• NRO 29 1 9 . M A A L I S K U U T A 2 2 5 Still rollin’. ROLL ON! LIITTEEN TÄYDELTÄ ESIKUVIA LÄNSIVANTAAN PARHAAT PIZZAT? Waskiposti näyttää tietä. Keskiaukeamalla. Michelinit Alessio’sissa. s. 36 Kuka tarvitsee soittolistoja kun on Roll FM? s. 14
• 2 T Ä S T Ä L Ä H T E E facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi KOKO KUVA KERRALLA, KIITOS PÄ Ä K I R J O I T U S SUVE PÄÄSUKENE Päätoimittaja suve@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Suve Pääsukene suve@myyryorktimes.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Alisa Ihnatieva Elina Iijalainen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Aino Aittasalo Topias Dean KANSIKUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. KAUPUNKIKULTTUURITALOJEN rakentamisen tahtotila Myyrmäkeen on kova. Talojen tarveselvitys menee kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakuntaan vielä tällä valtuustokaudella eli huhtikuussa 2024. Asemakaavan muutos taas etenee touko–elokuun aikana. Montun paikalle tulevan talon haluttaisiin olevan valmis vuonna 2028, joten aika rivakasti saa projekti edetäkin. VINKKARI muutti pois Myyrmäen terveysasemalta. Uusi osoite on Liesikuja 7 B, 2. kerros, samassa tilassa Korvaushoitoyksikön kanssa. Lisäksi Martinlaakson terveysasemalle on perustettu uusi mielenterveysja päihdeasema, jonne voi hakeutua ilman ajanvarausta arkisin klo 8–13. Palvelu on tarkoitettu täysi-ikäisille asiakkaille ja heidän läheisilleen. H O P I H O P I A P UA S A M A N K AT O N A LTA KAKUTALOJA JA SASSIIN VINKKARI LIESIKUJALLE VANTAAN kaupungin on kuntalain mukaan edistettävä asukkaidensa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tätä kaupunki toteuttaakin monin tavoin; Vantaalla on mm. vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto, ja asukaskyselyitä ja -tilaisuuksia järjestetään monista aiheista. Osallistuva Vantaa -sivusto kertoo osallistumismahdollisuuksista budjetointeineen. Kaavatilaisuuksissa jotka ovat maankäyttöja rakennuslain mukaan pakollisia, on sen sijaan toivomisen varaa. Yleensä kaupungin kaavatilaisuudet sujuvat siten, että tilaisuudessa esitellään kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma, se sama, mikä on julkisesti näkyvillä (tosin usein harmittavan hankalasti löydettävissä) kaupungin sivuilla. Sen jälkeen voi esittää kysymyksiä, joihin luvataan vastata kaavaselostuksessa. OLEN osallistunut useisiin kaavatilaisuuksiin, enkä muista sellaista, jossa olisi vapaaehtoisesti kerrottu kaava-alueen vieressä olevista suunnitelmista. Viimeisimpiä näistä ovat olleet mm. Ojahaanrinne 4:n kaava ja Louhelan päiväkodin laajennus. Ensimmäisen yhteydessä ei kerrottu, että tontin vieressä olevat ylikulkusillat on tarkoitus purkaa ja jalankulku siirtää katutasoon. Sisäinen Miss Marpleni kuitenkin huomasi kaavan havainnekuvista, että niistähän puuttuu jotakin. Kaavatilaisuudessa todettiin, että se on liikennesuunnittelun asia eikä kuulu tähän. LOUHELAN päiväkodin laajennuksen kaavatilaisuudessa näytettiin kuvia, joiden perusteella voisi olettaa, että Louhipuistosta säilyy noin kolmasosa. Tilaisuudessa ei kerrottu, että kaupungilla on erillinen, aiemmin hyväksytty suunnitelma siitä, että tuolle puistoksi jäävälle alueelle on jo tulossa muuta. Toki, kun sisäinen Marpleni tämän kaavatilaisuudessa mainitsi, asia myönnettiin heti. AIKA monessa näistä tilaisuuksista on myös ollut huomattavan tuohtuneita osallistujia. Alueen asukkaat selvästi kokevat, että heitä ei ole kuunneltu, eikä heillä ole aidosti mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään. Maankäyttöja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on arvioitava sen vaikutukset ympäristöön, liikenteeseen, maisemaan, palveluihin ja ihmisiin. Mikäli viereiset kaavat vaikuttavat merkittävästi suunnittelualueeseen, niiden ottaminen huomioon kuuluu vaikutusten arviointiin. Asukastilaisuudessa tulee siis antaa riittävästi tietoa myös viereisistä kaavoista, jos niillä on merkitystä. TOIVONKIN kaupungin tekevän tässä ryhtiliikkeen ja tuovan jatkossa kaavatilaisuuksiin tietoa myös kaikista muista seikoista, jotka vaikuttavat kaavaan tai sen lähialueisiin. Soisin myös liikennesuunnittelun edustajan olevan näissä tilaisuuksissa läsnä. VIELÄ kirsikkana kakun päälle: kaupungilla voisi olla selkeämpi karttapalvelu, josta näkisi nykyistä helpommin kaikki vireillä olevat suunnitelmat.
• 3 VUFF VANTAAN URBAANI FILMIFESTIVAALI 10–13/4/2025 KINO MYYRI // SKENESALI VUFF.FI MYYR YORK TIMES LUOPUU LUUKKUJAKELUSTA L O P P U L U U K U L L E U U T I S E H K O T Aikataulu muuttui vuoden 2025 alusta epäedulliseksi Myyr York Timesin kannalta, kun väli taiton ja kotiintoimitusten välillä venyy yli viikon mittaiseksi. Vaikka lehden tekstit eivät vanhene viikossa tai kahdessakaan, koemme että lehtitelineistä lukija saa oman kappaleensa nopeammin ja varmemmin. Myyr York Timesilla on tällä hetkellä Länsi-Vantaalla noin 30 lehtitelinettä ja muutamia telineettömiä noutopaikkoja. Jos mikään niistä ei osu omalle reitillesi tai tiedät muuten vain mainion paikan lehdelle, vinkkaa ihmeessä meille! LEHDEN painosmäärä muuttuu. Telineisiin jaetaan jatkossa 10 000 kappaletta. Toivomme ymmärrystä siihen, että muutos voi vaikuttaa lehtitelineiden tyhjenemisvauhtiin. Oletamme, että esimerkiksi asemat pysyvät edelleen suosittuina ja tyhjenevät verrattain nopeasti. Telineitä pyritään täyttämään julkaisujen välissä, mikäli lehtiä on jäljellä. Luukkujakelun kustannukset ovat muodostaneet Myyr York Times siirtyy seuraavasta lehdestä alkaen telinejakeluun. vajaa puolet lehden tekemisen kuluista, joten siitä luopuminen mahdollistaa meille myös paljon toivottua taloudellista joustoa ja esimerkiksi mahdollisuuden investoida telinejakelualueen laajentamiseen. VALLITSEVASTA trendistä poiketen Myyr York Times ei tule katoamaan maksumuurin taakse vaan pysyy jatkossakin ilmaisena. Tekijöilleen lehti on tärkeä osa paikallissaktiivisuutta ja oman asuinympäristön parantamista sekä mahdollisuus demokraattiseen tiedon jakamiseen. HALUAMME kuitenkin palvella lukijoitamme tasapuolisesti, joten voi lehden tilata myös kotiin pientä korvausta vastaan. Vuoden 2025 loppuvuoden lehtien kotiinpostitus maksaa 20 euroa. Tilaajaksi voi ilmoittautua sähköpostilla toimitus@myyryorktimes.fi tai tekstiviestillä numeroon 040 704 9858. Kirjoita viestiin nimesi ja yhteystietosi niin lähetämme laskun ennen seuraavan lehden ilmestymistä. KIMARAN päiväkoti vaurioitui pahoin uudenvuodenaattona. Päiväkodin toiminta siirrettiin viikossa uusiin tiloihin. Kaksi lapsiryhmää siirtyi Leiritien päiväkotiin ja kaksi Pyörrekujan päiväkotiin omien, tuttujen aikuisten kanssa. Eskarilaiset taas pääsivät tutustumaan koulumaailmaan etuajassa, kun esiopetusryhmät jatkoivat työtään Askiston koululla. KAUPUNKI on kuitenkin katsonut, että yksi yhteinen tila olisi parempi ratkaisu päiväkodin lapsille ja henkilökunnalle. Paviljonkirakennus tulisi elokuun 2025 alussa Askistonpuistoon hiekkakentän viereen ja olisi käytössä alustavasti vuoden 2026 loppuun saakka, kunnes päiväkotirakennuksen palovahingot on saatu korjattua. VÄISTÖTILOJEN vuokrauksesta julkaistiin tarjouspyyntö sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä helmikuussa 2025. Tarjoukset on jo vastaanotettu, ja tiukan aikataulun takia päätös hankinnasta on tehtävä nopeasti. Siksi kaupunkitilalautakunta päätti hankintaperiaatteista ja valtuutti apulaiskaupunginjohtajan päättämään tarjouskilpailun voittajasta ja tilojen vuokraamisesta kokouksessaan 12.3.2025 NEUVOTTELUT palovahinkojen korvauksista vakuutusyhtiön kanssa ovat käynnissä ja voivat vaikuttaa lopulliseen väistötilaratkaisuun. Väistötilojen hankintatarve selviää lopullisesti maaliskuun 2025 aikana. T U H K A S TA N O U S S E E K AT U TA S O N K I E R R ÄT Y S TÄ ASKISTOSSA PALANEEN PÄIVÄKODIN VÄISTÖTILOIKSI PAVILJONKIRAKENNUS? KIERRÄTYSKESKUS MUUTTAA ISOMYYRIN ALAKERTAAN KIERRÄTYSKESKUKSEN kakkoskerroksen myymälä sulki ovensa 17.3. 2025 ja valmistautuu muuttoon. Uusi liiketila löytyi kerrosta alempaa Isomyyrin katutasosta, entisen Lidlin myymälän paikalta. Kierrätyskeskuksen uusi tila on kolminkertainen edelliseen verrattuna, joten odotettavissa on entistä enemmän valinnanvaraa. AVAJAISIA on suunniteltu maaliskuun lopulle. Telineillä tavataan! Tarviiks kantoapua? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA J Y R K I H U OV I N E N
• 4 U U T I S E H K O T ARI MARTINAHO IN MEMORIAM LEHTEMME päätoimittaja Ari Martinaho (1953-2024) menehtyi 14.12. Jorvin sairaalassa. Vaikka erilaiset sairaudet vaikeuttivat Arin lähivuosia, sai hän viettää ne kotonaan rakkaan Airinsa kanssa aivan viimeisiä päiviään lukuunottamatta. Arilla oli suuri ja lämmin sydän, joka lakkasi sykkimästä liian aikaisin. ARI oli lähtöisin Nummelta melko vaatimattomista oloista. Hänelle kaikki ihmiset olivat samanarvoisia asemasta tai varallisuudesta riippumatta, ja hän oli aina heikomman puolella, mikä näkyi mm. siinä, että hän toimi aktiivisesti vapaaehtoisena lukuisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Ari oli mainio esimerkki siitä, kuinka ihminen voi pysyä aktiivisena eläkeiässäkin. Hän toimi muun muassa Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, oli Ikäinstituutin Kotikulmilla-hankkeen ohjausryhmässä, koordinoi Etevät Eukot-yhdistyksen järjestämiä Myyr Yorkin käsityömarkkinoita ja toimi vapaaehtoisena Yhteisen Pöydän yhteisöruokailuissa Myyrmäen asukastilassa. Hän osallistui myös Myyrmäki-liikkeen, Punaisen Ristin, Näkövammaisten keskusliiton ja Soutuliiton toimintaan. Vantaan Vanhusneuvostossa Ari oli järjestöedustajana. Ikäihmisten asiat olivatkin erityisen lähellä hänen sydäntään. TYÖURALLAAN Ari teki monenlaisia töitä lehtien ja markkinoinnin parissa. Hänen viimeisin leipätyönsä ennen eläköitymistä oli Asuntoinfo-lehden päätoimittajuus. Eräs vanha opiskelutoveri, ystävä ja entinen työnantaja kuvaili häntä hyväksi työntekijäksi, joka tuli toimeen kaikkien kanssa ja jolla oli laajat verkostot yhteiskunnan huipulta tavallisiin ihmisiin. Ari eli pitkään aika liikkuvaista elämää työskennellen eri tehtävissä ja eri paikkakunnilla. Ystävän mukaan Ari oli levoton sielu, joka asettui paikalleen vasta, kun kohtasi viimeisimmän puolisonsa Airin, joka oli hänen elämänsä rakkaus. Airin kanssa Ari ehti viettää 17 vuotta, kunnes sydän petti. HÄN oli pidetty ihminen, jonka työtä arvostettiin. Hän oli joviaali seuramies, mutta kirjallisuuden suurkuluttajana viihtyi myös omissa oloissaan. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan olivat historia, arkeologia ja erilaiset uskonnot. Klassinen musiikki, laulaminen ja matkustelu olivat hänelle tärkeitä. Hän seurasi paitsi politiikkaa myös urheilua. Erityisen mieluisia hänelle olivat jalkapallo, pyöräily ja snooker. Hänen vapaaehtoistoimintansa ulottui myös urheiluun; hän osallistui monen eri lajin kansainvälisten kilpailujen viestintäja käännöstehtäviin sekä toimi isäntänä joillekin ulkomaisille kilpailijoille. ARI oli yksi Myyr York Timesin perustajista ja tiiviisti mukana lehden tekemisessä alusta saakka. Vaikka hänen kuntonsa heikkeni viimeisten parin vuoden aikana, lehti oli hänelle edelleen hyvin tärkeä, ja hän oli lehden hengessä mukana viimeiseen saakka. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA T O P I A S D E A N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Myrtsin uimahalli laajenee MYYRMÄEN urheilutalo alkaa olla huonossa kunnossa. Sitä on peruskorjattu viimeksi v. 2002. Uimahallit vaativat yleensä ainakin jonkinasteista kunnostusta vähintään 20 vuoden välein. Nyt urheilutaloa on tarkoitus peruskorjata ja uimahallia laajentaa länteen nykyisen piha-alueen ja palloiluhallin huoltoreitin päälle. VANTAAN kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta, kaupunkitilalautakunta ja kaupunginhallitus ovat hyväksyneet hankkeen tarveselvityksen ja kustannusennusteen, joka on peruskorjauksen osalta lähes 15 ja laajennuksen lähes 12 miljoonaa euroa. Kustannusennuste ei vielä ole investointipäätös. Hankkeen tavoitteena on vastata kasvavaan käyttäjämäärään ja parantaa tilojen toimivuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Sen yhteydessä rakennetaan väestönsuoja Vaskivuoren lukioon. UIMAHALLISSA on nykyään 25 metrin allas, lastenallas, hyppyallas, pieni terapia-allas ja kylmäallas. Peruskorjauksessa uusitaan muun muassa uimahallin allastilojen pintarakenteet ja pesutilat. Laajennusosaan tulee uusia altaita ja 530 m2 lisää vesipinta-alaa. Asukasillassa kyseltiin KAUPUNKI järjesti helmikuun lopussa asukasillan, jossa sai esittää kysymyksiä sekä kaupunkikulttuuritalohankkeesta että uimahallin laajennuksesta. Vantaan liikuntapäällikkö ANU JOKELA kertoo, että asukkaiden huolet uimahallista olivat pääosin hyvin käytännönläheisiä, ja kaikkiin niihin ei vielä tarveselvityksessä ole otettu kantaa. ”Kysymykset koskivat esimerkiksi pysäköintiä, uimahallin äänimaailmaa ja jopa seinäkoukkuja ja pukukaappeja”, hän toteaa. ”Pysäköintiin emme vielä osaa sanoa muuta kuin että siinä tutkitaan varmaan jonkinlaista rinnakkaispysäköintiä päiväkodin kanssa. Altaiden osastoinneilla saadaan esimerkiksi opetusaltaan äänimaailma jäämään sinne osastolle niin, ettei melu heijastu terapia-altaaseen”, sanoo Jokela ja kertoo, että asukkaiden huolet on nyt kirjattu. “Ne ovat tosi arvokkaita. Mutta vielä ei olla niin pitkällä, niihin palataan hankeja toteutussuunnitteluvaiheissa. Ihan kaikkia toiveita emme varmaan voi täyttää.” Esimerkkinä liikuntapäällikkö Jokela mainitsee ehdotuksen uudesta katsomosta seurojen ja kilpailujen tarpeisiin. Isolle katsomolle ei löydy tilaa, mutta katsomon voisi kenties toteuttaa joillakin siirrettävillä penkeillä. Miten tästä eteenpäin? SEURAAVAKSI hanke siis etenee hankesuunnitteluun. Sen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen on edessä on toteutussuunnittelu ja urakan kilpailutus. Jos alustava aikataulu toteutuu, rakentaminen ajoittuu loppuvuodesta 2027 alkuvuoteen 2029. Anu Jokelan mukaan aikataulu tarkentuu suunnittelun edetessä. KAUPUNGINHALLITUS halusi pöytäkirjaan lisäyksen, että hanke tulisi suunnitella siten, että urheilutalon palloiluhalli voidaan sen peruskorjauksen jälkeen ottaa käyttöön, vaikka uimahallin puolella korjausja laajennustyöt jatkuisivat. Tämä on viisas lisäys, sillä hallissa harjoitteleville ja pelaaville useille seuroille aiheutuisi ongelmia sen ollessa pitkään pois käytöstä. Syntyisi pitkäaikainen väistötilojen tarve, ja niitä ei nyt ihan joka nurkalla näytä olevan. Kustannukset ainakin 27 miljoonaa OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN vuoden 2026 rahoitusohjelmassa on 800 000 euron varaus uimahallin peruskorjaushankkeelle. Se on maksimimäärä, minkä ministeriö tällaisille hankkeille voi osoittaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä toimitilainvestointiohjelmassa ei ole tähän rahoitusta, eikä vuosille 2025– 2034 sille myöskään vielä ole varattu määrärahoja. Tarveselvityksen mukaan “hankkeen rahoitusta tullaan tarkastelemaan seuraavalla investointisuunnittelukaudella”. Kaupungin investointiohjelmat päivitetään aina vuosittain talousarviota käsiteltäessä. Luottakaamme siihen, että tähänkin rahat kaupungin kassasta löytyvät. Laajennusosaan on suunniteltu 530 m2 vesipinta-alaa; 100 m2 opetusallas, 100 m2 nuorisoallas, 80 m2 terapia-allas ja neliratainen 250 m2 kuntouintiallas. Uusien altaiden avulla vähennetään ruuhkaa. Viime vuonna kävijöitä hallissa oli yli neljännesmiljoona, ja kävijämäärän odotetaan lisääntyvän entisestään alueen väestömäärän kasvaessa. URHEILUTALON KORJAUS L I S ÄT I L A A V E S I P E D O I L L E 1 9 5 3 2 2 4
• 5 Studiowest.fi Ruukkupolku 14 050 557 5157 IG @studiowest_14 Se villimpi hiusstudio Myyrmäessä. Tervetuloa Westiin jossa kevään raikkaus näkyy myös hiuksissasi. Mainitse tämä mainos niin saat pienen lahjan käynnin yhteydessä!* *Maaliskuun loppuun asti tai niin kauan kuin lahjoja riittää. Kevät on uudistumisen aikaa! Palveleva kukkakauppa Myyrmäessä. Palvelemme kiirastorstaina 9-18 ja muina pääsiäispäivinä klo 10-16. ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI V AS T AU KS ET 1a, 2c, 3b, 4c, 5a, 6a, 7c, 8b, 9c, 10a Eipäs kurkita siellä! TÄTÄ H Ä N T E VA A N A I N A O D O TAT T E TRIVIA Dingo esiintyi vuonna 1984 Velmun järjestämässä konsertissa a) Myyrmäen jäähallin edustalla b) Paalutorilla c) Jokiuomanpuistossa 2. Myyrmäen ympäristössä vuosina 19701992 ilmestynyt paikallislehti oli nimeltään a) Kehäsanomat b) Myyrmäen uutiset c) Etelä-Vantaa 3. Ylikonstaapeli Markku Isaksson on a) Myyrmäen lähipoliisi b) Markus Ahosen dekkarisarjan päähenkilö c) Kivistössä asuva kaupunginvaltuutettu 4. Myyrmäen ensimmäinen apteekki sijaitsi a) Uomatiellä b) Myyrinpuhoksessa c) Vaskivuorentien ja Pyörrekujan risteyksessä 5. Ravintola Moukari sijaitsi a) Martinmiilussa b) Martinkeskuksessa c) Louhelan ostokeskuksessa 6. Kaivokselan ostoskeskuksella sijaitsi yksi Papukaija-lastenvaateketjun muutamista myymälöistä. Minkä liikkeen Papukaijan omistaja perusti omien lasten kasvettua teini-ikään a) Mic Mac b) Teinitalo c) Aseman levy 7. Miten Magnus Linder on vakuuttanut Länsi-Vantaalla? a) Toimi Keimolan moottoriradan rahoittajana b) Perusti Friherssin huvilayhdyskunnan c) Löysi Silbölen rautamalmiesiintymän 8. Hopeapolku on rakentamattoman kadun nimi a) Kivistössä b) Kaivokselassa c) Hämevaarassa 9. Kuinka monessa paikassa LänsiVantaalla on toiminut elokuvateatteri? a) yhdessä b) kahdessa c) kolmessa 10. Millä linjanumerolla ensimmäiset bussit Helsingistä Myyrmäkeen kulkivat? a) 44M b) 452 c) 455 Paikallistuntemusta mitataan taas. Montako mahtaa mennä tällä kertaa oikein? Ota kaveri mukaan niin ehkä jokunen saattaa osua.
• 6 VASKIVUOREN lukion kevään näytelmänä nähdään Jane Austenin romaanin pohjalta dramatisoitu Ylpeys ja ennakkoluulo. “Huomattuamme sekä Vaskivuoren lukion opiskelijoiden että yleisömme suuren kiinnostuksen klassikkotekstien näyttämösovituksiin, päätimme tarttua sellaiseen uudelleen”, näytelmän ohjaaja LEENA GARDINER kertoo viitaten viimevuotisen Pikku naisia -esityksen suosioon. KUN klassikko törmää teini-ikäisiin, voi tulos olla melkein mitä tahansa. Lukiolaiset ovat olleet hyvin innostuneita Ylpeys ja ennakkoluulo -teoksen maailmasta ja henkilöistä. “LOPPUTULOS näyttämöllä tulee olemaan sekoitus hulluutta ja herkkyyttä Jane Austenin tyyliin”, Gardiner sanoo. “Mukana on sopivasti ripaus nykyaikaa ja muitakin yllätyksiä matkalla klassisen tarinan peilinä. Olen sovittanut teosta näköiseksemYlpeää, mutta ennakkoluulotonta teatterin tekemistä Vaskivuoren lukiossa toukokuussa. me, kuitenkin pysymällä uskollisena alkuperäiselle.” Esimerkiksi henkilögalleriaa on laajennettu niin, että se kattaa 24 näyttelijää. Kokonaisuudessaan työryhmässä on noin 50 henkilöä. Katsoja pääsee nauttimaan myös elävästä musiikista, kun jousikvartetti säestää esitystä. GARDINER opiskeli teatteritaidetta Englannissa ja kulki päivittäin Jane Austenin viimeisen kodin ohitse. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun Gardiner ohjaa Austenin tekstin näyttämölle. “Yhtäkkiä tämä englantilainen maisema, klassiset roolihenkilöt, sielunkumppanuuden ja rakkauden teemat, pidätetyt tunteet, tanssiaiset ja musiikki alkoivat myllertää päässäni kutsuen kohti tätä tarinaa! Saimme oikeudet tähän upeaan teokseen ja työryhmää on tulvinut mukaan ovista ja ikkunoista, osoittaen teoksen tenhon tekijöilleen myös tänä päivänä.” YLPEYS JA ENNAKKOLUULO VUFF 2025 tarjoaa herkullisen kattauksen ennennäkemättömiä uutuuksia ja klassikoita huhtikuussa Myyrmäessä. Näytöksiä on Kino Myyrissä ja Skenesalissa. KINO MYYRI liittyi viime vuoden lopulla kahdeksantena suomalaisteatterina osaksi eurooppalaista elokuvaa tukevaa Europa Cinemas -verkostoa. Siksipä tänä vuonna teemana on Oodi Euroopalle. Kansainvälisillä festivaaleilla menestyneitä leffoja nähdään Suomen lisäksi esimerkiksi Baltiasta ja Ruotsista. LEFFAFESTIVAALI on kerännyt ympärilleen jo varsin mittavasti oheisohjelmaa. On tuttu koirakino, keskusteluja ja asiantuntijavieraita, luentoja ja kaupunkinostalgiaa kinokonsertin muodossa, elokuvajulisteiden näyttely ja katsojina myös lapsia ja nuoria paikallisista oppilaitoksista. KINO MYYRIN toiminnasta vastaava Pop Up Kino Helsinki järjestää VUFF 2025:n yhteistyössä Vantaan kaupungin kulttuurija kirjastopalveluiden sekä Skenesalin kanssa. Ohjelmisto julkaistaan ja liput tulevat myyntiin torstaina 27.3. OODI EUROOPALLE YLPEYS JA ENNAKKOLUULO Jane Austen – Simon Reade Suomennos: Aino Piirola Ohjaus: Leena Gardiner Vantaan urbaani filmifestivaali jo kolmatta kertaa Myyrmäessä. V U F F, V U F F ! J O L LY G O O D , I M U S T S AY Vaski vuore n lukion audito riossa , Virtat ie 4, Vanta a. 13.5.-18 .5.2025 VUFF 2025 torstaista 10.4. sunnuntaihin 13.4. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA M A R TA S U N D E L L K U L T T U U R I U U T I S E H K O T
• 7 ARKI RATKAISEE Äänestä 13.4. Länsi-Vantaan Vihreiden ehdokasta (ennakkoäänestys 2.4.-8.4.) tasa-arvoisen, yhteisöllisen ja turvallisen arjen puolesta! SARI JÄRVELÄINEN TUOMAS MUTANEN MAX MANNOLA JOHANNA LÄTTI KARI LUUKKANEN KARI LAALO SIRPA KAUPPINEN SAKARI SAARINEN HEIKKI RÄSÄNEN SUVI RUNSTEN SAMU NIEMELÄINEN MIRVA PAJANNE PEKKA RAUTIO ANNI ROLIG TIMO HUHTA TIINA DAVIDSAINEN OLGA GILBERT MARKUS SOKOLNICKI NIILO TARNANEN EVA TAWASOLI MIKKO VIILO 64 137 2393 128 127 122 112 2385 115 2384 114 2381 110 2380 107 100 2377 2348 2374 97 71 2350 81 2357 88 2364 90 2366 91 2368 2371 93 57 2343 68 2336 DI, tj, ympäristökonsultti Fil.maist., historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ensihoidon opettaja, TtM terv.tieteiden maisteri Sosionomi YAMK, projektipäällikkö Lukion opettaja, varavaltuutettu Toiminnanohjaaja, kirkkovaltuutettu Diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu Alueja kaupunginvaltuutettu, terveydenhoitaja Säveltäjä, taideopettaja Insinööri, muotoilija, kestävän suunnittelun as.tunt. Yrittäjä Asiakasvastaava, diplomi-insinööri Ympäristötkn. M.Sc., lukutaitoaktiivi Yrittäjä Merkonomi, valokuvaaja Länsi-Vantaan Vihreät DE GRÖNA I VÄSTRA VANDA ? Yleislääketieteen erikoislääkäri, aluevaltuutettu DI, energiahankkeiden kehityspäällikkö Projektipäällikkö, diplomi-insinööri Tekniikan tohtori, aivotutkija Liikennealan DI, kyrkoaktiv Yrittäjä, pukusuunnittelija, mediapalvelujen toteuttaja Mainoksen maksaja LAHJOITA TOIMINTAAMME LÄNSI-VANTAAN VIHREÄT DE GRÖNA I VÄSTRA VANDA PAALUKYLÄNPUISTON KUNNOSTUS TEHDÄÄN TÄNÄ VUONNA PIKAUUTISKIERROS MONI toivottavasti ilahtuu, kun Myyrmäkitalon viereinen kallio ja puisto kunnostetaan tänä vuonna. Vaikka muutama kerrostalo odottaa vielä rakentamisen aloittamista, ja kaupunkikulttuuritalojen rakentamisen välissä kunnostetaan Paalutori, luvataan kävelyreittien pysyvän auki alueella. Paalukylänpuistoon rakennetaan istuskeluportaikko Myyrmäenraitin / Ruukkutorin suuntaan ja Artsinpolun suuntaan uusitaan käyntiportaat. Ikiaikaista silokalliota pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Nähtäväksi jää, miten alueen käyttäjäkunta mahdollisesti muuttuu kunnostuksen myötä. LÄNSI-VANTAAN TENNISKESKUS OY haluaa laajentaa olemassa olevaa tennishallia ja rakentaa toisen sisäpelihallin Varistoon. Rakennuslupa on myönnetty joulukuussa 2024. LOUNANIITYN PÄIVÄKODIN tieskuinkamones asukastilaisuus koskien kolmatta osallistumisja arviointisuunnitelmaa ei tuonut helpotusta kaupungille tai Vantaanlaakson asukkaille. Päiväkodin sijoittumista Lounaniitylle Vantaanjoen varteen vastustetaan edelleen voimakkaasti. Kaupunki taas katsoo, ettei päiväkodille ole muita sijoituspaikkoja, ja ettei varsinkaan nykyisen päiväkodin kunnostaminen kannata. VANTAAN KAUPUNKI on solminut vuokrasopimuksen Martinuksen uuden kahvilayrittäjän kanssa ilman tarjouspyyntökierrosta. Vaikka kilpailuttaminen ei ole toiminnan huomioon ottaen pakollista, jäi ainakin muutama länsivantaalainen yrittäjä nuolemaan näppejään, kun kaupunki hyväksyi vuokralaiseksi heitä suoraan lähestyneen tahon. SÄHKÖKATKOT Myyrmäen suuralueella tiistaina 11.3. johtuivat kahdesta erillisestä viasta. Ensin aamupäivällä ulkopuolinen maankaivaja osui sähköPA R K L I F E K I I R E H O P P U N Y T N O P E E S T I H E I T L ; D R kaapeliin, jolloin Martinlaaksossa jäätiin ilman sähköä. Vajaa puoli tuntia sen jälkeen kun sähköt oli varayhteyksien kautta saatu palautettu, pimeni taas, kun tuli sähköasemalle tekninen vika. KATUVALOT olivat helmi–maaliskuun vaihteessa Myyrmäessä paikoin poissa päältä. Ongelma koski sekä autoteitä että kevyen liikenteen väyliä mm. Jönsaksen alueella. Tietoa viasta, sen syystä tai korjaamisaikataulusta oli käytännössä mahdotonta löytää. Tilanne jatkui lopulta kolmen yön ajan. Vika paikannettiin Jönsaksen alueella sijaitsevaan keskukseen, johon vaihdettiin uusi ohjainlaite. OJAHAAN uuden yhtenäiskoulun eli vanhan Varian tontille rakennettavan oppilaitoksen kaava kävi kääntymässä kaupunkiympäristölautakunnassa maaliskuussa. Lautakunta palautti kaavan takaisin valmisteluun viitaten myös kaupunginhallituksen havaintoon siitä, ettei liikuntahallin kattoa tulisi käyttää välituntipihana, vaan koulutoiminnalle tulisi löytyä tarpeeksi suuri tontti. Sivukorvalla on kuultu myös pohdintoja siitä, pitäisikö tontille suunniteltujen kerrostalojen sijaan rakentaa Myyrmäen kaupunginosan ensimmäiset ja ainoat pientalot. Z I P Z A P U U T I S S Ä H K E Z U P
• 8 U R H E I L U U U T I S E H K O T AVAUSPOTKU YHTEISTYÖLLE KYSEESSÄ on harvinainen, viisivuotinen sopimus kahden seuran välillä, joiden molempien kotikenttänä toimii Myyrmäen jalkapallostadion. Sopimus pitää sisällään sekä farmisopimuksen että yhteistyöseurasopimuksen. Farmisopimuksen avulla PK-35 Vantaan pelaajat voivat pelata VJS:n joukkueessa, ja VJS:n pelaajille puolestaan tarjotaan mahdollisuus edetä pelaajapolullaan Suomen korkeimmalle sarjatasolle asti. Yhteistyöseurasopimuksen kautta PK-35 Vantaan pelaajat voivat pelata myös VJS:n B-tytöissä. Sopimuksen osapuolet ovat antaneet innostuneita lausuntoja yhteistyöstä VJS:N toiminnanjohtaja MARKO HONKANEN: ”Yhteistyön myötä pystymme tarjoamaan seurassamme jalkapalloa pelaaville tytöille väylän korkeimmalle kotimaiselle tasolle Kansalliseen Liigaan asti. PK-35 Vantaa on viimeisen 15 vuoden ajalta ylivoimaisesti menestynein Kansallisen Liigan joukkue ja tarjoaa pelaajaputkestamme eteenpäin siirtyville pelaajille mahdollisuuden ottaa seuraava askel urallaan laadukkaassa ja ammattimaisessa ympäristössä. Pidemmän tähtäimen tavoitteenamme on tarjota väylä kansalliselle huipulle myös yhteistyöseuroistamme tuleville vantaalaisille jalkapalloileville tytöille.” PK-35 Vantaan puheenjohtaja SAMU LISKI: ”Olemme käyneet viime vuosina tasaisin väliajoin tunnusteluja VJS:n suuntaan, mutta nyt yhteinen sävel löytyi todella nopeasti. Samoissa olosuhteissa toimivana lähinaapurinamme VJS on meille todella luonteva yhteistyötaho. Pelaajapolun rakentamisen lisäksi haluamme liigajoukkueena tarjota esikuvia etenkin vantaalaisille tyttöjunioreille, joita toivomme näkevämme runsaasti myös katsomossa. Tämä on avauspotku hienolle vantaalaiselle jalkapalloyhteistyölle.” VJS:N huippu-urheiluvaiheen valmennuspäällikkö EDWARD FINCH: ”Pohjimmiltaan kyse on siitä, että voimme antaa pelaajillemme oikeat työkalut, kokemukset ja verkostot heidän potentiaalinsa maksimoimiseksi.” PK-35 Vantaan päävalmentaja RIKU REMES: ”Molemmat osapuolet kokevat tämän tarjoavan pidemmällä aikavälillä molemmille hyvää. Emme hae pikavoittoja, vaan kehitämme pitkäjänteisellä työllä vantaalaista jalkapalloa yhdessä. Toimimme samassa paikassa, joten voimme pyrkiä yhdessä kehittämään myös olosuhteita sekä välineistöä molempia hyödyttävällä tavalla.” PELIIN liittyvän yhteistyön lisäksi tarjoutuu osapuolille mahdollisuus monipuoliselle myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiselle. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N V I H R E Ä KO R T T I K E H I T Y K S E L L E Vantaan Jalkapalloseura ja PK-35 Vantaa ovat allekirjoittaneet yhteistyösopikuksen, joka mahdollistaa myös tyttöja naispelaajille polun juniorista edustustasolle. ”Emme hae pikavoittoja, vaan kehitämme pitkäjänteisellä työllä vantaalaista jalkapalloa yhdessä” EVU JATKAA VÄLIERIIN! MYYR YORK TIMESIN TEKIJÄTIIMI SAI LISÄVAHVISTUKSIA ETELÄLOHKOSSA pelaava EVU pudotti jännittävän sarjan päätteeksi Viikingit kyydistä jatkoajalla ja jatkaa matkaansa välieriin Jääkiekon II-divisioonan playoff-sarjassa. Seuraavaksi vastaan asettuu Tuuski Tuusulasta lauantaina 15.3.2025. Tuuski on kokenut joukkue, jonka pelaajilla on yhteensä 650 SM-sarjan ottelua vyöllään. Jos ja kun (tätähän me toivomme) sarja menee tosi tiukaksi, se voi venyä viidenteen otteluun asti. TUON sarjan voittaja jatkaa sitten jo lohkonsa finaaleihin 29.3., joten kannustettavaa riittää vielä kuun vaihteen ylikin. Paikka on tietenkin Myyrmäen Jäähalli, jossa liput liehuvat ja rummut pärisevät, koska kevät on tunnetusti jääkiekkoilijoiden (ja kannattajien) parasta aikaa. JÄÄKIEKON II-divisioona, jota myös Rautaliigaksi kutsutaan, on Suomen jääkiekon neljänneksi korkein sarjataso. Mikä sai sinut liittymään Myyr York Timesiin? AINO: Olen kiinnostunut ilmiöistä, ihmisistä, uuden oppimisesta ja kaikenlaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Myyr York Timesin tekijät tekevät tätä lehteä paikallisilta paikallisille, mikä on mielestäni valtavan inspiroivaa ja tärkeää. ALISA: Ajattelin alkaa kirjoittaa artikkeleita aikakauslehteen ja aloin etsiä sopivia vaihtoehtoja. Mutta Myyr York Times itse löysi minut menin kauppakeskukseen ja näin osastolla tämän lehden. Siitä se kaikki alkoi :) Mitä teet Myyr York Timesissa? ALISA: Rakastan todella mielenkiintoisia ihmisiä, tapahtumia ja hyödyllisiä asioita, joista yritän puhua mahdollisimman paljon. AINO: Puuhastelen lehden taitossa Topiaksen aisaparina. Lempijuttusi Myyr Yorkissa? AINO: Myyrmäki muistuttaa minua alueesta, jossa asuin vuosia Berliinissä – suurkaupungin tunnelmaa ja rosoisuutta! Arkkitehtuurin ystävänä ihastuin erityisesti Myyrmäen kirkkoon ja Myyrinpuhokseen, jotka ovat mielestäni alueen helmiä. ALISA: Martinlaakson asemalta tien toisella puolella on asuinrakennuksia, jotka sijaitsevat erittäin kauniissa pienessä metsässä. Tämä on suosikkipaikkani täällä. Yleisesti ottaen olen iloinen tavasta, jolla kaupunkien infrastruktuuri integroituu luontoon Suomessa. Lehden apinalaatikkoon on ilmestynyt kaksi uusi nimeä. Aino Aittasalo ja Alisa Ihnatieva ovat MYTin kylähullun tekijätiimin tuoreimmat tulokkaat. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K Y S YJÄ T O P I A S D E A N KO H T I K U LTA A PÄ I V I T Y S R I V I E N TA K A A
• 9 Työllisyys on soteja TE-uudistusten jälkeen kuntatalouden avain, koulujen ohella ratkaisevin osa hyvinvointiamme. Teollisia investointeja tarvitaan. Tehdään Myyrmäelle kunnianhimoisempi visio. Veturiksi sopii kaupunkikulttuuritalo, mutta se ei yksin riitä. Työpaikkoja tarvitaan, esimerkiksi Metropolian ympärille. Asuntorakentaminen pitää sovittaa alueen tarpeisiin. Mikko Viilo diplomi-insinööri kaupunginvaltuutettu Myyrmäki mikkoviilo.fi m ak sa ja : M ik ko Vi ilo Viihtyisyys, turvallisuus, yhteisöllisyys ja kunnossapito on elintärkeitä kasvuhankkeista riippumatta. Ympäristötyötä riittää: lähiluonto, vesistöt, liikenteen päästöt ja melu... Kehitetään Petikkoa niin luontokuin virkistyskohteena. Parannetaan asukkaiden ja päättäjien osallistamista Vantaan kehittämiseen. kuntavaalit 137 LADYT KUNTOKESKUS MYYRMÄKI TÄYTTI 25 MUUTAMAN askeleen päässä juna-asemalta sijaitsee paikka, jossa naisia hemmotellaan. Astu sisään saliin, joka on valoisa ja viihtyisä, ilmapiiriltään lämmin ja hyväksyvä, ja jossa jopa asiakkaat tervehtivät toisiaan hymyssä suin. Eihän tällaista voi ollakaan, sanot, mutta kyllä voi. Kaiken takana on nainen. TUIJA NIKKILÄ on liikuttanut lähiömme ihmisiä jo yli kolmekymmentä vuotta, eli jo ennen kuin Ladyista tuli oma yrityksensä maaliskuun kuudes päivä vuonna 2000. Matkan varrella oma tavoite on kirkastunut, yrityskonseptia on hiottu ja lopputuloksena on asiakaslähtöinen, ketterä ja monipuolinen naisten kokonaisvaltaiseen terveyteen keskittyvä kuntokeskus lukuisine palveluineen. 20-vuotisjuhlat jäivät aikanaan pandemian jalkoihin, mutta nyt juhlittiin neljännesvuosisataa niidenkin edestä: ensin torstai-illan Festareilla ja sitten Naistenpäivän brunssilla. BRUNSSILLE osallistui yli 300 naista, joiden elämään LADYTjäsenyys on tuonut iloa, valoa ja hyvää oloa. Olipa joukossa niitäkin, jotka olivat hypänneet Tuijan kelkkaan jo 90-luvulla, kun hän vielä toimi tuntiopettajana. Muisteltiin menneitä, kohotettiin maljoja, juhlittiin onnistumisia pandemian aikana ja sen jälkeen, kun Tuija valittiin Vantaan yrittäjien toimesta vuoden yrittäjäksi. Laulettiin, tanssittiin, naurettiin ja pari kyyneltäkin tirautettiin, kun Tuija puhui perheensä, henkilökuntansa ja asiakkaittensa merkityksestä. Onnea Ladyt Myyrmäki! T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N Tuija ja Kari Nikkilällä on hyvä syy hymyillä. K U N N O N B I L E E T
• 1 MYYRMÄEN kaupunginosan pysäköinnissä on viime vuosina tapahtunut kaksi isoa muutosta. Ensimmäinen oli siirtyminen maksulliseen pysäköintiin keskusta-alueella. Toinen oli isojen pysäköintialueiden poistuminen Myyrmannin ja Isomyyrin välistä kerrostalojen tieltä. Pysäköinnin ensimmäinen tunti on keskusta-alueella kiekolla maksuton kadunvarsipysäköinnissä, mutta sen jälkeen pysäköinti on maksullista. Moni on jo tottunut käyttämään pysäköintiin erilaisia sovelluksia ja esimerkiksi Myyrmanni tunnistaa sisäänja ulosajettaessa auton rekisterinumeron perusteella tarpeen maksulliseen pysäköintiin, mikäli sovellukselle on antanut luvan siihen. URHEILUTALON pysäköinti on herättänyt keskustelua jo vuosien ajan. Siitä annettiin runsaasti palautetta myös Myyrmäentie 2:n kaavamuutoksen yhteydessä. Maantasainen pysäköinti lähellä Urheilutalon sisäänkäyntiä on luksusta, jota Myyrmäessä ei enää paljon ole. Pysäköintipaikkojen määrä ja niiden aikarajoitukset ovat kuitenkin hiljattain muuttuneet. ALUEELLA on paikkoja, joissa pysäköinti on sallittu vain maanomistajan luvalla. Ne on tarkoitettu päiväkodin ja urheilutalon henkilökunnalle. Lyhyet 30 minuutin paikat palvelevat erityisesti päiväkodin saattoliikennettä. Niiden aikarajoitus on voimassa arkisin kello 6–18, joten muina aikoina niille voivat pysäköidä myös Urheilutalon käyttäjät. Samoin osa paikoista on 2 h kiekolla tai pidempään maanomistajan luvalla, jolloin niihin voi pysäköidä kuka vain kahden tunnin ajaksi. Pyörrekujan päässä olevan pysäköintialueen pisin kiekollinen pysäköintiaika on kolme tuntia, jonka kaupunki katsoo riittävän urheilutalon käyttäjille. SIINÄ missä Pyörrekujan parkkipaikka on usein kohtuullisen täynnä, kumisee vieressä oleva pysäköintihalli Myyrparkki lähes tyhjyyttään. Halliin ajaminen on kieltämättä hieman haastavaa, kun työmaan läpi kulkevalle väliaikaiselle tielle ei pääse kääntymään Myyrmäentieltä kuin Louhelan aseman suunnasta tullessa ja piha on usein kuoppainen. Halli on kuitenkin itsessään siisti ja matka Urheilutalolle lyhyt. Myyrparkissakin ensimmäinen pysäköintitunti on ilmainen, jonka jälkeen 1 euron tuntihintaan voi pysäköidä enintään yhteensä neljä tuntia. Älypuhelimen lisäksi maksun on voinut aiemmin hoitaa soittamalla palvelunumeroon, joka löytyy pienellä kirjoitettuna liikennemerkkien alla olevasta infotaulusta, mutta ainakin tällä hetkellä numero on pois käytöstä. MYYRMÄEN aluepysäköintialueelta löytyy kaksi pysäköintiautomaattia, joilla voi maksaa yleisimmillä maksukorteilla ja prepaid-kortilla. Automaatilla maksun suoritettuaan voi auton siirtää itselleen sopivampaan paikkaan maksuvyöhykkeen rajoissa. Myyrmäessä maksuvyöhykkeitä on vain yksi, Tikkurilassa kaksi. URHEILUTALON käyttäjät ovat pysäköineet myös Vaskivuoren lukion pihalle, mutta tilanne siellä tulee muuttumaan. Jatkossa sinne saa pysäköidä vain maanomistajan luvalla kaikkina viikonpäivinä klo 6-22. PYSÄKÖINNIN maksullisuus ja aikarajoitukset ovat keinoja varmistaa, että paikat saadaan kiertoon ja vapaa pysäköintipaikka löytyy helpommin. Lisäksi houkutellaan asukkaita käyttämään enemmän joukkoliikennettä ja muita kestäviä kulkumuotoja, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Vantaan kaupungin laatima pysäköinnin mitoitusohje määrittää vain rakennettavien pysäköintipaikkojen minimimäärän. Pysäköintipaikkoja saisi rakentaa myös enemmän, mutta harvalla kiinteistöllä on siihen varaa, tilaa tai tahtoa. Tiivistyvässä keskustassa pysäköinnille jää entistä vähemmän tilaa. Aikarajoituksilla ja maksullisuudella pyritään siihen, että paikkoja vapautuu muillekin kiinteistöissä asioiville. Älypuhelimeen perustuva sovellusten käyttö pysäköinnissä ei miellytä kaikkia, mutta vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Skannaamalla koodin lödät kartan Vantaan maksuvyöhykkeistä. T E K S T I JA K U VAT E L I N A I I JA L A I N E N PARI SANAA PARKKIPAIKOISTA M I TÄ S Ä T Ö Ö T M U I S T I T K O K I E K O N ? Louhelan aseman pysäköintiautomaatista voi ostaa vain liityntäpysäköinnin asemalle. Ruukkutorin parkkihallin vieressä on lippuautomaatti Myyrmäen aluepysäköintiä varten. Pyörrekujan päiväkodin vieressä pysäköinti kiekolla 30 min aamuja iltakuuden välillä, iltaisin ja viikonloppuisin rajoittamattomasti. Urheilutalon parkkipaikalta löytyy paikkoja joka lähtöön.
• 1 1 Luota alueesi ammattilaiseen! yrittäjä, LKV, LVV, KED, YEAT, kaupanvahvistaja MarjaVerkko järjestää nykyään mm. Kivistön kohtaamispaikkatoimintaa, nuorten aikuisten olohuonetoimintaa, kaikille avoimia verkostoiltoja ja teemailtoja, siivoustalkoita, haitallisten vieraslajien torjuntatalkoita sekä isoja ja pieniä kaikille avoimia tapahtumia. Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat: puistokonserttitapahtuma KYTKE-festari, Kivistön kyläjuhla, Kivistön joulutori, Kivistön leffapiknik sekä Talvitempaus. P S S S T ! TALVISTA TEKEMISEN MEININKIÄ Y H T E I S Ö S S Ä O N VO I M A A ! MIKÄ olisikaan parempaa kuin viettää aikaa raittiissa ilmassa ja mukavassa seurassa? MARJAVERKKO RY on järjestänyt vuodesta 2016 Talvitempausta, joka on kerran vuodessa helmikuussa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa MarjaVerkon hallituksen jäsenen ja Seutulan maaseutuyhdistyksen puheenjohtajan JUKKA VARTIAISEN ehdotuksesta. Jukka on entinen jääpalloilija, ja hän toivoo, että luistelun taidot ja perinteet säilyvät Suomessa tulevaisuudessa. TALVITEMPAUKSEN tavoitteena on tuoda ihmiset yhteen iloiseen ilmapiiriin ja innostaa ihmisiä kävelylle raittiiseen ilmaan ja liikkumaan. Tapahtumassa pyritään myös jatkamaan vanhaa rusettiluistelun perinnettä, jossa etsitään muiden luistelijoiden solmioista oman rusetin numeroa vastaavaa numeroa. Kun pariskunta on löytänyt toisensa, he luistelevat yleensä yhdessä musiikin tahdissa. TUNNELMA tapahtumassa oli erittäin hyvä. Paikalle saapuneet osallistuivat innokkaasti erilaisiin aktiviteetteihin, ja moni nautti paikallisen cateringpalvelun Ruokarätäälin myymistä herkuista ja kuumista juomista. Kaupungin liikuntapalveluiden avulla pieni luistelukenttä valmistui juuri ennen tapahtumaa, vaikka sääolosuhteet olivat liian lämpimät tapahtumaa edeltävinä päivinä. Lisäksi ohjelmaan kuului maksullisia poniratsastuksia ja hevoskärryjä. TAPAHTUMASSA pääsi pelaamaan potkukeilailua, mölkkyä, petankkia, tavallista ja turbokeihäänheittoa, hyppyja pujotteluratoja tai osallistumaan aarteenetsintään – innokkaat osallistujat kiertelivät ympäriinsä etsimässä ja löytämässä aarteita karttaan merkityistä paikoista ja saivat pienen palkinnon kiitokseksi osallistumisesta. LEONORA tuli tapahtumaan kahden tyttärensä, viisija seitsemänvuotiaiden, kanssa ja oli hyvin tyytyväinen, kuten myös hänen lapsensa. ”Ratsastimme ponilla, pelasimme jääkiekkoa mailoilla pallon kanssa lumisella jalkapallokentällä, sitten tytöt etsivät aarteita. Tytöt tapasivat muita lapsia ja pelasivat ja leikkivät leikkejä, joita he keksivät itse tapahtuman aikana. On hieno idea järjestää tällaisia aktiviteetteja, haluaisin, että tällaisia järjestettäisiin useammin! Tapasin myös useita äitejä, löysimme yhteisiä aiheita ja jatkamme yhteydenpitoa”, Leonora kertoo. ”ASUKKAIDEN ja alueen hyvinvoinnin edistäminen tuo itselleni hyvää mieltä, vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan on inspiroivaa ja tapahtumissa esiintyvien lasten ja nuorten heittäytymistä on mahtavaa seurata. Koen, että yhteisöllisyyden, yhteistyön ja osallisuuden edistäminen on erittäin antoisaa. Olen omin silmin saanut todistaa, kuinka MarjaVerkon toiminnan avulla monet asukkaat ovat löytäneet itselleen sopivaa tekemistä sekä saaneet uusia tuttavia ja ystäviä”, kertoo MarjaVerkko ry:n toiminnanjohtaja ELINA OLKI. T E K S T I & K U VAT A L I S A I H N AT I E VA M E N N E E N T A L V E N L U M I A
• 1 2 R O K K E N R O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O V APAALAN omakotialueella on kaunista ja hiljaista. “Ollaanko oikeassa paikassa?” kysyy kuvaaja, joten hyppään ulos autosta katsomaan postilaatikosta nimeä. “Ollaan!” riemastun. Mikään miljöössä ei paljasta, että olemme matkalla GROOVEHOUSE -studioon, josta on lähtenyt maailmalle 1,3 miljoonaa soittoa Spotifyssa. MIKA BRUSHANE avaa oven. Muusikko, maalivahti ja suomenruotsalainen menivät saunaan voisi olla vitsin alku, mutta ei se ole. Mika on kaikkea kolmea ja rakensi itselleen studion piharakennukseen, joka ennen oli sauna. “Mietin, että ei kai kukaan voi olla oudompi kuin muusikko, maalivahti ja suomenruotsalainen, mutta sitten muistin olevani myös yrittäjä”, nauraa Mika. Muusikko SOITTAJAN ura alkoi jo isän, Martin Brushanen, Big Bandissä. Musiikkiperheen juuret ovat syvällä, monen sukupolven takana. “Tätini on tehnyt sukututkimusta ja jäljittänyt kahdeksan sukupolvea muusikkoja”, Mika nyökkää. Martin Brushane Big Band perustettiin jo vuonna 1967 ja sen ydinjoukkoon kuuluivat vuosien mittaan Martinin äiti Anneli, isä Ole, setä Åke, sisko Annika, poika Mika sekä suuri joukko kavereita ja tunnettuja jazz-muusikoita. Mika oli mukana vuodesta 1981 vuoteen 2008. “Olin ihan pikkupoika, kun aloitin. Paikkani oli eturivissä, jossa olin vanhempien rouvashenkilöiden ihastelun kohteena. He kävivät nipistelemässä poskiani aina ohi kulkiessaan”, Mika huokaa. Takarivistä löytyi sittemmin parempi paikka tälle monitaitoiselle rumpalille ja lyömäsoittajalle. tueelle Katri Helenan seuraneidiksi”, Mika kertoo. “Samalla kiertueella myös minä sain alkuni”, mies lisää pilke silmäkulmassa. MIKA on studiossaan tehnyt sävellyksiä levyille, radiomainoksiin, televisiotuotantoihin ja yritysvideoihin ja tietenkin myös omiin sooloja yhteisprojekteihinsa, joista ne Spotifyn puoltatoista miljoonaa lähentelevät soittokerratkin muodostuvat. Imperium on Mikan sooloprojekti, jossa on mukana muun muassa Whitesnake-yhtyeessä soittava JOEL HOEKSTRA. “Teen biisien pohjat itse ja sitten otan yhteyttä kiinnostaviin tyyppeihin. Sillä tavalla mukaan tuli myös Joel”, Mika kuvailee yhteistyön syntymistä. Joku tuntee jonkun ja yhtäkkiä ollaankin kansainvälisillä sopimusmarkkinoilla, kuten kävi myös Firesky-projektissa. “En ole koskaan ollut luonteeltani eturivin esiintyjä, viihdyn paremmin takarivissä tai täällä”, mies viittoilee studiossaan. ”On kuitenkin yksi poikkeus – Ladies First Big Band eli tätini perustama yhtye on ainoa bändi, jonka lavalla minua vielä näkee”. Se on tuttu myös myyryorkilaisille, sillä yhtye paitsi harjoittelee Myyrinpuhoksen tiloissa, myös esiintyy usein näillä nurkilla, viimeksi Naistenpäivänä Martinus-salissa. MIKAN uusin projekti liittyy hyvinvointiin, rauhoittumiseen ja itsensä hoitamiseen musiikin avulla. Sen nimi on Relaxiom. Elämme totisesti sellaisia aikoja, jolloin musiikin parantava voima on tarpeen. Uusimman julkaisun tahdissa hengitän tyyneyttä ja leijailen hetken viipyilevien sointujen ääniaalloilla ennen kuin palaan takaisin maan pinnalle ja poistun Vapaalan iltapäivään. M O N I T O I M I M I E S Maalivahti STUDION seinällä oli joskus Mikan oma pelipaitakin, mutta tietokoneen sähköpiikin aiheuttaman tulipalon seurauksena se on nyt tuhkana. Jäljelle jäi vain HIFK-veriryhmään kuuluvan miehen oman suosikkipelaajan, VILLE PELTOSEN, lievästi kärähtänyt paita. “Junnusta lähtien olen pelannut itse. Nykyään olen Ogelin eli entisen Oulunkylän Pop & Jazz musiikkiopiston alumnien jääkiekkovastaava ja maalivahti sekä PJK Hockeyn maalivahti & joukkueenjohtaja”, Mika kertoo. “Viimeksi pukukopissa vieressäni istui pelikaveri, joka kertoi pelanneensa Tikkurilan Jääveikoissa alusta asti. Oli pakko kotona tsekata Wikipediasta seuran perustamisvuosi. Se oli 1958”, mies säteilee. Joukkueen motto onkin ’lätkää läpi elämän’. Suomenruotsalainen Suku ja sukunimi, Brushane. Tässä ääntämisohje: [?br??s?ha?ne]. Voin vain kuvitella, ettei aina ole ollut helppoa. Yrittäjä TÄMÄN sateenvarjon alle mahtuu monta ammattia, kuten säveltäjä, äänittäjä, kameramies ja nettisivujen rakentaja. Viimeksi mainitun alan tunnetuin asiakas on oma kummitäti, Suomen sinivalkoinen ääni, KATRI HELENA. “Ystävyys Katri Helenan kanssa syntyi 60-luvun lopulla, kun isäni Martin oli Katri Helenan rumpali ja äitini lähti mukaan kierT E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A MIKA BRUSHANEN MONTA MUOTOA ”En ole koskaan ollut luonteeltani eturivin esiintyjä, viihdyn paremmin takarivissä tai täällä (studiossa)”
• 1 3 PITKÄN linjan musiikkialan ammattilainen UUGE KOJOLA aloitti radiotyön suoraan huipulta, Radio Citystä 90-luvulla. ”Kolmisenkymmentä vuotta on vierähtänyt aalloilla”, mies myöntää. City teki historiaa jo syntymällä, kun toimilupia ensi kertaa myönnettiin yksityisille paikallisradioille, ja pitkin matkaa yhdistämällä ohjelmissaan ennenkuulumattomia toimintoja. Niin kävi Uugellekin, että musiikkitoimittajasta tuli myös jääkiekkotoimittaja Cityn Lätkämaailmaan. Se ei suinkaan ollut miehelle vieras alue, sillä omien sanojensa mukaan ”musiikkia ja urheilua” on ollut elämä aina. Muistan itsekin hengailleeni kentän reunalla katsomassa Kojolan veljeksiä tositoimissa joko futiksen tai jääkiekon parissa. Musiikkipuolen viritelmät kitaristina kaatuivat soittokaverin taitoihin. ”Haagalaisessa autotallissa omat kitarahaaveet karisivat, kun Albert soitti ja siirryin rumpuihin,” mies naurahtaa. Menestystä tuli rumpalinakin, sillä Uuge Päts -niminen yhtye sai levytyssopimuksen ja teki pitkäsoiton. Musiikkiura jatkui sittemmin levy-yhtiössä, jossa Kojola muun muassa tuotti autotallin harjoituskaverinsa ALBERT JÄRVISEN sooloprojektin Braindamage – Or Still Alive vuonna 1988. Radiotyössä oli imua CITY oli melkoisen historian tekijä monella tapaa ja toimi vähemmän koulusta innostuneelle kaverille opinahjona radiotyöhön. Lepakon jengissä oli luovaa porukkaa, hyvää ilmapiiriä ja vapautta tehdä omalla tyylillä. Siellä ja myöhemminkin vaikuttaneista ihmisistä Uuge mainitsee itselleen tärkeitä nimiä: ” PAULA SALOVAARA, JUHA TYNKKYNEN ja Radio Helsingissä ANNA LAINE. ” Jokunen ahaa-hetki on jäänyt mielen päälle. Uuge muistaa, että Salovaara kysyi palaverissa ”kenelle tätä radiota tehdään”. Juha Tynkkynen antoi puolestaan ohjeen puheen ja musiikin tasapainosta: ”Jos sulla ei ole sanottavaa, niin soita mieluummin musaa kuin jauha paskaa.” Moni radioasema on nykyään osa suurempaa mediakonsernia ja profiloi itseään sekä soittolistojen että kevyen jutustelun avulla. ”Joskus tuntuu siltä, että noista ohjeista voisi moni ottaa oppia”, kuittaa Uuge. Roll FM ”HIEKKAHARJUSSA oli jotkut bileet ja käytiin katsomassa studiota. Tyyli vaikutti sopivalta”, Uuge toteaa. En epäile yhtään, sillä jos on koskaan nähnyt sitä valtavaa levyjen ja lähdeaineiston määrää miehen kotona, niin koko kalusto suorastaan huutaa soittolistatonta otetta. Varmaa on ainoastaan se, ettei musiikki eikä sanottava lopu kesken. ”Koskaan ei ollut tavoitteena kertoa pelkkiä numeroita – kuka tässä soittaa ja minä vuonna tämä on tehty. Se, että ei ole soittolistoja antaa vapauden, mutta tuo myös vastuun”, mies alleviivaa. Kuinka paljon musiikki voikaan vaikuttaa, ja kuinka paljon se voi ihmiselle antaa, kirjautuu saaduissa palautteissa. ”Aitous näkyy”, päättää Uuge. Katso koko ohjelma: lobbymyyrmaki.fi Lobbyn keväässä stand upia ja mahtavia keikkoja! Soul Sisters Swing Noir Pe 11.4. Lobynajan Komediaklubi Ke 2.4. / Ke 7.5. Loiriplugari, Tommi Lindell Pe 4.4. Syskofrenia La 12.4. Pauli Hanhiniemi La 17.5. P E L K K Ä Ä H Y VÄ Ä S A N O T TAVA A ROLL FM:N OHJELMAGURU UUGE K. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O K U V A : R O L L F M
• 1 4 Poppimestari Timo Jatsiliiterissä. Nettiradio avaa ovet maailmalle ROLL FM perustettiin vuonna 2015. Se on alusta asti toiminut tavalla, jonka moni kaupallinen ja epäkaupallinenkin toimija hylkäsi: kanavalla ei ole soittolistoja. Soittolistojen yleistymisen myötä puolestaan moni kuuntelija hylkäsi ne kanavat, joita oli aikaisemmin kuunnellut. Loputon samojen hittitai klassikkokappaleiden virta ja juontajien keskinäiset kikatukset eivät anna sitä, mitä musiikkidiggarit kaipaavat – kuulla jotain, jota ei ehkä ole koskaan ennen kuullut ja saada siitä tietoa. ”Taisi olla Koivukylässä toimiva Korpiradio, joka sytytti ajatuksen tehdä itse jotain samantyyppistä”, intohimoinen radiomies muistelee. Aika oli kypsä, kun poikaset lensivät pesästä ja yksi makuuhuone vapautui. ”Muusikot ja ohjelmantekijät ramppasivat makuuhuoneessa ja livesetit soitettiin olohuoneessa”, Rajala naurahtaa. Peräkammarin projektista oikeaksi radiokanavaksi kasvanut Roll FM on sittemmin siirtynyt Hiekkaharjun kautta Myyrmäen Myyrinpuhokseen. V I E R I VÄ K A N AVA E I S A M M A L O I D U Maailmassa on monenlaisia musiikkidiggareita, mutta vain harva perustaa oman radiokanavan. ARI RAJALA teki niin. Hän kyllästyi ylikansalliseen hittiputkeen, joka soi Madridista Melbourneen, ja perusti sellaisen radiokanavan, jonka halusi. 10-vuotias Roll FM elää ja voi hyvin nyt Myyr Yorkissa. KEEP ON ROCKING, ROLL FM! T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A ”Vapaus soittaa mitä haluaa takasi sen, että ohjelmantekijöitä riitti ja riittää yhä” O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O
• 1 5 joka vetää Arskan Valintaa arkiaamuisin klo 9–10 välillä. Tutuin, ja samalla myös kanavan uusin nimi kuuntelijoille on varmasti Hector eli HEIKKI HARMA. Yllätys! TAMMIKUUN lopulla julkaistiin uutinen Heikki Harman paluusta radioaalloille Pop eilen, toissapäivänä -ohjelmansa uusien jaksojen voimin. Ari oli houkutellut jo kertaalleen uransa vuonna 2014 päättäneen Harman mukaan osaksi Roll FM:n 10-vuotisjuhlallisuuksia. ”Pelkästään uutisen julkaisu lisäsi nettiradion kuuntelijamäärää 80 %”, Ari innostuu. Ensimmäinen lähetys maaliskuun 2. päivä posautti linjat tukkoon valtavan kuuntelijamäärän takia, joten se uusittiin parin päivän päästä. Harma vihjaisi itse seuraavan lähetyksensä lopussa, että jatkoakin voisi seurata, jonka Rajala vahvistaa: ”Kyllä se on taas touko–kesäkuussa mahdollista.” Roll FM sytytti kipinän SANA alkoi kiiriä pääkaupunkiseudulla. Monet toimittajat ja muusikot kiinnostuivat uudesta mahdollisuudesta, jossa jokainen juontaja saa vuorollaan vastata ohjelmansa sisällöstä ja sen tasapainosta tai tasapainottomuudesta. Yksi heistä oli RISTO VUORIMIES, valokuvaaja, muusikko ja musiikkitoimittaja, joka tunnetaan myös Papá Montero -nimellä. Hän kuvaili innostuksen olevan samankaltaista kuin alkuvaiheen Radio Cityssä ja Radio Helsingissä, samoin kuin toisessa jutussa haastateltu UUGE KOJOLAKIN . Samaan aikaan muut radioasemat karsivat isolla kädellä musiikin erikoisohjelmia pois ja kavensivat tarjontaa entisestään. Viimeksi pelistä putosivat vuoden 2023 lopulla Bluesministerija Kantritohtori-ohjelmat Yleltä. ”Vapaus soittaa mitä haluaa takasi sen, että ohjelmantekijöitä riitti ja riittää yhä”, Ari Rajala toteaa. Kuuntelijoiden palautteissa yleistä on kertoa musiikin vaikutuksesta omaan elämään. Se, mitä soitettu kappale on merkinnyt tai mihin tunteeseen se juuri sillä hetkellä osuu. ”Joku on joskus yhden kappaleen perusteella käynyt ostamassa artistin koko tuotannon”, muistaa Ari. ROLL FM -kanavalla ääneen pääsevät muun muassa rock, blues, jazz, folk, punk, heavy, country, soul, rockabilly, rautalanka, maailmanmusiikki ja monet muut genret. Musiikkitoimittajina on tuttuja ja vähän tuntemattomampia nimiä, mukana myös pääjehu itse, Radio toimii myös netissä RADIOTOIMINTA on luvanvaraista, sillä FM-taajuuksia on olemassa vain rajattu määrä. Viime vuonna useat toimijat tavoittelivat Helsingissä Yle Puheen vapautunutta 105,0 MHz:n taajuutta, joka meni Järviradiolle. Väliaikaisille radioille taajuudet myönnetään sen mukaan miten niitä on vapaana. Ettei vakituista lupaa (ja samalla myös vakituista taajuutta) saatu, oli tietenkin pettymys, mutta Roll FM jatkaa määräaikaisilla FM-lähetysluvilla niin kuin ennenkin ja aina toiminnassa olevana nettiradiona joko Radioplayer-palvelussa tai Rollin nettisivuilla. Mixcloudiin tai Youtubeen on koottu joitakin Rollin vanhoja ohjelmia. RADIOKANAVAN pyörittäminen vaatii rahaa – pelkästään äänitystekniikka ja kalusto lohkaisevat melkoisen loven budjettiin. Musiikin raportointi ja tekijänoikeustiltykset tarvitsevat automatiikkaa ja tietokantoja, jotka eivät ole ilmaisia nekään. Ari Rajala teki ja tekee yhä siviilityötään Luonnonvarakeskuksessa. ”Vasta nyt tämä alkaa pyöriä omillaan”, Ari toteaa. Kymmenen vuoden aikana on takuulla tarvinnut kaivaa omaa kuvetta kerran jos toisenkin. ”Nykyään meillä on sosiaalisessa mediassa kannattajajoukko, joka osallistuu tukikampanjoihin. Ja tietysti ohjelmantekijät, jotka tekevät tätä talkoilla”, mies kiittelee. ”Kaikki ovat sydämellä mukana”, hymyilee Ari, jolla on se suurin sydän. ”Joku on joskus yhden kappaleen perusteella käynyt ostamassa artistin koko tuotannon” O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O L ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Heikki Harman paluu hymyilyttää.
• O N aurinkoinen keskiviikkopäivä. Kello on 11.58, kun astun sisään kauniin, vuonna 1818 rakennetun kartanon etuovesta. Täällä toimii vuonna 2016 perustettu Ravintola Backas, joka järjestää esimerkiksi lavatansseja, brunsseja ja cateringiä yksityistilaisuuksiin. Eteisessä tulee vastaan ravintolan perustaja LAURI KAIVOLUOTO. MUTTA kuka hän oikeastaan on? “Mä oon 31-vuotias, tällä hetkellä vantaalainen, Klaukkalasta oikeesti. Aina jos kysytään mikä mun titteli on, niin ihmiset varmaan toivoo, että se on yrittäjä tai ravintoloitsija. Sanon, että mä oon kokki”, Kaivoluoto kertoo. Kaivoluoto on aina halunnut työskennellä palveluammatissa. Nuorena Kaivoluoto olisi halunnut olla poliisi. “Mulla ei riittänyt kunto siihen, niin aattelin, että mun on ihan turha edes poliisikouluun hakea”, Kaivoluoto naurahtaa. Kokiksi hän päätti hakeutua, kun yhdeksännellä luokalla poltti Klaukkalan yläasteen kotitalousluokan. Opettaja totesi Kaivoluodolle, että “ei sinusta ainakaan kokkia tule”, mutta Kaivoluoto päätti, että voisi tullakin. Hän haki ravintolakouluun ja kokeili siellä useita eri ravintola-alan ammatteja, kuten tiskarin, baarimikon ja hotellivirkailijan töitä. “Siitä löytyi se oma homma”, Kaivoluoto toteaa. JOSSAIN vaiheessa uraansa Kaivoluoto ymmärsi haluavansa omistaa ravintolan ja olla yrittäjä. Ennen ravintolan perustamista Kaivoluodolla oli kyllä oma yritys, jonka kautta hän teki yksittäisiä ravintola-alan keikkatöitä palkkatöiden lisäksi, kunnes alkoi haaveilla omasta paikastaan, jossa saisi päättää itse omasta toiminnastaan. Kun Backaksen kartanoon etsittiin yrittäjiä, Kaivoluoto löysi itselleen yhtiökumppanit, joiden kanssa perusti ravintola Backaksen vuonna 2016. VAIKKA päätöksen vapaus oli Kaivoluodolle syy alkaa yrittäjäksi, on se toisaalta osoittautunut joskus myös huonoksi puoleksi. Kun saa itse päättää, on lopulta myös vastuussa koko yrityksen toiminnasta. “Mä en voi kysyä keltään, kun kaikki kysyy multa. Välillä on sellainen fiilis, että pääsisi helpommalla joissakin muissa jutuissa”, Kaivoluoto selittää. Hän myös yllättyi sellaisten töiden määrästä, jotka eivät kuulu kenellekään, paitsi lopulta yrittäjälle. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi keikkuvan pöydänjalan tai työntekijöiden vapaapäivänä rikki menneen koneen korjaaminen. KAIVOLUOTO tekee myös ruokasisältöä sosiaaliseen mediaan, esimerkiksi TikTokiin ja Instagramiin. T E K S T I J A K U V A T H E N N I P A L S A L A WASKI P STI Vaskivuoren lukion journalismikurssin opiskelijoiden liite. 19/3/2025 Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. VANTAAN RAVINTOLOITSIJA TUNNETUIN Lauri Kaivoluoto ravintolansa edessä.
• “Kyllä sä voit” KUKA? » Lauri Kaivoluoto, 31 (s. 1993) » Ammatiltaan kokki ja yrittäjä » Perusti Ravintola Backaksen yhtiökumppaneidensa kanssa vuonna 2016 » Tekee myös sisältöä sosiaaliseen mediaan T E K S T I N E A R Y Y M I N K U V A E M M A K A N N I N E N Vantaalainen nuori Elli Tuominen löysi tavan tienata intohimostaan rahaa. Nuoresta asti valokuvausta harrastanut Elli perusti oman yrityksensä 15-vuotiaana. Elli aloitti hevoskuvilla, ja nykyään hän ottaa eläinkuvien lisäksi jopa hääkuvia. VALOKUVAAJA ELLI TUOMINEN JAKAA KOKEMUKSENSA Minkälaista on nuoryrittäjyys? 19-VUOTIAS ELLI TUOMINEN perusti 4H-yrityksen vuonna 2021. 4H-liitto tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia käytännön taitoja liittyen yrittäjyyteen ja työelämään. 4H-liitto auttaa yrittäjiä rahaasioissa ja muissa ongelmissa koko yrittäjyyden ajan. Yrittäjät saavat omat mentorit, jotka käyvät nuorien Kaivoluoto alkoi kuvata arkeansa Instagramiin jo armeijassa, mutta silloin seuraajat olivat enimmäkseen hänen kavereitaan. Monet heistä sanoivat Kaivoluodolle, että hänen pitäisi perustaa Youtube-kanava, mutta videoiden tekeminen sinne olisi vienyt liikaa aikaa ja energiaa. Lopulta kuitenkin koronapandemia iski, ravintolat menivät kiinni ja Kaivoluodolle jäi paljon ylimääräistä aikaa. Samoihin aikoihin sosiaalisen median alusta TikTok alkoi kerätä suosiota, joten Kaivoluoto liittyi sinne. Nykyään hänellä onkin 135 000 seuraajaa TikTokissa ja 40 000 Instagramissa. T IKTOKIN hyvä puoli Kaivoluodon mukaan on se, että kaiken voi tehdä samalla alustalla, niin kuvaamisen, editoinnin kuin julkaisunkin. Lisäksi TikTok sisällön ei tarvitse olla viimeisen päälle, vaan se voi olla vähän aidompaakin. “Mitä paskempaa, sitä enemmän jengi tykkää”, Kaivoluoto kertoo. Kaivoluoto onkin videoillaan esimerkiksi polttanut puuhaarukoita, kiroillut kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja leikkimielisesti naljaillut omille seuraajilleen. Hän kannustaa myös muita ravintolayrityksiä tekemään aidompaa sisältöä. “Älkää tehkö mainoksia, vaan aitoa sisältöä, jossa on oikeasti ne ihmiset”, Kaivoluoto neuvoo. KAIVOLUODON sisältö on muuttunut alkuajoista. Alkuvuosina hän teki lähinnä lyhyitä sketsivideoita, kuten monet muutkin sisällöntekijät siihen aikaan. Tällöin Kaivoluoto myös halusi pitää työnsä täysin erillään. Pikkuhiljaa Kaivoluodolle alkoi selvitä, mitä hän todellisuudessa haluaa tehdä, ja sisältö siirtyi vähitelleen ruokapuoleen. Suunnilleen vuonna 2022 Kaivoluoto alkoi myös kertoa omasta työstään ja työpaikastaan. Nykyään sisältö liittyy pääasiassa reseptiikkaan, ravintola-alaan tai muuten ruokaan ja juomaan. R AVINTOLA BACKAKSESSA järjestetään myös monia tapahtumia, kuten brunsseja, keikkoja ja lavatansseja. Etenkin lavatanssit ovat saavuttaneet nuorten suosion, ja yhdeksi syyksi tähän Kaivoluoto on nimennyt juurikin sosiaalisen median. Ideat eri tapahtumiin voivat tulla sosiaalisen median trendeistä ja puheenaiheista. Myös Backaksen lavatanssien bändi, Komiat, löytyi TikTokista. Lopulta lavatansseista nousi ilmiö, kun ajoitus oli oikea. LAURI KAIVOLUOTO on tehnyt menestyksekkään kokkiuran, ja hänet tunnetaan ympäri Suomen. Kaivoluoto toimii myös esikuvana monelle nuorelle uskaltaessaan kertoa ajatuksistaan vapaasti ja tavoitellessaan unelmiaan. Videoillaan Kaivoluoto antaakin selvän viestin; “Kyllä sä voit”. kanssa läpi kaikki mitä yrittäjyyteen liittyy. Elli oli jo pitkään halunnut viedä harrastustaan eteenpäin ja tienata siitä rahaa, ja liitto auttoi häntä tämän toteuttamisessa. ELLI on mainostanut yritystään omassaa Instagram-profiilissaan @Ellitphotos. Hän on kerännyt
• EMMA KARASJOKI KASVU NUORTEN ESIKUVAKSI T E K S T I E L L I N I K A N D E R J A I I R I S P E N N A N E N K U V A E L L I N I K A N D E R “ LAPSENA isälläni oli aina kamera kädessä ja hän kuvasi meitä. Myös isoveljeni kuvasi usein ja minä sitten esiinnyn siellä kameran takana. Minulle on ollut aina luonnollista olla kameran takana.” “En ollut paras oppilas koulussa” EMMA ei ollut omasta mielestään todellakaan koulussa taitavin oppilas. Loogiset oppiaineet, kuten matikka, eivät olleet Emman vahvuuksia, mutta luovissa aineissa Emma oli tosi lahjakas. Lapsena Emma oli tosi energinen tapaus. “Tykkäsin mennä aina kaikkeen mukaan ja juoksin isoveljen perässä joka paikkaan.” Unelma-ala ei ikinä ollut media-alalla KARASJOEN lapsuuden unelma-ammatti oli olla ringeten pelaaja. Ringette oli tärkeä osa hänen elämäänsä, ja hän pärjäsi siinä pitkälle. “Nykyään mä harrastan ringetteä vaan vapaa-ajalla, että en ole mikään SM-tason pelaaja enää.” Karasjoella ei ollut mitään erikoisempaa unelma-ammattia. Isoveljen jalanjälkiä seuraten KEVÄÄLLÄ 2012 Emma Karasjoki valmistui Vaskivuoren lukion medialinjalta. Isoveli opiskeli jo ennen Emmaa Vaskivuoren lukiossa. Karasjoki päätti seurata tässäkin asiassa isoveljeään ja haki samaan lukioon perässä. “En todellakaan tiennyt siihen aikaan, että musta tulisi toimittaja!” Karasjoen mielestä opiskelu Vaskivuoren lukiossa oli todella inspiroivaa aikaa. Hän sai paljon ihania ystäviä, joiden kanssa on edelleen yhteydessä. Valmistumisen jälkeen Emma lähti opiskelemaan monimedia-alalle vuodeksi Laajasalon opistoon. “Isoveljeni meni myös Laajasalon opistolle opiskelemaan elokuva-alaa.” “Olin todella onnekas” LAAJASALON opiston kautta Emma pääsi töihin Ilta-Sanomiin. Seuraava työpaikka löytyi YLEltä, ja siellä Karasjoki työskentelee edelleen. Karasjoki oli todella onnekas, kun pääsi nuorena töihin. Hän on ollut tyytyväinen ammatinvalintaansa eikä ammattia ole tarvinnut hävetä. “On kuitenkin ikävää kuulla, että ihmiset saattavat stressata omasta unelma-alasta.” Kaikki ei aina ole helppoa KARASJOKI sairasti nuorempana syömishäiriötä. Tämän takia hän haluaa antaa nuorille omia neuvojaan. Karasjoki on kuvannut YLE:lle monia erilaisia sarjoja, uusimpana Hyötyä vai huuhaatasarjaa. “Haluan antaa muille vinkkejä elämään. Minulla ei ollut nuorena mitään vinkkejä, kuinka selvitä aikuisuudesta, joten halusin itse alkaa jakamaan vinkkejä muille, jotta he saisivat apua ja vinkkejä.” YKSI tämänhetkisistä inspiraation lähteistä on VAPPU PIMIÄ “Olen ollut katsomassa muutaman kerran Tanssii tähtien kanssaformaattia livenä, koska olen ollut kannustamassa hyvää ystävääni Gogia. On ollut niin inspiroivaa katsoa, kun Vappu osaa ihan kaiken sulavasti ulkoa. Hän ei lue replojaan mistään papereista tai promptereista.” Tulevaisuus edessä KUN Karasjoelta kysytään, mitä hän haluaa tehdä tulevaisuudessa, hän ei halua vastata siihen mitään. “En tiennyt viisi vuotta sitten, mitä haluan tehdä ja tässä sitä nyt ollaan viiden vuoden jälkeen. Olen pärjännyt hyvin. En tiedä, mitä viiden vuoden päästä tapahtuu. En halua ruveta sanomaan, mitä haluan tulevaisuudelta tai missä mä näen itseni tulevaisuudessa.” KARASJOKI kannustaa nuoria lähtemään rohkeasti mukaan media-alalle. “Media-alalle mahtuu mukaan, ja jokainen löytää ihan varmasti oman polun laajassa mediamaailmassa.” KUKA? ELLI TUOMINEN » Vaskivuoren lukio, medialinja vuodesta 2022 » 4H-yrittäjä vuodesta 2021 » 4H yrityskilpailun finalisti vuonna 2022 » Asuu Vantaalla vanhempiensa kanssa “Ei tarvitse olla mitään suurta tai erilaista ideaa” Emma Karasjoki on 31-vuotias suomalainen toimittaja sekä entinen Vaskivuoren lukion opiskelija. Energisestä pikkutytöstä Emma kasvoi aikuiseksi esikuvaksi monille nuorille. Elli Tuominen yhdistää intohimonsa ja yrittäjyyden viedäkseen harrastustaan eteenpäin. asiakkaita myös puskaradion kautta. Hänen kanssaan on myös toiminut muutama yhteistyökumppani kuten somevaikuttaja ja ratsastaja HANNA AALTO. YRITYSASIOIDEN aikatauluttaminen lukio-opintojen kanssa on ollut hieman haastavaa, mutta se ei ole estänyt häntä jatkamasta. “Toivon pystyväni pitämään yritykseni sivutyönä mahdollisimman pitkään”, Elli sanoo toiveikkaasti. ELLI toivoo, että nuoret, jotka haluavat aloittaa oman yrityksen, lähtisivät rohkeasti kokeilemaan. “Ei tarvitse olla mitään suurta tai erilaista ideaa”, Elli sanoo. “Arkipäiväiset asiat kuten siivous ja koirien ulkoiluttaminen käyvät.” ALOITTAMISEN apuna hän suosittelee liittoja kuten 4H:ta. Aina kannattaa kysyä apua myös muilta nuorilta yrittäjiltä. Yrittäjyys ei vaadi suuria resursseja, vaan rohkeutta ja halua kokeilla.
• ZAHRA MUUTTI Iranista Suomeen ollessaan vain vuoden ikäinen. Hänen vanhempansa olivat Afganistanista. Hänen perheensä asettui aluksi Hämeenlinnaan, jossa Zahra vietti lapsuutensa ennen muuttoa Helsinkiin. Vaikka hän koki ulkopuolisuuden tunnetta erityisesti varhaisempina kouluvuosinaan, Helsingissä hän löysi monikulttuurisemman ympäristön, jossa erilaisuuteen suhtauduttiin luonnollisemmin. “Kun olin nuorempi, oli vähän yksinäistä olla koulussa yksi harvoista maahanmuuttajataustaisista. Välillä tuntui, että edustin kaikkia muslimeja ja maahanmuuttajia. Helsingissä tilanne oli aivan toinen – täällä on helppoa olla oma itsensä, kun kaikki ovat tasavertaisia”, Zahra muistelee. Juuret ja suhde kotimaahan VAIKKA ZAHRA on syntynyt Iranissa, hän kokee itsensä suomalaiseksi, jonka juuret ovat Afganistanista. Iran ei ole jättänyt vahvaa leimaa hänen elämäänsä, ja hänen kosketuksensa synnyinmaahan on vähäinen. “Iran on minulle vain synnyinmaa, mutta suhteeni ja identiteettini liittyy vahvemmin Afganistaniin, josta juureni tulevat. Monilla muilla afganistanilaisilla on läheisempi suhde Iraniin, mutta minulle se ei ole ollut niin merkittävä.” Arvot, joita kotitausta vahvistaa ZAHRA KOROSTAA kiitollisuuttaan siitä, että on saanut kasvaa Suomessa – maassa, jossa ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat vahvoja arvoja. Kotona on aina puhuttu ihmisoikeuksista, erityisesti Afganistanin tilanteesta ja maailmanpolitiikasta. “Se, että juureni ovat Afganistanissa ja olen nähnyt, mitä haasteita maailma kohtaa, on vaikuttanut valtavasti siihen, miksi haluan olla mukana ihmisoikeuksien puolustamisessa”, Zahra kertoo. Ilmastoaktivismi ihmisoikeuskysymys VUONNA 2019 Zahra osallistui ilmastolakkoon ja toimi siellä juontajana, sillä ilmastoasiat ovat hänelle suuri intohimon kohde. Hän pitää ilmastonmuutosta ihmisoikeuskysymyksenä, joka vaikuttaa erityisesti ihmisiin globaalissa etelässä ja ilmastonmuutoksen T E K S T I A H M A D Q A S E M I K U V A Z A H R A K A R I M Y KOHTI PAREMPAA MAAILMAANuoren toimittajan ja aktivistin matka Zahra Karimy, 22, on toimittaja ja medianomiopiskelija, jolla on vahva palo ihmisoikeuksien puolesta. Suomeen kiintiöpakolaisena muuttanut Zahra jakaa tarinansa ja ajatuksensa oikeudenmukaisemman maailman puolesta toimimisesta sekä erityisesti naisten, vähemmistöjen ja ympäristöoikeuksien edistämisestä. tuhoamilla alueilla. “Ilmastonmuutos ei ole vain maapallon lämpenemistä – sen mukana ihmiset menettävät kotejaan ja menettävät jopa henkensä. Minulle ilmastoaktivismi on osa ihmisoikeustyötä, koska sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvimpiin yhteisöihin”, hän painottaa. Taistelu naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta ZAHRA NOSTAA esille myös naisten ja vähemmistöjen oikeudet ja toivoo suuria muutoksia heidän asemaansa ympäri maailman. Hän mainitsee erityisesti huolen Afganistanin tilanteesta, jossa naisten oikeuksia rajoitetaan äärimmilleen. “Naisten tulisi saada päättää itse omasta pukeutumisestaan ja oikeuksistaan ilman minkäänlaista ulkoista painostusta – olipa kyseessä pakko käyttää huivia tai sen kieltäminen. Olen vahvasti sitä mieltä, että naisten oikeuksiin ei saa kajota”, hän toteaa painokkaasti. Nuorten rooli muutoksen moottorina ZAHRA HALUAA kannustaa nuoria toimimaan yhteiskunnallisesti ja tekemään vaikutusta, sillä monet tämän päivän päätökset tulevat vaikuttamaan juuri heihin. Hän itse aloitti vaikuttamistyön 13–14-vuotiaana ja on sittemmin nähnyt, miten merkittävä rooli nuorilla voi olla. “Ilmastonmuutos ja muut yhteiskunnalliset kysymykset tulevat vaikuttamaan eniten meihin nuoriin ja tuleviin sukupolviin. On tärkeää, että nuoret ovat hereillä ja ottavat kantaa asioihin, jotka määrittävät heidän tulevaisuutensa”, Zahra kannustaa. Kolme toivetta maailman muuttamiseksi ”ENSIMMÄISEKSI Afganistanin tilanne erityisesti naisten oikeudet pitäisi saada kuntoon, jotta he voivat opiskella ja työskennellä vapaasti. Toiseksi haluaisin lopettaa sodat, kuten konfliktit Palestiinassa, Ukrainassa ja Sudanissa, joissa viattomat siviilit joutuvat kärsimään. Kolmanneksi toivoisin, että kaikki maat, erityisesti ne, joilla on suurempi vastuu ilmastonmuutoksesta, ottaisivat voimakkaampia askeleita ilmaston hyväksi.” Matka ja juuret Suomessa
• 2 SIPULIT MULTAAN JA TALTEEN Syyhyääkö viherpeukalo, mutta puutarha puuttuu? Ryhdy sissiviljelijäksi! ne istuttaa keväällä, niillä on runsaasti aikaa kasvattaa juuria, jolloin ne selviävät talvesta varmemmin. MYYRMÄESSÄ valtaosalla asukkaista ei ole omaa pihaa ja puutarhaa, mutta kerrostalojen pihoja riittää. Taloyhtiön hallitukselta tai talon asukastoimikunnalta voi pyytää luvan istuttaa sipulit sopivaan paikkaan pihalle. Tai sitten voi harrastaa hiukan sissiviljelytoimintaa ja tökkiä sipuleita maahan ihan omatoimisesti sen kummempia lupia kyselemättä vaikka julkisille paikoille. Katujen varsilla ja radan varressa on nurmikaistaleita ja siellä täällä pensaita. Sipulikukat sopivatkin erinomaisesti juuri pensaiden juurelle, sillä alkukesästä vehreytyvät pensaat peittävät kukinnan jälkeen sipulikasvien lakastuvat lehdet. SIPULIEN istuttamisessa nyrkkisääntö on, että ne istutetaan kolme kertaa syvempään kuin mitä niiden korkeus on. Narsisseilla tämä tarkoittaa noin kymmenen sentin ja helmilijoilla 5 sentin syvyyttä. Istuttamisen jälkeen maata kannattaa kastella. T E K S T I JA K U VAT S U V E PÄ Ä S U K E N E P ÄÄSIÄINEN lähestyy hurjaa vauhtia, ja kauppojen kukkahyllyt täyttyvät erilaisista keväisistä sipulikukista. Moni hankkiikin kotiinsa narsisseja, tulppaaneja tai helmililjoja. Viileällä parvekkeella ne saatavat kukkia tosi pitkään, mutta huoneenlämmössä niiden kukat kuihtuvat viikossa tai parissa, tulppaanien jopa muutamassa päivässä. Niiden vieminen yöksi viileälle parvekkeelle pidentää kukintaa. SIPULEITA ei kuitenkaan kannata heittää pois – niistä voi saada iloa vielä vuosiksi, kun antaa niiden jatkaa elämäänsä. Se ei ole vaikeaa. Kuihtuneet kukat kannattaa nyppiä pois sitä mukaa kun ne kuihtuvat. Kasvin lehtiä ei sen sijaan tule poistaa, ennen kuin ne ovat täysin kuihtuneet, sillä lehdet keräävät sipuliin voimaa, jonka avulla sipuli jaksaa myöhemmin taas kukkia. Kukinnan jälkeen kasvia kannattaa kastella, mutta hyvin maltillisesti, ettei sipuli mätäne. KUN lehdet ovat ruskeita ja kuivia, ne voi poistaa. Sipulit voi laittaa vaikka paperipussiin ja viedä mieluiten pimeään ja kuivaan, viileään paikkaan. Tosin pikkunarsissien sipulit ovat niin sitkeitä, että ne säilyvät aika hyvin melkein missä vaan, kunhan eivät ole alttiina jatkuvalle märkyydelle. Keväällä istutetut kukkivat seuraavana vuonna KUN kevät on pitkällä ja maa on jo sula, sipulit kannattaa istuttaa maahan – siitä huolimatta, että sipulikukkien normaali istutusaika on vasta syksyllä. Pääsiäiskukkien sipulit on hyödetty eli tavallaan huijattu virittymään kukkaan aikaisemmin kuin ulkoilmassa, joten näiden kohdalla voi hyvin tehdä poikkeuksen. Sipulien varastointi varsinkaan kerrostalo-olosuhteissa ei välttämättä onnistu yli kesän, ja kun V I S K A A S I N N E S I P U L I NARSISSIT (Narcissus) ovat sitkeitä ja leviävät helposti sivusipuleista. Ne eivät maistu myyrille eivätkä muille jyrsijöille, kuten muut sipulit. Niitä istutetaan usein suojaamaan vieressä olevia kasveja myyrien tuhoilta. K E V Ä Ä N M E R K I T MARRAS-JOULUKUUSSA toteutettuun Myyrmäen ravintolatutkimukseen saatiin 128 vastausta tämän lehden, paikallisten Facebook-ryhmien ja ravintoloiden omien kanavien kautta. 56 kysymyksen lomakkeella kysyttiin ruokaja muissa ravintoloissa asioinnista, alkoholin käytöstä, nautitaanko alkoholia kotona vai ravintolassa, oheistoiminnoista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä niissä. Paikallisissa ravintoloissa asioivat kävivät niissä keskimäärin 1,8 kertaa kuussa. Peräti 39 % vastaajista ei asioi ollenkaan ravintoloissa. VASTANNEISTA 59 % käy syömässä paikallisissa ravintoloissa lounasaikojen ulkopuolella, keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. 62 % kertoi käyvänsä syömässä ravintolassa myös Myyrmäen alueen ulkopuolella keskimäärin 1,7 kertaa kuukaudessa. MONI kertoi vähentäneensä ravintolassa käyntiä lasten syntymisen, taloudellisen tilanteen heikkenemisen tai alkoholin käytön vähentämisen vuoksi, mutta myös siksi, että nykyisin paikallisissa ravintoloissa on orpoa käydä, kun asiakkaita on niin vähän. Useimmat vastaajat kokivat alueen ravintolatarjonnan monipuoliseksi. Toisaalta huomattava joukko piti tarjontaa lähinnä “räkälöinä”. Toiveita esitettiin erityisesti bistro-tyylisestä paikasta sekä perheravintolasta. KEVÄÄN aikana ilmestyvästä tutkimusraportista kerromme sosiaalisen median kanavissa. RAVINTOLAKYSELYN TULOKSIA T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E R U O K A L U S I K A L L I N E N 39% vastaajista ei käy ravintoloissa lainkaan. 39 % Ravintolassa käydään vähemmän myös alkoholin käytön vähentämisen vuoksi.
• 2 1 LOPPUKEVÄT on mainiota aikaa pienelle kansalaisaktivismille. Siemenpommeilla voi levittää vihreyttä tai kukkivia kasveja sinne, missä niitä ei ole aiemmin ollut. Siemeniksi kannattaa valita esimerkiksi kotimaisia, villinä kasvavia kukkia, erityisesti jos kylvää niitä muualle kuin omaan puutarhaansa. Kaupunkimaisessa ympäristössäkin on paljon joutomaita, johon pommin voi pudottaa. SIEMENPOMMEILLE löytyy erilaisia sekoitusohjeita, mutta tässä yksi: 1 kupillinen siemeniä 5 kupillista (komposti)multaa 2–3 kupillista savea tarvittaessa vettä Sekoita ainekset mutaiseksi, yhtenäiseksi seokseksi. Tee siitä kiinteitä palloja ja anna niiden kuivua aurinkoisessa paikassa, mahdollisesti jopa viikon. Pallot säilyvät pitkään ilmavassa paikassa, älä laita niitä muovipussiin. Jos satut käyttämään siemeniä, jotka tarvitsevat valoa itääkseen, tee ensin savipallo ja rullaa sitä sitten siemenissä niin että ne jäävät pallon pintaan. PARAS aika siemenillä pommittamiseen on loppukevät. Savipallot heitetään tai tiputetaan mihin tahansa sopivaan paikkaan ja jäädään odottamaan, mitä sieltä mahtaakaan paljastua. Oletetun itämisajan ja otollisimman viljelyajankohdan voi tarkistaa siemenpussista. Paitsi sissiviljelyyyn, siemenpommit sopivat esimerkiksi oman kukkaniityn pälvien paikkailuun ja kukkapenkin täydennyskylvöihin, kun siemenet pysyvät paremmin halutussa paikassa. Tämä pommi ei sisällä räjähdeaineita. TULPAANIT (Tulipa) eivät ole kovin pitkäikäisiä, mutta hyvällä hoidolla ne kasvattavat sivusipuleita, jotka kukkivat seuraavana vuonna. Ne eivät viihdy kovin märässä maassa. Sipuleita istuttaessa maahan kannattaa lisätä sipulikukille tarkoitettua lannoitetta. Kukkasipuleita ei tule istuttaa syötävien kasvien lähelle, ettei kukaan vaan erehdy luulemaan niitä ruokasipuleiksi. Tulppaanit ja etenkin narsissit ovat myrkyllisiä, ja voivat aiheuttaa vakavia oireita, jos niitä syödään. T Ä R K E Ä Ä TALOYHTIÖSSÄ kannattaa järjestää vaikka jätekatokseen pahvilaatikko, jonka kyljessä lukee “Sipulit tähän” ja pyytää esim. talon Facebook-ryhmässä ja ilmoitustauluilla väkeä keräämään sipulit siihen. Ne voi sitten istuttaa kevättalkoissa, ja jos sellaisia ei juuri teidän talossanne järjestetä, mikä estää järjestämästä niitä itse? HELMILILJAT (Muscari) ovat kiitollisia kasveja, sillä ne lisääntyvät sekä sivusipuleista että siemenistä ja leviävät kauniiksi, siniseksi matoksi ajan mittaan. Ne kannattaa istuttaa paikkaan, johon ruohonleikkuri ei ulota hampaitaan, jotta siemenet ehtivät kypsyä. Helmililjat eivät ole myrkyllisiä. POMMI JOSSA ON ITUA T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K A S V UA S I E M E N P O M M I S TA
• 2 2 T E K S T I A L I S A I H N AT I E VA K U VAT A L I S A I H N AT I E VA JA N A P I K E N A N O M I S TA JA Maailmassa on paljon lahjakkaita ihmisiä. Kuinka monta lahjakasta koiraa tunnet? Katso ympärillesi, ehkä asut taiteilija Napikenan tai lukukoira Daisyn vieressä. Daisy on kolmevuotias rottweiler ja Napikena on nelivuotias chihuahua. O MISTAJIENSA huolenpidon ja huomion ansiosta koirat oppivat lapsuudesta lähtien nopeasti ja hankkivat alansa todellisten ammattilaisten taidot. DAISY pitää säännöllisesti lukutilaisuuksia kaupunginkirjastossa, kuuntelee tarkkaavaisesti, tuntee empatiaa ja auttaa lapsia ymmärtämään kirjallisuuden maagista maailmaa. NAPIKENA on maalannut yli 50 taideteosta ja pitänyt myös viisi taidenäyttelyä maalauksistaan. “ALUKSI harjoittelimme paperin lyömistä kynällä, sitten vaihdoimme kynän piirustussiveltimeksi, ja eri siveltimien vaihtaminen antoi erilaisia tuloksia”, Napikenan omistaja kertoo. Viuhkasiveltimellä Napikena taputtaa maalia paperille ja saa aikaan värillisen painatuksen. Toisen tyyppisellä harjalla hän piirtää viivoja, jotka muodostavat kukan varren osan. Leveämmällä siveltimellä maalataan suuria alueita kankaasta. “DAISYN avoin ja ystävällinen persoonallisuus sekä rauhallisuus ovat ominaisuuksia, jotka mielestäni tekevät siitä loistavan lukukoiran”, sanoo Daisyn omistaja. Lukukoirana oleminen on Daisylle luonnollista, koska se rakastaa erilaisia ihmisiä ja osaa myös keskittyä ja pysyä paikallaan pitkään. Se on tärkeää lukukoiran roolissa, koska koiran kanssa lukemisen tarkoituksena on erityisesti parantaa lasten lukutaitoa ja erityisen miellyttävää on seurata, kuinka koiran läsnäolo stimuloi lukemista. H A U H A U H A U I S P O S S I B L E ? ! KOIRAA EI OLE KARVOIHIN KATSOMINEN M I TÄ KO I R U U K S I A ! Pois tieltä Pollock. Taiteilija Napikena esittelee taideteostaan. Kuva: Napikenan omistaja
• 2 3 Kaiken voi tehdä reilummin Turvallisuus kuntoon niin työpaikoilla kuin vapaa-ajalla Joukkoliikennettä on kehitettävä Rakentamisessa on huomioitava olemassa oleva rakennuskorkeus Hyvinvointialueelle varmistettava riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö Kiireettömään hoitoon täytyy päästä 2 viikossa Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia täytyy tukea Vesa-Pekka Meskanen Ville Rahkala ajomestari Myyrmäki työsuojelutarkastaja Myyrmäki Oikea mies vasemmalta Hyvinvointi edellä! Henkilöstö on kaupungin ja alueen tärkein voimavara. Kehittyvä kaupunki ja alue tarvitsevat osaavan henkilöstön. Kehitetään turvallista, viihtyisää kaupunkiympäristöä ja laadukasta kaupunkisuunnittelua asukaslähtöisesti. Nuorten harrasteliikuntaa on tuettava Omalääkärimallin kehittäminen, alueellisten palveluiden ja kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen 2 viikossa Pelastuslaitoksen vasteajat lyhyiksi myös Länsi-Vantaalla Kuntavaaleissa Aluevaaleissa 256 268 2065 2075 MOLEMMAT koirat suhtautuvat työhönsä vastuullisesti. Kun Daisyn emäntä alkaa valmistautua kirjastoon, Daisy tulee valppaaksi ja alkaa hössötellä käytävällä. Kun lukukoiran huivi laitetaan hänen kaulaansa, hänellä on jo kiire autoon. Ja jos Daisyn on mentävä töihin, Napikenalla on oma työtila autotallissa, ja hän tietää, missä piirustustarvikkeet ovat. Jos tarjoat hänelle piirtämistä, hän ryntää autotallin ovelle. HE osaavat myös levätä. Kuvataiteen lisäksi Napikena on todellinen laivan kapteeni! Hänellä on yllään pieni pelastusliivi ja hänellä on oma paikka kajakissa katselemassa näkymiä. Ylipäätään hän rakastaa patikointia erilaisissa luontopaikoissa, joista hän saa inspiraatiota maalauksiinsa. Daisy on käynyt koiranäyttelyissä pennusta lähtien ja menestyy niissä erittäin hyvin. Hänestä tuli luokkansa paras kahdesti! Hän harrastaa myös koiratanssia, on käynyt riistakilpailuissa useita kertoja ja jopa voittanut kerran. KUTEN kuka tahansa ihminen, myös koirat tarvitsevat uskollisia ystäviä. Daisyllä on koiraveli Elvis, joka on häntä hieman yli vuoden vanhempi. He käyvät yhdessä lenkillä joka aamu, pelaavat köydenvetoa ja illalla he käpertyvät toisiaan vasten nukahtamaan. Napikenan ystävä on emännän tytär. Hän luo riipuksia savesta ja suolataikinasta, ja Napikena maalaa ne. Kokoelmassa on jo sydämiä ja lepakoita. KUTEN kaikilla lahjakkuuksilla, myös koirillamme on luovia suunnitelmia. Napikena ja hänen omistajansa suunnittelevat avaavansa pienen ateljeen, jossa he voivat maalata maalauksia ja esitellä Napikenan teoksia. Daisy keskittyy tällä hetkellä vapaaehtoistyöhön ja tanssimiseen. TOIVOTAAN nelijalkaisille pörröisille lahjakkuuksille, että he toteuttavat kaikki luovat suunnitelmansa ja ilahduttavat meitä uusilla onnistumisilla! Lukukoirana oleminen on Daisylle luonnollista, koska se rakastaa erilaisia ihmisiä. Kova luu lukemaan. Lukukoira Daisyn tunnistaa keltaisesta huivistaan. Kuva: Alisa Ihnatieva Kuuletko puiden havinan? Napikena ammentaa inspiraatiota maalauksiinsa luonnosta. Kuva: Napikenan omistaja
• 2 4 T AMMIKUUN 30. PÄIVÄNÄ järjestettiin Storytelling open mic -tapahtuma Mosaiikin kaupunkikulttuurikeskuksessa. Keskuksen kulttuurituottaja MIRA ANDREEVA näki idean tapahtumasta Amsterdamissa ja halusi tehdä samanlaisen tapahtuman juuri Vantaalle. Amsterdam tunnetaan Vantaan tavoin monikulttuurisesta ilmapiiristään, ja siellä on tehty useita aloitteita sen edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kulttuurin avulla. Vantaalla asuu monikulttuurinen väestö, joka on suuri rikkautemme ja ainutlaatuisuutemme. ”Heti näin Storytelling OpenMic:ssa tilaisuuden itseilmaisuun myös muille kuin suomen kieltä puhuville. Tapahtuman pääkieli on englanti ”, Mira kertoo. S TORYTELLING OPEN MIC on kaikille mahdollisuus tulla kuulluksi. Ystävällisessä ja kodikkaassa ilmapiirissä voi tulla kertomaan minkä tahansa tarinan elämästään, harjoitella stand-upia tai vain mennä tapaamaan ihmisiä ja toivottaa heille hyvää päivää. “Storytelling Open Micin henki on lämmin, kannustava ja ymmärtäväinen. Kukaan ei tuomitse ketään mistään, eikä ihmisten heikkouksille naureta. Heikkous on vahvuus, ja haluan rohkaista ihmisiä uskomaan omaan sisäiseen voimaansa”, järjestäjä sanoo. Mira Andreeva muutti Suomeen Sofiasta, Bulgariasta, 14 vuotta sitten, koska hän halusi seikkailua ja kiinnostui uusista kulttuureista. Hänen mukaansa Vantaalla hän tuntee olonsa kotoisaksi – hän voi olla oma itsensä, työskennellä kaupunkilaisten rinnalla ja luoda heidän kanssaan kulttuuritapahtumia. Ja hän onnistui välittämään tämän itse tapahtumassa, kaikki tunsivat ikään kuin he olisivat jälleen tavanneet ystäviä yhdessä kodeistaan. SISÄÄNKÄYNNILLÄ olivat vastassa ANNIE TRIPPAH, Aaltoyliopistosta valmistunut kuvataiteilija/muusikko ja hänen koiransa TUKI. Vieraat kirjoittivat nimensä paperille ja laittoivat ne erityiseen hattuun, minkä jälkeen Tuki otti paperin yksitellen ja päätti siten, kuka kertoisi tarinansa seuraavaksi. Open mic ei vain antanut välittää tarinaa muille, vaan se joskus muuttui myös keskusteluklubiksi ja jokainen sai tuolloin ilmaista näkemyksensä. Esimerkiksi yksi tarinoista koski viestintää treffisivustoilla ja sosiaalisissa verkostoissa yleensä. Koska tapahtuma kokosi yhteen eri maiden ja kulttuurien edustajia, myöhemmin kaikki jakoivat kokemuksiaan kotimaastaan ja siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja he itse henkilökohtaisesti suhtautuvat asioihin. Yksi vieras kertoi tarinan kommunikoinnista naapurin kanssa, joka yrittää osallistua aktiivisesti talonsa ja muiden asukkaiden elämään. Useat tarinat käsittelivät Suomeen muuton kokemusta, alussa ilmenneitä ongelmia, tutustumista elämän oikeudellisiin, taloudellisiin ja arjen asioihin. M UKANA oli tietysti myös hauskoja tarinoita. Syntyperäinen suomalainen Markus kertoi, kuinka hän näki naapurinsa juuttumisen hissiin, tämän reaktiot vallitsevaan tilanteeseen ja suomalaisten tyyneyden. Toinen vieras kertoi tarinan siitä, kuinka hän vei lapset kouluun. Sen jälkeen hänellä oli vapaa-aikaa ja hän yritti mennä lähellä olevaan kauppaan. Ovia ei avattu hänelle, vaikka hänen kellonsa mukaan oli aukioloaika. Hän oli unohtanut laittaa kellonsa kesäaikaan. Tarina aiheutti naurun myrskyn, luultavasti monet tunnistivat itsensä. ”Tarinankerrontatilaisuuksissa syntyy vahva yhteisöllisyyden kokemus, kun ihmiset jakavat ja vastaanottavat tarinoita yhdessä. Tarinat antavat tilaa tunteille, ja tunteiden jakaminen turvallisessa ympäristössä voi olla terapeuttista niin kertojalle kuin kuulijoillekin. Tarinat kiehtovat ja vangitsevat ihmisten huomion”, Mira Andreeva kertoo. Ja todellakin, jokaisen uuden tarinan, surullisen tai hauskan, myötä sielu muuttuu kevyemmäksi. Ymmärtää, ettei ole ainoa, jolla on tällaisia ongelmia, kohtaa samanlaisia tilanteita, ajattelee joitain jokapäiväisiä asioita. Vaikka löytäisi itsensä uudesta maasta ja ympäristöstä ja kaikki ystävät olisivat kaukana, voi tulla Storytelling Open Mic -tapahtumaan ja viettää kaksi tuntia hyvässä seurassa ja ehkä saada uusia ystäviä. K OKOONTUMISEN lopussa ANNIE TRIPPAH esitti upean kappaleen säestäen itseään pianolla, mikä jätti tapahtumasta miellyttävän jälkimaun, joka säilyy varmasti seuraavaan kokoukseen asti. Open miciltoja pidetään joka toinen kuukauden torstai toukokuuhun asti, ja syyskuussa ne jatkuvat kesälomien jälkeen. “Heikkous on vahvuus, ja haluan rohkaista ihmisiä uskomaan omaan sisäiseen voimaansa” E L Ä M Ä O N AVO I N TA R I N A SYDÄN AUKI, MIKKI PÄÄLLE T E K S T I & K U VAT A L I S A I H N AT I E VA M I C C H E C H
• VAALI ARKEASI VÄRNA DIN VARDAG Käytä ääntäsi Använd din röst Ei liikuntatiloja Laadukkaat liikuntatilat Alueja kuntavaaleissa äänestät itsellesi ja läheisillesi tärkeistä asioista – kuten ulkoiluja liikuntapaikoista. Alueja kuntavaalit 13.4.2025 Ennakkoäänestys 2.–8.4.2025 Ennakkoäänestyspaikat ja vaalibussin aikataulu: vantaa.fi/ennakkoaanestys Välfärdsområdesoch kommunalvalet 13.4.2025 Förhandsröstning 2–8.4.2025 Förhandsröstningsställen och valbussens tidtabell: vantaa.fi/sv/forhandsrostning
• 2 6 MITEN MENI OMASTA MIELESTÄ? N YKYISEN kaupunginvaltuuston taival alkaa olla lopuillaan. Esittelimme vuonna -21 kaikki Länsi-Vantaalta valtuustoon valitut ehdokkaat. Nyt kun on vallan vaihdon aika, palasimme listaan. Halusimme tietää, miten meni – noin niin kuin omasta mielestä. Lähetimme kysymykset nykyisille valtuutetuille sähköpostilla, mutta kaikki eivät ehtineet vastata. Rajoitimme kyselyssämme vastausten merkkimäärää saadaksemme täsmällisiä vastauksia. Osin se onnistuikin. Esimerkiksi Perussuomalaisten KAI-ARI LUNDELL kirjasi nelivuotiskautensa kohokohtiin: “Jos Länsi-Vantaata ajatellaan, niin Luhtitien jatkeen valmistuminen sekä runkobussi 300, joka kulkee kyseessä olevaa tietä pitkin.” HISTORIALLINEN Vantaan ratikkapäätös on toisille ollut riemu. Vihreiden MIKKO VIILO: “Vantaan ratikan toteutuspäätös, pakko sanoa, vaikkei se länteen vielä tulekaan. Iso päätös, mutta myös henkilökohtaisesti mielenkiintoinen, panostin asiaan perehtymiseen paljon.” Toisille, kuten RKP:n STEFAN ÅSTRANDILLE päätös taas oli pettymys: “Ratikkapäätös, joka valitettavasti hävittiin. Eli vastustin ratikan rakentamista (vaalilupauksen mukaisesti). Tämä oli Vantaata pitkälle vaikuttava päätös, joka vaikuttaa Vantaan muuhun kehittämiseen.” PUISTORUOKAILUUN on tulossa tänä vuonna muutoksia, kun Länsi-Vantaalle saadaan toinen ruokailupaikka Kivistöön. ANU HALL SDP:stä on ollut vaikuttamassa siihen, että kokeilua laajennetaan iäkkäämpään väestöön, mitä pilotoidaan kesällä 2025 kuukauden verran Itäja Länsi-Vantaalla. Kokoomuksen SIRI AHOKKAAN mielestä jokainen vuosi voisi olla juhlavuosi: “Kohokohdaksi nostan kuitenkin Vantaan koko 50-vuotisjuhlavuoden. Se oli onnistunut ja viestintä näkyvää. Se taatusti nosti Vantaan mainetta tapahtumakaupunkina ja tarjosi asukkaille paljon iloa. Samaa tulisi tavoitella joka vuosi.” Saman puolueen ANITTA ORPANA iloitsi juhlavuoden päätöksestä, jolla suunnattiin miljoona euroa nuorten harrastustoimintaan. T AKAISIN Perussuomalaisiin tämän vuoden alussa liittyneen MILAD DEHGHANIN mukaan hänen vaalikautensa kohokohtia ovat olleet läpinäkyvyyden lisääminen valtuustotoiminnassa sosiaalisessa mediassa, lasten oikeuksien puolustaminen, erityisesti kouluruoan laadun parantaminen. Aluehallituksen puheenjohtajana toiminut kokoomuslainen MAARIT RAJA-AHO nostaa esiin hyvinvointialueiden muutoksen merkittävyyden. “Olen saanut johtaa hyvinvointialueen kehitystä ja varmistaa palveluiden tehokkuuden ja kestävyyden. Myyr York Times kysyi nykyisiltä kaupunginvaltuuston länsivantaalaisilta jäseniltä ajatuksia nykyisestä valtuustokaudesta ja tulevasta. Kaikki kyselyyn vastanneet ovat lähdössä uudelleen ehdolle, osa kuntavaaleihin ja osa myös aluevaaleihin. Kysyimme kohokohtia ja eväitä tulevaan. Pyysimme konkretiaa, ja sitäkin saimme. Kohokohta on ollut hoitoon pääsyn parantaminen, toiminnan tehostaminen ja kriittisten palveluiden turvaaminen – sekä mahdollisuus vaikuttaa historiallisessa uudistuksessa.” Demareiden ULLA KAUKOLA on ehtinyt taistella ja voittaa monella rintamalla: “Taistelin Kino Myyrin ja Pähkinärinteen kirjaston puolesta – molemmat säilyivät. Rahalisäykset kouluruokaan ja kirjastojen aineistoihin. Saimme läpi asuntojen pinta-alasääntelyn. Yleiskaava voimaan. Hammashoidon ajanvaraus ja takaisinsoitto parantuneet. Lääkäreiden vakanssit täynnä.” Samasta syystä hänelle lienee hankalaa nimetä vain yhtä kehitettävää asiaa seuraavalle vaalikaudelle, joten toimitus valitsee hänen puolestaan hyvinvointialueella hoitoon pääsyn helpottamisen ja kunnanvaltuutettuna kaupunkikeskustojen viihtyisyyden, turvallisuuden ja siisteyden edistämisen. MYÖS Stefan Åstrand ottaa esimerkiksi kaupunkikeskustojen turvallisuuden ja antaa konkreettiseksi esimerkiksi valaistuksen ja siisteyden lisäämisen sekä Paalutorin aktivoimisen vaikkapa Kesälavalla. T URVALLISUUS on ollut pinnalla ja toistuu sekä Anu Hallin että Milad Dehghanin vastauksissa. Hall toteaa: “Yhteistyötä kaupungin, poliisin, asukkaiden ja paikallisten järjestöjen kanssa. Lisätään valvontakameroita ja valaistusta, joka on asukkaiden toive. Mielestäni järjestöjen rooli KYSELYYN VASTANNEET: Maarit Raja-Aho, kokoomus (kunta, hyva), Hämeenkylä, Myyrmäen suuralue Kai-Ari Lundell, Perussuomalaiset (kunta, hyva), Vapaala, Myyrmäen suuralue Mikko Viilo, vihreät (kunta), Myyrmäki, Myyrmäen suuralue Ulla Kaukola SDP (kunta, hyva), Hämevaara, Myyrmäen suuralue Stefan Åstrand, RKP (kunta), Kivistö, Kivistön suuralue Anitta Orpana, Kokoomus (kunta, hyva), Askisto, Myyrmäen suuralue Anu Hall, SDP (kunta, hyva), Kivistö, Kivistön suuralue Milad Dehghan, Perussuomalaiset (kunta, hyva), Vapaala, Myyrmäen suuralue Siri Ahokas, Kokoomus (kunta, hyva), Myyrmäki, Myyrmäen suuralue KYSYMYKSET: Kerro nimesi ja puolueesi Mikä on omasta mielestäsi nelivuotisen vaalikautesi kohokohta? Oletko ehdolla kuntavaaleissa, hyvinvointialueen vaaleissa vai molemmissa? Asutko edelleen Länsi-Vantaalla? Kerro mielellään myös suuralue ja/tai kaupunginosa. Mitä yhtä konkreettista asiaa kehittäisit Vantaalla tullessasi valituksi ja miten? Millä ajatuksella – nyt neljä vuotta viisaampana — lähtisit uudelle kaudelle? T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N VA L L A N VA LT U U S T O K A U S I TA K A N A P A L A T A A S H E T K E K S I M E N N E E S E E N K U V A : E R K K I P Ä L L I / V A N T A A N K A U P U N G IN M U S E O Kokous vanhassa valtuustosalissa 1980-luvulla.
• 2 7 KAKSIN KEINOIN LISÄÄ TURVALLISUUTTA MYYRMÄKEEN sitiivisempana: “Tunnen Vantaan päätöksenteon, vaikuttamisen paikat ja isot kysymykset. Myyrmäki on noussut vahvasti esiin. Näen, että tarvitsemamme kunnianhimoisempi visio on myös mahdollinen. Työpaikat, rakentaminen ja viihtyisyys vaativat uutta lähestymistä. Kulttuuritaloja valmistellaan jo vetonauloiksi.” KAUPUNKIKULTTUURITALOT eivät riitä Siri Ahokkaalle: “Uudelle kaudelle lähtisin entistä enemmän Länteen painottaen. Meillä on täällä kirittävää etenkin investointien suhteen. On muistettava, että Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Nyt on Lännen vuoro.” V ANHOILLE valtuutetuille on ehtinyt kertyä jo oppia ja ymmärrystä. Anu Hall on oppinut, että asukkaat ovat päätöksentekijän paras työkalu. “Kuuntelen heitä myös jatkossa ja kierrän myös jatkossa ahkerasti eri asukastilaisuuksia”, hän lupaa. Stefan Åstrand tuo esiin paitsi kuuntelemisen myös huomioon ottamisen: “Yrittäisin vaikuttaa siihen, että kaupunki kuulisi ja nimenomaan huomioisi asukkaiden näkemyksiä ja ymmärtäisi heidän tarpeitaan asuinympäristön kehittämisessä.” “Kuluneen kauden aikana olen oppinut ymmärtämään paremmin kuntapolitiikan toimintaa ja sitä, miten asioihin voi vaikuttaa tehokkaimmin”, on sekin tärkeä oppi, jonka on nykyisellä valtuustokaudella saanut Milad Dehghan. MYÖS hyvinvointialueella on paljon töitä. ”Vuodet ovat syventäneet ymmärrystä siitä, mitä asukkaitamme varten on tärkeintä tehdä”, Maarit Raja-Aho toteaa. “Uudelle kaudelle lähtisin entistä päättäväisemmin parantamaan palveluja taloudellisesti kestävämmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tavoitteeni on myös vahvistaa yhteistyötä kaupungin ja hyvinvointialueen välillä, sillä hyvinvointi on yhteinen asia, joka vaatii tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä eri tahojen välillä.” Anitta Orpana haluaa Myyrmäen suuralueelle hyvät terveyspalvelut ja nopean hoitoon pääsyn sekä omalääkärimallin. Kaupungin kehittämisen puolella hän korostaa, että kaupalliset ja vapaa-ajanpalvelut pitää olla lähellä, ja että olisi enemmän tapahtumia, joihin kaikki voivat osallistua. “Haluan Myyrmäestä viihtyisän asuinalueen kaiken ikäisille ihmisille.” “SEURAAVA valtuustokausi ei ole helppo, sillä meillä on taakkanamme valtava työttömyys ja maan hallituksen tekemät leikkaukset ihmisten työttömyysja sosiaaliturvaan”, Ulla Kaukola muistuttaa. “Nyt tarvitaan päättäjiä, joilla on näkemystä, kokemusta, osaamista ja uskallusta sekä kykyä ja halua yhteistyöhön.” VANTAALLA on alkanut uusi segregaation ehkäisyn toimenpideohjelma vuoden 2025 alussa. Se on pitkän aikavälin kehityshanke, jonka tavoitteena on koota, yhdistää ja kehittää kaupungin toimintaa segregaatiokehityksen pysäyttämiseksi. Ohjelmaa rakennetaan yhteistyössä muun muassa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, poliisin sekä alueen järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hanke ei keskity vain turvallisuuteen, eikä vain Myyrmäkeen, mutta molempiin sillä tulee toivottavasti olemaan vaikutusta. SEN sijaan Vantaalla vastikään käynnistynyt aluevastemalli pyrkii konkreettisesti kuvaamaan ilmiöitä ja kohdentamaan tarvittavia toimenpiteitä ei-toivottujen ilmiöiden ratkaisemiseksi. Myyrmäki on valittu aluevastetyön pilottikohteeksi. Aluevaste on vielä suunnitteluvaiheessa, jossa tunnistetaan ja kootaan yhteen tärkeimmät toimijat alueella. Sen jälkeen luodaan tilannekuva ja analysoidaan tilannetietoa, tarkennetaan toimijoiden rooleja ja tehtäviä. Lisäksi määritellään tehtäviä ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvallisuustilannetta parannetaan, sekä luodaan mittarit, joilla toimenpiteiden vaikutusta mitataan. Koko aluevastetyö tähtää siihen, että löydetään konkreettisia ja vaikuttavia paikallisia ratkaisuja Myyrmäen turvallisuustilanteen parantamiseen ja erityisesti arkiseen turvallisuuden tunteeseen. “Siihen vaikuttavat hyvin arkiset asiat, epäsiisteys, tagit, valaistus, häiriökäyttäytyminen, näkyvä päihdekäyttö, rikollisuus, jne. Näihin kaupunki voi toiminnallaan vaikuttaa”, kertoo Vantaan kaupungin turvallisuuspäällikkö MARKUS HAMMARSTRÖM. “Tarkoituksena on saada nopeita ja näkyviä toimenpiteitä aikaiseksi. Ongelmat on siis tunnistettu ja asukkaiden huoli kuultu.” KESKEISIMMÄT toimijat aluevastetyössä ovat Vantaan kaupunki, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Muita oleellisia toimijoita ovat muun muassa muut viranomaiset (esim. ESAVI, ELY-keskus, Väylävirasto), yritykset, yhdistykset, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Koska toimijat ovat molemmissa hankkeissa osin samoja, tekevät ne tiiviisti yhteistyötä keskenään. yhteisöllisyyden ylläpitäjinä on tärkeä, sillä heidän toimintansa ansiosta asukkaat tutustuvat toisiinsa. Olen vahvasti sitä mieltä, että tuttuus luo turvallisuutta.” Dehghan tuo turvallisuuteen uuden ulottuvuuden: “Vantaalla haluaisin kehittää erityisesti turvallisuutta ja puuttua entistä tehokkaammin kaupungin virkamiesten korruptioon.” Keinot jäävät valitettavasti Dehghanilta puuttumaan, mutta otamme mielellämme vastaan todisteita korruptiosta. ANITTA Orpana keskittäisi toimenpiteet juurikin Myyrmäkeen: “Myyrmäki kärsii myös kasvukivuista. Myyrmäkeen tarvitaan enemmän perheasuntoja, jolloin kaupunginosasta ei tule vain lyhytaikainen asuinpaikka. Nopea kasvu on aiheuttanut myös järjestyshäiriöitä, jolloin kaupungin pitää tehdä enemmän viranomaisyhteistyötä. Nuorille pitää olla vapaa-ajan tiloja ja järkevää tekemistä.” Myyrmäen turvallisuustilanne nousee esiin myös Maarit Raja-Ahon vastauksessa: “Sen parantamiseksi panostaisin ennaltaehkäisevään työhön, viranomaisten yhteistyöhön, alueen valvonnan tehostamiseen ja nuorille tarjottaviin turvallisiin harrastusmahdollisuuksiin, samalla parantaen alueen elinvoimaisuutta ja asukkaiden yhteisöllisyyttä.” SIRI Ahokas vie meidät koulumaailmaan, josta hänellä on luokanopettajan työnsä kautta osaamista: “Oppimisen on oltava koulutyön ydin. Ajattelu tulee suunnata osaamiseen ongelmien sijaan ja tukea moninaista lahjakkuutta. Osaamista heikentäviin ilmiöihin on puututtava laajasti eri rakenteissa, kuten terveydenhuollossa, kotoutumisen palveluissa, neuvolassa ja perheneuvonnassa.” T YÖLLISYYS on Mikko Viilon mielestä soteja TE-uudistusten jälkeen Vantaan talouden avain. ”Tämän haasteen taklaaminen on vahvimmin mielessäni. Kokonaisuuteen liittyy muun muassa koulutus, kaavoitus, viihtyisyys, rakentamisen määrä ja laatu. Vantaan strategia kaipaa näihin uutta tarkastelua ja terävöittämistä.” KAI-ARI Lundell pysyttelee ilahduttavan konkreettisella linjalla, vaikka emme ole varmoja, mitä alueita hän olisi tavoitteensa eteen valmis uhraamaan: “Pientaloalueita on kaavoitettava lisää, nyt olemme maan sisäisen muuton nettoluuseri. Pientalot pelloille tai joutomaalle, ei metsiin, joita vantaalaiset rakastavat.” Uudelle kaudelle Lundell lähtisikin samalla ajatuksella: “Yritän vieläkin ponnekkaammin ajaa pientaloalueiden kaavoittamista. Myyrmäen keskustan tapainen kaupungin kehittäminen tulevaa Kaupunkikulttuuritaloa lukuun ottamatta ei ole mistään kotoisin.” Mikko Viilo näkee Myyrmäen tulevaisuuden poT E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U V A : P E K K A J . H E IS K A N E N / V A N T A A N K A U P U N G IN M U S E O N O -T R O U B L E D O U B L E Bumppi tälle. Hetkonen, vieläkö se kokous jatkuu? Sama vanha valtuustosali vuonna v. 2010
• 2 8 Kaupungin mukaan Myyrmäen ja Martinlaakson kaupunginosien kasvuun tarvitaan uusia päiväkoteja. Niinpä Länsi-Vantaan asemakaavoitus suunnittelee Louhelan päiväkodin tontin laajentamista jättipäiväkodiksi. LOUHELAN päiväkodin tonttia laajennettaisiin alueen asukkaille tärkeään Louhipuistoon. Päiväkodissa on nykyään kuusi lapsiryhmää kahdessa eri rakennuksessa, joista vanhempi on rakennettu vuonna 1979. Suunnitelmissa on säilyttää se, mutta siirtää uudempi, 1990 rakennettu puurakennus pois tontilta ja rakentaa tontille kaavaillulle laajennusalueelle uusi päiväkotirakennus. Kaikkiaan päiväkotiin tulisi 10 lapsiryhmää eli noin 210 lasta. Vain Louhipuiston pohjoisosassa sijaitseva pieni pallokenttä jäisi puistoalueeksi. Tosin toisessa, Jokiuoman puistoa koskevassa suunnitelmassa siihen kohtaan on suunniteltu metalliaidan ympäröimä leikkipaikka, joten koko Louhipuisto käytännössä häviäisi. KAAVAMUUTOSEHDOTUS on herättänyt huolta paikallisissa asukkaissa, jotka eivät innostu päiväkodin laajentamisesta. Kaavasuunnitelman asiakirjoista käy ilmi, että päiväkotia tarvitaan erityisesti Myyrmäen ja Martinlaakson tarpeisiin. Eräkuja on jo nyt ruuhkainen päiväkotiliikenteen vuoksi, ja liikenne tulisi lisääntymään entisestään umpikujalla, jota pitkin tai jonka poikki monen louhelalaislapsen koulumatka kulkee. Suuri syy kaavan vastustamiseen on halu säilyttää Louhipuisto kokonaisena. Se on ollut alueen asukkaiden lähivirkistysalue lähes kuuden vuosikymmenen ajan, ja siitä on tullut heille rakas lasten hiihtolatuineen ja Louhelan maamerkkeinä olevine terijoensalavineen. PAIKALLISEN isännöintija huoltoyhtiö Louhelan Huollon hallitus sekä sen taloyhtiöt laittoivatkin liikkeelle adressin Pelastetaan Louhipuisto, johon on tätä kirjoitettaessa kertynyt jo yli 560 allekirjoitusta. Kaavamuutoksesta ovat lisäksi lähettäneet kaupungille vastustavan mielipiteen edellä mainittujen lisäksi ainakin Myyrmäki-Seura ja Länsi-Vantaan Sosialidemokraatit. Luultavasti kaupunki on vastaanottanut tästä mielipiteitä muiltakin tahoilta, mutta koska mielipiteet eivät vielä ole julkisia, toimituksella ei ole niistä tietoa. Ennenkin on yritetty TÄMÄ ei ole ensimmäinen kerta, kun Louhelan asukkaat ovat nousseet puolustamaan lähipuistoaan. Kaupunki suunnitteli Louhipuiston muuttamista muuksi kuin puistoksi jo vuonna 2018. Silloin kaavaehdotuksessa ehdotettiin päiväkodin siirtämistä keskelle puistoa ja nykyisen päiväkotitontin muuttamista asuinkerrostalotontiksi. Suunnitelma herätti lievästi sanottuna närkästystä niin Louhelan kuin muidenkin Myyrmäen asukkaiden keskuudessa. Aiheesta syntyi kaksi adressia, joista toisessa vaadittiin pelkkää puiston säilyttämistä ja toisessa ehdotettiin päiväkodille vaihtoehtoista sijoituspaikkaa Louhelantien varteen hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Ensin mainitun, perinteisen paperivetoomuksen allekirjoitti 354 henkilöä ja jälkimmäisen, verkossa olevan adressin 375 henkilöä. Tämä siis vuonna 2018. LOUHIPUISTO VAARASSA Jutun kirjoittaja haluaa tuoda esille, että hänellä on voimakkaat henkilökohtaiset intressit vastustaa kaavamuutosta. Hän on muun muassa kaavamuutosehdotusta vastustavan Louhelan Huolto Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja asuu itse alueella. Jutussa kerrotut tapahtumat ovat kuitenkin faktoja eivätkä kirjoittajan mielipiteitä. Lisätietoa siitä, miksi asukkaat vastustavat päiväkotitontin laajennusta https://www. adressit.com/pelastetaan_louhipuisto T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA J Y R K I H U OV I N E N JÄT TÄ K Ä Ä S E R A U H A A N ! M-JUNA MUISTOISSAMME O I A I KO JA , O I M U I S T O JA 1. KESÄKUUTA 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun M-juna aloitti liikennöinnin. Viimeisestä vuorostakin on 10 vuotta, se lähti Helsingin päärautatieasemalta tiistaina 30.5.2015 kello 23.39 ja paisui suorastaan yleisötapahtumaksi. ETSIMME nyt muistoja M-junasta ja vähän myös Myyrinpuhoksesta. Punakeltaisina toisiinsa mainiosti sointuneet rakennus ja junanvaunut ovat olleet merkittävä osa Myyrmäen aluekehitystä. Aikoinaan asema ja puhos rakentuivat käytännössä keskelle hiekkakenttää. Myyrinpuhos oli pitkään kaupunginosan ainoa ostoskeskus, kun Isomyyri ja Myyrmanni antoivat odottaa itseään. TUNNISTATKO itsesi tai tuttusi kuvasta? Vai olitko sinä se, joka 90-luvulla heräsi Pohjois-Haagasta, kun juna oli käynyt kääntymässä Vantaankoskella, nukahti uudelleen ja heräsi jälleen Pikku-Huopalahden paikkeilla, kun oltiin taas jo matkalla pohjoiseen? HALUAMME juhlistaa M-junan viisikymppisiä. Lähetä meille muistosi tai valokuvasi osoitteella elina@myyryorktimes.fi. Otamme mielellään vastaan myös aiheeseen liittyvää taidetta tai vaikkapa ristipistotöitä. M-juna sydämissämme. Kuvaaja: Ilppo Pohjola. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo Periksi ei annettu KAUPUNKI totesi lokakuussa 2019, että ”Eräkujan päiväkodin kaavamuutos tarvitaan vasta 2030 jälkeen, joten sitä ei nyt tehdä”. Huolestuneet asukkaat halusivat kuitenkin, ettei vuonna 2030 jälleen suunnitella puiston hävittämistä. He olivat yhteydessä muutamiin kaupunginvaltuutettuihin, joista yksi veikin asiaa eteenpäin yleiskaavatoimikunnassa, ja lopulta Eräkujan pään puistoalueen AC-merkintä muutettiinkin VL(UP)-merkinnäksi, joka tarkoittaa virkistykseen ja urheiluun tarkoitettua aluetta. Uusi uhka MARRASKUUSSA 2021 kaupunki esitteli Jokiuomanpuiston kunnostussuunnitelmaa, joka ihastutti asukkaita muuten, mutta Louhipuistoon suunniteltu leikkipaikka sai vastustusta osakseen. Asukkaat toivoivat, että se sijoitettaisiin jonnekin muualle Jokiuomanpuiston alueelle, jotta Louhipuisto säilyisi. Leikkipaikan rakentaminen toisi myös lisää liikennettä ja tarvetta uusille pysäköintipaikoille, joille ei ole tilaa alueella. Jokiuoman puiston kunnostus etenee kuitenkin hyvin hitaasti, ja tämänhetkisen tiedon mukaan puiston kunnostus toteutetaan vasta vuosina 2026 ja 2027. Ehkäpä leikkipaikan sijainti ehtii siihen mennessä vielä muuttua.
• 2 9 (hyvinvointi) JOKIUOMAN puiston kunnostus etenee pala palalta. Alkuperäiseen kunnostussuunnitelmaan lisättiin uusi palikka, kun vantaalaiset lapset ja nuoret äänestivät Vaikuttajapäivänään vuonna 2023 osallistuvan budjetoinnin hankkeista. Yksi heidän valitsemistaan kohteista on Jokiuomanpuistoon toteutettava vaijeriliukurata. LÄNSI-VANTAAN viheraluesuunnittelija Satu Nätynki kertoo, että tarkempi toteutusaikataulu ei vielä ole varmistunut. ”Todennäköisesti vaijeriliukurata ei valmistu vielä kesäksi, mutta se pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden aikana”, sanoo Nätynki ja jatkaa liukuradan olevan kotimaisen valmistajan Lappsetin tuotantoa. ”Radan ikäsuositus on yli kuusivuotiaille, mutta muuten se sopii kaikenikäisille seikkailijoille. Liukua voi käyttää yksi käyttäjä kerrallaan ja rata on kaikkien puistossa kävijöiden käytettävissä ilman maksua.” Liukurata toimii sillä periaatteella, että lähtöpää on korkeammalla kuin päätepiste. Näin ollen liukuja automaattisesti päätyy painonsa avulla radan loppupäähän. Satu Nätyngin mukaan köysirata sopii erinomaisesti ulkoleikkipaikoille ja tarjoaa hauskan ja jännittävän vaihtoehdon kaikenikäisille lapsille. JOKIUOMAN puiston massiivisemman kunnostuksen aikataulua on siirretty eteenpäin vuosille 2026 ja 2027. Vuonna 2026 pyritään toteuttamaan mm. puistossa jo olevan lähiliikuntapaikan laajentaminen ja hulevesialtaan ruoppaaminen ja siltaympäristöjen kunnostus. Tässä yhteydessä alueelle sijoitetaan uusia istuinpenkkejä ja roska-astioita. Tulevaisuudessa puiston keskellä oleva festivaalialue kunnostetaan ja puistoon istutetaan uusia kukkivia puita ja pensaita ja kosteikkokasvillisuutta ojan varteen. Muutaman vuoden päästä puisto on varmastikin entistä ehompi. VAIJERILIUKU JOKIKSEEN T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Pois alta! Täältä tulee ihmisapina! F L E N G I J E N G I N F E I V I Kesän 2025 kirppikset Myyrmäessä 24.5.2025 klo 9–17 Ex-siivouspäivä Myyrmäenraitilla 15.6.2025 klo 11–17 Myyr Yorkin puistokirppis Jokiuomanpuistossa 13.7.2025 klo 11–17 Myyr Yorkin puistokirppis Jokiuomanpuistossa 10.8.2025 klo 11–17 Myyr Yorkin puistokirppis Jokiuomanpuistossa 23.9.2025 klo 9–17 Ex-siivouspäivä Myyrmäenraitilla Asukkaat voivat tulla ilmaiseksi myymään omia kirppistavaroita, käsitöitä ja leivonnaisia. Omat pöydät, rekit ja viltit mukaan. Myyntipaikka ei maksa mitään, ja jokainen voi ottaa haluamansa vapaan paikan. Kirppisalueelle ei voi tulla omalla autolla ja pysäköintipaikkoja on rajallisesti. Why So Myrtsi tulee taas 21.8 ! Myyrmäen Taiteiden yö Why So Myrtsi 11. kerran torstaina 21.8. klo 15–21. Asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja muiden yhteisöjen toivotaan osallistuvan sankoin joukoin tapahtuman toteuttamiseen. Tapahtumapaikkana on Myyrmäen keskusta kirkolta Myyrmäenraittia pitkin Liesija Paalutoreille, Myyr York Parkiin ja asemalle. Mikäli haluat tuoda oman tapahtumapisteesi alueelle lähetä viesti seuraavaan osoitteeseen, niin saat tarkemmat ohjeet. info@myyrmaki-seura.fi
• 3 C H E P I Z Z A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A ! ! ! A SILLOIN kun tuntuu, että syksy jatkuu joulun yli ja yhä vaan, on hyvä syödä pizzaa! Ensimmäinen A, eli Alby’s, testattiin jo aiemmin (1/2023), nyt on suuntana Alessio’s. Sepä ei enää olekaan Martinlaakson aseman pihalla kontissa, vaan parin korttelin päässä Alepan takana. Konossööri kyllä tuntee tien ja paikallisille paikka on mitä mainioin, mutta ulkopuolinen ei tänne välttämättä eksy. RAVINTOLAN tilat ovat suht uudet, ja se näyttää ja tuntuu siistiltä, mutta samalla vähän kliiniseltä. Mikään tunnelmallinen ilta kahdelle kynttilänvalossa valkoisten pöytäliinojen lepattaessa tämäkään ei ole. Tila ei ole kovin syvä vaan pitkähkö, ja moderniin tapaan kaikki on näkyvillä, myös kulku saniteettitiloihin. Valaistuskaan ei erityisesti tuo tunnelmaa. Eipä sillä, Michelinitkin ovat monesti arvottaneet tämänkin paikan antimia kotiinkuljetuksen kautta, jolloin ravintolan ulkonäöllä ei ole niin suurta merkitystä. TILAN keskiössä on ravintolan sydän, eli pizzauuni. Hetken aikaa sihdattuaan tarkkasilmäiset Michelinit alkavat bongata koruttomasta tilasta myös tunnelmanluojia, eli seinillä olevat Kimi Räikkösen ja Ferrarin kuvat. Telkkarissa pyörii yllättäen Retrowave World -pelin video, jossa on Ferrari parkissa. Instant karma++! MENU avataan kännykkään QR-koodilla. Listalla on pari alkupalaa, pääasia eli pizzat ja muutama jälkiruokavaihtoehto. Pizzat on jaoteltu kahteen listaan, “le rosse” ja “le bianche” sen mukaan, onko niissä tomaattikastiketta vai ei. Tarjolla on myös italialaista olutta ja viiniä, mutta niitä ei sen suuremmin mainosteta. Michelinien juomataktiikka pizzan yhteydessä on kola. Eikä mikään makeutusaineilla pilattu litku vaan ehta ja aito alkuperäinen, vain sokerilla makeutettu juoma. VALINTAPROSESSI on tehokas. Normaalit diavolat ja pepperonit rajataan heti kättelyssä pois ja keskitytään erikoisempaan antiin. Vaikka kyseessä on italialainen pizzeria, yhdessä pizzassa on ananasta! Se ei michelinien mielestä ole syntiä, vaikkei juuri sitä pizzaa valitakaan. L UO KA N P IZ Z A A L Ä N S I V A N TA A LL A LESSIOS PIZZERIA ITALIANA T E K S T I JA K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa.
• 3 1 O M N O M N O M N O M LESSIOS PIZZERIA ITALIANA T E K S T I JA K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T ANTERO ottaa Carbonara-pizzan (19 €), johon tulee mozzarellaa, kananmunaa, italialaista pekonia, parmesania ja mustapippuria. Sakari valikoi itselleen Boscaiola-pizzan (19 €), jonka täytteitä ovat mozzarella, tuore makkara, herkkusienet ja savustettu juusto. Molemmat ovat le bianche -listalta, eli valkoisia. TARJOILIJA ottaa tilaukset pöydästä ja pizzat tulevat nopeasti. MITEN muuntuu pastojen perusvalinta Carbonara pizzaksi? Anteron pizza on TUHTI ja suolainen. Tuhtius syntyy kananmunasta, joka ei ole erikseen pinnalle lätkäisty paistettu muna vaan juuston alla muiden täytteiden tavoin. Suolaisuuden tuottaa mainio italialainen pekoni. Makuun tuo pientä potkua mustapippuri, jota on juuri sopivasti. Pizza on erittäin hyvää, mutta mitä lie tapahtunut michelinin mahalle, kun ähky uhkaa ja tahti hidastuu. Pizzan jäähtyessä kananmunan maku nousee esille ehkä liikaakin, mikä saa miehet epäilemään, että tämä pizza ei välttämättä toimi kotiinkuljetettuna. SAKARIN Boscaiola-pizza on hyvällä tavalla kevyt. Tai ainakin kevyempi kuin Carbonarapizza. Makkaran makua on vaikea kuvailla. Se on lihaisaa ja siinä on selkeä ominaismaku, joka ei ole mausteinen. Mieleen voisi tulla bratwursti – muttei kuitenkaan. Makkara on aseteltu ennemmin palasina kuin perinteisempinä pepperonisiivuina, mikä on yllättävää, mutta sopii pizzan ilmeeseen. Sakarin mielestä päälisuke on savustettu juusto, joka sopii makkaran kanssa kuin nenä päähän. Sienten tehtäväksi jää maun tasapainottaminen. Pizzan syö mielellään loppuun. KUMPIKAAN michelineistä ei osaa sanoa, mitä italialaista kaupunkia tai koulukuntaa Alessio’s edustaa, mutta pohja on erittäin hyvä molemmissa pizzoissa. Paistoaste on täydellinen. Reunat ovat sopivan rapeat eivätkä liian leveät. Entäs se italialaisten pizzojen helmasynti, eli liian vähän täytteitä harvakseltaan ripoteltuna? Ei ongelmia. Sakari joutuu pilkkomaan makkaraa muutaman kerran pälvikohtiin, mutta se ei suuremmin haittaa. LYHYESTI ja ytimekkäästi Alessioksesta saa LänsiVantaan parasta pizzaa! Hinta on rapsakka, mutta niin on pohjakin, ja laadusta maksaa mielellään. RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS (Antero antaisi ylimääräiset puoli pistettä Ferrareista) Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään! AINAKIN VIISI MIELIPIDETTÄ MYRTSISTÄ Myyrmäki-Seura, Myyr York Times ja Wanda’s Kitchen and Lounge järjestävät keskiviikkona 26.3. klo 18.00 vaalipaneeliin, johon on kutsuttu viisi mielestämme Myrtsin alueella kuluvalla vaalikaudella aktiivisesti toiminutta valtuutettua. He ovat ehdolla myös tulevissa vaaleissa. Panelistit ovat: Siri Ahokas (kok) Ulla Kaukola (sd) Kai-Ari Lundell (ps) Elina Nykyri (vas) Mikko Viilo (vihr) PAIKKA: WANDA’S KITCHEN AND LOUNGE AIKA: KESKIVIIKKO 26.3. KLO 18.00
• GEBARDI 24.5. GEBARDI 24.5. RESSU REDFORD LA 12.4. RESSU REDFORD LA 12.4. MÄKKI 28.3. MÄKKI 28.3. dondon dondon Vapaa pääsy Vapaa pääsy || K-18 K-18 BEATWAVE LA 22.3. BEATWAVE LA 22.3. Vapaa pääsy Vapaa pääsy || K-18 K-18 Liput 14 € | Lippu.fi | K-18 Liput 14 € | Lippu.fi | K-18 14 € | 14 € | Lippu.fi Lippu.fi || K-18 K-18 HUPISIPULI STAND UP CLUB 18.3., 22.4., 20.5. HUPISIPULI STAND UP CLUB 18.3., 22.4., 20.5. 5 € | Lippu.fi 5 € | Lippu.fi || K-18 K-18 JÄÄSKELÄISEN YSÄRIT 15.3. & 19.4. JÄÄSKELÄISEN YSÄRIT 15.3. & 19.4. Vapaa pääsy Vapaa pääsy || K-18 K-18 JAMI FALTIN 9.5. JAMI FALTIN 9.5. 14 € | Lippu.fi 14 € | Lippu.fi || K-18 K-18 KEVÄT KEVÄT Kauppakeskus Myyrmanni, 0. krs Kauppakeskus Myyrmanni, 0. krs || www.red-onion.fi www.red-onion.fi