Myyr York Times 1/2020 - Lehtiluukku.fi

NRO 14 2 6 . T A M M I K U U T A 2 2 Hyperlokaali paperimedia. TÄSSÄ LEHDESSÄ Kiertotalous, ostarit, urheilupuistot, kirpputorit, Michelinit, festivaalit, ratikka, jääkiekko ja mahdollisesti Myyrmäen ensimmäinen Euroviisukuningatar, Catharina Zühlke.
2 KIERTOTALOUDEN MUKAINEN OSTOSKESKUS ITÄÄ JO ISOMYYRISSÄ PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryorktimes.fi Tässä lehdessä... PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi JULKAISIJA Myyr York Media Oy Y-tunnus: 00089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINOPAIKKA Botnia Print Oy Ab Kokkola ISSN 2489-8465 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY MAALISKUUSSA. T Ä S T Ä L Ä H T E E TAANNOIN KUULIN Sveriges Radion suomenkielisen Sisuradion lähetyksessä jutun Eskilstunassa sijaitsevasta ReTuna-kiertotalouden ostoskeskuksesta. Mielenkiintoni asiaan heräsi, koska kyseinen pikkukaupunki sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Tukholmasta ja tunnetaan ”suomalaiskaupunkina”. Jutun ostoskeskus ReTuna avattiin vuonna 2015 ja tuolloin se oli maailman ensimmäinen kierrätyskauppakeskus. Sen toimintakonsepti on kuluneen viiden vuoden aikana tullut entistä ajankohtaisemmaksi ja se onkin saanut viime aikoina runsaasti kansainvälistäkin huomiota ja medianäkyvyyttä. Siitä on tullut kaupungille myös melkoinen turistinähtävyys ja vierailijoita saapuu niin läheltä kuin kaukaa. LIIKEIDEA ReTunassa on yksinkertainen: otetaan vastaan tavaraa, joka lajitellaan, kunnostetaan ja sitten myydään. Oleellista on, että toimintaa ei nähdä pelkästään kierrätyksenä, vaan kauppakeskus kilpailee tavallisten kauppakeskusten kanssa. Ulkoisesti ReTuna on kuin mikä tahansa kauppakeskus. Ero perinteiseen on, että kaikki myytävät tuotteet ovat jo vähintään kerran käytettyjä. Ainoat, joissa tämä ei päde, ovat ravintola ja luomukahvila, jotka toimivat muuten ekologisin ja ympäristöfiksuin ideoin. Liikkeitä on myös laidasta laitaan. Sieltä löytyy kosmetiikkaa, kenkiä, vaatteita naisille, miehille ja lapsille. On elektroniikka, leluja, kodintarvikkeita ja huonekaluja. ReTunasta löytyy myös kahvila-ravintola sekä kokousja neuvottelutiloja. ReTuna tekee myös yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa, joissa on muun muassa koulutuslinjoja ympäristöja kierrätys designeen sekä ympäristötietoisuuteen suuntautuneita linjoja. Jotakin idean toimivuudesta kertoo, että jo viime vuonna Ruotsin ensimmäinen kierrätysostoskeskus pyöri omavaraisesti ilman julkista tukea ja se tarjoaa myös työpaikkoja kymmenille ihmisille. Miksi minä sitten tätä Eskilstunan asiaa hehkutan? MIELEEN väistämättä hiipi ajatus, mitä jos mekin Myyrmäessä lähtisimme luomaan jotakin tällaista. Resurssimme ovat varsin samanlaiset. Eskilstunassa asukkaita on 67 000 ja meillä 53 000. Molempien sijainti maantieteellisesti ja liikenteellisesti on hyvä, ja kumpikin kaupunki suhtautuu myönteisesti kierrätysja ympäristöasioihin. Täällä Vantaalla on lisäksi Yhteinen pöytä -projekti, joka on esimerkki onnistuneesta kierrätyskonseptoinnista, joten osaamista löytyy. Meillä on myös oppilaitoksia, joiden kanssa kierrätysja ympäristöasioista voidaan luoda opinto-ohjelmia. KIRPPUTOREJA ja kierrätystä Myyrmäessä on aina ollut, ja nyt Kierrätyskeskus on avannut myymälänsä ostoskeskus Isomyyrissä. Aihioita tällaiseen kiertotalouden ostoskeskukseen on jo täällä, ja nyt tarvitaan vain jatkotoimenpiteitä ja lisää energiaa asian koordinoimiseen ja suunnittelun käynnistämiseen. Isomyyri toimisi näin, vielä viimeiset toimintavuotensa, uuden konseptin sisäänajajana ja pilottipaikkana. Tällaiselle kiertotalouden ostoskeskukselle, joka sijaitsee lähiökeskuksessa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä, kuten Isomyyri Myyrmäessä, on varmasti koko pääkaupunkiseudulla tilausta. Uskoisin, että myös vastuulliset sijoittajat ja toimijat näkevät tässä kiinnostavan mahdollisuuden uudenlaisen konseptin toteuttamiseen ja taloudellisesti kannattavaan toimintaan siinä missä jättimäisissä outlet-myymälöissäkin. Eli pannaan toimeksi!
3 VIEKÖ VANTAAN RATIKKA KAUPUNGIN HUOMION LOPULLISESTI POIS LÄNNESTÄ? KO L U M N I PETTERI NISKANEN Kaupunginosa-aktiivi petteri@myrtsi.fi N Ä K Ö K U L M A U S VANTAAN RATIKKA on ollut vuodenvaihteen kuumin puheenaihe sekä päättäjien että asukkaiden keskuudessa. Mellunmäestä Länsimäen, Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle kulkeva ratikka on Vantaan historian suurin yksittäinen investointi, liki 400 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi Vantaan osuus kehäradasta oli 255 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päätti äänin 45–22 jatkaa hankkeen suunnittelua. Lopullinen investointipäätös tulee vasta uuden, huhtikuussa 2021 valittavan valtuuston päätettäväksi, joten edessä tulee olemaan myös ratikkavaalit. Valtuustossa käytiin puolesta ja vastaan värikkäitä puheenvuoroja, joita en lähde kattavasti avaamaan. Niitä on käsitelty laajasti niin päivälehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. LÄNSI-VANTAALLA on herännyt pelko siitä, että ratikan syödessä kaupungin resurssit erityisesti Myyrmäen suuralueen kehittäminen lykkääntyy. Tätä pelkoa ei lievittänyt kaupunginjohtajan elinkeinopäivillä pitämä puheenvuoro, jossa mainittiin kehittämisen painopisteen siirtäminen lännestä itään. Keskeisin peruste ratikan rakentamiselle on ollut Vantaan itäisten kaupunginosien kytkeminen raideliikenneverkoston osaksi. Hakunila on Vantaan ainoa suuralue, jonne ei ole raideyhteyttä, mikäli mukaan ei lasketa juuri kaupungin rajan ulkopuolelle päättyvää metroa. Suuralueen molemmat kerrostalovaltaiset kaupunginosat Hakunila ja Länsimäki kuuluvat myönteisen erityiskohtelun ohjelman piiriin. Raideyhteys on kiistatta kaupunginosan vetovoimaa vahvista tekijä. Myyrmäestä katsottuna Hakunila on ratikkansa ansainnut. KAUPUNGIN KEHITTÄMISTÄ koskevassa argumentoinnissa jako Itäja Länsi-Vantaaseen ei välttämättä ole rakentava, eikä yksiselitteinen, koska itä ja länsi hahmottuvat eri tavalla riippuen tarkastelijan maantieteellisestä sijainnista vaikka Itäja Länsi-Vantaan asemakaavayksiköt sinänsä on määritelty tarkkarajaisesti. Vantaan kehittämisen painopiste on jo pitkään ollut Keski-Vantaalla, erityisesti Aviapoliksen ja Tikkurilan alueilla. Vuonna 2015 avattu kehärata palvelee varsinkin Tikkurilaa, Aviapolista sekä Kivistöä. Myyrmäki ei ollut edes esillä kehäradan markkinointivideoilla, joita Liikennevirasto ja HSL tuottivat radan rakennustöiden aikana. Samalla tavalla Vantaan ratikkaa näytetään rakennettavan erityisesti Keski-Vantaan lähtökohdista. Vantaan ratikan esitteessä kuvaillaan ratikan tuovan 4,1 miljoonan kerrosneliömetrin verran uusia asuntoja toimitilarakentamisen mahdollisuuksia, joista kolme miljoonaa kerrosneliömetriä sijoittuu Aviapoliksen ja Tikkurilan alueelle. Ratikan esittelyvideolla kerrotaan ratikan myötä syntyvän 37 000 uutta asuntoa ja 30 000 uutta työpaikkaa. Näistä Hakunilaan sijoittuisi vain 1 200 työpaikkaa ja 8 000 asuntoa. Loput tulisivat Tikkurilan ja Aviapoliksen alueilla. Hakunila kärsii tilanteesta, jota kohden myös Myyrmäki on kovaa vauhtia vajoamassa. Lähes pelkästään asumisesta koostuvasta kaupunginosasta puuttuu erilaisten toimintojen kirjo ja moninaisuus, jotka tekisivät siitä houkuttelevan myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka voivat itse valita asuinalueensa. Asuntojen lomaan sijoittuvat työpaikat toisivat kaupunginosan kaduille myös päivisin liikkuvia ihmisiä, jotka käyttävät lounasravintoloiden, kahviloiden sekä erilaisten myymälöiden palveluita. Rakennettaessa kaupunkia ratikan ympärille tulisi erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehittämiseen suhtautua kunnianhimoisemmin. Muuten syntyy kuva, että Itä-Vantaata käytetään vain keppihevosena lisäpanostuksille Tikkurilan ja Aviapoliksen kehittämiselle. RATIKKAKAUPUNGIN rakentaminen ei myöskään saa merkitä Myyrmäen suuralueen jäämistä odottamaan vuoroaan. Martinlaakso on jo mukana myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa ja Myyrmäen kohdalla indikaattorit osoittavat liki samoja lukemia. Erityisen huolestuttavana voi pitää nopeutta, jolla huono-osaisuutta kuvaavat mittarit ovat Myyrmäessä muuttuneet heikompaan suuntaan. Toisaalta Myyrmäen tilanne ei ole vielä niin huono, etteikö kehityksen suunta olisi käännettävissä ilman satojen miljoonien investointeja. Ratikan rinnalla Myyrmäki tarvitsee oman kehittämisohjelmansa, jonka toteuttamiseen sitoudutaan vastaavalla vakavuudella. MYYR YORK TIMES ON PAIKALLISTEN MEDIA. ANNA ÄÄNESI KUULUA! Mielenkiintoista pöhinää Jotain tapahtuu. Jokin junnaa. Mieltä painaa tai joku ansaitsisi erityiskiitoksen tai muuten vain huomiota. Lähetä meille juttuvinkki: toimitus@myyryorktimes.fi. Lehden ilmestymisaikataulu kannattaa ottaa huomioon ja lähestyä toimitusta riittävän ajoissa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuun jälkipuoliskolla. Mielettömiä mielipiteitä Julkaisemme lyhyitä (enintään 700 merkkiä) ja pitkiä mielipidekirjoituksia (enintään 2000 merkkiä). Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Sinustako kolumnisti? Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää mielipidekirjoituksia ja kolumneja tai hylätä ne.
4 U U T I S E H K O T PUITA NURIN HONKASUOLLA MURSKAUSTA MYYRMÄESSÄ HONKASUOLLA, Helsingin kaupungin puolella, on kaadettu puita sekä uuden tien että näköja melusuojaksi rakennettavan maisemavallin alueelta. Puiden kaato ajoittui loppuvuoteen, jotta raivaustyöt eivät häiritsisi pesimärauhaa. Alueelta on havaintoja sekä liito-oravista että lahokaviosammaleesta, mikä on otettu huomioon molemmissa urakoissa. NOIN 350 metrin mittainen maisemavalli sijaitsee Sortti-aseman, Rudus Oy:n ja Staran tukikohdan takana. Se valmistuu MYYRMÄENTIEN ja Vaskivuorentien kulmauksessa sijaitsevat toimistorakennukset ja pysäköintihalli puretaan. Purkamisessa syntyvä betonija tiilijäte murskataan työmaalla. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta päätti asiasta kokouksessaan 16.1. BETONIJA TIILIJÄTTEEN murskaus on tarkoitus aloittaa helmi-maaliskuussa 2020. Murskaustyöt kestävät noin 3-4 viikkoa. Betonija tiilijätettä syntyy purku-urakassa noin 25 000 tonnia. P O I S A LTA R I S U T JA M Ä N N Y N K ÄV Y T K A U P PA A P U K K A A K U N N O N K AT TA U S I L M A S T O T E KO H U L K I N H E N G E S S Ä K U V A : T O P IA S D E A N vasta vuonna 2022, mutta maisemointi aloitetaan vaiheittain jo rakentamisen aikana. UUSI TIEYHTEYS Honkasuolta Rajatorpantielle on nimeltään Honkasuontie ja se palvelee alueelle nousevaa asuinaluetta. Helsingin kaupunki on suunnitellut kaavamuutosta tien varteen. Alueelle rakennettaisiin 3–7-kerroksisia puukerrostaloja, joihin sijoittuisi asuntoja 18 750 k-m² verran. Kaavamuutos on kuitenkin jäänyt pöydälle vuonna 2018, eikä sen etenemisestä täytäntöön ole tietoa. K U V A : JA N N E II JA L A IN E N K U V A : JA N N E II JA L A IN E N ULKOLIIKUNTAPAIKKA AVATTU MYYRMÄEN URHEILUPUISTOON RAJATORPAN LIDLIN RAKENNUSTYÖT ALKANEET KÄYTÖSSÄ on voimaharjoitteluun tarkoitettujen laadukkaiden kuntoilulaiteiden lisäksi boulder-seinäkkeet sekä muunmuassa trampoliinija tasapainoradat. Kaikille avoin ulkoliikuntapaikka löytyy Myyrmäen urheilupuistosta, jäähallin ja Energia Areenan väliseltä alueelta osoitteesta Raappavuorentie 8-10. SAKSALAISEN päivittäistavarakaupan tuorein paikallisvahvistus nousee Vihdintien varteen, Koton ja Ykkösurheilun taakse. MURSKAUKSELLA hillitään päästöjä, sillä se vähentää jätteen kuljetusta paikasta toiseen. Lisäksi se on hyvä esimerkki kiertotaloudesta, kun betonija tiilimurske hyödynnetään maarakennuskohteissa neitseellisten raaka-aineiden, kuten kalliotai sorakiviainesten sijaan. Myyr Yorkin salihirmuja hellitään, sillä urheilupuiston lisäksi ulkovoimailulaitteita löytyy myös ainakin Martinlaaksosta, viime syksynä uudistetun Raikukujan kentän kupeesta.
Kun haluat olla keskellä palveluita, yhteyksiä ja Myyr Yorkin omaa fiilistä. JM Suomi rakentaa Myyrmäen sydämeen koteja, joissa yhdistyvät Myyr Yorkin parhaat piirteet ja kaupunkilaisen asumisen helppous. Asunto Oy Vantaan Tirehtööri rakennetaan Pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin, kriteerien mukaisesti. Tulevat kodit ovatkin uutta, ympäristöystävällisempää rakentamista, jota arvostetaan vielä vuosien kuluttua. Uusi koti Myyrmäestä? Liity heti postituslistalle! Saat tietää lisää! jmoy.fi/tirehtoo ri www.jmoy.fi/tirehtoori K U V A : T O P IA S D E A N
6 ! U U T I S E H K O T URHEILUPUISTON HOTELLIN RAKENTAMINEN ON ALKANUT MONEN ohikulkijan huomion on kiinnittänyt Raappavuorentien vieressä oleva kuoppa. Sen selitys on, että Myyrmäen Urheilupuiston hotellista tulee vihdoin totta. “Vihdoinkin”, sanoisi moni, sillä hotellia on puuhattu ja suunniteltu jo yli 10 vuotta. Hanke on lykkääntynyt useita kertoja eri syistä, vaikka hotellin tarpeesta Myyrmäkeen on oltu varsin yksimielisiä. Majoitusmahdollisuuksien puute on koettu myös isoksi esteeksi koko Urheilupuiston kehittämiselle. ”OLEMME tosiaan toteuttamassa hotellia Myyrmäkeen Raappavuorentielle”, vahvistaa johtaja PETRI VALKAMA kiinteistökehitysyhtiö NREP:istä. Hän kertoo, että kahdeksankerroksiseen hotelliin on tulossa 322 hotellihuonetta, kahvila, saunaosasto sekä loungeja etätyöskentelytiloja. Huoneita tulee sekä lyhytaikaisen yöpymiseen että pitkäaikaiseen majoittumiseen. TARKEMPAA TIETOA hotellin toimintakonseptista Valkama lupailee lähempänä hotellin valmistumista. Silloin paljastetaan myös eri operoijat, jotka hotellikokonaisuutta tulevat pyörittämään. “Tällä hetkellä rakentaminen etenee suunnitellusti”, johtaja Valkama kertoo. Hotellin on tarkoitus valmistua syksyn 2021 aikana. KIVISTÖÖN VIHDOIN KIRJASTO JA NUORISOTILAT? Kauppakeskuksen tilanne yhä auki. HAAVEET suuresta, jo ensimmäisessä vaiheessa Myyrmannia isommasta kauppakeskuksesta on haudattu. Nyt näyttää siltä, että rakennuttajat haluaisivat rakentaa pienemmän ostoskeskuksen, josta he vuokraisivat tilat marketkokoisille ruokakaupoille. Aiemmassa suunnitelmassa hypermarketit olisivat sijoittuneet omiin tiloihinsa kauppakeskuksen viereen. Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi joulukuussa 2019 pitämässään kokouksessa esisopimuksen jatkoajan pidentämisen 24.5.2020 asti. Päätöksillä alkaa olla pian jo kiire, sillä esisopimuksen jatkoajan päättyessä ensi toukokuussa koko sopimus raukeaa, jolloin jäljellä on edelleen vain tyhjä tontti. KAUPPAKESKUKSEEN piti tulla myös kaupungin tiloja. Vantaa, joka on sopimuspolitiikkansa takia joutunut nielemään lykkäysten aiheuttamat pettymykset, on nyt sijoittamassa kirjaston ja nuorisotilan Topaasikujalle valmistuvaan rakennukseen. Tilojen koot ovat noin 150 ja 110 neliötä. KIRJASTO olisi auki viikon jokaisena päivänä. Aamupäivisin kirjastolla olisi käytössään myös nuorisotilat. Nuorisopalvelut järjestäisivät toimintaa 10–12-vuotiaille iltapäivisin ja iltaisin 13–18-vuotiaille 3–4 iltana viikossa. Muina iltoina tilassa voidaan järjestää pienryhmiä tai asukastoimintaa alueen tarpeesta riippuen. Suunniteltu nuorisotila ei tule vaikuttamaan Kanniston nuorisotilan toimintaan. Väliaikaisiksi tarkoitettujen tilojen vuokra-aika olisi kolme vuotta, alkaen huhtikuusta 2020. Vapaa-ajan lautakunta käsittelee asiaa tammikuun kokouksessaan. SEN SIJAAN esimerkiksi Kivistön terveysaseman kohtalo on edelleen auki. Kaupungin varovaisen arvion mukaan Kivistön kauppakeskus “valmistunee aikaisintaan syksyllä 2022”. VIINI VIRTAA JA ISKELMÄ SOI MYYRMÄKI STADIONILLA 5.–6.6. H E D O N I S M I N K E S Ä O LY M P I A L A I S E T M O N E N M U T K A N JÄ L K E E N J O TA I N TÄ M Ä K I N MYYRMÄESSÄ nähdään suuri Iskelmä Myyrmäki Wine & Food -festivaali 5.-6.6.2020, jota seuraa JAMES BLUNTIN konsertti 7.6. Yksi festivaalin järjestäjistä, VILLE PUSA , on paitsi karismaattinen esiintyjä ja Emma-palkittu laulaja-lauluntekijä, myös tunnettu herkkusuu ja ruokayrittäjä. AIKOINAAN Hype-musikaalista vuonna 1994 musiikkiuransa aloittanut Pusa on asunut Vantaalla seitsemän vuotta ja rakastunut kaupunkiin. Myyrmäki Stadion on hänen mielestään yksi Etelä-Suomen hienoimpia stadioneja. “Minua harmitti sen vähäinen käyttö ja päätin, että haluan tuoda oman panokseni Länsi-Vantaan elävöittämiseksi”, Pusa kertoo. “Otin yhteyttä ystävääni Kalle Keskiseen (Loud N’ Live) ja myös hän rakastui paikkaan. Myyrmäki on loistavien yhteyksien varrella lähellä sekä Helsinkiä että Espoota. Täydellinen paikka järjestää tapahtumia.” PUSAN ja keittiömestari TEEMU KORKALAISEN yhdessä perustama Happie’s-hotdog-yhtiö on lanseerannut sellaisia hodariherkkuja, että niiden perässä matkustetaan. Festivaaleillakaan ei keskitytä pelkkään musiikkiin, vaan hellitään myös makunystyröitä. “Panostamme korkeaan laatuun ja sen takia festivaaleilla on huippukokkeja ja muita ravintoloiden edustajia myymässä laadukasta ja maukasta ruokaa höystettynä parhailla artisteilla ja bändeillä”, Pusa sanoo. Myyrmäki Stadionin lavalla nähdään muun muassa Vain elämää -ohjelmastakin tutut ELASTINEN, TUURE KILPELÄINEN, ERIN, PAULA KOIVUNIEMI, LAURA VOUTILAINEN ja ANNE MATTILA sekä PYHIMYKSEN, HEIKKI KUULAN ja VOLIN muodostama tehotrio Teflon Brothers. Artistikaarti täydentyy ensi kevään aikana. FESTIVAALI on suunnattu aikuisille. Kahdeksantoista vuoden ikäraja mahdollistaa viinimaahantuojien ja olutpanimoiden tarjoilupisteet sekä tasokkaan ruokaja ravintolamaailman. Mukana on esimerkiksi TEEMU LAURELL , Suomen Top Chef -voittaja vuodelta 2012. “Tällä hetkellä Myyrmäki Stadion on isolle yleisölle tuntematon paikka. Ensi kesänä kaikki tietävät mikä on Myyrmäki Stadion ja missä se sijaitsee”, lupaa Ville Pusa.
7 ! V A P A A S A N A MARTINLAAKSON ASUKASYHDISTYS ON HUOLISSAAN OSTARIN TULEVAISUUDESTA M I E L I P I D E Meidän uusi koti. Ihan oikeesti? MIKÄ SE TIREHTÖÖRI OIKEASTI ON? JM Suomi Oy rakentaa Myyrmäen sydämeen uuden korttelin. Ensimmäisenä valmistuu Asunto Oy Vantaan Tirehtööri. Liity verkkosivullamme postituslistalle, niin saat ensimmäisenä tuoreet tiedot tulevasta kodistasi. www.jmoy.fi/tirehtoori Mikä se Tirehtööri on? Tervetuloa. Mitä tohon tulee? Siihen tulee Tirehtööri. OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA MARTINLAAKSOSSA on levinnyt huoli Ostarin kehityssuunnitelmista. Suosittu ja palkittu kahvila jää pois. Myös ainakin Saiturinpörssi lähtee. Tiloihin on suunniteltu tilalle ravintoloita viikonlopun asiakasmäärien lisäämiseksi. Asukkaat eivät koe tämän kuitenkaan vastaavan arjen tarpeitaan ja ovat huolissaan, riittääkö asiakkaita. Jos palvelut poistuvat, asukkaat siirtyvät mahdollisesti käyttämään muiden lähialueiden palveluita. Pahimmassa tapauksessa Martinlaakso jää sivuun Länsi-Vantaan kehityksestä. Asukasyhdistys haluaa pitää alueen palvelut elinvoimaisina. JOS palvelut eivät löydä käyttäjiä, ostoskeskus jää sivuun asukkaiden arjessa ja nykyisetkin palvelut pahimmassa tapauksessa poistuvat. Monen lähiön ostoskeskuksessa on vain kaljakuppiloita ja R-Kioski. Ostarilla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli käynyt ilmi, että meno alueella koetaan jo ajoittain levottomaksi. Tämä on kehityssuunta, mihin ei pidä mennä. ASUKASYHDISTYS EI VASTUSTA sitä, että Ostaria kehitetään, ollen päinvastoin asiasta innoissaan. Vastustamme kuitenkin sitä, että pienillä paikallisilla yrittäjillä ei ole toimintamahdollisuuksia ja olemme huolissamme siitä, että ketjut valtaisivat sielläkin kaikki tilat. Toivomme, että alueen palveluita kehitettäisiin myös asukkaita kuunnellen. JAANA HEISKANEN puheenjohtaja Martinlaakson asukasyhdistys
8 KUVALLISESSA viestinnässä on tapahtunut mullistava muutos viimeisten vuosien aikana. Erilaiset kuvapalvelut ja kuvien käsittelyohjelmat ovat lisääntyneet siinä määrin, etteivät ne ole enää vain ammattilaisten käytössä. Kuvilla viestiminen on hiipinyt jokapäiväiseen käyttöön ja kuvakielen (emojit, giffit, meemit) levitessä myös osittain jopa korvannut sanat. Yhden popcorn-emojin puuttuminen lainauksesta voi muuttaa viestin sävyn kokonaan. ”Vanhan sanonnan mukaan yksi kuva vastaa tuhatta sanaa ja se kertoo jotain olennaista kuvan voimasta”, näyttelyn kuraattori JEAN RAMSAY sanoo. “Kuva viestii kielen tuolla puolen ja tavoittaa yleisöä nopeammin kuin mikään sanallinen viesti. Kuva myös sisällyttää katsojan merkitysprosessien tulkintaan ja pääsee ihon alle tavalla, josta sanallinen viesti voi vain haaveilla.” MEILTÄ siis vaaditaan medialukutaitoa ja -kriittisyyttä, eikä se enää koske pelkästään tekstiä. Kaikessa informaatiossa, kuvallisessa, tarvitaan lukutaitovalmiutta. Kun viestimet jakavat informaatiota, ne toimivat myös vallan välineinä. Kuten sanoilla, on myös kuvilla mahdollista luoda tai vahvistaa stereotypioita. VAPAUS? Vantaan taidemuseo Artsi jatkaa mielenkiintoisten näyttelyiden linjaansa helmikuussa esittelemällä pilapiirroksia, sarjakuvia ja graffiteja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista, sekä tutkimalla sananvapauden käsitettä ja sen ilmenemistä kuvien maailmassa. ”Hyvin pienillä nyansseilla voidaan muuttaa kuvan merkitystä. Esimerkiksi julisteessamme on norjalaissuomalaisen taiteilijan Karstein Vollen teos, joka on variaatio Eugène Delacroixin kuuluisasta maalauksesta ’Vapaus johtaa kansaa’ vuodelta 1830. Omassa versiossaan Volle on lisännyt vallankumoustaistelijoille keltaliivit, mikä asettaa viimevuotiset Ranskan mielenosoitukset historialliseen kontekstiin ajatuksia herättävällä tavalla”, Ramsay pohtii. KUVAN ILMAISUVOIMA on sosiaalisen median aikana moninkertaistunut helpon jaettavuutensa ansiosta. Jos kuva kiteyttää jonkun ajatuksen osuvasti, se voi saada aikaan muutoksia nopeammin ja tehokkaammin kuin sanat. Esimerkkinä vaikka ”Hävetkää!” – myyrmäkeläisten graffititaiteilijoiden HENDEN ja DEOKSEN vuonna 2016 vaneriseen työmaa-aitaan maalaama, vantaalaisia urheilupäättäjiä kritisoinut graffitimaalaus. ARTSIN NÄYTTELYSSÄ ovat lisäksi esillä sarjakuvataiteilijat VILLE RANTA , EMMI NIEMINEN ja HANNELE RICHERT, LUPTA FEMEILOR -työryhmä videoinstallatiollaan sekä Riihimäen Taiteiden yönä 23.8.2019 graffititaiteilijan purkutalon ulkoseinään luvallisesti maalama graffititeos, joka esittää Yhdysvaltain presidentti DONALD TRUMPIA ampumassa itseään päähän. ”Näiden graffititeosten osalta meidän tehtävämme museona kirkastuu entisestään. Teosten ympärille syntyvä keskustelu ja viralliset linjaukset vaikuttavat siihen, miten ja millä tavalla teos osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Museona me tallennamme ja dokumentoimme tätä elävää taideja kulttuurihistoriaa. Tuomme prosessin yleisön nähtäville, sillä teosten lopulliset merkitykset koostuvat kaikesta tästä”, Ramsay lisää. NÄYTTELYN taiteilijoiden teoksissa linkittyvät teemat, aiheet ja henkilöt, jotka näyttävät miten ajankohtaisesta ja yhteiskunnan rakenteita läpäisevästä aiheesta on kysymys. Kuvanvapaus – Freedom of the image -näyttely Artsissa 14.2.–17.5.2020. VA LTA , VA S T U U JA I L M A I S U N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA O L L I B E R G T A I T E E L L I S E T
9 Tässä olisi juuri sinun yrityksesi tai tuotteesi mainoksen mentävä paikka. TRIVIA! ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi Tiedät varmaan kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet Myyrmäkeä, sen historiaa ja kulttuuria? Ei se mitään. Ei tarvitse hirveästi hävetä, vaikka etsisikin vastauksen sivulta 20. 1. Mistä Länsi-Vantaalla sijaitsee paikka nimeltään Yhteismaa? a) Hämeenkylässä b) Louhelassa c) Seutulassa 2. Minkä rakennuksen Myyrmäessä on suunnitellut Erik Kråkström? a) Virtatalon b) Kilterin koulun c) Myyrmäen kirkon 3. Vaskivuoren lukion tämän vuoden musikaali on nimeltään a) Annie b) High School Musical c) Grease? 4. Myyrmäen Stadionilla esiintyy kesäkuun alussa a) Ed Sheeran b) James Blunt c) Steve Hackett? 5. Kotitalouksien jätteet kerätään putkijätejärjestelmällä a) Kivistössä b) Kilterinmäellä c) Keimolanmäessä? 6. Kuka oli ensimmäinen Myyrmäestä valittu kansanedustaja? a) Kaarina Dromberg b) Irma Rihtniemi-Koski c) Toivo Mäkynen 7. Taiteilijat Marjukka Korhonen ja Markus Raivio ovat suunnitelleet a) Sanomalan aulassa sijaitsevan seinäkudoksen b) Hämeenkylän kirkon alttaritaulun c) Keimolanmäeltä löytyvän Ombran? 8. Moni muistaa rautakaupan nimeltä Rake, mutta missä päin Myyrmäkeä oli Raken myymälä? a) Kuohukujan ostarilla b) Myyrinpuhoksessa c) Myyrmäenraitin varrella 9. Mitä polttoainetta Martinlaakson voimala käytti alkujaan? a) öljyä b) kivihiiltä c) maakaasua 10. Helsingin Sanomia on painettu Martinlaaksossa vuodesta a) 1968 b) 1977 c) 1982? Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella! VAPAUS?
1 MUUTOKSEN TUULI ISKEE MARTINLAAKSON OSTARIIN MARTINLAAKSON OSTARI nousi loppuvuodesta otsikoihin, kun kaksi kertaa Vantaan parhaaksi kahvilaksi äänestetyn Cáfe Berryn vuokrasopimus irtisanottiin. Kuusi vuotta toimineen pikkukahvilan toiminta päättyy toukokuussa ja tilalle suunniteltu ketjukahvila ja ostarin laajennettu ravintolamaailma saivat paikalliset kanta-asiakkaat takajaloilleen. Asukkaat ovat olleet hyvin näreissään tulevista muutoksista ja huhut uudesta toimintakonseptista ovat myös lisänneet epävarmuutta siitä, mitä on tulossa ja mitä palveluja tulevaisuudessa ostarilta löytyy. Cáfe Berryn irtisanomisilmoitus on kuitenkin vain oire niissä muutoksissa mitä Länsi-Vantaan lähikaupassa ja lähipalveluissa on tapahtumassa. Hyvien lähipalvelujen saatavuus ja olemassaolo on asukkaille äärimmäisen tärkeää ja tärkeitä ne ovat koko alueen vetovoiman kannalta. Joten olemme suurien kysymysten äärellä. MYT päätti avata hieman tätä kokonaisuutta ja kertoa mitkä asiat ja mielipiteet vaikuttavat lähipalveluiden kehittämiseen sekä avata tapahtumien aikataulua. Martsarin ostari on vaihtanut ahkerasti omistajaa 1.12.2011 avatun Martsarin ostarin omistus on vaihtunut viime aikoina tiheään. Vuoteen 2017 asti sitä hallinnoi Citycon Oy. Silloin elokuussa se myi ostarin Cerberus Capital Management nimiselle amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Tässä samassa kaupassa Cerberukselle siirtyivät tuolloin myös mm. Ostoskeskus Tikkuri ja Myllypuron ostari. 15.10.2018 ostarin osti kiinteistösijoitusyhtiö VVT Property Fund I ky. Se on suomalainen sijoitusrahasto, jonka sijoittajina toimivat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö VARMA, Valtion Eläkerahasto sekä Tradeka-Sijoitus Oy. Nämä sijoittajat siis omistavat tällä hetkellä ostoskeskuksen, ja sen toiminnan kehittämisestä vastaa Oy Nortecon Ab. Omistuksen nopea vaihtuminen luo vaikutelman siitä, että koko ostoskeskusbusiness on omistajan käsissä kuuma peruna. Pitkään vähittäiskaupan ja lähipalvelujen tukirankana toimineen rakenteen muutospaineet ovat suuret. Tähän vaikuttaa täällä Länsi-Vantaalla niin väestönkasvu, tuleva väestörakenteen muutos kuin myös pääkaupunkiseudun todella isojen uusien ostoskeskusten synty. Haasteena ostareille on myös verkkokaupan nopea kasvu. Kaikki tämä johtaa pahimmillaan kokonaisten vanhojen ostoskeskusten näivettymiseen ja monin paikoin lähipalvelujen katoamiseen. Ostoskeskusten perinteiset palvelut ja yritykset ovat koostuneet päivittäistavarakaupan myymälöistä sekä apteekin ja postin palveluista. Lisäksi on ollut pieniä erikoismyymälöitä, parturi, pesula, kukkakauppa ja R-kioski. Ravintola ja kahvila ovat toimineet ystävien ja tuttavien kohtaamispaikkoina. Joillakin ostareilla on myös julkisten palvelujen neuvonta ja palvelupisteitä. Asukkaat huolissaan tulevaisuudesta Martsarin ostarin palvelukokonaisuuteen on paikallisesti oltu varsin tyytyväisiä. Sja K-market on koettu riittäviksi elintarvikkeiden ostopaikoiksi, vaikka Lidliä on silloin tällöin haikailtu takaisin. Erityisesti Cáfe Berry on koettu Martsarin ostarin brändiksi, joka nostaa koko paikan statusta. Tarpeellisina on nähty myös nyt poistuvat Saiturin Pörssi ja vaateliike Koketti. Asukkaiden huoli ostarin muutoksista ja sen vaikutuksesta arkielämään on kantautunut myös Martinlaakson Asukasyhdistykseen. Asukasyhdistyksen puheenjohtaja J AANA HEISKANEN kertookin, että asian tultua julkisuuteen yhdistykseen oltiin monin tavoin yhteydessä asian tiimoilta. ”Asukasyhdistys päättikin heti joulukuussa tehdä asiasta adressin ja ihan hetkessä siihen saatiin yli 1300 allekirjoitusta. Se mielestäni kertoo, kuinka tärkeäksi asia täällä koetaan”, hän sanoo. Adressi tullaan lähitulevaisuudessa luovuttamaan saatekirjeen kanssa ostarin omistajien edustajille. Samassa yhteydessä on myös kerätty kommentteja ja kehitysehdotuksia asukkailta ja niitä ollaan myös viemässä eteenpäin kauppakeskuksen kehittäjien tiedoksi. ”Pyrimme ainakin tuomaan esille asukkaiden mielipiteen muutoksista ja toivomme, että se otettaisiin huomioon”, Jaana Heiskanen painottaa. Keskustelua on erityisesti herättänyt niin sanotun ravintolamaailman suunnittelu ostarille. Monet pelkäävät sen karkottavan osan vanhoista asiakkaista niin, että he siirtyvät käyttämään muita lähialueiden palveluita ja tämä taas vähentäisi ostarin liikkeiden asiakkaita. Kulutustottumuksissa on tapahtunut suuria muutoksia Kauppakeskuspäällikkö HELI VAINIO pahoittelee sitä, että vanhoja toimijoita jouduttiin irtisanomaan, mutta tarkoitus on kehittää kauppakeskuksen yrittäjäkokonaisuutta ja saada palvelut vastaamaan paremmin asiakaskysyntää. Hän kävi myös keskustelemassa tammikuun alussa ostarilla paikallisten asukkaiden kanssa ja sai näin suoraa palautetta kauppakeskuksen asiakkailta. ”Asiakkaiden muuttuvat kulutustottumukset vaikuttavat tällä hetkellä paljon siihen, mitä liikkeitä ja palveluita kauppakeskuksissa tarjotaan. Vaatekauppa siirtyy paljolti verkkoon ja palveluiden määrä kasvaa. Vain noin 10 vuotta sitten oli tyypillisessä keskuksessa 6-10% liikkeistä kahviloita ja ravintoloita. Nyt tämän toimialan osuus kaikista liikkeistä on jopa 20-25%”, Vainio toteaa. Martinlaakson ostarin tärkeimmät palvelut ovat tällä hetkellä ruokakaupat ja apteekki. Ne tarvitsevat Vainion mukaan rinnalleen muutakin tarjontaa, joka palvelee lähialueen asukkaita. Martinlaakson alueella on asukkaita pienen kaupungin verran, mutta ruokaravintoloiden palveluita vähän. Ulkona syöminen on kuitenkin arkipäiväistynyt paljon viime vuosina ja se on osaltaan vaikuttanut ravintolakäyntien määrän kasvuun sekä vauhdittanut alan nopeaa laajentumista. Muuttuvat kulutustottumukset ja alueen vaatimaton ravintolatarjonta puoltavat, Vainion mielestä, tämän toimialan tarjonnan laajentamista Martinlaakson ostarilla, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kiinnostavana arjen asiointipaikkana myös tulevaisuudessa. Uusien vuokralaisten osalta kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio on vielä vaitonainen. “Neuvottelut uusien toimijoiden kanssa etenevät ja nimet julkistetaan, kun sopimukset on allekirjoitettu ja julkistuksesta on sovittu yritysten kanssa.” Lidl on tiivistämässä kauppaverkostoaan LänsiVantaalla Kuten Heli Vainio edellä mainitsi, Martinlaakson ostarin tärkeimpiä palveluja ovat elintarvikemyymälät, siis Kja S-marketit. Kysymys elintarvikemyymälöistä ja niiden sijainnista Myyrmäen suuralueella on mielenkiintoinen. Martinlaakson ostarin elintarvikemyymälöiden kilpailutilanteen kannalta on merkittävää, milloin Lidl pääsee rakentamaan uuden myymälänsä Vantaanlaaksoon. Myymälä kuuluu Lidlin myymälästrategiaan ja se täydentää tämän hetkistä kauppaverkostoa, johon kuuluu Myyrmäessä Isomyyrin Lidl (Liesitori 1) Kaivokselan Lidl (Vanha Kaarelantie 33) ja syksyllä 2020 valmistuvan Vapaalan Lidl (Vapaalantie 2-4). Vantaanlaakson myymälän avaus heijastuu varmasti Vantaanlaakson omaan K-Market Naapuriin ja näkyy todennäköisesti myös Martinlaakson ostarin kävijämäärissä. Millä aikavälillä sitten Vantaanlaakson Lidl alkaa rakentua? Myymälän kaavamuutoksesta on tehty valituksia ja sen osalta prosessin kesto on tällä hetkellä avoin. Ratkaisua kuitenkin odotetaan Helsingin hallinto-oikeudesta jo loppukeväästä. Jollei KHO:n valitus-lupaan ole perusteita, päätös astuu voimaan. ”Tavoitteenamme on aloittaa lupaprosessi ja rakentaminen heti kun se on mahdollista”, Lidlin kiinteistöpäällikkö Toni Koskinen kertoo. Joten nopeimmillaan uusi kauppa alkaa nousta syksyllä 2020. Kun uusi liike on valmis, on mielenkiintoista seurata, alkaako paikallisten elintarvikeliikkeiden pudotuspeli ja pelastaako Martinlaakson ostarin uusi konsepti asukkaiden toivomat läipalvelut. S Y V Ä S U K E L L U S T E K S T I A R I M A R T I N A H O
1 2 ELÄMME VAIN KERRAN, CATHARINA ZÜHLKE ” T Ä H T I P Ö L Y T Y S T Ä Cata on myyrmäkeläisille tuttu myös viime vuoden Why so Myrtsi – Taiteiden yön tuottajana. LänsiVantaa on Catalle rakas. “On ihanaa saada lähialueen tuki. Se on kaikki kaikessa.”
1 3 ELÄMME VAIN KERRAN, CATHARINA ZÜHLKE ” C I “LUONNONLAPSI, eläväinen, tosi inhimillinen, välillä vähän hösö, kunnianhimoinen ammattimuusikko, joka on määrätietoisesti tehnyt laulajan uraa.” Näin kuvailevat ihmiset Catharina Zühlkea eli Cataa. Hän on nainen, joka ei jää huomaamamatta. Haastattelijan silmin Cata on lempeä ja päästää liki, mutta päättää puheenvuoronsa usein isoon nauruun, ihan kuin ei uskaltaisi olla täysin tosissaan. Samaan aikaan Catassa on napakkuutta, jolla hän ottaa tilanteet haltuun. Uransa puolesta 28-vuotias Cata muistuttaa välillä työjuhtaa. “Välillä nekin ihmiset, jotka katsoo mua läheltä, on sitä mieltä, että miten voi olla ettei se ura ole vieläkään lähtenyt”, Cata sanoo. “Että miksei, koska mä oon tehnyt niin jumalattoman paljon töitä musiikkiurani eteen jo tähän päivään mennessä.” Idols vuonna 2013. Viides sija. Uuden musiikin kilpailu 2017. Toinen sija. EP. Sinkkuja. Keikkoja oman bändin kanssa. Puhumme paljon siitä, miten sattumukset ja suunnitelmien muuttumiset vaikuttavat elämään ja artistiuteen. Yhteen niistä liittyy singaporelainen kotiäitien mahjong-kerho, mutta aloitetaan vielä kauempaa. CATA ON HILJATTAIN muuttanut takaisin lapsuudenkotiinsa Vapaalaan. Sama talo oli hänen äitinsä lapsuudenkoti. Siellä ovat Catan juuret. Omakotitalon kellariin on rakentumassa bänditreenis. “Saattaa olla että naapurit saattavat joskus päivisin kuulla vähän rumpuja pihallansa”, Cata toteaa ja nauraa päälle. Naapurisopu säilynee silti. “Ihanaa kun naapurustossa on tuttuja”, Cata sanoo. “He ovat tulleet auttamaan remontissa, ja tippa linssissä toivottaneet tervetulleeksi takaisin.” Koulunsa Cata on käynyt ensin Rajatorpassa ja sitten yläasteen Kilterin koulussa. Vaskivuoren lukiossa Cata kävi medialinjan, sillä hän ei päässyt musiikkilinjalle. “Tää on nyt tämmönen voittajatarina”, Cata nauraa. “Kaikki te lapset, älkää huoliko – vaikkette musiikkilinjalle pääse niin se ei tarkoita vielä mitään.” Ylioppilaskirjoitukset hän suoritti Myyrmäen aikuislukiossa. Huolimatta siitä, että Cata on pitänyt itseään aina enemmän työntekijänä ja käytännönläheisenä ihmisenä, hän hakeutui lukion jälkeen vielä jatko-opintoihin. “Tiesin jo silloin, että haluan tehdä vain musiikkia, mutta mut on kasvatettu niin, että on tärkeää olla varasuunnitelma.” CATAN ÄITI herätti hänet lapsesta saakka laulaen. ”Samalla kuulin aina sen tarinan, että äiti ei koskaan päässyt laulutunneille eikä ikinä päässyt kokeilemaan laulajana. Äiti sanoi myös, että hänet on kasvatettu siihen, että musiikilla ei voi elää, että pitää olla se oikea ammatti, oikea elämä ja ura.” Sama asenne tarttui Cataan: “Vaikka olen vahvaluonteinen ja mulla on ollut aina valtava palo musiikkiin, niin en ole uskaltanut miettiä, että voisiko musiikki olla oikeasti mun ammatti?” Ei, vaikka äiti itse kysyi Catalta auton takapenkillä laulajan uran mahdollisuudesta tytön ollessa vasta 9-vuotias. Ei, vaikka hän 14-vuotiaana teki tyttö ja kitara -keikkoja 10th floorin pikkujouluissa isosiskonsa suojeluksessa. Ei, vaikka hän puski itsensä mukaan Vaskivuoren lukion musikaaleihin. Niinpä Catharina on tehnyt paljon myös “oikeita töitä”, myynyt kaksoisleuantäryttimiä eräässä suuressa tavaratalossa Helsingissä, ja opiskellut lukion jälkeen ammattikorkeakoulussa tapahtumajärjestämistä. “Mä oon huono ihminen sanomaan ei mihinkään, ja sit sitä aina uppoutuu miljoonaan eri asiaan”, Cata kertoo. “Esimerkiksi viime kesä oli tosi kiireinen keikkakesä ja samaan aikaan tein Why so Myrtsiä niin että hiukset lähti päästä, kun oli niin paljon stressiä.” Aina välillä Cata onkin pysähtynyt miettimään, että miksi hän on taas tässä kaikessa mukana. Mutta laskutkin pitää hoitaa, “hitsi vie”, Cata sanoo ja nauraa. Vaikka Catan biisit soivat paljon ulkomailla ja yksi uusista kappaleista on buukattu jenkkiläiseen tv-sarjaan, rahat ovat riittäneet pakolliseen, mutta eivät juuri muuhun. Catan äiti oli myös työteliäs ihminen ja paikallisesti mukana monessa. “Sehän syleili tätä koko kaupunkia niin paljon, rakasti kaikkea hyväntekeväisyyttä”, Cata kertoo. Kokouspalkkioista ei paljon jäänyt. “Mutta äiti antoi aina meille. Ei koskaan itselle, aina lapsille.” IDOLS olisi voinut olla käännekohta. Cata putosi samaan aikaan kuin Alma, joka ponnisti kilpailusta suoraan merkittävälle musiikkiuralle. Ensimmäisessä semifinaalissa Catan äiti kyynelehti ja Cata mietti, että onhan tämä nyt hienoa, mutta ei ehkä noin hienoa. Kävi ilmi, että Catan äiti sairasti nopeasti etenevää lihasrappeumatautia, joka johti lopulta kuolemaan nopeasti Idolsista putoamisen jälkeen. “Sen oppi, että elämä on niin helvetin lyhyt”, Cata T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT M A R KO E L OVA A R A / VA A R A M E D I A OY
1 4 R sanoo. “Että jos mä kuolen samanikäisenä kuin äitini eli viisikymppisenä, ja menisin nyt johonkin muihin hommiin, enkä olisi onnellinen niin mä tulen katumaan koko elämäni taaksepäin. Mä en suostu elämään tätä elämää niin että mä kadun joka päivä sitä, että miks mä en kokeillut. Kun mä vielä rakastan sitä mitä mä teen.” Näiden kertomusten äärellä Cata vakavoituu. Ne ovat isoja asioita kenelle tahansa, saati sitten parikymppiselle nuorelle naiselle. “Kyllä ne on hirveen opettavia kokemuksia”, Cata sanoo, mutta sulaa jälleen nauruun. “Mut en mäkään nyt aina muista sitä, että ai niin, eletään vaan kerran, että jokainen päivä on hieno päivä, ei kukaan voi elää niin. Mutta jos edes joskus muistaisi olla välillä pikkasen itsekkäämpi, edes joskus asettaa ne omat tarpeet ykköseksi. Se on realistisempi malli.” Catassa onkin paljon maanläheisyyttä. Välillä jään miettimään, onko hän riittävästi diiva. Sanaan liitetään paljon negatiivisiakin mielleyhtymiä, mutta tiettyä asennetta tarvitaan, että voisi edetä suureksi tähdeksi. Ja Catan tavoitteena on ponnistaa kansainvälisille markkinoille. RISTIRIITA Catan artistiminän ja henkilökohtaisen herkkyyden välillä on riivannut Cataa. “Vaskiksessakin aina kun piti esiintyä niin kaikki sano et kun sä olet niin itsevarma ja rohkea ja sä oot niin ulospäinsuuntautunut. Se voi olla jotain, mikä näkyy ulospäin, mutta se on jotain mitä mä en ole kokenut itse”, Cata sanoo. “Mä koen niin paljon itsessäni semmosta huonommuutta. Ja kun ei ole ihan siroimmasta päästä oleva nainen vaan on muotojakin. Olen aina halunnut peitellä niitä. Inhosin Idolsin vaatesovituksia ja ulkonäkökeskeisyyttä. Kuka nyt tollasta laatikkopäätä haluaa katsoa televisiosta, joka on jo valmiiks neliö.” Kaiken päälle Cata nauraa reteästi, mutta kipu kuultaa läpi. Tuntuu kuin sisäinen kasvu alkaisi vasta hiljalleen yltää niihin mittoihin, joita Cata itsellensä artistiminän kautta asettaa. “Tää ammatti on just sitä, että sä tarviit ympärillesi ne ihmiset, jotka uskoo suhun ja jotka pystyy auttamaan”, Catakin toteaa. “Sitäkin oon yrittänyt, että minä yksin, minä kaiken tässä teen, roudaan rummut ja pa:t. Mutta eihän sitä kukaan jaksa.” Rankkojen elämänkokemustensa jälkeen Cata tuntee vihdoin seisovansa omilla jaloillaan eikä enää niin helposti johdateltavissa erilaisiin suuntiin. Kaikessa on kuitenkin selkeä suunta, joka johtaa Rotterdamiin (kulkemalla myös Singaporen kautta). CATA OLI MUKANA Uuden musiikin kilpailussa vuonna 2017 jääden finaalissa toiseksi. “Se oli ihan superhieno kokemus”, Cata hehkuttaa. “Siinä missä Idols oli enemmän laulukilpailu, mennään UMK:hon jo artistina.” Tänä vuonna Cata saa kilpailla uudelleen pääsystä Suomen Eurovision laulukilpailujen esiintyjäksi. Ja se on upeaa. Artistina Cata lähtee nyt pehmeämmin liikkeelle. Siitä kertoo myös taiteilijanimi, joka muuttuu pelkistetystä Zühlkestä takaisin koko nimeksi: Catharina Zühlke. Vaikka nimi usein lyhenee lempinimeksi Cata, haluaa hän vielä pitää kiinni äitinsä antamasta nimestä. “Edellinen UMK ja Perfect Villain oli myös mun juttu, mussa elää rokkimimmi ja se kaikki, mutta nyt olen kasvanut ihmisenä siihen pisteeseen että pystyn ehkä itsenikin hyväksymään ja uskallan näyttää sen oman it– MUTTA EIHÄN SITÄ KUKAAN VOI JOKA PÄIVÄ MUISTAA T Ä H T I P Ö L Y T Y S T Ä “Olen joutunut tosi monta kertaa rakentamaan itse itseni uudelleen.”
1 5 C – MUTTA EIHÄN SITÄ KUKAAN VOI JOKA PÄIVÄ MUISTAA seni”, Cata miettii. “Tuntuu, että olen herkässä kasvuvaiheessa. En halua mennä kilpailuun todistamaan, että osaan laulaa, vaan päinvastoin nyt on enemmän sitä, että haluan tulkita ja kertoa tarinan.” 14-VUOTIAANA Cata vietti perheineen vuoden Singaporessa. Siellä kotiäidit pitivät viikottain mahjong-kerhoa, joka jatkoi toimintaansa myös perheiden palatessa Suomeen. Vuosia myöhemmin Catan täti muutti Suomeen, eikä tuntenut täältä juuri ketään, jolloin Catan äiti ohjasi hänet mahjong-kerhoon. Siellä naiset keskustelivat keskenään, kuinka nuoriso-osasto tekee musiikkia. Yhden naisen poika oli säveltäjä-tuottaja HENRIK TALA, joka oli Norjan viimevuotisen Euroviisuvitosen tuottaja. Eräänä lokakuisena iltana Henrik ja Cata istuivat alas. “Sitten mä kävin koko elämänkirjani läpi”, Cata kertoo. “Henrik takertui mun tarinoihin ja sanoi, että hänellä saattaisi olla sellainen biisi, mikä vois toimia hyvin mulle.” Pian kaksikko istui autossa kuuntelemassa demoa. “Sitten mä sanoin että tää on Suomen Euroviisubiisi ja Henrik sanoi joo.” Seuraavan päivän iltana tekstit oli kirjoitettu ja eka demo nauhoitettu. “Tässä se on.” “Se on tosi henkilökohtainen biisi. Se kertoo rakkaudesta, joka ylittää elämän ja kuoleman.” Yritän kysyä, liittyykö kappale Catan kokemuksiin äitinsä kanssa. “Kappaleen nimi on Eternity (ikuisuus). Siinä se on. Jätetään se tähän”, Cata sanoo ja nauraa. Hän haluaa, että jokainen voi tehdä kappaleesta oman tulkintansa. “Ei paljasteta kaikkea heti”, Cata lisää. “Tietenkin mulla on mun henkilökohtainen taustani siinä, mitä mä ajattelen ja kelle mä sen suuntaan.” “Se on tosi kaunis kappale, ja ehkä jotain sellasta mitä musta ei ole ennen kuultu”, Cata miettii. Aiemmin voimat eivät ole riittäneet siihen, että hän seisoisi rohkeasti paljaana ihmisten edessä. ”Tuottajani Henrik kysyikin monta kertaa, että oletko sä nyt oikeasti ihan valmis tähän. Nyt mä koen, että mä voin avata jotain enemmän, ja mä haluan käydä keskustelua. Ja että se on oikeasti minua, ilman että mun pitäisi pukeutua jotenkin tai piilottaa itseni. Vaan enemmän, että tähän on nyt tultu ja sillä on uskallettava mennä.” CATAN NAURU kaikuu taas. Hänen tuntuu olevan vieläkin vaikea uskoa tilannetta. “Kaikki vaan loksahti niin voimakkaasti kohdilleen, kaikessa on järkeä”, Cata sanoo ja vakavoituu. “Tää kappale on mun mielestä tosi raaka, koska se on mulle tosi totta. En olisi ollut jokunen vuosi sitten missään tapauksessa laulamassa tätä niin, että se olisi voinut ikinä ketään koskettaa. Se olisi ollut vaan biisi biisien joukossa.” “En tiedä oonko mä vieläkään aikuinen”, Cata jälleen nauraa. “Mutta oon ihmisenä kypsynyt ja juurtunut.” Eivätkä ne tavoitteetkaan ihan pieniä ole. “Kaikista suurin toive kaiken takana on, että voisin tehdä uraa musiikin parissa, että pystyisin kertomaan ja avaamaan. Ja olemaan oma itseni.” “On ihan okei olla epätäydellinen.”
1 6 ILTA HUIPENTUU Etelä-Vantaan Urheilijat ry:n juhlagaalaan ravintola Wandasissa. Samana iltana ravintolassa voi seurata jääkiekon MM-kisojen Venäjä–Suomi-ottelua. Edellisenä päivänä 15.5. on Vantaan päivä. ”Juhlistetaan samalla 50-vuotista seuraa. Teemana on paikallisen harrastamisen tukeminen”, Murole päättää ja toivottaa kaikki mukaan tekemään hyvää. MYYRMÄEN ja EVUn syntyhistoriat kulkevat käsi kädessä. Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Myyrmäkeen elokuussa 1969 ja EVU perustettiin melkein samaan hengenvetoon yleisseuraksi kuukautta myöhemmin. Myyrmäki oli tuossa vaiheessa yhtenäistä rakennustyömaata, jota kutsuttiin suunnitteluvaiheessa Etelä-Vantaaksi. Uuteen kaupunginosaan tarvittiin urheiluseura, jonka avulla hoidetaan nopeasti kasvavan maalaiskunnan uusien asukkaiden liikuntaja urheilutoimintaa. Siitä EVUn tarina alkoi. Kaupunginosan nimeksi tuli lopulta Myyrmäki mutta siinä kohtaa EVU oli tullut jo niin tutuksi, joten seuran nimeä ei lähdetty enää muuttamaan. EVUn historiasta voi lukea Kari Kallion kirjoittamasta EVUn 40-vuotistarinasta ”Pojat pois pahanteosta”. EVU TUO KIEKKOTÄHTIÄ MYYRMÄKEEN 50-VUOTISJUHLAOTTELUUN J U H L A A JA J U L K K I K S I A JÄÄKIEKKOSEURA Etelä-Vantaan Urheilijat juhlii kuluvalla kaudella 50-vuotista taivaltaan. EVU tunnetaan yhtenä Suomen ja koko maailman parhaista kasvattajaseuroista, mikäli mittarina käytetään EVUsta huippuliigoihin, kuten NHL:ään nousseiden pelaajien määrää. EVUn juhlallisuudet näkyvät ensimmäisen kerran EVU50v-jääriehassa 1. helmikuuta Martinlaakson tekojäällä. Ohjelmassa on muun muassa EVU12-joukkueen pelit Jokereita ja Kurraa vastaan, avointa luistelua ja 9–15-vuotiaille EVU Hoki -harrastekiekon avoin harjoitus. KEVÄÄN KIEKKOKLIIMAKSINA EVUn joukkue kohtaa hyväntekeväisyysottelussa Pietarinkadun Oilersin. EVU-päivänä 16.5.2020 kello 13.00 on mahdollisuus nähdä Myyrmäen jäähallissa entisiä ja nykyisiä ammattikiekkoilijoita. EVUn valmennuspäällikkö KARI KARVINEN lupaa joukkueiden nimilistojen olevan vakuuttavia. Kokoonpanot eivät ole vielä julkisia, mutta tuttuja pelaajia on luvassa niin nuorille kuin vanhemmillekin jääkiekon seuraajille. ”Aika kova nippu tulee”, toteaa toiminnanjohtaja MIIA MUROLE . Tarkempaa infoa saadaan alkukeväästä. EVUn joukkuetta on Karvisen kanssa kasaamassa Raju-Erkkinä tunnettu ERKKI RAJAMÄKI. EVUn kasvatti pelasi jääkiekon SM-liigassa 2000–2013 HIFK:ssa, HPK:ssa, Bluesissa ja Ilveksessä. Tähän väliin mahtui puolentoista kauden jakso Pohjois-Amerikassa, AHL:ssä. Pietarinkadun Oilersin kokoonpanosta vastaa JANNE KIEMA. Jääkiekon ystävät tietävät, että Pietarinkadun Oilers saa hyväntekeväisyysotteluihin aina mukaansa tunnettuja kiekkoilijoita sekä jääkiekkoa pelanneita julkkiksia. “Ottelun pääsylipputulot lahjoitetaan lasten ja nuorten harrastamisen hyväksi, sosiaalisin perustein, pääpaino EVUn kiekkoilijoille”, Murole kertoo. EVU haluaa tarjota kaikille lapsille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa ja on siinä jo hienosti onnistunutkin. Esimerkkinä on EVU Hoki -harrastekiekko 9–15-vuotiaille, johon osallistuu tällä hetkellä jo lähes 60 lasta. ”Tavoitteena on saada kummitoiminnan tavoin yrityksiä tukemaan joukkueita, jotta jokainen EVUn junioripelaaja pääsisi otteluun”, Karvinen toteaa. ”Tapahtuman yhteyteen järjestetään huutokauppa, jonka tuotelistat tulevat EVUn nettisivuille lähempänä tapahtumaa. Kaikki tapahtumaan osallistuneet yritykset esitellään pelin lomassa”, Murole lisää. T E K S T I I L L E M A R T E L A U R H E I L U L L I S E T K U V A : E V U EVUn nuoria lupauksia 70-luvulta.
1 7 VANTAA BOXING NIGHT LUPAA TYRMÄÄVÄN ILLAN T U R PA K Ä R Ä J Ö I N T I Ä PRO BOXING TEAM FINLAND -ammattinyrkkeilytalli avaa jälleen suomalaisen ammattinyrkkeilyvuoden järjestämällä 1.2.2020 Vantaalla Myyrmäen Urheilutalolla nyrkkeilyillan, jonka pääotteluissa nähdään SAMULI ”LALONDE” KÄRKKÄINEN sekä GENNADI ”RUSSIAN ROULETTE” MENTSIKAINEN. Kahdeksaneräisiksi suunnitelluissa alemman raskassarjan pääotteluissaan miehet saavat vastaansa Unkarin LASZLO PENZESIN ja Viron ANTON SJOMKININ. KOLME VUOTTA ammattilaisena nyrkkeillyt Kärkkäinen (voitot 11–1, 4 tyrmäystä) on voittanut urallaan Itämeren alueen alemman raskassarjan (90,7 kg) mestaruuden ja puolustanut sitä voitokkaasti vuosi sitten Myyrmäen Urheilutalolla. Kärkkäisen uran komeimpina voittoina ovat tähän asti pistevoitot Ruotsin mestari SAMO JANGIROVISTA sekä suomalaisnyrkkeilijöitä vastaan voitot hankkineista IVAN LYSYTSIASTA ja REINIS POROZOVSISTA. Kärkkäinen saa vastaansa Unkarin 41-vuotiaan LASZLO PENZESIN (voitot 10–6, 9 tyrmäystä), jonka otteluista vain yksi on kestänyt täydet erät. Muutoin kovaiskuisen Penzesin ottelut ovat noudattaneet kaavaa ”tyrmää tai tule tyrmätyksi”. GENNADI Mentsikainen (voitot 7–4, 6 tyrmäystä) päätti viime vuotensa komeaan ensimmäisen erän tyrmäysvoittoon Suomessa aiemmin VIKKE KANNISEN voittanutta TSEKIN DOMINIK LANDGRAFIA vastaan. Vuoden 2015 amatöörien SM-kultamitalisti saa vastaansa aiemmin urallaan kaksi suomalaista lyöneen Viron Anton Sjomkinin. LISÄKSI Vantaa Boxing Nightissa kehään nousevat Pro Boxing Team Finland -tallin ottelijoista muun muassa JANNE RANTANEN sekä MARKUS SUTINEN . Kaikkiaan illassa isketään 6–7 ammattinyrkkeilyottelua. “Illan kattaus näyttää jo nyt hyvältä, ja odotan nyrkkeilijöiltämme hyviä esityksiä näissä näytönpaikoissa”, kertoo promoottori JUHO TOLPPOLA Pro Boxing Team Finland -tallista. “Ei riitä, että on nimellisesti ammattinyrkkeilijä, vaan kehässä on osattava säväyttää ja kehityttävä päämäärän mukaisesti. Myyrmäessä on aina ollut hyvä tunnelma nyrkkeilytapahtumissa ja lupaan, että tälläkin kertaa tunnelma on katossa”, Tolppola päättää. T E K S T I I L L E M A R T E L A K U V A : P E K K A K A R JA N M A A Kärkkäinen näyttää kaverille missä pallea sijaitsee. Valitse alkuperäisosa! www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT Sivistä itseäsi. LOUHELA, JUKKA HAKO 8,00 EUR MYYRMÄKI KAMPAKERAMIIKASTA KAUPPAKESKUKSEEN, JUKKA HAKO 12,00 EUR KIRJOJA VOI OSTAA COWORKING MYYR YORK -TILASTA (ISOMYYRI 2. KRS) ARKISIN KLO 9.00–16.00 VÄLISENÄ AIKANA SEKÄ WWW.MYRTSI.FI HUMANS OF MYYR YORK, OLLI BERG 20,00 EUR JUURET MARTSARISSA, JUKKA AHONEN 25,00 EUR HELSINGIN PITÄJÄ – VANTAA 2019 VUOSIKIRJA 20,00 EUR
1 8 JYVÄNEN AIKA! MYÖHÄINEN päivällinen houkuttelee Michelinejä. Kello käy kahdeksaa viikonloppuna ja mieli tekisi Oikeaa Ruokaa™. Minne mennä? Vaihtoehtoja ei ole montaa, mutta valikoimme niistä Martinlaakson Jyväsen. Kevyesti kylmää, onko paikka täynnä rähinää, vai mikä sieltä tulee. Eivät Michelinit ole sokerista tehtyjä, mutta ruokarauha se olla pitää. Ja mitä vielä: vaikka porukkaa on reilusti, meno on sopivan rauhallista niin baarin kuin syömälänkin puolella. Tarkkasilmäinen olutmestari Antero huomaa heti sisääntullessa jouluolutmainokset. Olutlista on otettava syyniin! Ravintolasalissa on vain muutama pöytä jäljellä, mutta ihmiset maastoutuvat tilaan hyvin. Musiikki ja puheensorina on jatkuvaa, mutta sopivan rauhallista ja tarjoaa hyvän äänimaiseman syöminkiin. RUOKALISTA on selkeän ravintolamainen ja sopusuhtainen. Anteron silmiin lista vaikuttaa alkuun aika tavanomaiselta, mutta erikoisuuksiakin löytyy, kuten kukkakaaliwingsit. Antero ottaa alkuruoaksi saaristolaisleipäset (7,10 €), joissa on toisessa lohta, toisessa silliä. Sakari taistelee illan viileyttä vastaan savuporokeitolla (7,30 €). Leipäset ovat maultaan onnistuneita ja ovat juuri sellaisia kuin voisi olettaa, mutta annos voisi olla aavistuksen reilumpi ison miehen alkupalaksi. Porokeitto on sopivan kokoinen ja maukas. Lisukkeena tarjoiltu rieska on kuivaa ja kovaa, mutta pehmenee keittoon kastettaessa ja tuo hyvin suutuntumaa. Antero arpoo vegewingsien ja halloumibroilerin välillä ja päätyy jälkimmäiseen Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Gastropub Jyvänen Kivivuorentie 4, Martinlaakso (18 €). Sakari on joko rahoissaan tai bearnaise-kastikkeen pauloissa ja ottaa menun kalleimman vaihtoehdon: Bearnaisepihvin (28,20 €). ANTERON annoksen tullessa pöytään huomio keskittyy ensimmäisenä hyvään tuoksuun, josta nenään luikertelevat vahvimmin paistettu broccolini ja röstiperuna. Ne myös varastavat shown ystävänsä vuohenjuusto-punajuurikastikkeen kanssa. Makua voi muutella hyvin sen mukaan, mitä haarukkaan yhdistelee. Tosin halloumi tuntuu antavan annokselle lähinnä nimensä, mutta ei siinä mitään – hyvä nimi ja hyvä annos. SAKARIN Bearnaisepihvissä ollaan perusasioiden äärellä: pihvi, kastike, röstiperuna ja somisteet. Huonoa suoritusta ei peittäisi mikään. Ravintola kuitenkin onnistuu: hattu päästä, hyvää on! Yksinkertainen on kaunista, kun sen tekee oikein. Positiivisen erikoismaininnan saa röstiperuna, joka on molempien annosten lisukkeena oivallista. Ranskalaiset ovat toki hyviä, mutta vähän nähtyjä ja niiden laatu heittelee, lötköistä bataattiranskalaisista puhumattakaan. Michelineistä onkin mukava nähdä jotain poikkeavaa. Näin hyvin tehtynä se kohottaa koko annoksen arvokkuutta ja ylevöittää ympäristöäänkin. TALON OMA OLUTLISTA on jo itsessään varsin kattava, mutta jouluolutlistan stoutit ja portterit kiinnostavat myös. Antero valitsee ruokajuomaksi What The Duckin (8,20 €), joka on vahva portteri. Olut tilataan alkupalojen seuraksi, mutta siitä riittää vielä jälkiruoaksikin. Sakarin lonkero sen sijaan ei riitä, joten hän tilaa Talon ritarit (7,70 €). Annos on ihan hyvä, mutta erinomaisen pääruoan jälkeen jää kaipaamaan jotain vaikuttavampaa. PALVELU on kauttaaltaan sellaista kuin hyvässä ravintolassa kuuluukin olla. Tarjoilija on välitön ja asiat sujuvat jouhevasti. Ruokien välissä on sopiva tauko, mutta odotella ei liiemmin tarvitse. Ravintola on iso, viihtyisä ja mukavan hämärä. Lasten leikkipaikkakin löytyy. Ainoa, mutta isohko miinus on kauppakeskuksen kanssa jaettu vessa, joka on kauniisti sanoen hieman räjähtänyt. HUOMIONARVOISENA SEIKKANA mainittakoon, että paikka kuuluu S-ryhmään, mikä saattaa joillain kotikonossööreillä nostaa karvat pystyyn. Meille on kuitenkin tärkeintä ruoan ja paikan laatu, joissa molemmissa Jyvänen lunastaa. Rento olohuonetunnelma yhdistyy verrattomaan ruokaan. Se nyökkää länsieurooppalaisen keittiön kautta kaltaisilleen, ei maaseutujen nahistuneille raastepöytäserkuilleen, vaan jopa ulkomaille asti, tarjoten mutkattoman tasokkaan ravintolaelämyksen. Anteroakin lohduttaa, että mieleen kaihertamaan jääneet kukkakaaliwingsit voi käydä nauttimassa vaikkapa seuraavan erikoisoluiden erän kanssa. H U I K O O Bearnaisepihvillä ei parane kikkailla. Porokeitto. Oiva lääke keljuun keliin. Lohileipäsiä söisi useammankin. Halloumibroilerista voi olla montaa makua. R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S ( P L . Y H T E I S V E S S A ) T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T
1 9 ps. Ystävänpäivänä 14.2. tarjolla räätälöity ystävänpäivä menu! www.wandas.fi/ystavanpaiva kitchen & lounge BRUNSSI is BACK Myyrmäki brunssi su 1.3. Menu ja pöytävaraukset www.wandas.? Wandas kitchen & lounge | Liesikuja 5, Myyrmäki | p. 045 664 50 64 Kattaukset klo 11.00, 13.00, 15.00 MYYRMÄEN kirpparitarjonnassa on viime aikoina tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia. Suosittu itsepalvelukirpputori Bella lopetti viime lokakuussa Myyrmannissa, eikä uutta sijaintia ole vielä löytynyt. Myös Lanttila sulki ovensa Varistossa syksyllä. Fida muutti Ojahaasta Isomyyrin kauppakeskuksen toiseen kerrokseen, johon avattiin juuri myös Kierrätyskeskuksen uusi myymälä. Pelastusarmeijan kirpputori taas on muuttamassa Isomyyristä kevään aikana Myyrmanniin. Fida, Pelastusarmeijan kirpputori ja Kierrätyskeskus ottavat vastaan tavaraa ja myyvät sitä edelleen. Omia aarteitaan myyntiin tuova joutuu suuntaamaan hieman kauemmas Myyrmäen keskustasta. Eemelin kirppis sijaitsee Hämevaarassa ja Esterin kirppis Martinlaaksossa. Myyrmäen Rajiksen kirpparille on muodostunut jo kanta-asiakaskuntaa. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N asemalla on myös Myyrmäki-liikkeen kirppis, jonne kuka tahansa saa tulla maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin ilmaiseksi myymään. Lisäksi Myyrmäenraitilla pidetään siivouspäivän yhteiskirppis kahdesti vuodessa ja Jokiuoman puistossa puistokirppis kolme kertaa kesässä. Rajiksen kirppiskahvila Rajatorpassa aloitti viime lokakuussa uusi kirpputori. Rajiksen kirppiskahvila avasi ovensa Nuijatiellä. Tila oli ollut vapaana jo pitemmän aikaa, mutta viime kesän aikana tila ja toimijat löysivät toisensa. TANJA RINNE , toinen kirpparin perustajista, kertoi että oli ajatellut asiaa ystävänsä kanssa pidemmän aikaa, mutta vasta nyt palaset loksahtivat paikalleen. Molempien elämäntilanne, vapaa tila sopivassa paikassa ja yhteinen halu tehdä eettisesti ja ympäristöystävällisesti motivoivaa työtä johtivat kirpparin perustamiseen. ”Työtä oli paljon, sillä koko tila piti remontoida ja maalisudit heiluvat ahkerasti”, Tanja kertoi. “Osin sellaistakin työtä, jota ei meistä kumpikaan osannut tehdä, mutta onneksi molemmilla on hyvät verkostot! Lähes kaiken kalustuksen täällä kirpparilla ja kahvilassa hankimme itsekin kierrätyksen kautta, joten elämme kuten opetamme.” Suunnitelmissa oli myös myytävän valikoiman laajennus, joka toteutuikin ennen joulua joulukuusien ja -kukkien valikoimana. ”Ensimmäisen joulun hankinta-arvio oli hankala, kun kaikki oli uutta – paikka, asiakkaat ja valikoima, mutta selvisimme kuivin jaloin ja ensi joulu on tietenkin jo helpompi”, arveli Tanja. Rajiksen kirppiskahvilassa voi vuokrata pöydän tai ostaa hinnoittelupalvelun. Kirppari sai avajaispäivänään Rajatorpan asukasyhdistykseltä tervetuliaiskukat ja tervetulotoivotukset. Kirppikselle on kertynyt mukavasti jo kanta-asiakkaitakin, joten kirpputoritoiminnalle on edelleen selvästi tilausta Myyrmäen alueella. KIRPPISKARUSELLI PYÖRII
2 & V 1979 2019 MYYRMÄKI V 13 047 17 194 MARTINLAAKSO 14 861 12 347 HÄMEENKYLÄ 4 620 8 137 KIVISTÖ 1 514 7 505 TIKKURILA 3 349 6 519 12 347 RISUT NIHKEE MYRTSI Asukasmäärät RUUSUT 1. Vaskivuoren lukion Anniemusikaali Martinuksessa 2. Kesän festaritarjonta Myyrmäessä 3. Isomyyrin uusi Kierrätyskeskus 4. Uudisrakentamisen käynnistyminen Myyrmäenraitilla 5. Myyrmäen Urheilupuiston ulkoliikuntapaikka Kaupungin väestötilastojen mukaan Martinlaaksossa asui vuonna 1979 yhteensä 14 861 asukasta, mutta vuonna 2019 enää vain 12 347 asukasta, vaikka kaupunginosaan on noussut myös uusia kerrostaloja. Kysyimme Vantaan kaupungin tutkimuspäällikkö Henrik Lönnqvistiltä, mikä selittää tämän asukasluvun kehityksen ja rakentamisen välisen ristiriidan? “Asumisväljyyden kasvu selittää Martinlaaksossa, ja monilla muillakin asuinalueilla, havaittavissa olevaa kehitystä. Vuodesta 1979 Martinlaakson asukasmäärä laski trendinomaisesti aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Lasten määrä alueella väheni samalla ajanjaksolla huomattavasti. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden määrä on liki kymmenkertaistunut vuoteen 1979 verrattuna. 2000-luvulla Martinlaaksoon on valmistunut toistatuhatta uutta asuntoa ja asukasmäärän lasku on pysähtynyt. Lasten määrä on lähtenyt kasvuun 2010-luvulla.“ Myyr York Times keräsi alla olevaan taulukkoon vuosien 1979 ja 2019 asukasmäärätiedot viiden kaupunginosan Myyrmäen, Martinlaakson, Hämeenkylän, Kivistön ja Tikkurilan osalta. 1. Terveysaseman pitkät jonot 2. Työpaikkojen katoaminen 3. Kaupunkiympäristön heikko kunto 4. Cafe Berryn häätö Martsarin ostarilta 5. Keskeisellä paikalla sijaitsevan urheiluvälinekaupan puuttuminen Haastattelimme 12. lehdessämme lavarunoilija Jonna Nummelaa a.k.a. Nihkeää akkaa. Haastattelusta jäi kuitenkin uupumaan kotikontuja kriittisinkin sanakääntein käsitellyt vastaus. Allaoleva, Instagramista bongattu täydennys julkaistaan taiteilijan luvalla: @NIHKEEAKKA Paalutorilla tavataan! Kun mieli on maksalaatikkoo niin mikään ei sitä lämmitä niin kuin kansijuttu Länsi-Vantaan omassa @myyryorktimes paikallislehdessä. Haastattelussa kysyttiin mitä Vantaa on mulle antanut taiteilijana ja jännästi vastaus ei päätyny lehteen. Koska kyllähän Vantaa on kaunistelematta antanut mulle monet niistä traumoista joita edelleen puran kirjoittamalla ja epäonnistumisen pelosta ponnistavaa motivaatiota pyrkii pois, eteen ja ylöspäin. Myrtsin yläaste teki musta vahvemman mutta mä olin lapsi, ei mua ois tarvinnut ulkopuolelta vahvistaa. Mua ois pitänyt suojella. Samalla kuitenkin Kaikka, Myrtsi, Rajis ja Tiksi antoi mulle parhaat ystävät, kirjastot, teatterin, karaten, ainekirjoituksen, mätäojan, kotibileet, skutsit, salaröökit, ihastukset, fanitukset, naku-uinnit, ensirakkaudet, ensisuudelmat, ensigänät ja yökylät. Mä en ois oman polkuni raivaaja enkä paljon muutakaan ilman mun kotia, se on mulle ikuisesti rakas ja tärkee ja just sopivasti paska mesta. #lohenpyrstö #vantaa #kaivoksela #myyrmäki Lokakuun 7, 2019 L U K U ( JA S E N S E L I T Y S ) JOKO TEIT TRIVIAN? S. 9 1)a 2)a 3)a 4)b 5) a 6)b 7)c 8)c 9)a 10) b TR IV IA V AS T AU SK ET V I I M E I S I Ä V I E D Ä Ä N T R A U M AT T I S K I I N
HYMY KAMPAAMOHINNASTO HIUSTENLEIKKAUKSET Parturointipalvelu 30€ mallinmuutos 35€ Kampaamopalvelu 35€ mallinmuutos 45€ Otsahiukset 7-15€ Koneleikkaus 16€ Pesu leikkauksen yhteydessä 3€ LAPSET (alle 7v.) Hiustenleikkaus 23€ ELÄKELÄISET Parturointipalvelu 27€ Kampaamopalvelu 32€ PERMANENTIT Lyhyet hiukset/osapermis 68€ leikkauksella 98€ Puolipitkä hiukset 85€ leikkauksella 115€ Pitkä hiukset 100€ leikkauksella 130€ Erikoispermanentti +30€ Extrapitkä/paksut hiukset +30€ Kevytväri permanentin yhteydessä 40€-60€ PARTATYÖT Muotoilu (konetyö) 15€ Parran ajo (konetyö) 15€ Värjäys 50€ parran muotoilulla + hiustenleikkausella 90€ VÄRJÄYKSET Tyvi (max. 2cm) 72€ sis. leikkauksen 102€ Lyhyet hiukset 85€ sis. leikkauksen 115€ Puolipitkät hiukset 95€ sis. leikkauksen 125€ Pitkät hiukset 115€ sis. leikkauksen 145€ Extrapitkät/paksut hiukset +30€ Kiiltosävyte/taittoväri 20-40€ Erikoisvaalennustyöt 70€/h KAMPAUKSET JA PIDENNYKSET (Materiaalit eivät sisälly hintaan) Kampaukset 80€/h Pidennykset 80€/h Pesu + föönauskampaus: Lyhyet hiukset 27€ Puolipitkät hiukset 29€ Pitkät hiukset 31€ MUUT PALVELUT Tehohoito (sis. pesun ja föönauksen) 45€ työn yhteydessä 15€ RIPSET JA KULMAT Ripset ja kulmat 28€ työn yhteydessä 22€ Ripset tai kulmat 15€ työn yhteydessä 11€ KOSMETOLOGIHINNASTO KASVOHOIDOT Täydellinen kasvohoito 1,5h 99€ ihotyypin mukaan, sisältää hieronnanxxx Syväpuhdistava kasvohoito 1,5h 99€ sis. hieronnan Mekaaninen ihonpuhdistus 1h 69€ Erikoiskasvohoidot 1-1,5h 99 –139€ Happokuorinta 1h 130€ Ultraääni-ihonpuhdistus 30-45min 55€ Kauneushetki 45min 49€ SOKEROINNIT Kulmat 10€ Kasvot alk.8€ Kainalot 20€ Bikinilinja 25€ Sääret 45€ Reidet 45€ Kädet 25€ Selkä 60€ Brasilialainen (naisille) alk.60€ HIERONNAT Kuumakivihieronta 1h 75€ Kuumakivihieronta 30min 40€ Klassinen vartalohieronta 60min 65€ Klassinen vartalohieronta 30min 35€ Jalkahieronta 30min 35€ Kasvohieronta 30min 35€ Hemmottelupaketti 2h 150€ sis. kasvohoidon ja kokovartalohieronnan KÄSIHOIDOT Parafiinihoito 15min 20€ Parafiinihoito käsihieronnalla 30min 40€ Manikyyri 30min 40€ Manikyyri 60min 65€ Geelilakkaus kädet 30min 45€ Manikyyri geelilakkauksella 60min 80€ SUIHKURUSKETUS Kokovartalo 30min 45€ JALKAHOIDOT Calluspeeling-kovettumanpoisto 55€ 45min Calluspeeling + pedikyyri 45min 60€ lakkauksella 1h 70€ Calluspeeling + jalkahoito 45min 55€ lakkausella 1h 70€ geelilakkauksella 1h 85€ Luxuspedikyyri 1h 70€ täydellinen ja rentoutava hoito-xxx kokonaisuus jalkojen tarpeiden mukaan xxx -laukauksella (sisältää lakan) 75min 76€ geelilakkauksella 75min 99€ Geelilakkaus varpaat 30min 45€ MEIKKAUKSET Päivämeikki 45€ Pikameikki 30min 3O€ Juhlameikki 65€ Koemeikki 50€ RIPSET JA KULMAT Ripset ja kulmat 28€ Ripset tai kulmat 15€ Ripsien kestotaivutus 85€ (sis.värjäys) RIPSIPIDENNYKSET Uudet klassiset ripset 100€ huolto 30min 40€ huolto 60min 55€ huolto 90min 80€ Uudet volyymiripset 120€ huolto 30min 45€ huolto 60min 65€ huolto 90min 90€ MA PE 9 18 LA 9 15 sekä sopimuksen mukaan KAIPAATKO UUSIA IDEOITA? Katso Hymyn Facebook tai Instagram sivuilta kuvia tekemistä töistämme KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Hymy on kolmen kampaajan suuri unelma ja paikka, jonne asiakkaan on helppo ja mukava tulla hemmottelemaan itseään. Rento sekä iloinen ilmapiiri, lisättynä trendikkääseen ja kotoisaan tilaan luovat mahtavat puitteet. Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija ja Leena KAMPAAMO | PARTURI KOSMETOLOGI Oikeudet muutoksiin pidätetään. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Uomakuja 2, Vantaa p. 045 203 0304
2 2 MENOKS! MENOKS.fi on uudistunut! Myyr Yorkin tapahtumatarjonta yhdessä osoitteessa. Nyt entistä helpompi selata ja jättää ilmoitus omasta tapahtumasta. A I N A T Ä Ä L L Ä J O TA I N TA PA H T U U. Tapahtumiin on vapaa pääsy, mikäli pääsylipusta ei ole erikseen mainintaa. TAMMIKUU TI 28.1.2020 KLO 12.00 Kuntalaisen Digi-infon työpaja: Mobiililiittymän ja liittymän osto-opas Työpajassa saat vinkkejä muun muassa liittymän ja laajakaistan ostossa tarvittavaan sanastoon ja terminologiaan. Lisäksi Vantaan kaupungin omat Pilviagentit opastavat laitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Paalutori HELMIKUU LA 1.2.2020 KLO 15.00 Mamia Company: Etsivä-toimisto Nappi. Etsivätoimisto Nappi on saanut kiperän tehtävän, johon tarvitaan pikkaisen apua ja katsojien aivopapua. Tanssisatu opettaa, että se ketä muita haukkuu, niin saattaa olla, että sen oma napa paukkuu. Asiat kannattaa aina perin pohjin tutkia, ennen kuin tekee tarpeettomia mutkia. Vuorovaikutteinen etsiväseikkailu on suunnattu koko perheelle (yli 4v). Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail.com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 LA 1.2.2020 KLO 15 Lauantain toivotut -konsertti Lauantain toivotut -konsertit kolmen kuoron, solistien ja puhallinorkesteri Louhen yhteistyönä Liput 22 € Ennakkoon: Lippu.fi Kulttuutitalo Martinus, Martinlaaksontie 36 KE 5.2.2020 KLO 18.00 MYYRMÄKI-liikkeen avoin miitti. Kaikille avoin tilaisuus, jossa suunnitellaan Myyrmäki-liikkeen tulevaa toimintaa sekä tutustutaan toisiimme. Lisätiedot: www. myrtsi.fi/miitti Myyräncolo, Kilterinkuja 2 MA 10.2.2020 KLO 9.30 Tehdas Teatteri: ??????? ???? ? ???? Venäjänkielinen esitys Siiran sirkusmatka. Liput 6 € Varaukset kulttuuriliput.vantaa.fi Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6 TI 11.2.2020 KLO 11.00 Myyr Yorkissa ja kauempana pohjoisessa -näyttely. Näyttelyssä on esillä parhaita paloja Humans of Myyr York Facebook -sivuston takana olevan Olli Bergin 2019 vuoden aikana syntyneistä valokuvavedoksista. Hän on kiertänyt Suomea ja etsinyt kuvauskohteita lähestyen tuntemattomia ihmisiä maaseudun kylänraiteilla, kuntien keskuksissa ja jopa erämailla. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Paalutori TI 11.2.2020 KLO 12.00 Taiteilijatapaaminen: Olli Berg. Myyr Yorkissa ja kauempana pohjoisessa -näyttelyssä on esillä parhaita paloja Humans of Myyr York Facebook -sivuston takana olevan Olli Bergin 2019 vuoden aikana syntyneistä valokuvavedoksista. Tule tapaamaan valokuvaaja Olli Bergiä ja vaihtamaan ajatuksia valokuvanäyttelystä. Vantaa-info, Myyrmäkitalo, Paalutori PE 14.2.2020 KLO 14.00 Wandan Ystävänpäivä. Wanda´s Kitchen & Lounge, Myyrmäenraitti 2 PE 14.2.2020 KLO 16.30 Monikulttuurinen ystävänpäiväjuhla Multicultural St. Valentines Day. Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6 MA 17.2.2020 KLO 10.00 Talviloman ötökkämarionettikurssi. Liput: 10 € Varaukset: kulttuuriliput.vantaa.fi. Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6, Martinlaakson kirjasto. MAALISKUU SU 1.3.2020 KLO 10.49 Salibandypainotteinen liikuntaleiri hiihtolomalla. Hinta: 160 /150 € Varaukset: https://sbvantaa. myclub.fi/flow/events/1830767 Pähkinärinteen koulu, Mantelikuja 4 SU 1.3.2020 KLO 11.00 Wandan Myyrmäki-Brunssi. Wandan Brunssi is back. Wanda´s Kitchen & Lounge, Myyrmäenraitti 2 TI 3.3.2020 KLO 9.30 Mamia Company: Kisu Pikkulainen vaarojen varjossa. Yksin ei pärjää kukaan. Ota aina kaikki leikkiin mukaan! Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail. com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 KE 4.3.2020 KLO 10.00 Mamia Company: Kisu Pikkulainen vaarojen varjossa. Yksin ei pärjää kukaan. Ota aina kaikki leikkiin mukaan! Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail. com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 KE 5.2.2020 KLO 18.00 MYYRMÄKI-liikkeen avoin miitti. Kaikille avoin tilaisuus, jossa suunnitellaan Myyrmäki-liikkeen tulevaa toimintaa sekä tutustutaan toisiimme. Lisätiedot: www. myrtsi.fi/miitti Myyräncolo, Kilterinkuja 2 PE 6.3.2020 KLO 9.30 Mamia Company: Kisu Pikkulainen vaarojen varjossa. Yksin ei pärjää kukaan. Ota aina kaikki leikkiin mukaan! Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail. com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 MA 16.3.2020 KLO 9.30 Mamia Company: Sammakkolammikko. Sammakkolammikko on vuorovaikutteinen tanssisatu puhtaan veden tärkeydestä.Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail.com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 TI 17.3.2020 KLO 9.30 Mamia Company: Sammakkolammikko. Sammakkolammikko on vuorovaikutteinen tanssisatu puhtaan veden tärkeydestä. Liput 5 € Varaukset: mamiacompany@gmail.com Mamia Company, Myyräncolo, Kilterinkuja 2 TI 24.3.2020 KLO 9.30 Tanssiteatteri Auraco: Missä olet, Köpelösti? Koko perheen tanssiteatteriesitys. Liput 6 € Varaukset: kulttuuriliput.vantaa.fi Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6
tue maailman tärkeimmän työn tekijöitä – isiä ja äitejä suomessa ja maailman katastrofialueilla. osallistu yhteisvastuukeräykseen. Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019. SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen. Yhteisvastuukeräys 2020 tukee vanhemmuutta. Keräys alkaa 2.2. Osallistu. Talvirieha la 8.2. Kivistön kirkolla. Brunssia ja riehaa koko perheelle. Toimintapisteitä ja talviherkkuja. Klo 11 brunssi, klo 12 talvirieha, klo 14 lasten lauluryhmä Kastehelmen konsertti. Varaa pientä käteistä mukaan. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lahjoita MobilePaylla: 63098, viite 308621 Kiitos! #sinäriität ? VANTAANKOSKENSEURAKUNTA VANTAANSEURAKUNNAT
Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK