2017 Viikot 36-37 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 16 M unkin S eutu Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Täyden palvelun VAATELIIKE Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 TYÖKENGISTÄ PARHAAT! OTZ-kenkien salaisuus on anatominen muotoilu ja antimikrobinen pohjallinen. Laaja värija kokovalikoima. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi HYVÄSTI MAKSALÄISKÄT, SAMEA JA KOSTEUSKÖYHÄ IHO Exuviancen kirkastavat OptiLight-tuotteet -10 % (alk. 37 €) Ihoa kirkastava ja tehokosteuttava OptiLight-kasvohoito 99 € (norm. 138 €) Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21 Hyundai-huolto Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 21 asti! Huollamme ja korjaamme kaikki merkit • Autoasihuoltokorjaamo–rekisterillähuollonhinta,kysytarjous! • Uusinykyaikainenpehmoharja/harjatonautonpesu Meillä myös Kotipizza!
2 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 16 Viikot 36-37 Ajankohtaista Helsinki ja Peking sopivat yhteistyön tiivistämisestä Helsingin ja Pekingin kaupungit allekirjoittivat yhteistyösuunnitelman 29.8.2017. Kuvassa vasemmalta Kiinan suurlähettiläs Chen Li, Pekingin apulaispormestari Wang Ning, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestari Nasima Razmyar. Kuva: Pertti Nisonen ? Pekingin apulaispormestari Wang Ning vieraili viime viikolla Helsingissä. Wang ja pormestari Jan Vapaavuori keskustelivat tiistai-iltana 29. elokuuta kaupunkien välisen yhteistyön päälinjoista. Apulaispormestari Nasima Razmyar allekirjoitti Wangin kanssa kaupunkien välisiä suhteita tiivistävän yhteistyösuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2019 asti. Helsingin ja Pekingin kaupunkien vuonna 2006 käynnistynyt ystävyyskaupunkisuhde on vuosien varrella poikinut lukuisan joukon tapahtumia ja yhteistyötä erityisesti opetuksen, kulttuurin ja elinkeinopolitiikan aloilla. Nyt allekirjoitetun yhteistyösuunnitelman keskeisiä teemoja ovat talviurheiluun, opetukseen, kulttuuriin, muotoiluun ja startup-toimintaan liittyvä yhteistyö. – Helsinki haluaa olla entistä kansainvälisempi kaupunki ja etumme mukaista on solmia kumppanuuksia eri puolille maailmaa. Helsingin ja Pekingin lähitulevaisuudessa on monta suuntaa, joilla voimme laajentaa yhteistyötä entisestään. Esimerkiksi Pekingin isännöimät vuoden 2022 talviolympialaiset tarjoavat suomalaisille talviurheilualan osaajille lukuisia yhteistyömahdollisuuksia, pormestari Vapaavuori toteaa. Allekirjoitustilaisuuden yhteydessä kaupunki tarjosi vieraille illallisen, johon osallistui muiden muassa Kiinan suurlähettiläs Chen Li, työja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson, opetusja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sekä Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar ja elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Syyssenssiaika koittaa jälleen Munkkivuoren ostoskeskuksessa ? SYYSSENSSIT ovat jälleen Munkkivuoren ostoskeskuksessa, lauantaina 9. syyskuuta. Ohjelmassa muun muassa soitinyhtye Puhallus kello 11 ja kello 12, ShowHau lasten roadshow sekä etsintäseikkailu lapsille & pomppulinna. Syyssenssiaikaa on lauantaina kello 10-14. Borgströminmäki saa päiväkodin ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi päiväkoti Borgströminmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Päiväkoti toteutetaan yhteishankkeena Kruunuvuorenrannan Palvelu Oy:n omistukseen tulevan asukastilan kanssa. Se tulee olemaan lähivuosina Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen ainoa päiväkoti, sillä alueelle tuleva päiväkoti Hopealaakso valmistuu arvion mukaan vasta vuonna 2021 Rakentamiskustannusten enimmäishinta on toukokuun 2016 kustannustasossa yhteensä 5 870 000 euroa arvonlisäverottomana. Joukkoliikenteen pysäkkikatokset peruskunnostetaan Helsingin joukkoliikenteen kaikki 1 456 nykyistä pysäkkikatosta peruskorjataan. Kuva: HKL ? Kaikki Helsingin joukkoliikenteen pysäkkikatokset peruskorjataan seuraavan kolmen vuoden aikana. Katoksia kunnostetaan parhaillaan ja työt jatkuvat säiden salliessa tämän vuoden osalta lokakuulle asti. Helsingin joukkoliikenteen kaikki 1 456 nykyistä pysäkkikatosta peruskorjataan. Tämän kesän ja syksyn aikana kunnostetaan noin 350 katosta. Vuonna 2018 on tarkoitus kunnostaa seuraavat 400 ja vuonna 2019 loput noin 750 pysäkkikatosta. Peruskorjauksen tekee JCDecaux. Peruskorjauksessa pysäkkikatokset kunnostetaan kauttaaltaan. Katokset maalataan ja kuluneet osat sekä lasit vaihdetaan. Myös päällyste pysäkkikatoksen kohdalla tarkistetaan ja kunnostetaan tarvittaessa. Valaistus muutetaan vaiheittain ympäristöystävälliseksi led-valaistukseksi. Kunnostettavat pysäkkikatokset merkitään joko huputtamalla tai lippusiimalla. Yhden katoksen kunnostus kestää muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen, riippuen sen alkuperäisestä kunnosta sekä säätilasta. Mikäli pysäkkiä ei pysty kunnostuksen aikana käyttämään, opastetaan matkustajat väliaikaiselle pysäkille. – Kunnostus tapahtuu vaiheittain, ja pyrimme siihen että haitta matkustajille olisi mahdollisimman vähäinen. Korjauksen jälkeen matkustajilla on sitten taas uudenveroiset pysäkkikatokset käytössään, toteaa rakennusmestari Mikko Metsola HKL:stä. Helsingin asuntotuotanto hyvässä vauhdissa ? Helsingin asuntotuotanto on hyvässä vauhdissa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana Helsingissä valmistui 2 366 asuntoa, aloitettiin 2 532 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 3 934 asunnolle. Rakenteilla oli kesä-heinäkuun vaihteessa 6 924 asuntoa. Sivut 8-9 Helsinkiin kohdistuva muutto vain kiihtyy ? Pääkaupunki vetää väkeä ja kasvulle ei näy hidastumisen merkkejä. Kaupungistuminen etenee. Helsinki on Suomen Vuokranantajien PTT:n kanssa tekemän vuokratuottotutkimuksen mukaan Suomen viidenneksi (5.) paras sijoituskohde asuntosijoittajalle. Sivu 8 Sivu 8
4 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16 Yleisönosasto Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Monimuotoisempia metsiä ja puistoja Helsinkiin H elsingissä aiotaan työskennellä tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Tavoitteena on lisäksi, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo apulaispormestarin mukaan iloa ja hyvinvointia. Helsingin seuraavien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös Sinnemäen mukaan kuluvan valtuustokauden aikana. Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on jo aloittanut reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan elokuussa, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. Puheenvuoro Kirja-arvostelu Ooppera voi myös olla rauhan asialla ? Elämässä on asioita joista ei näytä pääsevän eroon. Ne vain tulevat uudestaan vastaan ja muistuttavat olemassaolostaan. Aino Acté ja Olavinlinnan ooppera näyttävät minulle olevan niitä, joista en yksinkertaisesti oikein pääse eroon. Laulaja Aino Acté tuli siis sattumalta elämäni ”seuraajahaamuksi.” Jo lyseovuosinani 1950ja 1960-luvuilla hän kertoi 1912 Savonlinnaan perustettavista oopperajuhlista. Hän halusi saattaa ”kansan laajimmat kerrokset suoranaiseen yhteyteen korkeimman taideelämän kanssa.” Näin hän luonnehti. Ja nyt. Aino Acté kertoo tänään elämästään naapurissani Kallion kirkossa, jossa hän tarjoaa kahvia ja järjestää kamarifestivaaleja kaikelle kansalle. Hän juhlii Helsingissä ja hänen perustamansa oopperajuhlat jatkavat 37-vuotisen katkon jälkeen Savonlinnassa. En tästä Olavinlinnan ihmeestä näytä oikein pääseväni eroon. Vaikken mitenkään tunne olevani suuri oopperafriikki, Olavinlinnaan on kuitenkin taas päästävä, Verdin Rigoletto ja Mozartin Ryöstö Seraljista pitää tänä kesänä kokea. Tasan 50 vuotta sitten 15.-18.7.1967 istuttiin Olavinlinnan puupenkeillä ja katseltiin kun Ulf Söderblomin iohtama Beethovenin Fidelio hurmasi Olavinlinnan juhlayleisön. Paikalle kunniavieraaksi kutsuttu presidentti Urho Kekkonen antoi heti tuoreeltaan juhlille tunnustusta. Maan hallitus ja eduskunta, kutsuvieraat ihmettelivät miten Seppo Nurmimaan laamapaidoista ja verryttelyhousuista kuorolaisille loihtimat esiintymisasut ja lavasteet sopivat kummasti linnan jyhkeään olemukseen. Tästä juhlat repesivät kasvuun. Savonlinnan kaupunki (kaupunginjohtaja Viljo Virtanen, matkailupäällikkö Pertti Mutka ja kanttori Pentti Savolainen) pani tuulemaan. Yhä olemme ylpeitä heistä, jotka rohkeasti ja kekseliäästi polkaisivat Olavinlinnan oopperan uuteen nousuun. Alusta lähtien kansainvälinen juhla innosti ja valloitti maailmaa. Tuolta ajalta jäi elämään Pertti Mutkan luonnehdinta: ”Juhlilla oli paljon kansaa, oli karjakoita Kokonsaaresta, kalastajia Puruvedeltä ja diplomaatteja Helsingistä.” Oopperajuhlien uusi tuleminen aloitti suomalaisen oopperan kuuluisan kultaajan. Suomalaisille laulajille avautuivat ovet maailmaan, suomalainen oopperataito nousi osaansa maailman oopperalavoille. Ennen Suomi tunnettiin ehkä paremmin urheilijoistaan, nyt on maestrojen vuoro. Suomalaiset oopperalaulajat ja kapellimestarit ovat käsite maailmalla. Suomi tunnetaan luonnonpuistoistaan ,koulutustasostaan, osaajistaan, musiikistaan. Oopperainnostus ajoi Helsinkiin uuden oopperatalon. Kansa tutustui oopperataiteen saloihin. Musiikkidraama muutti suomalaisen musiikkimaun luonnetta. Ei ihme, että ooppera alkoi kasvattaa mainettaan suomalaisuuden menestystekijänä. Oopperajuhlien voimakaksikko, taiteellinen johtaja Jorma Silvasti ja festivaalijohtaja Jan Strandholm tarkastelevat yli viisisataavuotiasta musiikkilinnaansa kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikkana. Oopperan vetovoima on monessa. Oopperan maailma muistuttaa kulinaarista iloa, jolla ravitaan kulttuurinälkäisiä. Mozartin, Verdin Beethovenin,Tsaikovskin, Belliinin tuotanto kuuluu Olavinlinnaan. Matti Hyökin johtama maineikas Oopperajuhlakuoro on juhlavuoden kunniaksi ottanut ohjelmaansa Missa solemniksen ohella Jean Sibeliuksen ja Aulis Sallisen Kullervot. Loviisan rauhanfoorumin ohjelmaan kuuluu tänä vuonna oopperaa. Veli-Matti Hynninen Vahva teos idänkaupasta: ”Rahat pois bolsevikeilta” ? Suomi kävi kauppaa itänaapurinsa Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton kanssa satoja vuosia. Ruotsin alaisuudessa, autonomian aikana ja sitten itsenäistyttyämme. Merkittävintä,suurinta tämä idänkauppa oli Neuvostoliiton kanssa vuosina 1945 – 1991. Tästä kaupastahan liikkui ja liikkuu vieläkin vodkan,shampanjan ja kaviaarin höystämiä värikkäitä tarinoita, tosia, puolitosia ja muuten vaan ”hauskoja” juttuja . Tosiasioita idänkaupastamme kertoo erinomaisella, ainutlaatuisen asiantuntevalla tavalla Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” (Siltala 2017). Tekijät toteavat tasapuolisuuden nimissä, että kirjan nimi neuvostokauppiaiden näkökulmasta voisi olla ”Rahat pois valkokaartilaisilta”! Kauppaa ja politiikkaa Yli 400-sivuinen teos tarjoaa erittäin mielenkiintoisen, seikkaperäisen katsauksen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kauppaan. Kauppaan, joka oli tärkeää molemmille osapuolille ja johon aina liittyi enemmän tai vähemmän myös poliittisia näkökulmia. Suomessa idänkaupan aloittajana voidaan pitää presidentti Paasikiveä ja hänen jälkeensä presidentti Kekkonen pyrki edelleen kehittämään idänkauppaa kuitenkin niin että Suomen läntinen kauppasuunta oli aina ylivoimaisesti hallitsevin markkinalue. Meidän sisäpolitiikassa idänkaupan suuruudella yritettiin pelotellakin,tosiasiassa idänkaupan osuus pysyi vuodesta toiseen noin 15 prosentin suuruisena. Joinakin poikkeusvuosina öljyn hinnan takia osuus nousi yli 20 prosentin. Suomen taiteillessa poliittisesti idän ja lännen välillä, menestyksellinen idänkauppa antoi Suomelle pelivaraa käydä laajaa kauppaa länsimaiden kanssa. Tämän kauppapoliittisen pelin presidentti Kekkonen osasi mestarillisesti ja hänen jälkeensä peridentiksi tullut Mauno Koivisto jatkoi edeltäjänsä linjaa. Neuvostopuolella ymmärrettiin hyvin Suomenkaupan merkitys, poliittinen ohjaus Kremlistä ”häiritsi” itänaapurin kauppamiehiä, jotka pyrkivät omaaloitteisesti ja omapäisestikin edistämään kaupunkäyntiä. Kirjassa kuvataan erinomaisesti kaupankäyntitapojen eroja Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen kauppamiehet matkustivat toivorikkaina Moskovaan asiapaperit valmiina, mutta mitään ei tapahtunut. Kului päiviä, viikkoja, kuukausiakin hotellissa Moskovassa eikä isäntäosapuoli tuntunut edistävän kauppoja laisinkaan. Sitten yht`äkkiä asiat loksahtivat paikoilleen, paperit allekirjoitettiin ja sitten jo vodkaa ja shampanjaa ilmestyi pöytään... Tuloksia tuli Idänkauppa vaatii kestävyyttä, sitkeyttä, kärsivällisyyttä... ja tulostakin tuli. Suomi teki laivoja,aluksia Neuvostoliitolle Suomen kokonaisviennistä 96 prosenttia vuonna 1954 eli sotakorvauslaivojen jälkeen jatkui tärkeä metalliteollisuuden idänkauppa erittäin suurena. Koneiden,kuparin ja kuparituotteiden Suomen viennistä 90 prosenttia meni Neuvostoliittoon 1954. Suomen telakkateollisuus ei ollut 1950-luvulla kilpailukykyinen lännen markkinoilla, siksikin idänkauppa oli Suomelle erittäin merkittävää. Neuvostoliitolla taas ei juuri ollut vaihtoehtoisia laivojen toimittajia, länsimailla oli jo silloin strategiasia kaupparajoituksia Neuvostoliittoon, Suomen onneksi. Viljaa Neuvostoliitosta! Kun Suomi vei laivoja, koneita ja puutaloja Neuvostoliittoon 1950-luvulla, Neuvostoliitto toi Suomeen leipäviljaa. Öljy tuli tuontitavaraksi vasta myöhemmin. Vuonna 1954 Suomen leipäviljan tuonnin arvosta 72 prosenttia tuli Neuvostoliitosta, neuvostosokerin osuus tuonnissa oli 97 prosenttia . Voidaan todeta, että Suomen suuret ikäluokat kasvoivat lapsina neuvostorukiin voimalla. Onkos ihme, että meistä tuli tämmöisiä! Kirja ”Rahat pois bolsevikeilta” on todella merkittävä kirja ainutlaatuisesta Suomen historian ajasta, idänkaupan ajasta. Pekka Hurme Kaupungin luontoretket syys–lokakuussa ? Harakan saaren loppukesän kukat ja vaeltajaperhoset su 3.9. klo 13–15 Harakan saarella on syyskesällä hyvä mahdollisuus nähdä komeita vaellusperhosia, kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia, jos retkipäiväksi vain sattuu aurinkoinen sää. Etelästä ovat tulleet myös kukilla pörräävät gammayökköset ja suuret kaaliperhoset. Pietaryrtit ja ohdakkeet ovat perhosten suosiossa, samoin myös kukkakärpästen ja kimalaisten, joita Harakassa näkee varmasti. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä (Ehrenströmintie 3), menopaluulippu aik. 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. ? Malminkartanon omenat ja luutnantin talo ti 5.9. klo 18–20 Malminkartanon omenat ja luutnantin talo. Helsingissä on vähän tunnettuja pieniä kulttuuriluontoaarteita. Eräs niistä on Malminkartanon vanhan omenatarhan ja luutnantintalon pihapiiri. Syksy on hyvä aika tälle retkelle! Retken lähtöpaikka: Malminkartanon aseman itäpuolen eteläpääty. Vapaa pääsy. ? Jalopuiden ruska Meilahden arboretumissa su 8.10. klo 13–15 Meilahden arboretumissa on monia upeita puistopuita ja pensaita. Ruska-aikaan kannattaa bongata värikkäimmät, mutta varastaa ei saa! Retken lähtöpaikka: Paciuksenkadun ja Johannesbergintien kulma. Esteetön reitti. Vapaa pääsy. Retket järjestää Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. www.hel.fi/ helsinginluontoon > luontoretket
5 Viikot 36-37 • Nro 16 M unkin S eutu Helsingissä noin 80 maahanmuuttajataustaista lasta aloitti suomalaisen koulupolkunsa lähikoulussaan Kesän viimeiset uimavesinäytteet otettu Tuorinniemen uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. Hietaranta. Kuva: Lotta Kivikoski. ? Kaikki Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan koulut tarjoavat tästä syksystä alkaen valmistavaa opetusta alkuopetusikäisille oppilaille. Jokainen valmistavaa opetusta tarvitseva 1.–2.-luokkalainen aloitti koulunkäyntinsä Helsingissä tästä syksystä alkaen inklusiivisesti eli tuetusti omassa lähikoulussaan, eikä heitä opeteta enää erillisissä ryhmissä. Näin pienimmät oppilaat pääsevät alusta alkaen omaan lähikouluunsa tutustumaan koulukavereihinsa ja oppimaan heiltä suomen kieltä. Oppilaan opiskelun tukena on luokanopettajan lisäksi suomi toisena kielenä opettaja ja laaja-alainen erityisopettaja. – Pienten oppilaiden opetuksessa keskitytään lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun joka tapauksessa, joten opettajan näkökulmasta valmistavan opetuksen oppilaiden opetus ei edes vaadi isoa muutosta perustyöhön. Isona plussana on, että opettaja ei ole yksin, vaan koko luokka on täynnä vertaisopettajia eli muita oppilaita, kertoo luokanopettaja Tiina Aalto Hiidenkiven peruskoulusta. Valmistava opetus tarjoaa alkeiskielitaidon ja kiinnittää suomalaiseen kouluun Vuoden mittaista valmistavaa opetusta tarjotaan esiopetuksessa ja peruskouluissa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, jotta he oppisivat riittävästi suomen kieltä voidakseen käydä koulua ja saadakseen peruskoulun päättötodistuksen. Perinteisesti valmistavaa opetusta on tarjottu Helsingissä erillisillä valmistavan opetuksen luokilla ja näin jatketaan edelleen 3.-9.-luokkalaisten valmistava opetuksen osalta. Inklusiivista valmistavaa opetusta tarjotaan alkuopetuksen lisäksi esiopetuksessa ennen koulunaloitusikää Suomeen saapuneille lapsille. Valmistavaa opetusta saa Helsingissä vuosittain keskimäärin 550 oppilasta. Valmistavaa opetusta tarvitsevat oppilaat tulevat usein esiopetukseen tai kouluun kesken vuoden, joten oppilasmäärä vaihtelee vuoden mittaan. Elokuussa ensimmäistä kertaa suomalaiseen kouluun meni noin 80 koulutulokasta ja yhteensä 1.-2. luokalla valmistavassa opetuksessa oli noin 140 oppilasta. Lisäksi esiopetuksessa valmistavaa opetusta saa suunnilleen 100 oppilasta. Hyvät opetuksen käytännöt kaikkien käyttöön Helsingissä inklusiivista valmistavaa opetusta on kokeiltu yhteensä 30 koulussa vuodesta 2014 alkaen. Helsingin kaupunki on julkaissut kokeilun tulokset kaikille avoimella nettisivustolla valmistavaopetus.edu.hel.fi, josta löytyy muun muassa kokeilukoulujen opettajien vinkkejä hyvistä käytännöistä – Materiaali on ainutlaatuista eikä sitä ole julkaistu muualla. Halusimme nostaa opettajien kokemukset ja vinkit esiin, koska ei ole yhtä oikeaa tapaa järjestää inklusiivista valmistavaa opetusta koulussa. Muiden kokemuksista on todella iso apu, kun mietitään, mikä on se meidän koulussa paras tapa järjestää jokaisen oppilaan edellytykset oppia ja voida hyvin, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen. Sivuston lisäksi kouluja tuetaan muutoksessa järjestämällä erilaisia koulutuksia ja vertaistapaamisia sekä mahdollisuuksia vierailla kokeilukouluilla. Media on tervetullut vierailemaan kouluilla ja tutustumaan inklusiiviseen valmistavaan opetukseen käytännössä. ? Uimavesinäytteet otettiin toissa viikolla Hietarannan, Lauttasaaren ja Munkkiniemen uimarannoilta. Näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä, mutta sinilevää havaittiin pieniä määriä kaikilla kolmella rannalla. Uimarantojen veden lämpötilat vaihtelivat 18–19 asteen välillä. Virallinen uimakausi päättyy 31.8. eli ensi viikon torstaina. Näin ollen tällä viikolla otetut näytteet olivat tämän kesän viimeiset. Kesän aikana uimavesissä todettiin yksittäisiä suolistoperäisten bakteerien ylityksiä, mutta pääsääntöisesti veden hygieeninen laatu Helsingin uimarannoilla oli hyvää. Syksy saapuu merialueille, sinilevien määrä vähäinen Meriveden lämpötila on vaihdellut tällä viikolla rannikon 14–15 asteesta avomeren 17 asteeseen. Tällä viikolla merivesinäytteitä haettiin läntisiltä merialueilta Espoon edustalta, Helsingin edustalta sekä itäisiltä merialueilta. Lisäksi näytteitä otettiin Suomenojan edustalta sekä Töölönlahdelta. Sinilevien määrä oli hyvin vähäinen kaikissa vesinäytteissä, mutta suojaisilla merenlahdilla on havaittu silmämääräisesti sinilevien pintakukintoja. Näytteissä havaittiin pieniä määriä Dolichospermumja Aphanizomenon-sukujen sinileviä. Lisäksi näytteissä oli yksittäisiä Nodularia-suvun sinileviä, jotka ovat Itämeren oloissa myrkyllisiä ja tuottavat maksalle haitallista nodulariinia. Dolichospermumja Aphanizomenon-sukujen ei tiedetä olevan Itämeressä myrkyllisiä. Näytteissä runsaimpina levälajeina olivat yksisoluiset siimalliset nielulevät. Sinilevien kukintahuippu taittuu syksyä kohden laskuun ja sinilevien määrä vedessä vähenee. Vesien viiletessä ja valon määrän vähentyessä sinilevät valmistautuvat talvehtimaan. Osalla sinilevälajeista on talvehtimista varten erilaistuneita kestosoluja, jotka vajoavat pohjalle odottamaan seuraavan kevään lisääntyvää valonmäärää ja lämpeneviä vesiä. Osa sinilevistä talvehtii pieninä rihmoina vapaassa vedessä tai hyödyntää molempia strategioita varmistaakseen talvehtimisen onnistumisen. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. www.hel. fi/uimavesi Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta https:// ulkoliikunta.fi/ Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin tekemien veden laadun mittausten tuloksista: www.hel.fi/merivesi Alg@line. Lisäksi Helsingin kaupungin ja Ilmatieteenlaitoksen tuottamilta meri.hel.fi -sivuilta voi käydä katsomassa ajankohtaisia merisään tietoja, kuten ilman ja veden lämpötilan sekä tuulen nopeuden ja suunnan. Tyttöjen Talot tuovat apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille ? Seksuaaliväkivallan uhrit ovat saaneet Suomessa huonosti apua. Tilanteeseen tuovat helpotusta Tyttöjen Talot ympäri Suomen. Uusi Otava-hanke tarjoaa tukea ja apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille nuorille naisille. Nuorten kokema seksuaaliväkivalta on puhuttanut viime vuosina paljon, ja ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana erityisesti 15–17-vuotiaiden nuorten osalta. Tiedetään, että nuoret kertovat ja pääsevät käsittelemään koettua seksuaaliväkivaltaa vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, jolloin myös oireilu ja huonovointisuus ovat saattaneet pitkittyä. Seksuaaliväkivalta ulottuu myös uhrin lähipiiriin. Erityistä apua on kansallisesti ajatellen huonosti saatavilla. Seksuaaliväkivalta on traumaattinen, turvallisuuden tunnetta heikentävä ja vaikea kokemus. Käsittelemättömänä seksuaaliväkivalta voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa arjessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi asiaa on hyvä käsitellä yhdessä turvallisen ja ammattitaitoisen aikuisen kanssa. – Seksuaaliväkivalta on ihmisoikeuskysymys ja ihmisoikeusloukkaus. Koska seksuaalisuus on tärkeä ja keskeinen osa ihmisen ydintä ja itseä, seksuaaliväkivalta ja seksuaalisuuden loukkaukset vaikuttavat erittäin kokonaisvaltaisesti ihmisyyden kokemukseen, käsitykseen itsestä ja itsen arvokkaaksi kokemisesta, kertoo Otava-Hankkeen koordinaattori ja Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön vastaava Kristiina Hannila. Tukea yksilöllisesti ja maksutta Otava-hanke tarjoaa vakauttavaa apua 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, joilla on kokemus seksuaaliväkivallasta. Tuki on yksilöja ryhmämuotoista ammatillista tukea. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja matalakynnyksistä. Suomessa on seitsemän Tyttöjen Taloa, joista viidellä (Oulu, Helsinki, Espoo, Kuopio ja Rovaniemi) hanke toimii. Tyttöjen Talot tarjoavat monipuolista ja tyttölähtöistä toimintaa sekä tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Tyttöjen Talo® on vuodesta 2005 ollut Kalliolan Nuoret ry:n omistama tavaramerkki. Kalliolan Nuoret on osa Suomen Setlementtiliiton toimintaa. Oikeusministeriö on myöntänyt Otava-hankkeelle 500 000 euroa. Summalla on voitu palkata Tyttöjen Taloille seksuaaliväkivaltatyön ohjaajia. Kaikki hankkeen työntekijät ovat saaneet koulutusta seksologiassa ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke kestää puolitoista vuotta ajalla 2017–2019. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, THL, Monikanaiset, RIKU, Ensikoti Kuopio ja Rovaniemi. – Haluamme tehdä avun saamisen seksuaaliväkivaltaa kokeneelle nuorelle mahdollisimman helpoksi, edistää uhrin ja läheisten asemaa, ennaltaehkäistä väkivaltaa ja vähentää seksuaalirikoksien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, Hannila kertoo. Uhrit voivat saapua ja ottaa suoraan yhteyttä Tyttöjen Taloihin. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa ja ohjata seksuaaliväkivaltaa kokeneen Tyttöjen Taloille paikkakunnan mukaan. Uhri saa ammatillista keskusteluapua ja häntä autetaan yksilöllisesti.
6 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 36 MA 4.9. Ansa TI 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio KE 6.9. Asko TO 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa PE 8.9. Taimi LA 9.9. Vertti, Isto, Eevert SU 10.9. Kalevi, Kaleva VIIKKO 37 MA 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale TI 12.9. Vilja, Valma KE 13.9. Orvo TO 14.9. Iida, Isla PE 15.9. Sirpa LA 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi SU 17.9. Aila, Aili Poissaolo vähentää keskinkertaisia tunteita ja kasvattaa suuria, kuten tuuli sammuttaa kynttilät ja sytyttää tulen. La Rochefoucauld (1623-1680) Päivyri 14. sunnuntai helluntaista Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Runopalsta Mantere Elon poluilla Me kuljemme kukin tahollaan, elon polkua eteenpäin. Monta oksaa okaa polullaan, kohtaa kukin vuorollaan. Me etsimme onneemme siltaa. Kaikki kuljemme koohti iltaa. Joka päivä niin moni huomaa sen, on aikamme rajallinen. Joka uudesta aamusta kuitenkin, suurta Luojaamme kiittäkää iloiten. Olavi Kylliäinen ? Mun mummu rakasti pappaa. Sillee niinku terveesti. Kun pappa sai aivoverenvuodon, mummu kävi sairaalassa joka päivä syöttämässä, riisumassa, pesemässä ja pukemassa. Joka päivä yli 30 vuoden ajan. Vain kerran se suuttu ja löi piirongin kanteen kätensä. Tummassa pehmeässä puussa näkyy vieläkin sormuksen jälki. Mun mummu tiesi, mitä rakkaus on. Isä ei koskaan sano, että rakastaa. Eikä se työmatkoiltaan koskaan osannut tuoda tuliaiseksi oikean kokoista t-paitaa, saatika sitten sellaista mallia, jota ois kehdannut pitää koulussa. Mutta isä tiesi, että oon huono liikassa ja koulun juoksukilpailussa tuli viimeiselle suoralle kirittämään viereen. Maaliviivalla se antoi sinisen käärön suklaanappeja. Kun ostin ensimmäisen asunnon isä – Karjalan pula-ajan lapsi, joka välttelee velkaa kuin tartuntatautiosaston odotushuonetta – takasi lainan ilman, että tarvi edes pyytää. Kyllä isä tietää, mitä rakkaus on. Anopin poimimat ja pakastamat mustikat. Seurakunnan vapaaehtoisten kutomat vauvan villasukat. Korson S-marketin kauppajonossa herrasmies antaa pullokuittinsa opiskelijalle, joka saa summalla ostettua monen päivän ruoat. Bussissa ei heitetty ensimmäistäkään kiveä häiriköijää kohti, vaan hymyiltiin kannustavasti punaisena rääkyvän taaperon äidille. Perheensä kanssa Välimeren ylittänyt ja Rautatientorille leiriytynyt nainen juoksi perääni, kun mun kännykkä putos taskusta kadulle. Se yksi ystävä, jolla ei tänään ollut liian kiire kysyä: ”mitä sulle hei oikeesti kuuluu”. Nää tyypit tietää, mitä rakkaus on. Rakkaus on. Jumala on. Rakkaus on, koska Jumala on. ”Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” (1. Joh. 3:18) Hanna Paavilainen Kirjoittaja on toimittaja, pappi, bloggaaja ja iloinen luterilainen veronmaksaja Kansantanssista säihkettä syksyyn Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Messu su 10.9. klo 11, vapaaehtoisten kirkkopyhä. Sinikka Peltohaka, Mirjam Kyrönseppä. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa. Arkimessu ke 13.9. klo 18. Jouni Hartikainen, Hetu Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää n. puoli tuntia Messu 17.9. klo 11 Leo Glad, Kaisa Sidoroff. Merimieskirkkopiiri ma 18.9. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Vieraana merimiespastori Hanna Vuolio Vuosaaren merimieskirkolta. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16– 18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Hetki suomalaisen runon äärellä ti 12.9 klo 17 kirkossa. Rouva Jenni Haukiota haastattelee runoilija Katja Seutu. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua, alkaa 14.9. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Hiljaisuuden iltapäivä su 8.10. klo 13-18. Kuuntelevaa rukousta ja Raamattu –mietiskelyä yhdessä. Ohjaajina toimivat hiljaisuuden retriittien ohjaaja Erika Kuusilinna ja diakonissa Mia Salmio. Tilaisuus on maksuton, iltapäivän aikana tarjotaan kahvi ja kevyt ateria. Mukaasi tarvitset kirjoitusvälineet, mukavat vaatteet, villasukat, torkkupeiton ja Raamattusi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.9. mennessä mia.salmio@evl. fi tai 09 23405128 Tulevaa: Lähimmäispalvelun peruskurssi la 14.10. klo 11-15 Munkkivuoren seurakuntasalissa Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Haluatko tavoittaa yksinäisiä vanhuksia? Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittautuessasi mainitse mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittautumiset pe 6.10. mennessä diakonissa Leena Leppilahti p. 092340 5138 tai diakoni Heli Erkkilä p. 09-2340 5158. Seurasaaren Kansantanssijat on esiintynyt tänä vuonna muun muassa Folklandia-risteilyllä, Hakasalmen huvilassa, Seurasaaren juhannusjuhlassa ja Tanssi vieköön -festivaalilla. Kuva: Teemu Ikonen. ? Seurasaaren Kansantanssijat järjestää avoimet harjoitukset keskiviikkoina 6. ja 13.9.2017 klo 1921 Kruununhaan yläasteen koululla, Snellmaninkatu 18. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan seuran toimintaan ja opettelemaan syksyn ohjelmistoon kuuluvia tansseja. Harjoituksiin on vapaa pääsy. Odotus Sinun kohdussasi kasvaa kaikkeus: syksyn täydet tähkät, pulleat nisät. Kaksi kuutamoa ja kirkas pihlajanmarja: odotus. Kimmo Mantere
7 Viikot 36-37 • Nro 16 M unkin S eutu Työtä Helsingin luonnon hyväksi Väritä Helsinki! Riemuisa värityskirja Helsingistä Kirja-arvostelu Työväenopiston kursseille mahtuu mukaan Munkkivuoren ostoskeskuksen palvelut täydentyivät kesällä ? Lapsena saimme joskus värityskirjoja. Ne olivat hauskoja, askartelua sadepäiviksi ja taitoakin vaadittiin. Värit olivat helppoja : taivas sininen, aurinko keltainen, puut vihreitä . Kun kasvoimme värityskirjat jäivät, ne olivat pikkulasten touhuja . Nyt asia on toisin. Värityskirjat ovat jälleen muodissa, nyt aikuisten ihmisten harrastuksena. Ajanvietteenä, taidon, taitavuuden ja uudenlaisen värimaailman esiintuojina. Ovatko lapsuuden taidot tallella, miten koemme värikkään ympäristömme tänään. Nyt uskallamme olla rohkeita, voimme leikkiä väreillä mielin määrin. Uskallammeko ? Hieno mahdollisuus Aikuisten värileikkiin tarjoaa erinomaisen viihdyttävän mahdollisuuden Riitta Pesosen ja Martti Lintusen kirja ”Helsinki” ( Into 2017), värityskirja Helsingistä aikuisille . Sama kaksikko teki aiemmin kirjan ”Väritä paratiisin linnut ”. Nyt on paneuduttu hienolla tavalla Helsinkiin, sen kaupunkikuvan moninaisuuteen Suurkirkon mahtavuudesta mattolaitureiden kirjavuuteen. Väritettäväksi tarjotaan mahtava määrä helsinkiläistä rakennuskantaa, vanhoja hienoja rakennuksia yhtä hyvin kuin Katajanokan jo ammoin purettuja vanhoja ränsistyneitä kalastajahökkeleitä. Mikä oli niiden värimaailma 1800 -luvulla ? Leiki väreillä! Kirja tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästää mielikuvituksen värimaailma valloilleen. Jos Stadionin torni olisikin punainen, Postitalo sininen, Sibelius-monumentin putket erivärisiä, Merihaan betonitornit värikkäät mosaiikkileikit, saisiko Enso-Gutzeitin talosta väreillä kauniimman ? Riitta Pesosen piirrokset ovat paitsi korkeatasoisen hienoja, myös erittäin vaativia. Koko kirjan värittäminen on paitsi hauskaa, aikaa vievää ,taitoakin vaativaa, mutta ehdottoman palkitsevaa. Kuva kerrallaan,pikku hiljaa hyvä tulee. Helsingin historiaa Martti Lintunen, kokenut valokuvaaja-kirjailija on tehnyt kirjaan vanhana ”stadilaisena” erinomaisen kuviin liittyvän historiallisen tekstiosuuden. Teksti on olennainen osa ”Helsinki” -piirroskirjaa, sopivat yhteen kuin vanha sanonta paidasta ja pepusta. Kirjoituksen historiallinen ote on asiallisen letkeä, juuri sopiva . Erinomainen lahjakirja ”Helsinki”, aikuisten värityskirja on erinomainen lahjakirja paitsi suomalaisille myös kansainvälisesti ,sillä tekstiosuudet kirjassa ovat suomen kielen lisäksi myös englanniksi. Eikun värittämään! Kuin lapsena! Pekka Hurme ? Helsingissä työskennellään tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. Lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) osallistui Suomen luonnon päivän juhlistamiseen Suomen Luonnonsuojeluliiton paneelikeskustelussa Luonnon päivän juhlassa. – Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo iloa ja hyvinvointia, apulaispormestari Anni Sinnemäki iloitsi Suomen luonnon päivänä. Kaupunkistrategiassa luonto esillä Juuri julkaistussa esityksessä Helsingin tulevien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. – Tulevina vuosina työskentelemme yhdessä kunnianhimoisesti Helsingin monimuotoisen luonnon, metsiemme ja saartemme eteen. Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkkoa vahvistetaan. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös tämän valtuustokauden aikana, Sinnemäki kertoo. Ehdotuksia uusiksi luonnonsuojelualueiksi Sinnemäen johtama Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on aloittanut jo reippaan työskentelyn Helsingin luonnonsuojelun eteen. Lautakunta linjasi kokouksessaan 15. elokuuta 2017, että Helsinki osallistuisi Luontolahjani satavuotiaalle -luonnonsuojelukampanjaan. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitetään kahta kohdetta, Kivinokan vanhaa metsää ja Kallahden matalikkoa. Kampanjassa Suomen valtio kannustaa maanomistajia perustamaan uusia luonnonsuojelualueita Suomen satavuotisen juhlavuoden kunniaksi. – Suomalaiset ovat aina rakastaneet metsiään ja luontoaan. Olen iloinen, että Helsinki juhlii satavuotiasta Suomea juuri kunnioittamalla arvokasta lähiluontoaan ja lisäämällä luonnonsuojelualueiden määrää. Kivinokassa suojellaan vanha kuusikkoinen luonnonmetsä. Alue on tärkeä Helsingin ekologisten yhteyksien kannalta, sillä Kivinokka on sekä ViikinKivikon että Vantaanjoen vihersormien eteläinen päätepiste. Alue on myös suosittu ja rakas virkistysja ulkoilualue helsinkiläisille. Sekä Kivinokasta että Kallahden matalikolta löytyy uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja, Sinnemäki kertoo. Anni Sinnemäki iloitsee Helsingin sitoutumisesta luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tulevina vuosina. – Riittävän korkealle aseHelsingin kaupunkistrategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. Kuva: Helsingin kaupunki / Marianne Saviaho tetut tavoitteet ovat tärkeitä sekä monimuotoisen luonnon itseisarvon takia, että siksi, että me ihmiset tarvitsemme metsää ja muita viheralueita ympärillemme. Luonto virkistää ja sen terveysvaikutukset ovat monipuoliset ja kiistattomat, Sinnemäki sanoo. ? Työväenopistossa on lähes kaikkien ainealojen kursseilla vielä tilaa. Vapaita kurssipaikkoja löydät ilmonet.fi-palvelusta valitsemalla hakuehdoksi ”Vain ne kurssit, joilla on tilaa” sekä antamalla haluamasi hakusanan esim. teatteri. Ilmonetin kautta pääset myös ilmoittautumaan kurssille. Ilmoittautuminen jatkuu koko syksyn ajan: useille jo alkaneillekin kursseille voi ilmoittautua mukaan. Täysille kursseille kannattaa ilmoittautua varapaikalle, sillä jonot elävät ja paikkoja vapautuu jonossa oleville. Kurssipaikan vapautuessa ilmoitamme paikasta tekstiviestillä. Ilmonet.fi-palvelusta löydät myös muut pääkaupunkiseudun vapaat kurssipaikat. Mukana palvelussa ovat Helsingors Arbis, Espoon työväenopisto, Esbo Arbis, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Tee elämän hyvä päätös ja lähde mukaan harrastamaan ja oppimaan uutta tai elvyttämään vanhaa taitoasi. ? Munkkivuoren ostoskeskuksen palvelut täydentyivät kesän aikana kun Kauneushoitola Facelift Beauty avasi ostoskeskuksen alakerrassa. Entinen parturin tila on läpikäynyt täydellisen remontin ja nyt Faceliftin Beautyn raikas ulkoasu toivottaa asiakkaat tervetulleiksi. Facelift Beauty tarjoaa monipuolisia kauneudenhoitopalveluita kaiken ikäisille naisille ja miehille ihon kunnon parantamiseen ja ikämuutosten ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Hoitolassa on käytössä myös LPG laite vartalonja kasvojen luonnolliseen muokkaukseen ja liftaukseen. Syyskuussa palvelutarjonta laajenee entisestään käsittämään ripsienpidennykset sekä sairaanhoitajan tekemät injektiohoidot. Yrityksen omistaja SKY-Cidesco kosmetologi Hanna Jones toivottaa asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan hoitolaan ja käyttämään avajaisviikon 11.-16.9. tarjoukset hyödyksi. Tervetuloa rentoutumaan uuteen hoitolaan! Facelift sijaitsee Munkkivuoren ostoskeskuksen alakerrasta.
8 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Helsinkiin kohdistuva muutto vain kiihtyy Helsinki ja Peking sopivat yhteistyön tiivistämisestä Jatkoa sivulta 3 ? – Väestönkasvu on voimakasta. Helsinkiin kohdistunut muutto kiihtyy, ja etenkin opiskelijoita muuttaa Helsinkiin, joten pienille asunnoille on kysyntää. Helsingissä tulot nousivat pitkään, mutta 2010-luvulla nousu pysähtyi ja kääntyi maltilliseen nousuun taas 2012 jälkeen. Nyt parantunut talousja työllisyystilanne näyttää positiivisia merkkejä koko Suomeen, Suomen Vuokranantajien vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa sanoo. Asumismenojen osuus tuloista on tarkastelukaupunkien korkein, mikä voi heikentää asuntosijoittamisen tuottoja. – Helsingissä on luonnollisesti maan korkeimmat asumismenot. Viimeisimpien tilastojen mukaan erityisesti kantakaupungin alueella uusissa vuokrasopimuksissa ei vuokrat enää nouse. On ikään kuin tullut katto vastaan. Sen sijaan asuntojen hinnat näyttävät nousevan edelleen vauhdilla. Arvonousu on vahvaa, mutta vuokratuotot jäävät pieniksi. Moni yksityinen vuokranantaja onkin kääntänyt katseensa muualle, koska vuokratuotto ennen veroja jää heikoksi ja pääomaa joutuu sitomaan kohteeseen paljon, sanoo Viljamaa. – Asuntotuotanto on viime vuosina kasvanut voimakkaasti Helsingissä. Nyt lähennellään jo 6000 uutta asuntoa vuosittain. Sillä osittain vastataan kaupungistumisen luomaan lisääntyvään kysyntään, Viljamaa näkee. Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yksityinen asuntosijoittaja saa vuokraustoiminnasta vakaata tuottoa. Asuntosijoittajan kannattaa ja pitää tutustua kaupunkien kehitysnäkymiin huolellisesti. Asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tutkimuksesta selviää, että asuntomarkkinoilla on merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunki ja kohteen sijainti vaikuttavat merkittävästi saatavaan vuokratuottoon. Parhaimpien sijoituskaupunkien joukkoon tutkimuksessa sijoittuivat Vaasa, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio ja Helsinki. Jatkoa sivulta 3 ? – Haluamme hyödyntää kaupunkisuhteita myös elinkeinopoliittisten tavoitteiden kuten matkailun ja yritysyhteistyön edistämiseksi. Tässä Peking on meille keskeisin kumppanikaupunki, Rinkineva sanoo. Helsinki aikoo hakea Pekingin WTCF:n vuoden 2019 konferenssia Illan aikana syvennyttiin kaupunkien tuleviin yhteistyökuvioihin ja keskusteltiin muun muassa Helsingin aikeista hakea Pekingin kaupungin perustaman World Tourism Cities Federationin (WTCF) vuoden 2019 matkailukonferenssia järjestettäväksi Helsinkiin. Elinkeinopoliittista teemoista nousivat esille myös talviurheilu, viime vuonna solmittu Startup Exchange -yhteistyösopimus, Kiinasta Helsinkiin suuntautuvan matkailun vahva kasvu ja muotoiluyhteistyö Unescon muotoilukaupunkiverkostossa, johon molemmat kaupungit kuuluvat. Lisäksi tapaamisen aikana keskusteltiin kaupunkien yhteisestä tavoitteesta laajentaa helmikuussa 2018 järjestettävää seuraavaa Helsingin Kiinalainen Uusivuosi -tapahtumaa. Kulttuuriohjelman kylkeen on suunnitteilla elinkeinopoliittinen oheistapahtuma, joka toisi Helsinkiin kiinalaisia yrityksiä ja päättäjiä, ja avaisi lisää yhteistyömahdollisuuksia muun muassa talviurheilun, koulutuksen ja yritysyhteistyön saralla. – Kiinalaista uudenvuodentapahtumaa on vietetty Helsingissä vuodesta 2007 lähtien, ja siitä on tullut todella suosittu helsinkiläisten keskuudessa. Tavoitteenamme on laajentaa ja kehittää tapahtumaa edelleen yhdessä Pekingin kaupungin kanssa, apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Asuntojen kysyntä on kasvanut tasaisesti kasvukeskuksissa. Tanssia ja designia Kalasatamassa 7.-17.9. ? Design ArtMAJA -konsepti yhdistää suomalaista muotoilua rouheaan tanssitaiteeseen ja livemusikkiin. Syyskuussa Kalasatamanpuistoon luodaan yksitoistapäiväinen maksuton tapahtumakokonaisuus osana Helsinki Design Weekin ohjelmistoa. Tapahtumanäyttämönä toimii paikalle tuotava ylellinen Lucia Lasipaviljonki. Tapahtuman tuottavat Helsingin kaupunki, Kalasataman ympäristötaidehanke ja helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra, joka on tunnettu nykytanssin tuomisesta uusille yleisöille helposti lähestyttäviin ympäristöihin. Helsingin kaupunki on valinnut Design ArtMAJA –hankkeen yhdeksi vuoden 2017 rahoitettavaksi ympäristötaidehankkeeksi. Ohjelma vaihtuu päivittäin, luvassa muun muassa design showroom sekä vierailevia taiteilijoita Gruppen Fyran tanssijoiden ja housebandin lisäksi. Päivisin järjestetään taideja designlähtöisiä työpajoja Kalasataman koululaisille. Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kuva: Tero Pajukallio. Helsingin asuntotuotanto hyvässä vauhdissa Alkuvuonna myönnettyjen rakennuslupien määrä on ennätyksellisen suuri Jatkoa sivulta 3 ? Myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä on reilusti korkeampi kuin vastaavana ajanjaksona aikaisempina vuosina. Puolen vuoden aikana on myönnetty 2000-luvun vuosikeskiarvoa enemmän rakennuslupia. Helsingin asuntotuotantotavoite on 6 000 asuntoa vuodessa. Tämänhetkisestä asuntotuotannosta sääntelemättömien omistusja vuokra-asuntojen osuus on hieman yli puolet. Helsingin asumisen pitkäjänteistä suunnittelua ohjaavassa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa määritellynhallintamuotojakaumatavoitteen suhteen lievää vajausta on erityisesti välimuodon tuotannossa. Välimuodolla tarkoitetaan muun muassa Hitasja asumisoikeusasuntoja. Alueellisesti vilkkainta asuntotuotanto on suurilla projektialueilla. Suurin rakenteilla olevien asuntojen keskittymä on edelleen Jätkäsaaressa. Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kalasatamaan on myönnetty rakennuslupia sekä Kalasataman keskuksen eteläpuolella sijaitsevaan Sompasaareen että keskuksen pohjoispuolella sijaitsevaan Verkkosaareen. Eniten asuntojen rakentamista aloitettiin Kuninkaankolmion alueella, erityisesti Kuninkaantammessa. Myös täydennysrakentaminen jatkuu vilkkaana eri puolilla Helsinkiä. Yli puolet rakenteilla olevasta asuntotuotannosta tulee eri puolille kaupunkia olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen. Toimitilojen rakennusluvat Myös toimitilarakentamisessa tämän vuoden huhti-kesäkuu oli edellisvuoden toisen vuosineljänneksen tapaan yksi 2010-luvun vilkkaimmista myönnettyjen rakennuslupien osalta. Lupa myönnettiin uustuotantona ja laajennuksina 170 427 kerrosneliön rakentamiselle. Tämä on 71 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuotena Taiteiden yössä juhlivat kymmenet tuhannet Kaupunkimaisemaa pehmentävät vihreät keitaat tarjoavat hengähdyspaikkoja myös ihmisille. Kuva: Taina Suonio ? Taiteiden yö kokosi jälleen torstaina 24. elokuuta runsain mitoin kaupunkilaisia tekemään ja kokemaan taidetta ympäri Helsingin. 29. kerran vietettyyn Taiteiden yöhön ilmoitettiin mukaan 340 tapahtumaa, jotka keräsivät viime vuosien tapaan arviolta 50 000 osallistujaa. Taidetapahtumien kirjoon kuului kaikkea musiikista kirjallisuuteen ja sirkuksesta performansseihin. – Juhlaviikot haluaa kiittää kaikkia kaupungilla kulkijoita rauhallisesti sujuneesta kaupunkijuhlasta. Tärkeän panostuksensa siihen ovat antaneet paitsi kaikki tapahtumajärjestäjät myös Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, HKL, Helsingin pelastuslaitos ja poliisi. Yhdessä tehden saadaan yhteistä hyvää, sanoo Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Topi Lehtipuu. Helsingin juhlaviikkojen Senaatintorille pystyttämä Salainen puutarha houkutteli niin ikään paikalle tuhansittain kaikenikäistä yleisöä. Puutarhan työpajoissa askarreltiin kukkapäähineitä sanomalehdistä ja illan aikana viihdyttivät mm. ihmispatsaat, runoilijat, eläinhahmoiset muusikot, tanssijat, DJ:t sekä tapahtuman päättänyt K-X-P. Viherkatto sitoo hulevesiä ja estää katujen tulvimista. Kuva: Taina Suonio
9 Viikot 36-37 • Nro 16 M unkin S eutu EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Hesburger pikaruokaketjuksi Bulgariaan KO IRA M eid än 1/ 20 17 6,7 5,9 ER IKO ISH INT A Tii a au tta a ulk om ais ia ko ira tar ho ja Su os ittu we sti e fik su n ma ine es sa Sii ri-m op si rak ast aa uim ist a ja ma nd ari ine ja La ula jat äh ti Ha nn a Pa ka rin en : 15 -vu oti as Ell i tut tu nä ky nä ytt ely ke his sä La bra do rin no uta ja ed ell ee n su os itu in Ne lli syn tyi pe ntu teh taa ss a Ny t juh lita an ko tim ais ia ko ira rot uja RO TU ESIT TELYSSÄ BULL TER RI ER I HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 2/2 01 7 6,6 LA PI NK OI RA KI SS AN PE NT UJ EN EM ON A Pr inc es s Mo ns te r ka un ota r va i hir viö Pu nk kik au si alk oi, ko kei le est olä äk kei tä Us ko llin en ja lem pe ä so ma lik iss a Kis sat ho ido ssa • suk ula isil la • hoi tola ssa Ma alt a ke rro stal oo n, mi ten kis sa so pe utu u? Tes taa mir ris i äly kky ys! 1/ 17 6, 50 Yli pa ino sa ira stu tta a Un elm ien hev osk esä läh est yy Ra vie n KE NK ÄP AK KO jak aa mi eli pit eit ä He vo sm ies He ikk i Pa rvi ain en us ko o uk kin sa he vo so pp eih in Ky lm iin olo ihi n on tot utt ava Ilm as toi nn in pit ää tal liss a oll a riit täv ä Wo rki ng eq uit ati on in ed ist ää hy viä he vo sm ies tai toj a Co wb oy bu uts it jok ais en jal kin ee t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! www.karprint.fi Kalasataman asuntorakentaminen on vilkastumassa. Kuva: Tero Pajukallio. Helsingin asuntotuotanto hyvässä vauhdissa keskimäärin toisen neljänneksen aikana. Aloitettujen toimitilojen rakennustöiden kerrosala (56 258 k-m2) puolestaan oli 13 prosenttia pienempi kuin vuosina 2012– 2016 keskimäärin huhti-kesäkuussa. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa valmistui 36 153 kerrosneliötä toimitilarakennuksia. Rakenteilla kesäkuun lopussa oli toimitilakerrosalaa liki 500 000 kerrosneliömetriä. Toisen vuosineljänneksen aikana valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 81 prosenttia oli liike-ja toimistorakennuksissa, 14 prosenttia julkisissa palvelurakennuksissa, 3 prosenttia varastorakennuksissa ja loput muissa rakennuksissa. ? Suomen ja Baltian suurimman hampurilaisketjun Hesburgerin kasvu jatkuu vahvana ulkomailla. Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Ketju on avannut kesän aikana Bulgariaan yhteensä kolme uutta ravintolaa. Tarkoituksena on laajentua niin, että Hesburger tulee yhtä tunnetuksi Bulgariassa kuin Baltian maissa. Baltiassa Hesburger nähdään laadukkaana suomalaisena ravintolaketjuna. Ketjun tunnettuus on erittäin korkea – Virossa noin 90 %, Latviassa lähes 80 % ja Liettuassa selvästi yli puolet ihmisistä tunnistaa Hesburgerin spontaanisti kysyttynä. Suunnitelmissa on avata tänä vuonna vielä kaksi uutta ravintolaa Bulgariaan. Hesburger aloitti toimintansa maassa vuoden 2016 lopussa Stara Zagoran kaupungissa. – Bulgarialaiset ovat ottaneet innostuneesti vastaan Hesburgerin tuotteet. EUmaa Bulgaria on kiinnostava tulevaisuuden markkina-alue. Nyt avatut kolme uutta pikaruokaravintolaa työllistävät noin 50 henkilöä ja kokonaisinvestointi ravintoloihin on tänä vuonna noin kolme miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden aikana maahan on tarkoitus investoida 35 miljoonaa euroa, kertoo Hesburgerin kansainvälisten toimintojen kehitysja markkinointijohtaja Ieva Salmela. Hesburgerin majoneesit ja kastikkeet valmistetaan Kaarinassa, josta ne toimitetaan Bulgariaan. Bulgariassa Hesburgerin tuotevalikoima koostuu tutuista tuotteista: hampurilaisista, tortilloista, aterioista, välipaloista ja jälkiruoista. Listalta löytyy myös uudenlaisia kebab-annoksia sekä juomaerikoisuutena jogurttipohjainen ayran. Hesburger-ravintoloita löytyy nyt jo yhdeksästä maasta: Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä, Saksasta, Ukrainasta, Bulgariasta ja ValkoVenäjältä. Bulgarian Orizovoon avattiin Hesburger-ravintola tämän vuoden heinäkuussa.
10 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros ? Kuorojen kierroksen 17.8. iltana kuuntelin kahta kuoroa Zetorissa, olympiavuodesta 1952 Kaivopihalla toimineessa ”traktoriravintolassa”. Minulle uusi ja pirteä kuoro oli Lady Shave, joilla on hyvä svengi ja liike. Viimeinen vuoro oli aika perinteisesti Koiton laululla. Aluksi ”Buchenwaldin hävitys”, kuoron melkein nimikkokappale. ”Pyhä Prekarius” tuli myös nykyiskevillä sanoilla. Lopuksi pehmeämpää: Nuoruustango ja Kalliolle kukkulalle. Kuorojen ilta Art Goes Kapakan aluksi oli pelastettu. Suomenlinnan komendantti Elokuulla Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla, ”Ylisellä”, pidettiin Pauliina Lindholmin esikoisromaanin ”Komendantti” (Otava) julkaisutilaisuus, jossa oli paljon ohjelmaa, puheita ja musiikkia. Komendantti on historiallinen romaani, joka vie lukijan Suomenlinnan linnoitusten rakentajan, riikinruotsalaisen Augustin Ehrensvärdin koettelemuksiin ja onnen kesään 1748. Sotamarsalkka nimetään maailmalta johtamaan puolustuslinnoituksen rakennustöitä, joka ei ota sujuakseen rahoitusvaikeuksien ja muun takia. Hän ihastuu romaanissa kalastajamökin tyttöön kesän aikana. Lindholm on helsinkiläinen graafikko, joka innostui kirjoittamiseen Kallion kirjoittajakoulussa ja Jyrki Vainosen novellikurssilla. Komendantti voitti viime syksynä ”Suomi 2017” -romaanipalkinnon. Raati kuvasi esikoiskirjailijan otetta ”varmaksi ja loistokkaaksi”, ja oli iloinen, että historiallinen romaani vetää tekijöikseen uusien kirjoittajien parhaimmistoa. Kapinarunot uudistuvat ajassa Stadin työväenkirjallisuuspäivien Kapinarunoillan kokoelma julkistettiin kesällä. Kirjan toimittaja Jussi Särkelä juonsi juoheaan tapaansa. Toimittaja määrittelee esipuheessa: – Kapinarunoa kirjoittaessaan ihminen jäsentää todellisuuttaan. Samalla hän selkeyttää omaa mieltään. Yleensä kapina kohdistuu yhteiskuntaa, vallanpitäjiin ,toiseen sukupuoleen tai yhdenmukaisuuden paineeseen, Särkelä arvioi. Mukana Sananvapauden lavalla oli peräti kolme Kaakkois-Suomen kirjoittajayhdistys Paltan runoilijaa. Puheenjohtaja, Kirjailijaliiton Suunta-palkinnon alueellisesta työstä juuri saanut Tarja Okkonen lausui kaksi kirjaan tullutta runoaan. ”Kissavessa” -runo on roisin elämänmakuinen tarina naisen arjesta: – Mullakin on oikeus! / taksissa meinata olla / melkein muistamatta, / missä mä asun / ja pihassa jotenkin soittaa sulle, / tulisit avaamaan ulko-oven. Pilvi Valtonen ja Kirsi Komulainen olivat muut lausujat. Kirjan julkaisseen Työväenkirjaston ystävät ry:n varapuheenjohtaja Leena Nikula vastasi viisaasti Särkelän kysymyksiin aiheesta. Myös ammattiraadin jäsenten arvioita esiteltiin. Vuoden 2016 toiseen kapinarunokeräykseen 68 runoilijaa lähetti 120 runoa. Raati kutsui 26 runoilijaa lausumaan, kirjassa on 38 runoa. Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää kolmannen kapinarunojen keräämisen ja tapahtuman. Kapinan kohteena voi edellisten vuosien tapaan olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Tänä vuonna yläteemana on ”Itsenäisyys – Vastuu – Velvollisuus”. Lähetä runosi 30.9. mennessä joko sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail. com tai printtinä osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Ruumiinkuva Suomenlinnassa Kesän eriskummallisimman katsomiskokemuksen sai Suomenlinnan Paarlastihuoneessa, vuonna 1776 rakennetussa kivisessä huonetilassa. Näyttelijät Irina Pulkka ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen ovat samaa keski-ikäistä teatteripolvea, jotka ovat esiintyneet pienissä teattereissa ja täydentäneet opintojaan teatteripedagogeiksi. – Maakunnissa ja marginaaleissa, jälkimmäinen sanoi. Johannes Purovaara on nuoren polven, pian valmistuva tanssija, joka on esiintynyt jo isommissakin produktioissa ja haluaa laajentaa skaalaansa tekstin ja teatteri-ilmaisun suuntaan. ”Pyöveli” on sarja ruumiillisia luonnoksia keskiiästä. – Keskiajan ruumiinkuva, joka on ristiriidassa Antiikin ajoista saakka omaksutun muuttumattoman ruumiin ideaalin kanssa, kuuluu lähtökohta työlle. Esitys on lyhyt. – Meillä ei ole aikaa tuhlattavaksi, ohjaaja Tuire Tuomisto sanoo. Yleisölle luetaan wikipediasta esittelyä flagellanteista, jotka myöhemmällä keskiajalla ruoskivat itsestään synnintaakkaa, kunnes Rooman paavi kielsi ryhmittymän omalle vallalleen vaarallisena. Pulkka haluaa Kuusniemi-Korhosen kuristavan hänet. Sitten seuraa ruumiin peittämistä valkoiseen ja riisumisella. Purovaara pääsee käyttämään liikunnallisuuttaan ja suorittamaa esiisiemme nimenluvun. Täysi Paarlasti yleisöä jäi sunnuntain kauniiseen ulkoilmaan miettimään sanomaa, sekä hämmennystä että uteliaisuutta tuntien. Neljän perhe hajoaa – Sä olet lahon puun juurella / sun on lähdettävä pois, mies sanoo. – Kun talo palaa / anna sen palaa”, nainen toteaa. Kesäilmat veivät kulttuurikiertäjän usein sisätiloihin. Keskikesällä oli mahdollista nähdä Ylioppilasteatterin studiolla kunnianhimoinen off-tuotanto ”4”. Taimi Nevaluoman käsikirjoittama ja Saban Ramadanin ohjaama esitys kertoo perheen sisäisistä valta-asetelmista ja arkaaisten sukupuoliroolien hajoamisesta neljän nuoren, taitavan näyttelijän keinoin. Ihminen syntyy alasti, kaikki on maskia. – Jos mä saisin mitä vaan, mä tekisin tämän kaiken uudestaan. Jokaisella on soolo-osuuksia, sekä yhteiskohtauksia, jossa toisen puoliskon ruoka-ateria on maskit paljastava. Aliisa Rinne on perheen turhautunut äiti, joka ei saa vastakaikua Marius Laihon esittämältä isältä. Käsikirjoittaja Ramadani esittää itse Esteriä, perheen poikatytärtä kiiltokimalluksissaan, jotka ärsyttävät perinteisen roolin isää. Fikrete Miftari on tytär. Esitteessä puhutaan susilauman alfaparista, jonka elämä vertautuu tähän nelikkoon: – Alfapari pesiytyy ainoastaan lisääntymistä varten. Suden pesät ovat usein vaatimattomia. Niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen, mutta samoja käytetään vuodesta toiseen. Kun pennut pärjäävät, pesäkin jää. Eskapistin oma todellisuus Ylioppilasteatterin studiolle oli vierailuesityksenä Misa Palanderin kirjoittama ja ohjaama puheja musiikkimonologi Otto Rokalle. Esitys sai nuorelta yleisöltä fanimaista suosiota, jopa kohdissa, joita en ihan ymmärtänyt. Mutta Rokka on energinen esiintyjä, joka taitaa äänija toistotekniikan yhden hengen tulkinnalleen. Minuuden rajat ovat kadoksissa. Hän esittää narsistista ihmistä, joka ei ymmärrä, että on ”olemassa myös muita todellisuuksia kuin hänen omansa”. Ihminen, joka manipuloi saadakseen haluamansa, ”koska ei muuta osaa”. Hän valitsi jo eturivistä pari naista manipuloitavaksi. Tekijät sanovat tutustuneensa yhdeksän kuukauden ajan haastattelumateriaaliin ja kirjallisuuteen. Esitys on tulos siitä. Eskapisti sai ensiillan toukokuulla 2017 ja lähti kiertämään Suomea. Hiiteen aurinko! Kellariloukko Liisankadulla tarjosi myös miellyttävän suojan sateelta. Kellariteatterissa, entisessä halkovarastossa sananmukaisesti maan alla. pidemmän linjan klitsulaiset tekivät kesäesityksen ”Fuck the Sun” (Hiiteen aurinko). Veera Kopsala ohjasi Kristian Smedsin tekstiin muokattua kolmiodraamaa, joka tarjosi paljon musiikkia, porkkanaa eri muodoissa ja näyttämösavua enimmäkseen pienemmässä huoneessa. Jo sisääntuloaula oli kuin pommisuojan valaistuksessa. Esitystä kantoi musikaalisen, näyttävän Tiina Ekolan ääni, pikemmin hymni tuttuihin ja omiin säveliin. Hän soittaa myös pianoa ja viulua. Jaakko Perilä ja Anna Suhonen olivat porkkanapariskunta, joka pesee, halkaisee, muotoilee porkkanat shakkipelinappuloiksi ja lopulta heittää ne maahan. Molemmat ovat tavattoman energisiä. Esityksessä ei ollut paljon vuorosanoja. Porkkanaparin vuorosanakohtauksessa kysytään: – Syötkö mieluummin loppuelämäsi sikaa vai oletko yksinäsi? Jokainen meistä sai miettiä vaihtoehtoja. Anorexian ankeat kasvot Teatterin ei kesällä tarvitse olla harmitonta. Ilvesteatteri on vireä nuorten harrastajateatteri, joka on Käpylän Sampantiellä kasvattanut uusia polvia teatteriharrastukseen ja tarjonnut yleisölle mainioita esityksiä. Flow-festarilla yleisön kädet nousevat Kalasataman nosturien tasalle. Kuva: Katja Karjalainen. Eskapistin monologin pitäjä Otto Rokka vetoaa. Kuva: Nana Turunen. Pyöveli oli hieno performanssi Suomenlinnan Paarlastihuoneella. Kuva: Jussi Nahkuri. Komendantti -kirjan julkkaisussa Pauliina Lindholm Augustin Ehrensvärdin muotokuvan virellä Suomenlinnan vanhalla upseerikerholla. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 36-37 • Nro 16 M unkin S eutu Ville Niemen kirjoittama, ohjaama ja esittämä Anorexia-monologi on koskettava tarina 68-kiloisesta sopusuhtaisesta nuorukaisesta, joka pudottaa painonsa 43-kiloiseksi, aluksi vähän kerrallaan. Niemi on alussa ja lopussa meikattu, groteski ”Alice Cooper-maski” päässään. Siinä välissä hän esittää sohvalla ja lattialla päiväkirjamaisia havaintojaan elämästään. Anorektikon pitää huijata perheenjäseniä sillä, että on muka syönyt jo, vaikka yhden banaanin suuhun paneminen tuottaa vaikeuksia. Kohtaus on mainio. Esitys tehtiin yhteistyössä Syömishäiriöliitto, jonka lomakkeen katsojat saivat palautteena täyttää. Kadotettu paratiisi löytyy ”Garden of Eden” on kahdelle keholle omistettu teos, joka kulkee kadonneen paratiisin koreografisessa maisemassa. Kiasma-teatterin URB-kaupunkifestivaalille tuotettu tuore taideteos sai valtavat suosionosoitukset itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan teatterisalissa. Ja ihan ansaitusti. Nykytanssia, Erno Aaltosen valosuunnittelua ja musiikkia luovan taitavasti käyttävä teos jakautuu neljään luomiskertomuksen osaan Paratiisissa: Prologi, Genesis, Garden ja Post Eden. Kaunein osuus on Genesiksen kaksi melkein alastonta ihmistä, jotka sulautuvat toisiinsa – ilman tietoisuutta sukupuolesta. Gardenissa miehellä on hame, naisella housut. Heille on omenat vihreiden puiden alla tarjolla, mutta niitä ei maisteta. Nainen lukee riipputuolissa miehen rinnalla; hän ei synny miehen kylkiluusta. Laura Väinölän pukusuunnittelu ja kukkamaisema Stoan lavalla on kaunis, trooppinen. Ima Iduozee on 2010-luvun nuoria tähtiä tanssin, teatterin ja esitystaiteen rajoilla. Hän on tehnyt koreografian maailman synnystä afrofuturistisessa tulevaisuudessa. Lopussa eritaustan ja ihonvärin omaavat ihmiset kerääntyvät Paratiisiin. Hän on vakuuttanut jo omissa ja Sonya Lindforsin tanssiteoksissa. Esete Sutinen on ollut toistakymmentä vuotta monen suomalaisen huippukoreografin teoksissa silmäänpistävä, tarkoin aksentoiva tanssija, mutta usein silti joukon jatkeena. En muista koskaan nähneeni Sutista näin hyvänä. Iduozee antoi selvästi tilaa toisen soolo-osiin. Esityksen liikekieli on erittäin rauhallinen, mutta samalla päättäväinen. Kaikki on sisäistetty. Stoan katsomo oli ihan täynnä, nykytanssiyleisöä myönteisellä tavalla laajentava. Tanssia numeroilla ”Bounce” on esitys, jossa hypellään ylös ja alas, musiikin tahtiin. Se haastaa suoriutumiseen ja jaksamiseen. Työryhmä tanssii sopimansa matemaattisen numerointikuvion pohjalta. Työ kutsuu yleisöä kinestesian, rytmin ja viihtymisen äärelle. Liikkeitä aloitetaan, toistetaan koko puolituntisen ajan. Koreografia on Heli Keskikallion. Tanssijoina ovat Minna Halttunen, Satu Rinnetmäki ja Elisa Tuovila. Vapaan taiteen tila Sörkassa sopi oikein hyvin tälle esitykselle. Taustalla on tosikertomus miehestä, joka nosti kanteen Irlannin kansainvälistä tanssifestivaalia kohtaan vaatien korvausta säädyttömyyteen ja väärään mainontaan vedoten. Nähdyssä esityksessä ei ollut mitään, mitä kutsuisi tanssiksi. Lausunnossaan kantelija määritteli tanssin ”ihmisten rytmiseksi liikkeeksi, hyppelyksi ylös jalas, yleensä (joskaan ei aina) musiikin tahtiin; ja joka lisäksi välittää jonkinlaisen tunteen”. Nuorten suomalaisten tanssijoiden Bounce täyttää siis kantelijan vaateet tanssille… Musiikin ja ukkosen alla Flow-festivaalin aloitusja päätöspäivä olivat aurinkoisia. Lauantaina iski Kiira-myrsky myös Suvilahden festarialueelle illansuussa, ja esim. Alman esiintyminen myöhästyi puolisen tuntia. Osa väestä ehti lähteä, mutta myös palasi. Festivaalialue laajeni Hakaniemen suuntaan uusine esiintymispaikkoineen, jotka saivat kiitosta. Ihmisläheinen Bright Balloon 360° -alue oli siirretty edellisen vuoden ahtauden takia pois päälavan vierestä. Viikonlopun aikana yhteensä 75 000 kävijää nautti Suvilahdessa laajasta musiikkitarjonnasta, ja tunnelmasta. Päälavan esiintyjistä amerikkalainen 2010-luvun tähti Lana Del Ray esiintyi taitavasti, mutta jätti silti etäisen vaikutelman. Kliimaksi taittui, kun hän lähti keikan lopulla välillä useaksi minuutiksi jakamaan nimmareita ja otattamaan selfie-kuvia lavan eteen. Suuri osa yleisöstä jäi ulkopuolelle, mutta malttoi toki odottaa unenomaisten laulujen jatkoa. Alt-countryn supertähti ja rockin kulttisuosikki Ryan Adams Suomeen 15 vuotta kestäneen odotuksen jälkeen. Hän veti hyvin energisen keikan, joka kesti pitkään. Siirryin silti pienemmille lavoille. ”The Other Soundissa”, toisen soundin tungoksessa nautin eniten Pekka Käppi & K:H:H:L yhtyeen shamanistisesta musiikista jouhikoineen. Mustassa teltassa Angel Olsen soi hyvin melodisesti. Näyttelijä, laulaja-lauluntekijä Elias Gould hurmasi nuorinta päälavan sunnuntai-iltapäivässä; Jonna Tervomaa jo vanhempaa Balloonissa. Flow on murroksen edessä, kun Kalasatama valmistuu. Vaihtoehtomusiikkitapahtuma on nykyään valtavirtamusiikin kulutusja selfiekeskeinen ”lomanlopunvietto”, siirtymäriitti arkeen. Ackté–klubin musiikki ilahduttaa Aino Acktén kamarifestivaalin elokuun ohjelma painottui musiikkiin. Viehättävän hauska ja tasokas oli kolmen taitavan muusikon ”Hvila vid denna Källa – Lähteelle istukaamme”, jossa täysi klubi nautti Fredmanin epistoloita ja lauluja 1700-luvun tyyliin esitettyinä. Pentti Hildén lauloi koko rahan edestä kaikki vanhat tutut ja vieraammat laulut luutttua soittaen ja juontaen. Pauliina Fred vastasi traversosta ja nokkahuilusta ja Markus Pelli barokkisellosta ja lyömäsoittimista. Ensimmäinen jakso meni tuoleilla istuen siviilivaatteissa. Toiselle jaksolle oli vaihdettu kustavilaisen ajan hovipuvut; Fred ja Pelli esittivät myös pari tanssia. Carl Michael Bellmanin (1740– 1795) tuotannossa yhdistyvät ainutkertainen runous ja ihastuttavat sävelmät. Musiikki ja usein nimeltä mainitut soittajat houkuttelevat meitä antautumaan hetken nautinnoille ja astumaan Bacchuksen ja Fröjan, pohjolan Venuksen) valtakuntaan. Tuonen lautturi Karon on kuitenkin aina lähellä muistuttaen elämän olevan lainaa vain, esittely muistuttaa Antti Korhosen ohjauksessa. Italialainen DUO IBLEO eli sopraano Silvia di Falcio ja pianisti Diana Nocchiero viehättivät yleisöä aarioilla Puccinin oopperoista La Bohéme ja Madame Butterfly sekä Claude Debussyn lumoavalla teoksilla pianolle. Portugalilaisista fadoistaan tunnettu Kirsi Poutanen ja säveltäjä-pianisti Esa Helasvuo yllättivät uudella ohjelmistollaan. Poutanen tunnetaan paitsi laulajana, myös runoilijana ja näyttelijänä. Helasvuo on tehnyt merkittävän uran teatteri-, elokuvaja jazzmusiikin alueella. Teksti: Risto Kolanen Juhlaviikot laajenee uusiin paikkoihin ? Helsingin Juhlaviikkojen ensimmäisen viikonlopun komeimpia esityksiä oli lontoolaisen English National Operan ”Vixen” –esitys yhteistyössä Helsingin Koomisen Oopperan kanssa. Tshekkiläisen Leon Janacekin ”Ovela kettu” –klassinen ooppera muuttui eläinmaailmasta Lontoon kodittomien nuorten kohtaloihin. Istuimme kuulokkeet päässä Konepajan Brunossa Vallilassa ja koimme nk. Silent Opera –konseptilla tehdyn esityksen. Aluksi muusikot soittivat ja kerjäsivät rahaa soittimillaan. Sitten meitä siirrettiin kolmessa esitystilassa vanhassa veturihallissa, jonka rouhean karu ympäristö sopi mainiosti tarinalle. Rosie Lomas on lumoava punatukkaisena kotoa karanneena tyttönä, jonka vaiheita muiden karanneiden nuorten ja kodittomien asuntolan johtajan joukossa seuramme. Esityksessä yhdistyvät tuttu oopperamusiikki, immersiivinen teatteri ja silent disco. Esiintyjät kulkevat veturihallissa katsojien keskellä ja tuovat tarinan näin hyvin käsin kosketeltavaksi, populaariksi. Huvilateltalla on ollut tähtiä Calypso Rosesta William Bellin Memphis Souliin, mutta viihdyin parhaiten folk-musiikin sisarusillassa. Ensin Suomi-rootsin taitavat muusikot ja herkkien laulujen tulkit Jemina & Selina Sillanpää valloittivat meidät. He ovat vielä nuoria, mutta Pikku Kakkosesta alkanut ura on kestänyt jo 25 vuotta! Paljon on kierretty Amerikkaa, kun tuottajavelho Tim Reis kiinnostui sisaruksista, tuotti albumin ja on ollut muusikkona mukana bändiproduktiossa konserttikeikoillakin. Pääesiintyjinä oli toinen sisaruspari Rachel ja Betty Unthank eli tietysti yhtyenimeltään The Unthanks koillisimmasta Englannista, Skotlannin rajaseudun folkmusiikin alueelta. Sateisten nummien äänet soivat, välillä steppikenkien vauhdittamina. Juhlaviikkojen uusi johtaja Topi Lehtipuu liikkui kiitettävän runsaasti erilaisissa esityksissä. Näin hän saa suoran palautteen sekä esiintyjiltä että katsojilta. Fredmanin epistolat heräsivät henkiin Ackte-klubilla. Kuva: Raimo Granberg. Elias Gould on uusi nuorison suosikki päälavalla. Kuva: Katja Karjalainen. Kolme naista tanssi numerosarjarytmiin Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Anton Verho Esete Sutinen ja Ima Iduozee Paratiisin keinussa Stoan teatterisalissa. Kuva: Uwa Iduozee. Kellariteatterin kesäesitystä puretaan. Pienen teatterin tunnelmaa. Kuva: Saana Volanen. Runoilija Tarja Okkonen runokirjan toimittaja Jussi Särkelän haastattelussa. Kuva: Esa Toropainen.
12 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Slangimuisteloja hellahuoneessa Ämmässuo 30 vuotta – kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi Teatteri Kultsassa Yksitellen – monologikimara Lapsia leikkimässä Kolmannella linjalla 1950-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Eino Heinonen ? Työväenasuntomuseossa Kirstinkuja 4:ssä Alppilassa muistellaan neljänä syyskuun torstaina menneen ajan Helsinkiä yhdessä Stadin slangi ry:n slangintaitajien kanssa. Muistojaan saa mielihyvin jakaa, vaikkei slangi aivan omalla kielellä taipuisikaan. Muistelutilaisuuksiin on vapaa pääsy. • to 7.9.2017 klo 14 Lapsena Kirstarilla Alkajaisiksi palataan museorakennuksen, Kirstinkadun vanhojen työväenasuntojen, vaiheisiin. Muistelijoina ovat talossa lapsena asunut Pia Landén ja siellä mummolassa käynyt Matti Herlevi. • to 14.9.2017 klo 14 Mun Stadi Raija Tervomaa, slangiakin taitava kirjailija, johdattaa upouuden Mun Stadi -kirjansa tarinoihin talvisodasta nykypäivään. Jutut kertovat Helsingin mestoista, tyypeistä ja erinäisistä sattumuksista. • to 21.9.2017 klo 14 Nuoruus Berkassa Muisteloissa palataan Pitkänsillan takana, Hakaniemessä, Kalliossa ja Vallilassa, elettyyn nuoruuteen 1950–60-luvuilla. Paula Toivonen herättelee muistoja sanoin ja kuvin. • to 28.9.2017 klo 14 Skloddit braijaa Entisajan helsinkiläislasten, niin tyttöjen kuin poikienkin, pelit ja leikit ovat viimeisten muisteloiden aiheina. Muistatko vielä, miten fölkkistä leikittiin, kyselevät Raija Tervomaa ja Paula Toivonen. Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4 Auki 15.10.2017 asti ke–su klo 11–17. VAPAA PÄÄSY ? Ämmässuon ekoteollisuuskeskus täytti 30 vuotta 1. syyskuuta. Olemassaolonsa aikana Ämmässuo on muuttunut kaatopaikasta kiertotalouden edelläkävijäksi, joka jalostaa jätettä uusiksi tuotteiksi. Koko ajan toiminnan keskiössä on ollut ympäristön suojeleminen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus aloitti toimintansa yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1.9.1987. Viime vuosien aikana jätteenkäsittelykeskus on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Tänä päivänä Ämmässuo on kiertotalouden edelläkävijä ja moderni ekoteollisuuskeskus, jossa jalostetaan materiaalivirtoja uusiksi tuotteiksi. – Jätteen hyötykäytön lisääminen, energiaja resurssitehokkuus sekä ympäristön tilan parantaminen ovat globaalisti merkittäviä teemoja, joihin HSY on vahvasti sitoutunut. Näitä arvoja olemme pyrkineet noudattamaan myös Ämmässuolla sen koko historian ajan, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Jo rakentamisvaiheessa Ämmässuolla huomioitiin ympäristön suojeleminen muun muassa tarkkaan suunnitellulla pohjan eristämisellä. 2000-luvulle tultaessa jätteenkäsittelyn piti mukautua entistä tiukempien säädösten mukaiseksi. Uusi edistyksellinen kaatopaikka korvasi vanhan loppuvuodesta 2007. Yksi merkittävä teko oli ilmastonmuutosta aiheuttavan kaatopaikkakaasun keräyksen aloittaminen jo 1990-luvulla. Aluksi kerätty kaasu poltettiin soihduissa. Vuodesta 2004 alkaen se johdettiin kaukolämmön tuotantoon Kivenlahden voimalaitokseen. – Vuonna 2010 avasimme Ämmässuolle yhden Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Ämmässuon oma kaasuvoimala tuottaa kaiken alueella tarvittavan sähkön ja lämmön. Tuotantomäärä vastaa 5000 omakotitalon sähköntarvetta, kertoo HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Iso askel kohti kiertotaloutta otettiin jo vuonna 1993, kun käynnistettiin biojätteen käsittely ja erilliskeräys Pohjois-Helsingissä. Viisi vuotta myöhemmin keräys kattoi koko pääkaupunkiseudun. Tällä hetkellä Ämmässuolla käsitellään noin 50 000 tonnia biojätettä vuodessa biokaasuksi ja kompostimullaksi. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä uudessa biokaasuvoimalassa. Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä väheni vuosi vuodelta jätteen lajitteluja hyödyntämismahdollisuuksien lisääntyessä, kunnes vuonna 2014 Vantaalle avattu jätevoimala lopetti sekajätteen viemisen Ämmässuolle kokonaan. Alueen käytön pääpaino siirtyi loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Ekomo on moderni kiertotalouden keskittymä Tänä päivänä Ämmässuo tunnetaan ekoteollisuuskeskuksena, Ekomona, joka on moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa. – Etsimme aktiivisesti uusia tapoja hyödyntää aiemmin kaatopaikalle päätyneitä jätteitä. Jalostamme niistä uusia tuotteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa. Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimusja kehitystoimintaan, Inkinen toteaa. HSY tutkii muun muassa puhdistamolietteen uusia ja innovatiivisia hyödyntämismenetelmiä. HSY selvittää myös, miten orgaanisia jätteitä ja jätevoimalan kuonia voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin. Jätteen laatua ja määrää tutkitaan säännöllisesti lajittelututkimuksilla ja alueelle tulevat jätevirrat on mallinnettu materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Uusiutuvan energian tuotantoa pyritään lisäämään jatkuvasti, ja alueella kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. NCC Industry Oy käsittelee kivilouhetta Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaalta, ja se avasi muun muassa kierrätysasfalttia raaka-aineena käyttävän asfalttiaseman. Delete Finland Oy valmistaa rakennusten purkamisessa tai betoniteollisuudessa syntyvästä betonija tiilijätteestä uusiokiviainesta. Tarpaper Recycling Finland Oy välivarastoi Ämmäsuolla kattohuopajätettä. Kekkilä Oy käsittelee ja jatkojalostaa kompostia. – Ämmässuo tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä kiertotalouden keskittymä, jossa HSY ja alalla toimivat yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja toteuttavat teollisten symbioosien tunnusmerkit täyttävää toimintaa. Hankkeita suunnitellaan koko ajan, Kouvo kertoo tulevaisuuden visioista. Kuvassa: Pauliina Alanko. Kuvaaja: Paddy Reynolds YKSITELLEN koostuu tunnettujen suomalaisten naiskirjailijoiden teoksista. ? Vahvat, herkät ja monitulkintaiset tekstit avautuvat tunteiden kirjona näytelmiksi. Tarjolla on elämän läheisiä tarinoita ja suomalaista naisnäkökulmaa. Teemoiksi valikoituvat mielen pyörteet, parisuhde, eristäytyneisyys, yksinäisyys ja kuolema, huumorilla höystettynä. Suomalaisten kirjailijoiden teksteistä tarjoamme ihastuttavia tulkintoja Riikka Ala-Harjalta, Anna-Leena Härköseltä, Maria Jotunilta, Rosa Liksomilta, Liisa Ryömältä, Raija Siekkiseltä, Miina Supiselta ja Märta Tikkaselta. Kokonaisuudesta vastaava ohjaaja on Pauliina Alanko, ensi-ilta 9. syyskuuta. Kuvassa: Tuija Pihkanen. Kuvaaja: Paddy Reynolds.
13 Viikot 36-37 • Nro 16 M unkin S eutu Josa Jäntti Suomessa uskotaan, kun nobelisti puhuu puuta heinää Julkimon pitäisi varoa puheitaan ? Minulta on tullut usea eläkeläinen hekilökohtaisesti tai netissä kysymään ”leikataanko minulta nyt pienestä eläkkeestäni, kun se Nobel palkinnon saanut suomalainen on näin sanonut”. Olen epävirallisesti kuullut, että myös työeläkeyhtiöihin on tullut eläkeläisiltä samanlaisia kyselyjä. Samoin monissa eläkeläisten harrastustapahtumissa. Voi vain arvailla, kuinka moni työeläkeläisistä (90 % alle 2.500 €/kk verot) säikähti tätä nobelistin harkitsemtonta puhetta! Siksi on ollut tärkeää, että työeläkeyhtiöiden, ETK:n, TELAn ja SITRAN johtajat ovat mediassa kertoneet, että eläkkeet tullaan maksamaan, vaikka kaikki olisivat työttöminä! Onko loistava seiväshyppääjä myös hyvä kolmiloikkaaja ? Hyvä seiväshypääjä pääsee korkealle seipään avulla. Hänestä tulee kuuluisa maailmalla. Onko hän sitten ilman muuta hyvä maan pinnalla kolmiloikkaajana? Tuskin vaikka saattaa itse luulla niin ja kertoo muille, että tottakai hän on yhtä hyvä molemmissa. Näin luulee valitettavasti vieraileva Nobel palkinnon saanut professori Holmström. Hän on varmaan oikeassa suomalaisten yliopistojen ja koulutuksemme tason alenemisen suhteen yliopistomiehenä. Samoin talouselämän joillakin alueilla. Hän on saanut palkintonsa käsittelemällä mm.erilaisia sopimusmenetelmiä liiketoiminnassa. Seipäänä hänelllä oli juuri tämä kyseinen Nobel -palkinto. Sen avulla hän olettaa tietävänsä todella eläkkeiden maksamiseen liittyviä tosiasioita. Hän luulee, että on yhtä pätevä kaikilla alueilla yhtä hyvä myös ”kolmiloikassa”. Kolmiloikka hypätään maan pinnalla. Eläkerahastot ovat kolmiloikkaa. Ensimmäisellä loikalla luotiin eläkerahastot. Toisella loikalla niitä lisätään jatkuvasti uusilla työeläkemaksuilla. Kolmannella niitä lisätään sijoitustuotoilla. Näin saadaan aikaan riittävät eläkerahastot! Mistä nobelistilla ei ole aavistustakaan? Hän väittää silti, että rahastoista tullaan syömään jatkuvasti yhä enemmän. Hän ei tiedä sitä, että eläkkeitä on leikattu taitetulla indeksillä jo 20 vuotta. Alkuperäinen eläke v. 1996 (60% silloisesta palkasta) on 20 vuodessa pienentynyt niin, että siitä on jäljellä 40%! Näin ko. vuonna eläkkeelle jääneet ovat vastaavana aikana siirtäneet tuleviin eläkkeisin n. 100 miljardia (ETK:n laskelma). Hyvätuloisille eläkeläisille (jotka ovat maksaneet aikoinaan palkastaan muita kovemmat työeläkemaksut) on säädetty pysyvä 6% ”raippavero”, jolloin näistä useimmille eläkeläisille jää usein vain puolet eläkkeestään. Näin rikotaan perustuslakia, johon sen valiokunta ei puuttunut. Valtio vie toisen puolen. Toisin sanoen nobelisti ei todella tiedä, että eläkkeitä on jo leikattu kahdella tavalla! Hänellä muisti pätkii. Aikoinaan kaikki maksoivat KELA maksua palkastaan työeläkkeen lisäksi omaa luvattua kansaneläkkeen pohjaosaa varten. 1990-luvun alussa valtio nappasi koko siihen mennessä kerätyn ison potin itselleen keneltäkään kysymättä. Holmström ei arvostele lainkaan sitä, että meillä on liian paljon työeläkeyhtiöitä 600 -700 miljoonan hallintokuluineen joka vuosi (yhtiöt + ETK + Tela). Juuri kuukausi sitten ETERA eläkevakuutusyhtiö sulautui Ilmariseen, joka kehui laajalti tästä fuusiosta saaduista hyödyistä. Miksi fuusiot pysähtyivät tähän, vaikka jatkamalla olisi saatu vielä enemmän hyötyjä. Tätä mieltä olivat ETK:n kutsumat kansainväliset eläkeasiantuntijat, joista Holmström ei ole koskaan kuullutkaan? Miksi menestyjästä tulee ”besserwisser”? Hän luulee hallitsevansa kaikki talouselämään liittyvät asiat yliopisto olosuhteiden lisäksi muun muassa riittävätkö hänen mielestään Suomessa eläkerahastot kaikille tuleville polville. Hän olettaa, että kaikki palkansaajat jäävät työttömiksi ja kaikki yritykset menevät yhtä aikaa konkurssiin. Kumpikaan osapuoli ei maksa enää työeläkemaksuja ja tuotot ovat = tulevaisuudessa. Hän unohtaa, että tähän mennessä tällä järjestelmällä on kasattu 200 miljardin eläkerahastot (vrt. valtion budjetti). Niiden tuotot ovat pitkällä aikavälillä olleet vuosina 1996 2016 4.3% ja vuosina 2012 2016 peräti 6.1 %. ETK:n ennusteiden mukaan rahastot ovat v. 2065 yli 1.000 miljardia ja v. 2080 1.500 miljardia! Toistan vielä kerran, että vuonna 1996 (=taitettu indeksi) eläkkeelle jääneet ovat ”nipistäneet” tuleville eläkeläisille alkuperäisestä omasta eläkkeestään (60% silloisesta palkasta) siten, että siitä on 20 vuotta myöhemmin (2017) jäljellä 40%. Tästä ja tuotoista sekä työeläkemaksuista ovat kertyneet nuo jättirahastot. Tiedoksi vielä kerran USA:ssa asuvalle nobelistille, että eläkkeitä on Suomessa leikattu jo 20 vuotta! Missä oli kyseisen nobelistin erinomainen ennustelutaito, kun hän oli Nokian hallituksessa? Miksi Nokian kävi niin kuin kävi? Paljon kritiikkiä Nobelistille Muun muassa EK:n ex johtaja Lasse Laatunen on sanonut, että Holmsrtömin puheet työeläkejärjestelmästämme ovat ”minusta tuntuu” -argumennttejä. Oikaisijoiden joukossa ovat mm. ETK:n johtaja Rantala, joukko ETK:n tutkijoita, TELAN Siimes ja SITRAn Lindholm. Tähän ei edes mahdu kaikki ne tahot, jotka tyrmäävät nobelistin käsitykset eläkerahastojen riittämättömyydestä (muun muassa Kauppalehti, Talouselämä, Uusi Suomi ja TELAn tiedotteessaan) Varmasta kerrotiin myös, että sijoitustuotot ovat olleet kuluvana vuonna jo 4.7 % ja samalla, että Ilmarisen tuotot 3.8 %. Kansalaisaloitetta käsiteltäessä eduskunnan ao. valiokunnassa ne pelottelivat asiantuntijoina tuottojen olevan korkeintaan 2 %, jos sitäkään? Onko Nobel -palkinto Pandoran lipas? Se merkitsee avattuna arvaamattomia vaaroja, sairauksia ja onnettomuuksia siksi sitä on varottava avaamasta. Aikaisemmin ekonimistit (jo ilman nobelistiakin) pelottelivat eläkerahastojen loppuvan eläkepommilla, kun suuret ikäluokat (1945 1950 syntyneet) siirtyvät eläkkeelle. Nyt he ovat eläkkeellä vain ”pommi” puuttuu? Näihin ”suuriin ikäluokkiin” kuului 372.000, joista 150.000 on kuollut ja lamavuosina Ruotsiin on muuttanut kymmeniä tuhansia jääden sinne. Kaikkien kuolleiden ja muuttaneiden ja heidän työnantajiensa aikoinaan maksamat työeläkemaksut ovat jääneet työeläkeyhtiöihin! Holmström sanoo myös: ”pitää ottaa huomioon esimerkiksi lamakausien tai jopa sodan mahdollisuus. Kun puhumme eläkkeistä, me puhumme 30 40 aikahorisontista”. Siksikö tähän saakka eläkerahastot keränneiden eläkeläisten on luovuttava maksamistaan työeläkemaksuista ja sen lupaamista osasta eläkkeistään. Häneltä puuttui uhkakuvista vain vedenpaisumus tai maamme valtaaminen vieraan valtion toimesta. Olisiko näihin uhkakuviin eläkeläisten jo nyt varauduttava? Kuinka hän palkinnostaan huolimatta voi tietää, millainen maailma on 30 40 vuoden kuluttua? Ekomistit kilpailevat nykyisinkin siitä, kuka ennustaa vähiten väärin. Jotain negatiivista saattaa tapahtua tulevaisuudessa ja nyt elävien on nobelistin mielestä ryhdyttävä siitä etukäteen kärsimään eläkkeitä pienentämällä? Josa Jäntti Varhaiset valokuvat Linnanmäestä valloittavat Ulkoilmalavan esiintyjät vetivät runsaasti yleisöä. Kuva: Pauli Pälviö. Ketjukarusellin tunnelmaa 50-luvun alusta, Raija Pihl kuvassa vasemmalla ilmapallo kädessään. Kuva: Pauli Pälviö. ? Linnanmäen valokuvaarkisto sai hienon täydennyksen, kun helsinkiläinen Raija Pihl otti yhteyttä huvipuistoon lahjoittaakseen kuvia. Pihlin kotialbumissa oli useita 50-luvulla Linnanmäellä otettuja kuvia, jotka on nyt tallennettu myös huvipuiston kokoelmiin. Raija Pihlin isä Pauli Pälviö oli innokas amatöörikuvaaja, joka kuvasi mielellään perhettään ja ympäristöään. 50-luvulla Pälviöllä oli hetken aikaa myös Filmo Oy -niminen valokuvausliike Helsingissä. Raija Pihl on kerännyt ja digitoinut vanhojen valokuva-albumiensa sisältöä Pukinmäen kirjastossa parhaillaan esillä olevaa ”1950-luvun Helsinki Helsinkiläistytön muistoja ja muistikuvia”? -valokuvanäyttelyä varten. Samalla tohinalla hän päätti ottaa yhteyttä Linnanmäkeen. – Olen jo vuosia sitten lahjoittanut valokuvia myös Helsingin kaupunginmuseoon, joten tuntui luonnolliselta kysyä myös Linnanmäen kiinnostusta kuvia kohtaan. Isäni oli jo nuoresta miehestä asti innokas valokuvaaja. Itsessäni kuvat herättävät hyviä muistoja esimerkiksi perheemme vierailuista huvipuistossa, Raija Pihl kertoo. Pihlin lahjoittamissa mustavalkoisissa kuvissa on kuvattu niin Linnanmäen laitteita, esiintyjiä kuin yleistä tunnelmaa. Useissa kuvista esiintyvät luonnollisesti perheen pienet tytöt Raija ja Hilkka iloisissa huvipuistotunnelmissa. – Kotialbumista lahjoituksena saadut kuvat ovat tärkeä lisä Linnanmäen arkistoon. Luonnollisesti huvipuiston alkuajoilta kuvia on vähemmän ja erityisen arvokkaaksi nämä kuvat tekevät Raija Pihlin kertomat taustatiedot kuvien henkilöistä ja kuvaustilanteista, Linnanmäen arkistoa hoitava viestintäpäällikkö Heli Hemgård iloitsee. Heli Hemgård Pia Adlivankin Assemblinin kesän ja syksyn tunnelmia Stadionilla ? Assemblin valittiin kesän alussa Olympiastadionin mittavan perusparannusja uudistamishankkeen sähkötekniseksi projektinjohtourakoitsijaksi. Työt käynnistyivät työmaalla kesäkuussa ja Assemblin on päässyt kesän aikana työstämään projektia aikataulun mukaisesti eteenpäin. Kesän aikana työt painottuivat LO-, LIja KE-lohkojen maadoituselektrodien asennuksiin. – Kaikki käynnissä olevat työt ovat edenneet todella hyvin yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kesken. Rakennamme uuden stadionajan talotekniikkaa tulevaisuuden tarpeisiin, kuvailee Roope Mutenia. Mutenia on Assemblinin Olympiastadion-projektiryhmän sähkötyönjohtaja. Tällä hetkellä Stadionilla työskennellään vahvasti A-lohkon sähkötöiden parissa; Assemblin on aloittanut A-portaan valuputkituksista sekä A-lohkon katoksen yläpuolisia sähköitä. Assemblin jatkaa vielä myös kesän aikana aloitettuja LO-, LIja KE-lohkojen maadoituselektrodien asennuksia ja Aja Blohkon läpivientireikien merkintöjen työstöä. Vuonna 1938 rakennettu Olympiastadion uudistuu vuosien 2016-2019 aikana monitoimiareenaksi. Tässä hankkeessa uusitaan kaikki Olympiastadionin talotekniset järjestelmät ja rakennetaan mittavasti uutta maanalaista tilaa. Perusparannusja uudistamishanke toteutetaan jaettuna projektinjohtourakkana. Rakennustekninen projektinjohtourakoitsija Skanska toimii kohteen päätoteuttajana, jolle alistetaan erilliset LVIAja sähkötekniset projektinjohtourakat.
14 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Loppukesän kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Telakkarannan galleriat tihentävät tahtia alkusyksyyn. Uusina esittelyyn tulevat Exhibition Laboratory Telakkarannassa ja Great Space Punavuoressa. Leikin varjolla Kaarina Kaikkonen on esillä 10.9. asti Galerie Forsblomilla, Lönnrothinkatu 5. Uusissa veistoksissa toisiinsa kietoutuneet vaatteet muodostavat ihmisen elinkaareen rinnastuvaa punosta, joka kiemurtelee leikkisästi ilmassa leikkien. Näyttely kuvaa elämän eri puolia vaatteiden elekielen ja värimaailman kautta. – Toivo siintää surumielisissäkin teoksissa: puserot kasvattavat ympärilleen hihoista kiertyvää iloa ja aurinkoa. Alun perin taidemaalarina aloittanut Kaikkonen esittelee myös piirustuksia veistosten rinnalla. Niissä toistuvat muista teoksista tutut, universaalit kierrekuviot ja ihmisiä symboloivat linnut. Taiteilija löytää itsestään lapsen; piirtäminen on Kaikkoselle työskentelyä leikin varjolla. Kuvataidekatemian yhteistaidetta Ensimmäistä kertaa Taideyliopiston Kuvataideakatemian post doc –tason taiteellista tutkimusta näyttelyssä Exhibition Laboratoryssa, Merimiehenkatu 36 aina 10.9. asti. Se sijaitsee ihan Telakkarannan vieressä Punavuoren perällä. Petri Kaverma on tutkimuksessaan käsitellyt kuolemaa produktiolla, joka yhdistää taideteoksen ja hauta-arkun. ”Kirstu – Norsunluutornista galleriaan” –teoskokonaisuus esittää prototyypin tuotteesta: Näyttelyssä on esillä taideteos-arkun prototyyppikehys sekä luonnokset, jotka ovat taidemaalari Katja Tukiaisen ja taidemaalarikuvittaja Riikka Juvosen käsialaa. Taiteilijat ovat toteuttaneet prototyypin yhteistyössä hauta-arkun tilaajan kanssa. Kaverma on tavattavissa galleriassa näyttelyn aikana, ja näyttelyvieraiden kanssa käydyistä keskusteluista syntyneet ajatukset muodostuvat työprosessin päätyttyä osaksi teosta. Installaatioita ja ääniteoksia Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittelee syyskuulle myös Helsingin Juhlaviikkojen tukemiin taiteilijoihin kuuluvaa Hans Rosenströmiä. Lontoossa neljä vuotta asunut ja työskennellyt Hans Rosenström tunnetaan installaatioistaan, jotka painottavat kokijan läsnäoloa ja käsittelevät tämän suhdetta ympäröivään hetkeen ja tilaan. Rosenström käyttää ääntä, tekstiä, valoa sekä rakennettuja elementtejä. Hänen teoksiaan on nähty lukuisissa yksityisja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Useita ääniteoksia syntyy galleriatiloihin, kuten myös julkiseen tilaan – viimeisimpinä Tukholman Siljan laivaterminaalin katolle ja Shoreline Aarhusiin ARoS-museoon. Jälkimmäisestä on versio Helsingin näyttelyyn. Näyttelyn kuraattori Mika Hannula kysyy, miten taiteellinen työ on muuttunut vuosien varrella? – Lähden aina työstämään teoksia tilaja tilannekohtaisesti. Niiden muoto vaihtelee, mutta koen että ne sisällöllisesti jatkavat toisiinsa liittyvien kysymysten äärellä. Shoreline oli tilaan räätälöity, joten olen joutunut muokkaamaan tekstiä ja editointia, jotta uusi teos toimii galleriatilassa, Rosenström vastaa. Maalaus ei rajoitu pintaan Ilona Valkonen on nuoremman polven kuvataiteilija, jota voi hyvin kutsua myös taidemaalariksi. Hänet tunnetaan sekä käsitteellisistä installaatioista että perinteisemmistä maalauksista. – Teokset kuvaavat usein tilaa. Ne viittaavat joko suoraan tai kiertäen arkkitehtuuriin ja sen historiaan. Niissä on myös taidehistoriallisia aineksia, huomioita katutaiteesta ja kirjallisia viittauksia, galleristi Veikko Halmetoja kuvaa. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Valkosen ”kosmisen ilmiön” installaatioita, jotka rakentuvat yleensä maalauksien varaan. Olennaista taiteilijan maalauksia hyödyntävissä installoinneissa on se, että ne eivät menetä statustaan teoksina, vaikka ne otetaan osaksi isompaa kokonaisuutta. – Syntyy useampia päällekkäisiä teoksia ja maalaus on tällöin konkreettisesti tilan rakentamisen väline. Se on ajallisesti ennen installaatiota syntynyt teos ja näin ollen maalauksen voi myös esittää itsekseen, kokonaisuudesta irrotettuna. Uutta Albertinkadulla Great Space, Albertinkatu 12, on uusi, kokeellinen ja nuorekas galleria, jonka lukuisten kesänäyttelyjen rytmi saa huohottamaan. Kahden yhteisnäyttelyssä kuvataiteilija, kuvittaja, sarjakuvataiteilija Tanja Is on haastattelujen, keskustelujen ja havaintojen pohjalta koonnut sarjan teoksia, joissa hän tulkitsee kanssaihmistensä rituaaleja. Hän haluaa pohtia teoksillaan rituaalin merkitystä arjessamme. Ihminen saattaa fanittaa jotain artistia siinä määrin, että se jo ohittaa terveen järjen, hän kertoi avajaisissa sanoilla, jotka ovat näyttelyn seinällä huoneentauluna. Hän lainaa otteita haastatteluista, joiden pohjalta on luonut teokset näyttelyä varten: – Lapsena mulla oli toistuvia rituaaleja… ehkä vähän pakkomielteitä… tuli aina semmonen olo, että jos en viimeiseksi ajattele jotain myönteistä asiaa mun iltarukouksessa, niin sit jotain pahaa tapahtuu. – Olin törkee NKOTB fani ja mun huone oli vuorattu niiden julisteilla. Mun oli aina pakko riisuutua ja pukeutua vessassa ku kuvittelin, että ne jotenkin näkee mut sen julisteen kautta… Lapsiaikuinen nainen Galleria Heinon, Uudenmaankatu 16-20, yhteisnäyttelyssä on esillä teoksia gallerian vanhoilta, mutta myös uusilta taiteilijoilta, jotka eivät ole vielä pitäneet yksityisnäyttelyä. Kuvataiteilija Stiina Saariston teossarja ”Portrait of a Woman with Accessories”(2016) jatkaa taiteilijan tapaa käyttää itseään piirustustensa mallina. Taiteilija tekee nyt ihmiselämän haurautta pohdiskelevia omakuvia, joissa hänen kasvonsa muuttuvat paikoin vain ihonalaisten kudosten tutkielmiksi. Saaristoa pidetään yhtenä sukupolvensa omaperäisimmistä taiteilijoista. Hän käyttää teoksissaan lyijykynää ja värikynää. Teoksille on ominaista groteski liioittelu ja huumori. Henkilöhahmot ovat usein epävakaita lapsiaikuisia ja aikuislapsia, joiden kautta hän kuvaa naisen elämää ja siihen kohdistuvia odotuksia. Värityskirja jalkautuu viiteen galleriaan Helsingin Taiteilijaseuran kurssikeskuksen ja kuvataidekoulun opettajien ryhmänäyttely ”KVINTETTI • VÄRITYSKIRJA 2.0” on esillä Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Näyttelyssä värityskirja toimii ajatusmallina tai visuaalisena kehyksenä, jonka puitteissa taiteilija työskentelee tai josta hän pyrkii vapautumaan. Ryhmänäyttely jalkautuu myös Malmitalolle, Kanneltalolle, Suomenlinnan Rantakasarmiin ja Kajavaan. Ne ovat osa HTS:n 50v-juhlaa. Sirkku Ala-Harjan teokset kulkevat todellisuuden ja illuusion, unen ja realismin rajapinnoilla. Harakan saarella työskentelevä taiteilija maalaa, piirtää tussilla ja tekee installaatioita. – Minua kiinnostaa salaperäisyys. Primitiiviset voimat ja perustunteet voivat olla näkymättömiä meissä, mutta kuitenkin juuri nämä voimat ohjaavat valintojamme ihmisinä. Hiljaisuuden maalauksia Henrika Lax esittelee teoksiaan Galleria Pirkko Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17, ajatuksilla ”Hiljaisuudessa”. – Mitä on hiljaisuus? Onko se äänen puuttumista? Vai onko se sisäinen hiljentymisen tila? Hiljaisuus on kiehtonut Laxia niin kauan kuin hän muistaa. Myös maalaaminen on hiljaista tekemistä. – Aloitettuani gregoriaanisen laulun vuonna 2003, on suhteeni hiljaisuuteen syventynyt entisestään. Alkukirkon laulu on hyvin kehollista ja sitä kutsutaan sillaksi hiljaisuuteen. Näyttely koostuu maalauksista ja tekstistä Hiljaisuudessa sekä ääniperformanssista Ääni ja hiljaisuus, jonka meditatiivinen lauluryhmä esitti HilkkaLiisa Vuoren johdolla Taiteiden yönä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Ilona Valkonen ja sekatekniikalla vuonna 2017 tehty teoksensa ”What is the Relation Between Science and melancholia Hommage á Tino Seghal” ARTag Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Hans Rosenström yhdessä Thursday –teoksensa (kiinanjalava, vitriini, valo, 2017) kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Katja Tukiainen öljy kankaalle teoksellaan, joka on osa Petri Kaverman teosta ”Kirstu – Norsunluutornissa galleriaan” (2017) Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen yhdessä teoksensa Elämän valttikortit (mixed media, 2017) kanssa Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sirkku Ala-Harja yhdessä akryylillä kankaalle tekemänsä teos Landscapes in Urban Colours – Canyon on Colour Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 36-37 • Nro 16 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Vuokralle tarjotaan Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta. Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki Tule lipaskerääjäksi Nälkäpäivään Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestetään 14.–16.9.2017. Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osasto haastaa kaikki mukaan auttamaan. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Varoilla autetaan mm. luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreja eri puolilla maailmaa. Suomessa Nälkäpäivään lahjoitetuilla varoilla autetaan tulipalon uhreja ja ylläpidetään valmiutta auttaa onnettomuuksissa. Osastomme keräyspisteet sijaitsevat seuraavissa osoitteissa: Munkkiniemen puistotie 20, Munkkivuoren ostoskeskus, Etelä-Haagassa Tunnelitie 3-5, Pohjois-Haagassa, Eliel Saarisen tie 5, Pikku Huopalahdessa, Mannerheimintie 160 ja Pitäjänmäellä Höyläämötie 1. Ilmoittaudu keräysjohtaja Tuula Salolle tuula.salo@welho.com tai 0505434194. Ajankohtaista ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi LVI PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Valokuvaamot Joka 10. helsinkiläistaloudessa on koira ? Koirien määrä kasvaa Helsingissä suhteellisesti jopa kaupungin väkiluvun kasvua nopeammin. Joka kymmenennessä helsinkiläistaloudessa oli vuonna 2015 koira. Lisäksi joka neljännellä koiranomistajataloudella on kaksi koiraa. Helsingin suosituin rotukoira on labradorinnoutaja, joskin koirista vielä huomattavasti useampi on sekarotuinen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta julkaisusta. Koirakotitalouksien osuus on Helsingissä suurin Puistolassa, Tammisalossa, Jollaksessa, Vartiokylässä, Kuusisaaressa, Tuomarinkylässä ja Kaarelassa. Mainituilla alueilla koirakotitalouksien määrä vaihtelee noin joka viidennen ja joka neljännen kotitalouden välillä. Arviolta 30 000 koiraa Rotukoirien määrä on Helsingissä noin 26 000 ja lisäksi kaupungissa on arvion mukaan noin 4000 sekarotuista koiraa.Kokonaismäärän arvio on tehty sen tiedon perusteella, että noin joka kuudes koiraverotuksen kohteena ollut koira on ollut vuonna 2015 sekarotuinen. Koiraverotietojen lisäksi tuoreen julkaisun lähteenä on käytetty valmisteilla olevan ympäristöasennetutkimuksen aineistoa. Yleisin koirarotu Helsingissä on labradorinnoutaja, joita kaupungissa on Kennelliiton mukaan noin 1 200. Helsingin suosituimpia koirarotuja ovat myös chihuahua, jackrussellinterrieri, kultainennoutaja ja shetlanninlammaskoira. Maailmallakin suosittu ranskanbulldoggi on viime vuosina lisännyt suosiotaan Helsingissä ja on noussut jo kahdeksanneksi suosituimmaksi koiraroduksi. Toimistokoira Kasperi on yksi Helsingin 30 000 koirasta. Kuva: Anu Henriksson Onni on suosituin Koirien yleisimmissä nimissä esiintyy paljon samoja nimiä kuin ihmistenkin suosituimpien etunimien joukossa. Onni oli vuonna 2015 koiraverorekisterin perusteella Helsingin yleisin koiran nimi. Onni oli kärjessä myös viime vuoden eniten annettujen pojan nimien listalla. Nimitietojen perusteella reilu kolmasosa helsinkiläiskoirista vaikuttaisi olevan narttukoiria ja vajaa kolmannes uroksia. Loput nimet ovat pääasiassa sellaisia, jotka eivät ole käytössä ihmisten niminä. Helsingistä maailman toimivin kaupunki? ? Pormestari Jan Vapaavuori esitteli ehdotuksensa Helsingin uudeksi kaupunkistrategiaksi vuosille 2017–2021. Strategian visiona on tehdä Helsingistä maailman toimivin kaupunki. – Visio puhuttelee niin jokaista kaupungin asukasta, elinkeinoelämää kuin jokaista kaupungissamme vierailevaa. Helsingin on oltava päivä päivältä parempi kaikille, Vapaavuori sanoo. Strategiaa on valmisteltu nyt aivan uudella tavalla. Aikaisempiin valtuustostrategioihin verrattuna uusi strategia on ytimekkäämpi, visiopainotteisempi ja hallinnonalojen yhteistyötä korostava. Strategiassa korostetaan toimintakulttuurin muutoksen merkitystä toimivan kaupungin rakentamisessa. – Strategia asettaa kunnianhimoisia ja selkeitä tavoitteita sille, mitä me haluamme olla ja mihin suuntaan mennä. Meidän on tehtävä joka päivä töitä ollaksemme kansainvälisempi, palveluhenkisempi ja vetovoimaisempi kaupunki, Vapaavuori korostaa. Helsinki on Suomen ainoa metropoli ja se tuo mukanaan myönteisiä asioita, mutta myös haasteita. Strategia on kuitenkin hyvin ihmisläheinen. – Helsinki on ensisijaisesti paikka ja yhteisö, ei virkakoneisto. Uskon, että isojen haasteiden ratkaisemisessa kaupunki ei pärjää eikä sen ole mielekästäkään pärjätä yksin, vaan tehtävämme on luoda strategisia kumppanuuksia kaikkien Helsingin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa, Vapaavuori sanoo. Kaupunkistrategia on jaettu viiteen pääkohtaan 1.Maailman toimivin kaupunki • Elävä ja kiehtovasti omaperäinen kaupunki • Hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan ja ketterämpään toimintakulttuuriin 2. Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeisin tehtävä • Pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä • Kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki 3. Uudistuvat palvelut • Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia • Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille • Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat • Modernia ilmastovastuuta 4. Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta 5. Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa Strategiaesitys määrittelee Helsingin tavoitteiksi muun muassa: • määrätietoisesti taistella segregaatiota ja syrjäytymistä vastaan • olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja uutta luovalle startup-toiminnalle ja olla Suomen paras kaupunki yrityksille • olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä • edistää varhaiskasvatuksen maksuttomuutta asteittain • kaksinkertaistaa englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä • liikkumattomuuden vähentämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilottihankkeeksi • olla parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Kaupungin taloudenhoidon keskeisimpänä johtotähtenä on, ettei asukaskohtaisen velkamäärän anneta kasvaa. Kokonaistuottavuutta parannetaan 0,5 prosentin vuotuisella tuottavuuskasvulla. Strategiassa esitetään, että kaupungille laaditaan kiinteistöstrategia, joka sisältää suunnitelman sisäilmaongelmista kärsivien koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen rakennusten korjaamisesta tai korvaamisesta uusilla. Merellinen strategia laaditaan kaupungin merellisten kohteiden saavutettavuuden ja saariston palvelujen parantamiseksi sekä merellisten tapahtumien edistämiseksi. Kaupunginhallitus käsitteli esitystä maanantaina 28.8. ja 4.9. kokouksissaan. Tämän jälkeen esitys etenee valtuuston käsittelyyn keskiviikkona 13.9. ja lopulliseen päätöksentekoon valtuustossa keskiviikkona 27.9.2017. Syksyinen Helsinki. Kuva: Jussi Hellsten
16 Nro 16 • Viikot 36-37 M unkin S eutu Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme… SYKSY LÄHTEE VAUHDIKKAASTI KÄYNTIIN AJOKORTIN KANSSA! Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 1/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Kesäallergiaan valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin! POLARALLE juoksu aina ollut helppoa Pahansuopa nimetön arvostelu netissä harmittaa Hevonen kertoo kivusta ilmeellään Suomen vaunuhistoriallinen seura vaalii ajoperinteitä Unelmien hevoskesä ratsastusleirillä lähestyy! L akeuden e männät p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi J ouLu tuLossa ! Lakeuden emännät aina ensimmäisinä!