Myyr York Times 1/2019 - Lehtiluukku.fi

NRO 8 3 . M A A L I S K U U T A 2 1 9 Seinähullu paikallislehti. OHIKIITÄJÄT! YLEISKAAVA 2020 MICHELINIT MYYRIN KROUVISSA PUHINAA PÖHINÄSTÄ MANNI 25 VUOTTA Artsin uuden näyttelyn teoksista osa syntyi kuolemaan. TÄ S S Ä N U M E R O S S A M YÖ S S I V U 6
2 MYYR YORK TIMES – MUUTAKIN KUIN VUODEN NIMIEHDOKAS ON KULUNUT lähes vuosi siitä, kun ensimmäinen Myyr York Times lehti ilmestyi. Silloin otsikoin pääkirjoituksen ”Myyrmäki on lehtensä ansainnut”. Nyt voin sanoa, että olen edelleen samaa mieltä. Vaikka tekijäjoukkomme on kokenutta mediaväkeä, täysin uuden paikallislehden luominen ”lennosta” on haasteellista. Loppuvuodesta totesimme, että jatkuva kehitystyö ja kokemukset pitää vetää yhteen ja arvioida rauhassa mennyttä toimintakautta. Julkaisimme vuoden viimeisen lehtemme vain verkossa ja näin tarkentui myös kuva printtija verkkolehden eroista niin lukijan kuin lehden talouden kannalta. TOTEUTIMME LUKIJAKYSELYN ja siitä saimme arvokasta tietoa printtija verkkolukijoistamme sekä heidän mediankäyttötottumuksistaan. Kartoitimme myös, tässä mediakentän muutoksessa, miten meidät asemoidaan tietokanavana täällä Myyrmäen suuralueella. Saimme ilahduttavan paljon vastauksia ja myös hyödyllistä tietoa siitä, mitä paikalliselta medialta kaivataan ja millaiset asiat lehdessä kiinnostavat. Vahva viesti oli paikallisuus. Vantaan kaltaisessa kaupungissa, jossa identiteetti rakentuu oman asuinalueen pohjalle, nähdään paikallisen viestinnän tehtäväksi tukea ja rakentaa omaa identiteettiä, luoda yhteisiä kokemuksia. Tärkeänä nähdään, että lehti on läsnä ja tekee tarinoita arjen sankareista. PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean (vastaava) Satu Kekäläinen ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 KIRJOITA JA VAIKUTA! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 31.3. MYYR YORK TIMES haluaa tuoda kaupunkilaisten äänet kuuluviin. Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä tai hylätä se. Lähetä kolumnisi osoitteeseen toimitus@myyryork.news PS. Mikäli mielessäsi on aihe, joka kaipaisi käsittelyä, mutta et koe itse olevasi paras tuomaan sitä esille, jätä juttuvinkki toimitukselle! PÄ Ä K I R J O I T U S Ä Ä N E N A V A U S LUKIJAT halusivat tietoa siitä, miten Myyrmäkeä kehitetään ja rakennetaan, paikallisista kulttuurija liikuntatapahtumista sekä erilaisista aktiviteeteista ja mahdollisuuksista osallistua yhteisön toimintaan. Myyr York Times pyrkii siihen, että sen aineisto säilyy mielenkiintoisena pidempään ja että osa sen tarinoista jää jopa ajattomiksi paikallisiksi dokumenteiksi. Moni näki myös, että yritykset, jotka mainostavat paikallisesti paikallislehdessä, ovat voimakkaammin sitoutuneita koko alueen kehittämiseen. Lukijat ilmoittivat suosivansa heitä hankintoja tehdessään ja ostospaikkoja valitessaan. NIIN, kuten lukija huomaa, tauko, joka Myyr York Timesin ilmestymisessä on ollut, on käytetty hyödyksi. Nyt siis jälleen eteenpäin. Täällä Länsi-Vantaalla tapahtuu alati ja paljon on kerrottavaa. Suuria muutoksia on tulossa, ja niitä me taustoitamme ja pyrimme kertomaan niistä juuri myyrrmäkeläisille myyrmäkeläisittäin. KEVÄTTÄ KOHTI kiinnostavin tarinoin ja uutisin. ARI MARTINAHO Päätoimittaja Tämän numeron kannessa esiintyy Niina Mantsisen teos ”Fuck Your Style”. Kuvan teoksesta otti Ille Martela.
3 P I DÄTÄT KÖ H E N G I T Y S TÄ ? KIVISTÖN kauppakeskuksen tontin asemakaava tuli voimaan vuonna 2016 ja rakennustyöt olisivat voineet alkaa. Jatkoaikaa hankkeelle haettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2017 ja uudelleen joulukuussa 2018. Jatkoaikaa on nyt myönnetty 30.6.2019 asti. Kukaan ei siis edelleenkään tiedä, mitä palveluita Kivistöön rakentuu – ja milloin. ALUNPERIN Kivistön kauppakeskuksen ensimmäisen vaiheen piti olla kooltaan noin 55 000 k-m2, mukaan lukien kaksi hypermarketia. Ostoskeskuksen rakennuttajat NCC ja Skanska ovat odottaneet investointipäätöstä kaupan keskusUUTISET KIVISTÖN KAUPPAKESKUKSEN KOHTALO KELLUU liikkeiltä, HOK-Elannolta ja Keskolta, ja toisinpäin, mutta mikään osapuoli ei ole toistaiseksi näyttänyt alkuperäiselle hankkeelle vihreää valoa. KAUPUNGINHALLITUKSELLE lähettämässään kirjeessä Skanska ja NCC esittävät porrastavansa rakennustyöt uudelleen niin, että ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin 12 000 – 15 000 k-m2:n suuruinen paikallispalveluihin perustuva kauppakeskus, johon sijoittuisi 2–3 supermarketia, kaupungin terveysasema ja kirjasto sekä täydentäviä palveluita. HOK-Elanto ja Kesko ovat osoittaneet kiinnostusta rakentaa Prismaa ja Citymarketia KUVA: HUKATON VANTAA pienemmät kaupan yksiköt. Vantaan kaupunki on omalta osaltaan toteuttanut alueelle asemakaavan ja infran siten, että estettä kauppakeskuksen rakentamiselle ei ole. Toisaalta Vantaa ei pysty yksipuolisesti irtisanomaan sopimusta. OSAPUOLET neuvottelevat kevään aikana rakentamisen määrästä, aikataulusta ja mahdollisesta tontin vuokraamisesta kiinteistökaupan sijaan. “Vaiheistusratkaisua ja päätöksiä haetaan myönnetyn jatkoajan puitteissa,” kertoo Skanskan ANTTI TUOMAINEN . Skanskan ja NCC:n tavoitteena on rakennustöiden käynnistäminen vuoden 2019 aikana ja kauppakeskuksen avaaminen joulumyyntiin 2020. VAROVAISTA TOIVEIKKUUTTA on siis ilmassa – vaikka jatkoajan jatkoajan jatkoaikaa on vielä kesäkuunkin jälkeen mahdollista hakea vuodeksi. YHTEISESTÄ PÖYDÄSTÄ NOUSI VISIO VANTAASTA, JOSSA MIKÄÄN EIKÄ KUKAAN MENE HUKKAAN T E K S T I A R I M A R T I N A H O VANTAALLA on vuodesta 2015 kehitetty yhteistyössä kaupungin ja seurakuntien kanssa uutta hävikkiruokajakelun muotoa. Yhteinen pöytä -hankkeessa on luotu täysin uutta ruoka-avun toimintamallia. Hanke on kehittynyt paljon laajemmaksi kuin pelkäksi yhteisöruokailuksi tai ruokakassien jaoksi. NÄINÄ NELJÄNÄ toimintavuotena toimintakulttuuri ruoka-avun ympärillä on muuttunut. Alueellinen ruoka-avun jakelu on tehostunut ja on muodostunut yhteen hiileen puhaltava verkosto, jossa toimijat oppivat toisiltaan. ”Yhteinen pöytä on toimivaa ja keskitettyä ruokahävikin logistiikkaa, mikä auttaa entistä paremmin hyötykäyttämään hävikkiä”, projektipäällikkö Hanna Kuisma kertoo. ”Se on myös monipuolisten ja inhimillisten ruoka-avun jakotapojen kehittämistä kuhunkin ruoka-avun jakopisteeseen sopivalla tavalla. Näin ruoka-avun saajan kaikkinainen hyvinvointi lisääntyy.” YHTEISESSÄ PÖYDÄSSÄ ihminen tulee kohdatuksi kunnioittavasti, hävikkiruoka muuttuu yhteiseksi hyödyksi ja yksinäisyys yhteisöllisyydeksi. ”Koska Yhteinen pöytä on paljon muutakin kuin yhteisöruokailu, toiminnan kehittyessä syntyikin visio jostain suuremmasta, eli Vantaasta, missä kukaan tai mikään ei menisi hukkaan. Eli Hukaton Vantaa,” Hanna Kuisma painottaa. HUKATON VANTAA -kampanja ja siihen liittyvä näyttely muistuttaakin, että Yhteinen pöytä on kokonaisvaltainen kestävän kehityksen malli ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta. Nyt on mahdollista tutustua Yhteisen pöydän monipuoliseen toimintaan ja vaikutuksiin Hukaton Vantaa -näyttelyssä. Näyttely on Myyrmäen Vantaa-infossa (Paalutori 3) ja se on avoinna 11.3.–28.3.2019. P R O J E K T I N ÄY T I L L Ä Yhteinen pöytä on katettu yhteisillä arvoilla Rakennamme luottamusta. Vahvistamme inhimillisyyttä, osallisuutta ja kunnioitusta. Edistämme kestävää kehitystä monipuolisesti. Kehitämme toimintaa luovasti ja ennakkoluulottomasti. Etsimme oikeanlaista tehokkuutta. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja toimijuutta. Voimaannutamme yksilöitä ja yhteisöjä. Tehkää konkreettisia toimenpiteitä, joissa osallistujat ovat toimijoita, eivät seuraajia. C M Y CM MY CY CMY K Julisteet 1-8 A0_koko_CMYK.pdf 4 24.1.2019 10:28:42
4 HÄMEENKYLÄN uuden koulun rakentaminen alkoi helmikuussa 2019. Valmistuessaan 770 oppilaspaikan koulu korvaa 2017 puretun Hämeenkylän vanhan koulurakennuksen. Uusi koulu rakennetaan 1.–9. luokkien käyttöön ja se valmistuu elokuussa 2020, Vantaan Varistoon. Näin vihdoin saadaan helpotusta nykytilanteeseen, jossa koulu toimii kolmessa eri paikassa sijaitsevissa väistötiloissa: 1.–2. luokkien opetus on Variston opetuspisteessä, 3.–6. luokkien opetus Tuomelan opetuspisteessä ja 7.–9. luokkien opetus Sanomalan opetuspisteessä. UUDET TILAT suunnitellaan pedagogiikkaa ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa tukeviksi. Tilat jaotellaan toiminnoiltaan julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisiin tiloihin, jotta niiden käyttö eri tilanteissa olisi joustavaa, ja ne rakennetaan yleisiksi tai erikoisvarustelluiksi työskentelyalueiksi. Tiloja voivat käyttää myös koulun ulkopuoliset tahot varsinaisten koulun työskentelyaikojen ulkopuolella. Koulurakennuksen yhteyteen rakennetaan erillinen liikuntahalli. KOULUN henkilökunta ja oppilaat osallistuvat suunnittelun kaikkiin vaiheisiin. Kuudesluokkalaiset ovat tehneet tulevaisuuden koulun visiointia ja hankkeen arkkitehdit ovat hyödyntäneet syntyneitä ideoita jo suunnittelutyössään. RAKENNUSPROJEKTI toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta jakaen hyödyt ja riskit. Vantaan kumppaneina hankkeessa toimivat NCC Suomi Oy sekä työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. Samaan allianssiprojektiin kuuluu myös vuonna 2019 valmistuva Rajatorpan koulu. Rakennusprojekti käynnistyi helmikuussa valmistelevilla maanrakennustöillä ja varsinainen rakentaminen myöhemmin keväällä. Työmaajärjestelyistä tiedotetaan erikseen helmikuussa työmaa-alueen naapureille Varistossa rakennustöiden alkaessa. Työn edistymistä voi myös seurata NCC:n työmaatiedotteista Hämeenkylän koulun nettisivujen kautta. KAUPUNKI haluaa myös asukkaat mukaan koulun ulkoja sisätilojen suunnitteluun. Asukastilaisuus järjestetään keskiviikkona 20.3.2019 klo 18.00 Sanomalan koulussa, osoitteessa Sanomatie 1. VJS:SSA KÄYNNISTYY maahanmuuttajien kotouttamisen edistämishanke. Palloliiton, Walter ry:n ja Opetushallituksen kehityshankkeen tarkoituksena on edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja osallistaa heitä seuratoimintaan. VJS:ssa hanketuki tullaan käyttämään ensisijaisesti kulttuuritulkkitoiminnan aloittamiseen. “Yhden tulkin kanssa olemme jo edenneet sen verran, että hän on ollut joihinkin perheisiin yhteydessä ja kertonut alkavasta toiminnasta. Perheet ovat olleet innoissaan ja odottavat kovasti toiminnan todellista käynnistymistä”, kertoi VJS:n seurakoordinaattori Kaisu Rantanen. MYYR YORK TIMES -lehden numerossa 7/2018 on kerrottu Myyrmäen eri vaiheissa olevista rakennusja kaavahankkeista. Yksi niistä on nyt nytkähtänyt askeleen eteenpäin. MYYR YORK DOWNTOWN -alueen eli Myyrinpuhoksen, Liesikujan pysäköintihallin ja Isomyyrin kortteleiden suunnittelukilpailun ehdotukset ovat parhaillaan esillä Vantaa Infossa Myyrmäessä. Työt ovat esillä vain 8.3. asti ja mielipiteitä niistä voi jättää osoitteessa www.vantaa.fi/myyryorkdowntown 17.3. mennessä. HÄMEENKYLÄN KOULUN RAKENTAMINEN ALKAA – ASUKKAAT MUKAAN SUUNNITTELUUN VJS ALOITTAA KULTTUURITULKKITOIMINNAN MYYRMÄEN KESKUSTAKORTTELEIDEN ILME UUSIKSI T E K S T I A R I M A R T I N A H O T E K S T I I L L E M A R T E L A T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N D E M O K R A AT T I S TA T I L A S U U N N I T T E L UA V I H R E Ä KO R T T I J U N N U F U T I K S E L L E ! D OW N T OW N N ÄY T I L L Ä VJS:ssa pohditaan, miten ennalta ehkäistään kulttuurieroista tai tiedon ja osaamisen puutteesta johtuvaa syrjäytymistä sekä miten kehitetään seuran osaamista tukea maahanmuuttajia ja osallistaa monikulttuurisen taustan omaavia perheitä seuratoiminnassa. Täydessä käynnissä hanke on VJS:n suunnitelmien mukaan kaudella 2020. “Hankkeen avulla on siis tavoitteena luoda maahanmuuttajataustaisille perehdytysmalli tai ”tervetuloa seuraan”-valmennus, jolla kyettäisiin ehkäisemään haasteita jo ennalta”, lisää VJS:n toiminnanjohtaja Kim Ekroos. KILPAILUEHDOTUKSIA puidaan myös asukastilaisuudessa maanantaina 4.3. Kilterin koululla klo 18–20. Kilpailu ratkeaa 11.4. KILPAILUSSA olevat korttelit sijaitsevat erittäin keskeisellä paikalla Myyrmäkeä ja tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa uutta ja ilmeikästä kaupunkirakentamista, joka yhdistyy saumattomasti asema-alueeseen. Alueelle rakennetaan sekä asuntoja, palveluita että työpaikkoja. TOINEN kiinnostava, mielipiteitä herättävä tilaisuus maaliskuussa on Luhtitien jatketta, Kelokuusenmäkeä ja Raappavuorenpuistoa koskeva asukasilta keskiviikkona 27.3. klo 17.30 niin ikään Kilterin koululla. Kuinka mahtaa käydä Myyrinpuhoksen kattoa komistavalle pömpelille? U U T I S E T J A T K U U
6 80 PÄIVÄÄ NÄYTTELYN TAITEILIJAT ovat maalanneet teokset suoraan taidemuseon näyttelytilan seinille. Ja teokset ovat olemassa vain hetken: ne syntyivät helmikuussa ja tuhoutuvat toukokuussa, kun ne maalataan peittoon uuden näyttelyn tieltä. Tällainen hetkellinen ja lyhytaikainen näyttely on ollut jo pitkään näyttelyn kuraattorina toimivan, kuvataiteilija JANI LEHTOSEN haaveena. ”Olen unelmoinut tällaisesta mahdollisuudesta jo kymmenen vuotta ja tässä matkalla idea on muuttunut. Alkuperäisessä suunnitelmassa ei ollut esimerkiksi mukana graffititaiteilijoita”, hän kertoo. Artsiin graffiti kuuluu kuin itsestään ja siksi sen mukana olo näyttelyssä on niin luonnollista. NÄYTTELYN kaikki taiteilijat tulevat kuitenkin maalaustaiteen erilaisista traditioista. Taiteilijat ovat WARDA AHMED , joka edustaa poliittista sarjakuvaa, MAARIT HEDMAN edustaa näkövammaisia taiteilijoita, RIIKKA HYVÖNEN seinämaalauksen traditiota. NIINA MANTSISEN työt ovat graffiteilta näyttäviä ryijyjä, MARI RANTANEN tekee suuria arkkitehtoonisia seinämaalauksia, SAMPSA on poliittinen katutaiteilija, VIDHA SAUMYA yhdistää toisiinsa runouden ja maalauksen, SPEEK ja RIVERS ovat graffititaiteijoita. ANNE TOMPURI yhdistää museon kokoelmiin kuuluvan taulunsa seinämaalaukseen, MARIANNA UUTISEN taulut syntyvät kun katsoja liikkuu maalauksen edessä ja graffiteista innostuksensa hakee JANNE WILJAKAINEN . JYRKI NIEMINEN, kohta pestinsä päättävä Artsin vt. päällikkö, on ylpeä näyttelystä ja hän myös ylistää museon näyttelytilaa. ”Harvassa museossa tila on näin hyvin sovellettavissa erilaisiin näyttelyihin. Tämänkin näyttelyn suurimmat teokset on korkeudeltaan kymmenmetrisiä ja näin suuria teoksia ei monissa museoissa saada esille”, hän hehkuttaa. Näyttely tarjoaakin monia yllätyksiä ja on monin tavoin haastava ja mieleenpainuva. Kaksi edellistä näyttelyä Artsissa ovat olleet avoimesti poliittisia ja sama linja jatkuu. Ei vain niin avoimesti. ”Tämän näyttelyn poliittisuus on piilossa, se on kaikkein ensimmäisen taiteenlaijin seinämaalauksen historiassa, missä ajankohtaisuus, ohikiitävyys ja katoavaisuus lyövät kättä”, kuraattori Lehtonen toteaa. Näyttelyssä on esillä myös dokumentaatiota teosten syntyprosesseista, jotka ovat olleet kiinnostavia ja erilaisia: yksi taiteilija on nopea, toinen hidas, maalaaminen on rauhallista ja siisti tai ronskia ja fyysistä. NÄYTTELYN yhteydessä on runsaasti työpajoja. Merkittävä osa museon näyttelytilasta onkin varattu seinämaalaustyöpajoihin osallistuvien käyttöön. Työpajat on suunnattu eri ikäisille osallistujille päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Levytetty seinäpinta tulee täyttymään yli neljänkymmenen ryhmän voimin tehdyistä seinämaalauksista ja -teksteistä. Samoin kuin itse näyttelyssä, teokset ovat tilapäisiä ja peittyvät osin tai kokonaan aina seuraavan ryhmän tullessa työskentelemään. Myös työpajojen tuloksiin on mahdollista tutustua näyttelyn yhteydessä. Näyttely on esillä 12.5.2019 asti. Artsiin on aina vapaa pääsy. Artsissa on avautunut poikkeuksellinen näyttely, jossa osa teoksista on olemassa vain näyttelyn ajan – 80 päivää. Näyttelyn teemat? Katoavaisuus ja ohikiitävyys. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT I L L E M A R T E L A L U O V A T U H O Warda Ahmedin nimetön teos Speekin teos “Good old times”.
7 SYNTTÄRI VIIKOLLA 18-24.3 V. To 21.3. Synttäribingo Pe 22.3. Ilari Hämäläinen, Tom Eklund, Timo Pudas La 23.3. Wanda´s Live Sling in duo livenä loungessa + yllätysohjelma Su 24.3. Lasten päivä lasten buffa, kasvomaalausta mm. Ma-To Lounaalla kakkua. klo 14. jälkeen lasten annokset veloituksetta aikuisen syödessä Pe-La Tarjolla boolia ja pientä suolaista. LIESIKUJA 5 MYYRMÄKI 045 6645064 WWW.WANDAS.FI 80 PÄIVÄÄ Vantaan kaupungin taidemuseo Artsin päälliköksi on valittu FT ANNA HJORTH-RÖNTYNEN. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2019. Hän on työskennellyt aiemmin museoamanuenssina Tampereen kaupungilla Sara Hildénin taidemuseossa. Tehtävä tuli haettavaksi määräaikaisen sijaisuuden päätyttyä. Sijaisuudessa toiminut JYRKI NIEMINEN huolehtii Artsin päällikön tehtävästä Anna Hjorth-Röntysen aloitukseen asti. ARTSI SAI UUDEN PÄÄLLIKÖN Niina Mantsisen teos “Fuck Your Style”. Sampsan teos “Little Brother is Watching You”.
8 EI TULLUT STOCKMANNIA, TULI MYYRMANNI JOS kaikki olisi mennyt niin kuin silloisen Helsingin maalaiskunnan eteläistä asuinaluetta ja aluekeskusta suunniteltaessa ja rakennettaessa uumoiltiin, kauppakeskuskin viettäisi piakkoin 50-vuotisjuhliaan, ehkä peräti Suvelan Stockmannina. SYKSYLLÄ 1969 ensimmäiset asukkaat muuttivat upouusiin kerrostaloihin alueelle, joka oli vasta pari vuotta aiemmin ristitty Myyrmäeksi. Kaavoituskiemuroiden aikana tarjolla oli ollut useita nimivaihtoehtoja. Niiden joukossa Suvela oli vahva kandidaatti, ja Suvela alueesta olisi voinut tullakin, mikäli Suomen nimiarkiston asiantuntijaprofessorit eivät olisi puuttuneet peliin. Professorit VILJO NISSILÄ ja LARS HULDÉN ehdottivat vuonna 1967, että uusi taajama nimettäisiin Myyrmäeksi (ruots. Myrbacka). Heidän vahvat perustelunsa vakuuttivat lopulta maalaiskunnan kunnanhallituksenkin. Markkinointia hoitavat tahot lupailivat uudisasukkaille ummet ja lammet alueelle myöhemmin tulevista palveluista. Piti tuleman jopa tavarataloja, ei vain yhtä vaan useampia. Vielä 1970-luvun alussa myyrmäkeläiset odottivat ihan tosissaan kotikulmilleen Stockmannia. Tavaratalon perustamista Myyrmäkeen harkitsivat Stockmannin lisäksi myös Elanto ja SOK. Kaikkien hankkeet kariutuivat, ja syitä oli monenlaisia, kerrosneliöitä koskevista kaavoituskiistoista pienten kauppojen olemassaolosta huolestuneiden asukasaktiivien vastustukseen. JUKKA HAKO kirjoittaa vuonna 2009 julkaistussa historiikissa Myyrmäki – Kampakeramiikasta kauppakeskukseen: ”Kauan kaivattu länsivantaalaisten tavaratalounelma toteutui lokakuussa 1994, kun Myyrmannissa vietettiin avajaisia. Jos Myyrmannia pidetään tavaratalona, jota Myyrmäen ensimmäisille asukkaille markkinoitiin, saatiin sitä odottaa aika tarkalleen 25 vuotta.” Tänä vuonna Myyrmäki ja Myyrmanni juhlivat merkkivuosia. Edellinen puolta vuosisataansa ja jälkimmäinen neljännesvuosisataansa. 2 5 V U O T TA K E S K E L L Ä K A I K K E A 8 T E K S T I T E R T T U N U R R O K U VAT E L I N A I I JA L A I N E N & T E R T T U N U R R O
9 Manni kuin Manni, myyrmäkeläiset ovat ottaneet sen täysin omakseen. Kohtaamispaikkana Myyrmanni Naapurukset MARJATTA , PIRKKO ja KARI istuvat Myyrmannin kolmannen kerroksen kahvilassa. ”Tämä kahvila on meille vähän niin kuin toinen olohuone”, Kari toteaa. ”Täällä luetaan iltapäivälehdet, kerrotaan kuulumiset ja tavataan vuosien varrella Myyrmannissa tutuiksi tulleita hengenheimolaisia.” ”Välillä tietenkin pitää käydä jossain muussakin kahvilassa, ettei ihan urautuisi”, Pirkko myöntää. Kolmen kopla kertoo käyneensä Myyrmannissa lähes päivittäin ihan sen avaamisesta alkaen. Kari on asunut Myyrmäessä vuodesta 1974, Marjatta muutti vuonna 1977, ja Pirkkokin on jo myyrmäkeläinen vuosimallia 1989. Kysymykseen, mitä sana Myyrmanni tuo ensimmäisenä mieleen, Kari vastaa, että lähikauppa. Mutta pian keskustelussa alkaa pulpahdella paljon muutakin tietoa kolmikon suhteesta kauppakeskukseen. ”Lapseni olivat täällä lukioikäisinä töissä”, Kari kertoo. Paljastuupa sekin, että kahvila oli Pirkon ja Karin ensitreffien paikka yhdeksäntoista vuotta sitten. ”Joko siitä on kaksikymmentäviisi vuotta, kun Myyrmanni avattiin”, Kari hämmästyy. Pitkä liitto kauppakeskuksen kanssa heijastuu puheissa. Myyrmanni on kuin pieni kylä. Joka käynnillä keskusraitilla tulee tuttuja vastaan, tervehditään, ehkä vaihdetaan muutama sana. MUTTA kyllä kantakundeilta tulee vähän kriittistäkin palautetta. Marjatta, Pirkko ja Kari haluaisivat Myyrmanniin enemmän valoa. Lattiaremontin myötä harmaiksi vaihtuneet pinnat ovat heidän mielestään synkkiä. Kari näkee yhtenä suurimmista puutteista sen, että nykyisin ei enää ole urheiluvälinekauppaa. Myös kauppojen vaihtuvuus on pistänyt konkareiden silmään. ”Moni kauppias ja ravintoloitsija on sanonut, että kauppakeskuksessa on sikakorkeat vuokrat”, Kari kertoo. ARKISIN puolenpäivän aikoihin käytävillä on enemmän varttunutta väkeä. Tahti muuttuu silmin nähden, kun koululaiset ja työssäkäyvät myöhemmin kiirehtivät asioilleen. Pirkko kertoo tapauksesta jokin aika sitten. Hän käveli Myyrmannin keskuskäytävällä, ja takana kulki joukko nuoria miehiä. ”Jumbossa ei kyllä ole näin paljon eläkeläisiä”, Pirkko kuuli heidän kommentoivan. ”Tämähän on kyllä eläkeläisten paikka”, Pirkko hymyilee. ”Mersuporukkaa on tosiaan paljon”, Kari lisää ja viittaa ohi kiitäviin rollaattoreihin. Valomanni paistattelee kattoikkunoiden alla ESKO VÄISÄNEN perusti valaisinkauppa Valomannin Myyrmanniin vuonna 1995, joitakin kuukausia kauppakeskuksen avaamisen 9
1 jälkeen. Aluksi liike sijaitsi toisen kerroksen kauppakujalla, nyt se on ylimmässä, kolmannessa kerroksessa. Esko on syntyperäinen martinlaaksolainen, asunut Myyrmäessäkin, ja nyt sitten Klaukkalassa, ”toistaiseksi”, kuten hän sanoo. Hän oli vasta vähän päälle kaksikymppinen asettuessaan tiskinsä taakse uunituoreessa kauppakeskuksessa. Lamppukauppa oli verissä, sillä isä on ollut valaisimien maahantuontitehtävissä. Väisänen pyörittää liikettä kahdestaan vaimonsa kanssa. ”Myyrmanni on muuttunut paljonkin siitä kun tänne tulin. Kauppoja on nyt vähemmän. Silloin puhuttiin 130:stä liikkeestä, ainakin kauppakeskusta markkinoitaessa.” Esko Väisänen on mielihyväkseen huomannut, että vaikka asiakkaita tuntuu nyt olevan vähemmän kuin alkuaikoina, 90 prosenttia heistä on uskollisia vakioasiakkaita. Eikä vain eläkeläisiä. ”Mehän emme pelkästään myy valaisimia vaan asennamme ja korjaamme myös. Asennusja korjauspalveluita ostaa erityisesti nuori väki. Iäkkäämmät taitavat osata tehdä ne hommat itse.” Väisänen viihtyy Myymannissa. ”Myyrmäkihän on ihan omanlaisensa. No, mitä siitä sanoisi, se on Myyrmäki. Tällaista henkeä ei taida missään muussa vantaalaisessa paikassa olla. Myyrmannissa on sitten aito myyrmäkeläinen tunnelma. Välillä hulinaakin, se kuuluu siihen, mutta en ole koskaan tarvinnut poliisia rauhoittamaan menoa. Mielelläni jatkan täällä kaupantekoa”, Esko Väisänen pohtii tulevaisuuttaan. Miten Myyrmanni pärjää nuorempien kauppakeskusten kanssa kilpailtaessa? TOPI PASILA aloitti Myyrmannin kauppakeskupäällikkönä marraskuussa 2018. Myyrmannin omistaa Citycon, joka on kauppakeskuksien omistamiseen, hallinnointiin ja kehittämiseen erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. ”Cityconilla olen ollut yli kaksi vuotta, joten keskus oli ennestään tuttu minulle.” Suomen kauppakeskusyhdistyksen tilaston mukaan Myyrmanni oli vuonna 2017 kävijämäärältään (8 miljoonaa) Suomen kymmenenneksi suurin kauppakeskus. Kauppakeskuskohtaista tilastovertailua viime vuodesta ei vielä ole saatavilla. Topi Pasila kertoo, että heillä kävijöitä oli vuonna 2018 noin 8,2 miljoonaa. ”Tässä suhteessa positiivista kehitystä on siis tapahtunut. Liikkeiden lukumääräkin on kasvanut edellisvuoden 82:sta tämän hetken 90:een.” KOVASSA kauppakeskuskilpailussa Myyrmannin asema näyttäytyy Pasilan mielestä hyvänä. Hän näkee, että Myyrmannin vahvuus on ennen kaikkea sen sijainti. ”On kauppakeskus vanha tai uusi, sen sijainti on yksi tärkeimmistä asioista menestyksestä taisteltaessa. Myyrmäen aluetta kehitetään jatkuvasti, ja tänne on suunnitteilla paljon uusia asuinrakennuksia ja työpaikkoja. Myyrmanni on erinomaisella paikalla junaja linja-autoaseman vieressä.” Myyrmanni pystyy Topi Pasilan mukaan kilpailemaan myös monipuolisuudellaan. ”Mietimme tarkasti kauppakeskuksen tarjontaa ja palveluita myös tulevaisuudessa alueen asukkaille sopiviksi. Myyrmäen yhteisö on aktiivinen, ja sieltä saatu palaute antaa arvokasta tietoa siitä, mitä ihmiset haluavat.” Marjatan, Pirkon ja Karin toive lisävalostakin taitaa pian toteutua. ”Lähitulevaisuudessa parannamme kauppakeskuksen valaistusta”, Pasila lupaa. ”Koko Myyrmanni juhlii sitten lokakuussa 25-vuotista taivaltaan”, kauppakeskuksen päällikkö vielä muistuttaa. Myyrmäki viettää 50-vuotisjuhliaan elokuun lopussa, Why so Myrtsi -taiteiden yönä 29.8. 1 Esko Väisänen on valomies. Auringon valo leikkii Myyrmannin tummanharmaiden lattialaattojen kanssa.
1 1 YLEISÖTILAISUUKSISSA ESITELLÄÄN YLEISKAAVALUONNOSTA Koko Vantaata koskeva yleiskaavaluonnos on nähtävillä 29.3.2019 asti. Kaavaluonnosta esitellään vielä seuraavissa tilaisuuksissa: Ti 5.3. Tikkurila (tilaisuus ruotsiksi), Kaupungintalon valtuustosali (Asematie 7) To 7.3. Hakunila, Sotungin koulu (Sotungintie 19) Ti 12.3. Myyrmäki, Kilterin koulu (Iskostie 8) Ke 13.3. Kivistö, Kanniston koulu (Kenraalintie 6) Ti 19.3. Koivukylä, Koivukylän koulu (Kustaantie 10) Tilaisuudet alkavat klo 18.00. Aineistoon voi tutustua klo 17.00 alkaen. Klo 18.00 yleiskaavapäällikkö esittelee luonnoksen. Noin klo 18.45 siirrytään teemojen mukaan keskustelemaan karttapöytien ääreen kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Tilaisuus päättyy klo 20.00. Myyrmäessä 13.3. järjestettävään tilaisuuteen voi osallistua myös virtuaalisesti, sillä tilaisuuden alkupuoli näytetään suorana Vantaakanavalla, jossa kaavan valmistelijoille voi esittää myös kysymyksiä. Tarkempaa tietoa asukastilaisuuksista, kaavan aineisto ja karttapalvelu mielipiteen antamiseksi: www.vantaa.fi/yleiskaava2020 Yhteydenotot: yleiskaava@vantaa.fi Myyrmäen asema Jö ns ak se nti e Kilterinkaari Rajatorpantie Isk os tie Kauppakeskus Myyrmanni Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8 Ko ru tie ? Myyrmäen kirkko suljetaan peruskorjauksen vuoksi 7.3. alkaen. ? Kirkko ja seurakunnan toiminta siirtyvät korvaaviin tiloihin Virtataloon, Rajatorpantie 8 (entinen Colosseum Business Center). ? Uuden tilamme nimi on Myyrmäen Virtakirkko. ? Virtakirkon avajaismessu ja avoimet ovet pidetään sunnuntaina 10.3. klo 10. Tervetuloa! Myyrmäen kirkko muuttaa. Nähdään Virtakirkossa! Hyvä arki kotona Betesda-säätiö sr:n kotihoito mahdollistaa selviytymisen kotona kun tarvitset apua arjen toiminnoissa. Autamme päivittäisissä toimissa, kaupassa käynnissä, lääkehoidossa ym. Betesda-säätiö sr www.betesda.fi Ota yhteyttä: Kotihoidon esimies Suvi Wennermark 040 721 1491 suvi.mia.wennermark@betesda.fi TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? ”Sen aivot savuaa, ken sormellaan googlea hamuaa”, kertoo eräs kansanviisaus. Vastaukset löytää toki myös sivulta 20. 1. Rajatorpantiellä sijaitsevan Colosseumin kiinteistön uusi nimi on a) Kuohutalo b) Putoustalo c) Virtatalo? 2. Mikä seuraavista liikkeistä toimi Myyrmannissa kauppakeskuksen avautuessa vuonna 1994? a) MyyrFoto b) Café Nuvo c) Dressmann 3. Kuka seuraavista naisnäyttelijöistä on asunut nuorena Myyrmäessä? a) Krista Kosonen b) Iina Kuustonen c) Pihla Viitala 4. Myyrmäen vesitorni valmistui a) 1970 b) 1973 c) 1975? 5. Kenen Kaivokselassa varttuneen pianistin teos on nimeltään “Kolme puuta, kolme poikaa“? a) Laura Mikkolan b) Olli Mustosen c ) Carita Holmströmin 6. Myyrmäen suuralueelta löytyy metsää a) 1 355 ha b) 355 ha c) 2 355 ha? 7. Nykyisin Myyrmäenraitilla sijaitsevan Allun Grillin perustaja on a) Aaro Nokelainen b) Mika Häkkinen c) Airi Kotilainen? 8. Myyrmäen Ojahaantiellä toimintansa aloittanut insiööritoimisto oli nimeltään a) Projekti-insinöörit Oy b) Raksystems Insinööritoimisto Oy c) Pöyry Oyj? 9. Paalutorilla järjestettiin viinijuhlat viimeksi vuonna a) 2000 b) 1997 c) 2004? 10. Silvolan tekojärvi valmistui a) 1960 b) 1962 c) 1965? ilmoitusmyynti@myrtsi.fi Kappas!
1 2 YLEISKAAVA 2020 ON IKKUNA KAUPUNGIN TULEVAISUUTEEN YLEISKAAVA 2020 on nyt asukkaiden kommentoitavissa. Mielipiteitä voi jättää muun muassa verkossa olevassa uudessa karttapalvelussa ja maaliskuun aikana järjestettävissä asukastilaisuuksissa. Länsi-Vantaan alueella yleiskaava noudattelee Myyrmäen ja Kivistön alueen viimeaikaista kehitystä, eikä suuria yllätyksiä ole luvassa. Edellinen yleiskaava on vuodelta 2007. Yleiskaava 2020 yltää aina vuoteen 2050 saakka. Kolmenkymmenen vuoden ajanjakso tulee sisältämään asioita, joita emme voi vielä aavistaakaan, mutta tulevaisuuteen pitää varautua. Kun yleiskaavakeskustelussa mainitaan sanat kaupunkibulevardi, raitiovaunuliikenne tai kattava pyöräilybaanojen verkosto, on hyvä muistaa, että katukuvassa moiset eivät näy vuosikymmeneen, jos sittenkään. Kaupunki varautuu, mutta kaikkea ei ole välttämätöntä, mahdollista tai tarpeellista toteuttaa. Asukasmäärä kasvaa, kaupunki keskittää rakentamista Vantaalla on nyt reilut 228 000 asukasta. Vantaan uudessa yleiskaavassa varaudutaan siihen, että vuonna 2050 Vantaalla on 335 000 asukasta – hurjimpien ennusteiden mukaan jopa 370 000. Vaikka pinta-alallisesti Vantaa on edelleen pientaloaluetta, väestönkasvu keskittyy suurimmaksi osaksi olemassa oleviin keskuksiin ja tiiviimmän asutuksen alueille eikä esimerkiksi uusiin lähiöihin. Se on yksi joukkoliikennekaupungin edellytyksistä: riittävästi ihmisiä riittävän lähekkäin. Näin myös palvelut säilyvät keskitettyinä. OLEMASSA OLEVILLE alueille rakentamisella halutaan säilyttää nykyiset viheralueet ja ekologiset käytävät, jotta luonnon monimuotoisuus ei olisi uhattuna. Keskusta-alueillakin rakentamista täydennetään mieluummin jo nykyisen kaupunkirakenteen keskelle kuin liiaksi luonnosta nipistämällä. Liikenteeseen vihreyttä ja runkolinjoja Länsi-Vantaan pääkadut ovat leveitä ja vihreitä, ja pystyvät sellaisenaan vastaamaan mahdollisesti lisääntyvän liikenteen tarpeisiin, etenkin kun otetaan huomioon liikkumisen painopisteiden siirtäminen joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Vantaan ratikka on yksi uuden yleiskaavan Itä-Vantaan keskeisimpiä kasvukohtia, mutta myös Myyrmäessä varaudutaan raitioliiVantaan uusi yleiskaava yrittää tähyillä vuoteen 2050 asti, mutta kartalle jää vielä paljon harmaita alueita. kenteeseen, lähinnä Espoosta ja Helsingistä päin. Uusi asia se ei kuitenkaan ole, sillä varaukset ovat olleet jo yleiskaavassa 2007. Tälläkin hetkellä asemakaavoituksessa varataan katutilaa riittävän leveälti, että kiskot mahtuisivat kulkemaan autojen rinnalla. KESKUSTOJA, esimerkiksi Myyrmäkeä, Martinlaaksoa ja Kivistöä, halutaan muuttaa ilmeeltään selkeästi tunnistettaviksi ja helposti käveltäviksi. Keskustoihin halutaan myös laadukasta rakennettua vihreää. Erityisesti tällaisiksi katukuvan kehitysalueiksi mainitaan osa Rajantorpantiestä ja Martinlaaksontiestä. Asuminen, palvelut ja työpaikat samoihin kortteleihin Keskusta-alueiden rakenteseen toivotaan sekoittuneisuutta, niin että ne koostuisivat sekä asunnoista että palveluista ja työpaikoista. Sillä pyritään takaamaan keskusta-alueiden elävyyttä ja vähentämään alueiden yksipuolista kehitystä. Myös rakentamisen muodoille on haluttu antaa enemmän tilaa: mitään aluetta ei välttämättä määritellä suoraan vain kerrostaloalueeksi vaan mahdollistetaan vaikkapa kortteleita, joissa eri talotyypit sekoittuvat. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT sijoitetaan keskuksiin lähelle asukkaita, helposti kävellen ja joukkoliikenteellä tavoittaen. Isot kaupan yksiköt eivät saa rajoittaa lähipalveluiden saatavuutta. Yleiskaavassa huomioidaan kuitenkin myös se, että kaupan tuleva kehitys on epävarmaa, joten keskuksien kehittämisen lisäksi sinne pitää tuoda myös palveluita ja työpaikkoja, viihtyisää kaupunkiympäristöä ja hyviä yhteyksiä. Rajoituksia ja harkinnanvaraa Yleiskaavaan on haluttu jättää väljyyttä ja harkinnanvaraa myös asemakaavavaiheeseen, jotta sekoittunut rakentaminen on mahdollista. Selkeimmin halutaan rajoittaa kaupan sijaintia ja ympäristöhäiriöitä, kuten melua, tärinää tai raskasta liikennettä, tuottavia kohteita. Myös suojelukohteet ja lentomelu rajoittavat alueiden käyttöä. YLEISKAAVASUUNNITTELUSSAAN Vantaa joutuu ottamaan huomioon esimerkiksi maakuntakaavan ja MAL-sopimusten yksityiskohtia, eikä kaupunkia voi suunnitella naapurikuntien mielipidettä kuuntelematta. K AU P U N K I K E H I T Y K S E N S U U R E T L I N JAT MIhin se perä meni? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA VA N TA A N K AU P U N K I K E H I T Y S K E H I T T Y Y
1 3 Merkittäviä muutoksia Kivistön suuralueella: KIVISTÖN KESKUSTA laajenee Lapinkylän asemalle asti. MAANTIE 152 (ns. Kehä IV) linjaus siirtyy pohjoisemmaksi. PITKÄAIKAISVARAUS RAIDELIIKENTEELLE Petaksen asemalta edelleen Klaukkalaan säilyy, mutta tuskin toteutuu ennen vuotta 2050. Petaksessa säilyy aseman ympärillä myös toimitila-aluevaraus. YHDEKSÄN UUTTA METSÄISTÄ LUONNONSUOJELUALUETTA: Rauhamaan metsä, Josvaholmin laajennus, Syväoja, Lamminsuon laajennus, Lamminsuon kaakkoispuolinen metsä, Linnan metsä, Königstedtin laajennus, Sotilaskorpi ja Lillå-Solbacka ja Tyttömäenmetsä. Luo-alueita myös yhdeksän: Rajakoski, Yli-Kistola, Palomäen laajennus, Konkoonkallioiden laajennus, Jokimaa, Riitukin laajennus, Keimolan laajennus, Lapinniitty ja Kesämetsä. Merkittäviä muutoksia Myyrmäen suuralueella: KEHÄ KAKKOSEN varaus poistuu Vanhan Kaarelantien ja Korutien väliltä maakuntakaavan esimerkkiä noudattaen. Ihastuttava meluvallein reunustettu kaistale Ala-Kaivokselassa vapautuu siis esimerkiksi asuntorakentamiseen. KAIVOKSELAN JA LOUHELAN välinen alue muutetaan virkistysalueeksi eikä edellisen yleiskaavan 2007 yhteydessä runsaasti asukasvastustusta saanut ollut asuntorakentaminen alueelle ole enää mahdollista. HÄMEENLINNANVÄYLÄN ITÄPUOLINEN KAIVOKSELA muutetaan asumisen mahdollistavaksi alueeksi. Alueelle on ollut tekeillä jo osayleiskaavan laadinta, joka jäi tauolle uuden yleiskaavan muodostamisen ajaksi. Kaavatyössä on pohdittu mm. Vantaanlaakson tien linjausta uudella asuinalueella. VIHDINTIEN VARRESSA pieni määrä työpaikka-alueita muutetaan asumiskäyttöön, lähinnä Pähkinärinteen kohdilla. JOUKKOLIIKENTEEN RUNKOYHTEYS -merkinnällä varaudutaan Helsingin yleiskaavassa esitettyjen raitioteiden jatkumiseen Vantaan puolella, Raide-Jokeri 2:seen (nykyinen 560, myös edelleen Leppävaaran suuntaan) sekä poikittaiseen runkoyhteyteen Myyrmäen ja Pakkalan välillä. Kukkuu. SEITSEMÄN UUTTA LUONNONSUOJELUALUETTAA: Alkärr, Karhusuo, Tyttömäki, Friimetsän laajennus, Linnaisten metsä, Myyrmäen keskusta-alueen läheisyydessä olevat Raappavuoret–Myyrmäen lehto sekä Vaskivuori. Uusia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä alueita (luo-alue) on myös seitsemän: Alkärrin laajennus, Bredmalm, Koivurinne, Petikko, Askistonmetsä, Hermaskär ja Ainontie. Sekä Myyrmäen että Kivistön keskustan alueille on laadinnassa myös kaavarunko, jonka tehtävänä on toimia suurpiirteisen yleiskaavan ja pikkutarkan asemakaavoituksen välisenä ohjenuorana. Molemmista löytyy tietoa Vantaan kaupungin internetsivuilta. Yleiskaavasta järjestetään useita asukastilaisuuksia, joiden tiedot löytyvät edelliseltä aukeamalta.
1 4 V UORELA muutti Martinlaaksoon 5-vuotiaana ja kävi Laajavuoren ala-asteen. Vuonna 1973, kuusivuotiaana, Vuorela aloitti jääkiekon Martinlaakso Rangersissa. Sieltä osa pelaajista, jotka halusivat jatkaa jääkiekossa eteenpäin, valittiin EVU:n joukkueeseen. Vuorela pelasi junnuvuodet EVU:ssa, alusta asti maalivahtina. 13-vuotiaana hän muutti Kannelmäkeen ja siirtyi JokereiSUPERMIES hin pelaamaan, koska Pirkkolan jäähalli oli uuden asuinpaikan vieressä. Oma jääkiekon pelaaminen loppui Vuorelan mennessä armeijaan. VUODET EVU:SSA olivat Vuorelan perheelle hyvin aktiivista aikaa. Etelä-Vantaan Urheilijoiden 40-vuotishistoriikista ”Pojat pois pahanteosta” löytyy paljon Teuvo Vuorelan valokuvia. ”Mun isä teki siihen aikaan EVU:lle paljon vapaaehtoistyötä ja valoMartinlaaksossa asuva MARKO VUORELA haluaa pitää urheilijoiden luut ja lihakset ehjinä. Kiekkofriikki perheenisä on tyypillinen yrittäjä – aina töissä. Soitto, viesti tai sähköposti, ja kohta ovat jo tuotteet toimitettuina. Suojavarusteita on kontaktilajeihin tehty iät ajat. Miksi Vuorela on niin innostunut asiastaan? T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A Vuorela on suojavarustamisen supermies. kuvasi paljon pelejä. Niitä kuvia on edelleenkin kansioja dialaatikkotolkulla mulla kotona.” Vahingossa suojavarusteyrittäjäksi Usein yrittäjäksi tullaan liikeidean kautta. Vuorelasta tuli yrittäjä vahingossa. Vuorelan poika, Niko, halusi isänsä tavoin harrastaa
1 5 SUPERMIES jääkiekkoa maalivahtina. Vuorela kouluttautui maalivahtivalmentajaksi ja valmensi useampana vuonna maalivahteja. ”Kiinnitin huomiota harjoituksissa, kun lauoin omalle pojalleni kiekkoja, että sillä oli kyljet ihan avoinna. Tuli loukkaantumisia tai läheltä piti -tilanteita useamman kerran”, Vuorela selvittää. Vuorela otti yhteyttä amerikkalaiseen valmentajaan Facebookin kautta. Valmentaja tiesi kertoa, että on olemassa suojapaita, joka suojaa maalivahtien kylkiä. Vuorela sai paidan postitse Amerikasta. Vuorelan poika käytti paitaa pelatessaan ja totesi sen hyväksi. Sitten kävi tuuri, että tuolloin SM-liigassa pelannut, nykyinen NHL-seuran suomalainen ykkösmaalivahti, näki tämän kyseisen paidan ja halusi itselleen samanlaisen. Vuorela lupautui hankkimaan hänellekin sellaisen. ”Ajauduin tilanteeseen, että tämä tehdas tarjosi mulle mahdollisuutta, että rupeaisin Skandinaviassa markkinoimaan maalivahdin suojapaitaa, mistä tämä alun perin lähti”, muistelee Vuorela, jonka Zoombang-tuotteiden tuonti on laajentunut pikkuhiljaa jääkiekosta muihin lajeihin. Suoja muuttaa liike-energian lämpöenergiaksi Viskoelastinen polymeeri on kevyt ja muotoiltava materiaali. Tarkoituksena on, että suoja muotoutuu pelaajan käyttäjän kehon mukaisesti eikä haittaa käytössä. ”Suoja kovettuu, kun siihen tulee isku. Suoja muuttaa liike-energian lämpöenergiaksi. Lämpöenergia aiheuttaa suojan kovettumisen”, selittää Vuorela. Vuorelan mukaan iskuja voidaan toistaa kymmeniä tuhansia kertoja ilman, että suoja väsyy. Samaa materiaalia käytetään muun muassa poliiseilla, sotilailla ja turvamiehillä luotiliivien traumalevynä. Luotiliivit ovat Kevlaria, joka pysäyttää luodin. ”Luodin aiheuttamasta iskusta traumalevy poistaa jopa 97 %”, kehuu Vuorela ja näyttää videon, jossa Zoombangin toimitusjohtajaa ammutaan revolverilla. Luotiliivillä ja traumalevyllä suojattu mies ei hievahdakaan. Patruuna muistuttaa osuman jälkeen pannukakkua. ”Toinen on suoja ja toinen on pehmuste” Vuorelan edustamalla Zoombangilla on tietenkin kilpailijoita, mutta hän ei vaikuta huolestuneelta kilpailusta vaan innostuu selostamaan aiheesta. ”Jos vertaa isoimpiin kilpailijoihin, niin heidän suojansa ovat vaahtomuovia tai jotain vastaavaa. Jos niihin on yritetty laittaa jotain kovempia levyjä mukaan, ne haittaavat maalivahdin liikkeitä”, Vuorela kertoo ja näyttää torjuntaliikkeitä vanhasta muistista. VUORELA KAIVAA tutkimuksen esiin sanojensa vakuudeksi: ”Meidän isoimmat kilpailijamme saavuttavat noin 40 prosentin iskun suojauksen. Samoissa testeissä me ollaan päästy 80 prosenttiin. Se on niin valtava ero, että toinen on suoja ja toinen on pehmuste”. Zoombang-materiaali on pehmeää ja muotoiltavaa. Vuorela pyörittelee muovailuvahaa muistuttavasta aineesta käsissään pienen pehmeän pallon. Hän paiskaa pallon lattiaan, ja se kimpoaa sieltä takaisin hänen käteensä. Vuorelan mukaan mikään muu materiaali ei toimi samoin. ”Tällä hetkellä on yksi ihminen maailmassa, joka tietää tuotteen koostumuksen. Tehtaan omistajan mukaan silloin, kun tämä tuote valmistetaan, on laboratoriossa vain yksi ihminen, joka tekee sekoituksen tähän”, vakuuttaa Vuorela. Jääkiekosta muihin lajeihin Vuorela kertoi yllättyneensä, kun niin moni lajinsa kärkiurheilija on ollut kiinnostunut suojavarusteista. ”Ensimmäiset koripallosuojavaatteet, jotka myin, menivät Susijengin tähtipelaajalle. Ammattilainen oli huomannut, että pysyäkseen terveenä hänen täytyy löytää paras mahdollinen suojaus”, lataa Vuorela kauppiaan syvällä rintaäänellä. Paljon aikaansa jäähalleilla viettävä Vuorela kiinnitti huomiota taitoluistelijoiden huonoon suojaamiseen. Käytännössä mitään suojausta ei käytetty. Vuorela ymmärsi, että kaatumisia ja iskuja jäähän tulee niin paljon, että suojia tarvitaan. Ohuiden ja pehmeiden suojien etuna on, etteivät ne juurikaan näy. ”Sitten Kiira Korpi otti käyttöön meidän polvisuojamme”, Vuorela innostuu. Aktiiviuran lopettamisen jälkeen näytöksissä mukana olevalle Korvelle tulee jatkuvasti iskuja polviin. ”Alppihiihtoon tein Marcus Sandellille Sotšin olympialaisiin yhdessä Haltin kanssa suojahanskat”, Vuorela kehuu ja mainitsee Zoombangin logon näkyneen olympialaisten TV-kuvissa. VUORELA on tehnyt suojapaitoja myös raviohjastajille ja pesäpalloilijoille. ”Pallo kun lähtee mailasta, niin sieppari on hyvin alttiina iskulle. Varsinkin rintalastan alue on semmoinen, että siihen voi tulla pahaakin jälkeä”, Vuorela toteaa. Irtosuojia voidaan kiinnittää vaatteisiin. Zoombangilla on valmis mallisto kahdeksaantoista eri lajiin, myös sellaisiin, joita Suomessa ei edes harrasteta. Eksoottisimpana lajina, johon Vuorelalta on kysytty suojausta, hän mainitsee ritariturnajaiset. Ratsastajat ja lumilautailijat tarvitsevat suojapaitoja, koska niillä suojataan olkapäitä, hartioita, solisluita ja munuaisia. ”Voin tehdä selkäpanssarit paitoihin, eikä tarvita semmoisia kolhoja” naurahtaa Vuorela. JÄÄKIEKKOILIJOIDEN ja taitoluistelijoiden lisäksi jääkiekkoerotuomarit ovat myöskin Vuorelan asiakkaita. Zoombang on jo vuosia toimittanut suoja-asut NHL-tuomareille. NHL organisaatio ostaa suojapaidat ja toimittaa ne erotuomareille. Kotimaassa Vuorela on ollut aktiivinen erotuomarikerhojen suuntaan. ”Suomessa erotuomari ostaa paitansa itse. Tuomareille on harrastekiekossakin sattunut loukkaantumisia ja tullut vammoja, että hekin ovat heränneet tähän, että itsensä pitää suojata”, muistuttaa Vuorela. Vuorelan slogania on helppo uskoa: “Suojaaminen on edullisempaa kuin kuntouttaminen”. “Suojaaminen on edullisempaa kuin kuntouttaminen.”
1 6 T AMMIKUUN alussa Jyrki Nurminen ja Santeri Sirén sivusivat suomalaismiesten parasta saavutusta beach volleyn maailmankiertueella. Kaksikko jakoi yhdeksännen sijan Haagin neljän tähden halliturnauksessa. Heidän maailmanrankinginsa oli helmikuussa 56. Muita suomalaisia miespareja ei 200 parhaan joukkoon mahtunut. Nurminen kertoo, että tämän kauden tavoite on top 30, joka avaisi paikan EM-kisoihin ja mahdollisesti MM-kisoihin. Jälkimmäisiin ranking sulkeutuu jo toukokuussa. Vain 24 paria pääsee olympialaisiin, joista yksi paikka on varattu Japanille. 15 paria otetaan kisoihin suoraan rankingin perusteella. Osa paikoista jaetaan turnauksissa. Euroopan karsinnoista (Continental Cup) on jaossa viisi paikkaa olympialaisiin. Nämä karsinnat alkavat Kyproksella kesäkuun toisena viikonloppuna. Kainuun Ristijärveltä Oulun kautta Martinlaaksoon Nurminen varttui lapsuutensa ja nuoruutensa Kainuun Ristijärvellä. Lentopallopolku vei hänet Ouluun pelaamaan Ettan Mestaruusliigajoukkueeseen. Vuonna 2012 Nurminen asettui Martinlaaksoon tehtyään sopimuksen Korson Vedon kanssa. Salmisaaren biitsihallissa oli valmennustöitä ja harjoituspaikka tarjolla. ”Silloinen maajoukkuevalmentaja houkutteli kehittämään miesten beach volley -toimintaa kansainväliselle tasolle. Se kortti kiinnosti.” Nurminen oli juuri voittanut beach volleyn, eli biitsin, Suomen mestaruuden parinsa Pekka Piipon kanssa. Kolmen vuoden jatkosopimus Ouluun sai jäädä. Nurminen pelasi vuoden Mestaruusliigassa Korson Vedossa. Tämän jälkeen biitsistä tuli Nurmisen ykköslaji. Lentopalloura jatkui miesten 1-sarjassa Vantaan Lentopallossa. ”Poimin pelkästään palloja takakentällä” Nurminen saavutti kansainvälistä menestystä jo vuonna 2016 edellisen parinsa, Piipon, kanssa. Paikka aukesi vuoden 2017 EM-kisoihin, joiden jälkeen Nurminen vaihtoi paria. Todelliseen lentoon ura on noussut nuorten olympianelosen, Sirénin, rinnalla. Roolijako peliparilla on selvä. Sirén pidempänä on torjuja ja Nurminen lyhyempänä puolustaja. ”Minä en oikeastaan koskaan pelaa verkolla. Poimin pelkästään palloja takakentällä”, Nurminen täsmentää. Jyrki Nurminen ponnistaa Variston Vapaalanaukeen valkoisilta hiekoilta kohti Tokion olympialaisia. Hän on tehnyt suomalaista beach volley -historiaa. Nurminen liikuttaa viikoittain noin sataa Myyrmäen suuralueen lasta ja nuorta lentopallon parissa. T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT F I V B & I L L E M A R T E L A BEACH VOLLEY #1 JYRKI NURMINEN YHDISTÄÄ HUIPPU-URHEILUN JA VALMENTAMISEN 1 6 ”Tavoite on totta kai Tokion olympialaisiin. Sinne on koko ajan karsinta käynnissä.”
1 7 Lentopalloja biitsivalmentaja Nurminen aloitti vuonna 2015 lentopallokoulutoiminnan koordinaattorina, kun Vantaan Lentopallo ja PuMa-Volley hakivat matalan kynnyksen lentopalloharrastusta varten valtion apurahan. Hän asettui asumaan Vantaanlaaksoon vuonna 2017. Nurminen vetää WAU ry:n lentopallokerhoa kouluilla sekä lentopallokouluja Vantaan Lentopallolle ja PuMa-Volleylle. Lisäksi hän valmentaa Urhea Vantaan yläkouluikäisiä. Hän kokee, että valmennus on ollut helppoa yhdistää huippu-urheiluun. Nurminen on suorittanut lentopallon ammattivalmentajatutkinnon Kuortaneella. Nurminen vie biitsiä eteenpäin. Hän on aloittanut leiritoiminnan järjestämisen, kilpailee ja vie tietotaitonsa kentille suomalaisille harrastajille ja junioreille. ”Ikinä en ole beach volleyhyn saanut valmennusta. Sen olen ihan itse oppinut. Paljon olen katsonut pelejä ja jalostanut siitä oman pelifilosofian.” Nurminen vetää biitsihallilla lajikursseja ja antaa yksityisvalmennusta. Hän toteutti monivuotisen unelmansa ja järjestää nykyään biitsileirejä oman yrityksensä kautta. ”Yli 100 ihmistä lähtee aina keväällä Turkkiin aloittelemaan biitsikautta”, kertoo Nurminen. Huippuja matkimalla Omaa peliään Nurmisen on täytynyt kehittää huippuja matkimalla. ”Poimin semmoisen samanmittaisen pelaajan ja rupean katsomaan, miten se pelaa tiettyjä tilanteita. Todd Rogers on tämmöinen legendaarinen jenkki biitsin pelaaja ja Bruno Oscar Smith, Brasiliasta”. Molemmat ovat Nurmisen kokoisia olympiavoittajia. Heillä on myös kokeneet parit. Vapaalanaukeen huippukentät Maajoukkue harjoittelee kesäisin Varistossa. ”Siellä on rakennettu kentät viimeisen päälle. Biitsi Vantaa organisoi sitä. Suomen Beach Volley Oy on tuonut sinne valkoisen hiekan. Siellä on Suomen parhaat harjoitteluolosuhteet ja oma kenttä maajoukkueelle.” Ennen Nurminenkin harjoitteli myös Vetokannaksella, kunnan kentällä, jossa hiekka on kuoppainen, ja verkot vähän sinnepäin. Teneriffalla vai Salmisaaren hallissa? Haasteita harjoitteluun ja turnauksissa kiertämiseen tuo budjetin niukkuus. Nurminen ja Sirén saavat tälle kaudelle Lentopalloliitolta tukea 4000 €. Naisten maajoukkueen kahden parin tuki on 220 000 €, jossa on mukana Olympiakomitean tuki. Maailman top 30 -parit harjoittelevat talvisin Teneriffalla, Nurminen ja Sirén Salmisaaren biitsihallissa. Osallistuminen maailmankiertueelle on rahoitettu heidän organisoimallaan joukkorahoituskampanjalla. Jyrki Nurminen Myyr Yorkin lasten ja nuorten lentopallo-ohjaajana: Mitä? Missä? Milloin? Alkanut WAU ry:n ilmainen lentopallokerho Kaivokselan koulu Kaivosvoudintie 10 01610 Vantaa tiistaisin klo 14.00–15.00 22.1.2019 Vantaan Lentopallon Lentopallokoulu 9–14-vuotiaille VARIA (Myyrmäen ammattioppilaitos) Ojahaantie 5, 01600 Vantaa Ajo P-paikalle Louhelantien puolelta tiistaisin klo 17.00–18.30 8.1.2019 PuMa-Volleyn Easy-sport lentopallokerho Malminkartanossa Pihkapuiston ala-aste Pihkatie 11, 0041 Helsinki torstaisin klo 15.00–16.00 10.1.2019 ”Ikinä en ole beach volleyhyn saanut valmennusta. Sen olen ihan itse oppinut. Paljon olen katsonut pelejä ja jalostanut siitä oman pelifilosofian.” Nurminen valmentamassa junnuja.
1 8 HELMIKUUN alussa 24-vuotiaaksi ikääntynyt Myyrin Krouvi on aikuistunut. Ravintolassa on tarjoiltu ruokaa jo vuoden verran ja vihdoin myös Michelinit ehtivät ruokalistan ääreen. Itseään italialais-amerikkalaiseksi gastropubiksi luonnehtiva paikka näyttää ulkopuolelta edelleen vanhan ostarin lähiökuppilalta, joka ei ensimmäisenä kutsu sisälle syömään. Henkilökunta havaitsee haukkana hämmentyneet ruokailijat, jotka tupsahtavat baaritiskin eteen ja keskelle juomapuolta. Ruokailutila sijaitsee L-kirjaimen muotoisen tilan pienemmässä sakarassa, ja sitä on pyritty eriyttämään erilaisella sisustuksella, mikä vaikuttaa hyvältä idealta. Peilit tekevät kapeasta ruokailutilasta avaramman. Arki-illassa pubin puolen puheensorina pysyy rauhallisena ja tarjoaa tasaista taustakohinaa Michelineille, paikan ainoille ruokailijoille. RUOKALISTA on Anteron mielestä hieman suppea ja katse harhautuukin paikan nimikko-oluisiin, blond aleen ja lageriin. Sakari sen sijaan odotti lyhyttä bistromenua ja on yllättynyt ravintolatasoisesta valikoimasta. Tarjolla on erilaisia alkupaloja, pizzaa, burgereita sekä pihvejä että leikkeitä. Lapsille on oma listansa, josta Sakari nappaa alkupalaksi pasta bolognaisen [sic]. Sakarin sisäinen lapsi kiittää valinnasta. Kastike on pitkään muhineen makea ja täyteläinen, jonka makua lihan lihaisuus tasoittaa. MYYRIN KROUVI M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T TA A S A S T I A L L A ANTERO ottaa oluen ja bruschettan, joista jälkimmäinen paljastuu hinta–koko-suhteeltaan erinomaiseksi. Leipää ja hörhellystä on koko kylälle. Maku on rikas ja ainesten määrä on tasapainossa keskenään. Anteron blond ale on sellainen kuin sen kuuluukin: helposti juotava, pehmeän makuinen ja sopivan hiilihappoinen. Kuuluvatko olut ja bruschetta etiketin mukaan yhteen? Tiedä häntä, mutta nyt ollaan pubissa eikä tarvitse turhia kainostella. Burgerit sopisivat pubiruoan henkeen, mutta pippuripihvin kutsu vie Anteron mukanaan. Lisukkeeksi hän valitsee valkosipuliperunat. Annos on menestys. Valkosipuliperunat eivät ole perinteisiä kermassa lilluvia viipaleita vaan reilusti paahdettuja perunan puolikkaita, joihin on sivelty päälle valkosipulimassaa. Pihvi on hieman sitkeä ja paikka paikoin aavistuksen liian raaka mediumiksi, mutta siinäkin maut ovat kohdallaan. Pihvin seurana on kastike, joka ei ole niinkään pippurista kuin makeaa, mutta se ei menoa haittaa. Maittavaa kastiketta riittää: sitä ei ole mikään pikku dippikipollinen, vaan kunnon sammio. Tästä muut paikat saisivat ottaa oppia. SAKARIKIN hylkää pizzat ja burgerit ja päätyy tilaamaan wieninleikkeen. Se on kaikessa yksinkertaisuudessan hankala ruoka. Koska leikkeen kanssa ei ole kastiketta, se on saatava meheväksi ja maukkaaksi mausteilla sekä ohuudella. Nappisuorituksessa leike hakataan, maustetaan reilusti ja kuorrutetaan sopivasti. Sen jälkeen sitä ei paisteta liikaa, jotta lopputulos on vielä mehukas eikä kengänpohja. Valitettavasti tästä urakasta Myyrin Krouvi ei suoriudu. Leike on liian paksu, mauton ja vielä aika kuivakkakin, eikä sitä olisi pelastanut edes Sakarin vieroksuma anjovis. Pastaan ja Anteron murkinoihin verrattuna annos on pettymys. Pienellä riskillä mentiin, mutta se kyllä myös realisoituu. Jälkiruokien osalta lista on sekä lyhyt että suht edullinen, mutta Michelinien vatsat ovat jo täynnä. GASTROPUB on Michelineillekin hieman vieras käsite. Odotukset olivat ehkä enemmän grilliruoan tasoa, mutta paikkahan on ihan ehta ravintola – myös hinnoiltaan. Nimensä mukaisesti ravintola on hieman krouvi. Pubin puoli ja suht myöhään aukeava keittiö tekevät tunnelmasta sellaisen, että suosittelisimme ravintolaa perheen pienimmille ehkä vain viikonloppuisin. Lasten leikkipaikkaa tai hoitopöytää paikasta ei näytä löytyvän. Toisaalta Michelinienkin mieleen jää siintämään lähinnä rento kaveri-ilta burgereiden ja muutaman nimikko-olusen parissa, mihin paikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet. R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Tälläkin kertaa testireissulla olivat Antero ja Sakari. Pippuripihvi, valkosipuliperunat ja suoranainen sammiollinen kastiketta, ravintolalaadulla ja -hinnalla höystettynä. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T
1 9 Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK
2 Myyrmäen keskustan isot muutostyöt ovat käynnistymässä. Paalutorin pohjoispuolelle sijoittuvalla pysäköintialueella rakennustyöt käynnistyvät näillä näkymin heti kesän jälkeen. Sama koskee Myyrmäentie 2:ssa sijaitsevan toimistokiinteistön purkutöitä, sillä muun muassa Allun Grillin vuokrasopimus on irtisanottu päättymään elokuulla. Isomyyrin purkaminen 3 –5 vuoden sisällä tulee muuttamaan kaupan sijainteja. Esimerkiksi Lidlin päivittäistavaramyymälä on siirtymässä parin vuoden päästä Rajatorpantielle Virtataloon. Kilterinmäelle on noussut uusi kulttuurinen asukastila Myyräncolo, josta löytyy muun muassa radioasema, kuoroja, tanssiteatteri, bändien harrastustiloja, taiteilijoiden työtiloja sekä kulttuurialan pienyrityksiä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt Urban Farming -nimeä kantava tulevaisuuden ruokatuotantoa innovoima hanke, jonka puitteissa kasvatetaan sirkkoja, ilmaperunoita sekä sieniä oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvässä mäskissä. Tulevaisuuden ruokatuotantoa edustaa myös Muurahaiskauppa, joka on siirtänyt varastotilojaan Myyrinpuhoksen kiinteistöön. Fiksu Assa valtaa Myyrmäen aseman 15.– 18. toukokuuta. Tapahtuman aikana asemalla esitellään lähistöltä löytyviä vähähiilisiä ratkaisuja. Myyrmäessä syksyllä 2017 järjestetty alueen toimijoita verkottava MUSH tulee taas ensi syksynä. Mush 2.0 on tarkoitus järjestää marraskuussa 2019. Myyrmannissa avasi helmikuussa Deluxe Burger & Pizza, joka erottuu edukseen roomalaistyylisillä pizzoillaan. Kauppakeskuksen ruokamaailmassa avattiin myös italialaistyyliseksi itseään ennakolta mainostanut ravintola Venetzia, jonka verkkosivuilla kerrotaan vielä kuukausi avaamisen jälkeen, että Italian à la carte -annoksia ei toistaiseksi ole saatavilla. VANTAAN SANOMAT (23.2.) kertoi kaupungin haluavan Aviapolikseen eläväistä paikkaa, jossa voisi nauttia kaupunkikulttuurista. Esikuviksi elinkeinojohtaja JOSÉ VALANTA heittää Helsingin kaapelitehtaan sekä Amsterdamin De Hallen korttelin. Tapahtumatilasta tulisi löytyä musiikkia, taidetta, ruokaa ja pikkukauppoja. Yksityiskohtaista sijaintia artikkelissa ei kerrota, mutta tiettävästi kyse on vanhoista Huberin teollisuushalleista Lentoasemantien itäpuolella runsaan kilometrin päässä Aviapoliksen asemasta. ENSILUKEMALLA mitä kannatettavin ehdotus, vaikka Myyrmäen ulkopuolella sijaitseekin. Hieman tarkemmin mietittynä herää epäilys löytyykö Aviapoliksesta tai ylipäätänsä edes Vantaalta riittävästi ihmisiä elävyyden ylläpitämiseen tuon kokoluokan hankkeessa. De Halle on keskellä miljoonakaupunkia. Kaapelitehdas oli syntyvaiheessa 1980-luvun lopulla uniikki kohde koko Helsingin seudulla. Nykyisin pelkästään Helsingissä on Kaapelin lisäksi Suvilahdessa, Telakalla, Vallilan konepajalla, Korjaamolla, Lapinlahden sairaalan alueella, Marian sairaalan kiinteistöissä sekä Teurastamolla vastaavan kaltaisia hankkeita. Onko Vantaalla riittävästi näkemystä, kykyä ja resursseja tuoda tuohon joukkoon kaupunkivetoisesti vielä yksi kohde alueelta, jossa juuri kukaan ei vielä asu? PAIKALLISTEN yritysten ja asukkaiden tarpeista lähtevät hankkeet tuottavat usein eniten pöhinää ja ovat kustannustehokkaita. Vantaan kannattaisi panostaa tämän kaltaisiin orgaanisesti kehittyviin paikallisiin hankkeisiin, joita löytyy eri kaupunginosista. IMATRAN VOIMAN entiseen keskuslaboratorioon Kilterinmäellä tammikuussa muuttanut Myyräncolo on yksi tämän kaltainen hanke. Yli 1 000 neliömetrin Myyräncolosta löytyy jo nyt tapahtumakäyttöä palveleva klubitila, radioasema, kuorojen, tanssiteatterin sekä bändien harjoitustiloja, taiteilijoiden työhuoneita, erilaisia kulttuurialan yrityksiä sekä Myyrmäki-liikkeen ja Louhela Jamin tapahtumakaluston varastot, jotka palvelevat kaikkia Myyrmäen alueen tapahtumajärjestäjiä. Tilasta on kovaa vauhtia muodostumassa paikallinen pöhinäkeskus, jotain sellaista mitä lähiövyöhykkeeltä ei juurikaan löydy. Myyräncolosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osoitteessa: www.myyrancolo.fi LISTA PUHINAA PÖHINÄSTÄ 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. TR IV IA V AS T AU SK ET 1) c 2) a 3) b 4) b 5) b 6) a 7) c 8) a 9) a 10) b VÄ L I L KO L U M N I PETTERI NISKANEN Myyrmäki-liike
2 1
2 2 MAALISKUU MA 4.3.2019 KLO 18:00-20:00 Myyr York Downtown -suunnittelukilpailun asukastilaisuus. Kilterin koulu, Iskospolku 8, Myyrmäki TI 05.03.2019 KLO 17:30-18:30 Lukukoira, Tule lukemaan lukukoiralle ääneen haluamaasi kirjaa, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto TI 5.3. KLO 18:00 Why so Myrtsi Myyrmäen Taiteiden yö 2019 suunnittelukokous Coworkin Myyr York tilassa, Isomyyri 2 krs. KE 06.03.2019 KLO 9:30 Satutuokio. Satutuokiot soveltuvat erityisesti yli 3-vuotiaille lapsille jotka jo hetken pärjäävät ilman aikuisen tukea, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto KE 06.03.2019 KLO 19:00-21:00 Sutela ja Salminen -STAND UPPIA! Liput Ticketmasterista, Martinus MA 11.03.2019 28.03.2019 Hukaton Vantaa -näyttely, vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info MA 11.03.2019 KLO 16:00-17:30 Kirjallisuuspiiri, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto TI 12.03.2019 KLO 13:00-14:30 Novellikoukku, Tule mukaan sukeltamaan tarinoiden maailmaan. Voit ottaa mukaan oman neuletyösi, neuloa langoistamme hyväntekeväisyyteen tai tulla mukaan vain kuuntelemaan ääneen luettuja novelleja, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto KE 13.03.2019 KLO 12:00-13:30 Enter ry:n esittely ja tietoisku: Ajankohtaista tietotekniikassa 2019, vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info TO 14.03.2019 KLO 10:00-13:00 Vaali aivojasi, vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info TO 14.03.2019 KLO 13:00-14:00 Turvallisen netin käytön info, vapaa pääsy, Myyrmäkitalo 2. krs. TO 14.03.2019 KLO 13:00-15:00 Enter ry opastaa: kysy tietotekniikasta. Vapaaehtoiset vertaisopastajat tarjoavat senioreille maksutonta apua tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. Mukaan voit ottaa oman laitteesi tai kokeilla kirjaston laitteita, Martinlaakson kirjasto SU 17.03.2019 KLO 17:00-19:00 PuHu PeU Basket, vapaa pääsy, Martinlaakson koulu KE 20.03.2019 KLO 13:00-14:00 Joukkoliikenteen uudistukset, Helsingin seudun liikenteen asiakasvastaava kertoo vyöhykeuudistuksesta sekä muista joukkoliikenteen ajankohtaisista asioista, Myyrmäkitalon kerhohuone, Paalutori 3, 3.krs., Myyrmäki KE 20.03.2019 KLO 16:00-18:00 Pelikorneri, Pelikornerissa pelataan ja tutustutaan yhdessä erilaisiin hauskoihin ja kiinnostaviin konsolipeleihin ja mobiilipeleihin, Martinlaakson kirjasto PE 22.03.2019 KLO 20:00 Wandas Kitchen & Lounge 3 vuotissynttärit, Ilari Hämäläinen, Tom Eklund ja Timo Pudas, Wanda´s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 23.03.2019 KLO 20:00 Wandas Kitchen & Lounge 3 vuotissynttärit, Sling in duo livenä, Wanda´s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 27.3. KLO 17:30 Luhtitien, Kelokuusenmäen ja Raappavuorenpuiston kaavatöiden asukasilta. Kilterin koulu, Iskospolku 8, Myyrmäki. MENOKS! N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I TO 28.03.2019 KLO 13:00-15:00 Enter ry opastaa: kysy tietotekniikasta, Mukaan voit ottaa oman laitteesi tai kokeilla kirjaston laitteita, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto PE 29.03.2019 KLO 19:00-21:00 Lailasta Lordiin Euroviisushow REMIX, liput www.ticketmaster.fi, Martinus HUHTIKUU TI 02.04.2019 7:45 – TO 30.05.2019 12:00 Tervetuloa Backaksen kartanoon! -näyttely, Myyrmäen Vantaa-info KE 03.04.2019 9:30 Satutuokio, Martinlaakson kirjasto MA 08.04.2019 KLO 16:00-17:30 Kirjallisuuspiiri, Martinlaakson kirjasto TI 09.04.2019 KLO 13:00-14:30 , Novellikoukku, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto TI 09.04.2019 KLO 15:00-18:00 Tervetuloa Backaksen kartanoon! -näyttelyn avajaiset, Vantaan kaupunginmuseo kertoo kartanon historiasta ja tarjolla on maistiaispaloja kartanon nykypäivästä ja ravintolasta, vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info TO 11.04.2019 KLO 13:00-15:00 Enter ry opastaa: kysy tietotekniikasta, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto TI 16.04.2019 KLO 16:00-18:00 Pääsiäisaskartelua, Tervetuloa askartelemaan yhdessä pääsiäistipuja, munia sekä pieniä pääsiäispupuja. Vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto KE 17.04.2019 KLO 12:00-13:30 Enter ry:n esittely ja tietoisku: Turvallisesti netissä, Miten voin itse vaikuttaa tietoturvaan, mitä minun pitäisi osata huomioida? Entä mitä kannattaa huomioida tunnistautuessaan erilaisiin palveluihin? Puhumassa ENTER ry:n edustaja. Vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info KE 17.04.2019 KLO 16:00-18:00 Pelikorneri, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto Why so Myrtsi Myyrmäen Taiteiden yö 2019 tulee! Torstaina 29.8.2019. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi järjestelyihin: http://www.whysomyrtsi.fi/vapaaehtoiseksi Ilmoita oma ohjelmanumerosi tai tapahtumapisteesi mukaan: http://www.whysomyrtsi.fi/ohjelmanumero ILMOITA OMA TAPAHTUMASI! Myyrmäen tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.menoks.fi Samassa osoitteessa voit ilmoittaa oman tapahtumasi. Myyr York Times -lehden joka numerossa kerrotaan aina seuraavan kuukauden tapahtumat.
2 3 N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I Pipoja myynnissä myös Boui-Bouikahvilassa (Jönsaksentie 6) sekä Myyr York Coworkingissa (Liesikuja 3, 2. kerros). Lisätiedot osoitteesta info@myrtsi.fi Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteessa: www.myrtsi.fi/pipot Pipo 22€ Paikallista väriä päälle. Myyr York Timesin noutopisteet löydät täältä: Tilaa teline omiin tiloihisi: www.myyryork.news/noutopiste Menikö Joulukuun MYT ohi? Ei ihme, sillä se painettiin suoraan nettiin. Sisätää mm. Myyrmäen keskustan rakennushankkeet, Tuomo Ruudun sekä Michelinit Rio Grandessa. https://www. lehtiluukku.fi/lehti/ myyr-york-times Bargsin Suutarit Myyrmannin 0. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Boui-Boui-kahvila Myyrinpuhos, Jönsaksentie 6 01600 VANTAA Coworking Myyr York Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 01600 VANTAA Kauppakeskus Isomyyri Liesitori 1, 2 kr. 01600 VANTAA Kivistön kirkko Laavatie 2 01700 VANTAA Mike’s Diner Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäkitalo Paalutori 01600 VANTAA Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäen kirkko Uomatie 1 01600 VANTAA Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 01700 VANTAA Cafe Nuvo Myyrmanni 3. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 01600 VANTAA
BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA RAVINTOLA MYYRIN KROUVI UOMATIE 11 www.myyrinkrouvi.fi Ma Pe & La Bingo Karaoke alkaen klo 19 alkaen klo 21 MK-JUHLAPALVELUT & CATERING ota yhteyttä: asiakaspalvelu@myyrinkrouvi.fi Ma-Ti Ke-To Pe La Su 14-01 (keittiö suljettu) 14-01 (keittiö 15-21) 14-02 (keittiö 15-22) 11-02 (keittiö 12-22) 11-00 (keittiö 12-20) seuraa meitä facebookissa!