Lähin mediasi kerran kuukaudessa kotikulmillasi www.munkki-lehti.net www.facebook.com/munkki-lehti 1-2 2022 TALINRANTA ? NIEMENMÄKI KUUSISAARI ? LEHTISAARI M unkki -niemi -vuori Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla! MunkkinieMen elsa Sivu 12 HiiHtolatuja Muutetaan kävelyyn keskuspuistossa Sivu 10 Hinta € Meidät löydät Munkkivuoren ostoskeskuksesta Raumantie 1 Ma-Pe 10-18 La 9-16 Su 11-15 Puh. 09-553326 www.kukkakauppasakura.fi TerveTuloa uudisTuneeseen KuKKaKauppaan Meiltä kukat iloon sekä suruun. Sidontatyöt myös tilauksesta. MUNKKI 3 www.munkki-lehti.net Jutut kokonaisuudessaan Munkki-lehden verkkolehdessä: www.munkki-lehti.net Lue verkkolehdestä! Villa Gyllenberg on virittäytynyt vanhan ajan jouluun Kuusisaaressa Signe ja Ane Gyllenberg muuttivat Kuusisaareen vuonna 1938, ja asuivat siellä vuoteen 1977 asti. Joulun viettoon yhdistyi aina myös jouluaattona syntyneen pankkiiri Ane Gyllenbergin (1891–1977) syntymäpäivän vietto. Villa Gyllenbergin salongin koristelussa nähdäänkin aikakaudelle tyypillisten joulukukkien kuten punaisten tulppaanien, hyasinttien ja kielojen lisäksi myös syntymäpäivän kunniaksi hankittuja kukkalaitteita. Joulutunnelman kruunaa kuusi, joka on koristettu aikakauden tapaan pumpulilumella ja lasikoristeilla. Sekä ennen että nykyään on ollut tapana, että joulukuuseen ripustetaan eri aikakausilta kertyneitä koristeita. Myös museon kuusessa on vanhojen 1950-luvun koristeiden lisäksi uusia koristeita. Salongin uusrokokookaluston ympärille on katettu perinteinen jälkiruokatai makeispöytä. Makeispöytään lipaston kannelle sekä sohvapöydälle on katettu jouluherkkuja kuten pähkinöitä, marmeladia, Fazerin konvehteja, marsipaaneja sekä hedelmiä. Villa Gyllenbergin alapihalla, nykyisen parkkipaikan tilalla, oli Gyllenbergien aikana runsaasti hedelmäpuita. Puista kerättyjä omenoita säilytettiin paperiin kiedottuina talveksi ja tarjoiltiin jouluna. Gyllenbergien joulunviettoon kuului myös musiikki, jota Signe soitti salongin flyygelillä. 1960ja 1970-luvuilla Signe ja Ane Gyllenberg lähettivät ystäville ja sukulaisille teettämiään joulukortteja, joiden kuvapuolella oli Villa Gyllenbergistä otettuja talvimaisemia. Ruokasalissa näemme joulupäivälliselle katetun astiaston, joka on korkealaatuista, ranskalaista Limoges-posliinia 1800-luvun lopusta. Suuri, alun pitäen 190 osaa kattava juhla-astiasto, on kuulunut Gyllenbergeille. 1920-luvulla hankittuihin alkuruoka-aterimiin ja jälkiruokalusikoihin on kaiverrettu Gyllenbergin suvun vaakuna. Pöytäliina ja servietit ovat pellavadamastia. Terävät viikkaukset viestivät vieraalle, että liinat ovat huolellisesti pestyjä ja mankeloituja. Kahvi on kuulunut olennaisesti suomalaiseen joulunviettoon jo 1700-luvulta lähtien, ja myös Gyllenbergien ruokasaliin on katettu kahvipöytä myöhäisbarokkilipaston kannelle. Esillä on helsinkiläisen Ekbergin konditorian valikoimiin jo 1800-luvulla kuuluneita tuotteita, kuten napoleonja aleksanterinleivoksia, sahramipullia sekä taatelikakku. Esillepano perustuu Gyllenbergin perheen valokuva-albumeihin sekä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön arkistomateriaaliin. Gyllenbergeille kuuluneen esineistön lisäksi näyttelyä on täydennetty lainaesineillä. SIGNE ja Ane Gyllenbergin kodin salongissa ja ruokasalissa esitellään 1950-luvun joulunviettoa. Pöytä on katettu juhla-astiastolla, salongin kuusi on verhottu komeaksi ja tarjottimet notkuvat makeisia. Näyttely jatkuu kotija taidemuseo Villa Gyllenbergissä Kuusisaaressa 5. tammikuuta saakka. Villa Gyllenbergin joulu 23.11.2019-5.1.2020 Museo auki: ke 14-19 / la-su 12-17 Suljettu 25.12 & 1.1 Liput: 10/8 €, alle 18-v. & yli 75-v. €, Museokortti Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki Bussit: 510, 552 www.villagyllenberg.fi Ku va : G ab rie lla Tj ed er -K aj an de r Liito-oravia yhä enemmän Helsingissä Helsingin kaupunki on teettänyt neljännen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Liitooravakanta on edelleen vahvistunut nopeasti Helsingissä. Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014-2019 kaikkiaan 124 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota. Vuoden 2018 jälkeen kanta on vahvistunut erityisesti Oulunkylän ja Käpylän ympäristössä. Puolukkamehu voi alentaa verenpainetta Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Kohonnut verenpaine, verisuonten toimintahäiriöt ja niihin liittyvä matalaasteinen tulehdus koskettavat suurta osaa suomalaisista. Ravinnolla on lääkehoidon ohella keskeinen merkitys näiden sairauksien hallinnassa. MUNKKINIEMEN HAUTAUSPALVELU BLANZ SOILI OY Täyden palvelun hautaustoimisto jo vuodesta 1993 Puh. 09 458 4375 Päivystysnumero 040 5141000 Huopalahdentie 7 Helsinki www.helsinkihautaus.fi tennishedman.fi * 09 8624 4000 Juniorit 4 17 v. Tennistä kevätkaudella 2020 Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Yrittäjä! Permanentti 98 € Kallion KliPoteeKKi Kaarlenkatu 13, 00530 Helsinki p. 09 7537171 lyhyet hiukset teemme myös kotikäyntejä alk.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 1-2 | 2022 Länsi-Helsingin merkittävä liikuntapuisto saa kasvun mahdollisuudet Länsi-HeLsingissä on menossa merkittävä asemakaavan muutos hanke, joka koskettaa talin liikuntapuistoa. Kuntalaisten nähtävillä oleva asemakaavaehdotus käsittää Talin liikuntapuiston itäosan. Se rajautuu Munkkivuoreen, Pitäjänmäkeen ja Etelä-Haagaan. Talin liikuntapuiston itäosan kaavamuutoksella Helsingin kaupunki haluaa mahdollistaa useita uudistuksia liikuntapuistoon. Kaavaehdotuksen mukaan liikuntapuiston itäosan pysäköintiä, tenniskenttiä ja kulkureitistöä järjestellään uudestaan. Alueelta varataan paikat uudelle koirapuistolle ja aiempaa laajemmalle pelikentälle. Talin liikuntapuistossa saatetaan tulevaisuudessa nähdä myös varsinaisia rakennushankkeitakin. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueella toimivien urheiluhallien laajennushankkeet sekä kokonaan uuden liikuntahallin rakentaminen Huopalahdentien varteen. Uusi liikuntahalli olisi enintään kolmekerroksinen. Uutta urheilurakennusten kerrosalaa on luvassa 9 640 kerrosneliömetriä. Kaavamuutoksen pohjana on vuonna 2020 laadittu alueen yleissuunnitelma. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan mukaan kaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Talin liikuntapuiston aluetta Helsingin mittakaavassa merkittävänä liikuntapalvelualueena ja monipuolisena kaupunginosapuistona. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa alueen virkistysja viheryhteyksiä osana ympäröivää kaupunkija viherrakennetta. Tällä hetkellä Talin liikuntapuiston itäosassa on kaupungin mukaan tenniskeskus ulkokenttineen, keilahalli, sulkapalloja squashhalli eli Talihalli, tenniskeskuksen kyljessä oleva liikuntakeskus Tali Sport Center sekä hallitiloihin liittyvät pysäköintialueet. Lisäksi alueella on kenttäja metsäalueita, joilla on valaistuja ulkoiluteitä ja tiheä polkuverkosto. Osassa puistometsäaluetta on lämpimään vuodenaikaan toimiva seikkailupuisto. Kaava-alueen länsireunan metsässä kulkee Talin perhepolku, jonka varrella on kaksi leikkipaikkaa, sekä kuntoiluja leikkivälineitä. Huopalahdentien Huudi palvelee asiakkaitaan arkipäivisin 11-13.30 Tarjolla on maittava lounasbuffa, jossa kattava salaattipöytä, herkullinen lämmin ruoka, jälkkäri ja kahvi. Toivotamme kaikki nykyiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi ravintolaamme GVC-RAVINTOLAT TARjOILee LOuNAsTA MuNkkIVuORessA Huopalahdentie 24 (Canonin talo) | 050 355 1344 LounasListat tänne ja muihin ravintoloihimme löydät osoitteesta www.gvcravintolat.fi tai oheisella qr-koodilla. Lataa sovelluskaupastasi myös ”SAFKIS” älypuhelimeesi eLäkeLäIsILLe -10 % lounaasta Kuljetuspalvelut numerosta 050 4848 222 tai tilaa netistä www.pesumesta.? tai www.pesulat.com Myös lakanoiden ja kilopyykin pesu ja kuljetus! HelpOta aRkeasI ja NautI puHtauDesta. Pesemme matot, taKit, Peitot, PäiväPeitteet, tyynyt, PetausPatjat, PyyhKeet, laKanat, KiloPyyKKi ja miesten Puvut. nyt myös emulsioPesu. IlMaIset kuljetukset! NOpea, eDullINeN, HelppO, VaIVatON. Itäkeskus Hki 93 asiakkaankatu 5 (katutaso) Puh 09-323 9001 espoo 97 Rajamaankaari 15 Puh 050 4848 222 (aukiolo sopimuksen mukaan) Myyrmanni Vantaa 60 iskoskuja 3 (kauppakeskus) Puh 050 551 7500 Olemme avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14 tilaa jo tänään! Pentti Kaskipuron maalauksia esillä Munkkiniemessä Kaskipuro oli hiljaisen ja rauhallisen kuvan mestari. Hän kuvasi arkisia esineitä valon ja varjon juhlallisessa läsnäolossa. Taiteellisen työnsä ohella Kaskipuro toimi grafiikan opettajana. Outi Heiskanen, Elina Luukanen, Marjatta Nuoreva, Marjatta Hanhijoki ja Esa Riippa kutsuivat häntä Mestari K:ksi. He olivat kaikki yhtä mieltä siitä, miten valtava vaikutus Kaskipurolla oli heidän taiteilijan uralleen. Kaskipuron öljyväriteoksissa toistuvat samat teemat kuin hänen grafiikassaan – niissä näkyy sama rakkaus yksittäisiin esineisiin ja pieniin yksityiskohtiin. Myös teosten tunnelma on hyvin samankaltainen kuin grafiikanlehtien. Kaskipuron hienoista öljyväriteoksista näkyy selvästi, että Mestari K olisi voinut tehdä loistavan uran myös taidemaalarina. Kaskipuron öljyväriteokset on erittäin harvinaisia. Kansallisgallerian kokoelmissa Ateneumissa on yli 400 grafiikanlehteä Kaskipurolta, mutta vain 27 maalausta. Munkkiniemen Taidelainaamossa on nyt esillä kuusitoista Kaskipuron öljyväriteosta kuudelta eri vuosikymmeneltä. esillä on myös Jaakko Mattilan vesiväriteoksia ja Jaro Palmun maalauksia. Jaakko Mattila (1976) taidemaalari ja graafikko. Mattila opiskeli kuvataidetta The Surrey Institute of Art & Design University Collegessa vuosina 1998-2001 ja sai Bachelor of Arts with Honours in Fine Arts arvon vuonna 2001. Asuu ja työskentelee Helsingissä. Mattilan teoksissa useat värikerrokset luovat kolmiulotteisen ja dynaamisen spektrin. Jaro Palmu (1980) Wabi-Sabi ja Divine Colours maalauksia. Munkkiniemen Taidelainaamo ja Kehyksen omistaja. Wabi-sabi on japanilainen estetiikan käsite. Sitä kuvataan usein epätäydellisyydessä, keskeneräisyydessä ja häviävyydessä ilmeneväksi kauneudeksi sekä pyrkimyksenä yksinkertaisuuteen ja vaatimattomuuteen. ArvOsTeTUn sUOMALAisen taidegraafikko ja taiteen professori Pentti kaskipuron (19302010) maalauksiin on mahdollisuus tutustua Munkkiniemen Puistotie 7:ssä sijaitsevan taidelainaamon näyttelyssä. esillä on myös muiden tunnettujen taiteilijoiden teok sia. näyttely on avoinna 26. helmikuuta saakka. Pentti kaskipuro näyttelynsä avajaisissa vuonna 1979. WikiPedia AvoinnA Ma-Pe 10-20 La 12-18 LounAs Ma-Pe 10-15 Pitäjänmäentie 17 00370 Helsinki 044 772 1717 LounAstArjous Kesärulla + lounas pääruuat 10,90 € / 11,50 €
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ran esille. Kysymys padon kohtalosta oli puhututtanut aiemminkin, mutta vesivoimatuotannosta luopuminen on herättänyt keskustelun toden teolla henkiin. Patoon liittyen vastakkain ovat kaksi eri arvoa: kulttuurihistorialliset ja ympäristönsuojelulliset. Museoviraston mielestä pato edustaa merkittävällä tavalla 1800-luvun lopulta saakka säilynyttä teollisuusperintöä. Vanhankaupungin alue on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alueella on keskeinen merkitys Helsingin historiassa. Onhan Vanhakaupunki alue, jonne Helsingin kaupunki aikoinaan perustettiin. Tässä suhteessa on kuitenkin arvioitava sitä, mikä merkitys Vanhankaupunginkosken padolla on osana tätä laajempaa kokonaisuutta. Missä määrin alueen kulttuurihistorialliset arvot kärsisivät, vaikka pato purettaisiin ja koskialue ennallistettaisiin vastaamaan enemmän sitä, minkälainen se oli Helsingin kaupungin perustamishetkellä vuonna 1550? Kulttuurihistoriallisten arvojen vastapainona ovat ympäristölliset arvot. Keskeinen padon purkamista puoltava syy on se, että nykyisellään pato aiheuttaa merkittävää haittaa pienentyneille vaelluskalakannoille. Vanhankaupunginkosken länsihaaran pato estää kalalajien nousemista Vantaanjokeen lisääntymään. Kysymys on laajemmasta ilmiöstä, jossa Suomen jokia on vuosikymmenien saatossa valjastettu vesivoimaloiden käyttöön ja näin estetty vaelluskalojen nousemista niiden luontaisille kutualueille. Maaja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävä NOUSUohjelma. Sen tavoitteena on parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkiä palauttamaan kalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ohjelman puitteissa on purettu jo useampia kalojen nousuesteitä ympäri Suomea. Kysymykseen vaelluskalalajien tulevaisuudesta on siis kiinnitetty huomiota valtakunnan ylimmällä poliittisella tasolla asti. Vanhankaupunginkosken padon ympärillä käyty keskustelu ilmentää laajempaa kulttuurija luontoarvojen välistä tasapainottelua. Haasteita asettaa ennen kaikkea mittaamiseen liittyvät ongelmat. Meillä on jo varsin tarkkoja tutkittuun tietoon perustuvia tilastoja luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä. Voidaan varsin selvästi osoittaa, että tietyt kalakannat ovat jo pidemmän aikaa olleet laskusuunnassa. Kulttuuriarvojen osalta tällaisten tilastojen laatiminen on vaikeampaa. Sitä, minkälainen vaikutus Vanhankaupunginkosken padon purkamisella on alueen kulttuuriarvoille, ei ole mahdollista tarkasti määritellä. Sen sijaan padon purkamisesta aiheutuva hyöty heikentyneiden vaelluskalakantojen lisääntymismahdollisuuksille on helpompi osoittaa. Osin tämän takia olen taipunut kannattamaan Vanhankaupunginkosken padon purkamista. AjAn tAsAllA Vanhankaupunginkosken pato – purkaako vaiko säilyttää? Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Vanhankaupunginkosken nykyinen pato on rakennettu vuonna 1876. Energiantuotantoa varten rakennetun vesivoimalaitoksen viimeiset watit tuotettiin vuonna 2019. Tällöin Helen päätti luopua Vanhankaupunginkosken vesivoimalasta, sillä tälle ei ollut energian tuotannon kannalta enää isompaa merkitystä. Energiantuotannon loputtua kysymys padon kohtalosta nousi uudemman kerIlmastovieraita tapaamaan kirjastoihin Suomalaisilla matkahaaveita myös vuonna 2022 Ilmastovieraat-kiertue tuo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin helmi–toukokuun aikana noin parikymmentä kirjailijaa, kirjoittajaa ja aktivistia, joiden kanssa keskustellaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta kirjallisuuden avulla. Koronatilanteesta johtuen ainakin kiertueen alkupään vierailut toteutetaan etätapahtumina ja ne striimataan Kirjasto Helsinki Facebooksivulla osoitteessa facebook. com/kirjastohelsinki. Nettimatkatoimisto ebookersin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten hinku ulkomaille on kaikkea muuta kuin sammunut koronapandemian myötä. Suurin osa haaveilee matkoista Euroopan kohteissa, ja yhä useampi valitsee luonnon rinnalle matkalleen kulttuuria ja nähtävyyksiä. Kahden pandemian värittämän vuoden jälkeen matkoilta kaivataan erityisesti arjesta irrottautumista, hyvää ruokaa ja kiireettömyyttä. MarkO MäNNIstö Olen ajatellut, että säännöllisesti pitäisi yrittää olla parempi ihminen. Kyse ei ole pelkästään uudesta vuodesta. Pienenä lupasin, että teen läksyt paremmin. Lupausta ei kestänyt varmaan edes tammikuun loppuun. Jos jotain pitäisi luvata, lupaisin että jaksaisin tehdä vielä vuoden tehdä duunia putkeen. Alkaa tuntua siltä, että työ ei enää oikein maistu. Sen jälkeen pitäisin taukoa. EMMa kuIttINEN En oikein usko uudenvuodenlupauksiin, ne eivät yleensä pidä. Nyt jos tekisin jonkun lupauksen, haluaisin että se olisi joku sellainen hauska. Vaikka, että pitää maistaa mahdollisimman montaa ruokaa vuoden aikana. Luulen, että unohtaisin senkin jossain vaiheessa vuotta. tIMO taIpalE En luvannut mitään. Joskus pienenä lupasin varmaan tehdä läksyt paremmin ja kyllä se varmaan aina sen viikon piti. Vanhoilla muistoilla saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että en enää lupaile mitään. Pakkaavat unohtumaan, eikä tule paha mieli siitä, että tein toisin kuin päätin. VIllE laatIkaINEN En oikeastaan tänä vuonna tehnyt mitään lupauksia. Joskus tein klassisen lupauksen lopettaa tupakanpolton. Vuosi oli 2019 ja päätös on pitänyt. Vaikka se oli uudenvuodenlupaus, se unohtuu pitkässä juoksussa, koska se päätös tuli tehtyä. On todella palkitsevaa pysyä päätöksessä. Miksen voisi tehdä uusiakin lupauksia. Ehkä voisin keskittyä enemmän selfcare -asioihin ja olla itselleni armollisempi. alIsa MIck Minulla on muutamakin lupaus. Lupasin itselleni levätä enemmän ja puhua enemmän äidin ja isän kanssa Islantiin. Vuosi on ollut aika haastava. Olen äiti ja yrittäjä, opiskelen myös Aalto-yliopistossa. Toivottavasti saan pidettyä lupaukseni. Oikeastaan yksi lupauksista onkin, että pidän lupaukseni. Katugallup krIstINa Haataja En tehnyt lupauksia, vaan toivoin. Toivoin tuotteliasta, terveellistä ja levollista vuotta. Ensi vuodesta tulee ensimmäinen kunnollinen eläkevuoteni. Olen päässyt nyt muista hommista eroon ja käännän nyt romaania. Toivottavasti myös pääsen vähän matkustelemaan. Joskus olen varmaan luvannut myös laihtua, mutta en oikeastaan edes yrittänyt. Yhtenä vuonna, kauan sitten, lopetin tupakanpolton 1. tammikuuta. Päätin silloin, että tupakoin vain ulkona. Kaksi päivää oli niin ruma ilma, että en viitsinyt lähteä. Siihen se jäi. Teksti ja kuvat: Anna Konttinen TeiTkö uudenvuodenlupauksia? uusi vuosi, uudet kujeet. uudenvuodenlupaukset ovat nykyaikainen versio taikauskoisista enteistä ja uudenvuoden taioista, joita tehtiin ennen vanhaan. Useimmiten lupaukset liittyvät itsensä kehittämiseen tai hyvinvointiin. Vuoden vaihde on sopiva käännekohta miettiä mitä haluaa seuraavalta vuodelta. Osa toivoo pääsevänsä eroon tavoista, jotka eivät enää palvele hyvää oloa ja osa meistä ei halua luvata mitään, koska lupaukset eivät ole ennenkään pitäneet. Uuden rutiinin opettelu ei ole ihan läpihuutojuttu. kävimme kysymässä mitä tuli luvattua?
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 1-2 | 2022 Valinnan teki Helsingin Urheilutoimittajat ry (HUT). Palkitsemistilaisuus järjestettiin Laajasalon opistossa Helsingissä. Emil Soravuo saavutti lokakuussa Japanissa telinevoimistelun MMkisoissa permannolla pronssia. Telinevoimistelun MM-mitali oli Suomelle ensimmäinen sitten Jani Tanskasen vuoden 1997 rekkikullan ja permannolta Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen. HUT on jakanut Pääkaupunkiseudun parhaan palkinnon 42 kertaa, vuodesta 1980 lähtien. Soravuo on ensimmäinen tittelin saanut telinevoimistelija. Joukkuevoimistelulle kunnia lohkesi vuonna 2004, kun MM-kultaa saavuttanut Olarin Voimistelijoiden Dynamot palkittiin Pääkaupunkiseudun parhaana. Tittelin voi siis saada myös joukkue. VUodEn UrHEilUTEko -palkinTo UrHEa-kampUksEllE Pääkaupunkiseudun vuoden 2021 urheiluteosta HUT palkitsi Urheakampuksen valmistumisen. Viime kesänä Helsingin Vallilaan valmistunut kampus on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian koti. Myös Olympiavalmennuskeskus Helsinki toimii kampuksella, johon kuuluvat Urhea-halli, Urheakoti, Mäkelänrinteen lukio sekä Mäkelänrinteen uintikeskus. Urhea tukee urheilijan kaksoisuraa yksilöllisesti. Päätavoitteena on mahdollistaa huippu-urheilijoiden hyvä arki niin urheilu-uran aikana kuin sen jälkeenkin. Urhea-kodissa on urheileville opiskelijoille 83 huoneistoa (yksiöitä, kahden henkilön kaverikämppiä ja neljän henkilön soluja). HUT on jakanut Vuoden urheiluteko -palkinnon 33 kertaa, vuodesta 1989 lähtien. teksti ja kuvat: Matti hannula Johtajanimitys kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle laura Aalto FM, EMBA, on nimitetty Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan vs. toimialajohtajan virkaan. Toimialajohtaja vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan uudistumisesta ja strategisesta johtamisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja talouden hallinnasta. Hän toimii myös kulttuurija vapaa-aikalautakunnan sekä toimialan apulaispormestarin esittelijänä. Itä-Helsingin musiikkiopisto Hakeudu oppilaaksi 19.4.–10.5.2021 MUKAAN MUSIIKKIIN! SOITINVALIKOIMA: viulu, kontrabasso, harmonikka, klarinetti (väyläsoitin nokkahuilu), trumpetti KOULUTULOKKAIDEN HAKUAIKA PAINOTETTUUN 5.1.–30.1.2022 osoitteessa https://asti.hel.fi/ tai 26.1.2022 klo 8–10 koululla (Roihuvuorentie 2) ILMOITTAUTUMINEN KERHOTUNNEILLE ja musiikkiopiston oppilasvalintaan 5.1.–20.2.2022 osoitteessa www.ihmo.fi Lisätietoja: www.ihmo.fi Porolahden peruskoulun painotetun musiikinopetuksen syventäminen Itä-Helsingin musiikkiopiston kerhotunneilla. Laskettelukeskuksissa erinomainen lumitilanne Emil Ruusu vuoresta Porschen uusi brändilähettiläs – rajutkaan säätilan vaihtelut eivät ole Suomen laskettelukeskuksille uusia ilmiöitä. Keskukset ovat jo vuosia tehneet määrätietoista työtä sen eteen, että laskettelurinteet ovat talvella aina hyvässä kunnossa eteläisintä Suomea myöden, näyttivätpä kaupunkien kadut kuinka loskaisilta tahansa, Suomen hiihtokeskusyhdistyksen (SHKY) toiminnanjohtaja Harri Lindfors kertoo. porsche ilmoitti joulukuussa solmivansa kolmivuotisen pääyhteistyökumppanuuden Suomen Tennisliiton kanssa kattaen vuodet 2022-2024. Nyt yhteistyö tenniksen parissa syvenee entisestään Porschen esitellessä uuden brändilähettiläänsä, nousevan tennistähden Emil Ruusuvuoren. ”Hienoa edustaa brändiä, jota pidän yhtenä arvostetuimmista autobrändeistä maailmassa”, kommentoi Ruusuvuori, jonka sijoitus maailmanlistalla on tällä hetkellä 90. taLMa Ski MM-pronssi permannolla toi myös paikallista kunniaa Emil soravuo on pääkaupunkiseudun paras urheilija Espoossa 28.3.1997 synTynyT mutta nykyään helsingissä urhea-kampuksessa asuva, espoon telinetaitureita edustava emil Soravuo on Pääkaupunkiseudun paras urheilija vuonna 2021. emil Soravuo pokkasi historian ensimmäisenä telinevoimistelijana Pääkaupunkiseudun parhaan urheilijan tittelin voitettuaan permannon MMpronssia lokakuussa japanin kitakyushussa. Pääkaupunkiseudun urheiluteko 2021 -palkinnon voitti urhea-kampus, joka valmistui viime kesänä helsingin vallilaan. Palkintoa saapuivat vastaanottamaan Laajasalon opistolla järjestettyyn palkitsemis tilaisuuteen urhea-säätiön toimitusjohtaja Simo tarvonen (kesk.), urhea-hallin liiketoimintajohtaja kaisa vikkula ja kisakallion urheiluopiston olosuhdejohtaja Marko Ruti. Soravuo on ensimmäinen tittelin saanut telinevoimistelija. Joukkuevoimistelulle kunnia lohkesi vuonna 2004, kun MM-kultaa saavuttanut Olarin Voimistelijoiden Dynamot palkittiin Pääkaupunkiseudun parhaana. Tittelin voi siis saada myös joukkue.
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 AmmAttitoimittAjien jA yleisön näkemys oli hämmästyttävän samankaltainen vuoden Auto Suomessa 2022 -äänestyksissä. vuoden Auto Suomessa 2022 Škoda enyaq iV ammattilaisten ja yleisön suosikki Autoja liikennetoimittajien arvostetun virallisen tittelin voitti Škoda Enyaq iV ja sama auto nousi myös LetterboxMedioiden lähilehtien lukijoiden suosikiksi. Lisäksi kaksi seuraavaa palkintosijaa osuivat samassa järjestyksessä kummassakin äänestyksessä MercedesBenzin C-sarjalle ja Kia EV6 -mallille. yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotun Continentalin rengassarjan onnelliseksi omistajaksi onnettarena toiminut Moottrori-lehden päätoimittaja Eila Parviainen poimi Kari Matikaisen. Autoliiton Plus-jäsenyyden voittivat puolestaan Ulla Blomberg, Aimo Elsilä, Mika Laamanen, Sisko Pulkkinen ja Juha Tolvanen. Škoda saavutti jo kolmannen peräkkäisen ykkössijan ammattitoimittajien äänestyksessä. Kahdeksan kertaa järjestetyn kisan aiemmat voittajat ovat olleet vuosittain Volkswagen Passat (2015), Opel Astra (2016), Volvo S90/V90 (2017), Seat Ibiza (2018), Ford Focus (2019), Škoda Kamiq (2020) ja Škoda Octavia (2021). jukka Suomela LASSi herLevi / LAAjASALon opiSto Vuoden Auto suomessA 2022, VirAlliset tulokset Autoja liikennetoimittajat ry:n äänestys 1. Škoda Enyaq iV (184 pistettä) 2. Mercedes-Benz C-sarja (174) 3. Kia EV6 (124) 4. Polestar 2 (122) 5. Hyundai Ioniq 5 (119) 6. Peugeot 308 (102) Vuoden Auto suomessA 2022, yleisön suosikki LetterboxMedioiden lähilehtien lukijaäänestys 1. Škoda Enyaq iV, 31,0 % 2. Mercedes-Benz C-sarja, 23,0 % 3. Kia EV6, 21,1 % 4. Hyundai Ioniq 5, 9,7 % 5. Peugeot 308, 8,1 % 6. Polestar 2, 7,1% helkama-Auton toimitusjohtaja Maija koskela pääsi jo kolmannen kerran peräkkäin juhlimaan voittoa vuoden Auto Suomessa -kisassa yhdessä tuotejohtaja petri Gesterbergin (vas.) ja viestintäpäällikkö kari Aalon kanssa. eSko tuoMiSto Škoda Enyaq iV voitti ensimmäisenä täyssähkö autona Vuoden Auto Suomessa -tittelin ja nousi myös lehtemme lukijaäänestyksessä yleisön suosikiksi. tunnista Helsinki vanhoista kuvista ensimmäinen tAksilupA helsingissä annettiin 1906. Siitä asti vuokra-autot kuljettajineen ovat olleet osa kaupunkikuvaa. Mutta missä sijaitsivat helsingin vanhat taksitolpat? tunnistatko vanhojen valokuvien perusteella oikeat osoitteet? testaa omat ja ystäväsi tiedot. 1. Mersut ja Volvot odottavat siistissä jonossa asiakkaitaan 1983: A. Linja-autoaseman taksitolpalla B. Pohjoisella Rautatiekadulla C. Tullinpuomissa Oike at vas tau kse t: 1A, 2A, 3B, 4A, 5C, 6B Korjaus: Joulukuun lehden kuva 1 oli kuin olikin Stockmannin aulasta, vaikka vastauksissa muuta väitettiinkin. Pahoittelemme virhettä. 2. Tämä kuva kiviaidan laidalla sijainneelta taksitolpalta on A. Karhupuiston laidalta Kalliosta B. Museopuiston laidalta Museokadulta Töölöstä C. Eiranpuiston laidalta Eirasta 5. Tässä 1977 otetussa kuvassa taksikuskit ovat tauollaan istahtaneet penkille A. Hakaniemessä C. Simonkentän laidalla B. Asema-aukiolla 3. Hienot taksimobiilit odottavat asiakkaitaan vuonna 1933: A. Rautatientorilla C. Viiskulmassa B. Erottajalla 6. Koska tämä kuva on liian helppo paikantaa Rautatientorille, kysymmekin miltä vuosikymmeneltä kuva on? A. 1930-luvulta B. 1940-luvulta C. 1950-luvulta 4. Kuva on Helsingin ensimmäiseltä taksiasemalta, jota vielä kuvan aikoina vuonna 1906-1909 kutsuttiin vuokraautoasemaksi. Kuvassa edessä on Oldsmobile ja vieressä osittain katettu Cadillac, molemmat vm 1905. Kuva on otettu A. Kauppatorin laidalta C. Asema-aukiolta B. Senaatintorin laidalta ALAnco jAn hkM, heLSinGin kAupunGinMuSeo riStA SiMo Ser, heLSinGin kAupunGinMuSeo 1970 pietinen, MuSeovirASto roSenberG hArALd, heLSinGin kAupunGinMuSeo punkAri pekkA, heLSinGin kAupunGinMuSeo runeberG Fredrik GeorG, MuSeovirASto
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 1-2 | 2022 Helsinkiläisillä on oikeus odottaa tasapuolista kohtelua Kun kävin kansakoulua 1960-luvulla, minulle opetettiin naapurimaistamme mm. se, että tanskalaiset pyöräilevät. Toinen maa, jossa polkupyöräily mainittiin erityisesti, oli Alankomaat. Olen vieraillut näissä maissa lukuisia kertoja ja olen tämän saman havainnut. Polkupyöriä joka paikassa. Toinen havainto, jonka näistä pyörämaista olen tehnyt, on se, että pyöräilijät noudattavat kuuliaisesti liikennesääntöjä, pysyvät omilla kaistoillaan, pysähtyvät punaisissa valoissa jne. Tanska ja Alankomaat ovat pinnamuodoltaan varsin tasaisia. Mäkiä niistä ei juurikaan löydy. Kööpenhaminan keskilämpötila tammikuussa nollan paikkailla ja Amsterdamissa muutamia asteita lämpöisempi. Lunta ei kummassakaan maassa välttämättä sada kovinkaan paljon, jos ollenkaan. Kuten tiedämme, Helsinki on varsin mäkinen ja tammikuussa voi olla reilusti pakkasta ja lunta. Sitä ei siis voi verrata Kööpenhaminan ja Amsterdamin kaltaisiin ympärivuotisiin pyöräilykaupunkeihin. Kuitenkin Helsingin kaupunginhallitus on 2.11.2020 hyväksynyt Pyöräilyliikenteen kehittämisohjelman, jossa näitä kahta kaupunkia käytetään vertailukohtina. Alkuvuosi 2022 on jälleen osoittanut, että Helsingissä voi olla lunta ja sitä voi tulla lyhyessä ajassa paljonkin. Runsas lumentulo aiheuttaa kaupungin katujen ylläpidolle haasteita. Kulkuväylät on pidettävä avoinna, että kaupunki pyörisi. Helsingin Kaupungin pyöräliikenteen kehittämisohjelman mukaan pyöräteiden talvikunnossapitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota ja kaupunki on laajentamassa erityisen talvikunnossapidon alaisten pyöräväylien määrää. Nämä väylät harjasuolataan yleensä ensimmäisenä lumisateiden jälkeen. Kaupungissa on myös otettu käyttöön periaate, jonka perusteella pyöräväylien talvikunnossapito on tärkeämpää kuin jalankulkuväylien. Etenkin Kantakaupungin alueella ja sen ympäristössä tärkeimmät viimeaikaiset rakennusprojektit, Sörnäistentunnelia lukuun ottamatta, liittyvät kaikki polkupyöräilyinfran kehittämiseen. Samalla näissä projekteissa yleensä huononnetaan yksityisautoilun ja jalankulkijoiden asemaa. Erikseen on huomattava, että polkupyörät ja pysäköintipaikat laitetaan usein vastakkain ja polkupyörät voittavat aina. Polkupyöräily on terveellistä ja ympäristöystävällistä, mutta Helsingin sääolosuhteissa se ei ole kovin monille varteenotettava ympärivuotinen vaihtoehto. Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka eivät voi pyöräillä tai vain yksinkertaisesti eivät pidä pyöräilystä. Onkin siis aiheellista kysyä, aiheuttaako kaupungin linjanveto polkupyöräilyn edistämiseksi kaupunkilaisten epätasa-arvoista kohtelua. Toimivassa kaupungissa on oltava toimiva ja kannattava liike-elämä. Tämä edellyttää, että tavarat ja ihmiset liikkuvat joustavasti ja pääsevät sinne, minne ovat menossa. Me kaikki tiedämme, että tavarat kulkevat nopeimmin ja parhaimmin autoilla. Tavarat ovat usein myös painavia, joten ne on saatava lähelle kohdetta. Tavarat liikkuvat myös toiseen suuntaan, kaupoista, posteista, Matkahuollosta ja muista paikoista koteihin ja työpaikoille. Myös silloin on tärkeää, että autolla pääsee lähelle. Lyhytaikaista asiointipysäköintiä on siis suosittava ja sallittuja paikkoja on oltava tarpeeksi tarjolla. Mikäli näin ei ole, pyöräilijöiden on hyväksyttävä se, että jakeluja muuta autot pysähtyvät lyhytaikaisesti pyöräteille. Tavaroiden kuljettamisen lisäksi on huomioitava, että on olemassa suuri joukko ihmisiä, joille oven eteen pääseminen on aivan välttämätöntä. Näihin kuuluvat esimerkiksi pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvat ja monet muut erityisryhmät. Vaikuttaa siltä, että pyöräilyinnossaan Helsingin kaupungin katusuunnittelu on unohtanut nämä erityisryhmät täysin. Korkeilla kanttareilla, Perhevapaat uudistuvat 1.8.2022 PRH on poistanut kauppa rekisteristä tilinpäätöksen ilmoittamatta jättäneitä yrityksiä Perhevapaauudistus muuttaa vanhempainvapaiden ja niistä maksettavien vanhempainpäivärahojen kestoa ja ajankohtaa. Uudistus jakaa perhevapaat ja lasten hoitovastuun tasaisemmin vanhempien kesken, jolloin lapsella on mahdollisuus rakentaa suhde kumpaankin vanhempaan. Perhevapaauudistuksen uudet sisällöt on julkaistu Kelan verkkosivuilla www.kela.fi/lapsiperheet. Patenttija rekisterihallitus (PRH) on poistanut kaupparekisteristä 900 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa, jotka eivät toimittaneet tilinpäätöstään kaupparekisteriin määräaikaan mennessä. Kaupparekisteristä poistaminen tarkoittaa, että yritys ei voi harjoittaa yritystoimintaa. Kevään vero ilmoitus saapuu useimmille sekä Oma Veroon että postitse Kaikkien veroilmoitukset löytyvät OmaVerosta hyvissä ajoin ennen omaa määräpäivää. Useimmat saavat lisäksi paperisen veroilmoituksen kotiin postissa. Paperista veroilmoitusta ei lähetetä, jos asiakas on ottanut käyttöönsä sähköiset viranomaisviestit eli Suomi.fi-viestit. Tällä hetkellä Suomi.fi-viestien tilaajia on noin 760 000. He saavat paperipostin sijaan sähköpostiviestin heti, kun oma veroilmoitus on OmaVerossa. Näkökulma ajamisen estävillä tolpilla ja puomeilla sekä monilla muilla ratkaisuilla, on oven eteen ajaminen usein tehty ainakin lähes mahdottomaksi. Myös talvikunnossapidon osalta olisi mietittävä kaupunkilaisten tarpeita kokonaisuutena, eikä yhden kaupunkilaisryhmän etujen mukaisesti. Ei tarvitse paljon miettiä, kumman on helpompi liikkua lumessa, polkupyörän vai pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuvan. Pyöräväylien erillinen puhtaanapito aiheuttaa lisäksi sen, että monesti jalankulkuväylät ovat pitkään lumisia, vaikka vieressä on hyväkuntoinen pyöräväylä. Tasapuolisuuden nimissä nämä rinnakkaiset väylät, joista jalankulkuväylä on yleensä suuremmalla käytöllä, tulisi aurata samanaikaisesti. Pyörätien auraamisesta saattaa lisäksi tulla erittäin korkea ja hankalasti ylitettävä lumivalli jalkakulkuväylän ja pyöräväylän väliin. Me kaupunkilaiset voimme odottaa Helsingin kaupungilta, että se kohtelee kaupunkilaisia tasapuolisesti. Tai ainakin, jos se tarjoaa etuja joillekin kaupunkilaisille, ne kuuluisivat niille, jotka niitä tarvitsevat. Nykyisellä kulkuväylien kunnossapitostrategialla häviäjiksi jäävät hiljaiset eläkeläiset ja vammaiset ja voittajana on pieni, mutta äänekäs, terveiden aikuisten vähemmistö. Polkupyöräilyn edistäminen on sinällään hyvä tavoite, mutta sen toteutuksessa on otettava huomioon Helsingin maantieteelliset ja sääolosuhteet sekä kaupunkilaisten tasapuolinen kohtelu. Pertti Sivonen kiinteistönvälittäjä kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaoston jäsen Hkl:n johtokunnan varajäsen (kok)
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 VUODEN AUTO SUOMESSA 2022 Škoda Enyaq iV Autoja liikennetoimittajat ry VUODEN AUTO SUOMESSA 2022, YLEISÖN SUOSIKKI Škoda Enyaq iV Autoja Liikennegaala & Letterbox PUOLEN VUOSISADAN TIEDOTTAJA Pekka Koski Autoja liikennetoimittajat ry AULI RY 50 VUOTTA, JUHLAVALOKUVAKILPAILU Jari Kohonen ”Juha Liukkosen ulosajo 2012” AULI RY:N KUNNIAJÄSENYYS Kai Lauri Bremer Klaus Bremer Matti Järvi Matti Korjula Jukka Miettinen AuLi ry 50 vuotta, juhlagaala 16.12.2021 SKODA ENYAQ iV AUTOJA LIIKENNETOIMITTAJIEN VALINTA Onnittelut kaikille palkituille ja tunnustuksen saaneille sekä kiitos yhteistyökumppaneille ja taustajoukoille. Peugeot 308 6. SIJA Hyundai Ioniq 5 5. SIJA Polestar 2 4. SIJA Kia EV6 Mercedes-Benz C-sarja 2. SIJA 3. SIJA
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 1-2 | 2022 KUNNON HUOLTOA -25 € TARJOUS VOIMASSA 1.2.-28.2.2022 Katso huoltojen hinnat sisältöineen ja varaa aika: www.öljypiste.fi TIKKURILA Tikkurikuja 1 0400 364 644 Ma-pe 8-18, La 9-13 HERTTONIEMI Sahaajankatu 5 2 0400 1 88 1 33 Ma-Pe 8-17 ESPOONLAHTI Sillankorva 15 0400 280 160 Ma-pe 8-17 Määräaikaisja vuosihuollot Aktiivinen tiedottaminen katkaisi tartuntaketjut heti alkuunsa Itä-Helsingin musiikkiopiston (IHMO) lukuvuosikertomus 2020-2021 yllättää: Musiikkiopistossa ei todettu viime lukuvuonna yhtäkään koronan tartuntaketjua, vaikka siellä opiskelee lähes kaksituhatta oppilasperhettä. – Me olemme tehneet heti alusta lähtien voitavamme, jotta opetusarkemme pysyisi mahdollisimman normaalina. Tähän asti sairastumisia ja altistumisia on ollut vähän, mutta nyt tilanne on tietysti omikronin myötä muuttunut, rehtori MinnaMaria Pesonen kertoo. Lähiopetuksen onnistuminen on ollut opiston ja perheiden yhteispeliä. Terveysturvallisuudesta on laadittu tarkat ja selkeät ohjeet, joita on sitouduttu noudattamaan. Lisäksi opisto tekee jatkuvaa tiedotustyötä, jossa altistumisista kerrotaan asianosaisille heti. – Tällaista työtä tehty koko korona-aika, koska viranomaisten jäljitystyö on ollut niin jälkijunassa. Noudatamme sitä ohjetta, että tartuttavuusaika on 48 tuntia oireiden alkamisesta, ja se on pitänyt aika hyvin kutinsa, Pesonen kertoo. Musiikkiopisto on panostanut digitaaliseen oppimisympäristöön opetusministeriön tuella. Uudet laitteet, näytöt, mikrofonit ja telineet mahdollistavat opetuksen jatkumisen etänä niissä tilanteissa, kun lähiopetus ei ole mahdollista. – Oppitunti voidaan pitää tarpeen tullen Teamsissa, tai sitten Zoomissa, joka toimii matalien jousisoittimien ja korkeiden puhallinsoittimien osalta paremmin, Pesonen kertoo. IHMO toteuttaa lapset ja nuoret ensin -periaatetta. Opettajakunta on sitä mieltä, että lähiopetus ja opintojen jatkuvuus on paras keino pitää huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. – Etäopetuksessa opintokokonaisuuteen sitoutuminen katoaa valitettavan nopeasti. Oppilaan näköisen opintopolun ylläpitäminen on se, mistä opettajamme haluavat pitää kiinni. Se pitäisi pystyä toteuttamaan rajoituksista ja suosituksista huolimatta, Pesonen sanoo. Epidemia tai siihen liittyvät ohjeistukset eivät saisi estää lasten ja nuorten ja hyvinvointia, Pesonen sanoo. – Me arvioimme hyvin tarkkaan riskit eri ikäryhmissä ja opetustilanteissa, emmekä lähde jokaiseen muutokseen ilman, että olemme miettineet, onko sillä todella merkitystä terveysturvallisuuden parantamisen kannalta, Pesonen sanoo. Vaikka matkat ja kiertueet ovat peruuntuneet, musiikkia ja elämyksiä on saatu aikaiseksi videoiden ja striimausten välityksellä. Yllättäen myös laajan oppimäärän päättötodistuksia jaettiin viime vuonna ennätysmäärä. – Se on oikeasti nuorten elämän kannalta valtavan tärkeä asia ja uskomaton suoritus koko tältä yhteisöltä, Pesonen sanoo. teksti: heidi Salminen kuva: itä-helsingin musiikkiopisto ITä-HELSINgIN MuSIIkkIOpISTO pitää oppitunnit tarpeen tullen teamsissa tai Zoomissa. elämyksiä on saatu aikaan videoiden välityksellä. ihMO:n Barokkikonsertti Roihuvuoren kirkossa syksyllä 2020. Kasvisruoka houkuttaa suomalaisia Tuoreen Sustainable Life Barometer -kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kaikista vastaajamaista halukkaimpia lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden osuutta omassa ruokavaliossaan. Korkein osuus kasvipohjaisia tuotteita kokeilleista vastaajista löytyykin Suomesta. Varsinkin vaihtoehdot erilaisille maitotuotteille ovat jo tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota. Suosituimmat kasvistai vegaanituotteet Suomessa ovat kokeiluasteeltaan (%): Vegenakki (47 %) Vegepizza (45 %) Vegehampurilainen (44 %) Kasvipohjainen maito (42 %) Kasvipohjainen jäätelö (42 %) Säännöllisimmin Suomessa ostetaan kasvipohjaista maitoa, kasvistai vegaanista valmisruokaa sekä kasvistai vegaanista pizzaa. paras keino varmistaa oma ja muiden pihalla liikkuvien ihmisten ja eläinten turvallisuus on asennuttaa sähköalan ammattilaisella auton lämmitykseen tarkoitettu, maadoituksin ja ajastimin varustettu pistorasiakotelo. Työn voi varsin hyvin teettää myös talvisaikaan. Liian usein näkee loskassa lojuvan jatkojohdon, joka on pahimmillaan jätetty jännitteelliseksi auton lähdettyä. Pistoke tuleekin lämmityksen loppuessa irrottaa pistorasiasta ja kotelon kansi lukita sekä nostaa jatkojohto maasta pois turvaan kosteudelta ja esim. uteliailta lapsilta ja lemmikeiltä. Erityisesti sisälämmitintä käytettäessä johto kuormittuu ja jopa kuumenee. Siksi kannattaa aika ajoin tarkastaa, että pistotulpan päät ovat suorat eikä osissa ole tummumia tai sulamisen merkkejä. Kaapelin on oltava ehjä ja molempien päiden puhtaita. Toinen nopeasti yleistyvä vaaran paikka on ladattavien hybridiautojen ja täyssähköautojen hidaslataus ulkoseinän pistorasiasta jatkojohdolla. Pistorasian tulee olla säädösten mukaan suojamaadoitettu ja hyväkuntoinen. Ei ole suositeltavaa käyttää pistorasiaan liitettävää ajastinta, vaan ajastaa lataus auton asetuksista. Turvallisinta on pyytää sähköurakoitsija asentamaan kotikäyttöön tarkoitettu latauspiste, jonka lisäetu on myös latauksen nopeutuminen. Jos kuitenkin ladataan pistorasiasta, on hyvä käyttää auton mukana toimitettavaa latausjohtoa. Johdossa olevassa laturissa latausvirta tulee rajata esimerkiksi 8A tasolle, jotta vältetään virtajohdon ja pistorasian ylikuormitus. Jos lisäksi joudutaan käyttämään jatkojohtoa, se ei saa olla maassa jännitteellisenä. Muutkin pihan ulkojatkojohdot tulee aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta. Normaalikäytössä ja olosuhteissa vaara on pieni, mutta loskakeli ja mahdolliset vialliset johdot ovat tekevät niistä vaarallisia. Lämmitätkö autoa turvallisesti vai lojuuko loskassa vaara? pIHAN kOSTEAT olosuhteet lisäävät sähköiskun vaaraa etenkin, jos auton lämmittämiseen käytetään vaurioitunutta tai sisäkäyttöön tarkoitettua jatkojohtoa, muistuttaa Sähköja teleurakoitsijaliitto StuL. Moottorilämmitys jatkojohdon avulla voi johtaa vaaratilanteisiin, jos johto jää lojumaan loskan sekaan jännitteisenä. StuL
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 KONALA Ristipellontie 25, 00390 Helsinki p. 0404 140 123 helsinki@ 123tuulilasi.? HERTTONIEMI Sahaajankatu 33, 00880 Helsinki p. 040 123 9990 herttoniemi@ 123tuulilasi.? VANTAA Kuriiritie 19, 01510 Vantaa, p. 0400 258 161 info@ 123tuulilasi.? Lumisade ja pakkanen aiheuttivat haasteita VR:lle Talvi näkyi joulukuun täsmällisyydessä. VR:n lähiliikenteen junista (R, Z, G, M, D, T) täsmällisiä oli 91,2 %. Täsmällisyystavoite ei täyty, jos lähiliikenteen juna on 3 minuuttia tai enemmän myöhässä. HSL:n lähiliikenteen junien keskimääräinen myöhästyminen oli joulukuussa 0,93 minuutin verran. Yli 200 liikenne kuoleman trendi jatkuu Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 220 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 236 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna onnettomuuksia oli yksi ja kuolleita kaksi enemmän. Onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet liki samoina, ja vuonna 2017 saavutetusta ennätyksellisen vähäisestä onnettomuusmäärästä jäätiin viime vuonna yhdeksän onnettomuuden päähän. Onnettomuusmäärien jämähtäminen korostaa tarvetta vaikuttavan liikenneturvallisuusstrategian käynnistämiselle. Tavoite puolittaa tieliikennekuolemat vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä on muuttumassa entistä haastavammaksi, ja tulee vaatimaan entistä vaikuttavampia toimenpiteitä, toteaa liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtaja Kalle Parkkari. vuonna 2021 yleisin onnetto muustyyppi oli suistumison nettomuus. niiden suurta määrää selittävät ajon aikana saadut sairauskohtaukset. jarmo Piironen, mostPhotos Helsingin kaupunki suunnittelee Keskuspuiston pohjoisosaan kahta uutta latureittiä perinteisen tyylin hiihtoon. Samalla nykyisiä latuja muutetaan talvikunnossapidettäviksi kävelyja pyöräilyreiteiksi. Uudet ladut ovat käytössä ensi talvikaudella 20222023. Toinen suunnitelluista latureiteistä sijoittuu Kuninkaantammentien eteläpuolelle Pitkäkosken kohdalla ja toinen Paloheinänmajan länsipuolelle. Latureitit ovat noin 600 metrin mittaisia. – Uudet ladut mahdollistavat hiihtämisen jatkossakin kyseisillä latuverkoston yhteyksillä, kun niiden nykyiset ladut muutetaan ympärivuotisiksi kävelyn ja pyöräilyn reiteiksi loppuvuodesta 2022, Helsingin kaupunki tiedottaa. Latujen muuttamisesta talvikunnossapidettäviksi reiteiksi päätettiin vuonna 2020 hyväksytyn Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelman yhteydessä. – Taustalla on kaupungin saama runsas asukaspalaute, jossa on toivottu lisää käveltäviä ja pyöräiltäviä talviulkoilureittejä Keskuspuiston pohjoisosaan. Tavoitteena on myös vähentää laduilla kävelyä ja pyöräilyä. Molemmasta uudesta hiihtoladusta on tehty erilliset puistosuunnitelmat. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua kaupungin Kerro kantasi -verkkopalvelussa 13. helmikuuta 2022 asti. Kaupungin mukaan suunnitelmia kehitetään tarvittaessa saadun palautteen pohjalta. Latujen puistosuunnitelmat viedään kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi maaliskuussa 2022. Hiihtolatuja muutetaan kävelyyn Keskuspuistossa – uudet ladut luvassa KUninKaanTaMMenTien eteläpuolella ja Paloheinässä muu tetaan nykyisiä hiihtolatuja ympäri vuotisiksi kävelyn ja pyöräilyn reiteiksi loppuvuodesta 2022. havainnekuva kuninkaantammen eteläpuolen ladusta. kävely ja pyöräilyreitti kulkee ladun vierellä. WsP Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.? I www automuovi.? Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat Varaa autolleSi talVihuolto 169 € DG-automaattiVaihteiSton huolto ja 100% öljynVaihto •huolto on lyhytkestoinen ja se kannattaa tehdä noin 50 000 km välein. •Kesto noin 1 tunti, voidaan tehdä odottaessa. Automaattivaihteisto työskentelee jatkuvasti kovan rasituksen alla. Huollettuna se tarjoaa pehmeät ja sujuvat vaihdot sekä huolettomia kilometrejä paljon pitempään kuin uskoisit! alk. 370 € Hankasuontie 7, 00390 Helsinki I puh.020 712 0500 I info@automuovikem.fi I www automuovi.fi Sis. huolto-ohjelman mukaiset tarkistuskohdat ja katsastuksen. Calix moottorin ja sisätilan lämmittimet. Lisävalot syyspimeälle. Useita malleja. Akun testaus ja pakkaskestävyysmittaus veloituksetta. Vaihtotarjous akuista -20 % VARAUDU TALVEEN Syyshuolto ja katsastus 226 € Pyörien vaihto ja talvisäilytys 65€ Sis. ensimmäinen vaihto, pesu ja säilytys. Säilytyspaketin normaali hinta 79€. moottorin ja sisätilan lämmittimet Calix
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 1-2 | 2022 MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. 149?/kk. Black Edition MAX 550 +tk 7690 ? SH. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8590 ? +tk Rahoituksella alk. 159?/kk. EDUN ARVO 2990? Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. EDUN ARVO 3050? 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 1000 BLADE EDUN ARVO 2490? 4x4 12990 ? +tk 4x4 +tk 7790 ? EFI SH. 8990? +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. 9790?+tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. 169?/kk. Rahoituksella alk. 199?/kk. SH.13990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED (10490?) +tk 8590 ? MAX KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Tilausnro 11008 600 8990 ? +tk 9590 ? +tk Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. 179?/kk. EFI EPS LED 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen 550 EFI 7990 ? +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. Alumiinivanteet! 4x4 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! 9990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. Otamme vaihdossa autoja. ISO UUTUUS! 2022 Takuu 2 v. Tehokas 3Kw moottorl TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. (ennen 1985 syntyneet!) Tilausnro 11019 Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Rahoituksella alk. 179?/kk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. UUDET 2022 TGB TRAKTORIT + FINMAN AURA LUMITÖIDEN 1 EDUN ARVO 2990? SH. 8490? +tk ? +tk 6990 Tilausnro 11010 Rahoituksella alk. 149?/kk. Finman V-aura Hydrauliikalla 2 sylinterillä 2590? + BOXI 390? TGB traktorin oston kanssa! +880 ? V-aura Finman EU ja USA Patentti! 9-ERI ASENTOA. Vetokyky yli 1200 kg. 4x4 SH.11490?+tk
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 Seuraava Munkki–lehti ilmestyy 21.2. Näin alkaa Eero Sissalan 1891 julkaistu romaani Munkkiniemen Elsa. Se on kertomus ahkeran ja köyhän mökintytön vaiheista sen jälkeen, kun hän äitinsä kuoltua jää orvoksi 12-vuotiaana. Omasta näkökulmastaan tarina valaisee uskottavasti 1800-luvun elinolosuhteita nykyisen pääkaupunkiseudun alueella. Elsan lapsuudenkodissa Munkkiniemessä niukka toimeentulo saadaan valmistamalla luutia ja kauppaamalla niitä kaupungissa. Kartanon maailma pysyy etäisenä kunnes, Elsan jäätyä yksin, kartanon herrasväki kiinnittää häneen huomionsa. Tytölle tarjotaan työtä kartanossa mutta Elsa valitsee toisin. Myös kartanon omistajat ovat kirjassa fiktiivisiä henkilöitä. Sissalan teos on kuitenkin ankkuroitunut reaaliseenkin Munkkiniemeen ja ympäristöön, ainakin jossain määrin. Paikkakunta on tekstistä tunnistettavissa. Vertaus ”suuri kuin Konalan heinäläjä” viittaa kartanon maaomistuksiin Konalassa. Eräs suutari asuu ”mökissä Korpan mailla” eli Korpaksen tilalla Vähä-Huopalahdessa, Munkkiniemen naapurissa. Venereitti Munkkiniemestä kaupunkiin tulee tarkoin selostetuksi. Päähenkilön jo lapsuudessa ilmenevät määräävät luonteenpiirteet ovat hurskas jumalisuus, työteliäisyys ja auttavaisuus. Ne tekevät hänestä hieman pyhimysmäisen hahmon. Elsa päätyy ensin Munkkiniemen kartanonrouvan sisaren palvelukseen Helsinkiin. Sen jälkeen hänellä on useita muita palveluspaikkoja kaupungissa. Kertomus kohdentuu nimenomaan nuoreen Elsaan vaikka lopussa kerrotaan kyllä lyhyesti, miten naimattomaksi jäänyt Elsa hankkii elantonsa pyykkärinä, miten hän vanhenee ja kuolee. Luutatyttö, palvelija, kyökkipiika, keittäjätär, pyykkäri. Elämä on enimmäkseen kovaa ja kuluttavaa työntekoa. Yhden maisteriperheen palveluksesta Elsan on pakko lähteä, koska työtä oli ylivoimaisen paljon. Vapaa-aikaa ei palvelijalla ollut juuri lainkaan, niinpä Elsa ei useimmiten pääse edes kirkkoon sunnuntaisin. Pieni loma osui syksyisiin ”pestuupäiviin” mutta sekin oli kaupungissa lyhyempi kuin maaseudulla, vain pari kolme päivää. Kirja paljastaa nykylukijalle varsin selvästi, kuinka suuren vaivan takana useimmille ihmisille on ollut siirtyminen paikasta toiseen. Munkkiniemestä Helsinkiin luutia myymään kuljettiin soutaen tai kävellen. Kaupungissa liikuttiin tietysti jalkaisin. Kun Elsa lähtee käymään äitinsä haudalla, hän saa kävellä pitkän matkan Helsingin pitäjän kirkonkylään. Elsan ystävän äidin luo kävellään monta kertaa Helsingistä Kirkkonummelle ja takaisin, tuosta vain. -Hevostai venekyytiin pääseminen oli poikkeuksellista ja harvinaista. Millaisena 1800-luvun Helsinki teoksessa näyttäytyy? Keskustan komeilla kivitaloilla ei ole juuri mitään osaa tavallisen kansan elämässä. Kaupunginosista enemmän esillä on Kruununhaka. Sieltä on laajat näkymät merelle, saariin ja Katajanokan hökkelikylään. Toinen keskeinen paikka on Punavuori, muutaman mökin ”vaivainen vuorikylä” jonne ei ole säällistä tietäkään. Kulku Punavuorille käy rapakoiden ja kallioiden kautta. Merellinen ilma on raitista, tosin kovasti yleensä tuulee. Kansankirjailijoihin luokitellun Eero Sissalan voi sanoa edustavan realistista tyylisuuntaa. Kirjailijan päähuomio ja samalla myötätunto on suunnattu vähäosaisiin pieneläjiin, ei harvalukuisen yläluokan aivan toisenlaiseen todellisuuteen. (Vrt. myöhempi ja tunnetumpi Munkkiniemi-fiktio, Katariina ja Munkkiniemen kreivi.) Näiden maailmojen erilaisuus, niiden ihmisille antamat aivan erilaiset lähtökohdat tulevat kyllä Sissalan tekstissä esille mutta niitä ei korosteta erityisen repivästi tai moralisoiden. Lukuisat sivuhenkilöt ja -juonteet tekevät romaanista melko hajanaisen. Toisaalta tällainen runsaus tarjoaa paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kurkistusaukkoja menneeseen aikaan. Kerrontaa sävyttää tietty uskonnollinen pohjavire, myös viinan aiheuttamat ongelmat todetaan monessa yhteydessä. Kirjasta avautuva mielenmaisema on karunpuoleinen. Kun Elsa yhden ainoan kerran lähtee mukaan ”joroihin” (alkoholia ja tanssia...), saa hän heti iäkkäältä työtoveriltaan ohjeistusta: ”Ihmisen elämä on täällä niin lyhyt, ettei siinä ole aikaa joutaviin huveihin, vaan kaikki aika on tarkkaan käytettävä tositoimiin ja ylevämpien tarkoitusten hyväksi, ja siinä onkin tosi hauskuus.” veli-Pekka Salminen Munkkiniemen Elsa “MuNKKiNiEMEN KartaNoN MaaLLa oli mökki-pahainen. tuo yksi-akkunainen rakennus, jolla oli aikanaan ollut kunnia seisoa kartanon pellolla ja tehdä riihen virkaa, sai toimittaa vanhoilla päivillään ihmisasunnon ammattia.” Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uusi harrastus tai jatkaa siitä mihin on aiemmin päässyt, kertoo Music Centerin kitaransoitonopettaja Risto Kultala. Soittoharrastusta voi laajentaa myös uusille alueille kansanmusiikkiin, vanhoihin koululauluihin, iskelmiin vuosikymmenten varrelta, hengellisiin lauluihin tai vaikkapa elokuvaja operettisävelmiin. LauLujEN saNat ja tariNat ovat iKäihMisiLLE tärKEitä Seniori-ikäisten soittotunneilla yläikärajaa ei ole. Voimme harjoitella myös laulamaan ja säestämään. Kun laulu on valmis niin voimme tallentaa sen, lahjaksi ystävälle tai lastenlapsille. risto on pitänyt Eeva Löflundin kanssa suosittuja lauluhetkiä Munkkivuoren seurakuntasalissa jo usean vuoden ajan ja siellä on teemoina ollut niin vanhat koululaulut kuin isänmaalliset laulutkin. Ennen äitienpäivää olemme laulaneet kaikki äitienpäiväaiheiset laulut, Risto muistelee. Meidän neljä lastenlasta pitävät huolen siitä, että meillä musisoidaan aina, kun perheet tulevat käymään. Ristoukun pitämät kitaratunnit ovat pienille soittajille tärkeä hetki ja silloin he saavat kaiken huomion. On mukava kokea lapsen onnistumisen riemu, kun kappale on vihdoin valmis sen voi esittää kaikille olohuoneessa. Laululla ja soitolla on helppo ilahduttaa läheisiä – se on kuin lahja! senioritkin oppivat soittamaan! “voi KuNPa osaisiN soittaa – vaikka ihan omaksi iloksi!” Musiikin on todettu aktivoivan aivotoimintaa ja virkistävän mieltä. Risto Kultala Lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit tervetulleita! Tunteja myös aamupäivisin – esteetön kulku Ulvilantie 29/3 Munkkivuori, Helsinki p. 050 68112 • www.muce.fi Tule mukaan! Music center Musiikkikoulussa saat iloa elämään! MuMMon pönttöpulinat amerikkalainen ystäväni on lähettänyt minulle viime aikoina vitsejä. Hän todennäköisesti tuumailee, että Ukrainan tilanteen ja Venäjän etupiiriuhkausten takia minulla on vitsit vähissä! Eipä tiedä, minulla ne ovat vähentyneet pääasiassa sähkön hinnannousun ja pakkasten takia. Saisi jo riittää tuon kylmän sään puskeminen tänne Pohjolaan. Lapissa hän oli kovin otettu, kun porukat istuivat pirtissänsä kylmän rauhallisina, vaikka kylmyyttä puski ulkona -35! No jaa, silloin sähkön hinta olikin halvempaa. Entäs nyt, kysyn vaan? Hänen vitsinsä käsittelevät joko Bidenin politiikkaa tai parisuhteen kiemuroita. En kyllä ymmärrä, miksi hän minulle niitä parisuhdekiemuravitsejä lähettää. Olenhan ollut erossa jo kohta 40 vuotta! Parisuhdeasiat ovat siis minulle kaukainen muisto vain! Lontoossa käydessäni piipahdin erään kerran kirjakauppaan ja voi taivahan talikynttilät! Mikä määrä siellä oli vitsikirjoja. Hyllyjä, hyllyjen perään! Jos meillä muutaman löytää niin hyvä on! Englantilainen huumori on usein pikku ivallista, mutta jotenkin kuitenkin ymmärtäväistä. Niissä ymmärretään ihmisen luontaisia realiteetteja. Taas Bidenin vitsit ovat aika ilkeitäkin. Vanhuudesta siinä maassa saadaan aina aikaan kunnon naurut! Kuten; mehän kaikki tiedämme, etteivät peilit valehtele, mutta saamme olla kiitollisia, etteivät ne naura! Missään maailmassa en ole nähnyt niin paljon 90 v piikkikoroissaan, minihameissaan ja pakkelia paksulti naamataulussaan. Aina oli kadulla tunne, että nyt tulee variksenpelätin vastaan! Muistelen kaiholla vuosina 1965-70 televisiosarjaa Salainen agentti 86, Maxwell Smart. Siinä salainen agentti joutui jos jonkinlaisiin kommelluksiin vieraan vallan agenttien kanssa. Hänen tavaramerkkinsä oli kenkäpuhelin. Olen sitä odottanut markkinoille näihin päiviin asti. Ei ole valitettavasti näkynyt. Eräs lankapuhelin malli kylläkin erehdyttävästi näytti siltä. Toinen aivan mainio televisiosarja oli Kyllä, herra ministeri. Se valittiin kahdeksanneksi parhaaksi englantilaissarjaksi kautta aikojen. Se oli todellista sanojen riemuhelinää. Ja minkälaisten sanojen! Virkamiesmongerrusta nopeutetulla rytmillä! Siinä näytettiin ministeriöiden virkamiesten jatkuvaa ministerin jallittamista! Virkamiehet kun pysyivät vuosikausia paikallaan, mutta ministerit vain piipahtivat palleillaan! Miten lie nykyisin noilla palleilla? No, onhan sitä nykyisinkin hauskoja hupiohjelmia. Tämän ikäisenä ei vain enää kaikki naurata! Tänä aikana, jos koskaan tarvitsemme hymyä huuleen. Se antaa toivoa ja hyvää mieltä! Ja ajatelkaa, se on aivan ilmaista hupia! Lisää sellaista Suomenniemelle! Huumori on minulle sydämen asia, kirjoittihan isäni koko sodan ajan humoristisia pakinoita sotilaiden lehteen. Suku velvoittaa. Siis olkaa hyvät, muutama parisuhdekiemuravitsi näin lopuksi (josko naurattaisi!): Aviomies: Miksi menit naimisiin kanssani? Vaimo: Koska olet hauska Aviomies: Ai, luulin, että koska olen hyvä sängyssä Vaimo: Etkö näe? Olet todella hauska! jokaisen naisen unelma on, että mies ottaa hänet käsivarsilleen, heittää hänet sänkyyn ja siivoaa talon hänen nukkuessaan. Elina Kuosmanen voi vitsi!