Viikot 10-11 – Nro 5/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803, timma.fi/kosmetiikkahelmi Uusi Exuviance Professional silmänympärysvoide: Sisältää hellävaraista retinolia, joka täyteläistää herkkää silmänympärysihoa. Retinol Eye Cream (norm. 74€) 64€ www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi p. 044 346 6713 FINLANDIA-TALO La 18.4. klo 19 WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Esityksen yhteydessä Kirka-aiheinen näyttely! JUHLANÄYTÖS KIRKA 70-V. JUHLANÄYTÖS KIRKA 70-V. VÄLTÄ KEVÄTRUUHKAT – TUO PYÖRÄSI HUOLTOON NYT PALVELEVA PYÖRÄHUOLTO OSTARILLA eBike Store Helsinki Raumantie 1 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) p. 020 730 7740 e. info@ebikestore.fi Avoinna: Arkisin 10.00 18.00 Lauantaisin: 10.00 15.00 MEILLÄ VOIT AJAA JOKA PÄIVÄ KOEAJA SÄHKÖPYÖRÄÄ 1799€ kuvan pyörä VIELÄ VIIMEISIÄ 2019 MALLEJA HALVALLA Elämäsi helpoin asuntokauppa – myy kotisi asiakkaillemme. Ostaja maksaa välityspalkkion! Yhteydenotot luottamuksella. Asiakkaamme ostaa 100–150 m 2 Munkkiniemen alueelta Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 676 124 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, ah. Vh. 685 000 €. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9931687 Munkkivuori 44 m 2 850 € / kk KT 2h, kk, kph. Elk:E 2010 Ulvilantie 5 C. Eklund 050 3410186 9465171 Munkkiniemi 83 m 2 Mh. 405 000 € KT 2-4h, k, kph, wc, parv. Elk:E 2007 Huopalahdentie 8 a. Lindroos 040 3002309 9543770 Lars Lindroos 040 300 2309 VUOKRATAAN UUSI Ulvilantie 27 65,7 m2 | 318 000 € Soita ja kysy lisää: Lindroos 040 3002309 TULOSSA MYYNTIIN Aktia Kiinteistönvälitys Oy | Raumantie 1, Munkkivuori | www.aktialkv.fi
2 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki UKULELERYHMÄ VASTA-ALKAJILLE! Ryhmä kokoontuu viikoittain Munkkiniemen palvelukeskuksessa alkaen torstaina 5.3. klo 17:00 Mukaan musisoimaan saa tulla kuka tahansa mukulasta mummoon ja vaariin (nuorimmat mielellään vähintään kouluikäisiä), osallistuminen on maksutonta. Ohjaajana musiikkikasvatuksen opiskelija Saarni Mäntynen, ryhmän käynnistäjänä Eläkeliiton Kulttuuria kaiken ikää -toiminta. Lisätietoja: Jussi Hietala 040-7257346 / jussi.hietala@elakeliitto.fi TERVETULOA MUKAAN! Katupölyä runsaasti ilmassa pääkaupunkiseudulla Katupöly on heikentänyt ilmaa viime päivinä pääkaupunkiseudulla. Kuva: HSY / Hannu Bask H elsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan katupöly on heikentänyt ilmanlaatua ja oletettavasti tilanne jatkuu samanlaisena. Pölyisintä on alueilla, jossa on paljon liikennettä. Erityisesti astmaatikot ja sydänsairaat voivat saada katupölystä oireita. – Ilmanlaatu oli viime viikolla tehtyjen mittausten mukaan pääkaupunkiseudulla paikoin huono. Katupölyä on runsaasti ilmassa erityisesti pääväylien varsilla kuten Kehä III:n läheisyydessä Varistossa sekä vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski. Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia. Pöly pääsee nousemaan ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen nostattamana. Tällöin hiukkaspitoisuudet voivat kasvaa pääkaupunkiseudulla hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi normaaliin verrattuna. Lumeton talvi on osaltaan vaikuttanut siihen, että katupölyä on ilmassa totuttua aikaisemmin. – Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Viime viikolla oli ollut kuivaa ja kuiva sää jatkuu edelleen, joten liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan kuivilta kaduilta, ja pölypitoisuudet ovat korkeita, Kaski kuvailee. Moni saa oireita katupölystä Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimotai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydänja hengityssairaiden oireita. Katupölystä aiheutuvia oireita voi lievittää välttämällä vilkasliikenteisiä alueita ja etenkin urheilua vilkkaiden katujen varsilla. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata osoitteesta www.hsy. fi/ilmanlaatu. HSY mittaa ilmanlaatua 11 asemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Viime päivinä korkeita hiukkaspitoisuuksia on mitattu seuraavilla asemilla: Kehä III Varisto, Mäkelänkatu ja Leppävaara. Pääväylien pölyisyyttä mitataan myös sensoreilla muutamissa paikoissa. Pääväylien pölyisyyttä voi seurata osoitteesta www.hsy.fi/pääväylät. Katupölykausi on yleensä pahimmillaan maalis–huhtikuussa. Katupölyn määrä vähenee, kun katuja päästään puhdistamaan. Pölyisyyttä hillitään nyt kostuttamalla katuja ja pääväyliä laimealla suolaliuoksella. Pääkaupunkiseudun kiinteistösijoitusmarkkinat vahvat P ääkaupunkiseudun asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla on vahva. Viime vuonna koko maan kiinteistökaupoista noin 62 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla. Etenkin toimistoja liikekiinteistökaupat keskittyivät pääkaupunkiseudulle. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön ja KTI Kiinteistötieto Oy:n julkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2019/2020. Suomessa vuosi 2019 oli jo neljäs perättäinen vilkkaan kiinteistökaupankäynnin vuosi, kun kauppoja tehtiin kaikkiaan noin 6,3 miljardilla eurolla. Kokonaisvolyymi jäi kuitenkin selkeästi matalammaksi kuin kahtena edellisenä, ennätyskorkeiden kauppavolyymien vuotena. Volyymin putoaminen ei kuitenkaan johdu niinkään sijoittajakysynnän hiipumisesta vaan ennemmin tarjonnan niukkuudesta. Pääkaupunkiseudulla näistä kiinteistökaupoista tehtiin noin 62 prosenttia. Ostajina ja myyjinä oli sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2019 koko Suomen kiinteistökaupoista oli noin 45 prosenttia. Ulkomaisia sijoittajia pääkaupunkiseudulle houkuttelee seudun riittävän suuri mittakaava, väestönkasvu ja vahva taloustilanne. Monet kansainväliset, etenkin riskittömimpiin sijoituksiin keskittyvät sijoittajat rajaavat pääkaupunkiseudun ainoaksi mahdolliseksi sijoituskohteekseen Suomessa. Koko Suomen toimistotilakannan kerrosneliöistä noin 45 prosenttia on pääkaupunkiseudulla. Arvolla mitattuna osuus on paljon suurempi, arvi olta jopa noin 65 prosenttia. Myös kiinteistösijoituskohteiden keskimääräinen koko on pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi, kun niin toimisto-, kauppakeskuskuin hotellikiinteistötkin ovat suurempia kuin muualla maassa. Toimistotila-alueiden vuokrat nousussa Viime vuosien positiivinen talouskehitys on vahvistanut toimitilavuokramarkkinoi ta. Etenkin pääkaupunkiseudun parhailla toimistoalueilla ja -kohteissa vuokrat ovat nou sujohteisia ja käyttöasteet vahvistuneet. Pääkaupunkiseudun kalleimmat toimistotilat sijaitsevat Kluuvin kaupunginosassa, Aleksanterinkadulla, Pohjoisesplanadilla sekä näitä katuja risteävillä poikkikaduilla. Keskustan tilojen täyttyessä ja vuokrien noustessa kysyntä on vahvistunut myös ydinkeskustan lähialueilla sekä muilla keskeisillä toimistoalueilla, esimerkiksi Kampissa ja Ruoholahdessa. Tyhjää tilaa sen sijaan löytyy esimerkiksi Pitäjänmäeltä, Vallilasta ja Sörnäisistä. Uutta toimistotilaa valmistui yli 120 000 neliötä vuonna 2019. Koko kaupungin tasolla suurten kiinteistösijoittajien omistamien toimistotilojen käyttöaste on KTI:n tietokannassa noin 85 prosenttia. Liiketilavuokramarkkinoita leimaa tilatarjonnan voimakas kasvu samanaikaisesti, kun verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos muokkaavat vähittäiskauppaa. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee kuitenkin pääkaupunkiseudulla edelleen selkeästi muu ta maata korkeampana. Helsingissä liiketilojen käyttöaste oli 95 prosenttia syyskuussa 2019. Pääkaupunkiseudun liiketilarakentaminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vilkasta. Vuosi 2019 oli kuluneen rakennuspiikin huippuvuosi, kun uutta liiketilaa valmistui kaikkiaan liki 160 000 vuokrattavaa neliötä. Suurin valmistuneista hankkeista oli Pasilassa avattu Mall of Tripla, jossa vuokrattavaa tilaa on 85 000 neliötä. Pääkaupunkiseudun kasvavat matkailuvolyymit ja vahva sijoituskysyntä houkuttelevat myös hotellikiinteistösijoittajia ja -kehittäjiä. Hotellitarjonta on voimakkaassa kasvussa, ja uusia hotelleja syntyy sekä uudisrakentamisen että vanhojen toimistorakennusten käyttötarkoituksen muutosten kautta. Tarjonta myös monipuolistuu uusien operaattorien sekä uudenlaisten majoituskonseptien markkinoille tulon myötä. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja kaikkiaan noin 6,3 miljardilla eurolla. Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Satu menetti ystävän Suomenhevosen tulevaisuus huolestuttaa Lannan poltossa vielä monta haastetta 6/19 7,00 Me miehet -projekti: Työhevostaidot haltuun Iskee etenkin ylipainoisiin Hankala kaviokuume Esittelyssä Esittelyssä hevosalan hevosalan koulutus koulutus Harjoitteluun Portugalin Monte Velhoon HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6/2019 • 7,10 Oululaiskissa tunnetaan maailmalla Instagramissa yli 100000 seuraajaa Instagramissa yli 100000 seuraajaa Raksubuffet kiinni Raksubuffet kiinni Ylipaino Ylipaino kuriin kuriin Word Winner Word Winner Show Saksassa Show Saksassa Neljä Neljä maailmanmaailmanvoittoa voittoa Suomeen Suomeen Askartele Askartele kissallesi kissallesi huopahiiri tai huopahiiri tai höyhenhuiska höyhenhuiska Harvinainen Harvinainen turkkilainen van turkkilainen van Rakastaa Rakastaa vettä ja vettä ja omaa omaa ihmistä ihmistä Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää! HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2020 • 7,50 Espanjan kodittomien Espanjan kodittomien kissojen karu elämä kissojen karu elämä Norjalainen metsäkissa Todellinen Todellinen hurmuri! hurmuri! Kirjasarjan SOTURIKISSOILLA SOTURIKISSOILLA miljoonia faneja Tutkimus kertoo: Tutkimus kertoo: Hanki kissa, Hanki kissa, elät terveemmin elät terveemmin Lemmikkien Lemmikkien leipäjono leipäjono veti väkeä veti väkeä Luovutusikä nousi Kissojen käytösKissojen käytösongelmat kuriin ongelmat kuriin
51. vuosikerta – nro 5 Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu Pitäjänmäentiellä autoilun Pitäjänmäentiellä autoilun läpikulkukielto voimaan läpikulkukielto voimaan P ikaraitiotien rakennustyöt etenevät Pitäjänmäentiellä, ja Pitäjänmäentie suljettiin autoilun läpikululta maanantaina 2.3.. Kiinteistöille ajo on koko ajan mahdollista, ja myös joukkoliikenne säilyy Pitäjänmäentiellä. Jalankulun ja pyöräilyn reitteihin tulee muutoksia ajoittain rakennustöiden edetessä. Läpiajo palautuu Pitäjänmäentielle arvion mukaan loppuvuonna 2022. Raide-Jokerin työmaa laajenee Pitäjänmäentiellä. Läpiajo Pitäjänmäentiellä tulee voimaan maanantaina 2. maaliskuuta. Joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät Pitäjänmäentiellä, ja kiinteistöille ajo turvataan. Läpiajo palautuu Pitäjänmäentielle arvion mukaan loppuvuonna 2022. Rakennustyöt jatkuvat suunnitelmien mukaan vuoteen 2023 asti. Jalankulun ja pyöräilyn reitti kulkee koko rakentamisen ajan vähintään jommallakummalla puolella katua. Muutokset opastetaan maastossa sekä Raide-Jokerin verkkosivuilla. Ensimmäisessä vaiheessa jalankulkuja pyörätie on Pitäjänmäentien eteläreunassa Takkatien ja Purotien välisellä osuudella. Purotien kohdalla reitti siirtyy kadun toiselle puolelle. Moottoriajoneuvojen läpikulku välillä Strömbergintie–Valimotie on kielletty 2.3. alkaen. Pitäjänmäentien kiertoreitti kulkee Kaupintien ja Vihdintien kautta. Pitäjänmäentiellä välillä Strömbergintie–Valimotie vasemmalle kääntyminen on sallittu ainoastaan Pajamäentielle. Kulku kiinteistöille on mahdollista rakentamisen ajan. Kumpaankin suuntaan on käytössä vain yksi kaista. Suositellut reitit autoilijoille: Pitäjänmäen ohi esimerkiksi Turunväylää, Kehä I:tä, Kaupintietä ja Vihdintietä pitkin Strömbergin alueelle Vihdintien ja Karvaamokujan tai Valimokujan kautta ja lännen suunnasta Strömbergintietä Talin alueelle Vihdintien kiertoliittymän suunnasta Kutomotien kautta Pajamäkeen Kaupintien suunnasta Joukkoliikenne ja pysäkit Bussit kulkevat Pitäjänmäentietä pitkin. Pysäkkien sijainteihin tulee pieniä muutoksia töiden edetessä. Hetu Saarisella takana neljä vuosikymmentä nuorisotyössä Suutari Pietu Väyrynen aloitti Munkkiniemen Puistotiellä Huopalahdentien varteen uusia asuinja toimitilakortteleita Sivu 7 Sivut 8-9 K aupunki suunnittelee Niemenmäkeä ja Munkkivuorta täydentäviä asuinja toimitilakortteleita Huopalahdentien varteen. Huopalahdentiellä asemakaavoitus aloitetaan Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristöstä. Ostoskeskusta kehitetään alueen liikeja palvelukeskittymänä, jonka edustalle tulee pikaraitiotien pysäkki. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uusien tilojen rakentaminen päivittäistavarakaupoille. Ostoskeskuksen yhteyteen suunnitellaan myös asumista. Munkkivuoren ostoskeskuksen alueelle on vuonna 2011 tullut voimaan asemakaavan muutos, joka ei kuitenkaan ole toteutunut. Suunnittelualueeseen kuuluu voimassa olevan asemakaavan kaavatontti sekä puistoja katualueita. Munkkivuoren ostoskeskus on Suomen ensimmäisiä ostoskeskuksia. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Antero Pernaja, Juhani Kivikoski, N.H. Sandell ja Pertti Pernaja. Ostoskeskus on rakennettu vuonna 1959 ja sitä on laajennettu vuonna 1964. Keskuksessa on vuosien varrella tehty useita muutoksia ja esimerkiksi sisäpihan iv-torni on vuodelta 1990-luvulta. Näkymä Huopalahdentieltä. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Sivu 9
4 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2020 Runopalsta Metsäkirkko Kuten paimenpojalla aikanaan, usein metsä kirkkonain olla saa. Sen kirkon katto niin korkea, vaan on matala kynnys sen. Luojan luomaa siellä voit ihailla, häntä kiittää niin paljosta ilolla. Aamu auringon ensi säteily. Tuulen humina, lintujen laulu. Sade raikas tai aamuinen usva. Nauti näistä luonnossa ihminen, niin ei päiväsi silloin oo musta. Olavi Kylliäinen Varhaiskasvatukseen ollaan Helsingissä tyytyväisiä H elsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvitti loppuvuodesta 2019 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn saatiin yli 16 000 vastausta. Vastausten perusteella kokonaistyytyväisyys varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen on 6,3/7 ja jopa 52 % vastaajista antoi parhaan arvosanan 7. Vastaajista suurin osa, 74,3 prosenttia, ilmoitti varhaiskasvatuksen muodoksi varhaiskasvatus päiväkodissa ja 16,1 prosenttia esiopetus. Muut vastaajat olivat leikkipuistojen, perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon, kerhotoiminnan tai vuorohoidon asiakkaita. Suomenkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen (pl. leikkipuistot) vastauksia saatiin 12 957 ja kokonaistyytyväisyys oli 6,3/7. Ruotsinkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen vastauksia saatiin 1 047 ja kokonaistyytyväisyys oli 6,1/7. Yksityisten varhaiskasvatuksen kokonaistyytyväisyys oli 6,5/7. Myönteisinä asioina huoltajat nostivat vastauksissaan henkilökunnan ammattimaisuuden ja lapsen yksilöllisen tukemisen varhaiskasvatuksessa. Huoltajien kokemukset varhaiskasvatuksessa olevien lasten ulkoilun riittävyydestä, suvaitsevaisuuden edistämisestä ja monipuolisen leikin ja toiminnan mahdollisuudesta nousivat kokonaistuloksessa erityisen hyviksi. Kehittämiskohteiksi vastauksissa nostettiin huoltajien tiedonsaannin lisääminen lapsen tutustumisjaksolla, joskin perhepäivähoidossa tiedonsaantia pidettiin erityisen hyvänä. Lisäksi huolta aiheutti henkilökunnan vaihtuvuus. Helsinkiin on perustettu pormestari Jan Vapaavuoren toimesta kaupunkitasoinentyöryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä varhaiskasvatuksen henkilöstön haastavan rekrytointitilanteen ratkaisemiseksi. Kysely osoitettiin niille huoltajille, joiden lapsi osallistuu Helsingissä varhaiskasvatukseen päiväkodissa, esiopetukseen, ryhmäperhepäivähoitoon, perhepäivähoitoon, vuorohoitoon tai kerhotoimintaan leikkipuistossa tai päiväkodissa. Kyselyyn pystyi vastaamaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös venäjäksi, somaliksi tai arabiaksi. Kalevala vahvistaa ominaislaatuamme ? Olen hämmästynyt miten joka vuosi Kalevalan päivä herättää minussa merkillisen pohdinnan. Siinä on annos epäilyä, kaksi annosta innostusta ja kolme inspiroivaa ilonpilkettä. Yllättävää miten tuttu Kalevala avaa aina uusia värähdyksiä. Suomalainen kulttuuri on luonteeltaan hiljaista, vahvaa ja vanhaa. Edesmennyt hengenheimolaiseni Henri Broms kertoi usein, että suomalaisessa kulttuurissa täytyy olla jotain esisiperialaista poljentoa, jonka juuret työntyvät jäävuorten takaiseen kaukaiseen hämärään. Se on kuin erämaakaktus jonka loistokkuus avautuu vasta vähitellen horisonttiimme noiden kaukaisten jäiden hiljalleen sulaessa. Onko Suomi siis mystisen hämärän maa? Kalevala on ehkä paras vastaamaan tähän sielumme yhteen ydinkysymykseen. Kalevala paljastaa miten tietämättämme ihailemme ja viihdymme myyttisen eksotiikan salaperäisissä syvyyksissä. Olemme pääosallisina sulaneet itäisen ihmisen hämäryyden ja salaisuuden lumoon. Minua tämän tiedon paljastuminen rauhoittaa, sielu saa levollisesti palata alkurauhaansa. Saamme vetää peiton korviin luottavaisesti ja levätä myyttisen ajattomuuden rauhoittavalla lavitsalla. Vaikka Kalevala-runous on elävänä muotona jäänyt enemmän historiaan, eksoottisen hämärän kaipuu suomalaisen sielun maisemassa on säilynyt alkuperäisessä koskemattomuudessaan. Saamme kekseliäästi tavoitella eeppistä ilmettä ja laskeutua luottavaisesti elävään, mystiseen todellisuuteen. Jouko Turkan teatteri, Mika Kaurismäen elokuvat, Jean Sibeliuksen sinfoniat tai vaikka Jari Perkiömäen jazzsovellukset todistavat alkuperästämme. Kalevalainen maailmankuva läpäisee suomalaisen elämäntapamme ja ominaislaatumme. Minua innostaa erityisesti akateemikko Anna-Leena Siikalan tapa avata suomalaista myyttisyyttä ja kulttuuriemme monimuotoisuutta. Hän todistaa miten itämerensuomalainen mytologia ylittää universaalisuudessaan monet rajat. Kalevalan aineksista lähes puolet löytyy myös virolaisesta kansanperinteestä. Samoja lauluja lauloivat inkeriläiset ja vatjalaiset. Mordvan runous, Obin ja Altan tradiot ja skandinaavien vanhat kertomukset tulevat lähelle kalevalaista runoa ja sâmanistista sielunkäsitystä. Olemme ikioman suomalaisen perimämme kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa kulttuureiden moninaisuuden kanssa. Suomalais-karjalaista mytologiaa on tutkittu yli kahdensadan vuoden ajan. Myyttien historiat, eri tieteenalojen käsitykset, arkeologian ja kielitieteen näkemykset kääntävät katseen Kalevalan pohjaksi koottuun runoperinteeseen. Myyttirunous on tuttua koko itämerensuomalaisella alueella. Rantasalmelaiselta Kalle Taskiselta 1887 muistiin pantu runo kertoo, kuinka Väinämöinen veistää vuorella venettä. Hänen kirveensä ei kuitenkaan osu kohteeseen, se ”Liuskaht lihahan viimen, Varpahaasen Väinämöisen, Polovehen pätösen pojan.” Sadat vuodet on laulettu Väinämöisen varpaasta. Jalka oli Väinämöisen heikko kohta. Kalevala panee kysymään, onko Väinämöisen varpaalla jotain tekemistä koko maailmanjärjestyksen kanssa? Veli-Matti Hynninen Kansallismuseo hoitaa myös 8 muun museon ja 2 linnan avoinnaolon S uomen kansallismuseo vastaa kahdeksan museon ja kahden linnan avoinnapidosta, näyttelyistä ja yleisötyöstä eri puolilla Suomea. Tulevaksi kesäksi 2020 Suomen kansallismuseo etsii Seurasaaren ulkomuseoon, Hvitträskiin, Tamminiemeen, Louhisaaren kartanoon, Olavinlinnaan, Hämeen linnaan ja Vankilaan sekä Langinkosken keisarilliselle kalastusmajalle lähes sataa kesätyöntekijää monipuolisiin ja kiinnostaviin tehtäviin. Vuonna 2019 Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili ennätykselliset yli 762 000 kävijää ja se kuuluu maan suurimpiin kultturiperintöalan toimijoihin. Suomen kansallismuseo on tänäkin vuonna merkittävä kausityönantaja. Kesätyöpaikkoja on tarjolla liki sata kaikkiaan kahdeksassa toinen toistaan inspiroivammassa kohteessa. Työntekijöitä etsitään muun muassa opastamaan, vetämään työpajoja, hoitamaan museokauppaa, vahtimestareiksi ja lipunmyyntiin. Kesällä 2020 Kansallismuseon museoperheen kaikissa museoja nähtävyyskohteissa järjestetään monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille: tapahtumia, opastettuja erikoiskierroksia, työpajoja lapsille. Suomen kansallismuseo jatkaa voimakasta uudistumistaan. Luonnon ympäröimässä Seurasaaren ulkomuseossa kesään mahtuu markkinoita, myyjäisiä ja työpajoja. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen taiteilijakoti Hvitträsk esittelee kesän näyttelyssään tekstiilitaidetta. Presidentti Urho Kekkosen syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 120 vuotta, ja Tamminiemessä juhlistetaan tätä lehtikuvanäyttelyllä ja tanssiteoksella. Museoperheen tuorein lisäys, Hämeenlinnassa sijaitseva Vankila avautuu toukokuussa uudistettuna. Naapuriin, Hämeen linnaan saadaan ensi kertaa kansainvälisesti korkeatasoista nykytaidetta, kun palkittu belgialainen taiteilija Nick Ervinck tuo linnaan ja sen ympäristöön futuristiset veistoksensa ja 3D-printtinsä. Olavinlinnassa koetaan jälleen Oopperajuhlien huumaa ja pop-keikkojen hurmiota. Matematiikka saa uuden teemapäivän Nuorisoprojektivastaava Tuula Pihlajamaa, Tekniikan akateemiset TEK. Kuva Helena Hagberg S uomen ensimmäinen Mahtavaa matematiikkaa -päivä yhdistää Suomen matematiikkavoimat 5. marraskuuta 2020. Tapahtumia on kouluissa ja koulujen ulkopuolella. Suomen ensimmäinen Mahtavaa matematiikkaa -päivä kokoaa Suomen matematiikkavoimat yhteen 5. marraskuuta 2020. Tavoitteena on, että eri toimijat keskittävät vuoden varrelle suunnittelemansa toimintansa samaan päivään. Mukaan on lähtenyt jo koko joukko järjestöjä ja yhteisöjä. – Suomessa monet tahot tekevät hienoa työtä matematiikan hyväksi. Haluamme kaikenikäisten ihmisten ihastuvan ja rakastuvan matematiikkaan. Matematiikkaa ei ole pakko osata, voi vain tykätä ja kokea, Tekniikan akateemiset TEKin nuorisoprojekteista vastaava Tuula Pihlajamaa sanoo. TEKin järjestöjohtajan Joel Salmisen mukaan teemapäivällä halutaan matematiikalle myös entistä laajempaa julkisuutta. – Viestimme on, että tarvitsemme laadukkaampaa yhteiskunnallista keskustelua, jolle matematiikka antaa hyvän pohjan. Matematiikka toimii apuvälineenä silloinkin, kun pohdimme parhaita keinoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Mahtavaa matematiikkaa -päiväksi on valittu marraskuun ensimmäisen viikon torstai, koska silloin suuri osa päiväkodeista, alaja yläkouluista, ammattikouluista ja lukioista on auki, ja päivä on helppo järjestää. – Suomen opettajat tekevät hienoa työtä matematiikan opetuksessa. Yhdistetään voimat ja tehdään kaikki matematiikkaa samaan aikaan ja tuodaan esiin sen merkitys meille kaikille, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton pedagoginen kehittäjä Jasmin Välimäki kannustaa. Mahtavaa matematiikkaa -päivänä eri toimijat toteuttavat projektinsa itse ja tiedottavat omasta työstään yhteisen tunnuksen alla. – Tapahtuma voi kestää vaikka yhden oppitunnin tai vaikka koko päivän. Paikalla ja muodolla ei ole väliä. Tärkeää on, että matematiikka tulee luoksesi, Tuula Pihlajamaa sanoo. Teemapäivään ovat lupautuneet jo Experience Workshop STEAM Network, 2000-luvun taitojen opetukseen keskittynyt Innokas-verkosto, Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osasto, Insinööriliitto ry, joensuulaisen tiede-, ympäristöja teknologiafestivaalin SciFest-tapahtuman järjestäjät, lapsija nuorisotyön palvelujärjestö Kehittämiskeskus Opinkirjo, lasten ja nuorten luonnontiedeja matematiikkaosaamista vahvistava LUMA-verkosto, Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion Harppi-hanke, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL, Tekniikan Akateemiset TEK ja TFiF Tekniska föreningen i Finland. Osallistumisesta ei peritä maksuja.
5 Nro 5 • Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu Postin jakelu on edelleen sekaisin Munkkiniemessä P ostin jakelu Munkkiniemen alueella takeltelee edelleen ja ilmeisesti koko postin jakelujärjestelmä on pahasti sekaisin. Esimerkiksi kirkon tekemiä joulukalentereita jaettiin Munkkiniemessä asukkaille kaiken lisäksi joulunajan ohjelmatietoineen vielä tammikuun lopussa. Asukkaat ovat ihmeissään ja päivittelevät miten tämä on mahdollista. Valtion ja yhteiskunnan tuottama postin palvelu ontuu edelleen pahemman kerran. Jo vuosi-pari sitten Munkkiniemessä oli pahoja ongelmia ja silloin posti pyrki tyynnyttelemään alueen asukkaita ja järjesti alueella tilaisuuden, johon kutsuttiin ihmisiä kuulemaan asiaa postin tilanteesta. Asiat eivät ilmeisesti ole menneet eteenpäin saatikka toimenpitein ohjattu paremmalle tolalle. Samoin Munkkiniemen alueelle postitettuja postilähetetyksiä, kirjeitä on asukkaiden mukaan saapunut perille vasta noin 3 viikon kuluttua. Muualle postitetut kirjeet tulevat perille muutamassa päivässä, arviolta kolmen päivän aikana. Asiakkaat ovat aika väsyneitä postin toimintaan. Kysymyksillä tai yhteydenotoilla postin organisaatioon ei saavuteta juurikaan mitään. Jos organisaatiosta sattuu hyvällä tuurilla saamaan jonkun kiinni. Koko Helsinki Mutta postin jakelussa on isoja ongelmia koko Helsingissä. Kantakaupungissa postin itsensä mukaan on ollut pahoja ongelmia, työntekijät puolestaan kuvailevat omaa työtilannettaan kaoottiseksi. Asukkaat joutuvat odottamaan postia, jota ei ehkä koskaan tule. Näin kertoi Helsingin Sanomat tammikuun lopussa. Ongelmat eivät koske postin perusjakelua yksin vaan myös postin pääkaupunkiseudulla ylläpitämää varhaisjakelua. Muun muassa Tapiolassa jakelu on pettänyt usean kerran. Varhaisjakelussa olevien lehtien tilauksia on todennäköisesti peruutettu runsaaasti. Samasta jakelun toimimattomuudesta joutuuu soittamaan useita kertoja jopa yhden viikon aikana, eikä jakelu sittenkään korjaannu. Kaiken kukkuraksi postiluukusta saattaa tulla tilatun lehden sijaan joku muu lehti. Se antaa kuvaa tilanteesta, jossa alueella ei ole vakinaista jakajaa, vaan varhaisjakelulehdet jaetaan tilapaistyönä ja jakajat vaihtuvat usein. Raitiolinjat 6 ja 6T eivät aja Hietalahden kautta 2.3. 20.7. Myös bussilinjat 21 ja 23N poikkeusreiteillä R aitiolinjat 6 ja 6T siirtyvät poikkeusreiteille 2.3. 20.7. väliseksi ajaksi ja myös bussilinjat 21 ja 23N ovat poikkeusreiteillä Hietalahden alueella. Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. Kulku Hietalahden kautta on estynyt Hernesaaren raitiotien rakentamiseen liittyvän työmaan takia. Liikenne palaa normaaliksi maanantaina 20.7.2020. Työmaa vaikuttaa myös bussilinjaan 21 sekä yöbussilinjaan 23N vastaavalla aikavälillä eli 2.3.-20.7. Pysäkki Hietahdentori (H1169) siirtyy Hietalahdentorin toiselle laidalle ja pysäkki Hietalahdentori (H0807) poistuu väliaikaisesti käytöstä. Poikkeusreitit: • Linja 6/6T poikkeusreitti: Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. • Linjan 21 poikkeusreitti: Fredrikinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Eiran suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Albertinkatu. • Linjan 23N poikkeusreitti: Albertinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Keskustan suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Fredrikinkatu. HUS aloittaa tutkimusraatitoiminnan H US Helsingin yliopistollisen sairaalan asiakkaiden osallisuus laajenee tänä keväänä perustettavien tutkimusraatien myötä. Potilaiden, heidän läheistensä ja muiden tutkimuksesta kiinnostuneiden kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnetään jatkossa myös tieteellisissä tutkimuksissa. Ensimmäisenä tutkimusraatitoiminnan käynnistävät HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä Akuutti, Syöpäkeskus ja Lasten ja nuorten sairaudet sekä HUS Diagnostiikkakeskus. HUSin tutkimusraateihin rekrytoidaan tutkimuksista kiinnostuneita terveitä ja sairastuneita henkilöitä. Tavoitteena on, että tutkimusraadeissa käsitellään lääke-, hoitoja terveystieteellisiä tutkimuksia niiden eri vaiheissa, suunnitteluvaiheesta tutkimustulosten esittämiseen saakka. Tutkimusraatilaiset voivat esittää tutkijoille kysymyksiä ja näkemyksiään. Tutkimusraatien taustalla on, että kansallinen lainsäädäntö ja erilaiset kansainväliset laatujärjestelmät suosittavat asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Lisäksi jotkut tutkimushankkeet ja tutkimuksen rahoittajat jopa edellyttävät potilaiden ja asiakkaiden näkemysten huomioimista. – Tutkimusraatitoiminta on erinomainen tapa parantaa tutkimuksen laatua ja huomioida eettiset kysymykset sekä tutkittavien oikeudet paremmin, sanoo tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta. Tutkimusraadit ovat osa HUSin asiakkaiden osallisuustoimintaa. Asiakasraatija kokemusasiantuntijatoiminta on laajentunut HUSissa kaikille sairaanhoitoalueille vuodesta 2017 alkaen. HUSin osallisuustoiminnassa on jo mukana noin 300 koulutettua asiakasraatilaista ja kokemusasiantuntijaa. Tutkimusraatien jäsenet ja tutkimusraatien koordinaattoreina toimivat HUSin työntekijät saavat tehtävään koulutuksen, jonka järjestävät HUS ja Helsingin yliopisto. Jo koulutetut asiakasraatilaiset ja kokemusasiantuntijat voivat lisäkoulutuksen jälkeen osallistua myös tutkimusraateihin. Lasten ja nuorten sairauksien tutkimusraatiin rekrytoidaan 15–18-vuotiaita nuoria kevään aikana. Yhteishaussa Helsinki tarjoaa monta reittiä tulevaisuuteen V altakunnallinen yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin alkoi 18. helmikuuta ja päättyy 10. maaliskuuta. Helsingin kaupunki toteuttaa koulutustakuuta eli takaa kaikille helsinkiläisille peruskoulunsa päättäville opiskelupaikan. Peruskoulunsa 2020 päättävistä helsinkiläisistä vähintään 60 prosentille taataan opiskelupaikka lukiokoulutuksessa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa. Stadin ammattija aikuisopistossa ja kaupungin lukioissa on aloituspaikkoja kaikkiaan noin 6 000 opiskelijalle. Haku Opintopolun kautta Yhteishaussa 18.2.– 10.3.2020 ovat mukana ammatilliset perustutkinnot ja lukiokoulutus. Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksensa päättäville sekä ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa opintopolku.fi. Opintopolusta löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Jos peruskoulun jälkeinen suunta ei ole vielä selvillä, Next Level -sivustolta löytyy apua. Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat ysiluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Stadin ammattija aikuisopistoon hakevia palvelee hakutoimisto. 27 perustutkintoa tarjolla Stadin ammattija aikuisopisto tarjoaa yhteishaussa 27 perustutkintoa. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa alkaa uutena kuvallisen ilmaisun osaamisala. Urheilijoille Stadin ammattija aikuisopisto on oiva opinahjo, sillä urheilu-uran voi luontevasti yhdistää ammatillisiin opintoihin. Jatkuvassa haussa voivat hakea kaikki, jotka haluavat hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Myös yhteishaussa ilman paikkaa jääneet voivat hakea jatkuvassa haussa. Stadin ammattija aikuisopisto on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskella yli 50 ammattiin 15 toimipaikassa ympäri Helsinkiä. Musiikin CD-levyjen laina-ajat lyhenivät Helmet-alueella M usiikin CD-levyjen laina-aika lyheni nykyisestä neljästä viikosta kahteen viikkoon Helmet-alueen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa. CD-levyjen laina-ajat lyhennettiin, koska pitkissä varausjonoissa olevat suositut levyt halutaan nopeampaan kiertoon. Lyhyempään laina-aikaan siirryttiin 2.3.2020. Laina-ajan muutos koskee vain musiikin CD-levyjä. CD-äänikirjojen, LP-levyjen ja kasettien laina-aika ei muutu, vaan on jatkossakin entiseen tapaan neljä viikkoa. Myös CD-levyjen uusimiskertojen määrä säilyy ennallaan viidessä kerrassa. Laina-ajan lyhentämisen taustalla on musiikin kulutuksessa laajemmin tapahtunut muutos. Musiikkia kulutetaan yhä enemmän, mutta fyysisten tallenteiden sijaan käytetään erilaisia suoratoistopalveluja. Muutos näkyy myös musiikin lainauskäytännöissä. CD-levyjen lainausmäärät ovat vähentyneet ja toisaalta lainaus on vahvasti keskittynyt uutuuslevyihin. Suosituimmissa levyissä on usein pitkät varausjonot, ja nyt asiakkaita halutaan palvella nopeammin. Helmet-alueen kirjastojen musiikkitarjonta halutaan jatkossakin pitää niin monipuolisena ja laadukkaana kuin se taloudellisesti on mahdollista. Omien musiikkikokoelmiensa lisäksi alueen kirjastot tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden kuunnella musiikkia Naxos-verkkopalvelussa. Palvelun kautta kuunneltavia kappaleita on yhteensä yli 2 miljoonaa ja valikoima kasvaa jatkuvasti. CD-levyjen laina-aika lyheni.
6 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu Eteenpäin pääsemisen salaisuus on aloittaminen. Aloittamisen salaisuus on ylivoimaisten tehtävien pilkkominen pienemmiksi ja hallittaviksi tehtäviksi ja aloittaminen ensimmäisestä. Mark Twain (1835 – 1910) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 10 KE 4.3. Ari, Arsi, Atro TO 5.3. Leila, Laila PE 6.3. Tarmo LA 7.3. Tarja, Taru, Taika SU 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vilppu VIIKKO 11 MA 9.3. Auvo, Edvin TI 10.3. Aurora, Aura, Auri KE 11.3. Kalervo TO 12.3. Reijo, Reko PE 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti LA 14.3. Matilda, Mette, Tilda, Maila SU 15.3. Risto VIIKKO 12 MA 16.3. Ilkka TI 17.3. Kerttu, Kerttuli Mark. 9:17-29 Minä uskon! Auta minua epäuskossani! ? Isän huuto käy luihin ja ytimiin. Epätoivon ja kivun hetkellä moni on valmis tekemään mitä tahansa lievittääkseen rakkaansa tuskaa. Moni rukoilee sitä mihin ei muutoin usko, moni käy kauppaa Jumalan kanssa, moni olisi valmis vaikka vaihtamaan paikkaa rakkaansa kanssa. Sairaan pojan isän äänestä kaikuu epätoivo. Hän on valmis mihin tahansa, jos se auttaa hänen rakastaan. Isän hädässä tuntuu universaali ihmisen kokemus, avuttomuus elämän ja kuoleman edessä, tuska ja huoli, jossa toisten apu auttaa vain tiettyyn pisteeseen saakka. On hyvä huomata, että Jeesus ei hädän hetkellä vaadi isältä mitään, ei edes uskoa. Jeesuksen vastaus: ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo”, kertoo ennen muuta hänestä itsestään. Hän voi auttaa silloin, kun kipu valtaa ja maailma ympärillä pimenee. Elämässä ja kuolemassa Jeesus astuu rinnalle, tarttuu kädestä ja auttaa nousemaan. Uskoa ei lopulta valita, se annetaan. Usko ei ole Jumalan vaatimus vaan lahja. Usko ei ole asioiden sokeaa totena pitämisestä ja pakoa maailman kivusta ja hädästä vaan suuntautumista Jumalaa kohti, oman avuttomuuden tunnustamisesta ja toivon asettamista häneen, jonka uskoo voivan auttaa. Jumala ei hädän hetkellä käy kauppaa ihmisen kanssa, mutta on valmis tekemään mitä tahansa lievittääkseen rakkaansa tuskaa, valmis vaikka vaihtamaan paikkaa rakkaansa kanssa. ”Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.” (Ps. 25:6) Mika K T Pajunen Kirjoittaja on Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja sekä luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi Mistä syntyy uutiskuvan arvo? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 8.3. klo 11. Jouni Hartikainen, kanttorina Minna Lamminen. Kirkkokahveilla vieraana Kirkon Lähetyskeskuksen johtaja Jaakko Rusama. Arki-illan perhemessu ti 10.3. klo 18. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Teemana usko ja rukous, ”Kenelle saan kertoa?” Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Messu su 15.3. klo 11. Jouni Hartikainen, Leo Glad, Senni Valtonen. Nuorisotyönohjaaja Hetu Saarisen eläkejuhla messun aikana ja kirkkokahveilla kello 17 saakka. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, voit hyödyntää seurakunnan käytössä olevia taksikortteja. Kyytiä tilatessa on hyvä mainita, että maksu tapahtuu Taksiliiton Yrityspalvelun taksikortilla. Saat kortin suntiolta kirkkoon tullessasi. Helsingin Poliisisoittokunnan konsertti pe 13.3. klo 18–20. Ohjelmistossa on klassisen musiikin kamarihelmiä uudelleen sovitettuina. Johtaa musiikkikapteeni Tero Haikala. Vapaa pääsy. Vapaaehtoisten ilta seurakuntasalissa ke 18.3. klo 18. Uudet ja jo vapaaehtoistoiminnassa mukana olleet, tervetuloa! Yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea kahvin tai teekupin äärellä. Lauluhetki seurakuntasalissa to 19.3. klo 11–12. Eeva Löflund ja Risto Kultala laulattavat talvilauluja. Seuraava kerta 7.5. Merimieskirkkopiiri ma klo 14–15.45 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen maanantai. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa Raamattuja rukousryhmä joka toinen torstai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro-yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18– 20.30 seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15– 16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9–12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 sakastissa. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Sanan ja rukouksen ilta ke 11.3. klo 18. Vieraana Marko Huhtala. Olohuone tiistaisin klo 13–15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. U utiskuva voi olla epätarkkakin, jos se on ainoa autenttinen todiste historiallisesta hetkestä tai henkilöstä. Peter Janssonin valokuvanäyttely Päivälehden museossa kertoo lehtikuvauksen kulta-ajasta. Vieläkö uutiskuvaa arvostetaan nykymediassa? Jos asiaa kysyy eläkkeellä olevalta lehtikuvaaja Peter Janssonilta, vastaus on ei. Hän sai työskennellä lehtikuvauksen kulta-aikoina 1970-luvulta aina 2000-luvun toiselle vuosikymmenelle. Janssonin ura alkoi Hufvudstadsbladetista 1974. Sen jälkeen hän kuvasi Lehtikuvalle ja freelancerina muun muassa Helsingin Sanomille, Uudelle Suomelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Pressfotolle, Expressenille, Aftonbladetille ja Dagens Nyheterille. Eläkkeelle hän jäi 2015. Viidellä vuosikymmenellä uutiskuvia metsästäneen lehtikuvaajan uraan mahtui monenlaisia seikkailuja. Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikkoja, oikeudenkäyntejä, urheilukisoja ja julkkishäitä sekä autolautta Estonian pelastustöitä ja Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä. Uransa aikana Jansson näki muutoksen uutiskuvan merkityksessä. Hänen mielestään ammattikuvaajien arvostus on laskenut ja uutiskuvat vähentyneet sanomalehdistä. – Kannattaisi muistaa oman ainutlaatuisen sisällön merkitys mediakilpailussa: uutisen voi varastaa kilpailijoilta mutta uutiskuvaa ei, Jansson huomauttaa. Uutiskuvaa ei voi arvioida samoilla kriteereillä kuin taidekuvaa, jossa esimerkiksi valoilla, varjoilla, sommittelulla ja kuvan teknisellä laadulla on iso merkitys. Monien Janssonin kuvien arvo syntyy niiden ainutlaatuisuudesta, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kuvien hankkimiseksi tehdystä työstä. Uutiskuva voi olla epätarkkakin, jos se on ainoa autenttinen todiste historiallisesta hetkestä tai henkilöstä. Janssonin kuvat heräsivät eloon 26. helmikuuta avautuneessa valokuvanäyttelyssä Päivälehden museossa. Viime syksynä ilmestyi Peter Janssonin ja Pasi Kiviojan kirja Tilanne päällä! Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin (Docendo). Valokuvanäyttelyssä on esillä myös kuvia, joita ei ole julkaistu kirjassa. Tilanne päällä! Lehtikuvaaja Peter Jansson uutiskuvien jäljillä -näyttely Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2–4, Helsinki, 26.2.– 25.3.2020. Avoinna joka päivä kello 11–17. Vapaa pääsy. Poliisilla oli tilanne päällä Heikinlaaksossa maaliskuussa 2007. Kuva: Peter Jansson (HANDOUT) Taiteilijatapaamisessa Elina Knihtilä Osuuskauppavaalien ehdokasnumerot T eatterimuseon taiteilijatapaamisten lauantaisarjassa tavataan maaliskuun 14. päivänä näyttelijä, professori Elina Knihtilä. Häntä haastattelee toimittaja Kirsikka Moring. Elina Knihtilä on tuttu televisioja elokuvarooleistaan, joista hänet on palkittu useilla Jussija Venla-palkinnoilla. Näyttämöillä Knihtilä on nähty muun muassa Kansallisteatterissa, Ryhmäteatterissa sekä Q-teatterissa, jonka ensembleen hän kuuluu. Tällä hetkellä Elina Knihtilä toimii myös Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professorina. Taiteilijatapaamisessa Elina Knihtilä, lauantaina 14.3. klo 13–14.30, teatterimuseo, Kaapelitehtaalla. H OK-Elannon edustajiston vaalien ehdokkaat ovat saaneet numeronsa. Ehdokkaita vaaleissa on 1 237, ehdokaslistoja on 26 ja vaaliliittosopimuksia on tehty kuusi. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa 26.3.-6.4.2020 valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeutettuja on yli 630 000. Mitä aktiivisemmin äänestetään eli mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee, sitä paremmin uuden edustajiston kokoonpano vastaa HOK-Elannon laajaa asiakasomistajakuntaa. Edellisissä vaaleissa vuonna 2016 äänestysprosentti oli 26. HOK-Elanto tarjoaa nyt jo neljättä kertaa mahdollisuuden nettiäänestämiseen. Vuonna 2016 nettivaihtoehdon valitsi lähes puolet äänestäneistä.
7 Nro 5 • Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu – Aikuisen kaipuu on kasvanut Hetu Saarisella on takana neljä vuosikymmentä nuorisotyössä Jatkoa sivulta 3 ? Viime viikkoina Hetu Saarinen on touhunnut harva se päivä Munkkivuoren kirkon väestönsuojassa sijaitsevassa varastossa. Munkkiniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja on käynyt läpi työalansa tavaraa. Varastossa on monenmoista: iso nippu puisia rukousjakkaroita, ikivanha filmiprojektori, pääsiäisvaelluksen rekvisiittaa itsemaalatuista Getsemane-maisemakankaista lähtien, liikuttavia kiitoskortteja leiriläisiltä…. Samalla esiin on pulpahdellut muistoja. Niitä mahtuu kosolti kolmeentoista vuoteen tässä seurakunnassa – saati sitten koko työuraan, jota on kertynyt neljänkymmenen vuoden verran. Avoimesti eläkkeelle Saarinen raivaa varastoa, jotta hän voisi jäädä hyvillä mielin eläkkeelle. Hän päätti jo yli vuosi sitten, että hän ei liukene eläkkeelle vähin äänin. Hän kertoi aikeestaan avoimesti hyvissä ajoin kahdestakin syystä. Ensinnäkin siirtymäriitit ovat ihmiselle tärkeitä. Toiseksi lasten ja nuorten pitää tietää, että tuttu aikuinen on jäämässä pois heidän arjestaan. Tieto Hetun eläköitymisestä onkin saanut nuoria kertomaan, mitä oivalluksia Hetu on heissä herättänyt. Hän naurahtaa, ettei aina edes tiedä puhutelleensa nuorta niin merkityksellisesti. – Se liikuttaa, kun nuoret kertovat, mitä ovat oppineet ja missä tilanteessa. Olen oppinut tässä työssä, että kaikki mitä sanot, voi olla kuulijalle hyödyksi. Kannattaa sanoa asiansa tosissaan ja olla rehellinen puheessaan. Partio isossa roolissa Saarisen ei pitänyt koskaan mennä kirkon töihin. Hän ajatteli vielä parikymppisenä, että eiköhän se riitä, että isä on Lähetysseuran matkasaarnaaja ja pappi, ja äitikin teologi – tosin ei pappi, vaan uskonnon opettaja. Saarinen varttui kahdeksan sisaruksensa kanssa Lähetystalossa Tähtitorninmäellä. Lapsuuteen kuuluivat Lähetysseuran pyhäkoulut ja lasten lähetysompeluseurat. Kristillisyys sai luontevan jatkon partioharrastuksessa siinä vaiheessa, kun Hetu kasvoi pyhäkouluiän yli. – Partio on ollut mun seurakunta. Jos kysytään, olenko jonkin herätysliikkeen kasvatti, sanon, että hengellinen kasvualustani on Lähetysseurassa ja partiossa, Saarinen kuvaa. Seurakunta yllätti Partiossa Saariselle karttui kokemusta lasten ja nuorten ohjaamisesta. Kun nuorisonohjaajaksi opiskellut isosisarusten ystävä kannusti samalle opintopolulle Helsingin Raamattukouluun, ei ajatus tuntunut pöllömmältä. – Kaija sanoi, että susta tulisi hyvä nuorisonohjaaja ja kantoi hakupaperit ja opintosuunnitelman nenän eteen, Saarinen muistelee. Opinnot hän painotti järjestötyöhön ja hakeutui ensin töihin partiotoiminnan pariin, mutta viiden vuoden kuluttua hän pyörsi ajatuksensa siitä, ettei ikinä olisi kirkon töissä. Hän lähti kokeilemaan seurakuntatyötä Tukholman suomalaiseen seurakuntaan. Kokemus oli avartava. – Olin ajatellut, että seurakunta olisi partiota kapeampi työkenttä, mutta tajusin, että oikeastaan se onkin eri suuntaan laaja-alainen. Tajusin, että tarvitsen laajoja näkyjä. Partiotoiminta on säilynyt Saariselle tärkeänä myös seurakunnassa työskennellessä. Hän on yksi kolmesta Helsingin hiippakunnan seppomestarista eli partiotyön mentorista. Aikuisen kaipuu kasvanut Saarisella on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä neljän vuosikymmenen ajalta eri puolilta Suomea. Hän pohtii, että pohjimmiltaan lapset eivät ole muuttuneet. He kaipaavat yhdessäoloa, läheisyyttä ja läsnä olevaa aikuista. Aikuisen kaipuu on selvästi lisääntynyt. – Siitä ei ole monta vuotta aikaa, kun oivalsin, että mun työ on ylellisyyttä lapsille ja nuorille: olen se aikuinen, joka on vaikkapa leireillä koko ajan läsnä. Se on mieletön etulyöntiasema. Saarinen painottaa, että pitkät leirit ovat oikeasti merkityksellisiä. Rauhallista leirielämää tarvitaan vastapainoksi nykyiselle silppuiselle ja nopealle elämänrytmille. Vaikka lasten ja nuorten pinna on lyhentynyt, heillä on oltava tilaa levollisuudelle ja rauhoittumiselle. Rippileirien arvioinneissa meditaatiot saavat aina hyvät pisteet, sillä nuoret nauttivat siitä, että he saavat välillä vain olla. Toimiva kouluyhteistyö tärkeää Saarisen laajaan työnkuvaan on kuulunut yhteistyö koulujen kanssa. Kirkon ja koulun suhde on nykyisin ristipaineessa. Osa vanhemmista haluaisi häivyttää kaiken uskontoon liittyvän koulujen yhteisistä tilaisuuksista. Saarinen toivoo, että seurakunnat osallistuvat jatkossakin koulujen arkeen, mutta kirkon on toimittava koulun ehdoilla ja kunnioitettava koulun linjauksia. Jos opetushenkilöstö voi luottaa siihen, että seurakunta toimii näin, se haluaa olla kirkon kanssa tekemisissä. Yhteistyöhön kuuluvat perinteiset jouluja pääsiäiskirkot sekä päivänavaukset, mutta Saarinen osallistuu myös opetukseen – muidenkin aineiden kuin uskonnon. Hän hyödyntää yhteisöpedagogista osaamistaan pitämällä tunneja vuorovaikutustaito-opetusta esimerkiksi kuutosja kasiluokille. Ne ovat hyvä esimerkki siitä, miten seurakunnan työntekijä voi olla koulussa läsnä tukemassa lasten ja nuorten kasvua. Kouluyhteistyön avulla seurakunta saa luotua kontaktin eri ikäluokkiin. Tällä hetkellä seurakunnassa on kyllä vahvaa iltapäivätoimintaa 1.–2.-luokkalaisille, mutta ei esimerkiksi säännöllistä kerhotoimintaa alakouluikäisille. – Olen miettinyt, miten tavoittaisimme 3.–6-luokkalaisia paremmin. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön ja partiotoiminnan lisäksi olisi hienoa kehitellä muitakin toimintamuotoja. Samoin Saarinen pohtii, miten hienoa olisi saada täysi-ikäistyvät nuoret osallistumaan seurakunnan arkiseen toimintaan. Ensiksi ihan vaan olemista Tavaran raivaamisen ohella Saarinen on haaveillut pian koittavasta uudesta elämänvaiheesta. Siitä, kun kalenterissa on hyvin vähän merkintöjä. Alkajaisiksi Saarinen lähtee pitkälle lomalle Bostoniin. Sen jälkeen tavoitteena on löytää olemisen ilo. – Aion olla eläkkeellä. Mutta aion myös etsiä sata geokätköä ja jatkaa puuveneen kunnostuskurssia, kertoo Saarinen, joka jakaa kotinsa puuseppä-puuveneenveistäjän kanssa. Ja varmasti Hetu nähdään vielä seurakunnan toiminnassa vapaaehtoisena. – Vaikka pidän kyllä ensin karenssin!, hän nauraa. Munkkiniemen seurakunnan eläkkeelle jäävä nuorisotyönohjaaja Hetu Saarinen on varastoa siivotessaan löytänyt vaikka mitä työalaansa kuuluvaa – kuten näitä rukousjakkaroita. Hetu (Hertta) Saarinen • Paljasjalkainen stadilainen. • Asuu puolisonsa kanssa Munkkiniemessä. • Nuorisotyönohjaaja Munkkiniemen seurakunnassa, jää lomalle 22.3 ja eläkkeelle kesäkuun alussa. Eläkejuhla messun yhteydessä ja kirkkokahveilla Munkkivuoren kirkossa 15.3. Messu klo 11 alkaen, kirkkokahvit klo 17 saakka. Työura: • 1979–84 partiotyössä Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:ssä ja Espoon Partiotuki ry:ssä • 1984–85 Tukholman suomalaisessa seurakunnassa, syksy -85 Göteborgin lähellä Boråsissa • 1985–95 Sipoon suomalaisessa seurakunnassa nuorisotyönohjaajana • 1994 kymmenen kuukautta Namibian partiotyttöjärjestön kouluttajana • 1995–97 Rovaniemen seurakunnan partiotyönohjaajana • 1997–2003 Suomen Lähetysseurassa lapsija nuorisotyössä lähetyskasvatustehtävissä • 2004–06 Nurmijärven seurakunnassa nuorisotyönohjaajana • 2006–2020 Munkkiniemen seurakunnassa nuorisotyönohjaajana Kirjastojen ja museoiden suosio näkyy myös verkossa Kirjat ja kuvat haetuinta aineistoa Finna.fi-palvelussa vuonna 2019 V altakunnallisen Finna. fi-hakupalvelun kävijämäärät kasvoivat jälleen ennätyslukemiin vuonna 2019, jolloin palvelussa vierailtiin yhteensä 2,5 miljoonaa kertaa. Museoviraston, Kansalliskirjaston ja Helsingin kaupunginmuseon aineistot olivat suosituimpia. Finna.fi-hakupalvelun käyntimäärät kasvoivat 11 prosenttia vuonna 2019. Laajasta aineistotarjonnasta varsinkin kirjat kasvattivat suosiotaan, ja niiden tietoja katseltiin ennätykselliset miljoona kertaa. – Kasvava kiinnostus kirjastojen ja museoiden aineistoihin näkyy myös Finnassa. Kävijät hakevat palvelusta kirjoja ja paikantavat niitä koko Suomen alueelta. Finna tarjoaa pääsyn valtaosaan Suomen kirjastojen kokoelmista ja kattavuus kasvaa entisestään, kun lisää kirjastoja tulee mukaan palveluun, kertoo kehittämispäällikkö Erkki Tolonen Kansalliskirjastosta. Kirjastojen kokoelmista myös lehtiartikkelit ja korkeakoulujen opinnäytetyöt kuuluivat katsotuimpiin aineistoihin. Paikallishistoria vetoaa suomalaisiin Katsotuimpana aineistona säilyivät aiempien vuosien tapaan kuvat, joita selattiin palvelussa kaikkiaan 2,6 miljoonaa kertaa. Suosituimpiin kuviin kuuluivat Yrjö Paldánin valokuvat pommitetusta Turusta. Kiinnostus paikallishistoriaan näkyy hauissa, sillä aineistoja etsitään paljon paikkakuntien nimillä. Aineistoja haettiin esimerkiksi Viipurija Pori-hakusanoilla. – Ihmiset hakevat tietoa kotiseuduistaan sekä lapsuuteen tai sukulaisiin liittyvää aineistoa. Vanhojen valokuvien ohella esineet, arkistoaineistot ja kartat kiinnostavat kävijöitä, valottaa Tolonen. Yksittäisistä aineistoista suosituin oli vuonna 1963 kuvattu Joensuuta esittelevä lyhytfilmi. Elokuvatarjonta kasvoi Finnassa viime vuonna merkittävästi, kun Kansallinen audiovisuaalinen instituutti toi ensi kertaa pitkiä elokuvia kaikkien saataville. Jatkosodan tuhoja Turun Martissa vuonna 1941. Turun museokeskus digitoi Finnaan turkulaisen valokuvaaja Yrjö Páldanin kuvia toisen maailmansodan pommitusvaurioista Turun seudulla. Kuvan käyttöoikeus: CC BY-ND 4.0 Suosituin yksittäinen aineisto vuonna 2019 oli Joensuuta esittelevä lyhytfilmi, joka kertoo elämästä 1960-luvun alun kasvavassa kaupungissa. Joensuuta tuodaan esille houkuttelevana paikkana niin turisteille kuin asukkaillekin. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
8 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu Huopalahdentien varteen uusia asuinja toimitilakortteleita Jatkoa sivulta 3 Patterimäen pohjoispuolisen hiekkasiilon kautta valmistellaan louhintaa Pikaraitiotien aikataulu krittisessä vaiheessa Kaupunginhallitus antoi mietintönsä erillissotesta H elsingin kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle Haltialanmetsän luonnonsuojelualueen perustamista. Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitseva Haltialanmetsä on yksi Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueista. Haltialanmetsä täyttää luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamisen edellytykset. Alue on monipuolinen lehtojen ja korpien muodostama metsäkokonaisuus, jolla on valtakunnallista suojeluarvoa erityisesti monien luontotyyppiensä sekä uhanalaisen ja vaateliaan kääväkäslajistonsa ansiosta. Suunniteltu suojelualue on laajuudeltaan 137 hehtaaria, ja pinta-alaltaan se olisi suurin suojeltu metsäalue Helsingissä. Tuleva suojelualue kytkee aiemmin suojellut Haltialan aarnialueen ja Pitkäkosken rinnelehdon toisiinsa. Haltialanmetsän luonnonsuojelualueelle on teetetty konsulttityönä hoitoja käyttösuunnitelma, joka on pohjana rauhoitusesitykselle. Suunnitelmassa esitetään suojelukeinot alueen luontoarvojen säilymiseksi ja toimenpiteet kestävän virkistyskäytön mahdollistamiseksi. Haltialan alue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä ulkoilualueita ja siellä käydään arviolta kaksi miljoonaa kertaa vuosittain. Lausunto soteerillisselvityksen loppuraportista Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa sosiaalija terveysministeriölle Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportista. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto sosiaalija terveydenhuollon uudistamiseksi Uudellamaalla olisi ollut kuntapohjainen ratkaisu. Tilanteessa, jossa hallitusohjelman tavoitteena on itsehallintoalueisiin pohjautuva valtakunnallinen ratkaisu, on raportissa esitetty viiden alueen malli kuitenkin luonteva pohja Uudenmaan erillisratkaisun jatkovalmistelulle. Kaupungin näkemyksen mukaan nyt esitetty viiden alueen malli ottaa huomioon Uudenmaan maakunnan erityiset palvelutarpeet, joita ei samassa mittakaavassa ole muissa maakunnissa. Mallissa huomioidaan myös Uudenmaan erityiset olosuhteet pelastustoimen palvelujen järjestäjänä. Kaupunginhallituksen lausunnossa kiinnitetään huomiota kuitenkin siihen, että soten rahoitusmallia koskeva valmistelu on kesken ja kokonaisuutena erillisratkaisuun voidaankin ottaa kantaa sitten, kun myös mm. rahoitusmallin valmistelu on edennyt. Kaksikielisyystoimikunnan selvitys Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaksikielisyystoimikunnan selvityksen toiminnastaan kaudella 2017–2019. Kautensa aikana toimikunta on kuullut kaupungin toiminnoista vastaavia tahoja ja selvittänyt ruotsinkielisten palveluiden tilannetta. Toimintaraportissaan kaksikielisyystoimikunta on tehnyt joukon kaupungin hallintoon ja palveluihin kohdistuvia huomioita ja niihin liittyviä ehdotuksia. Yleisesti kaksikielisyyden vaatimukset otetaan vakavasti. Kaupungin toimialat ja keskushallinto huomioivat palvelutuotannossaan ja toiminnassaan kielilain ja kaupungin omien päätösten mukaisesti kaksikielisyyden vaatimukset. Samalla toimikunta kuitenkin katsoo ruotsinkielisten palveluiden toimivan yleisesti huonommin kuin vastaavien suomenkielisten. Ruotsinkieltä taitavan henkilökunnan saatavuus on joissakin palveluissa ongelma, joka on nostettu erityisen huomion kohteeksi. Kaupunginhallitus on asettanut jo aiemmin uuden kaksikielisyystoimikunnan toimikaudeksi 2019–2021 jatkamaan kaksikielisyyden edistämistä Helsingissä. H elsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan puunkaatojen täytäntöönpanokielto pysyy voimassa, ja asia palautettiin Uudenmaan ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Jotta vaikutukset pikaraitiotiehankkeen aikatauluun ja kustannuksiin pystytään minimoimaan, käynnistetään tunnelin rakentaminen Patterimäen pohjoispuolella sijaitsevan hiekkasiilon kautta. Raide-Jokeri-pikaraitiotie alittaa Pajamäessä sijaitsevan Patterimäen puiston osittain tunnelissa. Helsingin hallinto-oikeus on käsitellyt Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen valituksen koskien radan rakentamiseksi välttämättömiä puunkaatoja. Helsingin hallinto-oikeuden 18. helmikuuta tekemän päätöksen mukaan puunkaatojen täytäntöönpanokielto pysyy voimassa, ja asia palautettiin Uudenmaan ELY-keskuksen uudelleen käsiteltäväksi. Tämä tarkoittaa, että tunnelin rakentamista valmistelevia töitä ei päästä vielä aloittamaan tulevan ratalinjan suunnasta. Todennäköisesti Raide-Jokeri-projekti joutuu hakemaan Uudenmaan ELY-keskukselta poikkeamislupaa puiden kaatamiselle. Patterimäen tunnelin rakentaminen on koko hankkeen aikataulun kannalta kriittinen. Poikkeamisluvan käsittely siirtää puunkaatojen aloitusta edelleen. Hankkeen kokonaisaikataulun viivästymisellä olisi erittäin merkittävät kustannusvaikutukset. Riskien pienentämiseksi Raide-Jokeri-allianssi käynnistää tunnelin rakentamisen Patterimäen pohjoispuolella sijaitsevan hiekkasiilon kautta helmikuun lopussa, eikä puita tarvitse kaataa tässä vaiheessa. Tähän ratkaisuun on päädytty, koska ratalinjalle ei ole olemassa muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Tunnelin louhinta hiekkasiilon kautta ei muuta Raide-Jokerin linjausta. Aiemmin tapahtunutta: • Raide-Jokeri-allianssi ilmoitti aloittavansa puunkaadot Patterimäen puistossa toukokuun 2019 puolivälissä. • Pajamäki-seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys hakivat toimenpidekieltoa Uudenmaan ELY-keskukselta toukokuussa 2019. • ELY-keskus hylkäsi yhdistysten hakemukset heinäkuussa 2019. ELY-keskuksen mukaan toimenpidekielto on tarpeeton eikä puiden kaatamiseen tarvita poikkeamislupaa. • Helsingin luonnonsuojeluyhdistys valitti ELY-keskuksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja haki samalla puiden kaadoille toimenpidekieltoa. • Helsingin hallinto-oikeus teki välipäätöksen, jonka mukaan täytäntöönpanokiellon antamiseen ei ole aihetta. • Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden välipäätöksestä ja toimenpidekieltoa puukaadoille. • Korkein hallinto-oikeus määräsi 22.7.2019 täytäntöönpanokiellon, kunnes Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut ELY-keskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. • Helsingin hallinto-oikeus jatkoi toimenpidekieltoa ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi Uudenmaan ELY-keskukselle 18.2.2020 • Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokeri korvaa runkobussilinjan 550. Linjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien palvelemisen tulevaisuudessa. Raide-Jokeri lisää poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Havainnekuva Haagan ympyrästä Vihdintien ja Huopalahdentien ympäristöön suunnitellaan bulevardikaupunkia V ihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelu etenee. Bulevardikaupungista suunnitellaan Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen kaupunginosia täydentävä ilmastoviisas alue. Alueelle tulee uusia koteja ja työpaikkoja arviolta 14 000 helsinkiläiselle. Pikaraitiotie liikuttaa asukkaita keskustasta Huopalahdentietä ja Vihdintietä pitkin Lassilaan, mahdollisesti Kannelmäkeen asti. Nyt käynnissä on kaavarungon laatiminen. Kaavarungossa tarkastellaan millaista rakentamista, liikennejärjestelyjä ja ympäristön kohentamista Huopalahdentien ja Vihdintien alueelle voisi tulla. Valmistelussa selvitetään esimerkiksi liikenteen toimivuutta, pikaraitiotietä sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. – Aiemmin saadun palautteen perusteella on muun muassa selvitetty tarkemmin viheralueverkkoa ja virkistyspalveluita, kertoo tiimipäällikkö Suvi Tyynilä. Tavoitteena on esitellä kaavarunko kaupunkiympäristölautakunnalle toukokuussa 2019. K aavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ostoskeskuksessa toimivien päivittäistavarakauppojen laajentuminen uusiin tiloihin. Koko ostoskeskuksen nykyinen pohjoissiipi on tarkoitus korvata uudella, leveämmällä liikerakennusosalla. Ostoskeskuksen yhteyteen, uudelleen linjatun Naantalintien varteen, suunnitellaan asumista. Asuinpihat sijoitetaan uuden liikerakennusosan katolle. Ostoskeskuksen läntinen osa (lukuun ottamatta kaksikerroksista toimistosiipeä) sekä eteläpuoleiset kolme noppamaista rakennusta säilyvät suojeltuina. Tavoitteena on palauttaa läntisen osan avoin kasettikattoikkunoin varustettu aulatila sijoittamalla siihen pienempiä erikoisliikkeitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Sisäpihalle avoin ja kokoava luonne Tavoitteena on kehittää ostoskeskuksen ulkoalueita ja kävely-yhteyksiä nykyistä toimivammiksi sekä palauttaa sisäpihalle sen alkuperäiNäkymä sisäpihalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Jättiterveysasema Haagan liikenneympyrään? L änsi-Helsingin terveysasemat aiotaan mahdollisesti keskittää Haagan liikenneympyrään. Suunnitelmat jättiterveysasemasta ovat vielä auki, mutta se voisi valmistua vuonna 2027. Suunnitelmat ovat alussa ja voivat vielä muuttua, tällä hetkellä Länsi-Helsinkiin, Haagan liikenneympyrään, kaavaillaan arviolta vuonna 2027 aukeavaa terveysja hyvinvointikeskusta ja perhekeskusta. Tämän päivän terveysja hyvinvointikeskukset tarjoavat muun muassa terveysasemapalveluja, aikuisten ja nuorten sosiaalipalveluja, hammashoitoa, psykiatriaja päihdepalveluja, fysioterapiaa, toimintaterapiaa, vammaisten palveluja ja laboratoriopalveluja. Nykyiset perhekeskukset kokoavat samaan palvelupisteeseen lasten, nuorten ja perheiden palveluja, ehkäisevistä palveluista erityispalveluihin. Äitiysja lastenneuvolapalvelujen lisäksi perhekeskuksesta saa muun muassa lapsiperheiden kotipalvelua, sosiaaliohjausta, puheterapiaa, toimintaterapiaa ja fysioterapiaa, perheneuvolan palveluja, vammaisten palveluja sekä lastensuojelun palveluja.
9 Nro 5 • Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu nen avoin ja kokoava luonne. Ostoskeskuksen kautta kulkeva reitti sisäpihan ja Munkkivuoren kirkon välillä säilytetään ja sitä kehitetään nykyistä toimivammaksi. Kulku ostoskeskuksen edustalle tulevaisuudessa sijoittuvalle pikaraitiotien pysäkille suunnitellaan sujuvaksi ja turvalliseksi. Voimassa olevan asemakaavan mahdollistamasta viisikerroksisesta toimistoja toimitilarakennuksen varauksesta tontin koilliskulmassa luovutaan ja tilalle suunnitellaan Huopalahdentien bulevardiin liittyvä kaupunkiaukio. Ostoskeskuksen uudet pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaisiin tiloihin uuden liikerakennuksen alle. Helsingin kaupunki omistaa koko kaavamuutosalueen. Kaavoitus on tullut vireille Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n hakemuksesta. Kaupunki valmistelee asemakaavan muutoksen perusteella mahdollisesti kysee-seen tulevan maankäyttösopimuksen hakijan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 2011. Kaavassa alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään sekä katuja puistoalueiksi. Ostoskeskuksen kolme noppamaista paviljonkia sekä läntinen liikerakennus ja siihen liittyvä kaksikerroksinen toimistosiipi on suojeltu. Vuonna 2011 voimaan tulleen kaavan mahdollistama uudisrakentaminen ei ole toteutunut. Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) alue on merkitty pääosin kantakaupunkialueeksi ja pieneltä osin asuntovaltaiseksi alueeksi. Joukkoliikenteen nopea runkoyhteys (pikaraitiotie) sekä pyöräliikenteen nopea runkoverkko (baanaverkko) kulkevat pitkin viereistä Huopalahdentietä. Kulttuurisesti arvokas Munkkivuoren ostoskeskus on Suomen ensimmäisiä ostoskeskuksia. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Antero Pernaja, Juhani Kivikoski, N.H. Sandell ja Pertti Pernaja. Ostoskeskus on rakennettu vuonna 1959 ja sitä on laajennettu vuonna 1964. Keskuksessa on vuosien varrella tehty useita muutoksia ja esimerkiksi sisäpihan iv-torni on vuodelta 1990-luvulta. Ostoskeskus sisältyy Helsingin kaupunginmuseon laatimaan Munkkiniemen rakennusinventointiin. Inventoinnissa Munkkivuoren ostoskeskuksen alue on osoitettu osana Munkkivuoren kulttuurisesti arvokasta aluetta sekä arkkitehtonisesti merkittäväksi usean rakennuksen kokonaisuudeksi. Ostoskeskuksen suunnittelu liittyy tiiviisti käynnissä olevaan Vihdintien Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnitteluun. Ostoskeskusta kehitetään sen nykyiset arvot huomioiden alueen keskeisenä liikeja palvelukeskuksena, jonka tarjonta vastaa alueen tulevan asukasmäärän tarpeita. Viistosti ostoskeskusta vastapäätä sijaitsee ns. Pohjola-talon kortteli, johon jo rakennetaan asuntoja noin tuhannelle uudelle asukkaalle. Munkkiniemen suutari Yritysesittely Jatkoa sivulta 3 M unkkiniemen Puistotiellä numerossa 18 aloitti joulukuun alussa 2019 suutari Pietu Väyrynen. Paikalla on pitkä jatkumo suutarinverstaita, jo vuodesta 1943 saakka. Alku oli haasteellinen; työtilan remontoiminen ei päässyt alkamaan ihan ajallaan, ja työtilan tyhjentäminenkin vaati aikansa edellisen omistajan sairastuttua. Väyrysen käsityöläisura sai alkunsa Inarissa, jossa hän opiskeli saamenkäsityöartesaaniksi erikoistuen metallisepäksi 1990-luvun puolivälissä. Hän valmisti sepäntuotteita ja erityisesti puukkoja, voittaen vuoden 1999 Fiskarsin puukkotapahtumassa suomen mestaruuden. Sepäntyöt jatkuivat reilun kymmenen vuotta Oulun liepeillä. Tuli kirjoitettua kirjakin puukkoharrastajille, Tupenrapinat. Muutamien välivuosien jälkeen palattiin käsityöläiseksi, tällä kertaa oululaiseen Ykkös-Suutareihin oppisopimukseen. Suutarinopintojen ohjaajana toimi Risto Luttinen, joka on samaa ikäluokkaa kuin aiemmin Munkkiniemen suutarina toiminut Kyösti Rosti. Oulusta Pietu muutti Helsinkiin ja toimi suutarina Myyrmäessä seitsemän vuoden ajan. Sattuman kautta hän kuuli Munkkiniemen silloisen suutarin tilanteesta ja asioiden loksahdellessa kohdalleen hän olikin oman liikkeen omistaja. Väyrynen kertoo, että merkittävää hänelle on Munkkiniemen suutarin paikkaan liittyvä historia sekä itse Munkkiniemen miljöö. Ja varsinkin ihmiset! Hän on ilahtunut saamastaan myönteisestä ja lämpimästä vastaanotosta. Ammattiylpeydestä kertoo Väyrysen omaksuma tunnuslause entiseltä suutarimestariltaan: ”Vasta sitten olet tehnyt työsi hyvin, kun asiakas palaa uudelleen.” Lause pitää sisällään käsityöläisyyden ytimen, sen johon koneellinen nopeus ja teollinen tuotanto ei kykene. Munkkiniemen suutarin palveluihin kuuluvat jalkineiden ja muiden nahkatuotteiden huolto ja korjaus, avainten valmistus, ortopediset muutostyöt (ortopedisiä apuvälineitä valmistavan yrityksen ns. Takuukorjaaja), erilaiset tilaustyöt, oman tuotannon Vario Pro /Lucky Seven kitaranhihnat, saksien, luistinten, veitsien ja puukkojen teroitus, vetoketjujen vaihto, kolmen eri valmistajan käsintehtyjen kenkien edustus, huippusepän valmistamien puukkojen edustus sekä kaikki nahanhoitoon, jalkineisiin ja käsityöharrastuksiin liittyvät tarpeelliset tuotteet. Suutari Pietu toivottaa kaikki uudet ja vanhat asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi! HSY:n tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030 Ilmakuva. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Näkymä sisäpihalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM H elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa sekä oman toimintansa että ostamiensa palveluiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy omissa prosesseissa, kuten jätteiden käsittelyssä ja jätevedenpuhdistuksessa. Ulkopuolisten palveluiden osuudessa korostuvat erilaisissa kuljetuksissa syntyvät päästöt. HSY on seurannut omista prosesseista ja energiankulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä jo yli vuosikymmenen ajan. Päästöjä syntyy esimerkiksi käsittelylaitosten, kiinteistöjen, autojen ja koneiden käytöstä. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu jäteveden puhdistuksessa ja jätteiden käsittelyssä, kuten kompostoinnissa ja kaatopaikan hajapäästöinä. Edellä mainittujen lisäksi ilmastopäästöjä muodostuu tietyistä ulkoisista palveluista, kuten kuljetuksista ja työkoneiden energiankulutuksesta. Ulkoisten palveluiden osuus kokonaispäästöistä alle 10 prosenttia – Vuoden 2018 laskennan perusteella suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä on edelleen peräisin HSY:n omista prosesseista, kuten jätevedenpuhdistuksesta ja jätteiden käsittelystä. Ulkoistettujen palveluiden, kuten esimerkiksi jätteenkeräyksen, osuus kokonaispäästöistä on melko pieni, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen. HSY:n omasta toiminnasta ja ulkoisista palveluista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 150 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2018. Ulkoisten palveluiden osuus näistä päästöistä oli alle 10 prosenttia. Vuoteen 2014 verrattuna HSY:n ulkoisten palveluiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2018 kasvaneet noin 16 prosenttia. Koska esimerkiksi jätehuoltoon liittyvät kuljetustehtävät ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana, myös niistä aiheutuvat päästöt ovat kasvaneet. – Monipuolinen lajittelu ja materiaalivirtojen hallinta ovat tärkeässä roolissa edistettäessä kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla. Tällä on kuitenkin kuljetussuoritteita lisäävä vaikutus. Siksi ajoneuvojen polttoainevalinnoilla on väliä ilmastonmuutoksen torjunnassa, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo. Jäteauton polttoaineeksi vähäpäästöiset vaihtoehdot HSY:n tavoitteena on vähentää kolmanneksella oman toimintansa ja tuottamiensa palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Hiilineutraalisuus on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030. – Ympäristövastuu ja resurssitehokkuus ovat keskeisiä teemoja toiminnassamme. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja vähentää ilmastopäästöjä niin omassa toiminnassamme kuin ostamissamme palveluissa. Haluamme esimerkiksi saada jätekuljetusten ilmastopäästöt minimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme jäteautoissa fossiilisista polttoaineista, Inkinen sanoo. Mistä HSY:n ulkoisten palveluiden ilmastopäästöt koostuvat? Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätehuollon kuljetustehtävät, kuten • jätteen keräys • materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä • erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaalija lietekuljetuksista, työmaakoneista ja -autoista. Päästöjä syntyy myös HSY:n työntekijöiden työpäivän aikana tekemistä matkoista, mutta jäteja vesihuollon kuljetuksiin ja työkoneisiin verrattuna niiden merkitys on vähäinen, ainoastaan muutama prosentti. Jäteautot kulkevat jatkossa muulla kuin fossiilisella polttoaineella. Kuva: HSY/Hannu Bask
10 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu H Kulttuuri ? Esitys valtion esittävien taiteiden rahoitusuudistuksesta on otettu tvapaalla kentällä vastaan laimean pettyneesti. Uusien ryhmien pääsy rahoituksen piiriin ilahduttaa, samoin lisärahoitus, mutta pysyvään suurta muutosta kaivataan. Sirkuksen ja uusien alojen tuensaanti on yhä jähmeää. Donner vaikutti helsinkiläisen kulttuuriin monella tapaa Jörn Donner kuoli. Rauha hänen muistolleen. Paras Donner-kirja: ”Berliini-raportti” 1958. Paras Donner-elokuva: ”Anna” 1970, pettyneen Skdl-edustajan, Tapio Rautavaaran vakava osa ja Harriet Anderssonin näyttelijätyö. Donnerin usein unohdettu rooli on ollut yhteistyö valokuvaaja K-G Roosin kanssa ”Ihmisten Helsinki” -kirjan (1961) teossa. Roos otti kuvia kadulta, Donner teki tekstin. Hän harrasti myös dokumenttielokuvia pääkaupungista, ja fiktioleffoissa Helsinki oli tärkeällä sijalla. Tapasin miehen ensi kertaa pitkää artikkelia varten syksyllä 1996. Hän tuli autolla Sauna-seuran Vaskiniemen saunasta, otti kyytiin Isokaarelta ja ajoi mielestäni aika holtittomasti. Luulin, että mies on ottanut viinaa ja pelkäsin poliisin tutkaa. Ei ollut, se oli vain ajotyyli. Sukuasunto oli Pohjoisrannan korkeassa talossa, jonka huoneet olivat korkeita. Paljon kirjoja. Jörn keitti kahvia ja keskustelimme kaksi tuntia ajatuksella. Sitten koitti toimittajan kauhunhetki: vanhan käsinauhurin patterit loppuivat. Piti kirjoittaa käsin ylös. Onneksi mies puhui hitaasti. Hän palasi Helsingin kunnallispolitiikkaan valtuutettuna (sdp) ja kulttuurija kirjastolautakunnan puheenjohtajana 2005-2008. Hyvin hän hoiti tehtävän. Kirjailija ja elokuvaohjaaja teki merkittävän työn jo Helsingin kulttuurikomitean puheenjohtajana 1990-luvun alussa. Hän edisti Kaapelitehtaan kehittämistä teollisen kauden jälkeen lounaisena kulttuuritalona. Komitea esitti alueellisia kulttuuritaloja Kanneltalosta viimeksi tehtyyn Maunula-taloon asti. Valtuutettuna Donner teki ehdotuksen 2017 Helsingin uudesta kulttuuristrategiasta, jota on nyt tehty asiantuntijatyönä. Viimeisen kerran näin Donnerin keskustakirjasto Oodin avajaisissa joulukuulla 2018. Vaihdoimme sanat keskustakirjaston perustamishistoriasta, vaikeuksista. Saunan ystävä tuhahti, kun kerroin että ainoat äänestykset 2009-2017 kausilla olivat kahdesti saunan sijoittamisesta kirjastoon. Keveät tuhkat Bromarvin vesille, Jörn. Aikuiset ja lapset oppivat yhteistanssista Yleensä aikuisten ammattitanssijat ja lapset tanssivat erikseen. koreografi ja ohjaaja Jarkko Mandelin toi Stoaan tanssiteoksen ”Wildlife”, jonka sieluna on läpi harjoituksen ollut katse ja katseen alla toimiminen. Apinatarha -niminen taideosuuskunta ja sen alla Vapaa tanssikoulu tekee luovaa työtä tanssi -ja taidekasvatuksen parissa. Tanssi antaa lapselle paljon ja kehittää lapsen itsetuntoa, esitys tavoittelee. Lasten liikkeet yksinkertaisesti vangitsevat, tanssiin liittyy paljon liikeratoja, akrobatiaa, hyppyjä ja leikkiä. Aikuisten ja lasten välillä on latautunutta kehollista puhetta ja tuntemuksia olemisesta. Kohtaukissa tanssijoiden rangat kiertyvät toisiinsa, maan vetovoima ja koko maailma on läsnä. Keskittymistä ja ajatuksia asioiden hallintaan, tasapainoa kehon liikkeissä, jotka vievät tarinaa sujuvasti eteenpäin. Wildlifen idea on yhdessä oleminen, tunnelmien rakentaminen tempuilla ja notkeudella. Teos liikkuu kohtauksesta kohtaukseen, kulisseja on vähän, vain punaiset ilmatyynyt ja ilmapallot verkossa katossa ja sitten levällään, myös rikottavaksi tanssin lomassa. Esitys antaa käsityksen lasten maailmasta. Ohjaajan breakdance tausta on auttanut taiteen ja taitojen opetusta myös improvisaation keinoin. Kinetic Orchestran tanssijoina ovat Sanni Giordani, Oskari Turpeinen sekä lapset Lyyli, Oiva ja Urho Mandelin. Lempeä rituaali pyhien kuvien alla ”Ikoni omaksi kuvakseen” oli Ylioppilasteatterissa yhtäällä mystinen, toisaalla hätkähdyttävän vaikuttava esitys, joka tutkii länsimaiskristillisen kulttuurin ikonisia kuvia ja omakuvia, pyhää ja piiriin käymistä. Kaunista liikettä hitaassa rytmissä, musiikkia ja ajoittaista laulua, kynttilöiden harrasta alttaritunnelmaa. Se voi olla vaikkapa pehmeä talvipesä, lempeä rituaali ja lepattava lepopaikka. – En oo, en oo. Maria Magdaleena. Olet öinen olento. Maria Magdaleena. Lupasit iloa. Tarvitset rakkautta, Richard Palmer-Jamesin suomennetuissa sanoissa lauletaan. Sen lisäksi kuullaan ”Maria, Herran piikanen” Anna-Maija Raittilan sanoilla ja Helmi Rekinan karjalainen joiku. Ne ovat traditionaalisia säveliin. Ylioppilasteatteri on hätkähdyttänyt Helsinkiä yhdeksällä vuosikymmenellä. Se on kaatanut taiteellisia ja poliittisia kuvia eri aikoina. Tässä esityksessä, joka poikkeaa Anni ja Hannes Mikkelssonin johtokauden ympäristötuhoteemoista, YT ikonisoi, pyhittää kuvia. Yhdessä katkelmassa nainen kulkee salin poikki hengityssuojain kasvojen edessä – kuin koronaviruksen aikaisessa tai jälkeisessä maailmassa. Nuoret näyttelijät ja YT:n ja Nälkäteatterin veteraani Heikki Herva tekevät valtavan harmonisen esityksen. Esityksen filosofisena taustana viitataan esoteeriseen perinteeseen. Varhaiskristityt gnostilaiset erottivat toisistaan todellisen jumalan, josta Jeesus puhuu Uudessa Testamentissa, ja Vanhan Testamentin epätäydellisen luojajumalan. Loppu(asetelman)kuva on raamatullisen kaunis: – Kun näen kiven, sille painan pääni, metsäneläimelle painan pääni, painan pääni lumesta taipuneelle koivulle. Huumoria ja melankoliaa Rebekka Holi on pirteä ja ihanan persoonallinen laulaja-lauluntekijä Ilves-teatterin Räntäkarkeloissa Käpylässä. Kuulimme kauniit ”Sininen uni” ja ”Suudelkaa” kappaleet. Jälkimmäinen on syntynyt ilvesläisten bileiden jälkeen. Holin melodiset ja mehevät pop-laulut käsittelevät elämää ja sen ainutlaatuisuutta koskettavalla ja humoristisella tavalla. Aiheet kumpuavat tunnepuuskista, harmeista ja kaiken maailman tilanteista. Huumori ja melankolia yhdistyvät toisiinsa koskettavasti ja karkean sulavasti. Nuoren naisen akustinen trubaduurikeikka on jo muodostunut lähes perinteiseksi osaksi Räntäkarkeloita, jotka ovat aina helmikuulla, oli räntää tai ei. Esityssalin vieressä oli 1980-luvun perustamisvaiheen kuvia. Olin tunnistavinani näyttelijä Minna Puolannon nuorena 80-luvun lopulla yhdestä esityksestä. Tai sitten se on näköispainos. Uutta maailmanmusiikkia Maailman musiikin keskus ja Tenho Restobar tarjosivat Global Music Clubilla Malang Cissokho Quintetin persoonallista soittoa uusimman levyn ”Djangal” julkaisukeikalla. Se koostuu afrikkalaisista ja suomalaisista muusikoista ja soittaa senegalilaista tanssimusiikkia ja senegalilaista mandingo-perinteeseen perustuvaa kansainväliseen musiikkityyliin sovitettua musiikkia. Malang Cissokho on länsiafrikkalaisten perinnemuusikoiden, grioottien, sukua Casamancesta. Suomessa jo yli 30 vuotta asunut Malang työskenteli Senegalissa mm. Youssou N’Dourin yhtyeessä ja meilRisto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Jörn Donner oli monipuolinen ja tuottelias kirjailija, elokuvaohjaaja ja kulttuurivaikuttaja, myös Helsingin kulttuurielämässä. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Jarkko Mandelinin Kinetic Orhesta WILDLIFE on hieno fyysinen tanssiesitys Stoan salissa. Tyttö ylösalaisin on Lyyli Mandelin, 6v. Kuva: Mikael Ahlfors. Ikonia omaksi kuvakseen on herkkä, tunnelmallinen esitys ihmisen ja elämän pyhyydestä. Kuvassa lopun harras kynttiläasetelma Ylioppilasteatterin studiossa. Kuva: Veera Konsti. Rebekka Holi on raikas uusi laulaja-lauluntekijä. Kuvassa hän esiintyy Ilves-teatteri Räntäkarnevaalilla helmikuulla Käpylässä. Kuva: Valo Rinne. Global Music Clubilla Tenho Restobarissa oli Malang Cissokho Quintetin uusimman levyn “Djangal” levynjulkaisukeikka. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 5 • Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jo kahdeksatta kertaa kansainvälistä naisklovnifestivaalia. Festivaali tuo yhteen kansainväliset ja kotimaiset klovnerian tekijät ja kokijat. Kanadan tunnetuimmat klovnisiskokset saapuivat odotetuksi vieraiksi. ”Morro”, Heather Marie Annis, ja Jasp, Amy Lee tuottavat esitysten lisäksi myös kirjoja, elokuvia sekä sävellyksiä. Tekeillä on jo TV-sarja. Aiemmin hulvattomia esityksiä mm. murrosiästä ja start-up-bisneksestä tehneiden Morron ja Jaspin uusin esitys ”Save the Date” käsittelee sisaruutta ja ystävyyttä. Jos sanoo “Tahdon” jollekin, sanooko samalla ”En tahdo” jollekin muulle? Jasp menee naimisiin, Morrosta tulee kaaso, jolle oli komea englanninkielinen sana. Klovnisisarukset joutuvat neuvottelemaan suhteensa uusiksi, kun kuvioon tulee kolmas osapuoli, Jaspin puoliso. Selviävätkö klovnit uudessa, mullistavassa tilanteessa? Ainakin esiintyjät selviävät, fyysistä huumoria ja loistavaa naurun ajoitusta! Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, yhdysvaltalaisen huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi meidät mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Jäykät suomalaiset ovat usein varautuneita, kun joutuvat valokeilaan. Nyt sitä ei tapahtunut, vaan klovni sai katsojat vapautumaan pimeässä salissa, jota hän valaisi pöytälampun kohdevalolla yksi kerrallaan. Ja mitä taitoja meistä löytyikään. Lauluääntä, murhaajan ja uhrin roolien esittämistä, charmööriä. Ympäri maailmaa useiden festivaalien pääpalkinnoilla huomioitu komediaesitys toi kuulun klovnin ensimmäistä kertaa Suomeen. Törkeän hauska show oli alusta loppuun vuorovaikutukselliseen kyytiin, jossa kukaan ei ole turvassa! Aiemmilla festivaaleilla hurmannut valloittava Maija-klovni saapui koko perheelle suunnatulla ”Balalaukku”-esityksellään. Se on klovnimaisteri Hanna Terävän ja muusikko Tapani Variksen musiikkija klovneriaesitys. Kokonaiset maailmat napsahtavat esiin matkalaukun aukaisulla. Äänimaailma syntyy livenä, matkalaukun mittaisilla soittimilla. Viikonlopun iltanäytösten yhteydessä oli klovnitohtorien vastaanotto Hurjaruuthin teatterilämpiössä ja verstaalla. He testasivat katsojien festarikuntoa ja tekivät tarvittaessa hoitotoimenpiteitä. Kun sisään oli mennyt tai kutsuttu vain naisia, kysyin eikö miehiä oteta ollenkaan. Minut hyväksyttiin mukaan sanoilla, että kaikki kelpaavat, naiset, miehet, muunsukupuoliset… Tohtorikaksikkona oli varmuudella Tri Mutru/Mums eli Janna Haavisto, jonka ihaniin silmiin olin hukkua selälläni maatessani. Hän puhui koko ajan Turun termeillä, aurajuustoa, auraolutta ym. Toinen oli Tri Tanttarulla eli lajin legendoihin kuuluva Taina Mäki-Iso. Kun he kysyivät, mitä tehdään, pyysin hierontaa olkapäihin. Sain sitä ja Turun puhetta. Kun selvisi, että olen toimittaja, joka kirjoittaa heistä, hoito vain parani. ”Olisit sanonut heti…” Tanttarulla kaivoi möykkyisestä niskastani klovnin punainen nenän, jonka sain heti klyyvariini. Lopuksi hän kirjoitti todistuksen siitä, miten ihana olen. Ja antoi rohdoksi pienen lasin juomaa, jota epäilin punaviiniksi, vaikka saattoi se olla jotain muutakin. Heti auttoi kolotuksiin. lä hänet muistetaan Piirpauken, Cool Sheiksin ja Riddim Raidersien sekä J Karjalainen Electric Saunan riveistä. Laulaja-kitaristin lisäksi kvintettiin kuuluvat: Macoumba Ndiaye, rummut, Ari Hossi, basso, Gaff Lex, koskettimet ja Gustav Store, komppikitara. Prekaarit Fredantorin kuntosalilla ”Liikunnan ilot” on esitys, ”jonka kaikki kohtaukset sijoittuvat kuntosalille. Kaikki. Keskusteluja käydään kuntosaliharjoittelun ja -oleilun lomassa.” Kuntosalien ikkunat ovat usein katutasolla, josta ohikulkijat voivat katsella sisään. Muistan usein ajatelleeni, mitähän nuo puhuvat keskenään. Ulospäin näyttäisi: ei mitään. Työryhmä on rakentanut Teatteri Takomon Fredantorin näyttämölle ihan oikean kuntosalin. Esitys rakentuu esiintyjien ihan oikeasta kuntosaliharjoittelusta. Jännitteet eivät rakennu henkilöiden vastakkaisista tahdonsuunnista tai ikuisista ihmisyyden kysymyksistä, vaan yksinkertaista asioista siitä, mitä kukin jaksaa tehdä. Ella Kähärän käsikirjoittaman ja Joel Härkösen ohjaaman näytelmän puoliajat jakautuvat hyvin selvästi toisistaan. Ensimmäisellä jaksolla draaman keskiössä seitsemästä näyttelijästä ovat loistava Milla Kuikka, joka kelaa elämäänsä kahden miehen, innokkaasti yrittävän Joel Hirvosen ja vetäytyvämmän Tuomas Rinta-Panttilan kanssa ja välissä. Ihmisja seurustelusuhteita hapuillaan. Naisen kännykkään tulee koko ajan työvuorotarjouksia ex-pomolta, joihin hän vastaa kieltävästi. Toinen puoliaika on naisen hautajaisten järjestelyä. Mustia pukuja, kinastelua hautaustavasta ja –hinnasta sekä arkunkantoa. Muut naiset/näyttelijät pääsevät esiin. Millan roolihenkilö on kai arkussa, katsoja olettaa. Tumman ja intensiivisen Sara Paasikosken kiihkeä puhe jää mieleen. Liikunnan ilot oli Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Takomon yhteistuotanto. Jokanaisen niksikirjalla elämä hallussa On ihana 1950-luvun vintage-sisustus ja vastaleivottu pulla tuoksuu. Neiti Nieminen järjestelee juhlia ja kaiken on oltava tip top. Vieraslistalla on kuuluisuuksia aina Amerikasta asti. Mutta kaikki keskeytyy, kun vieraat saapuvat etuajassa tärkättyjen liinojen ja kiillotettujen kuparipannujen keskelle. Jotkut tulevat kutsuttuina, osa ilman kutsua. Ja Neiti Nieminen tempautuu valssin ja valtataistelun pyörteisiin. Kahden naisen, käsikirjoittaja Marjaana Kuusniemi-Korhosen ja Kaisu Kurjen, esittämä musiikkinäytelmä kertoo yksinäisyydestä ja kontrollista sen eri muodoissa sekä rakkaudesta Huippuvieraita ja klovnitohtoreita Punaisessa helmessä Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Kuva: Mihaela Bodlovic. Heather Marie Annis ja Amy Lee tekevät hulvattoman hauskaa naisista, joista toinen on menossa naimisiin ja toinen ihmettelee omaa asemaansa. Kuva: Alex Nirta. Hanna Terävä palaa Maija-klovnina Balalaukun arvoitusten äärelle. Kuva: Riku Virtanen. ja mielikuvituksen voimasta. Neiti Niemisellä on vahva side omaan niksikirjaan, jonka on kirjoittanut hänen isoäitinsä. Hänelle koti ja sen hoitaminen oikein on maailman tärkein asia ja muuta ei hänen elämäänsä juuri kuulukaan. Huoltomies käy ja kutsuja neiti suunnittelee mielikuvitusvieraille, filmitähdille ihan Amerikan maalta. Mainiot esiintyjät yltävät moneen; Marilynin, Elviksen ja Paula-tytön ja muut roolit vaihtuvat vauhdissa. Kaisu Kurki esittää lanteet keinuen Elvis-huoltomiestä ja laulaa itsensä neiti Niemisen sydämeen. Lauluissa neiti Nieminen on vapaa. Markku Arokanto vastaa ohjauksesta ja napakasta esitysdramaturgiasta. Teokseen on sävelletty raikkaita lauluja. – Me kerrotaan tää tarina yhdessä. Teos sopii niille, joiden koti on täydellinen, epätäydellinen, siisti, sotkuinen, tyhjä tai täynnä täydellisen keskeneräisiä ihmisiä. Esitys on uutta absurdia musiikkiteatteria. Ilo pulppuaa taiteesta Rikun kirjastossa Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamon juhlavuosi käynnistyi 8.2. järjestetyillä kaikille avoimilla Rikhardinkadun kirjastoon levittäytyneillä syntymäpäiväjuhlilla. Ensimmäisen kerroksen kokoustilassa toimii päivän ajan pop-up-taidekahvila, joka tarjosi kakkukahvit ja taidekirjoja luettavaksi. Taidelainaamossa avautui ”Silkkaa iloa” juhlanäyttely, johon osallistui yli sata Helsingin Taiteilijaseuran jäsentaiteilijaa. Myös Galleria Rikhardin kuukauden taiteilija Maaria Märkälä oli paikalla Vähän lisää shampanjaa! -hengessä. Lastenosastolla oli työpaja. Ohjelma huipentui Kirjatornissa nähdyllä Meri Nikulan performanssilla ”Ilon Sietämätön Keveys”, josta lapset tykkäsivät kovasti. Hän esiintyi yleisön keskellä. Sanoma kuuluu: – Ilo on radikaalia. Ilo on räjähtävää. Ilo kiepauttaa perspektiivin ylösalaisin. / Ilo ei kysy lupaa. llo ei selittele itseään. / Ilo on vapaa ja lentää juuri niin korkealla kuin haluaa. Nikula on laulaja, performanssitaiteilija ja parantavan äänen kanava. Oma ääni ja vartalo ovat ydinelementtejä kaikissa hänen teoksissaan. Hänen esityksensä ovat usein aistillisia ja syvästi koskettavia. Taiteen ja äänenkäytön parantava vaikutus ja ihmisäänen rajaton ilmaisuvoima ovat työn keskeisiä elementtejä. Teksti: Risto Kolanen Upeat teatteriopiskelijat Milla Kuikka ja Joel Hirvonen esittävät elämää liikuntasalilla Takomossa. Kuva: Mitro Härkönen. Neiti Niemisen Marjaana Kuusniemi-Korhonen (oik.) täydellisessä 1950-luvun kodissa käy Paula-tyttökin, Kaisu Kurki vierialulla. Kuva: Tiina Oasmaa. Taidelainaamon 25-vuotisjuhlissa Meri Nikulan esittämä performanssi Ilon sietämätön keveys oli varsinkin lapsille hyvin mieluinen Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu Kohtaus pysäkillä Munkan kuvia 60-luvulta, osa 2 Munkan Kuvia 1960-luvulta Veneitä talviteloilla 1965-66. Solnantien alkupäässä sijainnut idyllisen sievä punainen puutalo taustalla. Puistotien liikennettä 1966. Pieni HM:n maitokauppa Puistotien ja Kadetintien kulmassa. Myöhemmin Valion baarista tuli HM-kahvila. ...ja matka jatkuu. Varttuneemmat munkkiniemeläiset muistavat vielä siskoksia, jotka monien vuosien ajan möivät lehtiä kioskissaan. Kinokseen suistunutta miestä autetaan 1965... M unkkiniemen puistotie, kaupunginosan sykkivä valtasuoni. Raitiovaunut kulkevat lehmusrivistöjen välissä vieden ja tuoden matkustajia aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan. Kaupungista päin tultaessa ensimmäinen pysäkki oli 60-luvulla Kadetintien tuntumassa, Munkkiniemen venelaitureita talvella. Kuvattu Meilahden sillalta. hieman eri paikassa kuin nykyään. Pysäkillä palveli lehtikioski. Valion baari oli vain muutaman askeleen päässä ja sitä vastapäätä, pysäkin toisella puolella, sijaitsi HM-myymälä. -Nuoremmille on ehkä syytä huomauttaa, että kyseessä ei todellakaan ollut Hennes & Mauritz... 28.1.1965 on Kai-veljeni uusine kameroineen pysäkillä, ehkä odottamassa nelosen ratikkaa. Kaupungilta saapuneesta vaunusta alas astunut karvahattumies kaatuu likaista kinosta vasten eikä meinaa päästä ylös. Kai ottaa kameransa esiin ja laukaisee, kun salkkua kantava herra menee auttamaan miestä pystyyn. Toisessa kuvassa tolpilleen selviytynyt mies poistuu pysäkiltä lehdenmyyjän ja muutaman ohikulkijan tarkkaillessa tilannetta. Pieni tapaus tammikuisena torstaina Munkkiniemessä on näin tallentunut filmille. Puistotie oli kuvauspaikkana usein muulloinkin vuosien mittaan, niin kesällä kuin talvella puineen, liikkeineen, autoineen, ihmisineen. Toinen mieluisa kohde on selvästi ollut Munkan veneranta eri vuodenaikoina. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström Nelosella kaupunkiin. Lumihuurteinen kotikoivu Solnantie 37:n etupihalla.
13 Nro 5 • Viikot 10-11/2020 M unkin S eutu Nuoret laittoivat tuulemaan – uusi festivaali huippunimin Nuoren Voiman Liitto perusti tapahtumasarjan 100 miljoonan säästöt valtion tilakustannuksissa Yhä useampi pääkaupunkiseudun asukas säilyttää klapinsa puuvajassa H elsinki Organ Festival 2020 tuo Helsinkiin ennenkuulumattoman monipuolisen kattauksen musiikkia 6.-8.3. Festivaalityöryhmä on ennätyksellisen nuori, mikä näkyy uudenlaisena ja energisenä asenteena urkufestivaalin järjestämiseen. Järjestäjät haluavat nostaa urut marginaalista todellisen konserttisoittimen maineeseen. Urkukonserteissa ollaan totuttu liiaksi heikkoon markkinointiin ja tyhjiin katsomoihin. Huipputason urkutaide katkoo siivet urkujen leimallisesta ”virsimankeliudesta” ja tämä festivaali todella esittelee, mihin kaikkeen tuo soitinten kuningatar taipuu! Uruthan olivat alkujaan taisteluorgioissa käytetty instrumentti, ennen kuin niitä alkoi tulla kirkkoihin. Festivaali onkin täysin uskontoneutraali huolimatta siitä, että valtaosa konserteista järjestetään kirkoissa. Helsingin parhaat urut vaan sattuvat olemaan kirkoissa. Ruotsalainen Gunnar Idenstam rikkoo Metal Angel -konsertissaan Johanneksenkirkossa la 7.3. klo 19 kaikki mahdolliset raja-aidat metallimusiikin ja klassisen urkumusiikin välillä. Idenstam on urkuri, säveltäjä sekä kansanmuusikko ja hänet tunnetaan esimerkiksi yhteistyöstään Abban perustajajäsenen Benny Anderssonin kanssa. Ton Koopman Alankomaista on varsinainen legenda ja barokkimusiikin ikinuori The Grand Old Man. Koopman on maailman tunnetuimpia urkureita ja jokaisella häntä kuulleella on varmasti mielipiteensä hänen tulkinnoistaan. Koopman vie festivaalin avajaiskonsertissa perjantaina 6.3. klo 19 Tuomiokirkossa äärirajoille niin soittimen kuin kuulijankin. Festivaalin päätöskonsertissa Kallion kirkossa sunnuntaina 8.3. esiintyy Pariisin lahja maailmalle, ranskalainen urkuvirtuoosi Vincent Warnier! Muita esiintyjiä tapahtumassa ovat Anna-Maria Lehtoaho, Kadri Toomoja ja Ilpo Laspas. Festivaalin järjestää suomalainen urkumusiikkia edistävä Organum-seura ja sen taiteellisena johtajana toimii 28 -vuotias Pétur Sakari, joka kuuluu pohjoismaiden merkittävimpiin urkutaiteilijoihin ja tekee kansainvälistä uraa yhteistyössä mm. maailman arvostetuimman klassisen musiikin levy-yhtiön Deutsche Grammophonin kanssa. Arttu Selonen, tait.joht. assistentti K irjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto perusti uudenlaisen tapahtumasarjan, Koettelevan kirjallisuuden klubin. Klubeilla nähdään kirjallisuusesityksiä, keskustellaan kirjallisuudesta sekä tutustutaan kirjailijoiden vielä julkaisemattomiin teksteihin. Klubien vaihtuvina tuottajina toimivat kirjailijat. Ensimmäinen tapahtuma oli 26.2. Kansallisteatterin Lavaklubilla ja sen tuottivat kirjailijat Tuukka Pietarinen ja Matti Kangaskoski. Koettelevan kirjallisuuden voi ymmärtää monella tavalla: – Koetteleva kirjallisuus koettelee lukijaa, ajattelua, kokemusta tai kirjallisen ilmaisun keinoja, toteaa kirjailija Matti Kangaskoski. – Klubin taustalla on huomio siitä, että kirjallisuudella ja kirjallisuuskeskustelulla on paineita muuttua nopeasti omaksuttavaksi ja helposti tunnistettavaksi. Klubilla annetaan tilaa ja aikaa kirjallisuuden koettelevalle potentiaalille, Kangaskoski jatkaa. Klubien pääsymaksut ovat 4 euroa Nuoren Voiman Liiton jäsenille ja 5 euroa muille. Seuraavan klubin 29.4. kuratoivat kirjailijat Maria Matinmikko ja Taneli Viljanen, ja sen kaikille avoin teoshaku on auki 4.3. saakka. Nuoren Voiman Liitto on kirjallisuusjärjestö, joka järjestää kirjallisuustapahtumia, kirjoittajakoulutusta sekä kustantaa Nuori Voima -lehteä. Tallink-konsernin voitto kasvoi P örssissä tänään julkaistun taloudellisen raportin (tilintarkastamaton) mukaan Tallink-konsernin nettovoitto oli 49,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (40,0 milj. euroa vuonna 2018) ja 5,5 miljoonaa euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä (-1,8 milj. euroa vuonna 2018). Loka-joulukuun tulos oli yhtiön paras vastaavan ajanjakson tulos viiteen vuoteen. Positiivisen tuloksen myötä yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,06 euroa osaketta kohti. Myös konsernin tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA) kasvoi vuonna 2019 ja oli 171,1 miljoonaa euroa (142,8 milj. euroa vuonna 2018). Tulos parani, vaikka konsernin liikevaihto pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna ja oli 949,1 miljoonaa euroa (949,7 milj. euroa vuonna 2018). Liikevaihdon 0,6 miljoonan euron lasku johtui pääasiassa yhtiön ydinliiketoiminnan liikevaihdon laskusta seitsemän aluksen telakoinnin ja suunnitellun kunnossapidon seurauksena vuoden alussa. Lisäksi yhtiön operoimien hotellien liikevaihto pieneni, kun niiden määrä laski viidestä neljään vuoden 2018 lopulla. Yhtiön vuoden 2019 taloudellista tulosta vahvistivat matkustajien ennätysmäärät useana peräkkäisenä kuukautena sekä matkustajamäärien kasvu lähes kaikilla maantieteellisillä alueilla. Toisaalta tulosta heikensivät meriliikenteen kiristyvä kilpailu etenkin Suomen ja Viron välisillä reiteillä sekä odotettua heikommat rahtimarkkinat Euroopan talouden epävarmuustekijöiden ja Suomessa vuoden lopulla järjestettyjen lakkojen seurauksena. S enaatti toteutti 100 miljoonan euron valtion toimitilakustannusten vuosisäästötavoitteen kuudessa vuodessa, kaksi vuotta tavoitetta nopeammin. Senaatin strategian kärkeen nostettu sisäolosuhteiden nollatoleranssi -ohjelma eteni suunnitellusti ja merkittäviä panostuksia ongelmien ennaltaehkäisyyn jatketaan. Senaatti-kiinteistöt saavutti valtiovarainministeriön asettamat tulosja palvelutavoitteet. Senaatti saavutti haasteellisen 100 milj. euron valtion toimitilakustannusten vuosisäästötavoitteen kuudessa vuodessa, kaksi vuotta tavoitetta nopeammin. Säästöjä oli vuoden loppuun mennessä sovittu 101,4 milj. eurolla. Kumulatiivisesti säästöjä on toteutunut 286 milj. eurolla. – Tehtävänämme on tuottaa valtionhallinnolle sen toimintaa tukevat, terveet ja turvalliset työympäristöt kustannustehokkaasti. Uudenlaiset työnteon tavat ja niitä tukevat työympäristöratkaisut ovat mahdollistaneet mittavat kustannussäästöt valtion toimitilakustannuksissa, kun tilatehokkuus on parantunut ja valtiolle tarpeettomia kiinteistöjä on saatu myytyä, sanoo toimitusjohtaja Jari Sarjo. Kiinteistöinvestointeihin ja kunnossapitoon käytettiin vuonna 2019 yli 300 milj. euroa, josta valtaosa kohdistui kiinteistöjen peruskorjauksiinja parannuksiin. Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 milj. eurolla strategiakauden aikana. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja, joilla ehkäistään sisäilmaongelmien syntyä ja vahvistetaan sisäilma-osaamista ja -resursseja. – Olemme julistaneet nollatoleranssin sisäolosuhdeongelmille. Se tarkoittaa panostamista ennakointiin ja mahdollisissa ongelmatilanteissa nopeaa reagointia. Haluamme myös rakentaa parempaa keskustelukulttuuria ja yhteistyötä yhä parempien ratkaisujen löytämiseksi, toteaa Sarjo. Asiakastyytyväisyys parani, asiakkaista 74 % on erittäin tai melko tyytyväisiä, mutta joukossa on muutamia asiakkaita, joiden tyytyväisyys ei ole riittävällä tasolla. Tilanteen parantamisen kannalta olennaista on, että näille asiakkaille turvattaisiin jatkossa riittävä toimintamenojen rahoitus, jotta heidän käytössään olevat tilat saadaan ajanmukaiselle tasolle. Vuokrajärjestelmää kehitettiin edelleen Kokonaistulos 114,4 milj. euroa ylitti Senaatin sisäisen budjettitavoitteen 40,9 milj. eurolla. Keskeisin syy tulosylitykseen oli valtion tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen onnistunut myyntitoiminta. Vuoden 2019 toteutuneet myynnit olivat 107,1 milj. euroa. Kiinteistömyynnin tulos 47,0 milj. euroa ylitti budjetin 24,6 milj. eurolla. Viimeisen viiden vuoden kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden myyntitulot ovat olleet yli 900 milj. euroa. Vuokrauksen tulos 67,4 milj. euroa ylitti budjetin 16,3 milj. eurolla. Keskeisin syy vuokrauksen tulosbudjettiylitykseen olivat budjetoitua pienempinä toteutuneet kiinteistökulut. Senaatin Asema-alueet Oy:n vuoden alusta alkanut ensimmäinen toimintavuosi ylsi tavoitteisiinsa, kun yhtiölle keväällä 2019 keskitetyn valtion kiinteistöomaisuuden haltuunotto, operatiivisen toiminnan organisointi sekä asema-alueiden kiinteistökehitysprojektien käynnistäminen toteutuivat suunnitellusti. Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdyttiin kehittämään hallitusohjelman mukaisesti ja Senaatti osallistuu valtiovarainministeriön asettamaan valmisteluhankkeeseen yhteistyössä valtiovarainministeriön, puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Valtion vuokrajärjestelmää kehitettiin edelleen. Valtiovuokralaisten vuokria lasketaan Senaatin omistamissa kiinteistöissä vuoden 2020 alusta kuudella prosentilla. Vuokrien alennus ja panostukset kunnossapitoon johtavat siihen, että vuoden 2020 alusta valtioasiakkaiden tulos laskee lähes nollaan. Valtion vuokrajärjestelmä on omakustannusperusteinen, eli vuokrilla katetaan ainoastaan kiinteistöistä aiheutuvat kulut. H SY:n julkaiseman raportin mukaan noin 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta. Puuta käytetään pääasiassa varaavissa takoissa ja puusaunoissa. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa. – Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja, joka suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Onkin ilahduttavaa, että selvityksemme mukaan puuvajojen määrä on viime vuosina kasvanut pääkaupunkiseudulla, sanoo ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen Helsingin seudun ympäristöpalveluista. Juuri julkaistun raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti vuonna 2019 polttopuunsa puuvajassa. Vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2014. Edelleen noin 30 prosenttia säilyttää polttopuunsa ulkona peitetyssä pinossa. Kuiva puu palaa vähäpäästöisesti Suurin osa pientaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostettuun klapiin. Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä. Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä. Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä. – Arviomme mukaan pääkaupunkiseudulla puunpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä. Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä polttaa koskaan roskia, Ohtonen kertoo. Kostean puun ja roskien poltosta syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä. Kostea puu ei myöskään lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa. Ensisijaisesti lisälämmitykseen – Yleisimmin tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen. Tulisijaa käytetään myös tunnelman luontiin sekä sisustuselementtinä, Ohtonen sanoo. Takkoja ja muita asuintilojen tulisijoja käytetään eniten joulu–helmikuussa, jolloin tulisijaa lämmitetään tyypillisesti 3-4 kertaa viikossa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puukiukaat. Kaikille avoimessa Polta puuta puhtaammin -asukasillassa on tarjolla tutkittua tietoa puukiukaiden päästöistä ja vinkkejä oikeaoppiseen tulisijan käyttöön. Asukasilta pidetään Helsingissä Maunula-talolla torstaina 19.3.2020 klo 18–20 ja sinne on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Kuivaa asiaa -hanke, jossa ovat mukana HSY, TTS Työtehoseura ja Turun kaupunki. Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 -raportin tulokset perustuvat HSY:n ja Työtehoseuran keväällä 2019 toteuttamaan kyselytutkimukseen, jonka avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käyttöä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa tulisijojen tyypeistä ja määristä sekä polttopuun hankinnasta, säilytyksestä ja käyttömääristä. Kyselyyn osallistui noin 1200 vastaajaa. Kiinteistömaailma palkkaa 200 uutta asuntokauppaan P uolet uusista työntekijöistä rekrytoidaan pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin, mutta lisää myyntivoimaa tarvitaan myös maakuntakaupunkeihin. – Viime päivien synkistelyuutisista huolimatta asuntokauppaa tehdään nyt ja tehdään jatkossakin kautta Suomen. Haemme uutta myyntivoimaa vähintään 20 paikkakunnalle, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Kiinteistömaailma palkkaa 200 asuntokaupan ammattilaista noin 50 asuntomyymälään eri puolille Suomea. Tavoite on, että vähintään puolet rekrytoinneista saadaan maaliin vuoden alkupuoliskon aikana. Mittavaa rekrytointiprojektia vauhdittamaan Kiinteistömaailma aloittaa laajan yhteistyön Duunitorin kanssa. – Asuntokaupan osaajista on Suomessa selkeä pula. Meillä ei ole samanlaisia koulutuspolkuja alalle kuin muissa Pohjoismaissa. Se tekee hyvien työntekijöitten saamisesta haastavaa ainakin siinä mittakaavassa, missä me maan suurimpana kiinteistönvälittäjänä tarvitsemme lisää myyntivoimaa viime vuoden kasvun jatkamiseksi, sanoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä. – Olemme realisteja: haemme sekä alalla olevia ammattilaisia että uusia myyntihenkisiä ihmisiä kasvamaan ammattilaisiksi kokeneempien välittäjien rinnalla, ketjun systemaattisen koulutuksen tuella, Kyhälä lisää. Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälän mukaan viimeiset puoli vuotta ovat olleet Kiinteistömaailmalle vahvan kasvun aikaa: kasvuprosentit ovat olleet kuukausittain parhaimmillaan jopa kaksinumeroisia. Joulukuussa kasvua käytettyjen asuntojen kaupassa oli peräti 21% edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, tammikuussakin yli 6%. – Uudet asiakaspalveluun intohimoisesti suhtautuvat välittäjät ovat meille elintärkeitä. Samanaikaisesti kehitämme järjestelmiämme ja prosessejamme, jotta jokainen välittäjä pystyy tekemään työtään paremmin ja tehokkaammin. Tällä alalla on vielä paljon manuaalista työtä, jonka vähentäminen edistää merkittävästi asiakkaiden palveluun vapautuvaa aikaa ja provisiopalkkaisten ihmisten ansaintaa, sanoo Kyhälä. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa. Kuva: HSY / Tero Pajukallio
14 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu ? Taidemaalariliiton Teosvälitys 7.-15.3. on vuosittainen suurtapahtuma ja tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Myynnissä on lähes 1700 taideteosta yli 600 Taidemaalariliittoon kuuluvalta taiteilijalta kautta Suomen. Vierailijoita on noin 20 000 kävijää. Japanilaisia muistoja kotiseudusta Kuvataiteilija Hiroharu Morii asuu Osakassa, Japanissa ja on valmistunut taiteen maisteriksi Tokion taideyliopistosta. Visuaalinen kieli käy vuoropuhelua traditionaalisen japanilaisen maalauksen ja nykytaiteen välillä. Filosofisena lähtökohtana maalauksissa on tyhjän tilan luominen kuvan sisälle. Hän on kokenut vahvaa yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja ympäristöön. Morii on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidenssiohjelmiin Virroilla ja Kemijärvellä. Hän on myös kuratoinut kaksi suomalaisen nykytaiteen näyttelyä Osakaan. Perustutkintonsa hän suoritti öljymaalauksessa. Tm•galleria, Erottajankatu 9b, esittelee todella tyylikkään taitavia akryyli kankaalle –teoksia, joita on inspiroinut taiteilijan lapsuuden maisemat Habikinossa. Maalauksissa on huumoria, mysteeriä, fantasiaa ja joskus pelkoa. Kohtaamisten muistot maalauksiksi Anna Retulaisen uusin näyttely on nimeltään Kohtaamisia. Nimi luonnehtii taiteilijan työskentelytapaa. Hän tapaa asioita, esineitä, paikkoja ja tiloja, tutkii niitä huolellisesti, minkä jälkeen hän maalaa omat kokemuksensa ja muistonsa. Uusi teossarja koostuu kymmenestä saman kokoisesta maalauksesta, jotka näyttävät aluksi enemmän tai vähemmän abstrakteilta. Ne paljastuvat läheltä esittäviksi maalauksiksi, joissa on kuvattu erilaisia tiloja. Ulkonäkö vaihtelee, sillä välillä niiden pinta on kuin harson peitossa, välillä näky on seljennyt. Tämä on taiteilijan viides yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10. Teosten tyylin tunnistaa, vaikka ne voivatkin erota toisistaan. Välillä väriä on paljon, toisinaan taiteilija on taas hionut ja raapinut väripigmentit melkein pois ja maalauspohja on näkyvillä. Metsä-maalauksista tuli 2018 ensimmäiset Presidentinlinnaan pysyvästi sijoitetut nykytaideteokset. Ei muuta kuin totuus Zetterberg Gallery, Ludviginkatu 3-5 A, esitteli ylpeänä Jani Leinosen kauan odotettuja lasimaalausteoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Lies, Lies, Lies -näyttelyn avulla Leinonen muuttaa gallerian valon, värin ja heijastuksen pyhäköksi. Astuminen valheiden sisälle on kokijalle mystinen kokemus. Hämärässä, tanssivissa valonsäteissä ja heijastuksissa syntyy palvontapaikan ulkoasu ja tuntuma. Lasimaalaukset, perinteet, jotka ovat juurtuneet kristinuskoon eurooppalaisessa yhteydessä, ovat hallitseva piirre. Taiteilijan mukaan eurooppalainen kulttuuri on juurtunut kristinuskoon ja sillä kulttuurilla on pitkä harhahistoria. Totuuden jälkeisen aikakautemme ongelmat perustuvat vahvasti tähän historiaan. Tämän pienen pyhäkön sisällä taiteilija saarnaa meitä ajattelemaan kriittisesti, Carmen Baltzar kuvaa Leinosen taidetta. Luonnon siveltimellä Jaana Kotamäki on ammattivalokuvaaja, valokuvataiteilija, kirjoittaja ja valokuvauksen kouluttaja. Taiteellisessa työssä erityisesti luova kuvaustyyli on noussut hänelle keskeiseksi tehokeinoksi. Esikoisteos ”Luonnon siveltimellä – valokuvataidekirja” ilmestyi helmikuulla. Hän on pitkän linjan palkittu valokuvaaja, jolla kuvausvuosia on takana 27 vuotta. Henkilökuvausten lisäksi luontokuvauksella on merkittävä sija sydämessä. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, kokoaa ”Metsä kutsuu” –näyttelyssä kymmenkunta eri tavoin luontoa kuvaavia taitelijoita. Kuvallinen ilmaisu oli Kotamäelle tärkeää jo nuoruudesta saakka. Piirustus ja öljyvärimaalaus vaihtuivat matkan varrella valokuvaukseen, josta on tullut sekä ammatti, intohimo että elämäntapa. Luonnon taltioiminen dialle tapahtui jo 90-luvun alkupuolella ja jatkui 2000-luvun taitteesta lähtien digitaalisesti. Tunnetila virittyy kuvituksessa Galleria Kuvituksen, Hämeentie 28, uuden näyttelykauden avasi kuvittaja Ninni Kairisalon yksityisnäyttely ”Thrill”. Siinä nähdään Kairisalon kuvituksista tehtyjä pigmenttivedoksia ja mustepiirrosoriginaaleja. Keskeisessä roolissa on tummasävyistä ja elokuvallista syntetisaattorimusiikkia luovan Levinskyn “Electra Complex” -albumin kansitaide. Hän ja tanssitaiteilija Susanna Leinivaara esiintyivät gallerian 2-vuotisjuhlassa. Kairisalo on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on toiminut alalla vuodesta 2007 toiminimellä Kali Graphics. Tyylini on tarkka ja yksityiskohtainen. – Tekniikkana käytän pääasiassa mustetta ja sivellintä yhdistettynä digitaaliseen värittämiseen. Muita käyttämiäni tekniikoita ovat vesiväri ja guassi. – Häpeilemätön eroottinen lataus toistuu kuvituksissa, jotka sisältävät viitteitä niin jungilaiseen psykoanalyysiin kuin kauhuelokuvien kuvastoon. Pään sisältä jokin pyrkii esiin Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittele vanhemman polven taiteilija, kuvaamataidon opettaja Marjatta Wariksen öljyvärimaalauksia. Aiemmin hän on ollut esillä Hämeenlinnassa ja ravintolassa ja studiossa Helsingissä. Hän sanoo: – Mietin maiseman luonnetta, mitä siitä muistan kun suljen silmäni. Waris maalaa muistamaansa, mutta työn kestäessä on pakko hyväksyä kuvan itsensä vaatimukset. – Onko kuva sitten lopuksi maisemaa ollenkaan? Tekijä on ollut rehellinen, joten katsoja päättää. Esittelyyn liittämässään runossa taiteilija linjaa teoksiaan: – pään sisältä / jokin nähty tai koettu / pyrkii esiin / pisteinä viivoina pintoina / väreinä. Kuin säveltäisi kuvaa Heta Kuchka on suomalaisamerikkalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen mediaansa ovat piirtäminen, laajamittainen valokuvaus ja video. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee hänen ”Sano joitain kaunista” –näyttelyn, joka koostuu 2-kanavaisesta HD videosta. Eri-ikäiset ihmiset osallistuvat videoon hämmentävän avoimella tavalla ja puhuvat 15 eri kieltä. Työ on hyvin kollektiivinen. Kuchkan aiheet yhdistävät omaelämäkerran, todellisuusdokumentaation ja fiktion, tuomalla esiin identiteettiä, viestintää ja yhteiskuntaa koskevia keskusteluja humoristisella kosketuksella. – Jos en ymmärrä kuulemaani, puhe muuttuu musiikiksi. Jos kuuntelen oikein tarkasti, minun ei tarvitse ymmärtää sanoja tietääkseni toisen aikomuksen. Luonnon vuosikierron mukana Hanne Rokkanen on espoolainen luontoaktivisti ja selkäinvalidi, joka on tehnyt taidetta täyspäiväisesti vuodesta 1995. Maalaamisen lisäksi hän tekee grafiikkaa, jota myös jatkuvasti opettaa. – Työni syntyvät luonnon vuodenkierron mukaan. Rehevän kasvun aikaan maalaukseni saattavat kerros kerrokselta huutaa vihreän eri sävyjä. Kun kasvu hiipuu ja valon määrä vähenee työni rauhoittuvat ja hiljenevät. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 18, esittelee ”Luonnon muistikuvia” – näyttelyn teoksia, joissa on käytetty akryyliä, akryylitussia ja viimeistelynä öljyväriä. – Työni kertovat ajatuksista ja tunteista, joita syntyy luontokokemuksista. Kesäisin maalaan mahdollisuuksien mukaan ulkona. Grafiikan töissä minua kiehtovat pienet yksityiskohdat. ja grafiikanvärien hehku. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Taka-talven kuvataide Japanilainen kuvataiteilija Hiroharu Morii ja teoksensa The White-scape of Habikino IV Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Anna Retulainen ja ”Lattia on vinossa, en pääse ylös, tilassa on muita ihmisiä” -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jani Leinonen ja upea lasiteos Lies Zetterberg Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Suomalaisamerikkalainen taiteilija Heta Kuchka valmistui kuvataiteilijaksi, mutta käyttää myös liikkuvaa kuvaa. Taiteilija kuvattuna keskelle Say Something Beautiful -teostaan serbialaisen Taran kanssa Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Hanne Rokkasen Luonnon muistikuvia -näyttelyssä AVAssa on intensiivinen tunnelma. Tässä Poltteessa. Melkein kuulee tulen ritisevän. Kuva: Hannele Salminen.
16 Viikot 10-11/2020 • Nro 5 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2020 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* luotettavin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tuhansien tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. puh. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myymme asunnot tehokkaasti edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! puh. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi