana jäljellä enää muuta kuin ruumiillisten mielihyvien ja nautinnon tavoittelu, kysyy KOM-teatterin hieno teatterisovitus kuulun englantilaisen Peter Greenawayn elokuvasta ”Kokki, varas, vaimo ja rakastaja” jonka Riko Saatsi ohjaa. KOM:n näyttämö on käännetty nurinpäin. Video-ohjausta käytetään ensi kertaa niin vahvasti kuin olemme Ryhmäteatterissa ja Q-teatterissa takavuosina kokeneet. Kamera kuvaa meille jopa katuja pihakohtauksia. Näytelmä on mustan komedian muodossa esitys ruoasta, nautinnosta ja vallanhimosta. Se tarjoaa karnevalistisen kolmiodraaman, jonka lopputulosta ei ole helppo niellä. Mutta väliajalla tarjotut keittiön tuoreet kananpojat maistuivat. Esitys kuvaa arvoilmapiirin kylmenemisestä ja kysyy, onko kaikki kaupan. Se nostaa esille ruokaan ja ihmissuhteisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Värikkään, moniaistillisen esityksen lavahahmoina ovat mm. huippukokki Antto Melasniemi, varkaana Niko Saarela, kokkina Marc Gassot, vaimona Vilma Melasniemi ja rakastajana Elmer Bäck. Eero Milonoff on sivuosassa, joten KOM:n nk. Milonoff-puhefraseeraus jatkuu, vaikka Juho vilahtaa vain autonkuljettajana videolla. Yhden naisen Dostojevski –Tuskankin keskellä kauneus syrjäyttää rumuuden, valo valtaa pimeyttä ja ihmeitä tapahtuu. Liisa Sofia Pöntinen on aivan pöyristyttävän upea Sonja ja Dostojevskin ”Rikos ja rangaistus” –tarinan kaikkien muiden henkilöiden esittäjä ”Sad Songs from the Heart of Europe” –monologissa, jonka Kristian Smeds kirjoitti alun perin 2012 liettualaiselle näyttelijälle. Jari Juutinen ohjasi uustulkinnan Kokoteatteriin, jonka uusintana yhä huumaannuin Pöntisen muuntautumiskyvystä. Hän osaa samastua venäläiseen sieluun, Raskolnikovin, murhattavan tädin, prostituoiduksi ajautuvan Sonjan ja tämän juopon isän kohtaloon. Hulvaton on kohtaus, jossa näyttelijä poimii yleisöstä kolme miestä ryyppyjengiin keskelle lavaa. Kannattaa seurata nuoren näyttelijän esityksiä jatkossa. Kokoteatterin loppukevään kruunasi ”Constellations”, jonka viimeinen esitys oli teatterin 20-vuotisjuhlan alla. Parisuhde kirveltää Teatteri Kultsan kevään pääesitys oli Tiina Lymin ”Susi sisällä” –tulkinta. Parisuhteen ongelma, eritilanne käsitellään molempien näkökulmasta. En muista nähneeni pääosan esittäjiä Paulina Alankoa ja Jalmari Jalosta näin hyvinä. Alanko on ihan vereslihalla petetyn vaimon osassa. Jalonen tavoittaa hyvin moraalista häilyvyyttä, joka pettäjämiehessä on. Hänellä on yritystä pelastaa erotilanne, mutta kun ei tajua parisuhteesta mitään. Kolmas Kultsan kantapeikko, Jouni Puumalainen tulkitsee herkästi kakkosparin alistettua miestä, joka löytää lopussa ryhtiä itsestään. Siina Mäenpää vierailijana ja Charlie Nevander uutena Kultsa-löytönä ovat mainioita perheenlapsina. Pia Koskinen vierailee eri naisten ja tyttöjen rooleissa, joihin päähenkilö hairahtuu. Toivottavasti Timo Hannelinin ohjaus nähdään vielä uusintoina. Vaikka aihe on perustaltaan raastava, huumoria ei unohdeta. ”Ihmemaa Suomi: outoja tuttuja” on kultsalainen ryhmätyönä syntynyt eriotasoisten katkelmien juoheva kooste. Jorma Hellströmin ohjauksessa on muutamia hienoja kohtia, mutta syksyn lyhärinäytelmä oli hauskempi. Teksti: Risto Kolanen Santtu Karvosen Peer Gynt (vas.) riiaa Laura Halosen Solveigia. Takana krouvin miehiä Kuva: Johannes Wilenius. Saalistajien perheidyllissä Milla Kangas, Niklas Häggblom ja Wilhelm Grotenfelt. Kuva: Raisa Kilpeläinen. Tiina Weckström ja Jukka Pitkänen löytävät ihmisen arvokkuuden yksin Berliinissä. Kuva: Mohammed Moe Mustafa Kate Viljamaa, Nora Raikamo ja Hanna Seppä avautuvat Avoimissa Ovissa. Kuva: Laura Malmivaara. Niko Saarela, Vilma Melasniemi ja Eero Milonoff pöydän äärellä KOM:ssa. Kuva: Noora Geagea. Pauliina Alanko ja Jalmari Jalonen raastavat toisiaan Kultsan erodraamassa. Kuva: Joel Vepsäläinen.
10 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Helsinkiläisyritykset palautumassa taantumasta Pasilan tornialueen kilpailuun kymmenen ehdotusta ? Helsinki High-rise arkkitehtuurija toteutuskilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli kymmenen kilpailuehdotusta. Kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueen toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 16. toukokuuta. – Kymmenen ehdotusta on varsin hyvä määrä näin mittavaan ja vaativaan kohteeseen. Se kertoo, että Helsinki ja Pasila ovat houkuttelevia kehittämiskohteita. Se on merkki myös siitä, että suuret investoinnit kiinnostavat, sanoo toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta. Vielä ei ole tiedossa, onko ehdotusten takana kotimaisia vai ulkomaisia ryhmiä, sillä kilpailijoiden tiedot katsotaan vasta arvioinnin päätteeksi. Kilpailun arviointiryhmä valitsee ensimmäisen vaiheen ehdotuksista jatkoon 2–4 laadullisesti parhaimman ehdotuksen laatinutta kilpailijaa. Toiseen vaiheeseen valittavat kilpailijat ovat tiedossa syyskuussa. Syksyllä alkavassa toisessa vaiheessa kilpailijat laativat tarkennetun suunnitelman ja kilpailun järjestäjät, Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt, neuvottelevat kunkin kilpailijan kanssa aloitusalueen toteutussopimuksen. Kilpailun voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein. Laadullisesti parhaan suunnitteluratkaisun laatineella taholla on oikeus ja velvollisuus ostaa aloitusalueen rakennusoikeus kilpailuohjelmassa ilmoitetuin yksikköhinnoin ja toteuttaa sille suunnitelmansa mukainen kokonaisuus. Kilpailun voittaja julkistetaan syksyllä 2018. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2021. Suunnittelualue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Kilpailun tarkoituksena on löytää 150 000–200 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuin-, toimistoja liiketiloja sisältävä laadukas suunnitelma tornialueen asemakaavoituksen pohjaksi ja alueen toteuttamiseksi. Kilpailun tarkoituksena on myös löytää ostaja ja toteuttaja vähintään 40 000–65 000 kerrosneliön suuruiselle aloitusalueelle. – Helsingin kaupungin kehittymisessä on ollut se hieno piirre, että vuosikymmenet ovat jättäneet siihen vuosirenkaansa yhtenäisinä ja ajalleen tyypillisinä kaupunginosina aina Senaatintorista lähtien Jätkäsaaren rakentumiseen. Nyt kyseessä on kuitenkin aivan ainutlaatuinen keskustakehitys ja tiedetään, että vastaavaa ei Helsinkiin ole tulossa ehkä koskaan. Uusi, Helsingin toinen keskusta hakee muotoaan uudesta suunnasta, mahdollisuudesta kasvaa ylöspäin, sanoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista Pasila on yksi Helsingin merkittävimmistä uudistuvista kaupunginosista. Pasila on Helsingin merkittävin joukkoliikenteen solmukohta ja vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30 000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Keski-Pasila rakentuu kolmesta kokonaisuudesta: Pasilan keskustakorttelista, tornialueesta sekä ratapihakortteleista. Rakentaminen on käynnistynyt alueen liikenteellisestä solmukohdasta, Pasilan aseman ja Pasilansillan yhteyteen rakennettavasta Pasilan keskustakorttelista. Sinne on nousemassa Tripla. Sen pohjoispuolelle rakennettavan yli 3 000 asukkaan ratapihakorttelien asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17. toukokuuta. Ja kolmannen kokonaisuuden eli tornialueen suunnittelukilpailu on nyt siis käynnissä. Keski-Pasilan uudistuminen on osa laajamittaista koko Pasilan alueen kehitystä. Helsingin keskusta laajenee kohti pohjoista. Pasilan uudistuminen jatkuu edelleen myös Konepajan alueella ja Ilmalassa ja käynnistyy lähivuosina Postipuistossa Pohjois-Pasilassa. Tulevaisuudessa eräs Helsingin tärkeistä kehittämisvyöhykkeistä on myös Pasilan, Vallilan ja Kalasataman akseli. Havainnekuva Keski-Pasilan tulevasta kaupunkirakenteesta. Etualalla Ratapihakorttelit, niiden takana Tripla ja tornialue. Kuva: 3D Render Jatkoa sivulta 3 ? Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2015 vahvimmin hallintoja tukipalvelutoiminnan, taiteiden, viihteen ja virkistyksen sekä rakentamisen alan yrityksissä. Henkilöstömäärä laski puolestaan suhteellisesti eniten kaupan, muun palvelutoiminnan sekä varastoinnin ja kuljetuksen toimialoilla. Liikevaihdon määrä kasvoi sen sijaan edelliseen vuoteen verrattuna voimakkaimmin muun palvelutoiminnan, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä hallintoja tukipalveluiden yrityksissä. Liikevaihto puolestaan väheni kaupan alalla merkittävästi jo toista vuotta peräkkäin. Tämä näkyi erityisesti moottoriajoneuvoja tukkukaupan yrityksissä. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä toimii Helsingissä suhteellisen vähän: niiden määrä on vain 3,7 prosenttia kaikista helsinkiläisyrityksistä. Niiden merkitys yritystoiminnan kannalta on kuitenkin erittäin merkittävä, koska niiden osuus helsinkiläisyritysten henkilöstömäärästä oli 22 prosenttia ja liikevaihdosta 24 prosenttia. Merkittävin määrä ulkomaalaisomisteisten yritysten työpaikkoja oli tietotekniikkapalveluissa, rahoitusja vakuutustoiminnassa ja tukkuja vähittäiskaupassa. Suomessa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminta on edelleen vahvasti keskittynyt Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Henkilöstömäärällä mitattuna merkittävimmät yritysten kotimaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Britannia. Aloittaneiden määrä ennallaan Yrityksiä rekisteröidään vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, kun aloittaneita yrityksiä suhteutetaan väkilukuun. Elinkeinokehityksen dynamiikasta kertova yrityskannan uudistumisaste eli aloittaneiden yritysten määrä suhteessa yrityskantaan on kuitenkin ennallaan. Se oli Helsingissä 12 prosenttia vuonna 2015, mutta Suomessa alle kahdeksan prosenttia. Yrittäjyysaste on Helsingissä koko maata matalampi. Vuonna 2014 Helsingin yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä oli Helsingissä seitsemän prosenttia eli kaupungissa oli 21 500 yrittäjää. Koko Suomessa osuus oli 11 prosenttia. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreessa tilastojulkaisussa on tarkasteltu yrityskannassa tapahtuneita muutoksia sekä helsinkiläisyritysten kehitystä. Mukana tarkastelussa ovat vain yrittäjät ja yrityksissä sijaitsevat työpaikat. Julkaisussa on käytetty useita tilastolähteitä ja sen tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2014 ja 2015.
11 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Koeajossa yli 100 moottoripyörämallia 20 merkiltä ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 3/2017 • 8,60 € NYT 6,90 Kivettynyt järvi-sormus, hopeaa ja akryyliä Kiehtovat uniikkikorut Kasvoi satujen maailmassa NANNA SUSI Lottien hääkruunu SOTA-AJAN HARVINAISUUS 1866 kameraa VELI MIETTISELLÄ 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! NRO 2/2017 Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € 5, 90 ERIKOISHINTA Vaatesuunnittelija Anne Linnonmaalle kakkoskoti on ykkönen Pienillä nikseillä säästöä keittiössä Matti Myllymäen ASUNTOLAIVA on maailman ekologisin Kaakeliuunitehdas Helsinge: Ilmalämpöpumppu ja tulisija sopiva pari oikein käytettyinä Sähkölämmittäjä Ilkka Niemi: Halvat talot ja isot tilat maalla houkuttavat Miten vältetään kurjat yllätykset ja kalliit riidat? Puun poltossa ei järkeä Käsityötä 1700-luvun menetelmin 41 € Kestotilaus 36€ 6 numeroa Kestotilaus 29€ 5 numeroa Kestotilaus 40€ 6 numeroa Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6n roa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 n Turvallinen koti 6 nroa 25,00 KA SU X2 1 Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi koodi KASUX21 33 € 46 € ? Suuri moottoripyörien koeajopäivä perjantaina 2.6. klo 12-18 Messukeskuksen pysäköintialueella Helsingissä mahdollistaa erilaisten moottoripyörien vertailun. Koeajossa on yli 100 moottoripyörämallia ja mukana 20 merkkiä. Tapahtuma on kaikille veloitukseton ja koeajamaan pääsevät tänä vuonna myös kortittomat. Odotettavissa pärinää ja paljon upeita moottoripyöriä Pasilan liikenteessä koeajopäivänä, joka on myös valtakunnallinen Prätkällä töihin -päivä. Viime vuonna toukokuussa koeajoja oli yli 1200. Tänä vuonna moottoripyöriä ja merkkejä on entistä enemmän. Ensimmäistä kertaa koeajamaan pääsee myös ilman ajokorttia. Kesäkuun alussa on otollinen aika moottoripyörän ostoon, sillä vauhdikas ajokausi on juuri alkanut. Tapahtuma nostattaa taatusti motokuumetta. Koeajettavat moottoripyörät julkaistu Koeajossa ovat tänä vuonna Aprilian, BMW:n, Bultacon, Dracin, Ducatin, Harley-Davidsonin, Hondan, Husqvarnan, Indianin, Kawasakin, KTM:n, Moto Guzzin, Peugeotin, Piaggion, Suzukin, Triumphin, Vespan, Victoryn, Yamahan ja Zeron uutuuksia. Koeajettavia malleja on yli 100. Kaikki koeajettavat mallit on kerrottu tapahtuman verkkosivuilla www.koeajopaiva.com Kortittomilla on koeajossa KTM 125 Duke, Yamaha MT-125 ja Yamaha Aerox 4. Ilman opastusta kortittomat eivät koeajoihin mene, vaan heitä ovat opastamassa moottoripyöräilyn ammattilaiset. Kortittomien koeajot ovat suljetulla alueella. Alle 18-vuotiailla täytyy olla huoltajan kirjallinen lupa koeajoon. Koeajajien rekisteröinti avoinna Koeajajaksi voi rekisteröityä jo etukäteen tapahtuman verkkosivuilla www. koeajopaiva.com Rekisteröityessä saa koeajajanumeron, jolla voi varata koeajettavia moottoripyöriä paikan päällä maahantuojien teltoista. Rekisteröitymisen voi tehdä myös paikanpäällä. Moottoripyöriä ei voi varata etukäteen. Viime vuonna koeajot sujuivat erittäin hyvin ja koeajamaan pääsi helposti ja nopeasti. Tapahtumasta saa ajovarusteet lainaksi, mutta paikalle voi tulla myös oma kypärä kainalossa. Prätkällä töihin -päivän teemana kaupunkiliikkuminen Valtakunnallisen Prätkällä töihin -päivän järjestää MP-alan yhteistyöfoorumi, johon kuuluvat Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto, Moottoriliitto, Suomen Motoristit SMOTO ry ja MP-kauppiaat ry. Päivän aikana järjestetään erilaisia tilaisuuksia Suomessa ja tuodaan moottoripyöräilyä esille. Tänä vuonna teemana on kaupunkiliikkuminen ja siihen liittyvän Mobility test -ajon tulokset julkaistaan 2.6. Testissä kuusi ajoneuvoa ajavat saman matkan samaan aikaan kaupunkiliikenteessä. Koeajopäivä nostattaa motokuumetta Suuren moottoripyörien koeajopäivän järjestää Messukeskus yhdessä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston kanssa nyt toista kertaa. Mukana tapahtumassa ovat myös MP-Kauppiaat, Suomen Moottoriliitto ry ja Suomen Motoristit ry. Suuri moottoripyörien koeajopäivä järjestetään valtakunnallisena Prätkällä töihin -päivänä perjantaina 2.6.2017 klo 12-18 Messukeskuksen pysäköintialueella Helsingissä. Moottoripyörille on veloitukseton pysäköinti Messukeskuksen pysäköintialueella. Messukeskus järjestää vuosittain MPmessut helmikuussa ja Suuren moottoripyörien koeajopäivän Prätkällä töihin -päivänä Messukeskuksessa Helsingissä Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaoston toimeksiannosta. Suuri koeajopäivä 2016
12 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Josa Jäntti Seurasaaressa tanssitaan kesällä Kesän 2017 Kaupunkitanssit Fantastinen firma Suomessa ? Suomen talous on lähtenyt nousuun. Kenen ansiosta siitä jaksetaan väitellä! Mutta jo kauan ennen Kataista oli maassamme tämä fantastinen firma (firmat)! Mikä on tämä fantastinen yritys ja miksi? Se myy tuotteita, jotka menevät aina kaupaksi se on lähes monopoliasemassa. Ei ole todellista kilpailua. Senkin pitäisi vaan toimia lakien mukaan. Asema on niin vahva tästä syystä, että sillä ei ole toiminnassaan juuri lainkaan riskejä, jos osaamista riittää. Pääoma kasvaa jatkuvasti hyvän menekin ansiosta. Sijoitukset tuottavat joka vuosi hyvin ainakin kohtuullisesti pitkällä aikavälillä vähintään n. 4% jopa enemmän! Omistajille (heitä vastaaville) ei jaeta lainkaan osinkoja tästä jatkuvasti kasvavasta pääomien tuotoista. Se ei investoi juuri lainkaan kasvattaa vaan pääomiaan. Firman henkilöstölle taataan jatkuvasti erittäin hyvät edut ja palkkataso on korkea hyvästä menekistä johtuen. Kunnollinen valvontakin taitaa puuttua. Omistajilla eikä monella muullakaan ole mahdollisuutta vahtia firman sisäistä varojen käyttöä. Firman hallituksen jäsenille maksetaan tosi reilut kokouspalkkiot ja muitakin etuja, siksi he eivät käytä juuri koskaan puheenvuoroja ei ainakaan vastustavia. Entisille toimitusjohtajillekin maksetaan aikoinaan korkeista palkka ja muista eduista laskettujen eläkkeiden lisäksi lisäeläkkeitä firman varoista. Omistajilla ei ole lainkaan edustajia firman hallinnossa eivätkä he pääse esittämään mielipiteitään lainkaan. Firma vaan paisuu ja paisuu hienoa! Firman visio ja missio Visioksi on vahvistettu: jatkuvan kasvun voima. Missio on: firma on hallitsevassa asemassa ja nousee eduskunnankin yläpuolelle hallitusten jäsentenkin avulla. Mikä tämä tällainen firma on? Sehän on selvästi työeläkeyhtiö ja niitä ei ole vain yksi, vaan isohkoja samanlaisia toiminnaltaan on useita! Näin voi ”kuvaannollisesti” todeta ovatpa tosiaan fantastisia yrityksiä! Ja tämä ”hullutus” maksaa joka vuosi n. 600 miljoonaa (5 vuodessa 3 miljardia). Ja samallla ounastellaan ja harmitellaan, pitäisikö työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksuja korottaa? Ja tähän ei maamme hallitus ja eduskunta puutu millään lailla, vaikka hallitus hokee koko ajan rakenneuudistuksista! Onko nämä firmat jo saavuttaneet missionsa eli ovat eduskunnan yläpuolella?! Näitä helpotuksia maamme talouteen hallitus ja eduskunta eivät halua?? 1) vähentää erilaisten sosiaalitukien määrän kasvua 2) vähentää tästä syystä lisälainan ottoa 3) lisätä kansalaisten ostovoimaa 4) lisätä verotuloja 5) lisätä samalla uuusia työpaikkoja 6) olla käyttämättä kaikkeen tähän osaa eläkerahastojen tuotoista 7) kytkeä eläkkeiden kehitys suoraan palkkaindeksiin (tai puoliväli indeksiin). Siinä hallituksen ja eduskunnan 7 ”kuoleman syntiä”, joilla olisi voitu parantaa maamme vaikeaa taloudellista tilannetta. Mitä hallitus ja eduskunta sitten toteuttavat? Kaikkien edellämainittujen seitsemän kohdan asioiden toteutumista ja tulevien eläkeläistenkin elintason laskua taitetulla indeksillä heidän siirryttyään eläkkeelle. Käyttää työeläkeyhtiöiden ”ylisuuren” määrän kautta n. 600 miljoonaa vuosittain (3 miljardia 5 vuodessa) näiden yhtiöiden henkilöstön ja hallitusten ”runsauden sarven kuluihin” käyttämättä niitä eläkkeiden maksuun?? Ihmeellisintä on, että myös oppositio eli muun muassa vasemmisto (demarit + vasemmistoliitto) haluavat jatkaa tätä yhteistyössä hallituksen kanssa ja jatkaa eläkeläisten köyhdyttämistä. Ne vetoavat siihen, että 10 % eläkeläisistä saa suuremmat korotukset kuin 90% muuttamalla indeksiä? Ne eivät tiedä tai eivät haluakaan tietää, että taitettu indeksi toimii aivan samalla tavalla. Prosenttilaskua käytetään myös taitetussa indeksissä samalla tuloksella! Nämäkö puolueet pyrkivät seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen tällä laskutaidolla ja ymmärryksellä? Järkyttävintä on, että ammattiyhdistysliike johtajineen ei halua parantaa ex jäsentensä elintasoa, koska he eivät maksa enää verotuksessa vähennyskelpoista ay jäsenmaksua! Ay-pampuille riittää itselle runsaat kokouspalkkiot ja muut mukavuudet lukuisten työeläkeyhtiöiden hallituksissa. Ja nämä edut lisääntyvät sitä enemmän, mitä runsaammin työnantajat ja palkansaajat jaksavat kasvattaa eläkerahastoja tuottoineen. Vihreät eivät välitä äänestäjäkuntansa takia vähääkään eläkeläisistä, sillä he luottavat ETK:n ennustuksiin 50 vuoden päähän, koska ilmastonmuutoksestakin tehdään näin kauas ulottuvia ennustuksia! Ei RKP:kaan, koska sen äänestäjissä on vähän köyhyydestä kärsiviä eläkeläisiä. Saman suuruinen järkytys on liitettävä perussuomalaisiin. Heille riittää, kun heillä on maailmaa kiertävä ja naapuriivaltiota syleilevä ulkoministeri ja nyt kultturiministeri. Riittää kun puheenjohtaja on päässyt ”hillotolpallle” kannattajista ja lupauksista viis. Oppositiossa vain kristillisten edustajien joukossa on omaa järkeä käyttäviä puolueen käskyvallassta riippumattomia edustajia (mm. edustaja Sari Tanus). Kokoomus (oppositiossa v.2006) esitti taitetun indeksin muuttamista, koska se heikentää kokoomuksen mielestä eläkeläisten elintasoa!! 20 vuotta myöhemmin, kun ko. indeksi on 10 vuoden aikana laskenut lisää eläkeläisten elintasoa, sama kokoomus vastustaa indeksin muuttamista? V. 1996 eläkkeelle jääneiden (= 60% silloisesta palkasta) on jäljellä enää 40% v. 2017. Kansanedustajien palkkiot ovat nousseet 1996 2016 138%! Se takaa heille mahtavat eläkkeet aikoinaan. Nämä eläkeläisasiat tulevat varmasti vastaan seuraavissa vaaleissa ja silloin viimeistään punnitaan ehdokas ehdokkaalta jo etukäteen mielipide eläkeindeksistä! Josa Jäntti ? Tanhu-Visa 4.6. ja 27.8. klo 16.00 Tämän kansantanssiryhmän esityksissä tulevat esiin sen valttikortit: iloisuus ja hyvä henki! Ryhmän tavoitteena on visalaisen tanssiperinteen säilyttäminen ja myös uuden luominen perinteitä kunnioittaen. ? Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit 13.8. klo 16.00 Tervetuloa tutustumaan värikkäisiin kansallispukuihin, näkemään ja kokemaan suomalaista kansantanssia polkasta polskaan ja kuulemaan pelimannimusiikin perinteistä poljentoa. Ilolla soittava ja riemulla tanssiva ryhmä Vantaalta esiintyy. Kansantanssiesityksiin vapaa pääsy, ohjelma 5 €. ? H E L S I N K I P Ä I V Ä N TANTSUT sunnuntaina 11.6. klo 12.30 Antin aukio Helsinki-päivänä luvassa riemullista tanssia ja musiikkia! Tilaisuus alkaa pääkaupunkiseudun kansantanssiryhmien esityksillä. Mukana menossa Espoon Kansantanssijat, Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, Pörriäiset, Seurasaaren Kansantanssijat ja TanhuVisa, minkä jälkeen Antin aukion valloittaa Suomen suurin ja iloisin pelimanniorkesteri Orivesi All Stars. Tervetuloa tanssimaan vehreään Seurasaareen sekä nauttimaan musiikista ja tanssiesityksistä! Tantsut ovat osa Helsinki-päivän ohjelmistoa. Vapaa pääsy. ? PARITANSSIOPETUSTA tiistaisin 4.-25.7. klo 19.00 Antin aukio Tule opettelemaan paritansseja luonnon keskelle Seurasaareen! Tansseja opetellaan Kaupunkitanssi –metodilla ja mukaan voi tulla milloin vaan, ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Foksia tanssitaan 4.7., fuskua 11.7., valssia 18.7. ja jenkkaa 25.7. Vapaa pääsy. ? Keskiviikkona 16.8. klo 19.00 opetellaan polkkaa Espoon Kansantanssijoiden johdolla. Vapaa pääsy. ? FOLKJAM tiistaisin 1.29.8. klo 19.00 Antin aukio Tule kokemaan liikunnan iloa ja tanssin yhteisöllisyyttä FolkJamin parissa! ? Sitratorilla Kannelmäessä polkaistaan Helsinki-päivänä 12.6. jälleen käyntiin suositut Kaupunkitanssit eli ilmaiset paritanssin opetustuokiot. Oppia karttuu kesän mittaan muun muassa foxin, fuskun, jenkan, valssin ja tangon askelista. Kesän aikana tanssitaan yhteensä 10 kertaa, sateen sattuessa Kanneltalon aulassa. Osallistumiseen ei tarvita ennakkotaitoja, ilmoittautumista tai edes tanssiparia – paikan päältä löytyy! Kaupunkitanssien opetusmetodi perustuu Suomen nuorisoseurojen vuosituhannen vaihteessa käynnistämään tanssitalo-opetukseen, ideana mahdollisimman matala kynnys harrastamiselle ja osallistumiselle. Kesän 2017 Kaupunkitanssit Kannelmäessä ma 12.6.–14.8. klo 17.30–18.15, vapaa pääsy Opetusohjelma ma 12.6. klo 17.30 foksi ma 19.6. klo 17.30 tango ma 26.6. klo 17.30 valssi ma 3.7. klo 17.30 humppa/kävelyhumppa ma 10.7. klo 17.30 fusku ma 17.7. klo 17.30 jenkka ma 24.7. klo 17.30 samba ma 31.7. klo 17.30 bugg ma 7.8. klo 17.30 cha cha ma 14.8. klo 17.30 hidas valssi Kanneltalo Kanneltalo, Klaneettitie 5, kanneltal Kolme uutta sädehoitomenetelmää syövän hoitoon ? HYKS Syöpäkeskuksessa on käytössä Euroopan moderneimpiin kuuluva sädehoidon laitteisto ja menetelmät. Nyt Syöpäkeskuksessa on otettu käyttöön kolme uutta sädehoitomenetelmää. Kudoksensisäinen sädehoitomenetelmä on ollut Hyksissä käytössä vuosikymmeniä ja kuluvana keväänä sen käyttöä on laajennettu kahdessa uudessa potilasryhmässä: kohdunkaulasyövän parantavana hoitona ja maksakasvaimen tai maksaan levinneen syövän etäpesäkkeiden hoitona. ?Maksan brakyterapia otettiin käyttöön ensimmäisenä Pohjoismaissa. HUSKuvantamisen toimenpideradiologi asentaa kuvantamisohjauksessa brakykatetrit maksapesäkkeeseen. Tämän jälkeen sädehoitolääkäri ja sairaalafyysikko laativat yhdessä annossuunnitelman. Hoitoon soveltuvat potilaat arvioidaan moniammatillisessa hoitokokouksessa, johon osallistuvat maksakirurgi, toimenpideradiologi ja sädehoitolääkäri. Kohdunkaulasyövän kudoksensisäinen hoito on aikaisemmin Hyksissäkin käytössä olleen ontelonsisäisen hoitotekniikan laajennus. Hoitoa käytetään sellaiseen kohdunkaulassa sijaitsevaan kasvaimeen, jota ei voida leikata. Siinä sijoitetaan kasvaimen sisään ontelonsisäisen latauksen lisäksi muutamia neuloja. Kudoksensisäisillä neuloilla saavutetaan suurissa kasvaimissa parempi annosjakauma kasvaimen reunoille saakka, ja terveen kudoksen annosta voidaan rajoittaa tehokkaasti. Uusi radioisotooppihoito Radioaktiivisilla isotoopeilla leimattuja lääkkeitä voidaan käyttää syövän hoitoon silloin, kun kasvaimen aineenvaihdunta kerää kyseistä lääkettä potilaan verenkierrosta selvästi ympäröiviä terveitä kudoksia voimakkaammin. HYKS Syöpäkeskuksen isotooppihoitoyksikössä on Suomen laajin isotooppihoitojen valikoima: rutiinikäytössä on kahdeksan erilaista syövän hoitoon käytettävää isotooppilääkettä. Uusimpana tulokkaana tänä keväänä on levinneen eturauhassyövän hoidossa käytettävä Lutetium-177 (Lu177) -leimattu prostataspesifinen membraaniantigeeni (Lu-177 –PSMA). Hoito annetaan suonensisäisesti ja sen kohdentuminen voidaan kuvata hoidon jälkeen. Oma radiolääketuotanto Kevään aikana saatiin käyttöön Hyksin radiokemistien kehitystyön tuloksena itse valmistettu Lu-177 –DOTATOC –isotooppilääke harvinaisten neuroendokriinisten kasvaimien hoidossa. Omavalmistus tuo joustavuutta hoitojen järjestämiseen ja parantaa toimitusvarmuutta taloudellisen säästön lisäksi. Projektin aikana kertynyt kokemus hyödyttää uusien radioisotooppilääkkeiden kehittämistä tulevaisuudessa. Tanssiliikuntamuoto, jonka tahtiin voivat liikkua kaikki ikään ja taitotasoon katsomatta. Vapaa pääsy.
13 Viikot 22-23 • Nro 11 M unkin S eutu Valtion lentokonetehtaan Viima-koulukone Kaivopuiston lentonäytökseen Kaivopuistossa lentävä VL Viima II VI-3 Tour de Sky -lentonäytöksessä Kuopion lentoasemalla kesäkuussa 2016. Kuva: Tom Edvardsson / Suomen Ilmailumuseo. ? Valtion Lentokonetehtaan VL Viima II -koulukone osallistuu Suomen Ilmailumuseon järjestämään Kaivopuiston lentonäytökseen 9.6.2017. 1930-luvun kaksitasoinen Viima edustaa kotimaisen lentokoneteollisuuden kultakautta. Suomalaiskoneella koulutettiin Ilmavoimien lentäjiä 1950ja 1960-lukujen vaihteeseen saakka. Tämän jälkeen Viimoja lensi siviilirekisterissä vielä vuosia viimeiset tähän päivään saakka. Ilmavoimat tilasi vuonna 1938 Valtion lentokonetehtaalta 20 Viima-koulukonetta. Koneilla koulutettiin lentäjiä sotien aikana ja sotien jälkeen aina 1950ja 1960-lukujen taitteeseen saakka. Käytöstä poiston jälkeen Ilmavoimat huutokauppasi useita Viimoja, ja niillä lennettiin siviilikäytössä useita vuosia. Kaivopuiston lentonäytöksessä esiintyvä Viima (OH-VIG) on Suomessa asuvan englantilaisen historiallisten lentokoneiden harrastajan, Phil Lawtonin omistama. Kone, alkuperäiseltä tunnukseltaan VI-3 ja lempinimeltään ”Haijala”, myytiin 1970-luvulla ulkomaille. Lawton osti koneen vuonna 2015 Saksasta, toi Suomeen ja entisöi alkuperäiseen, 1930-luvun asuun ja väritykseen. Kone on tällä hetkellä toinen Suomessa olevasta kahdesta lentokuntoisesta Viimasta. Phil Lawton on kertonut tavoitteekseen lentävän museokonelaivueen perustamisen Suomeen. Lentonäytöksen esiintyjistä ja muusta päivittyvästä ohjelmasta tiedotetaan Ilmailumuseon verkkosivuilla: www.kaivariairshow.fi sekä tapahtuman Facebooksivulla: https://www.facebook.com/kaivariairshow/ Kaupunginteatteri mukana lasten ja nuorten musiikkiteatteritoiminnassa ? Helsingin Kaupunginteatteri on mukana tukemassa monimuotoisuutta ja erityislapset huomioivaa lapsija nuorisotyötä ja tarjoaa esityspaikan Elisan perustaman ShedHelsinki Säätiön uudelle musiikkiteatterituotannolle Prinsessa Ruusunen – Paluu tulevaisuuteen. Jo viime vuoden joulukuussa Elisa ja ShedHelsinki toteuttivat valtavirrasta poikkeavan Peter Pan -teatterihankkeen. Se tarjosi erilaisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden olla esillä omina ja ainutkertaisina yksilöinä. Yhteistyö jatkui ja vuoden 2017 alusta lähtien yli 150 nuorta on kokoontunut viikoittain musiikkiteatterikerhoon StepUp Schoolin johdolla. Kerhossa tutustutaan musiikkiteatteritoimintaan sekä omaan ääneen, kehoon ja itseilmaisuun. – Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi. Tämän sanoman pohjalta on syntynyt ShedHelsinki, jossa Suomen teatterialan ammattilaiset tekevät ainutlaatuista musiikkiteatteria yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Haluamme rohkaista erilaisista taustoista tulevia nuoria toteuttamaan itseään turvallisessa ja tasavertaisessa ympäristössä, ShedHelsingin projektijohtaja Riikka Kannas sanoo. Syyskuusta alkaen harjoitellaan tulevaa esitystä ja vuosi 2017 huipentuu joulukuussa esitettävään romanttiseen satumusikaaliin Prinsessa Ruusunen – Paluu tulevaisuuteen Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa. ShedHelsingin musikaaliversio Prinsessa Ruususesta sekoittaa hauskalla, ennen kokemattomalla tavalla klassista satua ja perinteisiä koulumaailmaan sijoittuvia nuorisomusikaaleja. Prinsessa Ruusunen Paluu tulevaisuuteen -musikaali perustuu Chickenshed-teatterin (UK) alkuperäiseen käsikirjoitukseen. Sen toteutuksesta vastaa StepUp Schoolin Skene-musiikkiteatterikoulun opettajat ohjaaja Marco Bjurströmin johdolla. Kapellimestarina esityksissä taituroi Tuomas Kesälä. Tarina Prinsessa Ruususesta saa uusia ulottuvuuksia, kun klassikkosadun prinsessa onkin nykyajan teini murrosiän kasvukipuineen. Ja jotta tarina olisi vieläkin ihmeellisempi, hän ei nukukaan sataa vuotta eteenpäin, vaan herää railakkaalla 1970-luvulla omien vanhempiensa teiniseikkailujen käydessä kuumimmillaan. Prinsessa Ruusunen – Paluu tulevaisuuteen ensiilta 8.12.2017 ja esitykset 19.12.2017 saakka Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Liput: 39 € (sis. pm) Ikäsuositus: 7-vuotiaasta alkaen 100 kuvaa ystävyydestä -kuvakilpailu ? Suomen 100 juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupunki järjestää 100 kuvaa ystävyydestä -kuvakilpailun, joka kutsuu maahanmuuttajia ja Suomessa syntyneitä kertomaan ystävyydestä omien kuvien kautta. Suomi 100 -juhlavuoden teemana on yhdessä. Kuvakilpailu haluaa tuoda esille mitä uusi ystävyys on merkinnyt juuri Suomeen muuttaneelle ja täällä jo asuvalle. Kilpailuun toivotaan kuvia, joissa näkyy miten vietät aikaa ystäväsi kanssa tai mikä yhdistää teitä. Se voi olla yhteinen harrastus, mielenkiinnon kohde tai paikka jossa ystävyys alkoi. Kilpailuun voi osallistua Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa käyttämällä tunnistetta #100friendsfinland tai #100kuvaaystävyydestä. Kilpailun voittaja julkistetaan Helsingin kaupungintalolla 100 kuvaa ystävyydestä –tapahtumassa 26.10.2017. Pääpalkintona on illallinen kahdelle Helsingissä (arvo 200 e). Lisäksi osallistuneiden kesken arvotaan elokuvalippuja. 100 kuvaa ystävyydestä on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. Kaivopuistossa lentävä VL Viima II VI-3 Kauhavalla kesällä 1952 ohjaaja-aliupseerikurssi 9:n aikana. Kuva: Veijo Kajamäki / Suomen Ilmailumuseo. VL Viima II -alkeiskoulukone (VI-2) Härmälän lentokentällä Tampereella lokakuussa 1937, kyseessä konetyypin 12.10.1937 suoritettu ensilento. Kuva: Valtion Lentokonetehtaan kokoelma / Suomen Ilmailumuseo.
14 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu Kuvataide ? Punavuoren, Pohjoisrannan, Kampin, Erottajan ja lähialueen gallerioilla on jo ”Kesä mielessä” uusien tekijöiden näyttelyillä. Nainen on vahva Jade galleria, Punavuorenkatu 4, esittelee koko toukokuun Anna Ahon ”Naisen muotokuva” -teoksia, joka nimensä mukaisesti käsittelee naisia ja naiseutta. Näyttelyssä on humoristinen sävy, mutta taustalla on vakava aihe. – Naisten tekemisiä ja oikeuksia on kautta aikojen yritetty rajoittaa. Naiseuteen liitetään paljon erilaisia oletuksia, millainen naisen kuuluu olla, miten käyttäytyä ja mistä pitää, Aho sanoo. Teokset ovat maalattu akryylimaalein kankaalle. Osaan teoksista on yhdistetty käsityöelementtejä, esim. ristipistotyötä ja osassa teoksista kangasta on viilletty rikki. Teosten naiset ovat vahvoja, he eivät aio alistua muiden määräiltäväksi tai johonkin muottiin, vaan tekevät omat päätöksensä. Yhdessä teoksessa on versio prinsessa tornissa-tarinasta. Teoksen prinsessa kasvattaa tukkaansa, jotta voisi itse paeta tornista, eikä odottaa passiivisesti jotain prinssiä pelastamaan hänet. Ehkä prinsessa käy paettuaan pelastamassa prinssin tai pari, jos sattuu huvittamaan. Anna Aho kertoi avajaisissa, että joissain töissä on malleina ihmisiä, aikuisia ja lapsia, omasta lähiympäristöstä. Nuori konkari väläyttää Turkulainen Essi Similä on visuaalisen taiteen monilahjakas tulokas. Hän on toisaalta jo pitkällisen visuaalisen ilmaisun koulutuksen saanut konkari kolmikymppisenä. 6-vuotiaasta saakka karttunut kuvataiteellinen kokemus omassa tekemisessä ja monipuolinen koulutus tekee hänestä erilaisen debytoivan taiteilijan. Vaatimattoman tekijän lahjakkuus pysäyttää hänen hienoissa maalauksissaan. Nyt valmistuessaan Taiteen maisteriksi monipuolisen opiskeluputken jälkeen, luomisen vimma ja mahdollisuus saa astua esiin yhä voimallisemmin, galleristi Anna-Maija Kajaste esittelee. Galleria kajasteen, Albertinkatu 30, nuori taiteilija kertoo kuvataiteellisesta polustaan: – Aloitin taiteilijan urani 6-vuotiaana vuonna 1990 mallintamalla Sandro Botticellin Venuksen syntymän, eikä tyylini ole tuosta juurikaan vuosien varrella muuttunut. Myöhemmin ala-asteen opettajani ohjeisti minua yläasteelle siirryttäessä hakeutumaan kuvataideluokalle. Näin teinkin ja tuon jälkeen olen pyörinyt pitkälti eri taidekouluissa. Similä siirtyi v. 2004 Oulun yliopiston arkkitehtuurilinjalle, mutta löysi itsensä v. 2008 Taideteollisesta korkeakoulusta. Nyt keväällä 2017 hän esitteli Taiteen maisterin opinnäytetyönsä, joka liittyi muotoilun ja kalustealan nykytilaan, jota hän lähestyy visuaalisten taiteiden kautta. Avajaisissa oli mukana perhettä lämpimässä tunnelmassa; komeita ovat akryyli kankaalle työt omasta kuvauksellisesta veljestä. Salaisuuksia ja vihjeitä katsojalle Galleria Fogga, Pohjoisranta 8 B, esittelee yhteisnäyttelyn ”Sirpaleista eheyttä”, joka koostuu usean taitelijan maalauksista, grafiikasta ja veistoksista. Marlena Alapelto on Lahden Taideinstituutista 2013 valmistunut kuvataiteilija. Hänellä on neljä varsin mielenkiintoista öljy kankaalle työtä esillä; yksi niistä kysyy ”What should I do now” (Mitä tekisin nyt). – Maalauksissani käsittelen universaaleja teemoja, kuten itsensä kohtaamista, odotuksia, toiveita ja pelkoja. Teosteni naishahmot kantavat sisällään salaisuutta, josta annan vihjeitä katsojalle. Ympäröivästä tilasta muodostuu peili, joka heijastelee heidän sisäistä maailmaansa, hän kuvaa. Ihmishahmo muuttuu viitteelliseksi Esa Tuomiranta on pitkän linjan taiteilija, jonka öljy kankaalle maalauksissa muistot, tunteet, elämänkokemukset ja maailmantapahtumat yhdistyvät tilalliseksi kuvavirraksi, josta muodostuu monipolvinen ja vaihteleva mielenmaisema. – Teosteni lähtökohtana on usein ihmishahmo tai kasvokuva, joka usein muuttuu työskentelyn edetessä viitteelliseksi. Tämänhetkisissä öljyvärimaalauksissani käytän taustaväreinä tummia, lähes mustia sävyjä, joista nostan esille maalausten aiheet vaalealla ääriviivalla tai kirkkailla värisävyillä. Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maalauksia koko toukokuun. Tuomiranta opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1977– 1981 ja Oriveden opiston kuvataidelinjalla 1976-1977. Hän asuu ja työskentelee Savonlinnassa, Punkaharjun Kulennoisissa. Töitä on ollut esillä jo 25 vuotta. Koti turvapaikkana Tm-galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee kesäkuulle asti Virosta suomalaistuneen taiteilijan Camilla Mihkelsoonin ”When it gets dark, we go home” – töitä. Hän käyttää maalaustensa lähtökohtina vanhoja valokuvia, joiden aikajana ulottuu viktoriaanisesta aikakaudesta 1950-luvulle saakka. – Koen valokuvien etsimisen ja katsomisen tärkeäksi osaksi maalausprosessia. Valokuvat ovat snapshotteja menneisyydestä, otoksia ohimenevistä hetkistä, joihin emme voi enää palata. Ne kantavat mukanaan jatkuvan muistutuksen muutoksesta, ajankulusta ja myös kuolemasta. Yksityinen ja henkilökohtainen sulautuvat valokuvassa yhteiseen ja universaaliin. Hän pyrkii purkamaan auki maalaamalla sen, mikä valokuvassa kiehtoo. – Teosteni teemoissa toistuvat lapsiaiheet ja lapsuuden tematiikka. Maalaan myös paljon muotokuvia, mutta en koe niiden esittävän tiettyä henkilöä, vaan ilmaisen niiden kautta omia tunteitani ja ajatuksiani. Teoksiani innoittavat ajan kulku, ihmiselämän hauraus ja hetkellisyys. Näyttelyn nimi viittaa ajatukseen kodista turvapaikkana, niin abstraktina käsitteenä kuin myös konkreettisena asiana. Mieli voi suojata itseään kuvittelemalla ihanteellisen pakopaikan, jonka voi mieltää kodiksi. Maalaus syntyy suulla Lissu Lundström on neljännen polven helsinkiläinen. Hän syntyi cp-vammaisena, jonka vuoksi ei kävele eikä voi käyttää käsiään arjen askareihin. Hän asuu Vuosaaressa ja tekee maalaustöitä suullaan uudella avaralla työhuoneellaan Kalevankadulla, jossa pyörätuolillakin liikkuminen on vaivatonta. Työhuoneen lisäksi tilaa on juuri sopivasti pienelle gallerialle, jonne mahtuu noin 20 maalausta näytteille. Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksen jäsenenä hän on saanut maalauksiaan esille useisiin arvostettuihin kansainvälisiin museoihin ja gallerioihin. – Elän varmasti jokaisen taiteilijan unelmaa. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee lähitaiteilijansa töitä, kuten usein aiemminkin 2000-luvulla. ”Kesä mielessä” – näyttelyyn on koottu akryyliväritöitä viime vuosilta. Metsät, kallio, rannalla leikkivät lapset ovat kohteina. Tumman verenkierron kuvaaja Galleria Duetto, Kalevankatu 15, avasi 24.5. Veronika Ringbomin 11.6. asti auki olevan näyttelyn ”Olentoja”. Se kertoo surumielisyydestä, salaisuuksista, himoista ja levottomuuksista, niistä hämäristä tuntemuksista, jotka virtaavat ja sykkivät syvällä meissä kaikissa kuin tumma verenkierto. Ehkäpä juuri nämä tummat virrat pitävät meitä välillä otteessaan ja vievät tuntemattomiin suuntiin. – Olennot teoksissani ovat salaperäisiä hahmoja ja tunnetiloja, jotka aistin tai näen kun käännän katseeni kohti alitajuntaani ja unimaailmaani. Teosnimet ovat minulle hyvin tärkeitä, osa kokonaisuutta. Onnistunut teosnimi ei rajoita vaan antaa teokselle monia ulottuvuuksia. Katsoja tekee sitten omat tulkintansa, väärää tulkintaa ei ole. Näyttelyn teoksien tekniikka on kuivaneula ja carborundum. Painolaattana on käytetty offsetlaattaa. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Kuvataiteilija Essi Similä tykkää maalata kaukaisia sukulaisiaan sekä läheisiään. Veljeni –maalauksessa (akryyli kankaalle, 2017) on kohteena nuorempi veli Otto Hamido. Tunnistettavuus on erittäin hyvä Kajasteella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Aho on kuvassa osana akryylillä kankaalle tekemäänsä teostaan Saint Mama Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marleena Alapelto oli avajaisissa Galleria Foggassa sonnustautunut hyvin sävy sävyyn työnsä ”I”ll keep wearing my crown” (öljy kankaalle) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Esa Tuomiranta ja teoksensa Minerva (öljy kankaalle, 2017) Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. CP-vammainen kuvataiteilija Lissu Lundström ei voi käyttää käsiään, joten hän maalaa suullaan ja hyvin maalaakin. Kuvassa yläpuolella on teos nimeltään Koski (akryyliväri) Dixissä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 22-23 • Nro 11 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Palvelut Kirjapainot Palvelut Valokuvaamot LVI Kiinteistöhuolto Hammaslääkärit Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Meidän Koira – Erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 40€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 KOIRA Meidän 2/2017 6,70 RO TU ESIT TELYSSÄ ISOVI LLA KO IR A Meteorologin koira tv-tähtenä Bordercollie älykkäin koirarotu? Nyt näyttelyyn! * harjoittelu * vaatetus * varusteet Näinkin pärjää: * sokea Miska * kolmijalkainen Lilli Valjakolla itäraja päästä päähän Karhu hyökkäsi, terrierit pelastivat Nuorten ikioma koirakahvila Hevosmaailma – hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 49€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään Ekoelo –Ekologisesti Puhtaasti Aidosti – Tilaushinnat: Kestotilaus 41€, määräaikainen tilaus 4€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo 3/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,50 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston Näyttelijä Olga Temonen nauttii päivistään kotieläintilalla Pienestä lavaviljelmästä satoa koko vuodeksi Luonto elvyttää uupuneen mielen Huippukokki Sami Tallbergin maukkaat villiyrttireseptit Hapata ja kuivaa kesän aromit talteen Kissafani –kissan ystävien ikioma lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! HELLI, ELÄ JA HARRASTA! TILAA JA NAUTI! osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
16 Nro 11 • Viikot 22-23 M unkin S eutu www.puuhapark.fi • 010 084 845 • Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Koko perheen puuhapaikka! • LASTEN SYNTYMÄPÄIVÄT • Seurojen kauden päättäjäiset • Polttarit • TYKY-päivät • Tapahtumat ja teemapäivät • Kaveriporukat • Luokkaretket • Koulujen liikuntapäivät TULE JA TESTAA Suomen uusin aktiviteettipuisto VIHTI RESORT PUUHAPARK AVOINNA Liikunnan riemua raikkaassa ulkoilmassa L akeuden e männät p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Varaa ilmoituspaikkasi pian! KESÄEXTRA MUNKINSEUDUN