Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Viikko 50 – Nro 22/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Myymässä? Kotisi ansaitsee parasta. TEHOKASTA TOIMINTAA JA 49% NOPEAMPAA VÄLITYSTÄ* OTA YHTEYTTÄ ALUEESI ASIANTUNTIJAAN Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi Rikhardinkatu 4, Helsinki Tehoneliöt Alvar Aallon suunnittelemassa talossa Munkkiniemi 25 m2 | 230 000 € Soita ja kysy lisää! TULOSSA MYYNTIIN tällä viikolla *Kerrostaloasuntojen myyntiaika Helsingissä 1–31.10.2020 oli keskimäärin 57 päivää. Meillä myyntiaika samalta ajankohdalta oli keskimäärin 29 päivää. Lähde: Kiinteistönvälitysalan keskusliitto HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois lantiolta, reisistä tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 2+1 PERINTEINEN PERINTEINEN X-MAS SHOPPING X-MAS SHOPPING 18.12 KLO 10-18 ja 18.12 KLO 10-18 ja 19.12. KLO 10-15 19.12. KLO 10-15 Lahjakortit ja tuotteet: (Osta kolme saman sarjan tuotetta / lahjakorttia saat edullisimman lahjaksi) Vaihtaisitko asuntosi isompaan? VAIHDAN/MYYN MUNKKINIEMESSÄ: Hyväkuntoinen koti 100 m 2 , 4h+ iso keittiö+ parveke + oma autotalli 18 m 2 . Talossa putkiremontti ym. juuri valmistunut, mm. hieno sauna ja uima-allas VAIHDAN/OSTAN ALUEILTA MUNKKA, TÖÖLÖ, MEILAHTI: 3h noin 65-85 m 2 , parveke plussaa, samoin tehdyt isot remontit. Jos kolahtaa, otapa yhteyttä, niin keskustellaan! p. +358 407408401 Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi Töölö, 2h, k, kph, parveke 60,8 m 2 . Toimi pian! Nyt myynnissä koti joka sijaitsee monen mielestä yhdellä Töölön parhaimmista paikoista. Tässä huoneistossa on takka, merinäkymät ja parveke. Hissitalon 3/7 krs. E=G2013. Vh 540.000€ mh 513.977€. Kohdenumero 21324355 Taka-Töölö, 6h, halli, k, 2xkph, 2xparveke, takka, 138m 2 . Valhallankatu lienee yksi Taka-Töölön halutuimmista osoitteista. Nyt tarjolla valoisa ylimmän kerroksen päätyhuoneisto, missä tilaa isommallekin perheelle. E= E2018. Valhallankatu 7, mh 982303,44€, vh 995 000€. Kohdenumero 21526716. Tulossa myyntiin joulukuussa ylimmän kerroksen 52m 2 parvekkeellinen kaksio. Vanha Viertotie 19. Tiedustelut Heikki Suomalainen 040 616 4456 Arja Sunikka 0400 948 953 Kamppi, 3h, halli, k, kph, wc 101m 2 . Kaupunkikoti loistosijainnilla! Tässä kodissa on viihdytty pitkään ja pinnat kaipaavatkin jo päivitystä. Avarat ja valoisat näkymät iltapäiväauringon suuntaan. Hissitalo 4/6krs. E= F2013. Albertinkatu 38, Vh. 620.000€. Kohdenumero 20424053 Heikki Suomalainen 040 616 4456 Kristiina Horsma 040 725 0555 Kristiina Horsma 040 725 0555 Hyvää Joulunaikaa! Kaskisaaressa, Lehtisaaren kupeessa 255m 2 Tasokas ja upea rivitalokoti meren äärellä 6h+k+s+at. Tasokas ja upea rivitalokoti meren äärellä 6h+k+s+at. Tyylikkäät ja laadukkaat materiaalit. Avarat Tyylikkäät ja laadukkaat materiaalit. Avarat tilat, isot ikkunat ja moderni tekniikka. tilat, isot ikkunat ja moderni tekniikka. Mh. 1.590.000 eur. E=D2013 Mh. 1.590.000 eur. E=D2013 Lisätiedot/esittelyt: Kari Randén p. 0400 531231 tai kari.randen@primalkv.com
2 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu 44 90 Puinen leikkikeittiö, 3+ 27x35,4x24,3cm Jouluiset vahakankaat, leveys 140cm Lumihuurrekuusi 150cm Lumisade lyhdyt led valolla Joulukuusi 182cm Kranssit Paloasema 37x24,5x35,5cm. 3+ 78,Puinen nukkekoti, 3+ 55,129 90 -30% (98,00) 12 90 (19,90) alk. 4 90/m Joulutonttu 25cm 4 90 www.etola.net -30% Kaikki keinuhevoset Keppihevoset 10 90 39,(69,00) Etola Munkkiniemi, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 12.12.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. Upea tarjou s juuri sinulle K ar p ri n t O y Lu o n ta is te rv e ys Tu n n u s 5 3 5 5 3 V A ST A U SL Ä H E T Y S V a st a a n o tt a ja m a k sa a p o st im a k su n T ila an Lu o n ta is te rv ey sle h d en r K e st o ti la u s 1. vu o si 5 1€ /1 n ro a (n o rm . 73 € ) r M ää rä ai ka in e n ti la u s 5 5 € /1 n ro a (n o rm . 79 € ) N im i K at u o so ite P o st in ro ja -t o im ip ai kk a Em ai l / P u h el in A lle ki rj o itu s H u o lt aj an al le ki rj o it u s, m ik äl i ti la aj a o n al le 18 -v u o ti as . r T ie to ja n i ei sa a kä yt tä ä su o ra m ar kk in o in n is sa . K äy tä ko o d ia LT 2 2 1X ja vo it te h d ä ti la u ks e n m yö s: w w w .lu o n ta is te rv e ys -l e h ti .fi ti la u ks e t@ ka rp ri n t. fi 9 4 13 9 7 3 V ai n u u si ll e ti la aj ill e! Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi – luonnollisesti Raikkaasti uudistunut laadukas ja perinteinen Luontaisterveys– lehti NYT entistä lukumukavampi 12k k/10 nro a (nor m. 73€ ) 51 €
SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, valoisaa. Lämpötila 0°C. Kaakkoistuulta 5m/s. Sateen mahdollisuus <10% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 9. joulukuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 22 SIVU 8 Läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan Potilaiden läheisten vierailut HUSin sairaaloissa ja yksiköissä kielletään 2.–20.12. välisenä aikana. Painavista syistä voidaan harkinnan mukaan tehdä vierailukieltoon poikkeuksia. Lasten ja synnytystoiminnan yksiköissä on erilliset vierailurajoitukset. HUS rajoittaa potilaiden läheisten vierailuja HUSissa sekä potilaiden että henkilökunnan tartuntariskin vähentämiseksi. Rajoitus astuu voimaan 2.12. ja se on voimassa 20.12. saakka. – Toivomme, että epidemiatilanne saadaan rauhoittumaan ja potilaiden läheisten vierailut sairaaloissa voidaan sallia joulun aikaan, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Rajoituksen myötä kaikki potilaiden läheisten vierailut HUSin tiloihin lähtökohtaisesti kielletään. Saattohoidossa olevan tai muuten vakavasti sairaan potilaan läheisten vierailut ovat mahdollisia ja niistä sovitaan hoitavan yksikön kanssa. SIVU 6 M unkin S eutu Huopalahdentie. Kuva Ari Leppä. Katuympäristön rakenne vaikuttaa liikenteen päästöjen laimenemiseen Liikenteen päästöt heikentävät katuympäristön ilmanlaatua. Päästöt ovat melko suoraan sidoksissa liikennemäärään, mutta katuympäristön rakenne vaikuttaa niiden laimenemiseen. Helsingin kaupunki selvitti ilmanlaatua ja päästöjen laimenemista pitkäkestoisilla mittauksilla katukuilumaisessa ympäristössä. Päästöjen määrään vaikuttaa etäisyys liikenteestä. Katukuiluissa rakennusmassa suojaa sisäpihoja päästöjen leviämiseltä, mutta toisaalta vähentää katukuilun tuulettuvuutta, mikä nostaa kadunpuoleisia pitoisuuksia. Helsingin kaupunki selvitti liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia ilmanlaatumittauksilla kaupunkibulevardimaisessa ympäristössä.Merkittävimmät ilmanlaatua heikentävät yhdisteet ovat pakokaasun sisältämä typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset. Mittauksilla selvitettiin, kuinka paljon näiden epäpuhtauksien pitoisuudet laimenevat etäännyttäessä liikenteestä. Joulukuusen ikuisti Matti Sarjakoski. Joulukuusi Laajalahden aukiolle Munkkiniemen puistotieltä kulkija löytää taas hyvin tunnelmallisen joulukadun, koska sunnuntaina 29.11. sen varrella olevat liikkeet tekivät näyteikkunoihinsa kauniit joulukoristelut. Joulutunnelmaa lisää kaupunginosayhdistys Munkinseutu ry:n Laajalahden aukiolle Metsäylioppilaiden kuusikaupasta jo neljännen kerran hankkima joulukuusi, johon sytytettiin valot lauantaina 28.11. illan jo hämärtyessä. SIVU 15 Helsinki Education Hubista oppimisen innovaatiokeskus Helsinki haluaa olla maailman oppimisen pääkaupunki. Ensi vuonna kaupungin keskustassa toimintansa aloittava Helsinki Education Hub on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Se yhdistää ensimmäisenä maailmassa oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen yhtenäiseksi maailmanluokan vientituotteeksi. SIVUT 8-9
4 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2020 Veli-Matti Hynninen RUNOPALSTA MANTERE Sota virusta vastaan on torjuttavissa Suomen taistelua vapaudestaan muistetaan itsenäisyyspäivänä. Ajankohtainen taistelu toista vihollista vastaa käy nyt kuumana. Vakavuudesta on kysymys silloin kun on tosi kysymyksessä. Myös taistelusta tautia vastaan selvitään, eikä yhdelläkään ole varaa jäädä tuleen makaamaan. Olemme viikosta viikkoon ja kuukaudesta kuukauteen kuulleet asiantuntijoiden, terveysviranomaisten ja hallituksen vakuutteluja, että nyt on hätä lähellä, herätkää! Että nyt on pakko suojautua yhteistä vihollista vastaan. Että nyt pitää olla kasvomaski suun edessä, että kädet pitää olla pestyinä ja huoneilma raikkaana. Että nyt liikkumista on vähennettävä, tapaamiset siirrettävä ja elämäntapa muutettava. Väinö Linna kuvaa Suomen itsenäisyystaistelua Tuntemattomassa sotilaassa ohjeistamalla ettei käskemällä sotaa voiteta. Omalla käytöksellä ratkaistaan miten vihollinen voitetaan. Vilho Koskela oli tavallisesta pienviljelijäperheeatä, Elina ja Akseli Koskelan poika, isovanhemmat Alma ja Jussi Koskela sekä Anna ja Otto Kivivuori. Vilho oli arjen sankari, järkevä rehti ja tärkeilemätön mies, hieman kömpelö, hidas antamaan ja tottelemaan käskyjä. Isä-Akseli oli ollut kansalaissodan punapäällikkö, kaksi veljeä oli kaatunut talvisodassa ja kotona oli vielä pikkuveli ja -sisko. Luutnantti Vilho Koskela vierasti armeijan komentotyyliä, hän ei ollut käskyttäjäluonne. Kun sotamies Rahikainen pyysi Koskelalta lupaa lähteä illaksi vähän kylille, hän ymmärsi ja sanoi rauhoittavasti: ”Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Sen kun muistat saat mennä.” Koronavirusepidemia on johtanut meidät nykyiseen sotatilaan. Se koettelee kansan sietokykyä, jokainen joutuu lujille, myös miesten väkivalta naisia kohtaan on lisääntynyt. Kolmen professorin vetoomus vahvisti haluani tarkentaa kasvomaskieni käyttö saumattomaksi: ”Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti.” (HS/Mielipide 1.12.2020). Tämä sota on torjuttavissa virusten leviämisreitit sulkemalla. Virukset leviävät aerosoleissa ilmavirtausten mukana. Suurin osa virustartunnoista tapahtuu ilmavälitteisesti pisaroiden ja erityisesti aerosolin välittämänä. Jopa puolet tartunnoista tapahtuu perhepiirissä lähikontaktien välityksellä. Lähikontakti on oleskelua alle kahden metrin etäisyydellä toisesta henkilöstä vähintään 15 minuutin ajan vuorokauden aikana.. Yksikin lyhytkestoinen suojaamaton lähikontakti voi aiheuttaa tartunnan. Koronavirusinfektion oireeton vaihe on äänetön. Kasvomaski suojaa tartunnoilta. Virus leviää, jos tartuttaja ja tartuntaan alistuva eivät tiedosta normaaliin kanssakäymiseen liittyvää tartuntavaaraa. Hyvä tuuletus ja ilmanvaihto lisäävät suojatoimenpidettä. Viruksen elinaika ihmisen kehossa saattaa olla jopa kolme viikkoa. Aerosolia ehkäistään hillitsemällä suojaamattoman puheen määrää ja voimakkuutta sisätiloissa. Itsenäisyyspäivänä Kansakunta mi vapaana elää saa. Oisko lahjaa mitään sen parempaa. Liput tangoissa tänään hulmuaa. Suomen itsenäisyyttä juhlistaa. Isänmaalle onnea toivottaa. Muista heitä ketkä sai aikaan sen. Joka veteraania kiittäen. Myös lottaa jokaista muistaen. Heitä muistaen kaikkia siunaten. Hyvää itsenäisyyspäivää. Olavi Kylliäinen Kirkollisveroprosentti pysyy tasan yhdessä Helsingissä H elsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan, helsinkiläisten veroprosentti on tasan 1,0 myös vuonna 2021. Veroprosentti koskee kaikkia evankelis-luterilaisia seurakuntien jäseniä Helsingissä. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. Helsingin seurakuntien hallintojohtaja Juha Tuohimäki sanoo, että yhtymän toimintakatteen arvioidaan pienenevän tulevaisuudessa reilulla miljoonalla joka vuosi. Kiristyvää taloutta ei paikata kuitenkaan ensisijaisesti veroprosenttia nostamalla. Helsingissä seurakunnat kuuluvat taloudenpitonsa ja henkilökunnan palkkaamisen osalta talousyhtymään, jossa ne hoidetaan keskitetysti. Muut suoraan seurakunnalliseen toimintaan liittyvät asiat ja kysymykset jokainen seurakunta taas hoitaa itse. Helsingissä on yhteensä 20 seurakuntaa, joista 17 on suomenkielistä ja 3 ruotsinkielistä evankelis-luterilaista seurakuntaa. Noin 330 000 jäsenellään Kirkko Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista yhteisöistä. Helsinkiläisten kirkko tuo apua ja toivoa muun muassa ruoka-avulla, perheneuvonnalla sekä yksinäisten, vanhusten ja nuorten ja lasten parissa – kotikaupungin lisäksi myös kansainvälisesti. -j.a. Epäuskontunnustus Ei tähdellistä viestiä miltään tähdeltä. Lucifer, valon tuoja. Kaikki on ymmärretty väärin alusta alkaen. Kissani nimi voisi olla Hegel, mutta Hegel on kuollut ja kissaa minulla ei enää ole. Olen istunut kauan junissa, matkustanut luoksesi Luen Heaneya ja Turkkaa, riimitän: rännit kuin nännit. Pimeys on hämähäkin seitti, jonka läpi känninen eno heittää kiven junan ikkunaan. Näin on yö. Syksy on Munchin huuto. Syvällä kurkussa asun minä. Pohjoisella Rautatieasemalla ajattelen Saarikosken neliriviä: "Toijalan takana ei ole mitään." Ja niin se vain on. Missään ei ole paljon mitään, ei Jumalaa nimeksikään. (Joulukuussa 2020 jaa.) Kimmo Mantere Helikopteri kuvaa kaukolämpöverkkoa • Yli 90 % helsinkiläisistä kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. • Kaukolämpöä voi jo nyt hankkia hiilineutraalina, tulevaisuudessa se on kokonaan hiilineutraalia. • Helsingin kaukolämpöverkon pituus on 1400 km. • Kaukolämpöverkossa kiertävän veden lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan 65 ja 115 asteen välillä. Mitä kylmempi ulkolämpötila, sitä kuumempaa on kaukolämpövesi. • Verkko on rakennettu siten, että mahdollisista vuotovaurioista huolimatta lämpö voidaan kierrättää asiakkaalle myös toista reittiä. Helsingin kattojen yllä voi lähipäivinä kuulua helikopterin ääntä. Helikopteri kuvaa kaukolämpöverkkoa lämpökameralla etsien mahdollisia lämpövuotoja. Kuvaukset suoritetaan pääasiassa auringonlaskun jälkeen. Helikopterin lämpökuvausten avulla energiayhtiö Helen varmistaa, että helsinkiläisten kodit pysyvät lämpiminä. Lämpökameran avulla voidaan löytää mahdollisia lämpövuotoja kaukolämpöverkossa. Lämpövuodot ja eristevauriot nostavat maanpinnan lämpötilaa, mikä näkyy lämpökameran kuvassa. Helikopterikuvauksen avulla tunnistetut paikat tutkitaan tarkemmin maan pinnalta ja tuloksia käytetään hyväksi korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Helikopterilentoja tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin liikennettä kaduilla on vähän eikä auringonpaiste haittaa lämpökameran toimintaa. Helikopterilentoja tehdään useana iltana, koska kuvattavaa riittää: Helsingissä kaukolämpöverkkoa on 1400 km. Kaukolämmön avulla lämpenee suurin osa helsinkiläisistä kodeista. Kaukolämpöverkon luotettava toiminta, varsinkin talvella onkin tärkeää. Helen seuraa kaukolämpöverkoston kuntoa jatkuvasti ja tekee kunnossapitosuunnitelmia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta: Vuosituhannen vaihteessa kaukolämpöverkossa oli keskimäärin 150 vauriota vuosittain, kun tällä hetkellä vaurioita syntyy enää alle 100 vuodessa. Helikopteria ja lämpökamerakuvausta käytetään säännöllisesti kaukolämpöverkon kuntoa tutkittaessa. Edellisen kerran helikopteri kuvasi Helsingin kaukolämpöverkkoa vuonna 2018. – Helikopterilentojen avulla olemme kartoittaneet kaukolämpöverkon mahdollisia riskikohtia ja piileviä vuotopaikkoja. Parhaassa tapauksessa viat ja niiden aiheuttamat laajemmat seuraukset saadaan korjattua ennen kuin ne näkyvät asiakkaillemme, kertoo ryhmäpäällikkö Marko Mäkinen Heleniltä. Kaukolämpöverkko toimii hyvänä alustana myös uusille energiaratkaisuille ja tuotantotavoille; siihen voidaan liittää myös korttelikohtaisia ratkaisuja. Pahoittelemme helikopterilentojen aiheuttamaa meluhaittaa kaupunkilaisille. Seuraava Munkinseutu, Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51! Aineistot lehteen viimeistään torstaina 10.12. klo 10.00.
5 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu MUNKIN PAIMEN HAUSSA Havainnekuva, arkkitehtiryhmä LATU Laakson sairaalan aluetta koskeva asemakaavan muutosehdotus on valmistunut. Kaavaehdotus mahdollistaa uusien sairaalarakennusten rakentamisen ja vanhojen, arvokkaiden sairaalarakennusten suojelun. Lisäksi kaavaehdotus sallii sairaalan uuden pääajoyhteyden, maanalaisten yhteyksien sekä kalliotiloihin suunniteltujen pysäköinti-, huoltoja saattotilojen rakentamisen. Laakson sairaalan alueelle on tarkoitus keskittää Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin psykiatrinen sairaalahoito, HUSin vaativaa neurologista kuntoutusta ja Helsingin sairaalan palveluja sekä sairaalatoimintaa tukevia poliklinikoita. Uusien tilojen tarve on kiireellinen. Kaiken kaikkiaan uusia tiloja voisi asemakaavan muutosehdotuksen mukaan rakentaa sairaalan alueelle noin 140 000 kerrosneliömetriä. Sairaansijoja on suunnitteilla noin 930, ja ne sijoittuvat uudisrakennuksiin. Poliklinikkatiloja sekä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen tiloja on suunnitteilla suojeltaviin rakennuksiin. Mikäli koko sairaala rakennetaan, kokonaisuus vastaisi kooltaan noin neljää Uutta lastensairaalaa. Jotta sairaalan lähikadut eivät ruuhkautuisi ja sairaalan liikenne sujuisi häiriöttä, sairaalan saatto-, pysäköintija huoltoliikenteelle on suunniteltu uusi pääajoyhteys Auroranportilta alkavan maanalaisen tunnelin kautta. Maanalaisiin tiloihin on suunnitteilla pysäköintitilat enintään 650 autolle sekä saattoja huoltotiloja. Myös nykyiset ajoliittymät sairaala-alueelle säilyvät. Monipuolisesti keskeisellä paikalla Kaavamuutoksen tavoitteena on keskittää sairaalatoimintoja seudullisesti hyvin saavutettavissa olevalle paikalle. Liikenneyhteydet Laakson sairaala-alueelle ovat monipuoliset ja sairaalaan on helppo tulla. Pääkaupungin sairaala-aluevision mukaisesti Laakson sairaala-alueelle tulee keskittää pääkaupunkiseudun psykiatrista sairaalahoitoa sekä Helsingin kaupungin sairaalan palveluja. Psykiatrisen sairaanhoidon kokoaminen Laaksoon synnyttää ainutlaatuisen psykiatrisen osaamiskeskuksen. Somaattisten palvelujen ja Meilahden kampuksen läheisyys auttavat potilaita ja asiakkaita, joilla on sekä somaattisen että psykiatrisen avun tarvetta. Alueen käyttö tehostuu Laakson sairaala-alueen uusi päärakennus on tulossa Urheilukadun varresta purettavien asuinkerrostalojen ja terveyskeskusrakennuksen tilalle. Tontin pohjoisosissa olevat arvokkaat 1920-30-lukujen vaihteen sairaalarakennukset, 1950-luvun entinen tuberkuloositoimisto ja niihin liittyvä sairaalapuutarha on tarkoitus suojella. Vanhat sairaalarakennukset on tarkoitus peruskorjata mm. poliklinikkakäyttöön. Uuden sairaalarakennuksen pääsisäänkäyntejä on Reijolankadun ja Urheilukadun kulmaan muodostuvalla uudella aukiolla sekä alueen keskellä sijaitsevalta saattopihalla, jolle on yhteys myös Urheilukadun suunnasta. Lisäksi maanalaisista saattoja pysäköintitiloista järjestetään hyvät yhteydet sairaalan eri osiin. Päärakennus on korkea, mutta sen Urheilukadun puoleisten kattojen korkeus on sovitettu lähelle vanhojen sairaalarakennusten kattojen korkeusasemaa. Sairaala-alueen keskiosaa kohden rakennuksen on suunniteltu nousevan kahta kerrosta korkeammaksi. Arkkitehti Kirsti Rantanen kertoo, että kaavaluonnoksesta palautetta antaneita naapureita on tavattu etänä syksyllä: – Rakennuksen viimeisimmissä suunnitelmissa Urheilukadun matalien asuinrakennusten ja uuden sairaalarakennuksen välimatkaa on lisätty ja kadun asuinkatumainen luonne säilyy. Urheilukadun liikenneolosuhteet parannevat, kun sairaalan nykyinen huoltoliikenne siirtyy kokonaan pois. Kaavan laatimiseen liittyvästä vuorovaikutuksesta on laadittu erillinen raportti. – On tärkeää, että uudet rakennukset soveltuvat tilojen käyttäjien tarpeisiin. Työntekijöiden ja asiakkaiden edustajien panos on ollut keskeinen, kun on suunniteltu muunneltavia, hyvään nykyaikaiseen hoitoon sopivia tiloja, joissa myös potilaiden yksityisyys ja muun muassa ulkoilutarpeet on huomioitu, kertoo rakennushankkeen projektinjohtaja Erja Erra. Kaikkiaan noin kymmenen vuotta kestävät Laakson yhteissairaalan rakennustyöt voivat alkaa katutöillä ja purkutöillä aikaisintaan vuoden 2021 loppupuolella. Kiireellisimpänä rakennetaan sairaalan uusi päärakennus, koska nykyiset sairaalatilat ovat huonossa kunnossa. Laakson sairaalan alueelle uutta rakentamista ja suojelua Kaavaehdotus päätöksentekoon Munkinseudun paimenen paikasta kilvoittelee seitsemän pappia Munkkiniemen kirkkoherran virkaa haki seitsemän henkilöä. Hakuaika päättyi perjantaina 27. marraskuuta. Joulu tuo valintamenettelyyn hieman viivettä. Uusi kirkkoherra aloittaa arviolta kesän kynnyksellä. Virkaan hakivat Töölön seurakunnan seurakuntapastori Otto Alanen, Rekolan seurakunnan seurakuntapastori Laura Leverin, Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston jumalanpalvelusja yhteiskunta-asiantuntija Stiven Naatus, Nurmijärven kirkonkylän piirikappalainen Anna-Kaisa Tenhunen, Hangon kirkkoherra Johannes Tikka, Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston ulkosuomalaistyön asiantuntija Päivi Vähäkangas ja Leppävaaran seurakuntapastori Kaisa Yletyinen. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen katselee hakijalistaa tyytyväisenä. – Saimme joukon hyviä hakijoita. Odotimme jonkin verran suurempaa hakijamäärää, mutta uskon tästä joukosta löytyvän Munkin seudulle hyvän uuden paimenen. Valinta menee kevääseen Seuraavaksi Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli tarkistaa hakijoiden pätevyyden ja haastattelee hakijat. Sen perusteella kapituli ryhmittelee heidät pätevyyden ja sopivuuden mukaan. Kapituli arvioi hakijoita muun muassa seurakuntaneuvoston määrittelemien erityisten tarpeiden valossa. Koltta-Sarkanen kertoo, että Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin on määrä antaa lausuntonsa hakijoista seurakunnalle 20. tammikuuta pidettävässä istunnossaan. – Siinä voimme käynnistää seurakuntaneuvoston oman valintaprosessin. Uskoakseni haastattelemme kaikki ehdokkaat. Sen myötä erottuvat kärkiehdokkaat. On tärkeää myös esitellä hakijoita seurakuntalaisille. Valintaprosessissa haluamme kuulla myös seurakuntalaisten mielipiteitä. Ehdokkaat esittäytyvät seurakunnalle Riippuu paljon koronatilanteesta, millaisia esittäytymistilanteita voidaan järjestää. Erilaisia paneelikeskusteluja ja esittelyjä pyritään toteuttamaan ainakin virtuaalisesti, ellei kokoontuminen isolla joukolla ole mahdollista. Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherranvaali järjestetään välillisenä vaalina. Se tarkoittaa, että seurakuntaneuvosto tekee ehdotuksen tuomiokapitulille kirkkoherraksi valittavasta ehdokkaasta. Virallisesti kapituli nimittää kirkkoherran, mutta käytännössä seurakunnan tekemä valinta vahvistetaan. – Tavoitteena on, että seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran kokouksessaan maaliskuun puolivälissä. Hyvässä tapauksessa meillä voisi olla uusi kirkkoherra ennen kesää, Koltta-Sarkanen arvioi. Nykyinen kirkkoherra Leo Glad jää eläkkeelle ensi helmikuun alussa. Kirkkoherran virkaa on hoitanut kesästä lähtien Tarja Frilander. Munkkiniemen seurakuntaneuvoston puheenjohtajan Eeva-Liisa Koltta-Sarkasen mukaan tavoitteena on, että seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran ensi maaliskuussa.
6 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 50 KESKIVIIKKO 9.12. Anne, Anna, Anni, Anu, Anneli, Annika, Annikki, Annukka, Annu TORSTAI 10.12. Jutta PERJANTAI 11.12. Daniel, Tatu, Taneli, Daniela LAUANTAI 12.12. Tuovi SUNNUNTAI 13.12. 3. adventtisunnuntai Seija VIIKKO 51 MAANANTAI 14.12. Jouko TIISTAI 15.12. Heimo, Nooa 3. adventtisunnuntai Joh. 1:19-27 ”Tämä on todistus, jonka Johannes antoi, kun juutalaiset lähettivät Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: ’Kuka sinä olet?’ Johannes tunnusti totuuden, hän ei sitä kieltänyt. Hän sanoi: ’En minä ole Messias.’ ’Mikä sitten?’ he kysyivät. ’Oletko Elia?’ ’En ole’, Johannes vastasi. ’Oletko se luvattu profeetta?’ Hän vastasi: ’En.’ Silloin he sanoivat: ’Kuka sitten olet? Meidän on vietävä vastaus niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?’ Johannes vastasi: ’Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’ Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut.’ Niiden joukossa, jotka oli lähetetty Johanneksen luo, oli myös fariseuksia. He kysyivät häneltä: ’Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias, et Elia etkä se profeetta?’ Johannes vastasi: ’Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja.’” Vuonna 1951 Life-lehdessä julkaistiin kuuluisaksi tullut valokuva 6-vuotiaasta itävaltalaisesta orpopojasta, joka on saanut Punaiselta ristiltä avustuspaketin toisen maailmansodan päätyttyä. Kuva on alun perin otettu joulukuussa vuonna 1946. Pieni poika puristaa iloisena uutta kenkäparia rintaansa vasten. Jalassaan pojalla on vanhat risaiset kengät. Sanonta pyytää meitä kävelemään ensin jonkun toisen kengissä ennen kuin tuomitsemme tai arvostelemme. He, jotka ovat avustusjärjestöjen kenkälahjoitusten varassa elävät elämää, jota suurin osa suomalaisista ei tunne. Eräs asunnoton kertoi lehtihaastattelussa viime keväänä, että on usein joutunut ottamaan liian pienet kengät tai kulkemaan talvisin liian kylmissä kengissä. Johannes Kastaja arveli, että olisi arvoton edes avaamaan Jeesuksen kengännauhoja. Odotettu messias ei ollut vielä saapunut ja Johannes oletti Hänen olevan niin kuin mikä tahansa mahtimies: isokenkäinen. Mutta Jeesus tulikin itse polvistumaan eteemme ja pesemään jalkojamme. Hän ei halunnut meitä kiillottamaan omia kenkiään. Sen jälkeen meidän olisi pitänyt ymmärtää, jos haluamme tulla suuriksi, meidän on nöyrryttävä ja palveltava toisia. Rakkaus tunnistetaan parhaiten siellä, missä uusi kenkäpari puhki kuljettujen tilalle saa onnenkyynelet kihoamaan silmiin. Siellä missä on ostettu taas uudet kengät, koska mieli piristyy siitä hetkeksi, ei todellisuudessa tiedetä mistä kenkä puristaa. Johannes halusi tasoittaa tietä todellisen messiaan tulla. Usein me emme kuitenkaan tunnista Rakkautta, sillä tämän ajan mahtavat ovat suutarin lapsia vailla kenkiä. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Korttitempaus veteraanien iloksi Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueen partiolippukunnista Mustat Veljet, Kirisiskot, Vuoren Valppaat ja Navigatores taiteilivat veteraaneille itsenäisyyspäivän kortteja. Kuvassa on Vuoren Valppaat -lippukunnan partiolaisia. Munkkiniemen seurakunnan alueella asuvien veteraanien postiluukkuun kolahtaa itsenäisyyspäivän aikaan yllätys. Posti tuo vuonna 1926 syntyneiden ja sitä vanhempien seurakunnan jäsenten koteihin itsenäisyyspäivän kortin. Kortit ovat alueen partiolaisten käsialaa, ja tempaus on toteutettu yhteistyössä Helsingin Seudun Sotaveteraanit ry:n kanssa. Postia on lähetetty yhteensä 68 henkilölle, joiden joukossa on myös lottia sekä veteraanien leskiä. Pitkä yhteistyö takana Seurakunnan vapaaehtoinen Helena Moilanen kertoo, että seurakunta halusi löytää tavan muistaa alueen veteraaneja näin korona-aikana. Yhteistyöllä on pitkät perinteet. – Seurakunta on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Helsingin Seudun Sotaveteraanit ry:n kanssa. Aiemmin olemme järjestäneet erilaisia retkiä sekä kutsuneet veteraaneja sekä syysettä kevätkaudella yhteiseen tapaamiseen, mutta nyt korona on estänyt sen, Moilanen valaisee. Moilasta mietitytti, mitä seurakunta voisi tehdä veteraanien ilahduttamiseksi. Hän pirautti syksyllä Anni Grundströmille veteraanijärjestöön ja kysäisi, miltä pieni tervehdys kuulostaisi. Grundström innostui ajatuksesta, joten korttiprojekti polkaistiin käyntiin. – Tällä haluamme ennen kaikkea ilahduttaa lottia, veteraaneja ja heidän leskiään sekä osoittaa, että he ovat tärkeitä. Seurakunta ei ole unohtanut heitä, Moilanen tiivistää. Hän toivoo, että itsenäisyyspäivän korttitervehdyksestä voisi tulla pysyvä perinne. Siihen voisi haastaa myös muita lippukuntia ja seurakuntia mukaan. Teksti: Sari Arffman Kuva: Jussi Tiihonen Läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan Päivystysja ajanvarausvastaanotoilla voi olla yksi saattaja koko käynnin ajan mukana, jos potilaan vointi edellyttää tätä. Päätös ei koske lastenosastojen oireettomia läheisiä. Lapsella saa olla mukana sairaalassa yksi saattaja ja lastenosastolla lapsen luona voi olla yksi vanhempi kerrallaan. Lisäksi synnytysosastolla, synnyttäneiden osastoilla, äitiyspoliklinikoilla ja sikiöseulonnoissa sallitaan yksi tukihenkilö tai puoliso. Saattajilla ja niillä potilaiden läheisillä, joiden vierailu sallitaan, ei saa olla koronavirusinfektion oireita ja heidän tulee käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta koko sairaalassaoloajan. Toivomme, että vierailijalla tai saattajalla on suojus jo sairaalaan saapuessa. Jos suojusta ei ole, se annetaan yksiköstä. Henkilöt, jotka eivät voi käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, saavat yksiköstä visiirin. Vieraiden ja saattajien tulee käyttää käsihuuhdetta sairaalaan, osastolle ja potilashuoneeseen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Helsinki myöntää avustuksia järjestöille Helsingin kaupungissa toimivat järjestöt voivat hakea avustusta toimintaansa. Osa avustuksista myönnetään vuodelle 2021, osa vuodelle 2022. Kaupunki käyttää avustusten käsittelyssä sähköistä järjestelmää. Hakemukset jätetään kaupungin asiointipalvelut-sivustolla (asiointi.hel.fi), josta hakemukset siirtyvät sähköiseen käsittelyjärjestelmään. Sähköinen hakeminen on ensisijainen tapa hakea kaupungin avustuksia. Toissijaisesti avustushakemukset voi lähettää postitse Helsingin kaupungin kirjaamoon. Asiointi.hel.fi:stä löytyvät kaikki kaupungin sähköiset avustushakemuslomakkeet ja kuvaukset siitä, mihin tarkoitukseen lomakkeella voi hakea avustusta. Kuvauksista on linkit toimialojen nettisivuille, joilta löytyy tulostettavat PDF-lomakkeet kirjallista hakemusta varten. Määräajat eri hakemusten jättämiselle vaihtelevat. Jos hakemuslomaketta ei toimiteta määräaikaan mennessä, hakemus katsotaan myöhästyneeksi. Myös postitse lähetettyjen hakemusten tulee olla perillä määräaikaan mennessä, postileima ei riitä. Samaan toimintaan avustusta voi myöntää vain yksi taho. Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi. srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Kaikki toimintamme on tauolla koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Jumalanpalvelus toimitetaan ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Voit osallistua jumalanpalvelukseen verkossa suorassa lähetyksessä Munkkiniemen seurakunnan Facebook-sivuilla: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta. 3. adventin Sunnuntaikirkko 13.12. klo 11, Hartikainen, Valtonen. Munkkivuoren kirkko avoinna su 13.12. klo 12–14 sekä ti ja to klo 10.30– 13.30. Seuraa tähteä! Lähde kanssamme omatoimiselle jouluiselle vaellukselle Betlehemiin Munkkiniemen kirkon edestä. Tarvitset QR-koodin lukijan puhelimeesi. Kartan löydät kirkon ikkunasta ja tähdet johdattavat sinut perille. Polku vaellettavissa la 12.12 alkaen, ja siitä on tulossa myös videotallenne verkkoon. Jouluseimi Munkkiniemen kirkon ikkunassa ke 9.12. alkaen ja jouluiset ikkunat Munkkivuoren seurakuntatalolla la 12.12. alkaen. Jouluista ohjelmaa verkossa. Seuraa Facebookissa ja verkkosivuillamme esimerkiksi näitä: Pappiemme adventtihartaudet, uusi hartaus katsottavissa lauantaisin 19.12. saakka. Tarinakirkon ”Ensimmäinen joulu” ke 16.12. Minna ja Leenan joululaulumuskarilive to 17.12. klo 17. Toivejoululauluhetket 18.–22.12. Kerro joululaulutoiveesi, kanttorimme Senni ja Minna toteuttavat niistä viisi toivetta. Lähetä toiveesi perusteluineen sähköpostilla senni.valtonen@evl.fi viimeistään pe 11.12.
7 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu Suomalaisten jäljissä metsään Yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään Suhteeni metsään, Timo Kilpeläinen / Lusto Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Metsä on kirkkoni. Etsin kohtaa itsessäni, jossa metsän pelko olisi pakko voittaa. Saada oma metsä, vaikka pieni, oli tärkeää perinnönjaossa. Metsä on paikka, johon kasvetaan. Metsässä en ole koskaan yksinäinen, vaikka olisin yksin. Kylässä ei ollut yhtäkään taloutta, jossa olisi ollut elämää ilman metsätuloja. Tällaisia ajatuksia sisältyy suomalaisten moninaisiin metsäsuhteisiin, joita avattiin 309 vastauksen edestä Suhteeni metsään -muistitietokeruussa. Vastaajista suurimman ikäluokan muodostivat yli 60-vuotiaat, mutta myös nuoremmilta saatiin runsaasti kirjoituksia. Vastauksia tuli eri puolilta Suomea ja eri ammattikunnista. Teema innoitti kirjoittamaan monenlaisia vastauksia muutaman lauseen kiteytyksistä pitkiin elämäkerrallisiin metsäsuhdekertomuksiin. Metsä on ollut ihmisten mukana niin töissä, harrastuksissa, armeijassa, tärkeissä luontokokemuksissa kuin metsäfestareilla. Metsän vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin tuodaan runsaasti esiin. Myös muut ajankohtaiset aiheet kuten ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja avohakkuut mainitaan usein. Kirjoituksissa verrataan kaupungissa ja maaseudulla asuvien suhdetta metsään sekä kaupunkimetsiä maaseudun metsiin. Se, mikä on oikeaa, aitoa metsää ja millainen on oikeanlainen, hyvä metsäsuhde on herättänyt runsaasti ajatuksia. Myös monet yksittäiset, tärkeät puut mainitaan. Se on ollut leikkipaikka, luontokoulu, fyysisten, psyykkisten ja henkisten ominaisuuksien kehittämisen kuntosali. Siellä on leikitty, seikkailtu, marjastettu, kalastettu, samoiltu, ja metsästetty. Siellä on opittu kulkemaan, juoksemaan, hiihtämään, hyppäämään, kiipeämään, piiloutumaan, etsimään, jäljestämään ja tuntemaan sekä yleensä oppimaan niin paljon luonnosta. Ja siellä on opittu kunnioittamaan luontoa, sen järjestystä, toimivuutta ja yleensä kasvullisen ympäristön tietämystä. En koskaan osaa olla tarpeeksi kiitollinen siitä kaikesta, mitä metsä on minulle antanut.* Kirjoituksissa kuvataan sitä, miten metsäsuhde on rakentunut, muuttunut ja vaihdellut elämänvaiheissa. Metsän tuoksu ja metsä muiden lajien kotina mainitaan monessa kirjoituksessa. Julkiseen keskusteluun metsistä ja omistamisen käsitteeseen tartutaan myös. Vaikka ei omistaisikaan metsää, metsät koetaan usein osaksi suomalaisuutta ja kansanperinnettä. Metsään liitetään monenlaisia tunteita elintärkeästä, voimaa antavasta paikasta ahdistavaan pelkojen paikkaan. Oli hienoa kertoa kavereille koulussa, että meillä ei mitään ostettua kuusta ole vaan ihan oikea, noin 2m korkea joulukuusi mummulan metsästä! Keittiömme ikkunasta näkyy metsään ja kevään tiesi aina koittaneen kun kuusimetsän reunalla kasvava yksinäinen koivu alkoi vihertää ja oja metsän ja pellon vieressä kukkia leskenlehtiä, valkovuokkoja ja sinivuokkoja! Mummun ja vaarin nukuttua pois asiat kuitenkin muuttuivat. Koneet saapuivat ärjyen metsään ja repivät sen hetkessä paljaaksi. Mitään ei jäänyt jäljelle! Metsä, joka aina oli ollut siellä, metsä josta joulukuuset tulivat ja metsä josta syksyn sienet saatiin oli poissa. Tilalla oli vain risuja ja valtaisa avohakkuualue. Olin surullinen. Lapsuuden taikamaailma puroineen, suurine puineen ja vanhoine siltoineen oli kadonnut. En enää koskaa näkisi metsää samanlaisena kuin se lapsuudessani oli.* Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestivät Suhteeni metsään -muistitietokeruun 15.1.2020– 15.10.2020. Keruuta rahoitti myös Metsämiesten Säätiö. Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon. Sitä tullaan ensimmäiseksi hyödyntämään vuosina 2020–2025 Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeessa, jossa tartutaan niin instituutioiden, metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin metsäsuhteeseen. Lisäksi aineistoa käytetään tieteellisissä opinnäytetöissä. *Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia keruuaineistosta. Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisehdot läpi kaupunginhallituksessa Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 30.11. kokouksessaan kotihoidon pysäköintitunnusten myöntämisehdot. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman sekä selvityksen vuoden 2019 arviointikertomuksen perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Kotihoidon pysäköintitunnus voidaan myöntää kunnan kotipalvelun, asumispalvelun tai kotisairaanhoidon tehtävää varten sekä vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtäviä varten. Tunnus parantaa merkittävästi kotihoidon ja muiden kotiin tarjottavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksia, ja säästää kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Tunnus oikeuttaa pysäköimään kadulla tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta, kuten maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, alueella, jossa pysäköinti on kielletty Pysäköinti kielletty -liikennemerkillä, tai rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajattu. Lisäksi tunnus oikeuttaa pysäköinnin pihakadulla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle. Kotihoidon pysäköintitunnuksesta peritään 100 euron kertamaksu. Tunnus on ajoneuvokohtainen ja se myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi koko kaupungin alueelle. Pysäköintitunnuksen myöntää Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sosiaalija terveystoimialan tai HUSin hakemuksesta. Tunnuksen myöntäminen yksityiselle toimijalle edellyttää, että se toimii kunnan kilpailutettuna tai palvelusetelipalveluntuottajana. Karkean arvion mukaan kotihoidossa tehdään vuosittain noin kolme miljoonaa asiakaskäyntiä, joista noin puolet autolla. Pysäköintitunnuksia on arvioitu hankittavan noin 600 kappaletta julkisille toimijoille. Yksityisten toimijoiden tunnusmäärästä ei ole tarkkaa arviota, mutta sen oletetaan olevan vähäisempi. Etenee valtuustoon Kaupunginhallitus hyväksyi Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Hankkeen laajuus on noin 10 350 brm2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta 48 044 000 euroa. Hankesuunnitelma koskee Stadin ammattija aikuisopiston rakennusja talotekniikka-alojen uudisrakennuksena toteutettavaa oppilaitosta, joka sijoittuu Myllypuroon Kehä I:n varteen ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniementien, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Oppilaitoksen sijoittaminen Myllypuroon perustuu Helsingin strategiaohjelman kirjaukseen 2017, jonka mukaan Helsingissä panostetaan fyysisiin oppimisympäristöihin, jotka edistävät työelämässä ja tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimista. Myllypuroon ammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteen muodostetaan kansainvälisesti kiinnostava rakennusalan kampus, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutason ja toisen asteen ammattilaisia. Lopullisen päätöksen hankesuunnitelmasta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginvaltuustolle selvityksen vuoden 2019 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus sekä asianomaiset lautakunnat antoivat toukokuussa lausunnot tarkastuslautakunnalle vuoden 2019 arviointikertomuksessa esitetyistä toimenpidesuosituksista ja -kehotuksista. Lausunnoissa esitettiin, millaisiin toimenpiteisiin kaupunginkanslian ja toimialojen oli tarkoitus ryhtyä arviointikertomuksen johdosta. Kiasman peruskorjauksen urakoitsija valittu Senaatti-kiinteistöt on valinnut Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjauksen projektinjohtourakoitsijaksi vaativaan korjausrakentamiseen erikoistuneen Rakennus Oy Antti J. Aholan. – On hienoa olla mukana näin ainutlaatuisessa korjausrakennushankkeessa. Vaativalla korjausrakennustyömaalla Helsingin ydinkeskustassa korostuvat ympäristön huomioiminen, työturvallisuus, avoin yhteistoiminta hankkeen osapuolien kesken sekä laadukas rakentaminen ja projektinjohto. Nämä teesit ohjaavat toimintaamme ja ovat tulleet tutuiksi meidän työmaahenkilöstöllemme lukuisten ydinkeskustan arvorakennusten korjaamisen myötä, toteaa toimitusjohtaja Mikko Heino Rakennus Oy Antti J. Aholalta. Työmaan pystyttäminen aloitetaan joulukuun alussa Kiasman huputtamisella eli sääsuojan rakentamisella. Kiasma on auki yleisölle 10.1.2021 saakka. Museo avautuu jälleen keväällä 2022. Peruskorjauksen suunnittelu on jatkunut koko syksyn. Erityistä huomiota on kohdistettu Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttämiseen. Suunnitelmia on tarkastellut vastuusuojelutyöryhmä, johon kuuluu muun muassa Museoviraston edustajia. Peruskorjauksen aikana näyttelysaleissa parannetaan akustiikkaa ja valaistusta sekä uusitaan ripustusjärjestelmät. Näiden töiden tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä. Hankkeessa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta Hankkeen kustannusarvio on 23 miljoonaan euroa. Jatkotutkimusten perusteella päätettiin myös uusia kaikki ikkunat. Tällä varmistetaan niiden vedenpitävyys ja parannetaan myös rakennuksen energiataloutta. Myös seinäja kattorakenteiden lämmöneristysten uusiminen sekä valaisimien muuttaminen led-valaisimiksi auttavat tässä tavoitteessa. Korjauksessa kiinnitetään huomiota kiertotalouteen Senaatti-kiinteistöjen tavoitteiden ja toimintamallien mukaisesti korjauksessa kiinnitetään huomioita kiertotalouteen ja materiaalien kierrättämiseen. – Titaanisinkkipelti on todennäköisesti mahdollista käyttää sellaisenaan uudessa kohteessa, mutta esimerkiksi lasivilla, bitumihuovat ja ikkunalasit menevät kierrätykseen jatkojalostettavaksi. Työmaalla panostetaan joka tapauksessa purkujätteen huolelliseen lajitteluun Senaatin käytäntöjen mukaisesti, kertoo rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöistä.
8 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu Yrityksiä uhkaa nyt konkurssi Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun suuri katutyö alkaa Kalliossa ja Töölössä alkaa 11.1.21 suuri katutyö, joka ulottuu kolmelle eri kadulle raitiolinja 8:n reitillä. Sen vuoksi Caloniuksen-, Runeberginja Helsinginkadun peruskorjaus on nimetty Kasin katutöiksi. Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkuvaiheessa normaalisti. Katuremontti on saanut nimen Kasin katutyöt nimikilpailun tuloksena. Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkaessa normaalisti. Maanantaina 11.1.2021 katuremontti alkaa Caloniuksenkadulla sekä Kalliossa Kaarlenkadulla ja Helsinginkadulla. Suuri katutyö alkaa pienillä katumontuilla, sillä ensimmäiseksi tehdään vesijohtojen ja viemäreiden uusimista pienillä työmaa-alueilla. – Vesihuoltolinjojen uusiminen on hidasta ja riskialtista työtä, sillä maan alla voi tulla vastaan yllätyksiä. Tämän vuoksi on järkevää edetä pienissä pätkissä, jolloin asukkaita ja liikennettä häiritään mahdollisimman vähän, toteaa projektipäällikkö Jyrki Vainionpää Louhintahiekka Oy:stä, joka on hankkeen pääurakoitsija. Runeberginkadun urakka-alueella työ alkaa keväällä. Keväällä työmaa-alueet laajenevat huomattavasti. Tällöin raitioliikenteeseen on tulossa mittavia poikkeusjärjestelyjä, joista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen muutoksia. Työ valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2022. Maanalainen kunnallistekniikka Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannuksen jälkeen raitiolinja 8 kulku nopeutuu ja se pysyy entistä paremmin aikataulussa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden on miellyttävämpää ja turvallisempaa kulkea uusituilla kaduilla. Kaduille rakennetaan esimerkiksi noin kilometrin verran yksisuuntaista pyörätietä ja suojatiet uusitaan. Katuremontin yhteydessä uusitaan kadun alla olevat putket ja kaapelit, ja kadun pintarakenteet uusitaan. Kaarlenkadulla vesiputket on rakennettu vuonna 1909 ja Caloniuksenkadulla vuonna 1926. Vesihuollon linjoja rakennetaan 1600 metriä ja viemäriputkia 2000 metriä. Katutyöviestintään paukkuja Kasin katutyöt, Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannus -hanke sai nimen nimikilpailussa, joka järjestettiin kaupunkiympäristön toimialan somekanavilla viime lokakuussa. Kaupunkilaiset ehdottivat katu-urakalle noin 200 eri nimeä. Helsingin seudun palvelualojen yritysten näkymät ovat synkkenemässä syksyn ennusteista. Kauppakamarien yrityskysely nostaa esiin yritysten yhä synkkenevät talousnäkymät. Helsingin seudun yritykset ovat tyytyväisempiä hallituksen kykyyn hoitaa koronaepidemiaa kuin siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Helsingin seudun palvelualojen yritysten näkymät ovat synkkenemässä syksyn ennusteista. Kysymys on pysyvästä dramaattisesta muutoksesta: vain joka kymmenes yritys on pystynyt toimimaan kuten ennen koronaa. – Konkurssiuhka on kasvamassa pääkaupunkiseudulla erityisesti niissä yrityksissä, joissa rajoitukset ja asiakaskato ovat syöneet liikevaihdosta neljä viidesosaa tai enemmän. Paras pikkujoulukauden sesonki majoitusja ravitsemisalan yrityksissä on menetetty. Tammi-helmikuu on niissä muutenkin vuoden hiljaisinta aikaa, arvioi johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Lahtisen mukaan palvelualalla on arvoketjunsa kautta laajat kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja sitä kautta myös kotimaiseen kulutuskysyntään ja esimerkiksi työnantajien henkilökunnalleen tarjoamat työsuhde-edut, kuten lounas-, liikunta-, kulttuurija työmatkaedut, ovat etätöiden, rajoitusten ja lomautusten takia tippuneet jyrkästi. Lisäksi Helsingin seutua kurittaa vakavasti Helsinki-Vantaan -lentokenttäalueen paha tilanne, jossa välittömän uhan alla on 10 000 työpaikkaa, mikäli valtion matkailurajoitusten ja maahantulon erittäin tiukkaa linjaa ei helpoteta. Yritykset ovat olleet tyytyväisempiä hallituksen kykyyn hoitaa itse koronaepidemiaa kuin siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Eniten rajoitusten takia toimintaansa supistamaan joutuneet yritykset eivät koe saaneensa hallituksen koronatoimista riittävästi ja riittävän nopeasti taloudellista ja toiminnallista tukea. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan Valtiokonttorin kautta haettavien yritysten tukien koettiin toimivan huonosti silloin, kun tuen kohteena olivat kiinteät kustannukset tai kun yrityksen tilanne poikkesi toimialan yleisestä tilanteesta. – Rajoitusten takia kärsivät yritykset ovat todella lujilla. Tilanteissa, joissa yritysten liikevaihto-odotukset ovat hyvin matalalla tasolla tai toiminta on jopa pysähtynyt kokonaan, on erittäin vaikeaa selvitä eteenpäin ilman hyvin kohdennettuja tukia, Lahtinen sanoo. Kauppakamarikyselyn vastaajat toivovat, että koronan vuoksi vaikeuksissa oleville yrityksille löytyisi uusia tukikeinoja. – Yritykset pitävät välttämättöminä keinoina lomautuskäytäntöjen helpottamista entisestään, verojen kuten alv:n ja työeläkemaksujen lykkäystä, sairaspoissaoloista johtuvien korvausten tukemista sekä suoria tukia työntekijöiden palkkakustannuksiin. Lisäksi seuraavaan yritysten yleiseen kustannustukeen toivotaan mahdollisuutta kattaa myös käyttöpääomasta aiheutuvia kustannuksia, Lahtinen korostaa. Kauppakamarien kyselyyn vastasi 1.12. Helsingin seudun kauppakamarin alueella lähes 1 000 yritystä. Vastauksia kertyi laajasti Uudenmaan ja Helsingin seudun eri toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Katuympäristön rakenne vaikuttaa liikenteen päästöjen laimenemiseen – Kun kaupunkirakenne tiivistyy, asumista sijoittuu yhä enemmän liikenneväylien läheisyyteen. On tärkeää saada suunnittelun käyttöön ajantasaista tietoa liikenteen päästöjen leviämisestä, jotta epäpuhtauksille altistumista voidaan vähentää, sanoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Laura Walin. Mittaukset tehtiin Mäkelänkadulla, jossa rakennukset reunustavat katua molemmin puolin. Mittauksilla tarkasteltiin liikenteestä aiheutuvien päästöjen laimenemista katukuilussa pystyja vaakasuuntaisesti. Katukuilun ja sen lähiympäristön ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen määrä, katukuilun leveys ja korkeus, korttelirakenne sekä etäisyys päästölähteestä. Ilmanlaatu on sitä parempi, mitä kauempana liikenneväylästä mitataan. Yhtenäinen rakennusmassa mahdollistaa paremman ilmanlaadun sisäpihoille, mutta toisaalta heikentää merkittävästi ilmanlaatua katukuilussa. Mikäli katua reunustavien rakennusten välissä on aukkoja, ilmanlaatu on parempi kuin yhtenäisessä kuilumaisessa katurakenteessa. Pystysuuntaisessa tarkastelussa typpidioksidipäästöt olivat liikennöidyn kadun julkisivun puolella 14 metrin korkeudella noin viidenneksen pienemmät verrattuna katutasoon. Samalla tarkastelukorkeudella hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli noin kolmanneksen pienempi kuin katutasossa. Talojen sisäpihojen puolella sekä typpidioksidiettä hengitettävät hiukkaspitoisuudet olivat noin puolet vähäisempiä kuin kadun puoleiset pitoisuudet. Vaakasuuntaan typpidioksidipitoisuudet laimenivat leveässä katutilassa melko paljon: 25 metrin etäisyydellä kadusta typpidioksidipitoisuudet laimentuivat kaupunkitaustapitoisuuksien tasolle. Helsinki Education Hubista oppimisen innovaatiokeskus Helsinki haluaa olla maailman oppimisen pääkaupunki. Ensi vuonna kaupungin keskustassa toimintansa aloittava Helsinki Education Hub on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Se yhdistää ensimmäisenä maailmassa oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen yhtenäiseksi maailmanluokan vientituotteeksi. Suomalainen oppimisja koulutusjärjestelmä on jo nyt maailman huippua, mutta oppimisen ja koulutuksen innovatiivisen osaamiskeskuksen myötä siitä tehdään vielä entistäkin parempi. Helsinki Education Hub avautuu keväällä 2021 ja sen myötä Helsingin keskustaan hyvien kulkuyhteyksien päähän valmistuu fyysinen ja virtuaalinen yhteistyö-, oppimisen ja kokeilujen tila. Hubista voivat hyötyä niin oppimisja koulutusalan kasvuyritykset, sijoittajat, oppijat ja opettajat kuin tutkijat, hautomot ja julkisen sektorin toimijatkin. – Helsinki Education Hubin tavoitteena on yhdistää oppimisen ja koulutuksen kasvuyritysten innovaatiot sekä suomalainen pedagoginen osaaminen ja akateeminen tutkimus. Sen myötä maailmanluokan innovaatioiden tekeminen koulutuksessa mahdollistuu Helsingissä vielä nykyistä paremmin. Haluamme tehdä oppimisesta ja koulutuksesta entistäkin paremman suomalaisen vientituotteen, Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen tiivistää Helsinki Education Hubin tavoitteet. Helsinki Education Hub koostuu useista eri toiminnoista, jotka tukevat toisiaan. YdintoimintoEnsi vuonna aloittava Helsinki Education Hub yhdistää oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen. Kuva: Maija Astikainen
9 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu Superkotitalousvähennyksellä lisää ostovoimaa ja sujuvampi arki PUHEENVUORO Palkasta ja eläkkeestä pitää jäädä ihmisille käteen euroja niin, että siitä riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Kotitalousvähennys lisää ihmisten ostovoimaa. Sen avulla useammalla suomalaisella on varaa ostaa arkea helpottavia palveluja. Koronaepidemian kutistaessa taloutta ja kuormittaessa ihmisten arkea on kotitalousvähennyksen korottaminen ja uudistaminen viisas täsmätoimi. Kotitalousvähennys tuo arkeen sujuvuutta, lisää työtä, yrittäjyyttä ja verotuloja sekä kitkee harmaata taloutta. Hallituksen tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen oli iso virhe, joka kutisti ostovoimaa entisestään. Leikkaus kiristää kotitalouksien verotusta lähes 100 miljoonalla eurolla. Eduskuntaryhmämme ehdottaa, että kotitalousvähennystä nostetaan nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin, 100 euron omavastuurajasta luovutaan ja vähennyksen kattoa korotetaan 5 000 euroon saakka. Näin yhä useampi suomalainen voisi hankkia arkeansa helpottavia palveluja. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä 40 prosenttia on senioreita. Hallituksen kotitalousvähennykseen tekemä leikkaus kolahti erityisen kipeästi eläkeläisten kukkaroon ja arkeen. Eläkeläisten mahdollisuutta saada apua kotiin on lisättävä, ei vähennettävä. Ikäihmisten asumista omassa kodissaan on tuettava niin pitkään kuin se on ihmisen oma toive ja turvallista. Esittelin eduskunnassa marraskuun lopussa lakialoitteeni senioreiden superkotitalousvähennyksestä, jossa yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennys nostetaan 70 prosenttiin. Lakialoitteeseen liittyvässä toimenpidealoitteessa esitän enintään 1 200 euron vuosittaista tukea eläkeläisille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Pienituloisille eläkeläisille supervähennys olisi suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä, joka loisi nykyistä paremman mahdollisuuden tulotasosta riippumatta hankkia palveluita tukemaan itsenäistä asumista ja omannäköistä elämää. Supervähennys olisi lisäturva myös omaishoitajille, joista moni on jäänyt koronan myötä yksin ilman apua. Korotettua senioreiden kotitalousvähennystä on esittänyt kaikkien puolueiden eläkeliitot. Hallituksen olisi syytä kuulla eläkeläisten näkemyksiä. Superkotitalousvähennys perustuu Sitran vuonna 2015 julkaisemaan Kotitalousvähennys arjen tukena – raporttiin. Malli on Sitran laskelmien mukaan kustannusneutraali valtiontaloudelle sen tuomien lisäverotulojen takia. Työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen nostaminen olisivat erinomaisia keinoja lisätä erityisesti koulutettujen naisten työn tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja palvelualoille. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät Suomessa päivittäin tunnin enemmän kotitöitä kuin miehet. EVA:n tuoreen arvion mukaan kotitöiden epätasainen jakautuminen ja Suomen korkea verotus heikentävät naisten urakehitystä ja tulotasoa. Ruotsissa demarivetoinen hallitus toteutti juuri kolmen miljardin euron verokevennykset. Lisäksi kotitalousvähennys nostetaan noin 7 000 euroon. Vähennyksen kasvattamisen odotetaan elvyttävän Ruotsin taloutta tekemällä entistä useammasta kotitaloudesta työllistäjiä. Samaan aikaan toteutetut veronkevennykset parantavat kotitalouksien ostovoimaa ja tuovat lisää aktiivisuutta koronan runtelemaan talouteen. Mikä vaikutus sillä voisikaan olla ruuhkavuosiin ja ihmisten arkeen, jos mahdollisuus hankkia kotiin palveluja olisi yhä useamman ulottuvilla! Palvelujen ostaminen tavaran sijaan on myös ilmastokestävä suunta ja viisas koronaelvytystoimi. Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa munkkalainen kansanedustaja kolmen nuoren äiti kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun suuri katutyö alkaa Kolme urakka-aluetta kartalla. Kuva: Helsingin kaupunki / Lagom Oy. Kasin katutöiden kolmen urakka-alueen läheisyydessä asuu noin 20 000 taloutta, joten kaupunki panostaa hankkeen viestintään. Asukkaille kerrotaan hankkeen alkamisesta asukaskirjeellä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin 5. joulukuuta. Helsinki Education Hubista oppimisen innovaatiokeskus ja ovat oppimisja koulutusteknologiayritysten yhteistyöja näyttelytilat, kasvuyritysneuvontapalvelut, hautomotoiminta, oppimisen ja kokeilujen tila sekä yhteiset ja kohdennetut tapahtumat ja koulutukset. Lisäksi Hubin yhteyteen tulee oppimisen ja koulutuksen kiihdyttämö, joka auttaa yrityksiä skaalautumaan kansainvälisille markkinoille. Kasvussa mukana EdTech eli oppimisen ja koulutuksen teknologiaratkaisut on toimialana uusi, mutta se kasvaa maailmalla nopeasti noin 20 % vuodessa. Vuonna 2019 tehtiin maailmanlaajuisesti toimialan historian suurin määrä investointeja. Suomessa EdTech-yrityksiä on runsaat 300, joista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. EdTech on toimialana ajankohtainen, koska oppimisen ja koulutuksen innovaatioilla voidaan ratkaista myös oppimisen ja koulutuksen globaaleja haasteita. Helsinki Education Hub onkin ainutlaatuinen konsepti niin kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin tavoitteena on olla maailman vaikuttavin paikka oppia sekä yksi Euroopan houkuttelevimmista sijainneista innovatiivisille nuorille kasvuyrityksille. Samalla myös koko Helsingin kaupunkia ja opetussektoria kehitetään kokeilualustana. Kansainvälistä osaamista Helsinki Education Hubin myötä edistetään myös pääkaupunkiseudun EdTech-yritysten liiketoiminta-, kansainvälistämisja kaupallistamisosaamista. Lisäksi tavoitteena on kansainvälistää oppimisen kokeilualustan eli Edtech Testbedin toimintaa. Siinä yritykset pääsevät kehittämään ratkaisujaan yhdessä opettajien, oppijoiden sekä pääkaupunkiseudun tutkimus-, kehittämisja innavaatiotoimijoiden kanssa. Hubin kautta myös sijoittajat voivat löytää helpommin oppimisja koulutusalan potentiaalisia kasvuyrityksiä Helsingistä. Helsinki Education Hubin toiminta on alusta asti suunnattu kansainvälisille markkinoille. Hubin toiminta luo myös kestäviä mahdollisuuksia oppimisja koulutusviennin edistämiseksi globaaleilla markkinoilla. Tämä tapahtuu toimialan yritysten kansainvälistymisen ja liiketoimintaosaamisen tukemisen sekä tavoitteellisen innovaatioyhteistyön kautta. – Helsinki Education Hub on erinomainen lisä Helsingin innovaatioekosysteemiin. Oppimisen ja koulutuksen toimijat voivat löytää yhteistyön mahdollisuuksia ja verkostoitua yhdessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Hubin avulla koulutusalan kasvuyritykset voivat kasvattaa liiketoimintamahdollisuuksiaan ei ainoastaan Suomessa vaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena on viime kädessä kasvattaa EdTechistä merkittävä liiketoimintatoimiala Helsingissä ja luoda näin uusia työpaikkoja sekä samalla kasvattaa suomalaisen oppimisja koulutusjärjestelmän mainetta entisestään, iloitsee Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Helsinki Education Hubin perustamisen taustalla on, että vaikka Suomi on oppimisen ja koulutuksen edelläkävijämaa, ei tätä asemaa ole osattu hyödyntää riittävästi. Helsingistä on puuttunut yhteinen tila vahvasti kasvavan toimialan yhteistyölle, oppimiselle, kokeiluille ja esittelyille. Kotimaan markkina on pieni ja jäykkä ja hautomotoiminnan edistäjiä ei ole ollut riittävästi. Myös toimialan start up -yritysten ja isompien yhtiöiden välinen yhteistyö on vähäistä, kotimaista riskirahoitusta on liian vähän ja soveltavaa tutkimusta voisi olla enemmän. Näitä haasteita Helsinki Education Hub pyrkii ratkaisemaan. Mukana Helsinki Education Hubin toiminnan suunnittelussa ovat Helsingin kaupungin lisäksi Helsingin yliopisto ja yrityksistä muun muassa Microsoft, Google, HP Suomi ja Martela. Lähitulevaisuudessa Education Hubiin rekrytoidaan henkilökuntaa ja itse Hubin toiminta on tarkoitus käynnistää kevään 2021 aikana. Ensi vuonna aloittava Helsinki Education Hub yhdistää oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen. Kuva: Maija Astikainen
10 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu KULTTUURI Risto Kolanen Itsenäisyysjuhla-ajan kulttuurikierros Anne Stenberg tanssii keskittyneesti Carl Knifin koreografiassa Kaksivärinen fuuga HKT:n Studio Pasilassa. Kuva: Yoshi Omori. Reetta Haavisto ja Samuli Takkula luovat Wagnerin Lohengrin-pienoisoopperatunnelmaa Ackén talvisarjassa Cafe Sonck:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Taideyliopiston Talvimusikaali oli vahva yhteissuoritus monen laitoksen yhteistyönä Caisassa. Mentorit Juuso Koski (vas.) ja Tiina Tuuri shakkilaudan äärellä, viisi klovnia Ilana Palmgrenin koreografiassa. Kuva: Antti Aleksi Niemi. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 3. vuosikurssin opiskelijat esittivät valloittavan taitavan Monologit-esityksen suomalaisten nykykirjailijoiden teksteihin marraskuun lopulla Elina Knihtilän ohjauksessa. Kuva: Mitro Härkönen. Elina Stirkkinen (vas.) opettaa Reeta Annalan nuorta naista kamppailemaan miehestään., Kaisa Kokko taustalla, Niskavuoren naisia improvikaatiossa KokoTeatterissa. Kuva: Sini Salo. Kaupungin kulttuurija kirjastojaosto jakoi 3 miljoonaa euroa taiteen ja kulttuurin toimijoille. Avustuksia haettiin yli 16 milj. €. Tuella autetaan taidekenttää pahimman kriisin yli, jotta voimme nauttia kulttuurista myös pandemian jälkeen. Kuin runoutta tanssin kielellä ”Kaksivärinen Fuuga” on tanssin liikettä Dimitri Sostakovitsin musiikin tahdittamana. Pianolle sävellettyjen preludien ja fuugien eksakti muotokieli törmää tanssijoiden rikkaaseen liikekieleen. Se on seitsemän esiintyjän huipputaidokasta tanssin ja musiikin kohtaamista. Carl Knifin koreografiassa on mukana improvisaation keinoja; jotain ikään kuin unta, arvoituksellisuutta, joka muodostaa kauniin tapahtumaketjun. Jos runous olisi liikettä, olisi se jotain tämän kaltaista. Lavan tapahtumiin Studio Pasilassa voi muodostaa oman yhteyden. Esityksen lavastuksena on mm. pöytä, jonka päällä yksi tanssijoista seisoo ja muut ovat katsomon eturivissä, joka on vapaa yleisöstä. Välillä ollaan sivuseinällä, kun on muiden vuoro liikkua. Staattisen ilmeen ja liikkeen vuorottelu puhuttelee. Tämä on katsojalle erilaista kokemusta ja vähän outoa. Kaksivärinen Fuuga on Carl Knif Companyn ja Helsinki Dance Companyn yhteisteos Helsingin kaupunginteatterille. Koimme upeiden tanssijoiden Jonna Aaltonen, Jyrki Kasper, Pekka Louhio, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Anna Stenberg ja Eero Vesterinen energisiä sooloja, duettoja ja rykelmätanssia. Pikimustat olennot, joilla on päässään joko kruunu tai piispanhiippa sekä alun toppatakit, ovat osa voimakasta teosta. Wagnerin Lohengrin pienoisoopperana Kallion kirkossa Oopperastudio Aino esitti tiivistetyn ja pianosäestyksellisen, korkealuokkaisen version rakastetusta oopperasta ”Lohengrin” Aino Acktén -sarjassa Café Sonck:ssa. Se on Richard Wagnerin säveltämä ooppera. Se perustuu Wolfram von Eschenbachin eepokseen Parsifal sekä kahden tuntemattoman ranskalaisen runoilijan 1200-luvun lopulla kirjoittamaan Lohengrin-runoelmaan. Ensiesitys oli Weimarissa 1850, jolloin Franz Liszt johti orkesteria. Oopperaa pidetään vahvojen sankaritenorien bravuurina. Tarina kertoo Saksan kuninkaasta Henrik Linnustajasta (876–936), joka soti unkarilaisia vastaan. Wagner aloitti teoksen kirjoittamisen kolmannesta näytöksestä. Sen jälkeen hän teki I näytöksen, ja II näytös valmistui viimeisenä. Dresdenin ooppera ei hyväksynyt teosta ohjelmistoon, kun säveltäjä osallistui vallankumoukseen ja joutui lähtemään maanpakoon. Ooppera kuulijoihin syvän vaikutuksen ja jäi pysyvästi oopperatalojen ohjelmistoon. Wienissä 1861 Wagner kuuli ensimmäisen kerran teoksensa soitettuna. Ackté-sarjassa kuulimme kahden tunnin mahtipontisen esityksen. Samuli Takkula lauloi ja kulki vaikuttavasti, Reetta Haavisto ja Satu-Kristina Vesa. Hurmasivat kilvan katsojia, joita ehkä vaivasi se, että osa lauloin esiintymisasussa, osa miehistä nykypuvussa. Musiikkia johti Tero Valtonen pianossa. Millaista laulua mun elämä soi? Taideyliopiston perinteinen Talvimusikaali kajahti ilmoille jo viidettä kertaa. Perinne alkoi vuonna 2012 ”Siban Syysrevyynä”, kun Sibelius Akatemiassa opiskelevilla musiikkikasvattajilla oli palava halu tehdä musiikkiteatteria. Vuonna 2018 esitys sai taustalleen oman rekisteröidyn yhdistyksen. Tavoitteena on tarjota taideopiskelijoille mahdollisuus laajentaa omaa taiteellista toimintaa ja ammattitaitoa sekä vakiinnuttaa musikaaliprojektit osaksi yliopisto-opetusta. Taideyliopiston vuoden 2020 Talvimusikaali Sanna Paula Mäkelän ohjaama “Toivo Painaa Tonnin” on visuaalisesti vahva aikuisten satumusikaali. Se kertoo ihmisistä, jotka pelaavat oman elämänsä shakkipeliä: yksin, kaksin ja vastapeluria toivoen. Toivolla on valtava voima; se näyttää suuntaa eteenpäin. Lilli Jokelin, Sara Pollari ja Annukka Valo ovat tehneet sanoituksia Touko Niemen sovittamaan ja osin säveltämään musiikkiin, joka soi kauniisti kansainvälisen Kulttuurikeskus Caisan intiimin pienessä salissa. Kuulimme kaunista sanomaa: – Kukaan ei kuule kukaan ei nähdä voi / millaista laulua mun elämä soi / millaiset maailmat mun sisällä asuu / mihin taivu ei kieli mitä kerro ei suu” Työryhmässä on n. 30 tekijää Taideyliopistosta ja m. Stadin Ammattiopistosta. Esiintyjistä mieleen jäivät eniten herkät Oona Muurinen Rein, Anna Lahtinen Lauran sekä Tiina Tuuri ja Juuso Koski veikeiden Mentoreiden osissa. Monologeja kotimaisista nykykirjoista Ehdin juuri ja juuri nähdä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 3. vuosikurssin ”Monologeja”, jossa 13 opiskelijaa valitsi ja dramatisoi 13 kotimaisen kirjailijan tekstin heidän teoksistaan. 13 opiskelijoiden dramatisoimaa monologia heidän teoksistaan. Kirjailijoita olivat mm. Miika Nousiainen, Laura Lindstedt, Pajtim Statovci, Monika Fagerholm, Christer Kihlman ja Kalervo Palsta, edesmennyt. Monia uusia nuoria oli joukossa, koska tulkitsijat ovat nuoria. Ohjaavina opettajina toimivat Elina Knihtilä (näyttelijäntaide) ja Tuuli Nilsson (puhe). Yli kahden tunnin esitys piti katsojan pauloissaan, koska tunnelmat ja esiintyjät vaihtuivat niin nopeasti. Ensimmäisellä jaksolla teki suurimman vaikutuksen Denisa Snyder eloisa monologi Anja Kaurasen ”Sonja O. kävi täällä”-kirjasta, salaperäinen Tuuli Paju Marja Kankaan ”Miestä näkyvissä”, illan jysäyksenä Daniel Virtasen hurja nekrofiilipojan tulkinta Kalervo Palsan ”Eläkeläinen muistelee” sekä Eeva Mäkisen monivivahteinen esitys Antti Tuomaisen ”Jäniskertoimesta”. Toisella jaksolla kolahti eniten Tuulia Elorannan ”Ystäväni Natalia” Lindstedtin tekstistä toisesta naisesta, joka menee rakastajansa vaimon ovelle tervehdyskäynnille. Myös Milla Tissarin verevä ”Madeleine”-otos Kihlmanin tekstiin vaikutti. Lempeä oli Jasir Osmanin tulkinta Mikko-Pekka Heikkisen Karhuun-monologista. Niskavuoren naiset voivat taipua Hella Wuolijoen luomien kirjahahmojen kautta on tehty ”Niskavuoren naisia” melodraama, joka on sijoitettu nykyaikaan. KokoTeatterissa vieraileva työryhmä Reeta Annala, Kaisa Kokko ja Elina Stirkkinen kolmikkona antavat naiseudelle mahdollisuuden tutkia valtarakenteita ja omaa vahvuuttaan. Tekijät ja samalla esiintyjät ovat löytäneet toisensa Suomen Improvisaati
11 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu Kapinarunoilijat vaihtuivat nuoremmiksi Kokeneen Heikki Niskan Kyynelkalliolla-runo käsitteli ihmisiin kohdistuneita vainoja historiassa ja nykyajassa koskettavasti. Kuva: Raimo Granberg. Koululainen Aeeda Ahmadi Herttoniemestä luki omakohtaisen ensirunonsa ”Maailmalainen tyttö” vastauksena kliseiselle vakiopuheelle ”maahanmuuttajista” tai siitä, onko suomalainen. Kuva: Raimo Granberg. Stadin työväenkirjallisuuspäivien VI Kapinarunoiltaan tuli ennätysmäärä, yli 200 runoa. Esitettyjä runoja raati valitsi 20, joista vajaa kymmenkunta kuultiin paikanpäällä, yksi videolta ja muut luettiin raadin toimesta. Valitsijoita olivat raadin uusi puheenjohtaja, runoilija Pentti Saarikoskesta ja tuoreimpana Arvo Salosta kirjan tehnyt Riikka Ylitalo, Työväen akatemian opettaja, runoilija Mia Toivio ja runoilija Sanni Purhonen. Kokonaisuutena nyt valittujen joukko oli silmiinpistävän nuori. Uusia kasvoja oli paljon eli kysyntää tapahtumalle on paljon. Moni on varmaan harjaantunut Open Mic – runoilloissa baareissa ja ravintoloissa. Heikki Niska oli harvoja aiemmin osallistuneilta. Väkevä aateruno ”Kyynelkalliolla” kertoo proosallisesti historiassa ja nykyhetkessä tapahtuneita ihmisten vainoamisia Natsi-Saksassa, sodissa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsenissa. Toisto alleviivaa: – Afganistanissa olin kunniamurhan uhri, kun häpäisin suvun, / mutta minä taistelen, me taistelemme / mutta minä taistelen, me taistelemme / aina auringon loppuun! / aina auringon loppuun! Aeeda Ahmadi, koululainen Herttoniemestä, luki omakohtaisen ensirunonsa ”Maailmalainen tyttö” vastauksena kliseiselle vakiopuheelle ”maahanmuuttajista”: – Afganistanilainen tyttö, kuulin, kun mämmiä mullaksi luulin. / Suomalainen tyttö, sanoin ja katseet itseeni kannoin./ Mitä minä sille voin, että nimeni Malalai on. Mitä sille voin, että tuoksuni masalainen on. / Tarvitsin vain ruokarahaa mutten saanut aspapaikkaa. Kysyin, miksi sitten hän. Vailla vastausta jäin. / Minäkin olen pallon kansalainen, vaikka syrjinnästä riippuvainen. / Mitä väliä sillä on, mistä äitini kotoisin on. / Olenhan maailmalainen tyttö. Soile Näpin mainion huumorintajuinen ”Lähestymiskielto” kertoo elämästämme karanteenissa: –Ohita naapuri rappukäytävässä / hiha seinää viistäen / käännä pää, katso pois, / katso seinää / Älä nyt ainakaan hengitä sitä kohti / Puhelin soi, se on aina myyjä / Pannaanko kanavapaketit kuntoon? / Tuplataanko netin nopeus? Mirjami Rautio luki ajatuksella ulkoa rauhallisesti pitkän ilmastotietoisen runonsa ”Jäätikön alla palava turve”: – Olen tämän ekosysteemin pahin vihollinen / se on sietämätön totuus / En saa unta / en pysty nukkumaan / ruumiini on muuttunut / palavaksi hiilikaivokseksi. / Olen luolasto täynnä savua / ja tulta. / Ja räjähdykset sortavat solukäytäviäni. Hienovaraisen ironinen oli myös Samuli Lahtisen ”Kaukainen kiitos” -proosaruno eritasoisista maailmantapahtumista. Kapinarunot ilmestyvät aina myös kirjana seuraavan vuonna. Mukaan mahtuu esitettyjä useampi runo. Järjestäjä on Työväenkirjaston ystävät ry. Teatteri Kultsalla marraskaamoksen keskellä pidetty Puuteriklubi kokosi seudun parhaita Burleskin taitajia yhteen. Kuva: Jari B. Miettinen. Strandberg Project 25v -konsertissa Vuotalolla soittivat Jukka Gustafsson (vas.), Junnu Aaltonen, Hasse Walli, Jan-Olof Strandberg ja Sami Virtanen. Kuva: Raimo Granberg. Asiakas Heikki Nikula on kaksivuotiaan Oskar Lappalaisen kanssa tutustumassa kaupungin kirjastopalveluiden uuden lasten kirjastoauton Stoorin monipuoliseen tarjontaan. Kuva: Raimo Granberg. Mirjami Rautio luki ajatuksella rauhallisesti pitkän ilmastotietoisen runonsa ”Jäätikön alla palava turve” Kapinarunoillassa Työväenliikkeen kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg. oteatterit ry:n kautta. He toimivat myös kouluttajina Suomessa. Yleisöä otetaan mukaan kysymyksiin ja omien roolihahmojensa: Heta, Ilona ja Martta, ulkopuolella näyttelijät tuovat omia elämänkohtaloitaan esille tunnustuksellisessa puheessa. Niskavuoren Juhania näyttelee ”jakoavain” – työkalu ikään kuin nukkehahmona. Miesrooli jääkin ulkopuoliseksi, naiset hoitavat asiat ja loppu ei noudattele Wuolijoen tarinaa. Kaikki naiset, ei vain Heta, sanovat, missä kaappi seisoo. Mies ei olekaan sankari. Aluksi häiritsi henkilöiden ja sukupolvien vaihdos. Eihän Juhani ollut Ilonan perään, vaan Aarne. Juhani halusi ”elää Malviinan loppuun asti”. Toisella jaksolla katsoja antautui täysin mielikuvitukseen mukaan. Näytelmän nimi ”Jos minä puhuisin sinulle” viittaa keskinäiseen naisten yhteyteen, mutta ehkä myös mieheen, siihen jakoavaimeen, jonka toivoisi olevan läsnä, jotain enemmän. Puuterklubilla saa nauraa meille Teatteri Kultsan ”Puuteriklubit” viihdyttivät iloisen hulvattomalla menolla. Monitaiteiden illassa katsojat saivat glitteriä kaamosarkeen ja puuteria nenän päähän sirottelevien eri taiteenalojen upeita estradiviihdetaitajia. Juontaja ”Mildred Puzzy” alias Kati Hynninen juonsi hauskasti. Kultsan oma trubaduuri Vesa Salmi esitti naama peruslukemilla ”Lääketieteen ylistyksen” mm. miehestä, joka oli peräjälkeen kahden siskon ja sitten vielä äidin turvallisessa sylissä. Chairming Girls tanssiryhmä koostuu viidestä seudun tanssijasta, jotka loivat naisellisia ja sensuelleja esityksiä, mm. tuolin ympärillä. Duo Saraya toi viettelevää itämaista tanssia. Mindy Mad Magnolian räävitön sisarhahmoke on sisukas ja vaahtokarkeista pitävä Soile ÄäsÖderberg, joka työntää nokkansa kaikkialle ja ottaa kantaa mihin tahansa haluttiin tai ei. Minkit on burleskitanssiin suuntautunut showryhmä uudella rohkealla tyylillä. Kuplivan Suomi-iskelmän tahtiin Minkit kysyivät ”Miks ei? ” ja polkaisivat aikuisten naisten bileet käyntiin. Glitternium toi lavalle eteerisen synkän tarinan yhteiskunnan sukupuolivaatimusten ja niihin mahtumattoman yksilön törmäyskurssista. Mystic Miralyn on hunajapupunen, joka keikkuu korkkareissa. Kun hän pääsi niistä, mukaan tuli ripaus syntistä tunnelmaa: – I’m not a blonde. Mars & Venus on Mika Perälän ja Noora Nyyssösen perustama duo, joka laajeni kokonaiseksi bändiksi. He esittävät itsesäveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita. Sanoitukset ovat rehellisiä kuvauksia ihmissuhteista maalailevin kielikuvin. Heiltä on ilmestynyt kaksi levyä, joista uusin ”Pinnan alla” lokakuulla ja on kuunneltavissa suoratoistopalvelussa. ”Maailma oli toinen” loppuu: – Kuljen hiljaista tietä /jälkesi pois pyyhkiytyneet / Maailma oli toinen, maailma oli toinen. Rockin, jazzin ja funkin välimaastossa 25 vuotta 25 vuotta progressiivisen rockin, jazzin ja funkin välimaastossa seikkaillut basisti Jan-Olof Strandbergin johtama yhtye juhlii syksyllä ilmestynyttä uutta albumiaan Vuotalon Klubb Ankdamm -illassa. päiväkoteihin, kouluihin ja leikkipuistoihin. Arki-iltojen reiteillä kirjastoauto palvelee sellaisia asuinalueita, joissa ei ole lähikirjastoa: mm. Kalasatama, Kulosaari, Myllykylä, Kuninkaantammi ja Katajanokka. Keskeinen tehtävä on tarinoiden, lorujen ja runojen sekä tiedon monipuolinen ja inspiroiva tarjonta. – Uusi lastenkirjastoauto Stoori näyttää kirjaston suunnan. Haluamme yllättää iloisesti myös ne kaupunkilaiset, joille kirjaston palvelut ovat jääneet etäisiksi, johtaja Saara Ihamäki arvioi. Kirjastoautoon voi tulla sisälle kaksi asiakasta tai yksi perhe kerrallaan. Teksti: Risto Kolanen Uudella levyllä sekä Vuosalissa kuultiin Strandberg Projectin lisäksi vuonna 2018 perustettua AGSW Quartetia, jossa Strandbergin kanssa soittavat suomalaisen jazzin ja progen legendat: Juhani Aaltonen, huilu & saksofoni, Jukka Gustavson, koskettimet, Strandberg, basso ja Hasse Walli, rummut. Kunnioituksemme oli suurta, kun jo 60-luvulla aloittaneet Aaltonen ja Walli jammasivat mukana. Gustavson antaa soittaessaan aina kaikkensa, kasvonilmeitä myöten. Itse juhlakalun 25v-kokoonpanossa soittivat Gustavsonin, nyt myös vokaliiosuudet, ja Strandbergin lisäksi, monet kappaleet säveltänyt Sami Virtanen, kitara, Jartsa Karvonen, rummut ja yllätysnimenä omintakeisen lahjakas, muita nuorempi Felix Zenger, beatbox. Kokoonpanot olivat niin leveästi sijoittuneet Vuosalin lattialle, että yhteiskuvan saaminen oli hankalaa. Stoori näyttää kirjaston suunnan Helsinki on saanut uuden lastenkirjastoauton. Stoori valikoitui nimeksi yleisöäänestyksessä ja se jatkaa slanginimien linjaa. Uusi kirjastoauto on ulkopintaa myöten sukellus seikkailuihin. Riku Ounaslehdon satumainen kuvitus ja Pablo Riquelmen suunnittelema sisätilan mielikuvituksellinen sisustus takaavat, että Stoori on kävijöilleen uudenlainen kokemus. Uusi Stoori korvaa v. 2003 käyttöönotetun lastenkirjastoauto Staran. Stoori on tiloiltaan muunneltava, ja sitä pystytään hyödyntämään paremmin esimerkiksi lastentapahtumissa ja työpajoissa. Invanostimen avulla Stoorissa on mahdollista vierailla myös pyörätuolilla. Katuja kulkee Muumi-hahmoin kuvitettu Skidi. Stooriin oli mahdollista tutustua eri puolilla niin, että lastenteatterin Maukka ja Väykkä –hahmot, Lotta Kuusisto ja Paavo Kerosuo kutsuivat sisään: Ala-Malmin tori, Stoan aukio Itäkeskus ja päätös Senaatintorilla. Lapsille oli jaossa pahvisia, itsetaiteltavia Stoori-autoja. – Stoori tulee lasten luokse tarjoten kokemuksen lukemisen löytämisen riemusta. Auton muuntautuva sisustus ja valaistus ruokkivat lasten mielikuvitusta, sanoo kirjastonjohtaja Mari Luolamaa. Kirjastoauto tuo palvelut arkiaamupäivisin sinne, missä lapset ja lapsiperheet ovat eli
12 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu KIRJA-ARVOSTELU ”Isoveli opetti pikkuveljeä” Urheilu yhdisti Suomea ja Viroa Yli sata vuotta sitten 1920-luvulla alkoi Suomen ja Viron välinen lämmin, monia eri vaiheita sisältänyt urheiluyhteistyö. ”Isoveli” Suomi opetti ”pikkuveli” Viroa urheiluelämässä aktiivisesti, olivathan molemmat kansat innokkaista urheilukansoja ja ovat edelleen. Tätä erittäin mielenkiintoista Suomen ja Viron yhteistyötä tuo esiin ansiokkaasti tohtori Heikki Roiko-Jokelan kirja ”Urheilu yhdistää kansoja” (Suomen Urheiluhistoriallinen Seura, 2020). Kirja on erittäin merkittävä myös siltä osin. että se on ensimmäinen kokonaisesitys Suomessa kulttuurialueelta, joka on kuitenkin sadan vuoden aikana ollut erittäin merkittävää ja laajaa kummallekin kansalla. Roiko-Jokelan teos tarkastelee urheilusuhteita kansallisen identiteetin vahvistajana, veljeskansojen sillan rakentajana unohtamatta eri aikojen ideologisia lähtökohtia. Mikään sensaatiokirja urheilijoiden rellestämisestä Virossa kirja ei ole. Suojeluskunnat ja pesäpallo 1920-luvun ”valkoisessa” Suomessa heimoaate oli ylevää. Niinpä urheiluyhteistyössä Viroon korostettiin yhteistä heimoa ja sotilaskuntoisuutta. Mikäpä oli sopivampaa ”isoveljen” viemistä Viroon kuin suojeluskuntien laji pesäpallo, maaotteluitakin käytiin. Suomi hävisikin kuten myös 1930-luvun jääkiekkomaaottelun Viro-Suomi! Lajeista yleisurheilu ja jalkapallo olivat aktiivisimmat. Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana 1930-luvulla toiminut myöhempi presidenttimme Urho Kekkonen halusi voimakaasti edistää Suomen ja Viron yleisurheilu, kergejoustik, suhteita. Maaotteluita ja muuta kilpailuvaihtoa oli runsaasti, laivaliikenne kukoisti. Kirja kuvaa erinomaisesti Kekkosen koko elämän pituista erittäin lämmintä suhtautumista eteläiseen heimokansaamme. Kuuluisa on hänen puheensa urheilun merkityksestä Tartossa eestin kielellä 1964 ja hänen ratkaisevan tärkeä vaikutuksensa Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen avaamiseen 1965. Sillä oli erittäin suuri merkitys myös urheiluvaihdolle, vaikka tärkeä TUL-Kalev vaihto oli jo toiminnassa junayhteyden kautta. Ilman Kekkosen samanaikaista positiivista suhdetta Moskovan päättäjiin laivaliikenne tuskin olisi alkanut. TUL auttoi Kalevia! Ratkaiseva positiivinen käänne Suomen ja Viron urheiluyhteistyössä tapahtui 1957, jolloin Työväen Urheiluliitto, TUL, ja Eestin suurin urheiluliitto Kalev solmivat jokavuotista urheilijaja valmentajavaihtoa koskevan yhteistyösopimuksen, SAK:n avulla. Kirja kuvaa tämän molemmille osapuolille hyvin tärkeän kansainvälisen vaihdon merkityksen. Päätösvaltaa pitävä Moskova salli ainoastaan Viron urheilujärjestö Kalevin urheilijoille tämän mahdollisuuden päästä ”kapitalismin ihanuuteen” Latvian ja Liettuan kadehtiessa, kun vastapuolena oli nimenomaan TUL ei SVUL.. Vaihto-ohjelma käsitti lajeista riippuen 150-200 urheilijan vaihtoa puolin ja toisin. Moskova ymmärsi myös TUL:n oman kansainvälisen toiminnan merkityksen, TUL oli pahassa SVUL.n puristuksessa 1950ja 1960-luvuilla. Kirja kuvaa ansiokkaan seikkaperäisesti vuotuisen vaihto-ohjelman laatimista : mitä lajeja ja kuinka suuria joukkueita. Jotkut lajit sopivat TUL:lle, mutta eivät Kaleville tai päinvastoin. Apua oli monenlaista, TUL, Turun Weikot, toi bingon Tallinnaan. Koko Neuvostoliiton ensim!Kokonaisuus kuitenkin tuli joka vuosi sovittua. Tämä sopimusyhteistyö jatkui aina 1980-luvun loppuun muuttuen yhä enemmän urheilijavaihdosta myös erittäin hyödylliseksi valmentajien vaihdoksi, jossa Kalevin Neuvostoliiton myötävaikutuksella saama korkeatasoinen valmennustieto koitui myös TUL:n urheilun hyväksi. ”Pikkuveli” neuvoi ”isoaveljeä”! Ystävyys voitti Kirjassa kuvataan sitä poliittista vaikutusta, mikä Neuvostoliitolla eri aikoina TUL-Kalev yhteistyössä oli, mutta aina yhteistyössä oli ensimmäisenä urheilu ja ihmisten välinen kanssakäyminen ja ystävyys. Kalevin puolelta yhteistyön ja ystävyyden rakentajina eri aikoina olivat mm. Johannes Nittim, Reio Ojavere, Hugo Ennok, Harri ja Kaja Semberg, Vello Kade, Mati Lehme, Richard Laur, Sirje Lubi, Vello Palm, Arno Matto, Urmas Jaamul, Kristine Männa, Ain Sepp, Rein Jarva, Mart Meiel, Inna Talving, Olof Ollman, Ago Kalde, Mati Poom ja lukemattomat muut Suomen ja Viron urheiluyhteistyön rakentajat. Vaihto-ohjelman alkaessa TUL:n puolella keskeisiä tekijöitä olivat Pekka Martin, Leo Huttunen, Tauno Kaivola, Touko Nurmi, Ville Hakola, Oiva Hurme, Urho Niemenkari, Matti Leikas, Pentti Kujamäki, Elli Kahila, Tapio Pöyhönen. Vähän myöhemmin yhteistyötä jatkoivat mm. Jali Westergård, Markku Viinanen, Väinö Pässilä, Anja Järvinen, Antero Tapola, Kari Impivaara, Aimo Mäkinen, Raine Kokko, Lauri Vekkilä, Viktor Jenu, Veli-Tapio Kangasluoma, Kari Ormo, Kari Heikkilä, Markku Salonen, Lars Savonen, Jarmo Reutsalo ja monet muut TUL-ihmiset, joille syntyi elinikäisiä lämpimiä ystävyyssuhteita ”rääkiessä” eestin kieltä vaikkapa tulikuumassa Kalevin toimistorakennuksen saunassa. Ystävyys voitti aina! Uusi vaihe Neuvostoliiton romahdettua, Viron itsenäistyttyä 1990-luvun alussa, mullistui myös Viron urheiluelämä. Neuvostoliiton aikainen mittava urheilun tukeminen loppui, Viron urheilu romahti. Kirjan viimeinen osa käsittelee Suomen ja Viron uusien urheilusuhteiden rakentamista. TUL:n oma toiminta romahti samoihin aikoihin, Viron urheilun uuden nousun auttaminen jäi Suomessa pitkälti eri lajien erikoisliittojen harteille. Keskusjärjestö SVUL seurasi varovasti Viron itsenäistymispyrkimyksiä. Toisaalta Viro loi uusiksi koko maan urheiluorganiisaation ja kansainväliset suhteet kaikkialle. Enää ei oltu TUL-suhteiden varassa. Tärkeä teos Heikki Roiko-Jokelan teos ”Urheilu yhdistää kansoja ” on erinomaisen tärkeä teos kuvaamaan meille toisaalta niin tuttua, läheistä urheilukanssakäymistä Suomen ja Viron välillä, jonka historia toisaalta on ollut meillä Suomessakin heikosti tunnettua. Monenlaisia tarinoitahan on kyllä kuultu! Pekka Hurme Eestin Kalevin vahva yleisurheilujoukkue TUL:n vieraana 1980-luvulla. Vas. joukkueen johtaja Reio Ojavere, Aivar Ojastu, Tarmo Valgeapea, Mati Uusmaa, Heino Puuste, Tomas Turb. Jokainen heistä oli mitalisijoilla Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa. Urho Kekkonen oli urheilujohtajana innokas Suomen ja Viron urheiluyhteistyön kehittäjä. Kuvassa ministeri Kekkonen ja rouva Kekkonen saapumassa Tallinnaan seuraamaan Viro-Suomi yleisurheilumaaottelua 1938. Oikealla Viron sisäministeri Richard Veermaa. Koronaneuvojan voi tavata vaikka kauppakeskuksessa Helsingin kaupunki viestii koronatilanteesta monella kielellä ja haluaa tavoittaa ihmisiä siellä, missä he liikkuvat. Joulukuun alussa on aloittanut 14 jalkautuvaa koronaneuvojaa. Heistä kuusi on kaupungin työntekijöitä ja kahdeksan tulee eri järjestöistä tai yhdistyksistä. Kauppakeskus Itiksen aulassa on koronapiste, missä työskentelevät palveluneuvojat Sami Ouarab ja Ahmed Khalil. He neuvovat ihmisiä koronaan liittyvissä kysymyksissä suomeksi, englanniksi ja arabiaksi – lisäksi Ouarab puhuu ranskaa ja berberiä. Osa jalkautuvista koronaneuvojista puhuu myös somalia. Ihmisten auttaminen on miehille tuttua, sillä tavallisesti he työskentelevät palveluneuvojina Helsinki-infossa, joka antaa yleistä neuvontaa kaupungin palveluihin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi Oodissa ja International House Helsingin toimipisteessä. – Nyt neuvomme koronaan liittyvissä asioissa ja ohjaamme tarvittaessa sosiaalija terveyspalveluihin, Khalil kertoo. Arkena aamupäivällä Itiksessä on vielä rauhallista, mutta kaksikko tietää, että iltapäivällä vilkastuu. – Esimerkiksi toissa perjantaina oli muslimien pyhäpäivä sekä Black Friday, ja silloin täällä oli paljon porukkaa. Itis on hyvä paikka ihmisten tavoittamiseen, he uskovat. Jalkautuvien koronaneuvojien suunnitelmissa on vierailla myös esimerkiksi moskeijoissa ja yhdistyksissä sekä jalkautua alueille, joissa koronatartuntoja on ollut eniten. Itiksen koronapiste on avoinna maanantaista perjantaihin kello 10–18. Ensi viikolla koronapiste perustetaan myös kauppakeskus Columbukseen Vuosaareen. Kokeilua jatketaan ainakin 18.12. asti. Moni asia mietityttää Ihmisiä ovat askarruttaneet esimerkiksi yleinen koronatilanne, koronarajoitukset sekä ajan varaaminen koronatestiin. – Olemme kertoneet Omaolo-palvelusta ja neuvoneet, miten ajan testiin voi varata. Osan ihmisistä olemme ohjanneet soittamaan koronaneuvontanumeroon 09 310 10024. Ouarabin ja Khalilin mukaan suuri osa ihmisistä käyttää maskia kauppakeskuksen sisällä, mutta kaikki eivät. – Eräs tästä ohi kulkenut sanoi, ettei tarvitse kasvomaskia. Keskustelin hänen kanssaan ja kerroin, että vaikka sinä olisitkin nuori ja vahva, eivät kaikki ihmiset ympärilläsi ole. Vahingossa voi tartuttaa myös sellaisen, jolle tauti on tosi vakava. Annoin hänelle maskin ja hän laittoi sen kasvoilleen, Khalil kiittelee. Miehet uskovat, että juttelemalla ihmisten kanssa tieto koronasta otetaan hyvin vastaan, ehkä jopa paremmin kuin pelkästään paperista lukemalla. Helsinkiin on myös perustettu liikkuva koronatestauspiste, jotta testiin hakeutuminen olisi mahdollisimman helppoa. Testipiste on joulukuun ajan joka tiistai Kontulassa ja torstaisin vuoroviikoin Malmitalolla ja Vuotalolla. Testiin voi mennä ilman ajanvarausta ja lähetettä, riittää että mukana on henkilöllisyystodistus.
13 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu KUVATAIDE Risto Kolanen Itsenäisyysjuhla-ajan kuvataide Ilkka Sariola ja vaikuttava teos Judas Cradle & Covd-19. Design by Spanish inqvisition, Design by nature Galleria Rankan runsaassa 5-vuotisjuhlanäyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Liisa Lounilan Katvealue -näyttely oli esillä yhdeksän kuukautta Kiasmassa. Kuvassa hänen teoksensa Take Away. Taiteilija näkyy teoksen takana. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Toni-Petri Ruotsalainen ja Pusa hispida -teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Riitta Kilpi tuo iloa ja valoa marraskuun pimeyteen AVA Galleriassa. Häntä on pitkään inspiroinut vesi elementtinä ja sen siniset ja turkoosit värisävyt. Taiteilija ja Vedenneidon puutarha. Kuva: Hannele Salminen. Erja Marstio on valokuvauksen Monikko-ryhmän jäsen Opistotalolla. Sarjaansa hän on kuvannut nuoruudenkuviensa päälle kukka-aiheita. Kuva: Toivo Koivisto. Alex Suomen veistosten lukuisat yksityiskohdat ja niitä korostava kultaus innostavat tutkimaan lähemmin. Taiteilija ja veistos Kultainen naamio Tischenko Galleryssa. Kuva: Hannele Salminen. Galleria Fönarissa Kalasatamassa on joulukalenteri. Se rakentuu taiteilijoiden luukkuihin tekemistä yllätyksellisistä sisällöistä. Katsoja voi lunastaa luukun omakseen avattuna tai avaamattomana Galleria Longan Joulusalongista 9.12.22.12. Arjen mystiikka säilyy teoksiin Puutarhapalsta jatkaa kasvuaan ilman viljelijää. Kellot tikittävät omaan tahtiinsa, ja meediot auttavat järjestämään elämän uuteen uskoon. Liisa Lounilan teokset ovat pieniä havaintoja asioista, jotka jäävät helposti huomaamatta. Taiteilija ei suunnittele teoksiaan etukäteen, vaan ottaa talteen sattumalta kohtaamiaan ”outouksia” esimerkiksi kuvaamalla ja äänittämällä. Arkisista esineistä ja tilanteista löytyy mystiikkaa, jonka hän haluaa säilöä teoksiinsa. Kiasma, Mannerheiminaukio 2, on esittelyt melkein koko vuoden Katvealue-näyttelyä. Se esittelee taiteilijan mediaja esineteoksia 2008–20. Äänillä on näyttelyssä yhteen punova rooli. Kellojen mekaaninen tikitys ja vaihtelevat luonnonäänet kuljettavat näyttelysalista toiseen. Samalla ne muistuttavat ajan vääjäämättömästä kulusta. – Teokset osuvat johonkin pimentoon, vinossa olevaan tai odotetusta poikkeavaan tilaan. Kolmiulotteisia eläinkuvia Toni-Petri Ruotsalainen on tamperelainen taidemaalari, joka suoritti opintonsa Italiassa ja Yhdysvalloissa. Tuotanto on monipuolista sekä aihepiiriltään että tekniikoiltaan; hän hallitsee päätekniikkansa öljyvärimaalauksen lisäksi laajan skaalan mehiläismaalauksesta akvarelliin, erilaiset grafiikan menetelmät, sekä keraamisen kuvanveiston. Suomessa hän keskittyi pointillistisiin luontoja eläinaiheisiin ja voitti S-ryhmän taidekilpailun 2018. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee taiteilijan Totem-näyttelyteoksia, jotka ovat käsin maalattu ilman sabluunoita, vain 5mm lattasiveltimellä Yhdessä öljyvärimaalauksessa voi olla kymmeniätuhansia pieniä pistemäisiä ruutuja, joita maalaamalla syntyy kolmiulotteisia eläinkuvia kankaalle, levylle tai puulle. Kuvista löytyy Käen suoraviivaista profiilia, Riikinkukon pyrstösulat ja sinivalkoinen talvi hohtaa ketun poikasen taustalla. Energiaa ajan harmauteen AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esitteli itsenäisyyspäivän alla tuotteliaan taidemaalarin, Riitta Kilven ”Värit matkassa” –näyttely. Korona-aika on rajoittanut elintilaamme ja tuonut haasteita arjen valoon ja hyvään oloon. Taiteilijan oma kannanotto muutokseen on ottaa värit entistä tärkeämpänä elementtinä työhönsä! Veden maisemat syvyyksissä ja pinnalla esiintyvät maalauksissa vaihtelevissa sinisen ja turkoosin sävyissä. Kilpi haluaa synnyttää voimaa arjen harmauteen, ilottomuuteen ja epätoivoon. – Maalauksissani liikun usein sielunja tunnetilan maisemissa. Niissä näkyy rakkaus arjen kauneuteen. Vesi alati muuttuvana elementtinä kiinnostaa minua, ja monissa töissäni heijastuu monikymmenvuotinen purjehdusharrastus ja liikkuminen saaristossa. Katseen kohde on aktiivinen toimija Munalissu on mediataiteilija Liisa Vääriskosken pääosin Instagramissa toimiva feministinen alter ego ja taideprojekti, jossa toden ja fiktion välinen raja hämärtyy. Impulsiivinen performanssihahmo ottaa nöyristelemättä oman tilan haltuun. Viihde, kaupallisuus sekä poliittiset teemat kietoutuvat yhteen, usein absurdilla tai humoristisella tavalla. Taiteilija kommentoi sosiaalisen median vaatimusta olla jatkuvasti läsnä, upea ja kiinnostava. Valokuvataiteen museo laajeni Kämpin Gallerian, Pohjois-Esplanadi 33, alakertaan ja esittelee koko syksyn paitsi Coco Chanellin ja Marilyn Monroen ikonisia valokuvia myös näitä sarjakuvamaisia kuvia ja videoita. Munalissu asettuu katseen kohteeksi, mutta on samalla itse niiden toimija. Naisen elinvoimaisuuden esittäminen on osa hahmoa:, jonka instrumenttina hän käyttää omaa kehoaan, mutta inspiraation lähteinä toimivat myös taiteilijan tunteet, arvot, haaveet ja kokemusmaailma. Ihana nuoruus täyttyy kukilla Työväenopiston pääopistotalolla, Helsinginkatu 26, oli ”Monikon toinen”-näyttely, jonka piti olla Maunulatalossa keväällä, mutta järjestyi ensin vain verkkonäyttelynä ja vihdoin Opistotalon 2. kerroksessa, siinä Sam Vannin abstraktin mestariteoksen vieressä. Se on Valokuvailmaisun näyttelyprojektipajan MONIKKO ryhmänäyttely, jossa on kymmenen kuvaajaa. Erja Marstio on valokuvauksen harrastaja, joka siirtyi 2000-luvulla digikuvaukseen. Ihana nuoruus-sarjaansa hän on kuvannut omien nuoruudenkuvien päälle kukka-aiheita. – Nuoruudesta tulee mieleen vapaus, haaveet, odotukset ja idealismi. Päällimmäisenä oli onnellisuus, mutta myös pieni pelko tulevasta. Mitä vain tilallista sarjakuvaa Poikkitaiteellinen graafikko Terhi Adlerin näyttely ”WHATEVER – tilallista sarjakuvaa” tutki, miten toteuttaa sarjakuvaa uudella tavalla. Galleria Sarjakuvakeskuksen, Porthaninkadun 9, tilan valtasivat sarjakuvainstallaatiot erilaisissa kolmessa kokeellisiesa ulottuvuudessa. Esillä oli sekä suuria hahmoja että installaatiota, videota ja jopa pelillisiä elementtejä. Whatever kertoo kolmikymppisestä Tytöstä, joka elää parhaan kaverinsa Kissan ja terapeutti-Kasvinsa kanssa kämppiksinä, ja yrittää selviytyä tylsästä mutta kaoottisesta elämästään deittiäppien, pätkätöiden ja parantavien kristallien kanssa. Ne ovat jumittuneet outoihin tiloihin. Avajaisissa nuoret tytöt ja pojat parveilivat taiteilijan ja hänen töidensä äärellä. Pappi tekee taidetta kärsimystarinasta Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, on viisi vuotta vanha.Kun Tyynenmerenkadulta tuli häätö se matkasi Jätkäsaaresta Kamppiin ja sai neljäsataa neliötä Eerikinkadulla ja paljon taiteilijoita, mitä voi pitää onnistumisena. Jouluun asti Rankka ylpeänä esittää vajaa 70 kutsuttua taiteilijaa. Ilkka Sariola on yksi heistä, urbaani kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi 1998, teki 10 vuoden taideuran ja opiskeli teologian maisteriksi 2013. Hän asuu Helsingissä Kalliossa ja toimii yhteisössä sekä kaupunkitaiteilijana että pappina. Hänet tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan. Taiteilija yhdistää nyt molemmat koulutusja ammattisuuntansa ja tekee Kallion ja Paavalin kirkkoihin modernia Kristuksen kärsimyskrusifikseja. Taide päivittää muinaisia myyttejä Kuvataiteilija Alex Suomi tutkii Tischenko Galleryn, Fredrikinkatu 64, näyttelyssään himoja, mielihaluja ja yksilöiden välisiä valtasuhteita. Hän on päivittänyt muinaisia myyttejä ja luonut galleriaan omanlaisensa ”Danse Macabren”. Osa pienoisveistoksista on käännettävissä, joten katsoja voi tarkastella niitä haluamassaan asennossa. Veistoksissa yleisinhimillinen kokemus hakee vertauskuvia esihistoriallisista Venus-veistoksista ja antiikin jumalattarien patsaista, skyyttien veistotaiteesta, antiikin tarujen satyyreista ja amatsoneista. Taiteilija pohtii, miten selviytyä aikaisempien yhteiskuntien raunioilla. – Jätämme jälkeemme monenkirjavan esineistön, jota joko pidetään arvossa tai roskana. Galleria on toiminut yli 20 vuotta keskeisellä paikalla Temppeliaukion kirkon lähellä. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
15 Nro 22 • Viikko 50/2020 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Josa Jäntti Miksi vuosikymmeniä veroja maksaneet eläkeläiset maksavat edeleen kovempaa veroa kuin vastaavasta palkasta? Kirjoitin jo muutama vuosi sitten netissä/IL ja vertailin monien viime hallitusten aikana, kuinka verotus on palkasaajien osalta laskenut. Miksi vertailin? Kun niin moni kertoo, kuinka palkansaajien työeläkemaksu oli aikoinaan pienempiä kuin nyt, niin verotus oli vastaavasti kovempi aikoinaan eli tasoissa ollaan. Työeläkemaksuja maksaneiden maksamat työeläkemaksut ovat kymmeniä vuosia tuottaneet sijoitettuna monia, monia miljardeja (20 viime vuoden aikana keskimäärin 7, 5 miljardia/v). ETK:n kirjanen Työeläkkeioden indeksisuoja kertoo: ”Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä palkkojen lehityksellä eläkkeen osuus (alkuaan 60% silloisesta palkasta / minun lisäykseni) keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 54 prosenttiin ja 20 vuodessa n. 45 prosenttiin. Vuonna 1995 alkanut eläke työindeksillä (taitettu indeksi = 80/20) on 13 vuoden jälkeen 47.5 & keskipalkasta”. Nyt ko. indeksi on ollut käytössä 24 vuotta eli eläkeestä on alkuperäisestä jäljellä ”hippunen”. Miksi työeläkkeen pitäisi seurata keskipalkkaa? Karkeasti ottaen keskipalkan kehitys noudattaa esimerkiksi yksinkertaisella ilmauksella ”leivän hinnan” kehitystä. Siksi työeläkeläinen ostaa eläkkeellään nyt pienemmän leivän, joka on 30% alkuperäisestä. Kuluttajaindeksi (kertoo muuten lapsiperheen/ palkansaajan / kulutuksesta) sisältää aivan toisenlaiset muuttujat kuin mitä eläkeläisten kulutusmenot ovat olleet ja ovat edelleen. Siksi se antaa väärän kuvan eläkeläisen kulutusmenoista. Miksi eläkeläisten verotuksen on oltava kovempaa? Alla on pätevät laskelmat (Paavo J) siitä , kuinka eläkeläisten verotus tuntuvasti suurempi. Kun taitettu indeksi vielä alentaa työeläkeläisen elintasoa, niin olisi kohtuullista hallituksen laskea edes eläkeläisten verotus samalle tasolle vastaavan palkkatason kanssa. Kaikki allamainitut toimenpiteet elvyttävät talouttamme (noudattavat perustuslakia). Hallituksella on kolme vaihtoehtoa elvyttää kansantalouttamme: 1. laskea eläkeläisten verotusta samalle tasolle kuin vastaavasta palkasta maksetaan, 2. muuttaa työeläkeindeksi puoliväli indeksiksi, 3. nostaa kotitalousvähennystä tuntuvasti. Kaikki nämä toimenpiteet nostaisivat eläkelästen kulutusta (lisää verotuloja = alv), lisää palveluyrityksiä eläkeläisille ja niihin työpaikkoja ja ennen kaikkea lisää verotuloja, joilla maksaa esim. kansanja takuueläkkeitä. Miksi ei kelpaa? Kuka esim. erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajista toimii? Kyselytunnin aikana televisiossa välihuudoillaan perussuomalaiset olisivat valmiita tähän! Entä olisivatko hallituksessa samaa mieltä? Demarit eivät Kimmo Kiljusesta huolimatta ryhdy tähän eikä Vasemmistoliitto. Entä kannatuskuopassa makaava Keskusta? Samoin Kokoomus voisi näillä teemoilla palata hallitukseen (1.4 miljoonaa potentiaalista työeläkeläisäänestäjää), mutta eivät nykyisen puheenjohtajan aikana uskalla sitä tehdä? Miksi? Eläkeläisten kannattaa olla tarkkana seuraaviissa vaaleissa eikä uskoa johonkin ”Vappusataseen”. Äänestää vain niitä puolueita, jotka sanova toteuttavansa käytännössä nuo kolme mainitsemaani elvyttävää tekijää! PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Joulukuusi Laajalahden aukiolle Jouluikkuna Munkkiniemen puistotiellä 2020. Munkinseutu ry:n järjestämään joulukuusen varainkeräykseen osallistuivat vuonna 2020 seuraavat tahot: Asianajotoimisto Laura Korpinen, Erkki ja Elina Wuori, Freddis Oy/Ab, Helena ja Juha Seppälä, Hiraeth Hieronta Oy, Iloksi Lifestyle, Jalkahoitola Anne Ripatti /Tervonen Krista Maria, Munkkiniemen Apteekki, Munkkiniemen Puisto apteekki/Sahlstein Päivi, Munkkiniemen Suutari Oy, Perustie 11 asukkaat, Puistotie 5, Puistotien Tukka/ Voutilainen Susanna t:mi, RTE-Kahvilat Oy Cafe Tarina, Soul Flow Cafe Oy, Suomen Lemmikkikulma Oy, Tonelle Ky. Jokainen joulukuusen varainkeruuseen osallistunut sai joulukuusiosakkeen, jonka kukin sai asettaa liikkeessään tai kotitalossaan esille haluamalleen paikalle. Joulukuusen sähköt toimittaa: Kalle Marja-aho/ Puukkari.
16 Viikko 50/2020 • Nro 22 M unkin S eutu Eija Kanniainen-Ikonen Sakari Ikonen Asuntomyyjä, partner Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, partner eija.kanniainen@kahdeksas.fi sakari.ikonen@kahdeksas.fi 0400 602879 0400 465016 Kahdeksas päivä Oy Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 KAKSI TEHOPAKKAUSTA YHDEN HINNALLA! * Myymme asuntosi. Asunnon esittely on helppoa, mutta myynti tarvitsee ammattilaiset. Tällöin me tulemme apuun! * Haluatko, että etsimme sinulle haluamasi asunnon. Tee ostotoimeksianto. Jos emme löydä sopivaa kohdetta, niin ei myöskään kuluja! * Vuokraus, haluatko että vuokraamme asuntosi. Etsimme luotettavat vuokralaiset, teemme vuokrasopimukset ja hoidamme vuokravakuuden. Valitse itsellesi markkinoiden helpoin asunnonvaihto! Multivita Forte 120 tabl. Monivitamiinija hivenainevalmiste erityisesti ikääntyville sekä nuoremmille henkilöille, joilla on lisääntynyt vitamiinien ja hivenaineiden tarve. Sisältää muun muassa 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia, runsaasti foolihappoa sekä arvokkaina tehoaineina ubikinonia ja inkivääriä. Yksi tabletti päivässä. 120 tabl. 20,90€ (norm. 26,23€) MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Munkkiniemen puistotie 15 00330 Helsinki P. 09-4171444 (pvm/mpm) Tarjous voimassa 31.12.2020 asti. Avoinna ma-pe 9-19 la 10-15 Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021 Palvelemme jouluna: 24.12. klo 9-13, 25.-27.12. Suljettu Ilmaiset vuosikalenterit vuodelle 2021 noudettavissa! www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS ota aikaa itsellesi 1000+ kurssia seniorilattari + ilmainen tietotekniikan peruskäytön kurssi hitaita qigong-harjoituksia toivelaulut kurssi senioreille puhu ja kuuntele italiaa romaanin kirjoittaminen Runeberginkatu 22–24 www.helao.fi | 09 41 500 300 Vielä ehdit mukaan! Toivota asiakkaillesi tai ystävillesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. Ota yhteyttä: Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi Riitta Juslin 09 413 97 377, riitta.juslin@karprint.fi