Myyr York Times 2/2019 - Lehtiluukku.fi

N:O? NRO 9 3 1 . M A A L I S K U U T A 2 1 9 Paikallisasiain vaalija. Q&A Kysyimme kahdeksan kysymystä paikallisilta eduskuntavaaliehdokkailta. Näin he vastasivat. S I V U 8
2 TÄMÄN vuoden aikana Myyrmäen ja Martinlaakson alueella on monia 50-vuotisjuhlia. Juhlijoina ovat niin kaupunginosat kuin taloja huoltoyhtiöt sekä eri palvelualojen yritykset. Juhla on siis monin tavoin yhteinen. Toki monet mielessään juhlivat myös sitä, että ovat täällä ”paljasjalkaisina” asuneet puoli vuosisataa ja ylikin. Myyrmäen ympärille syntyi tuolloin 1960-luvun lopulla nopeasti lähiöitä. Lähiörakentamisen hyötynä nähtiin mahdollisuus poistaa asuntopulaa ja rakentaa vauhdilla asuntoja. Palvelut keskittyivät tuolloin moderneihin ostoskeskuksiin. 50 VUOTTA voi tuntuu pitkältä ajalta, mutta kaupunkihistoriassa se on vain lyhyt kehityksen tai murroksen vaihe. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin on tultu pisteeseen, jossa niin Myyrmäen kuin Martinlaakson alueella on paljon purkua ja uudisrakentamista. Martinkeskuksen ostari purettiin ja tilalle tuli asuinrakennuksia. Myyrmäen Isomyyrin kauppakeskusta odottaa samaa kohtalo, kun Myyr York Downtown -suunnitelmat toteutuvat. Nostalgisesti ajateltuna vanha idylli on katoamassa, samoin monet entiset maamerkit ovat hävinneet ja tilalle syntyy uutta kaupunkia. Tästähän on pitkälti kyse. Länsi-Vantaa kaupungistuu ja alueelle syntyy oikeita kaupunkikeskuksia. Ajan oloon Myyrmäki ja Martinlaakso tulevat muodostamaan yhden kaupunkikeskuksen, näin ainakin uskon. KUN kolme vuotta sitten muutin Kruununhaasta Martinlaaksoon, en voi kieltää, etteikö se olisi ollut lievä kulttuurishokki. Olin tottunut, että kaupunki on siinä ympärillä ja myös vähän hälinää ja ratikan kolina kuuluu. Martinlaaksossa tuuli humisi ja Vihdintien aavistuksenomainen kohina kuului taustalla. Kävelylle lähtiessä Jokiuoman puisto vaikutti Tervasaaren jälkeen todella suurelta viheralueelta. Toki luonto on täällä lähellä. Totesin myös, että ostarit eivät ole minun makuuni. Pidän kivijalkakaupoista, erikoisliikkeistä ja pikkukahviloista. Niissä on oma tunnelmansa. PUOLI VUOSISATAA ON ENSIASKEL KAUPUNGIN HISTORIASSA KUITENKIN Martsarin parasta ovat sen ihmiset. Mukavia ja välittömiä, ja se on tärkeä juttu. Ihmiset täällä ovat jo kaupungistuneet puolivuosisataisessa lähiössä. Tästä on vain lyhyt askel kaupunkilaisuuteen ja sitä askelta ollaan täällä nyt ottamassa. KAUPUNKIRAKENTAMISELLA on haasteensa ja toivonkin, että täällä on malttia tehdä suunnittelutyö niin hyvin, että seuraavan viiden vuosikymmenen jälkeen kaupunkikeskusta edelleen säilyttää hahmonsa. Kaupunki on silhuetti ja mielenmaisema ihmisille. Se luo jatkuvuutta ja rakentaa asukkaiden identiteettiä. Kaupunkikuvalle pitää antaa mahdollisuus muuttua myös historiaksi. Myyrmäkeä on verrattu New Yorkiin, Berliiniin ja ties mihin. Kuitenkin toivon, että tuhannen vuoden kuluttua Rooma ja Myyrmäki eivät ole paikkoja, jotka tullaan muistamaan pelkästään Colosseumin raunioista. PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean (vastaava) Satu Kekäläinen ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 LEHDEN SEURAAVA NUMERO ILMESTYY HUHTIKUUSSA. J A T A A S L Ä H T E E
3 #näytäluontosi HYVÄ TULEVAISUUS YHDENVERTAISELLA KOULUTUKSELLA ! m ai no ks en m ak sa va t eh do kk aa t ja Va Vi Na Tervetuloa Koulutusteemailtaan 1.4. klo 17.30 kahvila Bla Bla Bla, Tikkurila Ympäristötekniikan M.Sc., kouluttaja Sirpa ”Siru” Kauppinen Sveta SilvennoinenHiisku Maija Rautavaara Eve Rämö Eva Tawasoli Filosofian maisteri, projektipäällikkö Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja Perhetyöntekijä, kaupunginvaltuutettu Terveydenhoitaja, ihmisoikeusaktivisti 418 434 429 431 436 Äänestä Vantaan Vihreiden Naisten ehdokkaita eduskuntavaaleissa! 5 V U O T TA L Ä H I Ö H E N K E Ä MARTINLAAKSO SAA JUHLAKIRJAN TOUKOKUUSSA SUOMI LÄHIÖITYI puoli vuosisataa sitten, kun sadattuhannet suomalaiset muuttivat työn perässä maalta kaupunkiin. Metsät ja pellot vaihtuivat betoniviidakoiksi. Oltiin lähekkäin naapureina, samassa bussissa, samalla ostarilla ja asfalttipihat täyttyivät leikkivistä lapsista. Uusi sukupolvi kaupungistui. JUURET MARTSARISSA -kirjan on kirjoittanut JUKKA AHONEN ja teos kertoo tarinan, kuinka legendaarinen pääkaupunkiseudun lähiö, Martinlaakso syntyi. Se kertoo myös, mitä näistä asfalttipihojen lapsista tuli. Täällä kasvoivat niin formulatähdet MIKA HÄKKINEN ja MIKA SALO kuin muusikko JUHA LEHTI ja kirjailija KATRI LIPSON ja monet muut. Nyt vanha Martsari on katoamassa. Aiempaa puretaan, uutta rakennetaan. Lähiö Sisältää aimo annoksen nostalgiaa. valmistautuu ottamaan vastaan uuden aallon asukkaita. Vaikka paljon muuttuu, yksi asia säilyy: Martsarin henki. TEOS julkaistaan toukokuun alussa, tietysti Martsarissa, Martinlaakson kirjastossa. Paikalle saapuu tuolloin kirjan tekijä Jukka Ahonen kertomaan mietteitä kirjastaan. Paikalla tulevat keskustelemaan myös Sir Elwoodin nokkamies ja muusikko Juha Lehti, Martsarissa asuva kirjailija Katri Lipson ja paikallisen lukion pitkäaikainen äidinkielen ja draaman lehtori MAISSI SALMI. LUKUISAT MARTSARILAISET ovat osallistuneet tämän SKS:n kustantaman kirjan tekemiseen ja yhteisen kirjan julkistustilaisuus järjestetään 8.5.2019 klo 18.00 Martinlaakson kirjastossa (Laajaniityntie 3). VJS KOHTASI VEIKKAUSLIIGAN KPV:N MYYRMÄKI-HALLISSA I T S E L U O T TA M U K S E N VO I T T O K U V A : IL L E M A R T E L A VJS pääsi tämän vuoden Suomen Cupin 16 parhaan joukkoon viime syksyn Regions’ Cupin loppuottelun myötä. Vastustajaksi arvottiin tuore liiganousija KPV. Suomen Cupin karsintalohkossa KPV oli voittanut jo kaksi Veikkausliigajoukkuetta ja hävinnyt vain Ilvekselle. Nuorten maajoukkuepelaaja Enoch Banza oli siirtynyt HJK:sta kokkolalaisten riveihin. VJS:n leirissä peliä oli odotettu pitkään. Vantaalla on VJS:n ansiosta voimakas jalkapallobuumi. Myyrmäki-halli oli perjantai-iltana 15.3. täpötäysi. Ottelua seurasi 812 katsojaa. Kannustusta VJS:n ei tarvinnut erikseen pyytää. Tunnelma oli katossa. OTTELUN VEI KPV maalein 0–3 (0–1) ja eteni kahdeksan parhaan joukkoon. VJS:n Valmentaja VILLE VEPSÄLÄINEN oli ylpeä joukkueestaan, joka pysyi ottelusuunnitelmassaan viime minuutteihin saakka, kunnes joukkueen piti tappiotilanteessa ottaa riskejä. ”Tavoite oli, että oltaisiin saatu ’räjäytettyä’ kotihalli, missä oli tupa täynnä”, kommentoi Vepsäläinen. Maalia VJS ei kuitenkaan saanut aikaiseksi. Vepsäläinen oli joukkueensa otteisiin tyytyväinen. Valmentaja kertoi joukkueen harjoitelleen viimeiset kaksi viikkoa ennen ottelua erittäin laadukkaasti. Apuna oli myös seuran videoanalyytikko. KPV:n heikkouksia oli etsitty huolella. OTTELU PALVELI hyvin VJS:aa ennen Kakkosen sarja-alkua. Kakkosessa ei tule noin hyvää jengiä vastaan. ”Itseluottamusta tulee varmastikin tällaisesta ottelusta”, arvioi Vepsäläinen. KAPTEENI MARKO KOLSIN mielestä ottelulla oli tapahtumana massiivinen merkitys seuralle. ”Pelataan itselle ja joukkueelle, mutta myös seuralle ja yhteisölle. Yhteisön kasvu on voimavara, innostus ja motivaattori”, kommentoi Kolsi. VJS:N PARHAAT pelaajat pysyivät hyvin Veikkausliigajoukkueen mukana. ”Nähtiin omin silmin, mitä pitää tehdä, jos haluaa olla yhtä hyvä kuin Banza. Pitää olla vahva, nopea ja taitava. Antaa motivaatiota”, lisäsi Kolsi. Tämä luultavasti sattui enemmän kuin 0–3 tappio. NOPEET T E K S T I A R I M A R T I N A H O T E K S T I A R I M A R T I N A H O
4 PA A L U T O R I R E M O N T T I I N K E S Ä L O M A N JÄ L K E E N TORIKAUPPA TAUOLLE? PAALUTORIN tulevaa kohtaloa on pohdittu paljon Myyrmäessä. Tärkeänä kauppapaikkana ja tunnelman luojana se on koettu tärkeäksi osaksi kaupunginosan ilmettä. Ei olekaan ihme, että torin tulevaisuus kiinnostaa ja spekulaatioita asiasta riittää. Hurjimmissa huhuissa koko tori täyttyisi rakentamisen myötä niin työmaaparaakeista kuin rakennustarvikkeista ja Paalutorin käyttö olisi pitkällä tauolla. Miltä Paalutorin lähitulevaisuus sitten näyttää? KYSYIMME asiaa Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan projektijohtajalta GILBERT KOSKELALTA . Hänen mukaansa syytä huoleen ei ole. Rakentajat ovat ilmoittaneet aloittavansa rakentamisen vasta lomakauden jälkeen, joten kesäajan tori toimii normaalisti. ”Tarkkaa rakentamisen aloituspäivämäärää minulla ei tällä hetkellä ole tiedossani”, kertoo projektijohtaja Koskela. ”Mutta kun rakentaminen alkaa, ensimmäiseksi Kuntatekniikan keskus huolehtii, että parkkialue tyhjennetään autoista ja kaikesta ylimääräisestä, ja siitä projekti lähtee käyntiin.” ”Asuinrakennusten rakentaminen ei suoranaisesti vaikuta Paalutoriin. Tietenkin korttelin pohjoisreunalta tarvitaan rakentamiseen tilaa, eli torialue pienenee hieman ja esimerkiksi Myyrmäenraittia ja Iskospolkua tullaan käyttämään rakennuskuljetuksiin.” Paalutori ei siis katoa rakentamisen myllerryksessä, vaikka varmasti torin arkea rakentaminen haittaa. RAKENTAMISEN JÄLKEEN onkin sitten Paalutorin aika ehostua. Tulevaisuutta Koskela raottaa sen verran, että kertoo merkittävän Paalutorin kunnostushankeen olevan tuloillaan. ”Tarkkaa ajankohtaa en tällekään hankkeelle osaa vielä kertoa, mutta suunnitteilla se jo joka tapauksessa on, joten kyllä Paalutorilla on hyvä tulevaisuus”, lupaa projektijohtaja Gilbert Koskela. T E K S T I & K U VA A R I M A R T I N A H O T E K S T I A R I M A R T I N A H O Kuin tori ilman kauppiaita. IMATRAN VOIMAN entisestä keskuslaboratoriosta on kovaa vauhtia muodostumassa elävä ja vilkas kulttuurikeskittymä, jonka ytimessä on Myyräncolo monipuolisine mahdollisuuksineen ja toimijoineen. Paikka löytyy nykyisen Virtalon eli entisen Colosseumin takaa, samasta Kilterinmäen korttelista. Paikan ovat löytäneet paikalliset kulttuurin tekijät animaatioista teatteriin sekä katutaiteesta musikkiin. Kaiken perustana on yhdessä tekemisen synergia. Myyräncolon luovan ilmapiirin taustalla väreilee vahvasti myös yritystoiminta, joten pelkästä harrastamisesta ei ole kyse. Yli tuhannen neliön tila on taiteen ja kulttuurin tekemisen paikka. Se luo myös estradin paikallisille muusikoille ja muille esiintyville taiteilijoille. Sinne on tulossa kauan kaivattu, noin 150 katsojapaikan klubitila kaikin herkuin, eli tilaan rakennetaan huippuluokan äänija valotekniikka. TÄSSÄ astuu kuvaan Keyofd Oy. Moderni design ja tekniikka yhdistyvät yrityksen äänentoistolaitteissa, ja Myyräncolo toimii samalla showroomina yrityksen tuotteille. Yrityksen perustaja toimitusjohtaja ROHAN JAGUSTE näkee tässä synergiaetua ja korostaakin, että heille on busineksen lisäksi tärkeää olla osa paikallista kulttuuritoimintaa. Tällainen monipuolinen kulttuuriyhteisö ruokkii myös hänen luovuuttaan ja antaa ideoita omaan tuotekehitykseen. ”Kaikissa Euroopan kaupungeissa on tarvetta tällaiselle kulttuurifoorumille, jossa esimerkiksi nuoret aloittelevat muusikot pääsevät esiintymään. Me pyrimme tarjoamaan siihen hyvät puitteet ja samalla tietysti luomme tulevien ammattilaisten keskuudessa omaa brändiämme”, Raguste sanoo. Rohan Jaguste pitää tärkeänä, että tällaisen taideja kulttuurikeskittymän kautta voi verkostoitua laajemminMYYRÄNCOLOSTA TULEE KULTTUURIN LABORATORIO, EI BUNKKERI Tätä tilaa voi testata ainakin 150 äänikoekaniinia kerralla. P Ö H I N Ä K E S K U S K A S VA A N O P E A H K O T
5 Hoiva, terveys ja varhaiskasvatus ihmisten, ei pääoma sijoittajien ehdoilla. Pehmeiden arvojen kova puolustaja JUSSI SARAMO | UUSIMAA | WWW.SARAMO.NET » Vantaan kaupunginvaltuutettu » Varakansanedustaja » Toiminnanjohtaja » 39 vuotta luokanopettaja, KM lastentarhanopettaja kaupunginvaltuutettu opetuslautakunnan jäsen 142 Ehdokkaasi MyyrYorkista eduskunta @siristyy www.siriahokas.fi Niilo KÄRKI Kirsi MÄKILAINE Everstiluutnantti evp. Kriisinhallintaveteraani Valtuustoryhmän pj. Sairaanhoitaja Valtuustoryhmän 1.varapj. www.kirsimakilaine.ehdolla.fi www.KÄRKIEHDOKAS.fi Äänestä Vantaalaista! 55 65 MYYRÄNCOLOSTA TULEE KULTTUURIN LABORATORIO, EI BUNKKERI kin kuin paikallisesti. ”On tärkeä olla osa tällaista vuorovaikutteista kulttuuritoimintaa ja rakentaa omaa kontaktiverkostoa siinä samassa. Se luo hyvää pohjaa myös taloudelliselle toiminnalle”, hän painottaa. Hän pitää tärkeänä myös saatua palautetta ja niitä kokemuksia, joita Myyräncolon tyyppinen paikka tarjoaa. Yrityksen toiminta on alkanut Ruotsissa, Tukholmassa on edelleen oma toimipiste ja myös laitteiden design suunnitellaan siellä. RADIOASEMA SayFM toimii myös Myyräncolossa. Radio aloitti lähetyksensä Helsingin Arabiassa, mistä toiminta siirtyi viime vuonna Myyrmäkeen. Toiminnanjohtaja MIKA VÄISÄNEN näkee, että muutto kannatti. ”Tilat ovat toimivat ja olemme täällä paikassa, missä tapahtuu ja ilmapiiri on hyvä. Talkoita on myös paiskittu hyvässä hengessä”, hän kertoo. ”Kun kaikki on valmiina, täällä on paljon juttuja, joista meille radion kannalta on apua ja hyötyä. Bändin stage mahdollistaa livejutut, joiden tekemisestä monet toimittajamme ovat kiinnostuneita”. Väisänen korostaa, että jokaisella toimijalla on tietysti omat juttunsa, mutta ilmapiiri on innostava. Mukaan tulee koko ajan uutta väkeä ja Myyräncolo tilana itsessään elää. ”Täällä pöhinän keskellä jotkut ovat heittäneet, että Myyrmäki on tulevaisuuden Berliini”, hän naurahtaa. MUTTA turhaan Myyrmäki yrittää olla muuta kuin se on. Myyräncolokaan ei ole bunkkeri, vaan osa avointa paikallista kulttuuritoimintaa, kulttuurilaboratorio, kuten paikkaa siis myös kutsutaan. Ja vaikka tilojen osalta on kysymys tilapäiskäytöstä, on vahva ja monipuolinen kaupunkikulttuuri Myyrmäessä pysyvää. K U V A : P E T T E R I N IS K A N E N ILMOITUSMYYNTI@MYYRYORK.NEWS
6 VIRTAKIRKON MURAALI SEURAKUNTALAISEN SILMIN MYYRMÄEN VIRTAKIRKON uuden kirkkosalin seinää peittää kookas muraali. Sen ovat toteuttaneet Street Art Vantaa -taiteilijakollektiivin jäsenet ESSI RUUSKANEN ja MAIKKI RANTALA. Taiteilijoiden ajatuksissa muraali muistuttaa sinisen, valkoisen ja lilan sävyisine pyörteineen virtaavaa vettä. Veden virtaus on ikuisuuden ja puhdistautumisen symboli, joten aiheena se sointuu hyvin toiseen hallitsevaan elementtiin kirkkosalissa, vanhasta kirkosta evakkoon tuotuun KRISTIINA NYRHISEN ”Valoa kohti” -kuultokudostyöhön, josta osa on sijoitettu kuin alttariksi, ikkunoiden valon siilautuessa sen läpi saliin. Kirkkosalin maalaukset ovat saaneet runsaasti huomiota, mutta mitä seurakuntalaiset ajattelevat niistä ja siitä, kun kirkko ja katutaide lyövät kättä Virtakirkon uumenissa. SANNA SIHVOLA on ihastunut muraaleihin. Hän on hiljan muuttanut Martinlaaksoon Kouvolasta ja kertoo, että Kouvolan keskuskirkko on moderni, joten Virtakirkko on hengeltään hyvin tutun kaltainen. ”Muraali hallitsee tunnelmaa heti kun saliin tulee ja houkuttaa katselemaan sitä. Itse olen etsinyt sen rikkaasta ja suuresta kuvapinnasta yksityiskohtia. Joka kerta olen löytänyt jotain uutta ja se on kiehtovaa. Se on myös omalla tavallaan harras. Erityisesti teoksen keskellä oleva luostarin ikkuna avautuu kuin tuonpuoleiseen”, hän pohtii. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT M A I K K I R A N TA L A & A R I M A R T I N A H O EERO TOLONEN on myös tyytyväinen muraaliin. Hän on Vantaankosken seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja on, kuten hän sanoo, ”vähän viran puolesta”, jännittyneenä seurannut, kuinka seurakuntalaiset ovat ottaneet vastaan uudet tilat ja erityisesti seinämaalauksen, muraalin. Hän on hyvin iloinen siitä, miten positiivin tunnelma kirkkosaliin on alusta alkaen syntynyt. ”Tätä Virtakirkkoa ei ole vihitty kirkoksi, vaan se on siunattu jumalanpalvelustilaksi. Siinä mielessä tällainen Eedenin puutarhamainen muraali sopii hienosti tähän siunattuun tilaan ja ratkaisun ei tarvitse olla mitenkään perinteinen.” ”Voisiko Myyrmäen Virtakirkon salin seinää peittää jokin muu kuin muraali?” hän naurahtaa. V E D E N H E N K I V I R T A K I R K O S S A
7 Päätä pidempi. luokanopettaja kaupunginvaltuutettu KAI-ARI LUNDELL VANTAALAINEN, ÄÄNESTÄ KOTIINPÄIN. kaiarilundell.blogspot.com 62 301 Pääsiäisen messu ja riemubrunssi Klo 10 Pääsiäispäivän iloa juhlamessussa Klo 12–14 Runsas riemubrunssi noutopöydästä Jeesuksen kotiseudun Lähi-idän tapaan. Hinta 15 €, alle 12-vuotiailta 5 €. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Brunssilla elävää musiikkia esittävät Ariel Neulaniemi ja J. Jyrä. Voit osallistua sekä messuun että brunssille tai vain jompaan kumpaan. Lisätietoa: vantaankoskenseurakunta.fi/paasiainen Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8 Myyrmäen Virtakirkossa su 21.4.2019 klo 10–14 MARKUS KARHUVAARA , pitää tällaista kirkkomilijöötä tuoreena ja innostavana. ”Kaksi tärkeää asiaa kirkkotilassa minulle on visuaalisuus ja akustiikka. Itse hahmotan tilaa, musiikin harrastajana, akustiikan kautta, mutta visuaalisuus luo sen levollisuuden tunteen. Täällä molemmat toimivat hienosti ja kokonaisuus hivelee niin silmää kuin korvaa. Remontissa olevaa vanhaa kirkkoa kutsutaan ‘Valon kirkoksi’, samaa nimeä voidaan aivan hyvin käyttää tästä uudesta tilasta. Siihen sopii hienosti tällainen ‘elämänvirtamuraali’”. SANNA JÄMSÄ-HAAVISTO on tullut kaksikuukautisen SIILAS -pojan kanssa perhemessuun. Siilas on vielä vähän nuori sanomaan muuraaleista mitään, mutta silmät kirkkaina hän ihailee riikinkukon värejä. Äiti Sanna sen sijaan kertoo pitävänsä seinämaalauksesta. ”Valoisuus ja tällainen iso taideteos luovat mukavan lämpimän tunnelman tänne. Heti ensi kerrasta, kun olimme täällä, paikka tuntui jotenkin omalta ja omaleimaiselta.” Tiedoksi myyrmäkeläisille ja muille kulkijoille, että kirkkosali on julkinen tila ja sen seinämaalaukseen voi tulla tutustumaan kuka tahansa. Virtakirkon kirkkosali muraaleineen on avoinna uteliaille kirkkoherranviraston aukioloaikoina.
8 E H D O K K A AT PAINOTUKSET R A T A V E R K K O A K T I I V I M A L L I P E R U S T U L O L I I K E N N E JÄ R J E S T E L M Ä VEROTULOTASAUS ERIYTYMISKEHITYS PAIKALLINEN? MITEN painottaisit seuraavia asioita päätöksenteossasi suhteessa toisiinsa? Määrittele prosentit: Ympäristö Talouskasvu Julkinen talous Sosiaalinen hyvinvointi Ympäristö 25 % Talouskasvu 25 % Julkinen talous 25 % Sosiaalinen hyvinvointi 25 % Ympäristö 30 % Talouskasvu 30 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 20 % Ympäristö 20 % Talouskasvu 20 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 40 % 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli Ei. Ei. Ei. Vastikkeellinen. Vastikkeeton. Vastikkeeton. 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Kehäteiden lisääminen 4. Sähköautojen verohelpotukset 5. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Kehäteiden lisääminen 5. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 6. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 8. Ruuhkamaksut/tietullit 9. Kaupunkibulevardisointi 1. Joukkoliikenteen hinnoittelu 2. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Kehäteiden lisääminen ASETA tärkeysjärjetykseen seuraavat: Suomi-rata, Tunnin juna, Tallinnan tunneli. KANNATATKO aktiivimallia? Kyllä/ei ASETA JÄRJESTYKSEEN mielestäsi parhaat keinot sujuvan ja mahdollisimman vähäpäästöisen liikennejärjestelmän luomiseksi: ruuhkamaksut/tietullit polttoaineen verotuksen kiristäminen markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen joukkoliikenteen hinnoittelu joukkoliikenteen sujuvoittaminen pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen sähköautojen verohelpotukset kaupunkibulevardisointi kehäteiden lisääminen PITÄISIKÖ verotulojen tasauksesta luopua, niin että kunnat käyttäisivät verotulonsa mm. omien palveluiden ja kunnan infran ylläpitämiseen, vai pitäisikö kunnallisverotuloja jyvittää entistä enemmän myös muualle Suomeen? ”Nykyinen tilanne on varsin hyvin siedettävissä, kunhan maahanmuuttajaväestön määrän vaikutukset aina muistetaan.” ”Peruspalveluiden riittävä taso tulee turvata koko Suomessa, minkä vuoksi esim. Uusimaa häviää valtio-ohjatussa varojen tasauksessa. Soten osalta ongelma tulee korjata rakentamalla riittävän vahvat sote-alueet.” ”Suomessa on pakko tasata jonkin verran verotuloja, jotta maa säilyy asuttuna.” ”Kielitaito, työhön ohjaaminen, varhainen puuttuminen ongelmiin. Kaikille tulijoille ”lukkarinkoulu” – perustiedot suomalaisesta elämästä ja kristinuskosta; niillä selviää pitkälle, onhan kulttuurimme perusta kristillinen.” ”Eriytymiskehitystä torjutaan monella mekanismilla. Mm. tarjoamalla maksutonta varhaiskasvatusta (kaikille), järkevällä asuntokaavoituksella ja tukemalla kotouttamista ennaltaehkäisemme ongelmia.” ”Vantaan pitää saada valtiolta apuja, koska meille muuttaa paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä myös muualta Suomesta. Lisäisin varoja peruskoulutuksen laatuun. Olisi hyvä, että kaikki maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuisivat kaupungin järjestämään varhaiskasvatukseen, jotta suomen kielen taito kehittyisi. Aikuisille pitäisi järjestää pakolliset ja tehokkaat kielikurssit.” ”Hän tietää parhaiten paikalliset asiat ja on aina tavattavissa ja tavoitettavissa.” ”Vantaa on strategisesti erityisasemassa koko maamme kehityksen kannalta. Varmistamalla, että Vantaa on houkutteleva kohde osaajille, yrityksille, investoinneille ja infrarakentamiselle teemme kunnastamme entistä vetovoimaisemman.” ”Olen ainoa Myyrmäen seudun Perussuomalaisten ehdokas. Kyllä Länsi-Vantaaltakin pitää yksi kansanedustaja saada, ettemme aina jää muiden jalkoihin.” VIERASKIELISEN väestön ennusteen mukaan vuonna 2030 Vantaalla olisi vieraskielisiä 0–6-vuotiaista ja 18–64-vuotiaista jopa kolmannes. Miten ehkäisit eriytymiskehitystä? MIKSI kannattaa äänestää oman lähiseudun edustajaa? PERUSTULO? Vastikkeellinen / vastikkeeton / ei perustuloa Jouko Jääskeläinen, 67, Myyrmäki, Kristillisdemokraatit Eva Tawasoli, 29, Keimolankaarre, Vihreät Kai-Ari Lundell, 63, Vapaala, Perussuomalaiset 8 KYSYMYSTÄ
9 E H D O K K A AT PAINOTUKSET R A T A V E R K K O A K T I I V I M A L L I P E R U S T U L O L I I K E N N E JÄ R J E S T E L M Ä VEROTULOTASAUS ERIYTYMISKEHITYS PAIKALLINEN? Ympäristö 30 % Talouskasvu 5 % Julkinen talous 15 % Sosiaalinen hyvinvointi 50 % Ympäristö 30 % Talouskasvu 10 % Julkinen talous 30 % Sosiaalinen hyvinvointi 30 % Ympäristö 40 % Talouskasvu 10 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 30 % Ympäristö 20 % Talouskasvu 10 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 50 % 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli 1. Suomi-rata 2. Tallinnan tunneli 3. Tunnin juna 1. Suomi-rata Ei. Ei. Ei. Ei. Vastikkeeton. Vastikkeeton. Vastikkeeton. Vastikkeellinen. 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Kaupunkibulevardisointi 5. Kehäteiden lisääminen 6. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 7. Ruuhkamaksut/tietullit 8. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 9. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Ruuhkamaksut/tietullit 5. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 6. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 8. Kaupunkibulevardisointi 9. Kehäteiden lisääminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Kaupunkibulevardisointi 5. Ruuhkamaksut/tietullit 6. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 8. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 9. Kehäteiden lisääminen 1. Joukkoliikenteen hinnoittelu 2. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen ”Verotulojen tasaaminen voitaisiin suunnittella niin, että kunnat voisivat aikaisempaa enemmän käyttää verotuloja oman alueensa kehittämiseen.” ”Mieluimmin luopua. Vaikka mekanismi tasoittaa eroja kuntien välillä, se vie resursseja pois alueen kehittämisestä, joten maksajakunta velkaantuu sitä nopeampi, mitä suurempi kasvupaine kunnalla on.” ”Nykyinen järjestelmä kaipaa uudistamista. Esim. Vantaa maksaa valtionosuuden tasausta vuodessa yli 40milj € ja moni tukea saava syrjäseudun kunta on tullut kokonaan riippuvaiseksi tuesta. Se ei ole kestävä tilanne eikä kannusta kuntia hoitamaan talouttaan hyvin ja kehittämään elinkeinoelämäänsä. On hyvä lähtökohta, että kunnat voivat käyttää verotulonsa pääasiassa itse. Elinvoimainen ja menestyvä pääkaupunkiseutu on koko Suomen etu.” ”Pääkaupunkieutu on suuri menettäjä valtionsosuuksien tasausjärjestelmässä. Vantaa menettää vuosittain yhden veroprosentin tuoton muualle Suomeen eli lähes 42 miljoonaa, Espoo lähes 180 miljoonaa. Pääkaupunkiseudun erityispiirteet mm. maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä pitäisi paremmin ottaa huomioon valtionosuuksia tasattaessa.” ”1. kaavoituksella, meille ei pidä syntyä maahanmuuttajalähiöitä 2. hyvällä kielenopetuksella (sekä oma äidinkieli että suomi/ruotsi) 3. perhevapaauudistuksella (maahanmuuttajalapset varhaiskasvatukseen eikä kotihoitoon)” ”Miksi mennä merta edemmäksi kalaan, jos lähialueella on hyvä ehdokas.” ”Maahanmuuttajien työllistyminen on avainasemassa ja siinä meillä on paljon parannettavaa ja käyttämätöntä potentiaalia. Työllistymistä ja kotoutumista pitää nopeuttaa. Ihmiset eivät tarvitse hyysäämistä vaan mahdollisuuden tehdä töitä ja päästä mukaan yhteiskuntaan. Se on paras tapa ehkäistä eriytymiskehitystä ja pitää huolta siitä, että meillä on tarpeeksi veronmaksajia yhteiskuntamme rahoittamiseksi myös tulevaisuudessa.” ”Tällä hetkellä Vantaalta on kolme kansanedustajaa ja esim. Espoosta 19. Vantaan ääni ei kuulu valtakunnan politiikassa. Nyt on tulossa suuria raidehankkeita ja on todella tärkeää Vantaan tulevaisuuden kannalta, että meillä on kansanedustajia, jotka tuntevat Vantaan asioita. Vantaalla on myös tehty politiikassa hyvää työtä ja taloudessa menee paremmin kuin koskaan. Espoo on muuten nykyään velkaisempi kuin Vantaa.” ”Kaikkien alueella asuvien vieraskielisten työllistäminen ja työllistyminen on tärkein asia. Lisäksi tärkeää on suomenkielen oppimisen, suomalaisen kulttuurin omaksumisen ja yhteiskuntaan sopeutuminen.” ”Panostamalla kielija kulttuuriopetukseen (kurssit, lapset suomalaiseen päiväkotiin) ja työllistymiseen (yksilölliset työllistymispolut, jossa huomioidaan osaamista, matalan kynnyksen työpaikkoja)” ”Oman alueen kansanedustajaan on helppo olla yhteydessä. Voi tulla vaikka iltakahville kansanedustajan kotia ja kertomaan omista asioistaan.” ”Koska hän huolehtii omasta asuinseudustaan, tuntee parhaiten sen ongelmat ja pystyy tekemään työtä niiden ratkaisemiseksi, mikäli tulee valituksi.” Pirjo Luokkala, 56, Kivistö, Keskusta Sveta SilvennoinenHiisku, 32, Kaivoksela, Vihreät Pekka Rautio, 48, Vapaala, Vihreät Ulla Kaukola, 55, Hämevaara, SDP
1 E H D O K K A AT PAINOTUKSET R A T A V E R K K O A K T I I V I M A L L I P E R U S T U L O L I I K E N N E JÄ R J E S T E L M Ä VEROTULOTASAUS ERIYTYMISKEHITYS PAIKALLINEN? MITEN painottaisit seuraavia asioita päätöksenteossasi suhteessa toisiinsa? Määrittele prosentit: Ympäristö Talouskasvu Julkinen talous Sosiaalinen hyvinvointi Ympäristö 30 % Talouskasvu 20 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 30 % Ympäristö 40 % Talouskasvu 20 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 40 % Ympäristö 40 % Julkinen talous 15 % Talouskasvu 15 % 1. Suomi-rata 2. Tunnin juna 3. Tallinnan tunneli 1. Tunnin juna 2. Suomi-rata 3. Tallinnan tunneli 1. Suomi-rata 2. Tallinnan tunneli Ei. Ei. Ei. Vastikkeeton. Vastikkeeton. Vastikkeeton. 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 5. Kaupunkibulevardisointi 6. Ruuhkamaksut/tietullit 7. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 8. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 9. Kehäteiden lisääminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Kehäteiden lisääminen 4. Kaupunkibulevardisointi 5. Sähköautojen verohelpotukset 6. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 8. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 9. Ruuhkamaksut/tietullit 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Kaupunkibulevardisointi 5. Kehäteiden lisääminen 6. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 8. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 9. Ruuhkamaksut/tietullit ASETA tärkeysjärjetykseen seuraavat: Suomi-rata, Tunnin juna, Tallinnan tunneli. KANNATATKO aktiivimallia? Kyllä/ei ASETA JÄRJESTYKSEEN mielestäsi parhaat keinot sujuvan ja mahdollisimman vähäpäästöisen liikennejärjestelmän luomiseksi: ruuhkamaksut/tietullit polttoaineen verotuksen kiristäminen markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen joukkoliikenteen hinnoittelu joukkoliikenteen sujuvoittaminen pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen sähköautojen verohelpotukset kaupunkibulevardisointi kehäteiden lisääminen PITÄISIKÖ verotulojen tasauksesta luopua, niin että kunnat käyttäisivät verotulonsa mm. omien palveluiden ja kunnan infran ylläpitämiseen, vai pitäisikö kunnallisverotuloja jyvittää entistä enemmän myös muualle Suomeen? ”Ei Pihtiputaan mummoja voi jättää hoitamatta. Asuinpaikasta huolimatta sivistysvaltio huolehtii näistäkin. Silti melkoista siltarumpupolitiikaa näkyy maaseudulla. Esim. meluaitoja on vaikeampi saada tänne kuin harvemmin asutuilla alueile. Tasausta tarvitaan, vaikka ei ehkä näin paljoa.” ”En ole perehtynyt asiaan, kysyisin asiantuntijoiden mielipidettä.” ”Vaikea kysymys. On tärkeää, että Suomi pysyy asuttuna ja kaikkialla on toimivat julkiset palvelut, mutta oma kotiseutukin tarvitsee verotuloja. Pitäisin kunnallisverotulojen jyvittämisen ennallaan.” ”Tulee kehittää sosiaaliturvaa, koulutusta, kotoutumista, mielenterveys-, nuorisoja sosiaalipalveluita. On panostettava alueisiin, joilla on paljon iäkkäitä, köyhiä ja maahanmuuttajia. Edullisia asuntoja on rakennettava kaikkialle.” ”Vain oman alueen ehdokkailla on kokemusta oman alueesi vahvuuksista ja haasteista. Kaikkien maantieteellisten alueiden sekä ikäja väestöryhmien ja vähemmistöjenkin tulee olla edustettuna eduskunnassa.” ”Nuoret kyllä sopeutuvat hyvin meidän yhteiskuntaamme, kunhan heille annetaan siihen vapaus. Pidetään kiinni ja kehitetään meidän mahtavaa koulujärjestelmäää, keskitytään olennaiseen ja kohdellaan kaikkia samalla tavalla.” ”Lähiseudun edustaja tietää ja tuntee seudun asiat ja tarpeet parhaiten.” ”Varhaiskasvatuksessa tärkeää on kielen oppiminen ennen kouluikää. Maahanmuuttajataustaiset lapset tulee houkutella varhaiskasvatuksen pariin jos vanhemmat ovat kielitaidottomia. Myös äitien kieltenoppimiseen on tarjottava mahdollisuus. Ilman kieltä ei saa myöskään työtä.” ”Espoosta on 19 kansanedustajaa, Vantaalta 3. Se näkyy valtion rahoituksessa ja kaikessa päätöksenteossa. Tämän lisäksi on tärkeää tuntea oman seutunsa tarpeet ja haasteet sekä olla tavoitettavissa lähellä asukkaita.” VIERASKIELISEN väestön ennusteen mukaan vuonna 2030 Vantaalla olisi vieraskielisiä 0–6-vuotiaista ja 18–64-vuotiaista jopa kolmannes. Miten ehkäisit eriytymiskehitystä? MIKSI kannattaa äänestää oman lähiseudun edustajaa? PERUSTULO? Vastikkeellinen / vastikkeeton / ei perustuloa Sirpa Siru Kauppinen, 46, Hämeenkylä, Vihreät. Allan Buss, 36, Kiila, RKP Elina Nykyri, 42, Kaivoksela, Vasemmistoliitto 8 KYSYMYSTÄ JAT K U U. . .
1 1 E H D O K K A AT PAINOTUKSET R A T A V E R K K O A K T I I V I M A L L I P E R U S T U L O L I I K E N N E JÄ R J E S T E L M Ä VEROTULOTASAUS ERIYTYMISKEHITYS PAIKALLINEN? Ympäristö 30 % Talouskasvu 20 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 30 % Ympäristö 30 % Talouskasvu 20 % Julkinen talous 20 % Sosiaalinen hyvinvointi 30 % Ympäristö 25 % Talouskasvu 25 % Julkinen talous 25 % Sosiaalinen hyvinvointi 25 % 1.Suomi-rata 2.Tunnin juna 3.Tallinnan tunneli 1.Suomi-rata 2.Tunnin juna 3.Tallinnan tunneli 1. Tunnin juna 2. Suomi-rata 3. Tallinnan tunneli Ei. Ei. Kyllä. Vastikkeeton. Ei perustuloa. Ei perustuloa. 1. Joukkoliikenteen hinnoittelu 2. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 3. Kaupunkibulevardisointi 4. Ruuhkamaksut/tietullit 5. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 6. Sähköautojen verohelpotukset 7. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 8. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen 9. Kehäteiden lisääminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. Joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Sähköautojen verohelpotukset 4. Ruuhkamaksut/tietullit 5. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 6. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 7. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittamien 8. Kaupunkibulevardisointi 9. Kehäteiden lisääminen 1. Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 2. joukkoliikenteen hinnoittelu 3. Markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen 4. Polttoaineen verotuksen kiristäminen 5. Sähköautojen verohelpotukset 6. Kaupunkibulevardisointi 7. Ruuhkamaksut/tietullit 8. Kehäteiden lisääminen 9. Pysäköintipaikkojen tarjonnan rajoittaminen Kysely lähetettiin myös seuraaville ehdokkaille: Lauri Kaira (Kokoomus) Jeppe Isberg (Keskusta) Maija Rautavaara (Vihreät) Kristian Rehnström (RKP) Lisäksi LänsiVantaalta on ehdolla ainakin seuraavat henkilöt: Virpi Purmonen (Eläinoikeuspuolue) Juho Tolppola (Suomen kansa ensin) Samu Salomaa (Suomen kansa ensin) Jari Robson (Piraattipuolue) Tiina Arlin (Seitsemän tähden liike) Raija Virta (Liberaalipuolue) Myyr York Times kysyi edellisissä vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden edustajien mielipiteitä asioista, jotka ovat sekä globaaleja, valtakunnallisia että paikallisia. Rajasimme ehdokkaat lehtemme ilmestymisalueelle (Myyrmäen ja Kivistön suuralueet). Osa ehdokkaista halusi perustella myös alkupään vastauksia. Täsmennykset löytyvät MYTin verkkosivustolta www.myyryork.news ”Pitäisin nykyisen järjestelmän voimassa toistaiseksi, vaikka ymmärrän siihen kohdistuvan kritiikin.” ”Tasaus osuu eniten pääkaupunkiseutuun, joka maksaa moninkertaisesti muihin verrattuna. Toisaalta hyvinvointivaltioon kuuluu ajatus tulojen tasaamisesta ja järjestelmällä ylläpidetään tärkeitä palveluja muissa kunnissa. Järjestelmän reiluutta täytyy silti tarkastella.” ”Kaupungistuminen etenee ja esimerkiksi Vantaalle muuttaa tulevina vuosina paljon lisää asukkaita. Sen myötä tarvitaan paljon investointeja kaupungin palveluihin kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Väestön määrän kasvu pitäisi huomioida verotulojen tasauksessa.” ”Suomen kielen oppiminen on mielestäni ihan avainasemassa. Vieraskielisten integroituminen suomenkielisten kanssa asumisen, työn ja koulutuksen suhteen on tärkeää.” ”Lähellä asuva tulee helpommin tutuksi ja edustaja on helpommin lähestyttävä. Oman alueella puhuttavat ajankohtaiset asiat ovat paremmin tiedossa ja ymmärrys äänestäjän arjesta parempi.” ”Riittävä kieltenopetus, toimiva varhaiskasvatus ja hyvin resursoitu peruskoulu ovat parhaita integraation edistäjiä. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään asuinpaikastaan tai taustastaan riippumatta. Alueiden eriytymistä ehkäistään myös pitämällä huoli siitä, että eri kaupunginosiin rakennetaan riittävästi sekä omistusettä vuokra-asuntoja.” ”Vain vantaalainen tietää omakohtaisesti juuri tämän alueen erityispiirteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Myyrmäkeläisenä tiedän alueen koulujen erityistarpeet kun olen ne itse käynyt ja lapseni niitä käyvät. Tiedän alueen luonnosta ja ympäristöstä, kohtaamispaikoista ja palveluista. Tiedän miten myös palvella Vantaata ei ainoastaan Helsingin tukiyksikkönä vaan Suomen talouden yhtenä veturina ja kasvukeskuksena. Pidän kaupunkini ja ihmisteni puolia, olenhan Vuoden vantaalainen ja aikuiselämäni myyrmäkeläinen.” ”Satsaisin työllisyyttä edistäviin toimiin, panostaisin koulutukseen ja ennaltaehkäiseviin sosiaalija terveyspalveluihin. Lisäisin yhteisöllistä toimintaa kehittäviä hankkeita ja kultturisensitiivistä työtä.” ”Paikallinen edustaja on perillä seudun haasteista ja positiivisista ilmiöistä. Esimerkiksi ruohonjuuritason toimijoiden tukeminen ja ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen on tärkeää huomioida.” Sara Pekonen, 38, Myyrmäki, Vasemmistoliitto Hussein al-Taee, 35, Myyrmäki, Sdp Siri Ahokas, 44, Myyrmäki, Kokoomus 8 KYSYMYSTÄ
1 2 MAMIAAAAAAAA K ANSAINVÄLISTÄ tanssin päivää vietetään joka vuosi 29.4. Päivään on Vantaalla perinteisesti liittynyt Tanssin viikko, joka on huipentunut usein näyttävään gaalaan Kulttuuritalo Martinuksessa tai Energia Areenalla. Tänä vuonna tapahtumaa on kutsuttu koordinoimaan kaksi nyky-etuliitteellä toimivaa taiteilijaa, eikä liene ihme, että Tanssin päivän ohjelma on muuttunut merkittävästi. Nykytanssija ja -koreografi NINA MAMIA ja nykyteatterin moniammattilainen KASPERI NORDMAN muodostavat yhdessä Mamia Companyn ytimen. He ovat suunnitelleet tanssin viikon ohjelmaa syksystä 2018 asti. VARSINAISEN tanssin päivän tapahtuman tuore nimi on VanDance ja se sijoittuu aivan Myyrmäen keskustaan. Päivä alkaa lyhyellä virallisella osuudella Paalutorilla, jossa on luvassa tanssin päivän julistuksen lisäksi livemusiikkia ja paljon erilaista liikettä. Rytmit valuvat torilta Taidemuseo Artsiin, kirjastoon ja Myyrmäen aseman studionäyttämölle. Päivän aikana esiintyy tanskalainen katutanssiryhmä Freestyle Phanatix. ”Tapasimme heidät kansainvälisillä tanssimessuilla viime syksynä ja he halusivat osallistua Vantaan tapahtumaan niin paljon, että peruivat yhden oman esiintymisensä”, kertoo Nina Mamia ylpeänä. Teos E-boy kertoo evoluutiosta breakdancen keinoin. Nähtävillä on myös ISMO-PEKKA HEIKINHEIMON uuden teoksen kantaesitys ja kaksi juuri näille tapahtumapaikoille tehtyä sooloteosta. ”NYKYTANSSI koetaan helposti vieraaksi normaalikatsojan näkökulmasta”, huomauttaa Kasperi Nordman. ”Meillä tuo koko tapahtuma liikkuu sen ympärillä, minkälaisia nykytanssin eri muotoja on. Haluttiin ennen kaikkea lähteä siitä, että tehdään Vantaan näköinen tapahtuma. Eli se on myöskin helposti lähestyttävä ja rento, mutta samalla ammattimainen.” ”Ja monimuotoinen”, lisää Nina Mamia. Esityksiin on vapaa pääsy. ”Tanssia voi pysähtyä katsomaan vaikka kauppamatkalla, ei tarvitse lähteä erikseen, vaikka toki niinkin saa tehdä.” OSAAN TAPAHTUMISTA on tilatai henkilömäärän rajoitusten takia ennakkoilmoittautuminen. Yksi niistä on todella valikoidulle joukolle järjestettävä tanssitaiteilija RIINA HANNUKSELAN Walk me talk me -kävelykierros, jolle mahtuu kerrallaan kaksi osallistujaa. Päivän viralliset jatkot järjestetään Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintolassa, jossa livemusiikista vastaa seudun oma poika Petsku Lemström ystävineen. M YÖS Mamia Company esiintyy itse teoksellaan Pari Suhteellisuutta. Kaikki Mamia Companyn teokset ovat kantaesityksiä, jotka kaksikko kirjoittaa, tuottaa ja ohjaa, joten katsoja voi vain arvuutella, mistä esitys aiheensa ammentaa. Mamia ja Nordman ovat olleet viisitoista vuotta yhdessä, joista viimeiset kolme vuotta naimisissa. Kaksikosta Nina Mamia on rauhallisempi ja ilmaisee itseään täsmällisemmin. Ninan harteilla lepää myös Mamia Companyn käytännönläheinen puoli, apurahahakemukset ja muu byrokratia, joka oman teatterin pyörittämiseen liittyy. NINAN KOULUTUS on monipolvinen, osin polvivamman takia. Pienestä asti tanssia harrastanut ja Turun taideakatemiassa opiskellut Nina loukkaantui ja kuvitteli, ettei pystyisi enää tanssimaan. Kuvaan astui kakkosrakkaus, ja hän opiskeli itsensä silloisessa Stadian ammattikorkeakoulussa ohjaajaksi. Kärsivällisyydellä polvikin kuitenkin kuntoutui ja hän valmistui lopulta Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi koreografina. Ennen oman companyn perustamista Nina on ehtinyt työskennellä monipuolisesti sekä teatterin että tanssin kentällä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Nina rakastaa tanssijoiden pitkiä raajoja, joista liike lähtee ulospäin. Myös Kasperi puhuu ulospäin näyttelemisestä, toiselle tekemisestä. Ehkä siinä piileekin kaksikon vahvuus, tehdä toista varten? ”Ihanaa, rakkaus, ihanaa!” – teoksesta Pari Suhteellisuutta KASPERI on joutunut kuitenkin tekemään myös kipeitä ratkaisuja. Merkantiksi opiskelleelle vielä melkein pojanklopille oli pedattu paikka isän yrityksessä. Kauppamiesten pitkästä suvusta polveutuva Kasperi kasvoi asiakaspalvelijaksi 1990-luvun laman keskellä. Kasperi löysi teatterin halvaantumisen rajoilta, kun hän loukkaantui harrastaessaan amerikkalaista jalkapalloa. Sitten Kasperin isä kuoli viisikymppisenä hänen ollessaan 21-vuotias. ”Vaikka mikä olisi niin lavalle mennään”, sanottiin teatterissa ja niinpä Kasperi oli elämänsä ensimmäisessä harrastajateatterinäytöksessä kaksi päivää isänsä kuoleman jälkeen. ”Oppini teatteriin ei ole tullut kauhean kevyissä olosuhteissa”, mies toteaa. MAMIA COMPANYN esityksille tyypillinen tragikoomisuus värittää kertomusta, jossa Kasperi yritti asettua isänsä, “kumijumalan” paikalle, mutta joutui sitten toteamaan, kuinka yksityisyritys henkilöityi ihmiseen, jollaiseksi Kasperista ei ollut. Harrastajateatterista saatu palaute sai hänen tekemään valinnnan, myymään yrityksen ja suuntaamaan tosissaan teatterin pariin. ”En ole katunut päivääkään.” T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA M A M I A C O M PA N Y ”Vaikka tekee kipeää, silti pitää yrittää.” – teoksesta Pari Suhteellisuutta
1 3 MAMIAAAAAAAA matkan varrella kertovat hänelle: ”Minä näen sinut”. ”Taiteen tekemisessä tuntee olevansa helposti yksin, mutta täällä on ihmisiä, joiden kanssa puhua”, Kasperi sanoo. ”Ja me tehdään kuitenkin yleisölle, ei kollegoille tai muille pienille piireille, miten helposti käy”, Nina täydentää. TYÖRYHMÄ on vähintään henkisesti sataprosenttisesti vantaalaisia, ydinryhmä ihan oikeasti kokonaan. Mamia Companyn pohja-ajatus lähtikin siitä, mitä tai miten Kasperi ja Nina eivät halua tanssia ja teatteria tehdä. Nina ja Kasperi olivat viisi vuotta sitten suunnittelemassa Myyrmäen näyttämöä, ja vaikka hanke aikoinaan kariutuikin, syntyi sinne aiotun vierailuteatterin toimintasuunnitelman pohjalta Mamia Company. V IHDOIN Myyrmäestä löytyi myös oma tila, kun Mamia Company pääsi hiljattain muuttamaan Myyräncoloon. Oma harjoitustila mahdollistaa erityisesti Kasperille tärkeän kaksiosaisen työpäivän rytmin, kun harjoit”Tänne. Ehdottomasti.” – Nina Mamia ”Kehun häpeilemättä.” – Kasperi Nordman ”Se on vaan Myyrmäen kolo.” – Kasperi Nordman KASPERI pitää itseään kaksikielisenä, mutta toinen kieli ei olekaan ruotsi, vaikka nimen perusteella niin voisikin olettaa. Kasperi kertoo ajattelevansa suurimman osan ajatuksistaan englanniksi, ja hän on myös opiskellut Drama Studio Londonissa. Englannin vuosien jälkeen Kasperi eli matkalaukkuelämää seitsemän vuotta työskennellessään mm. Oulun kaupunginteatterissa. Myyrmäessä on kahdeksantoistavuotiaasta asti odottanut koti, ensin yksiö ja sittemmin Ninan kanssa jaettu kolmio, samassa talossa, samassa rapussa. K ASPERILLE Myyrmäki on konkreettisesti koti, eikä Ninakaan malta olla kertomatta siitä, kuinka hän jo lapsuusvuosinaan pyöri täällä. ”Vuosi ehdittiin olla yhdessä ja sitten muutin tänne. Ei siitä tullut mitään, että asuin Helsingissä”, Nina nauraa. Ninallekin on kertynyt vantaalaisia vuosia jo neljätoista. Lapsuutensa Hämevaarassa viettänyt Kasperi sanoo, että Myyrmäki on hänelle henkinen Shangri-La. Täällä hän kokee kylämäistä tunnelmaa, pienet tervehdykset telu ei ole muista käyttäjistä kiinni. Heitä kiehtoo myös kulttuuriyrittäjien keskittyminen samaan tilaan.”Heti rupeaa lähtemään ihmisillä ideoita, mitä voisi tehdä keskenään ja tulee uutta ajattelua siihen miten ollaan jo tehty. Se on auvoisaa”, sanoo Kasperi. Mamia Company on kirjaimellisesti vapaa liikkumaan ja määritelmistä riippumaton. Nykytanssiteatteri pitää Ninan mukaan sisällään paljon mahdollisuuksia. ”Vaikka se on sanana aikamoinen hirviö, on siinä mukana sekä nykytanssi että -teatteri.” NINA JA KASPERI käsittelevät teoksissaan vahvoja ja vaikeita aiheita, mutta ne sisältävät yllättävän paljon myös huumoria. ”Jostain syntyy se huumori, mistä en haluakaan tulla enempää tietoiseksi, koska jos se syntyy luonnostaan niin sehän on hyvä vaan, että löytyy se tragikoominen puoli”, Nina sanoo. ”Me nauretaan myös itsellemme”, Kasperi täydentää. ”Ollaan tosissaan mutta ei tosikoita.” Nina huomauttaa, että tanssin päivänä nähtävä Pari Suhteellisuutta on Companyn kevyin teos. ”Niin. Eihän siinä ole pelissä kuin vain ikuinen rakkaus”, Kasperi toteaa. T ULEVAISUUDESSA siintää yhteistyötä hongkongilaisen koreografi IVY TSUIN kanssa, syksyllä matka Irlantiin työskentelemään residenssissä ja uuden teoksen ”Persona non grata” valmistelua. ”Meillä on hyvä teatteri. Ei voi muuta sanoa”, Kasperi lausahtaa. ”Yleisö tuntuu tykkäävän meidän esityksistä.” Ja niin Nina ja Kasperi pääsevät jälleen nauramaan itselleen. Että oikein omakehua. Mutta turhaan vantaalaiset olisivatkin vaatimattomia. Jokainen voi nimittäin tarkistaa väitteen paikkaansapitävyyden tanssin viikon tapahtumissa, joissa on mukana myös Mamia Companyn suosittuja lasten esityksiä. Kaikki kaksikon omaa käsialaa. Aikamoista Mamiaa. ”Vaikka tekee kipeää, silti pitää yrittää.” – teoksesta Pari Suhteellisuutta
1 4 RAKKAUDESTA LAJIIN ”ONHAN se ihan älytön juttu, ihan huippujuttu”, intoilee ALEXANDRA BLINNIKKA valinnastaan Vantaan vuoden urheilijaksi. Blinnikka voitti viime vuonna purjelautailun Raceboard-luokan maailman, Euroopan ja Suomen mestaruuden. Helmikuussa hän sai kiitoksen ja tunnustuksen kovasta työstä kotikaupungiltaan. Blinnikka näkee valinnan ponnahduslautana tähän vuoteen. Vantaan kumppaniurheilijana hän on saanut tukiverkoston muiden lajien urheilijoista ja urheilun parissa toimivista. Blinnikan mukaan tukiverkosto on kuin perhe vantaalaisille huippu-urheilijoille. Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti on toiminut Blinnikan mentorina. Kumppanuus merkitsee myös taloudellista tukea. URHEILUGAALAN vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -äänestyksessä Blinnikka pääsi finalistien joukkoon. Vuoden parhaiden urheilijoiden valintoja tehtäessä pienten lajien edustajat saavat aina kuulla kritiikkiä lajiensa osallistujamääristä. Blinnikka tietää edustavansa marginaalilajia, jossa näkyvyyttä on hankala saada. Pienissä lajeissa urheillaan rakkaudesta lajiin. Mestaruudet ovat kaikilla kovan työn takana. ”Miksi sun puolesta ei voida olla onnellisia? Tule itse purjelautailemaan!” Blinnikka vastaakin arvostelijoille. BLINNIKKA ASUU Vantaalla kehäradan pohjoispuolella. Hän käy Myyrmäessä kuntosalilla sekä harjoittelemassa thainyrkkeilyä. ”Täällä mä pörrään mun vapaapäivät”, Blinnikka kertoo. Vantaalla hän on asunut lähes koko elämänsä. 18-vuotiaana hän asui puoli vuotta au pairina Irlannissa. Myös Porvoo on ollut hänen kotinsa puolisen vuotta. Espanjan Sevillassa ja Cádizissa Blinnikka asui ja harjoitteli kolme ja puoli vuotta. Sieltä hän palasi kotiinsa kolme vuotta sitten. KILPAILEMINEN, harjoittelu ja työ vievät vantaalaista pitkin maailmaa. Finnairilla lentoemäntänä työskentelevä Blinnikka saa jatkuvasti taiteilla aikaerojen kanssa. ”Minne menen, niin treenaan siellä.” Jos on mahdollista purjelautailla, ei epäilystäkään, etteikö Blinnikka suuntaisi rannalle. Työmatkoilla vapaa-aika kuluu patikoidessa ja pyöräillessä sekä muiden aktiviteettien parissa. Harjoitusmatkat ovat usein talviaikaan suuntautuneet Espanjaan. Cádizista hän löytää helposti harjoituskumppaneita. Viime reissulla Espanjassa häntä valmensi olympialuokassa FERNANDO LAMADRID. Kotimaassa häntä valmentaa oma isä ja hän harjoittelee kesäisin Helsingin Lauttasaaressa yhdessä olympiamitalisti muun muassa TUULI PETÄJÄ-SIRÉNIN kanssa. BLINNIKKA KERTOO olevansa maanläheinen ja sporttinen. Hän on purjelautailun lisäksi harrastanut lentopalloa, ratsastusta, laskettelua, surffaamista (lainelautailua) ja muita vesilajeja. Tärkeintä hänelle on olla luonnossa. ”Mutta mä oon tehnyt ihan kaikkea tankotanssista lähtien.” ALEKSANDRAN ISÄ, JUHA BLINNIKKA , on kilpaillut purjelautailussa vuosikymmeniä kansainvälisellä huipputasolla. Myös veljet, DANIEL ja BENJAMIN, ovat kovia purjelautailijoita. Aleksandra nauttii, kun saa kilpailla yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa. ”Porukat vaikuttavat siihen, missä pisteessä mä nyt olen”, Blinnikka kertoo. Apu teknisiin ja taidollisiin asioihin löytyy kotoa. Jos Aleksandra ei itse tiedä tai ei osaa korjata jotain asiaa, Juha-isä osaa ja auttaa. ”Ihan hyvin meillä toimii perhedynamiikka.” Blinnikan mukaan hänen isänsä ei ole koskaan patistanut tytärtään purjelautailemaan. Kotona on rauhassa odotettu, että oma motivaatio lajiin kehittyy. Blinnikka kertoo harjoittelevansa ja kilpailevansa vasta kuudetta vuotta tosissaan. ENSI KESÄNÄ Blinnikan tarkoitus on harjoitella ja kisata kesä RS:X-olympialuokassa. ”Haluan osallistua syyskuussa olympialuokan MM-kisoihin, Gardajärvellä, Italiassa.” Tällä hetkellä Suomessa on viisi purjelautailijaa, jotka treenaavat olympialuokkaa. Blinnikalla on tavoitteena myös puolustaa EMja MM-titteleitä Raceboard-luokassa. EM-kisat järjestetään Tšekin Nové Mlýnyssa toukokuussa ja MM-kisat heinäkuussa Saksan Warnemündessa. PURJELAUTAILU on lajina nousussa lämpimien kesien ja Tuuli Petäjä-Sirénin ansiosta. Blinnikan mukaan vuosittain on tullut lisää kilpailijoita. ”Hyvä, kun tulee nuoria kundejakin”, Blinnikka naurahtaa. VA N TA A N V U O D E N U R H E I L I JA A L E X A N D R A B L I N N I K K A S U R F FA A 1 4 T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VA A N T T I P E LT O L A Windsurf’s up! ”Mä oon tehnyt ihan kaikkea tankotanssista lähtien.”
1 5 RAKKAUDESTA LAJIIN Hyvä arki kotona Betesda-säätiö sr:n kotihoito mahdollistaa selviytymisen kotona kun tarvitset apua arjen toiminnoissa. Autamme päivittäisissä toimissa, kaupassa käynnissä, lääkehoidossa ym. Betesda-säätiö sr www.betesda.fi Ota yhteyttä: Kotihoidon esimies Suvi Wennermark 040 721 1491 suvi.wennermark@betesda.fi Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella! ilmoitusmyynti@myyryork.news TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Ei muistu mieleen vai? Köh, sivu 24, köh. 1. Louhela Jam järjestetään jälleen kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Minä vuonna Louhela Jam järjestettiin ensimmäisen kerran? a) 1985 b) 1992 c) 2002 2. Martinlaakson alkupamaus ammuttiin a) 4.12.1968 b) 11.4.1969 c) 4.12.1969? 3. Frutas Tropicales on a) Pähkinärinteestä kotoisin oleva lattarirytmejä soittava bändi b) Martinus-salissa järjestetty latinalaisen musiikin festivaali c) Myyrmäen K-Citymarketissa myytävä tuoreista hedelmistä puristettava mehu? 4. Miten Mittari Oy edustaa länsivantaalaista yrityshistoriaa? a) Nykyisessä Virtatalossa (ex-Colosseum) toimiva yritys toteutti Energia Areenan tulostaulun. b) Yritys muutti sittemmin nimensä Vaisala Oy:ksi, joka on nykyisin Länsi-Vantaan kansainvälistynein yritys. c) Martinlaaksossa toimiva Murata Electronics Oy osti yrityksen ja rakensi Martinlaaksoon uudet toimitilat. 5. Kaivokselan kaivosalueen nykyisin nähtävissä olevista kaivoksista syvin on a) 31 m b) 41 m vai c) 51 m syvä? 6. Länsi-Vantaan vanhin edelleen toimiva, maatalousmuseota pyörittävä yhdistys, Helsinge lantmannagille rf. on perustettu a) 1882 b) 1906 c) 1923? 7. Missä Myyrmäessä voi kohdata Killikissan? a) Lastenkulttuurikeskus Toteemin edustan puuveistoksissa Myyrmäenraitilla. b) Kilterin koulun katolla sijaitsevassa viirissä. c) Jönsaksen päiväkodin seinämaalauksessa. 8. Vantaanjoen juoksu on a) Martinlaaksossa toimiva pesäpalloseura b) Vantaankoskella vuosittain järjestettävä juoksutapahtuma c) Pitkäkoskella sijaitsevan vesilaitoksen rakennus, josta Silvolan tekoaltaan ylijäämävedet juoksutetaan jokeen? 9. Urheiluseura Keimolan Kaiku ry. rakensi tukikohdakseen Kisapirtiksi kutsutun rakennuksen, joka sijaitsi a) Kirkantiellä b) Kivistöntiellä vai c) Vestrantiellä? Kaivokselan asemakaavan on laatinut a) Professori Olli Kivinen b) Professori Aarne Ehojoki c) professori Arto Sipinen?
1 6 SAGA ANDERSSON TÄHTÄÄ UUTEEN ENNÄTYKSEENSÄ SEIVÄSHYPPÄÄJÄ SAGA ANDERSSON lähtee kohti kesää yleisurheilun hallikauden kotimaisen tilaston kakkosena tuloksella 430. Konkari Minna Nikkanen on ylittänyt riman kaksi senttiä korkeammalta. Maaliskuussa Andersson harjoitteli yhdessä Nikkasen kanssa Turussa. Yhteiset harjoitusjaksot ovat jo tulleet tavaksi. ANDERSSON on asunut Louhelassa koko nuoren ikänsä. ”Ihan kiva paikka. Täältä on kätevä liikkua”, toteaa Andersson. Hallikaudella Andersson harjoittelee Helsingin Myllypurossa, kesäisin Eläintarhan kentällä. ”Myyrmäen stadionilla teen joskus kesäisin juoksutreenejä. Olen hypännyt siellä kisoissa pari kertaa. Hyvin on mennyt”, kertoo Andersson. Andersson on tyytyväinen Myyrmäen kuntosalitarjontaan. ”Vantaa-kortilla pääsen saleihin ilmaiseksi. On tosi kiva, kun vaihtoehtoja on paljon”, iloitsee Andersson. Viime kauden nuorten MM-kilpailut Tampereella päättyivät lievään pettymykseen. Anderssonin odotukset olivat korkealla. Hän olisi ollut tyytyväinen mitaliin, mutta päätyi seitsemänneksi. ”Fiilis oli törkeän hyvä. Yleisö oli mahtava. Hyppäsin ihan okei tuloksen, mutta olin tosi epävarma”, muistaa Andersson Tampereen MM-kisoista. VIIME KAUDEN tulokset olivat 440 hallikaudella ja 439 ulkokentällä. Andersonin ennätys 442 on kaudelta 2017. Tällä hallikaudella Andersson ei ole tuntenut epävarmuutta. ”Olin oppinut tärkeän jutun, että treeneissäkin pitää antaa kaikkensa eikä tehdä läpijuoksuja.” Anderssonille on tärkeää, että kotimaassa on samantasoisia hyppääjiä. Nikkanen, Andersson ja Wilma Murto muodostavat kotimaisen kärkitrion. Huipulle on vaikeampi päästä, jos kiritysapua ei löydy. Nuorten SM-kisoissa hän on käytännössä joutunut hyppäämään yksin toisten lopetettua kilpailun ennen Anderssonin aloituskorkeutta. Kansainvälisissä kisoissa kovaa vastusta on aina löytynyt. Tavoitteena tälle kaudelle ainakin 456, mikä on Dohan MM-kisojen raja. ”Treeneissä on mennyt niin hyvin, että kyllä se pitäisi mennä”, toteaa Andersson. Tulosparannus edellyttää jäykempien seipäiden käyttöä. ”Pariin vuoteen en ole mennyt tuloksellisesti eteenpäin, vaikka olen kovemmassa kunnossa. Ennemmin tai myöhemmin parannus tulee.” Harjoituksissa Andersson on hypännyt aiempia korkeampia hyppyjä. Myös nopeusja voimaominaisuudet ovat kehittyneet. Ruotsin Boråsissa järjestetään heinäkuussa alle 20-vuotiaiden EM-kisat. Ne ovat Anderssonille kauden ykköskisat. Sinne hän haluaa mennä saavuttamaan hyviä tuloksia ja sijoituksia. ”Tärkeät ovat totta kai myös Dohan kisat, jos sinne pääsee. Mutta ne ovat aika myöhään”, miettii Andersson. Yleisurheilun MM-kilpailut järjestetään Dohassa, Qatarissa 28.9.–6.10. KAUDEN ALUKSI Turussa järjestetään kansainvälinen kilpailu, Paavo Nurmi Games, kesäkuun 11. päivä. Jos Andersson saavuttaa Dohan kisarajan, hänen on rakennettava valmentajaisänsä Björn “Nalle” Anderssonin kanssa kaksi kuntohuippua. Tällöin on harjoiteltava välillä kovempaa kuin muuten olisi tarkoitus. Andersson harjoittelee mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän. ”Kun treenaa kovaa, on vahva tunne, että saa itsestään paremmin irti.” Ennen kilpailukauden alkua Andersson matkustaa toukokuussa kahdeksi viikoksi Italiaan, Rooman lähistölle, harjoittelemaan Minna Nikkasen kanssa. Kilpailukausi alkaa toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Aloituskilpailut voivat olla pikkukisoja. Viimeistään Paavo Nurmi Gamesissa kausi käynnistyy. R I M A N Y L I T TÄ JÄ T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VA CA R L J O H A N A L M Suunta on selvä.
BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA RAVINTOLA MYYRIN KROUVI UOMATIE 11 www.myyrinkrouvi.fi Ma Pe & La Bingo Karaoke alkaen klo 19 alkaen klo 21 MK-JUHLAPALVELUT & CATERING Järjestämme ammattitaidolla tilaisuutesi muista myös pikkujoulut! ota yhteyttä: asiakaspalvelu@myyrinkrouvi.fi Ma-Ti Ke-To Pe La Su 14-01 (keittiö suljettu) 14-01 (keittiö 15-21) 14-02 (keittiö 15-22) 11-02 (keittiö 12-22) 11-00 (keittiö 12-20) seuraa meitä facebookissa!
1 8 ”NYT, kun seura täyttää 40 vuotta, niin ajateltiin tempaista vielä vähän suuremmin. Meillä on nyt ensimmäistä kertaa elävä musiikki mukana”, maalailee Etelä-Vantaan Taitoluistelijat ry:n hallituksen puheenjohtaja PETRI CASTRÉN. EVT Goes Movies -teemalla esitetään elokuvasävelmiä ja -kohtauksia. Yksinluistelijat ja muodostelmaluistelujoukkueet, luistelukoululaiset ja harrastajat, kaikki seuran luistelijat ovat mukana esiintymässä. Juhlanäytöksen päätähtinä nähdään EVT:n olympiaja MM-edustaja EMMI PELTONEN ja ROMAN GALAY , joka on tämän vuoden Suomen mestari. Shown musiikin soittaa Z Music Band, jonka solistina toimii Idolsista ja Uuden Musiikin Kilpailusta tuttu CATHARINA ZÜLHKE . Zühlke toteaa bändin olevan todella innoissaan projektista. Heille on kunnia saada esiintyä samalla jäällä, jolla luistelijat esiintyjät. ”Olen entisiä EVT-luistelijoita. Luistelin seurassa 10 vuotta. Ensimmäinen suuri lauluesiintymiseni tapahtui Myyrmäen jäähallissa, kun olin 9-vuotias. Lauloin EVT:n kevätnäytöksessä Leijonakuningas-elokuvasta ”Can You Feel The Love Tonight” -kappaleen. Omistin laulun seurasta lähtevälle valmentajalleni. Nyt ympyrä sulkeutuu ja palaan Myyrmäen jäähalliin takaisin laulajana”, kertoo Zühlke. Castrénin mukaan ohjelmisto on tarkkaan suunniteltu. Zühlken bändi on sovittanut ja äänittänyt harjoitusnauhat. Niiden perusteella on aloitettu treenaaminen juhlaa varten. ”On puvustus ja lavastus. Kaikki seinät peitetään mustalla kankaalla. Halliin saadaan loistava fiilis”, tunnelmoi Castrén. Tapahtuman valosuunnittelija luo halliin valoverhoseinän. Hallin seinillä on Myyrmäki-kyltit Hollywood-fontilla. Muutakin Hollywood-teemaa on esillä, mutta osa pidetään yllätyksenä. ”Kumppaneiden avulla pystytään tekemään aivan loistava esitys paikallisilla resursseilla. Kaikki musiikki on livemusiikkia. Ainutkertainen juttu. En tiedä, että kukaan olisi tehnyt vastaavaa Suomessa”, kertoo Castrén. Jäähalli Myyrmäkeen 1981 Etelä-Vantaan Taitoluistelijat ry:n syntyi 1970-luvun lopussa AATOS JA JANE ERKON ajatuksesta perustaa taitoluisteluseura Etelä-Vantaalle. Tuolloin helsinkiläinen KRISTIINA ”TINTTI” WEGELIUS oli nostanut suomalaisen taitoluistelun jälleen maailman huipulle. Seuran Vantaan vanhin taitoluisteluseura täyttää 40 vuotta. T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VAT J O H A N N E S O L L I K A I N E N & P E T R I CA S T R É N EVT GOES MOVIES Roman Galay & Emmi Peltonen Etelä-Vantaan Taitoluistelijoiden 40-vuotisjuhlanäytös. Jäällä seuran noin 500 luistelijaa esittävät unohtumattomia kohtauksia elokuvista elävän musiikin säestämänä. Solistina Catharina Zühlke, Idolsja UMK-tähti. Näytökset Myyrmäen jäähallilla: Pe 5.4. klo 18 La 6.4. klo 13 ja 16 Liput 7–24 € Ennakkomyynti lippuagentti.fi ZÜHLKE 5.–6.4.2019 Roman Galay Emmi Peltonen L U I S T E L L E N H O L L Y W O O D I N L O I S T E E S E E N
1 9 ”Meillä on nyt ensimmäistä kertaa elävä musiikki mukana” EVT GOES MOVIES toiminta alkoi Tikkurilan jäähallissa, jossa käytössä oli 1,5 tuntia jäätä viikossa, sekä Kaivokselan luonnonjäillä. Muita taitoluisteluseuroja ei tuohon aikaan Vantaalla ollut. Myyrmäen jäähalli valmistui vuonna 1981, mikä mahdollisti EVT:n toiminnan kehittymisen. Yhdeksän tunnin viikoittaisen hallijään lisäksi toiminta jatkui luonnonjäillä. Seuran perustamisesta lähtien EVT panosti ammattitaitoisiin valmentajiin. Seuran päätoimisina valmentajina uudessa hallissa toimivat alkuaikoina muun muassa SIRKKA KARASJOKI (NYKYISIN KAIPIO) ja TIINA SIILASVUO sekä ANULIISA UOTILA . Seura on valittu kahdesti vuoden parhaaksi taitoluisteluseuraksi Suomessa. Ludovika ja Walter Jacobsonin muistomalja annetaan SM-kilpailuissa saavutettujen sijoitusten perusteella. EVT on saanut palkinnon kausilta 1992–1993 ja 1995–1996. EVT on kokenut kilpailujen ja näytösten järjestäjä Luisteluseurojen kevätnäytöksiä on järjestetty 80-luvun alkupuolelta lähtien. EVT on ollut yksi ensimmäisistä seuroista, jotka ovat järjestäneet tämän tyyppisiä tilaisuuksia. EVT järjesti myös junioreiden ja senioreiden sekä jäätanssin SM-kilpailut Myyrmäessä maaliskuussa 1994. EVT:llä on yksinluistelijoita kansainväliseltä ja kansalliselta huipputasolta. Huippuvalmentaja SIRKKA KAIPIO , joka valmensi seurassa jo sen alkuaikoina, palasi takaisin seuraan vuonna 2016. EVT:ssä harjoitellaan pääsääntöisesti Myyrmäen hallissa. Castrénin mukaan iso osa seuran jäsenistä asuu korkeintaan 5–10 kilometrin päässä hallilta. Myös Klaukkalan suunnalta kuljetaan kimppakyydeillä. Kotiseutuhenkeä on mukana. Harjoitusvuoroja on myös Konalan hallissa ja Hartwall Arenan harjoitushallissa. Harjoitukset pyritään järjestämään kohtuullisen etäisyyden päässä. Jääpula EVT:n lisäksi Tikkurilan Taitoluisteluklubi sekä jääkiekkoseurat EVU ja Kiekko-Vantaa tarvitsevat lisää jäävuoroja. Vantaalla on heikosti hallijäätä tarjolla suhteessa asukasmäärään. Niukkuudessa eletään. ”Sekä jääkiekkoettä luisteluseurat tarvitsisivat halleja, joissa olisi paremmat tilat oheisharjoitteluun kuten balettiin, tanssiin ja fysiikkaharjoitteluun. Yksikään halli ei pysty tarjoamaan kunnon puitteita”, toteaa Castrén. Halli täyteen ja tunnelma kattoon Castrén lupaa, että 5.–6.4. saadaan halli täyteen kolmeen kertaan. ”Ennennäkemätön show tuolla kombinaatiolla. Kuppi-istuimet myydään paikkanumeroilla ja yläja sivukatsomot ovat numeroimattomia. Jokaiseen esitykseen on tarjolla noin 600 paikkaa”, laskeskelee Castrén. Castrén korostaa, että kevätnäytös on luistelijoille hieno tapahtuma, kauden huipentuma, jossa on asut ja meikit. ”Nekin, jotka eivät kilpaile pääsevät loistamaan ja saavat huimat aplodit. Kaikki pääsevät jäälle yhtä suurina tähtinä kuin Emmi”, Castrén innostuu. NÄYTÖKSET MYYRMÄEN JÄÄHALLILLA Pe 5.4. klo 18 La 6.4. klo 13 ja 16 Liput 7–24 € Ennakkomyynti: lippuagentti.fi
2 ANTEROA JA SAKARIA vähän äijättää. Kivistöstä kantautuu villejä huhuja grillistä, josta saa isoa ja erikoista syötävää. Balkan Grilli sijaitsee Myyrmäestä katsottuna Kivistön takana, ja siitä on tullut ajeltua monesti ohi, mutta tällä kertaa kumitassut tarraavat lautamökin pihaan. Paikka on sisägrilli – puhdas, tilava ja rasvanhajuinen. Grilli on selkeästi paikallisten suosiossa, pöytäpaikat pysyvät täynnä ruokailumme ajan ja mukaanhakijoita riittää jatkuvasti, arki-iltanakin. RUOKALISTA on pitkä ja iloksemme toteamme, että pizzat ja kebabit puuttuvat listalta lähes kokonaan, mikä on Oikean Grillin merkki. Lisäksi listalla on erikoisia bosnialaisia annoksia, mutta ne on pääosin tehty isommille seurueille. Jo jonottaessa naapuripöydän megalomaaninen ”hampurilainen” kiinnittää huomiomme. Kyseessä on leivän kokoinen ja näköinen Kivistöburger, joka saa syöjänsä, raksamiehen suosituksen. M I C H E L I N I T M A U S T E I S S A Suomalaisesta nimestään huolimatta burgeri sisältää balkaninmakkaraa sekä bosnialaisia cevapcici-jauhelihatankoja. Sakari on myyty ja niin on burgerikin. Anteroa vähän harmittaa, sillä micheliiniyteen kuuluu, että miehet maistavat eri annoksia. Erikoisgrilliruokien listalta löytyy Manchegoburger. Eipä ole mikään pieni ruoka sekään. Erikoisannoksiin ei kuulu ranskalaisia eikä niitä tarvitakaan – nälästä huolimatta burgerit yksinään riittävät annokseksi. MANCHEGOBURGERIN voisi ehkä juuri ja juuri syödä käsin, mutta Antero ei siihen peliin lähde. Hampurilaisessa on jämpti kokolihapihvi, ja juusto on raastettu sekä sisälle että päälle. Burgerleipä on iso ja ilmava ja viehättää erikoisuudellaan. Smetana ja juusto tekevät mausta pehmeän, chili tuo sopivasti potkua. Burgeri tuntuu ja maistuu laadukkaalta, mutta hieman yllätyksettömältä: ison kokonsa takia makuun kaipaisi enemmän vaihtelua. KIVISTÖBURGERISSA vaihtelua sen sijaan riittää. Reunoissa olevat balkansiivut on ryyditetty sellaisella chilikastikkeella, että Sakarilta meinaa lähteä tukka päästä. Ihan eivät kyyneleet valu, mutta kyllä kuumottaa. Keskiosan jauhelihapötkylät kastikkeineen ovat mukavan mausteisia. Annoksesta saisi halutessaan tehtyä kaksi täysin erilaista burgeria. Päällä oleva fetatyyppinen juustoraaste ei Sakarin mielestä ihan sovi kokonaisuuteen, mutta se on lähinnä makuasia. Syönnin jälkeen on sopiva pieni ähky, mutta pyörien ei tarvitse poistua. Pienemmälle ihmiselle riittäisi puolikas annos. Hinta–laatu-suhde oli erittäin hyvä, hinta–määrä-suhde sitäkin parempi. Paikka oli huhujensa arvoinen. Antero tutkii jo aikataulujaan päästäkseen itse syömään Kivistöburgerin. Suosittelemme lämpimästi, jos eksyt lähistölle, ja ainahan sitä löytää Oikean Grilliruoan kokoisen syyn pienelle mutkalle matkassaan. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Tälläkin kertaa testireissulla olivat Antero ja Sakari. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Manchegoburger on yllättävän erikoinen muuten kuin maultaan. R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S Kivistöburger potkii hiukset päästä. PALA BALKANIA V I H D O I N K I N R U O K A A !
KOTOKLUBIT PE 26.4. MENTALISTI PETE POSKIPARTA PE 17.5. MARIA & CHRISTIAN DUO KE 29.5 LOUHELA JAM 2019 -ETKOKLUBI 050 565 0944 RAVINTOLA KOTO VAPAALANTIE 2 WWW.RAVINTOLAKOTO.FI 50% lipputuloista annetaan vähävaraisten lasten harrastustoimintaan. Ennakkoliput 15€ (ovelta 20€) Hyväntekeväisyys Kotoklubi, osa tuotosta vähävaraisten lasten harrastustoimintaan. Stagella Trio Henkinen Kesoil soittaa Leevi & the Leavingsia. Terdellä kevään kuumimmat grillibileet, tätä ei kannata missata!
2 2 LÖYTYYKÖ ULLAKOLTA RAHAA TALOYHTIÖN REMONTTIRAHOITUKSEEN? TYHJÄT POIS? MYYRMÄEN SUURALUEELLA monissa taloyhtiöissä pohditaan ja suunnitellaan tulevia peruskorjauksia ja remontteja. Vääjäämättä ne lähenevät ja ovat usein kalliita. Monen taloyhtiön hallitus tuskittelee tulevien ratkaisujen edessä. Pelkästään lainalla tehtävät remontit eivät houkuta. Ne luovat painetta yhtiövastikkeisiin ja se lisää sinällään välttämättömien remonttien ja peruskorjausten vastustusta yhtiökokouksissa. Monet myös pelkäävät, että tulossa olevat remontit alentavat asunnon myyntihintaa ja vaikeuttavat kauppaa. Eräänä lisärahoitusmahdollisuutena on pohdiskeltu lisäkerrosten rakentamista vanhaan kerrostaloon. Ajatuksena on korottaa rakennusta ja lisätä asuinkerrosten määrää, rakentaa uusia asuntoja ja viime kädessä saada voittoa taloyhtiölle. ULLAKKORAKENTAMINEN on yksi vaihtoehto ja se onkin ratkaisu, jota on käytetty esimerkiksi Helsingin kantakaupungin vanhojen kiinteistöjen lisärakentamisessa. Tämä edellyttää kuitenkin kiinteistöjä, joissa on ullakko. Täällä Myyrmäessä, varsinkaan vanhemmassa rakennuskannassa, ei juuri ullakoita ole. Ullakkon rakentamisvaihtoehto on yleensä edullisempaa, mutta täällä käytännössä ainoa vaihtoehto on, että rakennusta tulee aina korottaa lisäkerroksin, mikä on vaihtoehtona taloudellisesti haastava. Perimmäinen ongelma tässä vaihtoehdossa on, että tällainen rakentaminen ei yleensä Vantaalla kannata. Lisärakentaminen maksaa paljon eikä rakennusoikeuden myymisestä tule riittävästi tuloja, jotta taloyhtiö hyötyisi siitä merkittävästi. Käyttämätöntä rakennusoikeuttakin saattaa löytyä joidenkin yhtiöiden tonteilta, mutta kuinka hyvin käyttämätön rakennusoikeus ja korotushalut kohtaavat, onkin toinen asia. Rajoituksia tällaiselle vaihtoehdolle voivat asettaa myös yksinkertaisesti talon rakenteet – kaikki eivät kestä lisäkerroksia. LÄNSI-VANTAALLAKIN tätä rakentamisvaihtoehtoa on pohdittu ja siitä kiinnostuneita taloyhtiöitä on ollut. ”Eräissä isännöimmissämme kiinteistöissä asia on tosiaan ollut esillä. Alustavia keskusteluja on käyty ja myös alustavia tarjouksia on rakennusfirmoilta pyydetty”, kertoo Isännöitsijä PEKKA RAUTANEN Myyrmäen huollosta. RAKENTAJAT ovat kuitenkin suhtautuneet asiaan nihkeästi eikä tarjouksia ole vielä tullut. Syynä on ollut juuri se, että tällaisen rakennusprojektin kustannusarvioiden tekeminen on hyvin haasteellista. Koko projektin ennakoitavuus on vaikeaa. ”Ennen kuin rakentamisen kustannukset ovat luotettavasti tiedossa, on vaikea tehdä luotettavaa hankesuunnitemaa yhtiökokoukseen, ja se on hidastanut asioiden etenemistä. Uskon kuitenkin, että syksyllä pohdinnat etenenvät, ainakin muutamissa taloyhtiöissä, kunhan varteenotettavia tarjouksia on saatu”, isännöitsija Rautanen arvioi. ALUEARKKITEHTI TIMO KALLALUOTO Kaupunkisuunnittelun Länsi-Vantaan asemakaavayksiköstä on myös seurannut asiasta käytyä keskustelua. Ottamatta kantaa rakentamisen taloudellisiin vaikutuksiin, hän tuo esille prosessin vaatimat kaavamuutokset. ”Jos asuinkerrosalan lisäys on yli 500 k-m2, tämä vaatii asemakaavamuutoksen. Vähäisemmät rakennusoikeuden ylitykset hoituvat poikkeamisluvalla”, Kallaluoto kertoo. Hänen tietojensa mukaan Länsi-Vantaalla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole vireillä mitään kiinteistön korottamistai ullakkorakentamisasiaa. Lukijamme PAULA RUOTSALAINEN Pähkinärinteestä haluaisi tietää liikehuoneistojen käytöstä Myyrmäessä. Hänelle taide on intohimo ja parasta ajanvietettä. “Olen huomioinut Myyrmäessä tyhjiä liikehuoneistoja, Isomyyrissä enemmänkin. Myyrmäestä puuttuu taidenäyttelytiloja. Näyttelyajat ovat yleensä kahdesta viikosta kuukauteen. Meitä taiteenharrastajia löytyy enemmänkin täältä Länsi-Vantaalta. Monet haluaisivat käydä taidenäyttelyissä, se antaisi virikettä päivään ja jopa innostaa maalaamaan. Vantaan kaupunki voisi tulla vastaan näyttelytilan vuokrassa, kun esim. eläkkeestä ei jää juurikaan ylimääräistä. Ja onhan se kulttuurielämys meille länsivantaalaisille ja kauempaakin tuleville.” Petteri Niskanen Myyrmäki-liikkeestä vastaa: Meillä on Välitila-hanke, jossa nimenomaan välitetään käyttötarkoituksen muutosta tai purkamista odottavia tiloja väliaikaiskäyttöön. Tällaisissa tiloissa toimivat mm. yhteisöllinen työtila Coworking Myyr York, Skedehalli, Boui-Boui-kahvila, Klinikka (Myyrinpuhoksen ruokatoimijat), kulttuurikeskus Myyräncolo tai vaikkapa Myyr Yorkin käsityömarkkinat pari kertaa vuodessa. Erilaisia taidenäyttelyitä on järjestetty ainakin Myyringissä, Myyrmäkitalon aulassa ja Myyrmäen asemalla. Mahdollisia muita näyttelypaikkoja ovat Coworking-tila ja Myyräncolo. Vantaan kaupungilla ei ole juurikaan tiloja tyhjillään Myyrmäessä, mutta liikekiinteistöjen omistajat suhtautuvat lähtökohtaisesti positiivisesti tilapäiskäyttöön, tilat voi saada pariksi viikoksi jopa ilmaiseksi. Toiminnan järjestäjä vastaa kuitenkin itse mm. tilojen valvonnasta ja siivouksesta. Tämä edellyttää taiteilijoilta jonkinlaista järjestäytymistä, jotta taidenäyttelyyn saataisiin esimerkiksi riittävä valvonta aukioloajoiksi. Lisätietoja Välitila-hankkeesta: www.myrtsi.fi/valitila K AT T O K Ä M P PÄ Ä TA I L I S Ä K E R R O K S I A L U K I JA K Y S Y M Y S T E K S T I A R I M A R T I N A H O Taloyhtiössä prosessi kulkisi seuraavasti: 1. Kaavamuutos ja rakennuslupa Yhtiökokouksessa päätetään kaavamuutoksen ja rakennusluvan hakemisesta. Tähän päätökseen riittää määräenemmistö. 2. Yhtiöjärjestyksen muutos Kun asuntoja ja muita tiloja rakennetaan lisää, tarvitaan yhtiöjärjestyksen muutos. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii hyväksyntään 2/3 enemmistön. 3. Hankeja toteutussuunnitelma Rakennushankkeen kokonaisuuden, aikataulujen ja kulun suunnitelma. 4. Ylimääräiset yhtiökokoukset Osakkaille kerrotaan projektin etenemisestä ylimääräisissä yhtiökokouksissa. O O T K O M I E T T I N Y ?
316 Ehdolla eduskuntaan Uudeltamaalta Rauhanneuvottelija Vuoden vantaalainen 2018 Vaali-iltamat ke 3.4. klo 18 alkaen. Kulttuuritehdas Vernissa, Tikkurila. Puhumassa mm. presidentti Tarja Halonen. Keskustelun jälkeen vaalibileet. Vapaa pääsy. Tervetuloa! @rauhantaee www.rauhantaee.fi vantaa.fi/tanssinviikko TANSSIN VIIKKO VANTAALLA 23 .– 29 .4 . FREESTYLE PHANATIX (DEN) / MAMIA COMPANY ISMO-PEKKA HEIKINHEIMO & TANJA ILLUKKA / RIINA HANNUKSELA JENNI HONKAMAA / REETTA HONKAKOSKI COMPANY / GLIMS & GLOMS KANSAINVÄLISEN TANSSIN PÄIVÄN JULISTUS VanDance LA 27.4. KLO 12–19 MYYRMÄESSÄ TI 23.4. 10.00 MAMIA COMPANY: ETSIVÄTOIMISTO NAPPI Länsimäen kouLun auditorio, PaLLastunturintie 27 KE 24.4. 9.00 & 10.15 MAMIA COMPANY: SAMMAKKOLAMMIKKO LastenkuLttuurikeskus Pessi, kieLotie 14 KE 24.4. 19.00 TANSSITEATTERI TSUUMI: KAKE – TIELLÄ TÄHTIIN kuLttuuritaLo martinus, martinLaaksontie 36 TO 25.4. 10.00 & 18.00 GLIMS & GLOMS: JAM – HERRA HILLON HÄMMENNYS LumosaLi, urPiaisentie 14 PE 26.4. 9.30 TANSSITEATTERI MD: TAIKALAATIKKO (loppuunmyyty) LastenkuLttuurikeskus toteemi, myyrmäentie 6 SU 28.4. KATSELMUS 11.00–17.00 & YLEISÖESITYS 18.00 TANSSIKATSELMUS STOORI tikkuriLan Lukio, VaLkoisenLähteentie 53 MA/MÅN 29.4. 9.30 & 10.30 LASTEN OMAT SATUTANSSIAISET BARNENS EGEN DANSSAGOFEST LastenkuLttuurikeskus toteemi, myyrmäentie 6 MA 29.4. 16.30 HYVÄÄ TANSSIN PÄIVÄÄ 2019! -TAPAHTUMA kauPPakeskus Jumbon keskusaukio, VantaanPortinkatu 3 Muuta Tanssin viikon ohjelmaa Liput & lisätiedot KAIKILLE VAPAA PÄÄSY!* *osaan VanDance-esityksistä ennakkoilmoittautuminen 8.4. alkaen
2 4 NÄKÖKULMAA KAPITALISMIIN JA KULUTUKSEEN MAINOSTAUON MYÖTÄ MAINOSTAUKO on ulkoilmanäyttely, joka kritisoi mainosten ylivaltaa julkisessa tilassa ja tarjoaa vaihtoehdon vallitsevalle tilanteelle. Street Art Vantaan Essi Ruuskanen kuratoi projektia, jossa on mukana yhteensä kolmekymmentä eri alojen taiteilijaa Suomesta ja ulkomailta. He ovat luoneet ainutlaatuisia julisteita vantaalaisten iloksi. PROJEKTIN tarkoituksena on haastaa kaikenlaiset toimijat tuottamaan epäkaupallista sisältöä. Julkisen tilan viestintää voisi monipuolistaa ja rikastuttaa, jos mainostilan vuokraajat olisivat halukkaita tarjoamaan esimerkiksi kerran vuodessa ilmaisia mainostaukoja. “Julkisessa tilassa jokaisen ohikulkijan arkeen pakotetut mainokset vaikuttavat siihen miten ajattelemme, millaisen estetiikan ja muotokielen koemme tutuksi, millaiset viestit ja henkilöt saavat kuulua ja näkyä sekä lopulta myös siihen millaisia päätöksiä teemme joka päivä. Kaikki nämä päätökset ja arvot vaikuttavat yhteiseen todellisuuteemme”, kertoo Essi Ruuskanen. “Yhteisen, jaetun tilan kyllästäminen kapitalismin arvojen visualisoinnilla vahvistaa ihmisten typistämistä kuluttajiksi ja kulutususkonnon jalansijaa kulttuurimme virallisena myyttinä. Tähän haluamme muutoksen.” NÄYTTELYN inspiraationa ovat toimineet aikaisemmat samanhenkiset projektit, kuten Philadelphiassa toteutettu #TrashcanTakeover (2018), Caroline Caldwellin & RJ Rushmoren ”Art in Ad Places” New Yorkissa (2017) sekä Elissa Erikssonin ”Haluan nähdä muutakin” Helsingissä (2011), jonka seurauksena Kokoro & Moi tekivät JCDecauxille jatkokampanjan ”Muutakin” (Something Else). MAINOSTAUKO on esillä 1.–14.4.2019. Vantaan kaupunki tukee taideprojektia tarjoamalla teoksille kaupungin hallinnoimat abribus-ulkomainospaikat. HSL:n vyöhykeuudistus astuu vihdoin voimaan 27.4., seitsemän vuoden odottelun jälkeen. Tämän jälkeen joukkoliikennematka Helsingistä Myyrmäkeen maksaa saman kuin matka Stockmannilta Töölön torille, eli 2,80 euroa, kun matka maksetaan matkakortilla, mobiilisovelluksella tai ennakkoon ostetulla lipulla. Vyöhykeuudistus tulee nostamaan Myyrmäen vetovoimaa. Ojahaanpolulla sijaitseva Fidan kirpputori muuttaa 12.4. Isomyyrin kiinteistöön vanhaan Nordean pankkihuoneistoon. Muuton myötä Fida saa tilavammat tilat. Isomyyrin tyhjät liikehuoneistot ovat muutenkin täyttymässä, kun Handelsbankenin tiloihin on tulossa muun muassa tilitoimisto. Iloisesti hyvät huomenet toivotteleva ja pienellä punaisella lava-autolla Myrtsin raitteja kiertelevä, sekä kunnossa pitävä JOHANNES GRÖNROOS on monelle myrtsiläiselle tuttu näky. Päivätyönsä lisäksi Johannes on kiertänyt pyyteettömästi auttamassa muun muassa paikallista senioriväestöä. Maaliskuun puolivälissä hänelle koittivat vihdoin ansaitut eläkepäivät. Myrtsiläisillä on huhtikuun puolella mahdollisuus juhlistaa Paalutorilla Johanneksen eläkkeelle siirtymistä pienimuotoisessa juhlassa. Helsingin Sanomat (14.3.) julkaisi kartan, josta kävi ilmi kaupunginosat, joissa auton omistaminen on vähäisintä. Myyrmäessä autoja oli toiseksi vähiten Vantaan kaupunginosista, eli 3,25:tä asukasta kohden yksi auto. Tämä tarjoaa erinomaiset lähtökohdat kehittää joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn pohjautuvaa kaupunginosaa. Perinteinen Tour De Myrtsi TDM 2019 kiertää Myyrmäen baareja jälleen 27.8.2019. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/ TourDeMyrtsi Viime numerossa kerroimme Metropolian toimesta käynnistetystä Urban Food hankkeesta. Pikkulintujen mukaan hankkeen puitteissa on käyty keskusteluja oman panimon saamisesta Vantaalle ja Myyrmäkeen. Fairytale of Myyr York, Myyrmäen nimikko-olut lanseerattiin alkuvuodesta, mutta kyseinen tuote pannaan kuitenkin Lohjalla. Edelleen Myyrmäenraitilla liikkuvan huhun mukaan saman omistajan kaksi ravintolaa, Sapusca ja Myyrmannin Venetzia, olisivat myynnissä. Sapuscasta voisi löytyä oiva sijainti Allun Grillille, joka joutuu etsimään uutta osoitetta Myyrmäentien 2 kiinteistön purkutöiden käynnistyessä elokuun jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta muutti Myyrmäen kaavarungon käsittelyn yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun länsipuolelle jäävän tontin merkintää niin, että tontille olisi mahdollista toteuttaa myös toimitilarakentamista. LISTÄ 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. TR IV IA V AS T AU SK ET PS. JOKO TEIT TRIVIAN? S. 15 1)b 2)a 3)b 4)b 5)c 6)a 7b 8)a 9)b 10) a P O S T N O B I L L S A I K A P I T K Ä L
www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT SUURI VAALIKESKUSTELU TIISTANA 9.4.2019 KLO 18:00 MYYRMÄEN ASEMALLA MYYR YORKIN 62 KAI-ARI LUNDEN, LUOKANOPETTAJA, PS 343 ELINA NYKYRI, FILOSOFIAN MAISTERI, VAS 261 ALLAN BUSS, ARBORISTI, RKP 142 SIRI AHOKAS, LUOKANOPETTAJA, KOKOOMUS 430 PEKKA RAUTIO, LUKION OPETTAJA, VIHREÄT 127 PIRJO LUOKKALA, TERVEYDENHUOLLON MAISTERI, KESKUSTA 371 JOUKO JÄÄSKELÄINEN, VALTIOIETEIDEN TOHTORI, KD 316 HUSSEIN AL-TAEE, RAUHANNEUVOTTELIJA, SDP Mukana keskustelemassa länsi-vantaalaiset ehdokkaat: Tule keskustelemaan ehdokkaiden kanssa!
2 6 HUHTIKUU TI 02.04.2019 7:45 – TO 30.05.2019 12:00 Tervetuloa Backaksen kartanoon! -näyttely, Myyrmäen Vantaa-info KE 03.04.2019 9:30 Satutuokio, Martinlaakson kirjasto LA 6.4. KLO 22:00 Timo Rautinen & Jussi Lampi Jyvänen Martinlaakso LA 6.4. KLO 22:00 Sinkkubileet, Ravintola Hassel MA 08.04. KLO 16:00-17:30 Kirjallisuuspiiri, Martinlaakson kirjasto MA 08.04. 19:00 Vantaan naislaulajat ja VanDaamit johtajanaan Ari Pärnänen laulavat Yhteisvastuun hyväksi, vapaa pääsy, Myyrmäen Virtakirkko TI 09.04. KLO 13:00-14:30 , Novellikoukku, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto TI 09.04. KLO 15:00-18:00 Tervetuloa Backaksen kartanoon! -näyttelyn avajaiset, Vantaan kaupunginmuseo kertoo kartanon historiasta ja tarjolla on maistiaispaloja kartanon nykypäivästä ja ravintolasta, vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info TI 09.04. KLO 18:00 Eduskuntavaalipaneeli, mukana eduskuntapuolueiden ehdokkaita Myyrmäestä Myyrmäen asemalla KE 10.4. KLO 18:30 Viimeinen virsi -yhteislaulutilaisuus, Myyrmäen Virtakirkko KE 10.04. KLO 19:00 Kieli Solmussa -klubi, Beer & Cafe Solmu Kivistö TO 11.04.2019 KLO 13:00-15:00 Enter ry opastaa: kysy tietotekniikasta, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto PE 12.04.2019 KLO 10:00-14:00 Vantaan Megarekry, Energia Areena, Myyrmäki PE 12.04.2019 KLO 18:45 Vantaan aikuisopisto laulaa ja laulattaa, Myyrmäen kirjasto LA 13.04. KLO 10:00-15:00 Myyr Yorkin käsityömarkkinat, Käsityön harrastajat valtaavat jälleen Isomyyrin kauppakeskuksen 2. kerroksen LA 13.04. KLO 19:00-20:00 Venäläisen kuoromusiikin konsertti, Myyrmäen Virtakirkko LA 13.04. KLO 11:00-14:00 Kivistön kirkon brunssi, hinta 7 € aikuiselta ja 3 € kolme vuotta täyttäneeltä lapselta, Kivistön kirkko SU 14.04. KLO 11:00-15:00 Nuorten harrastemessut, Messuilla on mahdollisuus kerralla tutustua laajaan harrastusten kirjoon, sillä tapahtumassa on lähes 50 näytteilleasettajaa. Järjestäjä: Lions Club Vantaa / Hämeenkylä ry. Lisätietoja: www.harrastemessut.fi Vantaan Ammattiopisto Varia, Ojahaantie 5, Myyrmäki TI 16.4. KLO 18:00 Myyrmäki-liikkeen avoin miitti Tervetuloa mukaan suunnittelemaan MYYRMÄKIliikkeen tulevaa toimintaa, Coworking Myyr York, Isomyyri 2 krs. TI 16.04. KLO 16:00-18:00 Pääsiäisaskartelua, Tervetuloa askartelemaan yhdessä pääsiäistipuja, munia sekä pieniä pääsiäispupuja. Vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto KE 17.04. KLO 12:00-13:30 Enter ry:n esittely ja tietoisku: Turvallisesti netissä, Miten voin itse vaikuttaa MENOKS! N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I tietoturvaan, mitä minun pitäisi osata huomioida? Entä mitä kannattaa huomioida tunnistautuessaan erilaisiin palveluihin? Puhumassa ENTER ry:n edustaja. Vapaa pääsy, Myyrmäen Vantaa-info KE 17.04. KLO 16:00-18:00 Pelikorneri, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto KE 17.04. KLO 19:00 Luukas-passio, säveltänyt Jukka Kankainen.Vantaan kamarikuoro solisteineen sekä Kari Jerkku, urut.Konsertin johtaa Ilona Korhonen, vapaa pääsy, Kivistön kirkko KE 17.04. KLO 19:00-20:30 Red Nose Company: Babylon, Ikäsuositus +13 v. Liput www.ticketmaster.fi. Martinus, Martinlaakso TO 18.04. KLO 14:00-16:00 Piispa ja papit pesevät jalkoja kiirastorstaina. Vantaankosken evankelisluterilaisen seurakunnan papit ja piispa Teemu Laajasalo pesevät ohikulkijoiden jalkoja. Pesula on tarkoitettu kaikille, eikä pesu maksa mitään. Myyrmäen asema PE 19.04. KLO 23:00 Cover trio The Olli Elomaa Experience, Bar Nr.1, Martinlaakso SU 21.04 KLO 10:00-14:00 Pääsiäisen messu ja riemubrunssi, Brunssi 15 € aikuiset, 5 € alle 12-vuotiaat, Myyrmäen Virtakirkko TI 23.04. KLO 12:00-15:00 Kuntalaisen Digi-infon työpaja: videoeditointi, Myyrmäen Vantaa-info KE 24.04. KLO 19:00 Tanssiteatteri Tsuumi: Kake Tiellä tähtiin, Kulttuuritalo Martinus, Martinlaakso TO 25.4. KLO 13:00-15:00 Enter ry opastaa: kysy tietotekniikasta, Martinlaakson kirjasto TO 25.4. KLO 14:00-16:00 Tule rohkeasti juttelemaan roskapoliisin kanssa. Hän opettaa sinutkin kierrätyksen ja lajittelun guruksi! Myyrmäen Vantaa-info PE 26.04. KLO 21:00 Mentalisti Pete Poskiparta 50% lipputuloista annetaan vähävaraisten lasten harrastustoimintaan. Ennakkoliput 15€ (ovelta 20€), Ravintola Koto, Rajatorppa LA 27.04. KLO 12:00-14:00 Kirkon lenkki on iloinen liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Myyrmäessä lauantaina 27.4.2019. Tänä vuonna Kirkon lenkin reitti kulkee pääosin Myyrmäenraittia Myyrmäen kirkolta (Uomatie 1) Myyrmäen Virtakirkolle (Rajatorpantie 8). Tapahtumalla kerätään varoja lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen Suomessa ja maailman kriisialueilla. Osallistumismaksu on 20 euroa aikuiselta ja 10 euroa alle 18-vuotiailta. Alle 12-vuotiaat lapset osallistuvat ilmaiseksi. Tapahtumaan voi osallistua myös harjoittaen ploggingia eli roskajuoksua. Plogging-lenkillä juostaan ja kerätään samalla reitin varrelta roskia. Myyrmäen kirkko LA 27.04. KLO 12:00 VanDance, Freestyle Phanatix (den) / Mamia company /Ismo-Pekka Heikinheimo & Tanja Illukka / Riina Hannuksela / Jenni Honkamaa / Reetta Honkakoski Company / Glims & Gloms Kansainvälisen tanssin päivän julistus, Vantaan taidemuseo Artsi, Paalutori, Myyrmäki MA 29.04. KLO 9:30 JA 10:30 Lasten omat satutanssiaiset, Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäki TI 09.04. KLO 13:00-14:30 , Novellikoukku, vapaa pääsy, Martinlaakson kirjasto
N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK
430