• 2017 Viikot 40-41 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 18 M unkin S eutu • Kiinteyttää, kohottaa ja elvyttää • Tasoittaa arpia ja aknearpia sekä häivyttää raskausarpia • Silottaa ryppyjä ja juonteita, pienentää huokosia • Vähemmän kipua, säädettävä neulojen pituus • Ei tulehduksia – kertakäyttöset neulat EdiSTyKSEllinEn ihon mikroneulaus – uusinta tekniikkaa ihoSi hyVäKSi. VoimaSSa 30.4.2017 aSTi Dermapen-kokeiluhoito munkkiniemen puistotie 9, helsinki, p. 09 803 405 Nettiaika: beautyexperience. nettiajanvaraus.fi 150 € ( ) norm. 175 € VOIMASSA 30.11.2017 ASTI. Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Syysmallistot saapuneet Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.? Verkkokauppa auki 24/7 www.studiosoleil.fi/joogakurssit ...tai löydä meidät alla olevasta linkistä! :) Tutustu pian alkaviin joogakursseihimme takasivulla! Soita ja sovi kotikäynnistä (09) 436 3500, tai sähköpostitse munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Oikea hetki on juuri nyt, joten kutsu meidät Kotikäynnille. Käydään yhdessä läpi kuinka kodinvaihto onnistuu parhaiten. Tiesitkö muuten, että teemme Munkinseudulla joka kolmannen asuntokaupan. KÄYNNISTÄ KODIN VAIHTO. SE ALKAA KOTIKÄYNNISTÄ. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 LEHTISAARI, RT 6 h, k, s, u-a, var, at, atriumpiha 192,5 + 26,5 m 2 Laajalahden rantamaisemissa ajatonta 60-luvun tyylikkyyttä, loistava tilaisuus toteuttaa mieleisensä remontti. Yläk. oh, jonka isoista ikkunoista avautuu kaunis merinäkymä, mh, rh, k, kph ja atriumpiha, alak. mh, tkh, s.os. ja uima-allas. Oma 26,5 m 2 autotalli. E=G 2007. Mh. 578.208,48 e . Vh. 595.000 e . Liljasaarentie 4. 7197347 KUUSISAARI, RT 4 h, avok, s, 2 wc, las. p, terassipiha 120 m 2 Tyylikkäästi v. 2015 remontoitu asunto upealla sijainnilla Didrichsenin taidemuseon vieressä. Huoneiston alakerrassa on suuri oh ja sen jatkeena remontin yhteydessä avattu keittiö. Oh:sta käynti uusitulle suurelle puiselle terassille ja ulkogrillille. Yläk. ovat makuuhuoneet, sauna sekä kylpyhuone. E=E. Mh. 795.000 e . Kuusitorpantie 2. 7114675 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, p 53 m 2 Vapaa, valoisa kaksio Munkkivuoren sydämessä. Keittiössä paljon kaappitilaa, uusittu 2014. Avarat maisemat. Läpitalonhuoneisto. 1. krs, muttei alhaalla. Yhtiössä perinteinen LVIS-remontti on tehty. Loistavat Munkkivuoren ostoskeskuksen palvelut kivenheiton päässä. E=F 2007. Mh. 225.066,74 e . Vh. 266.000 e . Ulvilantie 3. 7116392 POHJOIS-HAAGA, KT 2 h, k, lasitettu p 52,5 m 2 Tule tutustumaan muuttovalmiseen ja valoisaan kotiin, viehättävässä, päättyvän kadun varrella sijaitsevassa putkiremontoidussa taloyhtiössä. 4. krs. Upeat näkymät kauas. Hyvät palvelut ja liikenneyhteydet lähellä. Loistavat ulkoilumahdollisuudet. Oma tontti. E=F 2007. Mh. 195.458,59 e . Vh. 239.000 e . Ida Aalbergin tie 4. 7106644 ETELÄ-HAAGA, KT, 2 h, k, 2 p 48 m 2 Valoisa kulmahuoneisto ryhdikkäässä tiilitalossa. Hyvä pohjaratkaisu 2 parveketta, joista toinen lasitettu. Keittiössä hyvin pidetyt alkuperäiset kaapistot. Tilava vaatehuone. Ihanteellinen sijainti suojaisan pihan takalaidalla. Hissi, oma tontti. E=F 2007. Mh. 195.000 e . Sankaritie 9. 7197093 MALMINKARTANO, KT, 3 h, k, s, lasitettu p 80 m 2 Erittäin valoisa ja viihtyisä, saunallinen, muuttovalmis koti. Avara pohjaratkaisu antaa runsaasti tilantuntua. Tilavat huoneet ja mukavasti säilytystilaa. Kulku olohuoneesta lasitetulle parvekkeelle. Hyvät liikenneyhteydet junalla ja bussilla. Oma talonmies. Kauppakeskus Myyrmannikin lähellä. Soita ja varaa esittelyaika. Hitas. E=F. Mh. 221.780,04 e . Vh. 228.000 e . Kehruutie 5. 7145596 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 MEILTÄ LÖYDÄT KODIT KAIKKIIN ELÄMÄNTILANTEISIIN Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! 100000 €
• 2 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• M unkin S eutu Hetki suomalaisen runon äärellä Munkkiniemen kirkossa Jenni Haukio Munkkiniemen kirkossa. ? Harvoin on kirkko niin täynnä kuin oli Munkkiniemen kirkko tiistaina 12.9.2017 rouva Jenni Haukion saapuessa paikalle. Tilaisuuden aiheena oli Haukion toimittama runoantologia Katso pohjoista taivasta. Haukiota haastatteli munkkivuorelainen kirjailija Katja Seutu. Pastori Sinikka Peltohaka avasi tilaisuuden. Tervetulosanojen jälkeen ennen haastattelun alkua kuultiin tilaisuuden ensimmäinen musiikkiesitys. Mezzosopraano Anne Viljamaa ja kanttori Kaisa Sidoroff, piano, esittivät Ahti Sonnisen sävellyksen Laulu onnesta Eino Leinon runoon. Katja Seutu aloitti esittelemällä teoksen Katso pohjoista taivasta. Ensimmäinen kysymys käsitteli sitä, millaisen tarinan antologiaan valitut runot kertovat tai mitä Jenni Haukio toivoisi niiden kertovan lukijoille. Keskeinen kriteeri runovalinnoissa on Haukion mukaan tuoda esiin tosiasia, että Suomi kansakuntana ei ole koskaan ollut yhteinäinen, yhden totuuden kansa, vaan tänne on aina mahtunut monenlaisia ääniä ja erilaisia mielipiteitä. Haukion mukaan teoksen nimikkoruno, Helvi Juvosen Kalliopohja, kuvaa muun muassa juuri tätä. Haastattelu eteni luontevasti, muuttuen ajoittain vuoropuheluksi kahden runoilijan ja kirjallisuutta laajasti tuntevan ihmisen välillä. Tämä teki kokonaisuudesta mieleenpainuvan ja ainutkertaisen. Haastattelukysymykset ja puheenaiheet ulottuivat Suomen kirjallisuusja kulttuurihistoriasta lukemisen merkitykseen, runoantologioiden luonteesta ja tehtävästä tämän nimenomaisen antologian sisältöön ja toimitustyöhön. Yksi tämän antologian tehtävä on muistuttaa meitä omasta kulttuuriperinnöstämme, siitä minkälaista runoutta Suomessa on kirjoitettu. Tällä tavoin runous säilyy elävänä. Esiin nousi myös erilaisten vähemmistöryhmien, kuten saamelaisten kirjoittama kirjallisuus. Keskustelussa käsiteltiin myös runojen lukemista ja kirjoittamista yksilön näkökulmasta. Erittäin ajankohtainen oli mielestäni kysymys, miksi 2000-luvulla syntyneen nuoren ihmisen kannattaa tarttua runokirjaan. Haukio korosti lukemisen olevan tärkeää nuoren ihmisen itsetuntemuksen rakentumiselle ja omien tunteiden käsittelylle sekä empatiakyvylle. Haastattelun lomassa minua pyydettiin lukemaan antologiaan sisältyviä Mirkka Rekolan, Pedar Jalvin, Sirkka Seljan ja Hannu Helinin runoja. Lopuksi lauloin Perttu Hietasen sävellyksen Eino Leinon runoon Nocturne, tähän antologiaan valittua kolmisäkeistöistä versiota noudattaen. Lauri Seutu 48. vuosikerta – nro 18 Viikot 40-41 Ajankohtaista Purkutyöt alkavat Pohjolatalon alueella ? SRV aloittaa purkutyöt niin sanotun Pohjola-talon ympäristössä ja pääsee kesällä 2018 käynnistämään ensimmäisten asuntojen rakentamisen Helsingin Lapinmäentiellä. Munkkivuoren alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä yli 700 uutta asuntoa, joista ensimmäisten 200 asunnon rakennustyöt alkavat ensi kesänä. Pohjola-talona tunnetun kohteen purkulupa sai lainvoiman syyskuussa. Sisäpurut ja haitta-ainepurut alkavat lokakuun alussa ja rakenteiden purkaminen arviolta joulukuussa. Alueen maamerkkinä tunnettu Pohjola-taloon kuuluva toimistotorni, eli niin sanottu A-torni jalustoineen säilytetään ja uudistetaan uuteen käyttöön. Asuntorakentaminen alkaa kohteen Huopalahdentien puolelta. Alueelle toteutetaan elokuussa 2016 vahvistetun asemakaavan mukaisesti seitsemän uutta kerrostaloa säilytettävän A-tornin lisäksi. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaksi kerrostaloa Huopalahdentien varteen. SRV ja OP Tonttirahasto Ky ostivat maaliskuussa 2017 Lapinmäentie 1:n kiinteistön määräaloina Pohj Landlord (Finland) LLC:ltä. Kaupan yhteydessä SRV vuokrasi pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella OP Tonttirahasto Ky:ltä sen hankkimat määräalat. SRV:n ostamat ja vuokraamat määräalat yhdessä muodostavat voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin. Mika Sutinen Vuoden liikemies ilmoitti yllättäen luopuvansa vetovastuusta ? Lemmikkieläintarvikkeisiin erikoistuneen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen, 51, on valittu Vuoden liikemieheksi. Lemmikkieläintarvikkeisiin erikoistuneen Mustin ja Mirrin toimitusjohtaja Mika Sutinen, 51, on valittu Vuoden liikemieheksi. Valinta julkistettiin maanantaina Helsingissä järjestetyssä Suomen Liikemiesyhdistyksen juhlaseminaarissa. – Tämä on henkilökohtaisesti mieletön juttu, enkä aluksi uskonut sitä edes todeksi. Ensimmäinen ajatukseni oli, että Suomessa on 25-30 parempaa johtajaa, jotka ansaitsevat tunnustuksen, Sutinen sanoo. Hänen mukaansa hyvän johtajan täytyy pystyä muodostamaan yrityksestä strateginen näkemys ja asettua asiakkaan asemaan. Lisäksi tarvitaan herkkyyttä ja pelisilmää ihmisten johtamisessa. Vuoden liikemies pitää uransa hienoimpina hetkinä yksittäisten ihmisten henkilökohtaisia kasvutarinoita. – Meillä on noussut työntekijöitä tiskin takaa todella vastuullisiin tehtäviin. Olen heistä aika ylpeä. Meidän tapamme toimia on palkata asennetta. Sitä on vaikea tuoda ulkoa, Sutinen kertoo. Hän on toiminut Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana ja osakkaana vuodesta 2010 alkaen. Ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö EQT on ollut yrityksen pääomistaja viimeiset kaksi vuotta. Seitsemään vuoteen Sutisen toimitusjohtajuus myös jää, sillä hän ilmoitti seminaarissa luopuvansa Mustin ja Mirrin vetovastuusta lokakuun alusta alkaen. Sivu 7
• 4 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Asuntopalvelut Sörnäistenkadulle ? Kaupunkiympäristön toimialan asuntopalvelut, joka toimi osoitteessa Hämeentie 3, muutti osoitteeseen Sörnäistenkatu 1. Sörnäistenkadulle siirtyivät asumisoikeusja Hitaspalvelut sekä korkotukilainaja investointiavustushakemuksiin liittyvät palvelut. Puhelinnumerot ja postiosoite säilyvät ennallaan. Vuokra-asuntoa hakevia neuvotaan edelleen Stadin asuntojen neuvontapisteessä, joka osoitteessa Itämerenkatu 3. Kaupunkiympäristön toimiala on aloittanut asiakaspalvelun kehitystyön, joka tuo mukaan muitakin muuttoja ja uudistuksia syksyn aikana. P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18 Yleisönosasto Runopalsta Mantere Elämän matkalla Moni ihminen kantaa mukanaan taakkaa raskasta elämän matkallaan. Toki itsekin siihen voi vaikuttaa elintavoillaan teoillaan toimillaan. Ote reipas ja iloinen elämään, tie on silloin kulkea helpompaa. Pitää nauraa jos ja kun naurattaa. Saa laulaa jos laulattaa. Pitää itkeä jos itkettää, saa iloita jos iloittaa. Hyvä ohje meille kaikille. Sopii hyvin elomme matkalle. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Vapaa lintu häkissä. Kommunistin ideologia kapitalistin takaraivossa: Materia vapauttaa. Mutta ei se sitä tee. Kimmo Mantere Liu Xiaobo Joukkoliikennemylläkkä sen kun lisääntyy L iikenne on kasvanut Helsingin seudulla sekä henkilöautoliikenteessä että erityisesti joukkoliikenteessä. Helsingin keskustaan suuntautuva autoliikenne on vähentynyt tuntuvasti, mutta junalla, metrolla ja pyörällä keskustaan matkustavien määrä on kasvanut. Joukkoliikenteen käytön kasvu on myönteinen asia, sillä voimakkaasti kasvavan kaupunkiseudun liikenteen on tukeuduttava joukkoliikenteeseen, erityisesti raideyhteyksiin, sanoo johtaja Tatu Rauhamäki Helsingin seudun kauppakamarista. Henkilöautojen ja muiden kevyiden ajoneuvojen määrä on seudun pääteillä kasvanut tällä vuosikymmenellä keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Vaikka Helsingin rajan ylittävän liikenteen ajoneuvomäärä lisääntyi 12 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2016, niin kantakaupungin rajalla määrä vähentyi samaan aikaan 8 prosenttia ja Helsingin niemen rajalla 18 prosenttia. Sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä on nakerrettu yksittäisillä päätöksillä ilman, että samalla olisi selvitetty perusteellisesti niiden kokonaisvaikutusta keskustan saavutettavuuteen, vetovoimaan ja vaikutuksiin, kuten esimerkiksi ostokäyttäytymiseen. Näillä päätöksillä Rauhamäki viittaa niin yleiskaavan kaupunkibulevardeihin, Hämeentien sulkemiseen läpiajoliikenteeltä, Laajasalon raitiotieyhteyden aiheuttamiin muutoksiin Kaivokadulle, mahdolliseen kävelykeskustan laajentamiseen ja viimeisimpänä vielä ehdotukseen nopeusrajoitusten alentamisesta kautta linjan. Nämä kaikki yhdessä heikentävät ydinkeskustan saavutettavuutta dramaattisesti. Seudun viime vuosien väestönkasvu 1,3 prosenttia vuodessa sekä työllisyyden kääntyminen nousuun ovat vaikuttaneet voimakkaasti liikenteen kasvuun. Liikenteen volyymin voi ennakoida kasvavan, joten joukkoliikenteen ohella henkilöauton rooli on tärkeä vielä pitkään. Pohjois-Haagan aseman ympäristön rakentaminen alkaa Etelä-Haagan sankarihautojen kivet puhdistetaan ? Hautakivet ovat kunnostettavina lokakuun loppuun asti. Marmoriset kivet puhdistetaan ja tekstit kullataan. Kivissä olevat sammalet ja jäkälät poistetaan. Kivet palautetaan paikoilleen lokakuun loppuun mennessä. Etelä-Haagan sankarihaudat Sankaritiellä ovat Helsingin kaupungin hoidossa. Sankarihaudat ovat tulleet Helsingin kaupungin hoitoon suuren alueliitoksen myötä vuonna 1946. Myös Pitäjänmäen, Munkkiniemen ja Lauttasaaren sankarihaudat ovat Helsingin kaupungin hoidossa. Kivet ovat keskenään eri kokoisia ja kunnoltaan vaihtelevia. Huolellisesta entisöintityöstä huolimatta kiveen pinttyneitä jälkiä voi pinnoille edelleen jäädä. Tavoitteena on kuitenkin parantaa sankarihautojen kivien yhteneväisyyttä ja ulkonäköä. Erilaisilla kirjasintyypeillä tehdyt nimikaiverrukset asettavat haasteita kultaukselle. Entisöidyt muistokivet palautetaan haudoille niin, että hautapaikat ovat valmiit lokakuun loppuun mennessä. Ensi keväänä kohennetaan myös kasvillisuutta, mm. pensasaita uusitaan. ? Helsingin kaupunki aloittaa Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan aseman ympäristön ja Schildtinpolun seudun perusparannustyöt. Kunnostettaviin katualueisiin kuuluvat Schildtinpolun lisäksi ratasillan alapuolinen alue, Ropokuja, Pennikuja, Kaupinmäenpolku sekä Kaupintien alikulku ja alikulun lännen puoleinen alue Rakentaminen on luonteeltaan nykyisten katualueiden uudelleen rakentamista. Kadut päällystetään pääosin kiveyksellä. Pyörätie asfaltoidaan. Alueella on paljon tukimuurirakenteita ja portaita, jotka korjataan. Osa tukimuurija porrasrakenteista poistetaan ja korvataan istutetuilla luiskilla. Kaiteita ja käsijohteita uusitaan. Koko rakennusalusalueella istutuksia uusitaan. Osa puista poistetaan ja korvataan uusilla. Alueen valaistusta uusitaan. Uuden pylväsvalaistuksen lisäksi uuteen tukimuuriin ja kunnostettaviin portaisiin asennetaan kaidevalaistus. Kaupintien alikulun valaistusta parannetaan. Aseman siltarakenteisiin kohdistetaan valaistuskuvio. Tämän vuoden aikana rakennustyöt aloitetaan Schildtinpolulta. Ensi vuoden aikana rakennetaan aseman ympäristöä ja muureja. Rakennustyöt valmistuvat syksyllä 2018. Pahoittelemme työstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Tallink Siljalle MSC-sertifikaatti ensimmäisenä laivayhtiönä maailmassa ? Tallinkin ja Silja Linen Suomesta lähteville risteilylaivoille on myönnetty ensimmäisenä laivayhtiönä maailmassa MSC:n jäljitettävyyssertifikaatti. Vastuullisesti pyydetyn kalan ja äyriäisten MSC-sertifiointi on jatkoa Tallink Siljan kestävää kehitystä tukevalle työlle. Tallink-konserni on yksi Itämeren alueen suurimmista matkustajaja rahtiliikennevarustamoista. Tallink Siljan Suomesta lähtevälle viidelle risteilylaivalle myönnettiin MSC:n jäljitettävyyssertifikaatti syyskuun alussa. Sertifioidut laivat ovat Silja Serenade, Silja Symphony, Baltic Princess, Galaxy ja Silja Europa. Sertifikaatin piirissä ovat aluksi katkarapuja sillituotteet. Näillä laivoilla käytetään vuosittain noin 22 000 kiloa sillejä ja 160 000 kiloa katkarapuja. Sertifioinnin myötä Tallink Siljan asiakkaat voivat varmistua, että ravintoloissa sinisellä MSCympäristömerkillä merkityt tuotteet ovat peräisin kestävästä kalakannasta ja että kalastuksessa on käytetty vastuullisia pyyntimenetelmiä. – Tallink Silja pyrkii noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja ohjaamaan asiakkaitaan tekemään vastuullisia kalavalintoja. MSC on maailman luotettavin ympäristösertifikaatti vastuullisesti pyydetylle kalalle, joten laivoillemme toteutettava jäljitettävyyssertifiointi on luonnollinen edistysaskel vastuullisuustyössämme. Tarkoituksenamme on saada tulevaisuudessa MSC-sertifikaatti kaikille Itämerellä liikennöiville laivoillemme, kertoo viestintäjohtaja Marika Nöjd Tallink Siljalta. – On hieno uutinen, että Tallink Siljasta tuli maailman ensimmäinen MSC-sertifioitu laivayhtiö. Esimerkillään se kannustaa kalastusteollisuutta ja muita yrityksiä vastuullisiin toimintatapoihin. Kalakantojen kestävyys, valtamerien hyvinvointi ja ruokaturva ovat esimerkiksi YK:n uuden kehitysagendan tärkeimpiä teemoja ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme yritysten sitoutumista vastuullisesti pyydetyn kalan käyttöön, sanoo MSC:n Suomen edustaja Janne Posti. Tallink Silja on tehnyt WWF Suomen kanssa yhteistyötä jo yli viidentoista vuoden ajan ja laivojen kalahankinnat on tehty WWF:n Kalaoppaan suositusten perusteella. Kuitenkin MSC:n jäljitettävyyssertifiointi on selvä askel eteenpäin kalahankintojen vastuullisuudessa, sillä se varmistaa tuotteiden jäljitettävyyden aina vastuullisesti toimivaan ja sertifioituun kalastusyritykseen saakka. – Globaalisti kalakantojen tilanne on todella huolestuttava ja WWF suositteleekin, että tuontikalojen kohdalla kauppojen ja ravintoloiden tulisi siirtyä MSC-sertifioituihin vaihtoehtoihin. Tallink Siljan toimiminen kalatuotteiden vastuullisuuden pioneerina maailman laivaja risteilysektorilla on todella hieno avaus, toteaa WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Järki hoi – äly älä jätä 30 km/h? ? Liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä, kun nyt olette laskemassa nopeusrajoituksia Helsingissä, perusteena liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien vähentäminen. Kertokaa, miten Helsingin liikennekuolemien kehitys on kulkenut viimevuosina ? Helsingin keskustassa liikenteen nopeus ei juurikaan nouse edes 30 km/h. Kaupungin kadut ovat sitten tulevaisuudessa eri liikennenopeuksilla, ketä se palvelee? Laittaisitte liikennevalot toimimaan , edes jotenkin järjellisesti. Sekä katujen remontteihin täydet työpäivät. Kun on liikenteessä niin huomaa, että työntekijöitä ei näy työmaalla kello 15.00 jälkeen. Koneet seisovat ja työt on lopetettu. Kesäaikaan voisi tehdä töitä vaikka vuorossa, että kadut ja tiet saataisiin kuntoon ennen talvea. Mitä olette miettineet pyöräilijöille, jotka päästelevät , jopa jalkakäytävillä, suuremmilla nopeuksilla, kuin 30km/h? Mitä tälle porukalle aiotte tehdä? Ritva Vilen Hämeentie 7
• 5 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Petteri Koposen elämäkerta on julkaistu ? Suomalaisen koripalloilun kovimpiin tähtiin kuuluvan Petteri Koposen elämäkerta on julkaistu. Koripallomaajoukkue Susijengin pitkäaikaisen tiedottajan, tietokirjailija Hippo Taatilan kirjoittama kirja Petteri Koponen – Malmin jääräpää kertoo elävästi ja viihdyttävästi seitsenkertaisen vuoden koripalloilijan ja Susijengin monivuotisen kulmakiven tarinan. Petteri Koposen ura huippukoripalloilun parissa hakee Suomessa vertaistaan. Koponen on Suomi-koripallon kiintotähti, jonka uran värikkäät vaiheet ovat vieneet miehen Malmin palloiluhallilta aina kansainvälisille pelikentille ja Suomen miesten koripallomaajoukkueen, Susijengin luottopelaajaksi. Susijengin pitkäaikaisen tiedottajan, tietokirjailija Hippo Taatilan kirjoittama kirja Petteri Koponen – Malmin jääräpää on värikäs ja yksityiskohtainen henkilökuva pelaajasta, jonka kaikki tuntevat mutta jonka henkilöhistorian vaiheet ovat suurelle yleisölle vielä pitkälti hämärän peitossa. Kirja käy läpi Koposen uran niin Suomessa kuin eurokentillä, Suomen mestaruudet, Eurocupin mestaruuden ja vuoden 2007 NBA-varauksen. Hippo Taatila (s. 1981) on uskontotieteestä väitöskirjaa työstävä akateeminen sekatyöläinen ja Susijengin pitkäaikainen tiedottaja, joka isännöi vuosina 2015–2016 suosittua Koripalloelämää-blogia. Aiemmalla kirjallisella urallaan Taatila on muun muassa kääntänyt mystikko G. I. Gurdjieffia suomeksi, kirjoittanut romaanin vanhemmuuden mustasta aukosta ja kronikoinut rockyhtye YUP:n historian koviin kansiin. Stadin silakkamarkkinat täyttävät Kauppatorin ? Viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita vietetään 1.–7. lokakuuta Helsingissä. Kauppatori, Kolera-Allas ja Lyypekinlaituri täyttyvät kalastajista, syyssesongin herkuista, musiikista ja kokoperheen ohjelmasta. Silakkamarkkinat ovat avoinna sunnuntaista perjantaihin 1.–6. lokakuuta klo 7–19 ja lauantaina 7. lokakuuta klo 7–15. Silakkamarkkinoiden sydän ovat kymmenet kalastajat, jotka rantautuvat Kauppatorille viikon ajaksi. Veden kielelle nostattavat perinteiset maustesilakat sekä kirjava valikoima silakkamarinadeja pihlajanmarjasta punapippuriin. Tämän vuoden markkinoilla on mukana 30 kalastajaa, joista puolet saapuu Kauppatorille veneellä ja puolet myy silakkaa mökeissä. Omia saaristolaisherkkujaan tarjoilevat torilaitureilla myös perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga, Valborg ja Joanna Saturna. Ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa toritanssit, elokuvailta, silakkapyöräilyä, Instawalk-valokuvakävelyä ja kalastusta. Sosiaaliasiamies tavattavissa leipäjonoissa ? Sosiaaliasiamies Sari Herlevi tapaa yhdessä jalkautuvan sosiaalityön sosiaalityöntekijä Teija Tanskan ja sosiaaliohjaaja Galina Säypön kanssa Myllypuron ja Hurstin elintarvikejakeluihin jonottavia syksyn aikana. Sosiaaliasiamieheltä voi kysyä sosiaalipalvelujen asiakkaan oikeuksista. Hän neuvoo ja tarvittaessa avustaa kun asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa. Sosiaaliasiamies neuvoo sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon palveluista kuten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kotihoito, vammaispalvelut sekä asumispalvelut. Puustoa karsitaan sähkölinjojen läheisyydestä ? Helen Sähköverkko parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja turvallisuutta karsimalla puustoa sähkölinjojen läheisyydestä yhteensä noin 100 kilometrin matkalta talvikauden 2017–2018 aikana. Karsinnat alkavat ItäHelsingistä Itäväylän eteläpuolelta Kulosaaren ja Salmenkallion väliseltä alueelta lokakuussa 2017 ja kestävät aina joulukuun 2017 loppuun. Joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 väliseksi ajaksi karsinnat siirtyvät Keskija Pohjois-Helsinkiin Itäväylän ja Vantaanjoen väliselle alueelle. Helmikuun 2018 ja huhtikuun 2018 välisenä aikana puustoa karsitaan läntisessä ja eteläisessä Helsingissä. Alue rajoittuu idässä Vantaanjokeen, lännessä ja etelässä kaupungin rajoihin. Johtojen ympäriltä poistetaan oksat ja puunrungot siten, etteivät ne vahingoita johtoja. Myös oksat johtojen päältä poistetaan, jotta ne eivät lumikuorman vaikutuksesta taivu johtojen päälle. Oksia karsitaan myös liittymisjohtojen läheisyydestä ja asukkaiden tonteilta. Helen Sähköverkon karsinnat toteuttaa Suomen Energia-Urakointi yhteistyössä ammattitaitoisten metsureiden kanssa. Ohita pyöräilijä vain turvallisesti ? Maantielle mahtuu monenlaista kulkijaa ja usein tien päällä kohdataan myös pyöräileviä. Liikenneturva kehottaa varovaisuuteen pyöräilijää ohittaessa. Hyvät turvavälit ovat kaksipyöräisenkin ohitustilanteessa elintärkeät. Liikenneturva kysyi kesällä*, miten suomalaiset kuljettajat toimisivat kuvan tilanteessa. Kaksi viidestä (43 %) oli sitä mieltä, että odottaisi keltaisen sulkuviivan päättymistä ennen ohitukseen lähtöä. Lähes puolet (49 %) ylittäisi keltaisen viivan, jottei ajaisi liian läheltä pyöräilijää. Viisi prosenttia ohittaisi pyöräilijän niin läheltä, ettei ajaisi keltaisen viivan yli. Riippumatta ohitettavasta, on ohitustilanteen oltava aina turvallinen kaikille osapuolille. Sopivan ohitustilanteen määrittelee riittävä näkemä ja ohitustila sekä kunnon turvavälit ohitettavaan. Jos ohitusta ei voida tehdä turvallisesti, on jäätävä ajamaan pyöräilijän taakse riittävän etäälle, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen. Maantiellä pyöräilijän paikka on pientareella tai niin lähellä tien oikeata reunaa kuin on turvallista. Autoilevan kannattaa huomioida, että tiellä ei aina ole piennarta. Pengermä voi lähteä heti kaistaviivasta uppoamaan ojaan ja reunassa voi olla routareikiä, tärinäraitaa tai nimismiehen kiharaa. Pyöräilijälle turvallisin ajolinja voi siis hyvinkin kulkea keskemmällä ajokaistaa, mikä on auton ratissa otettava huomioon. – Näin syksyn edetessä ja iltojen pimetessä pyöräilevän kannattaa muistaa kurkata pyörän heijastimet sekä etuja takavalot kuntoon, etenkin jos matka vie maantien varteen, Karvonen kertaa. Tee ohituksesta turvallinen turvaväleillä Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että autotiellä ajavan pyöräilijän ohittaminen alle 1,5 metrin etäisyydeltä on joko erittäin vakava tai vakava rikkomus. – Leveyssuunnassa turvallista ohittamismatkaa on vaikea määritellä tai liikennetilanteessa arvioida metreissä. Turvallinen etäisyys riippuu paljon ajonopeudesta ja ajoneuvon koosta. Ohittavan ajoneuvon ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään – etenkin isompien ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kohdalla. Yksiselitteisintä on kääntää rattia reilusti ja toteuttaa ohitus viereisen kaistan puolelta”, Karvonen pohtii. – Turvaväli ohitettavaan on muistettava säilyttää myös ennen ja jälkeen ohituksen. Eli autolla ei ajeta liian liki polkevan takimmaista kurakaarta tai palata omalle kaistalle etupyörää hivellen. Pyörällä pääsee yllättävänkin kovaa, joten polkijan nopeus on huomioitava ohitettaessa, Karvonen jatkaa. Maanteillä pyöräilevät kaikki ja kaikenikäiset. Satulassa voi olla iäkkäämpi polkija tai lapsi. Karvonen kannustaakin malttiin ja muistamaan, että hetkellinen hitaampi vauhti ei hidasta matkaa juurikaan. Vinkit viiden pisteen ohitukseen, katso myös vinkkianimaatio: • Ohita pyöräilijä vain, kun voit tehdä sen turvallisesti. • Muista riittävä turvaväli ennen ja jälkeen ohituksen – etenkin, jos kuljetat auton ja perävaunun yhdistelmää. • Huomioi, että ohitat kevyttä kaksipyöräistä. Pidä reilu turvaväli myös sivusuunnassa – pelkkä ilmavirta voi saada pyörän heittelehtimään. Selkeintä on ohittaa siirtymällä kokonaan vastaantulevien kaistalle. • Jos turvallista ohituspaikkaa ei ole, älä lähde ohitukseen, vaan aja pyöräilijän perässä, kunnes voit tehdä ohituksen turvallisesti. • Muista, että pyöräilijä voi joutua ajamaan keskemmällä tietä routareikien tai pientareen puuttumisen takia. kuva: Nina Mönkkönen Helsingin suurin Lidl avasi ovensa Neljännellä linjalla ? Helsingin tiheimmin asutun alueen ruokakauppatarjonta laajentui torstaiaamuna 21.9., kun Lidl avasi uuden myymälän Kalliossa Neljännellä linjalla. Täyden valikoiman Lidl-myymälässä asiointia helpottavat leveät käytävät ja parkkihalli. Neljännelle linjalle Porthaninkadun ja Hämeentien väliin avautui torstaina 21.9. yksi Suomen suurimmista Lidl-myymälöistä. Myyntipinta-alaa kalliolaisten uudessa lähi-Lidlissä on noin 1600 m2, kun Lidl-myymälän tavanomainen koko on noin 1200 m2. Läheiseen Sörnäisten myymälään verrattuna tilaa on ruhtinaallisesti, ja Neljännellä linjalla myynnissä onkin myös käyttötavaraa, jota ei muun muassa Citycenterin ja Sörnäisten myymälöissä tilanpuutteen takia ole. – Monet asiakkaat kertoivat tänään, että ovat odottaneet tämän Lidlin avautumista ihan hirveästi. Lähistöllä ei ole vastaavaa isompaa ruokakauppaa, ja täällä onnistuu myös koko perheen viikko-ostosten tekeminen, iloitsee myyntipäällikkö Malin Häikiö. Erikoisuutena myymälän paistopisteen valikoimaan kuuluvat tavanomaisten leipien, sämpylöiden, välipalojen ja makeiden herkkujen lisäksi myös lämpimänä myytävät Lidl to go -tuotteet, joiden myyntiä testataan parhaillaan muutamassa myymälässä. Tarjolla on muuan muassa hampurilaisia ja wrappeja. Neljännen linjan myymälä on toteutettu kivijalkaan, jossa on tehty mittavat muutostyöt tilan muuntamiseksi päivittäistavarakaupaksi. Julkisivun alkuperäiset ruutuikkunat säilytettiin ja talon historia eri aikoina tuotiin myymälän seinille valokuvien kautta. Myymälän alakerrassa Lidlin asiakkaiden käytössä on pysäköintihalli, jossa on myös perheparkkipaikkoja. Neljännen linjan myymälä on Suomen 166. Lidl-myymälä. Myymälä työllistää noin 30 kaupan alan ammattilaista, ja myymäläpäällikkönä toimii Mari Tonteri. Myymälä sijaitsee osoitteessa Neljäs linja 3, Helsinki ja se on avoinna arkisin ja lauantaisin klo 7–22 sekä sunnuntaisin klo 10–22.
• 6 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu ? Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www. helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Arkimessu ke 4.10. klo 18. Hartikainen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30– 17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Tie lähemmäksi sinua pe 6.10. klo 17.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tarjolla pizzaa, parisuhdetta ja pianomusiikkia. Tule yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhteen iloja ja suruja yhdessä toisten kanssa! Parisuhteen vuorovaikutuksesta alustaa perheneuvoja Pekka Vaaramo. Musiikista vastaa pianisti Tiia von Hellens. Messu su 8.10. klo 11, Leo Glad, Kaisa Sidoroff. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa. Messu su 15.10. klo 11 Jouni Hartikainen, Mirjam Kyrönseppä. Merimieskirkkopiiri ma 16.10. klo 14 päätykamarissa. Vieraana viestintäpäällikkö Marko Toljamo Suomen Merimieskirkko ry:stä. Lähimmäispalvelun peruskurssi la 14.10. klo 1115 Munkkivuoren seurakuntasalissa Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Haluatko tavoittaa yksinäisiä vanhuksia? Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittautuessasi mainitse mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittautumiset pe 6.10. mennessä diakoni Heli Erkkilä p. 09-2340 5158. Rovastikunnallinen sururyhmä ti 7.11.–12.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mia Salmio p. 09 23405128. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16–18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa syys-lokakuussa kirkossa. La 7.10. klo 16: Protestanttisuus eilen ja tänään: Protestoivatko protestantit kaikkea vastaan? La 21.10. klo 16 Protestanttisuus tänään ja huomenna: Tarvitaanko yhä protestantteja? Luennot pitää ja paneelia johtaa dosentti, TT, FT Risto Jukko. Jokainen luento kestää noin tunnin. Luennon jälkeen mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Yleisö pääsee osallistumaan myös paneeliin. Tilaisuuksien jälkeen tarjolla kahvia kirkon aulassa. Vapaaehtoinen kahviraha Munkkiniemen seurakunnan lähetystyölle. La 28.10. klo 16 Paneelikeskustelu: Mitä reformaatio on merkinnyt Suomelle? Paneelissa käsitellään reformaation vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, yhteiskuntaan, oikeuslaitokseen ja kirkkoon. Paneelissa mukana: hallitusammattilainen Eija-Riitta Korhola, professori emeritus Mikael Hidén, toimittaja, kirjailija Minna Lindgren kirkkoneuvos emeritus, dosentti Risto Cantell. Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin kerran kuukaudessa klo 18-20, kokoontumiskerrat 24.10., 21.11. ja 12.12. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5-8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Enkeli kahvilassa ? Alakuloisena aamuna kohtasin enkelin. Olin poissa tolaltani ja eksynyt normireitiltäni kahvilaan, jossa istuin hautoen murentunutta maailmankuvaani ja kadonnutta toivoani. Elämä oli juuri koetellut oikein kunnolla. Siinä synkissä mietteissäni yhtäkkiä kuulin nimeni. Vilkaisin ylös, ja kas, edessäni seisoi enkeli. Universumin huumoriako lie alleviivata asiaa oikein korostuskynällä – enkeli nimittäin oli ottanut kirjailija Esko Miettisen hahmon. Tämä ystäväni oli viimeksi julkaissut kirjan enkelien historiasta Suomessa. Nyt hänkin poikkesi hetkeksi reitiltään ja istahti kuuntelemaan asiaani. Hän tunnisti kokemukseni ja antoi hyvän neuvon, jota sittemmin noudatinkin ja aloin taas löytää tietä eteenpäin. Ei tämä ole ollut ainoa kerta, kun olen kohdannut enkelin. Toisinaan ne ovat näyttäneet tutuilta, mutta toisinaan niitä on tullut vastaan myös aivan tuntemattoman ihmisen hahmossa. Aina ne kuitenkin ovat osuneet tilanteeseen, jossa jokin niiden sanoma lause tai teko on tuntunut osuvan sisimpäni kipeään ongelmaan ja antanut minulle voimaa. Tietenkin olen alkanut myös miettiä, olenko joskus itse onnistunut olemaan enkeli jollekulle. Ainakin olen ihan tietoisesti yrittänyt olla. Enkelin kohtaaminen on nimittäin niin voimaannuttavaa, että sitä kokemusta tahtoo jakaa eteenpäin. Mutta enkelinä saattaa olla myös aivan tietämättään. Ja se lienee paras tapa, koska silloin ei ehdi ihastella omaa enkelimäisyyttään, joka kovin helposti korostuu tekopyhyydeksi. Erityisen tärkeää minusta on, että lapset kaikkialla törmäävät enkeleihin. Yksikin kohtaaminen enkelin kanssa voi pelastaa pienen ihmisen, jonka maailma on vasta rakentumassa. Se voi antaa hyvän suunnan, sytyttää toivon, synnyttää omanarvontunnon, hipaista rakkauden jäljen, joka kantaa. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 40 MA 2.10. Valio TI 3.10. Raimo KE 4.10. Saija, Salla TO 5.10. Inka, Inkeri PE 6.10. Pinja, Minttu LA 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta SU 8.10. Hilja VIIKKO 41 MA 9.10. Ilona TI 10.10. Aleksis Kiven päivä, Suomalaisen kirjallisuuden päivä Aleksi, Aleksis KE 11.10. Otso, Ohto TO 12.10. Aarre, Aarto PE 13.10. Tanja, Taina, Taija LA 14.10. Elsa, Elsi, Else SU 15.10. Helvi, Heta Olla nuori on suuri ja velvoittava lahja, mutta ei sinänsä ansio, josta kannattaisi ylpeillä. Rolf Nevanlinna (1895-1980) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Elinsiirron saanut Suomessa jo 500 lasta ? Helsingin Lastenklinikalla tehtiin syyskuussa elinsiirto viidennelle sadalle lapsipotilaalle. Vuosittain elinsiirtoja tehdään lapsille 15–25. Hyks vastaa valtakunnallisesti aikuisten ja lasten elinsiirroista. Elinsiirron saavista lapsipotilaista 30 % tulee Hyksin erityisvastuualueelta; muiden yliopistosairaaloiden vastuualueilta tulee 70 % potilaista. Vuonna 2016 siirtoleikkauksia oli 21, joista munuaisensiirtoja oli 14, maksansiirtoja 3 ja sydämensiirtoja 4. Lapsille tehdään myös keuhkonja suolensiirtoja, joiden tarve on kuitenkin vähäinen. Runsaalle kymmenelle lapselle on samanaikaisesti siirretty sekä maksa että munuainen hyvin tuloksin. Suomalaisista munuaisensiirtolapsista 10 vuoden kuluttua on elossa 95 % ja munuaisensiirtotulokset ovatkin eurooppalaisessa vertailussa huippuluokkaa. Maksanja sydämensiirroissa eloonjäämisosuus on noin 70 %, mikä on myös korkeaa kansainvälistä tasoa. Elinsiirtoon liittyvän anestesia-, leikkausja jälkihoidon sijoittaminen valtakunnallisesti yhteen yksikköön Lastenklinikalle on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tämä turvaa joustavan yhteistyön aikuisten siirtoyksiköiden kanssa. Alkuvaiheen jälkeen potilaiden voinnin ja lääkityksen seurannassa keskeistä on oman yliopistosairaalan ja Lastenklinikan yhteistyö. Elinsiirtojen viimeaikaisina kehitysaskelina voidaan pitää sydämenja munuaisensiirroissa ABO-veriryhmärajojen ylittämistä, jolla edesautetaan siirteiden saamista ja odotusaikojen lyhenemistä. Lastenklinikalla on toistaiseksi tehty neljä ABOi-sydämensiirtoa, jotka ovat sujuneet hyvin. Hyljinnänestolääkkeiden käytössä sekä infektioiden ja hyljintäreaktion diagnosoinnissa on myös edistytty, minkä ansiosta siirteet toimivat aikaisempaa peremmin. Elinsiirteiden turvaaminen Suuri osa lasten elinsiirteistä saadaan aivokuolleelta aikuisluovuttajalta, mutta noin puolessa lasten munuaisensiirroista luovuttajana toimii isä tai äiti. Toisen munuaisen luovuttaminen on turvallista eikä aiheuta luovuttajalle ongelmia. Elinsiirteiden luovutustoiminta edellyttää Hyksin elinsiirtotoimiston ja keskussairaaloiden tehokasta yhteistyötä. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tärkeää, kun lapsipotilaalle haetaan siirrettä kiireellä. Suomalaisilla on myönteinen asenne elinsiirtoihin, mitä potilasjärjestöt pyrkivät tiedottamisen kautta tuomaan esille. HYKS Lasten ja nuorten sairaudet hoitaa potilaita lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian aloilta. Potilaita on vuosittain yli 60 000. Valtakunnallisten hoitovastuiden lisäksi HYKS:ssä hoidetaan erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia kaikkialta Suomesta. Elinsiirtopotilaat hoidetaan jatkossa uudessa lastensairaalassa, jonka toiminta käynnistyy syksyllä 2018. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi ? Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa. Sisäministeriö määräsi liputuksen ensimmäisen kerran Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 1.10.2016. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa mm. kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä, sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia.
• 7 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kasteiseen Munkinpuistoon nousee usein aamu-usvaa. Kaupungin perinteinen kesäkukkaistutus entisen Kadettikoulun edessä. Tiilimäenlehto keväällä. Vuoden liikemies ilmoitti yllättäen luopuvansa vetovastuusta ? Sutinen keskittyy jatkossa hallitustyöhön yli kymmenessä yrityksessä, joiden hallituksissa hän istuu. Musti ja Mirri on yksi niistä. – Jään myös omistajaksi. Mielestäni 5-7 vuotta on optimaalinen aika näissä hommissa. Johtajan pitää uskaltaa uudistua. Vakuuttavat luvut Sutisen aika Mustissa ja Mirrissä on ollut vauhdikas. Yhtiön liikevaihto on kasvanut 20-30 prosentin vuosivauhtia ja syyskuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihtoa kertyi noin 170 miljoonaa euroa. Myymälöiden määrä on noussut 90:stä 255:een, joista vajaat sata on franchising-yrittäjien hallussa. Myymälöitä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi yhtiö on laajentanut liiketoimintaansa eläinlääkäriasemiin. Vuoden liikemies –valinnan tehnyt raati vakuuttui erityisesti Sutisen työhistoriasta, vahvasta strategisesta osaamisesta ja uskalluksesta tehdä asioita toisin. Raati kiinnitti myös huomiota siihen, että Musti Mirri on yksi harvoista suomalaisista kuluttajatuotteita myyvistä yrityksistä, jotka ovat onnistuneet laajentamaan menestyksekkäästi ulkomaille. Valintaraatiin kuului edustajia Suomen Liikemiesyhdistyksen lisäksi Aalto-yliopistosta ja Kauppalehdestä. Suomen liikemiesyhdistyksen juhlaseminaarissa jaettiin myös kaksi 5 000 euron stipendiä Aalto-yliopiston opiskelijoille. Kasper Suomalainen palkittiin yrittäjyyden edistämisestä. Hän on tehnyt työtä muun muassa Startup Saunan kasvattamiseksi. Toinen stipendin saajista oli Jenni Säilä. Säilä palkittiin diplomityöstään, jossa hän tutki suuryritysten innovaatiojohtamista. Toimelasta Tiilimäenlehtoon – Munkkiniemen puistoja osa 2 ? Puistoja voi tarkastella ja lähestyä monelta kannalta. Ne liittyvät esimerkiksi luontosuhteeseen, virkistykseen, hyötyyn, kaupunkikuvaan ja estetiikkaan. Puistoilla on oma historiansa. On monien toimintojen puistoja ja toisaalta pieniä tunnelmapuistoja. Ne kaikElokuiset sadonkorjuumyyjäiset Toimelan puutarhoilla. Kivitorpan pajarakennuksen perustukset Kivitorpan puistossa. Taustalla Munkkiniemen yhteiskoulu. Lukurauha Lokkalanlehdossa. ki elävät vuorokaudenja vuodenaikojen kierrossa. Viiden hehtaarin puutarha Rakuunantien ja Pikku Huopalahden välistä löytyy itäisen Munkkiniemen melko laaja, osittain metsäinen puisto. Sen ytimessä sijaitsee Toimelan puutarha, josta Toimelan setlementti on saanut alkunsa. Setlementtiliike tekee sosiaalista työtä tukemalla yksilöiden elämänhallintaa yhteisöllisiä arvoja korostaen. Nykyään Toimelan setlementti ylläpitää myös kansalaisopistoa. Toimelan puutarhaviljely alkoi Munkkiniemessä jo vuonna 1936. Jäsenillä on 150 pientä luomuperiaatteella viljeltävää palstaa tässä vehreässä keitaassa, lisäksi muutamia punaisia puurakennuksia. Keväästä syksyyn Toimela kukoistaa kasvun värikkäänä näyttämönä. Joka kesä järjestetään myyjäisjuhlia, jossa tarjolla on marjoja, muita satokauden antimia sekä kukkia. Kahvia ja leivonnaisia voi silloin nauttia setlementin oman soittokunnan säestyksellä. Toimela on yleistä virkistysaluetta, joten siellä voi kuka tahansa käydä muulloinkin kävelemässä kunhan ei mene itse palstoille. Väestöhälytin sirpalesuojan päällä Kivitorpan puisto laskeutuu kohti niin kutsuttuja Saharan hiekkakenttiä kahden koulurakennuksen lomitse: Munkkiniemen yhteisen pikku lampareet. Niitä on viisi kappaletta yhden isomman lammen lisäksi. Tällaisissa kalattomissa lampareissa viihtyy omanlaisensa eliöstö, josta tutkijat ovat viime vuosina olleet kiinnostuneita. Meidän aikamme avara Munkinpuisto on monipuolisessa käytössä. Sen halki kulkee vilkas kävelyja pyöräilyreitti Espoon suuntaan. On päiväkotitoimintaa leikkikenttineen ja myös koirille oma aidattu puistonosa. Kesäisenä päivänä voi nähdä sekä auringonottajia, pallonpelaajia, voimisteluryhmiä että frisbeenheittäjiä samalla kertaa. Kone Oy:n taloa muunnetaan parhaillaan asuinkäyttöön. Aivan toisenlainen tapaus on Ritolehto, Tiilimäen lopun ja Ritokalliontien alun kohdalla. Kyseessä on yksinkertaisista elementeistä koostuva ruohikkoinen aukio. Sen laidoilla on joitakin hyvin vapaamuotoisesti ryhmiteltyjä puita ja yksi siirtokivilohkare. Pieni tiilinen muuntamorakennus ei riko sopusointua. Istumapenkkiä ei Ritolehdossa ole viime vuosina ollut. 200 vuotta sitten toiminut tiilitehdas on jättänyt jälkiä Munkkiniemen nimistöön. Tiilimäenlehdon maasto nousee Laajalahdentien vierustan notkelmasta Tiilimäen rinteeseen. Notko ei ole pelkkä luonnonmuodostelma. Siitä otettiin savea tiiliruukin tarpeisiin, samoin nykyisen urheilukentän paikkeilta. Kaunista Tiilimäenlehtoa kattavat nyt kesäisin tuuheat lehvästöt. Veli-Pekka Salminen koulun ja ruotsinkielisen ala-asteen (Hoplaxskolan, luokat 1–5). Jälkimmäisen koulun takana, puiston laella, on nähtävissä vaatimaton mutta kuitenkin suojeltu muinaismuisto. Ammoisen Kivitorpan eli kartanon alustalaismökin yhteydessä ollut pajarakennus oli pystyssä vielä 1950-luvulla ja sen kivisistä perustuksista on edelleen jäänteet jäljellä. Perustieltä tai Lokkalantieltä pääsee pujahtamaan viisikulmaisen korttelin keskellä viheriöivään Lokkalanlehtoon. Tätä miellyttävää puistoa käyttävät niin lähitalojen pikkulapset kuin vanhainkodin asukkaatkin. Puiston perukoilla on kumpu, jonka uumeniin tehty sirpalesuoja antoi turvaa sotien aikana. Sisäänkäynnin matala ovi on yhä Solnantien puoleisessa päädyssä. 1970-luvulta lähtien on kummun päältä kohonnut korkeuksiin yksi Helsingin väestöhälyttimistä. Kaikille tuttu Munkkiniemen puistotie ei liikoja esittelyjä kaipaa. Se on yksi koko kaupungin komeimmista puistokaduista. Uhkeat lehmusrivistöt, raitiovaunut ja liikekadut ihmisineen ovat Munkkiniemen elämänmenon keskiössä. Lampareet ja savenottopaikka Aiemmin Pitkäniityksi kutsutulle alueelle tehtiin puistoa 1960-luvun jälkipuoliskolla. Virallinen nimi Munkinpuisto vakiintui hitaasti. 70-luvun alussa puistoon nousi Kone Oy:n iso toimistorakennus. Paikalla on mielenkiintoista historiaa varhaisemmiltakin vuosikymmeniltä. Viljelyä Pitkäniityllä on harjoitettu ainakin vielä 1950-luvulla ja siellä oli myös paikallinen vedenottamo. Viemärivesiä johdettiin niityn kautta suoraan Isoon Huopalahteen. Tämän vaiheen perua ovat Munkinpuiston reunami
• 8 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Syyskuun kulttuurikierros ? Emma Pihkala lopetti kauniin lauluhetkensä ”Niin kauan kuin elän”–kappaleeseen pianolla säestäen Richardinkadun vanhan kirjaston 135v–juhlapäivänä. Hänen kanssaan musisoivat Mikko Helenius, bandoneon ja piano ja Antti Vuori, kitara. Uuden, heleästi tulkitsevan helsinkiläisen laulaja-lauluntekijän teema oli ”Näin sen, koin. Lauluja siitä mikä olisi voinut olla totta”. Hetki toi esiin uusia vahvoja ja herkkiä lauluja rakkaudesta ja kaipauksesta. Ne ammentavat ilmaisunsa eletystä elämästä ja eri musiikkityyleistä, esimerkiksi jazzista, popmusiikista, klassisesta musiikista ja kansanmusiikista. Konsertin jälkeen Pihkala sanoi, että sai voimaa yleisöstä: – Ehkä nämä ovatkin yhteisiä lauluja, minä vain nostan esiin jo olemassa olevaa ja kaikille yhteistä ihmisyyteen kuuluvaa nimeämätöntä tai nimettyä kaipausta. Uuden oopperan vuosi Sopraano Laura Pyrrön ja pianisti Tiina Korhosen liedkonsertti Finlandia-talon Helsinki-Salissa nosti esiin suomalaisia tunnelmia. Kuulimme musiikkia mm. Jean Sibeliukselta, Leevi Madetojalta, Oskar Merikannolta, Fredrik Paciukselta ja Erkki Melartinilta. Pyrrö on esiintynyt useimpien Suomen kaupunginorkestereiden solistina sekä ulkomailla. Helsingin Koominen Ooppera juhli kesällä yksivuotista taivaltaan, tiiviisti työn äärellä. – Kulunut vuosi on kerta kaikkiaan ylittänyt kaikki odotukseni. Hurja työmäärä takana, ja suuri kiitos kaikille, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi, johtaja Laura Åkerlund sanoo. Ensimmäisen vuotensa aikana Koominen Ooppera järjesti yhteensä 13 esitystä, joiden täyttöaste on ollut 70%. Brittiläisen Vixen–draamamusikaalin tuominen Brunon konepajaan oli vahva suoritus. Saarikoskea moniulotteisesti – Elämä on ihmiselle annettu, / jotta hän tarkoin harkitsisi, / missä asennossa tahtoo olla kuollut, / harmaita taivaita kulkee yli, / tähtitarhoja riippuu ja maa tulee suuhun kuin leipä, nuori Pentti Saarikoski kirjoitti v. 1959 ”Runot ja Hipponaksin runot” – kokoelmassaan. Ismo Luimula on eläkkeellä oleva SAK:n ekonomisti, joka taloustilastojen lisäksi tai ehkä sen vastapainona harrastaa runon lausuntaa, Toimelan ryhmässä ja muuten. Saarikosken runoista hän kiinnostui jo 60-alkupuolella. – Yksittäinen runo ”Yksitoista kerrosta” vei heti mukanaan ja siitä eteenpäin ajattoman ja mitä ajankohtaisimman teeman ”Mitä tapahtuu todella” –kokoelmaan, edelleen ”Kuljen missä kuljen” ja tietenkin ”Ääneen” – julistusrunoihin. Niitä jotkut lyriikan teoriaherrat turhaan aliarvostavat. Tiarnia-trilogiassa lopulta upealla tavalla huipentuu ja näkyy kaikessa moniulotteisuudessaan P.S:n herkkyys, lukeneisuus, lahjakkuus, hänen suuri runoilijuutensa, hän kertoo lehdelle. Jätkäsaaren ja Richardinkadun kirjastoissa oli syyskuulla runoilijan syntymän 80v–juhlavuoden lyrikkaa ja proosaa 1958–83 hetki, jossa Simo Katramo säesti bassolla Luimulan hyvin eläytyvää ja ironista Eijakaija Sipon ohjaamaa runolausuntaa. Yksi keskeinen sanoma on ”Alue”– kirjasta (1973): – Jokaisella on tästä lähtien tämänsä / johon hän täällä on sidottu. / Mitään ei vaihdeta enää. / Ei se on tullut mahdottomaksi. / Sitä ei ole kielletty lailla / koska se on tullut mahdottomaksi. / Sitä ei ole ruvettu paheksumaan / koska se on tullut mahdottomaksi. / Tästä lähtien täällä on jokaisella / tämänsä josta hän pitää kiinni. Liikekieli uudistuu vahvana Koreografi Susanna Leinonen on tunnettu vahvasta fyysisestä, raajojen joustavuutta ja liikkeiden loppuun viemistä korostavasta liikekielestä, tarkasti hiotuista yksityiskohdista ja huimaavan kauniista visuaalisuudesta. Aiemmin hän yhdisti tehokkaasti livetanssia lavalla ja hidastettua videokuvaa autotallista tai kentällä. Uudessa ”Dreams of Replay” –teoksessa rap-artisti Kasperi Laineen säveltämä musiikki ja Leinosen liikkeellinen kerronta vie katsojan ajatuksia herättävälle matkalle Aleksanterin teatterissa. Vahvempi tietoisuus toimintamme seurauksista ajaa katsomaan ajassa taaksepäin ja punnitsemaan tehtyjä valintoja, ”uusinnan unelmiin”. Leinonen rakensi uuden teoksen kuuntelemalla vanhoja materiaaleja, muistellen ja tutkien aiempien teostensa liikekieliä. Viiden naisen matka menneeseen on luonut oman ainutlaatuisen maailmansa. Minimalistinen lavastus kohtaa omintakeiset hahmot ja Kalle Ropposen valosuunnittelu viimeistelee visuaalisen vaikuttavuuden. Katsoja haastetaan katsomaan tarkemmin, ja niinhän me teemme tanssin timantin edessä. Kuningatar Michaela Kalasatamassa ”Michaela, the Queen of Fucking Everything” on koreografi ja tanssija Laura Pietiläisen sielussa kukkiva ja kasvava voimanainen. Hän ammentaa esityksiinsä universumin voimaenergioita. Tanssi, puku, musiikki, tuoksut ja korot ovat yhtä. Hahmo syntyi Zodiakin syysesitykseen Pannuhalliin noin vuosi sitten. Se valloitti meitä Merikaapelihallissa Tanssin Talon iltagaalassa. Nyt Laura Pietiläinen toi hahmon DesignArtMaja –tapahtumaan Kalasatamapuistoon, josta vastasi Gruppen Fyra. Yksi Maja oli varattu tanssille ja vaihtuvalle muusikolle, joista Teemu Mustonen oli vuorossa lyhytesityksessä. Maaginen tunnelma syntyi. Koska mereltä tuli jo syyskylmää ilmaa, kehotin kuningatarta pukemaan lämmintä päälle, ettei kylmety. Hän taitaa silti olla vain tavallinen kuolevainen. Uusi Kalasatamapuisto vielä hieman autiossa ympäristössä vähän vieras muualta tuleville. Helisevän kanteleen talo Kanneltalo avasi ovensa vuonna 1992, jolloin lama vaikutti myös talon suunnitteluun. Rakentamisen aloittamisen kynnyksellä kaupungin johto edellytti noin 12 miljoonan vanhan markan säästöjä, pitkäaikainen johtaja Antti Manninen muisteli 25v-juhlan avauspuheessaan. – Rakennussuunnitelmaa karsittiin rankasti ja varmuuden vuoksi talon tulevat käyttäjät suljettiin pois suunnittelusta. Lopputulema oli kuin huonosta ostosteeveestä: Hinta ei alentunutkaan 28 miljoonaan, vaan alkuperäisen 40 Mmk:n sijaan Kanneltalo Tiia Huuskonen, Elisa Tuovila, Erika Vilander, Liisa Pietikäinen, Sara Kovamäki tanssivat hienosti. Kasan päällä Tuovila. Kuva: Mirka Kleemola. Laura Pietikäinen on hauras ja voimakas kuningatar Kalasatamapuiston kontissa. Kuva: Thomas Nie. Upeat sirkustaiteilijat Sade Kamppila ja Viivi Roiha ovat myös tukastaan yhdessä. Kuva: Isla Peura. Yli 100 vuotta työtä kaupungilla poistuu Kanneltalolta. Iloisina eläkkeelle jäävät Hannele Koli-Siiteri (vas.) ja kirjaston Solveig Stormbom Malmi-talolle siirtyvän johtajan Antti Mannisen kainalossa. Kuva: Leevi Toija. Emma Pihkala laulaa Mikko Heleniuksen ja Antti Vuoren säestyksellä Rikun kirjastossa. Kuva: Chris Gurney. Laura Pyrrön suomalaisia lauluja Finlandia-talolla. Kuva: Viivi Myllylä/Koominen Ooppera. Ismo Luimula lausuu Pentti Saarikoskea, syntymän 80vesityksessä Jätkäsaaren kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg
• 9 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kulttuuri tuli maksamaan peräti noin 70 Mmk. Taloon asettuivat Kannelmäen kirjasto, työväenopisto, nuorisotalo kulttuurikeskuksen toimiessa alusta alkaen talon johtavana hallintokuntana. Läntisen työväenopiston pitkäaikainen aluerehtori Hannele KoliSiiteri oli ensimmäisissä talon suunnittelupalavereissa jo 1982. Hänen mukaansa talo on nimensä mukaisesti soiva talo, helisevän kanteleen ja musiikin, taiteiden, taitojen, omaehtoisen itsensä rakentamisen talo. Hän päätti puheensa Irja Sormusen runoon, joka kertoo koulumestari Johan Sundvallista. – Miten suuri ihme se olikaan: / Hän, köyhä Sundvall / avaamassa / hengen rikkauden portteja / kansan vähäisimmille. Viimeisenä työpäivänään puhuja toivoi, että Kanneltalo avatkoon edelleenkin hengen rikkauden portteja läntisen – ja koko Helsingin – asukkaille! Kulttuuripäällikkö Stuba Nikula kysyi kiinnostavasti ”Mitä on länsihelsinkiläisyys?” Kaikki osaavat sanoa jotain itähelsinkiläisyydestä, mutta länsihelsinkiläisyys taitaa pysyä salaisuutena, jonka ymmärtävät vain alueen ihmiset. Jotain rajaa sentään... Helsingin Diakonissalaitos aloitti vuonna 1867 kulkutautisairaalana ja nuorten naisten kouluttamisena hätää kärsivien auttajiksi, diakonissoiksi. Päättyneenä kesänä se vietti Alppitalolla monin tavoin 150-vuotisjuhlaansa. Diakonissalaitos kasvatti kukista näyttävän 150 –kukkapenkin, joka näkyi 24.8. kansalaisjuhlassa hyvin pohjoisen suunnasta tuleville junamatkustajille. Kontissa esiintyneet Atomirotta ja Reino Nordin vetivät täyden pihan yleisöä. Tapaamme sanoa, paljon ajattelematta: jotain rajaa, jotain rotia sentään… – Olisiko mahdollista tervehtiä, katsoa silmiin? Olisiko mahdollista kysyä: kuinka voit? Olisiko mahdollista olla yhdessä, ilman raja-aitoja? Nämä kysymykset ohjaaja Sirpa Riuttala asetti meille kaikille ”TÄSSÄ MENEE RAJA – Laulu unelmien huomisesta” –esityksessä Alppikadun ja Helsinginkadun välimaaston korttelin pihalla, kujilla, talonovilla, nurmilla, kirkossa ja ympäristössä. Ohjaaja on vuoden ajan toiminut taiteilijana ja havainnoitsijana Diakonissalaitoksen yhteisössä. Käsikirjoitus on koottu laitoksella tehtyjen kirjoitustehtävien, haastattelujen ja kokemusten pohjalta. Aluksi pihalla soitettiin ja jaettiin pelikortteja, jotka jakoivat kahteen ryhmään. Vetäjämme oli lähihoitajaksi opiskeleva nainen, joka vielä kolme vuotta sitten oli laitoksen päihdeongelmaisena asiakkaana. Menimme ensin pimeään konttiin sisään; nurkassa nainen puhui meille. Aamutakissa ulkona toinen nainen puhui naapureistaan. Nuori tyttö lauloi asuintalon ovella. Kirkon edessä naiset olivat diakonissan juhlapuvussa ja puhuivat uskosta ja toivosta. Pienet lapset leikkivät nurmella. Koiton laulu lausui ja lauloi kauniita sanoja. Lopuksi kaksi ryhmää kerääntyi yhteen Rasmus Soinin sovittaman loppulaulun ympärille puistonpenkin ja nurmen äärelle. Kokemus on hyvin eleginen, rauhoittava, vaikka uskoisi mihin. – Ja kyllä, yhdessäolo on mahdollista, katso vain itsesi ulkopuolelle. Metsään mennä tahdon Aivan ihana ja mielikuvituksellinen on Sade Kamppilan ja Viivi Roihan ”Metsä – The Forest Project”, joka uusittiin loppukesällä itäisen Helsingin metsissä. Lahden Salpauksessa valmistuneet akrobaatit ja sirkustaiteilijat tekevät liikkeitä puissa, niihin kiinnitetyissä köysissä, kalliokuopissa ja kallionharjalla. Liike, jossa Roiha tekee ilma-akrobatiaa yläilmoissa ja Kamppila on painona, tuntui eniten vaaralliselta ilman turvaköysiä. Kamppila on ansioitunut ”Sirkus Aikamoinen” –ryhmässä; häntä vietiin kosteasta tukasta yläilmoihin.. Myös voltit ja muut tasamaa-akrobatian temput ovat hallinnassa. Lopussa he tekevät liikesarjaa, jolla naisen ”väkivoimalla” eli pimpillä pelotetaan karhua metsämaisemasta ympäriltä. Kun hameen helma nostetaan, karhu lähtee pakoon, vanha kansa uskoi. Kävelimme yhden matkavälin nk. ”Emil Zatopekin polkua” Kruununvuoren lammen vierestä. Paluumatkalla näimme paljon hylättyjä tai raunioksi palaneita huviloita tai taloja. Surullista. Roiha kertoi, että Metsää on inspiroinut kirjan ”Naiset jotka juoksevat susien kanssa” ajattelutapa luonnosta ja ihmisen suhteesta luontoon. Jotenkin ajankohta, jolloin kesä on vaihtumassa syksyyn, tuntuu sopivan tälle hienolle esitykselle. Kukkona maailmanmusiikissa Digeliuksen levykaupassa Viiskulman nurkilla tupa oli ihan täynnä. Tietokirjailija, Ylen pitkäaikainen kulttuurija tiedeohjelmien tuottaja Elina Saksala julkaisi neljännen kirjansa Liken kautta. Hän kertoi halunneensa nimenomaan tämän paikan, koska Digelius on musiikkikaupan uudistamisessa sitä samaa, mitä kohde on musiikissa. Aiheena on Sakari Kukko, joka seisoi 1975 Digeliuksen jonossa, kun Remu Aaltonen osti Iggy Popin ”Lust for Life”. Kukko tuli pohjoisesta Suomest muusikon alkuna, kohosi ”lupaavaksi jazz-muusikoksi” , Sampo2017 kansainvälinen nukketeatterifestivaali ? Fyysistä teatteria ja nukketeatteria yhdistävä Sampo2017 kansainvälinen festivaali tarjosi esityksiä Savoyssa, Annantalolla, Avoimissa Ovissa, Päivälehden museossa, ilmaisesitys Espan lavalla sekä tietysti kotipesässä, Erottajankatu 7. A v a j a i s e s i t y k s e n ä oli ranskalaisen Blick Theatren ”Hullu”– esitys. Kolme ihmistä ja nuket luovat maagisen sanattoman tunnelman musiikin tuella. Monesti lasten nukketeatterissa aikuinen näkee tai arvaa, mistä nukkeja liikuttavat kädet ovat. Tässä yli 8-vuotiaille suunnatussa esityksessä ei todellakaan tiedä, mistä nukke alkaa ja ihminen loppuu. Esitys oli osa Juhlaviikkoja. Kahden sukupolven nukketeatteri on Maija, Bojan ja heidän poikansa Iivo Baricin johdolla toiminut yhteisö. Matija Solce oli säkenöivimpiä yksilöesiintyjiä. Sen lisäksi slovenialainen nukketeatteritaitaja ja muusikko vastasi tshekkiläisen Fekete Seretlek –ryhmän KAResityksen ohjauksesta ja musiikkiesityksistä Balkanin maailmaan. Solce esitti kahden muusikon tuella intiimin ja tunnelmallisen ”Pieniä yötarinoita” teatterikappaleen. Hänelle ominaista on pienten, arkisten esineiden taitava käyttö. Yötarinoissa se oli kirjailijan yölamppu, jonka asentoa hän tosin joutui koko ajan korjaamaan. Päätösesitys oli ”Koiran elämää”, jonka aihepiiri perustuu tshekkikirjailija Karel Capekin ajatusmaailmaan katsoa ihmisten maailmaa Dasenka-koiranpennun silmin. Koira ottaa ensimmäiset askeleensa maailmassa, johon kahden totalitarismin kokemukset luovat ristiriitoja. Sampo2017 toi kansainvälisiä vieraita Suomeen, näytti kotimaisen nukketeatterin parhaimmistoa ja edisti uuden yleisön löytymistä. Ehkä Espan lavan päättäjäisten kaltaisia ilmaisesityksiä olisi hyvä olla enemmän jatkossa. mutta törmäsi Hasse Wallin tavoin afrikkalaiseen maailmanmusiikkiin v. 1979 Senegalissa. Vuotta aiemmin Piirpauke ja Punainen lanka olivat Havannan festivaalilla. Melkein 40 vuotta on mennyt maailmanmusiikin ja koko ajan uusien musiikkilöytöjen parissa. Haastattelija Markku Salo kysyi, aikooko Kukko eläkkeelle. Hän vastasi olevansa sitä virallisesti, mutta koko ajan tulee uutta materiaalia. Hän soitti lopuksi senegalilaisten ja malilaisten muusikkoystäviensä kanssa. Kukko on kirjan otsikon mukaisesti ”kaiken maailman pelimanni”, mutta tuntee vierautta musiikkibisneksessä. Hän ei halua erottaa sitä muusikkoudesta. Mohikaanit lavalla Savoy-teatteri oli melkein viimeistä penkkiä vaille täynnä ”Me viimeiset mohikaanit” -konsertissa, joka lupasi ja myös toimitti kuulijoille Kultaisen 1950-luvun parhaita lauluja. Yleisö sai kuulla Lasse Liemolan hitit ”Only You”, ”Olen rakastunut”, ”Diana”, ”Diivaillen” ja ”Anna pois”. Itse pidin eniten laulusta ”Aiemmin ymmärtänyt en”, johon hän on tehnyt myös uudet sanat. Se löytyy myös konsertin säestäneen Mosabacka Big Bandin levyltä. 80-vuotias juhlakalu jutusteli mukavasti Tarja Närhen kanssa laulajamenneisyydestään. Kai Lind aloitti ”Billie Boylla”, mutta pääsi todella vauhtiin italiaboomin lauluillaan ”Tintarella di luna” ja etenkin ”Amor, amor”. Hän on kaiketi eniten jatkanut yhtenäisesti laulamista. Matti Heinivaho yllätti täysin vahvalla potpuritulkinnallaan ”Nahkaruoska sivaltaa” -laulusta idän ja lännen teitä. Olin kuulevani ainakin Natalien, Ajomiehen, Kalinkan siinä. Hän kertoi, että se tehtiin TV 2:n viihdeohjelmaan ”Me vastavallankumoukselliset” 1970-luvulla. Konsertin kauneimmista soinneista vastasi virolainen, klassisen laulukoulutuksen saanut, ihastuttava Hanna-Liina Vösa. Hän tulkitsin kuvatun ajan naisten esittämiä lauluja ”Liian nuori”, ”Suklaasydän”, ”Lazzarella”. Tavallaan Vösa sai esittää myös Laila Kinnusta Liemolan partnerina yhteislauluissa ”Jos oot mun” ja ”On keskiyö”. Pehmeää ja äkäistä teltassa Rohkea valinta Helsingin Juhlaviikkojen Huvilateltan ohjelman suunnittelijoilta oli ottaa israelilainen taidelaulaja (à la Björk) Victoria Hanna keskellä ohjelmaa tavanomaisena biletysiltana lauantaina. Yleensä tällaiset ovat arki-iltoina, etenkin maanantaisin. Teltta oli alle puolillaan. Tunnelma enemmän kunnioittavan arvostava kuin svengaava. Hannan hepreanja arameankieliset laulut olivat todella vaikuttavia. Harvoin olen nauttinut näin paljon teltan eturivillä, johon kerrankin pääsi. Ilmapiiri oli melkein uskonnollisen harras. Lopussa hän tuli paljain jaloin yleisön joukkoon keskikäytävälle. Saimme pikaopetusta arameankieliseen sanastoon lauluissa. Kolmen hengen orkesteri oli hyvä. Seuraavan kerran Savoyteatteriin tai muualle. Laulaja-lauluntekijä Lucinda Williams oli toinen viimeisen viikon odotettu tähti Huvilateltassa, nyt katsomo oli loppuunmyyty. Hän nousi myöhään countrymusiikin rosoisemman tien huipuksi. Kuulimme nyt rockpainotteisen illan, countryn lempeän sulosoinnun sijaan. Buick Six –trio soitti sähköistä bluesia ja laveaa americanaa. Williams lauloi päivitetyin sanoin ”Foolishness”–biisinsä, suoraan USA:n presidentin kritiikkinä, ”muurin rakentajia” ja ”sodanlietsojia” vastaan. Lopussa Williams tarjosin meille rockin klassiset mieskipaleet. Ensin Lou Reedin ”Walking on the Wild Side” ja sitten Neil Youngin ”Rockin’ in the Free World” vihaisena tulkintana. Teksti: Risto Kolanen Matija Solce on maaginen nukketeatterin tunnelman luoja ”Pienissä yötarinoissa” Sampo2017 -festivaalilla. Kuva Sanna Breilin. Country-laulaja Lucinda Williams valloitti Huvilateltan. Kuva: Joonas Brandt. Sampon luojat ja tekijät Maija, Iivo ja Bojan Baric taustanaan nukkeja vuosien varrelta. Kuva: Raimo Granberg. Ella Virtanen, Samuli Hokkanen, Päivi Guy-Noel, Hanna Hiiesalu. Taustalla näkyy Lastenteatteriryhmä Ponit. Kuva: Mika Pakarinen/ OKM. Elina Saksalan kirja Sakari Kukosta kertoo myös maailmanmusiikista. Kuva: Like
• 10 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Kovanen kasvaa ja rekrytoi merkittävästi perinteisesti rekrytoitu lähes kokonaan alan ulkopuolelta vastaamaan yrityksen laatuvaatimuksia. Kovasen rekrytoinnista vastaava taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä avaa työnkuvaa: ” Työ meillä ei ole perinteistä taksinkuljettajan työtä, vaan monipuolista asiakaspalvelua, Helsingin erityisasiantuntijana olemista ja autonkuljettajan työtä.” Kovasen henkilökunnasta löytyy näitä ammattilaisia aina opiskelijasta eläkeläiseen, oopperalaulajasta bändäriin, kiinteistönvälittäjästä ja juristista pankinjohtajan taustan omaavaan. Asiakaspalveluasenne ratkaisee ja osaavat henkilöt pärjäävät. Kovasen haasteena on eri alan osaajien siirtyminen takaisin oman alan tehtäviin. Tämä ammatti mahdollistaa kuitenkin hyvän lisätienestin ja työjouston oman tilanteen mukaan osa-aikaisesta kokoaikaiseen. Hakijoille järjestyy Kovasen nopea taksinkuljettajan koulutus pääkaupunkiseudun paikallistuntemukseen perehdyttäen. Lisäksi uusi työntekijä perehdytetään monipuolisesti muun muassa tutor-kuljettajien koulutusten avulla. Tämä takaa uudelle työntekijälle nopean oppimisen ja ansiokkaan työn lyhyelläkin aikavälillä. ”Vielä ehtii mukaan pikkujoulukiireeseen ja vuoden parhaille ansioille”, Heikkilä vinkkaa. Kaunokirjallisuuden myynti jatkaa kasvuaan ? Kirjamyynnin vuosi on sujunut positiivisissa merkeissä. Myynti käynnistyi kirjakaupoissa heti alkuvuodesta vilkkaana ja on jatkanut kasvuaan. Kirjakauppojen kokonaismyynti tammi-kesäkuussa 2017 kasvoi 8,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaunokirjallisuuden myynti kasvoi samassa ajassa 13,2 prosenttia. Oppikirjojen myynti kasvoi uuden opetussuunnitelman siivittämänä 21 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Lukijat ovat löytäneet kirjakauppojen ulkomaisten kirjojen valikoimat. Ne ovat kiinnostaneet kuluttajia tänä vuonna huomattavasti edellistä vuotta enemmän. Talouden piristyminen näkyi myös kirjakauppojen muiden tuotteiden myynnissä. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli kesäkuun loppuun mennessä 2,4 prosenttia. Lastenja nuortenkirjojen myynti kasvoi vuonna 2016 7,7 prosenttia, sen sijaan tammikesäkuussa 2017 se on laskenut 1,5 prosenttia. Luvut perustuvat Adlibriksen, Akateemisen kirjakaupan, INFO-ketjun kirjakauppojen sekä Suomalaisen Kirjakaupan myyntiin. Kevään vahvan kirjatarjonnan odotetaan kantavan vielä syksynkin myyntiä, ja syksyn erinomaisen kirjatarjonnan ennakoidaan ylläpitävän positiivista kasvua loppuvuoden ajan. ”Kirjakaupan odotukset loppuvuodelle ovat korkealla, sillä perinteisesti myynti on painottunut vahvasti syksyyn”, toteaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. Kotimaisen kaunokirjallisuuden kärjessä oli ilmestymiskuukaudestaan huhtikuusta alkaen Jenni Haukion Katso pohjoista taivasta. Elokuussa sen ohi Mitä Suomi lukee -listalla kipusivat Kjell Westön Rikinkeltainen taivas ja Leena Lehtolaisen Viattomuuden loppu. Käännetyistä kaunokirjoista suosittuja ovat olleet muun muassa kansainväliset menestysdekkarit Jo Nesbøn Jano ja Lars Keplerin Kaniininmetsästäjä. Elokuun Mitä Suomi lukee -listan kärjessä oli Camilla Läckbergin Noita sekä Paula Hawkinsin Tummiin vesiin. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6n roa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 KA SU X3 7 Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Mainitse tilatessasi koodi KASUX37 Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteessa www.lehtiluukku.fi ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 4/2017 • 8,60 € NYT 6,90 Mystiset postimerk it Filatelia sukeltaa historian maailmaa n Pitsi on kiehtovaa turhuutta Didrichse nin ainutlaatu inen veistospu isto Punaarmeija ryösti Suomen taideaarteita Viinatehd as rakennut ti kirkon VEXI SALMELLA 800 taideteosta IT A LY 2,60 € 6 – 2017 7,70 6,90 Luken laskentoja ei ymmärretä Enemmän havaintoja, silti vähemmän susia Linnustus alkoi, pystykorva hiottu iskuun Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja: Aikainen kyttäysjahti tuo haastetta peuranmetsästyksee n Ammattimetsästäjä: Aloittelevat metsästäjät ABCkoulutukseen Supikoira vaarallinen tautipesäke Susiongelma räjähtää käsiin Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2017 7,50 6,90 NYT Retkipaikka.fi Antti Huttunen: Suosikkinäyttelijä Ria Kataja opiskeli saunaterapeutiksi Kipuihin mesiangervoa Olga Temosen lapset tottuvat luonnon bakteereihin Työuupumus kehittyy salakavalasti Mänty vahvistaa miestä Ter api at erik oisn um ero Val itse Sin ulle sop iva luo nta iste rap ia Terveysmetsä Suomelle vientivaltiksi Vauvauinnissa päämääränä hyvä itsetunto Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 6/2017 7,50 Vastauksia tulee, kun antaa elämän virran viedä Mion Wuosha eheyttää itseään sointu soinnulta Energeettinen orgasmi voi kestää tunteja Hannu ja Kerttu tarjoaa mallin vaihtoehtoiselle sankaruudelle Kun annat anteeksi, päästät irti vastustamisesta Rakasta itseäsi Kodistasi saa tulla Vapahtajan vieraskoti Meiju Suvas: Salvia intiaanien pyhä kasvi 6,90 NYT Syksyn pimeneviin iltoihin! KO UL UTA KOIRASTA SIEN EST ÄJ Ä! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut 6/2017 6,90 6,50 Ritva Oksanen ei halua katsoa elämää syrjästä Syömällä hyvin, voit hyvin Kala ja kasvikset hyväksi aivoille Onko vanheneminen KULTAA? Seksuaalisuus osaksi terveydenhoitoa Pois neljän seinän sisältä senioriskootteerilla Lihansyöjäbakteeri iski jalkaan Päivi pääsi lähes kuusikymppisenä vakituiseen työhön ? Kovanen hakee nyt uuden kansainvälisen omistajan myötä merkittävää kasvua taksimarkkinalla. Kovasen ja Mankkaan Taksin toiminnot yhdistyvät Kovasen brändin alle, ja entistä suurempaa kasvua tavoitellaan jo ennen ensi kesän taksiliikenteen vapautumista. Kovanen tarjoaa työntekijöille matkan vahvan toimijan leivissä läpi markkinamuutoksen. Jo syksyn aikana tarjolla on 100 avointa kuljettajapaikkaa. Nyt hakemalla työntekijä ehtii mukaan jo pikkujouluansioille. Pohjoismainen johtava taksiyhtiö Cabonline tuli kesällä Suomeen ostettuaan Kovanen Yhtiöt Oy:n, Mankkaan Taksi Oy:n ja Inva-Taxi Oy:n. Yhtiöt muodostavat konsernina Suomen suurimman taksiyrityksen. Yrityksellä on resursseja ja merkittäviä kasvuaikeita Suomen markkinoilla. Tämä tarkoittaa merkittävästi uusi työpaikkoja jo syksyn aikana. Kovasen kuljettajaja kalustomäärän kasvattaminen mahdollistavat palveluiden varsinaisen myynnin. Kovasta on aiemmin kysytty enemmän kuin on pystytty tarjoamaan, mutta nyt tilanne on toinen. Lumipallo pyörii. Enemmän asiakkaita tuo enemmän tilauksia ja isompaa markkinaosuutta. Kovasella näkyy selvästi, että kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Tuleva pikkujoulukausi vaikuttaa jo ennätyksellisen kiireiseltä. Kuljettajan kannalta tämä lupaa hyviä ansioita. Kovasen kuljettajat ovat
• 11 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Kovanen kasvaa ja rekrytoi merkittävästi Kaunokirjallisuuden myynti jatkaa kasvuaan Minkä lusikalla antaa sen kauhalla ottaa Motto: takuueläkkeisiin 15 € korotus – sitä ennen isompi leikkaus niiss. Erilaiset leikkaukset on ensin tehty, sitten ne perutaan ja samoja leikkauksia myöhemmin vähän korotetaan. ? Monet kaikkia muitakin eläkeläisiä koskevat maksut ovat nousseet erilaisten hallituksen tekemien korotusten takia. Ne ovat moninkertaiset ja niitä kannattaa verrata tuohon takuueläkkeen 15 € korotukseen. Näillä pikkukorotuksilla eli huonompi osaisten puolustamisella aikoinaan ”jytkyyn” yltäneet perussuomalaiset eli nykyisen ”Sinisen tulevaisuuden” ministerit nyt uhoavat. Nuo monet elämiseen liittyvät eri maksujen korotukset eivät jää vain takuueläkettä rasittamaan – ne koskevat kaikkia eläkeläisiä. ”Näin toimien budjetti kääntää tuloerot kasvuun” kertoo Hesari (5.9.). ”Käytettävissä olevien tulojen muutos 2015– 2018 paljastaa selvästi tämän” kertoo lehti. Tämä koskee erityisesti nimenomaan pientä eläkettä saavia eli 1 500 €/ kk verot, joita on 60 % 1. 500. 000 työeläkeläisestä. ETK: n mukaan keskieläke on nyt 1 508 €/kk, ”tuoreilla” eläkeläisillä (60–69 vuotiailla) 1 656 €/kk ja 80–84 vuotiailla 1 259 € /kk. Toisin sanoen mitä kauemmin olet eläkkeellä sen köyhemmäksi tulet! Tätä ei sosiaalija terveysvaliokunta ole ymmärtänyt? Sillä on erilainen käsitys prosenttien merkityksestä asiasta riippuen ja käytettäessä taitettua indeksiä! Näin taas ennen seuraavia vaaleja monet eläkeläiset kertovat edustajaehdokkaille, että eläkkeet eivät riitä sekä ruokaan että lääkkeisiin, vaan jompaankumpaan – ei molempiin. Ehdokkaat sanovat aina silloin vaalikentillä, että ”onko noin – sehän on väärin ja asia täytyy korjata”. Vaalien jälkeen ei tapahdu mitään tai korkeintaan muutos, joka on kuin ”pissa Saharan erämaassa”. Nyt edustajat väittelevät ja kääntelevät ”takkejaan” alkoholiprosenttien takia. Jos jonkun on juotava 7 pullollista nykyistä keskikaljaa ja lain hyväksymisen jälkeen pääsee samaan ”tulokseen” 6 pullollisella vahvempaa olutta, niin tästä on pakko äänestää omatunnon mukaan! Kun 1 500 000 eläkeläisen eläkkeiden indeksiä ehdotettiin kansalaisaloitteella (yli 84 000 allekirjoitusta) muutettavaksi, niin siitä ei kansanedustajia valiokunnan hylkäämispäätöksen takia päästetty äänestämään? Jos mistä, niin siitä olisi pitänyt äänestää omatunnon mukaan. Muutos olisi tuonut lisää verotuloja (+ alv), lisännyt kotimaista kulutusta ja luonut uusia työpaikkoja. Se olisi vähentänyt siten työttömyyskorvauksia, lisännyt työpaikkoja ja niistä verotuloja ja työeläkemaksuja. Tuskin näiden posititiivisten vaikutusten perusteella olisi omatunto ”kolkuttanut”. Indeksikorotuksessa on samat prosenttivaikutukset taitetussa ja puoliväli indeksissä tai 80%/palkat/20 % hinnat tai palkkaindeksissä. Ei olisi tarvinnut väitellä prosenteista, koska prosentti on sama käytetäänpä mitä indeksiä tahansa. Naurettavat vastaukset Niitä olivat mm. ministerien Saarikon ja Mattilan vastaukset. Molemmat vastasivat, että ”olemme kiinnittäneet juuri tähän huomiota ja tulemme tekemään kaikkemme tämän korjaamiseksi”. Olipa kyse viittomakielisten tulkkien riittämättömyydestä tai pientä eläkettä saavien talouden parantamisesta. Petteri Orpo vastaa aina samalla fraasilla kaikkeen: Jos häneltä kysytään sataako huomenna tai paljonko kello on, niin Orpo vastaa: ”paljonko kello on tai sataako huomenna, niin se riippuu kokonaan siitä saammeko lisää uusia työpaikkoja.” Eläkeläiset, jotka ovat tehneet töitä kymmeniä vuosia ja maksaneet työnantajansa kanssa työeläkemaksuja ja keränneet työeläkerahastot tuottoineen (200 miljardia), odottavat aikoinaan luvattuja eläkkeitään kuten sovittiin (eläke 60 % silloisesta palkasta nykytasossa) eikä sitä saako nykyhallitus aikaan uusia työpaikkoja. Kun Orpolta kysytään, miksi eläkeindeksiä ei voisi muuttaa vastaamaan heille luvattua nykyistä elintasoa, hän vastaa ”kaikki riippuu siitä saammeko lisää työpaikkoja”. Ikään kuin hän ei tietäisi, että työeläkemaksut on maksettu aikanaan eläkkeitä varten työeläkeyhtiöihin, jotka maksavat työeläkkeet eikä niitä makseta valtion varoista. Hänellä ja hallituksella olisi käytössä keino, jolla onnistuttaisiin ratkomaan monta ongelmaa. Toistan vielä kerran: voisimme saada lisää verotuloja, lisätä kotimaista kulutusta (alv). Sen avulla hänen hokemiaan uusia työpaikkoja. Siten voisimme vähentää työttömyyttä, saada jälleen lisää veroja, työeläkemaksuja ja vähentää työttömyyskorvauksia. Velkaisen valtion varoilllako? Ei, vaan muuttamalla eläkeindeksiä ja saamalla varat pienestä osasta eläkerahastojen tuotoista! En jaksa enää luetella tässä, miten suuria tuotot ovat olleet jo 20 vuoden aikana, viimeisenä kahtena vuotena ja tänä vuonna jo eka puolen vuoden aikana. Vaikka indeksiä muutetaan, niin ETK:n mukaan eläkerahastot lisääntyvät edelleen (= myös Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti). Tämä ei mene millään hallitushenkilöiden (= Aamulehti) ”kaaliin”. Sen sijaan hallitus haluaa lisätä kotimaista kysyntää alentamalla veroja ottamalla lisää lainaa, mutta ei muuttaa eläkeindeksiäja rahoittaa sen osalla eläkerahastojen tuotoista? Nyt myönnettävistä veronalennuksista ollaan eri mieltä. Osa hallituksesta kannattaa ja osa ei . Naurettavaksi asian tekee, että veroalennukset eivät koske eläkeläisiä (Simon Elo ex-ps tosin luulee niin), vaikka he maksavat jo nyt enemmän veroja kuin vastaavasta tulosta palkansaajat. Kun 60 % eläkkeistä on alle 1.500 €/kk verot ( 30 % alle 2 500 % /kk verot), niin juuri he käyttäisivät joka euron kulutukseen ilman valtion varoja. Vasemmistoliitto kiinnostunut Luulisin, että ainakin perussuomalaiset tarttuisivat tähän mahdollisuuteen (1 500 000 työeläkeläistä) uutta jytkyä varten. Ymmärtääkö uusi puheenjohtaja (Halla-aho) Brysselistä paremmin eläkeläisen asioita kuin edellinen, joka petti kaikki eläkeläislupaukset hyvän viran toivossa? Ainakin tähän saakka eläkeasioita on tosissaan pohtinut vain Vasemmistoliitto. Demaritkin yrittävät paikata mainettaan eläkeläisten keskuudessa. Toteutus saattaa molemmilla taas politiikan tavoin unohtua vaalien jälkeen? Demarit tyrmäsivät jo puoluekokouksessaan kansalaisaloitteen ja pressaehdokkaansa johdolla valiokunnassa kaikki muut mahdolliset indeksin eri muutosvaihtoehdot. Monet talousasiantuntijat eivät ole lainkaan innostuneet veronalennuksista kotimaisen kulutuksen lisäämiseksi. Valtio ottaa edelleen lisää lainaa tätä varten. Tässä noususuhdanteessa pitäisi käyttää kaikki keinot velan vähentämiseen monien asiantuntijoiden mukaan. Siksi en edelleenkään jaksa ymmärtää, miksi hallitus ei hyödynnä kotimaisen kulutuskysynnän lisäämiseksi 1 500 000 eläkeläisen eläkkeiden korotusta indeksiä muuttamalla lisäämällä samalla verotuloja ja toteuttamalla samalla muita dynaamisia vaikutuksia? Kysyn vielä kerran Miksi hallitus ei salli osaa 200 miljoonan eläkerahastojen tuottojen käyttämistä kulutuksen lisäämiseksi indeksiä muuttamalla (rahastotuotot 2015– 2016 olivat 8,8 miljardia). Talouspolitiikan arviointineuvosto on raportissaan kertonut, että ”Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän”. Maamme ”hyvinvointi Suomeksi” rakentaneita eläkeläisiä kadehtivia nuoria nykyisine lukemattomine erilaisine tukineen voi hallitus lohduttaa, että ETK ennustaa eläkerahastojen olevan v. 2080 1 500 miljardia (v. 2065 1 000 miljardia). Josa Jäntti Kuinka monta kertaa Josafatinkalliot pitää pelastaa? ? ”Eikös tämä puisto ole suojeltu?” ”Joko tänne taas meinataan rakentaa?” ”Miten sinne alle voi rakentaa rikkomatta kallioita?” ”Ilmastointikoneet pitävät hirvittävää melua.” Tällaisia kommentteja yleisö esitti Alppila Seuran ja Kallio-Seuran aktiiveille lauantaina 23.9. Josafatinpuistossa. Josafatinkalliot on kaupunginosien rajalla sijaitseva hieno kalliopuistikko, kesäisin lähialueen ihmisten olohuone ja myös nuorison suosima kohtaamispaikka. Laaja Josafat-liike pelasti kalliot räjäyttämiseltä parinkymmenen vuoden taistelun jälkeen ja ne kaavoitettiin puistoksi 1992. Kallioille on rakennettu suihkulähde, vesiputous ja pieniä vihreitä keitaita sen kulmiin. Suurin osa puistosta on kuitenkin silokalliota, mutta Kirstinkadun puoleisessa päässä on myös haljenneita irtolohkareita, jotka on nostettu puistoon jalkakäytävän reunaan. 2015 syksyllä kaupunginosayhdistyksille ilmoitettiin, että kallioiden alle tultaisiin rakentamaan energiayhtiö Helenin sähköasema. Sisäänkäyntiaukko tulisi Wallininkadun sillan kupeeseen, kallioita ei rikottaisi, koneet laskettaisiin luolaan Josafatinkatu aukaisemalla eikä huoltoliikennettä luolaan olisi kuin kerran kuukaudessa sen jälkeen. Ilmastointirakennus, jossa olisi savunpoisto, tuloja poistoilma sekä hätäpoistumistie tulisi Josafatinkadun ja Kirstinkadun kulmaan. Asemaa alettaisiin rakentamaan korkeintaan 15 vuoden kuluttua, mutta hanke piti merkitä kaavaan. Alussa tuo ei kuulostanut vaaralliselta. Kuitenkin, kun kysymyksessä on paikka, jonka pelastamiseen ihmiset käyttivät noin 20 vuotta, asiaa piti tutkia tarkemmin. Kaupunginosayhdistykset järjestivät asukastilaisuuden ja sen jälkeen vielä pari maastokäyntiä suunnittelijoiden kanssa ja lausuntoa kutsuttiin kirjoittamaan kaikki halukkaat. Josafatinkadun asukkaat huolestuivat oikeutetusti räjäytystöiden vaikutuksista vanhojen talojen rakenteisiin ja ilmastointirakennuksen pitämästä melusta. Suunnittelijoiden vakuuttelut, että vaurioita ei tulisi tai jos tulisi, ne korvattaisiin, eivät tuntuneet uskottavilta. Suuttumusta herätti myös selitys, että melu hukkuisi Helsinginkadun liikenteen meteliin, sillä ilmastointi on päällä 24 tuntia vuorokaudessa ja desibelimäärä kasvaisi myös päiväsaikaan. Ilmastointirakennuksen kerrottiin olevan 3,5 metriä korkea ja noin 30 neliömetrin kokoinen. Maastokäynneillä tajusimme, että se veisi kokonaisen kulman puistosta, sen tieltä pitäisi kaataa kuusi ja hävittää puiston kaunistus marjakuuset. Rakennuksen ja kallion välisessä varjossa ei saisi kasvamaan mitään, mutta siitä tulisi julkinen käymälä ja piikityspaikka – suoraan vastapäisen talon eteen. Energiayhtiö Helen Oy järjesti Alppila Seuran jäsenille käynnin Ilmalantorin vastaavalla maanalaisella sähköasemalla. Sen ilmastointirakennus on hiukan suurempi kuin nyt suunniteltu, mutta siitä otettu kuva on suuntaa antava. Puiston yksi kulma tuhottaisiin täysin. Sähköasemalla selvisi, että toiminnot voidaan erottaa toisistaan. Ilmastointiosat voitaisiin vetää sisäänkäynnin viereen sillan kulmaan, jos niille louhittaisiin tilaa ja hätäpoistumistie voitaisiin rakentaa Josafatinkadun varteen kallioleikkaukseen. Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat kertoivat kuitenkin tutkineensa kolmea mallia asukaspalautteen pohjalta ja lähettivät niistä yhdistyksille piirustukset. He kertoivat, että todennäköisesti esittäisivät rakennusta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti puistoon katujen kulmaan. Rakensimme lauantaina 23.9. kaupunkisuunnittelun version mukaisen kehikon puistoon havainnollistaaksemme sen mittasuhteet. Paikalla vieraili paitsi nykyisiä, myös entisiä alueen asukkaita ja he olivat tyrmistyneitä hankkeesta. Perustelut, että puisto oli tarkoitettu katsottavaksi Helsinginkadulta päin, kirvoitti naurua, sillä rakennus olisi niin korkea, että se näkyy myös Helsinginkadulle. Asukkaiden mukaan puistoa voi katsoa myös toisesta suunnasta, päivittäin heidän asuntojensa ikkunoista ja Josafatinkatua kulkien. Alppila Seura ehdotti tutkittavaksi vielä uutta versiota, jossa hätäpoistumistie olisi Josafatinkadun kallioleikkauksessa Helenin ehdotuksen mukaisesti ja ilmastointiosa paljon suunniteltua alempana Kirstinkadulla. Rakennus olisi suorakaiteen muotoinen, matalampi ja toiselta sivultaan kiinni puiston reunaan sijoitetuissa kalliolouhoksessa ja irtolohkareissa, jolloin varsinainen puisto säästyisi eikä koneiden humina häiritsisi asukkaita. Maisemointia voi varmasti käyttää siinäkin . Kaupunkisuunnittelu ilmoitti porkkanana, että puisto suojeltaisiin sähköaseman rakentamisen jälkeen. Lupaus lähinnä huvitti, sillä samaa ehdotettiin Lenininpuiston osalta silloin, kun sen läpi suunniteltiin ajotietä Linnanmäelle. Lenininpuisto säästyi ja kaupunkisuunnitteluvirasto ilmoitti vievänsä sen suojelua eteenpäin virkatyönä, mutta mitään ei ole tainnut tapahtua. Onko niin, että jokaisen sukupolven pitää pelastaa tämän Suomen tiheimmin asutun alueen puistot aina uudelleen? ”Tukea tulee, olette tärkeällä asialla!” ilmoitti slangipuheenvuoron puistoliikkeestä pitänyt Hermanni-Vallila Seuran Kari Varvikko. Irja Nykänen puheenjohtaja Alppila Seura ry Kuva: Saana Tarhanen Josa Jäntti
• 12 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Helmet-kirjastojen 40-vuotinen yhteistyö sinetöitiin ? Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen 40-vuotinen yhteistyö on nyt sinetöity myös kirjallisella sopimuksella. Yhteistyön ansiosta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaat voivat käyttää ilman rajoituksia kaikkia alueen kirjastoja, esimerkiksi varata, lainata ja palauttaa aineistoa yli kuntarajojen, sekä käyttää yhteistä verkkopalvelua. Yhteistyösopimuksessa määritellään muun muassa yhteistyön tavoitteet, päätöstavat ja osapuolten vastuut. – Nyt laadittu sopimus vahvistaa kirjastojen välistä yhteistyötä entisestään, kun yhteisistä linjauksista sovitaan vuosisuunnitelmassa ja myös pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi kaupungit sitoutuvat nyt virallisesti yhteistyöhön tavoitteenaan yhteisesti sovittujen maksuosuuksien mukaiset panostukset, jotka toivottavasti näkyvät asiakkaille lisääntyvinä aineistoina ja verkkopalveluina, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyö alkoi vuonna 1976, jolloin alettiin neuvotella yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Nykyinen verkkopalvelu, Helmet.fi, otettiin käyttöön vuonna 2003. Helmet-kirjastoista lainataan vuosittain 16 miljoonaa teosta, ja se tekee Helmetistä yhden maailman käytetyimmistä kirjastopalveluista. Kirjastojen yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, ja kustannukset jaetaan kaupunkien kesken. Helsinki maksaa kustannuksista 50 prosenttia, Espoo 27, Vantaa 22 ja Kauniainen 1 prosentin. Prosenttiosuudet on jaettu suhteessa kaupunkien asukaslukuihin. Joukko valtuutettuja esittää metron liikennöintiä öisin ? Valtuutettu Laura Nordström ja 44 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja kaupunki selvittäisivät yömetron ja bussien yöliikenteen yhteensovittamista ja yömetron liikennöinnin palauttamista viikonloppuisin sekä metron liikennöintiajan jatkamista arkisin. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua. Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että vuosina 2013 2014 toteutetun metron yöliikennekokeilun perusteella metron viikonlopun yöliikenne oli vähäistä, ja suurin osa yömetromatkoista oli kantakaupungin sisäisiä Ruoholahden ja Kalasataman välisellä osuudella tehtyjä matkoja. Yömetroliikenteen kokemuksia käsiteltiin HSL:n hallituksessa helmikuussa 2015. Merkittävimmät kustannukset metroliikenteessä syntyvät liikennöintikustannuksista ja vartioinnista. HSL arvioi vuonna 2015 metron yöliikenteen kokemusten perusteella, että metron yöliikenteestä aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla noin 610 000 euroa. Itä-Helsingin bussiliikenteen vaihtoehdoista riippuen kokonaislisäys kustannuksiin on noin 310 000 – 630 000 euroa. Lisäksi osassa bussiliikenteen vaihtoehdoista lisäkustannusta tulisi Itä-Helsingin liityntäterminaalien vartiointitarpeesta. Liikennelaitosliikelaitoksen lausunnon 11.5.2017 mukaan vartiointikustannukset olisivat arviolta 280 000 euroa vuositasolla. HSL:n mukaan kustannuksiltaan edullisin ja palvelutasoltaan kattavin liikenneratkaisu keskiyön liikenteeseen on edelleenkin N-bussiliikenne. Yömetroliikenteen mielekkyys edellyttäisi, että se korvaisi päällekkäistä bussiliikennetarjontaa. Tämä ei HSL:n mukaan ole mahdollista, koska suuri osa matkustajista asuu kävelyetäisyyden ulkopuolella metrosta. N-bussiliikenteen ohella on erilaisten suurtapahtumien yhteydessä jatkettu myös metron yöliikennettä harkinnan mukaan, ja tällaista käytäntöä on tarkoitus jatkaa. HSL tulee selvittämään metron liikennöinnin lopettamisaikaa ja N-linjoja ensi talvena länsimetron liikennöinnin ollessa toiminnassa. HSL:n mukaan Länsimetron myötä ei kuitenkaan ole tarkoitus aloittaa yömetroliikennettä, vaan kyse on aikataulujen säätämisestä noin puolella tunnilla. Sujuvasti yhteys terveysasemalle ? Sähköinen yhteydenotto on otettu käyttöön kuudella Helsingin terveysasemalla. Asiakas voi verkkolomakkeella kertoa mihin tarvitsee apua. Terveysasemalta vastataan asiakkaan yhteydenottoon viimeistään seuraavana arkipäivänä. Sähköinen yhteydenotto on nyt mahdollista Herttoniemen, Kallion, Kivikon, Malmin, Puistolan ja Viiskulman terveysasemilla. Sama palvelu on jo käytössä Töölön, Vallilan ja Vuosaaren terveysasemilla. Vuoden nuori suunnittelija 2017 on Heidi Karjalainen ? Aalto-yliopistossa muotoilun laitoksella opiskeleva Heidi Karjalainen on voittanut Vuoden nuori suunnittelija 2017 -kilpailun. Tänä vuonna 23. kertaa järjestetyn kilpailun tehtävänä oli itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suunnitella Suomi100-kansallispuku, joka on uusi ja tuore näkemys suomalaiseen pukeutumiseen. Karjalainen palkitaan Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 5000 euron stipendillä. Heidi Karjalaisen suunnittelema Suomi100-kansallispuku koostuu kahdesta osasta ja sen inspiraation taustalla ovat miesten liituraitainen housupuku ja naisten juhlamekko. Kokonaisuudessa yhdistyvät feminiiniset muodot sekä maskuliinisuus klassisten rakenteiden kautta. Asukokonaisuuden yläosa on bleiserin ja mekon rekonstruktio, jossa vartalon etupuolella on sekä kerroksellisia että laskeutuvia muotoja. Takaosa on lyhyempi ja se koostuu ristikkäisistä kappaleista, jotka sidotaan pitkillä vöillä taakse. Asukokonaisuus täydentyy korkeavyötäröisillä, leveälahkeisilla housuilla. – Tämän vuoden tehtävänanto oli minulle mieluisa. Lapsuuden muistoissani kansallispuku oli juhlapuku, ja siksi lähdin puvun suunnittelussa liikkeelle perinteisistä kansallispuvuista niiden materiaaleista, siluetista ja väreistä. Työssäni on elementtejä miesten housupuvusta ja naisten juhlamekosta. Lisäksi liituraitakankaan taustalla on yhtymäkohtia perinteisen kansallispuvun raidoitukseen, Karjalainen kertoo puvun suunnittelun taustoista. Raadin mukaan puvun muotokieli on ajankohtainen, mutta silti siinä tulee myös kansallispuvun henki esiin. Puvussa käytetty liituraitakangas on kiinnostava valinta, sillä se puhuttelee eri sukupolvia eri tavoin. Lisäksi puvussa on maskuliinisuutta, joka näkyy pienissä yksityiskohdissa. – Tämä asu on kunnianosoitus suomalaiselle naiselle. Se on moderni emännän puku, jota kantaa voimakas suomineito. Voittaja on itsekin käyttänyt kansallispukua, ja voittoisassa puvussa näkyy arvostus perinteiseen kansallispukuun juhlapukuna, arvioi raadin puheenjohtaja Jaakko Selin. Voittaja-asuihin on yhdistetty 80-vuotisjuhlavuottaan viettävän Kalevala Korun tunnetut ja rakastetut korusarjat Vanamo ja Lumikukka. Klassikoiksi muodostuneet korusarjat edustavat yrityksen modernia muotoilua, joka uudistuu ja elää ajassa. Suunnittelija ei tartu kynään Nastolasta kotoisin oleva Heidi Karjalainen on taiteiden kandidaatti Aalto-yliopiston muodin koulutusohjelmasta. Tällä hetkellä käynnissä ovat muodin maisteriopinnot. – Valmistumisen jälkeen haluaisin suunnitella naisten vaatteita kansainvälisessä muotitalossa. Minua kiinnostaa erityisesti se dialogi, jossa muotitalon perinteinen muotokieli yhdistyy suunnittelijan visioon. Lisäksi haluan nähdä, kuinka suunnittelutiimeissä ideat liikkuvat edestakaisin, ennen kuin ne muotoutuvat lopulliseksi tuotteeksi, Karjalainen visioi. Karjalaisella on omanlainen tapa suunnitella vaatteita. Piirtämisen sijaan vaatteet muotoutuvat spontaanisti suoraan sovitusnuken päälle. Ideoita ja inspiraatiota hän löytää sekä ihmisistä että kulttuurista, kuten taiteesta, elokuvista ja musiikista. – Koulussa sanottiin suoraan, että ”Älä piirrä”. En pysty piirtämisen keinoin ilmaisemaan itseäni luonnosteluvaiheessa. Sen sijaan suunnitteluprosessi käynnistyy taustatutkimuksella, joka antaa raamit malliston tunnelmalle, väreille, siluetille ja materiaaleille. Oma tapani työskennellä pohjautuu vaatteellisten referenssien hyödyntämiseen, eli muotoilen sovitusnuken päälle, vaihdan vaatteesta osia ja muutan niiden paikkaa vaistonvaraisesti ja spontaanisti. – Saan inspiraatiota ihmisistä, onhan pukeutuminen itsensä ilmaisua. Teen huomioita siitä, kuinka vaatteita yhdistellään ja käytetään. Minua kiehtoo se, kuinka vaate muuntuu käytössä eri tarkoitusten tai vaikkapa vuorokauden aikojen mukaan. Omissa töissäni muutan olemassa olevien käyttövaatteiden muotoja ja mittasuhteita, Karjalainen selittää. – Muotialalla on paljon haasteita, joihin on pystyttävä vastaamaan, kuten kulutuksen kasvu ja ostajan ja tuottajan vastuu. Suunnittelijana pystyn töideni kautta kommentoimaan sitä, miltä maailma näyttä ja miltä se voisi näyttää. Minua kiinnostaa se, miten vaatteet voivat vaikuttaa ihmisiin, ei vain ulkoisesti mutta myös sisäisesti. Pukeutumisella on suora yhteys tunteisiin, kuten turvallisuuden tunteeseen, itsevarmuuteen ja mielihyvään. Vaikka suunnittelija luo tuotteen, niin myös ostaja osallistuu designiin, kun hän pukee vaatteen haluamallaan tavalla, Karjalainen pohtii. Vuoden nuori suunnittelija on Suomen Messujen ideoima ja Suomen Messusäätiön rahoittama kilpailu suomalaisille vaatetussuunnittelun opiskelijoille. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 23. kerran, ja se on yksi alan vanhimmista kilpailuista Suomessa. Tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja vaatesuunnitteluun sekä kannustaa nuoria suunnittelijoita ja suomalaista vaatetusteollisuutta. Vuoden nuori suunnittelija Heidi Karjalainen ja raadin puheenjohtaja Jaakko Selin. Kuva: Messukeskus lowers of Life Areena avataan Helsingissä 31.12.2017 ? Helsingin kulttuuriareena Gloria kokee täydellisen muodonmuutoksen, kun kiehtovista valoinstallaatioistaan tunnettu Flowers of Life –kollektiivi saa vapaat kädet toteuttaa ainutlaatuisen pop up-venuen, joka toimii koko tammikuun Glorian paikalla, osoitteessa Pieni Roobertinkatu 12. Kulttuuriareena Gloria ja Flowers of Life ovat päättäneet toteuttaa yhteistyössä päivittäin aukiolevan tapahtuma-areenan, joka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa tapahtumia ja esityksiä ainutlaatuisessa ympäristössä. Flowers of Life tuo areenalle omaa kansainvälistä huomiota saanutta valotaidettaan, jolla koko tilasta saadaan omanlainen hohtava taikamaailma. Flowers of Life on toteuttanut yli 100 valotaideprojektia 23 maassa. Suomalaisille ryhmä on tullut tutuksi erityisesti LUX Helsingistä, Slushista, suurista metsäbileistä ja klubi-installaatioista. Tällä hetkellä ryhmä valmistautuu viikonloppuna järjestettävään Jyväskylä Valonkaupunki –tapahtumaan. Flowers of Life:n pääsuunnittelija Veikko Lappalainen kertoo tulevasta Flowers of Life-areenasta löytyvän varmasti ainakin UV-tekniikalla toteutettua symmetriaa ja kolmiulotteisuutta. Uusi areena tuo kirjaimellisesti uutta väriä Helsingin keskustaan, tämä tila antaa mahdollisuuksia vaikka mihin. Erityisesti taiteilija mainitsee lapset, joille hän aikoo luoda samanlaisia elämyksiä kuin tammikuisessa LUX Helsingissä. Sisätila auttaa toteuttamaan myös erilaisia installaatioita ulkotilaan verrattuna. Flowers of Life Areena kutsuu helsinkiläisiä ideoimaan ja toteuttamaan ohjelmistoa. Flowers of Life Areena on Glorian tapaan avoin kaikille kaupunkilaisten keksimille tapahtumaideoille. Areenaa myös vuokrataan erilaisille teemaan sopiville tilaisuuksille. ”Mahdollisuus toteuttaa oma esitys tai kokonainen tapahtuma tilataideteoksen sisällä inspiroi taatusti ihan uudenlaisia juttuja”, hehkuttaa Glorian tuottaja Juha Oinonen. ”Wau-efektiin me tietysti tässä pyritään, meidän kaikki tammikuun tapahtumat tullaan tekemään tämän teoksen ehdoilla, ja on jännittävää nähdä mitä seuraa, kun me annetaan vapaat kädet ja hulppeat kaksi viikkoa rakennusaikaa Suomen parhaalle deco-tiimille”. Flowers of Life Areena 31.12.2017-31.1.2018 Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki Tuotanto, ohjelmisto, tilavaraukset: Gloria / Juha Oinonen p. 041 512 1797 juha.oinonen@hel.fi www.gloriahelsinki.fi Teos, haastattelupyynnöt: Flowers of Life / Juho Parikka p. 045 664 4549 juhoparikka@flowersoflife.net www.flowersoflife.net
• 13 Viikot 40-41 • Nro 18 M unkin S eutu Mukavaa historiaa: Mitä Mannerheim teki 1917? ? Marsalkka Mannerheimista on kirjoitettu kirjoja runsaasti yli sata teosta. Hänen värikäs elämänsä on antanut aihetta vakaviin,tarkkoihin,tylsiin juhlateoksiin, mutta on saanut rinnalleen viime vuosina uudenlaista, rohkeampaa jopa hauskempaa kuvausta tämän myyttisen henkilön elämästä. Juhlakirjojen ”totuus” on samalla tullut kyseenalaiseksi. Mannerheimin elämän erästä merkillistä, ratkaisevaakin elämänvaihetta, vuotta 1917, kuvaa erinomaisen asiallisesti, mutta viihdyttävän hauskasti toimittaja Matts Dumell kirjassaan ”Kun Mannerheim valitsi Suomen” ( Teos & Förlaget 2017). Sekavaa aikaa Vuosi 1917 oli sotavuosi. Tsaarivallan Venäjä, johon Suomi kuului oli sodassa Saksaa vastaan. Venäjän armeijan upseerina suomalainen Mannerheim osallistui sotaan kaukana Romaniassa. Venäjää sota rasitti,kansa nousi kapinaan tsaaria ja sotimista vastaan ja tsaari,Romanovien suku syöstiin vallasta. Tsaarin armeijalle uskollisuutta vannonut Mannerheim oli hukassa. Kotimaassa Suomessakin oli levotonta. Mitä tehdä, minne mennä ? Dumell kuvaa hienosti Mannerheimin aatelisen sukutaustan ja elämäntavan vaikutusta elämäntilanteiden valintoihin. Mannerheimillä oli polvi kipeänä, hän otti ”sairista”, pakkasi itsensä ja mikä tärkeintä palvelijansa lomalle Mustanmeren rannalle Odessaan. Odessassa Mannerheim vietti rauhallista, aristokraattista seuraelämää erilaisten naisten ympäröimänä ja rahoittamana antamatta Venäjän, Suomen tai maailman levottomuuksien pahemmin häiritä. Vanhempi sisar Sophie kävi veljeään tapaamassa Odessassa elokuussa 1917 todeten ettei pikkuveljellä ollut mitään suurempaa hätää polvea parantaessaan, vaikkapa tanssilattialla. Sodan aikanakaan aristokraattien elämää eivät sodan kauhut koskettaneet : viinejä,vodkaa,kaviaaria riitti .. Itsenäiseen Suomeen Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudes,mutta tuleva Suomen historian suurmies majaili vielä Mustanmeren ”helmessä” Odessassa. Tsaari oli kukistunut ja Venäjällä noussut valtaan Mannerheimin suuresti inhoava Leninin johtama bolsevikkihallitus. Dumell kuvaa hyvin, kuinka Mannerheim yritti suhteillaan saada entiset upseeritoverinsa vastarintaan bolsevikkeja vastaan, mutta joutui pettymään. Osa tsaarin upseereista oli kalppinut Ranskaan,osasta ei muuten vaan ollut vastarintaan. Dumell kuvaa erinomaisesti Mannerheimin palvelijoineen junamatkan Odessasta Pietariin joulukuussa 1917. Olot Venäjällä olivat mahdollisimman sekavat, juna pysäytettiin ja tarkastettiin monet kerrat,Mannerheim tsaarin armeijan uniformussa säilyi kuin ihmeen kaupalla hengissä. Joulukuun puolivälissä Mannerheim pääsi Helsinkiin, palasi hetkeksi takaisin Pietariin jättääkseen venäläisupseerin tavoin virallisen erokirjeen armeijasta inhoamilleen bolsevikeille. ”Ryssäupseeri” talonpoikien johtoon Tammikuussa 1918 olot Suomessa olivat hyvin levottomat,oli muodostettu punakaarteja ja valkokaarteja, venäläisiä joukkoja oli maassa. Saksasta monet toivoivat apua, Mannerheim ei niinkään. Dumell kuvaa taitavasti miten Mannerheim nousi Pohjanmaan talonpoikaisarmeijan johtoon. Käsittämätön temppu tsaarin upseerilta, ”ryssältä”, aateliselta, joka ei osannut suomen kieltä juuri lainkaan. Pitäessään puheita suomeksi joukoilleen, Mannerheim oli kirjoituttanut puheet valmiiksi suomeksi, opetellut ne ulkoa eikä koskaan puhunut paperista … Kun Saksassa aseoppia saaneet sotilaat,osa heistä, jääkärit , tulivat Suomeen keskelle sisällissotaa, he suhtautuivat Mannerheimiin hyvin epäillen vaatien ylipäällikön vaihtamista . He eivät ”ryssäupseerin” komentoon ala. Dumellin kirja antaa Mannerheimista henkilönä mielenkiintoisen, hyvin monivivahteisen kuvan. Säntillisen pikkutarkka,oman arvonsa tunteva,ylimielisen pilkallinenkin seurueessa,mutta toisaalta valloittava seurapiirihahmo,erityisesti naisten mieleen kaikkialla. Avioliitto ei häirinnyt,se oli käytännössä loppunut jo 1902. Vaimo ja kaksi lasta asuivat Ranskassa. Seurapiirit ja sukulaiset ylläpitivät Mannerheimia ja hänen hoviaan. Muissa elämänasioissa erittäin tarkka,kiusallisen pikkutarkkakin Mannerheim oli raha-asioissa aina täydellinen hulttio! Mutta siinä vain keikkui sen ajan ”suihkuseurapiireissä ”. Mielenkiintoinen, värikkään hauska historiateos Mats Dumellilta. Pekka Hurme Jokaisesta kunnasta lasten itsenäisyysjuhlaan Säätytaloon ? Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio järjestävät itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta Suomen lasten itsenäisyysjuhlan Säätytalossa Helsingissä. Juhlaan on kutsuttu kaksi 10-vuotiasta lasta jokaisesta Suomen kunnasta. Pyyntö nimetä kuntaa edustavat lapset lähtee kunnille tänään. Pääministeri Juha Sipilä vastaanottaa lapset ja kättelee kaikki juhlavieraat. Juhla on osa virallista Suomi100-juhlavuoden huipennusta. – Suomen tulevaisuus rakentuu tämän päivän lasten hyvinvoinnin ja luovuuden varaan. Lapset ovat tämän maan tärkein pääoma. Lasten juhla on viesti lapsuuden arvosta. On myös tärkeää, että lapsilla on aina paikka tämän maan juhlakansan eturivissä, toteaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. – Lasten itsenäisyysjuhlan huomioiminen ja pääministerin mukana olo on arvostuksen osoitus lapsille. Yhteiskunta kaipaa enemmän lapsiystävällisiä tekoja. Se on hyvä muistaa niin arjessa kuin juhlassa. Tästä juhlasta tulee lastennäköinen ja iloinen itsenäisyyspäiväjuhla, jatkaa MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa. Onnittelukortti Suomelle Mukanaan lapsia pyydetään tuomaan onnittelukortti Suomelle. Kortin valmisteluun, esimerkiksi siihen kirjattaviin onnentoivotuksiin tai terveisiin sankarille, voi osallistua isompikin määrä lapsia. Onnittelukortit kerätään juhlassa ja myöhemmin ne asetetaan näytteille. Juhlan ohjelma on vielä salaisuus, mutta 10-vuotiaat pääsevät varmasti juhlimaan itselleen ominaisella tavalla, lupaavat Milla Kalliomaa ja Tuomas Kurttila. Säätytalon arvokkaisiin puitteisiin luodaan juhla, jota lapset pääsevät itse toteuttamaan. Kaikkiin Suomeen kuntiin lähti pyyntö nimetä ja ilmoittaa juhlaan kaksi vuonna 2007 syntynyttä lasta. Kuntien nimeämät juhlavieraat voivat odottaa juhlakutsua marraskuun alussa. – Me toki toivomme, että juhlaan lähetettävät lapset edustavat mahdollisimman monenlaisia suomalaisia lapsia, toteaa Milla Kalliomaa. Kirja-arvostelu Kirja-arvostelu Julkisivuremontti 2017 -kilpailu ratkesi ? Julkisivuremontti 2017 -kilpailussa jaetun 1. palkinnon saavat helsinkiläinen As Oy Satakallio ja helsinkiläinen Asunto Oy Pääsky, 3. palkinnon tamperelainen As Oy Kaupinpirtti ja kunniamaininnan tamperelainen As Oy Aleksanterinkatu 9. Asunto-osakeyhtiöille suunnattu kilpailu järjestettiin kuudennen kerran. Voittajat julkistettiin Kiinteistö 2017 -tapahtumassa Messukeskuksessa Helsingissä 26.9.2017. Yhteensä 3 000 euron suuruisen palkinnon rahoittaa Suomen Messusäätiö. Tuomariston perustelujen mukaan As Oy Satakallion asunto-osakeyhtiön julkisivuremontti käy eri puolella Suomea sijaitseville 60-luvun lähiötaloille esimerkkinä siitä, miten suuri ja vaativa julkisivuremontti voidaan toteuttaa onnistuneesti. Julkisivuremontin haasteina olivat muun muassa, että se on yksi Suomen suurimmista asunto-osakeyhtiöistä, julkisivujen korjaustapa vaati äärimmäistä mittatarkkuutta ja kaunis 60-luvun nauha-arkkitehtuuri palautettiin nykyaikaisin materiaalein loistoonsa. Asunto Oy Pääskyn julkisivuremontti on oivallinen esimerkki siitä, miten 1900-luvun alun arvorakennusta voi korjata perinteisesti ja palauttaa siihen käsityötä vaativia yksityiskohtia. Julkisivuremontissa korostuivat hieno kokonaisuus, alkuperäisen ilmeen palauttaminen sekä käsityön arvostaminen ja esille nostaminen. Tuomaristo haluaa Pääskyn saamalla palkinnolla kiinnittää huomiota erityisesti 1900-luvun alkupuolen ja sitä vanhempien talojen palauttaviin perinnekorjauksiin, joita tehdään paljon, mutta ehkä vähemmän näkyvästi kuin 60–70-lukujen lähiötalojen korjauksia. As Oy Kaupinpirtti palkittiin hallitusta ja tavoitteellisesta julkisivukorjaamisesta, jossa korjaustapoja arvioitiin erityisesti elinkaarija energiatehokkuuden kannalta sekä ansiokkaasta hankkeen eri vaiheiden dokumentoinnista ja asukasviestinnästä. Tuomaristo palkitsi lisäksi tamperelaisen As Oy Aleksanterinkatu 9:n julkisivuremontin kunniamaininnalla. 1930-luvulla rakennetun talon julkisivu palautettiin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen lautaverhoiluksi. Lisäksi tuomaristo arvosti pienen yhtiön voimainponnistusta vaativan julkisivukorjauksen toteuttamisessa. Palkintojen voittajat julkistettiin Messukeskuksessa Helsingissä tiistaina, 26.9.2017 Kiinteistö 2017 -tapahtumassa. Kilpailun järjestävät Julkisivuyhdistys r.y. ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry yhteistyössä Kiinteistöposti-lehden ja Suomen Messujen kanssa. Esimerkit tärkeitä Kilpailussa haetaan asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet, lopputulos on laadukas ja taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä myös niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista. Tästä syystä tuomaristo ei ole arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös siihen, miten hankkeen päätöksentekoja valmisteluvaihe on edennyt, miten kustannuksia on hallittu, onko pysytty aikataulussa, miten asukasviestintä on toteutettu ja onko tarkasteltu korjaamista tarkasteltu myös elinkaarilaskelmien ja energiatehokkuuden kannalta. Kilpailun tuomaristo J u l k i s i v u y h d i s t y k s e n edustajina puheenjohtaja, tohtorikoulutettava Toni Pakkala TTY:stä, päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Rakennusteollisuus ry:stä, toimitusjohtaja Tomi Hautakangas Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy:stä, AKHAn edustajina RI, Ekon. Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä ja DI Arto Krootila Consitor Oy:stä sekä toimituspäällikkö Riina Takala-Karppanen Kiinteistöposti-lehdestä. Westön uusin: Rakkautta ja vihaa ”ankkalammikossa” ? Kjell Westön kirjat ovat jo vuosia olleet suomalaisen kirjallisuuden merkkitapauksia. Ruotsiksi kirjoittavan Suomen ruotsalaisen kirjailijan teokset ovat saaneet runsaasti lukijoita myös ihan suomenkielisen väestönosan keskuudessa, Westön kirjojen maailma käsitteleekin lähes kokonaan Suomen ruotsinkielisen vähemmistön ihmisiä, elämää, historiallisia vaiheita. Ruotsinkielistä ,varakasta, väestönosaa ja sen omaa elämää, elämäntapaa on kutsuttu myös ”ankkalammikoksi ”. Tätä lammikkoa Westö on kuvannut aiemmissa romaaneissaan ”Kangastus 38”, ”Leijat Helsingin yllä”, ”Missä kuljimme kerran”. Ansiokkaasti ja palkitusti. Uusin Westön kirja ”Rikinkeltainen taivas ” ( Otava 2017 )jatkaa Suomen ruotsalaisen elämäntavan, ajatusmaailman kuvaamista. Tällä kertaa kirja on kertomus Suomen ruotsalaisesta hyvinvoivasta, rikkaastakin Rabellin suvusta kolmessa eri ikäpolvessa. Kirjan pohjavire on rakkaus, kertoja kirjailija,ei niin rikas, rakastuu jo kouluaikana Rabellien suvun tyttäreen, saa aikansa vastarakkauttakin, mutta ei tule oikein koskaan hyväksytyksi kunnolla hienoon sukuun vaikka onkin käynyt samaa Helsingin ruotsinkielistä koulua. Mitä on rakkaus ? Westön kirja on tällä kertaa monivivahteinen teos runsaine, ehkä liiankin runsaine sivuvivahteineen ja henkilöineen. Päähenkilökirjailijan läpi koko elämän kestävä, epätoivoiseksi kääntyvä rakkauden etsintä tuo mieleen Antiikin Odysseuksen tarinaa, ikuista rakkauden kaipuuta, kaipuuta kohteen Stellan luokse. Westön loistava kirjoitustyyli ja yksityiskohtien huolellinen tarkkuus, vivahteikkuus estävät kirjaa vajoamasta perinteisten rakkausromaanien loppumattomaan sarjaan. Rakkautta, seksiä, rakastelua kirjassa on enemmän kuin Westöllä aiemmin mutta tapa kuvata rakastelua on tyylikäs vailla irstautta. Parempaa väkeä Suomen ruotsalaiset ovat ”parempaa väkeä” suomenkielisiin verrattuna. Näin ainakin nämä Westön kuvaamat Rabellit kartanoineen, bisneksineen, autoineen, asuntoineen ja mikä tärkeintä asenteineen. Westö, pietarsaarelaistaustainen mutta helsinkiläinen, syntynyt 1961, kuvaa erittäin terävästi vauraan ruotsinkielisen suvun elämää, jossa kosketus suvun ulkopuoliseen maailmaan, suomenkieliseen, tapahtuu Kartanon talonmiehen Anselmin, alempiarvoisen välityksellä. Kirja kuvaa erinomaisesti sukupolvien aikana tapahtuvaa asenteiden muutosta, nuori suomenruotsalainen polvi omaksuukin asioita ja tapoja, joita vanhempi polvi voi vain kauhistella ja paheksua, suomenruotsalainen ”vapaamielisyys” joutuu puntariin. Westön aiemmissa romaaneissa on ollut selvä yhteiskunnallisten tapahtumien pohjavire. Tässä teoksessa sivutaan pakolaisongelmaa, homoutta , talousepäselvyyksiä, itsemurhia, mielisairautta, koulukiusaamista,fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Ihmiselämän koko kirjoa, mutta teos on ennenkaikkea kertomus rakkaudesta. Sen voimasta, etsimisestä ja puutteesta . Elokuvaa ja näytelmää Westö luo henkilökuvia niin elävästi, satuttavasti, draamallisesti että ”Rikinkeltainen taivas ” sopii erittäin hyvin niin elokuvaksi kuin teatterilavallekin! Jäädään odottamaan. Sitä ennen luetaan ”Rikinkeltainen taivas”, ruotsiksi tai suomeksi. Pekka Hurme
• 14 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Kaartinkaupungin ja Töölön galleriat tarjoavat monenkirjavaa kuvataidetta alkusyksyyn. Esittelen yhden debytantin ilman mitään taidealan koulutusta, mutta hienoja teoksia! Soihdun kantaja Jussi Gomanin näyttelyn nimi ”Big bang vol. 2”, Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5, viittaa maailman syntyyn. Hänen uudet teoksensa taas kuvaavat maailmaa 13,8 miljardia vuotta myöhemmin. Elämän synnyn ja tulevaisuuden näkymät rinnastuvat taitelijan lapsuuden nostalgiaan. Teosten värimaailma muistuttaa 80-luvusta, jolloin ”paluu tulevaisuuteen” ja ”Star trekin” kaltaisten kulttiohjelmien erikoistehosteet hallitsivat v. 1980 syntyneen lapsen elämää. – Teoksista löytyy myös yhteiskunnallista ja ajankohtaista sisältöä. Soihtu tuli mukaan Gomanin kuva-aiheisiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeisenä päivänä. Vapaudenpatsas soihtuineen on toivottanut siirtolaisia tervetulleiksi satojen vuosien ajan, mutta Donald Trumpin presidenttikauden myötä se symboloi piikkilanka-aitaa ja muuria maan rajoilla, esite kertoo. Akryylimaalin monipuolinen käyttö on Gomanille tunnusomaista. Uusissa maalauksissaan Goman on hyödyntänyt kollaasia tekniikkana, tehnyt spraylla isoja maaliliuskoja, jotka on leikattu haluttuun muotoon ja liimattu kankaalle. Näyttely on esillä 8.10. asti. Kertomus pienistä muistoista Kuvataiteilija Anne Retulainen on samaan vahvasti esillä teoksillaan sekä HAMissa (yhteisnäyttely) että Helsinki Contemporaryssä, Bulevardi 10. ”Kermanvalkoinen kajakki” on nimeltään näyttely. Anna Retulaiselle maalaaminen on erottamaton osa elämää. Hän tavoittelee maalauksissaan muistikuvia käymistään paikoista ja menneistä tapahtumista. – Kermanvalkoinen kajakki on kertomus pienistä muistoista. Lisäsin väriä, kunnes muistikuva tuli näkyviin. Muistikuva ei ole selkeä. Se hauras jäänne jostain, mitä yritän mielessäni tavoittaa. Osa muistoista on vanhoja, ne ovat lapsuuden ajoilta. Osa on aivan tuoreita. Kaikki muistot ovat mielessäni kerroksina, mutta maalauksina ne erottuvat omiksi pieniksi tarinoikseen. Näyttely jatkaa taiteilijan jo aiemmin käsittelemää muistamisen tematiikkaa. Uudet teokset kuvaavat jokapäiväisiä hetkiä. Näitä Retulainen on kirjoittanut muistiin maalaamalla. Se on taiteilijan tapa säilöä muistoja – hän ei halua unohtaa. Näyttely puolustaa ihmisoikeuksia Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee 8.10. asti näyttelyä, jolla on Asia ja jonka avajaisissa Ritva Oksanen luki otteita Falun Gong –harjoitusmenetelmän käyttäjien julmista kohtaloista nykyKiinassa, vainoja propagandakampanjan kohteina. Falun Gong on perinteinen kiinalainen mielen ja kehon harjoitusmenetelmä. Se nautti aluksi Kiinan viranomaisten vankkaa suosiota, mutta pian 1990-luvun puolivälin jälkeen hallitus alkoi pitää sitä uhkana. Syynä oli mm. Falun Gongin riippumattomuus Kiinan valtiosta sekä sen harjoittajien valtava määrä. – Olen pyrkinyt tuomaan muotokuvissa esiin heidän olennaisimpia piirteitään liittämällä kuviin asioita, jotka toimivat eräänlaisina tunnusmerkkeinä ja johdattavat katsojan huomion heidän persoonaansa, ajatusmaailmaansa ja elämäänsä. Olen pohtinut teoksissani ikonoklasmin merkitystä muotokuvan genressä, sitä, miten muotokuvasta voi tulla niin voimakas henkilön asemaan liittyvä symboli, että sen esittäminen pyritään kieltämään. Tekstit ovat kertomuksia harjoittajien vainokokemuksista, taiteilija Henna Pohjola sanoo. Vancouverilaisen Leon Leen dokumenttielokuva ”Human Harvest” on osa näyttelyä. Urheiden naisten tarinat Kuvataiteilija Nina Liemola valmistui taidemaalariksi keväällä 2017 Avoimesta taidekoulusta ja on lisäksi opiskellut taideterapiaa sekä toimii yrittäjänä. Hän on nyt laittanut Galleria Artikassa, Uudenmaankatu 19-21, esille sekä maalauksia että hänen suunnittelemillaan teoksilla painettuja kankaita. Nina Liemolan näyttely kunnioittaa Nevalaisen suvun taitavien käsityöläisten elämänvaiheita. Monipuolisessa näyttelyssään hän käsittelee suvun vahvojen ja taitavien naisten, Nevalattarien tarinaa maalaustensa kautta, joissa on käytetty öljyväriä ja sekatekniikkaa. Lisäksi näyttelyssä on esillä myös maalauksia ja piirustuksia fotoprintteinä erilaisissa tekstiileissä ja materiaaleissa. Ensi vuonna hänellä on näyttelyt Tukholman Skeppsholmissa ja Kastelholmissa Ahvenanmaalla. Rakkaus koskettaa kaikkia AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esittelee alkusyksyn Nonna-NiRisto Kolanen Syyskuun kuvataide Kuvataiteilija Jussi Goman ja teoksensa Scale (akryyli kankaalle, 2017) Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Samu Raatikainen ja osa teostaan Emitter (sekatekniikka kankaalle, 2017) TM-Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Henna Pohjola ja teoksensa Oli Xiaoyou Ma´n muotokuva (lyijykynä, hiili, pastelli ja gesso paperille, 2017) Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anneli Soramäki kädessään teokset Enkeli ja harppu (vas.) ja Enkeli ja viulu (molemmat akryyli kankaalle) Galleria Mondossa. Takana seinällä teokset Haapa I (vas.) ja Haapa II. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Viikot 40-41 • Nro 18 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Tervetuloa Punainen Risti tutuksi -tapahtumaan Munkkivuoren ostoskeskukseen Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osasto järjestää perinteisen syyskauden avauksen lauantaina 7.10. klo 11.00-14.00 Haluatko toimia vapaaehtoisena maailman suurimmassa avustusjärjestössä? Tutustua erilaisiin ihmisiin ja tehdä jotain, joka tuo apua ja iloa sinulle ja muille? Tule tutustumaan kotimaan toimintaamme ja kuulemaan järjestöstämme ja eri toimintamahdollisuuksista. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö parantaa ihmisen hyvinvointia ja jopa lisää elinikää. Vapaaehtoistyön tuomat hyödyt saavutetaan jo muutamassa tunnissa viikossa. Osastossamme voit esimerkiksi toimia ystävänä, läksyhelpissä ohjaajana tai harjoitella ensiaputaitojasi ensiapuryhmässä. Nähdään Munkkivuoren ostoskeskuksessa lauantaina! Ostetaan autotalli tältä alueelta. Yst. vast. J. Tapala 0400-500972 Vuokralle tarjotaan Ostetaan Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta. Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki Kuvataide na Mäen akryyli/sekatöitä. Hän kertoo kuvamaailmansa saaneen vaikutteita matkoiltaan Intiaan ja muihin inspiroiviin kohteisiin. – Matkoillani olen kokenut niin pyörremyrskyn kuin köyhyydessä elävien ihmisten sydämellisyyden. Rakkaus on asia, joka koskettaa ihan jokaista ihmistä, elipä hän slummissa tai vauraassa ympäristössä. Jokainen meistä tarvitsee rakkautta ympärilleen, taiteilija uskoo. Kierrättäminen ja siihen liittyvät oivallukset riemastuttavat Mäkeä yhä uudelleen, ihminen on suunnattoman kekseliäs, kun tarve niin vaatii. – Vuosien aikana olen käyttänyt paljon pöytäliinoja, pitsejä, lakanoita, vaatteita sekä muita kierrätysmateriaaleja. Kehitän ajatusta koko ajan eteenpäin ja siitä inspiroituneena olen toteuttanut tämänkin näyttelyn maalaukseni kierrätetyille farkkukankaille, jonkun housujen lahkeille, jonkun hylkäämille vaatteille. Luonnonhavainnot maalauksiksi Tm•galleria, Erottajankatu 9, esittelee keskipolven kuvataiteilija Samu Raatikaisen ”Timely Matter” – näyttelyn maalauksia. Niiden lähtökohtana on ollut luonnosta tehdyt havainnot. – Tutkin maalauksissani aikaa ja materiaa eri näkökulmista katsottuna ja toteutan havaintoni erilaisin työtavoin ja materiaalein. Minulle maiseman kuvaaminen maalauksen keinoin vaatii yhtä monipuolista materiaalien käyttöä kuin itse aihekin. Näyttelykokonaisuus on kollaasimainen rakennelma, jossa erilaiset maalausmateriaalit ja ajalliset tasot ovat samanaikaisesti läsnä. Materiaalit (värit, medium, akryylikankaat) asettuvat omille paikoilleen ja ne muuttuvat merkityksellisiksi osiksi laajempaa kokonaisuutta. – Abstrakti ja esittävä eivät ole minulle maalauksessa vakioita vaan katseluetäisyydestä riippuen muuttuvia käsitteitä. Kelirikko voi tapahtua myös maalauksessa, ei vain maantiellä, jolloin syntyy poikkeamia, jotka johdattavat ennalta-arvaamattomiin kiertoteihin ja lopputuloksiin, hän kuvaa. Täytyy vain uskaltaa Anneli Soramäen ”Puuta ja heinää” – näyttely 10.10. asti Galleria Mondossa, Museokatu 25, on erityislaatuinen ja huomion ansaitseva. Tekijä on eläkkeellä oleva lastenhoitaja Helsingistä. – Minulla ei ole mitään taidealan koulutusta. Värit ja pensselit sain lahjaksi ystävältä, katsoin internetistä ja youtubesta ohjeita ja neuvoja akryylitöihin. Yksi tärkeä syy tähän näyttelyyn oli todistaa itselleni ja muillekin että jokaisella on ilmaisumahdollisuus ja –vapaus. Täytyy vain uskaltaa. – Usko ei ole tärkein teema. Haluan vain maalata ja tallentaa vanhoja ”pyhiä” kuvia, joita edelleen kunnioitetaan mm. roomalaiskatolisessa uskonnossa. Aiheita Soramäellä on yllin kyllin. Hän oli tallentanut valokuviaan ”jotain varten”. Nyt selvisi, että maalauksiaan varten. – Viime keväänä kuvasin jokaisen pilkkomani puuklapin. Olivat toinen toistaan kauniimpia. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Nonna-Nina Mäki ja Luminous-teoksensa (acryl/ mixed media) Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg. Anna Retulaisen teos taiteilijan takana on nimeltään Koti (öljy kankaalle, 2017) Helsinki Conteporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään
• 16 Nro 18 • Viikot 40-41 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Uusittu a la carte menu Tulossa: Isänpäivälounas 12.11.2017: 1. kattaus klo 12.00 • 2. kattaus klo.15.00 Ainoastaan pöytävarauksilla, muista varata omasi!! Joulua odotellessa kysy tarjousta työporukallesi! Tarkemmat kurssikuvaukset: http://studiosoleil.fi/joogakurssit Tiedustelut: asiakaspalvelu@studiosoleil.fi tai puhelimitse 050 3801415 Studiomme osoite: Dosentintie 7 D, Helsinki Lämpimästi tervetuloa! klo 17.00-18.30 Power Yoga klo 18.45-20.15 Äijäjooga Sunnuntaisin klo 17.30-19.30 Hatha jooga Torstaisin Klo 9.00-10.30 Lempeä aamujooga klo 17.30-19.00 Lempeä flow jooga klo 19.15-20.45 Yin jooga Keskiviikkoisin klo 17.00-18.30 Foundations of Yoga Joogan perusteet klo 18.45-20.15 Vinyasa Flow Maanantaisin Kohti parempaa liikkuvuutta ja hyvää oloa! Vielä ehdit mukaan lokakuun lopussa alkaville joogakursseille! Varaa paikkasi ajoissa! TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Ajanvaraus netissä: www.gasellinhammaslaakarit.fi Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Nyt joukkoomme on liittynyt myös munkkiniemeläisille tuttu hammaslääkäri Katri Tolkki. Ilmat viilenee! Nyt on aika hankkia ajokortti! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! 09-730 700 Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo yli 25 vuotta! Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki