MUNKKI 3 www.munkki-lehti.net Yrittäjä! Tässä on paikka sinun ilmoituksellesi. Kysy lisää myynti@letterbox.fi HI-Trio 044 364 8446 • sähkötyöt • metsänhoitotyöt • mökkitalkkari • kuljetuspalvelu • mönkkärityöt • pihapuidenkaadot • aurinkosähkötyöt • kantojenjyrsintä MUNKKI 3 www.munkki-lehti.net Jutut kokonaisuudessaan Munkki-lehden verkkolehdessä: www.munkki-lehti.net Lue verkkolehdestä! Villa Gyllenberg on virittäytynyt vanhan ajan jouluun Kuusisaaressa Signe ja Ane Gyllenberg muuttivat Kuusisaareen vuonna 1938, ja asuivat siellä vuoteen 1977 asti. Joulun viettoon yhdistyi aina myös jouluaattona syntyneen pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891–1977) syntymäpäivän vietto. Villa Gyllenbergin salongin koristelussa nähdäänkin aikakaudelle tyypillisten joulukukkien kuten punaisten tulppaanien, hyasinttien ja kielojen lisäksi myös syntymäpäivän kunniaksi hankittuja kukkalaitteita. Joulutunnelman kruunaa kuusi, joka on koristettu aikakauden tapaan pumpulilumella ja lasikoristeilla. Sekä ennen että nykyään on ollut tapana, että joulukuuseen ripustetaan eri aikakausilta kertyneitä koristeita. Myös museon kuusessa on vanhojen 1950-luvun koristeiden lisäksi uusia koristeita. Salongin uusrokokookaluston ympärille on katettu perinteinen jälkiruokatai makeispöytä. Makeispöytään lipaston kannelle sekä sohvapöydälle on katettu jouluherkkuja kuten pähkinöitä, marmeladia, Fazerin konvehteja, marsipaaneja sekä hedelmiä. Villa Gyllenbergin alapihalla, nykyisen parkkipaikan tilalla, oli Gyllenbergien aikana runsaasti hedelmäpuita. Puista kerättyjä omenoita säilytettiin paperiin kiedottuina talveksi ja tarjoiltiin jouluna. Gyllenbergien joulunviettoon kuului myös musiikki, jota Signe soitti salongin flyygelillä. 1960ja 1970-luvuilla Signe ja Ane Gyllenberg lähettivät ystäville ja sukulaisille teettämiään joulukortteja, joiden kuvapuolella oli Villa Gyllenbergistä otettuja talvimaisemia. Ruokasalissa näemme joulupäivälliselle katetun astiaston, joka on korkealaatuista, ranskalaista Limoges-posliinia 1800-luvun lopusta. Suuri, alun pitäen 190 osaa kattava juhla-astiasto, on kuulunut Gyllenbergeille. 1920-luvulla hankittuihin alkuruoka-aterimiin ja jälkiruokalusikoihin on kaiverrettu Gyllenbergin suvun vaakuna. Pöytäliina ja servietit ovat pellavadamastia. Terävät viikkaukset viestivät vieraalle, että liinat ovat huolellisesti pestyjä ja mankeloituja. Kahvi on kuulunut olennaisesti suomalaiseen joulunviettoon jo 1700-luvulta lähtien, ja myös Gyllenbergien ruokasaliin on katettu kahvipöytä myöhäisbarokkilipaston kannelle. Esillä on helsinkiläisen Ekbergin konditorian valikoimiin jo 1800-luvulla kuuluneita tuotteita, kuten napoleonja aleksanterinleivoksia, sahramipullia sekä taatelikakku. Esillepano perustuu Gyllenbergin perheen valokuva-albumeihin sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön arkistomateriaaliin. Gyllenbergeille kuuluneen esineistön lisäksi näyttelyä on täydennetty lainaesineillä. SIGNE ja Ane Gyllenbergin kodin salongissa ja ruokasalissa esitellään 1950-luvun joulunviettoa. Pöytä on katettu juhla-astiastolla, salongin kuusi on verhottu komeaksi ja tarjottimet notkuvat makeisia. Näyttely jatkuu kotija taidemuseo Villa Gyllenbergissä Kuusisaaressa 5. tammikuuta saakka. Villa Gyllenbergin joulu 23.11.2019-5.1.2020 Museo auki: ke 14-19 / la-su 12-17 Suljettu 25.12 & 1.1 Liput: 10/8 €, alle 18-v. & yli 75-v. €, Museokortti Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki Bussit: 510, 552 www.villagyllenberg.fi Ku va : G ab rie lla Tj ed er -K aj an de r Liito-oravia yhä enemmän Helsingissä Helsingin kaupunki on teettänyt neljännen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Liitooravakanta on edelleen vahvistunut nopeasti Helsingissä. Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014-2019 kaikkiaan 124 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota. Vuoden 2018 jälkeen kanta on vahvistunut erityisesti Oulunkylän ja Käpylän ympäristössä. Puolukkamehu voi alentaa verenpainetta Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Kohonnut verenpaine, verisuonten toimintahäiriöt ja niihin liittyvä matalaasteinen tulehdus koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ravinnolla on lääkehoidon ohella keskeinen merkitys näiden sairauksien hallinnassa. MUNKKINIEMEN HAUTAUSPALVELU BLANZ SOILI OY Täyden palvelun hautaustoimisto jo vuodesta 1993 Puh. 09 458 4375 Päivystysnumero 040 5141000 Huopalahdentie 7 Helsinki www.helsinkihautaus.fi tennishedman.fi * 09 8624 4000 Juniorit 4 17 v. Tennistä kevätkaudella 2020 Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Yrittäjä! Kitaratunneille muutamia paiKKoja vapaana Lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit tervetulleita! Tunnit mahdollisia myös aamupäivisin – esteetön kulku Tule mukaan – Music Center musiikkikoulussa saat iloa elämään! Ulvilantie 29/3 Munkkivuori, Helsinki p. 050 68112 • www.muce.fi Nepalilainen ravintola LumbiNi Huopalahdentie 13, 00330 Helsinki AukioLoAjAt : mA-Pe 11:00-22:00, LA-Su 12:00-22:00 www.ravintolalumbini.fi tee pöytävaraus p. 050 314 1125 Lounas listalta 10 € alkaen kotiinkuljetus: Wolt tai Foodora A la carte -take away -10% Ark 11:00-15:00 kaikkiin annoksiin kuuluu salaattia, riisiä ja tandoori-uunin Nan-leipää sekä jälkiruoaksi kahvia tai nepalilaista teetä. Paljon kana, lammas, kasvis ja kalavaihtoehtoja. A-oikeudet Länsi-Helsingissä äänestetään kymmenistä OmaStadi-ehdotuksista HeLSinkiLäiSten aSuinympäriStöjen parantamiseen tähtäävä OmaStadi-yleisöäänestys on tarkoitus järjestää lokakuussa 2021. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ja yksi väylä kaupunkilaisille vaikuttaa kaupungin palveluihin ja asuinympäristöön. OmaStadin toisella kierroksella Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten tekemien ehdotusten toteuttamiseen. Lokakuun äänestyksessä jokainen tänä vuonna 12 vuotta täyttävä ja sitä vanhempi helsinkiläinen saa äänestää. Eniten ääniä saaneet ehdotukset toteutetaan. Äänestämällä on mukana kehittämässä tulevaisuuden Helsinkiä ja omaa lähiympäristöä. Syksyllä 2020 kaupunkilaiset jättivät yhteensä lähes 1 500 ideaa kaupungin kehittämiseksi. määrällisesti eniten ideoita annettiin teemoista liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto sekä rakennettu ympäristö. Ideoiden arvioinnin jälkeen käynnistyi yhteiskehittäminen, jonka aikana ideoista tehtiin OmaStadin kriteerit täyttäviä ehdotuksia vuoropuhelussa kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden ja asukkaiden välillä. äänestykseen etenevien ehdotusten lukumäärä selviää syksyn aikana pormestarin päätöksestä. Kaikki ehdotukset ovat jo nyt nähtävillä omastadi.hel.fi-sivustolla. Helsingin läntisen suurpiirin alueella jätettiin 148 ideaa, joista 121 täytti OmaStadi-kriteerit ja eteni yhteiskehittämisvaiheeseen. tällä hetkellä mukana on 60 läntisen Helsingin kehittämiseen liittyvää valmista ehdotusta. Läntisen suurpiirin määräraha on OmaStadissa yli 1,2 miljoonaa euroa. – Länsi-Helsingin asukkaiden tekemät ehdotukset toisivat toteutuessaan iloa ja lisäisivät viihtyisyyttä koko alueelle. Koko kaupunkia koskevissa ehdotuksissa näkyy kaupunkilaisten innovatiivisuus ja halu ratkaista muun muassa ilmastoon liittyviä kysymyksiä, ja myös niissä kuten läntiselle alueelle tehtyjen ehdotusten teemoissa korostuvat lähiluonto, liikunta ja ulkoilu sekä yhdessä tekeminen, kertoo läntisen suurpiirin stadiluotsi Silja Lindblad. äänestys järjestetään lokakuussa omastadi.hel.fi -sivustolla, jonne päivitetään tiedot äänestyksestä ja tarkemmista päivämääristä. Kuvituskuva Pormestari Juhani Vartiainen, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa ja monitoimiyrittäjä Mikko Leisti puukioskin kulmilla. Määrällisesti eniten ideoita annettiin teemoista liikunta ja ulkoilu, puistot ja luonto sekä rakennettu ympäristö. munkkiniemi on aina vaan haluttu asuinalue asuntokauppa kävi myös menneenä kesänä vilkkaana. Asuntomarkkinat kehittyvät kuitenkin eri tavoin eri alueilla. Asuntokanta ja eri asuntotyyppien kysyntä vaihtelevat. – asuntomarkkinoidemme kysynnän kehitystä alueittain on kiinnostavaa seurata. Helsingissä kesäkuun 2020 ja heinäkuun 2021 välillä kaikkein haetuin asuntotyyppi on kerrostalokaksio. Etuovi.comin asuntomarkkinoiden tietopalvelun mukaan hakuvahteja taas on eniten kerrostalokolmioihin. Näiden lisäksi haetuimpia asuntotyyppejä ovat kolmen ja neljän huoneen rivitaloasunnot sekä neljän huoneen kerrostaloasunnot, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Haetuimmat alueet Helsingissä ovat Munkkiniemi, Lauttasaari, Töölö, Kallio ja Ullanlinna. Kalastuksen suosiossa hieman laskua viime vuodesta kuluvan vuoden kalastonhoitomaksuja on lunastettu yli 250 000 kpl ja tuotto lähenee 10 miljoonaa euroa. Metsähallituksen verkkopalvelujen käyttäjätietojen perusteella maksuvelvollisen ikäryhmän nuorimpien kiinnostus kalastonhoitomaksua kohtaan on laskenut viime vuodesta, kun taas iäkkäimpien kiinnostus on pysynyt lähes viime vuoden tasolla.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 ruokahävikki siirry kaupasta kotiin. Uutta puhtia hävikkiruoan myyntiin Lidleissä on saatu vuonna 2019 käyttöön otettu hedelmien ja vihannesten sekä paistopisteleipien hukka-ale. Sen myötä hävikin torjumisen takia alennetulla hinnalla myydyn ruoan määrä nousi vuonna 2020 jo yhteensä 5,9 miljoonaan kiloon. – Hukka-ale on osoittautunut toimivaksi keinoksi vähentää hävikkiä kaupassa. Asiakkaiden on ollut helppo ottaa se omakseen, kun pikkurahalla saa laatikollisen käyttökelpoisia kasviksia tai pussillisen eilisen paistopisteleipää, Hakkarainen kertoo. Myymättä jääneet tuotteet eivät myöskään päädy roskiin, vaan ruoka-apuun, eläinten rehuksi ja energian tuotantoon. Lidlillä on Suomessa yli sata ruoka-apukumppania, jotka noutavat tuotteita myymälöistä ja jakelukeskuksista joko sellaisenaan jaettavaksi tai aterioiden raaka-aineeksi. Yrittäjä! Tässä on paikka sinun ilmoituksellesi. Kysy lisää myynti@letterbox.fi Yli 22 000 suomalaista vetoaa päättäjiin lastensuojelun puolesta – Lastensuojelusta säästäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallista. Kuntien tulee resursoida riittävästi kaikkiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja palveluihin, olivat ne koulussa tai sosiaalija terveydenhuollossa. Varhainen tuki ennaltaehkäisee ongelmien kasautumisen perheissä ja lapsen elämässä, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen. Pelastakaa Lapset ry luovutti 22 114 suomalaisen allekirjoittaman Lastensuojelusta ei saa säästää -vetoomuksen perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. – Täsmälleen samat keinot toimivat hävikin torjunnassa kaupassa ja kotona. Suunnittelu ja oikeat säilytyslämpötilat ovat tärkeitä. Jääkaappiin kannattaa järjestellä aiemmin hankitut ja ensimmäisenä vanhenevat ruoat etualalle, niin ne tulee käytettyä ensin, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Jenni Hakkarainen Hakkarainen vinkkaa. LidL Painoi ruokaHävikin ennäTykseLLisen aLas Lidlissä ruokakiloista päätyi viime vuonna hävikkiin keskimäärin 1,3 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja reippaasti kaupan alan keskiarvon alapuolella. Pientä hävikkiä selittää ilmiöksi noussut hukka-ale. Lidl Suomi julkaisi viime viikolla vastuullisuustyönsä tuloksia. Vastuullisuusraportin mukaan Lidlin hävikki oli tilikaudella 2020 ruokakiloista laskettuna 1,3 prosenttia, kun se vielä vuotta aikaisemmin oli yli 1,5 prosenttia. suomen kaikissa Lidleissä myydään hävikkiruokaa: puna-oranssilla tarralla laputetut tuotteet on koottu hävikkihyllyihin ja alelaareihin. Nämä tuotteet on alennettu hyvissä ajoin etukäteen, ettei ilmiöksi noussut hukka-ale painoi kauppojen hävikit minimiin kauPassa ruokaHävikkiä torjutaan päivittäin, koska hukkaan heitetty ruoka tarkoittaa hukkaan heitettyjä euroja ja ylimääräistä ilmastokuormaa. kaupassa tuotteiden menekkiä ennustetaan ja hävikkiä torjutaan älykkäillä tilausjärjestelmillä. iso rooli on myös henkilökunnan osaamisella, tehokkaalla logistiikalla ja valikoiman hallinnalla. TIKKURILA Tikkurikuja 1 0400 364 644 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI Sahaajankatu 5 2 0400 1 88 1 33 Ma-Pe 8-17 AUTOMAATTIVAIHTEISTON ÖLJYNVAIHTO 30 € TARJOUS VOIMASSA 1.9.-30.9.2021 Katso autokohtaiset hinnat ja varaa aika: www.öljypiste.fi ESPOONLAHTI Sillankorva 15 0400 280 160 Ma-pe 8-17 sähköpotkulaudat aiheuttavat päänvaivaa AjAn tAsAllA sähköpotkulaudat ilmestyivät Helsingin katukuvaan keväällä 2019. Alkuinnostuksen jälkeen asenteet ovat muuttuneet. Sähköpotkulautoihin liittyy yhä enemmän kielteisiä ilmiöitä. Sähköpotkulautojen tarkoitus oli helpottaa ns. ”viimeistä kilometriä” eli joukkoliikennematkan jälkeen jäljelle jäävää matkaa määränpäähän. Sähköpotkulautoja käytetään kuitenkin paljon myös muunlaiseen matkantekoon. Sähköpotkulautojen käyttöön kantakaupungin alueella liittyy monia ongelmia. Yksi keskeisimmistä johtuu ajoväylien katupäällysteestä. Sähköpotkulaudoilla kuuluu ajaa pyöräkaistalla tai sellaisen puuttuessa ajoradalla. Kantakaupungissa on suhteellisen vähän erillisiä pyöräkaistoja ja ajoväylät taas on monin paikoin päällystetty nupulakivillä. Kaikki, jotka ovat kokeilleet sähköpotkulautoja nupulakivillä tietävät, että matkanteko on hyvin epämiellyttävää ja vaikeaa. Tämän takia monet rikkovat lakia ja ajavat jalkakäytävällä. Toinen merkittävä ongelma liittyy liikennekulttuuriin. Tällä hetkellä sähköpotkulaudoilla ajaminen on valitettavan piittaamatonta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa sekä muille tienkäyttäjille että lautailijoille itselleen. Sähköpotkulaudoilla on mahdollista päästä kokemaan moottorikäyttöisen ajoneuvon vauhdin huumaa ilman mitään vaadittavaa osoitusta liikennesääntöjen tuntemisesta. erityisesti viikonloppuisin sähköpotkulaudat ovat juhlivan nuorison suosiossa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja usein useampi henkilö kerralla hypätään laudan kyytiin. Tämä lisää merkittävästi tapaturmariskiä. Sähköpotkulautojen käyttöehdot kieltävät ajamisen humalassa ja useampi ihminen kyydissä. Siitä huolimatta näitä sääntöjä rikotaan toistuvasti. sähköpotkulautoihin liittyvien tapaturmien kasvaessa ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja. Syyskuun alussa kaupungin ja yritysten välillä sovittiin lautojen käyttöön liittyvistä uusista rajoituksista. Jatkossa lautojen käyttö viikonloppuöisin estyy ja arkiöisin lautojen nopeusrajoituksia alennetaan. Muutosten vaikutuksia on tarkoitus seurata syksyn kuluessa. sähköpotkulaudat kykenevät parhaimmillaan helpottamaan matkantekoa ja liikkumista keskustan alueella. Tällä hetkellä tapaturmiin ja sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin korostuneet. Yleinen mielipide on alkanut kääntyä sähköpotkulautoja vastaan. Yhteistyötä kaupungin ja yritysten kanssa tulee jatkaa ja pyrkiä löytämään toimivia keinoja haittojen vähentämiseksi. Lautojen täyskiellon tulee olla vasta viime sijainen keino ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta tarvittaessa sitäkin on arvioitava. Otto Meri on helsinkiläinen varatuomari ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän toimii kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Otto asuu Kruununhaassa ja kaupunkipolitiikan lisäksi pyörittää omaa lakiasiaintoimistoa. otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Myymättä jääneet tuotteet eivät myöskään päädy roskiin, vaan ruoka-apuun, eläinten rehuksi ja energian tuotantoon
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 www.takkahuone.com www.unelmauunit.fi Vaihda vanha takkasi puhtaasti polttavaan Conturaan! Tiesitkö, että nykyaikaiset takat ovat edeltäjiään jopa 90 % puhtaampia ja 40 % tehokkaampia? Tämä on hyväksi sekä ympäristölle että taloudelle! Sahaajankatu 39, Herttoniemi | Puh. 050 555 2249 -kuluttajaliitto vertaili yli 50 katsastusaseman hintoja Autokatsastuksen hinnoissa lähes viidenkymmenen euron hintaeroja Auton kAtsAstuksessA voi säästää useita kymmeniä euroja erityisesti kiinnittämällä huomiota ajan varaustapaan, selviää kuluttajaliiton katsastusasemien hintavertailusta. Suurimmat erot löytyivät määräaikaiskatsastuksen ja päästömittausten paketeista, joissa varaustavasta riippuen hintaeroa oli jopa 47 euroa. ”Hinnoissa oli vaihtelua paikkakunnittain, mutta myös saman ketjun sisällä”, kertoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha BeurlingPomoell. ”Yllättävää oli se, kuinka paljon hintaan vaikuttaa varaako ajan netissä, puhelimitse vai ajaako katsastukseen ilman ajanvarausta”. Vertailussa löytyi yli kaksinkertaisia hintaeroja määräaikaiskatsastuksen ja päästömittauksen pakettihinnoista. Vertailun halvin hinta oli 37 euroa nettiajanvarauksella ja kallein 84 euroa ilman ajanvarausta tai puhelinajanvarauksella. Myös pelkän määräaikaiskatsastuksen hinnoista löytyi yli kaksinkertaisia eroja. ”Säästöjä on mahdollista saada tekemällä varaus netissä”, vinkkaa Beurling-Pomoell. edullisimmAt kAtsAstusAsemAt olivAt kAikki sAmAn ketjun yrityksiä Hintavertailussa mukana olleista asemista edullisimmat katsastusasemat olivat kaikki K1 Katsastus -ketjun asemia, joissa monelta asemalta saa määräaikaiskatsastuksen nettivarauksella alle kahdella kympillä. Samoilta asemilta katsastuspaketin päästömittauksineen sai alle 40 eurolla. vertailun halvin hintataso oli Turussa. Katsastuspakettien keskimääräiset hinnat olivat myös Seinäjoella ja Kuopiossa lähellä Turun hintatasoa. Hämeenlinnan hintataso oli korkein mukana olleista paikkakunnista. Myös Oulu oli kärkisijoilla. Kallein yksittäinen hinta löytyi Espoosta. Samaan ketjuun kuuluvien katsastusasemien väliltä löytyi huomattaviakin hintaeroja eri puolilla maata. A-kAtsAstus kieltäytyi AntAmAstA HintAtietojAAn Markkinajohtaja A-Katsastus kieltäytyi antamasta hintatietojaan. Sen suhteellinen osuus Suomessa tehdyistä katsastuksista oli vuoden 2019 lopussa 21 prosenttia. Yhtiö perusteli ratkaisuaan sillä, että katsastusalan hinnoittelu on vapaasti kilpailtua ja hinnat vaihtelevat paikkakunnittain ja jopa asematasolla. ”Juuri vapaasti hinnoitelluilla aloilla hintavertailun tekeminen on kuluttajan kannalta tärkeää”, painottaa pääsihteeri Beurling-Pomoell. Yhtiön mielestä kilpailevien asemien normaalihintoja olisi mahdotonta vertailla, sillä osa toimijoista esimerkiksi kertoo hinnan ilman viranomaisen valvontamaksua tai tarjoaa ilmaisen jälkitarkastuksen. ”Viranomaismaksu on pakollinen ja sen pitää aina sisältyä kuluttajalle ilmoitettuihin hintoihin, myös netissä”, Beurling-Pomoell muistuttaa. yhtiöstä todettiin myös, että asiakkaat löytävät asemakohtaiset hinnastot yrityksen nettisivuilta, ja että päiväja ajoneuvokohtainen hinta selviää ajanvarausprosessin aikana. ”Kuluttajan tulee päästä vertailemaan hintoja luotettavasti palveluntarjoajien välillä ilman kankeita prosesseja. Toimiiko vertailun mahdollisuus käytännössä, jos hintatiedot ovat monen vaiheen takana, eikä toimijakaan niitä kysyttäessä ilmoita”, kysyy Beurling-Pomoell. koska hintakilpailu on kovaa, kannattaa katsastusasemien ajankohtaiset tarjoukset vertailla oman auton katsastusajankohdan lähestyessä. Pienellä vaivalla voi tässäkin säästää useita kymppejä. koskaan et muuttua saa… ilmasto muuttuu tai on jo muuttunut. Vaihtelevammaksi, äkkinäisemmäksi ja arvaamattomammaksi. Päteekö sama meihin ihmisiinkin? Taitaa päteä. Oman muistini mukaan, ainakin. Vaikuttaako muutos ihmisistä ilmastoon vai päinvastoin. Päinvastoin todennäköisesti. Ihminen kun voi manata sadetta tulevaksi, mutta ei se sieltä vain tule. Vaikka miten manailisi ja rukoilisi! Mitä olemme siis tehneet, olleet tekemättä tai pitäisi tehdä ilmaston hyväksi? Fossiiliset polttoaineet ainakin romukoppaan, hiilinieluja joka niemennotkoon ja saarelmaan, sekä turvesuot taivaan tuuliin. Eiköhän sillä päästäisi alkuun. Aika paljon olemme jo tehneet! Me emme vain sitä huomaa, kun osallistuvaa havainnointia suoritetaan niin vähän. Ei taida olla trendimetodi tutkimuksissa näinä aikoina. Nuoruudessani kyllä. Tämän tutkimustuloksen pystyy toistamaan silloin, kun on vuosikausia pessyt ikkunoita keväisin ja syksyisin. Samat, omat ikkunani sijaitsevat erittäin vilkasliikenteisen kadun varrella. Vuonna 2000 EU kielsi lyijyllisen bensiinin myynnin. Se näkyi ikkunoissani ja ikkunoiden puitteissani heti. Sitä ennen ne olivat aivan mustaa mönjää täynnä. Nyt perusväri – valkoinen – on vallitseva. Todellinen ilmastoteko, kiitokset siitä! Ajatelkaapa, että Algeria viimeisenä maana on tänä vuonna vasta siirtynyt lyijyttömään bensiiniin. Miten paljon sekin maa ehti saastuttaa näinä 21:nä vuotena, kysyn vaan? Oli halunnut käyttää ensin vanhat bensiinit loppuun, todellinen kitupiikki siis. Ei ollut kiirettä ilmaston vuoksi, ei todellakaan! Meillä sitä on, nimittäin kiirettä. Kaikki pitäisi tehdä heti ja sassiin. Joskus pitäisi hengähtää ja ottaa tuumaustauko. 21 vuoden tuumaustauko on kyllä liian pitkä. Ehkä koronan mittainen. Kun on tuota velkaakin tullut tehdyksi. Romukopat ehtii täyttyä ajan myötä, metsä kasvaa hiljalleen niin ettei sitä puilta näe ja turvesuot kutistua istutusten johdosta. Vai onko ajasta puute? Rooman klubi vuonna 1954 sanoi, että ainut pelastus maapallollemme on väestön väheneminen. Siinä taidetaan olla todella hyvällä suunnalla. Maapallon väkimäärä on 8 miljardia ja pahimmissa skenarioissa se kasvaisi 11 miljardiin. Nyt onkin astunut areenalle nk. väliintuleva muuttuja. Maapallon hyvinvoinnin kasvu, joka on kaikkialla enemmän tai vähemmän todellisuutta. Sillä nykyinen väkimäärä ei kasvakaan syntyvien vauvojen lukumäärän kasvun johdosta, vaan siksi että ikääntyvät ihmiset elävät kauemmin. Nyt ennuste on, että pysyisimme 8 miljardissa vielä pitkään! Vanhukset kun vähenevät ihan automaattisesti omia aikojaan! Ei siis tarvitse hoppuilla uuden projektin kanssa näille ylikansoitetuille maille kuten esim. Intia on. 1950-luvulla YK yritti rajoittaa maan väkimäärää lahjoittamalla intialaisille miehille sterilisaatiota vastaan transistoriradion. Huonolla menestyksellä, tietty. Kaikki merkit viittaavat siis parempaan kehitykseen. Olen optimisti. Vaikka myrsky ulisee ikkunoiden puitteissa. Ja sähköautoja ajetaan jo kansalle katsastuskuntoon. Itse odotan hanakasti itseajavaa autoa, se kun sopinee huonolle ajajalle. Muistakaa, että kolikolla on aina kaksi puolta. Toinen tuo hyvää, toinen vie pois pahaa. Mutta muutos on ikuista! elina kuosmanen PönttöPulinat Spinnyn Syyssäpinät Missä: Kirpputori Spinny, Kaupintie 13, 00440 Helsinki (Pohjois-Haaga/Lassila) Mitä: -20% ALE kaikista tuotteista kampanjassa mukana olevissa myyntipöydissä. Milloin: Kampanja-aika Ti 21.9. Pe 15.10.2021 Myyjille: Haluatko mukaan Säpinöihin? Varaa pöytä ja tule mukaan. Pöytiä rajoitetusti! Kirpputori spinny, Kaupintie 13, 00440 Helsinki Ark. 12-19 (ma myyjät 19-19.30), La 10-16, Su 12-16 www.kirpputorispinny.com | @kirpputorispinny Mainostoimisto Designia Oy, Kuunkehrä 2, 02210 Espoo (Olari) • Monipuoliset ratkaisut brändäystarpeisiisi! designiagroup.fi Logo Yllä esiteltynä logon käyttö värillisenä ja mustavalkoisena, positiivija negatiiviversioina. Logo voi tarvittaessa olla myös 1-värinen musta tai valkoinen. Värit: Vihreä • Pantone PMS 376 • cmyk C 59, M 0, Y 100, K • rgb R 122, G 184, B • html #7AB800 Musta • 100 % Black Harmaa • 50 % Black / 25 % Black -20 %
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 S 1 Pu uste llintie Helsinki Senioriasuntoja vuokrattavissa Helsingin Malminkartanoon lokakuun 2021 alussa valmistuvasta palveluja senioritalosta • 12 kpl yksiöitä 30–38 m 2 • 40 kpl kaksioita 31–72 m 2 • 1 kpl kolmio 63 m 2 Mahdollisuus ostaa hoivapalveluita yksilöllisen tarpeen mukaan. Kysy lisää vapaana olevista seniorivuokra-asunnoista Realia asuntovuokraus 010 228 5555 Ilona Lindström 040 525 4071 pks.management@realia.fi www.tyvene.fi Kuukausivuokrasta 6 kuukauden ajan viimeistään 1.11. alkaviin vuokrasopimuksiin. 150 € VUOKRAETU Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50€/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S T A R JO U S 10 Miesten puvun pesu -15 % Helsingin poliisilaitokselle oli perustettu jo vuonna 1922 liikenneryhmä, jonka päätyönä oli kaupunkiliikenteen ohjaus. Liikenteen ohjaus vaati vinkkamiehiltä nopeaa hahmotuskykyä ja rytmitajua, sillä he ohjasivat liikennettä käsimerkkien avulla. Miehet tekivät 1950-luvulla nelituntisia työvuoroja, jotka ajoittuivat aamuja iltakahdeksan välille. Vartiopaikkoja lisättiin ruuhka-aikoina. Vinkkamiehet olivat pidettyjä kaupunkilaisten keskuudessa: ihmiset toivat tutuiksi tulleille konstaapeleille joululahjoja liikenneohjauspönttöjen luo. Vinkkamiehet hävisivät katukuvasta 1970-luvulla liikennevalojen yleistyttyä. Tunnistatko missä kuvissa esiintyvät liikennepoliisit seisovat? Tekstilähde: poliisimuseo.fi Tunnista Helsinki vanhoista kuvista LiikenneTTä oHjaaVaT poLiisiT olivat tuttu näky helsingin katukuvassa vuosikymmenien ajan. nämä liikenteen ohjaajat, joita myös vinkkamiehiksi kutsuttiin, huolehtivat liikenteen moitteettomasta sujumisesta moitteettomasti erityisesti vilkkaissa risteyksissä. 1. Maaliskuussa 1933 tämä reip paan oloinen liikennepoliisi on kuvattu a. Rautatie aseman kulmalla B. Senaatintorin kulmalla C. Erottajan kulmalla Oike at vas tau kse t: 1A, 2B, 3A, 4C, 5B, 6C 2. Syyskuussa 1951 suojaissa korokkeessa liikennettä ohjataan a. Aleksanterinkadulla B. Mannerheimintiellä C. Kaisaniemenkadulla 3. 1960 liikennemäärät olivat kaupungissa jo kasvaneet ruuhkaksi asti. Kuvassa ajojärjestystä ohjataan a. Ateneumin edessä B. Snellmannin aukiolla C. Katajanokalla 6. Liikennepoliisi ohjaa pyöräilevää tyttöä las ten liikennekaupungin avajaisissa 20.5.1958. Lasten liikennekaupun ki sijaitsi ja sijaitsee edelleen a. Linnanmäellä B. Töölössä C. Pasilassa kuvaaja: Pietinen, kuva: Museoviraston kokoeLMat kuvaaja: kanerva teuvo. kuva: heLsingin kauPunginMuseo 4. Liikennevalot korvasivat pikku hiljaa liikennepoliisit. Ruuh kaisimmissa risteyksissä vinkkamiehiä tarvittiin kuitenkin vielä 1970luvullakin. Tässä järjestystä ohjataan a. Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa B. Mannerheimintien ja Etelä esplanadin kulmassa C. Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmassa kuvaaja: eeva rista. kuva: heLsingin kauPunginMuseo kuvaaja: Bonin voLker von. kuva: heLsingin kauPunginMuseo 5. Olympiavuonna 1952 liikennettä ohjaava liikennepoliisi seisoo tyylikkääs sä asussaan ohjaus korokkeella a. Hietalahdessa B. Mannerheimin aukiolla C. Hakaniemessä kuvaaja: ua saarinen, kuva: Museovirasto, journaListinen kuva-arkisto
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 Vanha Kaarelantie 31, Vantaa p. 010 851 8330 www.toyotakaivoksela.? TOYOTA TSUSHO NORDIC OY TOYOTA KAIVOKSELA Martinkuja 6, Espoo p. 010 851 8430 www.tsushoauto.? TOYOTA TSUSHO NORDIC OY SUOMENOJA Pääkaupunkiseudun laadukkaat hybridivaihtoautot TsushoAUTO Suomenojalta ja Toyota Kaivokselasta. Katso laaja valikoima TOYOTAKAIVOKSELA.FI LAUANTAINA KOEAJOPÄIVÄ palvelemme klo 10-16 Palvelua myös chatissa ja Whatsappissa Palvelua myös Whatsappissa Hei! Voinko auttaa vaihtoauton valinnassa? Toyota Approved Turva 12 kk ilman km-rajaa (alle 8 v., max 160 000 km) kuntotarkastetut vaihtoautot LEXUS KAIVOKSELA Yhtiönkuja 2, VANTAA 010 8518 200 Avoinna ma–pe 9–17, la 10–15 Svh. 44 544 € sis. toimituskulut 600 € sis. toimituskulut 600 € Rajoitettu erä autoja nopeaan toimitukseen! Metalliväri ja Nokian 17” -talvirengasyhdistelmä 0€ -talvirengasyhdistelmä 0€ MYÖS RAHOITUSTARJOUS LEXUS UX 250h Comfort Technology Plus Edition LEXUS UX 250h Comfort Technology Plus Edition VALMIINA SEIKKAILUUN LEXUS ITSELATAAVA HYBRIDI
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Suomeen luotiin aravajärjestelmä sodan jälkeen nimenomaan siksi, että tavallisilla kansalaisilla olisi mahdollisuus hankkia omia tarpeita vastaava asunto. Järjestelmä lähti kehittymään itseasiassa jo mainitun Väestöliiton ja Asuntosäätiön toisen perustajajärjestön Vuokralaisten Keskusliiton (nykyisin Vuokralaiset VKL ry) aloitteesta. Asuntosäätiökin rakennutti aravalainoituksella Tapiolaan 50-luvulla suuren määrän omistusasuntoja ja myös jonkin verran vuokrataloja. Vielä 70-luvulla omistusasuntoja tuotettiin aravan turvin lähes 150 000, mutta 80-luvulla järjestelmä hiipui muun muassa rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä. Kysynnän puutteeseen järjestelmä ei kuitenkaan kaatunut. Omistusasuntojen rahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin viime vuosiin saakka. Korkotaso on ollut matala ja lainaa on saanut suhteellisen helposti. Asuntojen kallistuminen viime vuosina on kuitenkin tuonut mukanaan kotitalouksien velkaantumisongelman, jota on lähdetty suitsimaan muun muassa lainakaton keinoin. Huoli ylivelkaantumisesta on perusteltu, mutta samalla kun valtion taholta on puututtu asiaan rajoituksin, olisi ollut hyvä luoda rinnalle järjestelmä, joka ei jättäisi asunnon tarvitsijoita yksin markkinoiden armoille. Kyse on lopulta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vaikka yhä edelleen asuntokauppa käy kuumana ja lainoja nostetaan taas ennätystahtiin, yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus. Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa jälleen niin, että peritty omaisuus ja perhetausta vaikuttavat yhä enemmän lasten menestymiseen, koulutustasoon ja mahdollisuuteen hankkia omia tarpeita ja toiveita vastaava asunto. Noita mahdollisuuksia tasaamaan voitaisiin kehittää uusi valtiontukijärjestelmä, joka antaisi kaikille mahdollisuuden hankkia kohtuuhintaan hyvä omistusasunto läheltä työpaikkoja. Hyvinvoiva kansalainen rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ihmisen hyvinvointi lähtee hyvin pitkälti kodista. M O D U LA R B O X O Y LA A TU K O N EI TA JO 20 V U O TT A ! U U T U U S ! T R A K TO R IM Ö N K IJ Ä U U T U U S ! Iso in m aa va ra 30 ,5 cm Ve to ky ky yli 92 kg 55 E FI S P E C IA L ET U SI AR VO N YT 29 90 ? K ai kk i m al lit 2pa ik ka is ia . 74 90 ? +tk Ti la us nr o 11 00 7 26 " M A X X IS B IG H O R N Te st iv oi tt aj are nk aa t. E D IT IO N FU LL LE D Ra ho itu ks el la al k. 15 9? /k k. KA UP AN PÄ ÄL LE : VI NS SI + PE RÄ VA UN UPI ST OK E K AI K K IIN ! K AT SO KO KO VA LI KO IM A w w w .ra lly .fi Al um iin iva nt ee t! MA DE IN TA IW AN VU OD EN TA KU U! Fi nm an Vau ra 99 0? EU ja US A Pa te nt ti! 9ER I AS EN TO A Ti la us nr o 15 11 N Y T TG B os ta ja lle 88 0? 8 2 9 ? +t k Ti la us nr o 11 00 6 Ra ho itu ks ell a alk . 16 9? /kk . SH .99 90? +tk O H JA U ST EH O ST IM EL LA 5 5 E F I+ E P S 69 90 ? +tk To im i he ti ! Ot am m e va ih do ss a m ön ki jä t, m p: t ym . ER IK O IS ER Ä ! SH . 84 90 ? + tk Ti la us nr o 11 01 Al um iin iva nt ee t! 4x 4 Ra ho itu ks el la al k. 13 9? /k k. 4x 4 7 7 9 ? +t k SH .9 49 0? +t k T il a u s n ro 11 9 O H JA U ST EH O ST IM EL LA 5 5 E P S Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . ET US I AR VO NY T 29 90 ? 5 5 E F I B L A D E T G B V e r ta a : H in ta /l a a tu s u h d e , v e to k y k y , m a a v a r a , r e n k a a t, a je tt a v u u s y m . Is oi n ka up pa ka ss i jo lla sa a aj aa ilm an aj ok or tt ia ! IS O UU TU US ! 20 21 (e nn en 19 85 sy nty ne et! ) Tä ysa uto ma att i, pa kki Au toi ssa kin käy tet yt HU IPP ULit hiu m LiF eP O 100 Ah AK UT , teh o 6,4 Kw , 64 V Ma x. ajo ma tka jop a 150 km lat au kse lla! Pik ala tau s 2,5 h 16 A su lak e La tau s 10 A su lak e (no rm . pis tor asi a) Ma x. no pe us : 45 km /h Re kis ter öit y 2 he ng elle Ka nta vu us : 190 kg Pa ino : 320 kg Vä rit: Me tal li pu na ine n ja sin ine n 99 90 ? +tk Ra ho itu ks el la al k. 17 9? /k k. T e h o k a s 3 K w m o o tt o rl ! SÄ H K Ö M O PO JE N M ER CE DE S! Ra lly US A 30 00 sä hk öm op os sa on ma rk kin oid en iso im ma t sis äti lat ku sk ille ja ma tku sta jal le se kä laa jin to im int as äd e 15 0k m / lat au ks ell a. Ka tta va va kio va ru ste lis ta na hk av er ho ilu n lis äk si ka tto luu kk u, ra dio , läm mi tys lai te, ke sk us luk ko , sä hk öik ku na t, pe ru ut us ka me ra , au to ma att ise sti sy tty vä t LE D ajo va lot ed es sä ja tak an a. Jo us itu s on pe hm eä ja an taa mu ka va t ky yd it my ös pä ällys täm ätt öm illä tei llä . Ka as uk ah va oik ea lla kä de llä ja jar ru t sa rv ien ka hv ois sa . Ja loi lla ei ole mi tää n to im int oa ! VU OD EN TA KU U! 2 Ta ku u 2 v. N el ip yö rä in en m op oa ut o va at ii aj ok or tin ka ik en ik äi si ltä . Ke stä vä ja tal ve lla läm mi n Lo mb ar din in HD I 48 cm 3 die se lm oo tto ri. M a rk k in o id e n sp o rt ti si n m o p o a u to ! Sp or t ko ris ar ja , al uv an te et , 2di n ko sk et us nä yt tö , he lm iä isv är i, na hk av er ho iltu . Li sä va ru st ee na sa at av an a ta lvi re nk aa t, de fa m oo tto riläm m iti n + sis ät ila np ist ok e. Ran ska n van hin mo poa uto me rkk i. U U DE T 14 4 9 +t k ? Ra ho itu ks ell a alk . 24 9? /kk . Be lli er on ai no an a va lm is ta ja na pi tä ny t ki in ni tu ke va st a la si ku itu ko ris ta . M ui lla va lm is ta jil la on kö yk äi se t m uo vi ko rit . K AT SO KO KO VA LI KO IM A w w w .ra lly .fi M O DU LA RB O X OY K ar ta n o n h er ra n ti e 9, 02 92 E S P O O ke h ä III M Ö N K I J Ä C E N T E R Av oi nn a: Ar k. 10 -1 7, La 10 -1 3 M EI LL Ä TA K U U, VA RA O SA T JA H U O LT O PE LA A VA RM AS TI ! SU O M ES SA YL I 15 H U O LT O PI ST ET TÄ . Ti la uk se t ja tie du st el ut pu h. ta i spo st ill a: my yn ti@ ra lly .fi 09 59 5 51 04 55 3 24 28 ta i ne tis tä ww w. ra lly .fi si vu ilt a T IL A A H E T I O M A S I! T O IM IT U K S E T T U R V A L L IS E S T I R A H D IL L A K O T II N A S T I! Ei aj ok or tti a. Te ho ka s 60 V 10 00 W m oo tto ri. Pa kk i. 3 No pe us al ue tta 10 km -1 7k m -2 5k m /h . NY T LE D va lo t! SÄ H K Ö SK O O TT ER I E4 00 3py ör ä K A K S I V E R S I O T A : 1 B 8 S -L IN E ta i Ly ijy ge el ia ku t. A jo m at ka 50 -6 km . V är it: P un ai ne n ta i P ro ns si . 18 5 ? Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. T ila u sn ro 16 10 3 30 A h Li th iu m ak ul la jo nk a vo i la da ta ko to na ta i pa ik al la an , ni in ku in sä hk öp yö ri ss ä on . A jo m at ka 70 -8 km . V är it: P un ai ne n ta i H op ea . Ra ho itu ks ell a alk . 99 ?/k k. 2 35 ? K A U P A N P Ä Ä L L E ! (a rv o 3 4 ? ) m o le m p ii n N O P E IL L E : Ta ka B ox i, ta ka te lin e ja su oj ap ei te 2 1 Li sä va ru st ee na na st ar en ka at al um iin iv an te ill a. O ta m m e va ih do ss a au to ja . M O P O A U T O T 2 Ta ku u 2 v. T O IM I H E T I! ta i Omistusasumiseen tarvitaan uusia rahoitusvaihtoehtoja Nyt tarvitaan asuntomarkkinoille valtion tukea myös omistusasuntorahoitukseen. Vaikka kiinnostus vuokraasumiseen on kasvanut, suuri osa väestöstä haluaa yhä asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin niin korkeat kasvukeskuksissa, että erityisesti nuorille, mutta myös yhä useammalle keskiluokkaiselle palkansaajalle omistusasunto jää haaveeksi. Tilanteeseen ei myöskään ole näköpiirissä helpotusta. Luottolaitos Hypo arvioi vastikään, että asuntojen hinnat nousevat entisestään tänä vuonna pääkaupunkiseudulla jopa 5,5 prosenttia. Tilanne on huono yksittäisen asukkaan kannalta katsottuna, mutta kyse on myös paljon syvemmästä yhteiskunnallisesta asiasta. Asuntosäätiön perustajajärjestön Väestöliiton tutkimuksissa asumisen kalleus on todettu yhdeksi tekijäksi syntyvyyden laskuun. Kun nuorilla ei ole varaa hankkia riittävän kokoista asuntoa, tyydytään helposti pienempään lapsilukuun. Vähäinen syntyvyys on yhteiskunnan kannalta pitkällä tähtäimellä todella ongelmallista, johon kannattaa etsiä ratkaisuja. Vieraskynä Esa Kankainen on Asuntosäätiö sr. -konsernin toimitusjohtaja. Kodin Hankinnat Erikoislehti ilmestyy 23.9.-25.10.2021 Pääkaupunkiseudun lehtien välissä. Lehti toteutetaan tuttujen lähilehtien yhteydessä — lähilehtien liitteenä. Jakelua kotitalouksiin, kivijalkayrityksiin sekä lehtitelineisiin. Ilmoitusmyynti Puhelin: 09-2600107 Sähköposti: myynti@letterbox.fi www.letterbox.fi TULOSSA Lähilehteä pk-seudulla 40 Tutustu edullisiin pakettihintoihimme
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 10 | 2021 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAiKKi SopimuSpAloKuntAlAiSet eiVät SAA toiminnAStAAn henKilöKohtAiStA KorVAuStA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SuomeSSA on 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. varsinkin hARvA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: “Puuja lasialan työt yli 30 vuoden kokemuksella” Puusepäntyöt Lasitustyöt Murtojälkikorjaukset Lahovauriokorjaukset ym. www.helsinginlasijapuu.fi Ohrahuhdantie 4, 00680 Helsinki Ma-Pe 8-16 p. 09 791 590, 09 792 100 info@helsinginlasijapuu.fi
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 hSL tekee lippulaji tutkimusta HSL tekee tänä syksynä lippulajitutkimusta 3. joulukuuta asti. Tutkimusta tehdään metrossa, lähijunissa ja raitiovaunuliikenteessä. HSL selvittää tutkimuksen avulla, mitä lippuja joukkoliikenteen asiakkaat käyttävät ja missä kunnissa he asuvat. Lisäksi lähijunissa ja raitiovaunuissa selvitetään asiakkaiden liityntäkulkutapoja. HSL käyttää lippulajitutkimuksella kerättyjä tietoja joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimuksen aineiston keräävät HSL:n matkalippujen tarkastajat tarkastustyönsä ohessa. Kiinteistöja rakennusalan yhdistys RAKLI ry on valinnut Vuoden rakennuttaja -palkinnon saajaksi vuonna 2021 Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin. Yhdistys perustelee valintaansa muun muassa sillä, että Hoas on aktiivinen rakennuttamisen edelläkävijä, joka on rohkeasti tarttunut erityisesti perusparannusten laadun, tuottavuuden ja vastuullisuuden parantamiseen. Hoas on myös panostanut puurakentamiseen, mistä esimerkkinä Tapiolan keskustaan osoitteeseen Tuuliniitty 1 keväällä 2021 valmistunut 13-kerroksinen puukerrostalo. hoas valittiin vuoden rakennuttajaksi 2021 Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä, maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat välillä 3,14 – 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana. Kiinteistöliiton tiedotteessa kerrotaan, että kolmen kärjen kustannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa. Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Kempeleessä Indeksitalokustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä. Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa. Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Kuopiossa 3196, ja Jyväskylässä 3187. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa. Kiinteistökustannukset ovat nousseet Helsingissä KIInTEISTöLIITon vaLTaKunnaLLISEn indeksitaloselvityksen mukaan kunta kohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna enemmän kuin vuonna 2020. kuvituskuva Indeksitaloselvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa Jyväskyläläisen historian tutkijan ja kirjailijan Juha Järvelän kirja ”Tove Janssonin Helsinki” vie lukijan paikoille, joilla on yhteys Tove Janssonin elämään ja teoksiin. – Tove Jansson saavutti maailmanmenestyksen omalla mielikuvitusmaailmallaan, Muumilaaksolla, mutta eli suurimman osan elämästään kotikaupungissaan Helsingissä. Kaupunki onkin täynnä paikkoja, joihin Jansson jätti jälkensä, tiedotti Minerva Kustannus Oy. Juha Järvelän kirjoittama teos valottaa muun muassa sitä, missä muumimukit saivat alkunsa ja missä asuivat Nuuskamuikkusen, Piisamirotan, Viuhdin ja Tuutikin esikuvat. Moomin.com -verkkosivustolla kerrotaan, että Tove Janssonin luoma hahmo Nuuskamuikkunen sai inspiraatiota Tovesta itsestään ja hänen Lars-veljestään, mutta vahvin esikuva oli Toven 1940-luvun miesystävä, Atos Wirtanen. Missä päin Helsinkiä asui nuuskamuikkusen esikuva? uuSI KIrJaTEoS johdattaa tutustumaan helsinkiin kuva taiteilijan ja kirjailijan tove janssonin (19142001) silmin. TALINRANTA ? NIEMENMÄKI KUUSISAARI ? LEHTISAARI M unkki -niemi -vuori Lehden voit noutaa seuraavista paikoista ? Alepa Munkkiniemen Puistotie Cafe Max, Munkkiniemen Puistotie 7 Alepa Solnantie Munkkiniemen kirjasto, Riihitie 21 K-Supermarket Munkkivuoren ostoskeskus S-market Munkkivuoren ostoskeskus Pihlajalinna-Dextra lääkäriasema, Munkkivuori Teboil Munkkivuori Elixia Tali Kutomokuja 4 Munkkivuoren Apteekki PizzaHut, Munkkivuoren ostoskeskus Kirkkoherranvirasto, Munkkivuori Talin Keilahalli, Huopalahdentie 28 K-Market Pacius, Paciuksenkatu 25 Lue lehti netissä: www.munkki-lehti.net Hei, sinä 65+ alueen asukas! Haluatko lisätä liikuntaa arkeesi? Kaipaatko kaveria, jonka kanssa liikkua? Tule mukaan Miina Sillanpään Säätiön maksuttomaan Kunnon kaveri -toimintaan. Tarjoamme monipuolista ryhmäliikuntaa ikääntyneille Pikku Huopalahdessa ja sen lähialueilla. Teemme myös henkilökohtaisia liikuntasuunnitelmia, sisältäen ohjeet kotitai puistoharjoitteluun. Liikkumisen voit aloittaa yksin, ryhmässä tai vapaaehtoisen liikuntakaverimme kanssa. Tervetuloa! www.miinasillanpaa.fi Kysy rohkeasti lisää ja ilmoittaudu mukaan: Hankekoordinaattori Heidi Bucht puh. 044 0151 756 heidi.bucht@miinasillanpaa.fi
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 10 | 2021 Horoskooppi NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämä si, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu sel keyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähem män vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelman muutosten suututtaa. Menneisyys tulee rii vaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa SKORPIONI (23.10. – 21.11.) Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot ai keistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mut ta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on ha lukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti paran taa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) Laita prioriteettisi järjestykseen! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kai kelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioi hin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. VESIMIES (21.1. – 19.2.) Huolehdi omista eduistasi henkilökohtai sesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka ha luat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemat tomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut koke maan tappioita. KALAT (20.2. – 20.3.) Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoit taa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merki tystä ja saat muutkin tukemaan toimi asi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jat kuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ris tiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumuk selle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vai kutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. RAPU (22.6. – 21.7.) Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katu maan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto ohjelma saa olosi paremmaksi LEIJONA (22.7. – 21.8.) Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsit telemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek sti vie sti nä nu me ro on 04 5 16 4 62 64 tai sä hk öp os till a: ris tik ko @ let ter bo x.f i vii me ist ää n 21 .10 . pa lau tta ne ide n ke ske n ar vo taa n yll äty sp alk int o. Ris tik on rat ka isu jul ka ist aa n leh de n ne ttis ivu illa kil pa ilu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta. Sudokujen ja pikavisan ratkaisut sivulla 2 vastaajan nimi: _________________________ Osoite: _______________________________________ Sain lehden: kotiin jaettuna __ noutotelineestä __ verkkolehti __ Pikavisa Puuhasivu SUDOKU / Helppo SUDOKU / Keskivaikea SUDOKU / Vaikea 1. Gite Kadambin on a) HJK:n jalkapalloilija, b) Kansallisoopperan pääjohtaja, c) kuvanveistäjä, d) Järvenpään kaupunginjohtaja 2. Nykyinen sotamuseo Kruununhaassa oli alkuaan a) Kadettikoulu, b) Venäjän armeijan asevarasto, c) pääesikunta, d) kenraalien asuntola? 3. Poliisisoittokunnassa on vakituisesti a) 13, b) 23, c) 33, d) 43 soittajaa? 4. Jalkapalloilussamme banaanipotkun isä oli a) Aulis Rytkönen, b) Kalevi Lehtovirta, c) Kai Pahlman, d) Åke Lindman? 5. Keravalainen HannaMaria Seppälä on uinut a) 2, b) 4, c) 6, d) 8 arvokisamitalia? 6. Laulun “Äänisen aallot” teki tunnetuksi a) Tapio Rautavaara, b) Kauko Käyhkö, c) Eino Grön, d) Georg Malmsten? Laatija: Martti Huhtamäki Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut.
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Seuraava Munkki–lehti ilmestyy 25.10. Lahjoitusmaan kartanosta kruunun ratsutilaksi Munkkiniemen kartanon vaiheilta, OSA 1 DONAATIO GERDT VON SCHÜTZILLE Helsingin pitäjän Munkkiniemen kylässä oli 1500-luvulla neljästä viiteen savua ja noin 30 asukasta. Seuraavan vuosisadan alussa sodat ja kadot aiheuttivat tilojen autioitumista, johon reagoitiin eri tavoin. Munkkiniemessä kehitys johti kartanon muodostumiseen. 1614 Munkkiniemen tilat päätyivät lahjoitusmaana baltiansaksalaisen Gerdt von Schützin (Gert Skytte) haltuun. Kuninkaan palveluksessa mm. hevosten hankkijana toiminut Skytte sai pian Munkkiniemeen säterioikeuden. Se tarkoittaa aatelisen asuinkartanoa, jolla on laajat vapaudet veroista ja muista rasituksista. Säterioikeudesta huolimatta on epäselvää, milloin Munkkiniemeen pystytettiin varsinainen kartanorakennus. Skytten donaatioon kuului lopulta tiloja monista muistakin kylistä, esim. Meilahdesta ja Vähä-Huopalahdesta, sekä toinen kartano Virossa. Lahjoitusmaajärjestelmän ideana oli varmistaa palkitsemisilla avainhenkilöiden uskollisuus kruunulle. Suomen alueen suurin lahjoitusmaa kuului Kajaanin suunnalla Per Brahelle, kooltaan isompi kuin koko nykypäivän Tanska. 1650-LUVUN EPISODI JA MAALAHJOITUSTEN PERUMINEN Vuonna 1640 siirrettiin Helsingin kaupunki Töölön kylään kuuluvaan Vironniemeen. Töölön maiden naapurina oli Skytte-suvun Meilahti. Kaupungissa oli haluja saada lisää maa-aluetta ja 1650 kuningatar Kristiina luovutti Skytten lahjoitusmaat Helsingille. KorvaukMUNkkINIEMEN kARTANOLLA on 400 vuoden historia ja nykyinen päärakennuskin sai alkunsa jo yli 200 vuotta sitten. näihin vuosisatoihin mahtuu monenlaisia jäjestelyjä, joita hahmottelen neljässä artikkelissa. Pääasiallisena lähteenä on Alex Snellmanin ja Anna Ripatin mainio teos Munkkiniemen kartano maaseudun aristokraattiasunnosta koneen kaupunkikonttoriksi (kone Oyj, 2015). INARIA STUDIOISSA ON NYT ETUJEN KORJUUVIIKOT!! INARIA-LIUKUKOVETJA KAAPISTOT -25% TERVETULOA! INARIA STUDIO ARABIA Toukolankatu 13 arabia@inaria.? Joni 040 839 2468 INARIA STUDIO MUNKKINIEMI Munkkiniemen puistotie 21 munkkiniemi@inaria.? Harri 040 731 6483 | Jani 050 567 9006 seksi hän tarjosi kyliä Hämeestä. Gert Skytten leskelle, Kristina Freijtagille, moinen vaihtokauppa ei kelvannut. Hänen tomera vastarintansa johti 1653 kompromissiin, jonka mukaan Munkkiniemi jäi edelleen Skytte-suvun haltuun. Lahjoitusmaiden yhä lisääntyessä ja laajentuessa ajauduttiin viimein kestämättömään tilanteeseen. Korjausliike oli raju. Aateliston vastusteluista huolimatta toteutettiin reduktio, jolla lahjoitettuja maita palautettiin kruunun verotuksen piiriin. Myös Munkkiniemi peruutettiin kruununmaaksi ja siitä tuli säteriratsutila. Tällaisen tilan oli ylläpidettävä ratsumiestä sotalaitosta varten. Tilaa ei voinut enää periä vaan valtio määräsi sinne kulloisenkin asukkaan. Säteriratsutilana Munkkiniemi säilyi 1900-luvulle saakka, joskin konkreettinen ratsumiehen ylläpito korvautui vuodesta 1810 alkaen ns. vakanssiverolla. Johan Gripenberg oli vuosina 1684-98 kartanon ensimmäinen säteriratsutilallinen. Hän oli ollut toimeenpanemassa reduktiota ja, kas vain, sai hommattua itsensä tällaisten palautettujen maiden haltijaksi... SUNDIN kAUPUNkIPORVARIT MUNkkINIEMESSÄ Isovihan venäläismiehityksen kovina vuosina 1713-21 oli Munkkiniemen kartano autiona. 1725 kartanoon asettui merkittävä helsinkiläinen Sundin kauppiassuku. Säteritilan isäntänä vaikutti ensin Petter Sund ja häntä seurasi poikansa Julius Johan Sund. Närää aiheutti se, että nämä kauppiaat jatkoivat ammattinsa harjoittamista kaupungissa vaikka asuivat maaseudulla Munkkiniemessä. Sundit olivat moninaisissa toimissaan määrätietoisia, joskus häikäilemättömiäkin. Värikkäitä käänteitä ja kiistoja riitti heidän vaiheillaan. Munkkiniemeen perustettiin tuolloin kauppasatama, josta laivattiin mm. voita Tukholmaan 70 tonnin vetoisella Finska Fortuna -aluksella. Petter Sund avasi myös ensimmäisen anniskelukrouvin Munkkiniemeen. Paikka oli maantien varressa Mätäjoen tuntumassa nykyistä Pitäjänmäkeä mutta Munkkiniemen maita silloin. Munkkiniemessä kerrotaan olleen 1730-luvulla kuusi maanvuokraajaa (viisi torpparia ja lampuoti). Maistraatin pöytäkirjoista on löytynyt kuvaus kartanorakennuksesta 1742: Se oli ”punaiseksi ja siniseksi maalattu hyvin rakennettu puutalo. Päärakennuksessa oli 16 lämmintä huonetta lukuunottamatta eteistä, useita kellareita ja ulkorakennuksia”. Erikseen mainitaan vielä suuri, kiinni muurattu paloviinapannu. teksti: veli-Pekka Salminen ennen kartanoa: Museovirasto on arvioinut, että Munkkiniemen kylä saattoi sijaita tällä matalalla mäellä, nykyisten kartanontien ja tallikujan välissä. vanhassa kartassa paikan nimenä on tomtbacke eli tonttimäki. Skytte-suvun vaakuna. Munkkiniemen kartanonherra Gert Skytte oli aikanaan helsingin seudun merkittävin maanomistaja. vuonna 2015 ilmestyneen kirjan kansi.