• NRO 15 2 9 . T O U K O K U U T A 2 2 1 Resilientti lokaalimedia. MITÄ KUULUU MYYR YORK?
• 2 VAALI PAIKALLISTA Sidonnaisuudet PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen Mikko Nyman Markus Ahonen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene VALOKUVAUS Tommi Otsavaara Janne Iijalainen KUVITUS Leena Suomi TAITTO Topias ”308” Dean TRAFIKOINTI Airi Pantsu JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 00089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy PL 21 • 01601 • VANTAA myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E KUNTAPOLITIIKKA on jäänyt koronan aikana vain välttämättömän tekemiseksi. Samoin valtakunnan tasolla on keskitytty koronaan, eikä politiikkaa ole oikeastaan tehty lainkaan. Nyt kun kuntavaalit tulevat, purkautuu niihin paine tehdä valtakunnan tasoista politiikkaa kuin menetetyn vuoden korvikkeena. Kuntavaalit ja erityisesti kuntapolitiikka on kuitenkin suoraan ihmisten arkeen vaikuttavaa ja siksi tärkeää. Luottamus valtakunnan hallitukseen ei ole keskeinen asia, vaan se, että valittavan kuntahallinnon luottamushenkilöt tuntevat asukkaat ja heidän tarpeensa ja pyrkivät rakentamaan asukkaiden näköistä kaupunkia. KUNTAVAALIT eivät ole valtiollisten vaalien välivaalit tai kannanotto valtakunnan politiikkaan, vaan ne ovat kuntalaisten tahdonilmaus siihen, millaiseksi he haluavat oman elämänsä lähipiirin ja ympäristön sekä palveluiden kehittyvän. Toki vaalien tulosta voidaan aikanaan tulkita monin tavoin, mutta tärkeintä on, että tulevat valtuutetut toimivat äänestäjiltä saamansa mandaatin mukaan; heidän kannaltaan tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseen. Tällaisia pieniä, mutta tärkeitä asioita on vaikkapa se, millaista kouluruokaa lapset saavat tai pelataanko lähikentällä palloa hiekalla vai tekonurmella. SUURIIN PÄÄTÖKSIIN kuuluvat asuinympäristön ja lähipalvelujen kehittäminen. Todella isoja asioita ovat esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ja siihen sisältyvän liikenneverkon, kuten ratikan suunnittelu, mutta myös esimerkiksi eriarvoistumiskehityksen torjuminen. Suuria asioita tapahtuu tällä hetkellä erityisesti Myyrmäessä ja Martinlaaksossa. Kaikki, mitä täällä rakennetaan, on valtuuston hyväksymää. Siinä siis näkyy valtuuston tahtotila siitä, millaiseksi se on halunnut asuinaluettamme kehittää. Siksi se, onko asukkaiden ääntä kuunneltu ratkaisuja tehdessä, ei ole pelkästään kansalaisaktivistien vaan myös kaupunginvaltuutettujen asia. Yksi lehtemme tekijöistä... — on Ladyt Myyrmäen asiakas. — osallistuu kuntavaaliehdokkaan vaalikampaanjaan — on Martsarin lukion entinen oppilas. — istuu erinäisten lehdessä käsiteltyjen kiinteistöjen hallituksessa. — on pelannut jääkiekkoa Jari Kurrin kanssa samalla kentällä. (Ja Jarkko Ruudun, mutta kukapa ei olisi?) — on kuntavaaliehdokkaana Vantaalla. — havittelee itselleen kulmatyöhuonetta Myyrinpuhoksesta. — käy vakituisesti Martsarin Ostarissa. — on kustantavan tahon hallituksen puheenjohtaja. JOTTA asukkaiden ääni kuuluisi, on valtuuston pidettävä huolta kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Moniin suunnitelmiin kysytään asukkaiden mielipidettä ja kommentteja. Niitä myös tulee, mutta niiden huomioiminen käsittelyn eri vaiheissa edellyttää valtuutettujen aktiivisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että paikalliset valtuutetut ovat kiinnostuneita siitä, mitä omat äänestäjät asioista ajattelevat, mitä he haluavat, ja mitkä ovat heidän tarpeensa, sekä vaalien aikaan että niiden välillä. MYYR YORK TIMES ei tehnyt vaalilehteä. Käsittelemme tässäkin numerossa asioita ajassa ja hyvin paikallisesti. Seuraavalla kaudella valtuuston käsittelyyn tulee Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo. Samoin Myyrinpuhoksen ja Isomyyrin purkaminen ja tonttien uuden käytön kaavoitus. Valtuusto pääsee vaikuttamaan myös elokuvateatterin kohtaloon. Samoin se voi vaikeuttaa tai mahdollistaa kauppojen ja ravintoloiden toimimista sen kautta, minkälaisia liikeja toimitiloja rakennetaan. Ja niin edelleen. Kaupunginvaltuustolla ja lautakunnilla on siis näppinsä pelissä monissa niistäkin asioista, joista voit nyt lehdestämme lukea. Virkamiehet valmistelevat, valtuutetut päättävät. Tämä on marssijärjestys, joka kannattaa äänestyskopissa muistaa. VANTAA ON SUURI KAUPUNKI, ja sen kokonaiskehittäminen on haasteellista. Juuri kaupungin koko edellyttää, että jokainen kaupunginosa ja suuralue tarvitsee omat puolestapuhujansa, siis valtuutetut, jotta tällaisesta paketista olisi hyvää jaossa kaikille tasapuolisesti. On tärkeää, että valtuustossa on tulevaisuudessa mahdollisimman monta edustajaa täältä Länsi-Vantaalta. Hyviä ehdokkaita on, ja toivottavasti heistä mahdollisimman moni saa luottamusta ja ääniä täältä. ISSN 2489-8465
• 3 TA P I O K A C O O L I A PAALUTORIN LIIKETILOILLE KYSYNTÄÄ K I V I JA L K A K I I N N O S TA A A M M AT T I O P I S T O M U U N N O S T I L A S S A U U T I S E H K O T PIKKULINNUT lauloivat, että Hartelan Paalutorille rakentamien kohteiden liiketiloilla olisi kysyntää, vaikka tontille on nousemassa vasta ensimmäinen Hartelan kohteista, Myyrin Terra. Liiketilat sijoittuvat toisena rakennettavaan kohteeseen, Myyrin Tähteen. “Tavoittelemme kohteen rakentamisen aloitusta loppuvuoteen 2021”, kertoo Hartelan viestintäpäällikkö KATI KUOKSA . Liiketiloista on tehty esisopimus yhteistyökumppanin kanssa, mutta lopullista käyttöä ei vielä pystytä määrittelemään. Rakennuslupasuunnitelmissa varaudutaan esimerkiksi ravintolaja kahvilatoimintaan. Hartelalla on varaus rakentaa Paalutorille yhteensä neljä kerrostaloa. MYYRMÄEN HOTELLI AUKEAA SYKSYLLÄ M I N I B A A R I K Ä R PÄ S E T K U U L O L L E HOTELLIALAN ahdinko on hidastanut Myyrmäen hotellihankkeen valmistumista. Pandemiatilanne on kuitenkin tällä hetkellä helpottunut ja tulevaisuuteen suuntaudutaan jo lievällä optimismilla. “Rakettimaista nousua ala ei odota ja koronatilanne tulee vielä syksylläkin vaikuttamaan negatiivisesti osaan hotellimarkkinoista. Uskomme kuitenkin, että uuden Noli Studios -konseptin joustavuus ja monipuolisuus tuo meille heti alusta lähtien asiakkaita”, arvioi kaupallinen johtaja NATALIA SCHREY Myyrmäen hotellihanketta koordinoivasta kiinteistökehitysyhtiö NREP:istä. ENSIMMÄISET vastaavalla konseptilla toimivat, Katajanokalla ja Sörnäisissä 2019 avatut hotellit, ovat koronasta huolimatta olleet taloudellisesti menestyviä. Ideana on tarjota hotellin asiakkaille mahdollisuus yhteisölliseen elämiseen tavalla, joka palvelee aikuisia kaupunkilaisia ja jotka haluavat joustavia palveluita kohtuulliseen hintaan. Hotelli palvelee siis normaaleja matkailijoita mutta myös ihmisiä muuttuvissa elämäntilanteissa, kuten expatteja, remontoijia sekä projektityöntekijöitä. MYYRMÄESSÄ Natalia Schrey näkee paljon positiivisia näkymiä hotellin tulevaisuudelle. “Myyrmäki on yksi Vantaan pääkeskuksista. Sen kasvu ja kehitys tukee hotellin toimintaa positiivisesti. Erityisesti yritystoiminnan kasvattamisella ja palveluiden kehittämisellä on varmasti positiivisia vaikutuksia”, muistuttaa Schrey. ERITYISENÄ vahvuutena hotellille Natalia Schrey pitää erinomaisia joukkoliikenneyhteyksiä sekä luonnon läheisyyttä ja lähialueen monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Urheilupuisto tuo myös Noli Myyrmäkeen tärkeän asiakassegmentin. “Uskomme voivamme tarjota laadukkaat majoitusmahdollisuudet urheilupuiston käyttäjille niin urheilukuin kulttuuritapahtumien aikana”, sanoo Schrey. “Hotelli tukee erinomaisesti Myyrmäen ja urheilupuiston alueen kehitystä tuoden tänne uutta liiketoimintaa ja uusia käyttäjiä.” Myyrmäkeen valmistuvaan hotelliin tulee 322 studiohuonetta. Asiakkaiden käytössä on lisäksi yli tuhat neliötä yhteistilaa, muun muassa kuntosali, saunaosasto, pyörävarasto sekä tiloja oleskeluun ja työskentelyyn. NOLI STUDIOS uskoo hotellialan tulevaisuuteen pääkaupunkiseudulla. Myyrmäen hotellin jälkeen suunta on selvä. “Tavoitteenamme on avata seuraavan viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudulle kymmenen uutta kohdetta, ja etsimmekin aktiivisesti uusia Noli Studioille soveltuvia kiinteistöjä ja tontteja”, kertoo kaupallinen johtaja Natalia Schrey. K U V A : JA N N E II JA L A IN E N Hotelllin on suunnitellut Avarrus Arkkitehdit ja sisustustuksen dSign Vertti Kivi & Co. Rakentamisesta vastaa Lehto Group. T E K S T I A R I M A R T I N A H O VANTAAN AMMATTIOPISTO Varian vanha Myyrmäen Ojahaantiellä sijaitseva opistotalo puretaan. Uudet koulutustilat nousevat Vehkalaan ja osa koulutuspaikoista siirtyy Tikkurilaan. Opiston opiskelijat katoavat Myyrmäen päivittäisestä katukuvasta ja moni jää kaipaamaan myös leipomomyymälän makeita ja suolaisia herkkuja. Vaikka paljon katoaa, jää Länsi-Vantaalle kuitenkin merkittävä ja jopa kasvava määrä koulutuspaikkoja, kertoo Vantaan ammattiopiston rehtori PEKKA TAURIAINEN . “Vehkalan toimipisteeseen on suunniteltu tilat 2100 opiskelijalle ja se on yli kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä tällä hetkellä Myyrmäen toimipisteessä on.” OPETUKSEN kannalta rehtori Tauriainen pitää uusia tiloja välttämättöminä. Tulevaisuuden koulutustarpeita pitää ennakoida ja siksi muunneltavien tilojen määrä uusissa koulutustiloissa pyritään maksimoimaan. “Näin koulutustarjontaa voidaan kätevästi muuttaa tarpeen mukaan”, tähdentää hän. Mitä koulutusta sitten jää Vehkalaan? “Vehkalan esiselvityksen yhteydessä käytiin läpi Varian kaikkien koulutusten sijoittuminen. Tavoitteena on, että samaa koulutusta ei jatkossa järjestetä kahdessa paikassa, ellei siihen ole jokin erityinen syy”, painottaa Tauriainen. TÄMÄN HETKEN tiedon mukaan Varia Vehkalaan on suunnitteilla tilat seuraaville opetusaloille: logistiikka-ala, autoala , lentokoneasentaja-ala , sähköja automaatioala, tietoja viestintätekniikka-ala sekä sosiaalija terveysala. Uusien tilojen käyttöönoton tavoiteajankohta on syyslukukauden alku 2024. TAIWANISTA peräisin olevaa, Aasiassa supersuosittua teejuomaa myyvä More tea operoi entisessä Arnoldsin nurkkauksessa. VARIA MUUTTAA MYYRMÄESTÄ KUPLATEEKIOSKI AUKESI MYYRMANNIIN
• 4 U U T I S E H K O T JATKUUKO KINO MYYRIN TARINA? UUSIA KORTTELIRAVINTOLOITA MARTINLAAKSOSSA KESÄLAVA PAALUTORILLE ITÄMERIPÄIVÄ VANTAALLA 26.8.2021 VIIME VUODEN lopun ikäviin kulttuuriuutisiin kuului tieto Kino Myyrin toiminnan päättymisestä. Paikan pitkäaikainen omistaja PETER PUISTO pani pillit pussin ja “korttelikinon” lähes 30 vuoden tarina päättyi. KORONA katkaisi kamelin selän ja moni paikallinen elokuvien ystävä koki aitoa surua elokuvateatterin menetyksestä. Vuosien saatossa Kino Myyrin katsomossa monet kävivät katsomassa monipuolista ja laadukasta elokuvatarjontaa – myös valtavirran ulkopuolelta. Monille lapsille paikka oli ensikosketus teatterissa esitettävään elokuvaan ja suositut matineanäytökset toivat katsomoon iäkkäämpiä elokuvan ystäviä. Paljon oli myös vakituisia katsojia, joille “oma elokuvateatteri” oli tärkeä. Kino Myyri oli osa Myyrmäen paikallista kaupunkikulttuuria ja merkittävä monumentti katoavien lähiökinojen joukossa, siksi sen jättämä suuri aukko pitäisi pikaisesti täyttää. Monet ovat jo ehtineet pohtia Myyrmäen elokuvateatterin tulevaisuutta. Nyt kun epidemia on rauhoittumassa, asia on tulossa entistä ajankohtaisemmaksi. TILANTEESTA tietää parhaiten Vantaan kaupungin toimitilapäällikkö PASI SALO. “Tällä hetkellä elokuvateatterin jatkosta keskustellaan. Osin koronatilanteesta johtuen asian valmistelut ovat kuitenkin kesken ja kiirettä neuvotteluilla ei ole pidetty”, hän kertoo. Yhteydenottoja on tullut useammaltakin yrittäjältä, eli kiinnostusta tilojen vuokraamiseen on ollut. Ratkaisuja asiassa Salo ennakoi elo–syyskuulle ja näkee ajankohdan otolliseksi myös tulevan yrittäjän kannalta. “Syksyllä varmasti tautitilanne on niin paljon rauhoittunut, että esimerkiksi erilaiset katsojamäärien rajoitukset on poistettu. Toiminta olisi näin helpompi aloittaa varmemmalta pohjalta”, Salo korostaa. YRITTÄJÄLTÄ vaaditaan kuitenkin myös panostuksia ja rohkeutta. Kaupunki tulee vuokraamaan teatteritilan sellaisena kuin se on, eli uusi yrittäjä joutuu hankkimaan projektorilaitteiston ja päättämään, miten uudistaa teatteria ja paljonko on mielekästä investoida kuitenkin väliaikaiseen ratkaisuun. VÄLIAIKAISUUS johtuu siitä, että toimitilapäällikkö Pasi Salon mukaan Myyrmäkitalo puretaan joka tapauksessa jollakin aikavälillä. Korvaajaksi on suunniteltu Myyrmäen kaupunkikulttuuritaloa. Salo on skeptinen sen suhteen, että kaupunki rakentaisi uuden elokuvateatterin omiin tiloihinsa. “Toki sen lopulta päättävät luottamushenkilöt”, hän toteaa. Suuntaus on kuitenkin viime aikoina ollut sellainen, että elokuvateatterin tyyppisen palvelun pitäisi syntyä markkinaehtoisesti, yksityisin investoinnein. “Kaupunki luo laajemmin puitteita sille, että kaupunginosiin syntyy edellytykset monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Osan tällaisista tiloista kaupunki rakentaa ja osa syntyy markkinavetoisesti”, Salo summaa. VAIKKA KAUPUNKI ei elokuvateatteriin investoisikaan, uskoo Vantaan kaupungin toimitilapäällikkö Pasi Salo Myyrmäen kasvavan sellaiseksi alueeksi, jossa myös elokuvateatteri tulee pärjäämään ja näin monipuolistamaan omalta osaltaan paikallista kulttuuritarjontaa. T E K S T I A R I M A R T I N A H O KO R T T E L I K I N O C L I F F H A N G E R I S S A R O H K E I TA AVAU K S I A TA PA H T U M A ATA N Ä K Y V I S S Ä ! S U V I E S T R A D I RAVINTOLA-ALAN ahdingosta huolimatta uusiakin yrittäjiä löytyy. Keittiömestari SAMI LAINE on aina halunnut perustaa oman ravintolan. “Kun mahdollisuus tuli, tartuin siihen, oli koronaa tai ei”, hän kertoo. “Työtä se vaatii aina.” Martinlaaksossa Alepan takana sijaitseva Gamer Deli panostaa itse tehtyyn ruokaan ja laadukkaisiin ruoka-aineisiin. Kokeilunhaluinen voi pistää tilaukseen Super Marion tai Terrarian ja testata vastaavatko maut omaa käsitystä lempipelistä. Tarjolla on pizzan, pastan ja salaattien lisäksi myös jälkiruokia: kahvia ja maukkaita leivonnaisia. MARTINLAAKSON Laajavuorentielle on avattu Korner Lounge & Bistro. Rento lähiöpaikka tarjoilee pizzaa, burgereita ja finger foodia, joita voi nauttia myös A-oikeuksin varustetulla viihtyisällä terassilla. KESÄLAVAN OHJELMA alkaa kesäkuun alussa koronatilanteen salliessa. Kesälavalla on tarkoitus olla ohjelmaa kolmesti viikossa, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kesä–heinäkuun ajan. Kesälavalla on mahdollista järjestää myös kaupunkijuhannus. “Vantaalle on jo pitkään toivottu jatkuvaa elävää kulttuuritoimintaa ja uskon, että vilkkaasta järjestökentästä löydämme paljon monipuolista ohjelmaa lavalle”, kertoo lavakokonaisuuden tuottavan Velmu ry’n puheenjohtaja LEELA JOHANSEN. Kesälavalle etsitään myös ohjelmaa. Esimerkiksi pienet bändit, monologit, sirkustaide, erilaiset ryhmäliikunnat kuten jooga, tai chi tai tanssi ovat kaikki tervetulleita. Kaupunki tarjoaa äänentoiston ja bändeille backlinen. Kesälavasta vastaa Vantaan kaupunkikulttuurin toimiala. Ohjelmistoon voi hakea lähettämällä järjestäjän tiedot ja lyhyen kuvauksen osoitteeseen kesalava@vantaa.fi. HUONO VITSI? Ei sentän. Myyrmäki sijaitsi kivikaudella meren rannalla ja täällä oli jo silloin asutusta. Monin paikoin täällä näkyy vieläkin Itämeren vaikutus niin luontoon, historiaan kuin kulttuuriin. OHJELMAA on koko perheelle, mm. suosittu Andreas Koiviston opastettu historiakävely, jolloin matka vie kivikaudesta katutaiteeseen. Kaupungin museon näyttelyssä tutustutaan Vantaan historiaan ja vantalaisuuteen. Lapsille on tarjolla merellisiä askarteluja ja nukketeatteriesitys Pilkuton Leppäkerttu. Tapahtuman järjestää Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Itämeripäivä on John Nurmisen Säätiön koordinoima tapahtuma. K U V A : T O M M I O T S A V A A R A Tavallista pidemmällä intermissiolla. Saakohan Gamer Delin sienipitsasta supervoimat?
• 5 Vadelmainen hemmottelukasvohoito 60min 75€ sis.kulmien kestovärjäys (etu 15€) Täydellinen jalkahoito kynsien lakkauksella 90min 95€ (etu 10€, sis. 7-free kynsilakkapullon) Kainaloiden sokerointi 20€ (etu 6€) (hyvinvointi) MARTINLAAKSON OSTARI PAREMPIA AIKOJA ODOTETTAVISSA U U D I S T U S K I P U JA MONET muistavat vielä vanhan Martinlaakson ostarin Martinkeskuksen. Syyskuussa 2016 järjestettiin kansanjuhlan purettavan ostarin kunniaksi. Tuo kerran pohjoismaiden suurin ostari mureni betonin paloiksi, ja aikoinaan upeat toiseen kerrokseen johtaneet ja pikkupoikien suosittuna, joskin luvattomana leikkipaikkana toimineet rullaportaat olivat muisto vain. Kun vanha katosi, vuonna 2011 valmistunutta ostaria alettiin katsoa toisin silmin. Muistikuva menneestä sai kultaiset reunukset, kun taas uutta ostaria katsottiin tarkalla ja arvostelevalla silmällä. UUDEN OSTARIN kujanjuoksu johti nopeassa tahdissa tapahtuneisiin omistajien vaihdoksiin ja itse ostoskeskuksen kehittäminen jäi taka-alalle. Näin arvioi mennyttä nykyisen Martinlaakson Ostarin kauppakeskuspäällikkö HELI VAINIO. “Moni luulee vielä, että ostarin omistaa edelleen amerikkalainen rahasto, mutta kohde siirtyi Varman, Valtion eläkerahaston ja Tradekan kotimaiselle rahastolle jo yli kaksi vuotta sitten”, selventää hän nykyisiä omistussuhteita. Vainio pitää lähiostarin, kuten Martinlaakson Ostarin, tärkeimpänä funktiona kauppojen ja lähipalveluiden tarjoamista alueen asukkaille. “Teemme hartiavoimin töitä ostarin maineen parantamiseksi ja yritämme kaikin tavoin näyttää asukkaille sen, että oikeasti välitämme heistä. Juuri asiakkaiden takia tätä Ostaria ollaan kokonaisuudessaan uusimassa”, tähdentää kauppakeskuspäällikkö. VIIME VUONNA käynnistyi ostarin uudistus, joka sisälsi kolmen uuden ravintolan avaamisen, vessojen uudelleenrakentamisen ja ilmeen muutoksen. Hissiaulat on maalattu, teippaukset uusittu ja valomainokset tullaan vielä tänä keväänä uusimaan. Myös pääoven vihreä mainostaulu ja vastaava vihreä mainos Kivivuorentiellä poistuvat ja ne vaihdetaan uuden ilmeen mukaisiksi. Ravintoloiden lisääntynyt asiakaspaikkojen määrä edellytti lain mukaan parempia WC-palveluita. Tämän takia asiakkaiden tilat uusittiin ja samalla ne muuttuivat yhteiskäyttöisiksi kaikille sukupuolille. “Tämä muutos on otettu hyvin vastaan. Moni on ollut tyytyväinen siihen, että nyt vessoissa on aina tilaa”, kertoo Vainio. KORONA-AIKA on tehnyt muutosprosessista hyvin haasteellisen. Uusien ravintoloiden alku on ollut kohtuullinen. Ne ovat myyneet annoksia mukaan ja take awayn osuus myynneistä on 50 % luokkaa. Kaikki ravintolat ovat saaneet positiivista palautetta tarjonnastaan ja ruoan laadusta, mikä ilahduttaa Heli Vainiota. “Ravintoloiden menestys näin korona-aikaan kertoo mielestäni siitä, että ne sopivat paikalliseen makuun”, hän arvioi. Tällä hetkellä asukkaiden suurin toive ostarille on uusi kahvila. “Sellaiselle on tila valmiina ja kiinnostuneita ehdokkaitakin on, mutta epidemiatilanne on jarruttanut lopullisia päätöksiä. Viimeksi viime viikolla sopiva ehdokas kehui, että kaikki olisi kohteessa niin sopivaa hänelle, kunhan korona rauhoittuu. Uskonkin, että yrittäjä löytyy, kunhan epidemian rajoitukset väistyvät ja uusi kahvila on ostarilla ennen kuin huomataan”, naurahtaa Vainio. KAUPPAKESKUSPÄÄLLIKKÖ on myös ilahtunut paikallisen asukasyhdistyksen kanssa tehdystä yhteistyöstä. “Suunnitelmia on parkkihallikirppiksistä isomman luokan kevätsiivoustempaukseen, mutta nähtäväksi jää milloin näitä päästään toteuttamaan”, Heli Vainio huokaisee. “Toivottavasti hyvin pian.”
• 6 Kuvataiteen opettaja Cleo Mustonen ja äidinkielen opettaja Maissi Salmi loivat 1970-luvun lopussa pohjan ilmaisutaidon opettamiselle Martinlaakson lukiossa. Heidän työnsä mahdollisti yhteistyön yli oppiainerajojen. OPETTAJAT CLEO MUSTONEN ja MAISSI SALMI tekivät kokonaan uuden aluevaltauksen, kun he alkoivat opettaa luovaa toimintaa Martinlaakson lukiossa koulun silloisen rehtorin Jouko Tuhkasen myötävaikutuksella. Mustosen ja Salmen ensimmäiset produktiot olivat Sielunryöstäjä sekä piirtoheittimellä tehty Kalevala-aiheinen kuva–ääni-teos, Maailman synty vuonna 1978. ”Näiden produktioiden jälkeen saimme luovan toiminnan oppiaineeksi, vaikka vastarintaakin huomattiin. Monet opettajat olivat tuolloin huolissaan siitä, että heidän oma tuntimääränsä vähenee, jos oppilaat valitsevat tätä uutta oppiainetta”, Mustonen kertoo. ”Sitten luova toiminta pikkuhiljaa vakiinnutti asemansa tärkeänä omaleimaisuutta tuovana erikoispiirteenä Martsarin lukiossa.” Muutaman vuoden kuluttua luova toiminta muuttui ilmaisutaidoksi, kun siitä tuli Opetushallituksessa oppiaine ja sitä ILMAISUTAIDON SUUNNANNÄYTTÄJÄ voitiin opettaa muiden aineiden tavoin. Mustosen ja Salmen pioneerityö poiki valmiuden ilmaisutaidon ja muiden aineiden yhteistyöhön, mikä oli leimallista Martinlaakson lukiolle, ja on sitä edelleen. VUONNA 2011 eläkkeelle jäänyt Salmi kertoo, kuinka koulun hengessä näkyi yhteisöllisyys, jonka keskiössä on nykyisin draama ja teatteri -nimellä tunnettu oppiaine. Ryhmälähtöinen työtapa on se, jota Martinlaakson lukiossa käytetään ja josta koulu on tunnettu. ”Kaikki on lähtenyt siitä, että aina tehdään yhdessä. Jollain on idea, jonka toinen aloittaa ja kolmas jatkaa siitä. Tämä on ikään kuin ketju, jota jatketaan ja jatketaan, kunnes siitä tulee loppujen lopuksi esitys. Se on ollut tämän kaiken pohja”, Salmi avaa. Mustosen tapaan myös Salmi alleviivaa yhteistyön tärkeyttä yli oppiainerajojen. ”Martinlaakson lukiossa tieK U VAT H E L I G R O S C H U P T E K S T M A R K U S N Y M A N de ja taide toimivat yhdessä. Tälläkin hetkellä on tieteen ja taiteen välisiä projekteja, joista esimerkkeinä matematiikka, fysiikka ja kuvataide yhdessä.” Ei pääsykokeita MARTINLAAKSON lukiossa kuka tahansa voi valita draaman ja teatterin oppiaineekseen, sillä siihen ei ole erillisiä pääsykokeita. Salmen mukaan jokainen tarvitsee ilmaisullisia taitoja elämässään ja kertoo esimerkin. Hän sai viime keväänä vuosikymmenien takaiselta oppilaaltaan viestin, jossa oppilas oli juuri puhunut Yhdysvalloissa 300 hengelle. Salmen entistä oppilasta puhe ei ollut jännittänyt lainkaan, ja hänestä oli tuntunut siltä, että viesti oli mennyt kuulijoille perille, koska hän oli oppinut ilmaisuja esiintymistaitoja Martinlaakson lukiossa. LUKION nykyinen kuvataiteen ja draaman opettaja HELI GROSCHUP kertoo, kuinka oppiaineet olivat vuosikymmeniä sitten omissa lokeroissaan – musiikin tunneilla opetettiin musiikkia ja liikunnan tunneilla liikuntaa. Hänen mukaansa teatteri kattaa tämän kaiken. ”Siihen tulee liike, ääni ja estetiikka lavastuksineen, puvustuksineen sekä valaistuksineen. Teatteri on niin kokonaisval”Martinlaakson lukiossa tiede ja taide toimivat yhdessä.”
• 7 KÄYDESSÄNI yläasteen 9. luokkaa edellisen vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä tuskin edes näin muita jatko-opiskeluvaihtoehtoja kuin Martinlaakson lukion, joten kouluun pyrkiminen oli kohdallani itsestäänselvyys. Tiesin kuitenkin jo lukion kalkkiviivoilla, ettei minusta ole sen enempää Seitsemän veljeksen Simeoniksi kuin Eeroksikaan. Emme kuitenkaan saaneet tästä Maissin kanssa riitaa aikaiseksi, sillä Maissi ei nähnyt osaamiseni hyödyntämiseen tarvetta, enkä minä nähnyt tarvetta tarjota osaamistani Seitsemän veljeksen syksyn 1993 ensi-iltaan. HUOLIMATTA sivu suun menneestä roolistani Seitsemässä veljeksessä olin kuitenkin edelleen kiinnostunut muusta kuin liikunnasta, musiikista tai linnunpönttöjen rakentamisesta, joten perustin luokkalehtemme Viemäriputken tammikuussa 1994. Samaan aikaan koulumme sai ensimmäisenä Suomessa tietotekniikka-avusteiset videoeditointilaitteistot keskiasteen koulupyhättöön. LOPPUTULOS oli se, että panostin kaiken liikenevän ja liikenemättömän aikani niin luokkamme lehden toimittamiseen kuin lyhytelokuvien kirjoittamiseen, ohjaamiseen ja leikkaamiseen. Filmispektaakkeleista mainittakoon elokuva Jeesuksen elämä Martsarissa 1994, josta sain arvosanat niin äidinkieleen, uskontoon, tietotekniikkaan kuin kuvaamataitoonkin. Tämä oli juuri sitä oppiaineiden välistä yhteistyötä, joista Cleo, Maissi ja Heli kertoivat tämän jutun haastatteluissa, mutta joiden tärkeyttä en ymmärtänyt vielä neljännesvuosisata sitten. Kirjoittaja on Martinlaakson lukiosta vuonna 1996 ylioppilaaksi valmistunut ikuinen abiturientti. • Kuvataiteen opettaja Cleo Mustonen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maissi Salmi antoivat alkusysäyksen luovan toiminnan opetukselle Martinlaakson lukiossa • Ensimmäiset luovan toiminnan produktiot Sielunryöstäjät sekä Kalevalaaiheinen Maailman synty valmistuivat Martinlaakson lukiossa vuonna 1978 • Myöhemmin Opetushallitus määritti luovan toiminnan ilmaisutaitooppiaineeksi ja se lisättiin valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan • Draaman ja teatterin kursseja voi valita kuka tahansa opiskelija, eikä kursseille ole erillisiä pääsykokeita ILMAISUTAIDON SUUNNANNÄYTTÄJÄ YLI 40 VUOTTA DRAAMAA JA TEATTERIA SIVUMUISTELO taista taiteen tekemistä, ettei sitä voisi tehdä yksin, jos verrataan esimerkiksi kuvataiteeseen. Teatteriin kuuluu aina enemmän kuin kaksi ihmistä, joten siinä mielessä se on monipuolinen taiteen laji”, kertoo Groschup. ”Kuvataiteen opettajana olen nähnyt paljon opiskelijoita, jotka ovat tottuneet tekemään paljon yksinään, mutta draaman ja teatterin kursseilla he ovat tehneet töitä ryhmässä. Näytelmäproduktioiden palautteissa nousee usein esiin se, että kaikkien mielestä tärkeintä oli tutustuminen sellaisiin uusiin ihmisiin, joihin ei ilman koulun tarjoamia draaman ja teatterin kursseja olisi tutustunut. Monille ryhmän hitsautuminen yhteen oli ehkä se kaikkein tärkein kokemus.” YKSITTÄISEN produktion työstäminen kestää yleisesti puoli vuotta. Esitystä harjoitellaan kahdesti viikossa puolen vuoden ajan, kunnes esitys saa ensi-iltansa perinteisesti tammikuussa. ”Viime syksynä tuli kuluneeksi 150 vuotta ALEKSIS KIVEN Seitsemän veljeksen julkaisusta, jolloin näimme lukiossamme näytelmän Kuka A. Kivi?”, Groschup kertoo. ”Näytelmän ohjasi Martinlaakson lukion grand old lady, Maissi Salmi, joka on lukenut kaiken, mitä Suomessa on julkaistu Aleksis Kivestä.” MARTINLAAKSON LUKIO on mukana valtakunnallisessa Nuori näyttämö -hankkeessa, johon osallistuu 36 nuorten teatteriryhmää kaikkialta Suomesta. Hankkeen neljästä näytelmästä kukin nuorisoryhmä valitsi yhden, joista HARRIET BROWNIN käsikirjoittama Kolme valikoitui valmistettavaksi Martinlaakson lukiossa. Nuori näyttämö -hankkeessa mukana oleva Kansallisteatteri toimii Martinlaakson lukion kummiteatterina, ja Kansallisteatterin näyttelijä HARRI NOUSIAINEN koulun nimettynä kummina. Näytelmästä valmistui tallenne keväällä 2021. P I T K Ä N L I N JA N V E TÄ JÄ
• 8 MYYRÄNCOLO MUUTTAA PURKUTALOSTA TOISEEN K U LT T U U R I N K U JA J U O K S U KEVÄÄLLÄ 2018 perustettiin kulttuurikeskittymä Myyräncolo Kilterinmäkeen Imatran Voiman entiseen laboratoriokiinteistöön, joka puretaan elokuussa uusien asuntojen tieltä. Kulttuuriväki ei purkutuomiosta lannistunut, koska tilojen väliaikaiskäyttö on yksi sen perusperiaatteista. Niinpä osuuskunta pakkaa moninaiset kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttaa kesän aikana Myyrinpuhokseen – jota sitäkin uhkaa purku muutamien vuosien päästä. Mikään pieni projekti tämä pop up -hanke ei ole, sillä keskittymä valtaa MyyrinpuhoksesMyyräncoloa ylläpitävä osuuskunta vuokraa purku-uhan alaisesta Myyrinpuhoksesta tilat muutaman vuoden pop up -hankkeelle. Kulttuurialan yrittäjille, taiteilijoille, toimijoille, yhteisöille ja muille pienyrittäjille on tarjolla runsaasti lisää toimitilaa. ta lähes 3000 neliömetriä tilaa, joihin sijoittuu kulttuuriyrittäjiä, muita kulttuurialan toimijoita ja pienyrittäjiä. KOKO TALOSSA on tarjolla yli sata kooltaan vaihtelevaa työhuonetta ja muuta tilaa. Käyttäjinä on ainakin tällä hetkellä jo Street Art Vantaa, tapahtumaja äänentoistoalan yrityksiä ja elokuva-alan toimijoita. Näillä näkymin kolmanteen kerrokseen tulee Mamia Companyn tanssistudio, 1–2 radioasemaa ja kuorojen harjoitustila. Kellarista löytyy bändien treenitiloja. Toisessa kerroksessa toimii katuruokaja T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N urban food -yrityksiä, ja ylimmistä kerroksista on mahdollista vuokrata työhuoneita ja isompiakin toimistokokonaisuuksia myös erilaisille yhteisöille. Taloon tulee myös Myyrmäki-liikkeen tapahtumakalustolainaamo. Viimeksi skedehallina tutuksi tullut kellaritila muuntuu tapahtumaja konserttitilaksi. Sen yläkertaan, katutasoon Topparin viereen avataan kahvila, joka toimii samalla koko talon infopisteenä. MYYRÄNCOLOA ylläpitävän osuuskunnan kumppanina on Kalliolan Setlementti, jolla on kiinteistössä entuudestaan muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa. Kalliola on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteiskunnallinen toimija, jonka visiona on halu siitä, että tulevaisuuden yhteiskunnassa on enemmän iloa kuin surua, enemmän myötätuntoa kuin häpeää ja enemmän välittämistä kuin välinpitämättömyyttä. Kuulostaa sellaiselta, jolle Myyrmäessäkin on tarvetta. “Suunnittelemme Myyrmäkeen jotain erityistä, koska kumppaneina on tahoja, joiden kanssa emme aikaisemmin ole tehneet yhteistyötä”, summaa Kalliola-konsernin toiminnanjohtaja HEIDI NYGREN. ”Olemme halukkaita etsimään uudenlaista tapaa toimia alueen ihmisten ja yhteisöjen kanssa.” KALLIOLALLA on vahva, yli sadan vuoden osaaminen naapuruustyöstä. Sen pyrkimyksenä on edistää asukkaiden hyvinvointia pitkäjänteisesti sekä tuoda alueen ihmisiä lähemmäksi toisiaan. “Haluamme olla osa kaupunkielämää, jossa synnytämme yhteisöjä”, toteaa Kalliolan yhteisöjohtaja HENNA KORTE. Myyräncolo saa majailla talossa ainakin muutaman vuoden, mutta samaan aikaan haetaan jo pysyvämpää sijaintia pop up -hankkeen jälkeiselle ajalle. Tämän rouheampaa koloa Myyrmäestä tuskin löytyy. Tilasta muodostuu jatkossa Myrtsin oma Tavastian tai Nosturin kaltainen konserttija tapahtumatila. K U L T T U U R I R A K E N N E
• 9 ARKKITEHTI TUTKII YHTEISÖN SYNTYÄ ARKKITEHTI JOHANNES KAIRA on sekä Myyräncolon hallituksen jäsen että Myyrinpuhoksen tuleva toimija, mutta ei ainakaan vielä myyrmäkeläinen. “Syyni muuttaa suhteellisen kauas kotoa työskentelemään Myyrinpuhokseen on erityisesti kiinnostus nähdä yhteisön synty ja oppia siitä, minkälaisten askeleiden kautta se ottaa muotonsa”, Kaira kertoo. “Hallitustyössä minulla on myös mahdollisuus testata ajatuksia siitä, miten ihmisiä tulisi ohjata ja motivoida, jotta tilaan saadaan maksimoitua yhteisöllinen toimintakulttuuri.” KAIRA PUHUU kuratoiduista vuokrasuhteista, joissa kootaan vuokralaisia joiden läheisyys tuottaa lisäarvoa. Siihen liittyy vahvasti yhteisön syntymisen tukeminen. Tila saa kehittyä myös orgaanisesti ja siellä toimii paljon tekijöitä, joilla on eri arvomaailmoja, elämänrytmejä, sosiaaliluokkia ja niin edelleen. ”Tämän projektin iso kysymys on se, että miten näiden ihmisten toiveet kuullaan, viestitään ja jalostetaan toimintaa ohjaaviksi linjauksiksi, niin että tila ja toiminnot tukisivat yhteisön tervettä kasvua sekä monialaisuutta”, Kaira tiivistää. Haasteena on tehdä tarvittaessa vain pieniä korjausliikkeitä. Toisaalta tilan pitäisi pystyä sopeutumaan nopeastikin uusiin muutoksiin ja mahdollisuuksiin. KAIRA HUOMAUTTAA, että pääkaupunkiseudulla on käynnissä kaupunkitilallisesti kiinnostava aikakausi. Vanhat teollisuuskiinteistöt ovat jo käyneet läpi muodonmuutoksen kulttuuritiloiksi tai asunnoiksi ja nyt on 1970–80-lukujen toimistorakentamisen vuoro. “Arkkitehtinä on kiinnostavaa nähdä, miten rakennuksen runko ottaa erilaisen elämän sisäänsä ja kuinka hyvin rakennus voi profiloitua uudelleen uuden identiteettinsä kautta”, Kaira sanoo ja ottaa yhdeksi esimerkiksi Helsingin Kaapelitehtaan. Myyrmäessä Kairaa kiinnostaa tutkia miten tila saadaan avautumaan mahdollisimman monella tasolla ympäröivään yhteisöön, niin että niiden välille syntyy toisiaan tukeva dialogi. “Yhteys ympäröivän yhteisön kanssa pitää rakentaa huolella niin, että Myyräncolosta ja Puhoksesta tulee myyrmäkeläisten näköinen ja tuntuinen”, Kaira huomauttaa. “Silloin siitä tulee merkityksellinen ja tämän merkityksellisyyden kautta syntyvä vetovoima mahdollistaa myös liiketoiminnan kehityksen alueella.” K U V A : JA N I L A P PA L A IN E N Pekka Rautio Lukion opettaja, kaupunkiaktiivi, musiikinja kulttuurintekijä Länsi-Vantaa Varavaltuutettu, Vapaa-ajan lautakunnan www.pekkarautio.fi ja VTK:n hallituksen jäsen 368 Ehdokas on makasanut mainoksen itse Äänestä jatkokaudelle • Houkutteleva ja kilpailukykyinen Vantaa – ei veronkorotuksille. • Yrittäjäystävällinen Vantaa – edellytykset kuntoon ja lisää työpaikkoja. • Liikenteen kehittäminen – ei ruuhkamaksuille. Ratikalle järkevämpiä vaihtoehtoja. • Urheiluseurat kunniaan – mahdollistetaan lasten ja nuorten liikuttaminen. Rösta för återval Stefan Åstrand Valtuutettu/Fullmäktigeledamot 627 Stefan Åstrand Vantaa kaupunginvaltuutettu/ stadsfullmäktigeledamot Il m o it u ks en m ak sa a tu ki ry h m ä Håkan Sandell, TkL, eläkeläinen Vapaala Friherrs Palvelu omalla äidinkielellä kehdosta hautaan! Hyvä palvelu koko Vantaalla – lähidemokratia. Olen lähellä sinua! Nära dig! 616 Johannes Kairaa kiinnostaa tilan ja yhteisön välinen, toisiaan tukeva dialogi.
• 1 Myyrinpuhos on yhä pystyssä, vaikka omistajan edustaja näkisi sen tilalla kaikkein mieluiten asuntoja. Toimitilojen väheneminen Myyrmäessä puhuttaa, mutta Jani Koivuniemen mukaan niille ei ole kysyntää. Perheasuntojen rakentamista voidaan rajoittaa tai mahdollistaa kaavoituksenkin keinoin. MYYRINPUHOKSEN nykyisen omistajan edustajaa JANI KOIVUNIEMEÄ hieman harmittaa. Myyrmäen asemakortteleiden eli niin sanotun Myyr York Downtown -alueen kaavamuutos on juuri tullut asukasosallistamisen vaiheeseen pitkän prosessin jälkeen. Alkuperäisen aikataulun mukaan kaavan piti olla hyväksymiskäsittelyssä jo viime vuoden lopulla. Asukasosallistaminen pidettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2018, jonka jälkeen suunnittelualuetta laajennettiin ja alueen rakentamisesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2019, mutta sen jälkeen tulikin mutkia matkaan. KAAVAMUUTOSALUE käsittää Myyrinpuhoksen, Liesikujan pysäköintihallin ja Isomyyrin tontit sekä alueen pysäköintipaikat, kadut, aukiot ja torit. “Kiinteistönomistajilla on ollut hyvä keskusteluyhteys”, Koivuniemi kertoo. “Kaikilla on ollut tahtotila viedä asiaa nopeasti eteenpäin, mutta valitettavasti lähinnä Vantaan kaupungin sisäisten prosessien takia tähän on tullut harmillinen aikalisä.” MUUN MUASSA kaavoituksen henkilöstön muutokset ja kaupungin sisäisen päätöksenteon hitaus ovat pidentäneet suunnittelun aikataulua. Lisäksi alueen sisäistä jakaumaa on muutettu arkkitehtikilpailuun luonnostelluista ehdoista, esimerkiksi kaupungin toimitiloiksi kaavaillut 3000 kerrosalaneliötä on siirretty Isomyyrin korttelista Myyrinpuhoksen kortteliin. Myös liikeja toimitilojen määrä on Myyrinpuhoksen korttelissa lähes tuplaantunut. PERHEASUNTOJA PUHOKSEN PAIKALLE? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N ”Koivuniemen mukaan Vantaan kaupunki on viimeisten vuosien aikana kehittänyt ja rummuttanut niin paljon Aviapolista ja Tikkurilaa, että toimitilaa etsivät yritykset suuntaavat mieluummin sinne.” K A AVO I T U S K A N G E R T E L E E E K U V A : E L IN A II JA L A IN E N K A U P U N K I R A K E N N E
• 1 1 Elinkeinopoliittisia ongelmia yritetään ratkoa kaavoituksella? LIIKEJA TOIMITILOJEN rakentaminen askarruttaa Koivuniemeä, joka huomauttaa, että Helsingin keskustan toimitilat ovat tyhjenemässä ja samaa tapahtuu muuallakin. Myyrmäessäkin on oltu huolissaan toimitilojen ja työpaikkojen vähenemisestä. “Valitettavasti liiketai toimitilat eivät automaattisesti synnytä lisää työpaikkoja”, Koivuniemi huokaa. Hänen mukaansa työpaikat luovat tarpeen toimitiloille. Myyrinpuhoksen tilannetta selvitellessä on käynyt ilmi, että juuri kukaan ei tällä hetkellä ole kiinnostunut Myyrmäen tiloista markkinahinnalla. Koivuniemen mukaan Vantaan kaupunki on viimeisten vuosien aikana kehittänyt ja rummuttanut niin paljon Aviapolista ja Tikkurilaa, että toimitilaa etsivät yritykset suuntaavat mieluummin sinne. “Tuo asetelma on luotu 10–15 vuoden aikana, eikä sitä heti muuteta”, Koivuniemi lausahtaa. “Näkemyksemme mukaan kahdeksankymmentä prosenttia yrityksistä muuttaa kaupungin sisällä, eli Vantaan ulkopuolisiakaan tulijoita ei ole kuin Aviapoliksen alueelle.” ETÄTYÖN TUOMA MURROS on todennäköisesti sellainen, josta ei Koivuniemen mielestä tulla palautumaan. Hänen mukaansa tilaratkaisuista tulisikin tehdä mahdollisimman avoimia ja joustavia, ja jättää käyttötarkoitus ympäristön ja tarpeen muokattavaksi. Toisaalta taas liikeja toimitiloja sekä asuntoja sisältävien hybridirakennusten rakentamisen käynnistyminen vaatii riittävän isot investoinnit. Eli toimitiloille tulisi olla tiedossa jonkinlainen käyttöaste, tai pahimmillaan koko projekti junnaa paikoillaan. Koivuniemen mukaan Vantaa yrittää nyt ratkaista kaavoituksen keinoilla Myyrmäen alueen elinkeinopoliittisia ongelmia. Hänen mielestään kaupungin tulisi vuokrata enemmän tiloja itselleen ja osaomistamilleen toiminnoille, mikä lisäisi uudisrakentamisen monipuolisuutta. Perheasuntojen rakentamisessa on pieniä asuntoja enemmän haasteita ASUNTOJEN KOOT ovat puhuttaneet viime vuosina paljon. Vantaan kaupungin linjaus on tällä hetkellä rajoittaa kiinteistöihin rakennettavien asuntojen huoneistokokoja niin, että yksiöitä, kaksioita ja niin sanottuja perheasuntoja eli kolmioita ja harvemmin neliöitä saa olla tietty määrä. Se on johtanut siihen, että kaksioiden koko on pudonnut reiluun kolmeenkymmeneen neliöön ja esimerkiksi Martinlaaksoon rakentuu 51-neliöisiä kolmioita. “Niille on tarvitsijansa”, Koivuniemi toteaa, mutta hänen mukaansa isoillekin perheasunnoille on Myyrmäessä markkinarako. “Perheasunnolla tarkoitan kolmen makuuhuoneen asuntoja, joissa on optio neljännelle makuuhuoneelle”, Koivuniemi tarkentaa. PERHEASUNTOJEN rakentamisen neliöhinta ei ole Koivuniemen mielestä välttämättä sen suurempi kuin pienissäkään asunnoissa, koska kalliita huoneita (keittiö, kylpyhuone) tarvitaan asuntoja kohden väAsemakaava numero 002400 * hemmän. Sen sijaan kaavoituksella saatetaan vaikuttaa rakentamisen hintaan ja järkevyyteen. “Tietyn kokoiseen ja muotoiseen rakennukseen on helpompi rakentaa isoja asuntoja”, Koivuniemi kertoo. “Pienemmät asunnot menevät helpommin epämääräisempiin mittoihin, mutta isoihin huoneistoihin tulee helposti esimerkiksi epäkäytännöllisiä käytäviä, jos rakennus on väärän mallinen tai kokoinen, mikä nostaa rakentamisen kokonaishintaa. Kaavoitusvaiheessa tehdään monesti turhan tarkkoja määrityksiä esimerkiksi julkisivuista ja parvekelinjoista, jolloin talon runkoon voi olla vaikea istuttaa isompia asuntoja. Nämä määritykset pitäisi jättää rakennuslupavaiheeseen.” Koivuniemen mielestä kaupunki voisi myös muilla keinoin kannustaa rakentajia tekemään isompia asuntoja. Mahdollisena keinona hän pitää esimerkiksi maankäyttökorvauksen* leikkaamista isojen asuntojen kohdalla tai lisärakennusoikeuden tarjoamista suurempia asuntokokoja vastaan. Vanha ostari on aikansa elänyt? PALATAAN VIELÄ hetkeksi liikeja toimitiloihin, joiden tilalle asunnot olisi tarkoitus rakentaa. “Myyrinpuhos on tiloiltaan yksinkertaisesti vanhentunut”, Koivuniemi toteaa. “Siihen ei saada toimijoita kiinnostavia, järkeviä ja tehokkaita pohjaratkaisuja, joten vuokralaisten pitäminen on haastavaa.” Sen lisäksi rakennus on päässyt edellisten omistajien toimesta pahasti rapistumaan. “Tällä hetkellä sen kunnostaminen on kalliimpaa kuin purku ja uudelleenrakennus”, Koivuniemi sanoo. ”Koivuniemen mukaan Vantaan kaupunki on viimeisten vuosien aikana kehittänyt ja rummuttanut niin paljon Aviapolista ja Tikkurilaa, että toimitilaa etsivät yritykset suuntaavat mieluummin sinne.” K U V A : E L IN A II JA L A IN E N K U V A : JA N N E II JA L A IN E N Kiinteistö Oy Myyrinpuhos, Liesikujan Autopaikat Oy ja Kiinteistö Oy Myyrmäen kauppakeskus ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että nykyiset ostoskeskusrakennukset ja pysäköintilaitos puretaan ja tilalle rakennetaan asumista, palveluita sekä liikeja toimitilaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Citycon Oyj, Sato Oyj, Taitokaari Oy ja SRV Yhtiöt Oyj. Suunnittelualueen katu-, aukioja torialueet ovat kaupungin maanomistuksessa. Muut korttelialueet omistavat Kiinteistö Oy Myyrinpuhos, Liesikujan Autopaikat Oy, Kiinteistö Oy Myyrmäen kauppakeskus ja Sato-Asunnot Oy. Maankäyttökorvaus tai kehittämiskorvaus on maan arvonnousun lisääntymisestä johtuva, kaupungille maksettava korvaus. Maan arvo nousee yleensä rakennusoikeuden kasvun myötä. Maanomistajia on kohdeltava kunkin kunnan sisällä yhdenvertaisesti.
• 1 2 PONTUS NORDMAN – MIEHEMME MANNISSA 2020 Vantaa ISÄ OULUSTA, ÄITI TURUSTA, poika ei ole omien sanojensa mukaan mistään kotoisin. Pontus on asunut Suomessa kolmessatoista eri kaupungissa, mutta nyt jo pitkän aikaa Vantaalla, Kivimäessä. Lapsuuden haaveammattia Pontus ei sinänsä tunnusta, mutta sanoo aina tienneensä, että sen piti liittyä myyntiin. ”Aikanaan valmistuin medianomiksi ja yo-merkonomiksi pankkialalle, mutta myyminen ja ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on aina ollut kivaa puuhaa. Se on ollut erilaista joka paikassa. Veikon Koneessa aikanaan piti tietää valtava määrä kaikista tuotteista ja sitten taas kioskin myynti on toisenlaista, kun kontakti voi olla kovinkin lyhyt. Pikamyyntiä.” Myyrmannin Ärrä PONTUS NORDMAN aloitti kauppiaana Ärrällä 5.5.2013, mutta se ei suinkaan ollut hänen ensimmäinen kokemuksensa kauppiaskoulutuksesta. ”Olin jo vuonna 2012 suuren yksityisen optisen alan yhtymän ja optikkoketjun koulutuksessa, tarkoituksenani uuden myymälän avaaminen. Yrityksen strategiaan kuului kahden vetäjän systeemi – toinen myyntija markkinointipuolen ja toinen optisen puolen asiantuntija”, kertoo Pontus. Kaiken kaikkiaan kuusi suomalaista oli samassa koulutuksessa, mutta koulutuksen aikana kävikin niin, että yritys muutti strategiaansa – kahdentoista uuden myymälän sijasta päädyttiinkin kolmenkymmenen myymälän lakkauttamiseen. “Yksi lakkautettavista myymälöistä oli se, johon minun piti mennä. Uuden myymälän avaamisen sijaan olin pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä mukana ajamassa alas viittä myymälää, ja tuntui siltä, että optisella alalla kuljin ’kuolemanenkelin’ maineessa”, Pontus muistelee. Se oli asiakaspalvelua ja ihmiskontakteja rakastavan miehen painajainen ja siitä toipuminen vei oman aikansa. Alasajojen prosessi oli ollut raskas, mies uupunut ja menettänyt Tämä juttu alkaa vuoden 2020 maaliskuusta, jolloin toimittajamme tapasi Pontus Nordmanin. Nimi ei välttämättä ole tuttu, mutta kasvot todennäköisesti ovat. Myyrmannin kolmannesta kerroksesta uransa aloittanut mies epäili lopulta päätyvänsä tavaratalon toisen kerroksen ja katutason R-kioskin kautta parkkihallin suutarinpuotiin töihin, mutta kulunut vuosi on pakottanut hänetkin ottamaan muutaman askeleen sivulle. Pontus veti persoonallisesti useamman vuoden Myyrmannin R-kioskia, ja kun mahdollisuus kahden kioskin isännyyteen tuli, kurotti Pontus myös kohti Myyrinpuhosta. P I K A K E L A U S V U O D E N TA A K S E työnsä, mutta silti piti rakentaa raunioista uusi ajatus siitä, mitä haluaa elämässään tehdä. Päätös uudesta alusta syntyi pikkuhiljaa, ja valinta osui R-kioskin kauppiaskoulutukseen. Kioskin henki “KIOSKILLA on koko ajan 12–13 asiaa yhtä aikaa ilmassa”, Pontus nauraa. ”Nytkin kun on vapaapäivä, sattuu olemaan palkkapäivä, joten ne pitää kuitenkin hoitaa. Toisessa kioskissa Myyrinpuhoksen puolella on ollut jonkin verran sairastumisia, joten pahimmillaan sitä tekee tuplavuoroa. Vapaa-aikaa ei paljon jää.” Myyrmäen koko kirjon näkee kioskin asiakaskunnassa, vauvasta vaariin ja pääjohtajasta päihteiden käyttäjiin. ”Ympäristö siistiytyi, kun aseman seinämaalaukset ja katutaide saivat tilaa. Itse asiassa myös Myyrinpuhoksen kioskin WC on yhden taiteilijan käsialaa. HENDEN vaimo oli minun ja Marjun häissä kaasona. Pyysin sitten häneltä vessan bombausta ja sain sen”, kertoo kauppias. Kioskin henki on näkynyt ainakin kirjoittajan silmiin palvelualttiutena ja pilkkeenä silmäkulmassa. Pontus toteaa menevänsä töihin omana itsenään. ”Ajattelen niin, että palvelen muita niin kuin haluaisin itseäni palveltavan. Kaikki eivät ehkä pidä tyylistäni, mutta teen oman parhaani mukaan.” Yrittäjän arki SILLOIN TÄLLÖIN kioskilla käy Ärrävaarasta koulutettavia tutustumassa toimintaan ja kysymässä milloin mitäkin. “Joku aika sitten minulta kysyttiin ’mikä olisi hyvä ominaisuus olemassa, jos lähtee Ärräkauppiaaksi’ johon vastasin, ettei syntymähumalasta ainakaan ole haittaa. Toki se bisnespuolikin pitää hanskata”, selittää Pontus. R-kauppias on franchising-sopimuksella toimiva itsenäinen yrittäjä. Sopimus antaa T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U V I T U S L E E N A S U O M I Y R I T T Ä J Ä N M U O T O K U V A
• 1 3 PONTUS NORDMAN – MIEHEMME MANNISSA yrittäjälle mahdollisuuden hyödyntää suuren ketjun hyväksi havaittua konseptia ja markkinointia, mutta perii myös yrittäjältä käyttöoikeuteen, koulutukseen ja yhteistyöetuihin liittyvän maksun. Franchising-yrittäjän arkea sitoo tietty määrä sääntöjä, mutta toisaalta se mahdollistaa myös sen, ettei tarvitse keksiä pyörää joka päivä uudelleen. Vähän niin kuin säännöt lapsille – ei siksi että aikuiset ovat fiksumpia, vaan että olisi turvallista. ASIAKKAITA voi aamulla olla parin–kolmen tunnin aikana melkein parisataa, asiakas per minuutti. Samaan aikaan avataan kioski, laitetaan kahvit ynnä muut, katsotaan että tuotteita on riittävästi ja siivotaan kahviasemaa. Väkeä tulee ryppäissä, kun juna tulee ja sitten taas voi olla hiljaisempi hetki. “Asiakaskunta on myös monikulttuurista, ja jos asiakas ei ole ennestään tuttu, pitää olla hoksottimet kunnossa muun muassa sille, minkälaisilla äänenpainoilla hän pyytää tai millä kielellä hän pyytää, että saa tilauksen menemään oikein”, kertoo Pontus. ”Vuorovaikutus on tärkeää aina. Joskus ruuhkaisena päivänä voi käydä niin, ettei HSL:n systeemi toimi. Silloin pitää olla rauhallinen, että asiakaskin pysyy rauhallisena.” Vapaalla ”KUN TEET kuudetta päivää putkeen ja olet koko ajan tekemisissä muiden kanssa, sitä mielellään vetäytyy vapaalla hiljaisuuteen. Joskus aikanaan minulla oli tapana käydä saaressa viikon verran vuodessa olemassa yksin. Tuulettaa korvien väli täysin ja olla itsekseen ajatuksiensa kanssa”, muistelee mies. ”Nyt kun on perhettä, on käsillä tekeminen mahtava keino rentoutua. Saa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.” Pontus kaivaa puhelimestaan kuvan puukosta. Puukon kahva on koivun tuohesta ja tuppi nahkaa. Puukon työvaiheet päätyivät kirjaksi ja taisi Pontus tehdä yhden ruisleivänkin siinä ohessa. “En ole meidän perheemme pääsääntöinen kokki – eipäs kuin hetkinen, olenhan minä!” riemastuu Pontus. ”Olen aina tykännyt kokata. Isäni oli kova kalastamaan ja minä taas olen kalalle allerginen, joten fiksu äitini keksi minulle toisen harrastuksen ja opetti minut kokkaamaan ja leipomaan 10-12 vuoden iässä.” Omavaraisuudesta pitää hänen mielestään muutenkin pitää huolta. ”Näinä aikoina kotivaraa pitää olla ja oma IFAK (individual first aid kit) minulla on aina mukana”, Pontus viittaa reppunsa sisältöön ”Haavahoidot, allergialääkkeet ynnä muut pitää olla.” VAPAA-AIKAA Pontukselle ei hirveän paljon jää. Kotona on kaksi lasta, joista toinen on ylivilkas ja toinen taas haluaa välttää kaikenlaisia ärsykkeitä. He ovat kuin yö ja päivä. Lasten allergiat ovat myös tarjonneet kotikokille riittävästi haastetta, pahimpina aikoina oli käytettävissä vain kahdeksan raaka-ainetta. “Sai siinä mielikuvitustaan käyttää, kun piti monta kertaa päivässä ateria polkaista,” Pontus naurahtaa. Lasten kautta mies on tietenkin tutustunut alueen päiväkoteihin ja kouluihin ja kehaiseekin asioiden järjestyneen upeasti. Kivimäen päiväkodissa hoidettiin Pepin ruoka-allergiat todella hyvin ja koulussa yhteistyö on toiminut mutkattomasti. Ronja käy Martinlaakson yläkoulua eikä sieltäkään ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Tyttärien nimet ovat siis Ronja ja Peppi. “Ennen kuin kysyt – ei, Eemeliä ei ole tulossa”, torppaa mies kysymyksen haastattelijan huulille. PONTUS KÄVELEE nykyään paljon. Mies kulkee kävellen töihin tai sitten liikuttaa Pokemon Go. “Itse asiassa viihdyn jalkojeni päällä niin hyvin, että kun aloitin Ärrällä vuonna 2013 olin 38 kiloa painavampi”, Pontus kertoo. ”Sitten joskus, kun vapaa-aikaa on enemmän, teen ristikkolehtiä, valokuvaan ja teen puukkoja. Ettei se parkkihallin suutarinpuoti nyt niin kovin kaukaa haettu ajatus ole. Jonain päivänä ehkä?” summaa Pontus.
• 1 4 Y R I T Ä T Ä S S Ä N Y T S I T T E N HELI SUORELA avasi parturi-kampaamo Tanssivat Saxet -nimisen liikkeen Myyrmäen Iskostielle syyskuussa 1994, kolme viikkoa ennen Myyrmannin avausta. Tuttu ja luotettava parturi-kampaamo pärjäsi hyvin ennen pandemiaa. Tänä vuonna tulee täyteen jo 27 vuotta! Heli kertoo pandemian vaikutuksesta liiketoimintaan: “Maaliskuussa 2020 Suomeen yltänyt virus tarjosi hurjan alkushokin, kun kaikki pysähtyi kuin seinään! Moni yrittäjä sulki liikkeensä ‘varmuuden vuoksi’ ja monet näistä valitettavasti myös pysyivät kiinni, koska asiakkaat eivät enää palanneet. Tuntemani kollegat mm. Espanjassa ja Englannissa joutuivat sulkemaan ovensa useiksi kuukausiksi, mutta meillä ei onneksi annettu tästä edes suositusta. Kun selvisi, että saamme jatkaa työntekoa, pidimme tiimini kanssa tärkeän palaverin. Päätimme kääriä hihat ja tehdä voitavamme kaikkien viranomaisohjeiden mukaisesti. Tihensimme siivousrytmiä, lisäsimme hygieniaa kaikin tavoin ja otimme maskisuosituksen heti käyttöön, kun sitä ehdotettiin. Liike toimii omistamassani huoneistossa ja päätin heti puolittaa vuokrapaikoilla toimivien yrittäjien vuokraa kahdeksi kuukaudeksi. Tulevaisuus oli tuntematon ja monella tapaa pelottava; halusin meidän kaikkien selviytyvän siitä hetkestä ja pystyvän jatkamaan terveinä yrityksinä myöhemminkin. Emme sulkeneet ovia missään vaiheessa ja palvelimme asiakkaita aamuvarhain, iltamyöhään ja tarvittaessa myös sunnuntaisin, jotta saimme säilytettyä turvavälit ja kiintiöt asiakasmäärissä. Uudenmaan rajojen avauduttua asiakkaat palailivat hiljalleen ja kesällä oltiin jo lähellä normaalia. Isompia tapahtumia kuitenkin katosi kalenterista koko ajan – muun muassa lakkiaiset, häät ja tänä vuonna myös Vanhojen päivät. Kaikki tällaiset ovat olleet iso osa kampaamon asiakasvirtaa ja liiketoimintaa. Tällä hetkellä näen tunnelin päässä auringonvaloa. Olen itsekin saanut ensimmäisen koronarokotteen huhtikuun lopussa, odotan ja toivon paluuta uuteen normaaliin!” “Viime kevät vaati nopeita päätöksiä ja toimenpiteitä. Saimme aikaan take away -annosten tuottamisen hyvällä aikataululla ja päätimme viedä jo ennalta mietityn ravintolan uudistuksen myös loppuun kesän aikana. Olimme kiinni kolme kuukautta ja avasimme elokuussa uudelleen, uusitulla ravintolalla ja á la cartella. Mottonamme ‘Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’ otamme vastaan uuden kevään positiivisin mielin!”, ravintolapäälikkö JOHANNA LEVONIEMI kertoo. TANSSIVAT SAXET MYYRINPUHOKSEN R-KIOSKI RAVINTOLA KOTO 2021 PONTUS NORDMANIN haastattelu tehtiin maaliskuussa 2020, hyvissä tunnelmissa ja miehen puhkuessa intoa. Vuosi voi kuitenkin muuttaa paljon, ja erityisesti jos se on tällainen, jollaista ei ole nähty sataan vuoteen. Koronaviruksen kurittaman episodin aikana, jolloin monet muut palvelut ovat olleet joko kiinni tai toimineet rajoitetusti, on kioskiyrittäjän arki suorastaan mullistunut. ASIAKASVIRTA ja sen myötä myynti on ollut poukkoilevaa poikkeuksellisissa oloissa. Jos HSL-lippujen myynti on kasvanut yhteispalvelupisteiden mentyä kiinni, niin Veikkauksen pelikoneiden sulkeminen on puolestaan vienyt asiakkaita. Matkahuollon pakettien noutopisteenä toimiminen on lisääntynyt ihmisten siirryttyä tilaamaan verkosta, ja sitten taas HSL-lippujen myynti on laskenut, kun työmatkalaiset ovat jääneet etätöihin. Vaihtuvien sääntöjen ja määräysten maailmassa yrittäjä on usein se, joka niistä asiakkaalle kertoo, eikä ikävältäkään palautteelta voi välttyä. ”Älkää ampuko viestintuojaa”, pyytää Pontus. Franchising-yrittäjälle on kirkastunut monta asiaa matkan varrella ja sopimus on näyttänyt joustamattomuudessaan sekä hyvät että huonot puolensa. ”Kahden kioskin pitäminen osoittautui poikkeusaikana liian raskaaksi urakaksi”, toteaa Pontus Nordman nyt. ”Aina ei riittänyt työntekijöitä kaikkiin vuoroihin enkä määrääni enempää kyennyt venymään itse. Keskityn nyt Myyrinpuhoksen kioskiin ja R-kioski hakee uutta yrittäjää Myyrmanniin.” PA L U U T U L E VA I S U U T E E N MITÄ MYYRMÄEN YRITYKSILLE KUULUU?
• 1 5 LKV Tuija Hurme Oy, p. 09 5893 9060, www. lkvtuijahurme.? Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 VANTAA Hyvää alkanutta vuotta ! Jo yli 30 vuotta Sinusta välittäen. Haluamme edelleen auttaa Sinua kodinvaihtoon liittyvissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä! Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja Vantaan Yrittäjä 2013 0400 649412 Luota alueesi ammattilaiseen! Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja p. 0400 649412 Vantaan Yrittäjä 2013 Jo yli 30 vuotta Sinusta välittäen Luotettava kiinteistönvälittäjä – onnistunut asuntokauppa! Ota rohkeasti yhteyttä! Autamme sinua kodinvaihtoon liittyvissä asioissa. Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella! Valitse alkuperäisosa! www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT ilmoitusmyynti@myrtsi.fi Y R I T Ä T Ä S S Ä N Y T S I T T E N LADYT KUNTOSALIKEIDAS on toiminut Myyrmäessä 21 vuotta. Vuoden 2020 ja 2021 synttärit aitoon Ladyt-tyyliin jäivät pitämättä, mutta sekään ei lannista toimitusjohtaja TUIJA NIKKILÄN optimistista mielenlaatua. ”On ollut uskomattoman hienoa havaita näinä vaikeina aikoina, että meillä on uskollisia asiakkaita jopa 30 vuoden takaa”, kiittää Tuija. Tuija Nikkilä veti 90-luvulla tunteja Myyrmäessä jo aikaisemman yrittäjän aikana opiskellessaan fysioterapeutiksi. Ajalta on yhä asiakassuhteita, jotka ovat pysyneet lähiliikuttajamme matkassa Tuijan hioessa konseptiaan omalle salilleen. ”Ladyt tarjoaa monipuolisen kattauksen liikuntaan, kehonhuoltoon ja hyvinvointiin”, kertoo Tuija. Toiminnan yhtenä punaisena lankana on koko ajan ollut Tuijan oma käsitys siitä, mikä tekee liikuntapaikasta erityisen. ”Siistimpää kuin kotona” -sloganilla on menty monta vuotta ja Tuijan näkemyksessä yhdistyvät sekä puhtaanapito että se, että tiloissa on tunnelmaa. Asiakkaat ovat arvostaneet pieniä, mutta merkittäviä helpotuksia arkeen, kuten aamupalan tarjoilua, kahviautomaattia tai tiloissa olevaa kosmetiikkaa. Hyvinvointiin liittyvät myös rentoutustuolit ja kylmähoitolaitteet. Yhteisöllisyys on näkynyt vahvana, ja sen Tuija Nikkilä toivoo säilyvän ohi vaikeiden aikojen, vaikka se on nyt tilapäisesti siirtynyt Facebookin suljettuun ryhmään. ”Arvojamme ovat muun muassa ilo, välittäminen ja herkkyys, ja tuntosarvet olivatkin ojossa jo vuosi sitten, kun pandemia oli vasta alussa. Välittömät toimenpiteet hygienian lisäämiseksi eivät olleet vaikeita toteuttaa, koska se oli alun alkaenkin korkealla tasolla.” SITOUTUNEEN , tiiviin ja monitaitoisen organisaation mahdollisuudet reagoida olivat erinomaiset, ja parin viikon aikana saatiin turvallisen fyysisen läsnäolon ohella aikaiseksi videot sekä niihin tarvittava kalusto ja studio. Etäjumppa tuttujen ohjaajien kanssa osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi monelle. ”Olen äärettömän onnellinen siitä, että niin moni on jäänyt asiakkaaksi, vaikka paljon on toki myös niitä, jotka ovat lähteneet. Uusiakin on tullut jokunen. Kaikin tavoin olemme yrittäneet viestiä sitä, että meillä on hyvät, väljät ja turvalliset tilat, riittävästi käsien pesuun tarvittavia paikkoja, desinfiointivaahtoa ja maskisuositus. Viimeisimpänä virityksenä tunneille on saatu aikaan ajanvaraustoiminto. Toivottavasti sekin lisää turvallisuuden tunnetta, kun itse näkee, että asiakaskiintiötä noudatetaan”, kertoo Tuija. ”Ajanvaraustoiminnon aivoriihi ja käyttöönotto tapahtuivat viikonloppuna, jolloin tukea ei ollut saatavissa mistään, mutta niin vain sekin saatiin toimimaan, kun henkilökunta on sydämellään mukana rakentamassa ja ratkomassa ongelmia”, kiittelee Tuija omiaan. Ketterä porukka kehitti sulunkin ajaksi toimintaa siirtämällä osan toiminnoistaan ulos. LADYT–TOIMINTA on Tuijalle intohimo ja merkityksellinen monella tavalla. “Myyrmäen asiakassuhteista jotkut ovat ajalta, jolloin en ollut vielä naimisissa eikä ollut lapsia. Nyt olemme koko perhe tavalla tai toisella mukana, lapsetkin jo lähes aikuisia. Oma haluni tehdä sellaista toimintaa, jossa ihmiset saavat tarpeidensa mukaista ohjausta, viihtyvät tiloissa ja välittävät toisistaan, on kantanut tänne asti ja totisesti toivon, että se kantaa vielä tästä eteenpäin!” huokaa Tuija. ”Tämä on enemmän kuin yritys, enemmän kuin työpaikka ja minä uskon huomiseen.” LADYT MITÄ MYYRMÄEN YRITYKSILLE KUULUU?
• 1 6 MULLIN MALLIN MYRTSI K A U P U N G I N T I L O J E N T O L A T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N EI MEINAA pieni ihminen pysyä perässä, kun yhdessä hetkessä uutisoidaan Isomyyrin ja Myyrinpuhoksen purkamisesta ja seuraavassa kulttuurikeskittymä Myyräncolo muuttaakin Myyrinpuhokseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kunnallisessa päätöksenteossa asiat eivät tapahdu kuukaudessa tai parissa, eivätkä välttämättä muutamassa vuodessakaan. Toisaalta juuri se saa hieman pohtimaan Myyrmäen tulevia tilaratkaisuja. Aivan hiljattain Vantaan kaupungin suunnitelmien listalle nousi Myyrmäkitalon paikalle rakennettava Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo. Se on kirjattu Vantaan kaupungin vuoden 2021 talousarvion investointiohjelmaan vuodelle 2026 ja tuo ilouutisia monelle myyrmäkeläiselle taiteen ystävälle. ”Taidemuseo Artsin on tarkoitus sijoittua osaksi taloa, ja joka tapauksessa Artsin sijoittuminen Myyrmäkeen on saanut laajaa tukea”, kertoo apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND. Itse asiassa kaupunkikulttuuritalon yhtenä mahdollistajana on Artsille jo vahvistettu investointi. TOISENA TAUSTATEKIJÄNÄ talolle ovat kaikki ne kulttuurija vapaa-ajantilat, jotka tällä hetkellä ovat Myyrmäessä vailla lopullista sijaintia. Kaavamuutoksia käsitellään parhaillaan rakennuksissa, joissa toimivat Vantaan musiikkiopisto (Patotie 2), Arkin nuorisotila, Myyringin asukastila ja Vantaan aikuisopisto sekä lukuisat pienemmät toimijat (Kauppakeskus Isomyyri). Mikäli kaavamuutokset hyväksytään, puretaan nuo rakennukset viimeistään muutaman vuoden päästä. Ajatus siitä, että toimijat voisivat sijoittua saman katon alle Myyrmäen keskustaan, kuulostaa loistavalta. MYYRMÄESSÄ sijaitsevista kaupungin tiloista on tehty erilaisia selvityksiä viime vuosina ja ilmeisesti kaupungin päätöksenteossa on hiljalleen herätty siihen, mitä ruohonjuuritasolla on epäilty jo pitkään: tilat eivät tule riittämään. Isomyyrin, Liesitorin parkkitalon ja Myyrinpuhoksen kaavamuutoksessa tulee jäämään liike-, palveluja toimitiloja jäljelle enää vain Isomyyrin verran. Muut neliöt on kaavoitettu asunnoiksi. Kun lasketaan Myyrmäen alueen tilatarpeita ja kaupunkikulttuuritalon kokoa, puhutaan yli 10 000 neliömetristä. ASIASSAHAN ei olisi ongelmaa, jos Myyrmäkitalo rakennettaisiin uudelleen ensi viikolla tai sen nykyiset 8000 neliötä muuttuisivat maagisesti tämänhetkisille ja tuleville käyttäjille sopiviksi. Myyrmäkitalo sellaisenaan on kuitenkin murrospisteessä. ”Myös niissä palveluissa, joilla periaatteessa on tilat, on tarvetta isohkoille muutoksille muun muassa vääränlaisten tilaolosuhteiden ja väestönkasvun vuoksi”, muistuttaa Åstrand. ”Myyrmäkitalossa sijaitseva kirjasto on kävijämäärään nähden aivan liian pienissä tiloissa ja Taidemuseo Artsi ei voi toimia täysipainoisesti nykyisissä tiloissaan vääränlaisten sisäilmaolosuhteiden vuoksi.” Myyrinpuhoksen kaavamuutoksessa mainitaan, että uuteen rakennukseen tulisi 3000 k-m2 kaupungin toimitiloja, mutta niiden käyttötarkoituksesta ei ole tehty päätöksiä. Eipä toki ole vielä purettu Myyrinpuhostakaan. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekeekin se, että pahimmillaan samaan aikaan väliaikaista sijoituspaikkaa saattavat tarvita musiikkiopiston ja Isomyyrin nykyisten käyttäjien lisäksi myös Myyrmäen kirjasto ja Artsi. Lastenkulttuurikeskus Toteemikin toimii tällä hetkellä olosuhteissa, jotka eivät täysin sovellu sen tarpeisiin. Tiloja näille toimijoille tarvittaisiin noin viidennes Virtatalon pinta-alasta. Apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand pitääkin Virtataloa yhtenä mahdollisista väistötiloista. Muita toimintoihin soveltuvia tiloja voisi löytyä Myyrmannista sekä myöhemmin rakennettavien rakennusten kivijalassa olevista vuokratiloista. MAALLIKOLLE MONTTU, eli kaupungin rakentamaton tontti Myyrmannin vieressä, näyttäytyy ratkaisuna tilaongelmiin, mutta näillä näkymin kaupunki ei aio hyödyntää sitä omissa suunnitelmissaan. ”On mahdollista, että sinne voisi sijoittua muita, esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita, joilta menee Myyrmäen alueella tilat alta”, kertoo Åstrand. Vaikka omalle tontille rakentaminen voi kuulostaa Vantaan kannalta pitkäjänteisimmältä ratkaisulta, toimitilojen vuokraaminen ulkopuolisilta toimijoilta saattaisi myös monipuolistaa alueen rakennuskantaa. MYYRMÄEN KAUPUNKIKULTTUURITALO on vasta alustavien suunnitelmien asteella, mutta ilman sitäkin moni pohtii, milloin mikäkin rakennus puretaan ja mihin askel sitten suuntaa, kun harrastaminen ja erilaiset kokoontumiset ovat jälleen mahdollisia. ”Myyrmäen tilanne on haastava”, toteaa Åstrand, eikä valmiita vastauksia ole. Myyrmäkitalon paikalle rakennettavasta Myyrmäen kaupunkikulttuuritalosta haaveillaan ratkaisua kulttuurija vapaa-ajantilojen ongelmiin. Sitä ennen väistötiloihin joutuvat mahdollisesti ainakin Vantaan musiikkiopisto, Isomyyrissä toimivat asukasja nuorisotilat sekä aikuisopisto ja uudelleenrakentamisen aikana myös Myyrmäen kirjasto ja Taidemuseo Artsi, joka on kuin onkin todennäköisesti jäämässä Myyrmäkeen. ”Myyrmäkitalossa sijaitseva kirjasto on kävijämäärään nähden aivan liian pienissä tiloissa ja Taidemuseo Artsi ei voi toimia täysipainoisesti nykyisissä tiloissaan vääränlaisten sisäilmaolosuhteiden vuoksi.” K A U P U N K I K U L T T U U R I
• 1 7 MYYRMÄEN KAUPUNKIKULTTUURITALO H Y VÄ S T I M Y Y R M Ä K I TA L O SUUNNITELMA? Myyrmäen kaupunkikulttuuritalo MINNE? Myyrmäkitalon paikalle MILLOIN? 2026 (mahdollisesti vasta 2029) MITÄ? Kuntalaisten olohuone, eli kulttuurija vapaa-ajan toimintoja kuten kirjasto, Taidemuseo Artsi, nuorisotila, kuvataidekoulu, sisäliikuntatiloja, musiikkiopisto, lastenkulttuurikeskus, aikuisopisto, asukastila… ja mitä vain myyrmäkeläinen osaa toivoa! ”Kaupunkikulttuuritalosta on tarkoitus tulla kohtaamisten, hyvinvoinnin ja taiteen keskus, jossa toimii kaupungin palveluiden lisäksi aktiivisesti monia muitakin toimijoita, muun muassa kolmatta sektoria. Talon on tarkoitus houkutella myös asukkaita järjestämään itse toimintaa ja löytämään uusia aktiivisuuden muotoja.” MIKSI? Nykyisiä tiloja on niin paljon purku-uhan alla ”Kaupunkikulttuuritalon tarve on syntynyt siitä, että Myyrmäessä on niin paljon kulttuurin ja vapaa-ajan tiloja ilman lopullista sijaintia, että eri hankkeet on katsottu järkevimmäksi yhdistää yhdeksi hankkeeksi. Siten saadaan myös mahdollisimman paljon hyötyä saman yhteisen tilan yhteiskäytöstä ja limittäin toimimisesta samoissa tiloissa.” KUKA PÄÄTTÄÄ? Todennäköisesti nyt valittava valtuusto ”Mikäli ehdotus hyväksytään valtuustossa, lähdemme suunnittelemaan hanketta, jossa otetaan hyvin kunnianhimoisesti mukaan suunnitteluun alueen asukkaat, järjestöt ja kaikki sidosryhmät.” LAINAUKSET? Kaupunkikulttuurin toimialasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand K U V I T U S L E E N A S U O M I Eloisan Vantaan asialla. J o h a n n a L ä t t i 348 Toimintaa! j o h a n n a l a t t i . c o m M Y Y R M Ä K I Luovuus, yrittäjyys & lähiöasuminen Ilmoituksen maksaja Johanna Lätti 298 KATI TYYSTJÄRVI Kaupunginvaltuutettu Kestävä Vantaa – Avoimesti asiallasi Kai-Ari Lundell luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu 1. Turvallinen koulupolku 2. Vanhuksille hoivaa 3. Ratikka jäihin Koulutuksen asiantuntija uudelleen valtuustoon 529 48 VASTUUNKANTOA TIEDOLLA, KOKEMUKSELLA, SYDÄMELLÄ • Myyrmäen Eläkkeensaajat puheenjohtaja • Martinlaakson Sosiaalidemokraatit puhjeenjohtaja • Vantaan Vanhusneuvoston puheenjohtaja • Vantaan Asunnot VAV hallitus • 3.s varavaltuutettu • Kaupunginhallituksen varajäsen • SDP:n puoluevaltuuston jäsen — Talous kohdalleen; huomio tuottaviin investointeihin, ei säästöihin — Vanhusten laitoshoito, kotisairaanhoito, kotiapu, avohoidon palvelut sekä vapaa-ajanja kulttuuripalvelut myös vanhuksille — Ikäihmisten järjestöille turvataan maksuttomat toimitilat — Pandemian aikana syntynyt hoitovelka puretaan — Muistisairaille palvelut tarpeita vastaaviksi; tarvittaessa hyvä hoitokoti — Omaishoitajien tuki vihdoin kuntoon — Kohti maksutonta julkista liikennettä; aloitetaan 65 täyttäneistä ja lapsiperheistä — Perheille tukipalvelut oikea-aikaisesti — Perhekeskukset monipalveluineen perustetaan — Päiväkodeissa ja kouluissa puhdas ilma — Jokaiselle nuorelle opiskelu-, harjoitteluja työpaikka — Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut kuntoon JUSSI SÄRKELÄ
• 1 8 MICHELINIT syövät mielellään ravintolassa. Vaikka ruoka on pääasia, ravintolan ilmapiiri ja syömiselle pyhitetty rauhallinen aika tekevät kolmasosan elämyksestä. Kotiin ruokaa tilataan usein kiireessä korvikkeeksi tai mättölinjalla – enemmän on enemmän. Viimeisen vuoden aikana tilauspalvelut ovat kuitenkin tulleet tutuiksi. Alueen ravintoloista yhä useampi tuo kotiin joko itse tai kuljetuspalveluiden kautta, joten tarjontaa on kohtuullisesti. Vaikka ruoka olisi ravintolassa aina selvästi lämpimämpää ja tuoreempaa, päätämme tilata ateriat kotiin. Koska kukkaro kestää, tilaamme kahdesta eri ravintolasta, vaikka hieman harmittaakin, ettei kuskia voi pyytää käymään kahden paikan kautta ihan ekologisista syistä. Usein tulee valittua tuttua ja turvallista, etenkin kotiinkuljetettuna, mutta tänään uskaltaudumme uusille kulhoille Poke Brosin merkeissä. Perinteisempää puolta edustaa Deluxe Burger & Pizza. ANNOKSISTA saapuu ensin Poke Brosin Sweet Chicken Bros (10,90 €). Kotona annosten puolittaminen on asteen helpompaa, joten niin tehdään. Annoksessa on grillattua kanaa, fetajuustoa, guacamolea, maissia, mangoa, teriyaki-kastiketta, paahdettua sipulia ja katkarapukakun paloja. Kaikki tämä lepää sushiriisipedillä. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. mutta yksioikoinen ja pistelee välillä kielellä. Kokonaisuutena annos on kuitenkin mukiinmenevä ja poikkeaa mukavasti totutuista. DELUXELTA tilaamme vihreän(!) Fat Lizard -burgerin, ranskalaiset ja savupaprikadipin (tarjoushinta 18,5 €). Burgerin maut ovat tasapainossa: pihvin suolaisuus, sipulin makeus ja timjamimajoneesin pikantti maku tarjoavat komean elämyksen. Varsinkaan puolitettuna hampurilainen ei ole liian rasvainen tai suolainen. Vertailu Pokeen on hieman epäreilu, jos katsoo hintoja, UUSIA MAKUJA KOTOA KÄSIN Poikkeuksellisesti pisteetön, muttei mauton ravintolaarvostelu. M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T K A L S A R E I S S A T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T E L Ä M Y K S E T Ö N A T E R I A Puolitettu annos käy Michelineille hyvänä alkupalana. Huokeammin hinnoitellusta annoksesta huokuu lounaan fiilis ja siihen se kokonsa puolesta sopisikin. Riisin olisi voinut korvata salaatilla tai nachoilla, mutta uutta kokeillessamme valitsimme oletuspohjan. Jälkeenpäin ajatellen salaatti olisi voinut toimia paremmin, mutta täyttävyys epäilyttää. Makumaailma on aasialainen ja hieman tunkkainen. Olisimme odottaneet hieman enemmän täytteitä suhteessa riisin määrään. Anteron mielestä mangon maku on aika vahva, mutta maussa burgeri vie. Ranskalaiset ovat kuljetuksesta huolimatta kohtalaisessa kunnossa ja savupaprikadippi nostaa niiden tasoa, vaikka majoneesin pehmeys syökin suurimman osan paprikan potkusta. Tilattiin, nähtiin ja syötiin. Kahden selkeästi erilaisen annoksen syöminen ristiin oli hauska kokemus. Tilatessa helposti sortuu tuttuun ja turvalliseen tankkausmättöön, josta tietää mitä saa. Yhdessä syöminen saa helpommin valitsemaan uusia makuja – niin ravintolassa kuin kotona. Uskaltakaa kokeilla, te oman elämänne Michelinit! Kuten kuvan burgeri, myös tämän lehden taittaja on vihreä ja tavataan usein ranskalaisten kanssa. Eka! Toimituksessa, vaan ei tyydytyksessä.
• 1 9 S E O N K U U L K A A S AVOINNA Ma – Ke 10.30 – 14.00 (vain lounas) To – Pe 10.30.00 – 20.00 (keittiö 19.00) La – Su 12.00 – 20.00 (keittiö 19.00) Aukioloajat voimassa toistaiseksi tai kunnes rajoitukset muuttuu 150-paikkainen terassimme Paalutorilla palvelee Teitä joka päivä! Laajat juomavalikoimat ja parasta palvelua! Livemusaa, lätkän MM-kisat, fudiksen EM-kisat, Formulat. Näistä voit nauttia myös terassillamme! Ajantasaiset tiedot tapahtumistamme löydät Wasken Facebook tai Instagram sivuilta sekä www.waski.fi Wasken kausihanassa vaihtuvia olut tarjouksia! Nyt vuorossa Rasberry WITBIER TRIVIAAIKA Tiedät ehkä vastauksen elämän tarkoitukseen, mutta se ei nyt tässä triviassa paljon auta. 1b, 2a, 3b, 4b, 5c, 6c, 7c, 8a, 9b ja kys ym yks en 10 oik ean vas tau kse n voi t las kea FBsiv ulta kes än kul ues sa. 1. Waski on? a) Vaskivuoren lukion oppilaskunnan lehti b) uusi musiikkija urheilupubi Paalutorin reunalla c) Vantaan viihdeorkesterin käyttämä lyömäsoitin? 2. Gamer Deli on? a) Pizzeria Martinlaaksonpolulla b) Pelikauppa Myyrmäen uimahallia vastapäätä c) VJS:n pelikenttä Myyrmäessä? 3. Montako toimipistettä Fafa´sravintolalla on Myyrmäen suuralueella? a) kolme toimipistettä b) kaksi toimipistettä c) yksi toimipiste 4. Myyrmannissa myytävä kuplatee on kotoisin a) Thaimaasta b) Taiwanista c) Kiinasta? 5. Leipä & Keitto -kahvila toimii a) Askistossa b) Kaivokselassa c) Vantaanpuistossa? 6. Maineikkaan Lepakon kahvilan pitäjällä ja Corona-baarin osaomistajalla Erkki Lahdella on ravintola a) Rajatorpassa b) Königstedin kartanossa Seutulassa c) Virtatalossa Myyrmäessä? 7. Ravintola Koto löytyy a) Pähkinärinteestä b) Louhelasta c) Rajatorpasta? 8. Vaappuva Ankka on a) Ravintola Myyrmäessä b) Ravintola Louhelassa C) Uimaleluvuokraamo Vetokannaksella? 9. Ravintola Topparin terassi sijaitsi alun perin a) nykyisellä paikallaan b) rakennuksen katolla c) nykyisen pysäköintialueen paikalla? 10. Länsi-Vantaan paras ravintola on? Vastaa tähän Myyr York Timesin Facebooksivulla. Muistetaan koronasta kärsineitä LänsiVantaan ravintoloita. EI, ÄLÄ KATSO! PEITÄ KÄDELLÄ!
• 2 SUOMEN SUURIN SKEITTIPUISTO Myyrmäen urheilupuistoon on rakennettu Suomen suurin skeittipuisto, jonka suunnittelussa on huomioitu käyttäjien toiveet. Vantaa on investoinut reilusti urheilupuistoon. Skeittipuisto on saanut harvinaisen paljon hyvää palautetta. ”Skeittipuistossa on maailman pisin skeittikaide, flättireili.” T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT T O M M I O T S AVA A R A , JA A N N E I I JA L A I N E N, I L L E M A R T E L A MYYRMÄEN skeittipuisto on jo luovutettu Vantaan kaupungille. Puisto on ollut ahkerassa käytössä koko kevään ajan. Varsinaisista avajaisjuhlallisuuksista ei vielä ole tietoa. “Skeittipuisto on ollut suuri menestys, jota käyttäjät ovat kehuneet ja kiitelleet. Se on juuri sellainen, mitä ajateltiinkin käyttäjien haluavan”, Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö JARI LÄRKA iloitsee. Skeittipuiston käyttöön vaikuttaa tietenkin vallitseva säätila. “Hyvinä päivinä paikalla on kymmenittäin skeittaajia ja päivän aikana helposti muutama sata”, Lärka jatkaa. Suuren suosion saavuttanutta puistoa ei ole kritisoitu. “Vain hyvää palautetta ja harvinaisen paljon, mitä yleensä suomalaiselta ei heru”, Lärka toteaa. PUISTON on suunnitellut suomalainen skeittipuistosuunnittelija, maisema-arkkitehti JANNE SAARIO , jonka kädenjälkeä on nähtävissä myös Suomen ulkopuolella, esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa. Hänen tavoitteenaan on ollut sisällyttää puistoon mahdollisimman paljon paikallisten skeittiharrastajien toiveita. Lajin paikallisia pioneereja, muun muassa PIRKKA POLLARIA ja TOMI SILAKOSKEA , on kuultu. Suunnittelussa on huomioitu puiston toiminnallisuus ja sulautuminen ympäristöön. Skeittarit ja skuuttaajat mahtuvat hyvin samoille reileille, kaarille ja poolille. Hengailupaikat on suunniteltu aukion ja skeittipuiston väliin. PUISTON RAKENTAMISESTA on vastannut Suomen Skeittibetoni, jolla on kokemusta useiden skeittipuistojen toteuttamisesta. Yrityksen toimitusjohtaja JUUSO AALTO kertoi puiston olevan laaja ja kattava. “Suomesta ei löydy toista noin hienoa ja monipuolista skeittipuistoa.” Puiston päärakennusmateriaali on betoni, mutta tähän puistoon on käytetty paljon myös luonnonkiveä, graniittia. Kolmantena tärkeänä materiaalina on teräs, jota on käytetty kaiteissa ja kulmissa. Suunnittelussa ja toteutuksessa on panostettu ulkonäköön käytettävyyden lisäksi. “Kidney poolin reunakivi on itse valmistettua, omilla spesiaalimuoteilla käsityönä paikan päällä”, toteaa Aalto munuaisen muotoisen altaan reunuksesta. Puiston rakentamiseen ei ole käytetty esivalmisteita, kaikki on nikkaroitu paikan päällä. MYYRMÄEN skeittipuisto on kokonaisuutena Suomen suurin skeittipuisto. Aallon mukaan betonialueen pinta-ala on noin 1400 m² ja pinnoitetun asfaltin eli streetin pinta-ala on noin 1200 m². Hesburgerin taakse on rakennettu 200 metriä istutusten suoja-aitaa. Oranssinvärinen kaide on myös skeittikäyttöön tarkoitettu. “Skeittipuistossa on maailman pisin skeittikaide, flättireili. Skeittilaudoilla liu’utaan reiliä pitkin joko laudan pohjalla tai trukeilla grindaten”, Saario kertoo ja selventää tarkoittavansa liukumista laudan metallisella akselilla metalliputken päällä. SAARION arkkitehtuuri on toteutettu “Myyr Yorkin hengessä, ruostevärjättyjä betonipintoja ja luonnonkiveä, joilla imitoidaan ison maailman skeittispotteja New Yorkin ja Philadelphian tyyliin”. Nämä alkuperäiset skeittispotit ovat sattumien summia. Ne eivät ole Saarion mukaan alun perin skeittausta varten rakennettuja, mutta soveltuvat yksityiskohdiltaan hyvin skeittaukseen. Parhaimmillaan skeittaajat ympäri maailman kerääntyvät tällaisiin kaupunkeihin, joista spotteja löytyy, kuten esimerkiksi Barcelonaan. Saario korostaa, että puistossa on huomioitu käyttäjien turvallisuus EU:n standardien mukaisesti. Suunnittelussa on mietitty puistoon saapuminen ja sieltä poistuminen. Risteäviä skeittareiden ajolinjoja on vältetty. Myös nopeudet on otettu huomioon. Putkien päät on tulpattu ja skeittiramppien reunat ovat pyöristettyjä. VANTAAN KAUPUNGIN kaupunkiympäristön toimialan projekti-insinööri PIIA HATAKKO kertoi Myyrmäen urheilupuiston rakentamisen kustannusten olleen noin 6,5 miljoonaa euroa, jotka jakautuvat kolmeen vaiheeseen. Lähiliikuntapaikan rakentaminen aloitettiin vuonna 2019. Toisen vaiheen rakentamiseen kuuluivat skeittipuisto ja eteläinen parkkialue. Skeittialueen osuus kustannuksista oli noin 2,1 miljoonaa euroa. Kolmannen vaiheen rakentaminen käynnistyi keväällä 2021 ja se pitää sisällään urheilupuiston loppuun rakentamisen. MAISEMA-ARKKITEHTI Saarion kokemuksen mukaan skeittipuistoissa käyttäytyminen on yleensä asiallista. Hän lähettää terveiset puiston käyttäjille: “Pidetään puisto töhryvapaana. Puisto on itsessään taideteos.” Graffitiseinät ovat erikseen. Myyryorkilaiset skeittarit ja hengailijat, Saarion sanoin: “Pidetään omista mestoista huoli.” R U L L A I L U N TA I VA S M Y Y R M Ä E S S Ä K U V A : T O M M I O T S A V A A R A
• 2 1 ”Skeittipuistossa on maailman pisin skeittikaide, flättireili.” TOISAALLA tässä lehdessä kiinteistökehittäjä epäilee, etteivät Vantaan ulkopuolella toimivat yritykset ole kiinnostuneita tulemaan Myyrmäkeen kaupungin panostettua kymmenen vuoden ajan Aviapoliksen ja Tikkurilan markkinointiin. Paalutorin kahvilassa pitkäaikainen asukas valitteli lapsiperheiden muuttavan pois Myyrmäestä, koska sopivia perheasuntoja ei ole tarjolla. Sekä asukkaiden että yritysten näkemykset perustuvat mielikuviin. Kaupunginosien markkinointi makaa yhä vahvemmin näiden mielikuvien varassa. Lähiöiden segregaatiosta on puhuttu pitkään, mutta sitä ei enää voida torjua sekoittavalla yhdyskuntarakenteella, koska merkittävä osa uudesta omistusasuntokannasta menee asuntosijoittamisen kautta vuokramarkkinoille. Vuokra-asuminen ei ansaitse kylkeensä vähäisintäkään stigmaa, mutta on hyvä myöntää, että kaupungin keinot hallita kehitystä ovat muuttuneet. Kaupunginosan maineen merkityksen korostuminen uhkaa jakaa alueet yhä selkeämmin häviäjiin ja voittajiin. KOULUJEN MERKITYS alueen maineen rakentajana on tunnetusti suuri. Vaskivuoren musiikkija tanssilukion vaikutus on iso, mutta alaja yläkoulujen tulisi nostaa entistä vahvemmin omia onnistumisiaan esille. Koska koulushoppailu on tehty vaikeaksi, perheet hakeutuvat helposti alueille, joiden kouluilla on hyvä maine. Metropolian kampuksen merkitys on laajempi. Korkeakoulu vetää puoleensa nuoria opiskelijoita, kunhan opiskelija-asuntojen saatavuus on turvattu. Alueelle juurtuneet opiskelijat perustavat helposti myös perheensä tänne. Perheen kasvaessa tarvitaan myös tilavampia perheasuntoja. Viime aikoina moni lapsiperhe on hakeutunut sopivan asunnon puutteessa Helsingin puolelle Honkasuolle, missä ollaan kuitenkin Myyrmäen palveluiden äärellä. Metropolian ympärille kasvava innovaatiokeskittymä synnyttää alueelle myös uutta yritystoimintaa, kunhan tarjolla on riittävästi edullista toimitilakantaa. Innovatiivinen yritystoiminta tarvitsee ympärilleen “kolmansia tiloja”, vapaamuotoisen kohtaamisen paikkoja. Näitä ovat kahvilat, galleriat, ravintolat, puistot ja vastaavat. Ne ovat paikkoja, joita arvostavat myös omaa asuntoa ostamassa olevat asukkaat. Sama merkitys on hyvillä ulkoiluja liikuntamahdollisuuksilla. MYYRINPUHOKSEEN muuttava Myyräncolo tuo alueelle runsaat sata työpaikkaa luovalle alalle sekä pienyrityksiin. Määrä ei vielä ole suuri, mutta radioasemat, musiikkistudiot, esittävä taide, kulttuurituottajat ja tapahtuma-alan yritykset edustavat niitä edelläkävijöitä, jotka vetävät muita toimijoita magneetin tavoin puoleensa. Aika näyttää, löytyykö kaupungilta ja alueen muilta toteuttajilta rohkeutta tarttua tilaisuuteen ja ryhtyä rakentamaan Myyrmäestä muista seudun lähiöistä positiivisesti erottuvaa paikkaa. KO L U M N I Tämä ei ole Villa Mairean uima-allas vaan Myyrmäen skedepuiston Kidney pool. Skedepuiston flättialuetta reunustavat niin pitkät kaiteet, että niillä matkustamiseen tarvitsee reilikortin. Kaunis kaikista kuvakulmista. K U V A : JA N N E II JA L A IN E N K U V A : IL L E M A R T E L A K U V A : IL L E M A R T E L A MAINE MÄÄRÄÄ KEITÄ MYYRMÄKI VETÄÄ PUOLEENSA PETTERI NISKANEN MYYRMÄKI-liikkeessä toimiva lähiöaktiivi, joka on mukana rakentamassa Myyräncoloa
• 2 2 V uosi sitten maaliskuussa täällä Irlannissa kauppojen hyllyt tyhjenivät hallituksen ilmoitettua ensimmäisestä alkavasta koronasulusta. Sain jonottaa apteekkiketjun nettisivulle koko yön päästäkseni ostamaan hiustenleikkuukoneen. Vuoronumeroni pelkästään sivuston selaamiseen pääsemiseksi oli yli 32 000:n. Ei ihme. Pian auki olisivat vain välttämättömät kaupat ja apteekit ja jokunen noutoruokapaikka. Hiustenleikkuukoneen päädyin lopulta tilaamaan muualta netin kautta, sillä miljoonilla muilla oli sama tarve ja koneet myytiin loppuun. Tuon yön jälkeen Irlannissa on vietetty yli puolet vuodesta täyssulussa eri pätkissä. Viimeisin sulku alkoi joulun välipäivinä ja jatkuu tätä kirjoittaessa. Väliajat maa on ollut viisiasteisen sulkuasteikon välivaiheilla. Kirjastot ja kulttuurilaitokset ovat olleet viimeisen vuoden aikana vajavaisesti auki vain muutamana kuukautena. Tapahtumateollisuus ei ole auennut viime vuoden maaliskuun jälkeen lainkaan. Muutamina helpompina kuukausina ravintolaan on päässyt sisään syömään. Ne pubit, joissa ei tarjoilla ruokaa, eivät ole auenneet yli vuoteen lainkaan. Kulkemista on tiukimmissa sulkutiloissa rajoitettu kahden kilometrin säteelle kotoa. Joulun välipäivien jälkeen säde on ollut viisi kilometriä. Ympyrän sisään mahtuu oma kotikylä ja pari naapurikylää. Mutta miksi niihin menisi muuten kuin kuvitellakseen olevansa turistimatkalla? Juuri mikään ei ole sielläkään auki. Vain ruokakaupat, apteekit ja pari erikoisluvalla auki olevaa kauppaa ja noutoruokapaikkaa. K ävelylle kenties. Katselemaan maisemia, jotka näyttävät eksoottisilta tyhjinäkin kun kauemmas ei pääse. Onneksi on ulkoilma. Meri. Puistot. Lenkkipolut. Taivas, jonka alla voi kulkea viruksesta huolimatta. Kulkijoita on lenkkipoluilla paljon. Kulttuurialan ihminen, jolta menivät keikat, mutta joka käyttää aikaansa tulevien töiden suunnittelemiseen, jos jaksaa. Lasten kanssa kotikoulua pitävä perheenäiti, jolle aamulenkki on henkireikä. Työttömiksi tai etätyöläisiksi jääneet ihmiset, jotka odottavat tilanteen paranemista. Viime vuoden keväällä ihmiset pysyivät lenkkeilyä ja ostosten tekemistä lukuun ottamatta sisällä. Jonkun parvekkeelta saattoi kuulua kitaralla soitettuna John Lennonin “Imagine”. Naapuripihalle kerääntyi sosiaalisin etäisyyksin paikallinen yhtye piristämään naapurustoa. Paikallinen polkupyöräpoliisi toi naapurin mummolle apteekista lääkkeet. Asuinkompleksit ovat perustaneet WhatsApp-ryhmiä auttamaan sisätiloissa sairastavia tai terveytensä vuoksi pelkääviä, jos vaikka on käytävä kaupassa tai hoidettava asioita. Ruokakaupan kotiinkuljetuksissa on viikon–parin jonot. O nneksi yhteisöllisyys elää. Ihmisten jaksaminen vaikeina aikoina aiheuttaa jopa pientä ylpeyttä. Näinkö hyvin ihmiset jaksavat? Ilman suuria riitoja. Ilman asioiden nostamista tikun nokkaan. Ehkä juuri siksi. Jokaiseen ratkaisuun ei kannata etsiä ongelmaa. Kiukun ja oikeassa olemisen tarpeen voi niellä ja yrittää riitelemisen ja väittelyiden ANTAA HYVÄN KIERTÄÄ ”Netissä kiertää tarina näytelmäkirjailija William Shakespearesta. Tämä linnoittautui neljän seinän sisälle paiseruttoepidemian aikana vuoden 1606 nurkilla. Pimeydessä syntyi kirjallista valoa.” sijaan pitää yllä yhteishenkeä. Olemme kaikki samassa veneessä. Väsyneinä ja turhautuneina toki. Joku on löytänyt rauhan ja innon. Tuttava näki sulkutiloissa ja etätöissä valon. Kertoi olleensa juuri ennen koronaa loppuunpalamisen partaalla. Saaneensa kotiin jäämisestä lisäpotkua. Lepoa ja aikaa. Parin tunnin säästyminen työmatkoissa päivittäin oli syönyt jo pitkään pitkää päivää tekevää ihmistä. Joku käyttää vapautuneen ajan hyväkseen. Netissä kiertää tarina näytelmäkirjailija William Shakespearesta. Tämä linnoittautui neljän seinän sisälle paiseruttoepidemian aikana vuoden 1606 nurkilla. Pimeydessä syntyi kirjallista valoa. Shakespeare kirjoitti eristyksen aikana Kuningas Learin, Macbethin ja Antoniuksen ja Kleopatran. Näitä näytelmiä esitetään edelleen. P ari viimeistä vuotta olen takonut sisään tulevia romaaneja. Myyrmäkeläislähtöisen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikonstaapeli MARKKU ISAKSSONIN tutkimuksista kertovan sarjan kuudes osa Anna pahan kiertää ilmestyy loppusyksystä. Tulevasta kirjasta on tullut tiettyjen julkisuudessa olleiden tapausten vuoksi vahingossa hyvinkin ajankohtainen. Kirjassa liikutaan Helsingin lisäksi jälleen myös Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa ja Myyrmäessä, piipahdetaan jopa entisessä opinahjossani Martinlaakson koulussa. Sulkujen aikana muistoja ja tunnelmia on pulpahdellut esiin. Jopa niistä tapahtumista, jotka ravistelivat Länsi-Vantaan lähiöitä takavuosina. Elämästä entisen M-junan radan varrelta menneiltä vuosikymmeniltä. Mitä oli silloin, mitä on nyt. Kun teineillä ja nuorilla aikuisilla on elämä edessä ja ympäristö silti repii. Aikana, jolloin mietitään ilman koronaakin, onko tyydyttävää laittaa oma koettu paha kiertoon. Vai onko kaikkien kannalta järkevämpää yrittää löytää vaikeuksien keskellä yhteishenki ja laittaa hyvä kiertoon. Martinlaaksosta lähtöisin olevan Markus Ahosen kuudes Isaksson-sarjan romaani Anna pahan kiertää ilmestyy loppusyksystä WSOY:n kustantamana. KO R O N A K I R J E E N VA I H TA JA T E K S T I M A R K U S A H O N E N
• Päätökset Hoitoon Elmon uimahalli toteutettava suunnitellussa aikataulussa Toimin Elmon uimahallin suunnittelua seuraavan työryhmän puheenjohtajana. Elmon uimahallin suunnittelu on edennyt tavoiteaikataulussa. Haluan päätöksen tekijänä varmistaa, että uimahalli toteutuu suunnitellun kokoisena ja aikataulussa 2025. Vantaan suuralueita kehitettävä tasapuolisesti Vantaan jokaiselle suuralueelle on saatava laadukkaat ja monipuoliset perusja kaupalliset palvelut. Ne varmistetaan johdonmukaisella päätöksenteolla yhteistyössä eri järjestöjen, poliittisten päättäjien, virkamiesten ja elinkeinoelämän kanssa. Vantaan menestyksen edellytys on hyvinvoivat työntekijät ja laadukkaat palvelut Kuntalaiset tarvitsevat laadukkaita palveluja, joita heille tuottavat hyvinvoivat työntekijät. Vantaan on isona työnantajana huolehdittava henkilökuntansa hyvinvoinnista. Hyvinvoiva henkilökunta on Vantaan menestyksen tae. Sote-uudistuksen tavoitteena on laadukkaat ja paremmat palvelut Vantaa ei ole pystynyt tuottamaan riittävästi laadukkaita sotepalveluita asukkailleen. Siksi tarvitaan Sote-uudistusta, jotta vantaalaiset saavat oikean hoidon, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. www.sirkkaliisakahara.fi M A IN O K SE N M A K SA A Y H T EI N EN H Y VÄ RY Sirkka-Liisa ”Siku” Kähärä, 56 vuotta, Havukoski • Aluepäällikkö, sairaanhoitaja (AMK) • Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005 • Vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja K U VA T LE EN A W A R ÉN 34 LAURI KAIRA Myyrmäen alue tarvitsee vahvan puolustajan ” Vantaa tarvitsee vanhojen asuinalueiden kehittämisohjelman. Myös näiden asukkaat tarvitsevat hyviä palveluja ja työpaikkoja. Verorahaa tulee käyttää niissäkin, eikä laittaa suhteettoman paljon uusiin alueisiin ja ratikan tyyppisiin hankkeisiin.” Laurille on kertynyt vankka talousosaaminen kulttuurirahoituksen alalla mm. tekijänoikeusjärjestön johtajana ja Suomen Elokuvasäätiön puheenjohtajana. Lakimies Kaupunginhallituksen jäsen L Ä N S I VA N TA A N K O K O O M U S 156 Valitse tuttu kulttuurinedistäjä, jolla on sydän oikealla paikalla! Ilmaiset kuljetukset, tuttuun tapaan – tilaa jo tänään numerosta 050 4848 222 tai www.pesumesta.fi tai info@pesumesta.fi. PESULAPALVELUT: Matonpesut, kodin suuret tekstiilit, kuten peitot, päiväpeitot, tyynyt, petauspatjat, pyyhkeet ja lakanat. Myös mm. miesten puvut, neuleet, villatakit Pesumesta Myyrmanni Iskoskuja 3, 0405517500 info@pesumesta.? Pesula avoinna ma–pe klo 10–18, la klo 10–14 Myyrmanniin on avautunut pesula! UUTTA! Meillä myös EMULSIOPESU ympäristöystävällinen, hellävarainen, suojaa tekstiiliä Kuljetuspalvelut P. 050 4848 222 tai tilaa netistä pesumesta.fi
• Why so Myrtsi 2021 täyttää elokuun lopulla Myyrmäen kadut, torit ja puistot iloisella ohjelmalla. Tapahtumaan on aikaisempina vuosina osallistunut 5 000 8 000 asukasta. Ohjelma rakentuu myrtiläisten asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja julkisten toimijoiden tuottamien tapahtumapisteiden varaan. Haluaako kuorosi, bändisi, teatteriryhmäsi, urheiluseurasi, partiolippukuntasi järjestää omaa ohjelmaa tapahtumapäivään? Tai onko teillä kenties naapurustossa syntynyt jokin idea? SE TULEE TAAS! WHY SO MYRTSI VII 2021 26.8.2021 KLO 15-24 ILMOITA OHJELMANUMEROSI KATUTAIDETRIENNAALI + 23. 29.8.2021 WWW.WHYSOMYRTSI.FI/ OHJELMANUMERO OMG! Street Art Vantaan kuratoima, joka kolmas vuosi toteutettava tapahtuma kokoaa Myyrmäkeen edustavan joukon katutaiteilijoita Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 COWORKING MYYR YORK Etätöitä voi tehdä muuallakin kuin kotona. hub.myrtsi.fi alk. 90€/KK