Viikot 2-3 – Nro 1/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi piristy perhejoogassa suorita viestinnän opintoja muovaile pienoisveistos riimittele rap-työpajassa julkaise e-kirja kirjoita komedia learn finnish opi kroatiaa treenaa supermuisti HAMMASPROTEESIT JA HAMMASSUOJAT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA VUOSIKYMMENTEN AMMATTITAIDOLLA 044 7762 277 W W W . E R I K O I S H A M M A S T E K N I K O T. F I Nettiajanvaraus: Timma.?/kosmetiikkahelmi Hinnat alkaen 95€ www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
2 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 10/2019 – 7,90€ Puolustussolut tarvitsevat puhdasta ruokaa ja riittävästi vettä Leijonasankari Esa Keskinen selätti nivelrikon täsmäkollageenilla Onko luvassa kovaa Onko luvassa kovaa vai pehmeää ilmaa? vai pehmeää ilmaa? Keho kertoo tulevat säät Luontaishoidot apuna Luontaishoidot apuna Kolme viikkoa, ja vauva ilmoitti tulostaan! Laihdutuksen tueksi: greippi, koivu, nokkonen, rosmariini, voikukka, appelsiini Tie terveyteen Tie terveyteen aukesi aukesi vihermehuista vihermehuista Tara Lange: Tara Lange: Mineraalisuolojen puute uupumuksen taustalla? Ihminen sairastuu, kun suolessa mädäntyy Herk kuja ilm an soke ria Maailma on julma paikka Maailma on julma paikka pumpulissa kasvaneelle pumpulissa kasvaneelle Alpakan villa Alpakan villa ei kutita allergista ei kutita allergista Antioksidanttiklinikka sai elintapalääkärin ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset@karprint.fi TILAA!
51. vuosikerta – nro 1 Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu Kivihaan talonvaltaus päättyi K ivihaankuja 2:ssa eli ns. Reijolan talossa ollut talonvaltaus on päättynyt 27. joulukuuta, ja talo on jälleen kaupungin hallinnassa. Helsingin poliisilaitos antoi virka-apua talonvaltauksen päättämisessä. Kaupunki sai tiedon talon valtauksesta 16. joulukuuta. Kaupunki pyrki keskusteluyhteyteen talonvaltaajien kanssa, mutta tilanne ei ratkennut neuvotteluteitse. Kaupunki on rakennuksen omistajana vastuussa tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä siitä, että tilat ovat rakennusmääräysten mukaisessa luvallisessa käytössä. Haagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021 Bussiliikenne tihenee ja rautatieasemille pääsee nopeammin Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille. H aagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021. Linja 40 muuttuu tiheästi liikennöitäväksi runkolinjaksi ja bussi 52 alkaa ajaa Kuninkaantammeen asti. Uusi linjasto selkeyttää Haagan ja Kannelmäen säteittäistä bussiliikennettä ja parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille. Kun Haagan bussilinjasto uudistuu, linjalla 40 pääsee Elielinaukiolta Eteläja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen saakka. Linja muuttuu tiheästi ajettavaksi runkolinjaksi, jonka vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina noin 8 minuuttia. Päiväsaikaan bussit kulkevat sekä arkisin että viikonloppuisin 10 minuutin välein. Linja 52 alkaa liikennöidä reittiä Kuninkaantammi – Kannelmäki – Huopalahden asema – Munkkivuori – Otaniemi. Bussit kulkevat aamusta alkuiltaan 10 minuutin välein ja muina aikoina enimmäkseen 15 minuutin välein. Linjan 41 reitti lyhenee Kannelmäestä Pohjois-Haagan asemalle. Linja 43 Elielinaukiolta Kuninkaantammeen lakkautetaan ja lähibussin 33 reitti Haagassa muuttuu. Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille. Kun linja 40 jatkuu Kannelmäkeen, lähes kaksi kolmasosaa Haaga-Kannelmäki -alueen asukkaista asuu korkeintaan 400 metrin etäisyydellä bussipysäkeistä. Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa V uonna 2013 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6500 lasta. Oppivelvollisuusilmoitus toimitetaan koteihin vuoden alussa. Kouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta tai käymällä koululla torstaina 23.1.2020 klo 8.00–10.00 tai 17.00–19.00. Sivu 7 Haaganpuron hulevesiputki saneeraukseen Kaupunginhallitus myönsi avustuksia vuodelle 2020 K aupunginhallitus päätti myöntää vuoden viimeisessä kokouksessaan yhteensä 864 200 euroa yleisavustuksia ja asukasosallisuuden avustuksia yhteensä 786 100 euroa vuodelle 2020. Kaupunginhallitus päätti myös uudesta nuorisoneuvostosta. Kaupunginhallitus myönsi yhteensä 864 200 euroa yleisavustuksia. Kaupunginhallituksen myöntämiin avustuksiin on vuoden 2020 talousarviossa varattu 2,1 miljoonaa euroa. Yleisavustuksia myönnetään sellaisille järjestöille, joiden toiminta ei kuulu minkään lautakunnan toimialaan. Asukasosallisuuden avustuksia myönnettiin yhteensä 786 100 euroa. Avustuksia myönnettiin Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan. Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen. Sivu 8 Haaganpuron huonokuntoinen ”ruttuputki” korvataan uudella erikoisputkella saneeraustyössä. Rakennetussa kaupunkiympäristöissä purot kulkevat osittain hulevesiputkissa. Veden määrä ja virtausnopeus vaihtelevat sateiden ja lumen määrän mukaan. H elsingin Kauppalanpuiston huonokuntoinen hulevesiputki korjataan. HSY on tilannut kohteeseen uuden erikoisputken, joka mahdollistaa taimenten vaelluksen reitillä. Mikäli sää sallii, saneeraustyö alkaa loppiaisen jälkeen tammikuussa 2020. Työ vaikuttaa myös liikenteeseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aloitti loppiaisen jälkeen sadeja sulamisvesiä kuljettavan hulevesiputken saneerauksen Helsingin Kauppalanpuistossa. Kyseinen hulevesiputki on osa Haaganpuron pääuomaa ja toimii myös uhanalaisen taimenen elinympäristönä. Sivu 9
4 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu Lukijalta Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2020 Runopalsta Kolumni Lähes kaikki helsinkiläisnuoret jatkokouluttautuvat H elsinkiläisnuorten koulutukseen sijoittumisessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Melkein kaikki helsinkiläisnuoret aloittavat jonkin koulutuksen välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Useampi helsinkiläisnuori ottaa myös koulutuspaikan vastaan. Myös ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten osuus on vähentynyt. Lisäksi yhä useampi vieraskielinen nuori osallistuu toisen asteen koulutuksiin. Neljä prosenttia peruskoulun päättäneistä jäi koulutuksen ulkopuolelle välittömästi peruskoulun päättymisen jälkeen. Puolestaan runsas viisi prosenttia alle 18-vuotiaista helsinkiläisnuorista jäi valitsematta tai he eivät ottaneet koulutuspaikkaa vastaan saman vuoden syksyllä. Helsingin luvut ovat hieman koko maata heikommat. Tiedot selviävät tuoreesta Nuorten koulutus Helsingissä -julkaisusta, joka pohjautuu Tilastokeskuksen ja opetushallinnon ylläpitämän Vipunen-tietokannan tietoihin vuosilta 2017–2019. Helsingissä käy lukiokoulutuksessa erityisen paljon nuoria. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista noin 63 prosenttia suoritti lukiotutkintoa vuonna 2018. Vastaavasti koko maan 16–18-vuotiaista noin 51 prosenttia opiskeli lukiossa. Vuonna 2018 Helsingissä oli määrällisesti enemmän lukiolaisia kuin koskaan aiemmin 2010-luvulla. Entistä useampi helsinkiläisnuori suoritti lukion kolmessa vuodessa, mutta silti neljässä vuodessa lukiokoulutuksen käyminen oli yleisempää Helsingissä kuin muualla maassa. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten keskuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina. Aiempaa harvempi helsinkiläisnuori keskeyttää ammatillisen koulutuksen. Lisäksi vuonna 2015 ammatillisen koulutuksen aloittaneista suhteessa suurempi osa valmistui kolmessa vuodessa Helsingissä kuin koko maassa. Helsinkiläisnuorten määrä ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin vähentynyt koko 2010-luvun ajan. Yli 25-vuotiaiden osuus ammatillista perustutkintoa suorittavien keskuudessa on kasvanut 2010-luvulla Helsingissä. Yhä useammalla 20–29-vuotiaalla helsinkiläisellä on nykyisin perusasteen jälkeinen tutkinto, verrattuna aiempaan tilanteeseen 2000-luvulla, varsinkin kotimaankielisten keskuudessa. Noin kymmeneltä prosentilta kotimaankielisistä helsinkiläisistä kyseisessä ikäryhmässä ei ollut suoritettuna peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Sukupuolten väliset erot tutkinnon puuttumisen suhteen ovat kaventuneet pitkin 2000-lukua, mutta silti tutkimuksen tarkastelujaksolla useammalta mieheltä puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto verrattuna naisiin. Munkan mummon jupinat Olemme turvassa ? Dementiakodin olohuoneessa on hiljaista. Sunnuntaikahvit joulua enteilevine torttuineen ja mureine pipareineen on nautittu. Yksi asukkaista siirtyy TV:n ääreen, toiset palaavat omiin huoneisiinsa. Minä jään 93-vuotiaan isonsiskoni kanssa pöydän ääreen. Katseeni osuu vastapäiseen seinään. Siinä on varmaan kauan sitten ommeltu huoneentaulu, vihreällä langalla valkealle pellavalle. Haparoivin sormin. Uskalluksella. Marraskuun iltapäivässä taulu alkaa puhua: Viell on silmä jok ei nuku. Joka valvoo vartioi. Se kun johtaa emme huku. Vaarat peljättää ei voi. Kuka lienee huoneentaulun ommellut. Emme tunne sen kulkua tuvan penkiltä dementiakodin olohuoneen seinälle. Mutta taulun saarna on vahva ja ajaton. Nyt meille tässä marraskuussa. Marjatta Katajamäki Harmaan massan kirous ? Ei taaskaan mitään kunnollista ohjelmaa Uuden Vuoden aattona. Epävireiset laulajat lavalla -osastoa sitä nykyisin riittää. Katselin vähän aikaa räppääviä nuoria miehiä. Sanoista ei valitettavasti saanut selvää. Voi olla, että teksti oli kovinkin ylevää. Mene ja tiedä! Mietin vakavasti, josko aloittaisin saman meiningin. Koska laulutaitoni on nolla, voisi räppi onnistuakin. + 70 -vuotias mummo räppäisi totuuden sanat nykymenosta lavalla. Ei välii, vaikka kukaan ei mitään ymmärtäisi. Suu käy ja se on pääasia. Näinhän ne mummot Venäjältäkin tulivat ryminällä Euroviisuihin. Vastakohdat kiehtovat. Samaan on tähdännyt Greta Thunbergin taustajoukotkin. Keskenkasvuinen puhumaan painavaa asiaa päättäjille. Johan on erikoista ja saa siksi tuhottomasti palstatilaa. Erilaisuus on valttia. Kaikki vanhat puolueetkin ovat harmaita ja tylsiä. Ei kukaan jaksa olla niistä kiinnostuneita. Ehdotan, että seuraavissa eduskuntavaaleissa saisi äänestää esim. eduskuntaehdokkaiden koiria, kissoja, ex-puolisoita ja tulevia, ex-rakastajattaria ja tulevia, omia lapsia tai avainlapsia varsinaisen ehdokkaan sijaistajaksi esim. synnytyslomien ajaksi. Ja niitähän tulevaisuudessa riittää, kun ikähaitari nuorentuu. Tuo toisi ehdokkaat lähelle äänestäjiä, olisivat kuin naapureita. Siten tulisi säpinää vaalitilaisuuksiin! Mitä muuta voisi tuon erikoisuuden alalta keksiä ja lyödä itsensä läpi julkisuuteen? Harmaasta massasta täytyy päästä pois ja erottautua! Miespuolisille toimittajille hameviikko kerran kuukaudessa. Tekisivät silloin todellista osallistuvaa havainnointia naissukupuoleen kohdistuvasta meetoo problematiikasta ja ehkä keksisivät keinot sen ratkaisemiseksi. Samoin, kun miehet ryntäsivät(?) nuoruudessani keittiöön, niin johan alkoivat sinne saapua astianpesukoneet! Vihapuheen harjoittajilta leikkaisin tukat siileiksi, kuten teki ent. naapurimaamme liikaa nestemäisiä litkuja juoneille 1950-luvulla. Se oli ja on tehokas leimautumiskeino yhteisössä ja ihmiset oppivat pikkuhiljaa varomaan tuonkaltaisia tyyppejä! Kaikkiahan ei kannata ottaa mukaan tämän yhteiskunnan rattaisiin, vaikka kuinka päättäjät olisivat toista mieltä. Siilitukkaiset ehdottomasti ylös, ulos ja lenkille, tietty! Entäs kulttuuri sitten? Kirjallisuudessa äänikirjoista tehdään menestys. Äänitehosteista tulee valtavirtaa. Siellä ähelletään jatkuvissa rakastelupuuhissa, läiskitään toisia kasvoihin ja potkitaan vartalolle. Eihän kukaan viitsi mitään kuunnella, saati sitten lukea, jos ei ole naimista, väkivaltaa, insestiä, hyväksikäyttöä tai vähintään äiti tai isä ovat juoppoja. Nämä trendit valtaavat kaikki eri kulttuurimuodot, kunnes todistettavasti koko Suomen kansa on väärinymmärrettyjä, sorrettuja ja hyväksikäytettyä kansaa. Vaadimme EUlta lisätukea asetuksen 11556 pohjalta siksi, että kansamme on vajonnut viimeisinä vuosikymmeninä tähän väärinkohdeltujen kategoriaan ja tilanne pitäisi pikaisesti saada korjatuksi. Erottua voimme siis monin eri keinoin. Tässä muutamia varteenotettavia ehdotuksia. Ottakaa tai jättäkää! Tässä lopuksi vanhan mummon valikoima mietelause nyt, kun uudet, innokkaat ja nuoremmat sukupolvet ovat tehneet esiinmarssin. M. Tiivolan mietelause, joka kuuluu näin: Kokemus on sellaista, jota ihminen luulee omaavansa, kunnes saa sitä lisää! Elina Kuosmanen Historiaa, politiikkaa ja arvailua ? Palaako politiikka? Politiikassa näyttää käyneen kuin epäonnistuneessa teatterikappaleessa, jossa oikea sisältö vetäytyy näyttämöltä ja esityksen varsinainen mieli jää marginaaliin. Politiikan ajatustavat näyttävät nyt niin sekavilta, että päätin huutaa apuun yhden lempifilosofini René Descartesin. Hänen 1649 ilmestynyt tutkielmasa Sielunliikutuksista tuntuu äkkiä hyvin ajankohtaiselta. Mutta onnistuuko tämä 1600-luvun ihmemies neljän sadan vuoden takaa kirkastamaan ministereidemme otsat ja siistimään opposition kielen? Descartésin avainsanoja ovat ihmettely, rakkaus, viha, halu, ilo ja suru. Epävakaalla kiikkulaudallaan taiteileva, järjen ylivoimaan luottava ihminen saa Descartésilta luvan liikuttua kokemastaan mielettömyydestä. Descartés lupaa asettua rinnallemme palauttamaan elämään järjestystä. Siihen tarvitaan selkeät järjen käyttöohjeet. Hänen pääneuvonsa on tämä: ”Ajattelen, siis olen olemassa.” Vaikka ihmisen sielu on ruumiista erillinen, se on riittävä tae elämän perustan ymmärtämiseen. Riippumatta ruumiin voimavaroista, sielu antaa ihmiselle luvan olla sitä mitä on. Sielu on Jumalan takaama, ikuinen. Vaikka maailma ympärillä näyttää sortuvan, ei hätää, niin kauan kuin on ajattelua, on myös olemassaoloa. Descartés arvosti omaa rauhaa, ei vallanpitäjien suosiota, korkeita virkoja, hyviä ansioita eikä mitään katoavaa. Ihminen kaipaa mielenliikutuksia, hän opettaa, myös myrskyä, jossa ”elonhenget” puhaltavat ja ravitsevat sielun. Vain mielenliikutukset määräävät elämän onnen ja onnettomuuden. Rakkaus ravitsee, se edistää ruoansulatusta, saa ihmisen jaksamaan ja innostumaan. Tullakseen ikuiseksi ihminen joutuu pitämään yllä sydämen tulta. Descarten filosofia tuntuu jumalalliselta ja ehkä juuri siksi nii teologisesti tutulta. Ei ole olemassa mitään vahvempaa kuin sielun kuolemattomuus, se että sielu ei katoa eikä häviä. Poliittinen poukkoilu ei kauas kanna, sen kuohunta kestää vain hetken kadotakseen kohta. Voisiko aikamme globalisaatioliike olla enemmän siunaukseksi, jos se auttaisi meitä palauttamaan elämän perusasiat kohdilleen? Poliittisen vallan ja sorron arkeologiat kestävät kuitenkin vain aikansa ennen romahtamistaan. Voittaminen hinnalla millä tahansa on kuin pohjastaan revenneen kauppakassin asfaltille vierivät omenat. Elämän syvärakenteesta avautuvat syvimmät merkitykset. Sieltä voi kurkistella omaan ja toisen sieluun. Luovia ajatuksia ilmestyy niin filosofiassa, tieteessä kuin muussakin elämässä eniten rentomielisille ja haaveellisille ihmisille. Voisiko Descartésin ajatustapa auttaa meitä suhtautumaan aidolla tavalla todellisuuteen? Auttaisiko se meitä pyhän kohtaamiseen kun kuljemme niin joulun juhlissa kuin arjessa kohti jumalallista valtaistuinta? Tarvitaan uutta perspektiiviä. Se avaa uusia näkymiä. Descartés näki Kolmekymmentä vuotisessa sodassa jo 400 vuotta sitten unia paremmasta maailmasta. Samaan aikaa Kepler selitti maailmojen liikkeitä. Kiinassa keisari Wanli boikotoi velvollisuuksiaan ja Huippuvuorille perustettiin Valaanrasvakaupunki. Maailmassa laskettiin silloin olleen noin 550 miljoonaa ihmistä, Suomessa enintään 400 000. Maailman suurin kaupunki oli alle miljoonan asukkaan Peking. Toiseksi suurin kaupunki oli Konstantinopoli. Euroopassa käytiin sotaa joka myöhemmin nimettiin 30-vuotiseksi sodaksi. Ruotsi ja sen mukana suomalaiset hakkalpeliitat liittyivät leikkiin mukaan 1630, jolloin sota levisi eurooppalaiseksi suursodaksi. Descartés keksi analyyttisen geometrian periaatteen sekä ajatuksen matematiikan soveltamisesta filosofiaan. Neljänsadan vuoden aikana on keksitty ja kehitelty, sodittu ja varusteltu, pelätty ja peräännytty. Mutta mikä on tulos? Jotta voisimme asettaa politiikan paluun, globalisaation ja tekniikan kehityksen, innovaatioiden muutosvauhdin, ja samalla itsemme oikeisiin mittasuhteisiin, pitäisikö kaiken uhallakin kysyä minkälaista elämä voisi olla vuodenvaihteessa 2019-2020? Veli-Matti Hynninen Uusi vuosi 2020 Uutta vuotta kun ihmiset toivottaa, toivoo usein uutta parempaa Tulee kiittää myös vuodesta menneestä. Paljon hyvää lie saanut monikin, kukin vuorollaan ihminen. Syytä olla on paljosta kiitollinen. Kauniit muistot tallentaa muistoihin. Hyvää Uutta Vuotta! Olavi Kylliäinen
5 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu Nuorisoneuvosto 2020-2021 Palkansaajan veroaste nousee jo keskituloa matalammilla tuloilla Kuva: EVA P alkansaajien kokonaisveroaste kohoaa lähes kaikissa kunnissa yli 2 650 euron kuukausituloilla. Palkkatulojen verotusta kiristävät merkittävimmin vakuutetun sosiaalivakuutusmaksujen korotukset. Kaikkien palkansaajien kulutuksen veroaste nousee. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Verokone on päivitetty vuoden 2020 luvuilla. Palkansaajien tuloveroperusteet vuodelle 2020 kiristyvät lähes kaikissa tuloluokissa. Pienituloisen 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloveroaste alenee 0,7 prosenttiyksikköä, mutta verotus kiristyy jo 2 650 euron kuukausiansioilla. Keskituloisen palkansaajan tuloveroaste nousee 0,1 prosenttiyksikköä ja sitä korkeammilla ansiotasoilla 0,3— 0,4 prosenttiyksikköä. Palkkatulojen verotusta kiristää merkittävimmin vakuutetun sosiaalivakuutusmaksujen korottaminen 0,47 prosenttiyksiköllä 10,25 prosenttiin. Eniten nousevat alle 53-vuotiaiden sosiaalivakuutusmaksut. Kunnallinen tuloverotus kiristyy keskimäärin 0,1 prosenttiyksiköllä 19,9 prosenttiin. Suomessa on 310 kuntaa vuonna 2020. Kaikkiaan 53 kuntaa nostaa tuloveroprosenttia ja seitsemässä kunnassa veroprosentti alenee. Kunnallisveroa kiristävissä kunnissa keskimääräinen veroprosentti nousee 0,6 prosenttiyksikköä ja verotusta keventävissä kunnissa se laskee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Kulutuksen verotuksen kiristyminen jatkuu ensi vuonna. Arvonlisäverotus pysyy ennallaan, mutta terveydelle ja ympäristölle haitallisten hyödykkeiden valmisteveroja korotetaan. Esimerkiksi virvoitusjuomien, tupakkatuotteiden ja bensiinisekä dieselpolttoaineen valmisteverot nousevat. Palkansaajan kulutusmenoilla painotettu kulutusveroaste kohoaa 0,1 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin. Työnantajan välilliset työvoimakustannukset pysyvät ennallaan ensi vuonna. Yksityiset työnantajat maksavat palkkaperusteisia maksuja 20,8 prosenttia vuonna 2020. EVAn Verokone laskee palkansaajan kokonaisveroasteen. Kokonaisveroaste kertoo, mikä prosenttiosuus tuloista menee valtion tulo? Kaupunginhallitus asetti vuosiksi 2020-2021 Helsingin nuorisoneuvoston. Neuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Helsingin uuteen nuorisoneuvostoon kuulu 30 nuorta, jotka valittiin vaaleilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut järjesti vaalit 11.-22.11.2019 kouluissa ja oppilaitoksissa. Äänestyksen toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Vaaleissa äänestäminen tapahtui digitaalisesti nVotes -sovelluksessa koulun tai oppilaitoksen sähköpostitunnuksilla tai äänestäjälle henkilökohtaisesti luodulla tunnuksella. Vaaleissa annettiin yhteensä 9 396 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,4%. veroihin, kunnallisveroon, arvonlisäja valmisteveroihin sekä vakuutetun sosiaalivakuutusmaksuihin. Kysely: Lähes puolet yrityksistä aikoo vähentää Postin asiakkuuttaan Aiheuttiko postilakko yrityksellenne vahinkoa? Total marraskuu/2019 (n=1007) Miten yrityksenne asiakkuus Postin kanssa kehittyy postilakon jälkeen verrattuna lakkoa edeltäneeseen aikaan? Total marraskuu/2019 (n=1007) 3 6 prosenttia yrityksistä kärsi Postin marraskuisesta lakosta. 46 prosenttia yrityksistä aikoo vähentää Postin palveluiden käyttämistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista. Postin työntekijöiden lakko marraskuussa vaikutti isoon osaan Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä: 36 prosenttia yrityksistä kertoi lakon aiheuttaneen vahinkoa yritykselle. 59 prosentille se ei aiheuttanut vahinkoa ja 5 prosenttia ei osannut sanoa. – Kyselystä käy ilmi, että lakko aiheutti monelle yritykselle suuria vahinkoja. Suurimmat vaikutukset tulevat kuitenkin Postille ja sen työntekijöille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa. Postin lakon vaikutuksia selvitti yrittäjiltä Kantar TNS Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1007 yrittäjää eri puolilta Suomea. Eniten haittaa koitui yli 10 henkilöä työllistäville yrityksille, joista yli puolet kertoi kärsineensä lakosta. Vähiten lakko haittasi yksinyrittäjiä, joista 27 prosenttia kertoi lakon aiheuttaneen heille vahinkoa. Toimialoista Postin lakosta kärsi eniten teollisuus (52 %) ja vähiten palvelut (32 %). Palveluissakin kolmannes yrityksistä kertoi lakon haitanneen toimintaansa. Yli neljännes yrityksistä siirsi jakelun toiselle jakeluyhtiölle 45 prosenttia vastaajista ei tehnyt Postin lakon takia muutoksia toimintaansa. 27 prosenttia siirsi toimintaansa digitaalisiin kanaviin ja saman verran yrityksistä siirsi jakelua muille yhtiöille. Kysymyksessä pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon. 46 prosenttia yrityksistä kertoi vähentävänsä jatkossa Postin palveluiden käyttöä. 36 prosenttia aikoo palauttaa asiakkuuden ennalleen. 17 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ja prosentti aikoo lisätä Postin käyttämistä. – Lähes puolet yrityksistä aikoo siis vähentää yhteistyötään Postin kanssa ja vain runsaalla kolmanneksella asiakkuus palaa ennalleen. Mitä suurempi yritys, sitä enemmän asiakkuutta Postin kanssa aiotaan vähentää. Nämä ovat Postin kannalta järkyttäviä lukuja, Pentikäinen avaa kyselyn tulosta. Pentikäinen toivoo kyselytulosten herättävän lakkoilijat. – Postilakko on hyvä osoitus siitä, että lakko iskee usein pahimmin sen kohteena olevaan yritykseen ja sen henkilöstöön. Lakko on paras tapa sahata omaa oksaa, hän sanoo. Näin kysyttiin • Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. • Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa. • Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. • Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana. Lähes puolet yrityksistä aikoo vähentää Postin asiakkuuttaan. Anna joulukuusi hyötykäyttöön – kierrätä kuusesi ilmaiseksi H SY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) kerää kodeista vuosittain noin 55 000 joulukuusta hyödynnettäväksi. Kuusi tulee laittaa näkyville jätetilan tai -astioiden lähelle. Kuusen voi viedä myös itse maksutta Sortti-asemalle tammikuun ajan. Valtaosa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne pystytään hyödyntämään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa. HSY kerää joulukuuset tammi–helmikuun aikana asuinkiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua. Joulukuusi tulee jättää näkyville jätetilan tai -astioiden lähelle. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei kuusi tuki kulkuväyliä ja hankaloita liikkumista, joten sitä ei tule jättää sisälle jätetilaan. Kiinteistön tulisi myös varmistaa, ettei kuusten päälle kasata lunta. – Keräämme vuosittain noin 55 000 joulukuusta hyödynnettäväksi. Suurin osa kuusista kerätään biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä. Viemme joulukuuset Espooseen Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi. Kuusista saadaan noin 100 tonnia haketta, joka voidaan käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessa, kertoo käyttöpäällikkö Juho Nuutinen. Jos kiinteistöllä ei kerätä biojätettä, kuuset kerätään sekajäteastian tyhjennyksen yhteydessä. Kuuset päätyvät tällöin jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Yksittäisen kuusen voi viedä maksutta myös Sortti-asemalle tammikuun ajan. Tekokuuset kiinteistön sekajäteastiaan tai Sortti-asemalle Rikkinäinen tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, tulee laittaa sekajäteastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti.
6 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu VIIKKO 2 KE 8.1. Titta, Hilppa TO 9.1. Veikko, Veli, Veijo PE 10.1. Nyyrikki LA 11.1. Kari, Karri SU 12.1. Toini VIIKKO 3 MA 13.1. Nuutti TI 14.1. Sakari, Saku, Sasu KE 15.1. Solja TO 16.1. Ilmari, Ilmo PE 17.1. Toni, Anton, Antto LA 18.1. Laura SU 19.1. Heikki, Henri, Henna VIIKKO 4 MA 20.1. Sebastian TI 21.1. Aune, Oona, Netta Uusi vuosi edessäsi, kuin avautuva kirja. Emme tunne tarinaa, emme tiedä juonta. Vain lukemalla sivu sivulta, vain elämällä päivä päivältä, tarina vie mukanaan seikkailuihin, yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin, alati vaihtuviin kuin itse elämä. Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Joh. 1:29–34 Kasteen lahja ? Vuosi alkaa usein samalla kysymyksellä: mitä tämä vuosi toisi tullessaan? Meistä jokainen toivoo tulevasta vuodesta turvallista ja valoisaa. Siinä on Jumalan ja uskonnon paikka arjessamme, tuoda elämään turvallisuutta. Kirkossa elämäämme kannattelevat ja turvallisuutta tuovat sakramentit ja pyhät toimitukset. Ennen loppiaisena saarnattiin kasteesta. Nyt sitä aihetta käsitellään sunnuntaina loppiaisen jälkeen. Kirkossa kerrottaan Jeesuksen kasteesta, jossa Jumalan Henki laskeutui taivaasta Kristuksen päälleen. Tästä hetkestä alkoi Jeesuksen julkinen toiminta. Kasteen jälkeen Jeesus opetti ja auttoi ihmisiä. Monet ihmeteot osoittivat, että hän oli Jumalan Poika. Kaste oli kaiken sen alku. Vaikka kaste on meillä tavallinen traditio, tapahtuu siinä aina jotain erikoista. Kastettava liitetään Jumalan valtakuntaan ja hän voi kutsua Jumalaa taivaalliseksi Isäksi. Kaste on tarkoitettu kaikille, niin pienille vauvoille kuin aikuisille. Kaikki ovat tervetulleet Jumalan luo. Sekä pienet, että isommat, pääsevät Jumalan lapsiksi. Onnellisessa perheessä vanhemmat rakastavat lasta ja pitävät hänestä huolen. Samalla tavalla myös Jumala rakastaa omia lapsiaan ja pitää heistä huolen. Hän johdattaa kastetun elämäntietä ja antaa tukea juuri silloin, kun ihminen sitä eniten tarvitsee. Kaste on Jumalan lahja ihmiselle. Voimme ottaa sen vastaan omassa elämässämme ja antaa sen eteenpäin lapsillemme. Aina kun elämässä on jotain epävarmaa, voimme turvallisin mielin pyytää apua Jumalalta, olemmehan kasteessa tulleet hänen, Isän, lapsiksi. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi Elmu ry jatkaa neuvotteluja Puhoksen kanssa Nosturin konserttitoiminnan väistötiloista Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta tai suntioilta. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 13.1. klo 18.30. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY), alustus Leena Korhonen. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa, 22.1. alkaen. Lapsikuoro, yli 6 v to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot heli-sisko.kantola@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Heli Kantolan johdolla. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Pipoilta – tule virkkaamaan ti 21.1. klo 18 seurakuntasalissa. Ota omat langat ja virkkuukoukku mukaan. Paikalla lahjoituslankoja ja koukkuja lainaksi. Lapsille tupsujen tekoa. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 18.1. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 23405128, Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Suomalaisen muotoilun näyttely Etelä-Korean kansallismuseossa E lävän musiikin yhdistys ELMU ry on neuvotellut valtuuttamansa asiamiehen välityksellä Puotinharjun Puhos Oy:n hallituksen edustajien ja osakkaiden kanssa Nosturin konserttitoiminnan jatkamisesta Puhoksen kauppakeskuksessa sijaitsevissa tiloissa. Nämä neuvottelut jatkuvat edelleen. N äyttely kiertää Korean tasavallassa yhdeksän kuukautta. Soulin jälkeen 10 000 vuotta muotoilua -näyttely nähdään Gimhaessa ja Cheongjussa. Suomen kansallismuseon yhteistyössä Korean kansallismuseon kanssa tuottama näyttely 10 000 Years of Design – Man, Matter, Metamorphosis avautuu tänä perjantaina Korean kansallismuseossa Soulissa, ja on museossa nähtävillä 5.4.2020 asti. Sen jälkeen näyttely esitetään myös Etelä-Korean kansallismuseon alueellisissa museoissa Gimhaessa ja Cheongjussa. Näyttely on osa Korean kansallismuseon kansainvälisten näyttelyiden ohjelmaa, jossa esitellään maailman eri kulttuureita. Sen yhteydessä julkaistaan myös kaksi koreankielistä näyttelykirjaa. – On hienoa, että suomalainen kulttuuri pääsee näin laajasti esille Etelä-Koreassa. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa kansallismuseoiden tehtävää, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. – Näyttely avaa kiehtovia näkökulmia muotoiluja kulttuuriperintöömme, jonka kehittyminen nähdään ihmisen ja luonnon dynaamisena vuorovaikutuksena jääkauden lopulta tähän päivään, ja myös jopa tulevaisuuteen katsoen. Kansallismuseossa vuosi sitten toteutettuun konseptiin on nyt Soulissa liitetty myös korealaisia esineitä, jotka valottavat kulttuuriemme yhtymäkohtia, Anttila jatkaa. 10 000 vuotta muotoilua -näyttely havainnollistaa, miten suomalaisen muotoilun taustalla on tuhansien vuosien kokemus paikallisista luonnonmateriaaleista, ilmastosta ja ekosysteemistä, lukuisia kokeiluja ja innovaatioita sekä sukupolvien yli periytyneitä kädentaitoja. Muotoilu nähdään jatkuvana ihmisen ja luonnon materiaalisen ympäristön uudelleen määrittelynä, jossa menneisyys on läsnä nykyisyydessä ja muokkaa tulevaisuutta. Viime aikoina mukaan on tullut myös teknologia, joka on yksi metamorfoosin muoto ja kiihdyttäjä. Näyttelyssä esillä olevat 136 esinettä ovat pääosin Suomen kansallismuseon kansatieteellisistä ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista. Lisäksi näyttelyssä on mukana joitakin esineitä myös Designmuseosta ja Alvar Aalto -museosta sekä Korean kansallismuseon omaa esineistöä. Näyttely perustuu arkkitehti Florencia Colombon ja teollinen muotoilija Ville Kokkosen alkuperäiskonseptiin, joka nähtiin Suomen kansallismuseossa Helsingissä talvella 2018–2019. KANSALLISMUSEO Mannerheimintie 34. Näyttelyjuliste, ’Man, Matter, Metamorphosis 10 000 Years of Design’ Korean kansallismuseossa Soulissa 21.12.2019-5.4.2020.
7 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa ? Ensi syksyn ekaluokkalaisille on lähetetty marraskuun alussa Tervetuloa kouluun -opas, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy myös edu. hel.fi/tervetuloakouluun -sivuilta. Tammikuun alussa koteihin postitetaan oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja tilapäiset Wilma-tunnukset kouluun ilmoittautumista varten. Lukuvuoden 2020–2021 ensimmäinen koulupäivä on suomenkielisissä peruskouluissa torstai 13.8.2020 ja ruotsinkielisissä tiistai 18.8.2020. Sähköisesti tai käymällä koululla Kouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.–23.1.2020 osoitteessa wilma.edu.hel.fi. Voit ilmoittaa lapsesi Wilmassa lähikouluun ja lähikoulun kielirikasteiseen opetukseen. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla torstaina 23.1.2020 klo 8.00–10.00 tai 17.00–19.00. Jos koululla on useampi toimipiste, kouluun ilmoittaudutaan pääkoululla. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla: jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Lähikoulutiedustelut, jos oppivelvollisuusilmoitusta ei ole tullut postitse tammikuun alussa: puh. 09 310 44986 (suomenkieliset koulut), puh. 09 310 86224 (ruotsinkieliset koulut) Kasvatuksen ja koulutuksen neuvonnasta saa apua kaikissa kouluun ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa puh. 09 310 44986 avoinna arkisin klo 10.00–12.00 ja 13.00–15.00. Aino ja Alvar Aallon elämäntyöstä kertova näyttely avautuu Japanissa Aino ja Alvar Aalto arkkitehtitoimistossaan. Kuva Alvar Aalto -säätiö. T okiossa avataan näyttely ”Aino & Alvar Aalto – Shared Visions. Small is beautiful ideal homes for everyone”, joka kertoo Aino ja Alvar Aallon elämäntyöstä arkkitehtuurin ja muotoilun parissa. Näyttely aloittaa kolmiosaisen, Alvar Aalto -museon ja japanilaisen Takenaka Corporationin yhteistyössä toteuttaman näyttelyjen sarjan, joka esittelee Aaltojen suunnittelutyön keskeisiä aiheita. Näyttely on avoinna Gallery A4:ssä 27. tammikuutta saakka. Aino (1894 – 1949) ja Alvar Aalto (1898 – 1976) jakoivat näkemyksen arkkitehtuurista kokonaisuutena ja erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat 1920-30 luvuilla mm. tutkielmat asumisesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista. Small is beautiful – ideal homes for everyone teemanäyttely esittelee kaksi asuntokohdetta: Aaltojen Pienasuntonäyttelyyn suunnitteleman sisustuksen vuodelta 1930, sekä Aaltojen oman kodin, joka valmistui Helsinkiin vuonna 1936. – Molemmissa kohteissa kiteytyy useita Aaltojen ajatuksia kodin suunnittelusta, hyvän arjen edellytyksistä sekä joustavasta, modernista tavasta sisustaa. Vaikka kohteet on suunniteltu 1930-luvun Suomessa, ne ovat puhuttelevia ja kiinnostavia myös tämän päivän Japanissa, kertoo Alvar Aalto -museon amanuenssi Timo Riekko, joka on ollut tiiviisti mukana näyttelyn suunnittelussa. Helsingin messuhallissa vuonna 1930 esitellyssä Pienasuntonäyttelyssä Aino ja Alvar Aalto toteuttivat malliasunnon, joka oli kalustettu siirrettävillä ja sarjavalmisteisilla huonekaluilla. Keittiön suunnittelussa oli kiinnitetty erityistä huomiota työskentelytilojen ergonomiaan ja hygieniaan. Aaltojen suunnittelutyössä pienasuntojen käytännölliset ja valoisat tilaratkaisut yhdistyivät laajempaan kysymykseen arkkitehtuurista yhteiskunnallisen muutoksen välineenä. Moderni asuntosuunnittelu nähtiin paremman arjen mahdollistajana ja erityisesti tehokkaalla keittiösuunnittelulla uskottiin voitavan helpottaa naisten arkea ja edistää tasa-arvoa, kun he siirtyivät yhä useammin kodin ulkopuolelle työskentelemään. Aaltojen kotitalossa (1935 – 36) Helsingin Munkkiniemessä yhdistyivät arkkitehtiperheen koti ja työ. Arkkitehtipuolisot suunnittelivat oman kotitalonsa perheen toiminnallisiin tarpeisiin, yhdistäen siihen aiemmat kokemuksensa asuntosuunnittelun parissa. Asuintilat limittyivät luontevasti arkkitehtitoimiston tiloihin ja toiminnot erotettiin hienovaraisilla ratkaisuilla, kuten porrasaskelmilla ja liukuvilla väliseinillä. Rakennuksen yksityinen ja julkinen puoli näkyi myös sitä ympäröivässä pihassa, joka oli tärkeä osa kokonaisuutta. Aaltojen kotitaloon tutustumalla avautuu näkymä myös Aino ja Alvar Aallon yksityisempään puoleen ja henkilöhistoriaan. Näyttelyn kodikkaissa interiööreissä on esillä huonekaluja, valaisimia, lasiesineitä ja painotekstiilejä Alvar Aalto -museon muotoilukokoelmista sekä alkuperäisiä arkkitehtuuripiirustuksia museon piirustusarkistosta. Näyttelyssä voi tutustua Aaltojen kotitaloon myös virtuaalisesti VR-tekniikkaan pohjautuvassa mallinnoksessa, joka on MIT:in (MassachusettsInstitute of Technologyn) tuottama. Näyttelyyn on saatu lainaan myös ennen näkemättömiä teoksia Aino ja Alvar Aallon suvulta. Näyttelykokonaisuuden toinen pieni teemanäyttely avataan Takenaka Carpentry Tools Museumissa, Kobessa keväällä 2020, jossa keskitytään Aino ja Alvar Aallon huonekalusuunnittelun ja -valmistuksen historiaan sekä vuonna 1935 perustetun Artekin vaiheisiin. Kolmiosaisen näyttelysarjan viimeinen näyttely avataan Tokion Setagaya Art Museumissa helmikuussa 2021, jossa aiemmin nähdyt näyttelyt yhdistyvät ja laajaksi kiertonäyttelykokonaisuudeksi. Näyttelyn jatkaa sieltä kiertoaan Hyogo Prefectural Art Museumiin, Kobeen. Aino & Alvar Aalto – Shared Visions. Small is beautiful ideal homes for everyone 20.12.2019 – 27.1.2020 Gallery A4, Tokio, Japani Aaltojen kotitalo (1935-36) Helsingin Riihitiellä. Kuva Maija Holma, Alvar Aalto -säätiö. Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtoon Antti Lahti H elsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän Helsinki Dance Companyn johtajaksi on valittu tanssija, koreografi Antti Lahti. Kuopiolaisella tanssin ammattilaisella on johtajakokemusta Tanssiteatteri Minimistä ja Tanssin Aika -festivaalilta. Helsingin teatterisäätiön hallitus on valinnut Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajaksi tanssija, koreografi Antti Lahden. Sopimuksen mukaan Antti Lahti toimii tanssiryhmän johtajana ja tanssijoiden esimiehenä, ja hänen ensisijaisena tehtävänään on vastata ryhmän taiteellisesta laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Työsopimus on määräaikainen ja voimassa ajalla 1.10.2020–30.9.2022. Hakemuksia tehtävään tuli kaikkiaan 15, ja hakijoista seitsemän kutsutiin haastatteluun. Haastattelijoina olivat teatterinjohtaja Kari Arffman, talousja hallintojohtaja Helena Reilin sekä ulkopuolisena, kutsuttuna asiantuntijana koreografi, tanssija, akateemikko Marjo Kuusela. – Haimme nyt ensimmäistä kertaa tanssiryhmälle johtajaa avoimella, julkisella haulla. Oli hienoa huomata, kuinka monella hakijalla oli positiivinen halu päästä kehittämään Helsinki Dance Companya. Lähdemme nyt ilolla kohti uutta vuosikymmentä uuden johtajan kanssa, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. – Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmällä on aina ollut tärkeä asema Suomen tanssitaiteen kokonaisuudessa niin taiteellisesti kuin tanssijoiden työllistäjänä. On mahtavaa päästä viemään eteenpäin tämän rikkaan historian omaavan ryhmän toimintaa, varmistamaan tulevaisuuden pitkän linjan suunnittelu sekä työskentelemään monialaisen huippuammattilaisista koostuvan taiteilijaensemblen kanssa, sanoo Antti Lahti. Myös tanssijoiden henkilökuntayhdistys antoi yksimielisesti puoltavan lausuntonsa johtajavalintaan. – Koko tanssiryhmä on helpottunut ja iloinen tästä päätöksestä. Tunnelma on innostunut ja positiivisesti tulevaisuuteen katsova, sanoo tanssija, luottamusmies Kirsi Karlenius. Antti Lahti (s 1979) on valmistunut Turun konservatoriosta tanssijaksi vuonna 1999. Hän on täydentänyt opintojaan suorittamalla Taideyliopiston teatterinjohtajakoulutuksen vuosina 20122013. Lahti on työskennellyt tanssin alalla eri tehtävissä 20 vuotta, mm. tanssijana Aurinkobaletissa sekä tanssijana ja koreografina Tanssiteatteri Minimissä. Minimin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 2006–2014, jona aikana Minimi valittiin Vuoden teatteriksi. Tällä hetkellä Lahti toimii Tanssin Aika -festivaalin taiteellisena johtajana. Uransa aikana Lahti on toiminut myös useissa tanssialan luottamustehtävissä. Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmä Helsinki Dance Company on maamme ainoa kiinteän ammattiteatterin yhteydessä toimiva tanssiryhmä. Vuonna 1973 perustettu ryhmä on tehnyt esityksiä kaikille Kaupunginteatterin näyttämöille sekä kiertänyt kotimaassa ja ulkomailla. Tanssijat ovat myös osallistuneet Helsingin Kaupunginteatterin tuottamiin musikaaleihin ja puhenäytelmiin tanssijoina, laulajina, näyttelijöinä ja koreografeina. He ovat kunnostautuneet monipuolisina näyttämöpersoonina, joiden luovaa energiaa ovat hyödyntäneet töissään monet kotimaiset ja ulkomaiset huippukoreografit ja -ohjaajat. Ryhmän taiteellisina johtajina ovat toimineet Jorma Uotinen (1987-90), Carolyn Carlson (1991-92), Marjo Kuusela (1992-96), Kenneth Kvarnström (1996-99), Ari Tenhula (2000-02) ja Nigel Charnock (2003-05), Ville Sormunen (2006-09), Kenneth Kvarnström (2010-13) ja Jyrki Karttunen (2013-19). Helsinki Dance Companyn seuraava ensi-ilta on Carl Knif Companyn kanssa yhteistyössä toteutettava Kaksivärinen fuuga, joka saa ensi-iltansa 19. maaliskuuta studio Pasilassa.
8 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu Haagan bussiliikenne tihenee ja rautatieasemille pääsee nopeammin L inja 52 tarjoaa jatkossa tiheitä yhteyksiä sekä Kannelmäen että Huopalahden asemille. Uusien linjojen on tarkoitus tulla käyttöön, kun vuoden 2021 syysliikenne alkaa. HSL suunnitteli uuden linjaston tiiviissä vuorovaikutuksessa Haagan ja Kannelmäen asukkaiden kanssa. Suunnitelmasta oli mahdollista antaa palautetta muun muassa blogissa sekä asukastilaisuudessa. Linjastosuunnittelijat muokkasivat luonnosta kommenttien perusteella työn kuluessa. 85 000 juhli vuosikymmenen vaihdetta Kansalaistorilla Tiheämmän vuorovälin kokeilu metrossa ohi HUSiin kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus HSL ja HKL testasivat viiden viikon ajan marras-joulukuussa tiheämpää metroliikennettä Matinkylään ruuhka-aikoina. Kuva: HKL H SL ja HKL testasivat viiden viikon ajan marras-joulukuussa tiheämpää metroliikennettä Matinkylään ruuhka-aikoina. Kokeilu oli liikenteellisesti kohtuullisen onnistunut. Kokeilun aikana 11.11.– 13.12. kolme neljästä metrojunasta jatkoi Matinkylään, kun normaaliliikenteessä vain joka toinen. Tällä pyrittiin saamaan kokemuksia tulevaisuuden metroliikenteen suunnittelemisen tueksi. Matinkylän kääntöpaikka toimi pääosin hyvin, mutta liikenteen täsmällisyys ja säännöllisyys oli heikompaa kuin normaaliliikenteessä. Tihennetty liikenne asettaa haasteita myös häiriöiden torjunnan ja hallinnan osalta. Kokeilulla selvitettiin myös sitä, miten liikennöintimalli toimii ja miten altis se on liikenteen häiriöille. Lisäksi kerättiin tietoa matkustajamäärien kehittymisestä ja sitä, miten matkustajat jakautuivat eri lähdöille etenkin Matinkylän ja Tapiolan välisellä osuudella. HSL ja HKL analysoivat saatuja tuloksia ja tarkempia tietoja liikenteen toteumasta alkuvuoden aikana. Näiden tulosten pohjalta ratkaisuja jatkosta voidaan tehdä kevään aikana. HSY:n Sortti-asemilla kävijäennätys H elsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemilla on käynyt ennätysmäärä asiakkaita tänä vuonna. Puolen miljoonan raja ylitettiin 20.12.2019. Kävijöitä on arvion mukaan viime vuonna yli 30 000 enemmän kuin vuonna 2018. Kävijäennätyksen taustalla ovat muun muassa syksyllä aloitetut uudet palvelut sekä se, että asiakkaat tuntevat Sortti-asemat entistä paremmin ja ovat innokkaampia tuomaan jätteitään hyötykäyttöön. – On erittäin hienoa, että asukkaat ovat löytäneet Sortti-asemamme ja haluavat osallistua jätteiden kierrättämiseen tuomalla jätteensä Sortti-asemillemme, mistä ne toimitetaan hyötykäyttöön. Tällä tavoin asukkaat auttavat meitä saavuttamaan tiukan tavoitteemme kierrättää kotien jätteistä 60 prosenttia täällä pääkaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä. Asiakkaat ovat kertoneet, että asemille on mukava ja helppo tulla, HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen iloitsee. Keväisin ja syksyisin Sortti-asemille tuodaan erityisesti puutarhajätettä ja risuja. Viime vuonna asiakkaat toivat esimerkiksi puuta ja metallia aiempia vuosia enemmän. Sortti-asemilla kävi paljon asiakkaita myös niinä kolmena kevätlauantaina, joina asema oli auki. Lisäksi uusimman Sortti-aseman avaaminen Jorvakseen Kirkkonummelle vuoden 2018 alussa on parantanut HSY:n palveluita ja lisännyt kävijämääriä. – Syksyn aikana aloitimme uusia palveluita kuten poistotekstiilin ja muovin keräyksen. Nämä ovat lisänneen omalta osaltaan kävijämäärää. Kevät ja syksy on aina vilkasta aikaa, kun asukkaat siivoavat nurkkiaan ja haravoivat pihojaan. Toisaalta nykyisin myös heinäkuu on vilkas asiointikuukausi, Mäntynen kertoo. HSY:llä on viisi Sortti-asemaa, Helsingissä Kivikossa ja Konalassa, Espoossa Ämmässuolla, Vantaalla Ruskeasannassa sekä Kirkkonummella Jorvaksessa. Niihin voi tuoda maksutta monia kodin jätteitä, kuten sähkölaitteita, kotitalouksien vaarallista jätettä, metallia, kartonkia, pahvia, paperia, lasipurkkeja ja poistotekstiiliä, jota otetaan vastaan ilmaiseksi tammikuun loppuun saakka. Lisäksi Sortti-asemille voi tuoda maksua vastaan puutarhajätettä, risuja, puujätettä, kipsiä, muovia, painekyllästettyä puuta ja sekajätettä. Palvelut paranevat entisestään tänä vuonna – Meiltä on toivottu, että Sortti-asemat olisivat auki ympäri vuoden myös lauantaisin. Haemme parhaillaan ympäristölupia Sortti-asemien viikonloppuaukioloaikoja varten, ja aloitamme aukioloaikakokeilun Konalassa ensi vuonna, Mäntynen jatkaa. HSY kehittää myös itsepalveluasiointia ja verkkomaksamista. Uusia palveluita kokeillaan aluksi Kivikon Sortti-asemalla alkuvuodesta. Lisäksi suunnitelmissa on saada pienimuotoinen Sortti-asema yhden kierrätyskeskuksen yhteyteen. Samalla kun tuo tavaraa Kierrätyskeskukseen kiertoon, voi asemalle jättää joitakin hyötykäyttöön meneviä jätteitä sekä sekajätettä maksua vastaan. Viime vuonna asiakkaat toivat esimerkiksi puuta ja metallia aiempia vuosia enemmän. H USin hallitus vakinaisti Diagnostiikkakeskuksen johtajan viran ja paikka tulee julkiseen hakuun. Hallitus vahvisti vuoden 2020 investointiohjelman. Investointeja on yhteensä 240 miljoonaa euroa, josta yli puolet on rakennushankkeita. HUSiin perustetaan kansallisesti palveleva lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus. Se kokoaa nyt osittain hajallaan olevan kivunhoidon yhden toiminnallisen yksikön työksi, parantaen samalla erityisesti pitkäaikaisen kivun hoidon saatavuutta ja sen moniammatillista otetta. Lasten kivunhoito ja sen tutkimus on, paitsi Suomessa myös maailmalla, jäänyt tähän saakka aikuisten hoitoon nähden liian vähälle huomiolle. Uudella keskuksella tavoitellaan siten myös kansainvälistä vaikuttavuutta. Kansallista tehtäväänsä keskus toteuttaa yhteistyössä muiden yliopistollisten lastenklinikoiden kanssa tarjoamalla kouluttautumista kivunhoidon ammattilaisille ja rakentamalla hoitopolkuyhteistyötä sekä monipuolisia kansallisia konsultaatiopalveluita. Kipukeskuksen vakituisten lääkärien ja hoitajien työnkuvaan kuuluu siten myös etäja paikalle viety konsultointi muissa yliopistollisissa lastenklinikoissa ja keskussairaaloissa sekä ennaltaehkäisevän työn osalta myös kouluterveydenhuollossa. Keskuksen toiminta käynnistyy Uuden lastensairaalan tukisäätiön myöntämän siltarahoituksen turvin. Säätiö sitoutuu rahoittamaan toimintaa 900 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Rahoitus kattaa keskuksen kuuden vakinaisen ja kolmen osa-aikaisen työntekijän henkilöstökulut täysimääräisesti sopimusaikana. Samalla säätiö toteuttaa pysyvää tarkoitustaan lasten sairaanhoidon ja tutkimuksen kehittäjänä Suomessa. Siltarahoituksen jälkeen keskuksen kliinisen toiminnan henkilöstökuluista vastaa HUS. HUSin hallitus valtuutti toimitusjohtajan solmimaan esitetyn sisältöisen sopimuksen Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa. HUS vastaa keskuksen muista kustannuksista kuten tila-, laiteja lääkekuluista. HUSin investoinnit 240 miljoonaa Hallitus hyväksyi vuosien 2020-2023 investointiohjelman, jonka yhteismäärä on 1 065 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 investointeja on 240 miljoonaa euroa. Rakentamisen osuus vuoden 2020 investoinneista on 164 miljoonaa euroa. Sairaanhoitoalueiden, HUS Diagnostiikkakeskuksen ja muiden tulosalueiden laitehankkeisiin ohjelmassa on noin 43 miljoonaa ja HUS Tietohallinnon investointeihin noin 29 miljoonaa euroa. Rakennusinvestointien painopiste on Siltasairaalan ja Tammisairaalan (uusi SilmäsKoko perheelle suunnattu Lasten uusivuosi houkutteli paikalle yli 10 000 kävijää. U usi vuosi 2020 otettiin juhlallisesti vastaan Helsingin Kansalaistorilla. Helsingin kaupungin järjestämään uudenvuoden tapahtumaan osallistui yhteensä noin 85 000 juhlijaa. Uudenvuoden juhlat käynnistettiin jo viideltä iltapäivällä koko perheen ohjelmalla, joka houkutteli paikalle yli 10 000 kävijää. Perheen pienimpiä tanssitti suosittu Pikku Papun Orkesteri yhdessä sirkusryhmä Blind Gut Companyn kanssa. Lapsiperheet pääsivät myös ihastelemaan omaa alkuillan ilotulitusta. Aattoillan kruunasi näyttävä uudenvuoden show, jossa esiintyivät ALMA, Pyhimys ja Gasellit. DJ Windows95Man nostatti juhlatunnelmaa legendaarisilla ysärihiteillä. Lisäksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori piti perinteisen uudenvuoden puheen Lasten uusivuosi houkutteli Kansalaistorille yli 10 000 juhlijaa.
9 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu HSY aloittaa Haaganpuron hulevesiputken saneerauksen Valoa vaelluskaloille. Taimenet suunnistavat hulevesiputkistossa valon perusteella. Vaelluskalat ry:n toiveesta HSY on korvannut valoa läpäisemättömiä kaivonkansia valoa läpäisevillä, jotta kalojen vaellus sujuisi paremmin. HSY osallistuu Itämerihaasteeseen ja on sitoutunut edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. T aimenten kulkuja elinolosuhteiden varmistamiseksi saneerausta on suunniteltu yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. – Olemme tilanneet kohteeseen erityistä komposiittiputkea, jonka sisäpohja on karhennettu ja johon voidaan jälkikäteen asetella taimenten nousua helpottavia pohjaelementtejä. Lisäksi olemme jo asentaneet valoa läpäiseviä kansia hulevesiverkoston tarkastuskaivoihin, jotta kalat osaisivat etsiytyä valoa kohti ja paremmin suunnistaa putkissa, HSY:n verkostoprojektit-yksikön päällikkö Ilpo Korhonen kertoo. Myös ELY-keskus parantaa alkuvuodesta Haaganpuron nousukelpoisuutta vaelluskaloille. Puron betoniputkiosuudelta poistetaan nousuesteinä olevia teräviä kiviä ja putkeen asennetaan virtausnopeutta alentavia ohjureita kalojen nousua helpottamaan. Betoniputken yläpuolisen osuuden ELY-keskus kunnostaa vuoden 2020 aikana. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä HSY:n hulevesiputken saneeraustyö kestää noin kaksi kuukautta. Hulevesiputki kulkee vilkkaan Hämeenlinnanväylän kyljessä ja kaivuutyön vuoksi Matkamiehentieltä suljetaan liittymä väylälle. Korvaava uusi liittymä rakennetaan noin 200 metriä pohjoiseen Hämeenlinnan suuntaan, ja meluseinään tehdään uusi aukko sitä varten. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, asfaltointi tehdään maaliskuussa ja ennallistavat vihertyöt toukokuun puoliväliin mennessä. Työssä täytyy kuitenkin huomioida, että sijaintinsa takia hulevesiputki on altis sääolosuhteille. Runsaat sateet voivat viivästyttää ja siirtää saneerausta. – Pidämme peukut pystyssä, että runsaita sateita ei tule ja saamme saneerauksen tehtyä suunnitellussa aikataulussa. Saneerausta ei voi tehdä taimenten vaellusaikana, joten pahimmillaan työ voisi siirtyä vuodella, Ilpo Korhonen selvittää. Urakoitsijana saneerauksessa toimii GRK Infra Oy. Saneerauksen kustannus on 1,55 miljoonaa euroa. Normaalisti taimenen poikanen viettää syntymäpurossa tai koskessa kaksi vuotta ennen ensimmäistä vaellustaan. Haagassa liittymä Matkamiehentieltä Hämeenlinnanväylälle suljetaan saneeraustyön ajaksi. Korvaava liittymä rakennetaan noin 200 metriä pohjoiseen. 85 000 juhli vuosikymmenen vaihdetta Kansalaistorilla HUSiin kansallinen lasten ja nuorten kivun hoidon ja tutkimuksen keskus airaala) hankkeista johtuen edelleen Meilahdessa, mutta siirtymässä Jorvin, Hyvinkään ja Peijaksen sairaaloiden uudistamishankkeisiin. Strategisesti tärkeitä ovat myös Meilahden vanhojen sairaalarakennusten kuten Naistenklinikan ja Puistosairaalan (entisen Lastenklinikan) peruskorjaukset. Hallintosäännön mukaan hallitus päättää hankekohtaisesti investointiohjelmasta niiden projektien osalta, joiden kustannusarvio on 0,5–10 miljoonaa euroa ja tätä suuremmat hankkeet edellyttävät valtuuston erillisiä päätöksiä. Vähintään 5 miljoonan euron rakennushankkeille tarvitaan lisäksi sosiaalija terveysministeriön poikkeuslupa. Esitys investointiohjelmaksi 2020–2023 ei ole julkinen sen sisältämien hanketason kustannustietojen vuoksi. Hallitus vahvisti sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden vuoden 2020 käyttösuunnitelmat ja sitovat tulostavoitteet. Tuottavuustavoite on sairaanhoitoalueilla 1,0 % ja muilla tulosalueilla 1,5 %. Sairaanhoitoalueiden kokonaistuottavuustavoite on kuitenkin 1,5 % kun huomioidaan Apotin käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset. Hallitus päätti perustaa Yhtymähallintoon yhden uuden laatuylilääkärin ja yhden uuden ylilääkärin viran ja lakkauttaa kahdeksan talousjohdon virkaa ja muuttaa ne työsuhteisiksi vakansseiksi. Hallitus myös hyväksyi 20 uutta nimikettä ja muutti seitsemän nimikkeen kelpoisuusehtoja. Nimikeja kelpoisuusehtojen valmistelu on tehty henkilöstöjohdossa ja asiaa on käsitelty 11.12.2019 HUSin henkilöstötoimikunnassa. Valmistelussa on myös kuultu tulosalueiden asiantuntijoita. Muutoksilla ei itsessään ole kustannusvaikutuksia. ja ilta huipentui koko kaupungin yhteiseen ilotulitukseen. Lux Helsinki jatkaa kaupungin talvitapahtumien sarjaa Helsingin talvitapahtumat ilahduttavat vielä uudenvuoden jälkeenkin, kun tulevana lauantaina käynnistyvä Lux Helsinki -valofestivaali valaisee kaupunkia aina 8. tammikuuta saakka. – Helsingin talvikauden tapahtumallisuus on monipuolista ja ilahduttavan helsinkiläistä. Olemme löytäneet omat tapamme ottaa ilon irti pimeydestä ja kylmyydestä siinä missä kesän valosta ja lämmöstäkin. Helsingin tapahtumasäätiö kehittää talvikauden tapahtumien kokonaisuutta kumppaneiden ja helsinkiläisten kanssa jatkossakin, kertoo Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. Alma oli yksi illan esiintyjistä. Kuva: Anniina Nissinen Uusi vuosikymmen otettiin vastaan Kansalaistorilla. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 85 000 ihmistä. Kuva: Anniina Nissinen
10 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu ? Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskusten taustayhtiö Kiinteistö oy Kaapelitalo laajentaa toimintansa Vallilaan. Yhtiö on ostamassa Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan rakennuksen Nilsiänkadulta. Jouluisia kukkasatuja Talvipuutarhassa Nukketeatteri Sytkyt toi täksi jouluksi nukkenäyttämölle balettisatujen aarteet. Luvassa oli satuasuun puettuna baletin historiaa Ranskan Aurinkokuninkaasta Tšaikovskiin. Mukana on myös balettiotteita Pähkinänsärkijästä, Prinsessa Ruususesta ja Joutsenlammesta. Musiikin osalta se päti, mutta kuvaus antaa kyllä ylevämmän odotuksen nähdystä kukkasadusta. Tällä kertaa esitys oli todella lyhyt, tuskin varttituntia. Ehkäpä oli ajateltu talven kylmyyttä, vaikka se ei Talvipuutarhan sisällä tunnukaan. Joulukuusen matka laivan mastoksi ja pikkukuusen kohtalo käytiin havainnollisesti läpi. Paikasta on muodostunut ryhmän ja sen johtajan Juha Laukkasen vakioesiintymispaikka vuoden sesonkiaikoina. Pääsiäisenä saimme kokea Peukaloisen retkiä Selma Lagerlöfin fantasiasatuun. Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva ja vuorovaikutuksellinen nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Hän sai innoituksensa teatteriin hetkistä lapsena isovanhempien luona Leppävirralla. Satujen maailma aukeni jo silloin. Helmikuulla Sytkyt esittää Frances Hodgsson Burnettiin lastenklassikon ”Salainen puutarha” Kansallisteatterin Suuren näyttämön lämpiössä. Esityksiä on parisen kuukautta aina aamupäivisin. Rakennustyömaan estetiikkaa Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan ulospäädyssä alkoivat lokakuulla anssin talon rakennustyöt. Pian startin jälkeen Hurjaruuth esitteli kestomenestyksensä, tällä kertaa TALVISIRKUS BAU Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Hurjaruuth näytti Arja Petterssonin johdolla sirkuksia lapsille ja lapsiperheille 1990-luvun alusta lähtien, Pannuhallissa vuodesta 2000. Hienoa on se, että viimeinen vanhan Pannuhallin Talvisirkus tekee esiintyjien olemuksella, puvuilla ja taustavideosuunnittelulla kunniaa raksamiesestetiikalle. Esitys on tehty rakennustyömaan näköiseksi. Katsojalla on tunne, että katsomon yläosat olivat kapeampia väliseinän vuoksi. Taustakuvat ovat paljolti Kaapelitehtaan teollista ja rakennushistoriaa esittäviä, viimeinen tallennus ennen suurta muutosta yhdessä päädyssä. Katsojat saavat kokea yhtäältä ketterää raksaparkouria ja toisaalta teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. Sirkusta, tanssia ja videotaidetta yhdistävä Talvisirkus on lämminhenkinen nykysirkusesitys kaiken ikäisille. Esityksessä nähdään huipputaitavia sirkustaiteilijoita muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Videosuunnittelusta vastaa useita Talvisirkusten upeita videolavastuksia luonut Joona Pettersson. Iiro Ollilan säveltämä ja liveorkesterin esittämä musiikki rytmittää napakasti telineillä. Salla Markkasen kaunista laulua kuulee paljon. Uusi johtaja Liisa Risu ohjaa. Jouni Ihalainen sirkusriggaajana ja Ester Viljanen vertikaaliköyden taiturina erottuvat kotimaisista taiteilijoista. Viimeiset esitykset ovat ensi viikonloppuna. Jouluna lupa laulaa Kansallinen Joululaulupäivä järjestettiin neljättä kertaa. Slogan ”lupa laulaa” kertoi, että viimeistään nyt jokainen suomalainen saa laulaa täysin palkein. Tapahtuma kannustaa kaikkia laulamaan joululauluja siellä, missä mieli tekee: kotona, työpaikalla, hississä, kauppareissulla tai vaikka lenkillä. Henkeen kuuluu myös kannustaa ympärillä olevia yhtymään lauluun ja järjestää pieniä pop-up -joululaulutapahtumia. Viikko ennen joulua kutsu tuli Jouluradion toimitukseen, kauppakeskus REDI:n Sillalle Kalasatamaan. Laulattajina olivat vuorotunnein Tuija Rantalainen, Herttoniemen Sointu -kuoro sekä Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi. Kuoroja johti Henna Dolk Viksten. Kauneimmat joululaulut -karaoke valtasi saman sillan neljänä keskiviikkona ennen jouluaattoa. Hermanni lauloi joulun tunnelmaan Lauluyhtye BellaCantan joulukonsertti ”Tunnen joulun” viehätti todella paljon Hermannin diakoniatalon kirkkosalissa. Harras, mutta myös riehakas joulutunnelma syntyi. Konsertti oli osa erityisdiakonian Pullakirkon klubia. Ulko-ovella oli lappu, joka kertoi, että Hätäapu 2017-19 loppuu, koska rahoitus loppui. Vielä sitä saa Hietaniemenkadulla, Sininauhasäätiössä ja Diakonissalaitoksella. BC on perustettu vuonna 2002. Helsingin työväenopiston ryhmänä harjoitteleva kokoonpano laulaa niin uusia popja iskelmäsovituksia, ulkomaisia viihdeklassikoita kuin ikivihreitä suomalaisia kappaleitakin. Kuorossa laulaa pitkälle toistakymmentä nuorekasta naislaulajaa, ja tarvittaessa ryhmä esiintyy myös pienempinä kokoonpanoina. Uusi johtaja on Miia Luoma, joka esitti todella kauniin herkästi Carola Häggkvistin tekemän ”Taivas sylissäni”. Toinen mieleen jäänyt soolo oli Kaisa Naumovan ”Tunnen joulun”. Yhden laulajan lapsi oli kovasti pyrkimässä lavalle ja lahjoja avaamaan, mikä loi osaltaan nautittavan joulutunnelman. Amerikkalaiset joululaulut sujuivat. Laulamisen ilo on ollut olennainen osa BellaCantaa. Se on saanut kiitosta iloisesta ja raikkaasta, ulospäin suuntautuvasta esiintymisestä ja hyvästä yhteissoinnista. Naiskuoro on keskittynyt nyttemmin myös a cappella -lauluun. Säestyksellisiä keikkoja tehdään edelleen paljon. Tuolloin mukana on luottopianisti-sovittaja Vesa Lintula, joka on kulkenut pitkän matkan. Joulurauhaa monella kielellä Karhupuistossa Kallion Kulttuuriverkosto on julistanut joulurauhan Kallioon vuodesta 2016 alkaen. Sen kirjoitti paikallinen yrittäjä, verkoston puheenjohtajana 2016-17 toiminut Johanna Sauramäki Siinä sanotaan: – Toteutuisi kaiken erilaisuuden hyväksyminen sekä rauhan ja ystävällisyyden vaaliminen. / Jokainen toistaan sekä isänmaataan ja asuinaluettaan varjelkoon. Tänä vuonna Kalevalaisten Naisten Töölön osaston lausuntaryhmä Virvat, Kaija Parkkinen, Ewa Jokinen ja Hanna Tiira, esitti perinteeksi muodostuneen joulurauhanjulistustekstin. He kertoivat myös muutamin sanoin Kalevalaisten Naisten Liiton toiminnasta, ja Virvat esitti jouluaiheisen kansanrunokoosteen. Siinä sanotaan: – Joulu joukossa tulevi, / tanssissa tapaninpäivänä! / Siniset sukat jalassa, / paperinen paita päällä, / hienot helmet riippumassa, / pitsinen kypärä päässä, / valkiat sormikkaat käessä… Muu ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat, mutta slangibamlaus on pysyvä. Kulmien kirjailija Torsti Lehtinen lausuu ”Slangirauhanjulistuksensa”, joka ohjaa: – Nyt on yhdesH Kulttuuri Risto Kolanen: Vuodenvaihteen kulttuurikierros Kalliossa asuva Miia Toivio avaa aukeaman runovuoden. Hän on kustantamo Poesian perustaja ja julkaissut ennen kolme kokoelmaa. Kuva: Heini Lehväslaiho. Hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi viihdytti Redin sillan “Lupa laulaa” -joululaulupäivänä 15.12. Redin sillalla. Kuva: Riitta Salasto. Juha Laukkanen on hyvin kiireetön, lasten kanssa jutusteleva nukketeatteriesiintyjä, jonka näytöksissä lapset viihtyvät. Tunnelma on harras Talipuutarhan Kukkasatu-esityksessä. Kuva: Riitta Salasto. Talvisirkus Bau on täynnä raksamiesestetiikkaa ja vauhdikkaita temppuja. Hurjaruuth kunnioittaa Kaapelitehtaan ja Pannuhallin teollista perinnettä. Kuva: Riku Virtanen. Näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimo tulkitsi Aila Meriluodon ja Elmer Diktoniuksen runot Merja Minkkinen säveliin Kinaporissa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu toista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii safkaa. ”Kalliolaisten toiveiden joulupuu” -tempaus huipentui joulurauhanjulistukseen. Meille tarjottiin glögiä ja pipareita sekä mahdollisuus skrivata aineettomia toiveita joulupuuhun uudelle vuodelle! Järjestäjät halusivat kuulla esimerkiksi siitä, millaisia tapahtumia tai millaista yhteisöllistä tekemistä jokainen toivoo Kallioon vuonna 2020. Kallion joulurauhalla on perinteitä aina 1990-luvulta saakka. Lähes 30 vuotta sitten Kallion kaduilla esiintyi joulun aikoihin salaperäinen Linjojen laulajat, joka kantoi myös nimeä Aadolfinkadun kuoro. Lauluryhmä katosi yhtä mystisesti kuin oli syntynytkin. Kallion Kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman selvitti historiaa. – Laulajat ovat siirtyneet niin sanotusti paremmille laulumaille. Lauluja elämästä ja isänmaasta Kinaporin palvelukeskuksessa oli joulun alla viehättävän kaunis ja monipuolinen konsertti Merja Hurrin (nykyisin Minkkinen) sävellyksistä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Hän on tunnettu kulttuuritoimittaja, mm. Aikamerkki, Ydin ja Doris – lehdissä ja teki tiedotusopin väitöskirjan pääkaupunkiseudun sanomalehtien kulttuuritoimituksista . Harvempi tietää, että Minkkinen on nuoruudessaan tehnyt paljon lauluja runoilijoiden teksteihin. Kaikki laulut on sävelletty ennen vuotta 1980 ja tehty Hochnerin Melodikalla, jossa. on pianosoitinta vastaavat näppylät. Nuoruuden Kallion kirjastossa löytyi P. Mustapään runot, koulukirjasta Eino Leinon ”Päivänkehrä”. Hän aloitti 6-vuotiaana viululla, joka on jumalten soitin ja vaatii kärsivällisyyttä, missä ei viihtynyt. Perheen automatkalla kuului kansanlauluja. Miksi kauniit laulut ovat niin surullisia, tyttö mietti. Olavi-isä vastasi, että soitto on suruista tehty, johon Merja kommentoi: – Viulunsoitto varsinkin Sekakuoro Torpparit esitti Kasimir Leinon ”Kansan lapsen” ja Arvo Turtiaisen ”Tämä on meidän tämä maa”. Erityisen kaunis oli Trio Dolcen monet esitykset, joissa Julia Svacinovan alttoviulu erottuu. Elsa Vuolanne lauloi ihanasti Elmer Diktoniuksen ”Lapsen unen”. Hieno on ”Wendlan teema” Frank Wedekindin näytelmästä ”Kevään herääminen”, jonka Minkkinen sävelsi Kellariteatteriiin 40 vuotta sitten sisar Leenalle laulettavaksi. Vuonna 1984 perustettu Lilith –ryhmä esitti uusia ja vanjoja naislauluja; Lilith Encore teki paluun 2010-luvulla ja esitti Trio Dolcen kanssa Aila Meriluodon ”Menevä” ja Saima Harmajan ”Rannalla”. Iltapäivän huippu oli näyttelijä-laulaja Petriikka Pohjanheimon tulkinnat Meriluodon ”Salaisuus” ja Diktoniuksen ”Elämälle”-runoihin. Minkkinen haaveilee seuraavaksi mm. Ympäristölaulukirjan teosta. Rauhanlauluista ja Naislauluista sellaisen hän on jo tehnyt. Lilith Encore on mukana ”Varaslähtö vappuun” -tilaisuudessa Juttutuvassa. Eikä odota meitä enää tienhaarassa Miia Toivio on helsinkiläinen runoilija, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Hän opettaa kirjoittamista Työväen Akatemiassa ja on työskennellyt runouden parissa monipuolisesti, mm. päätoimittanut runouslehti Tuli&Savua. Hän on myös yhteisöllisen, runouteen keskittyneen kustantamon Poesian perustajia. Sukupuutot-kokoelma ilmestyi lokakuulla. Häneltä on julkaistu aiemmin kolme kokoelmaa: Loistaen olet (2007) ja Pysty hiljaisuus (2013) sekä yhdessä Marko Niemen kanssa kirjoitettu Suut (2012). ”Dystopian aakkoset” runosarjassa Toivio lausuu: – Enkä minä ajattele, millainen kädenjälki jää minun rahoistani, / se on niin kuin ihmisen tahra kauluspaidassa, / jota kukaan ei ole koskettanut / ja jota kukaan ei halua koskettaa. / Se ei ole samanlainen jälki / kuin ne kallioon taputellut merkit, / punaista ja mustaa / lämmin kivi jota vasten painaa otsansa / kun tuuli pesee latvoja ja kampaa / ja tulee yö, tähdet näkevät meidät, / vaikka me emme näe enää tähtiä, / ei ole aikaa kokea sellaista pimeyttä / ei ole aikaa / kenties side ajan kanssa on jotenkin murentunut? / Kenties olemme nyt niin paljon tehokkaampia, / että jokin on luopunut toivosta / eikä odota meitä enää tienhaarassa. Teksti: Risto Kolanen ? Päivi ja Paavo Lipposen rahaston (KSR) perinteinen ”Uuden vuoden konsertti” esitteli vuoden solisteikseen valitsemansa sopraano Laura Juvosen ja baritoni Jussi Vänttisen mieleenpainuvalla tavalla. Juvonen valmistui Metropoliasta (AMK), tunnetaan myönteistä energiaa huokuvana esiintyjänä, joka valmistelee Turandotin rooia tänä keväänä ensi-iltaasa saavaan Opera BOX:n oopperaan. Vänttinen voitti Lappeenrannan laulukilpailussa 2019 ja on jo debytoinut Kansallisoopperan Carmenissa Moraléksen roolissa. Kummallakin on vahva ääni ja ilmaiseva laulun tulkinta. Vänttinen ei ole mikään tavanomainen jäykkä laulajamiehen pökkelö, vaan sekä liikkuu että ilmehtii kasvoillaan ja kehollaan mainiosti, todella hauskasti. Ohjelma kuljetti yleisöä musiikillisella polulla muun muassa Jerome Kernin, Henri Duparcin, Straussin, Rossinin ja Puccinin kautta Joonas Pohjosen, Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan kotoisten teosten kautta aina koskettavaan Andrew Lloyd Webberin ”All I Ask of you” duettoon Oopperan kummitus –musikaalista. Vänttinen oli parhaimmillaan Rossinin oopperan Sevillan parturi Figaron cavatina. Juvonen oli kauniin lyyrinen Kuulan ”Suutelon” ja ””Jääkukkia” tulkinnassa Koskenniemen runoon. Sekä erityisen hyvä Madetojan ”Luulit ma katselin sua” -laulussa L. Onervan sanoihin. Franz Lehárin ”Hannan ja Danilon” duetossa operetista Iloinen leski he jopa tanssahtelivat valssia muutaman askeleen. Juvonen ja Vänttinen saivat Temppeliaukion kirkon täyttäneen yleisön mukaan musiikkiin yhdessä pianisti Erkki Korhosen kanssa. Säestäjä, oopperan ex-pääjohtaja, on myös mainion sujuva juontaja. Heitä päästään kuulemaan myös Espoon Urkuyö ja Aaria tapahtumassa ensi kesänä. Temppeliaukiosta on aina mukava lähteä, kun sielu on vaikuttunut. Nosturin viimeinen ilta seurasi vuoden sisällä Glorian ja Coronan viimeistä iltaa. 20 vuotta Elävän musiikin yhdistys Elmu ylläpiti suosittua nuorisomusiikkipaikkaa, kun joutui Ruoholahden Lepakosta lähtemään. Syy on sama: tämäkin rakennus Telakkarannassa jää uusien asuntojen ja rakennusten alla. ”Viimeinen sammuttaa valot” illassa esiintyivät Pelle Miljoona, Hybrid Children, Kärtsy For Sale, Reklamaatio, The Black Bubbles, Nothing But Sunshine, Droptide, Mariska & Jarmo Julkunen ja Junnu Alajuuma. Kuusi tuntia nosstop-musiikkia kolmannessa kerroksessa. Moni viihtyi myös alabaarissa, jonka vessojen ovissa on isot hauskat piirroshahmot. Baarin pylväässä on mm. kirjoitus: – Lemmy was here 2000. Elmun piti saada uusi väistötila Puhoksen ostarilta Itäkeskuksesta, mutta siihen tuli mutkia matkaan. Sitä ennen Konepajahalli ja Suvilahden kaasukellot tyssäsivät. Bänditreenitilat löytyvät Roihupellosta. Nosturin hautajaiset vietettiin tyylillä. Kaupunki kannusti ihmisiä saapumaan Kansalaistorille katsomaan uudenvuoden yhteistä ilotulitusta omien rakettien ampumisen sijaan. Niitä oli kaksi, yksi alkuillasta lapsille ja toinen puolilta öin. Joka puolella silti räiskyi. – Ei ole haluttu kokonaan luopua ilotulituksesta, mutta on haluttu vähentää ilotulitteita ja on mietitty erilaisia ratkaisuja. Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kokeillaan tällaista yhdistelmää, tuottaja Emma Abendstein kertoi. Iltaa tähdittävät kansainvälistä uraa luonut ALMA, kotimaisen räpin huippunimet Pyhimys ja Gasellit sekä lasten suosikki Pikku Papun Orkesteri & Blind Gut Company. Juhlakansaa tanssitti ysäritykki DJ Windows95man ja show’n juonsivat näyttelijä Alina Tomnikov ja Constantinos Mavromichalis. Pormestari Jan Vapaavuori piti puheen. Show’ta sai seurata myös Eduskuntatalon portailta ja liikenteeltä suljetulta Mannerheimintieltä. Kuvia läheltä lavaa ei saanut, koska kaupunki karsinoi kuvaajat festarityyliin. Televisiosta näki paremmin. Uuden vuoden riemua kirkossa, Nosturilla ja torilla Laura Juvonen ja Jussi Vänttinen esittivät väkevästi klassisia oopperaja musikaalisävelmiä Uuden vuoden konsertissa Temppeliaukion kirkossa. Tässä he antautuvat tanssiin kesken Leharin “Lippen schweigen” -lauluaan. Kuva: Raimo Granberg. Lappeenrannasta Nosturin viimeistä iltaa viettämään tulivat Antti Kukkonen ja espanjalainen senorita Soraya Outausat alabaarin vessojen välissä. Molemmilla olisi myös vaihtoehto vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kalevalaisten naisten lausuntaryhmä Virvat julisti vuoden 2019 joulurauhan Kallioon Karhupuiston jo perinteeksi muodostuvassa tapahtumassa. Kuva: Juhani Styrman. Mainio tämän vuosituhannen lauluyhtye BellaCanta hurmasi kuulijat Hermannin Diakoniatalolla joulukonsertissaan. Keskellä punaisissa kuoronjohtaja Miia Luoma. Kuva: Tenho Lintula.
12 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu Neljä Ilmarisen kiinteistöä sai jälleen kiitosta erinomaisesta ympäristösuorituskyvystä Itsemurhia 810 viime vuonna S uomessa tehtiin 810 itsemurhaa 2018, selviää Tilastokeskuksen Kuolemansyyt-selvityksestä 2018. Tämä tarkoittaa 14 itsemurhaa vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Itsemurhan tehneistä valtaosa eli 618 oli miehiä, naisia 192. Itsemurhaan kuolleiden miesten keski-ikä oli 48 vuotta ja naisten 50 vuotta. Itsemurhan tehneistä peräti kolme neljästä oli työikäisiä eli 15–65-vuotiaita. Joka neljäs itsemurhan tehneistä oli yli 65-vuotias. Itsemurhien määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 1990. Vuosina 2016–17 itsemurhaluvuissa oli pientä kasvua, mutta kasvu pysähtyi vuonna 2018. Työlle itsemurhien ehkäisemiseksi on edelleen suuri tarve. – Ensi vuonna käynnistyykin uusi itsemurhien ehkäisyohjelma, jossa pureudutaan itsemurhien tehokkaampaan ehkäisyyn Suomessa, kertoo Kriisiauttamistoimintojen johtaja Outi Ruishalme MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä. – Ohjelmassa nousevat esiin mielenterveystaitojen, kuten tunneja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Lisäksi tarvetta on varhaiselle tuelle. Tutkimusten mukaan mahdollisuus keskusteluapuun elämän kriisitilanteissa ehkäisee itsemurhia. Riskiryhmät, kuten itsemurhan tehneiden läheiset, itsemurhaa yrittäneet ja mielenterveysongelmista kärsivät tarvitsevat kohdennettua tukea. Itsemurhakeinojen rajoittaminen ja hoidon kehittäminen ovat tehokkaita tapoja ehkäistä itsemurhia. Tarvitsemme lisää järjestelmällisesti kerättyä tietoa Suomessa tehdyistä itsemurhista ja itsemurhayrityksistä itsemurhien ehkäisytyön tueksi, sanoo Ruishalme. Ohjelma on osa kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2019–2030. Sitä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itsemurhien ehkäisyverkosto, jossa on edustajia myös apua tarjoavista järjestöistä. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille ja itsemurhan tehneiden läheisille sekä läheisensä itsetuhoisuudesta huolestuneille. Kriisiapua tarjoavat MIELI ry:n 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea sekä Kriisipuhelin, joka ensi vuonna helmikuusta lähtien päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa on saatavilla myös verkossa osoitteessa tukinet.net ja nuorille osoitteessa sekasin.fi. Kolme Ilmarisen kiinteistöä Helsingin Aleksanterinkadulla ja yksi kiinteistö Espoon Keilaniemessä sai toiseksi korkeimman LEED Gold -ympäristösertifikaatin. S ertifiointi sitouttaa kaikki kiinteistön käyttäjät ja ylläpitäjät mukaan miettimään ja toteuttamaan ratkaisuja, joilla pienennetään ympäristökuormaa. LEED Gold -ympäristösertifikaatin saivat joulukuun puolivälissä Helsingin keskustassa sijaitsevat Aleksanterinkatu 17, Aleksanterinkatu 30–34 ja Aleksanterinkatu 44 sekä Espoossa sijaitseva Keilaranta 19. LEED-sertifioinnissa kiinteistöjen vuokralaiset pääsevät vaikuttamaan omiin toimitiloihinsa ja kehittämään niiden vastuullisuutta. Samalla kiinteistöjen käyttäjien mukana oleminen on myös edellytys käytönaikaisen sertifikaatin saamiselle: tarkastelussa oli teknisten ratkaisujen lisäksi erityisesti kiinteistön ja sen käyttäjien jokapäiväinen toiminta. Lopputuloksena energian ja veden käyttö tehostui ja jätteistä entistä suurempi osa päätyy kierrätykseen. – Kolmen kuukauden arviointiprosessi tarkoitti, että kaikki rakennusten käyttäjät kehittivät yhdessä toimintatapoja ja toimivamman arjen ratkaisuja. Yhteistyössä kaikki oppivat hyvistä käytännöistä, toteaa Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen. – Sertifioinnin ja siihen liittyvän kehitystyön lopputuotteena vuokralaiset saavat toimitilat, jossa monet rakennuksen toimivuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät seikat on huomioitu aiempaa paremmin. On tärkeää, että vuokralaisemme pääsevät itse vaikuttamaan ratkaisuihin, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. LEED eli Leadership in Energy and Environmental Design on kansainvälinen rakennusten ympäristösertifikaatti. Järjestelmää hallinnoi ja ylläpitää U. S Green Building Council. LEED on laajimmin kansainvälisesti käytössä oleva kaupallisten rakennusten ympäristösertifikaatti, jota käytetään 160 maassa. Nopea päivityssykli pitää rakennukset ajantasaisina LEED-sertifiointi voidaan rakennuksille niiden käytön aikana tai jo suunnitteluja rakennusvaiheessa. Suunnitteluja rakennusvaiheen sertifikaatti on kertaluonteinen. Nyt Ilmarisen neljälle kiinteistölle myönnetty käytönaikainen sertifikaatti on voimassa viisi vuotta. – Viisi vuotta on kiinteistön elinkaaressa lyhyt aika. Käytönaikaisen sertifikaatin voi pitää käytännössä vain kehittämällä kiinteistöä jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Haluamme Ilmarisessa olla edelläkävijä ympäristösertifiointien käyttöönotossa, Nurminen sanoo. Sertifioinnissa on neljä tasoa, joista kultataso eli LEED Gold -sertifiointi on toiseksi korkein. Ilmarinen edellyttää kultatasoa myös kaikilta rakennuttamiltaan uusilta kiinteistöiltä. Ilmarinen käyttää sertifioinnissa LEED:n v4-työkaluversiota, joka on kriteereiltään tiukin käytössä olevista versioista. – Gold-taso on nykyisillä kriteereillä erittäin hyvä tulos. Suomessa Platinum-sertifikaatin on saanut vain yksi rakennus ja koko Euroopassa niitä on kourallinen, sanoo Green Building Partnersin asiantuntija Katariina Aarnio. – Jos kiinteistön ylläpito on ollut ajantasaista, energiankulutusta seurataan aktiivisesti ja palveluntuottajiin ja kiinteistön vuokralaisiin on yhteys, edellytykset GOLD-tasoon ovat olemassa. Lisäksi sertifiointiprojektin aikana tehtävät rakennuksen toimintaan vaikuttavat huomattavasti tasoon, mille sertifioinnissa voi päästä. Käytössä olevien rakennusten sertifioinnit ovat osa Ilmarisen vuonna 2017 aloittamaa projektia, jossa LEED-merkintää alettiin hakea kahdelletoista kiinteistölle. Ensimmäisenä sertifikaatin sai Ilmarisen oma toimitalo Helsingin Ruoholahdessa vuonna 2018. Vuonna 2019 sertifikaatin ovat saaneet Helsingin keskustassa Postitalo, Grönqvistin talo ja Mikonkatu 9. Lokakuussa käyttöön otettu Mall of Tripla Helsingin Pasilassa saavutti Platinum-tason rakennusvaiheen sertifioinnissa. Aleksanterinkatu 44 S-Asuntorahastolta yli sata uutta asuntoa Helsingin ytimeen Asunnot sijaitsevat Helsingin Taka-Töölössä osoitteessa Topeliuksenkatu 41a. S -Asuntorahasto on saanut päätökseen hankkeen, jossa rakennutettiin yli 100 uutta asuntoa Työterveyslaitoksen entisiin tiloihin Helsingin keskustassa. Asunnot vastaavat osaltaan voimistuvaan pienten vuokra-asuntojen tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. S-Asuntorahaston sijoitukset pääkaupunkiseudulla kasvavat. Marraskuun lopussa valmistuneen hankkeen myötä Helsingin ytimeen syntyy 111 uutta vuokra-asuntoa, 7 uutta toimistohuoneistoa ja 62 uutta lämmintä autohallipaikkaa. Asunnot sijaitsevat Helsingin Taka-Töölössä osoitteessa Topeliuksenkatu 41a. S-Asuntorahasto osti kiinteistön vuonna 2018 ja on kehittänyt sitä asuinkäyttöön. Aiemmin kiinteistö toimi Työterveyslaitoksen toimistoja laboratoriotiloina. Uudet asunnot on korvamerkitty opiskelijoille ja senioreille. – Topeliuksenkatu 41 on ainutlaatuinen kohde ja hyvä sijoitus, sillä tarve pienille vuokra-asunnoille jatkuu vahvana pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvaessa, sanoo S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Petri Jokinen. Helsingin kaupungin tuoreimman väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 170 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä ja olevan noin 820 000 asukasta. Koko Helsingin seudun väestömäärän arvioidaan nousevan noin 1,9 miljoonaan vuonna 2050. Asunnoissa on Suomen oloissa poikkeuksellisen kattavat liikuntamahdollisuudet, sillä ne sijaitsevat Töölön Urheilutalon kanssa samassa kiinteistössä. Vuonna 1967 valmistunut talo on käynyt läpi peruskorjauksen viimeisen vuoden aikana. Uusittu talo avaa ovensa keskiviikkona 18. joulukuuta ja tarjoaa asiakkaiden käyttöön muun muassa uimahallin, kuntosalin sekä ryhmäliikuntatilat.
13 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu Tuomaan Markkinoilla yli 340 000 kävijää Tuomaan Markkinat kuva: Kim Öhman H elsingin vanhin ulkoilmassa järjestettävä joulutori Tuomaan Markkinat keräsi jälleen 6.–22. joulukuuta Senaatintorille yli 80 käsityöläistä, pientuottajaa ja ravintolatoimijaa. – Myyjävalinnoissamme painotimme tänä vuonna vastuullisuutta, lähituottajia, kotimaisuutta ja ekologisia raaka-aineita. Ilahduttaa, että tämä sai näin hyvän vastaanoton, ja kauppa kävi vilkkaana koko markkinoiden ajan, kertoo Tuomaan Markkinoiden vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. Kestävien lahjaostosten ja jouluherkuttelun ohella Tuomaan Markkinoilla virittäydyttiin kauden tunnelmaan muun muassa laulamalla joulukaraokea ja osallistumalla vegekinkkubingoon. Vanhan ajan karuselli ja joulupukki keräsivät niin ikään runsaasti vierailijoita läpi markkinoiden. Joulutorin kävijämäärä kasvoi viime vuodesta hieman lyhyemmästä aukioloperiodista huolimatta: kävijöitä oli runsaan kahden viikon aikana noin 343 500. Markkinoilla viihtyivät niin helsinkiläiset kuin matkailijatkin. MyHelsingin vastuullisia tapahtumia esiin nostavassa Think Sustainably -palvelussa mukana olleella Tuomaan Markkinoilla panostettiin ekologisuuteen ja hyvän tekemiseen sekä luomu-, lähija kasvisruokaan. Glögijuomien ohella joulutorin ruokahitteihin kuuluikin myös vegaanisena saatavilla ollut riisipuuro, jota myytiin yli sata litraa päivässä. Myös markkinoiden kumppanit ja kauppiaat kiinnittivät tänä vuonna huomiota vastuullisuuteen ja hyviin tekoihin. Kaslink Aito Puurotuvassa nautittujen puurolautasten avulla markkinoilla kerättiin varoja ilmastotyöhön Protect Our Winters Finlandille. Jaffan joulumökillä lähetettyjen tuhansien joulutervehdysten kautta taas lahjoitettiin hyväntekeväisyyspotti lasten ja nuorten harrastustoimintaan Hope ry:lle. Punaisen Ristin Kontista tehtiin joulun alla runsaasti kierrätettyjä ja aineettomia lahjalöytöjä SPR:n katastrofirahaston hyväksi. Tuomaan Markkinoiden myyjät ovat lisäksi lahjoittaneet ylijääneitä tuotteitaan Hurstin joulukeräykseen vähävaraisille jaettavaksi. Malmin lentokentän alue muuttuu Kartta Malmin lentokenttäalueen väliaikaiskäytön yleissuunnitelmasta M almin lentokentän alue muuttuu lentotoiminnan loppuessa. Ensi vuonna alueella avautuu tilaa vähitellen väliaikaisille toiminnoille. Rakentaminen ja väliaikaiskäyttö etenevät rinnakkain alueella mahdollisimman pitkään. Kaupunki varautuu siihen, että jo talvella 2020 osalla lentokentän aluetta olisi mahdollisuus harrastaa talviliikuntaa, kuten hiihtää ja luistella. Samalla kuin kaavoitus valmistuu ja rakentaminen etenee, Malmin lentokenttä palvelee helsinkiläisiä monipuolisena kymmenien hehtaarien tapahtumaja harrastuspaikkana. Tämän lisäksi alueelle on tulossa muun muassa rakentamista tukevia varastoalueita ja muuta toimintaa. Helsingin kaupunki on laatinut väliaikaiskäytön yleissuunnitelman ja sen yhteydessä kartan lentokentän alueen väliaikaiskäytöstä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Karttaan on merkitty sekä uudet että olemassa olevat ulkoilureitit sekä erilaisille toiminnoille varatut alueet. – Alue on noin sadan hehtaarin suuruinen, joten kaikki ei tietenkään valmistu yhdessä yössä. Yleissuunnitelma luo kuitenkin puitteet, joiden avulla alueelle suunnitellaan ja rakennetaan vähitellen erilaisia toimintoja, sanoo projektinjohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkansliasta. Hiihtolatuja jo täksi talveksi Alueelle on suunnitteilla kävely-, pyöräilyja hiihtoreittejä sekä virkistysja tapahtuma-alueita. Lisäksi suunnitelmissa on uusi lumenvastaanottopaikka ja mahdollisesti ammattiopetuksen väistötiloja sekä veneiden talvisäilytystä. Tavoitteena on, että väliaikaiskäytön aikana alueen niittyjä voidaan säilyttää ja hyödyntää ulkoiluja virkistyskäytössä luontoarvot huomioiden. Kaupunki varautuu siihen, että jo talvella 2020 osalla lentokentän aluetta olisi mahdollisuus harrastaa talviliikuntaa, kuten hiihtää ja luistella. Aluetta kiertävän nykyisen ulkoiluja latureitin lisäksi niittyalueille on suunniteltu uudet 1,5 ja viiden kilometrin mittaiset kiertävät hiihtolatulenkit. Yhteensä ajettavia latuja olisi noin kuuden kilometrin verran. Näiden lisäksi niittyalueille voisi muodostua käyttäjien omia peltolatuja. – Liikkumisen lisäksi alueella voisi olla vaikkapa kaupunkiviljelyä, pelikenttiä, konsertteja ja piknikkejä. Toivomme, että kaupunkilaiset ottavat alueen omakseen ja luovat uutta kaupunkikulttuuria, Kuisma rohkaisee. Suunnitelmissa 25 000 uutta asukasta Rakentaminen Malmin lentokentällä ja sen ympäristössä alkaa 2020-luvulla. Asukkaita alueelle tulee noin 25 000 – pienen suomalaisen kaupungin verran – ja työpaikkoja parituhatta. Malmin lentokentän alueen rakentaminen aloitetaan vaiheittain alueen eteläpäästä alkaen 2020-luvun alussa ja se jatkuu aina 2040-luvun loppuun sitä mukaa kuin asemakaavamuutokset etenevät. Ensimmäisenä asuinalueista rakentuu Nallenrinne. Suunnitelmana on, että Malmin kentän alueelle tulee 13 500 uutta asuntoa, jotka valmistuisivat 400–600 asunnon vuositahtia.
14 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu H Kuvataide Risto Kolanen Vuodenvaihteen kuvataide ? Galleriat avaavat uuden vuoden näyttelyt voimallisemmin tällä viikolla. Mutta monet olivat myös auki joulun tai uuden vuoden yli. Kunhan keskittyminen pysyy terävänä Antti Ruuhela pyrkii maalauksissaan dynaamiseen ja kristallinkirkkaaseen, vastakohtana leväperäisyydelle ja löysyydelle. Hauskaa saa silti olla, ja onkin, kunhan keskittyminen pysyy terävänä: – Haluan rytmin olevan selkeä, vaikka se voi olla hyvin monimuotoinen ja päällekkäisyyksiä sisältävä. Minua kiehtoo erityisesti ihminen, kauneus ja niiden yhdistelmä. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee nuoren taiteilijan, joka aloittaa teokset ilman minkäänlaisia suunnitelmia ja antaa maalin jälkien tuomien mielikuvien viedä ajatuksiaan lopputulosta kohti. – Maalatessa intuitiivisesti, kuten yleensä teen, työstä suuri osa tapahtuu alitajunnassa, vasta viimeistelyvaiheessa jylläävät päällimmäisenä tietoiset ratkaisut, jolloin yhdistän irrallisia segmenttejä ja poistan tarpeettomuuksia. Työstän kymmeniä maalauksia samaan aikaan. Tampere versoo taidehalliin asti Tampereen Taiteilijaseura avasi 100-vuotiisjuhlavuoden Helsingin Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, ”Satavuotias versoo” -näyttely, joka esittelee monipuolisesti seuran taiteilijoiden teoksia. Maalaustaiteen rinnalla nähtiin veistosta, grafiikkaa, installaatiota sekä videoteos. Kuraattoreina toimivat taidekriitikko Pessi Rautio sekä kuvanveistäjä Matti Kalkamo. Juhlanäyttelyyn valikoitui 284 jäsenen joukosta 24 taiteilijaa. Pitkää historiaansa vasten seuran jäsenten joukossa versoo monilla eri tavoilla kiehtovaa nykytaidetta, saattaapa tietynlainen tamperelaisuus tai pirkanmaalaisuuskin heijastua näyttelyn teoksissa. Näyttely antaa viitteitä siitä, että ihmisen osa ja olemus fyysisyyksineen, sen kipeämmänkin puolen hyväksyvänä, kiinnostaa monia tekijöitä. Joukossa on monia helsinkiläistyneitä kuvataiteilijoita, joista olen juuri kirjoittanut, kuten Kirsti Tuokko ja Viggo Wallensköld. Kaj Franck muotoilupalkinto esillä Design Forum Finlandin jakaman Kaj Franck -muotoilupalkinnon saajaksi vuonna 2019 valittiin muotoilutoimisto Aivanin kuudesta partnerista muodostuva työryhmä: Jarkko Jämsén, Minka Koukkunen, Aleksi Kuokka, Antti Mäkelä, Aki Suvanto ja Saku Sysiö. Töitä esittelevä näyttely on esillä Designmuseon Galleriassa aina 12.1.2020 asti. Aivan on monialainen, v. 2007 perustettu suunnittelutoimisto. Kaj Franck -muotoilupalkinto kunnioittaa muotoilija Kaj Franckin (1911–1989) työn henkeä ja periaatteita korkeatasoisesta, demokraattisesta ja funktionaalisesta suunnittelusta, jolla ratkaistaan käytännön haasteita ja luodaan uusia mahdollisuuksia muotoiluosaamista käyttäville yrityksille. Palkinto myönnetään vuosittain marraskuussa suomalaiselle tai Suomessa asuvalle muotoilijalle tai muotoilijaryhmälle. Enkelit soittavat elämän musiikkia Kuvanveistäjä, monumentaalimaalari ja yhteisötaiteilija Heidi Elisabeth Hänninen toi Galleria Rikhardiin, Rikhardinkatu 3, joulun ajaksi esille 100 betonienkelireliefiään ”100 Joulun kivitettyä henkeä” – installaation muodossa. Isä oli kuollut syöpään kuusi vuotta sitten. T ätä ennen hän oli aloittanut taiteellisen työskentelyn suru-aiheen parissa kokonaisinstallaatiollaan ”Surullisten Piknik”. Rikhardinkadun kirjastossa esillä olevat enkelireliefit taiteilija on valanut isältään perimiinsä kipsienkelimuotteihin. Omat enkelinsä tytär päätti valaa rakastamaansa betoniin, jota käyttää muutenkin veistoksissaan. Galleriassa sai lukea installaatioon liittyvän kirjallisen osuuden ”Etsijän päiväkirja”. Siinä Hänninen kirjoittaa: – Äiti hei ala jo elämään. Vaikka meidän kaikkien muiden puolesta. / Mutta itsesi takia ennen kaikkea. Äiti hei. Kuolema kuoli jo. / Se muutti pois kaapista. / Pesin sen käärinliinat ja kiedoin niihin sata kivistä enkeliä. / Nekin itkevät ja nauravat / Ja soittavat elämän musiikkia / mieluummin kuin kuoleman. Uskon pyhimysten maalauksia Dmitri Zudovin muotokuvataiteen ydin on ainutlaatuinen yhdistelmä renessanssin ajan mestareiden perintöä ja hänen omaa modernia katsantoaan. Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, esittelee hänen ”Martyroterapia” -sarjansa. Se on omistettu kristinuskon historian väkivaltaisimmalle ilmiölle, marttyyrien kohtalolle. Uskonsa vuoksi kuolleet pyhimykset ovat tärkeä aihe eurooppalaisessa taiteessa. Heitä on kuvattu niiden esineiden kanssa, joilla heitä on kidutettu. Taiteilija on nimennyt jokaisen esikuvamarttyyrin; malleja oli kymmenkunta. Pyhimykset esiintyvät maalauksissa rauhallisina ja kunnioitettuina. Pariisin aaveita TILA Galleria, Kalevankatu 40, esitteli joulun yli suomalaistuneen Marc Helferin ”Les Fantomes de Paris” –valokuvanäyttelyn, joka esittelee hänen vuosina 1979-1985 näkemiä aaveita 17-23 -vuotiaana nuorena kokemassaan Pariisissa, sen vaurioituneen muistin tallentajana. Harrastajakuvaaja liikkui kaduilla aina kamera mukanaan: – Kuvasin koko ajan ystäviäni, tuntemattomia ihmisiä kadulla – ja graffiteja, jotka ilmestyivät Pariisin seinille. Kuvasin myös monia taiteilijoita. Yksi valokuva on tallentunut värille metroaseman päällä kadulla sadepäivänä. Kuvassa on mystistä, sumuista tunnelmaa ja savu metroritilän läpi tuo ”aaveen” kuvaan. Nuoruusajasta oli jäljellä vain valokuvia. Hän hiljattain kaikki negatiivit tallennettuina kansioissaan. Kun kysyn syytä mustavalkokuvien osittaiselle vaurioitumiselle, Helfer vastaa sen johtuneen monista muutoista. Aivan kuin happo olisi syövyttänyt niitä. Luonto ei tarvitse ihmistä Galleria Bronda, Annankatu 16, esitteli joulun yli Kristina Isakssonin akryyli kankaalle –teoksia. ”Yhdeksäs aalto” on niistä komeimpia. Hän nautti kokeellisesta ja vaistonvaraisesta maalaustavasta, jossa myös sattumalle jää oma sijansa. Taiteilija yksinkertaistaa ja selkeyttää luonnon elementtejä, hajottaa ne ja kokoaa uudelleen hieman käsitteellisempään muotoon. Vahva luonto–näyttelyteoksia yhdistää voimakas maalauksellinen ote. Niiden lähtökohtana on kunnioitus luontoa kohtaan, sen kauneuden, voiman ja herkkyyden arvostaminen. Visuaalisesti vangitsevat teokset korostavat luonnon voimaa ja sitä että ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmistä. Poni matkalla lopunajan karnevaaleihin Janne Kärkkäinen valmistui Kuvataideakatemiasta 2011, Aalto yliopistosta 2013 ja työskentelee maalaustaiteen parissa. – Maalaukseni ovat kuin kohtauksia keskeneräisistä tarinoista, jotka ovat vilahtaneet näynomaisesti silmäkulmassani. Ihmisiä et niissä näe, sillä eläimet ja kasvit ovat vallanneet maailman. Pääosaa maalauksissani esittävät myrkyllisten kärpässienten lisäksi vallattomat ponit ja söpöt, mutta jotenkin mietteliään melankoliset jänikset. Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esitti Kärkkäisen tavattoman selkeitä ja ihastuttavan naiiveja ja leikitteleviä eläinja kasvimaalauksia. Ne ovat loppukesän unta. Yhdessä lempimaalauksissa niityllä vaeltaa shetlanninponi, joka kantaa päässään kärpässienilakkia, ehkä luullen sen olevan viimeisintä muotia Pariisista. Ehkä poni on matkalla lopunajan karnevaaleihin, ehkä esittelemään kavereilleen uusinta päähinettään. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Antti Ruuhela ja teos Nimetön Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Tampereen Taiteilijaseura aloittaa 100-vuotiaan taipaleensa juhlimisen Helsingin Taidehallin Satavuotias versoo -näyttelyllään. 24 taiteilijan teosten joukkoon mahtuu Kirsti Tuokon vaikuttava Red Rain. Kuva: Hannele Salminen. Heidi Elisabeth Hänninen on erikoistunut kuvataiteilijana surun ja enkeleiden maailmaan, tässä 100 enkelireliefinsä edessä Rikhardinkadun kirjastossa. Kuva: Kareem Haritani. Kaj Franck -muotoilupalkinnon 2019 sai Muotoilutoimisto Aivanin työryhmä. Designmuseon Studiossa, on näyttely avoinna. Kuvassa palkitut Minka Koukkunen (vas.), Antti Mäkelä, Saku Sysiö, Jarkko Jämsén, Aleksi Kuokka ja Aki Suvanto. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kristina Isaksson ja Yön piirtämä -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Janne Kärkkäinen ja Jäniksen vuosi -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 1 • Viikot 2-3/2020 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Villa Elfvikin luontotalossa tammi-helmikuussa 200-vuotias Wuorion Talo palaamassa käyttöön laajojen uudistustöiden jälkeen L uontotalon vuosi aloitetaan talvisessa luonnossa lintuja tarkkaillen, metsäretkellä ja pihaleikeissä. Näyttelyinä nähdään mm. vuoden 2019 parhaat luontokuvat. Tapahtumat järjestetään Villa Elfvikin luontotalossa, Laajalahdessa (os. Elfvikintie 4). Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei muuta ole mainittu. • Mäyrän metsän satuhetket su 2.2.2020 klo 11. Opas lukee satuja Villa Elfvikin luontotalon Mäyrän metsässä. Luontotalon yläaulaan on rakennettu suomalainen metsä Mäyrän metsä, missä voi pukeutua metsän asukkaaksi ja leikkiä metsäneläinkäsinukeilla. Vapaa pääsy! • Luomutuotteiden suoramyyntiä su 19.1. ja 16.2.2020 klo 10–15. Villa Elfvikin luontotalossa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, kuivattua nokkosta, korppuja, spelttituotteita ja leipää. Myynnissä myös laadukkaita kotimaisia luonnon voiteita, saippuoita ja shampoita sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja turvetuotteita. Café Elfvikissä voit nauttia luomuruokaa. • Talvilintujen pihabongaus su 26.1.2020 klo 11–13. Villa Elfvikin ystävien ja Tringan lintuasiantuntijat opastavat talvilintujen maailmaan. Ruokinnalla vierailevia lintuja pääset katsomaan sekä kaukoputkella että kiikareilla. Osallistu valtakunnalliseen Pihabongaus -viikonloppuun Elfvikissä! http://www.birdlife. fi/lintuharrastus/pihabongaus. shtml • Retki talviseen metsään su 9.2.2020 klo 11.00 – 12.30. Koko perheen toiminnallisella metsäretkellä etsitään merkkejä talvisen metsän asukkaista. Retki soveltuu parhaiten yli 5-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. • Talvisia leikkejä koko perheelle su 23.2.2020 klo 11– 13. Talvilomaviikon parhaat ulkoleikit tarjoillaan perheille sunnuntaina Villa Elfvikissä. Leikkien lisäksi rakennamme ja taiteilemme luonnossa. Mukaan kannattaa ottaa vaihtohanskat ja pukeutua lämpimästi. Tapahtuma kestää noin kaksi tuntia. Kahvilassa keittolounas ja lasten mieleistä purtavaa. • Eläköön Espoo -näyttelyn uudistus on valmistunut. Luontotalon Espoon luonnon monimuotoisuudesta kertovan perusnäyttelyn uudistus valmistui ennen joulua. Näyttelyssä on nyt paljon uutta tutkittavaa kaiken ikäisille kävijöille. Voit esimerkiksi päästää luovuutesi valloilleen runoilemalla metsäisiä runoja magneettisanojen avulla tai piirtämällä kalliomaalauksia. Tervetuloa tutustumaan! • Kestävän elämäntavan polku. Lähde tutkimaan, miten ympäristön voi ottaa huomioon arkisissa valinnoissa ja miten Elfvikissä toimitaan. Talon alakerran huoneista löydät 12 erilaista infokorttia. Voit esimerkiksi testata jätteiden lajittelutaitojasi ja tutustua ilmastoystävälliseen lämmitystapaan. Rastien löytymiseen voit napata avuksi polkukartan aulasta. Tervetuloa hakemaan vinkkejä omaan arkeen! Vaihtuvat näyttelyt • Luonnosta luovuutta ja levollisuutta – Eeva Ahosen akvarelleja 4.12.2019 – 26.1.2020. Eeva Ahonen on Laajalahdessa lapsuutensa viettänyt Villa Elfvikin ystävät ry:n aktiivinen jäsen. Maalausharrastuksen hän aloitti eläkepäivinään. Hän haluaa teoksillaan houkutella ihmisiä menemään metsään hakemaan luonnosta levollisuutta ja luovuutta. Näyttelyssä on esillä Villa Elfvikin ympäristön ja lapin luonnon innoittamia akvarellimaalauksia. • Vuoden luontokuvat 2019 29.1. 8.3.2020. Näyttely koostuu neljästäkymmenestä vuoden 2019 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitusta työstä. Voittajakuvan lisäksi esillä ovat kaikkien sarjojen voittajat sekä kunniamaininnan saaneet kuvat. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden luontokuva -kilpailu on pohjoismaiden suurin luontovalokuvakilpailu. Luontopolut • Jäniksen jäljillä -talviluontopolku. Jäniksen jäljillä -talviluontopolulla pääsee eläytymään jäniksen elämään Villa Elfvikin lähimaastossa. Sinulle selviää miksi öinen loikkija popsii papanoitaan, miten se harhauttaa ketun tai miksi se vetelee sikeitä koko päivän? Tarinoiden ja leikkien avulla eläydytään jäniksen yöllisiin seikkailuihin. Osan polun tehtävistä voi tehdä vain lumiseen aikaan. Polku on tarkoitettu alle 8-vuotiaille aikuisen johdolla. • Villa Elfvikin puulajipolku. Villa Elfvikin puulajipolku esittelee luontotalon pihapiirissä ja noin 700 metriä pitkän Luonnon helmassa -luontopolun varrella kasvavia puita ja pensaita. Puulajipolun 19 eri puulajia on merkitty maastoon kyltein. Opasvihkosta löytyy puut myös talviasuisena. Luontopolkujen opasvihkot saa lainaksi Villa Elfvikin luontotalosta, mutta niihin voi tutustua myös Villa Elfvikin internet-sivuilla, www.espoo. fi/villaelfvik –> Luontopolut. Aukioloajat ja yhteystiedot Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4) on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10– 16. Uudenvuodenpäivänä ti 1.1. klo 10-16. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin ja arkipyhinä (1.1. klo 12-16) talon aukioloaikoina sekä ryhmille etukäteistilauksesta muulloinkin. Sisäänpääsy on maksuton. T revian Asset Management Oy on koordinoinut aiemmin yhden vuokralaisen käytössä olleen Unioninkatu 30:n mittavaa laajennusja uudistustyötä. Ensimmäiset vuokralaiset Kiinteistömaailma Oy, Frontia Asianajotoimisto Oy, Asianajotoimisto DKCO Oy ja Kristian Vuojärven uusi ravintola on nyt julkistettu ja ensimmäiset heistä muuttavat täysin uudistettuun arvokiinteistöön huhtikuussa 2020. Wuorion talo on historiansa aikana käynyt läpi monta muutosta, joiden seurauksena rakennus on mielenkiintoisen kerroksellinen, ja siinä näkyy useiden tunnettujen arkkitehtien työnjälki. Alun perin asuinkäyttöön 1830-luvulla rakennettu talo kävi läpi ensimmäisen muutoksensa jo 1880-luvulla, jolloin arkkitehti Theodor Höijer piirsi eteläisen pihasiiven ja pääportaan muutossuunnitelmat. Vuosisadan lopussa julkisivun uusrenessanssiasun suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Wuorion talo modernisoitiin 1900-luvun alkupuolella. Remontin toimeenpanijoina olivat koristemaalaaja Salomo Wuorio, jonka mukaan rakennus on saanut nimensä, ja arkkitehti Herman Gesellius. Geselliuksen kädenjälki näkyy Helsingin katukuvassa vahvasti, sillä hän on suunnitellut Wuorion talon lisäksi muun muassa vakuutusyhtiö Pohjolan talon ja Kansallismuseon. 1913 valmistuneen remontin jälkeen rakennuksen nimeksi vakiintui Wuorion liikepalatsi. Geselliuksen ennenaikaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Wuorio tilasi rakennuksen laajennuksen Armas Lindgreniltä. Suuria muutoksia Wuorion talossa toteutettiin myös 1979– 1982, jolloin katusiipeä korotettiin seitsemän kerrosta korkeaksi ja piha katettiin. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Eric Adlercreutz. Tuoreimman silauksensa rakennus saa nyt, kun sen sisätilat saneerataan nykyaikaisiksi, kiinteistön historialle kunniaa tekeviksi liikeja toimistotiloiksi. Keskeinen sijainti Talon uuden laajennusosan yläkerroksista pääsee remontin myötä katsomaan Helsinkiä ainutlaatuisesta kuvakulmasta. Isoista ikkunoista avautuvat lumoavat näkymät yli Kauppatorin ja kaupungin keskustan. Laajennusosa yhdistää alun perin U:n muotoisen rakennuksen päät toisiinsa, minkä ansiosta Wuorion Talossa on ensimmäistä kertaa mahdollista kulkea kerrosten ympäri. Kiinteistömaailma Oy siirtää pääkonttorinsa Wuorion Talon 2. kerrokseen. – Kohde tuli valituksi sen loistavan sijainnin sekä upeiden ja tehokkaiden tilojen ansiosta. Vuokrausprosessi hoitui Trevianin toimesta todella tehokkaasti, ja kaikki tarvittava tieto mm. tilan suunnittelua varten oli helposti saatavilla ja käytettävissä, kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Kesällä 2019 perustettu kilpailuoikeuteen, riidanratkaisuun ja julkisiin hankintoihin erikoistunut Frontia Asianajotoimisto Oy puolestaan muuttaa Wuorion talon 5. kerrokseen. – Tilat ovat laadukkaat mutta samalla erittäin tehokkaat. Näitä samoja asioita korostamme kaikessa toiminnassamme, joten tilat sopivat meille erinomaisesti, toteaa Frontian hallituksen puheenjohtaja Mika Pohjonen. Vuonna 1994 perustettu, liikejuridiikkaan keskittyvä, Asianajotoimisto DKCO Oy avaa Helsingin toimistonsa Wuorion Talon 3. kerrokseen. ’ – Kohde valikoitui tehokkaiden tilaratkaisujen, mielenkiintoisten yksityiskohtien sekä sijainnin perusteella’, kertoo toimitusjohtaja Dan Karlsson. Upeiden tilojen lisäksi Wuorion Talon valttikortteja ovat sijainti sekä lähipalvelut. Kaikkialle keskustaan on kävelymatka, ja rautatieasema, metro sekä raitiovaunut ovat lähellä. Keskeinen sijainti tuo Wuorion Talon vuokralaisten ovelle myös laajan kattauksen kaupungin parhaita ravintoloita ja kauppoja. Helsingin ytimessä sijaitseva Wuorion Talo on loistava sijainti myös ravintolalle. Katutason pohjoisosaan tuleva ravintola on Suomen kokkimaajoukkueen joukkueenjohtaja Kristian Vuojärven perustama. Tilojen valinnassa vaakakupissa painoivat Vuojärven mukaan hyvä sijainti ja historiallisen, vanhan talon tunnelma. – Tulemme tarjoamaan skandinaavis-ranskalaisen keittiön klassisia helmiä, toteaa Vuojärvi ravintolan suunnitelmista. Talon omistaa nykyisin ulkomaisen sijoittajan rahasto. Trevian Asset Managementin ja sijoittajan yhteistyö on ollut osa Trevianin 7-vuotista kasvukautta. – Persoonallisen talon tilojen vuokraaminen on syksyn mittaan ollut kiivaimmillaan, mutta Wuorion Talossa on vielä pari toimistotilaa varaamatta. Tilat upeassa arvokiinteistössä näyttävät kiinnostavan, kertoo hankkeesta vastaava Lena Schreiber. Wuoriontalot ulkoa.
16 Viikot 2-3/2020 • Nro 1 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us www.antiikkijataide.fi Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä! 6/2019 • 9,10 € Käytännöllinen Funkkis TYYLISUUNNAT Helena Vaarin kirkkotekstiilit Helena Vaarin kirkkotekstiilit LANKA VÄRINÄ, NEULA SIVELTIMENÄ Konemaalaus syntyi vahingossa TIMO SARPANEVA MERI GENETZ Levoton sielu Wanhan ajan joulu Loistoa ja tunnelmaa LAILA PULLINEN Oman tiensä kulkija ? ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA JUHANI HARRI Mystikko ja surrealisti 1 500 joulukoristetta KIMMO LONKA Patsaasta löytyi aarre 147 KULTASORMUSTA Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi Uusin Antiikki ja taide lehtipisteissä!