2017 Viikot 32-33 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 14 M unkin S eutu Täyden palvelun VAATELIIKE Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 OTZ-shoes – työkengistä parhaat! OTZ-kenkien salaisuus on anatominen muotoilu ja antimikrobinen pohjallinen. Laaja värija kokovalikoima. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi HYVÄSTI MAKSALÄISKÄT, SAMEA JA KOSTEUSKÖYHÄ IHO Exuviancen kirkastavat OptiLight-tuotteet -10 % (alk. 37 €) Ihoa kirkastava ja tehokosteuttava OptiLight-kasvohoito 99 € (norm. 138 €) Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! Tarkemmin kursseista: http://studiosoleil.fi/joogakurssit Tiedustelut: asiakaspalvelu@studiosoleil.fi tai puhelimitse 050 3801415 Studiomme osoite: Dosentintie 7 D, Helsinki Lämpimästi tervetuloa! klo 17.00-18.30 Combat Yoga (dynaaminen jooga) klo 18.45-20.15 Äijäjooga Sunnuntaisin Klo 9.00-10.30 Lempeä aamujooga klo 17.30-19.00 Lempeä flow jooga klo 19.15-20.45 Yin jooga Keskiviikkoisin klo 17.30-19.30 Terve selkä jatkoryhmä Tiistaisin klo 17.00-18.30 Foundations of Yoga Joogan perusteet klo 18.45-20.15 Vinyasa Flow Maanantaisin Kohti parempaa liikkuvuutta ja hyvää oloa! Vielä ehdit mukaan syksyn joogakursseille! Varaa paikkasi ajoissa! Munkassa joogataan! KESÄTAUKO ON PIAN OHI, OLEMME TAAS AVOINNA 14.8. ALKAEN! Ravintola Kadetti Hollantilaisentie 11, 00330 Helsinki Puh. 040 566 2210, kadetti@fazer.fi LOUNASBUFFET KLO 11–13 Lounasbuffet 10 € Katso päivän lounaslista www.fazer.fi/kadetti Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1A, 00350 Helsinki p. (09) 5656 010 Palvelemme 14.8. alkaen ma-pe 8.30 – 20.00 la 9.00 – 17.00 su suljettu HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio ! Kroppa kesällä kuntoon! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! Varaa jaksosi 15.8. mennessä saat 3 LISÄKERTAA KAUPAN PÄÄLLE. (arvo 147-195€) Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
2 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 14 Viikot 32-33 Ajankohtaista Rakentaminen alkanut Paciuksenkadulla, Mannerheimintiellä ja Tukholmankadulla ? Paciuksenkadulla ja Tukholmankadulla rakennetaan pyöräteitä, Mannerheimintien pohjoisosaa peruskorjataan. Paciuksenkadun ja Tukholmankadun bussiliikenteen sujuvuutta parannetaan uusilla kaistaja pysäkkijärjestelyillä. Liikennejärjestelyt liittyvät runkolinja 500:n käyttöönottoon. Paciuksenkadulle rakennetaan uusia pyöräteitä sekä peruskorjataan nykyistä ajorataa välillä Munkkiniemen silta – Tukholmankadun risteys. Kadun molemmin puolin rakennetaan jalkakäytävä. Kadun pohjoisreunaan rakennetaan yksisuuntainen pyörätie ja eteläreunaan baanaverkostoon liittyvä kaksisuuntainen pyörätie Meilahdentien risteyksestä länteen. Tukholmankadulla pyöräilyn turvallisuutta parannetaan rakentamalla kadun molemmin puolin yksisuuntainen pyörätie. Mannerheimintiellä välillä Tilkanvierron silta – Koroistentie tehdään nykyisen ajoradan peruskorjaus. Lisäksi raitiotie ja raitiovaunupysäkit saneerataan sekä rakennetaan tukimuuri Tilkanvierron sillan viereen. Työt alkavat heinäkuun alkupuolella Paciuksenkadulla ja Mannerheimintiellä. Mannerheimintien osuuden on määrä valmistua syksyllä 2017. Tukholmankadun remontti käynnistyy alkuvuonna 2018 Paciuksenkadun valmistuttua. Kaikki työt urakka-alueella päättyvät kesällä 2018. Rakennustyöt vaikuttavat alueella liikkumiseen ja aiheuttavat muun muassa autokaistojen muutoksia sekä raitioliikenteen katkoksia. Reittien ja liikennejärjestelyiden muutoksista kerrotaan etukäteen kaupungin verkkosivuilla ja tiedotusvälineissä. Melua aiheuttavat työt tehdään pääsääntöisesti päiväsaikaan. Helsingin kaupunginmuseossa jo puoli miljoonaa kävijää ? Senaatintorin kulmalla sijaitsevassa Helsingin kaupunginmuseossa on vieraillut avaamisensa jälkeen jo puoli miljoonaa kävijää. Uudistunut Helsingin kaupunginmuseo avattiin 13.5.2016 Senaatintorin laidalle, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan. Helsingin kaupunginmuseo saavutti vuoden 2016 kävijätavoitteensa neljässä kuukaudessa ja keräsi vuoden loppuun mennessä peräti 315 334 kävijää, ollen näin Suomen kolmanneksi suosituin museo. Vuonna 2017 kävijätahti on vain kiihtynyt ja museossa on alkuvuonna vieraillut jo 185 000 kävijää, joka ennustaa kaikkien aikojen ennätysvuotta. – Uskomme, että kävijäsuosioon vaikuttaa museon helppo lähestyttävyys ja mahtava julkisuus toukokuussa niin Vuoden museo 2017 -palkinnosta kuin arvostetun brittiläisen Museums + Heritage Awards -museokisan kansainvälisen sarjan voitosta, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo. Museon 500 000:s kävijä astui museoon keskiviikkona 19.7., kun Alexis Kallio tuli Helsingin Munkkivuoresta kolmivuotiaan poikansa Jasparin kanssa viettämään aikaa Lasten kaupungissa, jotta ”Jasparilla olisi jotakin mukavaa tekemistä”. Museon 500 000:s asiakas Alexis Kallio poikansa Jasparin kanssa menossa Lasten kaupunkiin. Museovieraat ovat olleet kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita, ja ennen kaikkea helsinkiläisiä, jotka ovat löytäneet museosta uuden olohuoneen itselleen. Museo on auki joka päivä ja museoon on aina vapaa pääsy. Loppukesän ulkoilmakonserteista valtaosa päättyy viimeistään keskiyöllä ? Helsingissä järjestetään eloja syyskuussa vielä paljon ulkoilmatapahtumia ja -konsertteja. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut on tehnyt niistä päätöksiä, jotka koskevat muun muassa päättymisaikoja sekä tiedottamista lähialueen asukkaille. Päätökset noudattavat tapahtumien päättymisaikalinjausta. Sivu 7 Suomen ortodoksisen kirkon vanhin ikoni vierailulle Viipuriin ? Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni vierailee Viipurin hiippakunnan 125-vuotisjuhlilla 16.–20. elokuuta. Suomen ortodoksisen kirkon vanhin ikoni, Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni vierailee 16.–20. elokuuta Viipurissa hiippakunnan 125-vuotisjuhlilla. Vierailu tapahtuu Viipurin ja Käkisalmen hiippakunnan piispa Ignatin pyynnöstä ja sillä on Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon siunaus. Lisäksi Museovirasto on myöntänyt ikonille väliaikaisen maastavientiluvan. Sivu 7 Meriveden lämpötila on noussut tänä kesänä noin 15–16 asteeseen ja veden pinta on ollut heikon tuulen vuoksi monin paikoin tyyni. Sinilevät runsastuneet Helsingin edustan merialueilla ? Meriveden lämpötila on noussut tänä kesänä noin 15–16 asteeseen ja veden pinta on ollut heikon tuulen vuoksi monin paikoin tyyni. Tämä näkyy sinilevien määrän runsastumisena Helsingin edustan merialueilla sekä rannoilla. Vesinäytteitä on haettu Hietaniemen ja Munkkiniemen uimarannoilta sekä hieman ulommalta merialueelta Porvoon edustalta. Sivu 8
4 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14 Yleisönosasto Runopalsta Viljapelto elokuussa Viljapelto kullan keltainen Tuuli tähkäpäitä hellästi keinutteli. Maamies peltoaan katseli, ihaili. Hyvää satoa mielessään kiitteli, tyytyväisenä myhäili. Kädet känsäiset ristiin sulki ajatuksensa luojan luo kulki. Oli vuoden kasvusta kiitollinen, oli elämäänsä tyytyväinen. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Polkupyöräily ? Pyöräilijämäärät ovat tänä kesänä lisääntyneet huomattavasti myös täällä itäisessä kantakaupungissa. Tässä pyöräilyn yksipuolisessa ylistyshuumassa ovat jääneet kokonaan huomiotta sen haittapuolet. Ajelu on täysin hallitsematonta ainakin täällä Kalliossa ja Alppiharjussa. Polkijoina on paljon ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole siihen minkäänlaisia valmiuksia, ja tietenkin on myös paljon niitä, joita eivät mitkään säännöt tunnu koskevan. Täällä on monia katuosuuksia, joilla jalkakäytävällä on pyöräilijöitä välillä enemmän kuin jalankulkijoita. Helposti vedotaan siihen, että on vaikea tietää, missä kulloinkin kuuluisi ajaa. Ainakaan asuntokaduilla tätä ongelmaa ei ole, mutta kuitenkin valitaan jalkakäytävä kulkuväyläksi. Muutenkin jos ajajan vireystaso on edes lähellä normaalia, ei ole vaikea tietää oikeaa kulkupaikkaa. Asiaan liittyy myös inhimillinen puoli. Tiedän useampiakin huonojalkaisia vanhuksia, joiden elinpiiri on entisestään kaventunut. He eivät uskalla kesäaikaan lähteä kotoaan liikkeelle, sillä kaupungissa ei ole enää montakaan paikkaa, jossa pyöräilijöitä ei tarvitsisi pelätä. Kaiken huipuksi tuotiin vielä kaupunkipyörät kenen tahansa käyttöön. Voisiko HSL:tä tai S-ryhmän sponsoreilta vaatia edes jonkinlaista vastuuta tai panostusta valistukseen? Muutenkin tässä viherhuumassa on kait ihan turha toivoa asiaan mitään korjausta. Asian esiin ottavat leimataan oitis pyöräilyvihamielisiksi turhasta valittajiksi. En ole huomannut poliisin tai minkään muun viranomaisen ottavan ongelmaa esille tai edes moittivan moista käytöstä. Kuitenkin jalkakäytävällä pyöräily on aikuisilta yksiselitteisesti kiellettyä. Pitäisikö meidän jalankulkijoiden ruveta huomauttelemaan jokaiselle jalkakäytävällä ajavalle asiasta? Ehkä tällaisen yleisen paheksunnan seurauksena ainakin osa siirtyisi ajamaan sinne minne kuuluukin. Pekka Karjalainen Yritysten taloustilanne parani kesän aikana U udellamaalla toimivat yritykset kertovat suhdannetilanteensa kohentuneen alkukesällä. Tämä ennakoi teollisuuden ja rakentamisen investointien kääntymistä kasvuun, ja palvelualoilla myynnin kasvun odotetaan kohentavan työllisyyttä. Yritysten suhdanneodotukset ovat kirkastuneet Uudellamaalla nopeasti. Odotukset niin teollisuudessa ja rakentamisessa kuin palvelualoillakin ovat koko maata myönteisemmät, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat huhtikesäkuussa. Suhdanneodotusten saldoluku oli heinäkuussa 17 eli teollisuusja rakennusalan yrityksistä 18 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, vain prosentti ennakoi heikkenemistä. Toisella vuosineljänneksellä tuotanto kasvoi yleisesti. Kapasiteetti on nyt täyskäytössä 86 prosentilla vastaajista, mikä ennakoi investointien kääntymistä kasvuun. Myös palvelualat arvioivat näkymänsä hyviksi. Palvelualoilla saldoluku on 20, joka neljäs yritys odottaa suhdanteiden vahvistuvan, vain neljä prosenttia ennakoi hiipumista. Palvelualojen myynnin kasvu kohentaa työllisyyttä, sillä Uudenmaan tuotantorakenne on Perälän mukaan on hyvin palveluvaltainen. Ammattityövoiman puute estää entistä useamman yrityksen kasvua. Teollisuuden ja rakentamisen yrityksistä 26 prosenttia ja palvelualojen yrityksistä 16 prosenttia pitää ammattityövoiman vähyyttä kasvun esteenä. Tähän on reagoitava nopeasti kehittämällä ammatillista koulutusta sekä purkamalla työperäisen maahanmuuton esteitä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kysyi heinäkuussa suhdannebarometrissaan, miten yritykset ennustavat suhdannekehitystään syksyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 369 uusmaalaista teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan yritystä, jotka työllistävät lähes 130 000 henkeä. Rauha oman rauhattomuuden seurassa Puheenvuoro Puheenvuoro Helsingistä terveysja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki ? ”Olen solminut rauhan oman rauhattomuuteni kanssa.” Näin kirjailija Torsti Lehtinen Kalliosta aloitti puheensa Loviisan rauhanfoorumin pääjuhlassa (1988). Kirjailija taisi huomaamattaan osua rauhantyön ytimeen. Me emme voita rauhaa varustautumalla, aseistautumalla vaan luomalla uutta todellisuutta mikä auttaa rauhattoman maailman sovintoon ja tasapainoon. Maailma on rauhaton, mutta rauhatekijän tehtävä on rakentaa rauhaa läheisyyden ja rakkauden asein. Yksi suomalaisia yhdistävä tekijä on saunan löyly. Meillä on saunoja enemmän kuin autoja. Rauhantyö rakentuu usein arjen tai juhlan löylyhetkistä, joissa kohtaamme toisen ja pääsemme yllättämään hänet kannustavalla sanalla ja arvostavalla asenteella. Uskontojen, taiteen, koko kulttuurin voima voi olla parasta rauhanrakentamista, koska se ohjaa elämän syvimmän olemuksen oivaltamiseen. Löylyä ei lyödä, ei heitetä, ei panna vaan luodaan. Runo ja sävel, taide ja kulttuuri ovat vahvimpia rauhanluojia. Loviisan rauhanfoorumia on kolmekymmentä vuotta sanottu kansojen ja kulttuureiden kohtauspaikaksi. Tai sitten sitä on kutsuttu pilke silmäkulmassa hymykuopaksi Kesä-Suomen poskella. Kumpikin iskulause osuu ytimeen. Kohtaamalla erilaiset ajatukset, elämäntavat, uskonnot ja maailmat kasvamme suvaitsevaan moninaisuuteen, oppimaan erilaisuutta, arvostamaan toiseutta, Vieraudesta tuleekin iloon opastaja, rakkauteen innoittaja. Näitä tarinoita Loviisan rauhanfoorumissa riittää. Vuonna 1994 rauhanfoorumin turvallisuuspoliittiseen seminaariin oli kutsuttu suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi edustajia Venäjältä, Unkarista, Latviasta, Virosta, eri maista. Romanian Kolozsvárin yliopistosta tullut ihmisoikeuksiin perehtynyt professori Lászlo Podhradsky asui puolisonsa kanssa pappilassamme ja pääsi tutustumaan Pietarin yliopiston rauhanaktivisteihin ja muihin delegaatteihin, joilla oli aikaa viipyä muutamia kesäpäiviä Loviisassa varsinaisen ohjelman jälkeen. Vieraat vietiin merelle ja he leiriytyivät Svartholman saarelle koko päiväksi. Siellä miehittäjävaltaa edustaneet venäläiset Pietarista ja Podhradskyt puivat rauhan ja elämän olemusta. Illalla kun professori sitten palasi pappilaan, hän heti ovella levitti kätensä ja innoissaan lausui kuin suuren voiton saavuttanut sankari: ”Tiedättekö rovasti, mikä ihme, nuo venäläisethän ovatkin ihmisiä!” Siihen saakka venäläiset olivat näyttäytyneet romanianunkarilaiselle tutkijalle enemmän sanelijoina, miehitysvallan edustajina, vapauden viejinä. Kohtaaminen Loviisassa ja Svartholmassa, vanhalla Turun rauhan (1743) rajalla, muutti ihmisoikeusprofessorin käsityksen elämästä. Rauhanfoorumi on täynnä tarinoita, jotka ovat muuttaneet maailmankuvaa ja asenteita. Virolaiset ystävämme, jotka neuvostovallan aikana pitivät salaisia keittiösessioitaan, ovat jälkeenpäin tunnustaneet, että Loviisa oli ensimmäinen paikka, jossa hje uskalsivat puhua vapauden haaveistaan julkisesti. Heidän ajatuksiaan ei ammuttu alas vaan heitä rohkaistiin rakentamaan rauhan ja sovinnon tietä. Loviisan mallin mukaan samana vuonna (1992) kun Lennart Merestä tuli Viron presidentti ja Mart Laarista pääministeri, nämä osallistuivat loviisalaisten kanssa Haapsalussa Kool ja KirikRahukonverentsiin, pappinsa Tiit Salumäen johdolla. Siellä käsiteltiin suomalaisugrilaisten kansojen kamppailua rauhan ja vapauden puolesta. Suomella ja Loviisan rauhanfoorumilla on myös tällä sektorilla profeetallinen tehtävä. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Suomi on jättänyt hakemuksen Euroopan lääkeviraston (EMA) saamiseksi Helsinkiin. Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskuksen (Fimean) Kuopioon pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Oli hyvä, että vuosien selvittelyn jälkeen löytyi vastuuministerit ja hallitus, jotka saivat asian päätettyä. Päätös on työvoitto meille, jotka olemme alueellistamisen perumiseksi ja EMA-hakemuksen jättämiseksi tehneet urakalla työtä. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös myös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Pääkaupunki on edelleen viisas innovaatio. Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Tämä on mittava mahdollisuus saada Suomeen lisää työtä ja kasvua. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa erityisesti Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa alan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä. Tavoitteena on tehdä Helsingistä terveysja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki. Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi
5 Viikot 32-33 • Nro 14 M unkin S eutu Heinäkuussa paikoin harvinaisen koleaa ? Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli maan eteläja keskiosassa paikoin harvinaisen kolea, eli näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä koleampi heinäkuu oli maan eteläja länsiosassa vuonna 1996 ja maan itäja pohjoisosassa vuonna 2015. Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 13 ja 16 asteen välillä. Lämpimintä oli maan eteläja itäosassa ja toisaalta Lounais-Lapissa ja Oulun seudulla. Koleinta oli Pohjois-Lapissa ja paikoin maan länsiosassa. Maan eteläja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa kuukauden keskilämpötila oli 1...2,5 astetta keskimääräistä alempi. Itäja Pohjois-Lapissa puolestaan oli 0,5...1 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Kuukauden ylin lämpötila, 27,6 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 28. päivä. Alin lämpötila, -1,6 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuoman havaintoasemalla 7. päivä. Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuun aikana yhteensä 10 kertaa, mikä on kuusi päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän. Koko maan tasolla hellepäivien vähäisyys ei ole harvinaista: edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut vuonna 2015. Heinäkuun helteet painottuivat kuitenkin pääasiassa maan pohjoisosaan, ja maan eteläja keskiosassa helleraja ylitettiinkin kuukauden aikana vain kolmena päivänä. Helteisimmät paikkakunnat heinäkuussa olivat Oulu, Rovaniemi ja Utsjoki, missä helleraja ylitettiin kuukauden aikana neljä kertaa. Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä taas hellepäiviä ei ole ollut vielä lainkaan koko kesänä. Auringon paisteesta saatiin heinäkuussa nauttia maan eteläja lounaisosassa 250–300 tuntia ja muulla noin 200–250 tuntia. Pohjois-Lapissa ja lounaissaaristossa auringonpaistetunteja kertyi lähes tavanomainen määrä, mutta muualla maassa jäätiin 20–50 tuntia pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna vähiten paistoi maan länsiosassa, missä auringonpaistetunteja kertyi paikoin jopa 90 vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin. Sateet jakautuivat heinäkuussa kesäsateille tyypilliseen tapaan epätasaisesti. Sademäärä vaihteli LounaisSuomen vajaasta 30 millimetristä Pohjois-Lapin yli sataan millimetriin. PohjoisLapissa sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria, ja maan lounaisja länsiosassa taas oli paikoin harvinaisen kuivaa. Eniten heinäkuussa satoi Utsjoen Kevolla, missä kuukauden sademäärä oli 161 mm. Tämä olikin kyseisen havaintoaseman suurin heinäkuun sademäärä sitten vuodesta 1962 alkaneen mittaushistorian. Suurin vuorokauden sademäärä, 56,5 mm, mitattiin Kittilän Puljussa 5. päivä. Heinäkuussa salamoi vähänlaisesti: maasalamamäärä, noin 12 000, on kolmanneksi alhaisin 1960 lähtien. Ukkosia esiintyi Suomessa lähes päivittäin, mutta viileän säätyypin johdosta rajuja ukkosia ei päässyt syntymään. Kuun runsassalamaisin päivä oli 4. heinäkuuta, jolloin havaittiin 2000 maasalamaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä alenee Helsingissä vauhdikkaasti ? Helsingin työpaikkamäärä on kasvussa, sillä vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla työpaikkoja oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikkamäärät kasvoivat nopeimmin rakentamisen, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä hallintoja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. Sen sijaan kuljetus ja varastointi, terveysja sosiaalipalvelut, muu palvelutoiminta ja kaupan ala menettivät työpaikkoja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia. Nuorten ja vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden kohdalla työttömien määrä alenee eniten. Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2017 kesäkuussa 12,1 prosenttia työja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Määrä oli 1,4 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on alentunut kuukausi toisensa perään vuoden 2017 aikana ja kesäkuussa työttömiä työnhakijoita oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurimmat, määrältään 10–12 prosentin pudotukset koettiin vain perusasteen koulutuksen omaavien ja koulutustaustaltaan tuntemattomien työttömien määrissä. Kyseessä ovat todennäköisimmin nuoret, jotka ovat päässeet opiskelemaan, saaneet tuetun työllistymispaikan tai työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee nopeammin kuin alle vuoden työttömänä olleiden. Alle vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden helsinkiläisten määrä aleni kaikkiaan viidellä prosentilla vuoden 2017 kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna. Ikäryhmittäin tarkasteltuna pudotukset olivat suurimmat nuorilla. Sen sijaan yli 55-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta kuusi prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien, eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrät alenivat kaikilla ikäryhmillä. On hyvin todennäköistä, että pitkäaikaistyöttömyyden alentuminen kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin on seurausta te-hallinnon toteuttamista työttömien määräaikaishaastatteluista. Haastattelujen johdosta tilastot ovat tarkentuneet ja järjestelemästä on poistettu henkilöitä, jotka eivät enää ole työttöminä työnhakijoina. Pitkäaikaistyöttömiä on myös siirtynyt eläkkeelle. Lisäksi Helsinki ja monet muut kaupungit ovat huolehtineet pitkäaikaistyöttömien tuetusta työllistymisestä. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä laskee nyt vauhdilla, on heidän osuutensa kaikista työttömistä edelleen korkea: kesäkuussa 2017 se oli 39 prosenttia. Kaikkiaan Helsingissä oli kesäkuussa lähes 16 000 pitkäaikaistyötöntä. Lisäksi yli neljä vuotta työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla lähes 9 000 avointa työpaikkaa Yhteensä pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2017 kesäkuun lopussa 8 800 avointa työpaikkaa. Helsingissä töitä oli eniten tarjolla rakennusja myyntialalla, siivousalalla sekä ravintola-, suurtalousja tarjoilutehtävissä. Vantaalla avoimia paikkoja oli runsaslukuisimmin rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille, rakennusalalla sekä raskaiden ajoneuvojen kuljettajille. Espoossa haettiin eniten lähija kodinhoitajia, rakennusalan osaajia sekä myyntialan työntekijöitä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Suomi jätti toissa viikolla EU:lle hakemuksensa Euroopan lääkeviraston saamiseksi Helsinkiin. ? – Euroopan lääkeviraston sijoittuminen Helsinkiin takaisi toiminnalle sujuvan siirtymän ja vahvistaisi koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. – Haluan kiittää valtiota hyvästä yhteistyöstä poikkeuksellisen kireällä aikataululla toteutetussa hakuprosessissa. Euroopan lääkeviraston sijoittumisella Helsinkiin olisi merkittäviä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Virasto vahvistaisi Helsingin profiilia kansainvälisenä lääke-, hyvinvointija terveysteknologia-alan keskittymänä. Lisäksi Helsingin tunnettuus kasvaisi. Suomessa jo sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA) muodostaisivat merkittävän ihmisten terveyden suojelun huippuosaamisen keskuksen. – Jo nyt Helsingin alue on Euroopan parhaita paikkoja terveysalan ja terveysteknologian tutkimukselle, kehitykselle ja liiketoiminnalle, Vapaavuori sanoo. – Helsingin life science -ekosysteemin kehitystä tukee vahvasti Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin yhteistyöhanke Health Capital Helsinki. Euroopan lääkevirastolle olisi hyötyä tästä hankkeesta. Sujuva siirtymä Lontoosta Helsinkiin Suomi tarjoaa kustannustehokasta ja logistisesti sujuvaa ratkaisua Euroopan lääkeviraston sijoittamiseksi Helsinkiin. – EU ja lääkeviraston johto ja henkilökunta voivat luottaa siihen, että kaikki toimii ja siirtymä Lontoosta Helsinkiin on sujuvaa. Tästä meillä on näyttöä lukuisista muista hankkeista, Vapaavuori sanoo. Helsingissä on maailmanluokan koulutusjärjestelmä ja kansainvälisiä kouluja. Helsinki lupaa myös vahvistaa englanninkielistä päivähoitoja opetustarjontaansa. Lisäksi valtio sitoutuu kasvattamaan Helsingin eurooppalaisen koulun kapasiteettia. Helsinki sitoutuu järjestämään räätälöidyn neuvontapalvelun viraston henkilöstön sujuvaa asettautumista varten. Helsinki sijoittuu hyvin elämänlaadun vertailuissa Helsingin kaupunki teki hakemusta varten alustavan kiinteistökartoituksen ja löysi neljä kiinteistöä, jotka soveltuisivat Euroopan lääkeviraston käyttöön erinomaisesti. – Helsingillä on tarjota erittäin tasokkaat ja kilpailukykyiset sijaintivaihtoehdot, Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) Helsingissä työskentelee 500 henkilöä 27 Euroopan unionin jäsenmaasta. Tänään EU:lle jätetyssä Euroopan lääkeviraston hakemuksessa korostetaan Euroopan kemikaaliviraston työntekijöiden kartoitettuja kokemuksia nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä. Vastaukset heijastelevat Helsingin korkeita sijoituksia useissa kansainvälisissä elämänlaadun vertailuissa. ECHAn henkilökunta ja etenkin johto ovat arvostaneet nimenomaan tehokkuutta, toimivuutta, hyviä liikenneyhteyksiä ja etenkin sitä, että kaikki lähellä. – EU:n virastoista ECHAssa on pienin vaihtuvuus. Ihmiset, jotka tulevat Helsinkiin, eivät halua täältä pois. Helsingissä työn ja vapaaajan yhdistäminen on mutkatonta, Rinkineva sanoo. Päätös Euroopan lääkeviraston uudelleensijoituksesta tehdään 20. marraskuuta EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Hakemusta Euroopan lääkeviraston saamisesta Helsinkiin on valmisteltu yhteistyössä valtioneuvoston ja sosiaalija terveysministeriön kanssa. Helsinki kisassa mukana – Euroopan lääkevirasto Suomeen Munkkivuoren puukotus oli tappo ? Munkkivuoren puukottaja tuomittiin taposta käräjillä. Käräjäoikeus tuomitsi toukokuisesta puukotuksesta 47-vuotiaan miehen. 1972 syntynyttä miestä oli lyöty kerrostalon portaikossa teräaseella rintaan Ulvilantiellä. Uhri kuoli heti sydämen lävistäneeseen pistohaavaan. Syytetty oli pahoipidellyt asunnossa kumppaniaan, vuonna 1981 syntynyttä naista, ja uhannut tappaa sekä tämän että asunnolle matkalla olleen pariskunnan yhteisen tuttavan. Tuomittu mies myönsi oikeudessa että oli avannut oven veitsi kädessään kuin pariskunnan tuttava saapui asunnolle. Hän myönsi myös etä uhri kuoli veitsen aiheuttamaan vammaan. Puolustus kuitenkin kiisti, että teko olisi ollut tahallinen. Oikeudessa tuomittu kertoi halanneensa uhria huolimattomuuttaan veitsi käsissään. Käräjäoikeus piti uskottavana syyttäjän todisteita siitä, että tuomittu oli ennnen puukotusta lyönyt ja retuuttanut naista ympäri asuntoa aiheuttaen mustelmia ja nirhaumia. Syytetty oli syytteiden mukaan myös uhannut naista veitsellä ja sanonut tappavansa hänet ja pariskunnan yhteisen tuttavan. Naisen mukaan mies oli ollut mustasukkainen. Puukotus tapahtui Ulvilantiellä, kerrostalossa 6. toukokuuta. Hätäkeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan kerrostalon portaikossa on eloton mies. Ensihoitajat totesivat miehen kuolleeksi. Miehen tuomio oli kolmesta eri rikoksesta 9 vuotta ja 3 kuukautta vankeutta.
6 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 32 MA 7.8. Lahja TI 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia KE 9.8. Erja, Nadja, Eira TO 10.8. Lauri, Lasse, Lassi PE 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne LA 12.8. Kiira, Klaara SU 13.8. Jesse, Okko VIIKKO 33 MA 14.8. Onerva, Kanerva TI 15.8. Jaana, Marjo, Marja, Marianne, Marjut, Marita, Marjaana, Marianna, Jatta, Marjukka, Maritta, Marjatta KE 16.8. Aulis TO 17.8. Verneri PE 18.8. Leevi LA 19.8. Mauno, Maunu SU 20.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel Jos sinulla on hyviä ajatuksia, ne hehkuvat kasvoiltasi kuin auringon säteet, ja näytät aina ihastuttavalta. Roald Dahl, Nilviöt (1980) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa ? Vanha tarina kertoo puutarhurista, jonka luokse tuli piispa. Puutarhurin esitteli kaunista puutarhaa ja kertoi kuinka paljon hän oli raatanut saadakseen karun ja kivisen maan kasvamaan. Hän näytti harvinaiset hedelmäpuut, kauniit kukat sekä lintujen ja eläinten pesimäpaikat ja esitteli työnsä tuloksia. Näiden jokaisen kohdalla piispa aina nyökytteli ja sanoi: ”Kyllä kyllä, mutta kasvu tulee Herralta”. Kierrettyään koko puutarhan puutarhuri sanoi: ”Arvoisa piispa, olette tietysti oikeassa, että kasvu tulee Herralta. Mutta olisittepa nähneet kun Herra kasvatti tätä puutarhaa yksin”. Jumalan antaa meille monenlaisia lahjoja. Saatamme tunnistaa rakkaat ihmiset, kauniin luonnon, harrastukset tai esimerkiksi ammatin Jumalan lahjaksi. Ne tuovat iloa sekä itselle että läheisille. Jumalan lahjoja ovat myös erilaiset taidot mitä meillä on: musiikin, urheilun, ystävällisyyden tai vaikkapa puutarhanhoidon taidot. Kaikkia näitä taitoja meidän tietysti tulisi käyttää Jumalan ylistämiseen ja hyvän tekemiseen toisille. Tätä on uskollinen Jumalan lahjojen hoitaminen, samaa mistä Jeesus puhuu Matteuksen evankeliumissa. On helpompi nähdä asiat Jumalan lahjoiksi kun ne tuottavat iloa. Vaikeampaa on nähdä pettymys, epäonnistuminen tai osaamattomuus lahjana. Näihinkin voi kuitenkin lahja sisältyä, nimittäin armeliaisuuden tarpeen huomaaminen. Sen, että elämässä asiat voivat mennä täysin toisella tavalla kuin oli suunniteltu, joskus täysin pieleen, riippumatta meidän yrityksestämme ja tahdostamme. Näin voi käydä ihan jokaisen kohdalla. Kun katsoo lähimmäistään armon silmälasien läpi, hoitaa Jumalan lahjaa hyvin. Voimme kuvitella kuinka kova ja kylmä olisi maailma jossa ainoastaan täydellinen riittää, jossa ei ole sijaa epäonnistumiselle tai kaatumiselle. Näemme myös mihin lahjojen ja kykyjen huono hoitaminen johtaa. Ihmisen ja luonnon kärsimyksellä on osaltaan sama juuri: ahneus. Tiedämme, että taitojamme ja kykyjämme voidaan käyttää myös väärään ja satuttavaan. Tänä(kin) kesänä viettämäni rippileirit tosin valavat uskoa hyvään: viisaat nuoret jotka pohtivat elämän oikeaa ja väärää, Jumalaa ja evankeliumia. Heissä näin, että lahjat ovat monenlaiset mutta kutsuja on sama jokaisella. Leireillä keräsimme kolehdin tyhjistä virvoitusjuomapulloista ja rippikoululaiset päättivät, mihin kohteeseen kolehti lahjoitetaan. Kun nuori päättää lahjoittaa niille joilta puuttuu, tulee lahjasta erityisen siunattu. Heikki Hesso Kirjoittaja on Keski-Porin seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Iltakahvila to klo 18 kirkolla. Koulunsa aloittavien siunaus ke 9.8. klo 18. Tarja Frilander, Auli Etäniemi ja Rauna Mannermaa. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit! Messu su 13.8. klo 11. Tarja Frilander, Enni Maaninka. Messu su 20.8. klo 11. Leo Glad, Kaisa Sidoroff. Lapsikuoron harjoitukset alkavat to 24.8. klo 16.30–17.15 Munkkivuoren seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla Hyvän mielen kuntojumppa +65 alkaa ma 4.9. klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Kesäkahvila ke 9. ja 16.8. klo 1314.30. Leppoisaa yhdessä oloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Koulunsa aloittavien siunaus ke 9.8. klo 17. Tarja Frilander, Heli Ahonen ja Ida Salmi. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit! Pyhän Laurin viikkomessu to 10.8. klo 18 Leo Glad. Tulevaa: Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Urbaanit lavatanssit Messukeskuksessa elokuussa denlainen kohtaamispaikka Messukeskuksessa Helsingissä. Avoinna perjantaina18.8.2017 klo 17–02 ja lauantaina 19.8.2017 klo 12–02. Festivaali juhlistaa Suomen satavuotista taivalta tanssin ilon kautta. Suomen suurin kesäklubi täyttää 14 vuotta ? Jo vuodesta 2004 toiminut urbaani kesäklubi Summer Heat on Suomen vanhin ja suurin kesäklubi, joka tavoittaa kesän aikana Vanhalla Ylioppilastalolla järjestettävissä yökerhotapahtumissa yli 20 000 nuorta aikuista. Summer Heat tarjoilee kesän ajan mehukkaan kattauksen monipuolista ohjelmaa. Jokainen ilta on erilainen, luvassa on sekä aiemmilta vuosilta tuttua ohjelmaa, että uusia teemailtoja. Luvassa on muun muassa Sourz Glow Party Weekend, Summer Heat Goes California sekä Ladies Weekend. Kesän juhlat Vanhalla, joka perjantai ja lauantai aina 19. elokuuta asti! Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, kello 22 04. 11. & 12.8 Ladies Weekend 18. & 19.8 Grande Finale & Summer Heat Allstars ? Tanssilavojen suosituimmat tähtiartistit nähdään 18.–19. elokuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Messukeskus rakentaa lavatähtien areenaksi Suomen suurimman tanssilattian. Messukeskuksen uusin tapahtuma Tanssi Vieköön -festivaali kokoaa elokuussa Helsinkiin joukon Suomen rakastetuimpia lavatähtiä. Kaksipäiväisen festivaalin avaa perjantaina Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa kanssa. Iltaa jatkavat Anne Mattila, tanssiorkesteri Hurma ja puolen yön aikoihin esiintyvä Jari Sillanpää. Lauantaina aloitellaan Katri Helenan tahdissa jo puoliltapäivin, ja tanssi jatkuu Agentsien ja Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat, mukana ikisuosikit Danny, Frederik ja Tapani Kansa. – Lavatanssien tunnelmaan pääsee nyt keskellä kaupunkia. Mukaan voi tulla, vaikkei olisi kuunaan lavatansseissa käynyt, fiilistelemään ja kokemaan erilainen ilta. Innokkaille tanssijakonkareille tarjoamme kahden päivän hurmoksellisen lavaputken tunnettujen tähtien tahdissa, lupaa tapahtuman tuottaja Tiina Aalto. Nähtävänä ja kokeiltavana myös yli 60 eri tanssilajia Uusi festivaali tuo yleisön nähtäväksi ja kokeiltavaksi myös yli 60 eri tanssilajia twerkkauksesta nykytanssiin ja hip hopista lavatansseihin. Festivaalin ohjelmaa ovat rakentamassa kymmenet suomalaiset tanssiseurat, Suomen parhaat tanssin ammattilaiset ja pidetyimmät tanssinopettajat Jukka Haapalaisesta Minna Tervamäkeen ja Marco Bjurströmistä Oona Kivelään. Käytössä on koko Messukeskus, ja nähtävää riittää katutanssihallista erilaisiin workshopeihin, kilpailuihin, tanssikulkueisiin, opetustunteihin sekä showja gaalaelämyksiin. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Tanssi Vieköön -festivaali on tanssin ystävien ja ammattilaisten uu
7 Viikot 32-33 • Nro 14 M unkin S eutu Loppukesän ulkoilmakonserteista valtaosa päättyy viimeistään keskiyöllä Jatkoa sivulta 3 ? Päätökset on tehty seuraavista ulkoilmatapahtumista: • Allas Sea Pool -merikylpylän alueen konsertit 26.5. 3.9. Konsertit päättyvät kello 22.00, paitsi 18.8. pidettävät konsertit, jotka päättyvät kello 23.00. • Haltiala Hayride 11. 12.8. Haltialan tilalla. Konsertit päättyvät kello 24.00. • Flow Festival 11. 13.8. Suvilahden tapahtuma-alueella. Konsertit päättyvät perjantaina sekä lauantaina kello 1.00 ja sunnuntaina kello 24.00. • Huvilateltta -konserttisarja 17.8. 3.9. Tokoinrannassa. Konsertit päättyvät kello 22.00. • Salainen puutarha -tapahtuma 24. 25.8. Senaatintorilla. Konsertti päättyy 24.5. kello 24.00 ja 25.8. kello 15.00. • We Love the 90´s 25. 26.8. Suvilahdessa. Konsertit päättyvät kello 23.00. • Kanneltalon 25-vuotisjuhlakonsertti 31.8. Malminkartanon omenatarhalla. Konsertti päättyy kello 24.00. • Suomen Koripalloliito ry:n ulkoilmatapahtuma 31.8. 6.9. Kansalaistorilla. Tapahtumat päättyvät kello 22.00, paitsi 6.9. kello 23.00. • Under the Bridge 9.9. Nylanderin puistossa. Konsertti päättyy kello 24.00. • Funky Elephant Festival 9. -10.9. Suvilahdessa. Ulkoilmakonsertti päättyy 9.9. kello 22.00 ja 10.9. kello 20.00. Päätökset tehtiin tänä vuonna toista kertaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vuonna 2016 tekemän ulkoilmakonserttien päättymisaikalinjauksen mukaisesti. Linjauksessa on määritelty kello 22.00 jälkeen päättyvien tapahtumapäivien enimmäismäärät ja päättymisajat Helsingin tärkeimmillä tapahtumapaikoilla, jotka ovat Suvilahti, Tukkutori-Teurastamo, Kyläsaari, Kaisaniemi, Hietaniemi ja Kaivopuisto. Muilla tapahtumapaikoilla päättymisaika harkitaan tapauskohtaisesti. Ulkoilmakonserttien päätKuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko Suomen ortodoksisen kirkon vanhin ikoni vierailulle Viipuriin Ikoni omalla paikallaan Valamon luostarin pääkirkossa. Jatkoa sivulta 3 ? Ikoni lähtee matkaan keskiviikkona 16. elokuuta. Lähtöpäivänä kello 9 Valamon Kristuksen kirkastumisen kirkossa toimitetaan rukoushetki matkalle lähdettäessä. Sen jälkeen ikoni lähtee arkkimandriitta Sergein ja munkkidiakoni Nasarin saattamana henkilöautolla kohti Viipurin Kristuksen kirkastumisen katedraalia, jonne saapumisaika on kello 17. Viipurin hiippakunnan 125-vuotisjuhlan pääliturgia toimitetaan lauantaina 19.8. Viipurin Kristuksen kirkastumisen katedraalin edessä olevalla aukiolla. Kyseessä on katedraalin temppelijuhla, sillä 19.8. vietetään Kristuksen kirkastumisen juhlaa juliaanisen kalenterin mukaan. Juhlaliturgian johtaa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill. Hiippakunnan 125-vuotisjuhliin osallistuu Suomesta myös Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo, jonka seurueeseen kuuluvat Joensuun piispa Arseni, rovasti Stefan Holm ja ylidiakoni Jyrki Härkönen. Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni sijoitetaan vierailun ajaksi Kristuksen kirkastumisen katedraaliin. Ikonia suojelee sen oma teräyskehyksinen panssarilasilla varustettu kiota, jonka sisälle on luotu ikonille ihanteellinen mikroilmasto. Valamon luostarin kirkkoon asetetaan matkan ajaksi nähtäville ikonin kopio. Ikoni palaa takaisin Uuteen Valamoon myöhään sunnuntai-iltana 20. elokuuta. Perimätiedon mukaan pyhittäjä Arseni Konevitsalainen toi ikonin Kreikan Athosvuorelta vuonna 1393. Uuteen Valamoon Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni tuli vuonna 1956 Konevitsan luostarin viimeisten munkkien siirtyessä Keiteleen Hiekan kylästä Heinäveden Valamoon. Arvokas ikoni on kaksipuolinen: sen kääntöpuolelta löytyy Käsittätehty Kristus. Konevitsan Jumalanäidin ihmeitätekevä ikoni vierailee nyt Venäjällä toista kertaa. Edellinen vierailu toteutui heinäkuussa 2006, jolloin ikoni oli kahden viikon ajan kunnioitettavana Pietarissa ja Konevitsan luostarissa. Tapani Piirto ”Tunteiden Tulkintaa” – öljyvärimaalauksia Taiteilija Tapani Piirto, Kaivattu hiljaisuus 70x50, öljyväri, 2016. ? Maalaaminen tuottaa Piirtolle suurta iloa ja mielihyvää. Hiljaisuuden tunnelmointi ja tunnelman luominen on hänelle ominaista ja tärkeää. Hän ei tavoittele maalauksissaan näköisyyttä vaan jättää tilaa katsojalle. Piirton pastellinsävyiset maalaukset ovat herkkiä ja eteerisen sumuisia tuokiokuvia. Henkilöt sulautuvat taustaansa niin, että katsojalle jää mahdollisuus muokata maalausta mielessään. Henkilön vartalo kuvataan usein takaa tai sivusta niin, että katsoja jää miettimään, mitä teoksen henkilön mielessä liikkuukaan? Kesäravintola Seurasaaressa 1 & 2 krs elokuun loppuun. Seurasaarentie 15, 00250 Helsinki avoinna päivittäin tymisaikoja koskevassa linjauksessa otettiin huomioon aiempi linjaus ja siitä saadut kokemukset sekä syksyllä 2015 tapahtumapaikkojen lähistöille kohdistetun asukaskyselyn tulokset. Kyselyn mukaan suurin osa tapahtuma-alueiden lähellä asuvista piti sopivana tapahtumien päättymisaikana arkisin kello 23 ja viikonloppuisin kello 24.
8 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu Sinilevät runsastuneet Helsingin edustan merialueilla Jatkoa sivulta 3 ? Näytteissä on havaittu runsaasti Dolichospermum-suvun sinilevää. Dolichospermum-suvun sinilevät ovat yleisiä makeissa vesissä ympäri maailman, mutta niitä esiintyy myös murtovedessä. Murtovedessä esiintyvien kantojen on pääosin todettu olevan sellaisia, jotka eivät tuota myrkkyä. Makeassa vedessä näiden sinilevien on todettu tuottavan hermomyrkkyjä. Sinilevien runsastumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa veden korkea ravinnepitoisuus, lisääntynyt valon määrä sekä veden kohonnut lämpötila. Tyyni sää nostaa vedessä keijuvat solut pintakerrokseen, jolloin muodostuu niin kutsuttu leväkukinta. Sinileviä on useita eri lajeja, joista osa muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Itämerellä ja Suomenlahdella yleisin myrkyllisiä kukintoja muodostava laji, Nodularia spumigena, viihtyy avomerioloissa. Tänä kesänä Helsingin edustan näytteissä on havaittu toistaiseksi vain pieniä määriä Nodularia-rihmoja. Sinilevien myrkyt ovat pääasiassa maksaja hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa oireita mikäli sinileväpitoista vettä on nielty tai käytetty löylyvetenä. Uimisen jälkeen olisi hyvä käydä suihkussa ja vahtia etteivät lemmikkieläimet juo sinileväistä vettä. Runsaasti levää sisältävässä vedessä uimista tulee välttää. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta ja merisäästä Helppo konsti määrittää onko vedessä olevat hiput sinilevää, on ottaa vettä läpinäkyvään lasiin. Jos veden pinnalle nousee vihreitä hippuja noin tunnin kuluessa, on vedessä todennäköisesti sinilevää. Veden pintaa voi kokeilla myös kepillä. Mikäli keppiin tarttuu jotain, on kyseessä todennäköisimmin joko siitepölyä tai jotain muuta levää. Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. www.hel. fi/uimavesi Rantapelastajien päivittämät tiedot valvottujen uimarantojen sinilevätilanteesta ja uimaveden lämpötilasta löytyvät palvelusta https:// ulkoliikunta.fi/ Helsingin edustan vesien tilaa voi seurata Helsingin kaupungin tekemien veden laadun mittausten tuloksista: www.hel.fi/merivesi Lisäksi Helsingin kaupungin ja Ilmatieteenlaitoksen tuottamilta meri.hel.fi -sivuilta voi käydä katsomassa ajankohtaisia merisään tietoja, kuten ilman ja veden lämpötilan sekä tuulen nopeuden ja suunnan. Mitä pidempi kausi, sitä halvempi matka HSL kannustaa lataamaan pidempiä kausia – kanta-asiakkaat matkustavat halvemmalla HSL kampanjoi pidempien kausilippujen puolesta. ? Mitä pidemmän kauden asiakas lataa HSL:n matkakorttiin, sitä halvemmalla ja helpommalla hän pääsee. Kausilippujen halvemman hinnoittelun tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä ja palkita kanta-asiakkaita. Se on mahdollista, koska HSL:n omistajakunnat tukevat merkittävästi omien asukkaidensa liikkumista joukkoliikenteellä. – Haluamme, että kantaasiakkaamme saavat kaiken hyödyn irti kausilipustaan. Mitä pidemmän kauden asiakas ostaa, sitä edullisempi on päiväkohtainen hinta. Säästöä syntyy jo kolmen edestakaisen kertamatkan jälkeen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. – Lataamalla koko vuoden kauden kerralla matkustaa jo kuukauden maksutta verrattuna kuukausittaisiin kausiostoksiin. Lisäksi ei tarvitse koko ajan miettiä, onko lippu voimassa vai ei. HSL myy kahdenlaisia matkakortteja Henkilökohtaisen matkakortin voivat saada HSLalueen ja kehyskuntien asukkaat sekä HSL-alueella asuvat opiskelijat, eläkeläiset ja invalidit. Lasten matkakortin voi hankkia 7-16-vuotiaalle. Tälle kortille voi ladata sekä kautta että arvoa. Uusi kortti maksaa 5 euroa, ja sen saa HSL:n palvelupisteistä esittämällä ajokortin, passin tai henkilökortin. Matkakortin voi myös tilata verkkokaupasta verkkopankkitunnuksilla, toimitusaika on noin 5 arkipäivää. Haltijakohtaisen matkakortin aikuiselle tai 7-16-vuotiaalle lapselle voi hankkia kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta HSL-alueella tehtäviä matkoja varten, ja sitä voi käyttää yhteisesti esimerkiksi perheenjäsenten, kaveritai matkaporukan kesken. Kortti maksaa 5 euroa, ja sen voi hankkia ja siihen ladata arvoa kaikissa HSL-alueen R-kioskeissa, useissa kaupoissa, kioskeissa ja HSL:n omissa palvelupisteissä. Koska HSL-omistajakunnat eivät tue haltijakohtaista matkakorttia, sille ladatut kaudet ovat kalliimpia kuin henkilökohtaisessa matkakortissa. HSL kampanjoi 31.7. alkaen parin viikon ajan pidempien kausien puolesta mobiili-, facebookja ulkomainonnassa, pysäkkijulisteissa, metroasemilla sekä metrojen ja raitiovaunujen näytöillä. Kampanjasivun ja laskurin osoite on hsl. fi/pitkasuhde Messukeskuksen kesäkongressit rikkovat ennätyksiään ? Helsinki ja Messukeskus ovat näyttäneet vetovoimansa, sillä sekä allergologien EAACI-tiedekongressi että glaukoomatutkijoiden WGC-kongressi rikkoivat omat osallistujaennätyksensä. Keskiviikkona Messukeskuksessa avautuu Worldcon, maailman arvostetuin scifija fantasiaharrastajien tapahtuma. Ennätyksellinen kongressikesä on tuonut Messukeskukseen jo tuhansia kansainvälisiä vieraita. Kongressien talousvaikutus Helsingille on merkittävä. Messukeskuksessa järjestettävien kongressien arvioidaan tänä kesänä tuovan pääkaupunkiseudulle yli 20 000 kävijää ja 40,5 miljoonaa euroa. – Kongressimatkailu SuoEuroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ehti tutustua EU:n Smart Regions -kongressin aikana myös Messukeskuksen Augmented Reality -ratkaisuun. Kesäloma katkaisuhoidossa Kesällä myös sosiaalinen juominen terasseilla lisääntyy. Perhejuhlia ja lomamatkoja on enemmän, jolloin päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat tulevat helposti selvemmin esiin ja halu hakeutua hoitoon kasvaa. ? Kesälomakausi on perinteisesti ollut aikaa, jolloin pieni tissuttelu lisääntyy. Monien työssäkäyvien lomasuunnitelmissa on kuitenkin katkaista jo aiemmin hallinnasta kirvonnut päihteiden käyttö. Tämä on huomattu myös Kalliolan klinikalla, jonka kävijämäärissä on lomakaudella selvä nousu. – Työelämässä oleville, joilla on työaikana vaikeuksia irrottautua työtehtävien hoitamisesta, lomakausi mahdollistaa täyden paneutumiseen oman itsensä hoitamiseen, kertoo Kalliolan klinikan vastaava sosiaalityöntekijä Outi Raidén. Kesällä myös sosiaalinen juominen terasseilla lisääntyy. Perhejuhlia ja lomamatkoja on enemmän, jolloin päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat tulevat helposti selvemmin esiin ja halu hakeutua hoitoon kasvaa. Kalliolan klinikalla menetelmänä käytetään Myllyhoitoa, joka on osoittautunut tehokkaaksi päihdeongelman tiedostamisen menetelmäksi ja raittiustavoitteen sekä sen mukaisen hoitoon sitoutumisen innoittajaksi. Myllyhoidossa kannetaan vastuuta korkeatasoisesta ammattietiikasta ja lainsäädännöllisten tavoitteiden noudattamisesta hoitotyössä. Kuntoutusjakson tavoitteena on antaa eväät uudelle, raittiille elämälle. Toipumisessa tärkeää on itseymmärrys ja siitä lähtevä muutos elämäntavassa. Päihderiippuvuutta ei Myllyhoidossa hoideta lääkkeillä. Toipumisohjelmassa korostetaan ihmisen kehon ja psyyken lisäksi hengellisyyttä, mikä ei kuitenkaan tarkoita uskontoa, vaan ihmisen elämän sisältöä ja yhteyttä itseen ja toisiin. – Klinikka on erikoistunut pitkän historiansa aikana työelämän päihdeongelmien hoitoon, mutta Myllyhoito soveltuu hyvin myös työelämästä sivussa oleville, Raidén kertoo. Klinikalla hoidetaan alkoholiongelman lisäksi huumeongelmaisia. Yhä enemmän hoitoon hakeutuu myös monipäihdeongelmaisia, jotka käyttävät sekä alkoholia että huumeita. Ydinongelma näissä kaikissa on sama, päihderiippuvuus. Kalliolan klinikka on vahvasti mukana läheisten tukemisessa hoidon aikana. – Puolisoiden, lasten ja muiden läheisten tiedon lisääntyminen päihdesairaudesta on moninkertainen panostus kansanterveyteen, tuottavuuteen ja perheiden hyvinvointiin, Raidén sanoo.
9 Viikot 32-33 • Nro 14 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Mitä pidempi kausi, sitä halvempi matka HSL kannustaa lataamaan pidempiä kausia – kanta-asiakkaat matkustavat halvemmalla HSL kampanjoi pidempien kausilippujen puolesta. Messukeskuksen kesäkongressit rikkovat ennätyksiään meen kasvaa ilahduttavasti ja Messukeskukselle kuluva kesä on ennätyksellinen, mutta kyllä kongressien saamiseksi tänne tehdään paljon työtäkin, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Messukeskus ylläpitää tiiviitä yhteyksiä suomalaiseen yliopistoja järjestökenttään tukien tällä tavoin tiedeja järjestökongressien hankkimista Suomeen. Ulkomaisille delegaatioille järjestetään tiuhaan esittelykierroksia, ja Messukeskusta myydään kongressiareenaksi ulkomaisissa alan tapahtumissa. Messukeskus on uudistanut tilojaan voimakkaasti ja hionut tekniset ja digitaaliset palvelut kansainvälisten huipputapahtumien vaatimalle tasolle. HelEU:n Smart Regions Conference pidettiin kesäkuussa Messukeskuksessa. singin valtteja puolestaan ovat huippuosaaminen ja tutkimuksen korkea taso monilla tieteen aloilla sekä hyvä maine, erinomaiset yhteydet ja tasokkaat palvelut. – Kova kansainvälinen kongressikilpailu vaatii pitkäjänteisyyttä. Nyt neuvotellaan jo kauas 2020-luvun puolelle ulottuvista kongressisopimuksista. Iso osa työstä tehdään tiiviissä yhteistyössä Visit Finlandin, Visit Helsingin, Finpron ja kongressitoimistojen kanssa, kertoo Vepsäläinen. Odotettu Worldcon avautuu keskiviikkona Kuluvan kesän kongressiohjelmaan Messukeskuksessa kuuluvat maanmittauslaitoksen FIG 2017 -kongressi touko-kesäkuun vaihteessa, EU:n Smart Regions Conference ja maailman suurin allergiakongressi EAACI-kongressi kesäkuussa sekä glaukoomakongressi WGC-2017 kesäheinäkuun vaihteessa. Elokuussa on vuorossa lääketieteen ammattilaisten koulutukseen keskittyvä AMEE 2017 -kongressi. Messukeskuksen kongressikesää värittää myös odotettu Worldcon, maailman vanhin, suurin ja arvostetuin scifija fantasiaharrastajien tapahtuma. Messukeskuksessa 9.– 13. elokuuta järjestettävä Worldcon tuo Suomeen satoja tunnettuja science fiction -kirjailijoita ja tuhansia faneja. Kasarijumpasta äijäjoogaan ja kaakeleista kompostiin – Kalliolan kansalaisopiston syksyssä näkyvät opiskelijoiden toiveet ? Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 10.8. klo 10. Kalliolan kansalaisopisto on kuullut toiveesi! Tulevan syksyn kurssitarjottimelle on aseteltu monta uutta tuttavuutta yleisön pyynnöstä. Toteutuvia toivekursseja ovat mm. romanian kieli, 80-luvun tanssiliikunta, äijäjooga, omien animaatioiden ja tietokonepelien ohjelmointi, sienikurssi, lettityöpaja, kompostikurssi sekä parvekkeen syystunnelmat. Kurssitarjonnasta löytyy monta muutakin uutuutta. Miltä kuulostaisivat nämä uudet harrastukset: kiinalainen venyttely, kehonhuolto Handpan-soittimen avulla, kaakelikurssi, itsemyötätunnon voima tai nukketeatterinuken valmistus. Mukana ovat toki myös monet vanhat tutut kurssit. Kestävän kehityksen kansalaisopisto Kalliolan kansalaisopistolle myönnettiin toukokuussa kestävän kehityksen sertifikaatti. Käytännössä tämä näkyy paitsi energian säästämisessä ja kierrättämisessä, myös kurssisuunnittelussa. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys on sekä ympäristön että sosiaalisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimista. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa torstaina 10.8. klo 10. Koko kurssitarjonta löytyy osoitteesta kalliolankansalaisopisto. fi sekä kurssiesitteestä. Painettu esite on jaossa opistotalossa, kirjastoissa, Sandelsin senioritalossa, Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa elokuussa. Tulevan syksyn kurssitarjottimelle on aseteltu monta uutta tuttavuutta yleisön pyynnöstä. KO IRA M eid än 1/ 20 17 6,7 5,9 ER IKO ISH INT A Tii a au tta a ulk om ais ia ko ira tar ho ja Su os ittu we sti e fik su n ma ine es sa Sii ri-m op si rak ast aa uim ist a ja ma nd ari ine ja La ula jat äh ti Ha nn a Pa ka rin en : 15 -vu oti as Ell i tut tu nä ky nä ytt ely ke his sä La bra do rin no uta ja ed ell ee n su os itu in Ne lli syn tyi pe ntu teh taa ss a Ny t juh lita an ko tim ais ia ko ira rot uja RO TU ESIT TELYSSÄ BULL TER RI ER I HO ITO – RA VI NT O – UU TU UD ET – NE UV OT – VI NK IT 2/2 01 7 6,6 LA PI NK OI RA KI SS AN PE NT UJ EN EM ON A Pr inc es s Mo ns te r ka un ota r va i hir viö Pu nk kik au si alk oi, ko kei le est olä äk kei tä Us ko llin en ja lem pe ä so ma lik iss a Kis sat ho ido ssa • suk ula isil la • hoi tola ssa Ma alt a ke rro stal oo n, mi ten kis sa so pe utu u? Tes taa mir ris i äly kky ys! 1/ 17 6, 50 Yli pa ino sa ira stu tta a Un elm ien hev osk esä läh est yy Ra vie n KE NK ÄP AK KO jak aa mi eli pit eit ä He vo sm ies He ikk i Pa rvi ain en us ko o uk kin sa he vo so pp eih in Ky lm iin olo ihi n on tot utt ava Ilm as toi nn in pit ää tal liss a oll a riit täv ä Wo rki ng eq uit ati on in ed ist ää hy viä he vo sm ies tai toj a Co wb oy bu uts it jok ais en jal kin ee t Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! www.karprint.fi
10 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu Josa Jäntti ”Surmanajoa Munkkiniemen puistotiellä”? ? Meikäläisen nuoruusvuosina tivolissa ajeli pyöreässä, korkeaa saavia muistuttavassa puupöntössä moottoripyörällä sen ajan Suuri Sankari ”Surmanajaja”! Vauhti oli melkoinen ja loppuvaiheessa vauhdin ollessa kovimmillaan hän kiersi pöntön sisällä pitkin sen yläreunaa muutaman metrin päässä ylhäällä lähellä reunan takana jännääviä maksavia katsojia. En tiedä vieläkö nykyisin on olemassa tämän ammatinharjoittajia? Nykyaikana on uudenlaiset ”surmanajajat”? Polkupyörlää liikkuminen on todella hyvä liikkumistapa ajeletpa töihin, muuten vain pisteestä A pisteeseen B, tai teet sitä tosilujaa kuntoillaksesi. Helsingin kaupunki on suhtautunut pyöräilyn lisäämiseen erittäin positiivisesti. Pyöräteitä on rakennettu jatkuvasti lisää ja edelleen rakennetaan (mm. Paciuksenkadulla ”rahaa palaa”) . Kaupunki on organisoinut muun muassa ns. kaupunkipyörät, joilla kaupunkilaiset voivat liikkua pientä maksua vastaan halutessaan. Aikoinaan itsekin pyöräilin paljon ja aina kypärä päässä! Äskettäin eräs ulkomainen aivokirurgi kertoi lehdessä, että kypärä ei ole välttämätön kuin lapsilla! Halusikohan hän lisää asiakkaita? Miksi pyörätiet eivät kelpaa kaikille pyöräilijöille? Tästä on hyvänä esimerkkinä Munkkiniemen Puistotien pyörätie ja sen käyttämättömyys! Kyseinen pyörätie on todella merkitty Pyörätiemerkillä, mutta jostain kumman syystä sitä eivät kovin monet pyöräilijät halua ajaa? Olen ehdottanut ainakin neljä kertaa Munkan liikennesuunnittelusta vastaavalle eikö Puistotien molempiin päihin voisi saada näyttävät, isokokoiset kyltit kahdella kielellä: PYÖRÄTIELLE ja siihen nuoli, joka osittaa mistä pyörätie alkaa. Aina on vastattu, että parhaillaan suunnitellaan Puistotien kehittämistä edelleen? Aikaa vaan kuluu , mitään ei tapahdu? Aikoinaan yli 15 vuotta sitten vanhempi pariskunta törmäsi ratikkaan seurauksena molempien kuolema. Noin 10 vuotias poika raahautui kiskoilla polkupyörällä ratikkaan törmättyään kymmenisen metriä reisi poikki. Tästä syystä tein valtuustossa aloitteen ratikan kulkemisesta ja varoitusvalojen rakentamisesta Puistotien Kadetin ja Solnantien risteykseen! Valojen rakentamiseen näiden katuejn kulmiin vei kuusi (6) vuotta! En ole sen jälkeen kuullut kuin yhdestä ratikan ja auton törmäyksestä. Pari karmeaa esimerkkiä nyt ”surmanajajista” Puistotiellä Luokseni tuli jokin aika sitten ko. kadulla eräs vanhempi naishenkilö. Hän kertoi, että pyörälijä tuli kovaa ja törmäsi häneen molemmat kaatuivat. Hän jäi makaamaan pyöräilijä nousi ylös. Hän ei sanonutr sanaakaan, vaan jatkoi matkaansa. Kyseiseltä naiselta murtui lonkka ja hän joutui muutamaksi viikoksi sairaalaan. Koskaan ei selvinnyt, kuka tämä röyhkeä pyöräilijä oli? Kerroin tästä Cafe Maxin edessä istuessani. Samalla ohi sattui kävelemään niin ikään vanhempi nainen keppi kädessäja ja kuuli, kun kerroin muutamalle kahvilan vakioasiakkaalle ko. tapauksesta. Hän pysähtyi ja kertoi, että hän oli kokenut saman kohtalon. Häneltä meni molemmat jalat poikki! Sitkeiden tutkimusten perusteella löytyi vihdoin ao. pyörälijä, mutta hän oli täysin varaton eikä pystynyt korvaamaan mitään. Kolmas esimerkki: Mies lähestyi jalkakäytävällä kahvilaamme kohti. Huomautimme ”naisapoliisi” Ullan kanssa hänelle jalkakäytävällä ajamisesta. Hän pysähtyi ja jätti kulkuneuvonsa kahvilan ikkunan eteen. Sitten hän kysyi meiltä: ”saanko mennä kuitenkin kahvilaan kahville”? Vastasimme, että tottakai, mutta pyörällä ei saa ajaa jalkakäytävällä muut kuin alle 12 vuotiaat. Sitten hän tuli kahvilan ovesta tarjotin kädessään aterioineen ja samalla jalkakäytävällä ajoi samalla pyöräilijä häntä kohti kovaa vauhtia! He meinasivat törmätä toisiinsa kohtalokkain seurauksin, mutta onneksi näin ei tapahtunut. Tämän jälkeen tarjottimen kanssa jalkakäytävälle tullut pyöräilevä mies sanoi meille: Nyt ymmärrän, mitä tarkoititte!” Ajatelkaapa , jos ovesta olisi juossut ulos vilkas lapsi mitä olisi tapahtunut? Tämäkään tilanne ei ole harvinainen ko. kahvilan edessä. Sama koskee koko Puistokadun kaikkia kapeita jalkakäytäviä mm. Tiina Lillakin hierontaliikkeen kohdalla joka kohdassa Puistokadun jalkakäytäviä myös ns. Ison Alepan puolella. Jalankulkiijoissakin ja koiraihmisissä on vikaa Puistotien pyörätie on merkitty liikennemerkillä vain pyöräilijöille, sillä ei saisi kävellä lainkaan saati koiransa kanssa. Munkan kuuluisin ja tottelevaisin koira Maisa ei koskaan kävele emäntänsä kanssa pyörätiellä, vaan Puistotien toisella laidalla olevalla hiekkatiellä. Sitä Kaupunki hoitaa kyllä paljon huonommin kuin pyörätietä varsinkin syksyn sateilla ja talvella?! Milloinhan sitä kunnostetaan kuusi vuotta on jo kulunut! Luvattu kyllä on! Isot ovat kaupungin ”liikenneherrojen” kiireet! Kahvilan tarkkailuryhmän puolesta Josa Jäntti Työväenopiston syksyä värittää metsä ja toivekurssit festivaalia, jonka ohjelma koostuu kursseilla yhdessä tehdystä, luodusta ja koetusta. Suomen sodista ekoscifiin, perinteisistä taidoista tulevaisuuteen Yhteiskunnallisten luentojen painopiste on Suomessa ja suomalaisuudessa. Syyskauden aluksi käynnistyy luentosarja Suomi 1900-luvun sodissa – syyt Työväenopiston syystarjonnassa on yli 2 600 kurssia sekä maksuttomia yleisluentoja ja tapahtumia, jotka huipentuvat joulukuun alussa yhteiseen metsäfestivaaliin. Uutuutena ohjelmassa on noin 140 opiskelijoiden toivekurssia. ? Työväenopiston yhteisenä teemana tänä vuonna on Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi metsä. Metsäaiheisilla kursseilla kuvataan, kirjoitetaan ja lauletaan, soitetaan, tanssitaan ja maalataan. Kurssit vievät myös metsään – yhdessä kerätyistä metsän antimista kokkaillaan. Maahanmuuttajille suunnatulla kurssilla opetellaan tunnistamaan yleisimpiä suomalaisia sieniä ja marjoja. Metsä on läsnä myös näyttelyissä, konserteissa ja esityksissä. Lukukauden päätteeksi Opistotalossa vietetään kaksipäiväistä metsäja seuraukset. Näin demokratia toimii -sarjassa kerrotaan eduskuntatyöstä, lainsäädännöstä sekä kansalaisvaikuttamisesta. Suomalaiseen kansanperinteeseen johdattavat muun muassa Kansan ja perinteen parissa -sarja sekä Muistellen ja koetusta kertoen – tavallisen ihmiseen historiaa -sarja. Hyvinvointija terveyskurssilla voi suorittaa ensiapukortin tai osallistua kertauksena Hätäensiapukurssille. Hallinnasta sallintaan -kurssilla annetaan mielen höllätä ja unohdetaan suorittaminen. Liikunnan uutuutena järjestämme esterataliikkumista eli parkouria, joka tarjoaa haasteita ja hauskuutta kaikille iästä, painosta ja sukupuolesta riippumatta. Toivekurssina alkaa Seuratanssin alkeet, jonka jälkeen voi suunnata niin lavatansseihin, diskoon kuin häihinkin. Sensuellimpaa liikekieltä opitaan Burleskitanssin alkeissa. Kirjoittamisesta kiinnostuneet pääsevät irrottelemaan ekoscifin eli ekologisia teemoja käsittelevän tieteisfiktion sekä laululyriikan kursseilla. Eläimellisen impromeditaation kurssilla puolestaan voi karjahdella kuin leijona ja opiskelijoiden toivomalla klovnerian peruskurssilla harjoitella oman hauskuuden ja hölmöyden jalostamista näyttämöteoiksi. Kotitaloudessa kurkistetaan tulevaisuuden ruokaan ja uusiin ruokainnovaatioihin, haetaan vaihtelua ruokapöytään mifusta, tofusta ja nyhtökaurasta sekä surautellaan smoothiet ja viherjuomat tuoreista raaka-aineista. Perinteitä vaalitaan sukeltamalla säilönnän monipuolisiin menetelmiin, valmistamalla kotiolutta, loihtimalla herkullisia voileipäkakkuja sekä harjoittelemalla kalankäsittelyä. Mandala-kuvia, ukulelea ja keppihevosia Käsitöistä innostuneet voivat ommella muun muassa sytopipoja syöpää sairastaville, virkata yhdessä lapsen kanssa ökkömönkiäis-pehmoleluja, valmistaa villaisia tilkkutöitä kierrätysmateriaaleista, tehdä intialaisen tanssin harjoitusasuja sekä suunnitella logoja ja merkkejä omiin käsitöihin. Kuvataiteiden kursseilla voi maalata esimerkiksi siirtolapuutarhassa tai rentoutua mandala-kuvien kiehtovaan maailmaan. Uusia tuulia etsivät pääsevät yhdistämään kuvataiteen ja käsityön ilmaisun Piirrä, maalaa, kirjo -kurssilla. Taide liikkuu metsänäyttämölle -kurssilla piirretään liikkuvaa ja tanssivaa ihmistä käytettäväksi nykytanssiesityksen lavastuksessa, puvustuksessa ja kasvomaalauksissa. Opiskelijoiden toiveesta mediaopetuksessa tutustutaan valokuvien käyttöja tekijänoikeuksiin, media-alan ammattiohjelmiin sekä sosiaalisen ja sähköisen median hyödyntämiseen työnhaussa. Musiikkia harrastavat pääsevät toiveidensa mukaisesti laulamaan suomenja englanninkielisiä musikaaleja ja laulelmia, sanoittamaan, esittämään ja säveltämään räppiriimejä ja -rytmejä sekä soittamaan ukulelea niin alkeiskuin jatkotasolla. Kieltenopetuksen toivekursseina järjestämme englannin tehokertausta ja puhetaidon aktivointia sekä työelämän englantia. Toiveesta tarjolla on myös espanjan kielen lyhytkurssi, jossa tavoitteena on oppia sata sanaa neljässä päivässä. Neljän tunnin harjoituspajassa puolestaan opitaan arabian kirjaimia ja lukemista. Perhekursseilla lapset osallistuvat aikuisen parina opetukseen. Monipuolisessa valikoimassa on muun muassa varjoteatteria, espanjan kieltä, satumaista savityöskentelyä, toimintamaalausta, perhemuskaria ja perhejoogaa, vegaanibrunssi lasten kanssa, ompelua lastenhoidon lomassa sekä keppihevosten valmistusta. Ilmoittautuminen kursseille alkaa 9.–16.8. Kursseille ilmoittaudutaan ainealoittain porrastetusti keskiviikosta elokuun 9. päivästä klo 11 lähtien ilmonet.fi-palvelussa tai puhelimitse numerossa 09 310 88610. Myös opiston palvelupisteissä otetaan ilmoittautumisia vastaan ilmoittautumispäivinä ma–to kello 11–16. Vuoronumeroita aletaan jakaa palvelupisteissä klo 8, paitsi Stoassa, Maunula-talossa ja Kanneltalossa klo 9. Aiemmasta poiketen ilmoittautumisia ei vastaanoteta Oulunkylätalossa eikä Kaapelitehtaalla. Opinto-ohjelmia on jaossa työväenopiston toimipisteissä, Helsingin kirjastoissa sekä Virka Infossa. Ohjelman digikirja löytyy osoitteesta http://sto.digipap.eu/ opinto-ohjelma/. Opiskelijat puoleen hintaan Työväenopisto myöntää päätoimisille opiskelijoille 50 % alennuksen normaalihintaisista kursseista. Alennukseen oikeuttaa voimassa oleva opiskelijakortti tai oppilaitoksen todistus opiskelun päätoimisuudesta. Saadakseen alennuksen opiskelijan on asioitava työväenopiston asiakaspalvelussa. Helsinki City Marathon juostaan 12. elokuuta ? Suomen suosituin ja suurin maratontapahtuma, Helsinki City Marathon, kerää vuosittain n. 5000 juoksijaa ympäri maailmaa. Maraton alkaa Olympiastadionin lähettyviltä ja juoksureitti kulkee Helsingin rantoja pitkin, ohittaen mm. Kauppatorin, Eduskuntatalon ja Finlandia talon ja päättyen Telia 5 G Areenalle. Helsinki City Marathonin yhteydessä juostaan myös Mini Maraton, jonka lähdöt starttaavat 12. elokuuta klo 10 Eläintarhan urheilukentällä. Helsinki City Marathon alkaa klo 15 Mäntymäentieltä, Paavo Nurmen patsaan lähettyviltä. Virallinen ilmoittautuminen maratoniin on päättynyt 31. heinäkuuta, mutta myöhäinen ilmoittautuminen jatkuu vielä 12. elokuuta saakka.
11 Viikot 32-33 • Nro 14 M unkin S eutu Munkkiniemen palvelukeskus Aino Acktén kamarifestivaalin viikon 33 tarjontaa ? Ti 15.8. klo 19 Ackté-klubi Pohjoismaisen jazzin ilta. Aki Rissanen Emil Strandberg Duo & Plastic Island Rissasen ja Strandbergin duo liikkuu vapailla vesillä tulkiten amerikkalaisia jazzstandardeja, omia sävellyksiä sekä spontaaneja improvisaatioita. Plastic Island on kolmen vahvan muusikon – tanskalaistuneen laulaja Johanna Sulkusen, rumpali Joonas Leppäsen ja kosketinsoittaja Aki Rissasen muodostama tuore kokoonpano. Muusikoiden vahva kokemus improvisaation ja jazzin maailmassa kuuluu kaikuna taustalla taidemusiikin Laura Mikkola Aki Rissanen vaikutteisiin yhdistyneessä ilmaisussa. Aki Rissanen, piano. Emil Strandberg (Swe), trumpetti. Johanna Sulkunen (Fin/ Den), laulu. Joonas Leppänen. Kesto 1 h 10 min. Liput 15 e To 17.8. klo 19 Acktéklubi Laura Mikkola. Ranskalaista impressionismia ja saksalaista romantiikkaa Ohjelmassa on Robert Schumannin yksi rakastetuimmista teoksista Karnevaali, joka on täynnä mielikuvitusta. Konsertin alkupuoli huokuu ranskalaista impressionismia. Encore-numero on suuri yllätys! Claude Debussy (18621918): Estampes. I. Pagodes. II. La Soirée dans Grenade. III. Jardins sous la pluie. Maurice Ravel (18751937): Pavane pour une infante défunte. Jeux d’eau. La Valse. Robert Schumann (1810-1856): Carnaval op.9 Laura Mikkola, piano. Kesto 1 h 15 min. Liput 22 e Aino Acktén kamarifestivaali 16.5.–22.9.2017 www.acktefestival.fi Ackté-klubi Itäinen Papinkatu 2 00530 Helsinki Kävelykierros vie Helsingin sateenkaarihistoriaan Julkinen käymälä Ursinin kalliolla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Matti Honkavaara ? Helsingin kaupunginmuseon järjestämällä Sateenkaarihistoriallisella kaupunkikävelyllä selviää muun muassa se, missä homomiehet bilettivät 1800-luvulla. Sateenkaarihistoriallisella kaupunkikävelyllä tiistaina 22.8. klo 16.30–18.30 tutustutaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjen historiaan Helsingissä. Tutuiksi tulevat homomiesten suosimat ravintolat, puistot ja yleiset vessat, sekä lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten järjestöhistoria ja ensimmäisten mielenosoitusten paikat. Lopuksi vieraillaan 1800-luvun homobilemestassa. Kaupunkikävelyllä on oppaana homoja lesbotutkimuksen pioneeri, tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola. Kävelylle lähdetään Helsingin kaupunginmuseosta, Aleksanterinkatu 16. Esteettömän reitin päätepiste on Kaivopuistossa. Kävelykierroksen hinta on 15 €, ja se maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä Helsingin kaupunginmuseossa. Mukaan mahtuu 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, ja ilmoittautua voi osoitteessa www. helsinginkaupunginmuseo. fi/tapahtumat. Ennen kierrokselle lähtöä kannattaa tutustua kaupunginmuseon neljännen kerroksen Helsexinki-näyttelyyn, joka perustuu kaupunkilaisten omakohtaisiin kokemuksiin seksuaalisuudesta, sukupuolesta ja seksistä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Älypuhelimien käyttöä ei tule sallia liikennevaloissa ? Hallituksen esitysluonnoksessa tieliikennelaiksi esitetään uutta tulkintaa, jonka mukaan älypuhelinta saisi jatkossa pitää kädessä esimerkiksi liikennevaloissa. Liikenneturvan mukaan esitys heikentäisi etenkin kaupunkiliikenteen turvallisuutta. Ehdotetun lakiluonnoksen perustelujen mukaan ”Ajoneuvon tai raitiovaunun ollessa pysähdyksissä esimerkiksi liikennevalojen aikana (älypuhelimen) käyttö ei sen sijaan olisi enää kiellettyä.” Liikennevaloihin pysähtyminen on hetkellinen tilanne, joka kuitenkin edellyttää kuljettajalta koko ajan tarkkaavaisuutta. Kuljettajan tulee seurata, milloin liikennevalo vaihtuu jälleen vihreäksi ja varmistaa liikkeelle lähtiessään, ettei suojatiellä ole enää katua ylittäviä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Erityisesti suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuden kannalta on kyseenalaista, että edes perustelutekstissä annetaan ”lupa” huomion kiinnittämiseen liikenteen seuraamisen sijasta viestintävälineisiin. Perustelut vaikuttavat tulevan lain tulkintaan. Ehdotus jättää huomioimatta myös tutkitut tiedot, jotka kertovat älypuhelimien synnyttämästä riippuvuussuhteesta. On suuri vaara, että puhelimia ei laskettaisi pois valojen vaihtuessa, vaan viestejä kirjoitettaisiin tai luettaisin loppuun auton jo liikkuessa. Näin tarkkaamattomuuden riskitekijät tuodaan suoraan kaikkein haavoittuvimpaan kaupunkiliikenteeseen. Katuosoite: Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki Postiosoite: PL 8181, 00099 Helsingin kaupunki Sähköpostiosoite: munkkiniemen.palvelukeskus@hel.fi www.hel.fi/munkkiniemen-palvelukeskus Palvelukeskus ja info p. 09 310 48617. Avoinna kesällä ma pe 8.00 – 16.00 ? Ma 14.8. KIRPPUTORI Etupiha klo 11.00 – 14.00 Tervetuloa ostamaan tai myymään itse omia tavaroitasi palvelukeskuksen etupihalle. Ei erillisiä paikkavarauksia, oma pöytä tms. mukaan. ? Ke 16.8. SADONKORJUUJUHLA Grillipaikka klo 13.00 Grillikauden päättäjäiset sadonkorjuun hengessä. ? To 17.8. ASIAKKAIDEN TOIVEESTA: LEVYRAATI Sali. Voit nyt vaikuttaa Levyraadin sisältöön jättämällä oman toivekappaleesi palvelukeskuksen aulassa olevaan toivelaatikkoon. Levyraatiin arvotaan kymmenen toivekappaletta. ? Ma 21.8. SUOMI 100-TAPAHTUMA: 1980-luku Sali klo 13.00 Suomi100-sarja jatkuu katsauksella 80-luvun Suomeen musiikkiteemalla. ? Ke 23.8. TOVE JANSSON, KUVATAITEILIJA, KIRJAILIJA klo 13.00 – 14.30 –MUUTAKIN KUIN MUUMEJA-. Luennon pitää Hannele Koli-Siiteri, Helsingin työväenopisto ? Ke 30.8. YHDESSÄ KOTIKULMILLA –HANKE Sali klo 13.00 Iloa ja yhteisöllisyyttä elämään. Tervetuloa kahvittelemaan ja kuulemaan yhdessäoloa lisäävästä toiminnasta taloyhtiöissä! Ohjelmassa on myös rentoa liikettä keholle ja mielelle. Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hankkeen työntekijät ovat paikalla. Hanke lisää yhteistä tekemistä taloyhtiöissä ja auttaa tutustumaan naapurustoon. Toiminta on suunnattu iäkkäille ja muille kotona päivää vietäville asukkaille. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. ? Maanantaisin klo 11.30 – 12.15 TASAPAINOJUMPPA Sali. Tunnilla tehdään tasapainoa kehittäviä ja ylläpitäviä liikkeitä seisten. Kaikissa liikkeissä on tuoli tukena. Jumppa on avoin kaikille. klo 12.00 – 13.00 ”LET´S TALK” ENGLANNIN KESKUSTELUKERHO Huone 1 ? Tiistasin 10.00 – 11.30 PUUROPULINAT Klubi. Halutessasi ryhmään ota yhteys ohjaajaan p. 09 310 44970 10.00 – 10.45 KEHONHUOLTO Sali. Kevyitä kehonhallinta harjoitteita ja venyttelyä seisten ja lattiatasossa. 13.15 – 14.00 TUOLIJUMPPA Sali. Kaikki liikkeet tehdään tuolilla istuen. ? Keskiviikkoisin 11.00 – 12.00 ASAHI Sisäpiha. Maksullinen, maksu ohjaajalle. Sateen sattuessa salissa 13.30 – 14.30 KESÄGRILLI Grillipaikka ? Torstaisin 9.00 – 9.45 KESÄJUMPPA Sali. Vaihtuvin teemoin lihaskuntoa, kehonhallintaa ja liikkuvuutta kehittävä tunti. Tunnilla tehdään liikkeitä myös lattiatasossa. 11.30 – 14.30 HETKONEN Sali. Ryhmä muistisairaille ja omaishoidettaville. Jos kiinnostuit, ota yhteys ohjaajaan 09 310 44970 ? Perjantaisin 10.00 – 10.45 TUOLIJUMPPA Sali. Kaikki liikkeet tehdään tuolilla istuen. 12.30 – 13.15 ÄLY JA VÄLÄYS Klubi. Ryhmässä tehdään aivoja aktivoivia harjoituksia. 13.30 KESÄBINGO Palvelukeskuksen aulassa Palvelukeskuksen ryhmät ovat avoimia kaikille palvelukeskuksen asiakkaille. M unkin S eutu Olemme myös Facebookissa!
13 Viikot 32-33 • Nro 14 M unkin S eutu Reput tulevat – turvallisesti koulutielle Hyvä koulureppu on helposti säädettävä ja hyvin istuva Selkäliiton vinkeillä valitset oikeanlaisen repun Harjoittelusta turvaa koulutielle ? Kasvuikäisen luusto kehittyy ja kasvaa, joten koulurepun koolla, painolla ja säädettävyydellä on merkitystä. Reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15 prosenttia lapsen omasta painosta. Jos reppu painaa enemmän, se kuormittaa hartioita ja vaikuttaa ryhtiin. Seurauksena voi olla esimerkiksi päänsärkyä. -Hyvä reppu on oikeankokoinen ja helposti säädettävä. Säädettävillä ja sopivan levyisillä olkahihnoilla varmistetaan repun oikea asento selässä. Reppu on lapselle liian iso, jos se ulottuu pepun päälle. Ostoksille kannattaa lähteä yhdessä koululaisen kanssa, jotta hän voi kokeilla reppuja ja testata niiden ominaisuuksia, selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta kertoo. Vinkkejä reppuostoksille Älä osta pienelle koululaiselle liian isoa reppua. Reppu sisältöineen saisi painaa enintään 15 prosenttia nuoren omasta painosta. Noin 10–15 litran reppu on tilavuudeltaan pienelle koululaiselle sopiva. Hyvät olkahihnat ovat säädettävät. Repun tulisi istua hyvin hartioista ja mukailla selän linjaa. Jos reppu roikkuu irti selästä, se vaikuttaa kehon painopisteeseen ja sitä kautta ryhtiin ja kävelyasentoon. Aikuisen kannattaa tarkastaa säännöllisin väliajoin, että koululaisen repun säädöt ovat riittävän kireällä. Olkahihnojen on myös hyvä olla pehmustetut ja sopivan levyiset. Liian leveät olkahihnat saattavat hiertää olkavarsia ja rintakehää. Repun takaosan tulee olla tukeva ja jämäkkä, mutta silti pehmeä selkää vasten. Lisäksi kannattaa varmistaa, että takaosa on hyvin tuulettuva, jotta selkä ei hiostu. Isommassa ja painavammassa repussa on hyvä olla myös lannevyö ja rintaremmi. Lukuvuodessa on noin 190 koulupäivää, joten repun materiaalin tulee olla kulutusta kestävä, vedenpitävä ja heijastimilla varustettu. Katso lisää vinkkejä repun valintaan Selkäliiton Selkäkanavalta selkakanava.fi/hyva-reppu. ? Useat koulut käynnistävät syyslukukauden tällä viikolla. Liikenne lisääntyy ja liikenteessä on paljon pieniä koululaisia, joille koulumatka on uusi asia. Koulunkäynnin aloittaa tänä syksynä noin 63 000 ekaluokkalaista. Koulubussien kuljettajat opastavat lapsia turvalliseen poistumiseen bussista sekä tien, kadun ja suojatien ylitykseen. He ohjaavat koulumatkalaisia myös turvavyön käyttöön ja matkarauhaan koulumatkan aikana. Koulujen alkaessa on jokaisen autoilevan hyvä tarkkailla liikennekäyttäytymistään ja huomioida hyvissä ajoin suojatiet ja nopeusrajoitukset. Koulujen läheisyydessä nopeusrajoituksia on usein tarkoituksellisesti alennettu. Liikenneturva on muistuttamassa autoilijoita tarkkaavaisuuteen Kun ajat, aja – kampanjalla. Siinä kiinnitetään huomiota ajonaikaisen kännykänkäytön aiheuttamiin riskeihin. Kännykän käyttö liikenteessä häiritsee koululaistakin. Tutkimuksissa on havaittu lasten huomioivan vähemmän liikennettä heidän käyttäessään puhelinta. He jättävät myös vähemmän turvamarginaalia tienylitystilanteessa, koska lähestyvän ajoneuvon nopeus ja etäisyys arvioidaan väärin. ? Koulujen alku tarkoittaa monelle ekaluokkalaiselle myös koulumatkojen aloittamista. Liikenneturva kannustaakin vanhempia tutustumaan ja harjoittelemaan koulumatkaa yhdessä lapsen kanssa. Koulumatkoilla kannattaa suosia lihasvoimia vanhemman autokyydittelyn sijasta. Koulun aloittava oleva lapsi on monen uuden äärellä. Kun koulumatka on harjoiteltu kunnolla etukäteen, vähenee ensimmäisistä koulupäivistä ainakin yksi jännityksen aihe. Jos koulumatkaa ei ole vielä harjoiteltu, on reittiin tutustuminen syytä pian aloittaa. – Harjoittelulla pyritään siihen, että lapsella on koulureitti hallussa ja hän osaa turvalliset toimintatavat. Vanhemman tehtävänä on suunnitella turvallisin reitti koulun ja kodin välillä. Kun perusasiat on yhdessä harjoiteltu, kannattaa antaa lapsen toimia myös itsenäisesti ja katsoa, miten hän toimii, kun paikalla on muita tai liikennetilanteet poikkeavat opetellusta rutiinista, kertaa Liikenneturvan suunnittelija Antero Lammi. Koulumatkan yhteisestä harjoittelusta on myös se etu, että reitin lisäksi mieleen jäävät myös oikeat tavat toimia liikenteessä – juuri lapsen päivittäisen reitin varrella. – Lapsi muistaa toimintaohjeet parhaiten, kun ne yhdistyvät tiettyyn paikkaan ja tilanteeseen. Hyvästä ennakkoharjoittelusta huolimatta kannattaa kuitenkin silloin tällöin varmistaa, että lapsella on ohjeet vielä mielessä ensimmäisten päivien jälkeenkin. Voi esimerkiksi lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Myös koulukuulumisista jutellessa voisi myös kysäistä koulumatkan sujumisesta, Lammi ehdottaa. Koulumatka kehittää lapsen itsenäistä liikkumista Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen. Koululaisen liikennetiedot ja -taidot karttuvat vähitellen kokemuksen myötä. Liikennetaitojakin lapsi oppii seuraamalla aikuisten esimerkkiä ja harjoittelemalla itse. – Auton takapenkiltä ei liikennetaitoja opita samalla tavalla kuin itse liikenteessä kulkien. Koulumatkat ovat usein myös merkittävä osa lapsen päivittäistä ulkoilua ja liikuntaa. Puhumattakaan vireydestä ja keskittymiskyvystä, joiden on todettu olevan parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen, Lammi perustelee. Jos vanhemmat kokevat, että koulureitti on lapselle yksin kuljettavaksi liian vaikea, matkaa kannattaa sinnikkäästi harjoitella yhdessä. Lisäksi lasta voi saattaa kouluun kävellen silloin tällöin tai perustaa lähialueen lasten ja vanhempien kanssa kävelevä koulubussi. Jos koulun ja kodin välinen matka on pitkä, voi lapsen päästää autosta ulos turvallisessa paikassa esimerkiksi kilometri ennen koulua. Kävelemällä kouluun edes osan matkaa, lapsi pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä. – Kannattaa myös noteerata, että jalan ja pyörällä ei turvallisin koulureitti ole välttämättä sama. Jos esimerkiksi kolmasluokkalainen aloittaa koulumatkapyöräilyn, niin pyöräreitti on syytä kerrata yhdessä vanhempien kanssa pyöräillen, Lammi muistuttaa. Lisää vinkkejä lasten koulumatkoihin: Pieni lapsi ei ilman vanhemman opastusta hoksaa kännykän käytön aiheuttamia riskejä liikenteessä – sovi lapsesi kanssa kännykkäsäännöistä. Oletko kokeillut kävelevää koulubussia? Siinä lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Kuin kimppakyyti ilman autoilua. Alkava syksy muuttaa elämänrytmiä ja myös turvallisuusriskejä Erityisesti lasten ja nuorten riskit kasvavat Ida Paussu koulumatkalla. Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen ? Suurin osa tapaturmista ja onnettomuuksista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Kesällä näitä kahta on runsaasti tarjolla, joten kaiken mukavan ja leppoisan keskellä sattuu myös normaalia enemmän erilaisia ikäviä sattumuksia. Joku saattaa ajatella, että syksyllä kaikki on toisin, kun palataan taas normaaliin elämänrytmiin. Näin osittain onkin, mutta myös siirtyminen toimintatavasta toiseen on tekijä, joka myötävaikuttaa onnettomuuksien ja tapaturmien syntymiseen. Syksyn erityisiä riskitekijöitä ovat liikenteen lisääntyminen sekä koulujen alku. Helsingissä koulutielle palataan torstaina 10.8.2017 ja se tuo liikenteeseen mukaan noin 60 000 koululaista. Lasten ja nuorten merkittävin tapaturmariski on liikenteessä ja erityisesti koulunsa aloittavien lasten kohdalla, jotka tulevat täysin uuteen tilanteeseen ja ympäristöön. Onnettomuuksien esiintyvyyden perusteella suurin riski on kuitenkin 15–24-vuotiailla pojilla, joiden liikennekuolleisuus ja hoitokerrat sairaalassa ovat muita ikäryhmiä ja tyttöjä selvästi korkeammat. Liikenneonnettomuuksien välttäminen edellyttää lasten aktiivista ohjausta turvalliseen liikennekäyttäytymiseen kodeissa ja kouluissa, mutta myös meidän kaikkien liikenteessä olevien aikuisten huomiota. Pelastuslaitos suosittelee, että turvallista koulumatkaa harjoitellaan kaikkien pienempien koululaisten kanssa, mutta yhtä tärkeää on pohtia nuorten kanssa liikenteen riskejä ja niiden hallintaa. Polkupyörien ja muiden liikkumisvälineiden toimivuus tulee tarkastaa ja tarvittaessa huoltaa sekä varustaa koululaiset heijastimilla, turvaliiveillä sekä kypärällä. Meidän aikuisten huono liikennekäyttäytyminen on valitettavan yleistä ja tuottaa paljon vaaratilanteita sekä huonoa esimerkkiä. Vakavien onnettomuuksien taustalta löytyykin tyypillisesti ylinopeuksia, liikennesääntöjen, kuten suojatien ja liikennevalojen huomiotta jättämistä sekä kännyköiden käyttöä liikenteessä. Nyt koulujen alkaessa on meidän aikuistenkin syytä arvioida omaa toimintatapaamme liikenteessä ja opetella käyttäytymään koulutiellä turvallisesti. Liikenteen lisäksi juhliminen koulujen alkamisen yhteydessä altistaa nuoria tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Erityisesti myrkytykset, kaatumiset, putoamiset ja väkivallasta johtuvat vammat lisääntyvät. Juhliminen aiheuttaa arviolta noin 10 % kasvun ensihoitotehtäviin ja pelastuslaitos joutuu lisäämään niiden vuoksi ensihoitovalmiuttaan. Myös juhlimisen aiheuttamat riskit ovat ehkäistävissä päihteiden käyttöä ja vaaratilanteista välttämällä. Hätätilanteiden ehkäisemiseksi ja niiden varalta vanhempien on hyvä tietää missä, milloin ja kenen kanssa omat lapset liikkuvat. Hätätilanteissa avun saa soittamalla hätänumeroon 112. • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • KOULUTIELLE
14 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakaus-lehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 40€ Tilaa lehti www.meidankoira.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ CHIHU AH UA 3/2017 6,70 5,50 ERIKOISHINTA PAAVO, SULO JA KARO RAKASTAVAT RAPSUTUKSIA Nyt liki 4000 koiraa Tampereen näyttely aikoo uudistua Milloin sinun koirasi juhlii nimipäiviään? Katukoira Ulla löytyi viemäristä Koiran kanssa lomalle • autolla • bussilla • junalla • lentäen Hyvät kesälajit • koirafrisbee • rally-toko Hali-Bernit monen ilona Remu Donna Hani Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Hevos-maailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 49€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tilaushinnat: Kestotilaus 41€, määräaikainen tilaus 4€ Tilaa lehti www.ekoelo.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo 3/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,50 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston Näyttelijä Olga Temonen nauttii päivistään kotieläintilalla Pienestä lavaviljelmästä satoa koko vuodeksi Luonto elvyttää uupuneen mielen Huippukokki Sami Tallbergin maukkaat villiyrttireseptit Hapata ja kuivaa kesän aromit talteen Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kissafani on siihen pieni korvike. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti!
15 Viikot 32-33 • Nro 14 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi LÖYTÖ: Myydään Nissan Note 1.4, vm 2009, 47000 km, aukoton huoltokirja, kahdet renkaat, lohkolämmitin, ilmastointi ja sähkötoimiset sivuikkunat. H. 7500€ Huom! ollut vain yhdellä omistajalla. P. 040 5059768 Ostetaan autotalli tältä alueelta. Yst. vast. J. Tapala 0400-500972 ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Valokuvaamot Myydään Ostetaan LVI Tutut tarinat – vieraat näkymät Leena Ristolainen Mari Kopra ? Teema on tällä hetkellä paitsi maailmanlaajuisesti ajankohtainen se on myös meille jokaiselle omassa elämässämme tuttu ja koskettava. Inhimillisen elämän tarinat ovat toistensa kaltaisia vaikka tapahtuisivatkin vieraissa maisemissa. Mari Kopra on seurannut koko kevään merikotkapoikueen kasvamista nettikameran kautta ja nämä pääsivät maalauksiin mukaan. Merikotkapariskunnan hellä huolenpito pienistä poikasista herätti ajatuksen ettemme tosiaan tässä maailmassa paljon eroa toisistamme; synnymme, kasvamme, pidämme huolta toisistamme, kinastelemme ja kaipaamme kotia ja ruokaa. Uuden ulottuvuuden ? ”Maalaan akryylija öljyväreillä, useimmiten kangaspohjille. Teen yleensä ensin 2-3 kerrosta akryylillä pohjalle, jolloin saan läpikuultavia kerroksia. Päällimmäinen ja viimeinen kerros on maalattu öljyväreillä. Käytän voimakkaita ja kirkkaita värejä ja maalaan isoille pohjille, isoilla remonttisiveltimillä. Toisinaan käytän palettiveistä tuomaan struktuuria ja pienemmillä siveltimillä sommittelen erilaisia muotoja. Maalauksissani voi havaita usein luonnon, yksityiskohdan luonnosta tai maiseman vaikka ekspressiivinen maalaustapani ei sitä alleviivaa. Jokainen voi nähdä maalauksissani oman elämänsä hetkiä tai erilaisia tunnetiloja. Ei ole olemassa yhtä totuutta vaan niin monta kuin on katsojaakin.” Mari Kopra: Sylini taivasta suurempi. ? ”Maalaan aluksi ohuella temperalla pohjaan väriä, jonka päälle maalaan vapaasti musteella. Jatkan työtä hiilellä ja öljyväripastelleilla, ohennetulla öljyvärillä ja lopuksi paksulla öljyvärillä. Värikerroksia on useita ja ne vaativat sekä kuivumista että hieman silmittymistä ennen etenemistä. Maalauksia on työn alla useita samanaikaisesti. Pyrin vuoropuheluun värin, pinnan ja viivojen kanssa niin että kankaalle muotoutuu tila. Se on maalausprosessin aikana minulle erittäin todellinen ja alati muuttuva. Maalausprosessi on minulle vähintään yhtä tärkeä ellei tärkeämpikin kuin lopputuloksena syntynyt maalaus. Maalauksen valmistuttua oma tilani muuttuu olemattomaksi ja tila siirtyy sille joka työtä katsoo. Luonto on minulle kuten useimmille suomalaisille osa minuutta. Se pyrkii maalauksiin halusinpa tai en. Täysin luonnonmukaisen luontokuvauksen sijaan minua kiehtovat näkymät, joissa katsojalle jää vapaus tulkita mikä on maata, ilmaa tai vettä ja onko kuva läheltä vai kaukaa. Toivon että katsoja voi löytää töissäni pienen vapauden hetken. Sellaisen ne ovat myös minulle suoneet.” Leena Ristolainen: Yksi meista. näyttelyyn tuo merten takaa tulleiden laivalaatikoiden käyttö maalauspohjina ja erillisinä veistoksina. Leena Ristolainen on kevään aikana alitajunnassaan työstänyt lapsuuden kokemuksiaan. Niihin yhdistettynä tämän päivän uutisvirta ja laivalaatikot maalauspohjina ovat luoneet mielentilan jossa inhimillisten kokemusten yhteisyys on itsestäänselvää. Ei yksi heistä vaan yksi meistä. Maalaamistapamme on ekspressiivistä ja abstraktia. Molempien töissä on myös vahvana elementtinä luonto ja sen vaikutus. ”Tutut tarinat – vieraat näkymät” -näyttelyn teoksia olemme työstäneet aiheesta keskustellen, pohtien ja kumpikin työhuoneillamme maalaten. Mari Kopra ja Leena Ristolainen
16 Nro 14 • Viikot 32-33 M unkin S eutu SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO HUGO PARK AULANKO HIIDENLINNA www.hiidenlinna.com | www.hugopark.fi | www.zippy.fi ZIPPY HELSINKI KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI KAHDELLE! Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. Voimassa 22.6.2017 asti. Tällä lipukkeella pääse kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 22.6.2017 asti. ETUSETELI 2 YHDEN HINNALLA ETUSETELI SEIKKAILUHANSKAT VELOITUKSETTA Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 22.6.2017 asti. Voimassa 10.9.2017 asti. Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille pizza yhdelle veloituksetta. Voimassa 10.9.2017 asti. Voimassa 10.9.2017 asti. PIZZA ILMAISEKSI YHDELLE Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme… SYKSY LÄHTEE VAUHDIKKAASTI KÄYNTIIN AJOKORTIN KANSSA! Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi