• Viikot 6-7 – Nro 3/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.fi/kosmetiikkahelmi Kosmetiikka Helmi 80-VUOTTA! TERVETULOA nostamaan malja kanssamme 14.2 klo 10-17 tai 15.2 klo 10-14 Kaikki normaalihintaiset tuotteet samasta sarjasta 2+1 2+1 (Edullisin veloituksetta.) Tervetuloa! Soita ja varaa ilmainen arviokäynti Mikä tekee kodistasi ainutlaatuisen? Me tiedämme. Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi Niemenmäentie 10 66,6 m2 | 328 000 € TULOSSA MYYNTIIN Aktia Kiinteistönvälitys Oy | Raumantie 1, Munkkivuori | www.aktialkv.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Olen protetiikan ja purennan kuntoutuksen erikoishammaslääkäri ja aloittanut säännöllisen vastaanoton Munkkiniemen Hammaslääkäreissä. Erikoisalaani kuuluu puuttuvien hampaiden korvaaminen tai huonokuntoisten hampaiden kunnostaminen proteettisin menetelmin. Erityisinä osaamisalueinani on puuttuvien hampaiden korvaaminen implanteilla ja vaativat purennan kuntoutukset. Olen myös perehtynyt kuorsauskiskojen ja uniapneakojeiden valmistamiseen. Tervetuloa uudet ja vanhat potilaat! Otan vastaan myös lähetepotilaita. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI ­20 % täyttää 1 vuotta! Helmikuun ajan kaikki kehystykset munkkiniementaidelainaamo.? Avoinna Ke ­ Pe 11­17 La 11­15 Munkkiniemen puistotie 23
• 2 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu Vuoden Luontokuvat 2019 esillä Villa Elfvikissä Munkkiniemi, Helsingin kaunein kaupunginosa Kauneutta Kosmetiikka Helmestä jo 80 vuotta Kiinalainen uusivuosi käynnisti rotan vuoden Kansalaistorilla V uoden Luontokuvat -näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Näyttely on esillä Villa Elfvikin luontotalossa 29.1.-8.3.2020. Näyttelyssä on esillä yhteensä 39 Vuoden Luontokuva 2019 -kilpailussa palkittua valokuvaa. Kustakin kilpailun yhdeksästä sarjasta on näyttelyssä esillä voittajakuvat, toiselle sijalle yltäneet ja kunniamaininnan saaneet kuvat. Vuoden Luontokuva -kilpailussa on kahdeksasta perinteistä sarjaa: Kasvit ja sienet, Linnut, Maisemat, Nisäkkäät, Muut eläimet, Sommittelu ja muoto, Luonto ja ihminen sekä Nuorten sarja. Vuoden Luontokuva valitaan näiden sarjojen voittajista. Lisäksi mukana on erikoissarja Teoksia luonnosta, jossa sallitaan vapaampi kuvankäsittely. Näyttelyssä on luonnollisesti myös Vuoden Luontokuvaksi 2019 valittu kuhmolaisen Ville Heikkisen kuva ”Karhu ja korppi”. Kilpailun tuomaristo mieltyi eritoten voittokuvan eeppiseen tunnelmaan ja tarkkaan mietittyyn sommitteluun ja kiinnitti huomiota myös kuvan esittämään tilanteen ainutkertaisuuteen. Ville Heikkinen on kilpailun historiassa neljäs kuvaaja, joka on onnistunut uusimaan voittonsa. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on järjestänyt Pohjoismaiden suurinta luontokuvakilpailua vuodesta 1981. Kilpailuun osallistui vuonna 2019 lähes 14 000 valokuvaa. Palkitut kuvat kiertävät vuosittain näyttelynä Suomea ja ovat esillä Villa Elfvikin luontotalossa perinteisesti helmikuussa. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10–16. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon ja Vuoden luontokuvat 2019 -näyttelyyn on maksuton. Vuoden Luontokuva 2019. Karhu ja korppi, Ville Heikkinen. K emikaliot Suomessa on hiljalleen katoava käsite, mutta onneksi niitä löytyy vielä muutamia. Yksi niistä harvoista on Kosmetiikka Helmi, joka täyttää tänä vuonna huikeat 80 vuotta. Tämä on suuri juhlan aihe ja myös kannustus pienyrittäjyyteen ja kivijalkaliikkeiden jatkuvaan olemassaoloon. Historiaa vihreältä Puistotieltä 1936 valmistuneessa Munkkiniemen puistotie 9:ssä oli kaikissa asunnoissa tammiparketti ja marmoritakka. Taloa kutsuttiin Munkkiniemen Helmeksi. Aluksi liikehuoneistossa toimi maitokauppa, jonka ruudullinen kivilattia on edelleen käytössä. 1940 maitokaupan tilalle avattiin rohdoskauppa, joka sai luontevasti nimen Kemikalio Helmi. Helmi on hyvä ja ajanmukainen nimi tänäkin päivänä. Uusi aikakausi perinteitä kunnioittaen Vuonna 2011 neljännen omistajanvaihdoksen yhteydessä nimi muutettiin Kosmetiikka Helmeksi. Samalla tuoteja palveluvalikoima laajeni. SKY-kosmetologi Raija Kavonius palvelee ”talon tapaan” eli meikin tai ripsien ja kulmien kestovärjäyksen saa usein saman tien ilman ajanvarausta. Lauantaisin tapaat Helmessä erikoiskosmetologi-estenomi Lauri Salmen. Lauri edustaa Exuviance-sarjaa Suomessa ja tekee tehokkaat Exuvianceja laitehoidot ammattitaidolla. Tuloksia tuovat Hydrafacial-, Radiofrekvenssija mikroneulaushoidot. Kotoisa ja helposti lähestyttävä Kosmetiikka Helmen suosion ja menestyksen takana ovat ihanat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet palveluita vuosien ajan. Liikettä pidetään ”meidän kauppana”. Rentouttava Helmikasvohoito on suosituin, kun halutaan hemmottelua ja meikkiä, ja Lauri Salmen tehohoitoihin tullaan, kun halutaan näkyviä tuloksia. Hyvä henki ja pitkä historia luo katseen ilolla vuoteen 2040, jolloin Helmi täyttää huikeat 100 vuotta. Kosmetiikka Helmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki. P. 09 484 803 www.kosmetiikkahelmi.com Tervetuloa juhlimaan kanssamme: 14.2 klo 10-17 ja 15.2 klo 10-14 Raija Kavonius ja Lauri Salmi Kiinalainen uusivuosi Kuvat: Petri Anttila Käyttäjät ja kaupunkilaiset: Töölön kisahalli tulee modernisoida Kisiksen henkeä kunnioittaen T öölön kisahalli remontoidaan kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Käyttäjiltä ja asukkailta kerättiin marraskuussa 2019 tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan Kisahalliin liittyen. Kerättyä tietoa hyödynnetään Kisahallin perusparannuksessa, tilojen ja toimintakonseptin suunnittelussa seuraavien vuosien aikana. Verkkokysely oli auki vastaajille 4.–24.11.2019 ja yhteensä 766 käyttäjää tai kaupunkilaista vastasi kyselyyn. Kyselyn ohella järjestettiin avoin yhteiskehittämistilaisuus, johon osallistui 43 henkilöä, pääosin Kisahallin nykyisiä seurakäyttäjiä. Kyselyssä vastaajia pyydettiin kuvaamaan tilojen nykyistä käyttöään sekä kirjaamaan kehitysehdotuksia ja toiveita liittyen tiloihin ja toimintakonseptiin. Vastauksista kävi hyvin ilmi, että remontti tulee tarpeeseen ja vastaajat kaipasivat siistimpää, viihtyisämpää ja modernimpaa yleisilmettä, rakennuksen historiaa ja tunnelmaa kunnioittaen. Vastauksista nousi kolme painopistettä Kisahallin tulevalle käytölle: osa vastaajista näki, että Kisahallin tulee olla kilpaurheilun ja urheiluotteluiden mekka, erityisesti tiettyjen lajien tarpeita palveleva. Toisille paikka näyttäytyy, kuten nykyisinkin, erityisesti seuraharjoittelun tyyssijana. Osa vastaajista toivoi, että Kisahallista kehitetään kaikille kaupunkilaisille avoin vapaaharjoittelun moderni liikuntakeskus, jossa myös eri ikäryhmien tarpeet ja esteettömyys huomioidaan laajasti. Tilojen käytännöllisyyden ja teknisten ratkaisujen kannalta merkittävimmiksi teemoiksi nousivat molempien hallien akustiikka, lämmitys ja lattiamateriaalit. Moni vastaajista pohdiskeli koko talon tilanjaollisia ulottuvuuksia – tulevaisuudessa tilojen toivotaan olevan entistä paremmin muunneltavissa eri lajien tarpeisiin. Odotetusti eniten kehitettävää ja korjattavaa vastaajat löysivät pesu-, pukuhuoneja säilytystiloista. Myös vesipisteitä toivottiin hallitiloihin merkittävästi lisää. Kisahallin viestintää toivottiin parannettavan ja samalla toimivaa tilavarausjärjestelmää. Kysely tuotti myös laajan kattauksentoiveita eri lajien näkökulmasta, erityisesti palloilijoiden, miekkailijoiden ja kuntosalin käyttäjiltä tuli ehdotuksia perusparannukseen. Myös voimistelun, cheerleadingin, vapaaharjoittelun, juoksun, tanssin, painin ja nyrkkeilyn olosuhteet ja edellytykset puhututtivat. Uusista lajeista eniten mainintoja sai skeittaus. Kisahallin perusparannuksen lähtökohtana onkin parantaa nykyisten lajien olosuhteita ja vapauttaa lisää tilaa liikunnalle hallissa. Marraskuussa 2019 järjestettiin myös yhteiskehittämistilaisuus käyttäjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille kaupunkilaisille. Tilaisuuteen osallistujat kiersivät hallilla kirjaten ylös kehittämistoiveita ja tarpeita. – Kaupunkilaisten aktiivinen osallistuminen kyselyyn osoitti, kuinka tärkeä paikka Kisahalli on monille ja toi esille myös toiveita avata ovia vieläkin laajemmille käyttäjäkunnille. Suunnitelmissa on taata Kisahallin nykyisille lajivalikoimalle tilat myös jatkossa ja samalla madaltaa kynnystä yhä uusille liikkujille löytää Kisahalli omakseen, toteaa liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. Marraskuussa 2019 toteutetun tiedonkeruun lisäksi käyttäjiä on kuultu myös aiemmin. Näitä aineistoja, kuten myös viime vuosien asiakastyytyväisyyskyselyjä sekä käyttäjätilastoja ym. hyödynnetään suunnittelussa. Kisahallin suunnittelu etenee vaiheittain, yleislinjauksista kohti yksityiskohtaisempia kysymyksiä. Suunnittelu tehdään yhdessä kaupunkilaisten ja käyttäjien kanssa. Projektin edetessä asukkaat ja käyttäjät kutsutaan mukaan kommentoimaan ja yhteiskehittämään suunnitelmia. Osallistumismahdollisuuksista kerrotaan uusikisahalli.fi-verkkosivulla sekä Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Kisiksen nykyiset ja tulevat käyttäjät voivat osallistua massiivisen perusparannuksen suunnitteluprosessiin sen eri vaiheissa. Alkuperäinen kuva: Jalmari Aarnio/Helsingin kaupunginmuseo S ian vuoden vaihtumista rotan vuoteen juhlittiin 24. tammikuuta näyttävästi Helsingissä. Kymmenettuhannet juhlijat seurasivat Kansalaistorilla järjestettyä tapahtumaa. Lohikäärmeet ja leijonat tanssivat jälleen kiinalaisen uudenvuoden juhlassa Helsingissä, kun sian vuosi vaihtui rotan vuodeksi kiinalaisessa kalenterissa. Rotan vuosi on kiinalaisen käsityksen mukaan hyvä aika aloittaa uusia projekteja, ja siihen liitetään vahvasti vauraus ja kehittyminen. Kansalaistorille levittäytyneessä juhlassa seurattiin Pekingistä saapuneiden taidokkaiden taiteilijaryhmien esityksiä peking-oopperasta perinteisiin tanssiesityksiin ja kuunneltiin yleisön mukaansa temmannutta, mongolialaisia perinnesoittimia tämän päivän folkiin yhdistävää Haya-yhtyettä. Torilla vietettiin myös kiinalaisen uudenvuoden markkinoita ruokakojuineen ja esiteltiin kiinalaisia kädentaitoja. Päivän aikana torille syntyi lisäksi jäänveistäjä Xueqiangjin taituroima rotan vuoden jääveistos. Kansalaistorilla vieraili tapahtumapäivän aikana arviolta 20 000 kävijää. Kiinalaista uuttavuotta on kuluneen viikon aikana vietetty myös lukuisissa oheistapahtumissa gaalasta elokuvanäytöksiin, ja osa tapahtumista on yhä koettavissa ensi viikolla. Kiinalaisen uudenvuoden tapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien. Toista kertaa Kansalaistorilla järjestetty juhla oli neljästoista Helsingissä järjestetty kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma. Juhlaa isännöivät Helsingin ja Pekingin kaupungit, ja sen järjestävät Helsingin tapahtumasäätiö, Kulttuurikeskus Caisa ja Suomi–Kiina-seura.
• 51. vuosikerta – nro 3 Viikot 6-7/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu HYKSin yksityissairaala ja Orton yhdistyvät H USin erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan HYKSin Oy:n sekä ortopediaan, kivunhoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut Orton Oy:n liiketoiminnat yhdistetään. HUS omistaa 100 % HYKSin Oy:n ja Ortonin Oy:n osakekannoista. Yhtiöiden sulautumisesta päätettiin HUSin hallituksen kokouksessa 13.1.2020. – Toimintojen yhdistämisellä haetaan synergiaetuja ja luodaan muista toimijoista selkeästi erottuva toimija, joka palvelee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin asiakkaita, kuten yksityispotilaita, vakuutusyhtiöitä ja muita sairaaloita. Samalla tavoitellaan aikaisempaa parempaa taloudellista kannattavuutta, toteaa HYKSin Oy:n ja Orton Oy:n hallitusten puheenjohtaja Anne Karikumpu. Yhdistymisellä luodaan vahva, erikoissairaanhoitoon keskittyvä, korkeatasoinen terveystoimija pääkaupunkiseudulle. Kummankin yrityksen vahvuusalueet täydentävät uudessa yhdistyneessä toiminnassa toisiaan. – Orton on ortopedian, kivunhoidon ja kuntoutuksen edelläkävijä. Yhdistämällä Ortonin vahvuusalueisiin HYKSin yksityissairaalan vahvuusalueita kuten syöpätautien ja neurokirurgian hoidot, luomme laaja-alaisen vaativan erikoissairaanhoidon huippuyksikön, kertoo HYKSin Oy:n toimitusjohtaja Markus Orava. Markus Orava on toiminut elokuusta 2019 alkaen myös Ortonin toimitusjohtajana. Uuden yhtiön suunnittelu alkaa heti yhteistyössä sulautuvien yritysten johdon ja henkilöstön kanssa. Sulautumisjärjestelyiden toteuttaminen kestää 4-6 kuukautta, eli käytännössä uusi yhtiö pääsee aloittamaan toimintansa kesän jälkeen. Ortonissa työskentelee tällä hetkellä noin 170 työsuhteista työntekijää. HYKSin yksityissairaalan palkkalistoilla on noin 350 lääkäriä, hoitajaa ja muuta erityisasiantuntijaa HUSin eri yksiköistä, hallinnossa työskentelee alle 15 henkilöä. Yhdistymisellä ei arvella olevan välittömiä vaikutuksia henkilöstön määrään. Havainnekuva Runeberginkadun suunnasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy Töölöntorin ideavoittajan resepti torin elävöittämiseksi Töölöntorin ideakilpailun on voittanut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy ehdotuksellaan Two to One T oiselle sijalle sijoittui arkkitehti Anssi Lauttian ehdotus La Ritournelle, ja kolmannen palkinnon saivat Ilkka Törmä ja Otto Autio ehdotuksellaan Ryijy. Lisäksi kilpailun tuomaristo jakoi kolme kunniamainintaa. Voittajatyössä torin keskiosaan on suunniteltu tasainen aukio, joka soveltuu suihkulähteelle, kesätapahtumien järjestämiseen ja talvisin luistinradaksi. Aukion reunoille tulisi oleskeluun penkkejä, matalia portaita ja istutusaltaita, ja torin ympärille istutettaisiin lisää puita. Torin itälaitaan esitetään paviljonkimaista kauppahallia. Torikaupalle varattaisiin tilaa hallin edustalle. – Töölöntori on Helsingin toreista se, johon luontevasti istuisi tunnelmallinen ja elävä keskieurooppalainen torikulttuuri. Voiton vienyt suunnitelma edistää juuri tätä tavoitetta, jossa tori muotoutuisi töölöläisten yhteiseksi tilaksi ja paikaksi, jossa myös vierailijat viihtyvät. Torista rakentuisi toimiva kohtaamispaikka, jonne tapahtumat, aktiviteetit ja myyntitoiminta istuisivat rinnakkain. Tätä kehitystä haluamme jatkossa edistää myös kaupungin muilla toreilla, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Sivut 8-9 Helsingin tulokehitys kääntyi kasvuun vuonna 2017 H elsingissä ansaittiin vuonna 2017 veronalaisia tuloja yhteensä 19,8 miljardia euroa. Tulokehitys kääntyi edellisvuosien vaimean kasvun jälkeen nousuun lisääntyen vajaa 5 prosenttia eli noin 514 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön tuoreesta julkaisusta. Kun tuloihin lasketaan mukaan aiemmin verotuksen piiriin kuuluneet ja vuonna 2005 verovapaiksi muuttuneet osingot ja korot, Helsingissä veronalaisten tulojen kokonaismäärä nousee 20,2 miljardiin euroon. Määrä kasvoi edellisvuodesta 928 miljoonaa euroa, ja kasvuvauhti oli huomattavasti edellisvuosia suurempi. Sivu 8 Kaupunki etsii tuhansia kesätyöntekijöitä S uomen suurimman työnantajan Helsingin kaupungin kesätyöhaku on käynnissä. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Siisti kesä! -hankkeen 16–20-vuotiaille suunnattu haku ja 16–17-vuotiaiden kesätyöhaku alkaa 24. helmikuuta ja päättyy 9. maaliskuuta klo 16. Kesäväkeä etsitään myös kaupungin omistamiin yhtiöihin ja lisäksi ensimmäistä kertaa Helsinki Biennaaliin sekä kaupungin toiminnan laaduntarkkailuun liittyen. Kesätyöntekijöitä ja -sijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 4 000. Sivu 7 Helsingin liikenteessä ei kuollut yhtään jalankulkijaa 2019 V uonna 2019 Helsingin tieliikenteessä ei menehtynyt yhtään jalankulkijaa. Onnettomuuksia on tilastoitu tarkasti vuodesta 1960 lähtien, ja tänä aikana jalankulkijoiden kuolemilta ei ole vältytty yhtenäkään aiempana vuonna. – Jos vanhempiin, eri lähteistä haalittuihin tietoihin on luottamista, edellisen kerran Helsingissä on säästytty jalankulkijoiden kuolemilta yli sata vuotta sitten – vuonna 1908, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä kertoo. Sivu 8 Raitiovaunujen kulkureitit muutoksen alla Sivut 8-9
• 4 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2020 Runopalsta Työsi Mitä työtäs sä teetkin ihminen, tee se halulla suurella. Tee työsi hyvin ja harkiten, älä mielellä pahalla. Älä työtäs mitään sä vähättele, mitä teet se on tärkeää. Päiväs työt, kun teet sinä innolla, saat siitä mielen iloisen. Taas on aamulla huomenna mukavaa, herätä päivään uuteen. Jatkaa päivääsi uutta taas ilolla, päivää uutta, niin mukavaa. Olavi Kylliäinen Lähes neljännes bruttokansantuotteesta Helsingin seudulta H elsingin seudun liiketoiminnan kehitys oli vahvaa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla toimialoilla. Jalostusarvo kasvoi vahvasti teollisuudessa, rakentamisessa, informaatioja viestintäalalla sekä majoitusja ravitsemistoiminnassa. Suhdanteiden odotetaan kuitenkin heikkenevän lähikuukausina, selviää Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta. Ilahduttavaa on palvelujen ja kaupan toimialojen lisäksi teollisuuden liikevaihdon kolmannen neljänneksen vahva kasvu, sanoo kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen. Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrien kehitystä kuvaavien trendien kasvu tasaantui vuoden kolmannella neljänneksellä. Seudun työllisten määrä oli prosentin ja työpaikkojen määrä puoli prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Yritysten tuotantokapeikkojen kärjessä on vuodesta toiseen pula ammattityövoimasta. Lahtisen mukaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan nopeasti poliittisia linjauksia, jotka antavat yrityksille rohkeutta investoida tuotantoon, uusiin työpaikkoihin ja tuotekehitykseen Suomessa. Hallituksen kolmikantaisilta työllisyysryhmiltä odotetaan malttamattomasti esityksiä työmarkkinoiden joustoista, jotka tuovat toimivia ratkaisuja pahentuvaan kohtaanto-ongelmaan. Helsingin seudulla valmistui lähes 18 000 asuntoa vuoden pituisella jaksolla lokakuusta 2018 syyskuuhun 2019. Määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Asuntojen keskikoko on pienentynyt 20 neliömetrillä vuodesta 2013 vuoteen 2019, mikä johtuu kerrostalorakentamisen kasvusta ja omakotitalorakentamisen määrän vähenemisestä. Asuntotuotanto on kuitenkin kääntymässä laskuun, sillä asuntorakentamiselle myönnetyt rakennusluvat saavuttivat huippunsa vuoden 2018 alussa ja aloitukset vuoden 2019 alussa. Taloudelliselle toimeliaisuudelle ja kasvunäkymille asuntotuotannon suuri määrä on tärkeä edellytys ja kilpailutekijä. Erityisesti pienten asuntojen määrän lisäys mahdollistaa työvoiman sijoittumisen lähelle työssäkäyntialueita, mikä vähentää myös tarvetta ilmastoa kuormittavaan työpaikkamatkustamiseen. Valmistuneiden asuntojen määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina Espoossa ja Vantaalla. Näiden yhteenlaskettu osuus on ollut viime vuosina yli puolet koko seudun asuntotuotannosta, mikä on selvästi näiden kaupunkien väestöosuutta suurempi. Helsingin kaupungin alueella uusia asuntoja rakennettiin ennakkotietojen mukaan noin 6 000, Vantaalla ja Espoossa yhteensä hieman yli 8 000 ja KUUMA-seudulla noin 3 000 vuonna 2019. Helsingin seudulla asuu 27 % Suomen väestöstä, sijaitsee 32 % maan työpaikoista ja tuotetaan 37 %, 85 miljardia euroa maan bruttokansantuotteesta. Strategiajohtaja Helsinkiin H elsingin strategiajohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Markus Kühn. Kaupunginhallitus päätti valinnasta kokouksessaan maanantaina 20.1. Valintaa koskevat lisätiedot julkaistaan kaupunginkanslian erillisessä tiedotteessa. Kaupunginhallitus päätti myös yhteensä lähes miljoonan euron määrärahoista, joilla on mahdollista palkata nuoria kesätöihin. Siisti kesä -hankkeeseen hyväksyttiin 850 770 euron määräraha, jolla palkataan noin 270 nuorta kaupungin kesätöihin. Työsuhteiden kestot vaihtelevat kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Määrärahasta 50 000 euroa käytetään nuorten työntekijöiden tarvitsemiin suojavaatetuksiin ja työvälineistöön sekä välttämättömin turvakoulutuksiin. Rahoituksen ja työkuukausien jakautuminen sovitaan erikseen kulttuurin ja vapaa-ajan liikuntapalveluiden sekä rakentamispalveluliikelaitos Staran kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi myös 120 000 euron määrärahan käytettäväksi uuteen nuorten kesärekryhankkeeseen. Kesätyöntekijät palkataan laaduntarkkailijoiksi havainnoimaan maailman toimivimman kaupungin toteutumista käytännössä. Määrärahalla voidaan palkata yhteensä 40 työntekijää, joista 28, ensisijaisesti 16-17-vuotiasta nuorta, palkataan kuukauden mittaisiin työsuhteisiin. Yhdeksän ammattikorkeakoulun DI-insinööriopiskelijaa palkataan kahden kuukauden työsuhteisiin ja kaksi työnjohtajaa sekä yksi viestintäopiskelija 2,5 kuukauden työsuhteisiin. RaideJokerin linjaus ? Munkinseudun pääkirjoituksessa mainitaan, että Raide-Jokeri kiitää kohta läpi pohjoisen Munkkiniemen. Todellisuudessa se menee varsin kaukana Munkkiniemestä eli Raide-Jokeri pikaraitiotie kulkee Pitäjänmäen läpi itä-länsisuunnassa Pitäjänmäentietä pitkin. Idästä se tulee Eliel Saarisen tietä sivuten Etelä-Haagaa. Lopulta se kulkee Pajamäen pohjoispuolelle rakennettavan tunnelin läpi edelleen Espooseen. Terveisin Markku Antinoja Yleisönosasto Koulumies Munkkivuoren julkisen liikenteen yhteydet on turvattava ? Tein kaupungille viime vuonna aloitteen, että Helsingin kaupunki vaikuttaa HSL-kuntayhtymään sen varmistamiseksi, että riittävät joukkoliikenneyhteydet säilyvät Munkkivuoressa. Taustalla oli havainto, että linjaan 52 on suunniteltu tulevina vuosina reittimuutosta. Kaupungin aloitteeseen antaman vastauksen mukaan bussilinja 18 ja runkolinja 500 Munkkivuoresta Itäkeskukseen kulkevat jatkossakin. Bussi 52 kuitenkin poistuu aikanaan Ulvilantieltä ja se korvataan lähibussilinjalla 33, jonka reitti jatkuu Munkkivuoren ostoskeskukselta Etelä-Haagan kautta Riistavuorenkujalle. Linjan reitti siirtyy kulkemaan Ulvilantietä Munkkivuoren ympäri, Etelä-Haagassa se kulkee koulujen ja Huopalahden aseman lähellä. Monet Munkkivuoren asukkaat ovat huolissaan muutoksesta, sillä alueen asukkaiden kulkuyhteys Ulvilantieltä Haagaan muuttuu vaihdolliseksi. Liikkeellä on ollut myös epäilyksiä siitä, että raitiovaunun tulo Huopalahdentielle voisi korvata bussin 18 kulkureitin Ulvilantiellä. Se heikentäisi munkkivuorelaisten liikenneyhteyksiä. Liikkeellä on huhuja, että bussi 18 korvattaisiin syöttöliikenteellä Huopalahdentien ratikalle. Siinä olisi ongelmana, että syöttöliikenteen liikennöintiajat ovat yleensä rajoitetumpia kuin varsinaisten bussireittien aikataulut. Pelkoa lietsoi kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen twiitti. Hän kirjoitti Twitterissä, että ”tulossa on pikaratikka Pohjois-Haagaan ja vanhojen bussilinjojen 14 & 18 korvaamista raiteilla kantakaupungin läntisten osien läpi”. Niinpä esitin tammikuussa kaupunginhallituksessa, että kaupunki tekisi linjauksen, että Munkkivuoren liikenneyhteydet turvataan jatkossakin. Aloitevastaukseen lisättiinkin kokouksessa kaikkien puolueiden yksimielisesti hyväksymänä lause: ”Jos Munkkivuoren joukkoliikenteen linjoihin tulee muutoksia uuden pikaraitiotien myötä, kaupunki pitää tärkeänä huolehtia siitä, että julkisen liikenteen yhteydet Ulvilantiellä säilyvät jatkossakin myös iltaisin ja viikonloppuisin.” On hyvä, että tämä tahtotila on nyt linjattu ihan kaupunginhallituksen tasolla. Julkisen liikenteen palvelutasoa ei pidä heikentää Munkkivuoressa, vaikka uusi pikaraitiovaunu toisi joitain muutoksia linjastoihin tulevaisuudessa. Jos bussiyhteyksiä heikennettäisiin Munkkivuoressa, se haittaisi asukaiden liikkumista, lisäisi yksityisautoilua ja liikenteen päästöjä. On tärkeää, että kaikissa Helsingin kaupunginosissa on toimiva julkinen liikenne, se on myös ilmastoystävällinen kulkutapa. Näiden bussireittiheikennysten vastapainoksi munkkivuorelaisille ja niemenmäkiläisille on tulossa yksi erinomainen uudistus. Vihdintien kaupunkibulevardin pikaraitiotielinja on suunniteltu kulkevaksi Kannelmäestä keskustaan ja se kulkee Munkkivuoren ostarin ohi Huopalahdentietä pitkin. Osalle Munkkiniemeläisistä pikaraitiovaunun reittisuunnitelma on kuitenkin huononnus. Uuden ratikan on suunniteltu kulkevan nykyisen nelosen reittiä pitkin Mannerheimintiellä ja nelosen reitti siirrettäisiin sen tieltä pois Topeliuksenkadulle. Sirpa Asko-Seljavaara (kok) esittikin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, että nelosen reitti säilytettäisiin uudistuksessa ennallaan. Valitettavasti esitys ei kuitenkaan saanut lautakunnassa kannatusta. Terhi Koulumies Kansanedustaja, kaupunginhallituksen jäsen (kok) Hanna Harris on valittu Helsingin designjohtajaksi H elsingin kaupungin designjohtajan tehtävään on valittu valtiotieteiden lisensiaatti ja kaupunkitutkija Hanna Harris. Tehtävää haki 50 henkilöä. Harris aloittaa tehtävässä 9. maaliskuuta. Hän siirtyy Helsingin kaupungin palvelukseen Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtajan tehtävästä. Helsingin uusi designjohtaja Hanna Harris on erikoistunut arkkitehtuurin ja designin näkyväksi tekemiseen sekä niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Harris on toiminut aiemmin myös Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajana ja Suomen Lontoon instituutin ohjelmajohtajana. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat keskeisiä Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjiä. Niillä on myös merkittävä rooli Helsingin kaupunkistrategiassa. Helsinki palkkasi ensimmäisenä kaupunkina maailmassa muotoilujohtajan vuonna 2016. Kaupunki vahvistaa kansainvälistä profiiliaan muotoilun suurkaupunkina myös tulevaisuudessa. Tätä kehitystä tukee uuden designjohtajan nimittäminen. Tehtävässä tulee painottumaan kaupunkikehityksen näkökulma. – On suuri kunnia tulla mukaan vahvistamaan edelleen Helsingin profiilia designkaupunkina. Tehtävänäni on auttaa kaupunkia identifioimaan, missä design ja arkkitehtuuri tarjoavat lisäarvoa kaupunkimme kehittämisessä. Tämä pohjalta tavoitteenani on luoda laaja-alaista yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja entistä paremman Helsingin rakentamiseksi, Hanna Harris kertoo. Designjohtajan tehtävä on neljän vuoden määräaikainen tehtävä. Designjohtaja sijoittuu kaupunkiorganisaatiossa osaksi kaupunkiympäristön toimialaa. – Vahvistamme designjohtajan valinnalla positiivista, urbaania kaupunkikehitystä. Designjohtaja voi esimerkiksi edistää placemaking-osaamista sekä palvelumuotoilun hyödyntämistä kaupunkiorganisaatiossa, toteaa Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho. Hanna Harris. Kuva: Sakari Röyskö
• 5 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu Helsinki Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi Helsinki valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi 16. tammikuuta Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Finaalissa palkinnosta kilpailivat Helsingin lisäksi Heinola ja Lieto. H elsinki on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi 2019 Urheilugaalassa Hartwall Arenalla. Helsinki kannustaa asukkaitaan toiminnalliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä löytämään arkiaktiivisuuden mielekkyyden ja hyödyn. Ahkera työ palkittiin Urheilugaalassa Uno-pokaalilla ja Suomen liikkuvimman kunnan tittelillä torstai-iltana 16. tammikuuta. – On suuri kunnia ottaa vastaan Suomen liikkuvin kunta -palkinto. Tavoitteenamme on kaupunkilaisten liikuttaminen arjessa ja arkitekojen ja -valintojen nostaminen urheilusuoritusten rinnalle, sanoo Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen. Helsingin kaupungin liikkumisohjelman keskeisin tavoite on kannustaa positiivisella tavalla kaikkia kaupunkilaisia iästä riippumatta asennemuutokseen ja tuoda esiin kaupungin tarjoamat mahdollisuudet arkiliikunnan lisäämiseen. Yksi ohjelman tavoitteista on poistaa liikkeelle lähtemisen esteitä pienikin liike riittää -ajattelun avulla. – Helsingin liikkumisohjelmassa yhdistyvät laaja-alaiset, puhuttelevat, konkreettiset ja koskettavatkin teot, jotka pohjautuvat tutkimustyöhön ja tietoon. Arkiliikkumisen voi aloittaa kuka vain ja milloin vain, inspiraatiota voi hakea helsinkiliikkuu.fi –sivustolta, sanoo Loikkanen. Vetovoimaa ja viihtyvyyttä Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Kilpailussa etsittiin kuntaa, joka lisää liikunnallista elämäntapaa tekemällä yhteistyötä yli sektorija organisaationrajojen. – Liikkuvimman kunnan palkinto on mielestäni yksi urheilugaalan tärkeimmistä. Kunnilla on tärkeä rooli kuntalaisten arjen liikuntapalveluiden järjestäjänä. Haluamme huomioida kunnissa tehdyn arvokakkaan työ liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi, sanoo Uno-palkinnon jakanut Kuntaliton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen. Tänä vuonna tiensä kilpailun finaaliin selvittivät Heinolan kaupunki, Liedon kunta ja Helsingin kaupunki. Kolmen finalistikunnan valinnassa painottui erityisesti se, miten kunta on onnistunut kokoamaan yhteen eri toimijoita ja edistää kaikkien kuntalaisten monipuolista liikkumista. Lopullisen valinnan Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi teki Urheilugaalan Suuri raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen. Kaupungilta ohje asuntomajoitustoiminnasta H elsingin kaupunki on laatinut ohjeen, joka koskee asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa. Kaupunki selkeyttää ohjeella sitä, milloin majoitustoiminta asuinhuoneistossa on luvallista ja milloin se on rakennusluvan tai asemakaavan vastaista. Oman kodin lyhytaikaista, satunnaista vuokrausta ei ohjeella rajoiteta. Ohjeessa listataan majoitustoiminnan tunnusmerkit, kerrotaan majoitustoiminnan luvista ja ilmoituksista sekä vastataan keskeisiin kysymyksiin, joita kaupungille on esitetty asuinrakennuksissa tapahtuvaan majoitustoimintaan liittyen. Helsingin rakennusvalvonnan projektipäällikkö Sara Rintamo toteaa, että ohjeelle on ollut tilaus. Rakennusvalvonta on toistaiseksi saanut 12 toimenpidepyyntöä ja useita tiedusteluja, jotka koskevat pääosin kantakaupungin asuinrakennuksissa tapahtuvaa majoitustoimintaa. Rakennusvalvonta jatkaa parhaillaan näitä toimenpidepyyntöjä koskevien asioiden käsittelyä. – Niin taloyhtiön ja asunto-osakkeiden omistajien kuin majoitusyrittäjienkin tulee toimia ohjeessa kerrotun mukaisesti. Asunto-osakeyhtiöllä ja osakkeenomistajilla on velvollisuus huolehtia, että huoneistoja käytetään rakennusluvassa määritettyyn käyttötarkoitukseen, kertoo Rintamo. Samankaltaiset majoitustoimijat ovat ohjeen mukaan keskenään samassa asemassa. Luvanvaraisen ja ammattimaisen toiminnan tulee noudattaa muun muassa maankäyttöja rakennuslain rakennuslupaa koskevia säännöksiä, majoitusja ravitsemistoiminnasta annettua lakia, terveydensuojelulakia ja toimintaa koskevaa verolainsäädäntöä. Viime helmikuussa kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto velvoitti erään Helsingin keskusta-alueen asunto-osakeyhtiön, vuokratoiminnan harjoittajan sekä majoitustoimintaan käytettyjen asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat lopettamaan asuinhuoneistojen käytön majoitustilana sakon uhalla. Päätöksestä tehdyt valitukset hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa (3.12.2019). Tuomioistuinvirasto aloitti T uomioistuinvirasto on valmis ottamaan oman roolinsa oikeusprosessien tehostamiseen tähtäävässä työssä ja kutsuu muut alan toimijat yhteiseen kehittämispöytään. Tuomioistuinvirasto näkee, että oikeusprosessien venyminen on Suomessa ongelma. Ongelma koskee rikosja riita-asioiden lisäksi hallintoasioita. Asianajajaliitto nosti viime perjantaina Asianajajapäivillä esille oikeusprosessien hitauden ja käsittelyaikojen venymisen. – Olemme tunnistaneet, että oikeudenkäynnin tehostaminen kuuluu meidän tehtäviimme. Kutsummekin nyt yhteiseen kehittämispöytään kaikki alan toimijat keskustelun käynnistämiseksi, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo. Tuomioistuinvirastossa nähdään, että kehittämistyö täytyy aloittaa keräämällä tietoa ja analysoimalla sitä yhteistyössä kaikkien prosessin toimijoiden kuten tuomioistuinten, poliisin, syyttäjälaitoksen ja asianajajien kanssa. Vuoden vaihteessa toimintansa aloittaneen Tuomioistuinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä. Helsingin rannikkovesistä löytyi uusi vieraslaji H elsingin kaupungin ympäristöpalveluiden keräämistä Helsingin edustan merialueen pohjaeläinnäytteistä on löytynyt ensimmäistä kertaa Sinelobus vanhaareni -vieraslajia. Se on äyriäinen, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta siitä on kutsuttu saksisiiraksi. Vieraslaji havaittiin Skatanselältä 22.8.2019 otetusta pohjaeläinnäytteestä. Noin viiden millimetrin mittainen Sinelobus vanhaareni elää rakentamissaan putkissa merenpohjalla. Lajista ei ole havaittu muita haitallisia vaikutuksia kuin, että se voi esiintyä suurina tiheyksinä ja syrjäyttää muita lajeja esiintymisalueeltaan. Ihmiselle lajista ei ole vaaraa. Sinelobus-lajeja esiintyy muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, eikä nyt löydetyn saksisiiran luontaista esiintymisaluetta voida varmuudella osoittaa. Yhdysvalloissa ensimmäiset havainnot tehtiin 1960-luvulla. Euroopassa laji havaittiin ensimmäistä kertaa Hollannissa vuonna 2006. Lajia havaittiin Virossa vuonna 2010, Saksassa vuonna 2012, Puolassa vuonna 2014. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin Inkoossa vuonna 2016. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tutkii Helsingin merialueella esiintyviä vieraslajeja osana pääkaupunkiseudun merialueen tilan seurantaa. Sinelobus vanhaareni. Kuva: Marjut Räsänen Asuntosäätiöltä noin 350 uutta asumisoikeusasuntoa Asumisoikeusasuntojen kysyntä on kasvanut, ja niissä myös asutaan entistä pidempään. Asuntosäätiön tavoitteena on aloittaa tänä vuonna noin 350 uuden asumisoikeusasunnon rakennuttaminen. K ohtuuhintaisilla ARA-asunnoilla on kysyntää. Erityisesti asumisoikeusasunnoista on suuri kysyntä pääkaupunkiseudulla. – Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja asoasunnot ovat halutumpia kuin koskaan. Yhtenä syynä on todennäköisesti asumismuodon kohtuuhintaisuus. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintaero on kasvanut entisestään, sanoo Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan Asokotien toimitusjohtaja Jari Riskilä. Helsingissä maksettujen vapaarahoitteisten vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden ero on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn tilaston mukaan jo 46 prosenttia ja koko pääkaupunkiseudullakin 43 prosenttia. – Asumisen kohtuuhintaisuuden takaa omakustannusperiaatteeseen nojaava vastikemääritys. Vastikkeissa ei kerätä ylimääräisiä tuottoja. Samaan aikaan kysynnän kasvaessa on vaihtuvuus asokodeissa pienentynyt kuudetta vuotta peräkkäin. Asokodeilla asuu yli kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaita jo 4 936 eli lähes joka kolmannessa asunnossa, kertoo Riskilä. Espoon Suurpeltoon uusia asuntoja Henttaan Puistokatu 18:ssa Espoon Suurpellossa on rakenteilla lähes sata uutta ARA-vuokraja asumisoikeusasuntoa. – Henttaan Puistokadulle ensi vuoden kesällä valmistuva 34 asumisoikeusasunnon hanke on hyvä esimerkki uudistuotannostamme. Rakennutamme hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle monipuolisia asuntoja kaikenikäisille ihmisille, toteaa Riskilä. Samaan kokonaisuuteen Henttaan Puistokadulle valmistuu syksyllä 2021 myös 61 Asuntosäätiön ARA-vuokra-asuntoa. Molemmissa hankkeissa pääurakoitsijana toimii Hausia Oy. Asuntosäätiön tavoitteena on aloittaa asumisoikeusasuntojen tuotannon lisäksi tänä vuonna noin 110 ARA-vuokra-asunnon rakennuttaminen. Asuntosäätiöllä on omistuksessaan tällä hetkellä noin 1 000 vuokra-asuntoa ja 16 500 asumisoikeusasuntoa. Espoon Suurpeltoon Puistokadulle valmistuu 34 asumisoikeusasuntoa. Asuntosäätiön suunnitelmissa on aloittaa tänä vuonna noin 350 uuden asosasunnon rakennuttaminen. Loput Asuntosäätiön tuotannosta on vuokra-asuntoja.
• 6 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu VIIKKO 6 KE 5.2. n J.L. Runebergin päivä Asser TO 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki PE 7.2. Riku, Rikhard LA 8.2. Laina SU 9.2. Raija, Raisa VIIKKO 7 MA 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elle, Elna TI 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki KE 12.2. Elma, Elmi TO 13.2. Sulo, Sulho PE 14.2. Ystävänpäivä Voitto, Tino, Valentin LA 15.2. Sipi, Sippo SU 16.2. Kai VIIKKO 8 MA 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö TI 18.2. Kaino Aika paljastaa kaiken. Se on suupaltti ja puhuu silloinkin, kun ei pyydetä. Euripides (480 – 405 eKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta In memoriam 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Matt. 19:27-30 ? Raamattu kertoo paljon ihmisistä ja ihmisyydestä. Raamatussa kerrotaan kyllä Jumalastakin, mutta aika usein Jumala-asia selkenee meille ihmisille vasta ihmisyyteen liittyessään. Evankeliumissa opetuslasten ykköstykki Pietari juttelee Jeesuksen kanssa. Voi olla, että vähän huomaamatta ajattelemme Jeesuksen opetuslapsia jonkinlaisina superihmisinä: täytyihän heidän olla jotenkin erityisiä, kun he niin tärkeään joukkueeseen saivat kuulua. Maailman Vapahtaja valitsi kuitenkin ketjukavereikseen varsin tavallisia kavereita: työmiehiä, vakaita puurtajia ja elämän taiteilijoita sopivassa suhteessa. Joukkoon mahtui erikoisempaakin ainesta: veronkantajista ei kiskureina ja miehittäjän palvelijoina juuri pidetty. Yksi petturikin löytyi, kun totinen paikka tuli. Pietari kysyy Jeesukselta ehkä maailman inhimillisimmän kysymyksen: Mitä me siitä saamme? Jonkinlainen korvaus näistä uhrauksista kaiketi olisi oikeudenmukaista saada. Jeesus vastaa Pietarille odotettuun tapaan (”palkka lapaan”) kunnes viimeisessä virkkeessä keikauttaa koko homman päälaelleen: armo käy oikeudesta. Viimeisten ensimmäisyys kertoo koko kristinuskon keskeisimmän sanoman: ensimmäinen tulee viimeiseksi, kun Jumala tulee ihmiseksi. Viimeinen tulee ensimmäiseksi, kun Jumala Jeesuksen tähden armahtaa ihmisen. Jeesus sanoo itsestään: Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Hänessä me saamme kaiken. Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä Felix Paasonen – Munkkiniemen koripallolegenda M unkkiniemi sai joulukuussa suru-uutisia kun Wanhan ToPon jäsen ja yksi Munkkiniemen koripallolegendoista Felix ”Fela” Paasonen (synt. 1933) siirtyi ajasta ikuisuuteen. Felix aloitti koripalloilun Torpan Pojissa 1950-luvulla ja toimi muun muassa valmentajana seuran ensimmäisenä mestaruusvuotena 1960 sekä perusti seuran tyttöja naiskoripalloilun jo 1950-luvun puolivälissä. Nuoruusvuodet Fela asui Munkkiniemessä Kadetintien ja Perustien kulmatalossa ja oli yksi tärkeimmistä hahmoista maineikkaan munkkiniemeläisen koripalloilun synnyssä. Hänen perheensä asuintalon viereen, silloin rakentamattomalle tontille, nuorisoklaani rakensi koripallokentän huojuvine telineineen. Paasosella oli tällöin joukon ainuita pelivälineitä, jonka hän tarinan mukaan heitti päivittäin alas ikkunastaan ja juoksi itse perässä pelaamaan poikien kanssa korista. Munkkiniemeläisille poikkeuksellisesti Fela kävi Matti Airaksen tavoin Norssin koulun, mutta Munkan kaveripiiri antoi tämän heille anteeksi ja molemmista kavereista kasvoikin ToPon ja Munkkiniemen koripallon kulmakiviä. Paasonen oli mukana perustamassa ToPon juniorikoulutusta ja ajalle erikoisesti hän omistautui tyttöja naiskoripalloilulle ollen myös heidän ensimmäinen valmentajansa. Ensimmäiset vuodet naisten joukkue harjoitteli Kadettikoulun tiloissa kunnes pääsivät harjoittelemaan Munkkiniemen Yhteiskoulun saliin. ToPon naisista kirjoitettiin lehdissä ja jopa ihmeteltiin miten niin pienellä seuralla saattoi olla naisten ja tyttöjen urheilutoimintaa. Naisten joukkue nimettiin lehdistössä “Felan kaunottariksi”. Vuoden 1960 mestaruusvuoden jälkeen Paasonen vietti suuren osan työvuosistaan ulkomailla Finnairin johtotehtävissä, mutta oli aina kiinnostunut kotiseuransa ToPon toiminnasta ja elinvoimaisuudesta sekä Suomen koripalloilusta yleensäkin. Suomeen paluumuuton jälkeen Fela asusti Munkkivuoressa ja tarkkailtuaan vuosikymmeniä ulkomaankomennuksillaan Euroopan koripalloa, hän lähetti aktiivisesti aivoituksiaan tuntemilleen koripalloihmisille ja huolehti suomalaisen koripallon suuntaviivoista. Aurinkoisina kesäpäivinä Felan löysi vielä myöhäisillä eläkepäivilläänkin “Paltsin” kentältä hiomassa heittoaan ja tarkkailemassa nuorten koripalloilijoitten otteita. Felan muistoa kunnioittaen ja panoksestaan kiittäen, Munkinseudun koripalloileva väki. Muistokirjoituksen kirjoittanut, Jomi Suhonen ToPo Juniorit ry toiminnanjohtaja Lähteet: ToPon kausija juhlajulkaisut sekä lehtileikkeleet vuosien varrelta. Vasemmalta Tom Hynninen, Anssi Rauramo, Felix Paasonen. Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 9.2. klo 11. Puoli tuntia kestävään messuun ovat tervetulleita myös vauvaperheet. Messun jälkeen sosekeittolounas sekä sosetarjoilu vauvoille. Mukana Tarja Frilander ja Heli Kantola. Messu su 16.2. klo 11. Mukana Jouni Hartikainen ja Heli Kantola. Messun aikana pyhäkoulu. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, voit hyödyntää seurakunnan käytössä olevia taksikortteja. Kyytiä tilatessa on hyvä mainita, että maksu tapahtuu Taksiliiton Yrityspalvelun taksikortilla. Saat kortin suntiolta kirkkoon tullessasi. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 10.2. klo 14–15.45 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Vieraana Jaakko Laasio. Kokoontuu joka toinen maanantai. Raamattuja rukousryhmä joka toinen torstai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18–20.30 seurakuntatalon alakerrassa. Tauolla talvilomaviikolla. Lapsikuoro yli 6-vuotiaille to klo 16.30–17.15 seurakuntasalissa. Lisätiedot heli-sisko.kantola@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Heli Kantolan johdolla. Kuorot tauolla talvilomaviikolla 8. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 15.2. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja. Saarnan tilalla n. 10 minuutin mietiskelyhetki. Mukana Tarja Frilander ja Heli Kantola. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Vauvojen urkuvartti ma 10.2. klo 15.15. Totutellaan urkujen ääneen, lauletaan kehtolauluja ja kokeillaan urkujen soittoa. Osa kaikille avointa ensilapsikerhon toimintaa. Kanttorina Heli Kantola. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9–12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Kerhot ovat tauolla talvilomaviikolla 8. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 sakastissa. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13–15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Monipuolisista palvelukeskuksista tulee seniorikeskuksia Nimi vaihtuu, palvelut säilyvät. M onipuolinen palvelukeskus -nimestä luovuttiin vuodenvaihteessa 2020. Rakennusten nimet muuttuivat vuoden alusta seniorikeskuksiksi, ruotsiksi seniorcenter. Palvelut säilyvät ennallaan. Nimenvaihdosta on suunniteltu jo pidemmän aikaa. Uusi nimi kertoo aiempaa selkeämmin seniorikeskusten toiminnasta ja kohderyhmästä. – Kysyimme neuvoa ja kommentteja muun muassa Kotimaisten kielten keskuksesta ja vanhusneuvostosta. Uudesta nimestä järjestettiin aikanaan nimikilpailukin, johon saatiin satoja vastauksia, mutta ei yhtä sellaista nimeä, joka olisi saanut laajaa kannatusta, kehittämissuunnittelija Tarja Itkonen kertoo. – Seniorilla viitataan ikään ja elämänkokemukseen. Nimi on samaa sukua jo aikaisemmin käyttöönotetuille nimille kuten Seniori-infolle. Olemme saaneet nimenvaihdoksesta hyvää palautetta, projektipäällikkö Jaana Korpimies jatkaa. Seniorikeskuksen palvelut Seniorikeskukset tarjoavat ikääntyneille tukea kotona asumiseen. Niistä löytyy muun muassa päivätoimintaa, kuntoutusta, lyhytaikaista asumispalvelua, tukea omaishoitoon sekä pitkäaikaista asumispalvelua. Seniorikeskukset tarjoavat lisäksi helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille sosiaaliohjaajan neuvontaa ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia aina digiopastuksesta kuntosaliin.
• 7 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu Tarton rauhasta Viron mutkallinen tie itsenäisyyteen Kolumni ? Virolla on monta juhlapäivää. Tarton rauhassa 2. päivänä helmikuuta 1920, tasan 100 vuotta sitten, solmittiin rauha Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä. Silloin otettiin paljon lupaava rauhan askel. Monilla rintamilla käymänsä sodan ohella nuori Viron tasavalta valmisteli Euroopan radikaaleimpiin lukeutuvaa maauudistusta. Korvausta vastaan lunastettiin 874 kartanoa jaettaviksi vapaussodan vapaaehtoisille. Vaikka monet arvostelivat tätä, maareformista tuli itsenäisyyttä vahvistava ja kansaa vahvasti yhdistävä tekijä. Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden de jure, luopui ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen ja maksoi Virolle sotakorvauksena 15 miljoonaa kultaruplaa. Lisäksi Viro sai noin 10 km leveän alueen Narvajoen itäpuolelta sekä noin 200 neliökilometrin suuruisen Petserimaan Pihkovan kuvernementista. Nyt tiedämme miten tämä sopimus ja Tarton rauhan rajat muodostuivat myöhemmin kiistakysymykseksi, kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991. Tiedämme miten nopeasti Venäjä rikkoi lupauksensa ”luopua ikuisiksi ajoiksi oikeudestaan Viron alueeseen.” Moskovasta 1941 tulleet käskyt määräsivät Viron valtion ja kansalaisyhteiskunnan perustukset tuhottaviksi. Sortotoimet kohdistuivat älymystön lisäksi ”koko neuvostovihamieliseen kansaan”, yli 10 000 virolaista kyyditettiin vankileireille ja karkotukseen. Näistä suurin osa sai sumansa. Stalinin kaikkinäkevän silmän alla oli liityttävä kolhooseihin. Neuvostovaltaa pönkitettiin tuomalla Viroon teollisuuden kehittämisen nimissä uusia asukkaita. Tehtaisiin ja kaivoksiin siirrettiin muualta Neuvostoliitosta tuhansia työläisiä, 1990 etnisiä Virolaisia oli maassa enää vain vähän yli 60 prosenttia. Stalinin kuoleman jälkeinen aika päätti brutaalin terrorin ja ”ihmiskasvoisempi sosialismi” alkoi sarastaa. Kyyditettyjä palasi takaisin, ulkomaailma alkoi vähitellen avautua. Suomalaisugrilainen kielisukulaisuus tuli entistä tärkeämmäksi. Urho Kekkosen vanhat Viro-yhteydet nousivat kunniaan. Hänen ansionaan pidetään sitä, että matkustajalaiva Vanemuine alkoi 1965 liikennöidä Viron ja Suomen välillä, katkennut yhteys avautui uudelleen. Helsingin yliopiston teologiryhmä saapui toukokuussa 1966 Vanemuisella Tallinnaan, kauemmaksi ei päästetty. Mutta Viro alkoi avautua meille, papit tutustuivat toisiinsa, myös seurakunnat ystävystyivät. On ollut suuri etuoikeus kokea virolaispappien kanssa monia Viron vapautumisen muutoshetkiä. Vuonna 1992 Tiit Salumäe oli kutsunut Haapsaluun ekumeeniseen journalistikonferenssiin papistoa eri kirkoista ja maista. Kokouksen aikana Viro vaihtoi ruplat omaan valuuttaan. Kokousvieraat vaihtoivat jo etukäteen valuuttaansa Viron kruunuiksi. Seuraavana päivänä virolaiset saivat pankkien avauduttua käydä vaihtamassa määräsumman ruplia kruunuiksi. Tämä oli meille unohtumaton kokemus ja virolaisille yksi tärkeä askel uuteen aikaan. Raha uudistui jälleen, kun Viron kruunut vaihdettiin 2011 euroiksi. Silloin Viro alkoi olla jo tekniikan alalla ja kehityksessä monin kohdin Suomea edellä. Kun Viro vuonna 2018 vietti itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia Viro oli jo monessa kehityksen kärkimaita. Vuonna 2014 Viro oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa saattoi saada e-kansalaisuuden eli digitaalisen identiteetin ja sähköiset varmenteet ilman varsinaista kansalaisuutta. Veli-Matti Hynninen Kiinteistömaailman paikallisyrittäjiltä iso lahjoitus syöpätutkimukselle Kaupunki etsii tuhansia Kaupunki etsii tuhansia kesätyöntekijöitä kesätyöntekijöitä K iinteistömaailman yrittäjät ovat tehneet 30 000 euron lahjoituksen Syöpäsäätiölle Lasten syöpärahastoon, josta varat kohdennetaan lasten syöpien tutkimukseen. Lahjoitus on osa Kiinteistömaailman 30-vuotisjuhlavuotta. Kiinteistömaailman yrittäjien keskuudestaan keräämä lahjoitussumma 30000 euroa luovutettiin Syöpäsäätiölle ketjun 30-vuotisjuhlien yhteydessä 17.1.2020. Lahjoituksen luovuttanut Kiinteistömaailman yrittäjäkunnan puheenjohtajisto eli Antti Kainulainen Kiinteistömaailma Helsinki Kruununhaasta, Tommi Luosmala Kiinteistömaailma Tampere Ratinasta ja Riitta Snellman Kiinteistömaailma Oulu Puistolasta kertovat lahjoituskohteen valikoituneen useiden tärkeää työtä tekevien säätiöiden ja yhdistysten joukosta erityisen vaikuttavuutensa vuoksi. – Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Se koskettaa tavalla tai toisella jossain vaiheessa elämäämme meitä jokaista. Siksi yrittäjäkunnastamme yhteisvoimin kerätty lahjoitussumma 30 000 euroa tuntui luontevalle lahjoittaa juuri tähän kohteeseen ja erityisesti lasten ja nuorten syöpien tutkimuksen edistämiseen, sanoo yrittäjätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kainulainen. – Syöpäsäätiö on hyvin kiitollinen tästä lahjoituksesta, joka mahdollistaa lisäpanostuksen lasten syöpiin kohdistuvaan tutkimukseen. Syöpäsäätiö toimii pelkästään lahjoitusvaroilla ja lahjoitusten merkitys suomalaiselle syöpätutkimukselle on yhä suurempi julkisen tutkimusrahoituksen supistumisen myötä, kiittää Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors. Vuonna 1948 perustettu Syöpäsäätiö on merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja Suomessa. Syöpäsäätiö rahoittaa lisäksi sairastuneille tarjottavia neuvontaja tukipalveluita sekä syövän ehkäisytyötä. Lahjoitusvarat mahdollistavat näiden tehtävien toteutumisen. H elsingin tarjoamia kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet. Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun lähes viikoittain kevään mittaan. Kaupungin yhtiöissä avoimena oleviin kesätyöpaikkoihin haetaan kunkin tahon omien sivustojen kautta. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, keittiötöihin, erilaisiin toimistotehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Alan opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki hakee erityisesti sosiaalija terveystoimialan palvelukseen vuosilomansijaisiksi. Kaupungin omistamien yhtiöiden puolella oli viime vuonna lukuisia suosittuja tehtäviä, kuten esimerkiksi Palmian kesäapulaisen, Helenin taloushallinnon assistentin, Helsinki Marketingin Helsinki Helpin ja Korkeasaaren asiakaspalvelijan tehtävät. Tämän kesän uutuutena kaupunki palkkaa 40 laaduntarkkailijaa havainnoimaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista käytännössä. Katutöiden arviointiin ja tiimipäälliköiden rekrytointiin liittyvä insinööriopiskelijoiden haku käynnistyy 21. tammikuuta ja palvelujen sekä kohteiden laaduntarkkailijoihin liittyvä haku 24. helmikuuta. Lisäksi Helsingin taidemuseo HAM palkkaa Vallisaaressa järjestettävään kansainväliseen Helsinki Biennaaliin liittyen 48 kesätyöntekijää näyttelyvalvojiksi. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Haku alkoi 17. tammikuuta. Helsingin kaupungin hoitotyön kesäsijaisuudet haetaan tänä vuonna 2020 Seure Henkilöstöpalveluiden kautta. Tammikuun aikana aukeavissa hauissa haetaan satoja lähihoitajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Yhtiöt tarjoavat tänäkin vuonna satoja kesätyöpaikkoja. Ravintola-, kiinteistö-, siivousja turvapalveluja tarjoava Palmia palkkaa noin 150 kesätyöntekijää ja kesäapulaista. Avoimia kesätyöpaikkoja on muun muassa turvapalveluissa ja erilaisissa kiinteistöhuollon sekä siivouksen tehtävissä. Kesäapulaisiksi palkataan 16 vuotta täyttäneitä, eikä aiempaa työkokemusta vaadita. Kesäsijaisuuksiin valittavilta henkilöiltä odotetaan työelämän tai alan kokemusta. Helen-konserni tarjoaa yli 70 kesätyöpaikkaa voimalaitoksilla, kunnossapidossa, suunnittelussa sekä asiakaspalveluja asiantuntijatehtävissä. Kesätyöpaikkoja tarjotaan eri alojen ja koulutusasteiden opiskelijoille keskimäärin kolmen kuukauden ajaksi. Muutamia kesätyöpaikkoja on myös alle 18-vuotiaille. Helsingin Satama puolestaan palkkaa yhteensä 12 kesätyöntekijää erilaisiin toimistoja satamatyötehtäviinsekä palveluvastaaviksi noin 2–4 kuukauden ajaksi. Helsinki Marketing etsii 20:tä Helsinki Helpiä opastamaan vierailijoita kesäisen kaupungin kaduilla. Matkailuneuvontapisteisiin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle palkataan noin kymmenen henkilöä kesätyöntekijöiksi eripituisiin osa-aikaisiin ja täyspäiväisiin työsuhteisiin. Lisäksi Korkeasaaren eläintarhan säätiö palkkaa noin 55 kesätyöntekijää asiakaspalvelutehtäviin, ympäristönja kiinteistönhoitotehtäviin sekä eläintenhoitajiksi. Kesätyöntekijöiden tulee olla täysi-ikäisiä ja eläintenhoitotehtäviin edellytetään soveltuvaa koulutusta tai suoritettuja opintoja. Kesätyöntekijöitä haetaan eripituisiin kokopäiväisiin työsuhteisiin. Myös ilman työkokemusta Helsingin kaupunki on jo seitsemättä vuotta kumppanina Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa. Oikotie Työpaikkojen luotsaama kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Noin tuhat kaupungin kesätyöpaikoista on kohdennettu näille ensimmäistä työpaikkaa etsiville hakijoille. 16–17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16–20-vuotiaille kohdennetut Siisti kesä -hankkeen työpaikat ovat tarjolla muita kesätöitä tiiviimmällä hakukaudella 24.2.–9.3.2020. Siisti kesä -hankkeeseen palkataan myös nuoria, joilla ei vielä ole työkokemusta. Hankkeen noin 270 kesätyöntekijää pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikuntaja uimapaikat puhtaina. Kesäseteli Kaupunki korvaa Kesäsetelillä 300 euroa 1.6.–12.8.2020 välisenä aikana työllistetyn 9.-luokkalaisen nuoren palkasta. Kesäseteli jaetaan kaikille Helsingin koulujen yhdeksäsluokkalaisille. Yhteensä numeroituja ja henkilökohtaisia seteleitä on jaossa ennakkoarvion mukaan noin 5 500 kappaletta. Setelin kanssa nuori voi hakea työpaikkaa yrityksestä, yhdistyksestä, säätiöstä tai seurakunnalta. Kesäsetelin avulla työllistyi viime vuonna yli 1 500 nuorta. Helsingin kaupunki edellyttää Kesäseteli-työnantajan noudattavan Vastuullinen kesäduuni 2020 -kampanjan periaatteita. Kaupunki osallistuu kampanjaan työnantajana ja jatkaa kampanjan kumppanina kesätyökaudella 2020. Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite Munkkivuoren julkisesta liikenteestä V altuutettu Terhi Koulumies esittää aloitteessaan, että Helsingin kaupunki vaikuttaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) sen varmistamiseksi, että Munkkivuoressa säilyy riittävät joukkoliikenneyhteydet. Munkkivuoren joukkoliikenneyhteydet säilyvät HSL:n linjastouudistuksen jälkeen hyvinä. Munkkivuoreen päättyvä linja 18 ja runkolinja 500 Munkkivuoresta Meilahden, Pasilan ja Herttoniemen kautta Itäkeskukseen kulkevat tihein vuorovälein. Tätä tarjontaa täydentävät lukuisat Munkkivuoren ostoskeskuksen ohi Huopalahdentietä kulkevat linjat. Suunnitteilla on myös Vihdintien kaupunkibulevardin pikaraitiotielinja Kannelmäestä keskustaan. Linjan 52 tuleva reittimuutos on osa HSL:n hallituksen hyväksymää Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelmaa, jonka muutokset toteutetaan aikaisintaan syksyllä 2021. Suunnitelmaan tehtiin asukkaiden vuorovaikutuksesta muutoksia. Linjan 52 poistumista Ulvilantieltä korvataan lähibussilinjalla 33, jonka reitti jatkuu Munkkivuoren ostoskeskukselta Etelä-Haagan kautta Riistavuorenkujalle. Samalla linjan reitti siirtyy kulkemaan Ulvilantietä Munkkivuoren ympäri. Linja korvaa linjaa 52 Munkkiniemen ja Ulvilantien sekä Ulvilantien ja Etelä-Haagan välillä. Linjan reitti kulkee Etelä-Haagassa sijaitsevien koulujen ja Huopalahden aseman lähellä. Linjan 33 liikennöinnin lisääminen parantaa joukkoliikenneyhteyksiä myös Vanhan Munkkiniemen alueella tarjoten nykyistä paremmat asiointiyhteydet Munkkivuoren ostoskeskukselle. Yhteys Ulvilantieltä Haagan terveyskeskuslaboratorioon edellyttää vaihtoa mutta Munkkivuoren ostoskeskukselta Haagan terveyskeskuksen kautta ajavat lähibussit 31 ja 32. Haagan toimipisteen sijaan vaihdottomia joukkoliikenneyhteyksiä on HUSLAB:in muihin toimipisteisiin. Tullinpuomin, Töölön sairaalan ja Kampin laboratorioihin on vaihdoton yhteys linjalla 18. Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ja HSL:n lausunnot. Vastaus on lausuntojen mukainen. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut alle 15 valtuutettua. Kaupunginhallitus katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, keittiötöihin, erilaisiin toimistotehtäviin, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Kuva: Tuuli Hiidensalo
• 8 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu Helsingin tulokehitys kääntyi kasvuun vuonna 2017 Helsingin liikenteessä ei kuollut yhtään jalankulkijaa 2019 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Helsingissä 1960–2019. Kuva: Helsingin kaupunki. Lähde: Helsingin liikenneonnettomuusrekisteri ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto. Niiden tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin. K aikkien kulkutapojen osalta onnettomuustilasto ei ole yhtä hyvä: vuonna 2019 Helsingin liikenteessä kuoli kolme henkeä – yksi henkilöauton kuljettaja ja kaksi moottoripyörän kuljettajaa. Tosin tämäkin on tiettävästi vähäisin määrä vuoden 1927 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin liikenteessä kuoli myös kolme henkeä. Helsingin liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisten vuosikymmenien aikana. 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella kuolemia tapahtui vuosittain noin 20– 30. Tämän jälkeen kuolemien määrä alkoi vähentyä selkeästi. 2010-luvulla Helsingin liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän henkeä vuodessa. Suurin osa kuolleista on ollut lähes joka vuosi jalankulkijoita. Nykyisen tilastointikäytännön aikana synkin vuosi oli vuosi 1965 – silloin Helsingin liikenteessä kuoli 84 henkeä. – Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on edelleen työtä tehtävänä. Vaikka kuolemantapaukset ovat selvästi vähentyneet, liikenteessä loukkaantui viime vuonna yli 400 henkeä. Heistä jalankulkijoita oli lähes 80, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo. Lisäksi monet lievemmät loukkaantumiset eivät päädy poliisin tilastoihin. Jalankulkijoiden liukastumisia ja kaatumisia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi. Positiivisen kehityksen taustalla useita tekijöitä – Liikenneturvallisuuden parantuminen on monen eri tekijän summa. Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet muun muassa katuympäristön kohennukset, liikennevalvonnan lisääminen, autojen tekniikan ja turvavarusteiden kehitys sekä pelastustoiminnan kehittyminen. Yksi keskeinen tekijä on ollut nopeusrajoitusten laskeminen, Jussi Yli-Seppälä toteaa. Helsingissä päätettiin laskea nopeusrajoituksia viimeksi vuonna 2018, ja uudet nopeusrajoitukset tulivat voimaan viime vuoden aikana. Nyt Helsingissä on asuinkaduilla ja keskustassa pääosin 30 km/h nopeusrajoitus. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa 40 km/h. Tänä vuonna aloitetaan 70 uuden liikennevalvontakameran asennukset ja suojateiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävät muutostyöt vaarallisimmiksi tunnistetuissa paikoissa. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma päivitetään, ja se tulee päätöksentekoon ensi vuonna. ? Tilastot ovat hyvin rohkaisevia, liikenneturvallisuus paranee tasaisesti. Ja koska meneillään on useita konkreettisia kehittämishankkeita, positiivista kehitystä voidaan olettaa tapahtuvan myös jatkossa. Poliisilla ja Helsingin kaupungilla on selvä ja yhteinen käsitys liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Myönnän olevani aika ylpeä siitä, miten liikenneturvallisuustyötä tällä hetkellä Helsingissä tehdään, kehtaisi tarjota malliksi muillekin, sanoo Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen. Tiedot liikenneonnettomuuksien uhreista perustuvat poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Vuoden 2019 tiedot ovat ennakkotietoja, ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia. H elsingin mediaanitulo vuonna 2017 oli 27 600 euroa eli 1,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäisen tulonsaajan arvoa eli puolet tulonsaajista ansaitsee mediaania enemmän ja puolet vähemmän. Mediaanitulon kasvuvauhti oli pysähdyksissä vuosina 2015–2016, mutta vuonna 2017 tapahtui palautuminen heikolle kasvu-uralle. Helsingissä mediaanitulo oli edellisvuosien tapaan pääkaupunkiseudun alhaisin, mutta noin 3 200 euroa korkeampi kuin koko maassa. Mediaanitulon kasvu oli Helsingissä korkeimmillaan viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen, 4–5 prosenttia vuodessa. Vuonna 2017 tuloista ansiotuloja oli 17,9 miljardia (90 prosenttia) ja pääomatuloja 1,9 miljardia euroa (10 prosenttia). Ansiotulojen kokonaissumma kasvoi edellisvuodesta miltei 3 prosenttia ja pääomatulojen määräkin huomattavasti. Palkkojen osuus ansiotuloista oli 72 prosenttia ja eläkkeiden 18 prosenttia. Tulonsaajia oli yhteensä 549 800, joista naisia oli 291 300 ja miehiä 258 500. Ansiotulon saaneita oli 535 700 ja pääomatulon saajia 341 300. Vaikka pääomatulojen määrä nousi edellisvuodesta reilusti, on huomattava että 83 prosentilla pääomatulojen saajista tulot olivat alle 500 euroa. Pääomatuloluokkaan 500–4 999 euroa kuului joka kymmenes ja vain 5 prosenttia sai 5 000–19 999 euroa pääomatuloja. Yli miljoonan pääomatulot oli vähän alle 200 helsinkiläisellä. Kunnallisveroa 5 700 euroa Vuonna 2017 Helsingissä maksettiin veroja ja veronalaisia tuloja yhteensä 4,6 miljardia euroa ja tulonsaajaa kohti 9 450 euroa. Kaikista kerätyistä veroista ja maksuista kunnallisveron osuus oli 55 prosenttia ja valtionveron 37 prosenttia. Kunnallisvero oli keskimäärin 5 700 euroa maksajaa kohti. Kaikista helsinkiläisistä tulonsaajista 23 prosenttia eli miltei joka neljäs oli alle 30-vuotias ja joka viides kuului ikäluokkaan 30–39-vuotta vuonna 2017. Tulonsaajista 30 prosenttia oli 40–60-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita oli 27 prosenttia. Raitiovaunujen kulkureitit muutoksen alla Linjojen 1,4 ja 10 liikennöinti voi muuttua L änsi-Helsingin raitiotiesuunnitelma meni kaupunkiympäristölautakunnassa hiukan eteenpäin kohden toteutusta, kun investoinnista periaatteessa kokouksessa päätettin. Linjausvaihtoehtoa ei vielä päätetty, vaihtoehtoja on tarkasteltu. Linjamuutoksia on tulossa, ja ne vaikuttavat ilmeisesti raitiotielinjojen 1, 4 ja 10 liikennöintiin ja niiden kulkulinjoihin. Länsi-Helsingin raitioteiden yleisuunnitelman liikenteelliset periaatteet antavat suuntaviivat raitiotiden uudistamiseen ja uuden Vihdintien pikaraitiotien vanhaan katuverkkoon sovittamiseen. Lautakunta korosti hyväksytyssä vastaehdotuksessa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtohen pohjalta. Uuden linjan sovittaminen Koko muutosten perusteena on Vihdintien pikaraitiotien sovittaminen kantakaupunkkiin. Pikaraitiotielle on suunniteltu reittiä Kannelmäen kauppakeskus Kaaren luota Pohjois-Haagan juna-aseman ja Valimon juna-aseman kautta Munkkivuoreen ja sieltä Tukholmankatua pitkin Mannerheimintielle. Päätepysäkki on Kolmikulmassa. Mannerheimintie on nykyisellään niin uuhkainen, ettei uusi yhteys sinne nykyisellään oikein sovi. Suunnittelijat ovatkin linjanneet niin, että uusi kaupunkiraitiotie kulkisi uutta linjausta pitkin Töölön ja Kampin kautta. Linja 4 siirtyisi ehkä tämän mukaan sille väylälle. Lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuitenkin korosti, ettei linja 4 ole vuosiin siirtymässä yhtään minnekään. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn keväällä. Sen jälkeen asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Bulevardikaupunki Huopalahdentien ja Vihdintien bulevardikaupunki on kantakaupunkimainen kokonaisuus, joka sijoittuu Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen alueille yhdistäen kaupunginosat toisiinsa ja muodostaen uutta kaupunkiympäristöä. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen kaavarungon viime kesäkuussa. Pikaraitiotie on kaavarungon liikenneratkaisun keskeinen osa, joka luo uudelle bulevardikaupunginosalle korkean joukkoliikenteen palvelutason ja yhdistää alueen kantakaupungin rataverkkoon, Raide-Jokeriin sekä Valimon ja Pohjois-Haagan rautatieasemiin. Vihdintien pikaraitiotie Vihdintien pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus alkaa Munkkiniemenaukiolta ja se kulkee Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle. Pikaraitiolinjan päätepysäkki sijaitsee Kannelmäen eteläosassa. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Pikaraitiolinja kulkee Kolmikulmasta uudelle rataosuudelle olemassa olevaa rataverkkoa pitkin. Koko linjan pituus on n. 10,5 km. Matka-aika päätepysäkkien välillä on noin 30 min ja linjan keskinopeus on noin 20 km/h. Linjaa liikennöitäisiin ruuhka-aikoina 6 minuutin vuorovälillä ja muina aikoina 7,5 minuutin vuorovälillä. Pikaraitiolinjan kalustona on enintään 35 metrin pituinen kaksisuuntainen pikaraitiovaunu. Uudella rataosuudella liikennejärjestelyissä varaudutaan kuitenkin 45 metrin pituiseen kalustoon. Kolmikulman päätepysäkillä tila ei riitä pitkille vaunuille. Pidemmän kaluston käyttö edellyttää uuden päätepysäkkipaikan ja pidempien pysäkkien suunnittelua keskustassa. Töölöntorin ideavoittajan resepti torin elävöittämiseksi T yössä ehdotetaan, että Tykistönkatu suljettaisiin autoliikenteen läpiajolta ja muutettaisiin torin kohdalta kävelyja terassialueeksi. Torilla ei olisi pysäköintiä, vaan pysäköintipaikat olisivat Sandelsinkadun ja Töölöntorinkadun varressa. Palkintolautakunta kiitti voittajatyötä torin tarkasta ja hienovaraisesta suunnittelusta, jolla torista muodostuu viihtyisä, esteetön ja toimiva sekä torikaupan
• 9 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tyytyväisiä palveluun Y mpärivuorokautisen hoidon asiakkaat antoivat asiakastyytyväisyyskyselyssä palvelulle arvosanan 8,37 (asteikolla 4–10). Erityisen korkealle asiakkaat arvioivat turvallisuuden ja kunnioittavan kohtelun. Ostopalveluiden ja kaupungin omien tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa. Parhaat arviot asiakkaat antoivat kokemalleen turvallisuudentunteelle, joka sai arvosanan 3,58 (asteikolla 1–4). Kunnioittava kohtelu sai arvosanan 3,56 ja hoivakodin siisteys ja viihtyisyys 3,51. Eniten kehitettävää on asiakkaan omannäköisen arjen tukemisessa ja vaikuttamismahdollisuuksissa hoivakodin arkeen. Nämä saivat arvosanat 2,9 ja 3,0. Kriittisimmin hoivapalveluun suhtautuivat alle 65-vuotiaat, joiden antamat arviot jäivät kautta linjan hivenen muita vastaajia alhaisemmiksi. Heidän hoivapalvelulle antamansa kokonaisarvosana jäi hieman alle kahdeksaan. – Kaiken kaikkiaan kokonaistulos on kouluarvosanana hyvä ja voimme olla tyytyväisiä. Työtä riittää kuitenkin tehtäväksi, sillä toki tavoittelemme erinomaista. Erityisesti asiakkaan omaan arkeen ja elämään vaikuttamista pitää parantaa, arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa. Kaupungin oman ja ostopalvelun tulosten välillä ei ollut merkittäviä eroja. – Ostamme palvelua useilta toimijoilta, esimerkiksi yrityksiltä ja säätiöiltä. Meidän tavoitteena on tuottaa tasalaatuista palvelua, oli palveluntuottaja kuka tahansa. Tulokset näyttävät sen, ettei kaupungin omissa ja ostopalveluiden asiakastyytyväisyydessä ole juuri eroa, Siltari kertoo. Tutkimustulokset käydään läpi kaikissa toimipisteissä ja asiakkaiden antamia kehitysehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden mielipiteitä tullaan jatkossa selvittämään vuosittain. – Asiakastyytyväisyys on meille perustelu ostaa palveluita. Seuraamme ja hyödynnämme näitä tuloksia myös ostopalveluiden hankinnassa, Siltari jatkaa. Helsinki toteutti ympärivuorokautisen hoidon asiakastyytyväisyyskyselyn 1.– 30.9.2019. Kysely tehtiin kaupungin omissa ja ostopalvelua tuottavissa hoivayksiköissä. Kyselyyn vastasi 1534 asiakasta joko itsenäisesti tai läheisen avustamana. Asiakkaat vastasivat tutkimuksessa kahdeksaan kysymykseen joko heille jaetulla paperilomakkeella tai sähköisesti internetissä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutuksesta vastasi Feelback Group. Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinto Alakulttuurikeskus Loukko ry:lle Lapinlahden sairaalan rakennusten ideakilpailussa yksi tarjous H elsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Vuoden 2019 Kulttuuriteko-palkinnon saa Kalliossa toimiva Alakulttuurikeskus Loukko ry. Palkinto on 5 000 euroa. Kunniamaininta 2019 myönnetään Kontula Book City -tapahtumalle. Alakulttuurikeskus Loukko on Kalliossa osoitteessa Castreninkatu 7, sijaitseva tila, jossa järjestetään tapahtumia lavarunoudesta ja teatterista akustisiin musiikkiesityksiin, drag-tilaisuuksiin ja erilaisiin keskusteluihin. Loukko on myös lounasaikaan kansankeittiö, kahvila ja galleria, työpajoja ja taiteen ja harrastamisen soljuvaa sekoittamista. Loukko on avoinna kaikille – Loukko on tila ja kohtauspaikka ihmisille ilman rajoja ja heille asetettuja vaatimuksia, perustelee valintaansa palkinnon myöntäjä Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto. Alakulttuurikeskus Loukko edustaa virkeää ja vaikuttavaa uutta itsetekemisen kulttuuria ja toimeliaisuutta ja on hieno esimerkki sitkeydestä, joka kaataa aitoja. Loukon ansioiksi luetaan myös, että se tekee työtä turvallisen tilan ja kaikille lähestyttävän kulttuurin kentällä. Loukko toimii vapaaehtoisvoimin. Se aloitti toimintansa 2017 Suvilahdessa, Oranssi Ry:n tiloissa. Kunniamaininta monikulttuuriselle Kontula Book City –tapahtumalle Vuoden 2019 Kulttuuriteko kunniamaininta myönnetään uudenlaiselle, monikieliselle, uussuomalaisia kirjailijoita esittelevälle Kontula Book City -kirjallisuustapahtumalle, joka toteutettiin Kontulassa lokakuussa 2019. Tapahtuma kokosi yhteen Suomessa asuvia kirjailijoita, jotka kirjoittavat muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Tapahtumassa esiintyi kirjailijoita, joiden ensimmäinen kieli oli viro, venäjä, saksa, englanti, arabia tai somali. Siihen osallistui myös arabikirjailijoita Ruotsista ja Ranskasta avaten keskustelua arabikirjallisuuden mahdollisuuksista Pohjoismaissa. – Kontula Book City on hieno lisä Kontulan muuhun vireään kulttuurillisen toiminaan. Se nostaa erästä maan suurinta lähiötä yleiseen tunnettavuuteen ja tuo vierailijoita sinne”, perustelee kulttuurija kirjastojaosto kunniamaininnan myöntämistä. Tapahtuma tuo esiin erikantaista suomalaisuutta ja näkökulmia siihen. Lisäksi se toimii ymmärryksen lisäämiseksi aikaansaamalla kohtaamisia kirjallisuuden äärellä. Lapinlahden sairaalan päärakennus syksyllä 2018. Kuva: Janne Punju. L apinlahden sairaalan rakennusten ideakilpailu on edennyt loppusuoralle. Kilpailun arviointiryhmä valmistelee esityksen kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi. Ideakilpailussa jätettiin määräaikaan mennessä yksi tarjous. Tarjouksen jätti Lapinlahden kevät -nimimerkki, jonka takana ovat NREP Oy ja Oaklins Merasco Oy, suunnitteluryhmä Ark-byroo Oy, Arkkitehdit Soini & Horto ja Arkkitehtitoimisto OPUS Oy. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin syyskuussa 2019 kaksi työryhmää. Toinen ryhmistä ei jättänyt tarjousta. Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn asia tulee todennäköisesti maaliskuussa 2020. että tapahtumien näkökulmasta. Tuomaristo evästi tutkimaan jatkosuunnittelussa vielä muun muassa kauppahallirakennuksen konseptia ja kaupallisia toteutusmahdollisuuksia sekä Sandelsinkadun kehittämistä niin, että kivijalan liiketilat saataisiin paremmin osaksi toria. – Kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita Töölöntorin elävöittämiseksi, ja kilpailu tuottikin lukuisia erinomaisia ajatuksia alueen kehittämiseen. Parhaimmissa töissä oli onnistuttu vaativassa suunnittelutehtävässä eli ratkaisemaan sekä kaupunkikuvalliset että toiminnalliset kysymykset, tuomariston puheenjohtaja, Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Muutosten laajuus selvitetään jatkosuunnittelussa Helsingin kaupunki aloittaa torin tarkemman suunnittelun kilpailun voittajan kanssa. Jatkosuunnittelussa kehitetään voittajatyössä esitettyjä ideoita ja hiotaan toteutusratkaisuja. Jatkosuunnittelun aikana selviää torin muutosten laajuus. Samalla selvitetään, mitä kilpailutyössä esitettyjä ideoita voitaisiin kokeilla nopealla aikataululla. – Erityisesti kauppahallin ratkaisut vaativat vielä tutkimista. Voisiko rakennusta vielä keventää ja millainen toiminnallinen konsepti olisi taloudellisesti toimiva? Voittajatyön kokonaisratkaisu ei kuitenkaan ole riippuvainen hallin toteutumisesta, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Jos muutokset edellyttävät uutta asemakaavaa ja katusuunnitelmaa, kaupunkilaiset ja muut osalliset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmien sisältöön myös kaavan ja katusuunnitelman valmistelun aikana. Palkitut työt ovat esillä Töölön kirjastossa helmikuun ajan. Kaikkiin kilpailuun tulleeseen 79 ehdotukseen voi tutustua kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/toolontori. Kilpailun lähtökohtana oli torialueen kehittäminen houkuttelevaksi ja omaleimaiseksi aukioksi. Alueen suunnittelun lisäksi kilpailuun toivottiin uusia ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä toritoiminta Töölössä voisi tulevaisuudessa olla. Kilpailun järjesti Helsingin kaupunki yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton kanssa. Töölöntorin tulevaisuudesta kerättiin keväällä 2019 verkossa kaupunkilaisten ideoita ja toiveita. Torille toivottiin muun muassa lisää istutuksia ja penkkejä, suihkulähdettä, kahvilaa sekä kirpputoria ja markkinoita – yleisesti ottaen viihtyisyyttä ja toimintaa. Verkkosivujen kautta saadut terveiset annettiin kilpailuun osallistuvien ryhmien hyödynnettäväksi. Töölöntorin ideavoittajan resepti torin elävöittämiseksi Havainnekuva Sandelsinkadun suunnasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
• 10 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros ? Elävän musiikin yhdistys Elmu joutui pois Nosturilta vuodenvaihteessa. HOK-Elanto tarjoaa sille nyt Jyskin entisiä tiloja keikkapaikaksi Puhoksen ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä. Toivoa sopii, että paikka löytyy ja nuorisomusiikin tilojen ulospallottelu kaupungilla loppuu. Improtangoa huippuduetoilla Improtango-festivaali oli syksyllä toista kertaa. Se alkoi kiertueella Rikhardinkadun kirjastosta Taiteiden yönä ja vieraili helsinkiläisissä kirjastoissa syksyn aikana. Kaikki huipentui Musiikkitalon Black Boxissa ”TangoNyky huippuduetto” – iltaan, jossa Minna Tervamäki & Thibault Monnier, Reija Wäre & Minttu Sinkkonen, Sanna Kekäläinen & Janne Marja-aho, sekä Minna Tuovinen & Martin Heslop esiintyivät intensiivisen taitavasti. Mikko Helenius ja 20-henkinen Soul Strings jousiorkesteri säestivät. Oulunkylän kanttori Helenius saa bandoneonin soimaan ja luomaan ainutlaatuista tunnelmaa. Tangon eturivin tanssijoiden liikettä ja taikaa on ilo katsoa. Orkesteri soittaa nautittavasti ja yleisö elää mukana, osa lähtee upeiden tanssiesitysten jälkeen itsekin koettamaan tanssin salaista voimaa. Improtango on sosiaalinen ja vuorovaikutteinen ilta yleisölle. Nykytanssin vapaus ja rikkaus erilaisiin tulkintoihin ja merkityksiin ovat kaiken ytimessä. Tanssiparit luovat oman tulkintansa tangosta. Festivaalin taiteelliset johtajat Tuovinen ja Heslop loistavat, ja tanssinkieli saa tahdeikseen argentiinalaista dynamiikkaa. Tervamäen ja Monnierin duetto on huipputekniikkaa ja improvisaatiota. Kekäläinen ja Marja-aho ovat ”ruumiillisen tanssi” spesialisteja. Wäre ja Sinkkonen ovat tehneet paljon tanssia mm. UIT:n viihdeja musiikkiesityksiin. Kokonaisuudessaan Improtango tarjoaa upeaa tanssitaidetta ja poikkitaiteellisuutta. Yleisö pääsi lopuksi lattialle. Persikanmakuista katutanssia ”Peaches” on vaikuttava katutanssiteos, joka perustuu tekijöidensä henkilökohtaisiin kokemuksiin siitä, millaista on tulla esineellistetyksi hip hop -kulttuurissa. Siinä pohditaan millaisia asenteita ja käsityksiä naiseudesta hip hop -kulttuurissa on, kuka esineellistää kenet ja miten? Työryhmä tekee kysymyksiä hip hopin liike-estetiikan kautta ja pyrkii pohtimaan cisnaisiin kohdistuvia kehollisia stereotypioita. Teatteri Ilmi Ö, entinen Safari-klubin peräosa Roballa, toimi mainiona paikkana tanssille. Hanna Kortelainen, Huong Hoang, Lilli Huttula ja Sini Tuominen ovat Rutimo-kollektiivin yhtenäinen tanssi-koreografiryhmä, jotka esittävät sekä sooloja että yhteisnumeroita. Äänisuunnittelun teki Sebastian Kurtén. Sooloissa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita . Kortelainen miettii sitä voiko hän tehdä aikuisena äitinä katutanssia, koska se on nuorisokulttuuria. Voit Hanna, ihan hyvin. Huttula kertoi kokemuksistaan miespuolisen tanssinopettajan käsittelyssä, kun tätä kiinnosti kovasti vartalo. Ei vain Lillin, tai muiden tanssijoiden, vaan vartalo ylipäänsä. Tuominen räppäsi mainiosti miehisen katseen kohteena olosta: – Miten joku limapussi taas kattomas mun perää? / Pukeudun baggympään ja sitten sanon ääneen / Vittuuks kukaa enää roiskii mielikuvii mun päälle. Tanssi purkaa häpeää Tanssija-koreografi Gabriela Aldanan ”Häpeäpuu” pohtii ja työstää erityisesti ylisukupolvista kroonistunutta häpeää. Häpeä sairastuttaa ja lukitsee ihmisen. Toisaalta tarvitsemme häpeää voidaksemme tunnistaa, kun teemme jotakin julmaa ja väärää, sillä se auttaa vetämään rajoja. Kannamme häpeää kehossamme, ja ainoa mahdollisuus siitä irrottautumiseksi on kehon tietoisuuden ja ilmaisun kautta, teos haluaa sanoa. Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve ilmaista itseään kehollisesti, mutta häpeä on usein esteenä sen toteutumiselle. Häpeäpuu-teoksessa työryhmä lähtee häpeästä huolimatta rohkealle tutkimusmatkalle kehoon, nostaa häpeän kangasta ja paljastaa tanssin, liikkeen ja äänien kautta mitä sen alta löytyy. Kulttuurikeskus Caisan salissa, Elannon vanhalla leipätehtaalla, koimme tanssillisesti, visuaalisesti ja äänellisesti kauniin ja rauhallisen teoksen. Häpeäpuu on sekä tanssiteos että metsästä löydetyistä materiaaleista rakennettu installaatio. Ytimessä ovat häpeäpuun äärellä tapahtuvat häpeää ja siitä vapautumisen prosessia käsittelevät sooloesitykset, joiden tukena toimii Tuomas Rounakarin ja ohjaajan luoma äänimaailma. Unista tulee totta Katja Lundén Company esitti ”Oneiro”-tanssin läpisävellettyyn musiikkiin Aleksanterin teatterin lavalla. Anna-Mari Kähärän säveltämä lauluja tanssiteos kulkee flamingon juurilla, nykytanssia, runoa ja uudenlaista musiikkiteatteria. Esitys on mielikuvituksellinen ja kokeellinen Katja Lundén Companyn seitsemänhenkinen teos, jossa musiikki ja tanssi yhdistyvät kauniisti. Jotain samaa on tanssija-koreografi Tero Saarinen tehnyt samalla lavalla harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen kanssa. Esityksen lähtökohta on uni, liikutaan unen ja valveen rajamailla. Lavalla on yhtenäisesti liikkuva viisihenkinen tanssiryhmä ja Anna-Mari Kähärä ja Sara Puljula musisoivat. ”Jalkani astuvat hiekkaan” laulu jää soimaan mieleen. Paikoin vaivasi se, että tanssijat jäivät lavan vasemmalla sivustolla piiloon muusikkokaksikon monen soittimen taakse! Yksi lauluista on nimeltään ”Universo”, Kähärän sävel. Mainittavaa on, että Jasefa Parran kaunis runo ”Casa Dentro del Mar”, Talo meren sisuksissa on Lundénin suomentamana esityksessä mukana: – Jalkani astuvat hiekkaan/ja pelkään että se on valhetta:/en avaa silmiäni ja kosketan sinua sokkona. Oneiro on lumoava esitys, monitahoinen, mutta kokonainen. Koreografiat ovat Katja Lundénin ja Janne Marja-ahon. Liikettä, voimaa ja vahvaa tunnetta. Haasteellinen kantateos saa uusia esityksiä tänä vuonna. Ohjauksen konsultaatiossa oli myös Kari Heiskanen. Loppulauluja oli kaksi esiripun edessä: ”Itken pois”, sävel ja sanat Kähärä ja ”La Luz de la Luna”, sävel Kähärä, sanat Lundén. Rakastaa rikotut sielut eheiksi... Annankadun Bar Loosessa oli viime viikolla tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosan esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” (2020) julkaisubileet. Se on on kiihkeä rakkaustarina, joka risteilee rappioromantiikasta sadomasokistisen seksin maailmaan. Teos kuuluu Basam Booksin Puhuttavan runon uuteen kirjasarjaan. Sarjassa elämän murroskohdista syntyneet, taiteellisesti korkeatasoiset runot tuodaan lukijan eteen peiliksi. Y-sukupolven äänitorvi kirjoittaa tabuista välittämättä: – Tiesin et tää menee näin / sun sydän väärinpäin / jalat yli sängynlaidan / sääret tyynyllä / sammumisen taide ” vampyyrin unirytmi. Kuosa lauloi Bar Loosessa aluksi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin säestyksellä. Sitten seurasi ”Kohti Valoa” DjBunuel Feat. WilReija Wäre ja Minttu Sinkkonen tanssivat yhtenä parina kiehtovassa illassa Musiikkitalon BlackBoxissa, jossa taiteilijaparit loivat dueton tangon inspiroimana. Kuva: Martin Heslop. nen, Lilli Huttula ja Hanna Kortelainen sekä äänisuunnittelija-säveltäjä Sebastian Kurtén (ei kuvassa). Kuva: Victor Back. Gabriela Aldanan Häpeäpuu-tanssissa Taru Koski (vas.) ja Riina Huhtanen Caisassa. Kuva: Karoliina Hautajärvi. Katja Lundenin Tanssiryhmän upea Oneiron päättyi laulelmiin Aleksanterin teatterin esiripun edessä . Annamari Kähärä soittaa edessä, Janne Marja-aho, Katja Lundén (takana 2. vas.) ja tanssijoita mukana. Kuva: Riitta Salasto. Tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosa julkaisi esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” Bar Loosessa. Hän myös lauloi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin säestyksellä. Kuva: Jari Flinck.
• 11 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu ma-Emilia uudesta runokirjastaan. Kuosa on monipuolinen ja lahjakas nainen, johon tutustuin hänen Geisha-tanssiesitystensä yhteydessä Kanneltalolla ja Stoassa parin vuoden ajan. Ensimmäinen kerta taisi olla Huopalahden Asematilassa, jossa hän tanssi itsestään otettujen Geisha-valokuvien edessä. Kuosan tanssiesitykset, usein yhdessä Emma Salokosken laulun ja musiikin kanssa, käsittelevät naisen asemaa ja naiseen kohdistuvia julkisia odotuksia. Jazztanssi on Suomessa ja Ranskassa asuvan naisen erikoisalaa. Myös uusi runokirja pysyy teemassa. Minkä rakkaus korventaa, sen karisma korjaa. Kansilehti lupaa, että teos ”rakastaa rikotut sielut eheiksi”. Armenian kulttuuri hienosti esille Savoy-teatterin viimeinen tammiviikonloppu oli täynnä Armenian kulttuuria. Yhteislipulla pääsi edullisesti sekä lauantain ja sunnuntain konsertteihin ja sunnuntain elokuvanäytökseen. Naghash Ensemblen esityksessä keskiajan mystiikka kohtasi uuden taidemusiikin. Nimensä ryhmä on saanut 1400-luvulla eläneen kristityn Mkrtich Naghashin suosiosta, maanpaosta ja merkityksestä. Hänestä jäi jälkimaailmalle 15 syvällistä runoa ihmisen suhteesta jumalaan. John Hodianin johtama ryhmä esitti musiikkia näihin runoihin. Armenialaiset kohtasivat kansanmurhan yli sata vuotta sitten, ja kolme miljoonaa ihmistä asuu maailmalla, jossa he erottuvat. – Naghash oli ensisijaisesti pappi, ja hänen runonsa ovat hänen saarnojensa jatkeita. Hänen sanansa ovat sekä syvällisiä että yksinkertaisia, puhekielisiä ja runollisia, Hodian sanoo. “Armenia Fest” -tapahtuma jatkui Vardan Hovanissian trion tunnelmallisella soitolla, joka luotti eteläaasialaisten ja persialaisten perinnesoitinten tehoon. Soitto oli kaunista, mutta tyylilaji pysyi ilmeettömänä, mikä lienee tietoinen valinta. Kun hän omisti yhden kappaleen armenialaisten kansanmurhan muistolle, se tuli vain ohimennen todettua. Hän kertoi puhuvansa yleensä ranskaa, mutta puhui nyt englanniksi. Trion soitto perustuu rikkaaseen armenialaiseen musiikkiperinteeseen, johon Turkki ja Syyria antavat myös vaikutteita sekä Euroopan kansanmusiikki. Instrumentit ovat perinteisiä. Hovanissian, hallitsee monta brass-soitinta. Suurimmat aplodit sai Arcadi Boghossian, jonka tar on persialainen kuningassoitin. Marat Jeremian soitti dhol-rumpua, eteläaasialaista kaksikalvoista rumpua. Päätösillan kruunasi ”maailman kauneimmaksi elokuvaksi” kehuttu ”The Color of Pomegranates”, Graniittiomenoiden väri, joka palautui sekin historiaan ja rikkaaseen värikieleen. Sama päähenkilö esitti runoilijaa ja tämän vaimoa. Elokuva oli neuvostoliittolaisen suojasään viimeinen hedelmä vuodelta 1969, kunnes ohjaaja Sergei Parajanov joutui vankileirien saaristoon, josta Andrei Tarkovskin johtama kollegapainostus hänet pelasti. Runo löytää videon ja maalauksen PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova ja runoilija O. Riikamaria Helle-Kotka toteuttavat yhteisiä visioita ihmisyydestä ja maailmasta ympärillämme. Kaksikon löytää verkosta googlaamalla tiimin nimi. Lahden Runomaratonin kansainvälisessä runovideokilpailussa palkittiin heidän kolmiosainen runovideo ”Välitila”. Teoksessa on läsnä ihmisyys ja ilmastonmuutos, toteutuksessa myös kehollisuus. LUX:n avajaisklubilla kaupungin Valkoisessa salissa teos oli esillä. Viimeinen osa ”Muutos” kuuluu: – Aurinko twerkkaa, pyöräyttää voltin, / meri kroolaa, lainehtii, kuplii. / Kasvatin suomut ja pyrstön, / painuin pohjaan eikä yksikään seireeni / ikävien uutisten sanansaattajana / saanut minua kynsiinsä / kuun pimeältä puolelta. Kotka on mukana Kaapelitehtaalla Hima & Sali -kahvilassa järjestettävässä näyttelyssä ”Pakastin sulaa”. Kyseessä on kuvaiteilija Päivi Patinon maalaukset ja Kotkan runot, jotka käyvät dialogia ilmastonmuutoksesta. Näyttely sai kolmannen ulottuvuuden, kun Runosvengi esitti samasta teemasta runojaan. Kyseessä on taiteellinen hybridi, jossa kuva, kirjoitus ja ääni yhdistyvät. Näyttely jatkuu helmikuun loppuun. Seikkailusatu ystävyydestä puhuttelee Kaksi lasta tapaavat: – Missä mä oon? Toinen vastaa: – Et sä oo ollu täällä aikasemmin? Mä tuun tänne aina kun mä nukahdan. Ensimmäinen kysyy: – Onks tää unta? Toinen vastaa: – Tää on Feeri, tää on paikka. Kauneimpia uusia lastenteatteriesityksiä on Quo Vadis –ryhmän ”Feeri”, jossa lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Rajoja rikkovan villi on leikki, jota improvisaatio ruokkii. Minerva Kautto ja Maija Rissanen ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Kolina van den Berg on kolmas vuorotteleva näyttelijä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy meiltä katsojilta. Opettava esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Näin sen nyt Annantalolla ja viime keväänä Hurraa!2019 -festarilla. Matka jatkuu Ruotsiin. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Kolina van den Berg tulee Sydänkävystä. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Teksti: Risto Kolanen LUX valaisi Kaisaniemeä ja Kalliota ? Pitkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä, yli 600 000 kävijää. Kovasti kuuli venäjää joka puolella. Uuden vuoden turistit olivat yhä liikkeellä. Ehdin nähdä vajaassa kahdessa tunnissa kaikki yhdeksän pääkohdetta, paitsi 2, ”Bridge”, Topelian sisäpihan Unioninkadulla. Sinne oli aivan liian pitkä jono, joka ei edennyt. Kaupungintalon aulassa oleva Rut Brykin reliefi ”Kaupunki auringossa” heräsi Janne Aholan vuodenaikojen vaihtumista kuvaavan teoksen myötä eloon aivan uudella tavalla. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Tshekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen ”The Colour Out Of Space” -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. Se oli yksi suosikeistani. Alankomaalainen Ivo Schoofs oli rakentanut ”Large Fire Tornadon” Kaisaniemen kentälle. Sen piti nostaa kieppuvat tulenlieskat 16 metrin korkeuteen, mutta ne nousivat tuskin 10 metriin. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostunut Jere Suontaustan veistosmainen ”Peilipöllö” oli aivan hellyttävä Kaisaniemen rannassa. Toinen suosikkini. Totta kai koululasten yhdessä koostama ”Lyhtypolku” Kaisaniemen puistoon viehättää. Meri Ekolan isoista valokirjaimista rakentunut ”Magic Mirror” kauniine peilikuvineen oli kivasti esillä Tokoinrannan venelaiturilla. Katja Tukianen & OIOI ja Aki Päivärinteen Do-Gooders Tokoinrannan hiekkakentällä oli komea, mutta lupauksista huolimatta aika staattinen kosketuksille, toisin kuin vuosi sitten Taidehallin seinä. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kaunista katsella, mutta odotin enemmän. LUX on kasvanut valtavasti elinaikanaan. Sirpaletapahtumia on paljon, mikä on hyvä asia alueellisen tasa-arvon vuoksi. Kulttuurin superkokija ei millään ehdi kaikkeen, Hanasaareen, Lapinlahteen. Ilkka Niemeläisen ja Teemu Määttäsen valomusiikkikokemus Stoassa jäi sekin väliin, mikä oli vahinko. Järjestäjä panostaa ruuhkien ja jonojen vähentämiseen ensi vuodeksi. Pop up -kioskien kahvi/tee ja lisuke -hinnat eivät olleet kovin yleisöja perheystävällisiä. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Kuva: Raimo Granberg. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostuva Jere Suontaustan veistosmainen Peilipöllö herätti huomiota Kaisaniemen rannassa. Kuva: Raimo Granberg. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kuva: Raimo Granberg. Vardan Hovanissian Trio soitti Armeniafestin toisena päivänä konsertin Savoy-teatterissa. Kuvassa soittavat Arcadi Boghossian (vas.), tar-kuningassoitin, Vardan Hovanissian, puhallin ja Marat Jeremian, dhol-rumpu. Kuva: Katja Karjalainen. PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Sanna Helle-Kotka ja O. Riikamaria Telkki-Kova tekevät mielellään uusia, kokeilevia hyppyjä taiteessa. Kuva: Sanna Helle-Kotka. Quo Vadis -ryhmän Feeri on samalla kertaa sekä villi että ystävyyttä korostava lastenesitys Annantalolla. Kuva: Quo Vadis.
• 12 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu Kääriäinen pohtii: Mikä mättää politiikassa? Kirja-arvostelu Kirjaesittely Sodan jaloista kouluun ja maailmalle ? Keskustapuolueen Seppo Kääriäinen on pitkän linjan poliitikko. Eduskunnassa yli 30 vuotta, ministerinä useasti. Nyt eläkeläinen Savon maaseudulla. On aikaa pohdiskella, miettiä menneitä, pohtia tulevia. Mitä tuli tehdyksi? Olisiko jotain voinut tehdä toisin? Miten Suomea on hoidettu yli 100 vuotta? Kääriäinen tunnetaan asiallisena,aatteellisena, yhteistyökykyisenä ja -haluisena poliitikkona,joka on pyrkinyt näkemään kokonaisuuksia pitkällä aikavälillä. Ei ole kalastellut politiikan pikavoittoja. Tämä sanoma välittyy vahvasti myös Seppo Kääriäisen uutuuskirjassa ”Aidan toiselta puolelta” (Otava 2019). Kääriäisen kirja,250 s, on hyvä kokonaisesitys Suomen tasavallan hallitsemistapaan, politiikan teon arkeen. Kääriäinen ei salaile omia henkilökohtaisia näkemyksiään, esittää eri yhteiskunnallisiin asioihin omia ”teesejään” korostaen kuitenkin aina yhteisen poliittisen päätöksenteon merkitystä. Politiikka on kompromissien tekemistä, jossa yksin ei saa mitään aikaan, vaikka Kääriäinenkin myöntää politiikan kovasti henkilöityneen erityisesti tiedotusvälineiden myötävaikutuksella. Kääriäinenhän ei ole itse ollut koskaan mikään suuri ”julkkis”, vahva vaikuttaja kuitenkin, usein taustalla. Miten käy Kepun? Nuori Seppo Kääriäinen tuli politiikkaan 1970-luvulla, maalaispoika Keskustapuolueeseen, luonnollisesti. Kirjassaan Kääriäinen kuvaa läheltä Keskustapuolueen vaiheita : Kekkosta.Virolaista,Karjalaista,Ahoa. Erityishuomion saa Paavo Väyrynen, jonka poliittisissa aivoituksissa jopa Kääriäisellä on ajoittain vaikeuksia pysyä mukana. Pitkäaikainen keskustapoliitikko kantaa kirjassaan luonnollisesti huolta Keskustapuolueen tulevaisuudesta Suomessa. Puolueen puheenjohtaja-pääministeri Juha Sipilän murskatappio vaaleissa tuo huolenaihetta Kääriäiselle. Tappion syitä Kääriäinen tuo jonkin verran esille, mutta ei pureudu aivan asioiden ytimeen. Silittelee vähän pintaa, Sipilän suosikin ministeri Bernerin rooli katastrofin syntyyn jää kokonaan huomioimatta. Peiliin olisi koko puoluejohto saanut katsoa jo paljon aikaisemmin! Kääriäinen kyllä näki ennusmerkkejä tulevasta tappiosta. Keskustan tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä, erityisen positiivisena sitä ei näe myöskään Kääriäinen. Suomen kaupungistuminen jatkuu, Itä-Suomi autioituu ja monet muutkin maaseutupaikkakunnat. Kääriäisen poliittisessa pohdiskelussa on mielenkiintoista myös se että hän ei kirjassaan juuri lainkaan pohdi Perussuomalaisten laajan kannatuksen syntytekijöitä ja taustoja. Eikö sellaista poliiittista liikettä ole olemassakaan? Pohtimisen paikka. Ilmastonmuutos huolena Seppo Kääriäinen, yli 70-v, yhtyy ilahduttavasti nuorison kasvavaan huoleen maapallon ilmastonmuutoksesta. Tämä huoli tulee kirjassa esille lukuisissa eri kohdissa tekijän pohtiessa Suomen, Euroopan ja koko maailman tulevaisuuutta. Siinä on osviittaa kaikille, vaikkapa oman puolueensa ympäristöpolitiikalle. Näin ei voi jatkua, Suomessakaan, korostaa Seppo Kääriäinen. Kokonaisuutena ministeri Seppo Kääriäisen kirja ”Aidan toiselta puolelta” on punnittua puhetta Suomen tasavallasta. Tekijä suree historianopetuksen vähyyttä Suomen koululaitoksessa. Tätä kirjaa voi hyvin suositella kouluihin täydentämään vajavaista historianopetusta. Pekka Hurme Oili Havun vuodet 1938-1956 kirjoittanut Oili Sarja Books on Demand ? Helsinkiläinen Oili Havu, nykyisin Oili Sarja on kirjoittanut kirjan lapsuudestaan ja kouluajoistaan ylioppilaaksi tuloon asti. Hän syntyi 1938, jolloin sodan uhka oli nousemassa Euroopassa. Perheeseen kuului pankissa työskentelevän isän ja kotiäidin lisäksi kymmenen vuotta vanhempi sisko Sinikka. Sodan sytyttyä Oili oli talvisotaa paossa Luhtikylässä äitinsä, sisarensa ja perheen kotiapulaisen kanssa. Talvisodan pahimpien vaiheiden aikana kevätkaudella 1944 Oili oli äitinsä kanssa sukulaistalossa Kiikoisissa Satakunnassa. Kirjaan on liitetty vanhempien tunteellinen kirjeenvaihto talvisodan lopusta ja jatkosodan alun päivistä isän jouduttua Mikkeliin. Kotiseutu Katajanokka on vahvasti läsnä samoin kuin kesämökki Vartiokylässä. Sinikan lyhyt, mutta traaginen avioliitto mahtuu kirjaan. Perheeseen liittyy myös Sinikan tytär Ruut. Ankean sota-ajan jälkeen Oili kävi kolmivuotisen Kruunuhaan Valmistavan koulun ja sen jälkeen Tyttönormaalilyseon. Kirjassa kerrotaan koulunkäynnistä, luokkatovereista sekä opettajista. Koulussa toimi raittiusseura, minkä puheenjohtajaksi Oili valittiin jo 13-vuotiaana ja mitä hän johti neljä vuotta. Raittiusseura kuului osana Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliittoon, minkä kesäkokouksiin eri puolille Suomea Oili pääsi osallistumaan. Hän liittyi jo ennen rippikouluikää niihin nuoriin, jotka osallistuivat aktiivisesti seurakuntien nuorisotyöhön ja viettivät kesäpäiviä Helsingin Eteläisen seurakunnan kesäsaaressa Kivisaaressa. Oililla oli mahdollisuus päästä näkemään sodanjälkeistä Eurooppaa jo 13-vuotiaana. Elokuu 1951 kului matkaan vanhempien kanssa omalla autolla Saksan läpi Sveitsin kautta Alppien yli Milanoon ja Pariisiin asti. Milanon nähtävyyksistä ja tutustumisesta italialaiseen perheeseen kerrotaan tarkasti. Pariisi oli tärkeä sekä isälle että tyttärelle ja Napoleonin katafalkin äärellä historia oli konkreettisesti käsillä. Toinen automatka tehtiin Roomaan ja Venetsian kautta Wieniin elokuussa 1954. Oili oli tuolloin jo tutustunut Pentti Saarikoskeen, jonka kanssa alkoi vuoden kestävä seurustelu tunteiden vuoristoradalla. Kirjailija Pekka Tarkka on analysoinut tätä suhdetta Saarikosken elämänkerrassa. Suhde Saarikoskeen päättyi Oilin lähtiessä Kölniin kielikurssille elokuun alussa 1955. Oili kertoo tarkasti ja hauskasti kansainvälisestä ystäväpiiristään, mihin hän tutustui kuukauden aikana. Mukana on kolumbialainen runoilija Ramiro Lagos, joka piiritti Oilia ja lahjoitti esikoisrunoteoksensa Oilille. Kirja päättyy iloisiin ylioppilasjuhliin, jolloin jätettiin haikeat jäähyväiset kouluajoille. Kansainväliset kokemukset olivat pian sodan loppumisen jälkeen vain harvojen huvia eikä meidän kirjallisuudessamme ole vastaavanlaisia kuvauksia varsinkaan nuorten tyttöjen kokemuksista. Kirjassa on 380 sivua ja sitä tukee erittäin runsas kuvamateriaali. Kirjan on kustantanut Books on Demand Saksassa ja sitä on saatavilla suomalaisista kirjakaupoista. Oili Sarja o.s. Havu Talvella Kiikoisissa Kölnin kurssilla 1955 Matkamessut nosti matkailuintoa M atkamessuille saavuttiin hakemaan inspiraatiota kesän matkoihin. Myös vastuullinen matkailu kiinnosti messukävijöitä. Matkailuajoneuvot olivat esillä samaan aikaan järjestetyillä Caravan-messuilla. Tapahtumakokonaisuus keräsi Messukeskukseen 16. 19.1. yhteensä 68 300 kävijää. Matkamessuille tultiin unelmoimaan tulevista matkoista. 42 % kävijöistä tarkasteli erityisesti matkatarjouksia. Kevään ja kesän matkoille vinkkejä ja inspiraatiota haki 82 % kävijöistä. Vastuullisuus kiinnosti kuluttajia, ja yli puolet kävijöistä koki saaneensa messuilta uutta tietoa ja inspiraatiota kestävistä ja ekologisista matkustusmuodoista, sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä matkakohteissa. Ensimmäistä kertaa Matkamessujen yhteydessä järjestettiin myös Maata pitkin –matkamessut. Matkailuajoneuvoihin kertoi tutustuneensa Caravan-messuilla joka viides kävijäkyselyyn vastanneista. Kotimaan matkailu nosteessa Kotimaan kohteiden perässä messuille tuli 60 % kävijöistä, ja 85 % kävijöistä kaipasi vinkkejä erityisesti kotimaan luontokohteista ja minilomista. Kotimaan kohteista Kainuu lanseerasi messuilla näyttävästi uuden Kainuu Arctic Lakeland -brändinsä koko alueen kattavalla yhteisosastolla. – Olemme saaneet uudesta Kainuu Arctic Lakeland -brändistä ja osastosta todella hyvää palautetta. Osastolla oli todella hyvä sijainti, ja messukävijät löysivät paikalle hyvin. Kaikki matkailualueen toimijat ovat olleet osastolla saman katon alla, ja kävijät ovatkin saaneet kattavasti tietoa alueen eri kohteista ja toimijoista. Kiinnostusta uutta brändiä kohtaan olemme saaneet sekä matkailualan ammattilaisilta, että kuluttajilta, ja teettämämme brändikyselyn myötä brändiä jatkojalostetaan edelleen, kertoo Kainuun liiton koordinoiman osaston tapahtumajärjestelyistä vastannut Salli Mikkonen. Teemamaa Viro vahvasti esillä messuilla Tapahtumakokonaisuudessa oli mukana 997 näytteilleasettajaa 89 eri maasta. Ensimmäistä kertaa tapahtumassa mukana olivat Mongolia ja Sierra Leone. Matkamessujen partnerimaa oli Viro, joka oli näyttävästi esillä 56 näytteilleasettajan voimin. – Tunnelma messuhallissa on ollut välitön, ja messuvierailta saatu palaute Viron ja virolaisten näytteilleasettajien näkyvyydestä ja panoksesta vilpittömän positiivista. Saarenmaan menestys vastuullisuuskilpailussa kruunasi viikonloppuamme, ja on hienoksi esikuvaksi toisillekin virolaismaakunnille. Odotan mielenkiintolla partnerimaan statuksen vaikutuksia kevään matkailuintoon virolainen matkailuväki toivottaa kaikki suomalaiset lämpimästi tervetulleiksi kylään ja löytämään Virosta yhä uusia inspiraation lähteitä, kommentoi Viron matkailunedistämiskeskuksen eli Visit Estonian johtaja Margus Sameli. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Matkamessujen Sustainable Travel Competitionin voitti Visit Saaremaa Virosta. Matkamessujen yhteydessä järjestetty ammattilaisten Matka Workshop Day kasvoi jälleen aikaisemmista vuosista. Matka Workshop Day on Pohjoismaiden merkittävin matkailupalveluiden ostoja myyntitapahtuma. Yksipäiväisessä tapahtumassa vieraili 15.1. yhteensä 252 myyjää ja 290 ostajaa 45:stä eri maasta ennalta sovituissa tapaamisissa. Tapahtumakokonaisuus keräsi Messukeskukseen yhteensä 68 300 kävijää. Kuva: Vesa Koivunen
• 13 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti 1,9 2,6 miljoonaa perintövaroja kaupungille vuosittain Liikasen muistelmat: Sujuvaa lähihistoriaa Kirja-arvostelu Poliittinen bumerangi x) motto : puolueeton analyysi miksi perussuomalaiset nousivat ja on edelleen ” gallupsuosikki x) bumerangi = alkukansojen heittoase, joka heitettynä saattoi palata takaisin heittäjälle. ? En ole perususomalaisten äänestäjä, kannnattaja, vaan tavallinen puolueeton kansalainen. Otan kantaa heidän kohteluunsa ja huikeaan suosioon. Mistä se johtuu ja miten sitä voitaisiin rajata? Erään heidän kansanedustajansa törkeät toimet kolleegaansa kohtaan ja joidenkin muiden heidän ”höyrypäiden” edustajien kirjoitusten perusteella kaikki muut puolueet yleistivät nämä ” hölmöt kirjoitelmat ” koskemaan koko perussuomalaisten puoluetta. Kaikki puolueet totesivat yhteen ääneen, että perussuomalaiset on puolue, joka ei missään tapauksessa voi toimia heidän kanssaan, koska sillä on juuri näiden ja joidenkin muiden yksittäisten tapausten perusteella eri arvot joissakin asioissa kuin kaikilla muilla puolueilla. Samalla on tahdottu ”painaa villaisella” ei yleistää monien muiden puolueiden jäsenten törtttöilyt kytkemättä heitä kutakin omaan puolueeseensa?. Esimerkiksi ei Keskustatapuoleeeseen yleistetty koko puoluetta koskevaksi erään jäsenen ja edustajan tuomiota Nuorisosäätiön yhteydessä. Ei myös RKP :n ex puolustusministerin toimintaa hänen sekoiluja ruotsinkielisten varuskuntin säilyttämisessä. Ei tuoretta demaria rasistipuolueeksi, kun heidän uusi edustajansa joutuu valehtelun ja kirjoitustensa todetuksi rasistiseksi ja sen takia sairaslomalle. Ei yleistetty silloisen Vasemmistoliiton ministerin alkoholin käyttöä jääkiekon MM kisoissa koskemaan koko hänen puoluetta. Ei yksikään puolue yleistänyt näitä tapauksia siten, että he edustaisivat koko omaa puoluettaan poikkeuksena vain ja aina perussuomalaiset ? Median tarkoituksellinen toiminta Media on yleistänyt ja julkistanut samalla tavalla kaikki poikkeavat, mahdolliset negatiiviset asiat perussuomalaisiin. Positiivista aiheista ei liiemmälti ole haluttu kertoa. Esimerkiksi kaikki pätevätkin esitykset järkevästä ja hallitusta maahanmuuttoliikkeestä. Ne tuomittiin lehdissä ja eri televisiokanavilla aina rasistiseksi toiminnaksi. Vaikka selvästi he olivat todenneet, että maahanmuutto on mahdollista ja järkevää silloin, jos se koskee todellisesta hädästä paenneita,. Mutta paremman talouden perässä tapahtuva nuorison muuttoliikettä (v. 2015) käsiteltäessä on vääräksi, jos sellaista varten on otettava Valtion lisää velkaa. Tätä pidettiin rasismina! Samoin ilmastonmuutokseen rajuimpien ideoiden kritiikki mitä kansalaiset saavat syödä, pidettiin perussuomalaisetn mielestä yliampuvana. Samoin jos Suomi on ensin harkittava estääkö vielä nyt epäiltyjen ilmastonmuutosten takia uusien työpaikkojen syntymistä maassamme. Nyt tässä vaiheessa yhä usemmat muista puolueista ovat muuttaneet osittain kantaansa harkitun ilmastonmuutoksen keinoista. Samoin on otettu harkittavaksi jalkapantojen käyttö niille maahanmuutajille, jotka eivät ole saaneet lupaa jäädä tänne. Yksikään puolue ei nyt puhu jalkapantojen käyttöön ottamista enää rasistisena paitsi, jos sitä esittivät ”persut”? Olennaista vaalimemestykseen oli ennen kaikkea, että ko. puolue vaaliohjelmassaan ja tilaisuuksissaaan esitti asioita ”kansankielellä” ymmärrettävästi. Muun muassa työeläkkeen saajille (heitä on 1,4 miljoonaa) oli selkeä viesti työeläkeindeksin muuttamisen tehtäväksi ja siitä, että eläkeläisten korkeampi verotus on laskettava samaksi kuin vastaavasta palkkatulosta. Selkeämpi kuin demarien lupaukset ”Vappusatasesta”! Poltiittinen bumerangi Suomalaiset eivät oikein hyväksy jonkin ihmisryhmän, tietyn puolueen tai yksityishenkilön epäoikeudemukaista kohtelua. Siksi kaikkien muiden puolueiden epäreiluus, jotka ennen vaaleja hyljeksivät perussuomalaisia ja toitottivat, että he eivät voi koskaan lähteä yhteistomintaan ko. puolueen kanssa , jäi kytemään äänestäjien keskuudessa. Samoin perussuomalaisten esittämät muutamat asiat, joihin mediassa viitattiin negatiivisesti, hallitus otti joitakin jopa hallitusohjelmaan. Samoin jo mainitsemani työeläkkeiden indeksin muuutos ja eläkeläisten verotuksen korjaaminen. Kaikki nämä ja jo edellä mainitsemani seikat saivat monet ikuisesti esim. demareita ja kokoomusta äänestäneet muuttamaan äänestyskäyttäymistään ja äänestivät perussuomalaisia. Siksi se on nyt ”gallupeissa” edeleen suurin! Näin poliittinen, yksipuolinen ja vähättelevä poliittinen bumerangi perussuomalaisia vastaan lensi takaisin päin ”naamaa” kaikkia muita puolueita ja mediaa vastaan! Miten perussuomalaisten kannatuksen kasvu voidaan sitten pysäyttää? Heidät on pantava todelliseen vastuuseen puheistaan ja vaalilupauksistaan ottamalla heidät mukaan hallitukseen. Vain siten he joutuvat paljastamaan käytännössä lupaustensa aitouden. Toimivatko hekin kuten muut puolueet, että vaalilupaukset unohdetaan vaalien jälkeen? Muuten he kasvattavat suosiotaan koko vaalikauden säilyttämällä ykkösijansa jatkossakin! Odottavat mielissään seuraavia vaaleja. ? Sujuvasti kirjoitettua Suomen lähihistoriaa II maailmansodan jälkeisiltä vuosilta tähän päivään saakka tarjoaa mikkeliläistaustainen poliitikko Erkki Liikanen, s 1950, omaelämäkerrallisessa kirjassaan ”Olin joukon nuorin”, (Otava 2019, 352 s). Kirja on mielenkiintoinen kuvaus työläistaustaisen ahkeran määrätietoisen nuorukaisen noususta koululaisja nuorisopolitiikan lapsitähdestä valtakunnan politiikan johtoja hohtopaikoille. Vallan kabinetteihin, joissa savolaismies viihtyi ilmeisen hyvin, jo hyvin nuorena. Kirjan alkuosa kertoo hyvin laajasti ja laveasti Liikasen suvun vaiheista. Onko tämä Erkki oikein oikea savolainen vai onko seassa karjalaista vivahdettakin? Suvun taustojen selvittelyä olisi voinut huoletta supistaa. Verkostoituja ”Olin joukon nuorin” kertoo miehestä, joka jo nuorena ymmärsi verkostoitua, hakeutua erilaisiin porukoihin, yhteisöihin, joiden kautta oli helpompaa päästä elämässä eteenpäin. Kirja on rasittavuuteen saakka täynnä erilaisten ihmisten nimiä, kohtaamisia. Kaikkiaan Mikkelin mies tuo kirjassa esille yli 300 ”kaveriaan” elämänsä eri vaiheista. Nimenomaan kavereitaan, silllä tämä muistelmateos on hyvin kiltti lähes kaikkia kohtaan. Liikanen ei viljele ilkeyksiä mutta ei paljon huumoriakaan. Savolaisen huumorimiehen kirjaksi teos on yllättävän totinen,jopa aika ajoin tylsä. Juoruja, sensaatioita,salaisia kähmintöjä ei tässä kirjassa kerrota, ei edes Teiniliiton värikkäistä ajoista. Kilttejä poikia ovat olleet! Suuret ikäluokat Kirjassa toistuu useasti Erkki Liikasen kuuluminen syntymävuodeltaan ns. suurten ikäluokkien lapsiin. Viimeisiin suuriin ikäluokkiin, joiden sijoittuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on Suomen menestystarina. Tämän tarinan eräs keskeinen vaikuttaja on ollut Erkki Liikanen, joka kirjassaan kuvaa pitkää lainsäätäjän työtään eduskunnassa sekä ponnistelujaan Suomen kannalta vaikeana aikana Suomen valtiovarainministerinä. Kirjan parasta antia ovatkin Liikasen kuvaukset eri aikoina tapahtuneista Suomen talouspoliitiikan vaiheista, muutoksista. Suomi oli useasti aivan ”kuilun partaalla” taloudellisesti, pankit ja keskuspankki olivat yhtä neuvottomia kuin poliittiset päättäjätkin. Vaikka kirjassa on henkilöitä reilut kolmesataa, kirjan keskiössä on koko ajan Erkki Liikanen itse. Se lienee tyypillistä savolaisuutta! ”Olin joukon nuorin” on hyvä pikakurssi,sujuva luettava, erityisesti 1970-luvulta 1990-luvun EU:hun, Brysseliin. Mitä kaikkea tapahtui, miten Suomea vietiin ja mitä naapurit siitä ajattelivat. Erkki Liikanen kertoo, oman näkemyksensä. Sujuvan mielenkiintoisesti. Pekka Hurme K aupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin hallintosääntöön muutoksen, joka antaa mahdollisuuden laajentaa valtion perintönä kaupungille saatujen varojen käyttökohteita. Tarkoituksena on käyttää valtionperintövaroja jatkossa myös kulttuuriavustuksiin Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden tukemiseksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman painopisteiden mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö toteutuu Helsingissä laajasti eri toimialojen keskinäisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin ja kaupunkilaisten kanssa. Helsingin vuosittain vastaanottamien valtionperintöjen määrä vaihtelee. Vuosina 2017?2019 perintöjen kokonaissummat ovat vaihdelleet 1,9–2,6 miljoonan euron välillä. Perintökaaren mukaan vainajan perintö menee valtiolle, jollei perillisiä ole. Omaisuus voidaan luovuttaa sille kunnalle, jossa perittävä on viimeksi asunut. Samoin kiinteä omaisuus voidaan luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Kunnan tulee hakea perintöä Valtionkonttorilta ja samalla ilmoittaa jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus haettavalle omaisuudelle. Valtiokonttori luovuttaa omaisuuden tähän käyttötarkoitukseen. Kaupunginvaltuuston ryhmien kokoonpano muuttui, kun valtuutettu Mirita Saxberg siirtyi Liike Nyt Helsinki -ryhmästä Kokoomuksen valtuustoryhmään. Kokoomuksella on tämän jälkeen 24 valtuutettua. Toiseksi suurimmalla valtuustoryhmällä, Vihreillä, on 21 valtuutettua. Kolmanneksi suurin ryhmä on SDP, jolla on 12 valtuutettua. Vasemmistoliitolla on 10 ja Ruotsalaisella kansanpuolueella 5 valtuutettua. Perussuomalaisten valtuustoryhmään kuuluu neljä valtuutettua, Siniseen valtuustoryhmään kaksi ja Keskustan valtuustoryhmään myös kaksi valtuutettua. Kristillisdemokraateilla, Feministeillä, Avoin Helsinki -ryhmällä, Liike Nyt Helsingillä ja Terve Helsinki -ryhmällä on kullakin yksi valtuutettu. Helsingin valtuustossa on 13 valtuustoryhmää ja yhteensä 85 valtuutettua. Valtuusto käsitteli myös SDP:n ryhmäaloitteen, jossa esitetään myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamista sekä kolme valtuutettujen aloitetta. Reseptilääkkeiden kuluttajahintojen lasku jatkui S uomalaiset maksoivat reseptilääkkeistä viime vuoden lopussa lähes viidenneksen vähemmän, mutta ruoasta lähes viidenneksen enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista tiedoista. Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli lääkkeistä maksetut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 4,4 prosenttia, mikä oli selvästi kuluttajahintaindeksin nousua vähemmän. Kuluttajahinnat nousivat viime vuosikymmenellä keskimäärin 14,3 prosenttia. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat kuluttajahintaindeksin nousua enemmän, liki 18 prosenttia. Vuosikymmenen alkuvuosina ruoan hinta nousi jyrkästi vuoteen 2014 ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Loivaa laskua kesti vuoden 2017 puoliväliin, jonka jälkeen ruoka on taas kallistunut. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat olleet laskussa jo pidempään, etenkin vuodesta 2009, jolloin lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa näkyy viime vuosina voimakasta kalenterivuoden sisäistä vaihtelua, mutta laskeva trendi on jatkunut. – Alkuvuoden nousu johtuu lääkekorvauksissa vuoden 2016 alussa käyttöön otetusta alkuomavastuusta. Kela maksaa lääkekorvauksia vasta sen jälkeen, kun asiakas on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien, Apteekkariliiton talousasiantuntija Monna Apajalahti-Markkula selittää vaihtelua. Tilastokeskus kerää lääkkeiden hinnat kuluttajahintaindeksin laskentaan keskitetystä tietokannasta, johon on tallennettu kaikki Suomen apteekeissa myydyt reseptija itsehoitolääkkeet. Lääkkeissä tukkuhinnan eli apteekin ostohinnan päättää lääkeyritys, ja se on kaikille apteekeille sama. Apteekki ei voi itse hinnoitella lääkkeitä, vaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa on laskettava tukkuhinnasta valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti. Lääkkeiden hinnat ovat siksi kaikissa apteekeissa, apteekkien palvelupisteissä ja suomalaisissa verkkoapteekeissa samat. HUSin seksuaaliväkivallan uhrien keskuksessa jo yli tuhat ensikäyntiä Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat eli lääkkeistä maksetut omavastuut laskivat liki 18 prosenttia tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Kuva: Apteekkariliitto / Reetta Lomperi T oukokuussa 2017 perustettu HUSin Seri-tukikeskus on hoitanut 2,5 vuoden aikana 1049 seksuaaliväkivallan uhria. HUSin Naistenklinikalla sijaitseva Seri-tukikeskus on Suomen ensimmäinen yli 16-vuotiaiden seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden matalan kynnyksen tukiyksikkö, jossa asiakas saa kokonaisvaltaisen avun yhdestä paikasta. Tuki sisältää oikeuslääketieteellisen näytteenoton raiskauksen uhrilta, tilanteen kokonaisarvion, tuen lähipäivien selviytymiseen, psyykkistä tukea traumaattisesta kokemuksesta toipumiseen ja hoidon jatkosuunnitelman. Seri-tukikeskuksen asiakkaista naisia on ollut noin 95 %, miehiä 4 % ja transsukupuolisia 1 %. Yleisin ikäryhmä on 20–24 vuotta, ja uhreista kolme neljäsosaa on alle 30-vuotiaita. Uhreista 77 % on saapunut Seri-tukikeskukseen kolmen päivän sisällä tapahtuneesta ja lähes puolet 24 tunnin sisällä.
• 14 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu ? ARTag Gallery edisti kesästä 2014 virkeästi nuoremman polven taiteilijoiden esiin pääsyä. Veikko Halmetoja siirtyy omaa nimeään kantavaan galleriaan Kalevankadulle vanhan Katariinan paikalle. Kokonaismäärä saattaa vähentyä yhdellä, jos uutta ei tule Hietaniemeen. Elämä ja kuolema yhtä Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee neljän taiteilijan yhteisnäyttelyn ”Kuolema on hyväksi” (Fantastic Death). Elämän päättyminen antaa elämälle ja kokemuksille merkityksen. Yksilötasolla läheisen kuolema on usein tragedia, mutta ”ihmisyyden näkökulmasta taas kuolevaisuus voidaan nähdä hyvänä, suorastaan fantastisena tapahtumana”, sanoma kuuluu. Elämä ja kuolema ovat yhtä. Daniel “Hello” Mensah on ruumisarkkutaiteilija, joka on tehnyt näyttelyyn kolme fantasia-arkkua. Noora Geagean videossa ”Life goals” raskaana oleva nainen toimii jalkapallokentällä maalivahtina. Selfie-arkku on Vilma Metterin kokemuksellinen installaatio, jossa kävijä voi hetken rauhoittua ruumisarkussa ja ottaa halutessaan ”viimeisen poseerauksen”. Aurora Reinhardin teos 2000-luvun aarteita on kokoelma hänen ystävänsä käsilaukussa vuosien varrella kantamista esineistä. Taideluento on 9.2. klo 14. Luonnonmaisemat sielunmaisemiksi Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kahden pidemmän linjan kuvataiteilijan teoksia Maisema maisemassa -näyttelyssä. Marja Hirvinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän havainnoi maalauksissaan luonnon herkkyyttä ja monimuotoisuutta värillisellä otteella. Kyky tulkita ja kokea luontoa on kokonaisvaltaista ja huokuu syvää henkisyyttä. Maalausten väri-ilmaisu kiteytyy henkilökohtaiseksi sielunmaisemaksi. Taiteilija on luontokuvaaja, hiljaisuuden vaeltaja, valon ymmärtäjä ja kauneuden etsijä. Lapsuuden souturetkillä Muuramessa ja nykyisin luonnossa vaeltamalla hän aistii maisemat, jotka maalaa omiksi sielunmaisemikseen. Luonnon hiljaisuus on hänelle myös innostuksen lähde. Sinikka Hautamäki on yhteisnäyttelyn toinen maisemien maalaaja. Tuokiokuvaus vuohen elämään 79 miljoonaa on kansainvälisesti palkitun ammattivalokuvaaja Emmi Kähkösen projekti, joka sai alkunsa vuohen syntymästä, jota hän kuvasi. Kokemuksesta heräsi mietteitä Myymälä 2:n, Uudenmaankatu 23, näyttelyyn: Mikä on eläimen elinkaari? Mikä ihmisen rooli on siinä? Yksi teurastamo avasi 2018 ovensa valokuvaajalle. – Etupihalla on tuhannen litran juottoastia täynnä aivoja. Tilanne tuntuu niin absurdilta, että se vähän naurattaa. Suomessa teurastetaan vuosittain 79 miljoonaa eläintä ja maailmanlaajuisesti 70 miljardia. Miten ihminen on päättänyt ottaa oikeudekseen muiden eläinlajien hyväksikäytön? Näyttely on tuokiokuvaus. Tarina yhdestä iltapäivästä. Ihmiskuntaa ruokkiva tuotantotapa, joka brutaaliudessaan on normalisoitu. Kuvia tukevissa teksteissään Kähkönen avaa aistimaailmaansa, jota hän koki vierailullaan teurastamossa. Ne tarjoavat katseluikkunan teurastamon suljettujen ovien taakse. Salla Tuomivaara pitää ”Miten eläimistä tehdään lihaa” kierroksen 8.2. klo 14 galleriassa. Osallistuvan ympäristötaiteilijan öljyteoksia Kaisa Salmi on helsinkiläinen installaatio-, performanssi-, yhteisö-, ja ympäristötaiteilija joka tunnetaan mittavista osallistavista ympäristötaideteoksistaan, kuten eduskuntatalon portaille ja Turun tuomiokirkon edustalle sommitelluista gerbera-asetelmista. Hän teki viimeksi ”Plastic Maman” Kansalaistorille Suomen EU-puheenjohtajuuden avajaisiin 2019 ja aiemmin Narinkkatorille muovijätteistä tehty teos ”Muovivyöry” ja Lahdessa tuhansia osallistujia kerännyt ”Fellmanin pelto”, elävän monumentin. Viime aikoina Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin. Kaapelitehtaan Valssaamo, Tallberginkatu 1C, esittelee Honkaniemen ateljeessa syksyllä syntyneitä töitä. Kaapelin pikanäyttelyn muut taiteilijat ovat Markku Heikkilä öljyteoksilla, Antti Nordin veistoksillaan ja Markku Pätilä öljytöillään eri alustoille. Avajaisissa lauloi mm. ISA. Epätäydellisen elämän dokumentoija Ullamaija Hänninen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka taiteellinen toiminta alkoi yksityisnäyttelystä Ajat 1988. Hän on kuvannut paljon kiveä, puutarhaa ja vastakkaisia materiaaleja. Laterna Magican, Rauhankatu 7, Kellarigalleriaan rakentui alkuvuodeksi Baroque -teoskokonaisuus. Taiteilija sanoo sen olevan dramaattinen ja intensiivinen: – Vahvat värit, voimakkaat tunteet ja liikkeen voima veivät mukanaan. Dramaattisuutta, valon ja varjon vaihtelua tuon jokaiseen kuvaani. Hänninen dokumentoi kukkimista ja kuihtumista, elämän kerroksellisuutta. Mikään ei lopulta ole juuri sitä miltä näyttää. – Kuvakieleni muodostuu kaikesta kokemastani. Ympärillä oleva elämä ei voi olla vaikuttamatta teoksiini. Mikä on minun paikkani hetkittäisen kaaoksen ja rauhan välimaastossa? Teoskokonaisuuden kuvista koottu kirja ilmestyi Mustan Taiteen kustantamana. Hysterian museo Museum of Hysterian-teokset Galleria Huudossa, Eerikinkatu 36, tarkastelevat 1800-luvun sairausilmiötä, hysteriaa, valokuvan, kuvamontaasin, digitaalisen piirroksen ja veistosinstallaatio ”Hysterian syyt” keinoin. Hysteria oli sairausilmiö, jossa erityisesti naisia vaivanneet moninaiset oireet yhdistettiin tiedettä ja taidetta inspiroineeksi sairausmääreeksi, jonka avulla tiukkoja sukupuolinormeja pyrittiin ylläpitämään. Kuvataiteilija-valokuvaaja Johanna Naukkarinen käsittelee hysterian kuvastoja tieteellisen katseen näkökulman kautta ja rinnastaa hysteriakuvia uudempiin naiseutta esittäviin kuviin. Keskiössä ovat 1800-luvun pariisilaisen la Salpêtrièren sairaalan tutkimuksissa syntyneet piirrokset, joilla hysterian oireita ja niihin sairastuneita naisia pyrittiin luokittelemaan. Ihmisen kasvot arvoituksellisia Kuvataiteilija Petri Merta sanoo, että viime vuoden aikana ihmiset ja kasvot ilmestyivät entistä vahvemmin taiteen kuvastoon: silmät, nenä, kulmakarvat, suu… – Teema on kiehtonut minua aina, sillä kasvot ja sen lukemattomat pienet lihakset ovat ihmisen tärkein viestintäväline keskinäisessä kommunikaatiossa ja vaikuttavat ratkaisevasti viestin tulkintaan. Perimmältään ihmisen kasvot ovat arvoitukselliset. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee ”At this moment” -näyttelyn, jonka maalauksilla Merta jäljittää alati muuttuvien hetkien ja kasvojen arvoitusta. – Olen käynyt eräänlaista vuoropuhelua töideni kanssa ja työstänyt niitä spontaanisti niin kauan, että niihin ilmestyneet kasvot ovat värimassojen ja viivojen lävitse alkaneet katsoa takaisin päin – minua itseäni. Väriä pursuava maailma Taidemaalari Marika Kaarnan ihanat väriä pursuavat maalaukset vievät mielikuvitusmaailmoihin, jotka välillä kommentoivat voimakkaastikin todellista maailmaamme. Symbolismi on monitasoista, eikä jää mustavalkoisiin viittauksiin. Hän käsittelee töissään arjen mystiikkaa ja työt edustavat maagista realismia. Tekotapana ovat akryyli ja öljy. Ikuiset juhlat on nimeltään Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28 A 2, tammikuun esillä ollut näyttely, joka kysyy teoksillaan: Loppuvatko juhlat?, Mitä Jaakob uneksii?, Onko rannalla tilaa?, Ottaako prinsessa ruusun?, Sulaako Jäätelö? Ultramariinia vai kobolttia? Taiteilijalle myönnettiin v. 1989 Art Anna -palkinto. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide Taiteilija Vilma Metteri ja Tammilinnut sarjasta Kukkivat hautakivet Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Emmi Kähkösen 79 miljoonaa -valokuvanäyttely on Myymälä 2:ssa. Kuvassa hän on yhdessä näyttelyn vaikuttavimman teoksen kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kaisa Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin, joita on esillä Kaapelin Puristamossa. Taiteilija teostensa Kalevala 1 ja 2 välissä. Kuva: Riitta Salasto. Kuvataiteilija Petri Merta ja teoksensa Katse eteenpäin (vas.) ja Tyttö ja kaulakoru Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Marika Kaarnan Ikuiset juhlat -näyttelyssä taiteilija mukana Tupakalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Marja Hirvinen ja Salainen puutarha Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg.
• 15 Nro 3 • Viikot 6-7/2020 M unkin S eutu ? ? Ostetaan ? ? Palveluita Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Myy huonokuntoinen asuntosi! Haussa asunto – ei välityskuluja. 044 3533 303 Laura Stolt www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Musiikkitalon historian vilkkain vuosi 2019 Hietarannan uimarannan peruskorjaustyöt jatkuvat M usiikkitalon vuosi 2019 piti sisällään 1 630 tapahtumaa, joista peräti 896 oli pääsymaksuttomia. Tapahtumaluku on valtakunnallisesti katsottuna erittäin korkea. Suosittu, talon toimintaan tutustuttava Musiikkitalon Vapaapäivä keräsi tänä vuonna 6 000 käyntiä. Herkkää tulkintaa, mytologisia oopperahahmoja ja soivaa tiedettä Viime vuoden musiikillisiin kohokohtiin lukeutui esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterin Keisarikonsertto lokakuussa, jossa kuultiin pianistilegenda Elisabeth Leonskajaa. Radion sinfoniaorkesteri ja Esa-Pekka Salonen puolestaan johdattelivat kuulijat syyskuussa Šostakovitšin ja Brucknerin maailmaan 21-vuotiaan sellistilupaus Jonathan Roozemanin kanssa. Taideyliopiston kaupunkifestivaali Feel Helsinki täytti myös Musiikkitalon eräänä kesäisenä lauantaina, kun yksipäiväinen festivaali esitteli laajasti Taideyliopiston osaamista eri aloilta ja tarjosi ilmaisohjelmaa aamusta iltaan. Suuria tunteita koettiin kun australialaisartisti Nick Cave esiintyi Konserttisalissa elokuussa. Intiimi konsertti osallisti yleisön vapautuneeseen keskusteluun artistin kanssa ja illan kuluessa kuultiin myös soolotulkintoja tunnettuista kappaleista. Lasten RING -esitys toi Richard Wagnerin massiivisen Nibelungin sormus -teoskokonaisuuden koko perheelle sopivana tiivistettynä ooperaelämyksenä ja sormuksen tarinaa esitettiin loppuunmyydylle salille kolmen esityksen verran. – Olemme erityisen tyytyväisiä, että saimme pidettyä kesäkauden aktiivisena. Joka päivälle oli runsaasti ohjelmaa, joista suurin osa oli yleisölle ilmaisia, kertoo Musiikkitalon toimitusjohtaja Pekka Kauranen. Heurekan arkipäivinä järjestämät pop up -tiedeshowt Päälämpiössä tarjosivat vierailijoille elämyksiä musiikillisten demonstraatioiden ja kokeiden muodossa. Monipuolinen konserttitarjonta jatkui läpi kesän Musiikkitalossa niin klassisen kuin kevyemmän musiikin ohjelmalla. Auringonpaistetta ei puuttunut myöskään terassilta, jossa päästiin kuulemaan Radio Helsingin kuratoimien artistien keikkoja suosituissa Kesälive-tapahtumissa. Tulevaa kesää varten Musiikkitalo on aloittanut Kansalaistorin puolelle uuden katetun terassin rakentamisen, joka mahdollistaa entistä monipuolisemman ohjelman järjestämisen. Kohtaamisia Musiikkitalossa Kiinnostus yksityistapahtumien järjestämiseen Musiikkitalossa kasvoi viime vuoden aikana. Musiikkitalon salit ja lämpiöt toimivat kohtauspaikkana yli kahdellesadalle erilaiselle yksityistapahtumalle aina pienistä kokouksista usean sadan henkilön seminaareihin ja yritysjuhliin. Kansalaistori ja Musiikkitalo toimivat myös näyttämöinä erilaisille kaupungin tapahtumille kuten valotaiteeseen keskittyvälle Lux Helsingille. Musiikkitalon mediaseinä kokosi kaupunkilaisia yhteen, kun seinältä nautittiin suorana lähetyksenä muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin perinteinen Vappumatinea sekä Euroviisufinaali. Muuntautuipa mediaseinän edusta myös esiintymislavaksi, kun kesäkuussa järjestettävä Helsinki-päivä houkutteli kaupunkilaiset testaamaan Singan järjestämää ulkoilmakaraokea. Helsingin Musiikkitalo Oy on Helsingin kaupungin, Yleisradion ja Taideyliopiston omistama yhtiö, joka vastaa talon vuokraustoiminnasta sekä palveluista. Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Hietarannan uimarannan tämän vaiheen peruskorjaustyöt valmistuvat toukokuun lopulla, uimarantakauden alkuun mennessä. Kuva: Helena Roschier H ietarannan uimarannalla on käynnissä uimarannan ja sen rakenteiden sekä viheralueiden peruskorjaustöitä. Peruskorjaustyön vuonna 2019 aloitetussa vaiheessa muun muassa uusitaan betonirakenteinen rantahiekka-alueen reunan käytävä reuna-alueineen, kahvila-huoltorakennuksen eteläpuolella olevan mäen päällä oleva koripallokenttä, mäkialueen kivituhkapintaiset käytävät, nurmikkoalueet ja pensasistutukset. Myös keskija pohjoisosan nurmikkoalueet peruskorjataan. Viikon 5 aikana viherja kenttäalueiden peruskorjaustyön osana aloitettiin uimarannan kahvilaja huoltorakennuksen eteläpuoleisen mäkialueen vanhassa täytössä olevan yli sata vuotta vanhan kotitalousja yhdyskuntajätteen poisto. Täyttömassojen poistosta, ja uusien puhtailla täyttömailla tehtävästä täyttötyöstä, ei aiheudu vaaraa ympäristölle, mutta alueella on päiväaikaan hieman normaalia enemmän kuorma-autoliikennettä. Tämä työvaihe valmistuu säistä riippuen maaliskuun alkuun mennessä. Pääosin uimarannan tämän vaiheen peruskorjaustyöt valmistuvat toukokuun lopulla, uimarantakauden alkuun mennessä. Kaikkien tähän vaiheeseen kuuluvien töiden tulisi valmistua kesän 2020 aikana. Raideaforismit miettivät aikaa A forismit nousevat kiskoille jo kahdennentoista kerran. Tällä kertaa niissä pohditaan aikaa, ja mikäpä olisi sen sopivampi teema joukkoliikenteeseen. Raideaforismit pyörivät metrojen ja raitiovaunujen sähköisillä näytöillä maanantaista 20.1. alkaen kahden viikon verran. Koska teemana on aika, mukana ovat myös aikataulut: Aikatauluissa lähtöja tuloaika, meissä tuloja lähtöaika, kirjoittaa Ilpo Vänskä. Kiskoilla kulkee tällä kertaa 19 mietelausetta, jotka Suomen aforismiyhdistys valitsi keräyksen perusteella. Keräys innosti lyhyen muodon taitajia eri puolita Suomea, vaikka kampanja näkyykin vain pääkaupunkiseudulla. Keräykseen tuli kaiken kaikkiaan 358 aforismia niin Rovaniemeltä, Kuopiosta kuin Kaarinastakin. Kriteerit, jolla yhdistys julkaistavat mietelauseet valitsi, olivat teeman osuva kiteyttäminen sekä mietelauseen selkeä ja ytimekäs aforistinen muoto. Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi
• 16 Viikot 6-7/2020 • Nro 3 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us www.antiikkijataide.fi Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! 6/2019 • 9,10 € Käytännöllinen Funkkis TYYLISUUNNAT Helena Vaarin kirkkotekstiilit Helena Vaarin kirkkotekstiilit LANKA VÄRINÄ, NEULA SIVELTIMENÄ Konemaalaus syntyi vahingossa TIMO SARPANEVA MERI GENETZ Levoton sielu Wanhan ajan joulu Loistoa ja tunnelmaa LAILA PULLINEN Oman tiensä kulkija ? ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA JUHANI HARRI Mystikko ja surrealisti 1 500 joulukoristetta KIMMO LONKA Patsaasta löytyi aarre 147 KULTASORMUSTA Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi Uusin Antiikki ja taide lehtipisteissä!