Viikot 6-7 – Nro 3/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi myyntiä? Kysy tarjousta! Arvioimme asuntosi ilmaiseksi! Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 | teresa.sarkkinen@openmarket.fi Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% sis.alv | Ideal Kodit Oy LKV Tervetuloa juhlimaan kanssamme 16.2. klo 10-14.00 Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Kosme ikka Helmi 79 vuo a! 2+1 (edullisin samasta sarjasta veloituksetta) 100 ensimmäiselle asiakkaalle oston yhteydessä Exuviancetuotepakkaus lahjaksi (arvo 20 €) TARJOILUA! CASA ALTO Onko kodinvaihto ajankohtainen? Munkkalaisena tiedän ja tunnen alueen arvon! Ota yhteyttä alueen asiantuntijaan: Tarja Lehmusto, LKV puh. 050 354 5590 RE/MAX Casa Alto | Laivurinrinne 1, 00120 Helsinki www.remax-casaalto.fi MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 Tule tarkastukseen ja tuo meillä ennen käymätön ystäväsi potilaaksemme niin saatte molemmat perusteellisen tarkastuksen puoleen hintaan. Tarkastuksen normaali hinta ennen KELA-korvausta on 85,50€. KELA-korvauksen suuruus on 15,50€ ja KELA myöntää sen joka toinen vuosi. Tarjousajat on varattava viimeistään 14.2.2019, mutta niiden ajankohta voi mennä myöhemmälle ajalle. Ystävänpäivätarjous Tervetuloa mukaan tiimiimme rakentamaan maailmaa, jossa jokainen koti löytää juuri oikean asukkaansa. Etsimme uutta jäsentä Munkkivuoren konttoriin. Me tarjoamme sinulle vaihtelevan työn, jossa pääset työskentelemään yrittäjähenkisesti tiiviin ja motivoivan yhteisön tukemana. Me etsimme juuri sinua — tervetuloa välittämään unelmien koteja kanssamme! jockum.andersin@aktialkv.fi / 040 500 1056 Oletko etsimämme kiinteistönvälittäjä? Paikka täytetään sopivan välittäjän löydyttyä. Lisätietoja tehtävästä antaa aluejohtaja Jockum Andersin. Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Uutta Pikku Ranskassa: Uusittu A La Carte menu! Lounasta joka päivä! Lounasbuffetissa nyt joka päivä myös VEGAANIRUOKAA. Leivotaan korvapuustia ja leipää, voit ostaa myös mukaan! Viikosta 4 BLINIVIIKOT, bliniannos 15€ (myös lounasaikaan) Jäljelle jäänyttä buffetlounasruokaa myydään arkisin klo 14.30-15.00 välisenä aikana mukaan hintaan 5€/rasia. Itsepalvelu! Niin kauan kuin riittää! Tulossa: Ystävänpäivätarjous 14.2. 2 härän sipulipihviä, ranskalaiset perunat, sautee kasvikset, punaviinikastikkeella 20,00€ (voimassa koko päivän) Tervetuloa herkuttelemaan lämpimään Pikku Ranskaan! HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? TV:stä tuttu! Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Saat näkyviä tuloksia nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Varaa jaksosi 15.2. mennessä, saat 1 lisäkerran kaupan päälle (arvo 49-65€). HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä.
2 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI M unkin S eutu Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! 1/2019 7,30 Laulaja Kaija Pohjola selätti ärhäkän syövän: Kuolemanpelosta kiitollisuuteen vähentää terveitä elinvuosia Riittävä ja kunnollinen uni tärkeää painonhallinnassa Mustasukkaisille itsehoitoohjelma netissä Nivelrikon kanssa pärjää, kun pitää kunnostaan huolta Syrjäyttääkö älytekniikan kehitys seniorit? DIGITALISAATIO HUOLESTUTTAA kulttuurimatkalle! Lähde Kohonnut verenpaine Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Suomen suurin nykymusiikkifestivaali Musica nova Helsinki Festivaalilla koetaan yli 30 konserttia ja kuullaan lukuisia kantaesityksiä kotimaisilta ja kansainvälisiltä säveltäjiltä. E siintymään saapuvat muun muassa Battles-yhtyeestä tuttu Tyondai Braxton ja The National -yhtyeen kitaristi Bryce Dessner sekä saksalainen elektronisen musiikin yhtye Mouse on Mars. Festivaalia vietetään 1.–10.2. Musica nova -festivaalilla tutkitaan Atlantin ylittäviä dialogeja. Kansainväliset säveltäjävieraat edustavat aikamme kiinnostavinta taidemusiikkia valtameren molemmin puolin. Yhdysvaltalaisen, Euroopassa asuvan Jay Schwartzin Delta-teos kuullaan festivaalin avajaiskonsertissa 1.2. Helsingin kaupunginorkesteri esittää teoksen kapellimestari Peter Rundelin johdolla. Yhdysvalloista paikalle saapuu myös Tyondai Braxton, jonka massiivinen, elektroninen TELEKINESIS saa vihdoin Suomen ensiesityksensä. Radion sinfoniaorkesteri esittää teoksen festivaalin taiteellisen johtajan André de Ridderin johdolla 8.2. Paikalle saapuu myös islantilainen Daníel Bjarnason, jonka viulukonserton Suomen ensiesitys kuullaan niin ikään RSO:n konsertissa. Solistina kuullaan Pekka Kuusistoa, jolle Bjarnason on teoksen varta vasten säveltänyt. Yhdysvaltalainen säveltäjä ja kitaristi Bryce Dessner saapuu oman Wires-teoksensa solistiksi Tapiola Sinfoniettan konserttiin 7.2., orkesteria johtaa Baldur Brönnimann. Lisäksi virolainen Liisa Hirsch saapuu 4 Glides -teoksensa pianosolistiksi Zagros Ensemblen konserttiin 10.2. Hirschin musiikkia kuullaan myös virolaisen Ensemble U:n virtuaalitodellisuuskonsertissa Look around you, look inside yourself 5.2. Laaja kattaus kantaesityksiä Musica novassa kuullaan tuttuun tapaan lukuisia kantaesityksiä suomalaisilta säveltäjiltä. Irlannin johtava nykymusiikkiyhtye Crash Ensemble esittää kanadalais-suomalaisen Matthew Whittallin uuden teoksen Resonance Orbits konsertissaan 2.2. Minna Leinosen uusi teos Sirri kuullaan Uusinta Ensemblen esittämänä 3.2. ja Paavo Korpijaakon Siivet saa kantaesityksensä Polyteknikkojen kuoron ja saksofonikvartetti Aavan konsertissa 4.2. Teosto-palkitun Antti Auvisen uusi videoiden tehostama teos Digital Madrigal kuullaan Tapiola Sinfoniettan konsertissa 7.2. Teoksen video-osuudessa nähdään ja kuullaan tuhoutuvien sähkökitaroiden sikermä. Sähkökitara on pääosassa myös Sami Klemolan uudessa teoksessa Sähkökitarakvartetille. Teos kuullaan G Livelabissa 6.2. Festivaalilla saa kantaesityksensä myös säveltäjä Juhani Nuorvalan ja libretisti Juha Siltasen oopperatapaus FLASH FLASH – the two deaths of andy warhol. Kansainvälisten säveltäjien kantaesitysten joukossa on muun muassa islantilais-saksalaisen Steingrimur Rohloffin Nothing Else – Nothing More, joka kuullaan ensi kertaa Helsingin kamarikuoron konsertissa 2.2. Irlantilaisen Sam Perkinin uunituore Grey Area yhdistää yllättävästi orkesterimusiikin öiseen skeittivideoon. Crash Ensemble kantaesittää teoksen 2.2. Videota hyödynnetään myös huilisti Lina Andonovskan soolokonsertissa 7.2., jolloin kuullaan niin ikään irlantilaisen Donnacha Dennehyn uusi teos. Uusinta Ensemblen ja kitaristi Petri Kumelan José-María Sánchez-Verdúlta tilaama uusi teos Tombe de sommeil kuullaan 3.2. Lisäksi festivaalilla kuullaan ensi kertaa Suomessa lukuisia merkittäviä sävellyksiä, muun muassa Louis Andriessenin De Snelheid, Morton Feldmanin For Samuel Beckett sekä monia islantilaissäveltäjä Anna Thorvaldsdottirin teoksia. Uutta kierrettä nykymusiikin kiistattomaan klassikkoon tuo puolestaan Tyondai Braxtonin, elektroyhtye Mouse on Marsin ja Sonic Robotsin ohjelmoimien robotti-instrumenttien ainutlaatuinen tulkinta Terry Rileyn In C -teoksesta. In C (Off Sea) -konsertti koetaan Ääniwallissa 9.2. Klassikko on myös Ensemble intercontemporain -yhtye, joka saapuu Helsinkiin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Nykymusiikin ikonisin kamariorkesteri konsertoi Musiikkitalossa niin ikään 9.2.
50. vuosikerta – nro 3 Viikot 6-7/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingissä ennätysvuosi asuntotuotannossa Supersuositut kaupunkipyörät laajenevat itään ja pohjoiseen Yksi vilkkaan asuntorakentamisen alueista on Kuninkaantammi. Kuva: Susa Junnola. H elsingin asuntotuotanto on ennätysmäisen korkealla tasolla. Helsingin tavoitteena vuonna 2018 oli 6 000 asunnon rakentaminen. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaavaja rakentamiskelpoisuustilanteen vuoksi Helsingissä alkoi vuonna 2018 yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen. Asuntoja valmistui 4 843. Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7 109 asunnon rakentamiseksi. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aikaisempina vuosina. Asuntorakentaminen jatkuu vahvana merenranta-alueilla, kuten Kalasatamassa (rakenteilla asuntoja 2 453), Länsisatamassa (1 338 asuntoa) ja Kruunuvuorenrannassa (723 asuntoa). Muita voimakkaan kasvun alueita ovat Herttoniemi (rakenteilla 969 asuntoa), Pasila (692 asuntoa) ja Kuninkaantammi (673 asuntoa). Valmistuneista asunnoista 22,0 % (1 066 asuntoa) oli valtion tukemia korkotukiasuntoja, 27,9 % välimuodon asuntoja ja 50,1 % sääntelemätöntä tuotantoa. Välimuodon tuotanto koostui pääosin asumisoikeusasunnoista (715) sekä hitasja hintakontrolloiduista asunnoista (589). Sääntelemättömistä asunnoista vuokra-asunnoiksi valmistui 859 ja omistusasunnoiksi 1 567. Valtaosa valmistuneista asunnoista (86,7 %) rakentui kerrostaloihin. Uudisrakennuksiin valmistuneista kerrostaloasunnoista yhden tai kahden huoneen asuntoja oli 63,1 % ja kaikkien uudisrakennuskerrostalojen huoneistoalan keskiarvo oli 54,8 neliötä. Kaupungin oman tuotannon osuus valmistuneista oli 30,6 % (1 480 asuntoa). Asuntotuotantotavoite vuonna 2019 on 7 000 asuntoa. Kaupungin arvion mukaan asuntotuotanto on Helsingissä korkealla tasolla myös kuluvana vuonna, koko maata koskevista suhdanne-ennusteista poiketen. – Rakennuslupia myönnettiin Helsingissä tämän vuosikymmenen toiseksi korkein määrä, mikä niin ikään näyttää selvästi sen, että asuntotuotanto tulee säilymään Helsingissä vilkkaana tämän ja ensi vuoden aikana, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunki hakee 4 000 kesätyöntekijää S uomen suurin työnantaja Helsingin kaupunki on käynnistänyt kesätyöntekijöiden haun. Uusia paikkoja julkaistaan pitkin kevättä. Siisti kesä! -hankkeen 16–20-vuotiaille suunnattu haku ja 16–17-vuotiaiden kesätyöhaku alkaa 4. maaliskuuta ja päättyy 18. maaliskuuta kello 16. Kesätyöntekijöitä ja kesäsijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 4 000. Lisäksi kesäväkeä etsitään kaupungin omistamiin yhtiöihin. Sivu 5 Kaupunkipyörät saadaan myös Viikkiin ja Laajasaloon. Kuva: Tom Toikka K esällä 2019 Helsingissä on käytössä nykyisen 150 aseman ja 1500 kaupunkipyörän lisäksi 88 uutta asemaa ja 880 uutta pyörää yhä laajemmalla alueella. Laajennuksen lisäksi joitain uusia asemia sijoitetaan myös nykyiselle alueelle. Asemia on sijoitettu erityisesti työpaikkapalveluja asuinkeskittymien ja raideliikenteen pysäkkien läheisyyteen – sinne missä ihmisiä eniten on. Järjestelmää koskevien päätösten mukaisesti suunnittelussa painotettiin erityisesti Itä-Helsinkiä. Sivu 12 400 auraa ja kuormuria oli liikkeellä Helsingissä L umisade on jatkunut Etelä-Suomessa jo useamman päivän ajan, ja paksuuntuvat nietokset vaikeuttavat arkista elämää ja liikennettä kaupungissa. Helsingin kaupungin koko kalusto on käytössä lumen auraamiseksi. Pihoille ja katujen reunuksille kertyvät lumikasat hidastavat kaikkia liikennemuotoja, ja etenkin joukkoliikenteellä on vaikeuksia. Sivu 8 Kattojen lumikuormien seuraaminen ajankohtaista H elsingin alueen kiinteistönomistajia kehotetaan seuraamaan rakennusten lumikuormaa aktiivisesti ja ryhtymään tarvittaessa lumen poistoon. Sivu 9 Maailman suurin pakettiautomaatti avattiin Suomessa Sivut 8-9
4 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 3/2019 Munkan mummon jupinat Raitioliikenne tulevaisuudessa yksityisen tahon hoitoon? H elsingin kaupungin liikennelaitoksen, HKL:n monopoliasema natisee liitoksissaan, kun se joutuu varautumaan raitioliikenteen kilpailutukseen. Kuluvan vuoden kesään mennessä selviää onko edellytyksiä yhtiöittämiseen olemassa. Helsingin kaupunkikonserni on perustanut työryhmän tarkastelemaan liikennelaitoksen yhtiöittämistä. Tarkoitus on selvittää mahdollisuus yhtiöittämiseen kevään aikana ja valmistella esitys liikelaitoksen yhtiöittämisestä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Kuntalain mukaan HKL ei voi kilpailutilanteessa toimia markkinoilla liikelaitoksena eli nykyisenkaltaisena. HKL:n bussiliikenne yhtiöitettiin vuonna 2005. Myöhemmin Helsingin bussilikenne Oy:n liiketoiminta myytiin yksityiselle liikkeenharjoittajalle. Toteutuessaan yhtiöittäminen tarkoittaa nykymuotoisen, liikelaitosmallisen HKL:n lakkauttamista. Käytännössä HKL menettäisi monopoliasemansa Helsingin raitioja mahdollisesti myös metroliikenteen tuottajana. Voi olla niin, että yhtiöittäminen on jollain aikavälillä kuitenkin väistämätöntä. Myös HKL aikoo olla siinä mukana, mutta nykymuotoisena liikelaitoksena se ei voi osallistua liikennöinnin kilpailutuksiin. Ainoana vaihtoehtona silloin on HKL:n muuttaminen joukkoliikenteen palveluita toteuttavaksi ja järjestäväksi osakeyhtiöksi. Kilpailutuksiin kelpuutetaan vain yhtiömuotoiset tarjoajat. Asiasta päättää lopullisesti Helsingin seudun liikenne, HSL, joka vastaa joukkoliikenteen tilaamisesta ja suunnittelusta Helsingin seudulla. On ilmoja pidellyt... ? Nyt kaikkien huulilla ovat ilmat. Jokainen kysyy, vastaa, kommentoi tai arvioi niitä. Säätila kun voi vaihdella eri syistä. On auringonpaistetta, kirkasvaloilmaa, salamoita ja jyrinöitä, sadetta, itkua, hammastenkiristystä, lunta, räntää, lokaa ja ajoittain taivaalta sataa kissoja ja koiria. Koiria ja kissoja tiputtaessa tuntuu olo kuin tulituksen kohteena oltaessa. Ropisee tykinkuulia. Mutta kaikkeen pitää meidän osata varautua. Miten säätilaan varaudutaan? Aurinkoisiin ilmoihin rasvoilla, voiteilla ja aurinkolaseilla. Kylmiin ilmoihin pompparotseilla ja kommandopipoilla. Vain silmät jäävät niistä näkyviin. Olemmehan säätilarajoitteista burkhaporukkaa. Sateet ja ukkoset ovat sitten asia erikseen. Niihin emme me kaupunkilaiset enää varaudu lainkaan. Harva meistä on laittanut jalkaansa kumisaappaita, tai huopikkaita. Tuudittaudumme siihen uskoon, että aina tarvittaessa voimme piipahtaa kuppiloihin tai tavarataloihin pidättämää sadetta tai kuivattelemaan itseämme. Tässä asiassa on enää nähtävissä maaseudun ja kaupungin ero. Noin pieneen se on supistunut. Kumisaappaisiin ja huopikkaisiin. Hypättäisiinkö ilmoista suuriin sfääreihin kuten ilmastonmuutokseen? Sehän on nyt aivan must aihe. Miten vähennät itse ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kysytään alvariinsa. Suurta toiveikkuutta voinen nyt herättää nuoremmille sukupolville. Minulle, suuren ikäluokan edustajana on kroppani jo tehokkaasti auttanut ilmastonmuutoksen asiaa. Lentämään ei enää ole asiaa. Suurten lentokenttien hehtaarihallit ovat polveni nivelsiteet jättäneet muitten nopsajalkaisempien tallattaviksi. Samoin kaikenkarvainen asfalttiviidakkojen samoaminen. Neljän seinän sisällä viihtyy erinomaisesti, ainoana kulkuvälineenä pidemmän päälle tarvitsee hissin moottorin vetovoimaa kerrosten välillä. Että se siitä lentämisen volyymista, kunhan suuret ikäluokat ovat siirtyneet kotiruokintaan. Punaisen lihan käyttöä alkaa myös rajoittaa ruokahalun väheneminen sekä lihatarjonnan mauttomuuden lisääntyminen. Se on aivan silmiinpistävää. Ennen lihassa olivat luonnolliset rasvaiset osat mukana – ei tarvinnut voita tai öljyä lisätä paistamiseenmakua antamassa. Nyt maun korvaavat mausteet. Miksi söisin korviketäytteitä, kun tiedän paremmasta. Jos ei löydy hyvää ja erinomaista, niin sitten olen ilman. Näinhän olen toiminut oman elämäni ihmissuhteissakin. Olenhan kaikessa periaatteen nainen. Ja taas ilmastonmuutos kiittää minua! Kovasti olen myös autojen suhteen odottavalla kannalla. Robottiauton tilaan heti, kun mahdollista. Oma ajotaitoni ei kehuja ansaitse, senkin myönnän. Hoksottimet eivät enää ole aivan terävässä kunnossa. Ajatella kuinka ihanaa, kun robottiauto vain ajaisi sinne, minne siinä olevaan tietokoneeseen näpyttelen. Mieluiten tietysti sähkökäyttöinen. Vielä parempaa. 100-vuotiaalle äidilleni maalasin tuota tulevaisuudenkuvaani. Hänen mukaansa ainoa ongelma siinä olisi, kun tietokone tilttaisi ja heittäytyisi aivan hulluksi. Ja ajaisi minut tuonne rajan taakse ja sanoisi, että ole hyvä. Hankkiudu itse suorinta tietä sinne missä pippuri kasvaa! Vanhemmat sukupolvet eivät katsokaas koskaan ymmärrä nuorempaa sukupolvea, näin se on nähtävä! Nyyh, nyyh olen väärinymmärretty ja tarvitsen ehdottomasti terapiaa ja tukea ja kannustusta. Se siitä sitten! Ihmisten erilaisten toiveitten suhteen tulee usein mieleeni Herakleitoksen mietelause: Ihmiselle ei koituisi mitään etua siitä jos heidän toivomuksensa täyttyisivät. Elina Kuosmanen Kolumni Elämäkertaromaanit ovat kysyttyjä ? Pyhän Henrikin muistopäivänä 19.1.2018 julkaistiin Suomen kaikkien aikoina oppineimmaksi teologiksi mainitun professori Seppo A. Teinosen elämäkertateos Mystinen maestro. Kuulun siihen teologipolveen, joka ei tunnu pääsevään eroon opettajansa Teinosen lumosta. Helsingin yliopiston pieni juhlasali täyttyi Teinosen muistelijoista kirjan julkistamistilaisuudessa. Ja nyt muistelua jatkettiin rovasti Risto Krogeruksen kokoamassa Teinosseminaarissa Jyväskylässä. Teinosen muisteleminen todistaa samalla elämäkertakirjallisuuden vahvasta renessanssista. Elämäkerrat pyrkivät syväluotaukseen, tutkailemaan henkilön elämäntyön syvintä merkitystä. Miten kauaskantoinen ja syvä on elämäntyön jälki? Kuka kirjoittaisi elämäkertaromaanin Seppo ja Riitta Teinosesta, työparista, joka tuotti kymmenittäin kirjoja Matti Klingen ja Jörn Donnerin tyyliin. Teinosten elämäkeratromaaniin riittäisi ainesta. Teologikunnassa on vielä Teinosen niin hyvin tunteneita, joilla olisi riittävää kykyä ja kynää elämäkertaromaanin kirjoittamiseen. Suomalaisen kirjallisuuden perinteessä tämä ei ole uutta. Teemu Keskisarjan Aleksis Kiven elämänkertomus Saapasnahka-torni on tästä tuore esimerkki. Tätä klassikkosarjaa edustavat Tatu Vaaskiven Loistava Armfelt (1938), Paavo Rintalan Jumala on kauneus (1959). Myös Hannu Mäkelän Mestari (1995) on kuvausta runoilija Eino Leinon viimeisistä päivistä. Hannu Mäkelä latasi teokseensa ”Leinon henkeen laadittuja” sepitteellisiä säkeitä. Myös Kivi-romaanissaan (2010) hän pyrki ottamaan haltuun Aleksis Kiven kielen. Teinosen kieli ja tyyli voisi nousta romaanissa paremmin osaansa. Suomessa 1950-luku merkitsi laajan turvattomuuden päättymistä. Kirkot avasivat tietä hyvinvointiin ja kansojen yhteistyöhön pyrkivälle yhteiskuntakehitykselle. Teinosten elämäkertaromaanissa voisi kuvata millä vauhdilla globaali ekumenia valloitti kirkkojen elämää ja miten ihmeessä se sai meidät, suomalaiset papitkin innostumaan maailmanlaajuisista haasteista ennen näkemättömällä tavalla. Pidän pitkälle Teinosten pääansiona ekumeenisen ajattelun juurruttamista suomalaisiin pappeihin. Paavi Paavali VI otti Pietarin kirkossa 1969 virallisesti vastaan viisitoista suomalaista teologia. Hetki oli kirkkohistoriallinen käänne, jonka Raine Haikarainen ohittaa kirjassa miltei olankohautuksella. Olisiko ilman Seppo A. Teinosen innostavaa opetusta ja Roomaan johdettua teologian opiskelua moni ekumeeninen pelinavaus Suomessa jäänyt myöhemmin toteutumatta? Kelpuutan yhdeksi esimerkiksi minulle tutun Loviisan rauhanfoorumin, siellä toteutetut ekumeeniset messut, seminaarit ja uskontodialogit, tapahtumat, joissa kansat, kulttuurit ja kirkot ovat kohdanneet rauhan ja yhteyden rakentajina, sovintoon opastajina myös kylmänsodan viiltävinä vuosina. Kristittyjen ykseyden rukousviikkojen kirkkovaellukset, ekumenia-seminaarit, kirkkojen väliset kekseliäät kohtaamiset, pyhiinvaellukset, laajat kansainväliset yhteydet paikallistasolla eivät ole olleet vain Loviisan huolena. Vahvasti sitoutunut ystävyysseurakuntaverkosto Unkarin, Inkerin, Viron ja suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen suuntaan on ollut kylmän sodan vuosina Teinosen peräänkuuluttamaa ekumeniaa ja solidaarisuutta käytännön tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen kansainvälisessä asemassa tapahtui 1980ja 1990-luvun vaihteessa suuri murros. Suomessa siirryttiin valtiokeskeisestä yhteiskunnasta kohti vapaata markkinataloutta ja kilpailuyhteiskuntaa. Mihin suuntaan kirkot ohjasivat vapauden vyöryä tässä murroksessa? Mikä merkitys Suomen kirkoilla oli tässä prosessissa? Mitä tienviittoja Suomen luterilaisen kirkon ja Venäjän odrtodoksisen kirkon oppikeskusteluissa pystytettiin? Samaan tahtiin ei vähiten kirkkomme ansiosta suomalainen yhteiskunta alkoi monien muiden tavoin muuttua avoimemmaksi ja monikulttuurisemmaksi. EU:n jäsenenä Suomi on 1990-luvulta lähtien kiinteästi sulanut osaksi läntistä Eurooppaa ja vahvistanut globaalia vastuutaan maahanmuuttajien vastaanottamisessa Suomeen. Kirkko on olemuksensa mukaisesti keskinäisriippuvaisen maailman subjekti. Seppo A. Teinosen ajatteluun mahtui ripaus radikaalin toiseuden ajatusta, joka auttaa maahanmuuttajia ja muukalaisia yli rajojen heidän kriiseissään. Veli-Matti Hynninen Tonttien vuokraamisen ja myymisen käytöntöjä uusiksi Helsingin kaupunki on koonnut tonttien myymistä ja vuokraamista koskevat periaatteet ensi kertaa kattavaksi ohjeistoksi. V almistuneet linjaukset pohjautuvat monelta osin jo nykyisiin toimiviksi todettuihin käytäntöihin, mutta ne sisältävät myös olennaisia uudistuksia. Poliittiseen käsittelyyn tulevissa tontinluovutuslinjauksissa määritellään, millaisten periaatteiden mukaan Helsingin kaupunki varaa, vuokraa ja myy tontteja, ja mihin tonttien hinnoittelu perustuu. Tontinluovutuslinjausten valmistelu on ensimmäinen osa laajempaa maapoliittisten linjausten kehittämistyötä. Ehdotettuja tontinluovutuslinjauksia käsittelee ensimmäisenä kaupunkiympäristölautakunta kokouksessaan 29. tammikuuta. Lopullisen päätöksen linjauksista tekee kaupunginhallitus. Helsinki on yksi Suomen suurimmista maanomistajista Helsingin kaupunki on Suomen suurimpia tontinluovuttajia ja maanomistajia. Vuosittain noin 60–70 % kaikesta talonrakentamisesta tapahtuu kaupungin vuokraamille ja myymille tonteille. Laaja maaomaisuus antaa kaupungille merkittävän mahdollisuuden ohjata kaupungin kehitystä ja toteuttaa kaupunkistrategian ja asuntopolitiikan tavoitteita tontinluovutusten avulla. Kaupungin tontinluovutus on tähän asti perustunut eri aikoina tehtyihin osapäätöksiin. Nyt tontinluovutusta koskevat keskeiset linjaukset ja ohjeet on tarkasteltu ensikertaa kokonaisuutena, mikä lisää toiminnan avoimuutta ja luo paremmat edellytykset pitkäjänteiselle ja ennustettavalle tontinluovutustoiminnalle. Näin edistetään muun muassa rakennusalan kilpailua ja Helsingin houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena. Tontit ovat kaupungille myös merkittävä tulonlähde, jolla rahoitetaan julkisia palveluita. Kaupunki saa maaomaisuudestaan vuosittain tuloja yli 300 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 2,5 kunnallisveroprosenttia. Avoimuutta, ennustettavuutta ja hintakilpailuja lisätään Uusien linjausten tavoitteena on parantaa tontinluovutustoiminnan avoimuutta muun muassa lisäämällä merkittävästi tonttien hintakilpailujen määrää sääntelemättömään asuntotuotantoon varattavilla tonteilla. Lisäksi tonttien varauksille luodaan selkeät poliittisesti hyväksytyt ohjeet. – Yksi keskeinen muutos nykykäytäntöön on se, että asuntotontit pyritään valtaosin luovuttamaan vuokraamalla myymisen sijaan, vaikka poikkeuksetkin ovat painavin perustein mahdollisia, kertoo tonttipäällikkö Sami Haapanen. Jo vuokrattuja ja rakennettuja tontteja myytäisiin vuokralaisille enää vain poikkeustilanteissa. Kaupungin on myös tarkoitus kehittää asuntotonttien maanvuokrauskäytäntöjä niin, että maanvuokra seuraisi nykyistä paremmin tonttien arvonkehitystä. Kaupunki edistää maaomaisuutensa tehokasta käyttöä Tontinluovutuksen ja maapolitiikan näkökulmasta kaupungin perustehtävänä ei ole maaomaisuudesta saatavien tulojen maksimointi, vaan kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Samalla kaupungin maaomaisuus on kuitenkin kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta ja sitä tulee hallinnoida niin, että se hyödyttää mahdollisimman hyvin kaikkia kaupunkilaisia. Tämän vuoksi tontinluovutuslinjaukset korostavat tonttihinnoittelussa markkinaehtoisuutta, ja erilaisia maanvuokran subventioita vähennetään. Kaupunki huolehtii, että sen tonttihinnoittelu reagoi markkinatilanteiden muutoksiin. Tämä edistää asuntotuotantoa ja erilaisten hankkeiden toteutumista myös laskusuhdanteiden aikana. Lisäksi kaupunki kannustaa yksityisiä toimijoita kaupungin kehittämiseen mahdollistamalla muun muassa tonttien suoravaraukset täydennysrakentamishankkeille sekä innovatiivisille kehittämishankkeille.
5 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan Päärata plus tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustajaja tavaraliikenteen määrä on niin valtava. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso P äärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen. Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille –tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019. Päärata plus –hankkeen tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Kannanotossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. – Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi. Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle. Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustajaja tavaraliikenteen määrä on niin valtava. Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain 4,5 miljoonaa. Tampere-Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain. Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina. – Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi. Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. – Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi. Lisäraiteita ja tunnin junavuorot – Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi. Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista. – Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa. – Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti. Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana. – Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaiteja ratalaitevioista, Wallin sanoi. Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia – Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi. Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin. Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta. – Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi. Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä. – Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi. Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen. – Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti. Yritykset tilittivät veroja toissavuonna yli 63 miljardia euroa Kaupunki hakee 4 000 kesätyöntekijää Kesätyöntekijöitä ja kesäsijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 4 000. Kuva: Jussi Hellsten Jatkoa sivulta 3 H elsingin tarjoamia kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin rekrytointijärjestelmän kautta osoitteessa Helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet. Hakuaika näkyy kunkin tehtävän kohdalla erikseen. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun kevään mittaan lähes viikoittain. Kaupungin yhtiöissä avoimena oleviin kesätyöpaikkoihin haetaan kunkin tahon omien sivustojen kautta. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, rantapelastajiksi, suunnittelijaharjoittelijoiksi, rakennusapumiehiksi ja liikuntapaikanhoitotehtäviin. Sosiaalija terveystoimialan palvelukseen haetaan lisäksi vuosilomansijaisiksi alan opiskelijoita ja ammattilaisia. Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki, Ann-Mari Kemell ja Emmiliina Kujanpää. Kuva: Roni Rekomaa. K e s k u s k a u p p a k a m a r i n 30.1.2019 julkaistusta Suuresta veroselvityksestä ilmenee, että talouden noususuhdanne näkyy yritysten verojalanjäljen kasvuna viime vuosien aikana. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 yritysten maksamat verot ja veronluonteiset maksut kasvoivat kaikkien verolajien osalta. Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaisema selvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut. Selvityksen mukaan vuonna 2017 yrityksen maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä yli 63 miljardia euroa. Kokonaissummassa ovat mukana merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut eli arvonlisävero, palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut, yhteisövero ja ympäristöverot. Lisäksi verojalanjälki sisältää kiinteistöveron, haittaveroja ja osingoista yrityksen pidättämät verot sekä muita pienempiä veroja. Yritystiedot koostuvat pääasiassa osakeyhtiöiden tilittämistä veroista, eikä niissä ole mukana yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä. Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitykseen sisältyy tarkastelu jokaiseen maakuntaan rekisteröityjen yritysten verojalanjäljestä. – Suuri veroselvitys kertoo yritysten verojalanjäljestä eli yritystoiminnassa syntyvistä verovirroista. Se kuvaa hyvin yritysten merkitystä julkisten palvelujen rahoittajana; yhteiskuntaa käytännössä pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla, sanoo Kemell. Selvityksestä käy ilmi, että yhteisövero on vain pieni osa yritysten veronmaksua. Merkittävimmät yritystoiminnan tuottamat verot ovat arvonlisävero ja palkanmaksuun liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksessä mukana olevien yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä vuonna 2017 oli noin 18,5 miljardia euroa. Palkkojen ennakonpidätykset olivat yli 14 miljardia ja kaikkien yritysten eläkevakuutusmaksut lähes 15 miljardia euroa. Kemell painottaakin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina. Hänen mukaansa yritysten verotusta tarkastellaan aivan liian vähän tästä näkökulmasta. – Viime vuosina yritysten verot ovat olleet tapetilla lähinnä aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Olisi korkea aika nostaa esille myös se tosiseikka, että suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi arvonlisäverovaje on Suomessa maailman alhaisimpia, toteaa Kemell. Kemellin mukaan yritysten toimintaedellytykset turvataan parhaiten kilpailukykyisellä ja pitkäjänteisellä veropolitiikalla. – Yhteisöveron tasosta suhteessa kilpailijamaihin täytyy pitää koko ajan huolta. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on tarpeen jatkaa myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Näin varmistamme työpaikkojen ja osaamisen säilymisen kotimaassa. Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamisja koulutustasoon, Kemell sanoo.
6 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu VIIKKO 6 KE 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki TO 7.2. Riku, Rikhard PE 8.2. Laina LA 9.2. Raija, Raisa SU 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna VIIKKO 7 MA 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki TI 12.2. Elma, Elmi KE 13.2. Sulo, Sulho TO 14.2. Ystävänpäivä Tino, Voitto, Valentin PE 15.2. Sipi, Sippo LA 16.2. Kai SU 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö VIIKKO 8 MA 18.2. Kaino TI 19.2. Eija Jos ylevät ajatukset johonkin kelpaavat, niin ainakin tekopyhyyden nojatuoleiksi. Eeva-Liisa Manner (1921 – 1995) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 5. sunnuntai loppiaisesta Matt. 13:24–30 ? Olen alle kouluikäinen. Nukkumaan mennessä minua alkaa itkettää. Itken, koska olen vakuuttunut siitä, että lopun ajat tulevat pian. Pelkään, että minulle rakkaat ihmiset palavat ikuisesti helvetin tulessa pahojen tekojensa tähden. Haluaisin varmuuden siitä, ettei niin tapahdu, mutta tiedän hyvin, että Jumalalla on lopullinen päätösvalta. Siksi onkin parempi jatkuvasti varoa, ettei vain tekisi mitään, mikä Jumalan silmissä olisi pahaa. Teini-ikäisenä osallistun vapputapahtumaan. Puhuja pyrkii vakuuttamaan kuulijansa siitä, että hyvän ja pahan taistelu on todellinen. Joka puolella on henkivaltoja, jotka taistelevat meidänkin sieluistamme. Jos en varo, pahan valta saattaa pyydystää minut ilman, että edes ymmärrän sitä. Saatan luulla olevani kunnollinen ihminen, mutta Jeesus ei asu sydämessäni. Tai sitten saatan luulla, että koska Jeesus asuu sydämessäni, ei haittaa, vaikka eläisinkin väärin. Niin tai näin, hyvän ja pahan välinen henkivaltojen taistelu jatkuu, ja minä olen pelinappulana. Teot, sanat ja valinnat on jaoteltavissa hyviin ja pahoihin. Minun on itse kitkettävä paha itsestäni, tai seuraukset ikuisuudessa voivat olla kohtalokkaat. Nyt 20 vuotta myöhemmin ajattelen henkivaltojen ja helvetin polttavan tulen olevan yrityksiä selittää itsessämme ja toisissamme näkemäämme pahuutta. Lisäksi ne ovat oivia apukeinoja ohjaamaan yhteisöjä yhteen hyvän tulkintaan. Ihmiselämään kuitenkin kuuluu sekä hyvä että paha alusta loppuun asti. Eikä ole vain yksiselitteistä hyvää ja pahaa, vaan minun hyväni saattaa olla toisen pahaa, toisen hyvä minun pahaani. Pystyisimmekö me näkemään ja hyväksymään tämän? Opettelisimmeko avoimin mielin kysymään syitä toistemme toiminnalle silloinkin, kun emme ole samaa mieltä? Olisiko silloin vähemmän tarvetta pahan leimalle? Kaisa-Maria Pihlava Kirjoittaja on psykologi ja teologi Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Kukin vuorollaan Runopalsta Puheenvuoro ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut kirkossa su klo 11. Messu su 17.2. klo 11. Uuden seurakuntaneuvoston jäsenten tehtävään siunaaminen. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 11.2. klo 14 päätykamarissa, kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga. makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin (11.2. 11.3. ja 8.4.) seurakuntatalon alakerrassa klo 1819.15. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Tule kaikkiin neljään kokoontumiseen tai vain kerran kokeilemaan Naisten kesken –ilta pe 8.2. klo 18 seurakuntasalissa. Voimauttava valokuvaus, alustajana diakoniatyöntekijä Liisa Merivuori. Tuo mukanasi valokuva joka on sinulle merkityksellinen. Lasten musiikkikonsertti ja kakkukestit la 9.2. klo 15 kirkossa ja kakkukestit seurakuntasalissa. Tuotto yhteisvastuukeräykseen. Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 27.2. vieraana Kirkko ja kaupunki –lehden päätoimittaja, kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen keittolounas seurakuntasalissa n. klo 13. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 10.2. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Levollisuuden messu la 16.2. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 23405128, Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Muualla Huopalahden rovastikunnan sururyhmä alkaa ke 13.3. klo 17.30 – 19 Huopalahden kirkon Haagasalissa, Vespertie 12, 2. krs. Vetäjinä diakonissa Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Kokoontumiset 5 kertaa 13.3. – 10.4.sekä pääsiäisen jälkeen 24.4. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.2. mennessä: Mia Salmio, p. 09 2340 5128, mia.salmio@evl.fi. Järjestää Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat Kaikista ei ole hoitajaksi ? Usein sanotaan, että hoitoalalle tarvitaan lisää käsiä. Varmasti tarvitaan mutta hoitajalla on oltava myös riittävästi tietoa ja taitoa sekä soveltuvuus alalle. Opetusministeri Krista Kiurun (SDP) toimesta viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta heikon soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin hyvin pian toimimattomaksi. Me hoitoalan tuntevat varoitimme asiasta heti etukäteen ja olemme tehneet työtä virheen korjaamiseksi. On ilmeisen selvää, että ongelmat ovat kärjistyneet soveltuvuus – ja pääsykokeiden kattavuudesta ja karsinnasta luopumisen seurauksena. Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. On kiitettävää, että opetusja kulttuuriministeriö on opetusministeri Sanni GrahnLaasosen johdolla uudistamassa ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevaa säädöspohjaa ja etsimässä ratkaisua tehdyn virheen korjaamiseksi. On välttämättömänä, että sosiaalija terveysalan ammatilliseen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuusja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. Hoitoalan koulutukseen pyrkiviltä on myös selvitettävä, ettei hakijan terveydentila, päihteiden käyttö tai muu ongelmakäyttäytyminen ole esteenä alan opinnoille. Hyvin toteutetut pääsyja soveltuvuuskokeet edistävät hoitoalalla onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Ei ole myöskään henkilön oman edun mukaista, jos hän pääsee opiskelemaan alalle, jolla hän ei voi valmistuttuaan työskennellä. Suomalaiset hoitajat ovat koulutettuja ja osaavia. Ja niin varmasti haluamme heidän olevan jatkossakin. Tervetuloa mukaan tapaamaan ja vaihtamaan ajankohtaiset politiikan kuulumiset Helsingin ja Suomen asioista eduskuntaan torstaina 7.2 klo 17.45. Keskustelun jälkeen on mahdollisuus opastettuun kierrokseen uudistetussa eduskuntatalossa. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä minulle sähköpostia sari. sarkomaa@eduskunta.fi. Saapumisohjeet saatte vahvistusviestissä. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja THM, röntgenhoitaja Toivon mukaan yksi ystävä kaikilla. Suuri luojamme ylhäällä taivaassa. Siispä pidetään huolta kaikista, niin vanhoista kuin myöskin nuorista. Olavi Kylliäinen Kun ihminen ikääntyy vanhenee, moni yksin jää jopa unohdetaan. Silloin ystävät oikeat punnitaan, kovin harvassa heitä lie olemassakaan. Jotkut kokee on vanhoista harmia, kas kun puuttuu nuoruuden charmia.
7 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu Suomenlinnassa mietitään tulevaisuuden toimenpiteitä Koulumies Tein kirjallisen kysymyksen Helsingin katujen talvikunnossapidosta ? Kaupunkilaisten lähettämän palautteen mukaan katujen talvikunnossapito on heikentynyt Helsingissä vuosi vuodelta. Tilanne on huono varsinkin Munkinseudulla. Asukkaiden kokemus katujen aurauksesta on paljon kehnompi kuin kaupungin oma näkemys tilanteesta. Kysyinkin kaupunginvaltuustossa apulaispormestari Anni Sinnemäeltä, mistä tämä näkemysero katujen talvikunnossapidon laadusta voisi johtua. Käytännössä kaupungin tilaamia aurausurakoita valvotaan keskushallinnosn työhuoneista käsin tietojärjestelmään kertyneiden työsuritusmerkintöjen perusteella. Tieto lumiauran liikkumisesta ja auraustyöstä kirjautuu seurantajärjestelmään gps-paikannuslaitteen välityksellä. Niinpä pelkkä lumiaurojen ajelu pitkin kaupungin katuja saattaa kirjata kyseiset kadut auratuiksi, vaikka aura ei oikeasti pysähtyisikään niitä auraamaan. Kaupungin pitäisikin nyt kehittää valvontaansa ja varmistua siitä, että järjestelmään kirjautuneet työsuoritukset ovat paikkaansapitäviä ja auratuiksi kirjautuneet kadut on todellakin aurattu. Kaupunki näyttää huolehtivan huonosti varsinkin kadunvarsipysäköinnin edellytyksistä. Helsingissä näytetään aurattavan vain ajoväylien keskiosat. Parkkipaikat jätetään lähes säännönmukaisesti auraamatta, vaikka katujen reunat olisivat vapaat autoista, eikä työ vaatisi edes siirtokehotusta. Talvikunnossapidon tuotekortin mukaan kadut olisi kuitenkin aurattava niin, että eri tavoin liikkuvat voivat iästä tai toimintarajoitteesta riippumatta käyttää katuja ja muita yleisiä alueita. Ajoratojen auraus pitää ulottaa kadun reunaan asti ja mahdollisen reunatukilinjan tulee erottua työn jälkeen kadunvarsipysäköinti huomioiden. Kysyin, millä menetelmällä ja kuinka aktiivisesti kaupunki valvoo ajoväylien auraamista kadun reunaan asti eli myös parkkipaikkojen osalta? En saanut tähän vastausta. Talvihoidon tuotekortin mukaan urakoitsijan on huolehdittava jalkakäytävien hiekoituksesta kokonaiskunnossapitovastuualueella. Työn laatuvaatimuksen mukaan jalkakäytävillä ei saa olla haitallista liukkautta, jalankululle varatut väylät on hiekoitettava koko pituudeltaan ja käytettävissä olevalta leveydeltään ja hiekoituksen määrässä sallitaan vain satunnainen poikkeama. Asukaspalautteen mukaan katuja ei kuitenkaan hiekoiteta aktiivisesti ainakaan Munkinseudulla eli myös sen valvontaa pitäisi tiukentaa. Urakoitsijat ovat tehtyjen sopimusten mukaan velvollisia raportoimaan omaa ja aliurakoitsijansa työtä koskevat merkittävät laadun alitukset kaupungille. Poikkeama voi koskea tehtävän laiminlyöntiä, puutteellista suoritusta tai laatujärjestelmästä poikkeavaa toteutusta. Pienemmät poikkeamat pitää ilmoittaa työmaapäiväkirjassa poikkeamailmoituksena ja suuremmista poikkeamista tehdä erillinen poikkeamaraportti. Kysyin, kuinka monta raporttia poikkeamista auraustyön laadussa kaupunki on saanut urakoitusijoilta tänä talvena ja mihin toimiin kaupunki on ryhtynyt niiden seurauksena? Tähänkään ei kaupunkiympäristövorastosta tullut vastausta. Ehdotin virastolle, että kaupunki tehostaisi toimintaansa kohdistamalla katujen kunnossapidon valvontaan henkilöstöresursseja muualta kaupungin hallinnosta edes pahimmiksi talvikuukausiksi. Lisäksi paikallinen näkemys auraustilanteesta pitäisi ottaa tärkeämmäksi osaksi valvontas eli kehittää asukaspalautejärjestelmää. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Nopista bitteihin – 200 vuotta suomalaista pelaamista Realm of Wonder (Ropecon 2018). Mindwarrior Games, 2014. Kuva vuoden 2018 Ropecon-tapahtumasta. Kansalliskirjaston kuva-arkisto. Kuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja. Pelikasetteja 80-luvulta. Kansalliskirjasto, kansalliskokoelma. Kuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja Afrikan tähti. F. Tilgmann, 1951, Kansalliskirjasto, Brummeriana. Kuva: Kansalliskirjasto / Marko Oja K ansalliskirjastossa aukeava näyttely kertoo suomalaisen pelaamisen kehittymisestä kolmella vuosisadalla. Esillä ovat pelit, pelaajat, pelivälineet ja pelimuistot. Mukana on vanhoja lautapelejä 1800-luvulta alkaen, harvinaisia kotimikroharrastuslehtiä 1980-luvulta sekä videokatsaus suomalaiseen pelistriimaamiseen. Pelien ja niihin liittyvien julkaisujen säilyttäminen tulevien sukupolvien käyttöä varten on tärkeä osa Kansalliskirjaston tehtävää kulttuuriperinnön vaalijana. Pelaaminen kertoo paljon ajastaan. Pelien kehityksessä näkyvät myös yhteiskunnalliset muutokset. Lautapelit välittivät sotien uutistapahtumia olohuoneiden pöydille. Kotitalouksien vaurastuminen taas toi tietokoneet koteihin ja aloitti aivan uudenlaisen jakson pelaamisen historiassa. Myös pelaamisen arvostus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Pelaaminen ei aina ole ollut sosiaalisesti hyväksyttyä, mutta ajan myötä marginaalisesta harrastuksesta on kasvanut ja kehittynyt globaalin viihdeteollisuuden suurin yksittäinen osaalue. Pelit ovat matkanneet metsistä messuhalleihin. Näyttelyn sisältö on koottu pääasiallisesti Kansalliskirjastoon vapaakappaleina talletetusta kansalliskokoelmasta sekä professori Markus Brummer-Korvenkontion keräämästä ja kirjastolle lahjoittamasta Brummeriana-kokoelmasta. Mukana on myös lainaesineitä yksityishenkilöiltä sekä valokuvia museoiden kokoelmista. Muutamaa lautaja kotimikropeliä pääsee myös itse pelaamaan. Näyttelyn avajaiset järjestetään 8.2.2019 klo 19 Kansalliskirjaston (Unioninkatu 36, Helsinki) Kupolisalissa. Näyttely on avoinna Kansalliskirjaston Galleriassa kirjaston aukioloaikoina. Avajaistilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Aino Aallon syntymästä 125 vuotta S uomenlinna on kaikkien omaisuutta, ja siksi kaikilla on osansa myös sen suojelussa. Suomenlinnan hoitokunta järjestää tänä vuonna työpajoja, joihin kutsutaan kaikki mukaan pohtimaan konkreettisia keinoja, joilla Suomenlinnan maailmanperintökohdetta kehitetään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma linnoituksen tulevaisuutta varten. Ohjelma on osa Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmaa. – Mitä sinä voit tehdä Suomenlinnan hyväksi? Mitä toivot Suomenlinnasta vastaavien viranomaistahojen tekevän? Toivomme, että mahdollisimman moni Suomenlinnasta kiinnostunut tulee työpajoihin pohtimaan, millä käytännön keinoilla maailmanperintökohdetta kehitetään ja suojellaan. Linnoitus on eri asioita eri ihmisille: siellä sijaitsee koti, koulu, työpaikka, suosikkiravintola tai -kahvila tai -teatteri. Joku tulee nauttimaan Suomenlinnan luonnosta, joku historian siipien havinasta. Haluamme kuulla, mikä Suomenlinnassa on tärkeää kellekin ja miten se toteutuu, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttajapäällikkö Anu Ahoniemi. – Työpajojen pohjalta laaditaan toimenpiteitä, joilla Suomenlinnaa kehitetään tulevaisuudessa. Hoitoja käyttösuunnitelmatyö tähtää siihen, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia hyvinvoivasta Suomenlinnasta. Meille on hyvin tärkeää, että toimenpiteitä kehittää mahdollisimman runsaslukuinen ja monipuolinen joukko ihmisiä. Toimenpiteet perustuvat Suomenlinnan tulevaisuuden suuntaviivoihin, jotka 450 ihmistä laati viime vuonna yli 30 työpajassa ja tapaamisessa. Suuntaviivojen teemoiksi valikoituivat tältä pohjalta neljä teemaa: kaikkien Suomenlinna, historian merkitys ja paikan henki, Suomenlinna Helsingin kaupunginosana sekä palvelut Suomenlinnassa. Näitä suuntaviivoja viedään konkreettisemmalle tasolle neljässä työpajassa talven ja alkukevään aikana. Kaikki työpajat järjestetään Suomenlinnassa. Ensimmäinen pidetään 6.2.2019 kello 16.3018.30. Tilaisuudessa on kahvitus, mistä syystä pyydetään ilmoittautumisia. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä: https://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/ suomenlinnan-hoito-ja-kayttosuunnitelma/osallistu-nain/ verkostotyopaja-1-kaikkien-suomenlinna-6-2/ Aino Aallon suunnittelema Bölgeblick-lasisarja vuodelta 1932. Kuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö. Aino Maria Aalto (os. Marsio) 1894– 1949. Kuva Alvar Aalto -säätiö. P erjantaina 25. tammikuuta 2019 tuli kuluneeksi 125 vuotta Alvar Aallon ensimmäisen vaimon, arkkitehti Aino Aallon (1894–1949) syntymästä. Aino Aallolla (os. Marsio) oli arkkitehtipariskunnan yhteisten projektien ohessa tärkeä rooli myös itsenäisenä suunnittelijana. Hän toimi taiteellisena johtajana vuonna 1935 perustetussa sisustusliike Artekissa ja johti yhtiötä vuosina 1941–49, aina varhaiseen kuolemaansa saakka. Aino Aalto työskenteli aikakautensa modernien ja sosiaalisten ihanteiden mukaisesti. Hänen suunnittelutyönsä kumpusi useimmiten arkipäivän käytännöllisestä tarpeesta, olipa kyse sitten lastentarhaja neuvolakalusteiden piirtämisestä, pienasuntojen monikäyttöisistä kalustusratkaisuista tai yksityiskotien kokonaisvaltaisesta sisustussuunnittelusta. Kaikki Ainon suunnittelupöydällä syntynyt oli laadukasta ja esteettisyydessään viimeiseen asti harkittua. Voisi sanoa, että hän pyrki suunnittelutyössään ”ylevöittämään arkea”, siinä ansiokkaasti onnistuen. Hänen kynästään syntyi mm. tänä päivänä kotienkin klassikkona tunnettu Aino Aalto -lasisarja (ent. Bölgeblick), Artekin valikoimassa olleita painokankaita kuin myös uniikkeja valaisimia ja huonekaluja.
8 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu 400 auraa ja kuormuria oli liikkeellä Helsingissä Kunnossapidossa priorisoidaan pääkatuja ja joukkoliikenteen reittejä Maailman suurin pakettiautomaatti avattiin Suomessa Munkkiniemen Taidelainaamo ja Kehys avaa ovensa Etualalla Anna Heinämään veistos, takana vasemmalla Pia Feinikin taulu ja oikealla Jaro Palmun taulu. Yritys on remontoinut kellaritilasta valoisan ja kutsuvan gallerian kaikille taiteesta kiinnostuneille. M unkkiniemen palvelutarjonta laajenee taiteeseen, kun Munkkiniemen Taidelainaamo ja Kehys avaa ovensa tänään. Galleria ja kehystämö sijaitsevat Munkkiniemen puistotien päädyssä, entisessä postin talossa, osoitteessa Laajalahdentie 20. Yritys on remontoinut kellaritilasta valoisan ja kutsuvan gallerian kaikille taiteesta kiinnostuneille. – Avajaisnäyttelyssä esittäytyy viisi erilaista taiteilijaa, kertoo galleristi, kuraattori, taidemaalari ja kehystäjä, Taidelainaamon ja Kehyksen omistaja Jaro Palmu. – Näyttely antaa hyvän läpileikkauksen siitä, millaista taidetta galleriassa tulee olemaan tarjolla jatkossakin. Anna Heinämaalta on esillä tunnelmallisia pronssiveistoksia. Tamperelaisilta Pia Feinikiltä ja Pälvi Hannilta on esillä abstrahoituja henkilökuvia, maisemia sekä maalauksellista grafiikkaa. Arto Kettunen maalaa henkilösommitelmia ja maisemia, jotka hän tekee suoraan luonnossa tai kaupungin sydämessä. Itse maalaan suurikokoisia moderneja teoksia, joita kutsun Wabi-Sabi -maalauksiksi. Taidelainaamotoiminta on taiteilijaseurojen kehittämä Tavoitteena on aina, että kaikki asuntokadut on aurattu viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Kuva: Niklas Sjöblom. Jatkoa sivulta 3 H elsingin kadut aurataan hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa heti niiden jälkeen. Tavoitteena on aina, että kaikki asuntokadut on aurattu viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua siitä, kun lumisade päättyy. Vastaavasti pyöräilyn ja jalankulun väylillä on hoitoluokituksensa. 2100 hehtaaria, noin 400 ajoneuvoa ja satoja lumikuormia päivittäin Töitä riittää, sillä Helsingissä on katualueita noin 2 100 hehtaaria, ja tämän lisäksi puistoissa on talvikunnossapidettäviä reittejä noin 100 hehtaaria. Tämän kaiken hoitamiseen kaupunki käyttää reilut 23 miljoonaa euroa vuosittain. Yhteensä auraukseen ja lumen kuormaamiseen käytetään noin 400 ajoneuvoa, joista suurin osa on kaupungin omia. Osa käytetyistä auroista ja kuorma-autoista on aliurakoitsijoiden. Tällä hetkellä koko kalusto käytössä hoitamassa talvikunnossapitoa. Aurattua lunta kuljetaan Helsingissä kahdeksalle lumenvastaanottopaikalle. Päivittäin lunta kuljetaan 600 – 2000 kuormaa eli noin 10 000 – 35 000 kuutiota. Keskimääräisenä talvena lunta kuljetaan lumenvastaanottopaikoille 50 000 kuormaa. Tänä talvena on tähän mennessä kuljetettu 22 000 kuormaa, mutta jos sää säilyy samanlaisena kuin nyt 50 000 kuorman määrä ylittyy tänä talvena. Kantakaupungissa kiinteistöt vastaavat jalkakäytävistä Helsingin kantakaupungissa, Hakamäentien ja Koskelantien eteläpuolella, kaupunki hoitaa ajoradat, mutta jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluvat kohdalla olevalle kiinteistölle. Lisäksi kiinteistön kohdalla olevat bussipysäkit ovat kiinteistön vastuulla. Muualla kaupungissa kaupunki vastaa kaikesta talvihoidosta niin ajoradoilla kuin jalkakäytävilläkin. Kunnossapidon vastuut tulevat laista kadun ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Pihaja kattolumet kiinteistöjen vastuulla Sekä kantakaupungissa että esikaupunkialueilla kiinteistön tehtävänä on tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. – Kaikkialla kaupungissa kiinteistön tulee kuljettaa lumet pois kaupungin järjestämille lumen vastaanottopaikoille. Pihatai kattolumia ei saa tuoda kadulle tai puistoon, muistuttaa ylläpitoinsinööri Tarja Myller kaupunkiympäristön toimialalta. Jatkoa sivulta 3 ? Maailman suurin pakettiautomaatti avattiin 28.1.2019 Helsingin Elielinaukiolla sijaitsevassa Postitalon myymälässä. Kyseessä on itsepalvelualue, jossa pakettiautomaatti on asiakkaiden käytössä jatkossa joka päivä. – Pääpostin pakettiautomaatissa on lokerikkoseinää yhteensä yli 40 metrin verran. Tietojemme mukaan kyseessä on maailman suurin pakettiautomaatti. Pääpostin pakettiautomaatissa on yhteensä 412 lokeroa, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen sanoo. Posti tekee verkkokaupan puolella ennätyksiä toisensa perään, sillä joulukuussa ylitettiin historian kovin viikoittainen pakettivolyymi, kun Postin kautta kulki yli 1,3 miljoonaa pakettia. Ennätystahti on seurausta monesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että verkkokauppa kasvaa voimakkaasti. Toisaalta ennäKoulun opetettava seksuaalisuuteen liittyviä turvataitoja nuorille N uorten kohtaama seksuaalinen häirintä ja kaltoinkohtelu herättää voimakasta huolta kasvattajissa. Kaltoinkohtelua on mahdollista torjua laadukkaan seksuaalikasvatuksen keinoin. – Viimeisin kouluterveyskysely paljasti, että joka kolmas tyttö on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana, ja pojistakin lähes joka kymmenes. Tilanteeseen voidaan suoraan vaikuttaa seksuaalikasvatuksen avulla. Seksuaalikasvatus antaa nuorelle tietoa omista oikeuksista ja siitä, mitä oma ja toisten seksuaalinen itsemääräämisoikeus käytännössä tarkoittaa, kertoo Hivpointin seksuaalikasvatuksesta vastaava suunnittelija Maria Oinonen. Oikeuksien lisäksi laadukas seksuaalikasvatus opettaa nuorille turvataitoja. Näitä ovat esimerkiksi sen pohdinta, mitä itsestä kannattaa julkaista netissä, miten reagoida aikuisten taholta tuleviin yhteydenottoihin ja miten toimia, jos netissä tavattu tuttu ehdottaa tapaamista. – Seksuaalikasvatus valmistaa myös kasvattajaa kohtaamaan yllättävät ja haastavat tilanteet, joita nuorten kanssa tulee eteen. Jos esimerkiksi epäilee nuoren joutuneen kaltoinkohtelun kohteeksi, aikuisen on hyvä muistaa seuraavat seikat: pysy rauhallisena. Kiitä, että nuori on ollut rohkea ja kertonut tapahtuneesta. Jos kyseessä on rikos, ota yhdessä nuoren kanssa yhteys poliisiin ja lastensuojeluun, Oinosen työpari, suunnittelija ja seksuaaliterapeutti Anni Susineva täydentää. Seksuaalikasvatus antaa nuorelle tietoa omista oikeuksista ja siitä, mitä oma ja toisten seksuaalinen itsemääräämisoikeus käytännössä tarkoittaa. Kuva: Mikko Rasila. Kasvatuksen ammattilaiset ovat heränneet tiedon tarpeeseen, kertoo HIV-säätiön hallituksessa vaikuttava opettaja Linda Eklöf. – Opettajankoulutuksessa annetaan vähän työkaluja kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen toteuttamiseen. Seksuaalikasvatuksesta vastaava opettaja voi koulusta riippuen jäädä hyvin yksin asian kanssa. Nuorten kasvun kokonaisvaltainen tukeminen, hyvinvoinnin edistäminen sekä nopeasti muuttuvan maailman vaatimien taitojen opettaminen ovat koulussa jokaisen opettajan vastuulla. Tämän pitäisi olla koko koulun yhteinen tahtotila.
9 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu Maailman suurin pakettiautomaatti avattiin Suomessa Kattojen lumikuormien seuraaminen ajankohtaista Metron asetinlaite otettu käyttöön M etron uusi asetinlaite otettiin onnistuneesti käyttöön Roihupellon metrovarikolla viime viikonloppuna 25.-27.1. Metron uusi asetinlaite on nyt otettu käyttöön koko metrojärjestelmässä metrovarikon alue mukaan lukien. Uuden asetinlaitteen käyttöönoton myötä koko metroradalla on käytössä samassa järjestelmässä toimiva asetinlaite. Uudistus on merkittävä, sillä yhtenäisen asetinlaitteen ansiosta metroliikenteen häiriönhallintaa pystytään parantamaan ja häiriöistä palautumista nopeuttamaan. Se mahdollistaa myös uusien matkustajainformaatiopalvelujen tuottamisen. Asetinlaite on metron liikenteenohjausjärjestelmän perusta, se muun muassa määrittää metrojunien kulkutiet radalla ja antaa HKL:n liikenteenohjausvalvomoon ajantasaisen tiedon siitä, missä kohdissa rataosuutta metrojunat kulloinkin ovat. Asetinlaite pitää huolta myös turvallisuudesta varmistamalla, että junalla on vapaa kulkutie ja turvallinen etäisyys junien välillä säilyy. Asetinlaitteen on toimittanut suomalainen turvallisuuden ja ympäristötekniikan yritys Mipro Oy. Munkkiniemen Taidelainaamo ja Kehys avaa ovensa – Avajaisnäyttelyssä esittäytyy viisi erilaista taiteilijaa, kertoo galleristi, kuraattori, taidemaalari ja kehystäjä, Taidelainaamon ja Kehyksen omistaja Jaro Palmu. Munkkiniemen Taidelainaamossa tulee olemaan esillä hyvä läpileikkaus suomalaisesta taiteesta, sellaisesta, jota haluaa omalle seinälle, tilaan, jossa elää. palvelu. Sen avulla voi hankkia kodin tai yrityksen seinälle taidetta helposti ja joustavasti. Taidelainauksessa kuukausimaksut ovat pienet. Maksuja voi suorittaa jopa kahden vuoden ajan, minkä jälkeen kuukausivuokrat hyvitetään teoksen hinnasta, mikäli asiakas haluaa lunastaa teoksen omakseen. Jos jostain syystä teoksen haluaa palauttaa kesken vuokra-ajan, kuukausimaksut katsotaan teosvuokraksi. Näin asiakas voi kokeilla teosta rauhassa ja päättää ajan kanssa, löytääkö se paikkansa hänen kotonaan. Kaikki teokset ovat maksettavissa myös kertasuorituksena. – Tällainen pieni mutta laadukas kaupunginosan galleria meiltä on puuttunut Munkkiniemestä, Jaro huomauttaa ja jatkaa: – Hyviä suomalaisia taiteilijoita on paljon. Pelkästään Helsingin Taiteilijaseuraan kuuluu yli 700 taiteilijaa. Jaro tähdentää, että Munkkiniemen Taidelainaamossa tulee olemaan esillä hyvä läpileikkaus suomalaisesta taiteesta, sellaisesta, jota haluaa omalle seinälle, tilaan, jossa elää. Museoista haetaan elämyksiä, sävähdyttävää taidetta, mutta omalle seinälle valitaan usein teos, joka tekee kodista kokonaisen. On myös kiehtovaa seurata sellaisen taiteilijan näyttelyitä, jonka teoksia on hankkinut, nähdä miten hänen tyylinsä kehittyy ja hioutuu. Munkkiniemen Taidelainaamo auttaa tässä seuraamalla taiteilijoiden näyttelyitä ja ilmoittamalla niistä sekä muista kiinnostavista tapahtumista nettisivuillaan. Munkkiniemen Taidelainaamo järjestää kesänäyttelyn gallerian teoksista Hangon Casinolle. Casino täyttää tänä vuonna pyöreät 140 vuotta. Paikka tarjoaa hienot historialliset kehykset taidenäyttelylle. – Meille tärkeää on taiteen laatu, hyvä asiakaspalvelu sekä se, että taide tulee lähelle ihmistä, sanoo Jaro. Kuvat: Markus Koistinen. Lumenpudotusta. Kuva: Lauri Hänninen. Jatkoa sivulta 3 L umikuormiin liittyvät riskit ovat suurimpia rakennuksissa, joissa kattorakenteiden jännevälit ovat pitkiä, kuten urheiluhalleissa, kauppojen suurissa halleissa, ratsastusmaneeseissa sekä kuplahalleissa. Katolle kasautuva lumi voi vahingoittaa rakennuksen rakenteita, etenkin silloin kun lumi vettyy sään lauhtuessa. Ongelmia voi syntyä myös, jos lunta kertyy erityisen runsaasti vain jollekin katon osalle. Hallien lisäksi lumikuormat voivat tulla liian suuriksi vuosina 1955–1969 rakennetuille taloille. Tuolloisten rakennusmääräysten mukaan rakennetut talot eivät välttämättä kestä kuin reilun sadan kilon lumikuorman neliötä kohden. Tavanomaiset omakoti-, parija rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin. Alueelliset ja ajankohtaiset kattojen lumikuormat sekä lumenpudotusohjeet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/kattojenlumikuorma. Maailman suurimmassa pakettiautomaatissa Helsingissä on yhteensä 412 lokeroa. Tiestikö että: • Maailman suurimman pakettiautomaatin mitat Helsingissä: lokerikkoseinää yhteensä yli 40 metriä ja automaatissa yhteensä 412 lokeroa • Pakettiautomaatti on avoinna päivittäin (ma-la klo 7-22 ja su 9-22) • Automaatin kautta kulkee ennen kaikkea verkkokaupasta ostettuja tavaroita • Paketeista suurin osan on lähetetty Suomesta, mutta automaattiin saapuu paketteja Ruotsista, Saksasta, Englannista – oikeastaan ympäri maailmaa • Mitä automaattien ovien takaa löytyy? Todennäköisesti tietokonetai konsolipeli. Postin suuren verkkokauppatutkimuksen mukaan tuoteryhmittäin tarkasteltuna verkosta ostamisen osuus on suurin peleissä, musiikissa ja elokuvissa (55%), kirjoissa ja lehdissä (33%) sekä kodin elektroniikassa ja tekniikassa (33%). Näiden jälkeen suurin osuus verkko-ostamisella on vaatteissa, kengissä ja asusteissa (27%), muissa harrastetuotteissa ja tarvikkeissa sekä urheiluvälineissä (25%). • Suurin osa pakettiautomaatin paketeista on tilattu läppärillä tykseen vaikuttaa myös se, että suomalaiset pitävät pakettiautomaateista ja ohjaavat niihin mielellään lähetyksiään. Suomessa pakettiautomaatit ovat suositumpia toimituspaikkoja kuin muualla Euroopassa. – Postin automaattiverkosto on yksi Euroopan suurimmista. Verkostossamme on jo 1 000 automaattia ja tarkoituksenamme on kasvattaa automaattien määrä tänä vuonna 1 500 kappaleeseen. Automaattien kautta kulkeneiden lähetysten määrä kasvoi vuonna 2018 noin 22 prosenttia ja uskomme kasvun jatkuvan, Huttunen kertoo.
10 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros Saana Trygg (vas.), Salla Markkanen ja Elina Brooks muodostavat iloisen stemmalauluryhmän Mimie Moore Kulttuurimyllyssä. Kuva: Katja Karjalainen. Basso Visa Kohva ja dramaattinen sopraano Jutta Holmberg hurmasivat Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa Erkki Korhosen säestyksellä. Kuva: Raimo Granberg. Katti Meu on tanssija-koreografi-muusikko, joka esitti avaruusseikkailijaa galaksien välillä Femalie-tanssiesityksessä galleria Forum Boxissa. Kuva: Tuuti Piippo. Inga Björn (vas.) ja Kristiina Tammisalo tekevät mainion sirkusparodian hotellin vastaanottovirkailijoina Receptionists-esityksessä joulukuulla Cirkossa ja helmikuulla Kaapelilla Naisklovni-festarilla. Kuva: Bambú. ? Asematila, Huopalahden vanha puinen asemarakennus, on siirtynyt määrittelemättömän mittaiselle tauolle asema-alueella tapahtuvien rakennustöiden vuoksi. Kolme vuotta se oli vireä esitystaiteen, musiikin ja näyttelyjen paikka, joka löysi hyvin nuoria tekijöitä ja uusia katsojia. Toivottavasti paluu on pikainen. Kulttuurimyllyssä soi kaunista laulua Mitä tapahtuu kun Metrotytöt kohtaavat skifflen? Syntyy rosoinen Mimie Moore. Lavan täydeltä originelleja 2010-luvun evergreeneja, sydämen täydeltä runsasta ja korvia hivelevää stemmalaulua. Bonuksena lauluryhmän mukana kulkee myös viehättävä annos itseironiaa, vuonna 2013 perustetun naistrion esittely lupaa ja lunastaa. Mimie Mooressa vaikuttavat Saana Trygg, laulu, harmonikka, kellopeli, kazoo, Elina Brooks, laulu, ämpäribasso, piano, kitara, kazoo ja Salla Markkanen, laulu, cajon, djembe, pyykkilauta, piano, kazoo. Kuulimme lauluja englanniksi ja suomeksi karjalaisella vivahteella. ”Herrojen kanssa pellon laidassa” oli niistä tunnetuin kansanlaulu Carolan tunnetuksi tekemänä: – Ja mistäs’ tyttö nyt joka metkun tietää / Joo, joo, ja joka metkun tietää / Joo, ja joka metkun tietää / Ja itse täytyy ne seuraukset sietää / Joo, joo, ja seuraukset sietää / Joo, ja seuraukset sietää. Kulttuurimyllyssä, joka avattiin syksyllä Myllypuron Liikuntamyllyn alakertaan, koimme varsin iloista tunnelmaa. Mimie Moore luo konstailematonta musiikkia, joka leikittelee häpeilemättömästi ja vetoaa kaiken ikäisiin ihmisiin. Laulut soivat huumorin ja vakavuuden kaikilla asteilla, soittimet vaihtuvat tiuhaan ämpäribassosta harmonikkaan, pyykkilaudasta ukuleleen. Trio koostuu monitaitureista, jotka vaihtavat soitinpaikkaa koko ajan. Sopraanon ja basson laulujuhlaa Päivi ja Paavo Lipposen rahaston perinteinen Uuden Vuoden konsertti ilahdutti kauniissa ja valoisassa Temppeliaukion kirkossa. Solisteina kuultiin huikeat nuoret taiturit, dramaattinen sopraano Jutta Holmberg sekä basso Visa Kohva. Heitä säesti flyygelillä Erkki Korhonen. Solistit valitsivat aarioita, joita he halusivat esittää yleisölle juuri tässä konsertissa. Ohjelmassa on uuden vuoden iltaan sopivia duettoja ja musikaalisävelmiä sekä helmiä laulukirjallisuudestamme. Oli Mozarttia, Puccinia, Wagneria, Verdiä. Merikantoa, jonka juhlavuosi huomioitiin, Kuulaa, Leinon, Koskenniemen ja Pohjanpään sanoin. Jutta Holmberg on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta. Basso Visa Kohva valmistuu Sibelius-Akatemiasta tammikuussa. – Solistit edustavat erityisäänityyppejä. Jutta Holmberg on kehittynyt ja kasvanut mezzosopraanosta dramaattiseksi sopraanoksi. Visa Kohva puolestaan omaa syvän bassoäänen, kertoo Erkki Korhonen. Alku oli aika vakavaa, synkkääkin. Lopun musikaaliduetot vapauttivat parin parhaaseen. Holmbergillä oli myös teatterillista irrottelua Kohvan kustannuksella. Tilaan mahtui 750 ensimmäistä. Osa yleisöstä näytti olevan uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä. Naiseutta galaksien välissä ”FEMALIEN” oli tanssitaiteilija-koreografi-muusikko Katja-Maria Taavitsaisen tulevan teos-trilogian ensimmäinen osa, jonka näki galleria Forum Boxissa Ruoholahdenrannassa. Trilogiassa paneudutaan feminiinisen energian ilmenemiseen ympäröivässä maailmassa, kulttuurissa sekä ihmisissä. Hän käyttää taiteilijanimeä Katti Meu, joka myös opettaa kursseilla ”MEUOVEMENT” -praktiikkaansa. Hän tekee debyyttialbumiaan. Aiemmin taiteilija toimi punkbändissä ja teki mm. räppibiiisejä. Katti Meun musiikki on galaktipoppia, elektronista popmusiikkia. Musiikillisesti ja visuaalisesti kaunis tanssiesitys galleriassa vahvistaa hyvin sen nykytrendin, että taidelajien raja-aidat murtuvat. Esitys tarkastelee “feminiinisyyttä” nimenomaan energian ja olemuksen kautta sitomatta sitä sukupuoleen tai seksuaalinormeihin. – Leikittelen ajatuksella tutkia feminiinisyyttä sekä feminiinistä energiaa avaruusolion näkökulmasta käsin. Kuinka puhtaalta voin asettua eri energioihin, kuinka ne ilmentyvät liikkuvassa kehossa? Täydellinen vastaanottopalvelu huumaa NouNous –festivaali tarjosi esteettisesti harkitun ja fyysisesti tarkan klovnerian, joka naurattaa kaiken ikäisiä ja kielisiä. ”The Receptionists” on kahden klovnin käsitys täydellisestä asiakaspalvelusta. Kaksi työtään rakastavaa vastaanottovirkailijaa odottaa asiakastulvaa Five Stars -hotelliin. Heille tärkeintä on työssään onnistuminen ja hyvän vaikutelman antaminen – hinnalla millä hyvänsä. Inga Björn ja Kristiina Tammisalo sekä esittävät että ohjaavat. He kamppailevat samasta kynästä, kinaavat tiskin järjestyksestä ja pelkäävät vastata asiakkaiden soittoihin. Esitys on spinoff eli jatkokehitelmä isomman joukon ”Chameleon” -teoksesta. Sen voi nähdä 6.-7.2. Hurjaruuthin näyttämöllä Kaapelilla Punainen nenä – Naisklovnifestarilla. Kallo Collectiven järjestämä ”NousNous”-festivaali toi jälleen Cirko – uuden sirkuksen keskukseen Suvilahteen fyysisen teatterin kotimaista ja kansainvälistä parhaimmistoa. Thom Moncktonin ylistetty ”Moving Stationery” palasi vuosien tauon jälkeen yhteen esitykseen. Se on Artistin ja Pianonsoittajan tapaan yhden hengen mestariteos ihmisen fyysisen suorituskyvyn rajoilla. Kantajan ristiretki arkeen Teatteria hautausmaalla tai näyttelijän yksityisasunnossa saattoi kokea Malmilla ja Kannelmäessä. Kantaja-työryhmä valmisti ensimmäisen näyttämöversion Kari Hotakaisen vuonna 2015 ilmestyneestä, hilpeästä ja lähes dekkariksi kääntyvästä ”Kantaja”-kirjasta. Hotakainen kääntyy hyvin ja monella taholla teatteriksi, monologiksi tai elokuvaksi. Mutta tämä oli uutta. –Tee ajoissa se mitä mielessäsi liikkuu, sillä kohta siellä ei liiku enää mikään, kuuluu esityksen slogan. Timo Kallio aloittaa seurakuntayhtymän määräaikaisena puistotyöntekijänä, joka hautausmaan haravoijana joutuu myös kantajaksi hautajaisiin, joissa vainajalla ei ole lähiomaisia. Sen kautta hän saa otteen omasta elämästään. Hän kiinnostuu vainajien elämästä ja ryhtyy kirjoittamaan heistä nekrologeja. Jos tosiasiapohja ei riitä, mies keksii heille elämää. Seuraavaksi Kallio alkaa etsiä nuoruuden koulutovereita. Mies tekee ”arjen ristiretkeä” elämän ”isolle kuvalle”. Näin Kannelmäen olohuonenäytöksen; se oli jo esitetty Malmin hautausmaan huoltorakennuksessa, joka ympäristönä tietysti sopi kuin nyrkki silmään. Elina Hagelinin dramatisointi ja ohjaus toimi asunnossakin mainiosti. Petteri Hynönen oli minulle uusi, mutta jo paljon kokenut näyttelijä aika tyypillisenä Hotakainen-miehenä, jonka maailma on nyrjähtänyt paikaltaan. Petteri Pennilä on suomalaisen miehen synkeähkö tyyppi, tässä hautausmaan työtoverina, joka yrittää irrottaa Kallion nekrologi-innostaan. Sanna Tiivola on huikea hyvä monissa osissaan, parhaiten uudelleen löytyvänä nuoruuden tuttuna. Eero Enqvist on parhaimmillaan karrikoiduissa osissa. Uusia esityksiä tulee 22.26.4. Valtimonteatteriin Kallioon. Tule siitä Sassiin! Persoonallisen lauluntekijän juhla Sirkka-Liisa Sass (o.s. Krapinoja) on lauluntekijä, sanoittaja ja kehotaiteili
11 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu Valtteri Raekallion tanssin metallista sinfoniaa kirjoihin Valtteri Raekallio (oik.) ja Annamari Keskinen hymyilevät, mutta tanssikollega Eero Vesterisellä on hankalampaa Yleisö-esityksessä Vanhankaupunginkosken Tekniikan ja Voimalamuseon tilassa. Kuva: Stefan Bremer. Tähtiballerina Minna Tervamäki tekee erityisen vaikutuksen Kuolevalla joutsenella Yleisö-esityksessä vanhassa korjaamohallissa. Kuva. Stefan Bremer. ? Valtteri Raekallion fyysistä mielenteatteria Eino Santasen runoihin on ”Yleisö”– esitys, joka näytettiin entisellä teollisuusalueella paikassa, jota ei silloin saanut paljastaa. Nyt sen voi paljastaa: Tekniikan museon Pikasuodatuslaitos sekä Voimalamuseon turbiinipumppulaitos ja höyryvoimala Vanhankaupunginkoskella. Kiersimme huoneita ja rakennuksia paikoille, joissa Santanen luki musiikillisesti soljuvia runojaan ja tanssijat esiintyivät lattialla ja koneiden päällä. Bussikuljetus yhdistää katsojien kokemusta tuntemattomaan. Taitavaa tanssia saimme kokea tunnelmallisessa ympäristössä höyrypumppujen, koemittareiden ja tummien rakennusseinien sisällä. Tällainen ei-esteettinen ympäristö kuuluu tanssija-koreografin tyyliin. Luottotanssijoista Eero Vesterinen on mukana myös Yleisössä. Minulle uutena vaikuttaa koreografin opiskelukaveri Annamari Keskinen, jonka kalkitut kasvot syöpyvät silmien taakse heti sisääntulon hetkellä. Mutta Yleisön tunnelmahetken nappaa katsojien silmille Kansallisoopperan eläköitynyt Tähtiballerina Minna Tervamäki, joka tanssii ”Kuolevan joutsenen” kauniiseen musiikkiin elegisen kohtauksen koneiden välissä. Tämä jatkaa Tervamäen onnistunutta loikkaa nykytanssiin, tosin tutun turvallisella tanssilla. Marita Liulan ”Swan Song”, yhteistyö flamencotaituri Kaari Martinin kanssa sekä uusimpana “seinätanssin” kuvataiteilija Hannaleena Heiskan maalaamana on jo ennakoinut siirtymää. Valtteri Raekallion ”Oneiron” talvelta 2018 ansaitsi nyt tammikuun lisäesitykset. Yleisön kävely ennen esitystä Sörkän maisemissa oli ikimuistettava kokemus, surusaattue tuli vastaan, New Yorkin pienet keltaiset taksit ja kerjäläiset sillan alla. Sörnäinen taipui Laura Lindstedtin Finlandia-palkitussa luetussa tekstissä mainiosti Nykiksi. Sitten pääsimme tanssin pariin Cirkon Maneesiin, loputonta, kiivasta ja paljastavaa liikekieltä yhdessä ja erillään. Tanssijat tekevät upeita sooloja, esim. Mirva Mäkinen ”lapsen” syntymän jälkeen – vai oliko se kuoleman jälkeen. Kaikki sulautui elämän tarinaksi yhteen. Tanssijat kietoutuivat yhteen ja olivat läsnä, paljastivat itsestään ja toisistaan uusia kierroksia. Seksuaalisuus on mukana ja ihanaa ihmisen ihoa on läsnä. En ole nähnyt aina niin tahdikasta Jonna Aaltosta näin raadollisena. Raekallio suosii esityksissä epätavallisia, ihmisen jälkeen jättämiä paikkoja: Kallion väestönsuoja, Jätkäsaaren Bunkkeri, Kaapelitehdas. ”Neuromania” tapahtui Marian sairaalassa, kun tilan vanhasta käytöstä oli luovuttu, ja uutta start up -keskusta ei vielä perustettu. Tanssijat kulkivat valkoiset takit päällään ja seurasimme kuulokkeilla tarinaohjeistusta pitkin kerroksia ja käytäviä. Kari Hotakaisen Kantajan kuvassa Petteri Pennilä (vas.), Sanna Tiivola, Petteri Hynönen ja Eero Enqvist kiitosten kohteina Kannelmäessä. Kuva: Mikko Rokka. Svenska Teaternin pitkäaikainen näyttelijä Christina Indrenius-Zalewski puhui kauniisti ystävälleen Sirkka-Liisa Sassille tämän kulttuuripitoisessa 80-vuotisjuhlassa ravintola Messeniuksessa. Kuva: Kari Hakli. Lux Helsingin Ultraviolet Gallery -teossarja esittelee ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia. Kuvassa Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kuva: Raimo Granberg. ja, omien sanojensa mukaan myös ”poikkitaiteilija”. Vuonna 2001 hän teki skolioosin vaikeuttamasta elämästään taidenäyttelyn ja dokumenttiromaanin. Sass tunnetaan erityisesti lukuisista lauluistaan Anneli Saaristolle, kuten ”Elän hetkessä”, joka eteni Euroviisujen semifinaaliin ja josta tuli laulajan läpimurtoalbumin nimikappale. 2000-luvulla ohjelmisto kiersi kabarée-tyyppisenä kokoonpanona Helsingin piennäyttämöillä, ja vuodesta 2009 alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkin artistit toivat niitä toistuvasti parrasvaloihin. Maailmanmusiikinkeskus äänitti Kapsäkki-konsertin livenä. Lauluntekijä vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä hienona, kulttuurija laulupitoisena juhlana TakaTöölön perinteisessä Messenius–ravintolassa. Tupa täyttyi hyvin eri-ikäisistä ystävistä ja sukulaisista. Ilo raikui. Ohjelman aloitti euroviisuedustaja Paradise-Ollie. Sitä jatkoi Reeta Viljamaa Lehar-liedeillään ”Meine Lippen, sie küssen so heiß”, jotka nekin Sass on suomentanut. Reetta Ristimäki esitti ”Viha-rakkaus”-tangon ja Veera Railio ”Oi Kehitys”-laulun. He jatkoivat Kapsäkin ”tallin” Sass-tulkitsijoina. Persoonallinen oli graafikko Harri Mannerin laulama ”Suviserenadi”, Kauko Käyhkön vanha laulu. Monia puheita ja muisteloita kuultiin. Juhlakalulla on hyvin persoonallinen tapa kommentoida sarkastisesti reaaliajassa kutakin puheen pitäjää. Hän taitaa jo suunnitella uusintaa illasta. Kyllikki-sisar esitteli kuva-albumia Krapinojan turkulaisesta perheestä. Klassinen Sass-laulu on ”Toive kaikilla sama”, jolla hän itse arvelee ”lunastaneensa taivasosuutensa”: – Ihmisiä on kahta / miehiä ja naisia / poikia ja tyttöjä / ja jotkut siltä väliltä. Lux toi valon pimeään Lux Helsinki kurotteli Kansalaistorilta kauniiseen EtuTöölöön ja levisi kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Valotaiteen laaja kirjo kokosi yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja tilaustöitä ja esitteli Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. 12 teoksen reitti kuljettiin numerojärjestyksessä. Esillä oli uusi ja vanha Stadi; valo juhlisti yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muisteli Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuivat hetkeksi taiteen välineiksi ja sen avulla esiteltiin isoihin tulevaisuuden kysymyksiä. Lux Helsinki ulottui satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. ”Lyhtypuisto” valaisi idyllistä Hakasalmen huvilan ympäristöä satojen lyhtyjen voimin. Niitä olivat valmistamassa mm. eri oppilaitosten oppilaita ja Vironniemen päiväkodin lapsia. Ramboll Valostudion ”Lux Arkkitehtuuri” näytti ja soi komeasti Finlandia-talon Töölönlahden puiston puoleisella seinällä. ”Ultraviolet Gallery” -teossarja esitteli ultraviolettivalossa hehkuvia taideteoksia, mm. Mimmit peinttaa -ryhmän tekemiä katutaideteoksia. Kansallismuseon takapihan julkisivulle projisoitu ”Shelter Seekera” -teos kertoi tämän päivän suurimmista haasteista kuten ilmastonmuutoksesta. Teoksen inspiraationa ovat toimineet uhanalaiset monarkkiperhoset, jotka joutuvat taistelemaan olemassaolostaan. ”Reflection Studies” -vuorovaikutteinen installaatio Taidehallin ulkoseinällä antoi kävijöille mahdollisuuden päästää luovuutensa valloilleen suurella valopöydällä, josta liike ja kuviot siirtyivät seinälle heijastettavaan projisointiin. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu Supersuositut kaupunkipyörät laajenevat itään ja pohjoiseen Jatkoa sivulta 3 H KL kysyi myös kaupunkilaisten mielipidettä uusien asemien sijoittelusta Kerrokantasi-palvelussa, ja vastauksia saatiin huimat 8336 kappaletta. – Kyselyyn saatiin mukavasti vastauksia ja niissä esille nousseille alueille, kuten Laajasaloon ja Viikkiin pystyttiin myös lisäämään asemia. Odotetun laajennuksen myötä verkosto tuleekin palvelemaan varsin tasaisesti kaikkiin suuntiin ulottuen suunnilleen Kehä 1:lle asti, kertoo HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen. Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä poljettiin vuonna 2018 yli kolme miljoonaa matkaa. Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä oli noin 48 500, viikkokäyttäjiä noin 6 300 ja päiväkäyttäjiä arviolta noin 15 000. Myös kaupunkipyöräkausi on pidentynyt – viime vuonna keltaisilla pyörillä poljettiin Helsingissä huhtikuusta lokakuun loppuun asti. Kaupunkipyörien suosio on ylittänyt myös taloudelliset tavoitteet, sillä viime kauden Helsingin kaupungin rahoitusosuus on saatu katettua lähes täysin kaupunkipyörien käyttäjien maksuilla. Kaupunkipyörät vuosi vuodelta suositumpia Helsingissä pyörien käyttöaste on kansainvälisesti verrattuna korkea, noin 9 matkaa jokaisella pyörällä päivittäin. Monessa muussa kaupungissa vastaavissa järjestelmissä pyörillä tehdään noin 4 matkaa päivässä. Laajennuksen yhteydessä hankittavilla uusilla pyörillä voidaan helpottaa korkean käyttöasteen tuomia haasteita pyörien saatavuudessa. Seuraava kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa 1.4.2019 ja aluksi käytössä on pääosin edellisvuoden asemaverkosto. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön arviolta toukokuun alussa. Rekisteröityminen avataan aiempien kausien tapaan noin pari viikkoa aiemmin. 4 vauhdittajaa Jätkäsaaren liikenneruuhkiin Älyliikennekokeilut tuottavat arvokkaita oppeja Runsas lumentulo viivästytti jäteastioiden tyhjennyksiä Satamien liikenneyhteyksiä parannetaan ja raskaan liikenteen kasvu Vuosaareen Länsiterminaali 2 avattiin Länsisatamassa helmikuussa 2017. Kuva: Risto Musta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjestää asuinkiinteistöjen jätehuollon pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummell a. V iime viikon runsas lumentulo ja liukkaus ovat vaikeuttaneet jäteautojen kulkua pääkaupunkiseudulla. Tilannetta on pyritty ennakoimaan tyhjentämällä jäteastioita poikkeuksellisesti kello 5.00–22.00 tiistaista 29. tammikuuta lähtien. Jäteastioiden tyhjentäminen on kuitenkin viivästynyt. Tyhjennyksiä jatketaan lauantaina, jos kaikkia astioita ei ehditä tyhjentää arkipäivinä. – Jotta jäteauto pääsee tyhjentämään jäteastiat, tulisi reitin olla aurattuna lumesta ja hiekoitettuna. Liukkaus on työturvallisuusriski jäteauton kuljettajalle, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen. Mikäli jäteauto ei tule normaalina astian tyhjennyspäivänä, HSY pyytää asiakkailtaan kärsivällisyyttä. ? Rekkajonoja vähentävä jonotussovellus, liikennettä ennakoiva digipalvelu ja laivamatkustajien kimppakyytipalvelu. Muun muassa näistä älyliikennekokeiluista Helsingin kaupunki on hakenut ratkaisuja Länsisataman alueen liikenteeseen. Länsisataman huimasti kasvaneet liikennemäärät ovat tehneet Länsisatamasta maailman vilkkaimman matkustajasataman. Yhdeksän miljoonaa matkustajaa kulkee vuosittain Helsingin ja Tallinnan välillä. Päivittäin Jätkäsaaren läpi kulkee 650 rekkaa. Helsingin Länsisataman ja Viron Vanhan sataman liikenteen sujuvoittamiseen tähtäävä FinEst Smart Mobility -älyliikenneprojekti hakee ratkaisuja satamien liikennehaasteisiin tavoitteenaan vähentää Helsingin ja Tallinnan päästöjä, meluhaittoja ja muita haittoja molemmissa satamissa ja kaupungeissa. Helsingin kaupunki on tarttunut aiheeseen yhdessä innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin kanssa kokeilemalla Jätkäsaaressa, kuinka digitaaliset palvelut voisivat auttaa ratkaisemaan haasteita. Kokeilut ovat nyt loppusuoralla ja niistä on saatu tuloksia. – Projektin tarjoama ekosysteemi on mahdollistanut mukana olevien yritysten innovaatioiden kehittämisen räätälöidysti Länsisataman tarpeisiin sekä keskinäisen tiedon hyödyntämisen muiden projektissa toimivien yritysten kanssa. Yritysten ja julkishallinnon välinen yhteistyö on myös todistanut avoimen tiedonjaon merkityksellisyyden palveluiden jatkokehitykselle ja loppukäyttäjäkokemukselle. Esimerkiksi Länsisatamasta saatavan liikenteen tilannekuvan tarkkuuden kannalta on erityisen olennaista, että lauttaliikenteen todelliset saapumisajat ovat saatavilla ja hyödynnettävissä, kertoo projektipäällikkö Suvi Hänninen Helsingin kaupungilta. – Helsingin kaupunki vahvistaa projektissa osaamistaan ketterien, digitaalisten palveluiden kehittämisestä sekä soveltamisesta käytäntöön. Kerätty tietotaito on erityisen arvokasta Länsisataman kaltaisilla alueilla, joissa fyysinen ympäristö tarvitsee perinteisen infrarakentamisen lisäksi joustavia ratkaisuja tasokkaan asuinja elinkeinoympäristön takaamiseksi, hän jatkaa. – Liikenteen sujuvoittaminen on erittäin konkreettinen esimerkki siitä, millä tavalla Helsinki voi hyödyntää useasta lähteestä kertyvää, avoimesti eteenpäin jaettavaa dataa ja saada se palvelemaan kaupunkilaisia ja alan yrityksiä. Näin kehitämme datan avulla maailman toimivimman älykaupungin, kiteyttää kehitysjohtaja Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä. Ratkaisuja ruuhkiin älyllä ja datalla Raskaaseen liikenteeseen liittyen on testattu rekkojen yksilöllisiin saapumisaikoihin perustuvaa jonotusjärjestelmää. GoSwiftin sovelluksen avulla kuljettajilla on jatkuvasti päivittyvä tieto parhaasta lähtöajasta ja reitistä lähtötilanteesta satamaan asti, minimoiden satamassa vietettyä aikaa ja helpottaen Jätkäsaareen saapuvan rekkaliikenteen ruuhkaisuutta. Länsisataman ja Tallinnan välisen autolauttaliikenteen reaaliaikaista aikataulusijaintija saapumistietoa on saatavilla uudesta Fleetrangen toteuttamasta avoimesta rajapinnasta, mikä auttaa tiedon hyödyntäjiä ja sovelluskehittäjiä osaltaan optimoimaan liikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta. Näin ikään rajapinta mahdollistaa myös lauttaliikenteen integroimisen entistä paremmin osaksi muuta liikennettä Myös maaliikenteessä informaation keräämistä ja analysointia ollaan kehittämässä merkittävästi. Ensiaskeleena on kokeiltu Infotriplan kehittämää reaaliaikaista liikennetiedon ennakointijärjestelmää ja liikenteen älyohjausta, joiden avulla voidaan paremmin varautua ja vähentää saapuvien ja lähtevien laivojen aiheuttamia ruuhkapiikkejä. Virosta Länsisataman kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle suuntaavien matkan helpottamiseksi on projektin puitteissa pilotoitu myös Kyyti Oy:n tuottamaa ja kehittämää kimppakyytipalvelua suoraan terminaalista terminaaliin. Viron liikennevirasto Maanteeametin kanssa tehty yhteistyö jatkuu. Forum Viriumin kumppanikoodari edistää projektia, jossa suomalainen digitransit.fi -reittiopas otetaan käyttöön Viron kansallisessa reittioppaassa (peatus.ee). S atamien toimivuus on Helsingille tärkeää niin asukkaiden, elinkeinoelämän kuin matkailun kannalta. Helsingin Satama, kaupunkiympäristön toimiala ja kaupunginkanslian elinkeino-osasto ovat tehneet pitkään yhteistyötä satamaliikenteen ja erityisesti Länsisataman kehittämiseksi. Nyt haasteisiin tartutaan myös monin uusin keinoin. Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyvyn turvaamisesta. – Kaupunkistrategiassa edellytetään liike-elämän logististen yhteyksien ja elinkeinoelämän kilpailukykyä parantavien liikennejärjestelyjen aktiivista kehittämistä. Erityisesti Länsisataman liikenteen sujuvoittaminen vastaa näihin tavoitteisiin, toteaa elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Länsisatama kehittämiskohteiden kärjessä Sataman tuoma liikenne muodostaa Länsisataman alueen kokonaisliikenteestä vain kymmenisen prosenttia, mutta liikennepiikit useita kertoja päivässä ovat haaste. – Kaupunkisuunnittelijamme ovat yhdessä sataman asiantuntijoiden kanssa selvittäneet, miten liikennettä saataisiin sujuvammaksi. Yhtenä keinona ovat jo toteutetut lisäkaistat Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla, jotka helpottavat sekä poistuvaa että saapuvaa autoliikennettä. Suunnittelussa haetaan myös muita ratkaisuja erityisesti Länsilinkin eli Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun risteyksen suhteen, kaupunkiympäristön toimialan toimialajohtaja Mikko Aho kertoo. – On tärkeää muistaa myös sataman myönteinen merkitys alueen kehittämisessä. Sataman vaikutuksesta Jätkäsaaren asukkaille on tarjolla poikkeuksellisen laaja palveluvalikoima, ja esimerkiksi raitiotielinjat ovat palvelleet asukkaita aivan alusta alkaen. Lähivuosina linjasto täydentyy entisestään, Aho jatkaa. Haastetta aiheutuu liikennemääristä, jotka ovat kasvaneet enemmän kuin mihin alueen osayleiskaavassa varauduttiin. Myöskään aluskokojen merkittävää kasvua ja sen vaikutusta liikennepiikkeihin ei osattu aikanaan ennustaa oikein. – Rekkaliikenteessä käyttöön ottamallamme dynaamisella, vuorokauden vilkkaimpiin aikoihin perustuvalla hinnoittelulla on tavoitteena ohjata kasvua Länsisatamasta ja myös Eteläsatamasta hiljaisempiin hetkiin sekä Vuosaareen. Lisäksi Länsisatamaan jäävää rahtiliikennettä tullaan ohjaamaan Tyynenmerenkadulle eli Jätkäsaaren itälaidalle länsilaidan sijaan. Myös tämä toimenpide parantaa asukasviihtyvyyttä ja sujuvuutta, kertoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari. Tavoitteena on parantaa kaikkiin satamiin johtavia joukko-, autoja pyöräilyliikenneyhteyksiä. Lisäksi Länsisatamassa liikennettä kehitetään sujuvammaksi erilaisilla älykkäillä järjestelmillä, joilla voidaan esimerkiksi ohjata liikennevaloja ja tuottaa autoilijoille informaatiota, jonka avulla voi valita parhaan reitin satamaan. Joukkoliikenteen lippujärjestelmillä puolestaan tuetaan tavoitetta ohjata kasvua kestäviin kulkumuotoihin. HSL on jo mahdollistanut päivälippunsa yhdistämisen laivan matkalippuun. Merkittävä määrä EU-rahoitusta vuoteen 2023 asti Helsingin Satama on Suomen suurin yleissatama ja yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista, jonka kautta kulki vuonna 2017 yli 12,3 miljoonaa matkustajaa. Matkustajaliikenteessä korostuu Länsisataman rooli Tallinnan liikenteen pääsatamana. Vuonna 2017 reitillä oli matkustajia jo yli yhdeksän miljoonaa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Helsingin kaupunki on yhdessä Helsingin Sataman kanssa hakenut ja saanut Euroopan Unionilta merkittävää CEF/ TEN–T-tukirahoitusta erityisesti Länsisataman kokonaisinvestointien kehittämiseen vuosille 2012–2023, yhteensä 43,1 miljoonaa euroa. Rahoituksen edellytyksenä on edistää Helsingin ja Tallinnan välisen merenkulun maaja meriyhteyksiä osana Euroopan laajuista liikenteen verkostoa. Toimenpiteiksi on määritelty muun muassa Länsisataman liikenneyhteyksien parantaminen ja olemassa olevien liikenteen pullonkaulojen poistaminen. Samaa tavoitetta tukee myös vuoteen 2023 asti jatkuva Twin-Port 3 -hanke, jolle on myönnetty EU-rahoitusta yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Tallinnan satamat, Helsingin kaupunki sekä laivayhtiöt Tallink, Viking Line ja Eckerö Line. Liikennejärjestelyinvestointien kokonaiskustannukset hankkeen puitteissa ovat 71,2 miljoonaa euroa.
13 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu Tuoreita näkökulmia 1920-luvun Helsinkiin Sisällissodan jännitteet tuntuivat vuosia muun muassa kansakoulussa, jossa punaisten lapset joutuivat joskus opettajien kaunojen uhreiksi. Kuvassa ollaan Vallilan kansakoulussa vuonna 1921. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsingissä haaveiltiin pilvenpiirtäjistä jo 1920-luvulla. Vain yksi toteutui, vuonna 1931 avattu Hotelli Torni. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo mälle 1920-luvun Helsinkiin Suruton kaupunki -näyttelyn tiedepäivänä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, lauantaina 2.2.2019 klo 13–16.30. Tapahtumaan pääsee museon pääsymaksulla 12/10 e. Museokortilla ja alle 18-vuotiaille on vapaa pääsy. Klo 13.00 FT Oona Ilmolahden aiheena on Työväestön ja kansakoulunopettajien välinen jännite. 1920-luvun Helsinki oli myös vaietun surun kaupunki, ja hiljattain käydyn väkivaltaisen sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen jättämiä jälkiä kantoi jokainen kaupunkilainen. Eräs arkinen kohtaamispaikka, jossa tämän tunnemuiston synnyttämät jännitteet aika ajoin näkyivät, oli kaupungin kansakoululaitos. Eheytymisen ihanteen tiellä oli monia ennakkoluuloja. Klo 13.30 emeritusprofessori Heikki Paunonen kertoo Slangista 1920-luvun Helsingin yhteiskunnan ja kulttuurin kuvastajana. Helsinki jakaantui 1920-luvulla edelleen keskiluokkaiseen virkamieskaupunkiin ja työläiskaupunkiin. Niissä suhtauduttiin slangiin eri tavoin. Virkamieskaupungissa ei slanginkäyttöä yleisesti hyväksytty, kun taas työläiskaupungissa se eli ja kukoisti poikaporukoissa ja nuorten miesten ja naisten keskuudessa. 1920-luvun slangi kertoo aikansa ilmiöistä: jatsipiikeistä ja jorokundeista, plääköjen jynssäreistä ja sähkäreiden ja sanomalehtien dilkkaajista. Kieltolakikin elää siinä vahvasti. Klo 14.00 FT Silja Laine pohtii otsikolla Pilvenpiirtäjähaaveita 1920-luvun Helsingissä, minkälainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri sopivat parhaiten uudelle itsenäiselle valtiolle. Helsinkiä suunniteltiin ja rakennettiin innolla 1920-luvulla. Pilvenpiirtäjähaaveet sytyttivät intohimoisia keskusteluja rakennuskorkeudesta, Helsingin identiteetistä ja valtasuhteista. Klo 14.30 FT Tiina Männistö-Funk kertoo, miten Gramofoni valloittaa Helsingin Säveltulva vyöryi Helsinkiin, kun gramofonit nousivat ennennäkemättömään suosioon 1929. Levymyynnissä saavutettiin ennätys, joka säilyi rikkomattomana lähes puoli vuosisataa. Kannettavat gramofonit soivat sekä sisällä että ulkona, ja vuokra-asunnoissa niiden ääni kantautui läpi seinien. Gramofonimusiikista tuli radion, kovaäänisten, äänielokuvien ja erilaisten koneäänien ohella osa teknistyvää äänimaisemaa ja modernina sykkivää urbaania elämää. Niillä kuunneltu musiikki oli kuitenkin enimmäkseen kotimaista tanssimusiikkia tai humoristisia kappaleita, mikä herätti keskustelua hyvästä ja huonosta mausta. Klo 15.10 MuT Jaso Sasaki johdattaa syvemmälle aiheeseen Gramofoni suomalaiskodeissa 1920-luvulla. Tallennetun musiikin saralla tapahtui 1920-luvulla suuria mullistuksia. Sähköiset äänitteet tulivat markkinoille, suomalaisten artistien levyjä alkoi ilmestyä pitkän tauon jälkeen, ja tuontitullit puolittuivat vuosikymmenen lopulla. Yleisö voi tutustua tuon ajan Suomessa tyypillisiin gramofonimalleihin torvigramofonista pieniin kameragramofoneihin asti. Samalla on harvinainen tilaisuus kuulla alkuperäisiä 1920-luvun gramofonilevyjä soitettuna sen ajan äänentoistolaitteilla. Klo 16.00 Veikko Hakkarainen yhtyeineen esittää Hotelli Kämpin musiikkia 1920-luvulta. Salonkiorkesteri Valentinon ohjelma alkaa Kieltolakimarssilla ja päättyy Sibeliuksen Finlandiaan. Mukana on muun muassa 1920-luvun suosikkivalssi Asfalttikukka, Tosellin Serenata, tango Mustasukkaisuutta ja katkelma ensimmäisestä suomenkielisestä oopperasta, Oskar Merikannon Pohjan neidistä. Asuntosäätiön Hitas -asunnot kysyttyjä Jäteastioiden tyhjentäminen alkaa ennen aamuruuhkaa Asuntosäätiön Hitas-kohde valmistuu meren äärelle Sompasaarenlaturi 10:een. S ompasaareen valmistuvien Hitas-asuntojen haku lähestyy. Keskeisellä paikalla sijaitseva kohtuuhintainen omistusasuminen on jo herättänyt runsaasti kiinnostusta. Asuntosäätiön Hitas-kohde valmistuu meren äärelle Sompasaarenlaturi 10:een. Joulukuussa Sompasaarenlaturi 10:ssä aloitettiin rakentamaan uusia Hitas-asuntoja, joiden hakuaika on 12. – 22.2.2019. Arvonnan tulokset julkistetaan Asuntosäätiön sivuilla 1. maaliskuuta. Asukkaat pääsevät muuttamaan koteihinsa ensi vuoden keväällä. Huoneistojen koot ovat 2–5h + keittiötila, 44.5–104 m2. Isoimmat huoneistot avautuvat merelle päin ja kaikissa huoneistoissa on lasitetut parvekkeet. – Alue tarjoaa meren ja palveluiden läheisyyttä ja siksi kohde on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Olemme lähettäneet esitteitä jo yli kahdelle sadalle hakijalle, kertoo myyntineuvottelija Raija Kallasaari Asuntosäätiöltä. Asuntosäätiö on profiloitunut vahvana aluekehittäjänä, kuten Espoon Tapiolan puutarhakaupungin toteuttajana. Uudentyyppisiä aluekehityshankkeita Sompasaaren ohella ovat Helsingin Kruunuvuorenrannan sekä Vantaan Keimolan ja Leinelän alueiden kehittäminen. Alueille pyritään rakennuttamaan niin asumisoikeus-, vuokrakuin omistusasuntoja kysyntätilanteen mukaan. Kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle toivotaan lisää tontteja. – Haluamme tarjota monipuolista ja kohtuuhintaista asumista. Sompasaaressa samaan kortteliin on tulossa Hitas-kohteen lisäksi konsernin yhtiöiden omistukseen asumisoikeusasuntoja sekä naapurikortteliin pitkällä korkotuella rahoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. Meillä olisi valmius rakennuttaa enemmänkin kohteita valtion tuella, mikäli kohtuuhintaisia tontteja olisi tarjolla, kertoo toimitusjohtaja Esa Kankainen. Sompasaarenlaituri 10:n Hitas-kohteen rakentaa Fira Oy. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Konkret Oy. S himmy ja slangi, punikit ja pilvenpiirtäjät kuuluvat aiheiden kirjoon, kun tutkijoiden tietoiskut ja musiikkiesitykset johdattavat syvemH SY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasija kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin. Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen. Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21. Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021. – Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo. Muovipakkausten keräys Uusilla jätehuoltomääräyksillä parannetaan ja helpotetaan kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrätysmahdollisuuksia. Vuodesta 2021 alkaen biojäte, muovi-, lasija kartonkipakkaukset sekä pienmetalli kerätään erikseen kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Täysin uutena määräyksissä on muovipakkaukset, joiden keräys kiinteistöillä on tällä hetkellä vapaaehtoista. – Uudet jätehuoltomääräykset tukevat EU:n ja Suomen kierrätystavoitteita. Valtakunnallisen jätesuunnitelma asettaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Meidän tavoitteenamme on ohjata kierrätykseen peräti 60 prosenttia kotitalousjätteestä vuoteen 2025 mennessä. Kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii kierrätykseen ohjattavien jätelajien laajaa erilliskeräystä suoraan kiinteistöiltä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kierrätysasteen nostamisessa asukkaiden osallistumisella on suuri merkitys. Muutos jätehuoltomääräyksissä tuo jäteastiat eri jätteille yhä useammalle kiinteistölle, jolloin jätteiden lajittelu on entistä helpompaa. Erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöille keräysastiat saadaan paremmin asukkaiden ulottuville. Taloyhtiöt mahdollistavat jätteiden tehokkaan kierrättämisen esimerkiksi jakamalla lajitteluohjeita asukkaille ja varmistamalla, että jätetilassa on riittävästi tilaa jäteastioille. HSY kehittää palveluvalikoimaa Määräyksien tueksi kehitämme palveluvalikoimaa kiinteistöille, esimerkkeinä monilokerokeräys tai kimppakeräys naapurin kanssa. Lisäksi HSY selvittää ennen kuin lajittelumuutokset astuvat voimaan, miten hinnoittelulla voi kannustaa asukkaita lajittelemaan jätteensä nykyistä paremmin. – Hinnoittelulla tuemme ja kannustamme asukkaita tekemään hyvän ympäristöteon lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä. Tehokkaalla lajittelulla asukas voi vaikuttaa myös kiinteistön jätehuoltokustannuksiin, sillä jätemaksut ovat halvemmat, jos taloyhtiössä syntyy vähemmän sekajätettä, kertoo Kouvo. Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin.
14 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu Taide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide 90-vuotias Rafael Wardi on tuonut Taidesalonkiin esille tuoreimpia teoksiaan viime vuodelta. Kuvassa hänen vieressään on Lautturi -teos. Kuva: Raimo Granberg. Päivyt Niemeläisen tunnelmalliset Carmen-näyttelyn maalaukset ovat saaneet inspiraationsa Bizet`n oopperasta. Taiteilija ja Kohtalo Galleria Dixissä. Kuva: Hannele Salminen. Aarnipajan kortteligallerian ikkunassa riippuu Kim Dahlbon kuva Dave Lindholmista ja Remu Aaltosesta 1973 Espan lavalla. Edessä leski Helena Dahlbo ja poika Johan Dahlbo. Kuva: Tuomo Lampinen. Kuvataiteilija Maria Wolfram ja The Totem II -teos Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Nio ja Takeover III -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna-Leena Vilhunen ja teos Keltainen kaivinkone Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Galleria Lapinlahti lopettaa ja kiittää kävijöitään ja myös Loppu Slut päätösjuhlassa 26.1. juhlineita. Kaupunki irtisanoi Lapinlahden kaikki vuokralaiset. Taiteilijakollektiivi Kunst jatkaa muiden nykytaiteellisten interventioiden, näyttelyjen ja projektien parissa. Pysytään langoilla. Mestari piirtää ajan esiin Mestari jatkaa öljyväreillä pastellitöidensä rinnalla. Taidesalonki, Bulevardi 3B 4 krs, esittelee jälleen 90-vuotiaan Rafael Wardin teoksia. Peräti 34 työtä arvokkaissa korkeissa huoneissa ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit hehkumaan. Maalaaminen on hänelle yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Työskentely on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan pysähtynyttä. Taiteilijan debyytti oli 1947 Nuorten näyttelyssä. Wardi valmistui 1949 Suomen TaiSuomessa. Taiteilijan credo, uskontunnustus kuuluu: – Totuus on prosessi, johon kuva liittyy, aika joka piirretään esiin. Kuka on Carmen? S e u r a a v a k s i 30-vuotisnäyttelyään juhliva Galleria DIX, Uudenmaankatu 19, esittelee Päivyt Niemeläisen ja Paula Jaatisen teoksia. Jaatinen tekee tutkimusretkiä maalaamalla, tuo esille maisemia, jotka jo jossain ovat olleet olemassa. Niemeläiselle klassinen romaninaisen traaginen rakkaustarina nousee näyttelyteemaksi. Georges Bizet’n upea ooppera CARMEN on näyttämöllä yleensä valitettavan pelkistetty miehennielijä-tulkintaan. Taiteilija kysyy, onko Carmen elämää etsivä nuori tyttö, joka sattuu tapaamaan sotilaan kasarmin liepeillä. Vai onko hän kaunotar, joka leikkii tai näyttää leikkivän häneen hullaantuneen nuorenmiehen tunteilla ja elämällä? Tai onko hän kaunis, väistämättömästi kohtaloaan ja kuolemaansa kohti kulkeva kohtalonorja, joka voi vain hyväksyä sen, mitä elämä hänelle on varannut ja antaa. Musiikkidiggari tallensi 1970-luvun rockia Kim Dahlbolle (1957–2016) musiikki oli suuri rakkaus. Mikään musiikin laji ei ollut vieras, vaan hän kuunteli kaikkea rockista jazziin ja klassiseen. Uupumatta hän kävi keikoilla loppuun saakka. Viimeisellä viikollaan hän pääsi nauttimaan nuoren jazz-fuusiobändin, Peelan, esiintymisestä. Häntä ilahdutti suunnattomasti nähdä poikansa Johanin intohimo musiikkiin, leski Helena Dahlbo kertoo uuden Aarnipajan kortteligallerian, Anjalantie 1-9 D, avajaisissa ”Linnut laulaa niin kuin ennenkin” Vallilassa Valokuvanäyttelyn järjestäminen oli Dahlbon unelma vuosien ajan. Esillä ovat kuvat vuosilta 1972–80. Ystävä Petri Kuokka Aarnipajasta yösti ne valmiiksi. Musiikkidiggari aloitti harrastuksen hyvin nuorena, vain 15-vuotiaana Jukka Tolonen, Måns Groundström ja Pekka Pöyry ja Pressat Norsenissa. Eniten kuvia on Espalta, Kaivopuistosta, Kulttuuritalolta ja Messukeskuksesta. Pressojen lisäksi Wigwam, Dave Lindholm ja Tuomari Nurmio tallentuivat Stadin nuorisomusiikin helminä. Kadonneen yhteyden etsijä Maria Wolfram on ”prosessi-orientoitunut kuvataiteilija”, joka maalaa mm. musteella, akryylillä ja öljyllä kankaalle, puulevylle ja paperille, uusimmissa teoksissaan myös kollaasia. – Maalauksissani materiaali vie ja päättää suunnan. Tutkin mielelläni maalauksen mahdollisuutta levitä tilaan irti seinistä. Taiteilijaa kiinnostaa naisen rooli-historia, valta, tasa-arvo ja näiden taustalla olevat tekijät. Niukka ja yksipuolinen historia vaikuttaa voimakkaasti tasa-arvoon, naisten asemaan ja omakuvaan. Näiden ajatusten vallassa Wolfram tuo Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyyn työnsä. – Maalaukseni esittävät sekä todellisia olemassa olleita/olevia naisia, kuten Qiu Jin kiinalainen naisaktivisti 1900-luvun alussa, että kuvitteellisia hahmoja ja arkkityyppejä. Kaksi totempylvästäni kuvaavat eri aikakausilta olleita naisia ja hän toivoo niiden herättävän kysymyksiä. Maalausten unenomainen tunnelma Leena Nion uudet maalaukset Galerie Forsblomilla, Lönnrotinkatu 5, johdattavat katsojan lapsuuden kuvitteellisiin takaumiin. Unenomaisissa öljyvärimaalauksissa toistuvat puumajat, hylätyt talot sekä autiot maisemat, jotka yhdistyvät teoksissa omaksi eheäksi maailmakseen. Syvältä alitajunnasta puskevat kuva-aiheet luovat tiiviin tunnelman. Melankolisesta tunnevireestään huolimatta teosten taustalla vaikuttaa leikkiminen osana taiteilijan työtä. Maalaukset ovat kunnianosoitus mielikuvitukselle ja ihmisen sisäiselle maailmalle. Forsblomin vuodenavaus esittelee myös laajan valikoiman Heikki Marilan öljyvärimaalauksia, jotka hän on sarjoittanut yksityiskohtaisen tarkasti. Studiossa näkee nuorena kuolleen Olli Lyytikäisen eri tekniikoilla tehtyjä töitä. Piirrokset ovat erityisen taitavia. Työkoneita ja lentävää maitoa Kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen maalausten taustalta löytyvät taiteilijan omat havainnot arjesta. Suuret koneet ja esimerkiksi muistikuva tuntemattomasta naisesta, joka suihkuttaa kadulla ilmaan maitoaan, näkyvät Vilhusen teoksissa. Tavallinen kuningatar maalaa – näyttely kertoo myös taiteen tekemisestä, työstä ja vanhemmuudesta Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Vilhunen oli lapsena jäädä kuorma-auton alle, mutta äiti ehti pelastaa hänet viime tipassa. – Jäin eloon ja nyt aikuisena ajattelen, että maalaan juuri siksi. Värit ja maalausprosessin fyysisyys ovat tärkeitä. Koneet saavat yhä pääni kääntymään. Vilhusen ja Antti Frimanin taiteilijatapaaminen sunnuntaina 10.2. klo 14–16. Fotorealististen maalausten ystäville Matilda Enegren esittelee teoksissaan asioita, joita hän on tarkastellut, havainnut ja jäänyt katselemaan. – Teosteni aiheina ovat muotokuvat sekä yksityiskohdat kaupunkija maaseutuympäristöistä. Maalaukset ovat visuaalisia toteamuksia siitä mitä näen; paloja elämästä sellaisena kuin se näyttäytyy minulle. Tm•galleria, Erottajankatu 9B, täyttyi avajaisissa fotorealististen maalausten ystävistä. Muotokuvien henkilöt ovat taiteilijan ystäviä ja tuttuja, joita hän on pyytänyt työhuoneelleen malleiksi. – Maalatessani minua kiinnostaa läsnä olevan henkilön ja päivänvalon suhde. Olen osittain maalannut sokkona, rakentanut kasvoja pinta kerrallaan ja luottanut jonkinlaiseen spontaaniin logiikkaan. Maalaamisen kautta ilmaisen suhteeni kehoon, näkemiseen, muihin ihmisiin ja olemassaoloon. Urbaani pappi ja kuvataiteilija Loppukesällä avattu Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, esittelee DARK STORM -näyttelyssään aika tummia tai ihmisen toilailuja muuten kuvaavia töitä. Ilkka Sariola ja Jani Lempiäinen tarjoavat vimmaista viivankäyttöä ja ärhäkkää maalaamista. Sariola on urbaani kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi ja Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi. Sariola tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan. Synkkäsävyinen, monisuuntainen piirustussarja haastaa katsojat poikkeukselliseen kokemukseen. Galleriassa ei yleensä saa koskea teoksiin, ei edes kehyksiin. Tässä näyttelyssä katsojalla on mahdollisuus omin käsin pyörittää hänen teoksia. Kannattaa kokeilla. Teksti: Risto Kolanen deakatemian koulusta, jossa hän toimi 30 vuotta myöhemmin lehtorina, ja löi itsensä läpi Taideakatemian ja Nuorten näyttelyissä ja Valtion taidekilpailuissa 1950-luvun lopulla. Hän toimi kuvataiteilijana Nikkilän mielisairaalan taideterapiatoiminnassa eli hänen katsotaan aloittaneen alan
15 Nro 3 • Viikot 6-7/2019 M unkin S eutu ? Myydään Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen puhelin 09-413 97 332, sähköposti kristiina@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Länsi-Helsingin osasto Ystävänpäivätapahtuma ”Ole ystävä anna aikaasi” La 16.2.2019 klo 10 13 Munkkivuoren ostoskeskuksen sisätilassa Tule tutustumaan Punaisen Ristin ja Länsi-Helsingin osaston moninaiseen toimintaan. Keskustelemme ystävyydestä ja vapaaehtoisuudesta. Esittelemme SPR:n tuotteita. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kolme tuotepalkintoa. Tarjolla mehua ja keksejä. Tule ja tuo ystäväsikin! Josa Jäntti Vaaliheittoja ja epämääräisiä asiantuntijan vastauksia motto: vaalit lähestyvät lupauksia eläkkeiden korotuksiin Demarien alkupotku ? Heidän puheenjohtajansa esitti ilman tarkempia laskelmia, että korotetaan kaikkia alle 1.400 €/kk eläkettä saavien eläkettä 100 €/kk kertomatta, paljonko siihen tarvitaan rahaa ja kuka sen maksaa? Tyypillistä populismia ennen vaaleja pääasia, että lupauksessa on sanat - eläke ja samalla eläkeläiset! Sittemmin esitetty lupaus muuttui koskemaan koko vaalikautta eli 25 €/ vuosi. Demarien puheenjohtaja entisenä ay-johtajana osoitti samanlaista asiantuntemattomuutta kuin neljä eri puolueen naiskansanedustajaa YLE:n A talk ohjelmassa. Ensimmäinen vastaväite kokoomukselta Yhteishaastattelussa (Iltalehti ) demarien puheenjohtajan kanssa kokoomuksen puheenjohtaja tyrmäsi tämän liian kalliina. Hän tietenkin turvautui kokoomuksen ” ikijumalaan ” Eläketurvakeskukseen . Eläkeasioissa kokoomuksessa ei ilmeisesti kukaan osaa tehdä laskelmia itsenäisesti ilman ETK : n ” lobbausta ”. ETK :n johtajan mukaan demarien ehdotus maksaisi 1.4 miljardia! Laskelma oli tarkoituksellisen epämääräinen eli siinä ei suinkaan eritelty, minkä verran tuo 100 € korotus maksaa takuu ja kansaneläkkeissä ja työeläkkeissä ja mistä rahat tähän korotukseen otetaan? Demarit eivät kerro myös, onko kyseessä korotus joka kuukaudeksi vai vuosikorotus vai koskeeko se koko vaalikautta ja mihin eläkkeisiin? Näin suurpiirteisiä ovat ETK:n ennusteet, joihin kokoomus ja kaikki muutkin puolueet uskovat kuin ”sokea valkoiseen keppiin” (ETK + TELA). Millaisia eläkeläisiä on? Kaiken kaikkiaan eläkeläisiä on maassamme n. 1.6 miljoonaa. Pelkästään työeläkkeitä saavia heistä on n. 61 %, kansanja työeläkettä saavia noin 33 %, vain pelkkää kansaneläkettä saavia on 6 % ja takuueläkkeensaajia on n. 6 % kaikista eläkkeensaajista. Antaako ETK tällaisen epämääräisen laskelman 1.4 miljardia mielistelläkseen kokoomuksen puheenjohtajaa vai mistä syystä se ei kerro, että ainoastaan kansan takuueläkkeet maksetaan valtiolta. Ei minkäänlaista mainintaa, että työeläkkeiden korotukset maksetaan työeläkeyhtiöistä työnantajien ja palkansaajien työeläkemaksuilla keräämistä yleensä niiden sijoitustuotoista. Miksi ETK : n johtaja ei erotellut , paljonko yhteensä on pelkästään takuu ja kansaeläkettä saajia on ? Paljonko on niitä, jotka saavat työeläkkeen lisäksi myös kansaneläkettä ? Mitä ne olisivat maksaneet yhteensä demarien vaaliheiton perusteella? Nämä kaikki edellä mainitut 100 €/ kk korotukset maksetaan valtion pussista. Entä paljonko on yhteensä 100 €/kk korotus pelkän työeläkkeen saajille , joka maksetaan työeläkeyhtiöistä esim. sijoitusten korkotuotoista ei valtiolta? Demarit eivät vastanneet näihin kysymyksiin edes vaaliavauksessaan? Se olisi ollut kunnon vastaus ETK:lta ja demareilta äänestäjille. Vuonna 2017 eläkelaitosten rahastojen tuotto oli 14 miljardia euroa ja rahastojen kasvu 10,4 miljardia. Edellä esimerkkinä siitä miten fiktio ja fakta kohtaavat silloin, kun kysymys on yli puolentoistamiljoonan kansalaisemme kohtelusta poliittisen pelin välineenä. HOK-Elanto keskittää toimintojaan Triplaan HOK-Elanto sijoittuu Workery Westiin eli Triplan keskikorttelin toimistotorniin. U usin Triplan Workery-toimistoihin sijoittuva toimija on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa HOK-Elanto. Vuokrasopimuksen allekirjoittamisen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. HOK-Elanto keskittää palveluita ja toimintoja Pasilaan valmistuvaan Triplaan. Triplan kauppakeskukseen Mall of Triplaan tulee HOK-Elannon myymälöistä Prisma, Alepa ja Emotion sekä kolme uutta ravintolakonseptia. Lisäksi Triplaan sijoittuu S-ryhmän hotelli. – Tripla on valmistuttuaan Helsingin uusi pohjoinen keskusta. Meillä on siellä monipuolista kaupallista toimintaa, joten liiketoiminnan ketjuohjausten ja tukitoimintojen sijoittuminen niiden tuntumaan on loogista. Triplan erinomainen sijainti ja saavutettavuus ovat myös tärkeitä HOK-Elannolle, jonka toimialue kattaa yhdeksän kuntaa Uudellamaalla, HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen pohtii. HOK-Elanto sijoittuu Workery Westiin eli Triplan keskikorttelin toimistotorniin. – Olemme erittäin tyytyväisiä HOK-Elannon päätöksestä tulla Triplaan. Kiinnostus uutta Pasilaa ja Triplan myötä syntyviä palveluita kohtaan kasvaa samaa tahtia rakentamisen etenemisen kanssa, kertoo Workery-toimistojen hankekehityksestä ja vuokrauksesta vastaava johtaja Tuula Klemetti YIT:stä. Alkuvuonna 2020 valmistuvissa Triplan Workery-toimistoissa tulee työskentelemään yhteensä noin 5 000 henkeä. Joulukuussa 2018 YIT myi kehittämänsä ja rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena saksalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Commerz Real AG:lle. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on yhteensä noin 50 000 neliömetriä. HOK-Elannon sopimuksen myötä Triplan toimistojen vuokrausaste nousee noin 80 prosenttiin. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti.
16 Viikot 6-7/2019 • Nro 3 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us TERVETULOA NÄYTTÖÖN Helmikuun kuukausihuutokauppamme näyttö avataan keskiviikkona 6.2. Tervetuloa tutustumaan tarjontaamme taidetta, designia, huonekaluja, sisustusja keräilyesineitä. Tehtaankatu 27, 00150 Helsinki. Lisätietoja ja luettelo: www.hagelstam.fi. TULEVAT TEEMAHUUTOKAUPAT 28.3. Hagelstam Modern 29.4. Militaria & Numismatiikka 23.5. Hagelstam Classic Muista myös kuukausihuutokauppamme joka kuukausi. Sisäänjättö huutokauppoihimme on jatkuvaa. Tuo esineesi ilmaiseen arviointiin. Teemme myös kotikäyntejä. Ota yhteyttä! Tehtaankatu 27 & 36, 00150 Helsinki Puh. 09 6877 610 www.hagelstam.fi