NRO 18 1 9 . H E L M I K U U T A 2 2 2 Paikallinen. Valmiina. Hep! PÄÄTÄ HUIMAA! Konalassa kiipeillään isosti. s. 18 Yhden perheen lähiloma Myyrmäen uudessa hotellissa. s. 12 Kuinka käy mättäjäisissä tällä kertaa? s. 22 Teresa Diop hoitaa hiusten ohessa sieluja. s. 8 STAYCATION DESTINATION MICHELINIT MESOPOTAMIA GRILLILLÄ KIMALTAVA KAMPAAJA
2 TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ ENNEN MYRSKYÄ? Hupsista.. PÄ Ä K I R J O I T U S Kannen kuva: Nico Backström Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sini Salo Sirkka Inkinen Terttu Nurro KIELENHUOLTO Suve Pääsukene VALOKUVAUS Tommi Otsavaara TAITTO Topias Dean TRAFIKOINTI Airi Pantsu JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E VIIME aikoina Myyrmäen alueen somepalstoilla ja facebook-sivustoilla on esiintynyt kasvavassa määrin tyytymättömyyttä ja hyvinkin ärtyneitä mielipiteitä. Kasvava murina liittyy moniin asioihin – niin leffateatteriin, vapaa-ajan tiloihin, korkeisiin ja lähellä toisiaan oleviin taloihin, supistuviin viheralueisiin ja Myyrmannin katoavaan sisäänkäyntiin kuin paloasemaankin ja epäilyyn siitä, että Myyrmäessä olisi keskivertoa enemmän katuväkivaltaa. TURHAUTUMISTA oli aistittavissa myös taannoisessa asukasinfossa, joka koski Myyrmäen vapaa-ajan tilojen ja palveluiden tilannetta. Tilaisuus keräsi runsaasti yleisöä. Tunteet kuumenivat, mikä kertoo siitä, että elokuvateatteri ja vapaa-ajan tilat ovat paikallisille tärkeitä asioita. Tilaisuus itsessään tarjosi kiihtyneitä puheenvuoroja sekä osallistuneilta että esittelijöiltä. Onni oli, että Kino Myyristä tuli asia, jolla Myyrmäen vapaa-ajan tilojen kohtalo vihdoin nousi julkiseen keskusteluun. ASIAN ytimessä on Isomyyrin purku. Rakennuksessa on kaupungin toimintoja, kuten nuorisoja asukastilat, jotka pitää siirtää muualle. Aihetta on valmisteltu virkamiesvoimin jo pitkään, pääsemättä ratkaisuun. Kaupunki varautuu siihen, että Isomyyri puretaan jopa jo 2023, mutta ei halua vuokrata vielä väliaikaisia, kalliita vuokratiloja ulkopuolisilta toimijoilta, koska ne olisivat tyhjillään ehkä pitkäänkin ennen muuttoa. Eikä ihme, koska Isomyyrin purkamiseen saattaa kulua vielä vuosi jos toinenkin. Isomyyrin purun pitkittäminen taas on riskipeliä. Alueen asemakaavamuutos on edelleen kesken, ja mahdolliset valitukset eri oikeusasteisiin saattavat pidentää sen voimaantuloa, jolloin kaupungin kaavailemien korvaavien tilojen rakentaminen viivästyisi. ILTA tarjosi tietoa tilanteesta, mutta valitettavasti vain vähän ratkaisuja, mikä selkeästi harmitti monia. Tällainen vaappuvuus luo asukkaille turvattomuutta, mikä on omiaan heikentämään luottamusta kaupungin toimiin ON SÄÄLI, jos ihmiset kokevat että heidät on unohdettu, kuten asukastilaisuudessakin oli aistittavissa. Mikäli asukkailla ei ole uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa, heijastuu se myös päätöksentekoon ja suunnitteluun ja sitä kautta alueen maineeseen ja tulevaisuuteen. Osallisuuden kokemiseen tarvitaan myös tunne siitä, että asiat etenevät asukkaiden toivomaan suuntaan. Aina asioita ei voi ratkaista vain asukkaiden toiveiden mukaisesti. Avoin keskustelu asukkaiden kanssa riittävän varhaisessa vaiheessa lisää kuitenkin ymmärrystä puolin ja toisin. MYYRMÄESSÄ osataan näyttää esimerkkiä muulle maailmalle yhteisöllisyydestä ja siitä, miten positiivisella asenteella saadaan kaupunginosaa kehitetyksi viihtyisämmäksi. Ja vaikka paikallisten aktiivien panostus on tärkeää, olisi mukava kuulla kaupungin tiedotteita, joissa kerrottaisiin rinta rottingilla Myyrmäenkin kohdalla Tikkurilan jokirannan saunaan, joulukatuun tai vastaaviin verrattavissa olevista hankkeista. Asukkaille tulisi tarjota mahdollisuus kokea ylpeyttä omasta asuinalueestaan, sillä monelle meistä Myyrmäki on todella tärkeä. Sen huomasi myös asukastilaisuuden muutamista kiivaistakin puheenvuoroista. Tuollaisille illoille tuntuisi olevan enemmänkin tarvetta. Yhden asian ympärille keskittyvät, usein kaavamuutoksiin liittyvät kohtaamiset virkamiesten ja kaupunkilaisten välillä ovat nekin tärkeitä, mutta hyvä olisi toisinaan jutustella ja mutustella asioita yhdessä vähän laajemmasta näkökulmasta. VOIHAN OLLA, että asukkailla on joskus jotain ihan viisastakin sanottavaa oman alueensa asioista. Erityisesti silloin, jos heitä kuullaan riittävän ajoissa. O I K A I S U T RAPATESSA roiskuu. Edelliseen numeroomme eksyi muutama pieni virhe jotka haluaisimme oikaista. VJS:N nuorten joukkueita käsitelleen jutun (s. 22) kuvat otti nimittäin JARI MÄENSIVU , eikä suinkaan jutun kirjoittanut urheilutoimittajamme ILLE MARTELA. OLIMME Vantaanlaakson päiväkodin sijoittumista käsitelleessä jutussa (s. 4) virheellisesti kirjoittaneet, että Hämeenlinnanväylää hallinnoisi Liikennevirasto vaikka todellisuudessa tietä hallinnoi Väylävirasto. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi
3 U U T I S E H K O T KINO MYYRI ON AUKI. NÄYTÖKSIÄ JOKA VIIKKO. KATSO OHJELMISTO: WWW.MYYRIKINO.FI. MATINEA-SARJA LAUANTAISIN KLO 12.00. EN MENE KOTIIN, VAAN ELOKUVIIN LOUHELA JAM PALAA JOKIKSEEN VANHAT TEKSTIILIT KIERTOON AGENTS JA MAUSTETYTÖT LYÖTTÄYTYIVÄT YHTEEN K E E P O N R O C K I N ’ ! L U M P P U L A AT I K KO A G E N T S M A U S T E I L L A K I D I A JA K I I N A S U P E R M A R K E T LOUHELA JAM täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Maksuton, koko perheelle sopiva musiikkija taidetapahtuma palaa Jokiuomapuistoon kolmen lavan voimin. Paluun tekee myös bändikilpailu Can U Louhela Jam?, johon voi osallistua maaliskuun ensimmäiseen päivään mennessä. Kilpailun kautta on mahdollista päästä esiintymään ison yleisön eteen. ARTISTIKATTAUS varmistuu kevään aikana. Kunnianarvoisia kolmekymppisiä juhlitaan sunnuntaina 5.6.2022. MYYRMANNIN lasihissien viereen on ilmestynyt farkkukuosiin puettu rullakko. Siihen voi tiputtaa poistotekstiileitä, mielellään kohtuullisia määriä kerrallaan. HSY muistuttaa, että hyväkuntoiset tekstiilit ja vaatteet voi kierrättää seuraavalle käyttäjälle esimerkiksi kirpputorilla. Poistotekstiilien keräykseen kelpaavat kuivat, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet ja paidat sekä lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Alusvaatteet, sukat ja sukkahousut taas kuuluvat sekajätteeseen, kuten myös märät, homeiset, haisevat tai öljyiset tekstiilit. Tarkemmat lajitteluohjeet löydät HSY:n sivuilta tai rullakon kyljestä. MYYRMANNIN toiseen kerrokseen, Paalutorin puoleiseen päätyyn on avattu uusi lastenvaatekirpputori KIDIA. Kirpputori toimii täyden palvelun periaatteella, tavarat tuodaan myytäväksi, myyjät hinnoittelevat, henkaroivat ja laputtavat tuotteet. Asiakkaan näkökulmasta ostaminen on helppoa, kun tavarat ovat käyttötarkoituksen ja koon mukaisessa järjestyksessä. “Haluamme helpottaa lapsiperheiden arkea”, Kidian toimitusjohtaja ja omistaja ANU MÄKINEN kertoo. “Myyrmanni on arjen keskellä, valmiiksi jo kulkureitillä.” MyymäASKISTON Agenttimme ja Maustetyttöjen odotettu yhteistyö kirkastuu huhtikuun 22. päivänä neljän kappaleen ep-vinyyliksi ja lähtee kesällä keikoille. UUSIA LIIKKEITÄ AUKI MYYRMANNIN TOISEEN KERROKSEEN lässä on esillä paljon erityisesti vauvojen ja pienten lasten vaatteita. “Myös lelut, pelit ja kirjat ovat liikkuneet hyvin”, Anu vinkkaa. MYYRMANNIN toisesta kerroksesta löytyy myös Kiina Supermarket, josta voi ostaa aasialaisia ruokatarvikkeita monista eri maista, myös tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. TULOSSA myöhemmin keväällä: hampurilaisravintola Friends&Brgrs, kenkäkauppa Click Shoes ja terveysja kuntoutuspalveluja tarjoava Coronaria. ESA PULLIAISEN tuottama äänite purkitettiin analogisesti Pulliaisen studiolla ja miksattiin Finnvoxilla Agents-tyyliin samalla tavalla kuin on tehty jo vuosikymmenien ajan. Agents-klassikoista mukana ovat Salattu suru sekä Kirje, Maustetyttöjen kappaleet ovat Tein kai lottorivini väärin ja Jos mulla ei ois sua, mulla ei ois mitään. MAUSTETYTÖT X AGENTS saapuu 22.4. myös suoratoistopalveluihin. Keikkakesää valaisee jo ainakin Ruisrock, mutta lisää on tulossa. Vasemmalla: KIDIAssa liike hoitaa kirppistuotteiden esillepanon ja myynnin. Alla: Kiina Supermarketista löytyy aineksia aasialaisen keittiön ystäville.
4 U U T I S E H K O T VIHERALUEEN määritelmä on laaja. Vuoden 2022 aikana päivitettävä suunnitelma viheralueiden kehittämisestä sisältää kaupungin metsät, puistot, kaupunkiviljelypalstat, koirapuistot, leikkipaikat, ulkoliikuntapaikat (pelikentät, ulkokuntoilupaikat ja uimapaikat) ja ulkoilureitit (mm. luontopolut, ratsastusreitit ja hiihtoladut). Luomua vai rakennettua, tapahtumia vai pelkkää luonnonrauhaa? (28.2. asti) Vesistöja tulvapaikkakyselyyn voi ilmoittaa mm. tulvapaikkoja. (28.2. asti) Auki on myös ehkä se kaikkein ajankohtaisin eli aurauksen ja hiekoituksen pikapalautekanava. Siellä voi piirtää kartalle pisteen, viivan tai alueen, jossa kaivataan parempaa aurausta tai hiekoitusta. OSALLISTUVA VANTAA -sivusto on askel parempaan suuntaan siinä, että asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia kerätään yhden osoitteen alle. Valitettavasti sieltä ei edelleenkään löydy kaikkea mihin asukkaat voivat vaikuttaa, vaan esimerkiksi asemaakaavamuutoksia täytyy osata etsiä muualta. Jutussa mainittuihin kyselyihin ja kanaviin pääset suoraan skannaamalla alle listatut QR-koodit. Tuntuuko ikinä, että Facebookin paikallisryhmissä jupina ei tuota haluttua lopputulosta? Vantaan kaupungin ylläpitämälle Osallistuva Vantaa -sivustolle kerätään kaupunkilaisten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia. VANTAA ANTAA VAIKUTTAAAAA KUOHUKUJAN OSTARIN KAAVOITUS ALKAA UUDELLEEN VA I K U T TA M I S E N PA I K K A V E R KO S S A V I E L Ä Y K S I K I E R R O S ? Osallistuvavantaa.fi Kysely viheralueiden kehittämisestä Aurauksen ja hiekoituksen pikapalautekanava Vesistöja tulvapaikkakysely T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A MYYR YORKIN nuori seiväshyppytähti SAGA ANDERSSON paransi Turussa 6. helmikuuta omaa ennätystään. Hänen voittotuloksensa Varsinais-Suomen hallimestaruuskilpailuissa oli 443, millä hän jakaa kauden kotimaisen kärkituloksen WILMA MURRON kanssa. 21-vuotiaan Anderssonin edellinen ennätys oli syntynyt Tampereella elokuussa 2017. ANDERSSON kokee, että kehitettävää ja opittavaa on vielä paljon. “Tärkeintä on, että ollaan menossa oikeaan suuntaan ja nautin hyppäämisestä todella paljon.” Tuloskehitystä ei ollut tapahtunut muutamaan vuoteen, mikä ei varmasti ole nuorelle urheilijalle helppo taakka kannettavaksi. “Treenikaudella lisääntynyt itsevarmuus tekeKUOHUKUJAN ostoskeskuksen kaavoitus on tarkoitus aloittaa uudestaan, ainakin kaupungin vuoden 2022 kaavoituskatsauksen mukaan. Ostoskeskuksen kohtalo jäi hieman avoimeksi, kun kaupunSAGA ANDERSSON UUTEEN ENNÄTYKSEEN H I I O P ! miseen on ehdottomasti suurin syy tulosparannuksen syntyyn. Ollaan tehty tällä treenikaudella erityisen paljon seiväshyppytreenejä, ja olen oppinut paljon uutta. Nämä ovat nostattaneet itsevarmuutta.” ANDERSSONIN nopeus ja voima ovat kehittyneet. Hän kertoo tekevänsä enemmän töitä täysillä. “Tekniikka on parantunut, kun ollaan hypätty niin paljon. Kun varmuutta on enemmän, fokusoin oikeisiin asioihin.” Juoksunopeuden kasvettua Andersson on voinut ottaa isompia ja jäykempiä seipäitä käyttöönsä. Samalla hän on myös saanut nostettua otekorkeutta. “Tiedän kuitenkin että pystyisin ottamaan vielä isomman seipään ja korkeamman otteen, että päästäisiin mun maksimiin.” gin tekemä valitus hallinto-oikeuden päätöksestä jäi käsittelemättä kaupungin tekemän aikatauluvirheen takia. Hallinto-oikeus kumosi esitetyn asemakaavamuutoksen, jossa tontille olisi rakennettu kerrostalo. UUDESSA kaavaehdotuksessa otettaneen siis paremmin huomioon hallinto-oikeuden näkemys siitä, että ostoskeskukseen liittyy poikkeuksellisen arvokkaita kulttuurihistoriallisia arvoja.
5 ASUKASTILA MYYRINKI AVAA OVENSA KORONATILANNE on ahdistanut pitkään ja kaupungin asukastilojen toiminta on ollut pysähdyksissä. Poikkeusaika on aiheuttanut poikkeuksellista toimintaa, varsinaiset kohtaamiset ja yhteisöllisyys ovat kuitenkin olleet katkolla ja hyvin rajoitettuja. ASUKASTILAT ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja siksi hyvin tärkeitä alueen asukkaille. Niissä voi poiketa ja saada apua ja neuvontaa arjen asioissa. Niissä voi juoda kupposen kahvia tai osallistua käsityökerhoihin, tietovisaan ja pelata vaikka bingoa tai jumpata. Asukastilat tarjoavat myös kokoontumistiloja järjestöille ja erilaisille harrasteryhmille. Myyrmäessä asukastila Myyrinki on siis jälleen avannut ovensa. Toiminnan käynnistymisestä ovat innoissaan myös Myyringin työntekijät JESSE VAHTERVUO , ANU ROVERATO ja EMILIA HENTTUNEN. JESSE VAHTERVUO on ollut Länsi-Vantaalla yhteisötyöntekijänä yli neljä vuotta. Hänellä on siis kokemusta jo ajasta ennen koronaa. “Olen oppinut näiden vuosien aikana täällä Myyrmäen suuralueella todella paljon sen yhteisöistä ja järjestökentästä”, hän kertoo. KORONA-AIKANA toiminnan ylläpitäminen vaati usein kekseliäisyyttä ja toimintaan kuului monen moista erilaisista puhelinpalvelusta hävikkiruokakassien toimittamiseen tarvitseville. “Annoimme tiloissamme myös turvallista digineuvontaa ja jonkun verran oli erilaisia etätapaamisia”, Jesse kertoo. Nyt toivotaan, että Myyringin asukastila voi taas alkaa hengittää. ANU ROVERATO aloitti yhteisötyöntekijänä helmikuussa 2020. Hän ehti työskennellä asukastila Myyringissä vain kuukauden päivät ennen koronapandemian alkua. “Kun vielä olin vuoden 2021 poissa töistä äitiysja vanhempainvapaalla, niin voin sanoa, että aloitan tässä kuin uutena työntekijänä kun asukkaat pääsevät taas mukaan toimintaan. Ihan jännittää”, Anu hehkuttaa. EMILIA HENTTUNEN aloitti yhteyskoordinaattorin tehtävät tammikuussa 2022. “Olen siis tämän porukan untuvikko”, hän naurahtaa. Hän kiittää kollegoitten innostavaa asennetta ja kattavaa perehdytystä työtehtäviin. “Se on luonut minulle lähes käsinkosketeltavan mielenmaiseman avoimesta asukastoiminnasta, jossa päivät täyttyvät kohtaamisista ja kanssakäymisistä. Tämä jo itsessään kasvattaa intoa vuotta 2022 varten, jos kaikki nyt palautuu normaaliksi”, Emilia sanoo. MYYRINGIN TIIMI on hyödyntänyt asukastilan sulkuaikaa ideoimalla ja suunnittelemalla tulevaa. Jesse, Anu ja Emilia kannustavat myös vantaalaisia rohkeasti osallistumaan ideointiin ja ehdottamaan tekemistä tai tapahtumia, jotta toimintaa voidaan kehittää entisestään ja asiakaslähtöisemmäksi. Asukastila Myyrinki sijaitsee Kauppakeskus Isomyyrin 3. kerroksessa. Käyntiosoite on Vaskivuorentie 10 B. Emilia, Jesse ja Anu toivottavat tervetulleeksi asukastila Myyrinkiin. T E K S T I & K U VA A R I M A R T I N A H O A S T U S I S Ä Ä N ! Etsimme ilmoitusmyyjää! Etsimme osaavaa ja oma-aloitteista tyyppiä, joka ymmärtää Myyr Yorkin erityisyyden ja tuntee Länsi-Vantaan yrityskenttää. Uskallat tarttua puhelimeen tai käydä tarpeen tullen jututtamassa asiakkaita paikan päällä. Maksamme palkan provisiona. Nappaako? Yhteydenotot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi
6 KULTTUURIKEVÄT STARTTAA SITTENKIN! VASKIVUOREN lukion vuoden 2022 Side Show -suurmusikaalin oli määrä saada ensi-iltansa tammikuussa, mutta esitykset jouduttiin rajoitusten vuoksi siirtämään parilla kuukaudella eteenpäin. ”Harjoittelimme esityksen täysin valmiiksi ja sitten se iskettiin jäihin. Uudet päivämäärät sovittiin pikaisesti Martinuksen kanssa, ja esitys lämmitetään huhtikuun puolessa välissä”, kertoo musikaalin tuottaja JUKKA KURONEN . Taistelutahtoa työryhmältä ei puutu. Hinku lavalle on niin suuri, että parin kuukauden viivytys ei lannistanut nuoria lainkaan. ”Jos haluaa, voi tämän poikkeusajan nähdä oppimiskokemuksena. Opimme elämään muuttuvissa tilanteissa ja tekemään päteviä varasuunnitelmia”, toteaa Kuronen hymyillen. Vaskivuoren Side Show on hauska ja koskettava musikaali, joka juhlistaa erilaisuutta ja tarjoaa katsojalle virkistävän sukelluksen 1930-luvun mystiseen kummajaissirkukseen. Pohjoismainen kantaesitys nähdään tiistaina 19.4. Esityskausi kestää 27.4. asti. KULTTUURITALO Martinus käynnistää toimintaansa talvilomaleffojen merkeissä viikolla kahdeksan. Martinuksen livekonserttikimara pääsee käynnistymään täyteen vauhtiinsa maaliskuun ensimmäisellä viikolla, kun MAIJA VILKKUMAA nousee lavalle perjantaina 4.3. Lauantaina 5.3. kuullaan QUEENIN elämää suurempia hittejä Show must go on -musiikkiteatteriesityksen merkeissä. Koko perheen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lieventänyt sisätilojen kokoontumisrajoituksia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella asteittain helmikuun aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuurikevät pääsee käynnistymään sittenkin. Useimmat toimijat ovat ilmoittaneet toiminnan käynnistämisestä maaliskuun alusta alkaen. Notkeimmat toimijat venyttelevät kohmeisia jäseniään ja availevat oviaan jo helmikuun puolella hiihtolomalaisten iloksi. T E K S T I S I N I S A L O suosikkiyhtye HEVISAURUS esiintyy Martinuksessa 12.3. kahden konsertin verran. Martinuksen kevät lupaa monipuolisesti konsertteja, tanssia, improvisaatioteatteria, stand upia sekä musiikkiteatteria. VANTAAN TAIDEMUSEO Artsin näyttelyissä on tauko uusien asuinrakennusten louhintatöiden takia. Toiminta ei kuitenkaan ole täysin pysähtynyt, sillä museon ollessa suljettuna Artsi järjestää kävelykierroksia Myyrmäen muraalien ja katutaiteen pariin. Katutaidekierroksia järjestetään kaikille avoimina yleisöopastuksina, jotka kestävät noin tunnin. Vajaan kahden kilometrin mittaisella kävelykierroksella tutustutaan lähiympäristön julkiseen taiteeseen, graffiteihin ja suuriin muraaleihin yhdessä keskustellen. Kierroksella harjoitellaan kuvanlukutaitoa ja vahvistetaan paikallisidentiteettiä. ”Reittiä suunnitellessa huomasimme, että Myyrmäkihän on täynnä taidetta. Jouduimme tekemään myös karsintaa, kun valitsimme reitin teoksia”, kertoo Artsin yleisötyön amanuenssi EEVA HYTÖNEN. Reitti voi vaihdella ryhmästä ja vallitsevista sääolosuhteista riippuen. Yleisöopastukset suomeksi torstaisin 24.2., 24.3., 21.4. ja 26.5. klo 17. Kierrokset alkavat Paalutorin puoleiselta Artsin sisäänkäynniltä. KINO MYYRIN toiminta ehti vasta käynnistyä uudelleen joulukuussa pop up -muotoisena, kunnes rajoitukset sulkivat ovet K U L T T U U R I K U R K I S T U S Vaskivuoren lukion suurmusikaali Side Show saa pohjoismaisen kantaesityksensä tiistaina 19.4. Kuvat: Tomi Hämäläinen B R AVO !
7 KULTTUURIKEVÄT STARTTAA SITTENKIN! jälleen. Elokuvateatteri jatkoi kuitenkin sitkeästi toimintaansa suosittujen suljettujen yksityisnäytösten merkeissä. Helmikuun alusta alkaen Kino Myyrin yleisönäytökset ovat jatkuneet, mutta myös yksityisnäytöksiä on mahdollista järjestää edelleen. Pop up -leffateatteri on auki ainakin huhtikuun loppuun saakka. ”Olemme saaneet valtavasti positiivista palautetta. Omaa korttelikinoa todella pidetään tärkeänä paikallisena palveluna. Toivomme saavamme jatkoaikaa”, toteaa Kinon isäntä JANNE HULKKONEN. Kevään ohjelmiston helmenä mainittakoon Kino Myyrin Matinea-sarja, jossa esitetään kuratoitua elokuvasisältöä joka lauantai klo 12. Ohjelmistossa pyörivät tietenkin myös supersuositut uutuuselokuvat, kuten Hytti nro 6, Spencer ja 70 on vain numero. Elokuvia näytetään pääasiassa torstaista sunnuntaihin. MYÖS Lastenkulttuurikeskus Toteemi on aloittanut toimintansa sulkujen jälkeen ja tarjoaa jälleen monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Talvilomalla Toteemissa järjestetään 22.2. Minipunttis!-työpaja, joka innostaa perheitä liikkumaan yhdessä. Maaliskuussa järjestetään Suomen suurin nuoren yleisön teatterifestivaali Hurraa! ja Toteemi toimii yhtenä festivaalin esityspaikoista. Toteemissa nähdään muun muassa Teatteri QO:n, TEHDAS Teatterin sekä Unga Teaternin esityksiä. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla Toteemissa on SUPER teatterin lastenmusiikkikonsertti, jossa kuullaan kaikille tuttuja, iki-ihania lastenlauluja uusin ja svengaavin sovituksin. LASTENTEATTERIA kevään aikana tarjoilee myös nykytanssiteatteri Mamia Company, joka avaa kevätkautensa maaliskuun ensimmäisellä viikolla 4.–5.3. esityksellään Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa, joka on vuorovaikutteinen tanssisatu yksinäisyydestä ja perheen tärkeydestä. Mamia Companyn uusin teos Etsivätoimisto Nappi ja Meri hädässä saa kantaesityksensä 9.4. Esitykset pidetään Myyräncolon studionäyttämöllä. OMAN NOSTONSA ansaitsee myös Suomen Ilmailumuseo, josta löytyy myös monipuolista ohjelmaa hiihtolomaviikolle. Viikko starttaa ilmaisillalla 21.2., jolloin näyttelyyn on vapaa pääsy klo 16–20. Lisäksi viikon ohjelmassa on yleisöopastus lauantaina 26.2. klo 13. Viikon aikana tarjolla on myös omatoimista ääniopastusta sekä Siivekästä suunnistusta. Museon Kahvila Yläpilvi on auki aina iltakahdeksaan saakka. Tiesitkö, että Ilmailumuseon kokoelman helmiin, ilma-aluskokoelmaan sekä simulaattoritoimintaan voi tutustua myös laadukkaiden verkkosisältöjen sekä etäopastusten kautta? LISÄTIETOJA Vaskivuorenesitykset.fi Kulttuuritalomartinus.fi Artsimuseo.com Myyrikino.fi Mamiacompany.fi Vantaa.fi Ilmailumuseo.fi K U L T T U U R I K U R K I S T U S KUVA: KASPERI NORDMAN Mamia Company avaa kevätkautensa Myyräncolon studionäyttämöllä. B R AVO !
8 TAPASIN myyrmäkeläisen kampaamoyrittäjän TERESA DIOPIN yhtenä aurinkoisena tammikuun päivänä. Pakkasta oli sen verran, että edeltäneinä lauhoina päivinä kastuneet kadut olivat muuttuneet luistinradoiksi. Olin tapojeni mukaan etuajassa ja odottelin haastateltavaani Jönsaksenkujalla sijaitsevan parturi-kampaamo HiusKimalluksen ovella. Teresa saapui tismalleen sovittuun aikaan ja huikkasi iloisen tervehdyksensä jo parkkipaikalta. Jännitin hieman, miten hän pysyisi pystyssä siroilla kengillään. Kainalossaan hän kantoi koria, joka oli täynnä puhtaita pyyhkeitä. Työpäivä oli aluillaan, ja enteistä päätellen arvelin, että päivästä tulisi hyvä. TERESA Diopille ammatinvalinta kirkastui jo peruskouluaikoina. Luokkatoveritkin pitivät selvänä, että kampaaja hänestä tulee. Ennen kuin hän ryhtyi yrittäjäksi, hän ehti työskennellä pääkaupunkiseudulla muun muassa kauppakeskus Jumbossa ja Isossa Omenassa. Kokemusta hänellä oli myös kansainvälisistä hiusmuodin keskuksista kuten Lontoo, Barcelona ja Milano. Kun Teresan vuosia kytenyt unelma omasta liikkeestä vihdoin keväällä 2020 toteutui, kukaan ei vielä voinut nähdä, minkälaiset ja kuinka pitkäaikaiset vaikutukset tuolloin jo Suomessakin kovasti leviävä koronavirustauti yhteiskunnassa aiheuttaisi. Palvelualoja se on kouraissut kovasti. LÄHES kahden vuoden ajan julkisuuteen on noussut melkeinpä yksipuolisesti uutisia yrittäjien huonosta tilanteesta, valtion tarjoamien korvausten riittämättömyydestä, valtiovallan hitaasta reagoinnista ja niin edelleen. Lehdet, radio, TV ja sosiaalinen media ovat pyörittäneet taukoamatta keskustelua siitä, mitä virheitä eri alojen asiantuntijat KIMALTAVA KAMPAAJA ja poliittiset tahot ovat tehneet koronan ja sen yhteiskunnalle tuottamien haittojen hoitamisessa. Ilma on ollut tiheänään syyttelyä. Miten on käynyt tuoreelle yrittäjälle? Kaikkien synkkien uutisten jälkeen Teresan positiivinen vastaus suorastaan yllättää. ”Korona-aika on mennyt todella hyvin”, Teresa kertoo. ”Asiakkaani löysivät tänne, he tulevat uskollisesti aina uudestaan, ja uusiakin olen saanut. En ole joutunut viruksen vuoksi sulkemaan liikettä kertaakaan.” Haastattelua edeltävällä viikolla kampaamo oli ollut suljettuna kolme päivää, mutta silloinkin syynä oli ollut vesivahinko. Töitä on riittänyt sekä Teresalle että hänen kanssaan työskentelevälle NICLAS ”NICKE” HIRNILLE . KESKUSTELUMME edetessä käy ilmi, että Teresalle matka elämänmyönteisyyteen on ollut paljon pitempi ja rankempi kuin T E K S T I T E R T T U N U R R O K U VAT T O M M I O T S AVA A R A
9 tämä kahlaamisemme korona-ajassa. ”Kun on kokenut pimeyttä, auringon näkee paistavan entistä kirkkaammin”, hän sanoo. DIOP syntyi Sierra Leonessa, Länsi-Afrikassa. Hän tuli vuonna 1998 Suomeen kaksoissisarensa ja isänsä kanssa. Tytöt olivat silloin 12-vuotiaita. He asettuivat asumaan Konalaan. Sierra Leonessa oli riehunut sisällissota jo vuodesta 1991 ja se päättyi vasta vuonna 2002. Kesti kymmenen vuotta ennen kuin Teresa pääsi tapaamaan kotimaahansa jääneen äitinsä ja muut sisaruksensa. Olojen rauhoituttua yhteyksiä on pystytty pitämään tiiviimminkin. Perheen äidinkieli on krio. ”Se kuulostaa paljon englannilta, mutta se on oma kielensä”, Teresa valistaa. Sisaruksilla oli tukenaan toisensa ja suomalaiseen kouluun sopeutuminen sujui Teresan mukaan hyvin. ”Olemme sisareni kanssa kyllä aivan erilaisia luonteita. Hän on hyvin seurallinen, viihtyy vilkkaissa ihmisjoukoissa. Hän onkin ammatiltaan konduktööri. Minä taas tunnen olevani sellainen, jollaiseksi suomalaisia yleensä luonnehditaan. Viihdyn luonnossa ja hiljaisuus on minulle tärkeää.” Tytöt pelasivat yhdessä tennistä, mutta siitä he joutuivat luopumaan taloudellisista syistä. ”Leikimme olevamme Williamsin siskokset VENUS ja SERENA ”, Teresa muistelee hymyillen. SUOMESSA Teresaa hämmästytti saman ikäisten ystävien suhtautuminen omiin vanhempiinsa ja muihin ikäistään vanhempiin ihmisiin. ”Järkytyin, kun ensimmäisen kerran kuulin, miten rumasti ystäväni puhui äidilleen. Sanoin hänelle, että miten sinä voit puhua noin äidillesi, joka on kantanut sinua yhdeksän kuukautta ja synnyttänyt sinut. Lapsuuden ympäristössäni opin, miten tärkeää on vanhempien ihmisten kunnioitus.” Mutta hän itse ajautui vaikeuksiin väkivaltaisen isänsä kanssa. ”En ymmärtänyt, miksi isä saattoi kohdella minua, tytärtään, siten kuin hän kohteli.” Teresa muutti 16-vuotiaana nuorisokotiin ja asui siellä 18-vuotiaaksi saakka. ”Olen antanut isälle anteeksi, en ajattele häntä pahalla. Olen sen jälkeen käynyt todella pimeässä huoneessa ja saanut opetuksen”, hän sanoo. ”Olen ollut itsekäs, mutta oppinut myötätuntoa, näkemään avarammin.” PIMEÄLLÄ huoneella Teresa viittaa syvään murheeseen, joka kohtasi hänet lähes kuusi vuotta sitten. Kun hän kertoo elämästään näinä vuosina, hän puhkeaa kyyneliin. Hänellä on kolme lasta, kaksi tytärtä ja poika. Vuonna 2016 hän erosi Senegalista kotoisin olevasta miehestään. Eron seurauksena mies vei heidän kaksija neljävuotiaat lapsensa omaan kotimaahansa. Alkoi epätoivoinen taistelu lapsista. Vanhin lapsi jäi Teresan luokse Suomeen. ”Ymmärrän nyt, että nämä kuusi vuotta, jonka ajan lapset ovat olleet poissa, ovat kasvattaneet minua. Tunsin olevani kuilun partaalla, mutta vanhimman lapseni vuoksi en halunnut jäädä pimeään, en halunnut tulla katkeraksi ja pilata hänen elämäänsä. Tartuin uskoon. Sain varmuuden siitä, että Jumalalla on minuakin varten vielä olemassa hyviä suunnitelmia. Heittäydyin sen luottamuksen varaan. Olen jo nähnyt omassa elämässäni, että asiat loksahtavat kyllä kohdalleen, jos niin on tarkoitettu. Tämä yrityskin on yksi esimerkki siitä.” ”HIUSKIMALLUS ei minulle ole pelkästään kampaamo”, Teresa sanoo. Hän toivoo sen olevan myös kaikenlaisissa elämäntilanteissa kolhiutuneiden ihmisten kohtaamispaikka. ”Nautin, kun saan loihtia asiakkailleni kauniit hiukset, mutta haluan myös kuunnella heitä ja antaa heille tukea vaikeina hetkinä. Kaikki eivät osaa pyytää apua. Olen puhunut heille elämäni raskaista asioista. Koen, että jos voin niistä saamani opin kautta auttaa muita, en ole joutunut kokemaan niitä turhaan.” HAASTATTELUN lopuksi Teresa kertoo, että hänen raskas mutta toivon täyttämä odotuksensa on nyt päättymässä onnellisesti. Lapset palaavat hänen luokseen mahdollisesti jo hyvin pian. AURINKO paistoi yhä, kun lähdin liukastellen kävelemään pois HiusKimalluksesta. Iloinen uutinen kuljetti ajatukset kevääseen. H E N K I L Ö K O H T A A M I S I A
1 KAIVOKSELASSA jo 30 vuotta viihtynyt MATTI PIHKALA on yksi ENTER ry:n vapaaehtoisista digiopastajista. Työuransa aikana mies ehti toimia sekä yksityisissä, julkishallinnollisissa että kolmannen sektorin organisaatioissa erilaisissa tehtävissä, joten organisaatiotason tietotekniikasta kertyi laajaa kokemusta. Verkossa viihtymistä on edesauttanut oma kiinnostus, jota Matti toteuttaa muun muassa sukuyhdistyksen toiminnan parissa. Eläkkeelle Pihkala jäi Kalliolan setlementin henkilöstöjohtajana vuonna 2016 ja Kalliolassa hän myös tutustui ENTER ry:n toimintaan. ”OMAN digiopastajan urani aloitin samana vuonna Töölössä sijaitsevassa Senioritalo Sandelsin tietotuvassa, jossa oli myös Kalliolan toimintaa”, Matti muistelee. ENTER RY:N vapaaehtoistoiminnan ydin on vertaisuus – ikäihminen auttaa toista ikäihmistä. Monen kohdalla kynnys pyytää apua on korkea, vaikka arkielämässä kokisi entistä enemmän tilanteita, joista ei itse selviä. Kaikki eivät halua kysyä jälkikasvultaan neuvoa ja kaikilla ei edes ole ketään, jolta kysyä. ENTER ry opastaa myös kirjastoissa, Myyrmäessä ja Martinlaaksossakin, jotka ovat monelle tiedonhaun kannalta tuttuja paikkoja. Kynnystä laskee, jos opastaja on samalla aaltopituudella eli kärsivällinen ja tahdikas, eikä naura tyhmille kysymyksille, joita ei Matin mukaan edes ole: ”Digiopastajan on mahdotonta tietää kaikkea kaikesta, joten itsekin saatan kysyä neuvoa asiaan paremmin perehtyneeltä kollegalta. Opastettavakin saattaa siinä sivussa ymmärtää, ettei kysyminen ole ollenkaan häpeällistä.” SINÄNSÄ hauska ajatus, että kun ENTER ry:tä perustettaessa 1997 kysymykset koskivat yleensä tietokoneita ja niiden toimintaa, niin nyt ne koskevat älypuhelinten ja sovellusten maailmaa. Eipä Nokian kännyköistä vuonna 1997 toisaalta ollutkaan mitään kysyttävää. ”MATKAN varrella olen huomannut, että ikäihmisillä on taipumusta vähätellä omia kykyjään tai kokea pelkoa uuden edessä. Kuitenkin moni osaa käyttää sähköpostia, Facebookia ja verkkopankkia, joka jo sinänsä on hyvä asia. Opastettavista suurin osa on naisia, joten olisikohan miehillä suurempi kynnys hakea neuvoa?” Matti miettii. Yhdistys opastaa myös oikean laitteen hankinnassa oikeaan tarkoitukseen. Kaikki eivät tarvitse kaikkia mahdollisia toimintoja, suurinta suorituskykyä tai viimeisintä mallia. Pakotettu digiloikka KORONAPASSIN käyttöönotto toi ikäihmisille uuden ongelman. Miten passi otetaan käyttöön, jos Kanta.fi on käymätön paikka, QR-koodi on vieras asia, puhelin on puhumista varten eikä omista tulostinta ja nekin paikat, joissa voisi tulostaa ovat rajoitusten takia kiinni? ”Koronavirus toi pakotetun digiloikan monelle joko koronapassin tai verkkokaupan käyttöönoton myötä”, myöntää Matti ja jatkaa: ”Toisille se sopi, toisille ei. Se toi myös näkyväksi osan ihmisiä, joille piti tarjota toisenlainen ratkaisu. Pankkitunnusten ollessa kyseessä neuvonta etänä on hankalaa. Terveyskeskukset ottivat onneksi asiakseen printata koronapassin sitä tarvitseville.” DIGIOPASTUKSETKIN siirtyivät rajoitusten takia etäopastukseen, joka toi eteen monenlaisia haasteita. Puhelimitse voi toki auttaa joissakin asioissa, mutta työpöydän jakaminen, näyttääkseen mistä ongelmasta on kysymys, voi olla hankalampi juttu. ”Jos osaa käyttää Skypeä, Zoomia tai Teamsia on jo melko hyvin jyvällä itsekin. Toki kaikkia autetaan”, alleviivaa opastaja. PANDEMIA-AJAN sitoessa ikäihmiset koteihinsa eristyksiin monenlaiset huijarit puolestaan aktivoituivat. Tunnettujen toimijoiden verkkosivuja väärennettiin, pankin tunnuslukuja kyseltiin viranomaisten nimissä ja pakettien saapumisilmoitusten klikkaaminen vei huijaussivustolle. Mediassa hyvää tarkoittavat otsikot huutavat “varo tätä!” ja “älä klikkaa tätä”, joka ei välttämättä auta jo valmiiksi arkaa henkilöä kysymään mitään, vaan sulkemaan laitteensa. Matti kokee asian hankalana: ”Samaan aikaan pitäisi rohkaista käyttäjää ja sanoa, että siellä on myös vaarojen karikko. Toivottavasti nyt kun henkilökohtainen opastus avautuu taas, se helpottaa tätäkin asiaa.” Vapaaehtoistyön viehätys ”PYSYN hyvin kartalla siitä kaikesta, mitä tietotekniikan rintamalla tapahtuu. Vapaaehtoistyö antaa minulle myös tilaisuuden kohdata erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen ja tarpeineen. Sosiaaliset kontaktit ovat minulle tärkeitä ja päivissä on hyvä säilyttää rytmi myös näin eläkkeellä”, toteaa Matti, jonka aikuiset lapset ovat jo omillaan. ”Puolisoni Riitta menehtyi viime vuonna sairauteen ja vaikka ikävä on iso, olen yrittänyt pitää oman elämäni raamit kasassa”, mies jatkaa. Kaikesta päätellen isona apuna on ollut ”ukkokööri”, ystäväporukka, jonka kanssa on vuokrattu kerhotila Myyräncolosta. Vapaaehtoistyö on ollut tukena myös tässä elämäntilanteessa. ”Iso asia minulle on myös olla avuksi toisille. Tulee hyvä mieli, kun näkee toisen oivaltavan jotain tai onnistuvan jossain avullani”, Matti toteaa lopuksi. PÖRSSIKURSSIEN ja kryptovaluuttojen maailmassa vapaaehtoistyössä on oma palkintonsa sellaisille ihmisille, jotka kokevat auttamisen merkityksellisyyden tärkeäksi. Se on ilo. ”Koronavirus toi pakotetun digiloikan monelle joko koronapassin tai verkkokaupan käyttöönoton myötä.” DIGIOPAS MATTI PIHKALA P 2 P A P UA S U U R E L L A S Y DÄ M E L L Ä T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA E L I N A I I JA L A I N E N S I , S E N I O R I T
1 1 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126. Lahjoita MobilePay 63098 Autat koronapandemian vaikutuksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. ENTER RY OPASTAA IKÄIHMISIÄ DIGIMAAILMAAN Lerppu, korppu ja romppu HENKILÖKOHTAISTEN tietokoneiden yleistyessä 1990-luvun lopulla oli tarvetta rohkaista ikäihmisiä ottamaan haltuun uutta tietotekniikkaa. Yksi kysytyimpiä koulutuksia oli siihen aikaan niin kutsuttu ATK-ajokortti, joka tarjosi kattavan tutustumisen tietokonelaitteistoon, Windowsin käyttöliittymään, tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan ja kuvankäsittelyn periaatteisiin ja perustoimintoihin sekä Internetin sähköposti-, uutisalue ja www-ominaisuuksiin. Ensimmäisen kurssin jälkeen ENTER ry, Suomen ensimmäinen ikäihmisten tietotekniikkayhdistys, näki päivänvalon. Jo 25 vuotta sitten oli tavoitteena rohkaista tietotekniikan käyttöön, vaikka nykymittainen palvelujen siirtyminen verkkoon vasta kangasteli haaveena horisontissa. Tavoite on yhä sama. Muistitikku, ulkoinen kovalevy ja pilvipalvelut ENTER RY toimii suurelta osin vapaaehtoisvoimin ja järjestää henkilökohtaista vertaisopastusta Uudenmaan alueella edistääkseen seniorien tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käyttöä. Yleisimmät opastusaiheet käsittelevät laitteiden peruskäyttöä – soittamista, erilaisten viestien lähettämistä, asetuksia ja päivityksiä. Yhdistyksessä opastajina toimivat vapaaehtoiset digiopastajat, jotka ovat itsekin senioreita. Henkilökohtaista opastusta järjestetään muun muassa kirjastoissa ja palvelutaloissa, sekä laajemmille joukoille tietoiskutilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi yhdistys tuo esiin senioreiden näkökulmaa yhteiskunnassa, työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa. Henkilökohtainen opastus ja tilaisuudet ovat maksuttomia. Tuhansia tunteja, satoja ohjelmia NELJÄNNESVUOSISADAN aikana ENTER ry:n vapaaehtoiset digiopastajat ovat siis opastaneet ja itse opiskelleet sekä käyttäneet erilaisia laitteita, järjestelmiä, ohjelmia, kameroita, tulostimia, tallentimia ja sovelluksia sadoittain. Yhdistys järjesti ennen korona-aikoja vuonna 2019 Uudenmaan alueella 8300 opastuskertaa. Pandemiavuoden 2021 lukema oli 3660, joista 1100 tapahtui etänä. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori NINA ZIESSLER avaa toiminnan lukuja: ”Meillä on tällä hetkellä 140 digiopastajaa ja noin tuhat jäsentä. Opastajat perehdytetään ja jäsenille tarjotaan uutiskirjeitä, tietoiskuja, opintopiirejä ja jäsenretkiä mahdollisuuksien mukaan. Otamme ilolla vastaan myös uusia digiopastajia ja jäseniä!” ENTER ry opastaa Myyrmäen kirjastossa tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10–12 ilman ajanvarausta ja Martinlaakson kirjastossa parillisten viikkojen torstaisin klo 13–15 ilman ajanvarausta. Tarkemmat opastusajat ja lisätietoa: www.entersenior.fi Yhdistys palkittiin vuonna 2021 ProICT-palkinnolla. Palkinto on tunnustus erityisen ansiokkaasta ICT-aihepiiriin liittyvästä työstä. Toiminnallaan palkinnon saaja on osoittanut eteenpäin katsovaa, kehittävää ja uusia ratkaisuja hakevaa asennetta. ENTER ry syntyi vuonna 1997 Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Stakesin aloitteesta. Stakesin toimialaan kuului edistää niin vammaisten kuin ikäihmistenkin itsenäistä suoriutumista arkielämässä. V E R TA I S I T-T U K I V E R KO S T O T E K S T I S I R K K A I N K I N E N
1 2 CHECK IN L okakuussa avautunut Noli Studios -hotelli seistä jököttää Urheilupuiston kupeessa. Hotellin sisäänkäynnissä meitä odottaa kolme itsepalvelupäätettä ja mies, joka paljastuu myöhemmin putkimieheksi – talvi on yllättänyt uudenkin rakennuksen. Näpyttelen sisäänkirjautumista lasten pörrätessä ympärillä. En ole diginatiivi, mutta varsin sulava käyttäjä kuitenkin. Sisäänkirjautuminen on kuitenkin hankalaa, emmekä lopulta onnistu siinä itse. Putkimiehen takia paikalle hälytetty henkilökunta on ystävällistä ja auttavaista. Se, ettei kyseessä ole ihan perinteinen hotelli, näkyy siis alusta asti. Varsinaista vastaanottoa tai respaa ei ole. Henkilökuntaa on, mutta he ovat välillä muissa tehtävissä, ja tavoitettavissa puhelimella tai viestillä. Mutta jos tulee hotelliin kuukaudeksi, tai vaikkapa kuudeksi kerrallaan, on sisäänkirjautuminen vain pieni osa kokemusta. Pitkäaikaiskäyttö näkyykin monissa ratkaisuissa, joihin törmäämme jo matkalla hissille. On työtiloja, pelihuone, yhteinen keittiö, postilaatikot, saunat, kuntosali, opastaulut pesulaan… LOFT WITH A VIEW H urautamme avaralla hissillä seitsemänteen kerrokseen ja kävelemme toiseen päähän rakennusta. Huoneistomme on “Large fully furnished loft with a view”. Suomeksi siis iso, täysin kalustettu huoneisto näköalalla. Myyrmäkeläinen miettii, että mitä näköalalla tarkoitetaan, että kumpaan suuntaan hotellista se määritellään. Näkymästä viis, sillä tarkoitetaan kahta ylintä kerrosta. Alimmissa kerroksissa majoittuminen on hieman edullisempaa. Meillä kuluukin tovi huoneistoa ja hotellin näkymiä tutkiessa. Ihan kotiin asti emme näe, mutta lapsia ilahduttavat alhaalla ajavat bussit ja autot. Toisten mielestä voi olla mukavaa, että jostain kolosta löytyy yllätysmunan sisällöltä vaikuttava, koottava susi lasten iloksi. Toisten mielestä voi olla hieman harmillista, että pienten sormien haaviin tarttuvat myös karkkipaperi ja kumilenksu. Aikuiset iloitsevat runsaasta säilytystilasta. Sitä todella löytyy, ja varmasti onkin tarpeeseen, jos huoneistossa joutuu majoittumaan pidemmän aikaa. Kerrankin LOMPS! Staycation. Lähimatkailu. Trendisanoja näinä kummallisina aikoina. Myyrmäkeläinen perhe matkusti reilun kilometrin lähimpään hotelliin kahden yön koekäytölle. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT P E R H E I I JA L A I N E N & N O L I S T U D I O S L Ä H I Ö L O M A L L E Saadaksemme kattavan käsityksen hotellista ja sen palveluista pyysimme Nolia kutsumaan Myyr York Timesin vieraakseen. Ystävällisesti he suostuivat, ja toimittaja perheineen majoittui hotellissa veloituksetta. L O M A T U N N E L M I A
1 3 LOMPS! SHINE ON R akennus on tehty hotellikäyttöön, mikä näkyy pitkissä käytävissä. Illalla vallinnut hohtomaisuus katoaa seuraavan päivän valoon, mutta hotellissa on suhteellisen hiljaista. Kiertelen tutkimassa paikkoja, kun ala-aulaan saapuu kauppakassia kantava vanhempi rouvashenkilö, joka istuu huokaisten sohvalle. Hän ei halua kertoa nimeään, mutta kaipaa jo kotiin. Hän on poikansa ansiosta majoittunut Noliin putkiremontin ajaksi. Koronarajoitukset ovat juuri taas kouraisseet syvemmältä, ja rouva kokee, ettei hotellista löydy juttuseuraa. Omat naapurit olisivat tuttuja. Samoin ruoanlaitto on aiheuttanut hankaluuksia. “Osaan minä nyt aamupuuron laittaa”, rouva sanoo, mutta oman hellan kääntyviä nappuloita ja ruoanlaittoa on ikävä. Yhteiskeittiötä rouva ei ole kokeillut. Myöhemmin jututan aulassa henkilökuntaa, kun toinen naispuolinen henkilö pyytää apua. “Voisitko tulla näyttämään, että miten se uuni oikein toimii?” Mekin olemme kokkaamista kokeillaksemme ottaneet kotoa mukaan uuniperunoita. Mikron käyttäminen on jo kohtuullisen sujuvaa, mutta yhdistelmän uuniosio osoittautuu hankalammaksi, jopa tällaiselle työikäiselle immeiselle. Käyttöohjeet ja video-opastukset tulevat tutuiksi. Uuni saadaan päälle, mutta sitten se sammuu. Ehkä. Ainakin se piippaa ja valot sammuvat uunin lämmettyä tavoiteasteisiin. Saamme lopulta perunat kypsiksi (siinä välissä mies on hakenut kotoa puuttuvia raaka-aineita ja kironnut liian pientä leikkuuveistä, kunnollista kun ei huoneistosta löydy). Suolaa pihistämme yhteiskeittiöstä kertakäyttömukin pohjalla kuljettaen. Lyhytaikaisessa majoituksessa ravintolan puuttuminen korostuu. Ravintoloiden kuljetuspalveluiden kuskit tuntuvat osaavan jo hyvin hotellille, mutta esimerkiksi aamiaistarjoilu on itselleni yksi hotellivierailujen kohokohtia. Raaka-aineet voi tietysti ottaa mukaan kotoa, ostaa tai tilata lähikaupasta, mutta pakkauskoot ovat usein suuria, eikä kaikilla ole mahdollisuutta kuljettaa suuria määriä mukanaan. Hygieniasyistä vierailta jääneitä elintarvikkeita ei myöskään voida tarjota seuraaville tulijoille. Avajaisissa hotellin tiloihin kaivattiinkin eniten kahvilaa tai ravintolaa. Aulassa on laitoskäyttöön soveltuvat keittiötilat, mutta ne odottavat uskaliasta yrittäjää. Sijaintinsa puolesta ravintolaan voisivat poiketa myös Urheilupuiston kävijät, joita nyt palvelee käytännössä vain pikaruokapaikka. on paikkoja, joihin purkaa laukut, kunhan ne on ensin saatu kärrättyä sisään. Ja kun sanon kärrättyä, tarkoitan todella tuotua kärryillä, eikä edes myyrmäkeläisten perusmallilla eli ostoskärryillä. Parkkipaikan vieressä on kunnollinen lastauslaituri, jonka kautta myös hotellihuoneisiin saa tuotua tavaraa. Suuremmillekin muutoille voi olla tarvetta, onhan Katajanokan vastaavassa kohteessa asuttu jo kaksikin vuotta yhtä soittoa. Se, mikä Nolissa yllättää suhteessa hotellihuoneeseen, on varustelu. Huoneessa on pyyhkeet ja lakanat, on kahvinkeitin ja keittiötarpeet, mutta ei kahvia tai edes suodatinpusseja, ei suolaa tai mausteita. Eikä talouspaperia, minkä puutteen havaitsemme karvaasti, kun kuljetuspalvelun tuomien ruokien kautta tulee vain rajallisesti servettejä. Yö hotellissa sujuu hiljaisesti ja rauhallisesti. Makuuhuoneen lasinen seinä liukuovineen eristää yllättävän hyvin ääntä, mikä mahdollistaisi myös eriaikaista oleskelua, mutta tällä kertaa sammuvat yhtä aikaa lapset ja aikuiset. Pyydän tässä julkisesti anteeksi, mikäli eräänä lauantaiaamupäivänä joku sattui heräämään hotellihuoneensa oven takaa kuuluviin pieniin juoksuaskeliin ja riemun kiljahduksiin. Se olin minä, joka sanoin lapsille, että älkää laittako kenkiä jalkaan, mutta juoskaa sydämenne kyllyydestä. Juoksurataa kertyy yhteen suuntaan 80 metriä.
1 4 ALL TOGETHER Y hteiskeittiöstä tulvii ihana rupattelu ja ruoan tuoksu. Kokkauspisteitä on kaksi, molemmat täysin varusteltuja. ALBINA on parhaillaan ripottelemassa juustoraastetta uunivuoan pinnalle. Hän kertoo olevansa myyrmäkeläinen, ja hotellissa remonttia paossa hänkin. Vasta avattu hotelli toimii hänen mielestään hyvin. Hän jakaa yksiön puolisonsa kanssa, ja arvostaa sitä, että aikaa on mahdollista viettää myös huoneen ulkopuolella. “Täällä on ihana kokata, kun ei tarvitse käryttää huoneessa”, Albina nauraa. Hän tekee etätöitä omasta huoneesta käsin. Puoliso käyttää etätöihin pohjakerroksen työtiloja ja käy lähes päivittäin kuntosalilla. Albina taas pitää saunomisesta, ja on toistaiseksi saanut nauttia yksityisistä löylyistä naisten puolella. Kun myöhemmin kurkkaan yhteiskeittiöön, ruoka on valmistunut. Sivupöydällä on avattuna punaviinipullo. Ruokaseurana on Albinan veli, joka on pistäytynyt illalliselle. Vieraat ovat hotellissa sallittuja, jopa lyhytaikainen yöpyminen on mahdollista huoneen vierailijamäärän asettamissa rajoissa. Albina kehottaa minua liittymään seuraan, “ruokaa kyllä riittää”, mutta tällä kertaa joudun kieltäytymään. Nolin toiveissa on, että yhteisöllisyys olisi joka paikassa läsnä. On helppo nähdä, että siitä voi halutessaan nauttia. Esimerkiksi pitkillä työkomennuksilla juttuseuran löytyminen vapaa-ajalla ei välttämättä ole helppoa. Pieni piipahdus yhteiskeittiön kahvinkeittimelle tai aulan biljardipöydän ääreen voi auttaa kohtaamaan ihmisiä. Mielessäni näen myös näitä vanhempia, yksinäisiä rouvashenkilöitä kerääntymässä ruokailemaan tai kahvittelemaan yhdessä. Myyrmäen hotellin toiminta on vielä varhaisessa vaiheessa, eivätkä vuodenvaihteessa kiristyneet rajoitukset ole helpottaneet yhteisen tekemisen keksimistä, mutta halua siihen on. LARGE, MEDIUM, COMPACT, MINI Y hteiset tilat myös kasvattavat huoneiden pinta-alaa. Pääsemme tutustumaan erikokoisiin huoneisiin. Omassa “studiossamme” on siis kaksi makuuhuonetta, joista toisessa on parvi. Jokaisesta kerroksesta löytyy esteetön huone, joka on mielestäni miellyttävän avara ja pohjaltaan muista eroava, mutta ei niin kätevä kahdelle tai useammalle. Huoneiden koon muuttuessa yhä pienemmiksi huomaamme, että ne skaalautuvat varsin mukavasti. Kaikissa huoneissa on kohtuullisen kokoinen kylpyhuone pesukoneineen, keittiö ja säilytystilaa. Ainoastaan pienin, 15 neliön huone saa aikaan ahdistavan tunteen, mutta sillekin on varmasti kohderyhmänsä. Katajanokan ja Sörnäisten kohteisiin verrattuna huoneet ovat hieman kevyemmin varusteltuja, esimerkiksi makuutiloja joissain huoneissa erottavat lasiseinät on korvattu verhoilla. Myyrmäen kohde eroaa edeltäjistään myös siinä, että rakennus on tehty hotellia varten, Helsingin puolella huoneet on rakennettu olemassa oleviin kiinteistöihin, minkä takia niissä on enemmän vaihtelua. Toisaalta taas Myyrmäessä lähes jokaisessa huoneessa on oma parveke. Huoneistot voi vuokrata pitkäaikaiseen käyttöön joko kevyesti tai täysin kalustettuina. Sänky niissä on aina, mutta kevyesti kalustettuun voi tuoda tarpeen mukaan omia huonekaluja, tekstiilejä ja muita tarvittavia asioita. Televisioita huoneistoista ei löydy. “Ensin niitä ei ollut meillä ollenkaan”, vastaanotosta kerrotaan. “Mutta nyt niitä voi vuokrata. Kysyntää on ollut.” Toisena iltana jostain kuuluu jonkin aikaa lauantai-illan huumaa, mutta kerrostaloasumiseen tottuneelle hotelli on todella hiljainen. Ulkona kulkeva liikennekin humisee vain vaimeasti seitsemänteen kerrokseen asti. Pitkäaikaisille asujille hotellin hintaan sisältyvät myös siivouspalvelut joka toinen viikko. Halutessaan siitä voi kieltäytyä, mutta henkilökunta vierailee silti kuukausittain tarkistamassa hotellihuoneiden kunnon. Myyrmäen kohde on niin uusi, että asumisen jälkiä näkyy vasta vähän. Huoneiden loppusiivous on pitkäaikaisessa kohteissa majoittujan vastuulla. Lyhytaikaisessa majoituksessa huoneet siivotaan joka toinen päivä, eikä lähtiessä onneksi tarvitse kantaa huolta roskista tai tiskeistä. Yhteiskeittiön ja aulan maalaukset ovat taiteilija Terhi Ekebomin käsialaa. Ne toteutettiin yhdessä SAV Taidekollektiivin kanssa osana Myyrmäen katutaidetriennaalia syksyllä 2021. Yhteiskeittiössä on yhteisöllinen meininki. Suurimmissa “studioissa” on kokoa isommallekin porukalle.
1 5 KATAJANOKKA, Sörnäinen, Myyrmäki. Mikä ei kuulu joukkoon? Vastaus: Myyrmäki. Kahdessa ensimmäisessä on ollut vankila. Kahdesta ensin mainitusta löytyy myös Noli Studios -hotelli. Myyrmäki on ensimmäinen Helsingin kantakaupungin ulkopuolella sijaitseva kaupunginosa, johon on rakennettu uudisrakennus hotellikonseptille, joka yhdistää lyhytja pitkäaikaisen majoittumisen mahdollisuuden. “NOLI Studiosin tavoitteena on laajentua reilustikin ja siksi myös muualle kuin Helsingin kantakaupunkiin. Etsimme paikkaa, jossa voisimme todentaa konseptin potentiaalin”, kertoo Noli Studiosin operatiivinen johtaja NIKLAS SONTAG . “Siihen Myyrmäki tuntui sopivalta sijainnilta.” MYYRMÄESTÄ löytyy myös asiakkaita. “Lähistöllä oleviin oppilaitoksiin tulee vaihto-opiskelijoita, joilla on tarvetta pitkäaikaiselle majoitukselle. Toisaalta alueen rakennuskanta on tietyn ikäistä, jolloin tarvitaan väliaikaismajoitusta”, Sontag sanoo, ja viittaa erityisesti kerrostalojen peruskorjauksiin, kuten putkiremontteihin. Noli Studios -hotellissa voi yöpyä myös yö kerrallaan. Lyhytaikaisen majoituksen määrä on jo nyt yllättänyt Myyrmäessä positiivisesti. “Länsi-Vantaalla on paljon erilaisia tapahtumia, ja ihan heti hotellin vieressäkin, Urheilupuistossa”, Sontag huomauttaa. MARTINLAAKSOSSA lapsuusvuosiaan viettänyt, edelleen Vantaalla asuva Sontag arvostaa Myyrmäen ja Länsi-Vantaan yhteisöllisyyttä ja elävää kaupunkikulttuuria. “Meille esimerkiksi yhteistyö SAV Taidekollektiivin kanssa on ollut todella hienoa”, Sontag hehkuttaa viitaten hotellista löytyvään taiteeseen, josta löytyy paljon myrtsiläisiä elementtejä. SEURAAVAT hotellikohteet rakennetaan Malmille ja Herttoniemeen. Katajanokalla Noli Studios valtaa myös naapurirakennuksen, jolloin syntyy yksi Suomen suurimmista hotellikokonaisuuksista. Ei mikään ihan pieni business, tämä “täyden palvelun koti”. NOLISTA VIELÄ... CHECK OUT L ähtöaamuna pakkaaminen sujuu sutjakkaasti, vaikka olemmekin purkaneet kaikki pakaasit. Tiputamme avainkortit postilaatikkoon ja huudamme heipat. Yksi seurue jää vielä biljardipöydän ääreen pelaamaan keskeytyneen haastematsin loppuun. Olemme kotona noin kymmenen minuutin päästä. Välimatka ei ole pitkä, mutta tunne on silti sama: ihan kuin olisimme olleet pidempäänkin poissa. Noli Studios soveltuu pieneen irtiottoon arjesta, mutta suurta luksusta se ei esimerkiksi ravintolan puuttumisen takia tarjoa. Hotelli hurmaa käytännöllisyydellään (uunia lukuun ottamatta), ja suosittelisin sitä mielelläni esimerkiksi kauempaa tuleville ystäville tai sukulaisille tukikohdaksi vierailun ajaksi. Pienimmissä “studioissa” elellään ahtaasti. Huoneiden hinta on alkaen 75 euroa yöltä. Sillä hinnalla majoittuu 1–2 henkilöä. Suurin studio maksaa alkaen 130 € yöltä (1–4 henkeä). Hinta sisältää kaikkien palveluiden, kuten kuntosalin, saunan ja pesutuvan käytön. Pitkäaikaisen majoituksen hinta määräytyy huoneen koon ja keston mukaan. Minimiaika on yksi kalenterikuukausi, alkaen-hinta yli yhdeksän kuukauden majoitukselle kevyesti kalustettuna on 660 euroa (1–2 henkeä). KUVA: NOLI STUDIOS KUVA: NOLI STUDIOS
1 6 MYYR YORKIN ENSIMMÄISET ALUEVALTUUTETUT P O L I T I I K K A N U R K K A U S Vantaan ja Keravaan hyvinvointialueen aluevaaleissa valittiin 69 edustajaa, 60 Vantaalta ja 9 Keravalta. Vantaan valtuutetuista 18 on Länsi-Vantaalta. Vertailun vuoksi viime kuntavaaleissa 59 valtuustoon valitun joukossa 23 edustajaa oli Myyrmäen ja Kivistön suuralueelta. Paikallisista valtuutetuista naisia on 13 ja miehiä 5. Kaupunginvaltuustossa paikallisista edustajista toimii 13, joten linkitys alueen ja kaupungin hallinnon välillä on kiinteä. MAARIT RAJA-AHO (kok.) lähti aluevaaleihin pitkälti ammatillisista syistä. Hän on toiminut kaupungin vanhusten palvelukeskuksen johtajana ja ajatteli, että voisi tuoda osaamistaan myös uuteen aluevaltuustoon. Länsi-Vantaan sote-palvelujen tarve ei tule hänen näkemyksensä mukaan vähenemään. “Asia on täysin päinvastoin, sillä väestön määrä kasvaa ja ikärakenne muuttuu”, hän arvioi. Hänen mielestään monipuolinen palvelurakenne ja jatkuva kentän kuuleminen sekä oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko on oleellista. Toimivia rakenteita ei tarvitse muuttaa pelkästään muutoksen takia, mutta on oltava selvillä eri asiakasryhmien tarpeista. “Resurssit ja palvelut on suunnattava oikein ja tehokkaasti”, hän painottaa. Kokemuksista kuntapäättäjänä on suurta hyötyä, kun uutta hyvinvointialuetta käynnistetään. “Kunnille jää uudistuksessa terveyden edistämisen tehtävät ja siksi kuntien ja hyvinvointialueen tehtävien välisten yhdyspintojen luominen on tärkeää. Useat palveluntarjoajat ja verkostot liikkuvat jatkossa sekä kunnan että hyvinvointialueen välillä ja onkin hyödyllistä ja tärkeää tuntea molemmat päätöksenteon kentät hyvin”, hän korostaa. Valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden on tärkeää kuulla asukkaiden ääntä ja myös omissa verkostoissaan kannustaa osallisuuteen ja tiedottaa päätöksenteon vaiheista. Sosiaalija terveysalojen suurimpana haasteena Raja-aho pitää tällä hetkellä henkilöstöpulaa, joka on omalta osaltaan vaikuttanut heikentävästi palvelujen saantiin. “Asiaa pitää ratkoa yhteistyössä laaja-alaisesti ja keinovalikoiman pitää olla riittävän kattava. Tarvitaan lakimuutoksia ja vahvoja tekijöitä sekä yhteistä tahtoa, jotta asia saadaan ratkottua”, Maarit Raja-aho tähdentää. VAHVUUTENA ASIANTUNTIJUUS – UHKINA AIKATAULU JA RAHA? SOSIAALINEUVOS RIITTA SÄRKELÄ (sd.) on ensija turvakotien liiton pääsihteeri ja myös yksi uusista päättäjistä. Länsi-Vantaan haasteena hän pitää sitä, että eri alueet kasvavat eri tahtia. Martinlaaksoon, Kivistöön ja Myyrmäkeen muuttaa paljon uusia asukkaita, etenkin lapsiperheitä. Toisaalta väestö ikääntyy. Särkelän mielestä on tärkeää, että vanhusten palvelut ja lastensuojelun asiat pistetään kuntoon. Tänne tarvitaan myös perhekeskus, ja terveysasemien moniammatillisen työn kehittäminen on välttämätöntä, jotta ihmiset tulevat kerralla autetuiksi. Sitä, että monet aluevaltuutetut toimivat myös kuntavaltuutettuina, hän ei pidä ongelmana. “Varmasti ajan riittävyys on osalle haaste, mutta yhteys kunnan ja hyvinvointialueen välillä on kriittisen tärkeä. Siinä yhteiset päättäjät voivat auttaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä”, hän korostaa. Opetustoimi jää kuntiin, ja yhteyden sosiaalija terveyspalveluihin tulee siksi olla saumaton. Yksikään apua tarvitseva lapsi ei saa jäädä väliinputoajaksi, Riitta Särkelä korostaa. Sote-uudistuksen lakipaketissa on vahvat velvoitteet taata asukkaiden osallistuminen. Hyvinvointialueiden tulee perustaa vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisoneuvosto, mutta Särkelä näkee myös asukasraadit tärkeinä vaikuttamisväylinä. Hänen mielestään olisi lisäksi luotava sosiaalija terveysjärjestöjen neuvottelukunta osaksi rakenteita varmistamaan ihmisten äänen kuulumista päätöksenteossa. “Tärkeintä uudistuksen onnistumiselle on, että sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut saadaan toimimaan saumattomasti yhteen. On uskallettava rohkeasti uudistaa toimintatapoja. Uudistusta tehdään ihmisiä varten. Kun ihmisiä ei pallotella paikasta toiseen, se säästää myös kustannuksia. Lähipalvelut ja yhteistyö eri tahojen välillä, myös järjestöjen kanssa, on perusta kaikelle”, Riitta Särkelä painottaa lopuksi. GASHAW “KAISA” BIBANI (vas.) näkee, että aluevaltuuston tehtävänä on kehittää koko hyvinvointialueen palveluita tasa-arvoisesti. Länsi-Vantaan väestö on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samalla myös sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tarve on kasvanut. Palvelut eivät kuitenkaan ole kehittyneet kasvun edellyttämällä tavalla. “Olisikin kartoitettava alueen nykytila ja tarve ja asetettava selkeät tavoitteet uuteen toimintastrategiaan”, Bibani korostaa. “Eri päättäjien roolit voivat olla suuri voimavara, jotta kosketuspinta kaikkien alueellisten toimielinten ja järjestöjen välillä säilyy. On tärkeää varmistaa pitkäjänteinen ja johdonmukainen kehittäminen”, hän tähdentää. Asukkaiden osallisuus on tärkeää. Pitää avata suoria palautekanavia ja järjestää avoimia vaikutuskanavia suunnittelun tueksi. “Tärkeää on, että asukkaat seuraavat aktiivisesti valtuuston päätöksiä ja niiden vaikutuksia omalla asuinalueella ja antavat palautetta”, hän korostaa. Suurimpana huolenaiheena Gashaw “Kaisa” Bibani kuitenkin pitää uudistuksen taloudellisia resursseja, eli yksinkertaisesti sitä, miten saadaan rahat riittämään. T E K S T I A R I M A R T I N A H O Kaikille paikallisille aluevaltuutetuille joita haastattelimme oli tärkeää Länsi-Vantaan palvelujen turvaaminen ja samalla koko hyvinvointialueen palvelujen kehittäminen. Näkemyserojakin löytyi. S TA R T T I H A A S TAT T E L U
1 7 MYYR YORKIN ENSIMMÄISET ALUEVALTUUTETUT JOUKO JÄÄSKELÄINEN (kd.) kiittää äänestäjien luottamuksesta ja toteaa, että nyt varsinainen työ alkaa, mikä on haasteellisempaa kuin keskustelut ennen vaaleja. “Myyrmäki on niin suuri keskus, että täällä ei palvelujen tarjonta heikkene”, hän uskoo. Ongelmana hän pitää nykytilanteessa sitä, että jonot lääkäreille kiireettömään hoitoon ovat Länsi-Vantaalla järkyttävän pitkät. “Näihin eduskunnassa etenevä lainmuutos eli velvoiteaika palvelujen saamiseen ei suoraan auta, koska kyse on henkilöstöpulasta”, hän tähdentää. “Uuden valtuuston ja sen lautakuntien on huolehdittava siitä, että Vantaa on kiinnostava työpaikka hoitajille ja kaikille sote-alan työntekijöille”, Jääskeläinen peräänkuuluttaa. Rahaa sote-palvelujen tuottamiseen Jääskeläinen ei pidä ongelmana. “Vantaa saa ajan mittaan toimintaansa jopa enemmän rahaa kuin mitä olemme käyttäneet siihen kuntarakenteen kautta”, hän uskoo. Tärkeänä kehittämiskohteena uudella hyvinvointialueella hän pitää digitaalisia palveluja. “Niitä voimme lisätä erityisesti henkilöille, joiden on helppo niitä käyttää”, hän toteaa. “Ollaan avoimia ja yhteistyökykyisiä, niin varmasti syntyy parhaimmat ratkaisut koko hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen”, Jouko Jääskeläinen uskoo. OLGA GILBERT (VIHR.) kertoo, että työ lääkärinä on yksi syy miksi hän on lähtenyt mukaan politiikkaan. “Työssäni saan kulkea potilaideni rinnalla pienen matkan heidän elämässään, mutta lääkärinä ei voi kuitenkaan vaikuttaa kaikkiin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviin asioihin. Uskon, että poliitikkona voin vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin ja tämä oli myös motiivini lähteä mukaan ehdokkaaksi”, hän kertoo. Länsi-Vantaan terveyspalveluissa lähiaikojen suurin muutos tulee olemaan Kivistön terveysaseman aukeaminen, mikä tulee helpottamaan erityisesti Martinlaakson terveysaseman toimintaa. Tällä hetkellä Kivistön suuralueen asukkaat käyttävän pääosin Martinlaakson terveysaseman palveluita, mikä on aiheuttanut Martinlaaksossa tilanahtautta. “Meillä on käytössä lääkärin huoneina koppeja, joissa ei mahdu kunnolla tutkimaan potilasta ja tällaisena tilanne ei voi jatkua”, hän korostaa. Tänä vuonna Länsi-Vantaa saa oman nuortenkeskus Nupin. “On tärkeää, ettei ahdistuneen nuoren tarvitse matkustaa Tikkurilaan asti apua saamaan. Nuppi onkin säilytettävä Länsi-Vantaalla”, hän korostaa. “Olen huolissani Vihdintien länsipuolen alueiden lähipalveluista. Yli puolen tunnin matka julkisilla esimerkiksi ”lähineuvolaan” on liian pitkä, etenkin jos mukana on useampia lapsia. Koko hyvinvointialueella pitäisi kehittää neuvolaverkostoa palvelupisteitä lisäämällä siten, että ammattilainen tulisi lähemmäs perhettä”, hän ehdottaa. Siihen, että sama henkilö olisi sekä kaupunginhallituksessa että aluehallituksessa, liittyy hänen mielestään merkittävä eturistiriidan vaara. “Asia voi olla sekä voimavara että haitta. Jos samalla ihmisellä on monia merkittäviä luottamustoimia eri organisaatioissa, täytyy olla hyvin tarkkana ja valppaana mahdollisten jääviyksien varalta”, hän tähdentää. Myös Gilbertin mielestä asukkaat tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia. ”Esimerkiksi asukasraadit ja keskustelutilaisuudet voivat tuoda mukaan erilaisten ihmisten näkökulmia sotepalveluiden kehittämiseen.” “Haasteena on tiukka aikataulu ja budjetti. Joudumme jo tämän vuoden aikana käsittelemään aluevaltuustossa monen vuoden edestä asioita. Lähipalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia, eikä niistä pidä tinkiä. Hyvinvointialueilla voidaan keskittää hallintoa, mutta palveluiden tulee pysyä lähellä ihmistä, tarvittaessa ammattilaisen pitää tulla ihmisen kotiin”, Olga Gilbert kiteyttää. Sosiaalija terveysalan ammattilaisia on valituista puolet. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Ensimmäisen aluevaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. MAARIT RAJA-AHO hoitotyön opettaja, Hämeenkylä (Myyrmäen suuralue), 1627 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KOK MARJA AHAVA yleislääkäri, apulaisylilääkäri, Hämeenkylä (Myyrmäen suuralue), 954 ääntä, KOK ANITTA ORPANA tietotekniikan lehtori Askisto (Myyrmäen suuralue), 682 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KOK LAURI KAIRA johtaja, lakimies, Vapaala (Myyrmäen suuralue), 660 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KOK ANSSI AURA yrittäjä, Kivistö, 421 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KOK SUSANNA KAIJU opettaja, FM, Kivistö, 346 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KOK OTSO KIVIMÄKI yrittäjä, Seutula (Kivistö), 345 ääntä kaupunginvaltuutettu, KOK ULLA KAUKOLA ammattikorkeakoulun opettaja, FM, Myyrmäki, 734 ääntä, kaupunginvaltuutettu, SDP RIITTA SÄRKELÄ sosiaalineuvos, Martinlaakso, 705 ääntä, SDP SARI VIINIKAINEN sairaanhoitaja,järjestöjohtaja Tehy, Martinlaakso, 368 ääntä, SDP OLGA GILBERT terveyskeskuslääkäri, Martinlaakso, 1032 ääntä, VIHR SIRPA (SIRU) KAUPPINEN ympäristötekniikan M.Sc, ympäristövastuun asiantuntija, Hämeenkylä (Myyrmäki), 564 ääntä, kaupunginvaltuutettu, VIHR ERIKA VELTHEIM YTM, johtava sosiaalityöntekijä, Kivistö, 606 ääntä, kaupunginvaltuutettu, PS KAI-ARI LUNDELL luokanopettaja, Vapaala (Myyrmäki), 570 ääntä, kaupunginvaltuutettu, PS FUNDA DEMIRI lähihoitaja, Martinlaakso, 657 ääntä kaupunginvaltuutettu, VAS GASHAW (KAISA) BIBANI terveydenhoitajaopiskelija, Martinlaakso, 287 ääntä, VAS PIRJO LUOKKALA terveydenhuollon maisteri, terveysja kasvatusalan asiantuntija, Kivistö, 839 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KESK JOUKO JÄÄSKELÄINEN valtiotieteiden tohtori, Myyrmäki, 409 ääntä, kaupunginvaltuutettu, KD
1 8 HALLIIN mahtuu helposti useita satoja kiipeilijöitä yhtä aikaa reiteille tai kahvioon. Ruuhkan tunnetta ei synny. “Tämä on väljä, ilmava halli. Vanhan koulun kiipeilijät ovat tottuneet hikisiin kiipeilyhalleihin. Tähän on tarkoituksella jätetty joka puolelle ilmaa. Ennen yritettiin tehdä mahdollisimman paljon seiniä tiiviisti”, hallin työntekijä MARKO SIIVINEN kertoo. Tässä pohjoismaiden suurimmassa hallissa on eniten reittejä, jopa 10 000 metriä. “Tästä tulee sellainen karkkikauppa – tai on jo”, Siivinen jatkaa. Turvallisuus on huomioitu KIIPEILYYN tutustuvalle on heti sisäänkäynnin jälkeen tarjolla köysikiipeilyn itsevarmistava alue. Kiipeilylaitteet ovat sellaiset, että niillä pystyy kiipeämään itsenäisesti, vaikka ei olisi aiemmin kiivennyt tai saanut kiipeilykoulutusta. Hallista voi vuokrata valjaat ja kiipeilykengät. Valjaat kiinnitetään keltaiseen turvakahvaan, johon ne lukittuvat. Magneettijarru pitää KIIPEILYAREENA RISTIKKO – HAJUTON, MUTTEI MAUTON Konalan kauppakeskus Ristikkoon avattiin joulukuussa 2021 uusi KiipeilyAreena. Käytössä on suuren jäähallin verran tilaa, johon on rakennettu kiipeilyreittejä värikkäine otteineen. T E K S T I I L L E M A R T E L A huolen turvallisuudesta, mikäli kiipeilijä putoaa. Nousukorkeutta näillä itsevarmistavilla reiteillä on noin 13 metriä. HALLISSA on turvalattiat ja itsevarmistavalla alueella porttirakenteet, jotka pakottavat kiipeilijän kiinnittämään köyden valjaisiin ennen kiipeämisen aloittamista. Kiipeilyseinät on sektoroitu, jotta kiipeilijä muistaa kiinnittää valjaat turvakahvaan. Reittien alla on paksu, pehmeä lattia. “Lattiassa on kennorakenne. Tämä jarruttaa tehokkaasti pidemmältä matkalta”, toimitusjohtaja HENRIK SUIHKONEN selvittää. Reiteillä on päivittäinen tarkastus sekä viikkotarkastus. Kolme lajia tarjolla KÖYSIKIIPEILYN lisäksi tarjolla on speed-kiipeilyreittejä ja boulderointia. Köysikiipeily jakautuu yläköysija lead-kiipeilyyn. Yläköysi voi olla itsevarmistava tai toisen kiipeilijän varmistama. Lead-kiipeämisessä kiipeilijä kantaa köyttä kiivetessä mukanaan ja kiinnittää sen edeTÄ Ä L L Ä KÖ H Ä M Ä H Ä K K I I H M I S E T H E N G A I L E E ? U R H E I L U L L I S E T
1 9 tessään klipsiin eli jatkoon varmistukseksi. Klipsit ovat reilun metrin päässä toisistaan. Köysikiipeilyreiteillä käytetään vanhaa ranskalaista vaikeusasteikkoa neljästä yhdeksään. Samalla seinällä voi olla useampi reitti, jotka erottaa toisistaan erivärisistä otteista. SPEED-KIIPEILYN rata on aina vakio. Myös olympialaisissa kiivetään samanlaista rataa. Suomen huiput selvittävät radat alle 10 sekunnissa. Maailmanennätys on 5,6 sekuntia. Speed-radassa on itsevarmistava mekanismi. KUVA: NICO BACKSTRÖM KUVA: ILLE MARTELA “Tästä tulee sellainen karkkikauppa – tai on jo.” Moninkertainen köysikiipeilyn ja boulderoinnin pohjoismaiden mestari, KiipeilyAreenan pääreitintekijä Anthony “Andy” Gullsten lead-kiipeilyseinällä. Itsevarmistavalla alueella keltainen turvakahva irrotetaan porttirakenteesta ja kiinnitetään valjaisiin, jotta pääsee kiipeämään. 1 9
2 YLÄKERRASSA on 4,5 metrin korkuisia boulderointiseiniä. Tarjolla on myös helppoja reittejä, joita ensikertalaisetkin pystyvät kiipeämään. “Boulderointi on akrobaattisempaa, vaatii enemmän voimaa, vähän parkouria, vaikeampaa tavalKUVA: VILLE KURRU KUVA: VILLE KURRU “Boulderointi on akrobaattisempaa, vaatii enemmän voimaa, vähän parkouria, vaikeampaa tavallaan, kun keskitytään yksittäisiin liikkeisiin enemmän.” Boulderoinnissa kiipeilijä etenee ilman köysiä ja valjaita. 16:een metriin noustessa on tärkeää, että kiipeilijä ja varmistaja ovat suorittaneet kiipeilykurssit.
2 1 Kiipeily harrastuksena MUTTA mikä kiipeilyssä on kaikkein tärkeintä? “Kiipeilyssä kolmasosa on tekniikkaa, kolmasosa voimaa ja kolmasosa päätä. Liikkuvuudesta on hyötyä”, Siivinen opastaa. Aloitteleva kiipeilijä voi varmasti kehittää omaa tekniikkaansa sekä voimaominaisuuksiaan. “Kun aloittaa lajin, ei tällaisia tarvitse miettiä, kiipeää vaan paljon. Aloittaa voi niin itsevarmistavista köysikiipeilyreiteistä kuin boulderoinnistakin”, Siivinen jatkaa. Kiipeilyn voi aloittaa kevyesti ja kokeileminen on helppoa. KOKENEILLE kiipeilijöille on tärkeää kiipeilyreitin beta eli ohje siitä, miten reitti kiivetään. Kiipeilijät arvostavat erityisesti on site -suoritusta, kun ensimmäisellä yrityksellä pääsee ylös. Jos reittiä on jo harjoiteltu, on onnistunut suoritus red point. Vanha klisee – rakkaudesta lajiin TOIMITUSJOHTAJA Suihkonen on rakennuttanut Suomeen ja muun muassa Yhdysvaltoihin jo useita kiipeilyhalleja. “Haluaisin, että nuoret kokisivat tämän yhtä luontevaksi liikunnaksi kuin uimahallissa käymisen”, Suihkonen visioi. Kiipeilystä on jo tullut koululiikuntalaji. Kouluista tullaan halleihin tutustumaan lajiin. “Tämä on elämyksellisyyttä, kuten seikkailupuisto”, Suihkonen näkee. SUIHKOSEN nuoruudessa kiipeily ei ollut muotilaji. “Kun mä olin 16-vuotias, minua kiusattiin Spider-Maniksi koulussa”, Suihkonen muistaa. Nyt KiipeilyAreena työllistää useita kiipeilyyn vihkiytyneitä konkareita sekä Suihkosen entisiä valmennettavia. “Olen tuntenut lähes kolmekymmentä vuotta osan näistä ihmisistä, jotka ovat täällä töissä.” “Tämä on maailman hienoin kiipeilyhalli. Tämä on järjettömän viihtyisä paikka. Ei tarvitse olla kiipeilijä, että voi viettää täällä aikaa”, Suihkonen fiilistelee. Olen samaa mieltä. laan, kun keskitytään yksittäisiin liikkeisiin enemmän”, boulderointispesialisti Siivinen toteaa. Värit kertovat reittien vaikeusasteen. Seinän alla on noin puoli metriä paksu patja, johon voi turvallisesti pudottautua tai pudota alas seinältä otteen lipsahtaessa. Kilpakiipeily Kilpakiipeily on monelle tuttu Tokion olympialaisista. Olympiakiipeily kilpaillaan kolmiotteluna – lead-kiipeily, boulderointi ja nopeuskiipeily eli speed. KiipeilyAreena Ristikon kilpailuseinä täyttää kansainväliset kriteerit, myös maailmancupin ja olympialaisten standardit. Kilpailijat kiipeävät lead-reitillä niin kauan, kunnes putoavat edelliseen varmistukseen roikkumaan. Kallistukset ovat jopa 30 ja 40 astetta. Ristikon hallin vaikein reitti, SM-kilpailujen miesten finaalireitti, on kaikkein jyrkin eli päällekaatuvin reitti. Finaalissa yksi kilpailija, TOMI NYTORP , pääsi ylös asti. KUVA: ILLE MARTELA Kauppakeskuksen hulina unohtuu yläkerran 4200 m²:n kiipeilyhallissa, josta löytyy myös tilava kahvila, kuntosali sekä kiipeilyvarustekauppa.
2 2 MESOPOTAMIA GRILLI MYYRMÄEN aseman alla on mysteerigrilli. Valkoinen koppi, jonka seinissä ei lue nimeä eikä aukioloaikoja. Sitä ei löydy kartasta eikä toimituspalveluista. Siispä hyvä syy pienelle iltakävelylle. Vähemmän yllättäen mysteerigrilli on kiinni. Vaunu on paikalla, mutta luukut ovat säpissä. Myöhemmin saamme kuvatodisteita siitä, että grilli palvelee päiväsaikaan, mutta muita lisätietoja ei heru. Suunnitelemamme kahden grillin taistelu kutistuu siis yhden arvosteluksi ja taivallamme MESOPOTAMIA GRILLILLE. Kokemus on jo osoittanut, että Mesopotamian annokset ovat keskimäärin tavallisia grilliannoksia pienempiä, ja onhan tässä koko päivä paastottukin. Uskallamme siis ottaa useamman mieheen. HINNATKAAN eivät pidättele. Antero ottaa munakoisopitan (5 €) ja kebab shawarma -rullan (6 €). Sakari valitsee kebabin ranskalaisilla (9 €) sekä nautaburgerin (6 €). Ruokia odotellessa grillillä käy kuhina. On sen verran kylmä, ettemme jää vaunun edustalle värjöttelemään, vaan kannamme murkinat kotiin. Tiedättekö sen hyvän ravintolatuoksun, Ravintolat ovat jälleen säpissä ja kuljetuspalvelut eivät välttämättä tee kaikille ravintoloille oikeutta. Grilliruoka on taas tarkoitettukin mukaan otettavaksi tai paikalla nautittavaksi, joten siinä on Michelineille oikea kohde. joka välillä leijailee nenään, kun kävelee ulkosalla ja on vähän nälkä? Sellainen lupaava mausteiden ja grillauksen ominaistuoksu, jonka haistaa vain ulkona, mutta ei enää sisällä ravintolassa? Nämä ruoat tuoksuvat juuri siltä, mutta pienellä lähi-idän twistillä. Odotukset ovat korkealla! KOTIIN päästyämme ei paljon aikailla. Sakarin kebabissa maistuu kirpeä kastike, joka tekee annoksesta hyvän, joskin myös tasapaksun. Ranskalaiset ovat ottaneet osumaa matkalla ja ovat vähän lötköjä, mutta pieni rapeus löytyy vielä. Annoksen maku muistuttaa eniten ruoista tulevia herkullisia tuoksuja. NAUTABURGER on pienenä lättänänä paitsioasemassa. Makunsa puolesta se vaihtelee arveluttavan ja ihan OK:n väliltä. Burgerin ostaminen kebab-grilliltä on aina ennemmin uhka kuin mahdollisuus, mutta tulipa taas koitettua. Anteron munakoisopitan täytteenä on myös ranskalaisia perunoita, mikä yllättää syöjän. Valkosipulikastike tuoksuu houkuttelevasti, ja pita on rapsakka heti ensipuraisulla. Valitettavasti syödessä alkuun tulee enimT E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M I C H E L I N I T S N Ä G Ä R I L L Ä mäkseen ranskalaisia ja jäävuorisalaattia. Munakoisot piilottelevat pohjalla, ja annos alkaa maistua vasta kun ne löytyvät kätköistään. MUNAKOISOPITAN jälkeen on kebab shawarman vuoro. Rullassa on vaikuttava määrä lihaa, joka on sopivasti grillattu. Toisaalta annoksessa ei juuri muuta olekaan, mikä tekee annoksesta monotonisen. Tämä on täydellistä mättöruokaa, kun tullaan baarista kotiin. Grillielämystä hakevalle se ei ole täyttymys. VATSAT tulevat enemmänkin kuin pullolleen, ja mauissa on vivahde sitä tuoksua, josta innostuimme, mutta odotimme enemmän. Kupu täyttyi, mieli ja kieli jäivät kaipaamaan lisää makuja. Hinta-laatusuhde on silti kohdillaan, ja vaunulla tulee vierailtua uudestaankin. Mesopotamia grilli löytyy osoitteesta Jönsaksentie 6, Myyrinpuhoksen Myyräncolon R-kioskin kulmalta. RUOKA Burgerista tuli pannukakku. Koisoseni, koisoseni, missä sinä olet? Rullalla on lähes 100% lihapitoisuus. Kirpeä kastike paikkaa nuupahtaneita ranskalaisia. N Ä L Ä K Ä !
2 3 (hyvinvointi) TÄ Ä L L Ä O L I S TA A S TRIVIA Vastaukset. Eipä kurkita! Tiedätkö sen palkitsevan tunteen, kun saat kaikki vastaukset oikein? Ei tiedä taittajakaan. 1b, 2a, 3b, 4a, 5a, 6a, 7a, 8b, 9a, 10c 1. Vaskivuoren lukion tämän kevään musikaali on nimeltään a) The Addams Family b) Side Show c) Annie 2. Lobby Myyrmäki on a) Jazzklubi Myyräncolossa b) Coworking-tila Virtatalossa c) Myyrmäen asemalle remontoitava uusi odotushalli 3. Kuka seuraavista presidenteistä on viettänyt nuoruutensa Myyrmäessä? a) Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen b) Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi c) Työtuomioistuimen presidentti Pekka Pärnänen 4. Feedback oli a) Esa Pulliaisen kouluaikainen bändi b) Tom Eklundin kouluaikainen bändi c) Ilari Hämäläisen kouluaikainen bändi 5. Kaivos-Veikot on a) Lentopalloon erikoistunut urheiluseura Kaivokselassa b) Sillbölen kaivoksilla harjoitteleva luolasukellusseura c) 60-luvulla Kaivokselassa asuneiden miesten lauluyhtye 6. Kuka seuraavista ei ole toiminut LänsiVantaalla ilmestyneen paikallislehden päätoimittajana? a) Jukka Hako b) Pirkko Sadeoja c) Matti Vanhanen 7. Huddingenpolku on saanut nimensä a) Vantaan ystävyyskaupungista b) Kilterissä sijainneelta Huddingen tilalta c) 1950 -luvulla Seutulassa asuneelta kaupunginvaltuutettu Lars Huddingelta 8. Saunalenkki oli a) Kuntourheiluseura Myyräntossujen 70-luvulla järjestämä juoksukilpailu Myyrmäessä b) Keimolan moottoriradalla sijainnut mutka c) Kaivokselassa sijainnut baari 60-luvulla 9. Myyrmäestä ja Martinlaaksosta käytiin 70-luvun alussa tanssimassa a) Hämeenkylän tanssiladolla b) Vantaankosken lavalla c) Kaivokselan nuorisoseurantalolla 10. Mikä seuraavista ei ole Myyrmäen Energia Areenan suunnitelleen arkkitehtitoimiston töitä? a) Eduskuntatalo b) Ympyrätalo c) Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali