• Viikot 2-3 – Nro 1/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Haaveiletko eksoottisesta Karibian, Välimeren, Aasian tai vaikkapa Alaskan risteilystä? Avasimme risteilyjen pop-up -palvelutoimiston Munkkiniemeen osoitteeseen Munkkiniemen Puistotie 3. Avoinna arkisin kello 10–17 (28.2.2019 saakka). Tervetuloa risteilyjen kiehtovaan maailmaan! UNELMIESI RISTEILYT HELPOSTI KIVIJALASTAMME Nyt Munkkiniemessä! www.welovecruises.fi info@welovecruises.fi 0400 157 374 ark. 10–17 Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? TV:stä tuttu! Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Saat näkyviä tuloksia nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Varaa jaksosi 31.1. mennessä, saat 2 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 98-130€). HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä. Kiinteistömaailma Munkkiniemi/Tapiola toivottaa hyvää alkanutta vuotta ja kiittää asiakkaitaan vuodesta 2018. Huikea vuosi 2018 on tullut päätökseensä. Asetimme itsellemme haastavat tavoitteet ja vuoden vaihtuessa juhlistamme sitä, että ne tulivat pitkin vuotta kirkkaasti saavutetuiksi. Kiinteistömaailman ketjuyrityksistä teimme kauppaa toiseksi eniten ja suureksi iloksemme saavutimme pääkaupunkiseudulla ykkössijan. Näin vuoden vaihteessa haluamme erityisesti kiittää kaikkia yli 500 perhettä, joita pääsimme kodinvaihdossa vuoden aikana auttamaan. OTA YHTEYTTÄ, JOTTA PÄÄSEMME AUTTAMAAN MYÖS SINUA KOTISI VAIHDOSSA. Puh. (09) 4363 500 tai munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi
• 2 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tervetuloa tutustumaan Maunulan yhteiskouluun! Haku 7. luokalle matematiikkaluokalle, liikuntaluokalle ja englanninkieliselle luokalle 16.1.2019 mennessä Valittavana myös kuvataideja musiikkipainotus Yläkoulun avoimet ovet to 10.1.2019 klo 18.00 la 12.1.2019 klo 10–13 facebook.com/MaykHelMa Instagram @maunulanyhteiskoulu www.mayk.fi Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki Puh. 09 777 110 12 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA @unique.parturi KOIRA Meidän 6/2018 6,90 ROT UESITTELYSSÄ CO LL IE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihi n ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi
• 50. vuosikerta – nro 1 Viikot 2-3/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Mannerheimintielle huoneistohotelli 25 000 ihmistä juhlisti uuttavuotta Senaatintorilla Uusi vuosi otettiin haastavista sääolosuhteista huolimatta vastaan juhlatunnelmissa Helsingin Senaatintorilla Helsingin uudenvuoden järjestää Helsingin kaupunki. Perinteeksi muodostunutta juhlaa on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Kuva Samuli Vienola Huoneistohotelli tarjoaa 66 täysin kalustettua huoneistoa yksiöistä isompiin kaksioihin. P ohjoismaiden johtava yritysmajoittaja Forenom avaa uuden huoneistohotellin Mannerheimintielle Pikku Huopalahteen. Huoneistohotelli tarjoaa 66 kodinomaista huoneistoa, jotka soveltuvat myös pidempiaikaiseen majoitukseen. – Tarjoamme joustavan majoituspalvelun, joka mahdollistaa kodinomaisen elämisen työmatkan aikana. Täysin asumisvalmiin huoneiston ja räätälöityjen palveluiden lisäksi majoittujalla on mahdollisuus saunoa, laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä, kertoo Forenomin aluejohtaja Lauri Hasanen. Työperäinen muutto on maailmanlaajuisessa kasvussa, ja uudenlaisille asumisen palveluille on kysyntää. Forenom on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi yritysmajoittajaksi tarjoamalla yritysasiakkailleen kalustettuja asuntoja, huoneistohotelleja sekä hostelleja. Viimeisen 10 vuoden aikana yrityksen liikevaihto kasvoi 4.2 miljoonasta eurosta 82 miljoonaan euroon. Forenom kertoo asiakkaiden majoitustarpeiden muuttuneen viimeisinä vuosina. – Majoitus tarvitaan nopeasti, sen tulee olla yksilöllinen ja kodinomainen sekä hinta-laatusuhteen hyvä. Olemme pyrkineet vastaamaan näihin toiveisiin. Asiakas voi varata huoneiston verkkokaupasta ja kirjautua huoneistohotelliin sisään avainkoodilla vuorokauden ympäri. Ostokset voi tehdä samassa rakennuksessa sijaitsevasta lähikaupasta vaikka keskellä yötä, Hasanen lisää. Forenomin majoituskapasiteetti kasvoi tänä vuonna 35 prosenttia, ja voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Suomessa Forenom avaa parhaillaan uusia kohteita Helsingin lisäksi myös Turun Hansakortteliin, Raumalle, Rovaniemelle sekä historialliseen Jyväskylän Valtiontaloon. Satavuotias jugendlinna H elmikuun ensimmäisenä päivänä 1919 avattiin maksavalle yleisölle upouusi Munkkiniemen Pensionaatti. ”Luonnonkauniissa ympäristössä metsän keskellä, meren rannalla. Ainoa laatuaan Suomessa. Joka suhteessa ensiluokkainen”. Pensionaatin johtajatar ja primus motor oli Sofia Sjöstedt. Sivu 7 Sivu 10 Forenom Aparthotel Helsinki Pikku Huopalahti • Avautuu tammikuussa 2019 osoitteeseen Mannerheimintie 170 • Huoneistohotelli tarjoaa 66 täysin kalustettua huoneistoa yksiöistä isompiin kaksioihin • Kaikissa asunnoissa täysin varusteltu keittiö sekä pyykinpesumahdollisuus • Pysäköintimahdollisuus omalla autolla saapuville Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun V uonna 2012 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala postittaa tammikuun alussa tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä on oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja tilapäiset Wilma-tunnukset kouluun ilmoittautumista varten. Lukuvuoden 2019-2020 ensimmäinen koulupäivä on suomenkielisissä peruskouluissa torstai 8.8.2019 ja ruotsinkielisissä tiistai 13.8.2019. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6400 lasta. Kouluun ilmoittaudutaan joko sähköisesti tai käymällä koululla Lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.23.1.2019 osoitteessa wilma.edu. hel.fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 23.1.2019 klo 8.00-10.00 tai 17.00-19.00. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Koulun aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy edu. hel.fi/tervetuloakouluun-sivuilta.
• 4 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2019 Munkan mummon jupinat Puheenvuoro Nainen, mies paikallaan – mitä tekee moninainen ? Kyllä tuntuu ihmeelliseltä nämä nykyajan virtaukset kuten nämä kolme sukupuolta. Mies, nainen ja moninainen. Koko minun lapsuusja nuoruusvuosien piti taistella, että edes kaksi sukupuolta olisi jonkinasteinen vaihtoehto. Naista ei pidetty sukupuolensa mukaan varteenotettavina juuri mihinkään. Paitsi lasten-, ja kodinhoitoon. Useat virat olivat kiellettyjä naisilta, eikä naisilta juurikaan pyydetty kannanottoja mihinkään. Jos pyydettiin, ei niitä arvostettu samalla lailla kuin miesten kannanottoja. Heikompi astia oltiin ja se annettiin myös näkyä. Muistan erään tapauksen. Rakennusvirastoon haettiin uutta, alan koulutuksen saanutta työntekijää. Eräs naispuolinen, vaatimukset täyttävä henkilö haki paikkaa. Hän pääsi haastatteluun. Häntä haastatteli kolme viraston miespuolista työntekijää. Eräs heistä sanoi: Yleensä olemme palkanneet näihin virkoihin miespuolisia henkilöitä. Johon kyseinen nainen vastaamaan: Ai, kikkelilläkö täällä töitä tehdäänkin? Kyseinen nainen sai paikan. Viimeinkin! Muistan taisteluni äitini kanssa näistä asioista. Hän oli vanhan kansan edustajana sitä mieltä, että jos naiset päästetään politiikkaan, tulee politiikasta yhtä lässytystä. Eikä päätöksiä saada aikaiseksi. Miehet olivat hänen mukaansa jämäkämpiä päättämään. No, sellaista lässytystä politiikasta kyllä on tullut, mutta en usko sen johtuvan vain naisista. Kyllä Thatcher-vainaa osasi sanoa, missä kaappi seisoo. Mutta seisoiko se aina omilla jaloillaan, kysyn vaan? Luin erään tutkimuksen, jossa oli tutkittu politiikan vallan huipulle päässeitä naisia ja havaittu, että naiset historian saatossa olivat päätöksissään huomattavasti julmempia kuin vastaavassa tilanteessa olevat miehet. Varsinkin pikkutarkat naiset vallassa ovat julmia nipottajia. Ja naiset tutkimuksen mukaan ovat useammin pikkutarkkoja kuin miehet. Tässä vedottiin naisten kotikenttäetuun. Eli kun kotien rahat ja valta-asetelmat ovat usein naisten temmellyskenttää, niin he oppivat noihin pieniin asioihin puuttumisen politiikan! Nalkuttaja ei aina näe metsää puilta! Mitä johtopäätöksiä tästä voimme vetää? Emme mitään! Nipottajia ja nalkuttajia löytyy puolelta jos toiselta. Ehkä täällä Pohjolassa olemme aina olleetkin enemmän tai vähemmän tasa-arvoon kallellaan tässäkin suhteessa. 1600-luvulla Ruotsin kuningatar Kristiina kävi muutamat sodat, syrjäytti hallinnon johtohenkilöt, loi oman suosikkijärjestelmänsä ja sanoi lopuksi heissulivei koko Ruotsin valtahierarkialle. Hän muutti Roomaan ja kääntyi katoliseksi. Päätöksiä hän naisena osasi tehtailla siinä missä joku kaksilahkeinenkin! Erikoisen julmakaan hän ei ollut, koska ei mestauttanut suurempia määriä porukkaa kuin aiemmatkaan hallitsijat. Oliko hän pikkutarkka nalkuttaja, siitä ei historia kerro mitään. Nainen nyt kuitenkin, ja siksi hatunnoston arvoinen. Entäs tämä moninainen sukupuoli? Kohta kaikki lomakkeet muutetaan kolmen ruksin papereiksi. Mutta entä tämän kolmannen vaihtoehdon varteenotettavuus. Se pitää luoda ominaispiirteillä, tunnettavuudella ja luotettavuudella. Naisten tasavertainen asema miesten rinnalle ei ole tippunut taivaasta. Siihen ovat vaikuttaneet historialliset tekijät sekä naisten oma ponnistelu asemansa parantamiseksi. Siinä merkittävä tekijä on ollut naisten kyvykkyys ja luotettavuus sekä työelämässä että henkilökohtaisessa elämässä. Tie on ollut kivulias ja pitkä. Nyt keräämme niiden ponnisteluiden hedelmiä. Kolmannelle sukupuolelle ennustan samanlaista tietä. Ruksittaminen lomakkeelle on helppoa, mutta miten ruksiin suhtaudutaan ympäröivässä yhteiskunnassa, kysyn vaan? Siihen saa tehdä todella loputonta työtä. Voimia vain matkalle! No onneksi en tarvitse enää vaivata päätäni moisilla asioilla – hyvä kun avaimet ja silmälasit löytyvät edes päivittäin. Jos kuitenkin vielä pakkaa sekoittaisimme M. Thatcherin tokaisulla: Kun haluat sanoja politiikassa, ota mies. Kun haluat tekoja, hanki nainen. Mitähän hän sanoisi moninaisesta? Elina Kuosmanen Pieni on suurta vuonna 2019 ? Vuosi koostuu isoista asioista ja pienistä. Molemmat ovat tärkeitä. Suurta on huomata pieni. Ja se, ettei kaikki ennen ollut paremmin. Parasta on tämä hetki , jonka hauskuuden ja voiman voin itse nostaa kukoistukseen. Turha on nyreksiä toisia, turha syytellä maailman pahuutta. Matti Kinnusen suomentamassa kirjassa ”Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet” ruotsalaislääkäri ja professori Hans Rosling jakaa postuumisti älyllistä perintöään kansalle. Hänen poikansa ja miniänsä ovat toimittaman kirjan perusargumentti on havahduttaa huomaamaan miten paljon paremmin asiat ovat kuin luullaan. Ihmiskunnan tärkein saavutus tähän asti on köyhyyden väheneminen. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuus maapallolla on parissa vuosikymmenessä puolittunut, Silti lähes miljardi ihmistä taistelee yhä elämästään vain muutamalla dollarilla päivässä. Roslingin paremman maailman tarvelistan ykkösenä on rauha. Jos suljen silmäni ja ajattelen päättynyttä vuotta näen huolestuneen maailman; se haisee, jyrisee, vuotaa verta, valehtelee, pakenee itseään ja todellisuutta. Näen ihmisen joka kaipaa kosketeltavaa, koskettajaa, kaukaa tulevaa ja kauas menevää, lähelle tulevaa, lähellä olevaa. Näen ihmisen joka elää suuren surunsa keskellä pikkumaista elämää. Näen ihmisen joka etsii uskoa, joka tuhansissa muodoissaan on ollut aina liikkeellepaneva voima, pelastaja ja rauhoittaja. Reija Ruuhelan tuore meteorologinen väitöskirja kertoo miten ilmasto koettelee mielialaa. Hän osoittaa, että kuumuus on kaamosta pahempi terveysriski myös Suomessa. Että suuret vaihtelut koettelevat terveyttä ja mielentilaa. Ruuhela selvittää sään ja ilmaston vaikutuksia kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen. Vuoden tavoitteita, onnistumisia ja epäonnistumisia pitää tarkastella eri näkökulmista: ajattelun, puhumisen, aikomisen ja suunnittelun prosesseista, muutoksista, loppupäätelmistä. Mitä tuovat mieleen uudissanat: hellevaroitus, hiilijalanjälki, kiertotalous? Tai nämä: nettirasismi, someraivo, trolli, hybridisota, vierastaistelija? Jo kuningas Salomo oli tullut näkemään, miten vaikeaa viisaan miehen oli elää tyhmässä maailmassa. Hän oli pyyttänyt Jumalalta viisautta ja sai pyytämäänsä itselleen vaivaksi asti. Rooman kansallisrunoilijana mainetta niittänyt Vergilius taas oli tiedon taustoista täysin eri mieltä: ”Onnellinen se, joka on saanut tutkistella syntyjä syviä.” Salomo jäi punnitsemaan huolta ja tuskaa. Vergilius ymmärsi ilon, jota ihminen voi tuntea oppiessaan ymmärtämään tietämänsä. Viime vuosien toistetuimmat sanat kertovat jotain itseymmärryksestämme tai sen puutteesta. Mitä kätkevätkään sanat sukupuolineutraali, #Metoot-kampanja, aktiivimalli, arabikevät, kyberhyökkäys, digitaali, robotti, tietovuoto tai valemedia? Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä lausui julki huolensa korostaessaan yliopiston tehtävän tärkeyttä. Yleissivistys on perusta vahvalle yhteiskunnalle, maailmalle. Sivistys tuottaa tiedon lisäksi henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Sivistys on kykyä mitata omaa sisäistä kehittyneisyyttään ja kypsyyttään ottamalla vastaan palautteita, kuuntelemalla muita. Sivistykseen kuuluu itsensä ja ajattelunsa elämän mittainen kehittäminen. On kyettävä kuuntelemaan ja osoittamaan empatiaa myös vaikeasti ymmärrettäville kannoille. Toisenlaisuuden sieto kuuluu sivistykseen. Jari Niemelä on huolestunut myös siitä, että ”poliittiset ääriliikeet ovat saaneet megafonikseen sosiaalisen median ja olemme kaikki vaikuttamiselle alttiita.” Veli-Matti Hynninen Yli 120 000 henkilöautoa V uonna 2018 ensirekisteröitiin 120 499 henkilöautoa, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. 120 000 auton raja on viimeksi ylitetty vuonna 2011, jolloin ensirekisteröitiin noin 126 000 henkilöautoa. Joulukuussa ensirekisteröinnit jäivät 6 159 henkilöautoon, mikä on 23,7 prosenttia viime vuoden joulukuuta vähemmän. Autoverolain muutos on siirtänyt ensirekisteröintejä tammikuulle, sillä joulukuussa tehty lakimuutos alensi autoveroa 3.12.2018 alkaen ja toistamiseen 1.1.2019 alkaen. Uusia henkilöautoja on vuonna 2019 ennakoitu rekisteröitävän 121 000. Pakettiautoja ensirekisteröitiin samaan tahtiin kuin vuonna 2017. Vuonna 2018 rekisteröitiin 15 515 uutta pakettiautoa, kun vastaava määrä vuonna 2017 oli 15 525. Joulukuussa ensirekisteröitiin 1 104 pakettiautoa, sekin saman verran kuin vuoden 2017 joulukuussa. Yli 15 000 pakettiauton rekisteröintimäärä on verrattain korkea, se ylitettiin 2010-luvulla ensimmäisen kerran vasta vuonna 2017. Pakettiautojen ensirekisteröintien määrää jarrutti vuosikymmenen alkuvuosina talouden taantuma. Vuonna 2019 ensirekisteröintien on arvioitu pysyvän noin 15 500 pakettiauton tasolla. Vuosi 2018 oli monestakin syystä autoalalle poikkeuksellinen. Vuoden alussa voimaan astunut romutuspalkkio vilkastutti autokauppaa selvästi tammi-elokuussa. Noin 5,5 prosenttia vuonna 2018 ensirekisteröidyistä autoista oli romutuspalkkiolla hankittuja. Romutuspalkkio käänsi viime vuoden kokonaiskysynnän kasvuun. Romutuspalkkio lisäsi erityisesti pienehköjen B-segmentin autojen kysyntää, sillä noin kaksi kolmasosaa romutuspalkkiolla hankituista autoista oli B-segmenttiä. Romutuspalkkio lisäsi selvästi kaasuautojen hankintaa, sillä niiden hankintaan romutuspalkkio oli kaksinkertainen bensiinija dieselautoihin verrattuna. Vuoden 2018 automarkkinaa on koko EU:ssa mullistanut syyskuun alussa voimaan astunut uusi kulutuksen ja pakokaasujen mittausmenetelmä WLTP. Se on johtanut merkittäviin tuotannon ja mallistojen muutoksiin, jotka ovat heijastuneet kuluttajille ja autoliikkeille aiempaa pidempinä toimitusaikoina. Mallistomuutokset jatkuvat vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lainsäädäntö laajenee tämän vuoden syyskuussa pakettiautoihin, joihin on kuluvana vuonna odotettavissa suuria mallistomuutoksia. Paljon lääkkeitä käyttävien lääkelasku pienenee Lääkkeiden vuosiomavastuu laskee 572 euroon vuoden 2019 alusta alkaen Asiakaspalvelua apteekissa. Kuva: Apteekkariliitto / Katja Lösönen K ela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laskee 572,00 euroon vuonna 2019. Vuonna 2018 vuosiomavastuu on 605,13 euroa. Lääkekaton ylityttyä asiakas maksaa lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa/lääke. Kela seuraa vuosiomavastuun täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella ja lähettää kirjeen kotiin vuosiomavastuun ylittymisestä. Vuosiomavastuun kertymistä voi seurata myös verkossa Kelan asiointipalvelussa. Alkuomavastuu ja lääkekorvaukset pysyvät ennallaan Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2019. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden 2019 alusta lukien. Maksettu alkuomavastuu näkyy apteekin kuitissa. Myös korvausprosentit säilyvät ennallaan: peruskorvaus on 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %. Ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa säilyy 4,50 eurossa/lääke. Apteekkien aukioloajat jouluna ja vuodenvaihteessa Lähimmät apteekit löytyvät helposti Apteekki.fi-palvelusta, josta voi myös tarkistaa apteekkien aukioloajat joulun ja vuodenvaihteen tienoilla. Palvelusta voi hakea myös lääkkeiden hinnat ja lääkekorvaukset. Lisäksi palvelusta löytyvät linkit suomalaisten apteekkien verkkoapteekkeihin ja vinkit pienten vaivojen itsehoitoon.
• 5 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu Helsingin seurakuntayhtymässä jatketaan säästäväistä linjaa Lehtisaaren maanvuokran sopimusmalli hyväksyttiin Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhtymänjohtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen. Kuva: Riitta Supperi H elsingin seurakuntayhtymän toimintakulut ovat ensi vuonna 117,4 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan 25,6 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti säilyy Helsingissä yhdessä prosentissa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstain kokouksessaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2019–2021 toimintaja taloussuunnitelmasta. Helsingin seurakuntien budjetti pysyy ensi vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudenpidossa jatketaan säästäväisellä linjalla. Verotuloja arvioidaan kertyvän Helsingissä 80,7 miljoonaa euroa ja kiinteä valtionrahoitus on 12,5 miljoonaa euroa. Kun 117,4 miljoonan toimintakuluista vähennetään 33,7 miljoonan toimintatuotot, ns. toimintakatteeksi jää talousarviossa 83,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 toimintakate on aiempia vuosia isompi sen vuoksi, että seurakunnille palautetaan kertaluontoisesti 4,8 miljoonaa euroa vuoden 2017 ylijäämästä käytettäväksi vuoden 2019 toimintaan. Helsingissä on ollut kolmivuotinen säästöohjelma vuosina 2016–2018. Talouskasvun hidastumisen ja jäsenmäärän laskun vuoksi Helsingin seurakuntayhtymä on toteuttanut sopeutusohjelman, jossa on pienennetty kiinteistökantaa ja vähennetty noin 100 henkilötyövuotta. Tavoite on ollut tasapainottaa talous tulevia niukempia aikoja ajatellen. Seuraavien vuosien aikana jatketaan joistakin tehtävistä luopumista ja pyritään tekemään asioita entistä enemmän eri toimijoiden kanssa yhdessä. Johtajana jatkaa Juha Rintamäki Lisäksi valtuusto päätti seurakuntayhtymän johtajasta vuosille 2019–2020. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhtymänjohtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen. – Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. Haluan omalta osaltani olla mukana tekemässä Helsingin seurakuntayhtymästä Suomen kirkon sisällä toimijaa, jonka tekemisestä halutaan muualla ottaa oppia. Tehdään asiat niin hyvin, että työmme on siunaukseksi helsinkiläisille ja esimerkiksi koko kirkolle, Rintamäki sanoo. Rintamäen mukaan helsinkiläisille tämä tarkoittaa merkityksellistä jäsenyyttä kristittyjen yhteisössä, joka kuulee tarpeen ja tukee hädänalaisia elämän eri tilanteissa, sekä hyödyntää jäsentensä laajaa osaamista. Helsingin seurakunnat toimivat helsinkiläisten tarpeen pohjalta ja vaikuttavuutta lisätäkseen yhteisesti keskittyvät juuri heihin, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Lehtisaaren maanvuokra Valtuusto hyväksyi myös sopimusmallin Lehtisaaren maanvuokrasta, jonka pääkohdat valtuusto löi lukkoon jo toukokuussa 2017. Sopimusehdot ovat yhteisen kirkkovaltuuston tuolloin päättämien linjausten mukaiset. Valtuusto täydensi sopimusmallin tekstiä kahdessa kohdassa: vuosivuokraa määriteltäessä tapauskohtaista harkintaa ei voi tehdä vuokralaisen vahingoksi, ja jos Helsingin seurakunnat joskus päättävät myydä maaalueen, myös vuokralaiselle tarjotaan ostomahdollisuus korkeimpaan tarjottuun hintaan. Tätä lomakepohjaa on tarkoitus käyttää jatkossa kaikissa Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa, ja sopimukset tuodaan vielä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäviksi. Lehtisaaren maanvuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta ja vuosivuokra määräytyy siten, että se vastaa viittä prosenttia vuokra-alueen käytetyn rakennusoikeuden arvosta (e/k-m2), josta on tehty 40 prosentin alennus, ja vuosivuokra sidotaan elinkustannusindeksiin: käytännössä vuokra on kolme prosenttia em. arvosta. Ensimmäinen indeksitarkistus tehdään 1.1.2020 alkavan vuokranmaksukauden vuokraan. Valtuusto päätti jo aiemmin, että vuokrankorotuksia kohtuullistetaan siten, että ne porrastetaan kolmelle vuodelle. Metroliikenne on poikki idän haaroilla perjantai-iltana 11.1.ja kokonaan poikki Lauttasaaresta itään 12.-13.1. M etro ei liikennöi perjantai-iltana 11.1. Itäkeskuksesta Mellunmäkeen ja Vuosaareen vievillä haaroilla. Lauantaina ja sunnuntaina 12.13.1. metrojunia ei kulje lainkaan Lauttasaaren itäpuolella. Metroliikennettä korvaavat 99-bussit, raitiovaunu 11 sekä bussit 147N sekä 20X ja 21X. Katkon syy on metron uuden asetinlaitteen asennus. Metroliikenne on poikki perjantai-illan 11.1. n. klo 18 alkaen väleillä Itäkeskus – Mellunmäki ja Itäkeskus – Vuosaari. Junat kulkevat Matinkylästä ja Tapiolasta Itäkeskukseen. Liikenne on poikki 12.1.-13.1. väleillä Lauttasaari – Mellunmäki ja Lauttasaari – Vuosaari, joten metrojunat eivät kulje ollenkaan rataosuudella Lauttasaaresta itään päin. Lauttasaaresta länteen kaikki junat ajavat Matinkylään asti, eikä osa käänny Tapiolassa kuten tavallisesti. Metron vuoroväli Lauttasaaren ja Matinkylän välillä on molempina päivinä viisi minuuttia. Korvaava liikenne perjantaina 11.1. Metroa korvaavat perjantai-iltana bussilinjat 99MX, Itäkeskus (M) Mellunmäki (M) sekä 99VX, Itäkeskus (M) Vuosaari (M). Linjojen liikennöinti alkaa noin klo 17.30. Bussit kulkevat viiden minuutin vuorovälein noin klo 20.30 asti. Sen jälkeen bussit kulkevat 10 minuutin välein, kunnes liikenne päättyy hieman ennen puolta yötä. Korvaava liikenne 12.1.-13.1. Lauantaina ja sunnuntaina metroa korvaavat seuraavat Lauttasaaresta ja Rautatientorilta Itä-Helsinkiin vievät bussilinjat: 99B, Lauttasaari (M) – Rautatientori Herttoniemi (M) 99M, Rautatientori Itäkeskus (M) Mellunmäki (M) 99V, Lauttasaari (M) – Rautatientori – Itäkeskus (M) Vuosaari (M) Linjojen liikennöinti alkaa lauantaiaamuna kello viiden ja sunnuntaiaamuna kello kuuden jälkeen. Bussit kulkevat aamun ensimmäiset tunnit kymmenen minuutin välein, noin klo 9-20.30 viiden minuutin välein ja loppuillan jälleen kymmenen minuutin välein. Viimeiset vuorot lähtevät klo 23.30 aikoihin. Linjojen bussit pysähtyvät erikseen merkityillä pysäkeillä. Pysäkit, joita linjat käyttävät, näkyvät linjakilvistä. Lauttasaaren bussilinjat 20, 21 ja 21B korvataan lauantaina ja sunnuntaina linjoilla 20X ja 21X. Bussi 20X kulkee Kampista Lauttasaaren metroaseman kautta Katajaharjuun ja bussi 21X Kampista Lauttasaaren metroaseman kautta Vattuniemeen. Linjat käyttävät kaikkia pysäkkejä reittiensä varrella. Linjojen 20 ja 21 reittiosuus Itämerenkatu-Hietalahdenranta-Bulevardi-Albertinkatu/Fredrikinkatu-Laivurinkatu jää ajamatta. Linjojen 20X ja 21X yhteinen vuoroväli on varhain aamulla noin 10 minuuttia ja päiväliikenteessä sekä illalla noin viisi minuuttia. Bussilinja 147N, Kamppi-Soukka-Kivenlahti, liikennöi lauantaina ja sunnuntaina 12.-13.1. poikkeuksellisesti aamusta iltaan. Bussit kulkevat noin klo 8–23.30 välillä 15-30 minuutin välein vuorokaudenajasta riippuen. Kantakaupungissa metroa korvaa raitiovaunu 11, joka kulkee reittiä Salmisaari – Ruoholahti (M) – Kamppi (M) – Rautatieasema – Helsingin yliopisto (M) – Hakaniemi (M) – Sörnäinen (M) – Paavalinkirkko. Linja käyttää kaikkia reitin varrella olevia pysäkkejä. Sitä liikennöidään lauantaina 12.1. noin klo 5.30 – 23.50 kymmenen minuutin välein. Sunnuntaina 13.1. liikennettä on noin klo 7-23 ja vuoroväli on 12 minuuttia. Korvaavien linjojen reitit ja aikataulut löytyvät HSL:n Reittioppaasta. Reittejä voi hakea linjanumerolla, ja tiedot lähtoajoista saa, kun valitsee kohdan ”Aikataulu” ja edelleen katkoviikonlopun päivämäärän. Lipunmyynti korvaavissa busseissa Korvaavissa busseissa ja raitiovaunuissa käyvät samat liput kuin muissakin HSL:n liikennevälineissä. Kuljettajat eivät myy lippuja 99-bussilinjoilla. Linjoilla on avorahastus, eli myös keskiovista voi nousta sisään, jos matkustajalla on voimassa oleva lippu. Kuljettajat myyvät lippuja linjoilla 21X ja 20X, ja linjojen busseihin voi viikonloppuna nousta poikkeuksellisesti myös keskiovista sisään, jos matkustajalla on voimassa oleva lippu. Linjalla 147N kuljettajat myyvät lippuja, eikä sillä ole avorahastusta. Raitiovaununkuljettajat eivät myy lippuja linjalla 11. Poikkeusliikenteen syy on metron uuden asetinlaitteen asennus. Lisätietoja asentinlaitteen asennuksesta on HKL:n sivuilla. Metroliikenne on poikki perjantai-illan 11.1. n. klo 18 alkaen väleillä Itäkeskus – Mellunmäki ja Itäkeskus – Vuosaari. Junat kulkevat Matinkylästä ja Tapiolasta Itäkeskukseen. Helsinkiin lisää päiväkotipaikkoja V uoden 2018 aikana Helsinkiin on saatu 1 600 uutta päiväkotipaikkaa, näistä 1100 paikkaa kaupungin päiväkoteihin ja 500 paikkaa yksityisiin päiväkoteihin. Ensi vuonna suunnitelmissa on lisätä 1400 paikkaa kaupungin päiväkoteihin. – Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni lapsi saa paikan varhaiskasvatukseen kodin läheltä. Syksyllä 2018 tehdyn selvityksen mukaan julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia, ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia, toteaa Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Vuodenvaihteessa 2018-2019 osalle varhaiskasvatuksen hakijoista ei ole pystytty tarjoamaan varhaiskasvatuspaikkaa kodin läheltä, vaikka paikkoja on tullutkin runsaasti lisää. – Tämä on tietysti valitettavaa niiden perheiden kannalta, jotka ovat saaneet varhaiskasvatuspaikan lapselleen kauempaa, pahoittelee Järvenkallas. Vuonna 2019 suunnitelmissa on ainakin 1400 uutta päiväkotipaikkaa muun muassa Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon, Haagaan, Vallilaan, Kalasatamaan, Tapulikaupunkiin, Itäkeskukseen ja Mellunkylään. Lisäksi useita yksityisiä päiväkoteja on aloittamassa toimintansa vuonna 2019. Osa tiloista saadaan käyttöön jo kevään aikana, mutta suurin osa paikoista on valmistumassa syksyllä. Vaikka väestökasvu Helsingissä vuodelle 2019 on 336 varhaiskasvatusikäistä lasta, hoitopaikkoja tarvitaan enemmän. Hoitopaikkojen tarvetta lisää syksyllä 2018 aloitettu 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ja todennäköisesti myös yli 2-vuotiaiden Helsinki-lisän poistaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28. marraskuuta vuoden 2019 talousarvion, johon on kirjattu kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Päätöksellä halutaan vahvistaa Helsingin strategian mukaista varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä. Kasvatusja koulutuslautakunta käsittelee Helsinki-lisän poistoa kokouksessaan 18.12. Kaiken kaikkiaan Helsingissä tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. – Kehitämme parhaillaan työtapoja ja välineitä palvelutilojen tarpeen aiempaa parempaan ennakointiin sekä tilanhankintaprosessien nopeuttamiseen. Seuraamme varhaiskasvatuksen käyttömäärää ja teemme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tiivistä yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, jotta päiväkotipaikkamäärä saadaan alueellisesti tarvetta vastaavaksi, toteaa toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
• 6 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu VIIKKO 2 KE 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo TO 10.1. Nyyrikki PE 11.1. Kari, Karri LA 12.1. Toini SU 13.1. Nuutti VIIKKO 3 MA 14.1. Saku, Sakari, Sasu TI 15.1. Solja KE 16.1. Ilmari, Ilmo TO 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni PE 18.1. Rukouspäivä Laura LA 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki SU 20.1. Sebastian VIIKKO 4 MA 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni TI 22.1. Visa Elämä on yliopisto, jossa kaikki ovat opettajia. Kun heräät, muista mennä kouluun. Tuntematon Päivyri Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Onnenmaa Lauloi laulaja aikoinaan, jossain lienee kai onnenmaa. Toinen lauloi se on jossakin tuolla puolen meren aavan. Mitä kauempaa etsii onneaan, tuskin löytää sitä ollenkaan. Ei onnenmaa ole kaukana. Runopalsta Ella Suojalehto Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n johtoon ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 14.1. klo 14 päätykamarissa, kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa, 16.1. alkaen. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Naisten kesken –ilta pe 18.1. klo 18 seurakuntasalissa. ”Henkinen koti”, aiheesta alustaa pastori Erja Kauppinen. Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin (21.1., 11.2. 11.3. ja 8.4.) seurakuntatalon alakerrassa klo 1819.15. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Tule kaikkiin neljään kokoontumiseen tai vain kerran kokeilemaan Aikuisten bänditoiminta starttaa tammikuussa Munkkivuoren kirkolla! Tervetuloa mukaan, soititpa sitten mitä instrumenttia tahansa, paremmin tai huonommin! Ota yhteyttä kanttori Senni Valtoseen, senni. valtonen@evl.fi Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 30.1. vieraana piispa emerita Irja Askola. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 13.1. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 12.1. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 23405128, Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Ilta elävän veden lähteellä 25.1. klo 18. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Illan puhujina ovat Susanne ja Markku Laitinen Healing Rooms Finland ry:stä. Se on jokainen uusi aamu, päivän työt arjen askareet. Se on vuodenaikojen vaihtelut, sateet tuulet, helteet tai pakkaset. Moni pienikin asia onnea tuo. miksi epäröit, miksi vastustelet. Mikset anna sen tulla itsesi luo. Olavi Kylliäinen Ella Suojalehto. Kuva: Jani Kärkkäinen H elsingin Diakonissalaitoksen konserniin kuuluvan Hoiva Oy:n liiketoimintajohtajaksi on valittu diplomi-insinööri ja terveystieteiden maisteri Ella Suojalehto. Liiketoimintajohtajana hän vastaa ja kehittää kokonaisvaltaisesti ja tulosvastuullisesti Hoivan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat kotihoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, päihdeja mielenterveyspalvelut, asumispalvelut sekä henkilökohtaisen avun asiakkaat. Diakonissalaitokselle Suojalehto tulee Tampereen kaupungilta, jossa hän on työskennellyt ikäihmisten palvelulinjan johtajana. Aiemmissa tehtävissään hän toiminut projektipäällikkönä, liiketoiminnan kehittäjänä ja viimeiset 14 vuotta kunnallisten sosiaalija terveyspalvelujen järjestäjänä ja johtajana. Työuran monipuolisuus on tuonut Ella Suojalehdolle osaamista kansainvälisestä teollisuudesta, palvelutoiminnan kehittämisestä sekä sosiaalija terveyspalvelujen muuttuvasta toimintaympäristöstä. – Odotan innolla tehtävääni Diakonissalaitoksen Hoivan liiketoimintajohtajana. Diakonissalaitoksen arvot ovat vahvat ja perinteet pitkät. Sellaisessa toimintaympäristössä on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja olla mukana tekemässä uudistuksia, joita sosiaalija terveysalan muutokset edellyttävät, Suojalehto sanoo. Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström on tyytyväinen, että Suojalehdon nimityksen myötä niin liiketoimintaosaaminen kuin kunta-alan asiantuntemus vahvistuvat konsernin johtoryhmässä. – Diakonissalaitoksen Hoiva kehittää palveluita tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Haluamme olla luotettava yhteistyökumppani vaikuttavien palvelumallien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Olen iloinen, että saamme Ellan mukaan tekemään työtä suurella sydämellä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta heikommassa asemassa oleville ihmisille, Holmström sanoo. Suojalehto aloittaa työt konsernissa maaliskuun alussa. Nykyinen liiketoimintajohtaja Tapio Tähtinen siirtyi vuoden alussa palvelualuejohtajaksi Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluihin. Palveluja tullaan kehittämään ja laajentamaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ja muutosten mukaisesti mm. perhepalveluissa ja jälkihuollossa. Peruskoulun päättävistä 92 % tutkintokoulutukseen H elsingissä peruskoulun päättäneiden nuorten välitön siirtyminen toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on kohentunut 2010-luvulla. Viime vuosina kehityskulku on tasoittunut, ja vuoden 2018 yhteishakutietojen mukaan jatkokoulutukseen siirtyneiden osuus on vähentynyt. Vuonna 2017 peruskoulun 9. luokan Helsingissä päättäneistä nuorista 92 prosenttia siirtyi toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen saman vuoden syksyllä. Valmistaviin koulutuksiin ja peruskoulun kymppiluokalle siirtyi 4,6 prosenttia nuorista. Kaikkiaan näihin jatkokoulutuksiin siirtyi vuonna 2017 Helsingissä peruskoulun päättäneistä nuorista reilu 96 prosenttia, joka on lähes sama osuus kuin koko maassa, 97 prosenttia. Kokonaan näiden koulutusten ulkopuolelle jäi Helsingissä peruskoulun päättäneistä nuorista lähes neljä prosenttia, eli 185 nuorta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Yhteishaussa useampi jäi ilman paikkaa Kevään 2018 lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaussa 96 prosenttia kaikista samana vuonna peruskoulun 9. luokan päättäneistä alle 18-vuotiaista helsinkiläisistä sai koulutuspaikan. Ja 95 prosenttia valituista nuorista vastaanotti koulutuspaikan. Helsinkiläisistä peruskoulun päättäneistä hakijoista 75 prosenttia haki ensisijaisesti lukiokoulutukseen, ja 25 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Valitsematta jääneiden ja paikkaa vastaanottamattomien osuus hakijoista kasvoi selvästi viime vuodesta. Vuonna 2017 yhteishaussa ilman paikkaa jääneitä helsinkiläisiä oli 3,5 prosenttia hakijoista eli 159 nuorta. Vuonna 2018 osuus oli 5,3 prosenttia, ja opiskelupaikkaa vaille jääneiden nuorten lukumäärä oli 245. Yhteishaun jälkeen ilman paikkaa jääneet nuoret voivat hakea koulutuspaikkaa valmistavan koulutuksen haussa sekä eri koulutusten lisähauissa. Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista nuorista 63 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa, ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa vuoden 2017 syksyllä. Helsinkiläisten nuorten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on pysynyt melko samana edelliset neljä vuotta, vain lukiokoulutukseen osallistuminen on hieman kasvanut. Etenkin vieraskielisten nuorten osallistuminen toisen asteen opetukseen on lisääntynyt. Vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa, mutta vuonna 2017 jo 69 prosenttia. Vieraskielisten osuus on kasvanut sekä lukioettä ammatillisessa koulutuksessa. Tätä selittävät osaltaan koulutusjärjestelmämuutosten lisäksi maahanmuuttajien toisen sukupolven kasvanut osuus ulkomaalaistaustaisista perusasteen päättävällä ikäluokalla.
• 7 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu tanssi aikuisbalettia suorita oikeustieteen opintoja animoi giffejä suunnittele oma kuosi opi katalaania laula poppia 1 000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 aikaa ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Satavuotias jugendlinna Pohjoisfasadin rikasta muotokieltä Vanhaa Munkkiniemeä: ratikkalinja ja jugendlinna (Kuvattu 24.1.2015) Torniosa pihapuiston puolelta Linna Munkkiniemessä ? Helmikuun ensimmäisenä päivänä 1919 avattiin maksavalle yleisölle upouusi Munkkiniemen Pensionaatti. ”Luonnonkauniissa ympäristössä metsän keskellä, meren rannalla. Ainoa laatuaan Suomessa. Joka suhteessa ensiluokkainen”. Pensionaatin johtajatar ja primus motor oli Sofia Sjöstedt. Arkkitehti ja aika Eliel Saarisen 1916 piirtämä suuri satametrinen rakennus liittyi hänen laajakantoiseen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaansa. Louhinnat käynnistyivät vuoden 1917 alussa ja myrskyisän ajan tapahtumat (Venäjän mullistukset, yleislakko 1917, sisällissota) vaikeuttivat rakentamista monin tavoin. Siihen nähden valmista tuli hämmästyttävän ripeästi. Tyyliltään Saarisen luomus on keskieurooppalaista jugendklassismia. Sen on sanottu muistuttavan ulkomuodoltaan isoa huvilaa. Itse näen tämän rakennelman pikemminkin monitahoisena linnana. Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaan sisältyi useita monumentaalisia, linnamaisia kolosseja. Pensionaatista tuli näiden visioiden ainoa konkreettinen toteutuma. Samoihin aikoihin valmistui toinenkin, Saarisen tunnetuimpiin kuuluva työ: Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöönsä 5.3.1919. Asema, jonka syntyvaiheet olivat huomattavan pitkälliset, edustaa varsin erilaista versiota jugendarkkitehtuurista kuin Munkkiniemeen kohonnut linna. Nämä kaksi ovat viimeisiä Eliel Saarisen Suomeen rakennetuista teoksista. Hänen uransa jatkui 1920-luvulla Yhdysvalloissa. Pensionaattina aloittanut talo on yhä edelleen vaikuttava näky länsihelsinkiläisessä maisemassa. Voi vain kuvitella, millainen ilmestys se oli neitseellisessä Munkkiniemessä sata vuotta sitten. Alueella oli ainoastaan kartano ja joitakin siihen liittyviä rakennuksia sekä raitiovaunulinja. Ei ensimmäistäkään kerrostaloa mailla halmeilla. Pensionaattia markkinoitiinkin erämaatunnelmilla, kaukana kaupungin hälystä. Rakennuksen vaiheita Ensimmäisen maailmansodan jälkeiset ajat olivat vaikeita. Kaavailut Munkkiniemi-Haagan nopeasta kasvusta lopahtivat. Pensionaattikin suistui kannattavuusongelmiin ja konkurssi oli tosiasia jo heinäkuussa 1922. Puolustuslaitos valikoitui yllättäen uhkean rakennuksen seuraavaksi toimijaksi, kun Kadettikoulu päätettiin siirtää Munkkiniemeen. Muutostöiden jälkeen alkoi sotilaskoulutus uusissa tiloissa syksyllä 1923. Ratkaisu oli tarkoitettu tilapäiseksi. Arvostelua nostatti mm. se, että sotilaat totutetaan hotellitason majoitustiloihin. Lopulta Kadettikoulun aika Munkkiniemessä venähti talvisotaan ja vuoteen 1940 asti. Jatkosotavuoden 1942 lopulla Saarisen rakennukseen asettui Ilmavoimien esikunta, pitemmäksi aikaa. Ilmavoimien koneita laskeutui tällöin joskus Laajalahden jäälle. Esikunta muutti Keski-Suomeen, Tikkakoskelle 1973. Kaikkiaan Munkkiniemen jugendlinna oli armeijan käytössä puoli vuosisataa. 1976 sai Valtion koulutuskeskus peruskorjatun talon toimipaikakseen. Tällaisessa virastokäytössä jatkettiin vuoteen 2018 asti. Nyt on linnalla edessään aivan uudenlainen vaihe, sillä sinne ollaan tekemässä asuntoja. Komeaan aulaan ja torniin tulee yhteiskäyttötiloja. Netissä on luettavissa perusteellinen, kuvitettu selvitys tästä arvorakennuksesta ja sen historiasta (Munkkiniemen koulutustalo, rakennushistoriaselvitys; 2012). Siinä esitellään myös talon sisätilat ja niiden ajalliset kerrostumat. Veli-Pekka Salminen
• 8 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Uuden vuoden kulttuurikierros Meilahden kirkkokonsertin esiintyjät William Suvanne, kirkkoherra Hannu Ronimus, Pepe Willberg, Anu Kosonen, Sirkku Hilanko ja Niklas Hagmark. Kuva: Pauliina Visuri. Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila luki joulurauhajulistuksen Kallioon Karhupuistossa. Sanoman bamlasi stadiksi, vuoroaan odottava kulmien kirjailija Torsti Lehtinen. Kuva: Timo Kärmäkallio. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n järjestämässä perinteikkäässä Joulujuhlassa Messukeskuksessa esiintyivät mm. laulajat Soile Mattila (kuvassa vas.) ja Tiina Sinkkonen ja kuvan ulkopuolelle jääneet pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Kuva: Raimo Granberg. Emmi Kallioniemi (vas.), Heidi Kiviharju, ohjaaja Juha Hurme ja Kielo Kärkkäinen esittivät hulvattoman hauskan Vatikaanin Nälkäteatterin perinteisessä 6.12. vastaanotolla YT:n studiolla. Kuva: Juha Karikoski. S irkuskoulutusta yritetään ajaa Teatterikorkeakouluun. Asialla on Uuden sirkuksen keskus Cirko. Kotimainen sirkustaide ei puhkea koskaan kukkaan, ellei alaa voi opiskella Suomessa yliopistossa. Kallio julisti joulurauhan Karhupuistossa Stadin joulunviettoon on tullut pysyvästi Joulurauhan julistus Kallioon Karhupuistossa. Koruton, mutta kaunis seremonia sai 21.12. jo vähän lunta ympärilleen. Ei tarvinnut katsoa mustaa maata. Julistuksen luki Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila, joka samalla esittäytyi kalliolaisille ja toivotti kaikki käymään viereiseen kirjastoon, joka oli auki aattonakin klo 15 asti. Tekstin bamlasi vielä stadiksi, kulmien kirjailija Torsti Lehtinen, kuten aiempina vuosina. Hän myös tiivisti slangiksi bibludirikan sanaoman. Lehtinen korosti, ettei joulun aikana ei saa riidellä perheissä tai vetää toista ”hudaan” (=kuonoon), koska jouludirika on kieltänyt sen. – Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Lauloimme yhdessä Finlandia-hymnin. Joulun odotuksen rauhaisaa tunnelmaa sai jatkaa Kallion kirjaston Lukubileissä klo 21 saakka. Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Avaaja Seija Sihvonen kertoi, että jo 1990-luvulla Kallion kaduilla, hieman ennen joulua, kajautteli perinteisiä joululauluja mystinen kuoro, joka itseään kutsui, joko nimellä ”Linjojen laulajat” tai ”Aadolfinrinteen kuoro”. Kuoro katosi eikä tiettävästi ole esiintynyt enää vuosiin. Jouluna 2013 Lasse Liemola ja muut järjestivät Slangijulistuksen Kallion kirkon portailla. Uuden aikakauden Karhupuistossa aloitti Kallion Kulttuuriverkoston Johanna Sauramäki. ”Kun maas on hanki, ja järvi jäässä…” Pepe Willberg piti komean ”Kynttilöiden syttyessä” –joulukonsertin kauneimmista ja rakkaimmista lapsuuden joululauluista Meilahden kirkossa. Hänellä oli korkealuokkaisia muusikoita säestäjinä, Anu Kosonen pianossa, Sirkku Hilanko viulussa ja Niklas Hagmark sellossa, William Suvanne vaihtoi puhaltimia saksofonista huiluun ja klarinettiin. Ne antoivat tutuille joululauluille jazzahtavan tulkinnan, Pepe naurahti tyytyväisenä itsekin. Kirkkoherra Hannu Ronimus sanoi alun tervehdyksessä, että Willberg on kirkon ”oma poika”, sillä hän asuu alueella, tarkemmin Ruskeasuon suunnalla. Tupa oli ihan täynnä jo varttia ennen. ”Laupiaan samarialaisen kirkko” on sisältä kovin perusluterilainen, kaikessa koruttomuudessaan. Kuusikaan ei vaatteilla koreillut. Alun tutuista lauluista ”Kun joulu on” vakuutti parhaiten. Pepe kertoi, että lapsuuden favourite oli ”Heinillä härkien kaukalon”, mikä iski suoneeni. Ranskalaisella joululaululla on kauniit M. Korpilahden sanat: ”Enkelparven tie / kohta luokse vie / rakkautta suurinta katsomaan”. Kirkkolauluosuudessa soivat ”Ave Maria” ja ”Panis Angelicus”, jotka ovat kuuluneet Willbergin repertuaariin. Edellisen hän vetää usein lopuksi sen vaativuuden takia. Nyt kuulimme sen rohkeasti konsertin keskellä. Mel Tormen klasssisessa ”Christmas Songissa” Suvanteen saksofoni tuki komeasti. Omaksi ohjelmasuosikikseen laulaja nimesi myös ”Varpunen jouluaamuna”, jossa Suvanteen huilu oli hyvin mukana. Kaunis oli Carola Häggkvistin ”Himlen i min famn” ja ”Sylvian joululaulu”. Taiteilija sävelsi oman joululaulun kolmisen vuotta sitten Vexi Salmen sanoilla, ”Joulu, joulu tulla saa”. Vahvinta Willbergiä on myös Adamin ”Oi jouluyö”. Encorena kuulimme irlantilais-norjalaisen duon laulun ”You raise me up”. Saimme laulaa yhdessä ”Maa on niin kaunis”. Hurstinapu Messukeskuksen joulujuhlassa Käytännön lähimmäisenrakkautta oli tarjolla Kalliossa ja Pasilassa kaksi kertaa joulukuulla. Heikki Hurstin isoisä Arvo Hursti aloitti avun kodittomille katupojille vuonna 1916. Veikko ja Lahja Hursti jatkoivat yli 50 vuotta sitten työn vähävaraitsen ja alkoholisoituneiden ihmisten parissa. Vuodesta 1967 on ollut joulujuhlia, ensin pienemmässä mittakaavassa, sitten Töölön Kisahallissa. Pasilan Messukeskuksessa oltiin v. 2005. Tila on suurempi, ruokailu toimii. Kun Hurstin nykypäivään asti jatkunut leipäjonoapu alkoi, jonossa oli 300 ihmistä, nyt kymmenen kertaa enemmän. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjesti perinteikkään Joulujuhlan Messukeskuksessa 24.12.2018. Jouluaattona oli tarjolla maukasta jouluruokaa ja siellä esiintyivät mm. järjestäjätahon oma laulukuoro sekä mm. laulajat Soile Mattila ja Tiina Sinkkonen, joita säestivät pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Paikalla oli arviolta 1400 ihmistä, ja pelkästään kahvia meni 340 litraa. Monelle ihmiselle se on ainoa tapahtuma jouluaattona. Hurstinapu tarjosi hernekeittoa ja jakoi villasukkia myös itsenäisyyspäivänä Hakaniementorilla. Yhdistyksellä on ollut jatkuvia vaikeuksia kaupungin avustusten kanssa. Ruokajako silti jatkuu 9.1.2019 lähtien. Suomalaista kirjaperinnettä uusin äänin Nälkäteatteri vieraili jo perinteiseen tapaan Itsenäisyyspäivänä Ylioppilasteatterissa ja tarjosi neljä kiinnostavan erilaista runollista, musiikillista ja kirjallista esitystä. Vuosi sitten karvalakkipäinen nainen puhui pohjoisen murteella ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen tunnisti vielä hyvin 100-juhlavuonna. Nälkäteatteria johtaa pitkän linjan näyttelijä Heikki Herva ja sen eräänlainen henkinen isä, ohjaaja-rytmittäjä on Juha Hurme. Osa esityksistä oli vierailuja. Ohjelma alkoi neljän naisen Petra Poutanen, Hanna Rajakangas, Ida Sofia Fleming ja Kielo Kärkkäinen konsertilla suomalaisiin runoihin. He esiintyivät hyvin dramatisoidusti vuoroja yhteislauluin. Yhtenä pääesityksenä koimme Marja-Liisa Vartion ”Vatikaanin”, joka on näyttelijä Heidi Kiviharjun ja Juha Hurmeen rakentama sooloesitys Kiviharjulle Vartion pitkästä, unenomaisesta proosarunosta. Se julkaistiin v. 1955 osana Vartion Maan ja veden välillä –runokokoelmaa. Esiintyjinä olivat lisäksi Emmi Kallioniemi ja Kielo Kärkkäinen ohjaajien lisäksi. Itse pidin eniten Volter Kilven ”Pukkilasta”, joka on Hurmeen dramatisoima ja ohjaama monologi Alastalon sali –eepoksen ja koko Saaristosarjan tärkeimmän hahmon, heikon, humoristisen ja demonisen Pukkilan kapteenin, muinaisen Kustavin väsymättömän häirikön ja riidanhaastajan sisäisestä maailmasta. Häntä esitti aivan loistavalla lausuntavirtuositeetilla Toni Harjajärvi. Tomi Alatalo oli tärkeässä kuuntelijan osassa,
• 9 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu Kulttuuri Myllyteatteri yhdistää ihmisfysiikkaa ja musiikkia Japanilainen Yuko Takeda lausui Jeesuksen vuorosanat Miira Sippolan ohjaamassa Via Cruciksessa 2010 vasta maahan muuttaneena esiintyjänä. Kuva: Heli Sorjonen. Miira Sippola on ollut Myllyteatterin johtaja ja usean esityksen ohjaaja koko 15 vuoden ajan. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen. Ulla Raitio (vas.), Heli Kaikula ja Jaakko Kiljunen ovat menestyneen Kolgan monitaitavia esiintyjiä. Kuva: Heli Sorjonen. Presidentti Tarja Halonen puhuu vanhalle kansanedustajakollegalleen Käpylän työväentalon juhlassa. Reino Paasilinna on Anja-vaimoineen kuvan kolmannessa pöydässä ikkunasta katsoen. Kuva: Miira Paasilinna. Paula Vesala on nuorten suosima, lahjakas ja karismaattinen laulaja. Kuva: Raimo Granberg. Ilotulituksen salliminen oli pitkään vaakalaudalla. Uuden vuoden kellojen soitua taivas näytti komealta Tuomiokirkon yllä. Kuva: Raimo Granberg. joka virkkoi vain muutaman lauseen. YT:n studion katsomossa on vain 60 paikkaa, jotka ovat aina täynnä Nälkäteatterin juhlahetkessä. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta? Legenda jo syntyessään Reino Paasilinna syntyi isolapsiseen perheeseen joulukuulla 1939 talvisodan alkupäivinä, pakomatkalla Petsamosta Jäämerellä kalastajatroolarin keittiön pöydällä. Norjalaiset lehdet kirjoittivat isoin otsikoin uutisen: Suomen kansa ja armeija on saanut uusimman sotilaan Jäämerellä. ”Legenda jo syntyessään”, pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja muistutti puheessaan Käpylän työväentalon juhlassa, joka pidettiin Paasilinnan 80-vuotisjuhlavuoden 2019 alla. Aurora Manninen vastasi kulttuuriannista laulamalla juhla-aikaan sopivia kansallisia lauluja. Laulujen välissä Oulunkylän Popja jazzopiston perustaja Klaus Järvinen tuli sisään katsomon eteen väärästä ulko-ovesta. Hän pelasti tilanteen viemällä kädessään olevat onnittelukukat laulajattarelle! Herrasmies. Presidentti Tarja Halonen avasi komeiden kiitosja juhlapuheiden sarjan. Hän muistutti Paasilinnojen kuuluvan henkisesti ”Lönnrothin runonlaulusukuun”. Kantaisä Pehr Gullstén lauloi Sakari Topelius vanhemmalle runon Ilman immen kosinnasta. Veljessarjasta nousi monta kirjailijaa ja toimittajaa kansankorkeakoulupohjalta. Paikalla oli jaossa ”Paasilinnat, Sukukirja lukukirja” –teosta arpajaispalkintona. Siinä oli 20 vuotta sitten mukana vielä isoveli Erno ja tietenkin nuorempi veli Arto, joka kuoli syksyllä. Halonen muisteli nousseensa itse laajempaan julkisuutteen Paasilinnan Kansalaisen Tietolaari –tv-ohjelmassa, joka käsitteli osuusliike Elantoa. Toimittaja yllytti edustajiston jäsentä kysymään, miksi Elannon johdossa on niin vähän naisia. Miespomot vaikeroivat naisvaltaisen suoran lähetyksen yleisön edessä. Kansanedustaja, myös käpyläläinen, Timo Harakka teki perusteellisen katsauksen Reino Paasilinnan moniin ammatteihin ja julkiseen uraan Reporadion tähtitoimittajana, ulkoministeriössä, Yleisradion pääjohtajana sekä kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän piti ”keski-ikäisten toimittajien tuloa politiikkaan” merkittävänä asiana. Juhlan kohdetta Harakka kuvasi ”kosmopoliittiseksi kansanmieheksi”. Kun joukko suomalaismeppejä vei ulkomaisia kollegojaan itärajalle, tutustumaan naapurin karhuun, nämä pelkäsivät tosissaan miinoja alueella. Paasilinna näytti esimerkkiä ja hyppi mättäältä mättäälle osoittaakseen, että pelko on turhaa. Lopuksi Reino Paasilinna kiitti täyttä, lähes sadan hengen juhlasalia. Puheen ydin oli siinä, että meidän suomalaisten rikkautta on Venäjä-tuntemuksemme. Se on erityisosaamistamme, jota emme saa pilata. Juontaja Seppo Heikki Salonen ilmoitti, että juhlavuotensa aikana Paasilinna jättää julkisuuden, jossa hän on ollut yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti. Viimeinen kiitostilaisuus tarjosi, kuten aina ennenkin, Helsingin työttömien tekemää maukasta lohisoppaa, juomaa ja palkintoja meppivuosien 1996-2009 lahjavarastosta. Paatoksesta kevyeen läppään Senaatintorin juhlassa Helsingin uutta vuotta juhlittiin jälleen Senaatintorilla koko kaupungin yhteisessä uudenvuoden juhlassa 31.12.2018. Juhla palasi muutaman vuoden tauon jälkeen Kansalaistorilta historialliselle keskuspaikalle, jossa Helsingin uuttavuotta on juhlittu jo vuosikymmenien ajan. Uusi vuosi otettiin vastaan näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Ilotulituksen kohtalo oli pitkään vaakalaudalla yöllä luvatun suurmyrsky Aapelin takia. Perheen pienimmät on perinteisesti tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. Esiintyjissä nähtiin valovoimainen (Paula) Vesala keltaisessa kokovartalohaalarissa ja popin uusi nousija Vesta. Aina räiskyvän kiinnostava on Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow. Pormestari Jan Vapaavuori asetteli askelmerkit hulppealle ilotulitukselle perinteisen uudenvuodensanoman saattelemana. Koko show’n juonsivat ”Putouksesta tuttu” Ernest Lawson ja tv-kasvo Sampo Marjamaa. Heistä voi olla montaa mieltä. Kulttuurin nuoruus ja ohuus ehkä näkyy Suomen virallisessa vuodenvaihdeviihteessä. Vakavasta paatoksesta on siirrytty nopealla tahdilla kevyeen läppään. Kun pääsi kotiin, oli mukava avata Ruotsin SVT 1 ja kokea ”Tolvslaget på Skansen”, jolla on 130 vuoden yhtäjaksoinen perinne. Teksti: Risto Kolanen L aivat purjehtivat toistensa läpi: / kartta, jossa kaikki, / kaikki on tapahtunut; / keisarin terrakotta-armeija. Runoilija Tommi Parkon kokoelman (1997) viimeinen, pelkistetty runo ”Kolga” toimii käsikirjoituksena näyttämöteokselle, jonka näin ensi kertaa Arkadia International Bookshopin alakerrassa Etu-Töölössä keväällä 2016. Tila oli hyvin pieni, suorakulmionmuotoinen fyysistä teatteria, runoa ja musiikkia yhdistävälle esitykselle. Olennainen osa on Sanna Kurki-Suonion ja Mia Simanaisen laulu, ääntenmuodostus esitykselle. Myllyteatterin esitys on laajentunut kansainvälisellä kierroksella 2017-18 Milanossa, Irlannissa ja Kööpenhaminassa. Joulukuulla saimme kokea vaikuttavan esityksen Kolga 3.0. Stoan Teatterisalissa, jossa Myllyteatteri juhli 15 vuoden taivaltaan. Kolgassa toistakymmentä esiintyjää marssii näyttämön läpi edestakaisin kuin ilveilijät Fellinin elokuvissa. Tadeusz Kantorin, japanilaisen Suzukan ja muiden teatteriestetiikka on komeimmillaan Jaakko Kiljusen, Ulla Raition, Saku Mäkelän ja muiden toimesta. Myllyteatterin perustivat taiteilijat, jotka halusivat irrottautua perinteisen kertovan teatterin perinteestä. Ohjaaja, dramaturgi Miira Sippola on toiminut koko ajan taiteellisena johtajana. Tilaisuus-esityksen Kolga 3.0 ja – juhlan ensimmäinen puoliaika koostui puheesta, jonka Sippola piti tai yritti pitää pöntöstä keskellä salia, kun taiteellisen teatterin jäsenet esittivät katkelmia vuosien ajalta näytöksistä. Kivalla, yhteisöllisellä tavalla Sippola esitteli jokaisen jäsenen vuorollaan. Myllyteatteri koostuu näyttelijöistä, sirkuksen, musiikin ja tanssin ammattilaisista, joista monet ovat pysyneet uskollisina vuodesta toiseen teatterille, jolla ei ole pysyvää esitystilaa. Teatteri taitaa olla melkein tunnetumpi ulkomailla, festivaaleilla palkittuna ja huomattuna, kuin Suomessa. 15 vuoden aikana se on tuottanut 19 esitystä, monet myös ulkomaille uusina versioina. Se uudistaa vanhoja klassikoita eikä niinkään kuvaa nykymaailmaa. Olen nauttinut Myllyteatterin esityksistä siitä lähtien, kun näin Yuko Takedan Via Cruciksen Jeesuksena Kaisaniemen puistossa, Säätytalolla ja Tuomiokirkon portailla pääsiäisesityksessä, jonka Sippola ohjasi kahtena vuonna. Jumalaisesta näytelmästä 2011 lähtien olen nähnyt melkein kaikki esitykset. Se, Tapaus Gaala 2014, jossa jokainen näyttelijä sai kantaakseen oman ison nukkensa ja Kolga 2016 ovat jääneet vaikuttavimmin mieleeni. Kiitos Miira Sippola ja uskolliset näyttelijät. Onnea Myllyteatterin tuleville vuosille!
• 10 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu 25 000 hengen yleisö otti vuoden 2019 vastaan Tuomiokirkon ylle kohonneiden ilotulitusten siivittämänä. Kuva Samuli Vienola 25 000 ihmistä juhlisti uuttavuotta Senaatintorilla säätä uhmaten Kallahden matalikolle vedenalainen luonnonsuojelualue Meriajokas. Kuva: Metsähallitus H elsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto päätti perjantaina 14. joulukuuta esittää kaupunginhallitukselle Kallahden matalikko -luonnonsuojelualueen perustamista. Alue kuuluu Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015–2024. Kyseessä on vedenalainen luonnonsuojelualue, jollaiset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kallahden matalikko sijaitsee Kallahdenniemen eteläpuolella, merelle veden alla jatkuvalla harjun osuudella. Alue kattaa 228 hehtaarin laajuisen vesialueen, josta osa on jo aiemmin suojeltu osana Natura 2000 -verkostoa. Matalikolla tavataan uhanalaisia vedenalaisia luontotyyppejä, kuten meriajokasyhteisöjä ja näkinpartaisniittyjä. Meriajokas on Suomenlahdella hyvin harvinainen pohjassa kasvava kasvi. Alue on arvokas luontokohde myös muuton aikana keväisin ja syksyisin paikalle kertyvien vesilintujen ansiosta. Kaloista erityisesti siika ja silakka kutevat matalikolla. Kallahden matalikolla toimivat aktiivisesti monenlaiset ulkoilijat. Rauhoitusesityksessä on sovitettu yhteen luonnonsuojelun ja ulkoilijoiden tarpeita tavoitteena, että arvokkaat luontoarvot säilyvät. Esimerkiksi matalikolta ravintonsa hankkivat muuttolinnut häiriintyvät helposti. Näkinpartaislevät ja meriajokas ovat herkkiä pohjan kulutukselle. Vesillä liikkuminen on sallittu toukokuun alusta elokuun puoleen väliin asti sekä taas lokakuun alusta alkaen. Vesillä liikkumista rajoitetaan erityisesti muuttolintujen kannalta herkimpinä aikoina jo aiemmin luonnonsuojelualueeksi perustetun Kallahden rantaniityn edustalla. Välittömästi luonnonsuojelualueen länsipuolella sijaitsevan Kallahdenniemen uimarannan käyttö säilyy ennallaan. Suojeluesityksestä pyydettiin syksyllä lausuntoja erityisesti alueen tärkeimpiä käyttäjiä edustavilta yhdistyksiltä ja sitä hyödyntäviltä yrittäjiltä. Esitys viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa 18 siitä annetun lausunnon perusteella. Kaupunki osallistaa alueen käyttäjiä myös jatkossa luonnonsuojelualueen opastuksen suunnittelussa. Jatkoa sivulta 3 U udenvuoden juhlinta alkoi alkuillasta koko perheelle suunnatulla ohjelmalla. Maria Baric Companyn tulta, sirkusta, teatteria ja musiikkia yhdistänyt taianomainen esitys lumosi Senaatintorin noin kymmentuhatpäisen yleisön. Illan show’ssa nähdyt Vesalan ja Vestan upeat esitykset häikäisivät visuaalisuudellaan, ja 25 000 hengen yleisö otti vuoden 2019 vastaan Tuomiokirkon ylle kohonneiden ilotulitusten siivittämänä. – Olen tosi iloinen, että saimme haastavista sääolosuhteista huolimatta ottaa uuden vuoden yhdessä vastaan tässä hienossa tapahtumassa. En muista, että vuoden vaihtumista odottaessa olisi koskaan ollut näin jännät paikat kuin tänään säätiedotusta seuratessa. Onneksi arktisiin olosuhteisiin tottunut sitkeä yleisömme ei vähästä säikähdä, ja täysi Senaatintori juhli iloisesti yhdessä, vastaava tuottaja Susa Nokelainen sanoo. YIT on myynyt kaikki Triplan toimistokiinteistöt Keski-Pasilaan vaiheittain vuosina 2019–2020 valmistuva Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus. Y IT on myynyt Helsingin Pasilassa rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena kansainväliselle sijoittajalle. Triplan Workery-toimistot, Workery East ja Workery West, ovat YIT:n kehittämiä, rakentamia ja omistamia. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa tässä vaiheessa julkisteta. Kauppa on YIT:n historian suurin yksittäinen kiinteistökauppa toimistokiinteistöstä. Kauppahinnan maksu tapahtuu valmiusasteen mukaan siten, että YIT vastaanottaa ensimmäisen maksuerän vuonna 2018 ja loput kauppahinnasta maksetaan erissä valmiusasteen kertymisen mukaan. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että Triplan Workery-toimistot Helsingin Pasilassa kiinnostivat lukuisia merkittäviä kansainvälisiä kiinteistösijoittajia ja että ne myytiin yhtenä kokonaisuutena. Kansainvälisten ostajien kiinnostus on hieno osoitus Triplan vetovoimasta. Keski-Pasilasta on aidosti muodostumassa Helsingin toinen keskusta, sanoo Esa Neuvonen, YIT:n Toimitilatja Kiinteistöt segmenttien johtaja. – Rakenteilla olevat modernit toimitilat tarjoavat siellä työskenteleville viihtyisät, muuntojoustavat tilat ja kaupunkilaisille uudenlaista elinympäristöä, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Toimistojen rakentaminen käynnistyi alkuvuonna 2018 ja ne valmistuvat keväällä 2020. Workery Eastin vuokrattava pinta-ala on noin 28 000 neliötä ja sen valmiusaste vuoden 2018 lopussa on yli 65 prosenttia. Workery East:n ankkurivuokralainen on Telia Finland. Workery West:in ankkurivuokralainen on Otavamedia Oy. Workery Westin vuokrattava pinta-ala on noin 22 000 ja sen valmiusaste vuoden lopussa on noin 55 prosenttia. Molempien toimistokiinteistöjen vuokrasopimukset ovat pitkiä. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Keski-Pasilaan vaiheittain vuosina 2019–2020 valmistuva Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu Mall of Tripla -kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja nyt myydyt toimistot. Itsemurhien määrä kasvoi Suomessa vuonna 2017 T ilastokeskuksen tänään julkaistun tiedon mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 824 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on noussut Suomessa jo kahtena vuotena peräkkäin. Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin 731. Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta. – On todellakin hyvä, että Suomessa on viimein valmisteilla itsemurhien ehkäisystrategia vuosiksi 2019-2030. Nyt on tärkeää huolehtia sen hyvästä valmistelusta ja kattavasta toimeenpanosta, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Mielenterveysseurasta. – Tehokkaita keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi kyllä tiedetään: Varhain saatava keskusteluapu, hoitojärjestelmän laadun parantaminen ja hoitoon pääsyn helpottaminen, eri ammattikuntien kouluttaminen itsetuhoisuuden puheeksi ottoon, mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen sekä itsemurhakeinojen, kuten ampuma-aseiden tai lääkkeiden, saatavuuden sääntely. Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Kahden viime vuoden nouseva trendi korostaa entisestään tarvetta valtakunnalliselle ja kattavalle strategialle itsemurhien vähentämiseksi. Suomen Mielenterveysseura avasi maaliskuussa osana kriisikeskustoimintoja Itsemurhien ehkäisykeskuksen, joka toimii Helsingissä ja Kuopiossa. Itsemurhien ehkäisykeskuksen syksyllä käynnistämä ”Mitä kuuluu” -kampanja kannustaa kysymään kuulumisia ja kohtaamaan ihmisen, josta on huolissaan.
• 11 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu Hotellilaiva Isosaari avaa ovensa Aluksella on asiakkaiden käytössä viihtyisä lounge. Hotellilaiva Isosaari on vuonna 1966 Norjassa rakennettu ja Suomessa matkustajalusliikenteeseen katsastettu kauppa-alus. Laivassa on seitsemäntoista 1-6 hengen hyttiä. S uomen Saaristokuljetus Oy:n lippulaiva matkustaja-alus Isosaari aloittaa hotellija ravintolalaivatoiminnan Helsinki Altaan kyljessä. Hotellija ravintolalaivatoimintaa harjoitetaan lokakuun alusta vappuun, minkä jälkeen alus liikennöi jälleen kokopäiväisesti toimien myös hotellilaivana Isosaaressa. Laivassa on seitsemäntoista 1-6 hengen hyttiä ja majoituskapasiteettia yhteensä 48 henkilön tarpeisiin. Aluksella on asiakkaiden käytössä viihtyisä lounge, täysin varusteltu keittiö sekä joka ilta lämpenevät omat saunat sekä miehille että naisille. Aluksen ravintola palvelee talvikaudella tilauksista enintään 80 hengen ryhmiä. – Hintaa ja sijantia arvostavalle Hotellilaiva Isosaari risteilee sulavesikautena tilauksesta ja linjaliikennettä nimensä mukaisesti Isosaareen, ja ensi kesänä myös Vallisaareen. Nyt talvikaudella alus palvelee matkailijoita majoitusyksikkönä. Laivassa on vanhaa 60-luvun laivaromantiikka, mutta myös uutta ja modernia tilaa. Hinta ja sijainti ovat vertaansa vailla, toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg kertoo. Yritykset ja eri ryhmät voivat vuokrata koko laivan esimerkiksi kahdeksi seminaaripäiväksi ja jäädä yöpymään alukselle. – Tällainen mahdollisuus on ainutlaatuista pääkaupunkiseudulla. Seminaaripaketit ovat suosittuja. Kokonaisuus toimii hienosti, koska alkoholioikeuksilla varustettu 80-paikkainen ravintola riittää hyvin isommankin ryhmän tarpeisiin. Lisäksi myös erikokoisia työskentelytiloja löytyy laivan eri kerroksista, Ståhlberg jatkaa. Myös risteilyjä voidaan toteuttaa jääluokitetulla aluksella ympärivuotisesti. Hotellilaiva Isosaari on vuonna 1966 Norjassa rakennettu ja Suomessa matkustajalusliikenteeseen katsastettu kauppa-alus. Ennen Helsingin vesille siirtymistään laiva liikennöi Turun ja Utön välillä Aspö-nimisenä parinkymmenen vuoden ajan. Risteilyliikenteessä alus voi ottaa kyytiin enintään 275 matkustajaa. Laakkonen ottaa autokaupasta yhä tiukemman otteen Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon Lapinlahden sairaalan vuokraneuvottelut jatkuvat L apinlahden sairaalan vuokraneuvotteluja on käyty syksystä 2018 lähtien, ja neuvottelut jatkuvat yhä. Koska vuokrasta ei ole päästy yhteisymmärrykseen, vuokralaisille on viety vuokrasopimusten irtisanomisilmoitukset 27. joulukuuta. Nykyinen vuokrasopimus jatkuu silti vuoden 2019 kesäkuun loppuun. Lapinlahden Lähde Oy ja Tilajakamon vuokralaiset ovat toimineet Lapinlahden sairaalassa noin kolmen vuoden ajan hyvin edullisella väliaikaisella vuokrasopimuksella. Sopimuksen irtisanomisen perusteena on vuokratason tarkistaminen, koska vuokralaiset eivät hyväksyneet kaupungin esittämää 1. heinäkuuta 2019 alkavaksi tarkoitettua vuokraa. Sen jälkeen, kun vuokralaiset saivat irtisanomiskirjeen, he antoivat kaupungille vuokraa koskevan vastatarjouksen. Neuvotteluja asiasta jatketaan alkuvuodesta, ja neuvotteluaikaa on kesäkuun lopulle. Tällä hetkellä tiloista maksetaan vuokraa 3,61 euroa neliöltä. Se ei kata kaikkia kuluja, jotka aiheutuvat lämmityksestä, sähköstä ja vedestä. Kaupunki on laskenut, että Lapinlahden sairaalan tuleva neliövuokra asettuu noin 9 euron tasolle. Vuokra kattaisi rakennuksen ylläpidon, tontin vuokran sekä jo tehtyjen korjausten kustannukset 15 vuoden kuoletusajalla. Lähialueen keskimääräinen toimistojen vuokrahinta on 17,80 euroa neliöltä. Kolmen vuoden vuokra-ajan aikana tehdyt rakennuksen korjaukset ovat maksaneet Helsingin kaupungille yli 5 miljoonaa euroa. Kaupunki on pyytänyt myös vuokralaisilta laskelmaa heidän tekemistään korjaustöistä, mutta sitä ei ole vielä saatu. Yritysvuokrausyksikön päällikkö Susanne Leppänen kertoo, että: ”Korjaukset ovat olleet välttämättömiä, jotta suojeltu kiinteistö säilyy kunnossa, ja sitä on mahdollista käyttää.” Vuokrasopimuksen väliaikaisuus on johtunut siitä, että Lapinlahden sairaalan rakennuksille (yli 6700 neliötä) on ollut tarkoitus hakea uutta omistajaa ja käyttötarkoitusta ideakilpailun avulla. Myös vuokrausvaihtoehtoa selvitetään. Kaupunkiympäristölautakunta päätti sairaala-alueen ideakilpailusta 11. joulukuuta. Kilpailulla haetaan alueelle toimijaa, jolla on hyvä ja toteutuskelpoinen idea alueen tulevasta käytöstä sekä taloudelliset edellytykset sen toteuttamiseen. Lapinlahden puisto säilytetään kaikille avoimena alueena. Vuokralaisten vastatarjous vietäneen kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi alkuvuodesta 2019. A utokonserni Laakkonen ja Arita Helsinki Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jossa Laakkonen ostaa Arita Helsingin Škodaja Nissan-liiketoiminnot. Kaupan myötä Arita Helsingin Škoda ja Nissan myyntija huoltotoiminnot siirtyvät Helsingissä Laakkoselle. Arita Helsingin henkilökunta siirtyy Laakkonen konsernin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Laakkonen on pitkäaikainen ja tunnettu Škodaja Nissan-jälleenmyyjä Suomessa. Laakkonen palkittiin vuoden 2018 parhaana Škoda-jälleenmyyjänä. Laakkonen on menestynyt erinomaisesti myös Nissan-jälleenmyyjänä. Liiketoimintakaupan myötä Laakkonen tarjoaa jatkossa myös pääkaupunkiseudun yksityisja yritysasiakkaille näiden merkkien kokonaispalvelun paikallisesti. Skoda on yksi suosituimmista yritysautomerkeistä ja Nissan Qashqai taas yksi myydyimmistä automalleista maassamme. – Catamount –konserni, johon Arita kuuluu, keskittyy jatkossa Toyota-liiketoimintaan, Arita Espoon ja Sports Car Centerin palvelujen kehittämiseen. Osaava henkilöstömme saa Laakkonen-konsernista vakavaraisen ja vahvaa ammattitaitoa sekä asiantuntemusta arvostavan työantajan, sanoo Arita Helsingin toimitusjohtaja Tomi Orava. – Škoda ja Nissan täydentävät erinomaisesti pääkaupunkiseudun tarjontaamme. Tinkimätön asiakaspalvelun taso, ammattitaito ja vahva yritysmyynnin osaamisemme ovat perusta myös pääkaupunkiseudun Škoda ja Nissan -liiketoiminnalle, sanoo Laakkonen-autokonsernin toimitusjohtaja Tero Panhelainen. Laakkonen jatkaa Škodan myyntija huoltotoimintoja sekä vaihtoautomyyntiä Arita Helsingin nykyisessä toimipaikassa Herttoniemessä osoitteessa Mekaanikonkatu 16. Nissan myyntija huoltotoiminnot siirtyvät uusiin tiloihin osoitteeseen Mekaanikonkatu 12. Liiketoimintakaupan täytäntöönpano on suunniteltu tapahtuvaksi 1.4.2019. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksynnän. I lmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015. – Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011. Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta. Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sademäärä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushistorian kuivin. Monilla kuivimmilla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpänä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa. Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein. Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta. Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomaista enemmän. Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpisjärvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sademäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein. Lunta oli kuukauden päättyessä maan itäja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa tavanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän. Lapinlahden sairaalan vuokraneuvotteluja on käyty syksystä 2018 lähtien, ja neuvottelut jatkuvat yhä.. Kuva: Janne Punju.
• 12 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu Josa Jäntti Eläkeläisten köyhtymiskierre katkaistava L ähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 % eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Vanhuuseläkkeensaajista 98 % saa työeläkettä. Työeläkkeisiin ei lain mukaan voida tehdä tasokorotuksia. Vain indeksitarkistuksin sen ostovoimaa korjataan. Siksi epäoikeudenmukaista, eläkeläisiä lakisääteisesti köyhdyttävää taitettua indeksiä vastustetaan. Eläkeläisten köyhyysriksi on pysyvä ja iän myötä paheneva. Kun 65-vuotiaista 7 % elää köyhyysrajan alla, niin yli 75-vuotiaista jo 20 %, yli 85-vuotiaista lähes 30 % ja 100-vuotiaista melkein puolet. Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä oli 1995 varoja 38 miljardia, mutta 2017 jo 200 miljardia. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole käytännössä käytetty eläkkeisiin. Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet. Eläkerahastot ovat koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa enemmän kuin valtion budjetti tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka. Eläkevaroista on yli 150 miljardia euroa sijoitettu ulkomaille, koska rahat ”eivät mahdu” Suomeen. Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 % korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 %. Ne kasvoivat 14 100 miljoonaa euroa. Keskimäärin 65 vuotias elää 20 vuotta, joten kohta suuria ikäluokkia ei enää ole keskuudessamme. Heidän kohtalokseen on jäämässä eläkeaikainen köyhtyminen ja rahastojen paisuminen käytännössä koskemattomina. Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980-90-luvulla syntyneiden 4 %. Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä. Tähän ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentuloja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja. Olemme tehneet kansalaisaloitteen taitetun indeksin muuttamisesta määräaikaiseksi puoliväli-indeksiksi kymmeneksi vuodeksi. www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3375 Saadun kokemuksen valossa uudistuksen vaikutukset eläkemenoon ja rahastojen kasvuun arvioidaan. Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven eläketurva varmistetaan. Kenenkään ei pidä lakisääteisesti köyhtyä eläkkeellä ollessa. Suomen Senioriliike Josa Jäntti Rakentamisen Ruusu 2018 Amos Rexille ja Lasipalatsin peruskorjaukselle Lasipalatsi, Mika Huisman ja JKMM Arkkitehdit Oy. Vasemmalta: Terhi Kuusela, Freja Ståhlberg-Aalto, Asmo Jaaksi, Katja Savolainen, Tuukka Turunen, Päivi Meuronen, Ilkka Venho, Harri Salo, Henrik Johansson, Stefan Björkman. Kunniamaininnan sai Harri Salon erityisen ansiokas työura. Hänen esimerkillinen, systemaattinen ja ennakoiva työpanoksensa nousi esiin myös Lasipalatsin ja Amos Rexin hankkeen työmaalla. Kunniamaininta vastaavan työnjohtajan Harri Salon työuralle V uoden 2018 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Amos Rexille ja Lasipalatsin peruskorjaukselle. Hanketta leimasi korkealuokkainen yhteistyö ja sen tuloksena syntyi laadukas ja rohkea kokonaisuus. Kunniamaininnan sai Harri Salon erityisen ansiokas työura. Hänen esimerkillinen, systemaattinen ja ennakoiva työpanoksensa nousi esiin myös Lasipalatsin ja Amos Rexin hankkeen työmaalla. Palkintoa perusteltiin seuraavasti: Amos Rex on luonut kulttimaineessa olevan Lasipalatsin yhteyteen kansainvälisen tason taidemuseon sekä rohkean kaupunkiaukion. Niiden suunnittelu, rakennuttaminen ja toteutus edustavat korkealuokkaista tilaajan ja suunnitteluosapuolten yhteistoimintaa. Palkinnon jakanut kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaoston puheenjohtaja Silvia Modig totesi, että hankkeessa on hienosti yhdistetty uutta ja vanhaa: ”Upea Lasipalatsi toimii porttina uuteen maanalaiseen tilaan, joka on tuonut myös jännittävää kaupunkitilaa Lasipalatsin sisäpihalle. Jonot museon edessä kertovat, että on onnistuttu luomaan uutta ja kiinnostavaa.” Amos Rexin maanalaiset näyttelyja työtilat edustavat uusinta taidemuseorakentamista Suomessa. Teräsbetoniset paikallavaletut kupoliholvit kattavat museon uudet näyttelysalit, jotka mahdollistavat uudenlaisen nykytaiteen esittämisen. Kattoikkunoiden kautta syntyy näkymiä ympäristön tunnistettaviin yksityiskohtiin. Ikkunat kurkottavat ulos aukiolle muodostaen kumpuja, jotka toimivat katsomoina, estradeina tai vapaan oleskelun alustoina. Kaupunkiin on syntynyt uusi kohtaamisten ja tapahtumien tila. Amos Rexin rakentamisen yhteydessä myös korjattiin Lasipalatsi huolellisesti ja harkitusti. Julkisivuissa on säilynyt niiden alkuperäinen ilme. Liiketiloista ja ravintoloista suurin osa on saanut pitää alkuperäisen käyttötarkoituksensa. Perinteikäs Bio Rexin elokuvateatteri liitettiin osaksi taidemuseota. Amos Andersonin museon sijoittamista Lasipalatsin tiloihin alettiin suunnitella vuonna 2013. Koska nykyaikaisten näyttelytilojen sovittaminen historialliseen rakennukseen osoittautui mahdottomaksi, päätettiin taidemuseo sijoittaa uudisrakennukseen maan alle. Amos Rexin suunnitteluja rakennusvaiheet kestivät 5 vuotta. Hanke toteutettiin Föreningen Konstsamfundetin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Väliaikaiseksi suunniteltu Lasipalatsi valmistui vuonna 1936 palvelemaan olympialaisten vieraita. Lasipalatsi aukioineen on yhä yksi keskeisimmistä rakennuksista ja julkisista tiloista Helsingin kaupunkikuvassa. Palkinto osoitettiin seuraaville henkilöille: Asmo Jaaksi, pääsuunnittelija, JKMM Arkkitehdit Oy Freja Ståhlberg-Aalto, projektiarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Katja Savolainen, projektiarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Päivi Meuronen, sisustusarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Stefan Björkman, rakennuttaja, Föreningen Konstsamfundet r.f. Henrik Johansson, rakennuttaja, KOY Helsingin Lasipalatsi Tuukka Turunen, rakennuttajakonsultti, työpäällikkö, Haahtela-rakennuttaminen Oy Harri Salo, vastaava työnjohtaja, Haahtela-rakennuttaminen Oy Ilkka Venho, vastaava työnjohtaja, Haahtela-rakennuttaminen Oy Terhi Kuusela, rakennesuunnittelu, Sipti Oy. Harri Salon työpanos sai Rakentamisen Ruusu -kunniamaininnan Kunniamaininta myönnettiin rakentamisen parissa tehdystä erityisen ansiokkaasta työurasta ja esimerkillisen huolellisesta työskentelystä rakennushankkeiden parissa. Harri Salo työskenteli vastaavana työnjohtajana kymmenien vuosien ajan etenkin Haahtela-rakennuttaminen Oy:ssä. Hän on vuosien ajan ollut keskeinen tekijä onnistuneissa hankkeissa. Salo on tunnollisesti hakenut ratkaisut suunnitteluun ja toteutukseen liittyviin kysymyksiin tarvittaessa jopa hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Dokumentointiin liittyvät asiakirjat ovat aina olleet ajan tasalla ja hyvässä järjestyksessä. Harri Salon erikoisosaaminen kattaa vaativien uudisja peruskorjaushankkeiden työmaan johdon ja vastaavan työnjohtajan tehtävät. Harri Salo on työskennellyt mm. seuraavissa hankkeissa: • OP Vallila Teollisuuskatu 1, saneeraus ja laajennus, valvoja • Amos Rex, laajennus, vastaava työnjohtaja • Lasipalatsi, saneeraus, vastaava työnjohtaja • Lehtisaaren ryhmäkoti, saneeraus, vastaava työnjohtaja • FH Topeliusgatan 20, saneeraus, vastaava työnjohtaja. Rakentamisen Ruusut jaettiin 24. kerran Rakentamisen Ruusulla Helsingin kaupunki nostaa vuosittain esiin ajankohtaista ja poikkeuksellisen laadukasta rakennettuun ympäristöön liittyvää työtä. Ruusu jaetaan rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävälle teolle, joka on edistänyt hyvän elinympäristön luomista sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Palkittavat valitsi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto. Jaoston puheenjohtaja Silvia Modig, apulaispormestari Anni Sinnemäki ja rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller jakoivat palkinnot tiistaina 18.12.2018 keskustakirjasto Oodissa.
• 13 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu Aikamatka mullistuksen tehneeseen radioon Taina Värri kirjoitti kirjan Radio Citystä – City oli rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin Kirjat ? – Ninety six point two Radio City, have mercy, lausui ZZ Top -yhtyeen laulaja-kitaristi Billy Gibbons 1980-luvun lopun palkitussa televisiomainoksessa. Suomen mainoselokuvakilpailussa kultaisella klaffilla palkittu mainos kuvasti sitä, mitä vapun aattona 1985 Lepakossa toimintansa aloittanut Radio City oli pitkään 1990-luvulle saakka: rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin. Miksei aina voi olla perjantai, 80-luvun Radio City 96,2 -kirja vie lukijansa aikamatkalle 1980-luvun nousukauden Stadiin. Broholmen 13:n kustantaman kirjan on kirjoittanut Taina Värri, joka kuvailee itseään esipuheessa oravannahaksi Radio Cityn ja Image -lehden välisessä mainoskaupassa. Värri kuvasi Radio Cityn toimittajia Imagen sisäkannen mainoksiin osana valokuvausopintojaan ja Image sai radiomainosaikaa. Kirjan upeaa antia ovat mustavalkoiset valokuvat Lepakon uumenista. Ne muuttavat kirjan elävän, rönsyilevänkin puhekielisen tekstin lihaksi ja vereksi. Jingle, josta tuli korvamato Kirja kertoo rockpainotteisen kaupallisen radioaseman perustamisesta ja sen alkuvuosista tekijöidensä äänillä. Lopputuloksena on elävä muistelu ajasta, jota enää ei ole. Kirjan nimi on Radio Cityn alkuperäiseen henkilökuntaan kuuluneen General Njassan keksimä mainosslogan, joka oli väännös Tarja Ylitalon laulamasta ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta iskelmästä Miks ei aina voi olla lauantai. Njassan keksimä slogan tehtiin myös jingleksi, jota toisteltiin Cityn perjantai-ohjelmissa vähän väliä. Jingle oli tehokas, ei ollut kerta eikä kaksi, kun 1990-luvun alussa lukion opettajien hermot paloivat poikien hoilatessa slogania kesken tuntien. Jinglestä toden totta tuli korvamato. Lepakko, Elmun koti Kun vapunaattona 30.4. 1985 taajuudella 96,2 megahertziä kajahti ensimmäiseksi soitettu kappale Eino Grönin Valkovuokot, jotakin alkoi Helsingissä muuttumaan. Yleisradion radiomonopoli oli aiemmin päätetty lopettaa, valtioneuvosto alkoi 1980-luvun puolivälissä myöntämään toimilupia paikallisradioille. Ideana oli myöntää lupia uusille toimijoille, isot mediayhtiöt eivät saaneet lupia. Radio Cityn oli Elävän musiikin yhdistys Elmu ry. Yhdistys järjesti osakeannin, jolla kerättiin rahaa Radio Cityn starttia varten. Esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisradiota pyöritti urheiluseura ja Tampereella ylioppilaskunta. Elmun kotina oli legendaariseen maineeseen kohonnut Lepakko, Ruoholahdessa sijainnut varastorakennus, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan vuosina 1967–1979 asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana. Talon jäätyä tyhjilleen Elmu valtasi sen ja Lepakosta tuli yksi nuorten luovuuden kehdoista. Taina Värrin kirjassa kuvataan Lepakkoa paikaksi, jossa vilisi rottia ja hiiriä, talossa oli hometta, talossa radiokanavan lisäksi oli muun muassa bändien harjoitustiloja ja moottoripyöräilevä liivijengi. Lepakon kuppilassa viettivät aikaansa hyvin erilaiset ihmiset punkkareista rocktähtiin. Värrin kirja kertoo, kuinka varsinkin Radio Cityn alkutaipaleella vaihtoehtoisuuden nimiin vannonut toimitus ja mainosaikaa myyvä kaupallinen puoli hankasivat. Lopulta yhteys Radio Cityn luovan, ennakkoluulottoman ohjelmatoiminnan ja yrityselämän välille syntyi. Onnellisuuden tunne Radio Cityn tärkein perintö on radio-ohjelmien sisällön monipuolistamisessa. Cityn tuomaa muutosta kuvaa Taina Värrin kirjassa oivallisesti Mato Valtonen, joka Sakke Järvenpään kanssa teki vuosien ajan Citylle ikimuistoista Pullakuskit -ohjelmaa. – Muistan kerran siellä Stadin kämpässä kun oli aamulla aikaisin herätty ja tehty lähetystä ja meen iltapäivätorkuille. Mulla on radio auki ja sielt tulee tää Van Halenin Why Can`t This Be Love. Mä olin niin onnellinen kun mä kuulin musiikkia radiosta! Mä muistan sen onnen tunteen aina. Kun se oli ollut mahdotonta koko mun elämäni ajan. Oli vain se Nuorten Sävellahja ja joku yks tunti musiikkia viikossa. Se tunne, että tätä tulee koko ajan, että tää ei lopu! Nyt sitä tulee ja mä saan nauttia tästä! Se onnellisuuden tunne oli jotain ihan käsittämätöntä. Pullakuskien esitysajasta siirtovaatimus Pullakuskit -ohjelma on yksi Radio Cityn historian vaikuttavimmista. Sleepy Sleepersissä ja Leningrad Cowboysissa touhunnut tehokaksikko loi radio-ohjelman, jota muistellaan vieläkin. Ohjelman yleisilme oli anarkistinen, milloin kuittailtiin kuselta haisevissa lasikuitukopeissa matkaileville karavaanareille, milloin poliitikoille. Radio nosti kuuluisuuteen myös Jope Ruonansuun. Ruonansuun imitoinneissa Posti-Pekka (Pekka Vennamo) höyrytti kuuluisuuksien kirjeitä ja Manu Koivisto tykkäsi katsoa Batmania. Ohjelman vakio-osuuksiin kuului myös ”naturellin hevostytön” Eila Torvelan kappale ja Sakari Kuosmasen viikon vitsi (Miksi kutsutaan kleptomaanin ja pyromaanin risteystä? Germaaniksi). Pullakuskien suosio oli niin suurta, että työnantajajärjestö STK lähetti Radio Cityyn vetoomuksen ja vaatimuksen ohjelman lähetysajan muuttamisesta. STK lähetti vaatimuksen, koska ihmiset eivät tulleet tiistaisin töihin kuunnellakseen ohjelmaa. Ja ne jotka tulivat töihin, eivät tehneet töitä kolmeen tuntiin ohjelman kuuntelun takia. Myös kouluista tuli viestiä Radio Cityyn nuorten lintsaamisesta ohjelman aikana. Tähtien hautomo Radio Citystä tuli suomalaisen median tähtihautomo. Njassan lisäksi ohjelmia olivat tekemässä muun muassa Outi Popp, Peter ”Norppa” Norrby, Jone Nikula, Ari ”Tappis ” Taponen, Ruben Stiller, Baba Lybeck, Rosa Liksom, Jari Sarasvuo ja Yölinjan Pekka Sauri.... Radio City loi ilmiöitä. Pekka Saurin Yölinja on merkittävä osa suomalaista radiohistoriaa, samoin muun muassa Cruising Show, Asuntopörssi, Kyytiä Kulkurille, Kirppari ja helikopterista aamuohjelmaan annetut ruuhkaraportit. Niistä tuli niin suosittuja, että Klaude Kopteri, eli pitkän linjan autoja liikennetoimittaja Klaus Bremer kohosi kansanedustajaksi. Ohjelmissaan Klaude otti kipakasti kantaa liikennesuunnittelun kummallisuuksiin ja antoi liikennesuunnittelijan nimen sekä puhelinnumeron kannustaen ihmisiä antamaan palautetta. Muistot elävät Kaikki kaunis kuihtuu ajallaan pois. Niin kävi Radio Cityllekin. Radiokentässä operoi yhä Radio City, mutta sillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Cityn kanssa. Muistot elävät, ne eivät suostu kuolemaan. Radio City oli uraa uurtava, uutta luova. Sitä on ikävä. Eero Wihuri Kirjoittaja kasvoi Pullakuskeja kuunnellen Taina Värri: Miksei aina voi olla perjantai, 80-luvun Radio City 96,2. Broholmen13. 336 s. Vermon raveissa Dj Tixa haastatteli pitkäaikaista pääministeri Kalevi Sorsaa Radio Cityn suoraan lähetykseen. Kuva: Taina Värri. Viime marraskuussa edesmennyt Christian Moustgaard oli keskeisessä roolissa perustamassa Radio Cityä. Hän kuvaa Taina Värrin kirjassa, kuinka hankalaa rahoituksen hankkiminen ajoittain oli. Kuva: Taina Värri. Juha Tynkkynen oli Radio Cityn ensimmäinen päätoimittaja. Tynkkynen ponnisti Citystä merkittäväksi televisiotuottajaksi. Kuva: Taina Värri. Radio City toimi Ruoholahden Lepakossa. Elina Alanen hamusi studion ovea graffitien keskellä. Kuva: Taina Värri. Outi Popp juonsi yhdessä Juha Tynkkysen kanssa Radio Cityn ensimmäisen ohjelman vappuaattona 1985. Kuva: Taina Värri. Uutisvuodon ylituomarina televisiossa suomalaisille tutuksi tullut Baba Lybeck teki muun muassa Havis Amanda -nimistä ohjelmaa Radio Cityssä 1980-luvulla. Kuva: Taina Värri. General Njassa kuului Radio Cityn keskeisiin toimittajiin. Kuva: Taina Värri. Pullakuskit eli Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää mullistivat radioilmaisua ohjelmallaan. Pullakuskit teki armotta pilkkaa milloin mistäkin ilmiöstä ja ohjelman suosio pakotti työnantajajärjestö STK:n vaatimaan lähetysajan muuttamista. Kuva: Taina Värri.
• 14 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide Kuvaajamme pääsi erityisoikeudella katsomaan Miina Äkkijyrkän yhden päivän taidenäyttelyä Aira Samulinin kotona Bulevardilla. Kuvassa taiteilija rakkaiden lehmätöidensä äärellä. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen kuvanveistäjä Jass Kaselaan ja teoksensa Ääni Helsingin Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Riikka Soinisen teokset hohtavat omaa valoaan Gold Digger -näyttelyssä. Taiteilija teoksensa Gold and Travertine äärellä Brondalla. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Charlotta Östlund on kerännyt kasvinosia ja yhdistänyt ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Kuvassa taiteilija ja Arpikudonta -teos Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Päivi Häkkisen (vas.) ja kuvataiteilija Tellervo Viitaniemellä yhteisnäyttelyn yhteisteos Alttari Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Aalto yliopiston valokuvauksen maisteriopiskelijat olivat Lapinlahden Galleriassa. Laura Konttinen ja Japanin pystykorva Inka teoksen Pieni ikuisuus äärellä. Kuva: Hannele Salminen. U uden museon Amos Rexin kävijätavoite oli vuodelle 2018 noin 100 000. Johtaja Kai Kartion mukaan se yli kaksinkertaistui. Valtavien jonojen välttämiseksi taidemuseossa on mietitty erillistä ajanvarausjärjestelmää. Hyvä, kun kuvataide kiinnostaa. Lehmät tulivat päiväksi Bulevardille Miina Äkkijyrkkä on suomalainen kuvanveistäjä, karjakko ja perinteisen suomalaisen nautakarjan puolustaja. Hänet tunnetaan paitsi nautaveistoksistaan ja -maalauksistaan myös oikeustaistelustaan Vuosaaren Skatan tilan alkuperäiskarjan, itäsuomalaisten kyyttöjen puolesta vuosina 2008-2010 kaupungin kanssa. Karja teurastettiin ja sitä markkinoitiin kaupassa nimenomaan ”Äkkijyrkän kyyttöjen lihana”. Peltilehmiä on ollut esillä, kuvia postimerkeissä sekä tekstiilejä Marimekolla. Aira Samulin halusi Äkkijyrkän sonnin kiista-aikana Hyrsylän mutkaan. Hän järjesti yhden päivän näyttelyn Bulevardin kodissaan taiteilijan nauta-aiheille. Nuorta virolaista kuvataidetta Sukupolvensa merkittävimpiin virolaistaiteilijoihin lukeutuvien Alice Kaskin, Neeme Külmin ja Jass Kaselaanin uudet teokset täyttävät Helsingin Taidehallin joulukuun ja uuden vuoden alun ajaksi. Sympaattisesti vain etunimillä otsikoidussa näyttelyssä on maalausta, kuvanveistoa ja installaatioita: eri tekniikoilla työskenteleviä taiteilijoita yhdistää tilallinen lähestymistapa. Helsingin Taidehallin ja Tallinn Art Hallin yhteistyönäyttely on osa Viro 100 -juhlavuotta. Nuoren kolmikon teokset ilmaisevat voimakasta läsnäoloa sekä ajatuksen että tunteen tasolla. Teokset nivoutuvat toisiinsa tilallisesti ja käyvät vuoropuhelua sekä keskenään että Taidehallin rakennuksen kanssa. Kuvanveistosalin täyttävä Jass Kaselaanin kokonaisteos muodostuu yhdeksänmetrisestä veistoksellisesta abstraktista objektista sekä sähkön ääntä jäljittelevästä äänimaailmasta. Kullankaivajan onnekkaita sattumia Galleria Brondan, Annankatu 16, joulunäyttely oli kuvataitelija Riikka Soinisen ”Kullankaivaja”. Se viittaa ennen kaikkea hänen työskentelytapaan. Jotkin aiheet ovat kulkeneet mielessä kymmeniä vuosia, kunnes ne ovat kankaalla. Nimi viittaa myös taiteilijan luottamukseen, että aherruksen keskellä, elämä tuo joskus onnekkaita sattumia. Teoksia yhdistää alumiinin ja kullansävyinen lyöntimetallilehti suurina pintoina sekä lehtikulta pikku hippusina. Soininen käyttää metallia lehtinä ja nauhoina, ohuina jauheina sekä toinen toisensa päälle lomittuvina kerrostumina. Maalauksissa toistuu arkkitehtuuri ja pohjoisen niukka maisema. Metalliraidoilla taiteilija kuvaan rantavedestä paljastuvia hiekkakerrostumia, jotka erottuvat matalan rannan dyyneissä. Kudosten ohimenevä luonne Ruotsalainen taiteilija Charlotta Östlund asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän kerää kasveja ja kuivaa ne palvelemaan raaka-aineena. Sitten hän taivuttaa hauraat varret äärettömän herkkiin veistoksiin yhdistämällä ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Hänen veistoksensa ovat kuin runoja, jotka ympäröivät luonnon lakkauttamatonta sykliä hienovaraisen lyyrisen herkkyyden kera. Jokaisen langan lopussa katsojaa pyydetään purkamaan henkilökohtaisen merkityksen löytö. Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esitteli niitä vuodenvaihteen yli. Östlundin aikaa vievä, työläs tekniikka vaatii äärimmäisen tarkkaa keskittymistä, joka tarjoaa luonnollisen keinon tutkia ihmisen olemassaoloa. Ihmisen olemassaolon heikkous ja ohimenevä luonne on hänellä keskeinen teema. Näyttelyn otsikko, suomalainen sana kudos voi tarkoittaa joko seinävaatteita tai ihmiskehon kudosta. Pakopaikkaa ei ole Nyt on sinun aikasi –yhteisteos Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on vuodenlopun mielenkiintoisimpia. Se on kolmiosaisen näyttelytrilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Siksi hylkäsin sinut oli esillä Galleria Mältinrannassa Tampereella. Kolmas osa nähdään Galleria G:ssä keväällä 2019. Teosten toteutustavat, materiaalit ja aiheet kulkevat tunnistettavina näyttelystä toiseen: suuret serigrafian teokset, kipsiveistokset, punainen matto, sideharso, värit, mustavalkoisuus, parantuminen, sairaus, tuho ja hymnimäinen äänimaisema. Päivi Häkkinen on tehnyt töitään, jotka ovat aktiivisesti esillä kotimaassa ja ulkomailla. Tellervo Viitaniemi opiskeli myös Vilnan taideakatemiassa. Kuvataideakatemian kasvateilla oli Pimeä Talo – projekti ja pysyvämmin he ovat tehneet yhteisteoksia vuodesta 2014. He työskentelevät yhteisessä ateljeessa Vallilassa Åströmin stipendiaatteina. Opiskelijat tutkivat tilaa ja aikaa S P A C E D on kymmenen valokuvataiteilijan ryhmänäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1. Sen keskiössä ovat kysymykset tilasta ja ajasta. Näyttely tuo esiin nykyvalokuvataiteen monivälineisyyden, ja monet teoksista taivuttavat valokuvan veistoksellisiin ja käsitteellisiin olomuotoihin. Teosten juuret ovat silti sitkeästi valokuvan ydinaineksessa: kyvyssä taltioida hienovaraisia eleitä ja ajallisia muutoksia. Laura Konttinen käyttää valokuvaa sekä paljastamalla sen ohuuden ha haurauden, myös illuusion ja epätodellisuuden. Taiteilijat ovat työstäneet teoksia yhteisessä dialogissa. Mukana ovat lisäksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa opiskelevia ja opettaja, valokuvataiteilija Santeri Tuori. Ihminen rakentaa, ihminen tuhoaa Katriina Sjöblomin Rakenteita –näyttelyn piirustukset ja maalaukset paperille ovat anatomisia tutkielmia ihmisestä, elimistä, elimistöstä, kehoista – elävistä ja kuolleista. Ne ovat kuvia erilaisista rakennelmista, jotka tekevät meistä yhtäältä vahvoja ja toisaalta hauraita; ihminen rakentavana ja ihminen tuhoavana. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee, hänen ja Ida Sokan töitä. – Taiteellinen työskentelyni on rönsyilevää. Teosteni keskiössä on yleensä ihminen, välineestä riippumatta. Piirtäminen on kuitenkin tärkein osa taiteellista ilmaisuani ja suurikokoisten hiilipiirustusten tekeminen tällä hetkellä riittävää. Isolla paperilla viiva voi vapaasti harhailla ja sitten asettua. Työskentely tuntuu kehossa, asento piirtäessä, Sjöblom kuvaa tavattoman kauniin ison teoksen edessä. Kaksikon taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 20.1. klo 14–16. Säilyvätkö nämä paratiisimme? Annu Ahlström vaihtoi erikoishammaslääkärin uran eläkkeellä taidemaalariksi Vapaan Taidekoulun neljän vuoden opintojen kautta. Mutta kuvataide on vetänyt lumoonsa jo Amerikassa 1960-luvun puolivälissä. Eläkkeellä hän suuntautuu yhä syvemmin taiteeseen. Shangri-la ornot? –näyttelyn akryyli kankaalle – teokset tuntuvat kysyvän, mikä meitä tulevaisuudessa odottaa. Uusissa maalauksissaan hän kantaa huolta maapallomme tilasta ja epäilee, säilyvätkö nämä paratiisimme. Shangri-la ei ehkä kestäkään? Uusi galleria on aina ilonaihe. Nyt valoisa, ilmava ARS Longa, Annankatu 12, avautui Helsingin kuvataiteen ja gallerioiden sydänmaille. Ensimmäisessä huoneessa on utopiakuvia luonnosta, perällä enemmän helteiden ja tulvien realismia. Maalaukset liikkuvat herkän valoisista luontoimpressioista tummempiin sävyihin. Teksti: Risto Kolanen
• 15 Nro 1 • Viikot 2-3/2019 M unkin S eutu ? Myydään Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 KUTSU ASUKASINFOON TILKANMÄEN RAKENNUSHANKKEET Tervetuloa kuulemaan Tilkanmäellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueella alkavista rakennustöistä. Järjestämme lähialueen asukkaille asukasinfon tiistaina 15.1.2019 klo 17.30 THL:n päärakennuksessa Mannerheimintie 166. Paikalla tilaisuudessa ovat kertomassa hankkeista Senaatti-kiinteistöjen, THL:n ja Fimean edustajat. Tervetuloa! Villa Elfvikin luontotalossa tammi-helmikuussa Eläköön Espoo -näyttelyn uusi purotaulu ja taimenpeli. Viiksitimali kuuluu Laajalahden ruovikon talviasukkaisiin. Kuva: Touko Torppa. L uontotalon vuosi aloitetaan talvisessa luonnossa lintuja tarkkaillen, metsäretkellä ja pihaleikeissä. Näyttelyinä nähdään mm. vuoden 2018 parhaat luontovalokuvat ja lasten eläinpiirustuksia. Luontotalon Eläköön Espoo -näyttelyn ensimmäisen vaiheen uudistukset ovat valmistuneet. Luontotaloon ja tapahtumiin on vapaa pääsy. • Mäyrän metsän satuhetket su 3.2.2019 klo 11 Opas lukee satuja Villa Elfvikin luontotalon Mäyrän metsässä. Luontotalon yläaulaan on rakennettu suomalainen metsä Mäyrän metsä, missä voi pukeutua metsän asukkaaksi ja leikkiä metsäneläinkäsinukeilla. • Opastus maalämpöön siirtymisestä su 13.1. ja 10.2.2019 klo 14 Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan, miten maalämpöön siirtyminen tapahtui vanhassa huvilassa ja mitä pitää ottaa huomioon, jos haluat siirtyä omakotitalossasi tähän ilmastoystävälliseen lämmitysmuotoon. Henkilökunnan pitämässä puolen tunnin opastuksessa pääset mm. tutustumaan talon kellaritilassa olevaan laitteistoon. Villa Elfvikin luontotalossa on siirrytty sähkölämmityksestä maalämpöön ja pienennetty hiilidioksidipäästöjä jo roimasti. Pidemmällä aikavälillä säästyy myös rahaa! • Luomutuotteiden suoramyyntiä su 20.1. ja 17.2.2019 klo 10–15 Villa Elfvikin luontotalossa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, kuivattua nokkosta, korppuja, spelttituotteita ja leipää. Myynnissä myös laadukkaita kotimaisia luonnon voiteita, saippuoita ja shampoita sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja turvetuotteita. Café Elfvikissä voit nauttia luomuruokaa. • Talvilintujen pihabongaus su 27.1.2019 klo 11–13 Villa Elfvikin ystävien ja Tringan lintuasiantuntijat opastavat talvilintujen maailmaan. Ruokinnalla vierailevia lintuja pääset katsomaan sekä kaukoputkella että kiikareilla. Osallistu valtakunnalliseen Pihabongaus -viikonloppuun Elfvikissä! http://www. birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus.shtml • Retki talviseen metsään su 10.2.2019 klo 11.00 – 12.30 Koko perheen toiminnallisella metsäretkellä etsitään merkkejä talvisen metsän asukkaista. Retki soveltuu parhaiten yli 5-vuotiaille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. • Talvisia leikkejä koko perheelle su 24.2.2019 klo 11–13 Talvilomaviikon parhaat ulkoleikit tarjoillaan perheille sunnuntaina Villa Elfvikissä. Leikkien lisäksi rakennamme ja taiteilemme luonnossa. Mukaan kannattaa ottaa vaihtohanskat ja pukeutua lämpimästi. Tapahtuma kestää noin kaksi tuntia. Kahvilassa keittolounas ja lasten mieleistä purtavaa. Vaihtuvat näyttelyt • Kestävä matkailu – kohti parempaa maailmaa, 3.2.2019 asti Tiedettä ja taidetta yhdistelevä näyttely, jossa Rauni ja Helena Varkian öljyvärimaalaukset ja Hämeen Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden tieteelliset posterit johdattavat vastuullisen matkailun maailmaan. • Orava ja piisami – lasten piirustusnäyttely, 6.1.28.2.2019 Miten eläimiä piirretään? Espoolaisessa Happy Land Ry:n taidestudiossa sen oppii. Luontotalon yläaulan Mäyrän metsässä on esillä 7-15 -vuotiaiden lasten piirustuksia oravasta ja piisamista. Malleina ovat olleet luontotalosta lainatut täytetyt eläimet. Lapsia ovat ohjanneet opettajat Olga Veselovskaya ja Elena Shemyak, taidestudio.blogspot.fi. • Vuoden luontokuvat 2018 6.2. 10.3.2019 Näyttely koostuu neljästäkymmenestä vuoden 2018 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitusta työstä. Voittajakuvan lisäksi esillä ovat kaikkien sarjojen voittajat sekä kunniamaininnan saaneet kuvat. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden luontokuva -kilpailu on pohjoismaiden suurin luontovalokuvakilpailu. Eläköön Espoo – näyttelyä on uudistettu Vuoden 2018 aikana Espoon luonnosta kertovaa perusnäyttelyä on päivitetty ajanmukaiseksi ja kertomaan enemmän luontotalon lähiluonnosta. Näyttelyn uudistus jatkuu vuonna 2019. Lahopuun elämään sen eri vaiheissa, pääsee tutustumaan aivan uudessa osiossa, luukkuihin kurkistamalla. Lehdoista, maiseman historiasta, puroista ja metsistä kertovat isot taulut ovat saaneet uuden ilmeen, kun ne on toteutettu valokuvakuvakollaaseina. Lintujen ääniä pääsee kuuntelemaan nyt tablettisovellusten avulla. Näyttelyssä on myös uusia tuntoaistilla tutustuttavia osioita. Kokeile, miltä metsä tuntuu tai etsi sormellasi taimenen reitti mereltä kutupuron soraikolle. Tervetuloa katsomaan, mitä muuta uutta näyttelystä löytyy! Aukioloajat ja yhteystiedot Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4, Espoo) on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10– 16. Uudenvuodenpäivänä ti 1.1. klo 10-16. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin ja arkipyhinä talon aukioloaikoina sekä ryhmille etukäteistilauksesta muulloinkin. Sisäänpääsy on maksuton. Tietoa luontotalosta ja tapahtumista löydät myös internetsivuiltamme www.espoo.fi/ villaelfvik. Voit esittää toiveita tapahtumista joko puhelimitse 09 8165 4400tai sähköpostitse villaelfvik@espoo.fi. Kaupunginhallitus asetti nuorisoneuvoston 2019 H elsingin kaupunginhallitus asetti vuodeksi 2019 tehtäväänsä Helsingin nuorisoneuvoston. Neuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Vaaleilla valitussa neuvostossa on 30 jäsentä. Äänestys järjestettiin kouluissa 12.–23.11. ja nuorisotaloilla 26.–30.11. Äänestämään pääsivät 13-17 -vuotiaat helsinkiläisnuoret. Vaalien järjestämisestä vastasi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Nuorisovaaleissa annettiin tänä vuonna yhteensä 9 493 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,74. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 39,9. Äänestyksen toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin koulut että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Kaikista Helsingin kouluista ja oppilaitoksista mukana äänestyksissä oli 95 prosenttia. Koululla järjestettiin pääsääntöisesti yksi äänestyspäivä ja tämän lisäksi oli mahdollista käydä äänestämässä nuorisotaloilla. Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.12. käsiteltiin myös muun muassa vuoden 2019 talousarvion noudattamisohjeita sekä määrärahan myöntämistä projektialueiden puistojen rakentamista varten.
• 16 Viikot 2-3/2019 • Nro 1 M unkin S eutu Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Lauttasaari (Köysikuja 2), Oh, mh, iso oleskelu parvi, 2kph, p 95m² Tyylikäs penthouse huoneisto kahdessa tasossa upein merija pursiseura näkymin. Valoa tulviva viisi metriä korkea olohuone. Tilava lasitettu parveke. Keittiö ja kylpyhuoneet uusittu. Hp. 795 000 €, E=D 2007 Tulossa myyntiin ALUEMAKSULLA 10€: TUUBIMÄKI PULKKAMÄKI POMPPULINNAT TUUBILIUKU GRILLIKOTA WINTERPARK-RINNE KAIKKI RINTEET AVOINNA SUOSITUT HIIHTOLOMA-KURSSIT 18-24.2. välisenä aikana Lauantaisin Helsinki-Vihti Ski-Helsinki 39€ sis. kuljetus + rinnelippu (klo 10.20-16) aikataulu/pysäkit: VIHTISKI.FI/SKIBUS 7-14 vuotiaille Joka päivä opetusta 100min. Myös jatkokursseja suksiopetuksella Suksija lautakursseja alkeisopetuksella Yhden päivän kurssi 65€ 2 päivän kurssi 90€ 4 päivän kurssi 129€ TERVETULOA! AUKIOLOAJAT: Ma-pe klo 16-21 La-su klo 09-18 WWW.VIHTISKI.FI SKIBUS LIIKENNÖI TAAS MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 Renkaat ja renkaanvaihdot. Meiltä edullisesti! huoltaa autoja ja ihmisiä KAUSIHUOLTO 189 € sis. täys.synt 0/40 moott.öljy, tiiviste, öljynsuodatin, raitisilmasuodatin, ongelmajätemaksu sekä 16-os. huoltotarkistus PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA 15 Kuponki voimassa 23.1.2019 asti TB-Munkkivuori TEHOPESU VAHALLA Autovuokraamo www.keharent.fi