2018 Viikot 10-11 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 5 M unkin S eutu Huolehdi terveydestäsi, niin se huolehtii sinusta. LASTENLÄÄKÄRIPALVELUT Monipuolisista palveluistamme löydät osaavan asiantuntijan juuri sinun lastasi vaivaavaan ongelmaan. Lastenlääkärin apu on lähelläsi nopeasti ja joustavasti viikon jokaisena päivänä, myös lauantaisin ja sunnuntaisin. APUNASI MYÖS ALLERGIAN HOIDOSSA Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. AJANVARAUS 010 312 010* • pihlajalinna.fi PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki TAPIOLA • Länsituulentie 6, 02100 Espoo • Puh. 050 560 5902 HELSINKI • Korkeavuorenkatu 2, 00140 Helsinki • Puh. 09 680 3980 Kiinteistönvälitystä jo vuodesta 2002 • www.bulevardinkotimeklarit.fi Alkaen Sis. alv 24% Etsin asuntoja myyntiin, jos olet myyntiaikeissa, soita tai laita s-postia vaikka heti! P. 0500 577 334, kai.makinen@bulevardinkotimeklarit.fi Kai Mäkinen Kiinteistönvälittäjä, LKV Kai Makinen , A5 kesa 2017 .indd 1 22.6.2017 13.52 ALUEENNE AMMATTILAINEN Jalat turvoksissa ? Vaikea löytää kenkiä ? Pumpulin pehmeät, höyhenen kevyet Pirka Erityiskengät Pirka-Kenkä Oy 03 3341951 • pirka-kenka.com Erikoisleveät Pirka talvikengät Tilaa ilmainen esite! Poikkea kaupoille Ettonet-myymälään, Munkkivuoren ostarin alakertaan! Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Ota yhteyttä meidän Munkin Seudun asiantuntijoihin puh. 010 247 7895! Aktia Kiinteistönvälitys Oy | Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Asustehuolto Ullastiina • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Nettiajanvaraus: Timma.fi/kosmetiikkahelmi
2 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 5 Viikot 10-11 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Sivu 10 Presidentti ja ilmavoimat olympiajoukkuetta vastassa Presidentti Sauli Niinistö viihtyi hyvin Pjongjangista palanneiden mitaliurheilijoiden seurassa. Kuvassa Enni Rukajärvi, Minnamari Tuominen (Blues, jääkiekko) Krista Pärmäkoski ja Iivo Niskanen. ? Suomen Olympiajoukkue otettiin arvokkaasti vastaan Helsingin lentoaseman VIP-terminaalissa 26. helmikuuta maanantaina. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti mitalisteille ja koko kotiin palanneelle joukkueelle hyvin lämminhenkisen ja huumorilla elävöitetyn puheen. Hän kertoi omista jännittävistä tunnelmistaan tv:n ääressä, kun Iivo ja Krista kamppailivat Olympialaisten viimeisinä päivinä mitaleistaan. Presidentti kertoi käyneensä Espoossa Oittaalla itsekin heti hiihtämässä ja nähneensä siellä vanhempiensa seurassa suksilla useita Pikku-Iivoja ja Pikku-Kristoja. Jokaisella meillä on lapsena ollut omat esikuvamme. Niillä on suuri merkitys. Sivu 11 Kaupungilta määräraha nuorten kesätyöpaikkoihin ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi lähes miljoonan euron määrärahan käytettäväksi nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Määrärahalla voi palkata Siisti kesä -hankkeeseen noin 325 nuorta, joiden työsuhteet kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Nuorten Reaktori veti lähes 10 000 kävijää Yksi suosituimmista toimintapisteistä oli Rodeoankka, johon riitti jonoa tapahtuman ensihetkistä loppumetreille. Kuva: Saara Autere ? Neljättätoista kertaa järjestetty nuorten talvilomatapahtuma Reaktori tarjosi pakkasen puraiseman pääkaupunkiseudun lomanviettäjille puolen hehtaarin verran tekemistä lämpimissä sisätiloissa. GeeBee-kehässä Suomen parhaat nyrkkeilyottelut ? Viime vuonna kaikkein paras nyrkkeilyottelu Suomessa nähtiin GeeBeeturnauksessa. Vastakkain olivat raskaansarjan loppuottelussa Olympiavoittaja ja maailmanmestari, venäläinen Evgeni Tishenko ja maailman huippua 5. tilalta tavoitteleva englantilainen haastaja Cheavon Clarke. Sivu 13 Suomen ja Viron välillä on silta ? Naapurimaamme Viro juhli 24. helmikuuta 100-vuotisjuhliaan. Juhla huomioitiin näyttävästi Suomessakin. Tv-kanaviltamme olemme nähneet paljon Viro-ohjelmia. Isot sanomalehtemme ilmestyivät juhlanumeroin lehtien nimet viron kielisinä. Monet ”estofiilit” reissasivat Suomenlahden poikki Viroon juhlimaan. Tallinnassa Suomen lähetystön lipputangossa liehui Eesti Vabarikin sini-musta-valkoinen lippu. Sivu 7 Suomenlinnan hoitosuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen ? Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmatyön. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi. Sivu 10 Sivu 12 Sivu 5 HSY palkitsi Hilton Helsinki Strandin
4 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Kolumni Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin kaukolämpöverkko on toimintavarma S ääennusteiden mukaan pakkaskausi jatkuu edelleen. Helenin kaukolämmön tuotanto toimii normaalisti ja lämpöä riittää kaikille. Tämän talven toistaiseksi kylmin pakkaspäivä Helsingissä, -21,4 astetta, koettiin torstaina 22.2. Ennätys saattaa hyvinkin vielä rikkoontua, jos kylmimmät sääennusteet toteutuvat. Helenin yhteistuotantovoimalaitokset Salmisaaressa, Hanasaaressa ja Vuosaaressa tuottavat lämpöä ja sähköä lähes täydellä teholla. Lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos maan alla Sörnäisissä käy myös täysillä. Tämän jälkeen käynnistetään eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia lämpökeskuksia asiakkaiden lämmitystarpeen mukaisesti. Helsingin kaukolämpöverkko on toimintavarma, ja lämpöä on käytettävissä riittävästi, vaikka pakkaset vielä jatkuisivatkin kireinä, lupaa johtaja Marko Riipinen Helen Oy:stä. Suuret yhteistuotantovoimalaitokset käyvät jo täydellä teholla, mutta lämpökeskuksissa riittää tuotantokapasiteettia, vaikka lämmön kysyntä kasvaisi selvästi nykyisestä. Lämmön kulutus vaihtelee paitsi vuodenaikojen, myös vuorokauden aikojen mukaan. Päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän. Aamuisin lämmön kulutus kasvaa nopeasti, kun asukkaat heräilevät arkeen ja käyttävät lämmintä käyttövettä, ja liikekiinteistöjen sekä toimistorakennusten ilmanvaihdot otetaan taas normaaliin käyttöön. Siksi yhteistuotannolla tuotettua lämpöä varastoidaan suuriin vesisäiliöihin, lämpövarastoihin, Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Kun lämpöä aamulla tarvitaan enemmän, hyödynnetään lisätehoa energiavarastoista kaukolämpöverkkoon. Helen suunnittelee myös uusien, valtavien luolalämpövarastojen rakentamista täydentämään energiajärjestelmää. Jättimäisten satojen tuhansien kuutioiden luolalämpövarastojen avulla kulutushuippuja voidaan tasata jopa viikkotasolla. Helsingillä ei syytä valittaa yleiskaavan tuomiosta ? Helsinki aikoo valittaa hallinto-oikeuden tuomiosta, joka kumosi monelta osin kaupungin uuden yleiskaavan. Kyse on ennen muuta siitä, rakennetaanko viherja virkistysalueille ja neljä kaupunkibulevardia. Hallinto-oikeuden päätös on voitto kansalaisliikkeille, jotka ovat puolustaneet Keskuspuistoa, Vartiosaarta ja muita viherja virkistysalueita. Samalla se on tuomio asukkaiden mielipiteistä, luontoarvoista ja maakuntakaavan määräyksistä piittaamattomalle kaavoitukselle. Kaupunginvaltuuston suurimpien ryhmien edustajat ovat väittäneet hallinto-oikeuden tuomion estävän Helsingin kehityksen ja kasvun. Yleiskaavassa oli kuitenkin kaksi kertaa enemmän rakennusalaa kuin nopeankaan kasvun tavoitteisiin tarvitaan. Oikeuden kumoamilla kaava-alueilla on tästä vain noin neljännes. Jäljellä on yhä puolet enemmän kuin enimmillään tarvitaan. Rakentamisesta viherja virkistysalueille voidaan siis luopua hylkäämättä asuntotuotannon tavoitteita. Riittää, kun supistetaan rakentamistavoitteisiin nähden ylimääräistä kaavavarantoa. Vahva peruste tälle on se, että asukasmäärän kasvu lisää myös virkistysalueiden tarvetta, kuten hallinto-oikeus totesi. Lisäksi raideliikennettä voidaan kehittää viherja virkistysalueille rakentamisen sijasta ratkaisuilla, jotka vapauttavat osa liikenneväyliin käytettävistä maaalueista asuntojen rakentamiseen. Samalla voidaan luopua kalliiden Kruunusiltojen ja keskustatunnelien rakentamisesta. Kun valtuusto päätti yleiskaavasta, perustelivat vihreät ja sosialidemokraatit muun muassa Keskuspuistoon rakentamisen hyväksymistä sillä, että muutokset kaataisivat koko kaavan. Perustelu oli jo silloin kyseenalainen – nyt sille ei ole mitään pohjaa. Jos vihreät ja SDP sekä niin ikään Keskuspuiston ja Vartiosaaren puolesta esiintyneet Vasemmistoliitto ja RKP ovat näiden viherja virkistysalueiden säilyttämisen kannalla, se voidaan tehdä tyytymällä hallinto-oikeuden päätökseen. Lisäksi voidaan ohjeistaa asemakaavoitusta niin, että suojellaan muitakin arvokkaita alueita, kuten Viikin pellot, Tuomarinkylä, eteläinen Mustavuori ja Munkkivuoren metsä. Kun yleiskaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, kaupungin lausunnot oikeudelle päätti kaupunginhallitus. Vastaavasti hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi nyt päättää, valittaako Helsinki tuomiosta vai tyytyykö se oikeuden ratkaisuun. Kyse on poliittisesta valinnasta. Kaupunginhallitus ei voi ulkoistaa vastuutaan siitä virkamiehille. Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat Helsinki Kliseissä totta toinen puoli Vanha sanonta Uusi sanonta Tyhmyydestä sakotetaan, Onks ketään kotona? viisas pääsee vähemmällä =onko yhtään järkevää ajatusta? Missä ne ovat? Etsivä löytää Googleta Ei epäonnistuminen maailmaa kaada Laitetaan kierrätykseen = vaihdetaan partneria Luulo ei ole tiedon väärtti Onks prosessori päällä? =ajatella, mitä??Tietää, miksi? Hyvää kannattaa odottaa Löytyyks kamaa? Löytyyks edes tavaraa?ja sassiin Tulos tai ulos Nauti, nauti…= juokse maraton, pyöräile 200km, kävele 500 km…etc. Sitä kuusta kuuleminen, Tuu kuulolle,oo peruslukemilla… jonka juurella asunto Moni kakku päältä kaunis, Näppäile,näppäile…=merkitsee myös vaan on silppua sisältä fyysistä kontaktia, onks´siisti pärstä, mut´ bonjaaks´ se? ? Nykyisin kliseinen teksti, käsikirjoitus, tai romaani ovat kriitikoiden kauhistuksen kohde! Ottakaa kliseet pois ja sassiin opetettiin kirjoituskursseilla. Kill your darlings. Miksi, kysyn vaan? Koska kliseet ovat vanhaa aikaa, hapatusta, modernin elämämme vastakohtaa. Uutta aikaa osoittaa teksti, jossa aikajanat on pantu päälaelleen, lauseissa sanat ovat ihanassa sekamelskassa keskenään. Yhden sivunkin lauseet voivat olla ihan tavallisia. Erimerkityksellisiä sanoja läntätään vierekkäin. Kuvailevaa, kuvailevaa, mutta samalla lopulta loputonta litaniaa. Kuka jaksaa lukea, kysyn vaan? Kirjoittaa pitää, mutta onko mitään sanottavaa? kyseli entinen esimieheni kerran. Keräsin tässä männä vuosina näitä kliseitä ja yritin muodostaa niille nykyisiä vastineita, tosin huonolla menestyksellä: Huonoilta vaikuttanee nämä nykyiset. Yleistettävyydessä ovat todella heikkoa luokkaa. Kliseen eräs kriteeri on siinä, että se sopii moniin erilaisiin merkityksiin. Ja aina pitää paikkansa. Sanonta: aika parantaa haavat pitää mielestäni edelleen paikkansa, vaikka tuon sanonnan ensi lausunnoista on huomattavan pitkä aika. Monien mielestä taasen aika ei paranna lainkaan haavoja, mutta väittäisin kuitenkin päinvastoin. Useiden entisajan kliseiden todelliseen ymmärtämiseen tarvitaan sitä samaa, mikä parantaa haavoja: aikaa! Sama pätee Paasikiven käyttämästä kliseestä: Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Niin, niin myhäili silloin herra presidentti ja tosihan se oli silloin kuten nykyisinkin. Tosiasiat tuppaavat vain pahasti heilahtelemaan, katsokaapa vaikka nykyisiä kampanjoita ja tutkimuksiakin. ”Me too” kampanjassa yksi jos toinen henkilö kertoilee lukuisista ahdistelukokemuksistaan. Seksitohtori Osmo Kontula selvitti jokin aika sitten tutkimuksensa tulosta siitä, että suomalaisten seksuaalinen aktiivisuus on todenteolla laskenut, eikä sille oikein selitystä löydy. Missä nämä ahdistelijat oikein luuraavat, eivät ainakaan tutkimuksissa! Sekä historialliset, 40 vuotta vanhat tutkimukset makaavat arkistoissa pölyttymässä ja nyt sama aihe nykytutkimuksissa todistaa aivan päinvastaista! Historialliset aiheet ja todistusaineistot ovat samat, ihmiset vain ovat muuttuneet! Se on se väliintuleva muuttuja. Tosi on! Asioita kun voidaan katsoa niin erilaisista näkökulmista. 50-luvulla kaksi kenkiä myyvää kaupparatsua erehtyivät matkoillaan Afrikan maaperälle. Toinen sähkötti pomolleen: Ei täällä kenelläkään ole kenkiä, ei ole markkinoita, eikä kengät täällä mene kaupaksi! Toinen taas sähkötti pomolleen: Täällä on mielettömät kenkämarkkinat ja huimat kaupantekomahdollisuudet, täällä ei kenelläkään ole kenkiä! Elina Kuosmanen Suttunuijasta ja vähän Salestakin ? Pari viikkoa vanhana aviomiehenä tehtäväni oli valmistaa perunamuusia. Vuonna 1966 perunajauhovalmiste oli vielä keksimättä. Prosessin loppuvaiheessa tarvittiin tällöin puista survinta, joka lapsuudenkodissani Tampereella tunnettiin nimellä suttunuija. Tämä nimitys taas oli karjalaistaustaiselle vaimolleni Elinalle aivan outo. Kun siis höpöttelin jotain suttunuijasta, viereisessä huoneessa ollut Elina käsitti asian aivan toisin eli suttunuijasta tulikin suttumuija. Olihan siinä selittelemistä. Aitini oli Oulusta ja isäni Kajaanista, joten Tampereen murretta ei kotona harrastettu. Kun asuimme Amurin laidalla sitä kyllä kuuli pihalla, kadulla ja kaupassa. Myöhemmällä iällä se on alkanut kiinnostaa. Erinomaisena johdatuksena siihen on Hannu Hyttisen perusteos Iso pipa Tamperesuomi suursanakirja. Pipa tarkoittaa tietenkin pipolakkia, jota on useampaa alalajia-ja nimeä. Kirjasta käy selville muun muassa, että sanonta ”isevväliä” ei suinkaan tarkoita samantekevää vaan myöntävää vastausta kysymykseen. Jos tamperelainen saa kosintaansa mainitun vastauksen, merkitsee se suostumista. Kun nykyään keskustellaan vuoden 1918 sotamme nimestä, niin Hyttisen mukaan tamperelaisin nimitys on kapina tai punakapina. Itsekin muistan, että kun Amurissa muisteltiin noita aikoja, sanottiin, että ”se oli sillon kapinan aikaan”. Kuulemani mukaan Pispalassa tosin puhuttiin myös ”luakkasorasta”. Meillä kotona ja vanhempieni tuttavapiirissä puhuttiin vapaussodasta. Isäni, siviilimies, oli tällöin mukana Kajaanin Sissirykmentin talouspäällikkönä ja sai reservivänrikin arvon. Muutin vuonna 1951 vanhempieni mukana Helsinkiin Temppelikadulle. Isäni jäi eläkkeelle ja minä aloitin oikeustieteen opinnot. Stadin slangi ei tarttunut paitsi tietysti jotkut sanat kuten hima, spåra ja safka. joita en kuitenkaan kotona käyttänyt. Äidilläni oli joitakin oululaisia sanontoja ja joskus tehtiin sikäläistä perinneruokaa jankkia. Sehän on kuivasta leivästä,läskistä ja vedestä haudutettu leipäpuuro, jota meillä syötiin voisilmän kera. Ei silloin tunnettu kolesteroleja! Äitini oli kaksikielisestä perheestä ja kun siteet äidinäitini Kokkolan sukulaisiin olivat kiinteät ,hallitsi äitini myös niin sanotun Kokkolan ruotsin. Niinpä hän joskus saattoi naureskellen osoittaa sormellaan päätään ja sanoa ”rådde hövo” eli suunnilleen että hatara pää. Mitä tulee ruotsin kieleen 1950-luvun Töölössä ja muuallakin Helsingissä niin sitä kuuli ja näki huomattavasti enemmän kuin nykyään. Maitokaupassakin palveltiin ruotsiksi ainakin auttavasti. Nykyisin kaksikielistä mainontaa toteuttaa lähinnä Stockmann. Svenska Teatern ei enää luota ihmisten ruotsin taitoon vaan tarjoaa tekstitystä. Jos onkin ruotsi valitettavasti vähissä , niin keskustan liikkeiden mainonnassa tulee englantia joka tuutista. Alennusmyyntien ale-lyhenteen rinnalle tai usein sen sijaan tarjotaan englannin sanaa ”sale”.Huvittavaa tässä on se, että sale ranskan kielessä tarkoittaa likaista. Ranskan kielessä terminä on ”soldes”, Mökkipaikkakuntani Pusulan kirkonkylässä on market, jonka seinässä on näkyvä sale-logo. Kyseessä on Suur-Seudun osuuskaupan myymälä, joka kuuluu S-ryhmän Sale-ketjuun. Market on ihan hyvä ostospaikka ja henkilökunta osaavaa ja palvelualtista, mutta ranskalais-englantilaisen tulkinnan mukaan kyseessä onkin likainen alennusmyynti! Erkki Wuori
5 Viikot 10-11 • Nro 5 M unkin S eutu Kaupungilta määräraha nuorten kesätyöpaikkoihin Elinkeinojaosto koolla Herttoniemenrannan asuntotontin kutsukilpailu ratkesi Jatkoa sivulta 3 ? Kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelutoimi tulee kesän aikana huolehtimaan yhteisten virkistysalueiden, leirintäpaikkojen ja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidosta ja siisteydestä. Toimialalle voidaan palkata kesätöihin 198 nuorta yhteensä 480 420 euron määrärahalla. Rakentamispalvelu Stara puolestaan palkkaa noin 127 nuorta yhteensä 453 496 euron määrärahalla. Stara huolehtii puistojen ja virkistysmetsien siivouksesta ja puhtaanapidosta sekä muiden yleisten viheralueiden, katujen ja puistojen siisteydestä ja hoitotöistä. Määrärahoja kohdennetaan lisähenkilöstön palkkakustannuksiin, työntekijöiden suojavaatetukseen ja kuljetuskustannuksiin sekä välttämättömään turvakoulutukseen. Kaupunginhallitus puoltaa kielikoulutuksen kehittämistä muun muassa siten, että sekä A1-kielen että A2kielen opetusta varhennetaan. Helsingissä A1-kielen varhentaminen ja sen opiskelun aloittaminen ensimmäiseltä luokalta alkaen toteutuu jo kuluvana vuoden syksyllä. Opetusja kulttuuriministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoja professori Riitta Pyykön selvitystyötä varten nykyisen kielivarannon tilasta ja tasosta. Selvitykseen sisältyvät arviot koulutusjärjestelmän tuottaman kielivarannon karttumisesta, maahanmuuton aiheuttamista tarpeista kielikoulutuksessa ja maahanmuuton vaikutuksista kielivarantoon. Myös arvio työelämän, kansainvälisen yhteistyön sekä kulttuurija sivistystarpeiden kannalta keskeisistä kielivarantoon ja kielitaitoon vaikuttavista tulevaisuuden tarpeista sisältyy professori Pyykön selvitykseen. Lausunnossaan Helsinki kannattaa selvittelijän ehdotusta, jonka mukaan myös varhaiskasvatuksen vieraiden kielten opiskelua vahvistetaan. Kaupunki näkee, että kielen oppiminen on sitä tehokkaampaa, mitä aiemmin se alkaa. Helsinki suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen suullisen kielitaidon kokeen liittämisestä ylioppilastutkintoon osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kansainväliset tutkintoohjelmat ja kansainväliset koulut nähdään tärkeinä ja niiden kehittämisen ja lisäämisen rinnalla on tärkeää, että äidinkieli kuuluu perusopetukseen erillisenä oppimääränä. Oman äidinkielen merkitys on kaiken oppimisen, identiteetin kehittymisen ja muun kasvun ja kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Lukiouudistuksen aikataulu Toinen opetusja kulttuuriministeriölle annettava lausunto koskee esitystä lukiolain luonnoksesta sekä ylioppilastutkinnon järjestämislain muuttamisesta. Helsingin kaupunginhallitus näkee, että uudistuksen aikataulu on tarpeettoman tiukka. Lukioiden tuntijakokokeilu aloitettiin syksyllä 2017 ja sen tulokset ovat nähtävissä vasta vuoteen 2020 mennessä. Lukiokoulutuksen muutokset vaikuttavat vuosikymmeniä ja siksi uudistaminen täytyy suunnitella pitkäjänteisesti. Lausunnossaan kaupunginhallitus toteaa kannattavansa sitä, että oppimisen tuki tarjotaan lainsäädännöllä kaikille lukiolaisille. Kannatettavana ehdotuksena kaupunginhallitus näkee myös mahdollisuuden uusia ylioppilaskokeita rajattomasti, mutta kuitenkin siten, että uusintakokeet järjestetään siinä lukiossa, missä opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon. ? Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kokoontui viime viikon maanantaina. Elinkeinojaosto päätti varata Jätkäsaaren Ahdinaltaan pohjukasta alueet kelluvan uimalan ja liikuntakeskuksen suunnittelua varten. Kelluvaan uimalaan kaavaillaan muun muassa vesipuistoa, saunaa, pallopelialuetta ja esiintymislavaa. Uudisrakennukseen sijoittuvaan liikuntakeskukseen puolestaan toteutettaisiin erilaisia urheilutiloja, kuten surffaussimulaattori ja rantalentopallon pelaamiseen soveltuva sisähiekkaranta. Kelluvan uimalan suunnitteluvaraus myönnettiin Bluet Oy Ltd:lle, joka on ollut mukana toteuttamassa Katajanokan Allas Sea Pool -merikylpylää. Liikuntakeskuksen suunnitteluvaraus myönnettiin Surf Beach Helsinki Oy:lle. Varaajien on esitettävä toteuttamiskelpoinen suunnitelma viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä. Lisäksi elinkeinojaosto päätti jatkaa tontinvarausta Pitäjänmäessä Peab Invest Oy:lle toimistotalohankkeen suunnittelua varten. Kokouksessa elinkeinojaosto asetti toistaiseksi Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistyötä. Vuonna 1987 ensimmäistä kertaa asetettu neuvottelukunta on viime vuosina käsitellyt erityisesti yrittäjyystoimintaan, monikulttuurisuuteen, vetovoimaan, tutkimusja kehittämisyhteistyöhön sekä kampusten kehittämiseen liittyviä asioita. Elinkeinojaosto päätti olla myöntämättä kaupungin innovaatiorahastosta rahoitusta kahdelle hankkeelle ja siirsi vuonna 2017 käyttämättä jäänyttä määrärahaa yhteensä enintään 135 900 euroa käytettäväksi vuonna 2018 Digitalents Helsinki -hankkeessa, Varaamo -hankkeessa ja Jätkäsaari Smart Mobility Lab -hankkeessa. Kokouksen päätteeksi elinkeinojaosto kuuli tilannekatsaukset Forum Virium Helsinki Oy:n, Helsingin Markkinointi Oy:n ja Helsinki Business Hub Ltd Oy:n toiminnasta. Suomi on otollisessa asemassa Kiinan Uuden silkkitien suhteen Kalevi Sorsa -säätiön raportti ? Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin. ”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tieja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren. Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla. ”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.” Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa. Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren. Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille. Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.” Skanskan ja Helsingin kaupungin järjestämä arkkitehtikutsukilpailu Herttoniemenrannassa sijaitsevasta asuntotontista on ratkennut. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus ”Tetris”, jonka on laatinut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. ? Asuntotontti sijaitsee osoitteessa Reginankuja 3. Tontti on Skanskan omistuksessa, ja sille rakennettava hanke on Skanskan omaperusteista asuntotuotantoa. Rakennustöiden on suunniteltu alkavan vuoden 2018 aikana, jolloin hanke valmistuisi arviolta 2019– 2020. Helsingin kaupunki on aloittanut tonttia ympäröivien rantaja katualueiden toteutussuunnittelun. Tavoitteena on, että yleiset alueet valmistuvat yhtäaikaisesti asuntohankkeen toteuttamisen kanssa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, ja siihen osallistui neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy, Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy ja Avarc Arkkitehdit Oy. Kilpailussa tavoiteltiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoista suunnitelmaa asuinkerrostalosta ja sen pihaalueesta. Kohteen naapurusto kutsuttiin ottamaan kantaa kilpailuehdotuksiin Helsingin kaupungin Kerrokantasi-palvelussa sekä asukasillassa tammikuussa 2018. Kilpailun voittajaksi ja samalla tontin jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin ehdotus ”Tetris”, jonka tekijäksi osoittautui nimikuorien avaamisen jälkeen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Ehdotus oli paitsi kilpailun arviointiryhmän suosikki, myös yksi naapuruston suosikeista. – Ehdotusten yleistaso oli hyvä, ja kilpailun tuloksena saatiin neljä erilaista tulkintaa paikan rakentamisen mahdollisuuksista. Tuomaristo piti tärkeänä, että tontin merkittävä asema kaupunkirakenteessa, merellinen sijainti ja erilaiset näkymät olisi hyvin huomioitu arkkitehtuurissa. Suunnitteluratkaisussa tuli ottaa huomioon niin hienot merinäköalat rakennuksesta käsin kuin myös näkymät ympäröivästä kaupunkirakenteesta ja naapurirakennuksista siten, että uudisrakennuksen valmistuttuakin sen takana olevista rakennuksista olisi tarjolla näkymiä merelle. Samoin maantasokerroksen ilmettä koko rakennuksen osana ja suhteessa paikkaan pidettiin tärkeänä, toteaa suunnittelukilpailun arviointiryhmään osallistunut Skanska Kotien aluejohtaja Juhani Aspara. – Voittanut kilpailuehdotus on arkkitehtuuriltaan raikas ja kokonaisotteeltaan korkeatasoinen. Ratkaisu ottaa myös merellisen sijainnin erittäin hyvin huomioon. Rakennusmassan sisäänveto ensimmäisen kerroksen päällä on erittäin kiinnostava ja innovatiivinen ratkaisu, totesi arviointiryhmä lausunnossaan. Rakennettava tontti sijaitsee Laivalahden puistotiestä ja Reginankujasta muodostuvan kokonaisuuden päätteenä meren rannassa, Tullisaarenselälle antavan niemekkeen kärjessä. Tontti kaavoitettiin alun perin hotellirakennusta varten. Kaavamuutos asuinrakentamista varten laadittiin, kun toteutukseen johtavaa hotellihanketta ei syntynyt. Asemakaavan muutos on tullut voimaan vuonna 2015. Niemekkeen kiertävä rantaraitti rakennetaan muutaman vuoden kuluessa valmiiksi, laivaja venepaikkojen määrää lisätään sekä niemen kärkeen raitin varrelle sijoitetaan kahvilarakennus. Herttoniemen metroaseman seutu kasvavine palveluineen on noin kilometrin kävelymatkan etäisyydellä. Alueella on koulu ja useita päiväkoteja. Kilpailun voittajaksi ja samalla tontin jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin ehdotus ”Tetris”, jonka tekijäksi osoittautui nimikuorien avaamisen jälkeen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy.
6 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi Päivyri VIIKKO 10 MA 5.3. Leila, Laila TI 6.3. Tarmo KE 7.3. Tarja, Taru, Taika TO 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Vilppu PE 9.3. Auvo LA 10.3. Aurora, Aura, Auri SU 11.3. Kalervo VIIKKO 11 MA 12.3. Reijo, Reko TI 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti KE 14.3. Matilda, Mette, Tilda TO 15.3. Risto PE 16.3. Ilkka LA 17.3. Kerttu, Kerttuli SU 18.3. Marian ilmestymispäivä Eetu, Edvard Jos sinä pelkäät yksinäisyyttä, niin pelkäät vain ajatuksiasi, ajatustesi vaatimuksia, sitä jumaluutta, joka sinua etsii. Maria Jotuni (1880-1943) Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Runopalsta Pyeong Chang 2018 talviolympialaiset Mies pitkä hoikka ja taipuisa kuin tuulessa pajun varpu Iivo Niskanen hiihtäjä. Iivo näytti hiihdon mallia, vauhti kova heti täyttä rallia. Otti kultaa itselleen, toi kunniaa Suomelle. Vaan hyvin kulki suksi Kristallakin, kuten hypyt Emmilläkin. Tytöt kiekossa otti pronssia, tosi ansaittu mitali joukkueelle. Koko joukkue ansaitsee kiitoksen, varmaan jokainen teki parhaansa. Monta hyvää tuli sijoitusta monille. Vielä kerran kiitos Teille kaikille. Olavi Kylliäinen Kaupungin talviluontoretket Anna leipää! Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Seurakunta-neuvoston messu, Sovinto 100 su 11.3. klo 11 Mukana Suomen Kodály -kuoro, joht. Noora Määttä. Messu su 18.3. klo 11 Marian ilmestymispäivä, mukana Procantus-kuoro. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 12.3. klo 14 Päätykamarissa, merimiespastori Hanna Vuollo. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 13.3.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA ti 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Arkimessu ke 7.3. klo 18. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Kohtaamisen keskiviikko Sen tien kulkijat –luentosarja kerran kuukaudessa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) klo 13 seurakuntasalissa. 14.3. Miten tielle pääsee, Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. 18.4. Kun tie katoaa, Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. 16.5. Mihin tie vie ja miten sitä kuljetaan? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Kuun viimeisenä keskiviikkona keittoateria seurakuntasalissa. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Verkoston messu su klo 17, verkosto. net. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun keskiviikkoisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Päivämessu 25.3. klo 13. ? Sanovat ihmiskunnan kulttuurin syntyneen siitä, että koko valveillaoloaika ei mennyt ruuan hankkimiseen. Tuossa murroksessa tärkeä osa oli viljan viljelyyn siirtyminen. Se tuotti ravintoylijäämää, antoi mahdollisuuden väestönkasvuun ja vapaa-aikaan. Jäi aikaa miettiä vaikkapa elämän tarkoitusta, yhteiselämän sääntöjä tai parempia välineitä kaikkeen toimintaan. Leipäviljan tuotto kun ylitti hetkellisen tarpeen ja sitä oli helppo varastoida. Leipä on perusruokaa. Sen rinnalla on särvin – se mitä syödään leivän kanssa. Leivän tärkeydestä kertovat monet siihen liittyvät sanonnat. Se on Jumalan viljaa, jota pitää kohdella kunnioittavasti. H.C. Andersenin satu tytöstä, joka astui leivän päälle, kuvaa juuri tuota kunnioituksen tarvetta. Leipä miehen tiellä pitää – ja naisen myös. Vahvaa Jumalan sanan esilläpitoa sanotaan rukiiseksi leiväksi. Isä meidän –rukouksessa pyydetään jokapäiväistä leipää, mikä Lutherin selityksessä laajenee monenlaisiin elämän tarpeisiin hyviin naapureihin asti. Mitä sitten voisi olla elämän leipä, jota Jeesus sanoo antavansa tai jota hän itse on? Ilmeisesti aitoa tavaraa ilman lisäaineita. Ravitsevaa. Tähän elämään ja tulevaan. Entisajan tuvissa leipävarras oli käytännön syistä ylhäällä. Elämän leipään taas ylettää myös pieni tai vaivainen. Ison kirjan mukaan se leipä tulee alas. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä Hurstille hynää vol. 2 -Tukikonsertti kerää rahaa Hurstin avustustyöhön ? Sunnuntaina 11.3. kello 14 -16, lumijälkija koskiretki Pitkäkoskella. Retkellä liikutaan Pitkäkosken sulapaikoilla koskikara-lintuja tähystellen ja komeaa talviluontoa ihastellen. Tehdään myös lumijälkiretki alueen lähimetsiin ja pientareille. Kunnon talven myötä hangelta voi löytää pienten ja isojen nisäkkäiden jälkijonoja, joita opitaan yhdessä tunnistamaan. Myös talvilinnut jättävät omia jälkiään lumen pintaan – jännittävää luontosalapoliisipuuhaa lapsillekin. Retken lähtöpaikka on Pitkäkosken ulkoilumajan edusta, Kuninkaantammentie 19. Mukaan hyvät talvijalkineet, evästermari ja säähän sopiva vaatetus. Pitkäkosken majalla on mahdollisuus nauttia virvokkeita ennen tai jälkeen retken. ? Lauantaina 17.3. kello 12:00 (kesto 2-3 tuntia), Vanhankaupunginlahden talvinen luonto. Vanhankaupungin koskelta alkavalla retkellä etsitään aluksi koskikaralintuja ja saukonjälkiä aivan kosken partaalta. Retki jatkuu ruovikon reunaa meren jäälle, missä talvinen jäälakeus tarjoaa arktisia näkymiä. Mikäli jäätilanne sallii, koetaan talviverkkoja tai hauenkoukkuja jään alta ja tutustutaan Kuusiluodon luontoon. Retki päättyy Kuusiluotoon, mistä palataan pitkospuita omatoimisesti lähtöpaikalle. Mukaan lämmintä ja tuulenpitävää sekä evästermari. Vedenpitävät jalkineet säätilanteen mukaan voivat olla hyödyksi. Retken lähtöpaikka on Viikintie 1, Meri-info. ? Torstaina 15. maaliskuuta Kuudennella Linjalla järjestettävä hyväntekeväisyyskonsertti kerää varoja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n avustustyön tueksi. Konsertin lipputulot tilitetään sataprosenttisesti avustustyöhön. Illan aikana lavalle nousee joukko loistavia muusikoita. Mukana Hurstin työtä ovat tukemassa mm. Matka Maailman Ympäri, Vesa Häkli Protokolla, Mira Luoti & Emppu Suhonen, Tumppi Varonen & Problems?, Plastic Tears, Benkadi Mone` Mani, Ilari Hämäläinen, Daggerplay, Tappajatomaatit ja The Shrieks. Juontajina toimivat Johanna von Hertzen ja Luca Gargano. Konsertin kaikki tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä Hurstin ruoka-aputyön jatkumisen turvaamiseksi. Tilaisuuden järjestää joukko yksityishenkilöitä. Heikki Hurstin johtama avustustyö ja kaksi kertaa viikossa jaettava ruoka-apu ovat korvaamaton tuki yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa oleville. Haastamme maamme poliitikot löytämään ratkaisun, ettei yhdenkään suomalaisen tarvitsisi enää tulevaisuudessa seistä leipäjonossa. Kunnes tämä tavoite on saavutettu haluamme varmistaa, että ruoka-apu vähävaraisille on jatkossakin turvattu. Yhdessä rakennamme turvaverkon heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. HURSTILLE HYNÄÄ VOL. 2 -TUKIKONSERTTI To 15.3.2018 Helsinki, Kuudes Linja. 19:0002:00 Perusliput alk. 10 €, työttömät/opiskelijat/eläkeläiset 5 €, tukilippu 30 € K-18 https://www.tiketti.fi/ Hurstille-Hynaa-Vol2Kuudes-Linja-Helsinkilippuja/53181 Tilitiedot suorille lahjoituksille löytyvät osoitteesta: http://hurstinapu.fi/1_7_ lahjoitukset.html
7 Viikot 10-11 • Nro 5 M unkin S eutu Suomen ja Viron välillä on silta Jatkoa sivulta 3 ? OlutsiltaÕllesild, Oluthuone Oslossa Haapaniemenkadun ravintolassa kokoontuva maineikas suomalais-virolainen olutseura, kävi myös Tallinnassa juhlimassa jopa 76 jäsenen voimin. Varsinaiseen juhlapäivään valmistauduttiin perjantaiiltana muistelemalla Tapio Mäkeläisen johdolla Viru-hotellissa mm. Tapion omassa nimikkohuoneessa ja muissa Viru hotelli 45-juhlahuoneissa kerroksessa 18 menneitä aikoja. Tapio on Viron kirjojen kirjoittaja ja asiantuntija vailla vertaa. Hotelliin liittyivät Tapion hauskat muistot turistioppaana. Fiksuna nuorena hän oli virolaisten opiskelijoiden suosikki. Kun isoista turistiryhmistä monet eivät kaupungilta saapuneetkaan maksettuihin ruokailuihin, tarjosi Tapio opiskelijoille ilmaisia aterioita. Hän on matkanjohtajana, oppaana ja matkojen suunnittelijana vienyt Viroon 30 vuoden aikana yli 100 000 turistia. Hän on käynyt jokaisessa Viron kunnassa. Vanhassa kaupungissa saamaan aikaan illalla Pekka Linnainen esitteli osalle ryhmästä alueen erikoisimpia olutpaikkoja. Matkan varsinainen ohjelma alkoi kuitenkin varhain lauantai-aamulla. Jo klo 7 Toompean mäen ympäristössä kireässä pakkasessa oli lämminhenkistä väenpaljoutta. Tosi paljon ihmistä oli saapunut seuraamaan Viron lipun nostoa Pitkän Hermannin torniin. Puheitten, musiikkiesitysten ja virallisen juhlaohjelman jälkeen torilla myös iloisesti tanssahdeltiin. Sitten Tapio Mäkeläinen jutusteli Toompealla mielenkiintoiseen tyyliin Tallinnan historiassa olutsiltalasille. Ohitsemme kiirehti Suomen suurlähettiläs Kirsti Narinen Viron tv:n haastatteluun. Hän huomasi ryhmässämme tuttuja henkilöitä ja huikkasi, että hienoa, kun olette tulleet tänne juhlimaan Viroa. Ehdimme lopuksi suomalaiskahvilaan jännäämään, kun Iivo Niskanen hiihti kultaa Koreassa. Päivän edetessä väen lukumäärä vähintäänkin moninkertaistui keskikaupungilla. Nimittäin keskipäivällä järjestettiin sotilasparaati. Vapauden aukiolla ja kapeilla kaduilla esiteltiin virolaista asearsenaalia, tankkeja ja kuljetuskalustoa väentungoksen seassa. Ajattelivatko juhlivat ihmiset sotaleluja katsellessaan, että ei koskaan enää sotaa vai että onhan tämä mukavaa, kun joukot ovat omia vapaassa maassa. Ylitse lentäneet muutamat hävittäjät lienevät Naton kalustoa. Olutsillan ohjelmassa päätapahtuma oli Viro 100-juhlapäivällinen Opettajien talossa Raatihuoneen torin laidalla. Puheenjohtaja Päivi Söderström lausui tervetulosanat juhlamaljojen kera. Upeasti katetussa juhlasalissa suurlähetystömme tervehdyksen juhlaväelle esitti lehdistöneuvos Hannele Valkeejärvi. Hän kertoi ajatelleensa, kun Viro huomioi juhlavuotemme mitä moninaisimmin, miten me onnistumme naapurimaana vastaamaan tähän ”ystävyyden tsunamiin”. Olemme todella onnistuneet. Niin monet tahot ovat olleet liikkeellä ja Viro on saanut ansaitun huomion. Olutsillan nimeen viitaten Valkeejärvi pohdiskeli, että Suomen ja Viron välillä onkin oikeasti silta. Olemme saman sukuisia kansoja, kielemme ovat sukua, meitä yhdistää historia, kauppa, kulttuuri, matkailu ja monet asiat. Vilkas laivaliikenne ja mahdollinen yhdystunnelikin ovat osa tätä siltaa. Olutsiltakin on yhdysside maittemme välillä. Juhlapuheen pitäjä filosofian tohtori Tiit Hennoste puhui totta kai hivenen olutkulttuuristakin. Olutsiltalaisia kiinnostavat Suomessa ja Virossa pienpanimot. Juhlabuffet oli maukas ja runsas. Juhlajuomana oli Õllevõlur-panimon Tallin City (lager), Jää vabaks (IPA) ja Vunts Vahuseks (lager). ”Jälkiruoaksi” nautittiin vielä puolipulloa Strong Maria stoutia. Panimomestari Vahur Kase oli otettu suomalaisten asiantuntijoiden kiitoksista. Olutsillalla on oma naseva iskulause ”Olut maistuu kielellä kuin kielellä”. Varmasti Õllevõlur eli Oluttaikuri-pienpanimon erinomaisiksi kehuttuja tuotteita tullaan jatkossa mieluisasti maistelemaan. Juhlapäivällinen huipentui oopperalaulaja Lembit Tolgan lauluun. Ohjelmistossa oli tuttua Georg Otsia, Rauno Lehtistä ja huipennuksena italiaksi O sole mio. Ilta kului kaupungilla, jossa riitti pitkään juhlahumua. Sunnuntaiksi olutsillan saunaklubi oli järjestänyt kylvyn Rauasaunaan, jos museo-vaihtoehto ei tällä kerralla houkuttanut. Olutsillan lisäksi Tallinnassa juhli paljon muitakin suomalaisia, ainakin viikonlopun laivat olivat täysiä. Oli hienoa olla Suomen ja Viron välisellä ”sillalla” heiluttamassa Viron lippua 100-vuotisjuhlassa. Jos Viron kieli tai muut asiat kiinnostavat, Eesti Maja – Virokeskus sijaitsee Suvilahdessa Sörnäisten rantatie 22 (www.eestimaja.fi). Jarmo Niemenkari Sotilasparaatissa panssarit vyöryivät kaapeaa kutua Vapauden aukioille. Tapio Mäkeläinen luennoi kuulijoilleen Talinnan historiasta. Olutsillan jäsenten mielestä olut.maistuu kielellä kuin kielellä. Viron illassa nähtiin mittava nationalistien soihtukulkue. Aamulla varhain Toompean ympäristöön pirteään pakkaseen tuli runsaasti juhlijoita.
8 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu Kulttuuri ? Feministisen teatteriryhmä Blaue Fraun ”35 Jag och några skådespelare” esitys Lilla teaternissa oli hyvin vuorovaikutuksellista ”vallankumouksellista koulutusta” siitä, miten käyttäytyä netissä ja sosiaalisessa mediassa ilman rasismia, homofobiaa, naista halveksuvaa manspailingia jne. Lillanin lava ja katsomo oli muuttunut aikuisten leikkikentäksi. Suomenruotsalaiset osaavat keskustella avoimemmin vaikeistakin henkilökohtaisista aiheista. Äänimaalausta talvimaisemaan meren äärellä Helmikuun Iholla-klubilla Café Pirittassa kuulimme monipuolisia laulajia ja sielukkaita tulkintoja, joita esittivät lauluyhtye Emma Salokoski Voices ja helsinkiläistyneet lauluntekijät Rebecca Clamp ja Hans Wessels. Iholla-musiikkiklubi järjestetään kerran kuussa Hakaniemen Tokoinrannassa meren äärellä. Johanna Sauramäki tuottaa ohjelman. Kuorosota 2010 ohjelmasta syntyneen Emma Salokoski Voices -kollektiivi tulkitsee musiikkia ennakkoluulottomasti ja genrerajoja rikkoen. Kuoro on tehnyt soundpainting –improvisaatiota, luonut modernia kabareeta Sara Mellerin ohjauksessa ja esiintynyt eri tilaisuuksissa aina Flow Festivalin päälavalta mielenterveyskuntoutujien taidenäyttelyyn. Iholla-klubin konsertin ohjelmisto koostuu urbaanista rytmimusiikista, improvisoidusta materiaalista sekä lauluyhtyesovituksista Emma Salokosken omiin biiseihin. Solistiosuuksissa erottuivat mm. sopraanot Hilkka Louhivuori ja Sanna Reilin sekä altto Iitu Häkkänen. Lavalla oli kahdeksan naista, mutta heitä on puolet enemmän. Yleisö pääsi mukaan, kun Emma ja kuoro tekivät ”kiertolaulua”, antoivat äänten vaihdella lavalta yleisön joukkoon. Talvisodan muistomerkki valmistui Talvisodan päättymisestä tulee taas vuosia. Suomi sai Talvisodan kansallisen muistomerkin Kasarmitorille. Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti v. 2013 pidetyn taidekilpailun. ”Valon tuoja” – muistomerkki paljastettiin vuoden pimeimpään aikaan kansallisessa merkkitilaisuudessa, johon osallistui korkeinta valtiojohtoa, kutsuvieraita sekä suurta yleisöä. Presidentti Martti Ahtisaari oli suojelija. Talvisodalla oli ratkaiseva merkitys itsenäisyyden säilyttämiselle ja kansan yhtenäisyyden palautumiselle itsenäisyyden alun vaikeiden vaiheiden jälkeen. Muistomerkin paljastaminen on osa sotaveteraanien, muiden sotaponnisteluihin osallistuneiden ja sodan ajan seurauksista kärsineiden muistamista ja arvostamista itsenäisyyden juhlavuonna. Sodan vaientamat miehet – Kollaa kesti, mutta miten meidän kävi? Mitä meistä tuli?, näyttelijä Riku J. Korhonen kysyy itse dramatisoimansa ”Isän jälki” -esityksen lopussa, joka on talven hienoja esityksiä . Sitä ennen hän on yli kahden tunnin ajan pitänyt Kokoteatterin vierailuesityksen yleisöä henkisissä pihdeissään monologillaan Marjo Heiskasen alkuperäisteoksesta ”Kollaan kenttäpapin tarina” (2013). Todellinen kuvauskohde, Hiihtolan pappi Jorma Heiskanen julkaisi 1941 oman kirjansa ”Kenttäpappina Kollaalla”. Hän katosi jatkosodan alussa rintamalla. Ohjaaja Sakari Kirjavainen on tehnyt paljon sotakuvauksia elokuviin, televisiolle ja teatterille. Korhonen panee lavalle parastaan. Ääninäyttelijöihin on panostettu. Ilkka Heiskanen on loistava Lehtovaaran vanhana isäntänä, AKS:n valanlukija Simojokena ja Aarne Juutilaisena, ”Marokon kauhuna”. Marjaana Maijala on herkkä naisen ääniosassa. ”Isän jälki” seuraa mieheksi kasvamisen vaiheita nuoren kenttäpapin tarinan kautta. Mies joutui toimimaan omien ikätoveriensa henkisenä isänä ja sielunpaimenena olosuhteissa, jotka olivat vastavalmistuneelle teologille täysin poikkeuksellisia. Hän vapautui AKS:n ja sinimustien propagandakulisseista ja oppi arvostamaan työläisiä ja talonpoikia talvisodan rintamalla. Näytelmä kysyy rakentaako historia tulevaisuuttamme ja onko nykypäivän nuorilla miehillä ja isillä mahdollisuutta ja halua muuttaa sitä. Miten murtaa vaikenemisen ketju nykyhetkessä? Jaettu ilo lievittää yksinäisyyttä Älä jätä ihmistä yksin – ystävänpäiväkonsertti kutsui nauttimaan yhdessäolosta ja musiikista Helsingin ytimeen. Kallion kirkossa 14.2. järjestetyssä konsertissa kuultiin klassisen musiikin sävelmiä ystävyydestä ja rakkaudesta viime vuosisatojen varrelta. Kuulimme teeman mukaan lauluja oopperoista, opereteista ja musikaaleista. Konsertissa esiintyvät nuoret lupaukset, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä sekä baritoni Sampo Haapaniemi. Pianoa soitti ja juonnot lausui Erkki Korhonen. Konsertin järjestivät yhteistyössä KSR:n Päivi ja Paavo Lipposen rahasto sekä HelsinkiMissio. Heikkilä on herkkä ja eloisa laulaja, joka oli vahvimmillaan esim. Puccinin la Bohemen Musettan laulussa. Harvoin on kirkon alttarilla nähty näin eroottista liihotusta! Nyrönen on vahva, naisellinen esiintyjä, jolla on myös komiikan tajua pilkkeenä silmäkulmassa. Haapaniemi lauloi saksalaiset ja venäläiset oopperalaulut vahvasti. Yhdessä he esittivät komean lopetuksen Rodgersin ”Carousellista”: Et koskaan kulje yksin. – Ystävänpäivä voi tuntua ahdistavalta tai ikävältä, jos ystävää ei ole. Toivoimme, että mahdollisimman moni kutsuu konserttiin seurakseen tuttavan, joka ehkä juuri nyt kaipaisi irtautumista yksinäisestä arjesta, HelsinkiMission viestintäpäällikkö Kristiina Backberg muistutti. Tanssin vimmaa kuvataiteessa Kati Korosuon ja työryhmän tekemä ”M3” on pitkäkestoinen live-esityksen ja videon yhdistävä nykytanssi-installaatio, jota esitettiin vaihtuvissa galleriatiloissa, Pirkko-Liisa Topelius ja G12. Viehätyin sen moniaistisuuteen. Tanssi, videokuva ja kuvataide yhdistyivät. M3 ehdottaa ja riitauttaa erilaisia kehon aineellisuuden merkitysmaailmoja. – M3 on lihallinen ja herkkä, yhtä aikaa sensuelli ja groteski sukellus ihmiskehojen, kahden tanssijan, fyysisen yhdessäolon estetiikkaan. Teos vie tunnistettavan ja oudon maastoihin – transsin, vimman ja unohduksen äärelle, tekijät sanovat. Työryhmään kuuluvat koreografin lisäksi tanssijat Meeri Lempiäinen (Altmets) ja Jaana Kovanen, videotaiteilija Riikka Theresa Innanen, äänisuunnittelija Mitja Nylund, valoHelmikuun Iholla-klubilla yleisön hurmasi Emma Salokoski Voices. Kuva: Jorma Airola. Riku J. Korhonen tekee fyysisesti ja henkisesti vaativan monologin Isän jäljessä Kokoteatterin vierailuna. Kuva: Sakari Kirjavainen. Risto Kolanen: Kylmän talviajan kulttuurikierros Meeri Lempiäinen (Altmets, vas.) ja Jaana Kovanen tanssivat kauniisti taidegallerian lattialla musiikkiin. Kuva: Jenni Kokkomäki. Sopraano Olga Heikkilä esittää Musettan aarian ilmeikkäästi Kallion kirkon alttarilla. Edessä pianisti Erkki Korhonen. Kuva: Raimo Granberg. Baritoni Sampo Haapaniemi, sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä lopun yhteislaulussa. Kuva: Raimo Granberg. Pekka Kauhasen Talvisodan muistomerkki “Valon tuoja” valmistui Kasarmitorille. Kuva: Raimo Granberg.
9 Viikot 10-11 • Nro 5 M unkin S eutu Kulttuuri P e r formanssi, kaiketi oikein sana, kestää melkein puolitoista tuntia. Kun esitys oli kestänyt puolet ajasta, mieleeni hiipi sanoa mielessä Susimäelle: ”Koeta jo päästä itsestäsi ulos”… Siihen asti hän oli tanssinut itsensä vahvasti hikeen, ”suorittanut” ja puhunut loputtomia tarinoita itsestään, ulkonäöstä, ihonhoidosta, meikkaamisesta. Tuntui kuin Dorian Grayn muotokuva on karannut Oscar Wilden kirjasta Pannuhalliin. Sitten luin taitavan, karismaattisen esiintyjän taustasta, jota hän on juuri tilittänyt HS:n ja Yleisradion kulttuurisivuilla. Joku sanoi lasta ”läskiksi”, mikä johti ulkonäköpaineisiin ja neuroottiseen kuntoiluun. Nuori mies tilittää, miten miettii kadunkulmassa, pitääkö hänen lähetä neljän tunnin tanssiharjoituksen jälkeen vielä kuntosalille. OTE on raastavan rehellinen tunnustus siitä, mihin sisäiset ja ulkoiset paineet voivat ihmisen viedä: – Se on kertomus siitä kun elämää pyörittää kuntoilu-ja ruokaneuroosit, pakonomaiset rutiinit, itsensä peittely, häpeä ja pahoinvointi. Loppua kohden esitys sai huumoria: nuori mies tanssiin videokuvan käden kanssa. Onko käsi oma, vai naisen käsi, koska kynnet ovat maalatut. Aika elegisessä lopussa näemme edesmenneen kuvataitelija Markku Susimäen ja vaateja sisutussuunnittelija Ilona Pellin kotivideoita, ruuanlaitosta kaupungissa ja kesäjuhlista mökillä. Kaunis dokumentti räppäristä Yleisö innostui jälleen dokumenttielokuvista: DocPoint-festivaalin 2018 tapahtumissa ja näytöksissä vieraili yli 30 000 kävijää. Festivaalilla nähtiin 118 elokuvaa 253 näytöksessä ja järjestettiin lukuisia keskusteluja, seminaareja ja klubeja. Katsotuin elokuva oli Kiur Aarman ja Raimo Jõerandin ohjaama suomalais-virolainen yhteistuotanto ”Rodeo – Viron villit vuodet”. S i l v a n a Imam on R u o t s i n p o p k u l t tuurin kirkk a i m p i a tähtiä. Kolme ohjaajaa, Mika G u s t a f s son, Olivia Kastebring ja Christina Tsiobanelis seurasivat karismaattista, suosittua laulajaa usean vuoden ajan. Syntyi muotokuva SILVANA. Liettualaisen äidin ja syyrialaisen isän monikulttuurinen lapsi asui Kiirunassa. Elokuvan mukana on lapsuuden kotivideoita poikatytöstä, joka harjoittelee laulamista ja tanssimista. Aikuisen Silvanan laulujen sanoma on feministinen, antirasistinen ja queer. Elokuvan tyylinä ei ole perinteisen dokumentin puhuvat päät. Tekijät kulkevat laulajan mukana keikoilla, lavalla ja takahuoneissa sekä kotona. Heikot hetketkin näytetään. Nousukiitoa seurasi romahdus, takalukko, josta seurasi vahva paluu Naturkraft-albumilla. Keskeinen osa muodostuu siitä, että dokumentti näyttää Silvanan ihastumisen muusikko, räplaulujen tekijä Beatrice Eliin viattomasta ihastumisesta vakisuhteeseen ja yhteisesiintymisiin. Heistä syntyy voimapari ”Elimam”, jota fanit huutavat lavan edessä. Muista vain hengittää – Aina on joku syy elää. / Aina on joku syy hengittää. / Kaikki on ihan hyvin, kun vaan muistaa hengittää. / Tai sitten ei, kuuluu Hanna Rydin ohjaaman ”Aina on joku syy” – näytelmän slogan Teatteri Takomossa Fredantorilla. Talviesitys menee runsaan kuukauden, kun se sai lisäkertoja kysynnän takia. Aihe on vaikea: kuvia masennuksesta. Näytelmässä kohtaavat itkijänaiset ja Metallica, runolliset mietelauseet ja zombie, riemukas karnevalisointi ja empaattinen kohtaaminen. Kaiken keskellä kulkee Niina Hosiasluoma, jonka rooliminä on yksinkertaisesti ”Ihminen”. Näyttelijällä on valtava lavakarisma, jolla hän hallitsee jokaista kohtausta, kun on esillä. Hän sai vuosi sitten vuoden näyttelijän palkinnon. Muut ovat uusia tekijöitä, joista erottuu liikunnallisesti lahjakas tanssija Kalle Pulkkinen. Hän vastaa Kaisa Niemen kanssa koreografiasta. Pulkkinen tulkitsee masentuneen ihmisen tanssia, ilman että hänellä on siitä kokemusta. Esitys koostuu katkelmallisista tuokiokuvista, jotka liittyvät vain löyhästi yhteen. Hanna Ryti on työryhmänsä kanssa kerännyt valtavasti taustamateriaa masennuksen kokemisesta. Kaksikymmentä masentunutta tai siitä parantunutta on haastateltu. Takomon seinillä on A4-kopioita heidän haastattelulainauksistaan, joilla seinät on nyt tapetoitu. Ryhmä onnistuu hyvin. Teksti: Risto Kolanen suunnittelija Anniina Veijalainen ja pukusuunnittelija Annika Saloranta. M3 on kolmas osa Merphing-esityssarjaa, jonka aiemmin esitetyt osat olivat teoksia näyttämölle. Koppikypsää nykytanssia Pitkän linjan tanssitaiteilijan, Sanna Kekäläisen uusi teos HULLUT nähtiin Stoan Teatterisalissa. Kekäläinen ja Janne Marjaaho esittivät intensiivisen tanssiteoksen, joka kysyi mitä hulluus on ja voiko sitä esittää? Pääsanoma väittää, että hulluus ei ole ihmisessä, vaan ihmisten välillä, Stoassa kahden tanssijan välissä. iso teatterisali on jälleen pelkistetty lavaste, jossa lautaset ja lakanamöykyt ovat tanssijoiden ulottuvilla. Alussa siteerataan runoilija Gunnar Björlingiä, joka on merkittävin suomalainen modernistirunoilija ja jota pidettiin aikanaan ympäristössään ”koppikypsänä”. Esityksen alla julkaistiin Kekäläisen 35-vuotisen taiteilijanuran historiaa sekä erilaisia näkökulmia hänen työhönsä esittelevä artikkelikokoelma kirjana. Ennen ja jälkeen teoksen kuulimme Riikka Talvitien musiikkia. Esitysten ohessa järjestettiin keskustelusarja ”Mieli ja mielen ulkopuolisuus — inhimillisyyden, tunnistamisen ja tasa-arvon puolesta”. Dorian Gray tanssii ja puhuu Julius Susimäen ”Ote” on erityinen ja erikoinen teos. Pannuhallin ison vaativalla lattialla Kaapelilla tanssitaan, puhutaan ja näytetään videokuvia kankaalle. Nuori esittäjä makaa välillä isänsä maalausten päällä – fyysisesti ja henkisesti. Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho ovat vakuuttavia Hullutesityksessä Stoassa. Kuva: Uupi Tirronen. Julius Susimäki makaa isänsä, kuvataiteilija Markku Susimäen teoksen päällä Ote -performanssissa Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Lauri Kivikataja. Laulaja Silvana Iman on uskomattoman vahva, mutta myös haavoittuvainen ruotsalaisen dokumentin pääosassa. Kuva: Mantary Film. Niina Hosiasluoma (vas.) ja Kaisa Niemi nyrkkeilevät Takomon masennusta käsittelevässä esityksessä. Kuva: Matti Snellman. Suorasukaisia monologeja Suvilahdessa ? Helmimonologifestari järjestettiin ensi kerran Oranssin rakennuksessa Suvilahdessa. Se syntyi korvaamaan useita muita, jo lopettaneita lausuntatapahtumia, vuoden 2016 nuori lausuja Jussi Lankoski kertoo. Hän aloitti taitavalla ”Kostajalla”, nopeatempoisella, silti ajatuksella tehdyllä esityksellä Jouko Turkan kolmen kirjan pohjalta. Ensi-ilta oli heinäkuulla 2017 Kajaanin runoviikolla. Jouko Turkka kuoli elokuulla, Lankoski kirjoitti oikeuksien haltija Juha Turkalle pyyntökirjeen. Seuraavana iltana hän tapaa Karhupuistossa skroden miehen. Poika antaa vapaan luvan, mutta lisää: – Jos teet Jouko Turkan muotokuvaa, tee se kuten Marlon Brando. ”Häpeän” osuus on pisin. Mies hirttää itsensä, avaa suolensa Kaupunginteatterin ovenkahvaan ja ranteensa Aleksi Kiven patsaalla ja purskuttaa verisuihkuja Kansalliseen meneville ”vahoille akoille”. Turkan mies luovuttaa vihaansa. Hän kuvittelee lastenmurhaaja Jammu Siltavuoren aikeet ja teot yksityiskohtaisen tarkasti. ”Selvitys oikeuskanslerille” on näennäisen alamaisesti kirjoitettu. Juuri tämän osuuden Lankoski esittää kuin Brando, mainiosti ilmeistä ja puhetapaa parodioiden. Lopussa tulee ”Aiheita”, mutta se jää lyhemmäksi. Yleisö ulvoo taputuksia. Tekijä sanoo tämän olevan viimeinen Kostaja. Antti Tiensuu lausuu yhtä taitavasti Leonard Cohenin suomennettuja runoja maailmalta. Hän on vuoden 2014 nuori lausuja. ”Kaipausten ilta” -esitys on seuraavalta vuodelta. Itseironia on edellistä varmempaa, kun Turkan sanoma on pikemmin itsetuhoinen tai itsesäälinen. Kolmas esitys ei ole lausuntaa. Nelli Ojatalon ”Her(e)” on kontrolloitu purkaus, jossa tutkitaan musiikin ja tanssin keinoin toiston mahdollisuuksia liikesarjoissa lyhtyvaloinstallaation alla. Mari Naumalan ”Vaarallinen teko” on epätäydellisyyden ylistys, joka on dramatisoitu Aila Meriluodon ”Vaarallista kokea” päiväkirjasta 1953-75, Kootuista runoista ja teoksesta ”Talvikaupunki: Runoja”. Se on kertomus siitä, miten halkeamista löytyy totuus. Naumala esittää hyvin kaksi runoihin tehtyä laulua. Hän ei vain ”lausu”, vaan näyttelee raadollisen suoraan, alkoholia käyttävän runoilijan roolin lavalla. Toivottavasti Helmi-monologifestari saa jatkoa. Se kokoaa nuoria taitajia ympäri Suomea. PS. Lisäyksenä edellisen numeron Kallio Stageen. Pengerkadun näyttämöä hallinnoi Aalto-yliopiston Aalto Studios-osasto, jonka kanssa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu tekee yhteistuotantoja. Jussi Lankoski eläytyy Jouko Turkan kirjojen maailmaan Kostaja-esityksessään Suvilahden Oranssilla. Kuva: Kajaanin runoviikot. Helmimonologifestari Suvilahdessa näytti komean esiintyjäjoukon lausujia. Eturivissä mm. Jussi Lankoski (vas.), Nelli Ojapalo, Mari Naumala ja heidän välissään kurkottaa Antti Tiensuu. Kuva: Helmimonologifestivaali.
10 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu Josa Jäntti Suomenlinnan hoitosuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen Nuorten Reaktori veti lähes 10 000 kävijää Mikä oli todistettava = MOT Motto: tämä kuvasarja liittyy edelliseen blogiin ja eläkkeiden ”kuoppakorotukseen” ? Jatkan tässä edellisessä blogissani olleita kaavailuja, miten eläkkeiden ”kuoppakorotus” voidaan – jos halutaan – toteuttaa vaarantamatta eläkerahastojen riittävyyttä tulevaisuudessa eläkeläisille. Tämä kuvasarja kertoo selkeästi paljonko eläkeläiset ovat menettäneet alkuperäisestä eläkkeestään vuodesta 1996 lähtien vuosi kerrallaan sitä enemmän kuin ovat olleet eläkkeellä. Tämän taitettu indeksi sai aikaan. Köyhdytti eläkeläisiä 21 vuotta ja paisutti eläkerahastoja. Näin toteutui ennen lakia silloisen sosiaalija terveysvaliokunnan lausunto vuonna 1995 käytännössä: ”indeksi tulee alentamaan eläkeläisten elintasoa, mutta on hyväksyttävä” . Lipposen silloinen hallitus luuli parantavansa valtion rahatilannetta ymmärtämättä, että eläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä – ei valtiolta! Näin supistettiin eläkeläisten maksamia verotuloja ja vähennettiin kulutuskysyntää aiheuttaen valtiolle lisää ongelmia. Toinen kuvio kertoo, miten taitettu indeksi köyhdyttää sitä enemmän, mitä kauemmin olet eläkkeellä (ks. 80– 84 v). Eläkkeiden korotustarve % eläkkeelle siirtymisvuoden mukaan. Eniten ovat menettäneet v. 1996 eläkkeelle jääneet (30,4 % ) ja siitä edelleen vuosi kerrallaan jokainen eläkeläinen – jopa sotaveteraanit! Näin mahtavasti ovat eläkerahastot kasvaneet ja kasvavat taitetun indeksin ja sijoitustuottojen ansiosta vuoteen 2065. Taitetun indeksin arvio, jos kuoppakorotus tehdään yhtenä vuotena v. 2019. Viime blogissani kerroin, miten se on mahdollista. Vuosituotosta 4 miljardia alijäämään (alijäämä loppuu 2025 = TPAN raportti/ 2016) + 4 miljardia kuoppakorotukseen = 8 miljardia. Tuotot yli 10 miljardia viime vuosina. Kuoppakorotus vain v. 2019 yhdellä kerralla. Tämä kuva kertoo = kuoppakorotuksen jälkeen indeksikorotus 25 palkat/75 hinnat. Muutkin indeksit mahdollisia esim. 50/50 tai 60 palkat/ 40 hinnat (ETK). Näin kuoppakorotus vaikuttaisi dynaamisesti ja elvyttävästi talouden osiin. Tämän kuvan perusteella luulisi kaikkien päättäjien uskovan eläkkeiden kuoppakorotuksen ja uuden indeksin elvyttävään vaikutukseen. Toivottavasti valtionvarainministerikin älyää tämän elvyttävän vaikutuksen ilman valtion varoja! Näin huikeasti ovat eläkerahastot kasvaneet vuodesta 1962 alkaen tuottoineen. Tämä kuva kertoo, että ei ole nuorisolla aihetta purnata kuoppakorotuksesta. Vasemmalla taitetulla indeksillä keskimääräinen työeläke per henkilö. Oikealla sama, jos kuoppakorotus tehdään taitettua indeksiä soveltaen edelleen. Tosin tulevat eläkeläisetkin joutuvat kärsimään elintason laskusta eläkkeellä ollessaan, jos taitettua ei muuteta, sitä enemmän, mitä kauemmin ovat eläkkeellä. (Kts. sosiaalija terveysvaliokunnan lausunto v. 1995 ennen lakia = ylempänä). Tämän jälkeen uusia aiheita! Paraatikentän luistelurata, kuva Arttu Kokkonen Jatkoa sivulta 3 ? Hoitoja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa. Ensimmäisessä verkostotapaamisessa 28.2. pureudutaan Suomenlinnan arvoihin. Paikalla on tulossa noin 100 henkilöä, jotka edustavat muun muassa Suomenlinnan asukkaita, yrityksiä, Helsingin kaupungin edustajia sekä urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Projektipäällikkö Anu Ahoniemi Suomenlinnan hoitokunnasta painottaa, että kestävyys on läpileikkaava teema suunnitelmassa. – Suomenlinnan suojelun ensimmäinen vaihe alkaa olla päättynyt. Nyt on aika pohtia, miten ja kenen kanssa suunnitellaan Suomenlinnan kestävää tulevaisuutta. Linnoituksen rakennukset ja ympäristö vaativat jatkuvaa hoitoa ja resursseja sekä tiloihin sopivia käyttöratkaisuja. Matkailu on yksi kasvavista trendeistä. Ammattitaitoisesti restauroitu, elinvoimainen Suomenlinna kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja tuo koko metropolialueelle talousvaikutuksia ja hyvinvointia, Ahoniemi kuvailee. Nyt tehtävä Hoitoja käyttösuunnitelma on linkki Suomenlinnan hoidon pitkässä ketjussa. Siinä huomioidaan aiemmat Suomenlinnan hoitoa ja käyttöä linjaavat suunnitelmat sekä yhteiskunnan muuttuminen. Merkittävimmät sisällöt suunnitelmassa ovat suojelu ja hoito, uskottavuus, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt. Suunnitelma on yhteinen prosessi, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyllä 2018. Vuonna 2019 prosessi jatkuu toimintasuunnitelmavaiheeseen. Jatkoa sivulta 3 ? Tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana lähes 10 000 nuorta, joille nelisenkymmentä toimijaa tarjosi toiminnallista tekemistä muun muassa liikunnan, pelien ja käsillä tekemisen parissa. Suosituimpia toimintapisteitä olivat liikunnalliset toiminnat, kuten futissimulaattori ja tanssiopetus sekä Rodeoankka, johon riitti jonoa tapahtuman ensihetkistä loppumetreille. Nuorten ääni -toimituksen pisteellä nuorten pikahaastatteluissa vieraili päättäjiä ja vaikuttajia, joilta nuoret kyselivät asioita laidasta laitaan mm. heidän työstään ja harrastuksistaan. Apulaispormestari Nasima Razmyarilta kysyttiin kysymyksiä mm. leipäjonoista ja nuorille suunnatuista palveluista sekä neuvoja opiskeluun nuorille, jotka kärsivät motivaation puutteesta. Kansanedustaja Simon Elo puolestaan sai vastailla mm. ruotsin kielen asemaa koskeviin kysymyksiin. Nuorten ääni-toimituksen pisteellä tehdyt pikahaastattelut videoitiin ja videot tulevat nähtäville Nuorten Ääni toimituksen youtube-kanavalle: https://www.youtube.com/user/nuortenaani/ videos?disable_polymer=1 Reaktorin päätösbileitä juhlittiin lauantaina 24. helmikuuta Kulttuuriareena Gloriassa klo 18–22. Reaktori järjestettiin tänä vuonna jo neljättätoista kertaa. Tapahtuman toteutti Helsingin kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden nuorisoja kulttuuritoimien kanssa. Mukana oli nelisenkymmentä eri toimijaa kansalaisjärjestöistä urheiluseuroihin. Kuvat: Saara Autere
11 Viikot 10-11 • Nro 5 M unkin S eutu Presidentti ja ilmavoimat olympiajoukkuetta vastassa Kansalliskirjaston näyttely KAUNISTA! esittelee kirjansidoksia 1400-luvulta tähän päivään Tapio Luoma arkkipiispaksi ? Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on valittu Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi. Alustavan laskennan mukaan Luoma sai 56,17 prosenttia ehdokkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä tänään torstaina 1.3. käydyssä vaalissa. Tapio Luoman saama äänimäärä oli 374,667 ja vastaehdokkaana toisella kierroksella olleen Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikströmin 292,333. Äänioikeus arkkipiispan vaalin toisella kierroksella oli 1528 henkilöllä. Äänioikeutettujen lukumäärä on vaihdellut vaaliprosessin aikana. Lukuun vaikuttaa hiippakunnan papiston määrä, jossa on tapahtunut muutoksia. Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma on syntynyt vuonna 1962. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1987 ja Espoon hiippakunnan piispaksi helmikuussa 2012. Tätä ennen hän oli Seinäjoen kirkkoherra vuodesta 2002 lähtien. Tapio Luoma on myös toiminut Lapuan hiippakunnan pappisasessorina vuosina 2001–2007 ja Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan lääninrovastina 2010–2012. Hän on ollut kirkolliskokouksen sekä useiden kirkollisten toimielinten jäsen. Hänet on valittu vuoden papiksi vuonna 2000. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään 1.6.2018, jolloin nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle. Arkkipiispa asetetaan virkaan Turun tuomiokirkossa 3.6.2018. Tapio Luoma arkkipiispanvaalin toisen kierroksen vaalipaneelissa Turun tuomiokirkossa. Kuva: kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja ? Kirjat ovat kauniita. Uudet ja vanhat sidokset ilahduttavat sekä hienoilla materiaaleilla että sitojien ammattitaidolla. Visuaaliset yksityiskohdat ovat kuin taideteoksia, ja aikalaissidokset ja koristelut kertovat kiehtovalla tavalla tarinoita omasta ajastaan. Kansalliskirjaston vuoden 2018 Galleria-näyttelykokonaisuus sukeltaa kirjansidonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi avataan yleisölle maaliskuun alussa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta 1.3. 22.12.2018 Näyttelyssä on esillä yksilöllisiä käsintehtyjä kirjansidoksia viiden vuosisadan ajalta 1400-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Aineisto kuvaa kirjansidonnan historiaa niin materiaalien, tekniikan kuin tyylihistorian valossa. Näyttelyn vanhimpiin teoksiin kuuluvat kaksi kirjaa maineikkaan saksalaisen kirjanpainaja ja kustantaja Anton Kobergerin kirjapainosta 1400-luvulta. Esillä on myös latinankielinen kirkkokäsikirja Manuale Aboense, jonka painatti Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurck (Kurki) Saksassa vuonna 1522. Kyseessä on tiettävästi ainoa paperille painettu versio kyseisestä kirjasta. Kirjan sidontapaikka on tutkijoille edelleen arvoitus. Näyttely tarjoaa kaunista nahkaa, upeaa silkkiä, lehtikultaa, metalliheloja ja taidokasta koristelua. Kirjojen sidosasu ei kerro vain tekniikoista, materiaaleista tai esteettisistä arvoista, vaan se heijastelee myös yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia ja funktionaalisia ulottuvuuksia. Kirjan koko ja sidonta voivat viitata siihen, mihin tarkoitukseen tai yhteyteen kirja on tarkoitettu. Omistushistoriasta kertovat mm. kansiin leimatut vaakunat, nimet, vuosiluvut ja nimikirjaimet. Kirjojen lehtikullalla koristelluissa syrjissä voi lisäksi olla siselöiden eli pisteviivoin toteutettuja ornamentteja, väritettyjä kuvioita tai jopa omistushistoriasta kertovia vaakunoita. Kuninkaalliset kruunut monogrammeineen osoittavat, että kirja on kuulunut hallitsijan kirjastoon. Menneiden vuosisatojen kirjansitojat eivät yleensä signeeranneet töitään. Joidenkin sitojien jäljille on kuitenkin päästy historiallisten lähteiden ja sidoshistoriallisen tutkimuksen kautta. Kirjansidokset Pohjoismaista 2018 1.3. 14.5.2018 Pohjoismaiset kirjansidonnan ammattilaiset ja harrastajat ovat lähettäneet näyttelyyn upeita esimerkkejä tämän päivän sidoksista, jotka tarjoavat hienon vastapainon ja vertailukohdan vanhojen sidosten rinnalle. Näyttelyn teemana on vapaamuotoinen sidos. Nykymuotina ovat nähtävissä yksinkertaisemmat, usein abstraktiset kuviot nahkaapplikaatioina tai pieninä kultauksina tai sokeapainatuksina. Näyttely järjestetään nyt neljättä kertaa, ja Suomi toimii vuoden 2018 isäntämaana. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Espoon Kirjansitojat r.y.:n kanssa. Kirjansidokset Pohjoismaista -näyttely siirtyy toukokuussa Helsingistä Osloon ja kiertää kaikki Pohjoismaat. Pohjoismaisen osuuden tilalle Kansalliskirjaston Galleriaan rakentuu Kauneimmat kirjat 2017 -näyttely. Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36 Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta 1.3. 22.12.2018 Kirjansidokset Pohjoismaista 2018 1.3. 14.5.2018 Kauneimmat kirjat 2017 16.5. 22.12.2018 Brenz, Johannes Syntagma eorum. Basel 1553. (Jälkisidos) Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC Jatkoa sivulta 3 ? Urheilijat lahjoittivat Sauli Niinistölle Kaisa Mäkäräisen idean mukaisesti urheilijoiden yhdessä neuloman peitteen. Kiitoksena presidentti sanoi, että toivottavasti tämän peiton alla kasvaa tuleva urheilija. Leppoisan tunnelman mukaisesti hän luovutti puheenvuoron urheiluministeri Sampo Terholle, joka oli selvinnyt matkalta paikalle. Urheilijoita oli vastaan ottamassa runsasjoukko median edustajia, läheiset omaiset ja urheilun järjestöväkeä. Luonnollisesti suurimman huomion saivat kultamitalin hiihdon kuninkuusmatkalla vakuuttavasti voittanut Iivo Niskanen, kolme henkilökohtaista mitalia kaulassaan säteillyt Krista Pärmäkoski, iloinen ja hurjapäinen pronssityttö Enni Rukajärvi sekä joukko naisten jääkiekkomaajoukkueen pronssia voittaneen joukkueen edustajia. Helsingin Työväen Luistelijoiden Mika Poutala ei ollut tilaisuudessa mukana. Hänen henkilökohtainen unelma Olympiamitalista jäi toteutumatta. Mikan luistelu näytti tv:ssä täydelliseltä, mutta minimaalinen aikaero pudotti hänet EteläKoreassa pronssilta katkeralle vaikka erinomaiselle neljännelle sijalle. Saavutus on joka tapauksessa loistava, sillä eihän Helsingissä ole kunnon harjoituspaikkaakaan pikaluisteluun. Mistä huiput meidän oikein tulevat? Näyttää siltä, että Suomen urheilumenestys johtuu ensisijaisesti urheiluperheistä ja kasvattajaseuroista. Jos kodissa vanhemmilla on mahdollisuus viedä lapsia harrastuksiin ja valmennukseen, niin sitä kautta urheiluinnostus syntyy ja seuroista saaduin opein lahjakkuuksia huippuvalmennukseen löytyy kotimaatamme edustamaan. Helsingissä luulisi olevan varaa urheilun ja urheiluseuroissa tehtävän nuorisotyön tukemiseen, mutta niin ei näytä olevan. Ensi syksynä koulujen iltavahtimestarit on määrä säästösyistä lakkauttaa ja siirtää vastuu ja kustannukset seurojen kannettaviksi. Jos näin on päätetty, huono päätös pitäisi purkaa, sillä iltavahtimestareita tarvitaan. Mitalikahvien jälkeen kultamitalivoittaja Iivo Niskanen totesi, että on mukavaa, kun Suomessa on urheilua arvostava Presidentti. Samaa helsinkiläinen seuraväki saattaisi toivoa omilta pormestareiltaan. Helsingin urheilumenestyksen ei pitäisi olla pääosin muualta muuttaneitten varassa. Suomen mitalimäärä oli hyvä, vaikka se jäi hieman tavoitteesta. Kaisa Mäkäräisen kilpailut sattuivat huonoille päiville ja ampumatarkkuus katosi tiukkaan pakkaseen ja tuulen puuskiin. Urheilu ei huipulla ole enää vain urheilua, vaan menestys ja mitalit tuovat myös taloudellista tukea. Tuen pitäisi ulottua myös perustasolle. Jarmo Niemenkari Urheilijoiden lahjapeiton Presidentti Niinistölle luovuttivat Enni Rukajärvi, Krista Pärmäkoski ja Aino-Kaisa Saarinen. Taustalla ovat Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio ja urheiluministeri Sampo Terho. Iivo Niskasella oli juhlava hetki Olympialaisten keskimmäisellä kultamitalikorokkeella. Tosi hienoa oli seistä juhlittuna sankarina myös rakkaiden vanhempiensa keskellä. Media kuunteli tarkasti, kun urheilijat kertoivat Presidentille kilpailukokemuksiaan kahvittelun lomassa.
12 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu HSY palkitsi Hilton Helsinki Strandin eBike Store Helsinki avataan Munkkivuoren ostoskeskukseen Maaliskuun 10. päivä Helsinkiin avataan uusi sähköpyöriin keskittyvä erikoisliike. ? Ajatus palvelevasta, sähköpyöriin erikoistuneesta liikkeestä oli kytenyt omistajien takaraivossa jo pidemmän aikaa. Tarvittava nytkähdys tapahtui Ruotsin Malmössä syyskuussa 2017, kun kaksi omilla talousalueillaan merkittävää pyöräkauppiasta päätti yhdistää voimansa. Kaksikon tavoitteena on luoda jotain merkittävämpää kuin vain yksi uusi pyöräliike. Kummallakin yrittäjällä on omat toimintamallinsa ja vahvuutensa. Ammentamalla tästä tietotaidosta ja kokemuksesta sekä kuuntelemalla asiakkaita herkällä korvalla, saadaan aikaiseksi jotain suurempaa kuin vain asioidensa summa. Sekä Nummen Pyörällä Turussa että Pyöräliike Lundbergilla Keravalla on kollektiivisesti erittäin laaja osaaminen, josta uusi liike saa tarvittaessa tukea. eBike Store Helsingin henkilökunta koostuu alan ammattilaisista ja olemassa oleva verkosto takaa sen, että asiakas saa aina tarpeeseensa parhaiten soveltuvan ratkaisun. Nummen Pyörän kaksi liikettä Turussa, Pyöräliike Lundbergin liike Keravalla sekä eBike Store Helsingin liike ovat kaikki samoilla tuotteilla sekä palveluilla olevia eBike Store liikkeitä. Myymälän vetovastuussa on Pekka Ekegren, jolla on pitkä kokemus polkupyöräja urheiluvälinekaupasta ja huoltopalveluista vastaa pyöräalalla pitkään toiminut Sami Huttunen. eBike Store Helsinki on Shimano Service Center sekä Bosch Service Center, joten huoltopalveluiden laatu on taattu laajalla koulutuksella sekä pitkällä kokemuksella. eBike Store Helsinki aloitti toimintansa Helsingin Expo messuilla 2-4.3. ja Munkkivuoren liikekeskuksessa sijaitseva myymälä avataan lauantaina 10. maaliskuuta. Ensimmäiselle kaudelle valitut huippu tuotemerkit koostuvat hyviksi havaituista, laadukkaista tuotteista joiden takana seisomme sataprosenttisesti. Pyörämallistostamme löytyy Trek, Cannondale ja Helkama tuoteperheet. Tarvikeja varaosatarjonnasta löytyvät mm. Shimano, Lazer, Pro, Kryptonite, Vittoria sekä Bontrager tuotteet. eBike Store Helsinki Raumantie 1, Munkkivuoren ostoskeskus Omistus: Jari Petäjä Jani Lundberg Haaganpuroon uusi lasku-uoma? Kolumni Suomea ei olisi ilman Viroa ? Viro ja Suomi, satavuotiaat Suomenlahden sisarukset, näyttävät ensisilmäyksellä samannäköisiltä, miltei kaksosilta. Tämän kuulen jatkuvasti juhlapuheissa, haastatteluissa, lehtiartikkeleissa lausutun. Samanlaisuudellamme ilakoidaan. Ja onhan meillä paljon yhteistä. Molempien itsenäistymisen tekivät mahdolliseksi maailmansodan käänteiden ja Venäjän vallankumouksen seuraukset. Kun Viro miehitettiin ja pakotettiin osaksi Neuvostoliittoa, alkoi 50 vuotta kestänyt erämaavaellus. Joku saattaakin päässään laskea, miten sataa vuotta nyt voidaan juhlia, kun puolet ajasta on pitänyt elää venäläissaappaan alla. Mutta eipäs itsenäisyysajatus katkennutkaan. Vaikka määrätietoinen Viron bolshevisiointi eteni nopeasti ja maa kurjistui, Ruotsissa toiminut Viron pakolaishallitus toimi koko miehityksen ajan vuoteen 1992. Ajatus itsenäisyydestä säilyi ja Viron tasavallan hallinnollinen jatkuvuus oli vain katkolla. Viron tutkija Seppo Zetterbeg näkee, että Neuvostoliiton aika 1940-1990 oli todellinen uhka virolaisuudelle. Moskova yritti hävittää vironkielen ja virolaisuuden. Jos tämä aika olisi vielä jatkunut virolaisuudelle olisi käynyt kohtalokkaasti, sillä venäläistyminen kiihtyi koko ajan. Englantilais-anglosaksinen kulttuuri ja englannin kieli on nyt nousemassa vironkielen ja kansallisen olemassaolon pahimmaksi uhkaksi kuten Suomessakin. Yhteydet Viroon kulkivat Moskovan kautta ja niiden suhteiden erikoismies Urho Kekkonen käytti tätä korttia hyväkseen avatessaan virolaisille ovet pohjoiseen. Kekkosen ajama laivaliikenne Tallinnaan 1960-luvun puolivälissä avasi väylät kansalaistason vuorovaikutuksille. Virorakkauteni muuttui nopeasti käytännöksi kun keväällä 1966 Vanemuine-laiva vei teologiseurueemme Tallinnaan. Siitä alkoi vuosikymmenien tiivis yhteydenpito. Toinen suuri pelinavaus oli Kekkosen vironkielinen puhe 1964 Tarton yliopistossa, jossa hän käänsi huomion kansallisen liikkeen suurhahmoihin Koidulaan, Kreutzwaldiin, Hurtiin, Kalevi-poegeepokseen, ja nosti vahvasti esille kirjailijat Ellen Niitin, Jaan Krossin, PaulEerik Rummon ja tietenkin Fríedebert Tuglaksen. Suomen ja Viron sopimus henkisestä yhteistyöstä solmittiin jo 1937. Siinä painotetaan koulutusta, tutkimusta, apurahoja, kirjoja, kirjastoja, ynnä teatteria, elokuvaa ja kuvataidetta. Neuvostomiehityksen aikainen vieraus suhteiden hoidossa muuttui innostavaksi ja insiproivaksi kanssakäymiseksi. Koko historiansa ajan saksalaiset ja venäläiset ovat olleet Viron päähuolenaiheena. Suomi taas on ollut virolaisille luvattumaa. Maittemme suhteita ajoittain sävyttänyt heimoromantiikka ja Suomen Siltaa hehkuttanut retoriikka on nostanut ajatuksen harmaan arjen yläpuolelle. Eino Leino ilmoitti runollisesti hakevansa jopa Viron kansalaisuutta. Suomalaisten kirjailijoiden virosuhteet ovat oma lukunsa. Itämerensuomalainen ikiaikainen sukuyhteytemme perustuu yhteisten myyttien kudelmaan. Ajatus Viron ja Suomen valtioliitosta syntyi jo 100 vuotta sitten, mutta Suomen kielteistä kantaa ulkoministeri Rolf Witting perusteli sillä, että virolaiset ja suomalaiset ovat luonteeltaan ja mielenlaadultaan niin erilaiset, etteivät voi kasvaa yhteen. Yhtä vanha on ajatus yhdistävästä tunnelista, jonka Jaan Kross nosti uudestaan esiin juhlapuheessaan Helsingissä. Vähän aikaisemmmin Jaan Kross oli vastaanottanut presidentti Tarja Halosen luovuttaman Loviisan rauhanpalkinnon. Erilaisuudestamme huolimatta meitä yhdistää ikivanha itämerensuomalainen kulttuuriperimä Kalevi-poegineen ja Kalevaloineen. Pohjola on noussut skandinaavisine esikuvineen ja kulttuurikausineen kiinnostavaksi kohteeksi muille kansoille. Ei olisi Suomea ilman Viroa, eikä Viroa ilman Suomea. Virolainen kirjailija Eduard Vilde sanoo, että ihmisten maailma olisi ikävä, jos ei olisi tätä erilaisten sielujen yltäkylläisyyttä. Veli-Matti Hynninen ? Haaganpuro on saamassa uuden lasku-uoman, kun kaupunki aikoo purkaa nykyisen huonon patorakennelman. Remontin myötä myös Pikku Huopalahden asukkaita kiusanneet tulvat vähenisivät. Huonosti toimiva patorakennelma Haaganpuron suulla Pikku Huopalahdessa on mahdolisesti katoamassa jo ensi vuonna. Kalastusharrastajat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että nykyinen pato estää vaelluskalojen, lähinnä uhanalaisen taimenen nousun kutemaan. Haittana ovat olleet myös tulvat alavalla Tilkanniityllä. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on jakanut Vuoden Petraaja 2017 -palkinnon Hilton Helsinki Strandille. Lisäksi Käpylän peruskoulun erityisopettaja Jukka-Pekka Anttiselle myönnettiin kunniamaininta. Palkinto myönnetään toimijalle, joka on vähentänyt merkittävästi jätemääräänsä ja edistänyt materiaalitehokkuutta ja siten osallistunut vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen. HSY jakoi palkinnon torstaina 15. helmikuuta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. – Vuoden Petraaja -palkinto myönnetään sellaiselle organisaatiolle, joka on omalla aktiivisella toiminnallaan vähentänyt merkittävästi jätemääräänsä. Palkittava taho valitaan niiden yritysten ja yhteisöjen joukosta, jotka ovat seuranneet jätemääriään Petrajätevertailussa. Hilton Helsinki Strand toimii hyvänä esimerkkinä aktiivisuudesta jätteen määrän vähentämisessä ja materiaalitehokkuuden edistämisessä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Petra-jätevertailussa organisaation jätemäärä suhteutetaan työntekijämäärään, ja näin saman alan toimijoita voidaan verrata toisiinsa. Hotellialalla jätettä syntyy keskimäärin noin 2 300 kiloa työntekijää kohden vuodessa. – Hilton Helsinki Strandin jätemäärät ovat olleet viime vuosina 25–50 prosenttia hotellien keskiarvoa alhaisemmat henkilökunnan määrään suhteutettuna, materiaalitehokkuusasiantuntija Henna Teerihalme HSY:stä kertoo. Hilton Helsinki Strand vähentää ruokahävikkiä monin tavoin. Hotellin ravintolassa tarjotaan paljon lautasannoksia, jolloin hävikki on seisovaa pöytää pienempi. Aamiaisbuffettiin puolestaan on valittu pieniä annoksia, jolloin jätteen määrä pysyy pienenä, vaikka asiakkaat valitsisivat useita ruokalajeja. Hotellissa on myös luotu vahva yhteistyö paikallisten kierrätysja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Heille luovutetaan kaikki kierrätykseen kelpaava materiaali huonekaluista ja tekstiileistä pienempiin esineisiin. Esimerkiksi puolityhjät shampoopullot hyödynnetään yhteistyökumppanin asuntolatoiminnassa. Hilton Helsinki Strand seuraa jätemääriään säännöllisesti ja täsmällisesti. Hotellin henkilökunta on hyvin motivoitunut vähentämään jätteiden syntyä ja edistämään lajittelua mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunta saa perehdytystä lajitteluun kahdesti vuodessa. Anttisen aktiivisuus ja sitoutuneisuus ympäristötyöhön sai kunniamaininnan HSY myönsi Käpylän peruskoulussa työskentelevälle erityisopettaja Jukka-Pekka Anttiselle kunniamaininnan. – Anttinen on tehnyt pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti töitä koulunsa jätemäärien vähentämiseksi ja lajittelun edistämiseksi. Hän ollut vuosia koulun ympäristötiimin vetäjä, pitänyt aamunavauksia kierrätyksestä sekä muistuttanut ja opastanut aktiivisesti sekä oppilaita että henkilökuntaa jätteiden vähentämiseen ja lajitteluun liittyvissä asioissa, Teerihalme kuvailee. Anttinen on toiminut myös yhteyshenkilönä koulun ulkopuolelle. Hän on ollut järjestämässä vierailukäyntejä muun muassa jätevedenpuhdistamolle ja pitänyt yhteyttä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukseen ja luontotaloihin. Koulun jätemäärät ovat olleet toimialansa keskiarvoa alhaisempia useana vuonna. Kahtena viimeisimpänä raportointivuonna jätemäärät ovat olleet noin puolet toimialan keskiarvosta. Anttinen on luonut yhteistyössä muiden kanssa paljon hyviä käytäntöjä koululle. Toisinaan ruokalassa on käytössä punnituskello, joka kannustaa oppilaita ja henkilökuntaa vähentämään ruokajätettä. Keväisin koulussa pidetään siivoustalkoot, joiden yhteydessä koulussa on Kaunein jäte -kilpailu ja kierrätystaidenäyttely. Käpylän peruskoulu on ollut mukana HSY:n kummikouluohjelmassa vuosina 2015–2016. HSY valitsi Vuoden Petraajan noin 450 toimipaikan joukosta Petra-jätevertailu on ilmainen verkkopalvelu jätemäärien seurantaan ja vertailuun. Palvelu auttaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yrityksiä vähentämään jätettä ja parantamaan materiaalitehokkuutta. Palvelu toimii osoitteessa www.petrajatevertailu.fi. Vuoden Petraaja 2017 valittiin noin 450 toimipaikan joukosta. HSY jakaa Vuoden Petraaja -palkinnon joka toinen vuosi. Palkittava yritys saa kunniakirjan sekä oikeuden käyttää Vuoden Petraaja -tunnusta. Tänä vuonna Vuoden Petraaja -palkinnon saaja valittiin hotellitoimialalta. Palkinnon sai Hilton Helsinki Strand.
13 Viikot 10-11 • Nro 5 M unkin S eutu GeeBee-kehässä Suomen parhaat nyrkkeilyottelut Koulumies Turuntien kaupunkibulevardi vastatuulessa Marjatta Kalliala Munkkivuoressa 14.3. 2018 Sen tien kulkijat – sarja jatkuu ? Helsingin hallinto-oikeus linjasi helmikuun alussa, että kaupungin uusi yleiskaava on osittain lainvastainen. Hallinto-oikeus totesi, että Turunväylää, Länsiväylää, Hämeenlinnanväylää ja Lahdenväylää ei saa muuttaa kaupunkibulevardeiksi, kuten kaupunki oli suunnitellut. Pääargumentti oikeudella oli se, että moottoritien muuttaminen kaduksi hidastaisi liikennettä ja siksi se ei kuulu yksin kaupungin päätösvaltaan. Munkinseutulaisten näkemykset Tarvontien muuttamisesta asuinkaduksi tuntuvat jakautuvan jyrkästi. Osa pitää sitä parempana kohteena täydennysrakentamiseen kuin esimerkiksi Ulvilantien ulkoreunan viheralueita. Moottoritien muuttaminen kaduksi saattaisi myös vähentää meluja saastehaittaa Turuntien naapurustolle. Toisaalta muutos kaduksi toisi lisää ruuhkia autoilijoille. Munkinseutulaisia koskettavat hallinto-oikeuden linjauksessa myös Vihdintien ja Tuusulanväylän kaupunkibulevardit, jotka saa hallinto-oikeuden mukaan toteuttaa. Vihdintien rakentamisen kanssa kulkee nimittäin käsikädessä uusi pikaraitiotielinja. Se menisi Munkkivuoren ostoskeskuksen vierestä pitkin Huopalahdentietä keskustaan. Kyseisen ratikkalinjan suunnittelu jatkuu siis suunnitellusti ja sen toteutuminen näyttää hyvin todennäköiseltä. Lisäksi hallinto-oikeus linjasi, että Vartiosaareen ei saa rakentaa asuinaluetta. Se on todella harmillinen päätös. Ellei Vartiosaareen rakenneta tarpeeksi asuntoja, niin Kruunusillat muuttuvat silloin katastrofaalisen kannattamattomaksi investoinniksi. Kaupunginvaltuusto päätti viime valtuustokaudella rakentaa tuon satojen miljoonien hintaisen, Suomen pisimmän sillan. Kruunusillat-hanke yhdistää kolmella sillalla ja 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Päätökseen liittyy pieni kummallisuus – autot eivät saa ajaa sillalla, vaan pitkä silta tuulisen meren ylitse on tarkoitettu vain kävelijöille, polkupyöräilijöille ja julkiselle liikenteelle kuten ratikalle. Vastustin valtuustossa kalliin sillan rakentamista ilman, että sillä voisi ajaa myös autolla. Jos nyt Vartiosaarta ei voikaan rakentaa, niin mielestäni myös Kruunusillathankkeen järkevyys pitää arvioida uudestaan. Kaupunki hakee hallintooikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lopullinen päätös siitä, että saako kaupunkibulevardeja tai Vartiosaarta rakentaa, siirtyy siis vuosia eteenpäin. Hallinto-oikeuden päätöksestä jää voimaan se ikävä linjaus, että Malmin lentokentän saa rakentaa asuinalueeksi. Äänestin viime valtuustokaudella sen puolesta, että Malmin lentokenttä olisi säilytetty ilmailukäytössä. Ikävä kyllä Malmin puolustajien kanta hävisi silloin kaupunginvaltuustossa. Tämän hallintooikeuden antaman iskun myötä kentän kohtalo on lopullisesti sinetöity. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok) Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola Kirkkoherra Leo Glad ? Yksi parhaista suomalaisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoista, dosentti Marjatta Kalliala vierailee Munkkivuoren kirkossa kerran kuukaudessa toteutuvassa Kohtaamisten keskiviikko -sarjassa 14.3. klo 11.30. Tämäkin kohtaaminen alkaa uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan alustus, minkä jälkeen on kysymysten ja kommenttien aika. Yhdessäoloa jatketaan maksullisella (5 euroa) keittolounaalla seurakuntasalissa alkaen klo 13. Tapaamisten isäntänä toimiva kirkkoherra Leo Glad sanoo, että sarjan kohtaamisissa tahdotaan astella sitä tietä, jota Jeesus aikanaan kulki. Silloin kuten nytkin myötätunto on elämän ja kristinuskon avainsana. Jokainen suhde toiseen on ainutlaatuinen ja kaunis ja jokaisessa ihmisessä asuu yhteyden ja merkityksen kaipaus. Marjatta Kallialan esityksen aiheena on monien uskontojen ja elämänkäsitysten maailmassa olennainen kysymys MITEN TIELLE PÄÄSEE. Huhtikuun vieras 18.4. on filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola aiheenaan KUN TIE KATOAA. Toukokuussa 16.5. kysytään MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN, kuullaan mukana olleiden puheenvuoroja ja opetusneuvos Kalevi Virtasen yhteenveto. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Tervetuloa kaikki ja kaikenikäiset! Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 Munkkivuoren kirkolla 14.3. MITEN TIELLE PÄÄSEE Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala 18.4. KUN TIE KATOAA Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola 16.5. MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen Viime vuonna kaikkein paras nyrkkeilyottelu Suomessa nähtiin GeeBeeturnauksessa. ? Vastakkain olivat raskaansarjan loppuottelussa Olympiavoittaja ja maailmanmestari, venäläinen Evgeni Tishenko ja maailman huippua 5. tilalta tavoitteleva englantilainen haastaja Cheavon Clarke. Kaikki kolme erää kovakuntoinen iskijä Clarke piti Tishenkoa todella tiukoilla. Kuitenkin taitavasti liikkunut ja ulottuva Tishenko voitti kihelmöivän jännitysottelun tuomariäänin 3-2. Vastaavan tason nyrkkeilyä voi Suomessa nähdä vain GeeBeekehässä. Cheavon Clarke perui osallistumisensa viime tipassa. mutta Englannin joukkueessa toinen kova mies kiipeää kehään voitto mielessään. Helpolla ei raskaansarjan voitto tule heltiämään nytkään. Sarjassa on kymmenkunta ottelijaa. Joukossa on kaksi venäläistä huippua Aleksei Zobnin ja Vladimir Uzunian. Sieltä ei huonoja ole nähty huonoja. Ennakkoon kova kanto kaskessa kaikille on maailman rankingin 3. Kazakstanin huippu Vasili Levin, jolla jo on voitto GeeBee:stä. Kazakstanin joukkue on MM-tasoa, yksi maailmanmestari ja kaksi hopeaamitalistia. GeeBeeturnauksessa ei ole miesmuistiin nähty huonoja otteluita. Maita on taas pitkälle toistakymmentä (17) mukana. Kaukaisimmat olympiatyylin nyrkkeilijät saapuvat Australiasta ja Intiasta. Heitä ei enää haluta tai voi kutsua amatööreiksi, koska huipulle päästäkseen on jokaisen harjoiteltava ammattimaisesti. Ammattinyrkkeilyyn verrattuna mm. paita ja säännöt poikkeavat. Ammattilaisten otteluihin kuuluu show ja ikävä väkivalta. Eriä on enemmän, ottelut saavat olla epätasaisia, koska tyrmäyksiä halutaan. Olympiatyylin nyrkkeilyssä kamppailujen henki ovat rehdimpi ja urheilullisempi. Kun pääsuojuksista luovuttiin, ajateltiin, että ammattilaishuiput pyrkisivät Olympiakehään. Arvailla voi, millähän hinnalla he uskaltaisivat esimerkiksi edellä mainittuja nimimiehiä tai Kuuban Erislandy Savonia vastaan? GeeBeeturnaus käydään 9.-11.3.2018 Kallion kulmilla, Helsingin Urheilutalossa nyt 37. kertaa. Perinteen mukaan otteluruletti käynnistyy perjantaina klo 13 ja klo 18, lauantaina jatketaan samalla tavalla ja finaalit huipentuvat sunnuntaina klo 13. Kaikissa sarjoissa tullaan näkemään erinomaista kansainvälistä nyrkkeilyä. Sen voi uskoa ottelulistojen perusteella (www.geebee.fi). Jos Olympiavoittajilla, maailmanmestareilla ja muilla urheilun meriiteillä mitataan, on GeeBeeturnaus ollut vuodesta toiseen korkealuokkaisin urheilutapahtuma Suomessa. Jos urheilun päättäjät olisivat olleet tässä suhteessa ajan tasalla, he olisivat jo palkinneet tämän loistavan turnauksen järjestäjät ainakin Urheilugaalan Uno-palkinnolla. Ensi vuonna 26. tammikuuta TUL täyttää 100 vuotta. Nyrkkeilyn ystävät varmasti haluavat nähdä kuinka huippumme Mira Potkonen esiintyy kotimaan kehässä, näillä näkymin Urheilutalossa voittoisasti parikin kertaa. Myös Suomen uudistunut miesten parhaimmisto on valmiina paikalla ja he saattavat tarjota yleisölle ilahduttavia kansainvälisiä näyttöjä. Töitä saleilla on jälleen vuosi tehty. GeeBeeturnaus on kaikille näytön paikka. Nyrkkeilyveteraanit päättivät vast’ikään Ruskeasuolla vuosikokouksessaan lahjoittaa suomalaisnyrkkeilijälle pokaalin turnaukseen ja heidän delegaationsa tarkkailee kehän äärellä tapahtumia puheenjohtajana jatkavan Risto Kopran johdolla heti perjantaista alkaen. Jarmo Niemenkari Isot miehet ovat kehässä näyttäviä. Kevyimmissä sarjoissa on monesti enemmän nopeutta ja muita nyrkkeilyn hienouksia. Tästä alkoi viime vuoden paras nyrkkeilyottelu Suomessa. Vasemmalla raskaansarjan olympiavoittaja Evgeni Tishenko ja oikealla haastaja Cheavon Clarke.
14 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Sydäntalven kuvataide ? Merikaapelihallissa järjestetään 10.-18.3. laaja valtakunnallinen Taidemaalariliiton Teosvälitystilaisuus. Suurtapahtuma kokoaa 1 648 taideteosta yli kuudeltasadalta ammattitaiteilijalta. Suomiräpin sanojat muotokuvissa Tiketti Galleriassa, Urho Kekkosen katu 4-6, on ollut alkuvuoden esillä ”No Reason No Because – Suomiräpin suuret sanojat” -näyttely, joka yhdistää monimuotoiseksi kokonaisuudeksi musiikin, valokuvataiteen, kuvataiteen ja journalismin. Paikka on aiheeseen kaikkein sopivin, sillä vieressä on helsinkiläisen rockja nuorisomusiikin pyhä keidas, Tavastia. Teoksissa ovat mukana mm. Paperi T (Jani Tolin), Asa (Jyrki Riekki), Laineen Kasperi (Hanna Hyy), Gracias (Päivi Saarikoski) ja MC Matti 8 (Antti Eskelinen). – Kirjoitan runoutta, koska pään sisällä on 10 000 ajatusta. Kirjoitan runoutta, koska sille ei ole perustetta tai syytä. Amerikkalaisen beatnikin Allen Ginsbergin runosta nimensä lainannut, Hanna Rädyn kuratoima näyttely, kokoaa kotimaisen underground-räpin helmet. Näyttelyssä nähdään kaikki kymmenenkunta kolmitasoista muotokuvaa suomiräpin kärkinimistä. Rädyn kirjoittamat henkilökuvat kuvitettiin haastateltujen räppäreiden muotokuvilla ja valokuvaaja Kaisa Sojakan ottamilla potreteilla. Tribuutti camera obscuralle ja valolle Valokuvataiteilija Marja Pirilä on erikoistunut 1990-luvulta lähtien camera obscura -tekniikkaan ja tuonut sen suomalaiseen nykytaiteeseen. Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, ovat esillä uusimmat teokset ”Strindbergin huoneissa”, sarja on kuvattu vuonna 2015 valokuvauksen synnyinsijoilla taiteilijaresidenssissä Ranskassa. Tarkoitus oli keskittyä uusiin camera obscura –kokeisiin, joiden inspiraationa taiteilijalle olivat Louis Kahnin sanat: – On hyvä palata ilmiöiden syntyyn, sillä se on niiden suurenmoisin hetki; sieltä löytyvät ilmiöiden mahdollisuudet ja henki sekä innoitus tuleviin tehtäviin. Pirilä kuuli, että huoneistossa olisi asunut 1880-luvulla myös August Strindberg, jonka hän tunsi paremmin varhaisena valokuvauksen pioneerina kuin yhtenä Ruotsin merkittävimpänä kirjailijana. Näyttelyn suuresta tammikaapista rakennettu Wunderkamera/ camera obscura on saanut nimensä Strindbergin rakentamasta kamerasta. Naura kanssani Kuvanveistäjä Joakim Sederholm tunnetaan erityisesti kookkaista peltiveistoksistaan ja herkistä piirroksistaan. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee hänen uusimpia ihmiseloa kuvaavia hahmoja, jotka muistuttavat yhä useammin klovneja. Punaiset nenät ja ylikypsä värimaailma on voimistunut entisestään. – Ikäni noustessa myös työni ovat alkaneet ilmentää yhä enemmän ihmisen ja erityisesti taiteellisen innostumisen epätoivoisen tragikoomisia piirteitä. Elämä on epätoivoisen naurettavaa, naurakaa kanssani! Sederholm työskenteli jo opiskeluaikoinaan Lallukan ”Taivaallisessa akatemiassa”. Eri taiteilijasukupolvet kokoontuivat kerran viikossa kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin ateljeehen tekemään yhdessä taidetta. Yksinäisyys tai yhteenkuuluvuus, haavoittuvaisuus, eroavaisuus ja moninaisuus kiinnostavat. – Toivon, että työni lisäisi ihmisten toleranssia ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Usein taiteeni on ottanut ihmisen tai koiran muodon. Sumu hälvenee hetkittäin Taidegrafiikkaan erikoistuva Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, avasi maaliskuun Sini-Meri Hedbergin maalauksilla. Hänelle maalaus näyttäytyy toisinaan moniselitteisesti rönsyillen ja välillä merkityksellisyyden voi tiivistää mustaan neliöön. – Värit sekä viitteellisesti maalattu maisema johdattelevat mieltäni askarruttavien kysymysten äärelle: Miten määritellä ihmisen aika, oleminen? Mistä tulen, minne menen? Maalauksissa toistuu koko ajan sumu. Se vertautuu elämän arvoituksellisuuteen ja minuuden lopulliseen saavuttamattomuuteen. Sumu hälvenee hetkittäin. Elämässä tapahtuvat muutokset, ajallisuuden oivaltaminen ja pysähtyminen hetkeen paljastavat oleellisen. Hedbergiä inspiroivat pohjoinen taivas, abstrakti ekspressionismi ja saksalainen 1800-luvun romanttinen maisemamaalaus. Purkkaan astumisen voi kuvitella Tm?galleria, Erottajankatu 9 B, pitää esillä Simo Mantereen maalauksia ”Varo tuol on purkka”. Yksityiskohtaisten maalausten jäljet luovat muistumia erilaisista jäljistä ympäristössä, iholla ja taiteen historiassa. – Tuntuu kuin taiteilija olisi yhdistänyt maalauksiinsa oman elämänsä aikana tehtyjä siveltimenvetoja lapsuudesta tähän päivään, Timo Tähkänen kuvaa kokonaisuutta. Taiteilija kuvailee näyttelyään: – purkkaan astumisen voi kuvitella / vaikka vaan näkee sen liiskautuneena maassa / nyt ku noita kattoo vierekkäin ni ne on aika kivatkin / ku mä otin ton tuolta nurkasta pois / jotenkin kiehtoo et jotakin puuttuu ja jatkuu jossakin toisaalla. Helsingissä asuva ja työskentelevä Mantere valmistui kuvataiteilijaksi 2010; töitä on esitelty mm. Galleria Huuto Jätkäsaaressa 2016. Ryijyistä reliefejä Airi Snellman-Hänninen esittelee ”Kuitujen sinfonia” –näyttelyssään pitkältä uraltaan sekä perinteisiä ryijytöitä, kirkkotekstiilejä ja uusista materiaaleista tehtyjä tekstiiliveistoksia. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, kunnioittaa 60 vuotta tekstiilitaidetta tehneen taiteilijan uraa. Hän täytti 88 vuotta näyttelyn aikana. Tekstiilitaiteilija valmistui v. 1953 Taideteollisesta Oppilaitoksesta ja on toiminut vapaana tekstiilitaiteilijana. Kaikki ryijyt ovat uniikkeja teoksia ja käsinkudottuja, 100 % villa materiaalina. Snellman-Hänninen on alansa uranuurtava tekstiilitaiteilija, kokeileva ja rohkea materiaalin käsittelijä. Alkukauden perinteisistä ryijyistä kehittyi pinnaltaan ”reliefimäisiä maalauksia”. Uudet kokeilut innostivat kolmiulotteisiin tekstiiliveistoksiin. Taiteilijaura on tärkeä osa Suomen Taideteollisuuden historiaa. Hänen töistään julkaistiin näyttelyn nimeä kantava kuvateos, joka on ensimmäinen katselmus veteraanin työhön. Aineisto on koottu sekä taiteilijan omista että yritysten julkisista kokoelmista. Taiteen akateemikko Vuokko Nurmesniemi osallistui aikalaisensa avajaisiin. Välitön, lapsekas ilmaisu Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, on esillä kolme taiteilijaa. Helsinkiläisen Tuukka Tammisaaren öljyvärimaalausten vire vaihtelee hilpeästä leikkisyydestä vakavaan monokromaattisuuteen. Taiteilija kertoo kokoavansa teoksiinsa erilaisista ajatuksista, tapahtumista, tarinoista ja tunteista kertyvää yhteenvetoa. Uuden ja tuntemattoman etsintä on Tammisaarelle haaste. Abstraktio on tarkin mahdollinen dokumentti asiasta, joka saattaa olla olemassa vain verkkokalvoilla tai aivokemiassa. Maalauksissa ihmetellään biologiaa, ihmisen maailmaan jättämää jälkeä sekä niiden välistä mittakaavaa. Taiteilijan usein käyttämän öljyväripuikon hyödyntäminen mahdollistaa välittömän, jopa lapsekkaan ilmaisun. Uusissa teoksissa maalikerrokset ovat paikoitellen entistä ohuempia. Hän mittaa suhdettaan väreihin irrottautumalla ainoastaan itseä miellyttävien värien maalaamisesta. Maisemia ja asetelmia Juhani von Boehm pitää näyttelyn Galleriassa G12, Annankatu 16, viimeaikaisesta maalaustuotannostaan. Teokset ovat vuosilta 2017 ja 2018. Maalausten aiheina ovat maisemat ja asetelmat. Maisemissa on usein tärkeässä roolissa vesi. – Maalaamani asetelmat taas kuuluvat Cezannen ja Morandin luomaan asetelmamaalausperinteeseen. Näyttelyssä on mukana myös yksi henkilökuva. Juhani von Boehm maalaa usein aluksi aiheensa puhtaasti kuvitteellisena aivotyönä. Hänen teoksensa ovat öljyvärimaalauksia ja pastellitöitä. Hän tulee taiteilijasuvusta, mutta itse hän teki elämäntyönsä fyysikkona, ja jäi professuuristaan eläkkeelle v. 2008 Teknillisestä Korkeakoulusta. Galleriassa on myös teosmyyntiä näkyvästi toisessa huoneessa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Hanna Hyy ja teoksensa Laineen Kasperista Tiketti Gallerian räppärinäyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sini-Meri Hedberg Galleria G:ssä yhdessä värikkään View I –teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Marja Pirilä kera Wunderkamera/camera obscura, hommage & August Strindberg –kokonaisuuden kanssa Galleria Heinolla. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Joakim Sederholm Hattupää II -teoksensa kanssa Galleria Dueton avajaisissa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Anja Snellman-Hänninen (istuu) ja Vuokko Nurmesniemi Valkoinen kolmio -ryijyn edessä Galleria Dixin näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Simo Mantere teoksensa Kalliossa kesällä -teoksen edustalla “Varo tuol on purkka” -näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen.
15 Viikot 10-11 • Nro 5 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Hollantilaisentie 11 Ravintola Kadetti Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Munkkiniemen koulutustalo osoitteessa Hollantilaisentie 11 muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1918 valmistunut rakennus on nykyisin toimitilakäytössä. Valmisteluaineistoa on esillä 5.–23.3.2018: Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22 infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 www.hel.fi/suunnitelmat Suunnittelijat ovat tavattavissa 13.3. klo 17:30–19:00 Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22. Mielipiteet: viimeistään 23.3.2018 Lisätietoja: Minna Koskinen, p. (09) 310 37469, minna.koskinen@hel.fi Munkkiniemen koulutustalo asemakaavaa muutetaan Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Kuulutukset Terveys Siivouspalvelut Hyvinvointi, kauneus Kiinteistöhuolto Valokuvaamot Taidetta elämää varten – Maalauskoulu Unitedin 8. näyttely Helsingin aikuisopiston Aula Galleriassa Me tulemme taas! – Maalauskoulu United -näyttely Helsingin aikuisopistolla Johdon konsultoinnin parissa toimiva Kaisa Seppo (keskellä) on huomannut, miten voi töissä soveltaa maalatessa kehittyneitä ongelmanratkaisutapoja. Pauli Assinen (oikealla) on tehnyt työssään saman havainnon projektien hallintaan liittyen. ? Helsingin aikuisopiston Aula-galleriassa avautui 15.2. perinteinen maalauskoulun näyttely. Esillä on kahden eri ryhmän töitä, kummassakin on noin kymmenen opiskelijaa. Osa opiskelijoista on ollut mukana jo vuosia ja osa on vasta-alkajia. Maalauskoulussa opetus on työpajamaista ja kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta lähtevää. Opettajan alustukset taiteen tyylisuunnista ja eri tekniikoista antavat perustan työskentelylle. Opettaja, kuvataiteilija Merja Salonen Di Giorgio (kuvassa vasemmalla), kannustaa opiskelijoita kokeilemaan eri aiheita, tekniikoita ja tyylejä. Sen huomaa opiskelijoiden töistä koostetussa näyttelyssä, joka on hyvin monipuolinen. Töiden tekniikoita ovat öljyväri, akryyli, akvarelli ja pastelli erilaisille alustoille. Maalauksen opiskelun lisäksi ryhmä tarjoaa opiskelijoille irtioton arjesta. Ryhmässä maalataan hyvin keskittyneesti ja tavoitteellisesti klassisen musiikin soidessa. Maalaamisen tekniikan ja erilaisten tyylisuuntausten oppimisen lisäksi maalausharrastuksen kautta oppii hyödyntämään luovuuttaan sekä ongelmanratkaisutaitoja ja voi kehittää keskittymiskykyään. Luova prosessi ja maalauksen äärellä oleminen vaatii välillä epämukavuuden sietämistä, esimerkiksi jos maalaus ei suju tai aihe on haastava. Haastavan tilanteen sietäminen yleensä kuitenkin palkitaan, kun luova maalausprosessi alkaa kuljettaa maalausta suuntaan, jota työhön ryhtyessä ei voinut vielä kuvitella. Näitä oppeja olemme voineet hyödyntää työelämässä ja muilla elämän osa-alueilla. Osa opetusta on myös valmiiden töiden katselmus ja palaute. Muiden töitä katselemalla saa hyviä vinkkejä myös omaan maalaukseen ja on opettavaista päästä keskustelemaan ryhmässä muiden taideharrastajien kesken. Vuosittain maalauskoululaiset järjestävät yhteisen näyttelyn, joka kuratoidaan ja ripustetaan yhdessä opettajan johdolla. Avajaiset ovat kaikille avoin tilaisuus, jossa juhlistetaan yhdessä maalauksen iloa ja taiteen merkitystä. Me tulemme taas! – Maalauskoulu United -näyttely Helsingin aikuisopistolla 15.2.–11.3.2018 ma–pe klo 8–20, la klo 9–15 ja su 10-15 Helsingin aikuisopiston Aula-galleriassa, Töölöntullinkatu 8. Tervetuloa! Teksti: Pauli Assinen, Merja Salonen Di Giorgio ja Kaisa Seppo
16 Nro 5 • Viikot 10-11 M unkin S eutu Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki huoltaa autoja ja ihmisiä Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 21.3.2018 asti. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi alkaen 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme! HIIDENLINNA KEVÄÄN LUOKKARETKET TUTUSTU LISÄÄ JA VARAA! ryhmämatkat kokoukset Tyky-päivät juhlat WWW.VIHTISKI.FI HIIHTOKOULU VIIKONLOPPUKURSSIT YKSITYISTUNNIT RINTEET HUIPPUKUNNOSSA! TERVETULOA TUNTURITUNNELMIIN! WWW.HIIDENLINNA.COM HUOLTAA, KORJAA, KUNNOSTAA jo vuodesta 1989! Pyörähuoltoa kuljetuspalvelulla! Noudamme pyöränne kotiovelta ja palautamme huollettuna takaisin nopealla aikataululla. Palvelemme teitä pitkällä kokemuksella ja parhaalla ammattitaidolla! SOITA JA VARAA AIKA 044 971 6818 rl-bikeservice.fi rl-bikeservice@outlook.com