• NRO 20 2 . E L O K U U T A 2 2 2 Täältä tullut, tänne menevä. Mutta se on Sipoossa. Toimittajamme vieraili Tallholmenissa. s. 10 VANTAALLA ON SAARI?! Myyr York Times muistelee Kaarina Suonperää. s. 3 1941–2022 SININEN Pähkinärinteen alueen asukkaat yhdistivät voimansa s. 16 PÄGYSSÄ KAAVA KUOHUTTAA Michelinit kävi Redarissa. s. 9 DON-don-DONdon-DON-donDOOON! TÄTI 2022 TAITEIDEN YÖ 25.8. VI II WHY SO MYRTSI L I I T E S I S Ä L L Ä Tenniskyynärpäältä laji tuskin pelastaa s. 8 PADEL VILLITSEE JA VALLOITTAA
  • 2 HILJAISET ÄÄNESTÄVÄT JALOILLAAN PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sini Salo Sirkka Inkinen Suve Pääsukene KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Olli Berg JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme. Otahan siis yhteyttä ja lähetä työnäyte osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnosta. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E SYKSY toi mukanaan suuren muutoksen vantaalaisten joukkoliikenteeseen. Viimeisin näin iso järistys oli seitsemän vuotta sitten avatun Kehäradan yhteydessä tehty uudistus. Raideliikenne on kuitenkin kiinteää ja lähes muuttumatonta. Asema seisoo paikallaan, eikä sinne kovin moni pääse ihan kotipihalta. Linja-autoliikenteen muutokset ovat lähempänä ja koskevat monelle tuttuja reittejä sekä omia kotipysäkkejä. Ainakin ennen uudistusta tuntui, että nämä muutokset kouraisevat syvältä joukkoliikenteen käyttäjän mielenmaisemaa ja matkustustottumuksia. MYYR YORK TIMES on pyrkinyt uutisoimaan linjastouudistuksesta jo sen alkuajoilta, vuodesta 2018 asti. Numerossa 12 (5/2019) taustoitettiin tarpeita, jotka ajoivat muutokseen. HSL piti uudistuksesta blogia, johon tuli lukuisia kommentteja. Linjoja myös muutettiin mielipiteiden mukaan, esimerkiksi suora linja 345 säilytettiin, ja Kivimäkeen tuli kuin tulikin bussilinja. Mahdollisuuksia mielipiteensä antamiseen siis oli. Muutos on silti muutos, ja aina se kuohuttaa. Ensireaktio on monesti epämukavuus, ihmetys, ylipäänsä vaihdos totutuissa rutiineissa. Ihan vastahan alueelta poistuivat linjat 452 ja 453. Oikeasti siitä on jo sen seitsemän vuotta. SUURIMMAT muutokset ovat uudet runkolinjat 300 ja 400, jotka liikennöivät tihein vuorovälein, mutta harvemmilta pysäkeiltä. Länsi-Vantaan alueelta poistui useita suoria linjoja Helsinkiin, joten monen matka on saattanut muuttua vaihdolliseksi. Pidempi kävelymatka pysäkille tai vaihdollinen yhteys eivät aiheuta toisille harmaita hiuksia, mutta esimerkiksi jo valmiiksi harmaahiuksisille tällainen saattaa muodostaa suorastaan esteen joukkoliikenteen käytölle. Osa muistakin matkustajista kokee liikennevälineiden vaihdot stressaaviksi ja turvattomiksi. Toisaalta lyhyemmät vuorovälit tarkoittavat, että odotusajan ei tulisi missään muodostua kohtuuttomaksi. Vaihtopaikkojen viihtyisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta on luvattu kehittää, ja on todella tärkeää, ettei se jää sananhelinäksi. Esimerkiksi juna-asemilla on vielä paljon parannettavaa pelkästään siisteydessä. JULKINEN liikenne on tarkoitettu kaikille, ja sen kehittäminen on välttämätöntä koko pääkaupunkiseudun tasapuoliselle ja elinkelpoiselle rakentamiselle. Liikenteellisten pussinperien muodostuminen lisää segregaatiota ja eriarvoisuutta. Joukkoliikenteen taso vaikuttaa alueiden kehittymiseen, asuntoja palvelurakentamiseen sekä asuinalueen haluttavuuteen ja asuntojen hintoihin. Tässä mielessä Myyrmäki on varsin hyvässä asemassa, etenkin kun sen rooli seudullisena vaihtopaikkana ja joukkoliikenteen solmukohtana kasvaa, mutta Länsi-Vantaan alueelle jää vielä monia katvealueita. Joukkoliikenne on keskeinen osa koko pääkaupunkiseudun kehitystä. Suunnittelukauden 2020–22 aikana tehtyjen ratkaisujen arvioinnin ja testauksen aika on nyt. Miten kaikki toimii? Palautetta kannattaa antaa, kunhan arjen kokemuksia on saatu. MIKÄÄN ei ole muuttumatonta, eivät bussilinjat, eivätkä edes joukkoliikennesuunnitelmat. HSL:n vuosien 2023–25 suunnitelmien teko on käynnistynyt ja vaikuttaminen kannattaa aloittaa juuri nyt. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Julkinen liikenne on tarkoitettu kaikille, ja sen kehittäminen on välttämätöntä koko pääkaupunkiseudun tasapuoliselle ja elinkelpoiselle rakentamiselle.”
  • 3 M U I S T E L O K A M A R I N E U VO S K A A R I N A S U O N P E R Ä 1 9 4 1 – 2 2 2 TÄTI SININEN ON POISSA Länsivantaalainen tapakouluttaja, tiedottaja ja toimittaja Kaarina Suonperä nukkui pois rauhallisesti 23. heinäkuuta. Hän oli kuollessaan 81-vuotias. KAARINA SUONPERÄ toimi jo 1960-luvulla tv-kuuluttajana ja juontajana. Myöhemmin hän työskenteli tiedottajana yritysmaailmassa ja mm. Pori Jazzin ja Savonlinnan Oopperajuhlien lehdistösuhteiden hoitajana. Suonperä tuli tunnetuksi hyvien tapojen puolestapuhujana, joka esiintyi eri medioissa arvioimassa julkisuuden henkilöiden tyyliä ja pukeutumista. Hän pukeutui itse aina sinisiin, josta hän sai jo taannoin lempinimen Täti Sininen. TAPAKOULUTTAJA Kaarina Suonperä antoi tyylija käyttäytymisneuvoja myös ihan tavallisille ihmisille. Hän opetti tapakulttuuria ainakin neljännesvuosisadan verran niin kouluissa ja varuskunnissa kuin erilaisilla kursseillakin. Hän ehti vierailla yli 2500 koulussa puhumassa paitsi hyvistä tavoista ja rehellisyydestä myös koulutuksen tärkeydestä. Koulutuksen lisäksi hän sanoi arvostavansa sydämen sivistystä. VARSINAISEN työnsä lisäksi Suonperä oli aktiivinen sekä kuntapolitiikassa että vapaaehtoistoiminnassa. Hän toimi useita kausia Vantaan kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Hän oli mm. Tiedekeskus Heurekan hallituksen, Ami-säätiön johtokunnan ja Amiedun hallituksen sekä HOK-Elannon edustajiston jäsen ja kuului Kansallisoopperan hallintoneuvostoon. Hän toimi myös Tapaseuran puheenjohtajana. Lastenklinikan kummina hän oli alusta lähtien. Listaa hänen erilaisista luottamustehtävistään voisi jatkaa vaikka kuinka. Suonperä oli aktiivinen myös seurakunnassa. Hän oli sekä Hämeenkylän seurakuntaneuvoston että Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. PÄHKINÄRINTEESSÄ asunut Suonperä teki valtuustokausiensa aikana useita valtuustoaloitteita. Useat niistä liittyivät lasten hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Hänen aloitteestaan makeisja virvoitusjuoma-automaatit poistettiin peruskoulujen tiloista vuonna 2010. Ensimmäisen kerran hän teki aloitteen asiasta jo vuonna 2007. SUONPERÄ oli erittäin pidetty persoona kaikkien yhteistyökumppaniensa ja hänet kohdanneiden ihmisten keskuudessa. Hän sai työstään tapakouluttajana myös julkista tunnustusta. Hänelle myönnettiin Ammatillisen aikuiskoulutuksen kultainen ansioristi vuonna 2007, ja Tasavallan Presidentti SAULI NIINISTÖ myönsi hänelle kamarineuvoksen arvonimen vuonna 2015. MONIEN muiden tavoin myös Myyr York Timesin toimitus jää kaipaamaan Täti Sinisen värikästä olemusta Myyrmäen väkijoukoissa. Kirjoittajalla oli kunnia olla lyhyen aikaa yhteisissä luottamustehtävissä Kaarina Suonperän kanssa. Kaarina Suonperä kehotti aina ottamaan toiset huomioon, katsomaan silmiin ja hymyilemään kohdatessa. Pois lähtiessä hän sanoi usein: “Hymyillään, kun tavataan!” Kuva: Olli Berg T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E
  • 4 U U T I S E H K O T PA I K A L L I S P R O I K K A R I H E R K K U S U U T H E R E I L L Ä ! MYYRMÄEN kaupunkikeskustan kehittämisen projektijohtajan virkaan on valittu SIRKKU WALLIN (Tekniikan tohtori, maanmittaustekniikka). Projektijohtajien virat ovat alueellisia, ja heidän tehtävänään on tiivistetysti koordinoida kaupungin omaa toimintaa sekä valittuja hankkeita omalla alueellaan ja olla kontaktina kaupungin ja toimijoiden välillä. Vantaalla on viisi projektijohtajaa, Myyrmäen lisäksi Kivistössä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Itä-Vantaalla (Hakunila, Korso, Koivukylä). PROJEKTIJOHTAJILLA pyritään vastaamaan tarpeeseen alueellisesta osaamisesta ja eri alueiden ominaispiirteiden kehittämisestä. Projektijohtajat ovat tiiviisti mukana alueellisten hankkeiden ideointi-, suunnitteluja toteutusvaiheissa. Hakutoiveissa oli esimerkiksi aikaisempi kokemus johtamisesta, maankäytön ja hankkeiden kehittämisestä sekä mielellään myös kuntien asuntoja maapolitiikan osa-alueelta. Tehtävä on siis laaja, vaikka maantieteellinen rajaus onkin Vantaata pienempi. MYYRMÄEN alueen projektijohta Sirkku Wallin siirtyy Vantaalle Espoon kaupungin esteettömyysasiantuntijan tehtävistä, missä toimi vuodesta 2016. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri suunnittelumaantieteestä (Helsingin yliopisto 2001) ja tekniikan tohtori (Aalto yliopisto 2019). Hän oli tutkijana Aalto yliopistossa vuosina 2001–2016. Wallin on tutkinut laajasti osallistuvaa RAVINTOLA Koton entinen omistaja JOHANNA LEVONIEMI avaa uuden ravintolan Myyrmäkeen. “Bistro aukeaa uimahallista viistosti vastapäisen rakennuksen kulmaukseen, Peilisali-nimiseen tilaan”, hän selventää. Bistro pyrkii eroamaan kilpailijoistaan palvelun ja ruoan laadulla. “Jokainen annos on tehty tarkoin valituista raaka-aineista. Makumaailma syntyy Keskija Etelä-Euroopan maista”, Levoniemi sanoo. ”Ruoka on helposti lähestyttävää ja maukasta.” SIRKKU WALLIN MYYRMÄEN PROJEKTIJOHTAJAKSI MYYRMÄKEEN UUSI RUSTIIKKINEN BISTRO MARRASKUUN ALUSSA H U P S K E I K K A A VIIME keväänä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoito, Vantaankosken seurakunta ja Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osasto yhdistivät voimansa tukeakseen ikäihmisten kotona asumista. Tästä syntyi Keikka-apuprojekti. Sen tarkoituksena on tarjota Vantaankosken seurakunnan alueen vanhuksille kerta-apua erilaisiin tarpeisiin. Apu voi olla auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, digiopastusta, apua lomakkeiden täytössä tai ulkoilukaverina. KEIKAN kertaluonteisuuden on tarkoitus tehdä vapaaehtoisille mukaan lähteminen helpoksi, sillä toiminta ei sido pysyvästi mihinkään, ja keikkoja voi tehdä silloin, kun itselle sopii. “Keikka-apu on naapuriapua tähän päivään tuotuna. Siinä on mahdollisuus vahvistaa urbaania yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja tuoda sukupolvet yhteen”, sanoo hankekoordinaattori IISA ISO-MARKKU Vantaankosken seurakunnasta. UUSIEN vapaaehtoisten infotilaisuus tiistaina 30.8.2022 klo 17.30–19.00 Myyrmäen Virtakirkolla Rajatorpantie 8. Tilaisuudessa voi myös ilmoittautua mukaan vapaaehtoiseksi. Keikka-apua on saatavilla 5.9.– 20.12.2022. Puhelinpäivystys tiistaisin 6.9. alkaen klo 9–11: numerossa 09 830 6405. Keikka-apupyynnön voi tehdä ja vapaaehtoiseksi ilmoittautua osoitteessa https://vantaankoskisrk.clara.fi/ KEIKKA-APU IKÄIHMISILLE STARTTAA JÄLLEEN kaupunkisuunnittelua ja kirjoittanut aiheesta paljon. Hänen väitöskirjansa Kaupungin muutos ja hallinta – osallistuvan suunnittelun ja itseorganisoituvan toiminnan välimaastossa (Managing urban complexity – Participatory planning, self-organization and co-production of urban space) käsittelee post-strukturalistista kaupunkisuunnittelua, joka nostaa esiin itseorganisoituvien kaupunkitoimijoiden ja paikallisten kumppanuuksien merkityksen. Väitöskirja perustuu lähes vuosikymmenen jatkuneeseen pitkittäistutkimukseen, jossa kehitettiin toimintatutkimuksen keinoin Helsingin Herttoniemen kaupunginosaa. Väitöskirjassaan hän väittää, että kaupunkisuunnittelun käytäntöjen tulee kehittyä tunnistamaan ruohonjuuritason toiminta ja paikallisuuden kaupunkikehitykseen vaikuttava dynamiikka, jotta kaupunkitilan ja -toimintojen muutosten ymmärtäminen, seuranta ja jopa hallinta on mahdollista. PROJEKTIJOHTAJIEN toimipiste tulee sijaitsemaan Tikkurilassa, kertoo asiasta vastaava Vantaan kaupungin kiinteistöpäällikkö ANTTI KARI. “Uusien henkilöiden perehdytyssuunnitelman yksi osio on alueen toimijoihin tutustuminen, jotta yhteistyö lähtee mahdollisimman jouhevasti eteenpäin”, hän kuitenkin lisää. TOIVOTAMME lämpimästi Sirkku Wallinin tutustumaan Myyrmäkeen ja myös Myyr York Timesin toimitukseen! Uusi ravintola satsaa myös juomien laatuun. “Tarkoitus on rakentaa yhteen ravintolasalin puolella olevista huoneista tila, jossa on viinikaapit.” Bistron nimi pysyy vielä toistaiseksi salassa. “Sen verran voin paljastaa, että se tarkoittaa kotia”, Levoniemi valottaa. BISTRON aukeaminen tuonee kaivattua vaihtelua Myyrmäen ravintolatarjontaan. Uutinen ilahduttanee etenkin alueen gourmantteja – sekä Myyr Yorkin Michelinejä. Musiikkia arjen apua kaipaavan ikäihmisen korville.
  • 5 5 € M Y Y R YO R K I N H Y VÄ K S I (hyvinvointi) Vantaan kaupunki toteuttaa osallistuvaa budjetointia, tällä kertaa Myyrmäessä. Asukkaiden ideoille on varattu 50 000 euroa kaupunginosan kehittämiseen. OSALLISTUVA VANTAA -nettisivujen kautta toteutettiin huhtikuussa asukaskysely, jossa sai esittää omia ideoitaan. Kysely oli avoinna kolmen viikon ajan. Vastauksia saatiin 198. Niistä syntyi lopulta 201 erillistä ideaa. Asiantuntijat tutustuivat ideoihin ja tarkastivat, mitkä niistä ovat asetettujen ehtojen mukaisia ja mahdollisia toteuttaa budjetin puitteissa. Asukkaiden ideat julkaistiin kaikkien nähtäviksi kesäkuussa, ja niihin voi edelleen tutustua osallistuvavantaa.fi-sivulla. KAUPUNGIN osallisuuskoordinaattori ARTTU ANTILA kertoo, että suosituimpia ideoita olivat puistoja ja luontoa sekä liikuntaa ja ulkoilua koskevat ehdotukset. Seuraavaksi suosituimpia aiheita olivat tapahtumat, ohjattu toiminta sekä siisteys. ASUKKAIDEN ideoista hyväksyttiin jatkokäsittelyyn 119 ja hylättiin 82. Hylkäämisen syistä Antila mainitsee esimerkiksi sen, ettei idea kohdistunut ohjeiden mukaisesti kaupungin ulkotiloihin tai ettei se ollut toteutettavissa käytössä olevilla määrärahoilla. ”Jotkut ideat joutuivat hylkäyslistalle siksi, että niiden kaltainen hanke on jo toteutumassa alueella muutenkin, tai idea olisi vaatinut suuria pysyväksi tarkoitettuja muutoksia kohteeseen, joka on suunnitelmissa purkaa tulevan kunnostuksen tai muutostyön aikana”, sanoo Antila. “Näihinkin kohteisiin on osana hyväksyttyjen ideoiden jatkotyöstöä silti mahdollista ideoida kevyitä, siirreltäviä tai väliaikaiseksi tarkoitettuja muutoksia”, hän toteaa. IDEOIDEN jatkotyöstö tapahtuu alueen asukkaille tarkoitetuissa ohjatuissa ja avoimissa työpajoissa. Ensimmäinen niistä on Why so Myrtsi -tapahtumassa 25.8. klo 16–19 Virtakirkolla. Toinen pidetään 6.9. Myyrmäen kirjastossa. ”Asukkaita toivotaan mieluusti mukaan tuleviin työpajoihin”, Antila kutsuu. Työpajoissa työstetyt ideat jatkokäsitellään jälleen asiantuntijavoimin. Niin ideat saavat lopullisen muotonsa ja realistisen hintalapun kylkeensä. Niistä tulee ehdotuksia, ja asukkaat äänestävät, mitkä niistä lopulta totutetaan. Äänestys alkaa 1. marraskuuta ja päättyy saman kuun 22. päivänä. ÄÄNESTYSTULOS selviää 15. joulukuuta. Voittaneet ehdotukset luvataan toteuttaa ensi vuoden aikana. Jatkokäsittelyyn valittuihin ideoihin voi tutustua osoitteessa osallistuvavantaa.fi etsimällä ”Meidän Myrtsi” -sivua OSALLISTAVA BUDJETOINTI JATKUU AVOIMISSA TYÖPAJOISSA T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E
  • 6 U U T I S E H K O T VASKIVUOREN lukion tulevan vuoden musikaalin harjoitukset ovat alkaneet. Lukiossa kaikuvat kasarisävelmät, sillä ensi-iltansa tulee tammikuussa saamaan Flashdance. Ensi-ilta on samalla Suomen kantaesitys. Musikaalin ohjaa teatterin ammattilainen ja Vaskivuoren lukion opettaja LEENA GARDINER . Koreografi on ULPU PUHAKKA ja musiikin johdosta vastaa MIKA KARHUNEN . Työryhmässä on jälleen tuttuun tapaan myös Vaskivuoren lukion alumneja. Flashdance Kulttuuritalo Martinuksessa 12.1.2023 HYVINVOINTIMESSUT valtaavat Energia Areenan parin vuoden tauon jälkeen lauantaina 19. marraskuuta. Messujen tarjonnassa on mm. hyvinvointija terveystuotteita, tietoa erilaisista vertaistukiryhmistä, apuvälineistä ja hoivapalveluista sekä tietoiskuja erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Näytteilleasettajina on hyvinvointialan yhdistyksiä ja yrityksiä sekä Vantaan kaupungin yksiköitä. Yleisöllä on messuille vapaa pääsy. TAPAHTUMAA on järjestetty Myyrmäessä Energia Areenalla vuodesta 2011 lähtien. Vuosien 2020 ja 2021 messut jouduttiin peruuttamaan, joten nämä ovat nykymuodossaan kymmenennet Hyvinvointimessut. Näitä edelsivät jo 1980-luvulta lähtien järjestetyt Vantaan Terveysmessut, jotka järjestettiin melko pienimuotoisina koulujen aulatiloissa vuorotellen Itäja LänsiVantaalla. MESSUJEN järjestelyistä vastaa Vantaan Järjestörinki ry Vantaan kaupungin tukemana. Hyvinvointimessut Energia Areenalla, lauantaina 19.11. klo 10–16. Vapaa pääsy. M E G A P R O D U K T I O L I N JA VASKIVUOREN SEURAAVANA MUSIKAALINA NÄHDÄÄN KASARIKLASARI FLASHDANCE A M M AT T I TA N S S I T E AT T E R I N T YÖ N S AT O A H Y VÄT H Y S S Y K ÄT TANSSIFESTIVAALI VanDance järjestetään Myyrmäessä nyt neljättä kertaa. Tarjolla on laaja kattaus suomalaista monimuotoista tanssitaidetta. Mukana on tänä vuonna ennätysmäärä teoksia, yhdentoista esityksen lisäksi nähdään tanssiopistojen piennumeroita. Tarjolla on esimerkiksi ISMO-PEKKA HEIKINHEIMON koreografioima, tanssia ja filosofiaa yhdistävä Writing dancing ja JOHANNA KEINÄSEN, TUOVI RANTASEN, LIISA RUUSKASEN ja HANNA TERÄVÄN InternatioVANDANCE TUO TANSSIN TAIKAA SYKSYYN HYVINVOINTIMESSUT TULEVAT TAAS! nal ATK Show kaikille niille, joita tietokone käyttää. ESITYKSIÄ voi seurata Myyrmannissa, Metropoliassa, kirjastossa, Punamultatorilla, Skenesalissa, Virtakirkolla ja Myyräncolossa. Joihinkin esityksiin on paikkavaraus, mutta kaikkiin on vapaa pääsy. Tanssifestivaalin järjestäjänä toimii Myyrmäen oma nykytanssiteatteri Mamia Company. VanDance Myyrmäessä lauantaina 10.9. klo 12–21. Meniköhän ensimmäisellä otolla? Käytätkö sinä tietokonetta, vai tietokone sinua? Siinä kysymys. K U V A : T O M I H Ä M Ä L Ä IN E N
  • 7 TÄ Ä L L Ä O L I S TA A S TRIVIA Vastaukset. Eipä kurkita! Tiedät tietysti kaikesta kaiken, joten nämäkin varmaan tulevat ihan ulkomuistista? 1b, 2b, 3b, 4c ,5c , 6b, 7b, 8a, 9c ja 10a 1. Kivistön uuden kauppakeskuksen nimi on a) Colosseum b) Kivis c) Kivistön ostis? 2. Mikä seuraavista bussilinjoista ei kulje Luhtitiellä? a) 300 b) 571 c) 583 3. MYYRMÄKI-liikkeen perustamisesta tulee syyskuussa kuluneeksi a) 5 vuotta b) 10 vuotta c) 15 vuotta? 4. Kuka seuraavista artisteista ei ole asunut Myyrmäessä? a) Katri Helena b) Eero Raittinen c) Paula Koivuniemi 5. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen siirtyy kirkkoherraksi a) Puistolaan b) Pulkkilaan c) Pukkilaan? 6. Tämän vuoden Louhela Jamin pääesiintyjä Dingo keikkaili Myyrmäessä ensimmäisen kerran a) 1982 b) 1984 c) 1985? 7. Montako päivälukiota Länsi-Vantaalla on parhaimmillaan toiminut? a) 3 b) 4 c) 5 8. Magnus Linder oli a) Silbölen kaivosten perustaja b) iso maanomistaja Silvolassa c) NCC:n toimitusjohtaja pääkonttorin ollessa Myyrmäessä? 9. Linnan kartano sijaitsee a) Hämeenkylässä b) Linnaisissa c) Seutulassa? 10. Herukkapuro sijaitsee a) Vestrassa b) Pähkinärinteessä c) Vantaanlaaksossa? Lauantaina 19.11. Lauantaina 19.11. klo 10–16 klo 10–16 Vapaa Vapaa pääsy! pääsy! VÄLFÄRDSMÄSSAN VÄLFÄRDSMÄSSAN Energia Areena, Energia Areena, Rajatorpantie 23, Rajatorpantie 23, Myyrmäen urheilupuisto Myyrmäen urheilupuisto
  • 8 P O I S A LTA T E N N I S PADEL kehitettiin ja lähti liikkeelle Meksikosta. Se levisi ensin espanjaa äidinkielenään puhuviin maihin ja niistä edelleen ympäri maailmaa. Espanjan olosuhteet osoittautuivat padelin pelaamiseen erinomaisiksi, ja lajin ”mekka” siirtyi Eurooppaan. Suomessa sitä on pelattu parikymmentä vuotta, mutta vasta viime vuosina kysyntä kiihtyi vauhdilla, ja kenttiä on alkanut nousta kuin sieniä sateella. AKTIIVISESTI laajentuva padel-toimija, OPEN PADEL toimii Myyr Yorkissa kolmessa eri paikassa: Kaivokselassa on 11 kenttää, Martinlaaksossa kuusi ja Rajatorpassa kuusi ulkokenttää. Rajatorpan ulkokentillä voi käydä vilkaisemassa miltä padelkenttä näyttää ja hyvällä tuurilla katsoa itse peliä. Open Padelin omistajista MARIUS VAN ANDRINGA on koripalloammattilaisena kiertänyt sekä Suomea että Eurooppaa ja puhuu innostuneesti padelista: ”Padel on hauskaa! Lajin suuri viehätys on siinä, että se antaa nopeasti onnistumisen tunteita aloittelevallekin pelaajalle. Jos ei heti ensimmäisellä kerralla, niin toisella ainakin.” KAIKKI eivät saa kicksejään pelkästä liikunnan ilosta, joten moni tuleekin tenniksen tai squashin vanhoilla pohjilla harrastusta kokeilemaan ja ihastuu padeliin. Salikäyntien ohelle halutaan monipuolista aerobista liikettä, ja saattaapa joillakin herätä vanha kilpailuvietti eloon pelin tiimellyksessä. ”Suurin osa tulee liikkumaan ja pelaamaan, mutta 10–20 % asiakkaista käy myös kehittyäkseen kilpailijoina”, kertoo Marius. KESÄN aikana kilpailtiin ulkokenttien Suomen mestaruudesta Salossa. Kansalliset kisat pelattiin Rajatorpan ulkokentällä. Lokakuussa kisataan paikallisia turnauksia, muun muassa ”Business Padel” Martinlaakson kentällä. ”Maailman sosiaalisin mailapeli” kasvattaa suosiotaan ympäri maailmaa nopeasti. Sosiaalisen siitä tekee se, että se on nelinpeli, mutta padelia voi pelata myös kaksin. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Padel on tenniksestä polveutuva mailapeli ripauksella squashia. Pelissä käytettävien pallojen paine on pienempi kuin tennispallojen ja maila on tennismailmaa pienempi rei’itetty hiilikuitumätkin. Open Padelin kentillä kuka vaan voi käydä kokeilemassa padelia ilman aiempaa lajikokemusta. Kesän aikana pelatut kansalliset kisat pelattiin Open Padelin Rajatorpan ulkokentillä. Padelkenttä on pinta-alaltaan noin neljäsosan tenniskentän koosta. Laitaviivojen sijaan kenttää rajaavat seinät, joista pallo saa tietyin rajoituksin kimmota kuten squashissa. K U V A : O P E N PA D E L K U V A : T O P IA S D E A N K U V A : T O P IA S D E A N PADEL TULEE, OLETKO VALMIS? RED ONION U R H E I L U L L I S T A !
  • 9 RED ONION RED ONION, tuo ravintoloiden klassikko Myyrmäessä. Tosin paremmin tunnettu yökerhona, joten Antero jopa hieman yllättyy kuullessaan, että sieltä saa ruokaakin. Aiemmin tulijan toivottikin tervetulleeksi iso, hymyilevä punasipuli, mutta enää eivät ruokalistat hyppää ohikulkijan silmiin ovella. Redari, tai Dondo, on osa Myyrmannia, mutta irrallinen osa tavaratalon ravintolamaailmasta ja sen jatkuvan mainospuheen värittämästä äänimaailmasta. Ruokapuoli on hyvin erotettu yökerhosta, mutta vaikka kengänpohjat eivät ihan takerru lattiaan, ei menomestan tunnelmaa saa kokonaan karistettua. Tila tuntuu pimeältä luolalta, mikä on Anterolle helpotus kirkkaiden kesähelteiden keskellä. Tarjoilija ohjaa meidät rauhalliseen loosiin. Arki-iltana ruokailijoita ei ole tungokseksi. MENU on amerikkalainen. Lista vaikuttaa siltä, että melkein mitä tahansa voisi tilata ja sitä söisi mielellään. On burgereita, pannupizzaa, pihvejä, kanaa, kalaa, wingsejä, sandwicheja, salaatteja sekä jälkiruokia. Toisaalta jos haluaa syödä käärmeenkieltä tryffeliöljyssä, pitää mennä muualle. Tarjoilija osaa asiansa ja on tilanteen tasalla. Antero tilaa Classic Cobb -salaatin (14,80 €), jossa on pariloitua kananrintaa, rapeaa pekonia, kananmunaa, aurajuustomurua ja guacamolea sekä kastikkeeksi sitruunavinegereten. Sivuun Antero valitsee Chili Totsit (5,80 €), eli friteerattuja perunapalloja cheddarilla, sipulilla ja jalapenoilla. Sakari valitsee pääruoaksi Florida CheeMyyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. se Sandwichin (9,60 €), jossa paahdettua halloumia, salaattia, tomaattia, punasipulia ja majoneesia sekä Bacon Totsit (5,80 €), eli sama kuin Anterolla, mutta jalapenon tilalla on pekonimurua. Tilaamme annokset samaan aikaan tuotuna, joten ruokien tulossa hieman kestää. Juttu luistaa eikä aika käy pitkäksi. TOTSIT ovat yllätys. Ne tulevat koreissa, ja koko on massiivinen. Hinnan ja intuition perusteella odotimme puolta pienempää annosta. Lisukkeen sijaan nämä voisivat olla pieniä pääruokiakin. Koko aiheuttaa pieniä ongelmia myös maun puolella. Totsit ovat erittäin rasvaisia ja suolaisia, mikä korostuu, kun ne jäähtyvät, ja maku muuttuu Sakarin mielestä hieman tunkkaiseksi. Tämä on ongelma varsinkin, kun tilaamme ne samaan aikaan pääruoan kanssa – olisi kannattanut tilata erikseen. Totsien rasvaisuutta ja suolaisuutta olisi voinut leikata esimerkiksi tuoreella sipulilla, etenkin pekoniannoksessa. Anteron chili taittaa makua paremmin, mutta on silti Anteron mielestä liian mietoa, jopa paprikamaista, etenkin kun annos on nimetty chilin mukaan. Vahvempi chili sopisi ehdottomasti paremmin. ANTERO nuuhkii katkerana Sakarin sandwichin paahteista tuoksua, pitäen sitä lähes täydellisenä. Maussa halloumi ja majoneesi tuottavat suoran ja suolaisen maun, jolle kasvisosasto ei ihan pysty lyömään kampoihin. Totsien suolaisuus vielä korostaa maT E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS S Y Ö M Ä Ä N ! Chili Totseista puuttui chili. Classic Cobb salaatissa ei proteiinia ja rasvaa pihtailla. Florida Cheese Sandwichin tuoksu voi saada aikaan katkeraa kateutta. Milkshaken jälkeen tanssilattia houkuttelee twistaamaan. kujen samankaltaisuutta. Siitä huolimatta kokonaisuus jää positiivisen puolelle. Leipä ei ole suuren suuri, mutta reilun perunapalleroannoksen kanssa se on kokonsa puolesta juuri sopiva. Anteron salaatissa on reilusti kanaa, mutta hän jää kaipaamaan enemmän guacamolea ja aurajuustomurua. Maku etenkin sitruunavinegreten kanssa on mukavan pirteä ja vaihtelee sattumien mukaan. JÄLKIRUOAKSI tilaamme amerikkalaisittain vielä pirtelöt (5,50 €), makuina mansikka ja irish cream. Ne ovat tyylilleen uskollisina isoja ja äklön makeita. Makeutta saa pehmennettyä annoksen päällä olevalla kermavaahdolla. Mansikka vie makuna voiton. ILMAN suurempia ennakko-odotuksia kokemus on positiivinen. Listalle jää vielä paljon potentiaalista kokeiltavaa, kuten wingsit ja suklaakana. Ravintolan menu on selkeästi sitä mitä se on: konstailematonta amerikkalaista ruokaa, sellaista mitä yökerhon ravintolalta voi odottaakin. Red Onionin annokset eivät ole täysosumia, mutta etenkin hinta-laatusuhteen puolesta varsin mainioita. Pienellä annosten tasapainottelulla ja makujen viilailulla paikalla olisi mahdollisuus olla omassa kategoriassaan vieläkin parempi.
  • 1 VANTAALLA ON SAARI, SE HYVÄ SAARI ON M Y Y R YO R K I S S A E I O L E M E R TA , S E N S I JA A N Tallholmen oli salakavalasti lipunut tietoisuuteeni Vantaalle muuttomme jälkeen. Siellä olevan huvilan vuokraus oli ollut mielessäni pitkään. Jonain kesänä huvilaa ei vuokrattu ollenkaan. Huhut saaren myynnistä löytyvät Facebookin päivityksistä jo vuodelta 2015. Oli siis vihdoin aika tarttua tilaisuuteen. H I I O H O I !
  • 1 3 OHJELMA & KARTTA WHY SO V III MYRTSI 2022 25.8. KLO 15-02 TAITEIDEN YÖ JES SE KAIKURANTA ALLUMELA NKO LIA MUSIIKKIA TEATTERIA TAIDETTA TYÖPAJOJA RUOKAA KULTTUURIA AVOIMIA OVIA BE LE NO S GRO UP OF ARTS TULISHO W JE NN A & JYTÄURPOT
  • OHJELMA Pidätämme oikeudet ohjelmistojen muutoksiin ja aikatauluihin. Ohjelmistoa päivitetään Facebook tapahtumaamme ja verkkosivuilla www.whysomyrtsi.fi 1. TOTEEMI klo 18-19.30 Myyrmäentie 6 Minä tykkään nyt -näyttelyn avajaiset Ilon helminauhat -työpaja Itämeripäivän askartelupaja yli 3-vuotiaille lapsille, maksuton, ei ilmoittautumista. 1 2. VASKIS ON STAGE klo 17.30-20.00 Virtatie 4 Vaskivuoren musiikkilukion bändit lavalla 2 3. VPK JA MYYRMÄEN HUOLTO klo 16-19 Myyrmäenraitti 4 Työkoneiden ja paloauton esittely lapsille ja lapsenmielisille (aikataulumuutokset mahdollisia) 3 4. MYYRMÄENRAITTI klo 16-20 Taidetta ja kulttuuria raitin varrella! 4 5. HISTORIAKÄVELY MYYRMÄESSÄ. KIVIKAUDESTA KATUTAITEESEEN lähtö klo 17.30 Lähtö Ravintola Wanda’s Liesikuja 5 Oppaina arkeologi Andreas Koivisto ja katutaiteilija Jesse Pasanen Tapahtuma on osa Vantaalla järjestettävää Itämeripäivää Kesto 1 h 5 6. LAJIJA HARRASTUSTOIMIJOITA klo 16-20 Liesitori Toiminnallisia esittelypisteitä kaikille vauvasta vaariin! 6 7. GRAFFITITAIDETTA klo 17-20 Liesikujan pysäköintitalo Myyr Yorkin omat graffititaiteilijat työn äärellä, tule katsomaan miten graffititaide syntyy! 7 8. STREET FOOD AREA klo 15-21 Liesipolku (kadunvarsi) 8 9. MYYR YORK PARK (PÄÄLAVA) klo 15-21 Jönsaksentie 6 Stagella Rangers, Allumelankolia, Jenna & Jytäurpot, Laulueyhtye Eloisa ja Jesse Kaikuranta! 9 1 SKENE SALI klo 17-19.30 Myyräncolo, Jönsaksentie 6 Mustavalkoelokuva näytös TBA (aikataulumuutokset mahdollisia) 10 1 MYYRÄNCOLO klo 16-19 Jönsaksentie 6 A Avoimet ovet, tule ja tutustu Myyrmäen kulttuuritoimijoiden omaan taloon ja sen toimijoihin! ETSIVÄTOIMISTO NAPPI JA MERI HÄDÄSSÄ KLO 18 lasten tanssiteatteriesitys, Mamia Company Kesto: n. 40 min.: +3v. Vapaa pääsy! Pakollinen varaus: mamiacompany@gmail.com LOBBY Klo 20 house band setti Klo 21 open jam 11 12 MIKE DINERS JA ASEMA klo 17-23 Myyrmäen asema-aukio klo 17.00-18.00 Puhallinorkesteri Louhi/Vantaan naislaulajat klo 18.00-18.30 Ladyt Spinning klo 18.30-19.30 Petsku Lemström on stage klo 21.00-23.00 Johnny Filter band feat Hac Cheerleading & Belenos Group of Arts tulishow Lisäksi Bursa teltta, Indian motskarit, prinsessa kyyditys, mönkijä kyyditys, rock-kampauksia, lasten sähköautot, Flipperi kilpailu 12 13. VALON KAIKU klo 20-22 Myyrmäen asemanaukion alikulku Visuaaleja sekä elektronisia rytmejä betonikattauksella. Johannes Kaira ja Vj Oka. 13 15. MYYRMÄEN KIRJASTO klo 18-19.30 Paalutori 3 Tekstien Open Mic! Tänään sinä saat esiintyä! Ota mukaan itse kirjoittamiasi tekstejä: runoja, proosaa, räppiä, spoken wordia, ja pääset lukemaan niitä ääneen yleisölle. Olet yhtä lailla tervetullut kuuntelemaan. 14 16 VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI klo 13-20 Museo on avoinna klo 13-20. Vapaa pääsy! klo 16–19 Merenolentoja – avoin työpaja koko perheelle Innostu Muutoskoht(i)a-näyttelyn taideteoksista ja toteuta oma merenolento kierrätysmateriaaleista. Piipahda työpajassa oman aikataulun mukaisesti. Ikäsuositus alkaen 4 v., lapset oman aikuisen kanssa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. klo 17–18 Taiteilijatapaamisessa kuvanveistäjä Ilkka Virtanen Tapaamisessa taiteilija kertoo taiteestaan, Muutoskoht(i)a -näyttelyssä mukana olevista teoksista ja niiden työstämisestä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuden kieli suomi. klo 19 Sabrina ja Saarten tyttäret -kuoro esiintyy Tapahtuman aikataulu ja tiedot ovat nähtävillä myös Artsin nettisivuilla www.artsimuseo.com/tapahtumat 15 14. ITÄMERIPÄIVÄ, VANTAAN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT Klo 15.00-18.00 Roskapoliisi neuvoo (Paalutori) Klo 15.30 ja 17.40 Kalamagneettityöpaja (Paalutori) Klo 17.00 Omatoiminen lähipurotehtävärata Jokiuoman puistossa (Lähtö: Ruskokuja) Klo 17-17.40 Koko perheen Pikku Papun lastenkonsertti (Myyrmanni) Klo 16, 17 ja 17.45 Saksofonisti Johannes Salomaa (Paalutori) 16 7 WASKI PUB klo 17-02 Kinorinne 3 (Myyrmanni) Klo 17-21 Open Stage, tule sellaisena kuin olet! Laula, tanssi, lausu tai tee vaikka taikoja! Mahdollisuus esiintymiseen, lava on vapaa. Klo 23.00 Waski live: Petsku Lemström 17 8. S T R EE T F OO D A RE A 7. GRA FF ITIT AI D ET T A
  • 1 5 OHJELMA KARTTA J A M ER I H ÄD Ä S S Ä 1 2 10 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 17 8. S T R EE T F OO D A RE A 11 . E TSI V ÄTO I MI ST O N APP I 9. M Y YR Y ORK P AR K PÄ Ä L AV A 7. GRA FF ITIT AI D ET T A OHJELMA Pidätämme oikeudet ohjelmistojen muutoksiin ja aikatauluihin. Ohjelmistoa päivitetään Facebook tapahtumaamme ja verkkosivuilla www.whysomyrtsi.fi 1. TOTEEMI klo 18-19.30 Myyrmäentie 6 Minä tykkään nyt -näyttelyn avajaiset Ilon helminauhat -työpaja Itämeripäivän askartelupaja yli 3-vuotiaille lapsille, maksuton, ei ilmoittautumista. 1 2. VASKIS ON STAGE klo 17.30-20.00 Virtatie 4 Vaskivuoren musiikkilukion bändit lavalla 2 3. VPK JA MYYRMÄEN HUOLTO klo 16-19 Myyrmäenraitti 4 Työkoneiden ja paloauton esittely lapsille ja lapsenmielisille (aikataulumuutokset mahdollisia) 3 4. MYYRMÄENRAITTI klo 16-20 Taidetta ja kulttuuria raitin varrella! 4 5. HISTORIAKÄVELY MYYRMÄESSÄ. KIVIKAUDESTA KATUTAITEESEEN lähtö klo 17.30 Lähtö Ravintola Wanda’s Liesikuja 5 Oppaina arkeologi Andreas Koivisto ja katutaiteilija Jesse Pasanen Tapahtuma on osa Vantaalla järjestettävää Itämeripäivää Kesto 1 h 5 6. LAJIJA HARRASTUSTOIMIJOITA klo 16-20 Liesitori Toiminnallisia esittelypisteitä kaikille vauvasta vaariin! 6 7. GRAFFITITAIDETTA klo 17-20 Liesikujan pysäköintitalo Myyr Yorkin omat graffititaiteilijat työn äärellä, tule katsomaan miten graffititaide syntyy! 7 8. STREET FOOD AREA klo 15-21 Liesipolku (kadunvarsi) 8 9. MYYR YORK PARK (PÄÄLAVA) klo 15-21 Jönsaksentie 6 Stagella Rangers, Allumelankolia, Jenna & Jytäurpot, Laulueyhtye Eloisa ja Jesse Kaikuranta! 9 1 SKENE SALI klo 17-19.30 Myyräncolo, Jönsaksentie 6 Mustavalkoelokuva näytös TBA (aikataulumuutokset mahdollisia) 10 1 MYYRÄNCOLO klo 16-19 Jönsaksentie 6 A Avoimet ovet, tule ja tutustu Myyrmäen kulttuuritoimijoiden omaan taloon ja sen toimijoihin! ETSIVÄTOIMISTO NAPPI JA MERI HÄDÄSSÄ KLO 18 lasten tanssiteatteriesitys, Mamia Company Kesto: n. 40 min.: +3v. Vapaa pääsy! Pakollinen varaus: mamiacompany@gmail.com LOBBY Klo 20 house band setti Klo 21 open jam 11 12 MIKE DINERS JA ASEMA klo 17-23 Myyrmäen asema-aukio klo 17.00-18.00 Puhallinorkesteri Louhi/Vantaan naislaulajat klo 18.00-18.30 Ladyt Spinning klo 18.30-19.30 Petsku Lemström on stage klo 21.00-23.00 Johnny Filter band feat Hac Cheerleading & Belenos Group of Arts tulishow Lisäksi Bursa teltta, Indian motskarit, prinsessa kyyditys, mönkijä kyyditys, rock-kampauksia, lasten sähköautot, Flipperi kilpailu 12 13. VALON KAIKU klo 20-22 Myyrmäen asemanaukion alikulku Visuaaleja sekä elektronisia rytmejä betonikattauksella. Johannes Kaira ja Vj Oka. 13 15. MYYRMÄEN KIRJASTO klo 18-19.30 Paalutori 3 Tekstien Open Mic! Tänään sinä saat esiintyä! Ota mukaan itse kirjoittamiasi tekstejä: runoja, proosaa, räppiä, spoken wordia, ja pääset lukemaan niitä ääneen yleisölle. Olet yhtä lailla tervetullut kuuntelemaan. 14 16 VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI klo 13-20 Museo on avoinna klo 13-20. Vapaa pääsy! klo 16–19 Merenolentoja – avoin työpaja koko perheelle Innostu Muutoskoht(i)a-näyttelyn taideteoksista ja toteuta oma merenolento kierrätysmateriaaleista. Piipahda työpajassa oman aikataulun mukaisesti. Ikäsuositus alkaen 4 v., lapset oman aikuisen kanssa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. klo 17–18 Taiteilijatapaamisessa kuvanveistäjä Ilkka Virtanen Tapaamisessa taiteilija kertoo taiteestaan, Muutoskoht(i)a -näyttelyssä mukana olevista teoksista ja niiden työstämisestä. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuden kieli suomi. klo 19 Sabrina ja Saarten tyttäret -kuoro esiintyy Tapahtuman aikataulu ja tiedot ovat nähtävillä myös Artsin nettisivuilla www.artsimuseo.com/tapahtumat 15 14. ITÄMERIPÄIVÄ, VANTAAN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT Klo 15.00-18.00 Roskapoliisi neuvoo (Paalutori) Klo 15.30 ja 17.40 Kalamagneettityöpaja (Paalutori) Klo 17.00 Omatoiminen lähipurotehtävärata Jokiuoman puistossa (Lähtö: Ruskokuja) Klo 17-17.40 Koko perheen Pikku Papun lastenkonsertti (Myyrmanni) Klo 16, 17 ja 17.45 Saksofonisti Johannes Salomaa (Paalutori) 16 7 WASKI PUB klo 17-02 Kinorinne 3 (Myyrmanni) Klo 17-21 Open Stage, tule sellaisena kuin olet! Laula, tanssi, lausu tai tee vaikka taikoja! Mahdollisuus esiintymiseen, lava on vapaa. Klo 23.00 Waski live: Petsku Lemström 17 8. S T R EE T F OO D A RE A 7. GRA FF ITIT AI D ET T A
  • TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT
  • 1 1 TALLHOLMEN sijaitsee Sipoon edustalla Kaunissaaren vieressä. Huvilan vuokraaminen ei ole vaatimus Tallholmenin vierailulle. Saarelle on vapaa pääsy kaikilla asuinkunnasta riippumatta, kunhan on vain jokin väline, jolla pääsee kulkemaan saareen vesiteitse. Venematka on nopealla moottoriveneellä mitätön, pienellä purjeveneellä hieman pidempi. Saari on myös meloen saavutettavissa. Saarelta löytyy kaksi keittokatosta ja ilmainen sauna, ja siellä voi telttailla tilapäisesti maksutta. Päiväreissulaisille suosittelen saaren lounaiskulmasta löytyvää keittokatosta, josta aukeavat upeat näkymät jo hieman ulommas merelle. Saarelta näkyy Söderskärin majakalle asti. MIKÄÄN ihastuttava pitsihuvila saaren pohjoisosassa sijaitseva Tallholmenin rakennus ei ole, ja toisissa lähteissä sitä kutsutaankin ennemmin mökiksi. Yläkerrassa on neljä makuuhuonetta ja seitsemän laveria (yksi tosin jalattomana) sekä yksi seinää vasten nostettu kenttäsänky. Alakerrassa on yksi makuuhuone, jossa kaksi laveria, sekä tuvan nurkassa “sohva”, jossa voi nukkua. Vuodepaikkoja on siis yhteensä kymmenen (plus kenttäsänky). ALAKERRAN tuvassa on kaksikin pöytää, kuuden ja noin kymmenen hengen pirttipöydät, sekä ovi talon takapuolella sijaitsevalle leveälle terassille, jossa ei kuitenkaan ole kalusteita. Keittiö on pienehkö. Sieltä on purettu puuhella, pöytätasolla on kaksipaikkainen kaasuliesi ja toisella pieni, aurinkosähköllä toimiva jääkaappi. Aurinkoenergialla toimii myös huvilan valaistus, muuta sähköä saarella ei ole. Huvilassa ei ole myöskään kunnon lämmitysmahdollisuutta. Tuvassa on peltikuoriT E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT P E R H E I I JA L A I N E N TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT Matkamme saareen kulki ukkosja saderintaman laidalla. Merellä säät voivat muuttua äkisti. Tallholmenin tienoilla myös aallokko voi olla jo kohtuullisen korkeaa sinänsä kauniillakin kelillä.
  • 1 2 nen kamiina, joka ei varaa lämpöä. Sinänsä harmi, talo voisi olla mielenkiintoinen vapaa-ajan kohde myös kylmempinä aikoina. Nyt taloa voi vuokrata toukokuun alusta syyskuun loppuun. TALVEN epävakaisemmat kelit toki karsisivat vierailijoita, ja kesälläkin tuulisilla säillä saareen rantautuminen voi olla haastavaa. Vierailumme aikana saaressa kävi useampi moottorivene, ja yksi purjevenekin kiinnittyi laiturin eteläpuolelle kallioon, mutta kovin kokemattomalle en sitä suosittelisi. Saaren luonto on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Rantakaistale on leveä ja kivikkoinen, ja tarjoaa mahdollisuuksia löytää erilaisia aarteita. Isommilla kivillä on mukava kiipeillä. Saarta halkoo pyöreiksi hioutuneiden kivien “virta”, jossa käveleminen voi olla paikoitellen haastavaa. Suurin osa on kuitenkin helppokulkuista polkua, ja saaren kiertäminen on mielenkiintoinen, mutta lastenkin mielestä riittävän ripeä lenkki. HUVILAAN kuuluu oma sauna, joka sijaitsee laskevan auringon puolella (eli länsipuolella), ei aivan rannassa. Huvilan vieressä on kaivo, jota käyttävät myös muut saarella vierailevat. Veden käyttökelpoisuudesta käymme pientä pohdintaa, kyltissä kun on kaivon vesitutkimus vuodelta 2018, jossa ilmaistaan, ettei se sopisi pesuvedeksikään radonja mangaanipitoisuuksiensa takia. Muissa lähteissä kerrotaan, ettei vesi sovellu juotavaksi tai ruoanlaittoon, joten käytämme vettä tiskaamiseen. Huvilassa on ja ei ole astioita. Loppuunpoltettuja paistinpannuja on useampi, mukeja jokunen, veitsiä ja haaGrilliin ja saunaan on puita pihan varastossa, mutta ulkoilualueiden tapaan ne ovat jyhkeitä, ja saattavat vaatia tarttumista kaarisahaan ja kirveeseen. Mökkimäisessä huvilassa on viisi makuuhuonetta, laverit, tyynyt ja kevyitä peittoja. H I I O H O I !
  • 1 3 rukoita löytyy jonkun verran, samoin leikkuuveitsiä, mutta esimerkiksi lautasia ei ole juuri ollenkaan. Tästä on toki ohjeistuksessa varoiteltukin, joten fiksumpi ottaa kaikki tarvikkeet tulitikkuja myöten itse mukaan. Huvilan pihalla on terassi, jossa on kaksi kuuden hengen pöytää. Illalla grillaamme ja syömme toisen ääressä. Aamulla testaamme lettukesteillä huviksemme toisenkin pöydän. Ihan toimivia molemmat. YHDEN yön vierailumme on lyhyt, josta iso osa kuluu tavaroiden kantamiseen veneestä mökille ja takaisin. Tällä kokemuksella varaisin seuraavalle vierailulle vähintään kaksi yötä, ainakin hyvällä säällä ulkoilulle, saunomiselle ja uimiselle voisi olla enemmän aikaa. Nopeammalla veneellä saari on hyvinkin päiväpistäytymisen päässä, eikä kovin monesta saaresta taida löytyä ilmaista saunaa. Kaikilla ei ole saaria Vantaa on viime vuosina hankkiutunut eroon kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistään. Vantaa omistaa Tallholmenin saaren kokonaan ja lisäksi yli 8 hehtaaria lähempänä mannerta olevasta Krokholmenista. Niistä on käyty neuvotteluja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (Uuvi) kanssa ja aiemmin myös vantaalaisen venekerhon kanssa. Jälkimmäinen olisi saattanut tarkoittaa saaren muuttumista vain rajallisen käyttäjäjoukon saataville, edellinen taas mahdollistaa vapaan virkistyskäytön. On silti pohdinnan arvoista, kannattaisiko Vantaan kaupungin luopua saarista. Kaupunkitilalautakunta päätti aloittaa Tallholmenin ja Krokholmenin ulkoilualuekiinteistöjen myynnin valmistelun kokouksessaan 10.8. Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen. SAARTEN ylläpito on vierailijoiden kommenttien mukaan hyvällä mallilla, mutta esimerkiksi vuokrahuvilan siisteydessä on toisinaan ollut sanomista. Jokainen on vastuussa omien jälkiensä siivoamisesta, eikä kaupungilla ole mahdollisuutta käydä tarkistamassa siisteyttä vuokrauksien välissä. Kesällä huvila on ollut kohtuullisen paljon vuokrattuna, eloja syyskuussa arkiviikoilla on hyvin tilaa, viikonlopuiksi on varauksia syyskuun viimeistä viikonloppua lukuun ottamatta. Vieraskirjan mukaan monelle muutama yö Tallholmenissa on jo perinne, joka toivottavasti saa jatkua vielä pitkään. TALLHOLMEN ALUEEN PINTA-ALA 4 ha, vesialuetta 27 ha OSOITE Sipoo, 25°18’30” / 60°09’80” PALVELUT keittokatoksia, käymälä, sauna, kiinnityspoijuja, laituri (ei pitkäaikaiseen kiinnittymiseen), telttailumahdollisuus Saariin tulee ottaa oma juomavesi mukaan. Saariin ei ole reittiliikennettä. KROKHOLMEN ALUEEN PINTA-ALA yli 8 ha (saaressa on myös yksityisiä tontteja) OSOITE Sipoo, 25°14’00” / 60°11’80” PALVELUT kaksi laituria, keittokatos, uimaranta, käymälöitä, vuokrattava sauna, telttailumahdollisuus Saaren rannoilta löytyneet aarteet ja saippuakuplat ilahduttivat pieniä reissaajia. Vaikka matkaa oli taitettu pienellä purjeveneellä parisen tuntia, näkyivät Vuosaaren sataman nosturit vielä taivaanrannassa. Saaren laituri on korkea ja tarkoitettu vain lastausta tai purkua varten. Varsinainen kiinnittyminen saareen tulisi tehdä kalliossa olevien lenkkien ja poijujen avulla.
  • 1 4 Jos asut paikassa, jossa sinulla on oma piha, voit tehdä paljonkin pihasi ja puutarhasi eteen. Jos asut vanhassa kerrostaloyhtiössä, ovat keinosi rajallisemmat: taloyhtiön kokoukset. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Kenelle kellot soivat Taloyhtiössäni oli asukas, joka yritti kiinnittää huomioni ilmastonmuutoksen tuomiin ääriolosuhteisiin jo Tapaninpäivänä vuonna 2011. Asun taloyhtiön kerrostalon ylimmässä (kuudennessa) kerroksessa, enkä todellakaan osannut odottaa kotikäyntiä. Olin juuri avannut keittiön ikkunan tuulettaakseni hetken ruoanlaiton käryä ja mennyt olohuoneen sohvalle istumaan, kun selkäni takaa aistin suhisevan paineaallon humahduksen. Kävelin takaisin keittiöön ja totesin, että takapihan massiivinen kuusi oli tullut käymään. Minulla oli joulukuusi! Tutkin tuhot, joita ei sinänsä ollut – kuusen latva sojotti avoimesta ikkunasta, eikä lasi edes särkynyt. Tapaninpäivän myrsky ei näyttänyt laantumisen merkkejä, eikä metsuria joulunpyhinä tavoitettu, joten teippasin mustan jätesäkin latvan ympärille. Olohuoneessa kääriydyin äitini perintöturkkiin ja mietin hetken, miten olisi voinut käydä. Tunsin itseni valituksi. JÄLKEENPÄIN vielä asiaa selvitellessäni ymmärsin, että kyseisen vuoden syksy ja erityisesti joulukuu oli ollut harvinaisen lämmin eikä maa vielä edes ollut roudassa. Kuusi lähti sijoiltaan ja törötti pihalla juuret kohti taivasta vielä pari päivää ennen kuin se paloiteltiin. Sain vihdoin laittaa keittiön ikkunani kiinni. Yksi ihminen ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki ihmiset voivat tehdä jotakin Suomessa talot on rakennettu pitämään lämmöt sisällä, joka on toki ollut olosuhteissamme mainio asia. 2000-luvun kesinä tilanne on elänyt toiseen suuntaan, sillä monien asuntojen sisälämpötilat ovat ylittäneet vanhan ’säilytettävä huoneenlämmössä’ -ohjeistuksen, joka on +15-+25 C. ASUN mielestäni hyvin ja huolella hoidetussa vanhassa taloyhtiössä. Kellariremontin yhteydessä lähti talojen muodostaman suojaisen sisäpihan puolelta pensaiden lisäksi monta vanhaa puuta, jotka kuumina kesäpäivinä toivat viilennystä muuten asfaltoituun pihaan. Tilalle istutetut riippapihlajien taimet ja nurmikko ovat vaatimaton korvike suurille puille. Vanhan rakennuskannan etuja on kuitenkin se, että muualle on jätetty tilaa – pensaita, puita, tuulikäytäviä, joten jos etupiha on kuuma, voi sentään takapihalla viilentyä. Jos taas kaikki on kiveä, betonia ja asfalttia, muodostuu lämpösaarekkeita, joiden viilentymiseen menee vielä aikaa lämpötilan jo laskettuakin. Sateisina aikoina betonierämaa ei ime vettä, toisin kuin kasvillisuus. Puiden erityisominaisuus on varjon tuoman suojan van kaikkeen ei edes voi reagoida. Säätilan nopeat muutokset ovat vaikeita, koska esimerkiksi lämmitysjärjestelmässä kestää oma aikansa, ennen kuin se vaikuttaa koko taloon”, Miimi kertoo. Nykyään puhutaan myös viistosateista (myrskytuulien pyörittämä sade, joka työntää vettä rakenteiden sisään), miten se vaikuttaa? ”Ulkoverhouksen materiaalit kerrostaloissa ovat yleensä ottaen hyvin säiden muutoksia kestäviä ”, Miimi rauhoittelee. Poikkeuksellisia ilmiöitä Vuosien aikana olemme kiinnostuneet säiden ääri-ilmiöistä, koska on ollut pakko. Agraariyhteiskunnassa sää määritti toimenpiteitä siementen kylvämisestä sadonkorjuuseen. Maanviljelijät pitivät sääpäiväkirjaa, samoin merenkulusta leipänsä saavat. Nykyään kysellään, vaikuttaako tänä vuonna El Niño, La Niña, polaaripyörre vai golfvirta, ja mitä se tuo tullessaan? Lumikaaos, hellekupoli, tulva, trombi vai kaikkea yhtä aikaa? Ilmiöiden ennustettavuus on meteorologian kehityksestä huolimatta yhä vaikeaa, kun siihen voi vaikuttaa myös tulivuoresta nouseva tuhkapilvi, joka ei ollut ennusteessa. Ainoa mistä voimme olla varmoja on se, että jotain poikkeuksellista voi tapahtua. VIIME talvi toi mukanaan jälleen uutta, kun ohella myös haihduttaminen, joka tutkimusten mukaan voi viilentää ympäristöä jopa 12 astetta. KYSYIMME Martinlaakson Huollon tekniseltä kiinteistösihteeriltä MIIMI KORHOSELTA mistä asioista ihmiset ottavat eniten yhteyttä? ”Teemme huoltoon liittyviä töitä määrätyn syklin mukaan, mutta ruohonleikkuu tai sen puute aiheuttaa usein soittoja. Hellekesinä tuntuu pahalta ajaa palaneita nurmikkoja, joista jotkut haluaisivat, että ne jätetään luonnontilaan, jotkut taas pelkäävät punkkeja”, Miimi toteaa ja jatkaa: ”Voimassa olevien sopimusten mukaan toimitaan.” TALVIAIKAAN on toisenlaisia ongelmia. ”Viime talvi oli kaoottinen, koska lunta tuli aivan hirveästi. Lumitöistä tulee soittoja muutenkin” Miimi huokaa. Lämpötilat vaihtelivat suojasään ja pakkasen välillä jopa saman päivän aikana, joka aiheutti paljon ongelmia ja huoltoyhtiölle ylitöitä. ”Hiekka ja suola loppui koko Uudeltamaalta ja lunta tuli koko ajan, joten kävin välillä itsekin lapiohommissa vyötäröä myöten hangessa”, muistelee Miimi. MITEN vanhoissa kerrostaloyhtiöissä voidaan reagoida nykyisiin säiden ääri-ilmiöihin? ”Taloyhtiöillä on elinkaarensa, joten aiPIHALLA ILMASTONMUUTOKSEN KANSSA I L M A S T O T A L K O O T Toimittajamme tapaninpäivän vieras pyrki sisään ikkunan kautta. Hiekoitushiekka ja suola loppuivat viime talvena koko Uudeltamaalta vaihtelevien sääolosuhteiden takia. K U V A : S IR K K A IN K IN E N
  • 1 5 A I N A VO I J O TA I N T E H DÄ kamppailimme säiden jatkuvan vaihtelun kanssa. Mikään määrä hiekkaa ei riittänyt, koska se peittyi lumen alle jäätyäkseen seuraavana päivänä taas peilikirkkaaksi. Monien lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa kulkevan arki vaikeutui, kun jalkakäytävät olivat kulkukelvottomia. Busseissa koettiin yhteisöllisyyden hetkiä, kun nastakengillä liikkuvat auttoivat huonommin varustautuneita kanssamatkustajiaan joko sisään tai ulos. Huoli pölyttäjien kohtalosta on herättänyt monet Ne, jotka päättävät omista pihoistaan, voivat tehdä monenlaisia toimenpiteitä. On hienoa, että monet ovat innostuneet rakentamaan hyönteishotelleja, perhosbaareja, istuttamaan niittykukkia ja lisäämään vesielementtejä puutarhoihinsa. Voi myös hieman vähemmällä vaivalla harrastaa ’hallittua hoitamattomuutta’ eli jättää pihansa polkuja lukuun ottamatta luonnontilaan. Isommat toimijat, kuten kauppakeskukset, ovat ryhtyneet mehiläistarhureiksi. Katoille on tehty mehiläistarhoja, ja monet tuottavat oman hunajansa. MYÖS hyttyset ovat pölyttäjiä, mutta niistä me ihmiset emme oikein välitä. Tämä valitettava taipumuksemme arvostaa joitain lajeja ja toisia taas ei saattaa myös keikuttaa ekotasapainoa. Hyttysiä yritämme karkottaa sellaisin keinoin, että muutkin lajit kärsivät. Suurimmat uhkakuvat pölyttäjille ovat kemikaalit, myrkyt, metsäpalot ja kuivuus, joka tappaa kasvit. Ja jos pölyttäjät kuolevat, kuolevat myös kaikki hyötykasvit – hedelmät, vihannekset, marjat. Miksi palvomme nurmikkoa? Nurmikko pihalla on suhteellisen tuore asia. Se yleistyi Suomessa vasta 1950–60 -lukujen taitteessa, kun maaltamuutto kaupunkeihin lisääntyi. Nurmikkoa oli sitä ennen enimmäkseen nähtävillä kartanoissa, puistoissa ja ”paremman väen” pihoilla, eli se oli oman aikansa statussymboli. Television perhesarjojen aikakaudella kasvaneelle on nurmikolla ja sen ajamisella myös erityinen merkitys – se oli usein juonen kannalta tärkeä, kun perheen nuori joutuikin kotihommiin eikä päässyt koulun bileisiin. Yhdysvalloissa nurmikko onkin ollut kuin perheenjäsen. Hyvin hoidettu nurmikko kertoi siitä, että omistajalla oli aikaa ja rahaa huolehtia omastaan. Siitä voitiin jopa eristää alue, jossa heiteltiin soikeaa nahkapalloa tai telmittiin koiran kanssa. Vanhemman polven kerrostaloasujalle se saattaa yhä olla merkki siitä, että taloyhtiössä pidetään huolta pihasta, vaikka se olisikin huoltoyhtiön tai kaupungin hoidossa. TALOYHTIÖN pihalla, asuntojen ikkunoiden edessä oleva nurmikko on suhteellisen hyödytön. Siellä ei saa juosta tai pelata, se on vain koriste. Nykyään nurmikolle on onneksi vaihtoehtoja. Kesäiset kukkaniityt ovat yksi, punkeista huolimatta. Tavalliseen nurmikkoon sekoitettava apila antaa myös pörriäisille toivoa. Naantalin asuntomessujen yhteydessä kuulin ensimmäistä kertaa kunttapihasta. Kuntta on siirtovarvikkoa, pääosin mustikkaja puolukkavarpuista metsänpohjamattoa. Oman taloyhtiöni pihassa käytetään tuiviota, sypressikasvien heimoon kuuluvaa matalaa pensasta. Rinne on hankalasti ruohonleikkuukoneella ajettava, joten tuivio sai paikan. Se talvehtii kauniisti kuparinsävyisenä lumen alla herätäkseen keväällä vihreänä. SYKSYLLÄ koittaa taas talkooaika, kun lehdet putoavat puista. Tänä syksynä voisi miettiä kaiken kattavan haravoinnin hyötyä uudelleen – ehkä olisikin viisasta silputa lehdet ja jättää ne nurmikon tai istutusten ravinnoksi ja suojaksi talvea vastaan? Haravoinnin voi tehdä kevyellä kädellä niin, että sinne tänne jää nurmea näkyviin. Syksy on myös otollinen aika istuttaa kukkasipuleita. Jos juuri sinä, lukija, haluat askarrella talvella, niin hyönteishotellin rakentaminen voisi olla mukavaa puuhaa. Hotellin asiakkaat eivät valita, ainoastaan kiittävät. Hyönteishotellissa yöpyvä maksaa ylläpitämällä luonnon monimuotoisuutta. Hyönteisbaari on auki! Talo tarjoaa juotavat. Toisin kuin paahteessa kulahtanut nurmi, tuivio on ikivihreä. Kunttapiha on oiva valinta metsäisille pihoille, joilla ei juuri kuljeta. K U V A : S IR K K A IN K IN E N KUVA: RITVA KARLSSON K U V A : R IT V A K A R L S S O N PIHALLA ILMASTONMUUTOKSEN KANSSA
  • 1 6 P A I K A L L I S V A I K U T T A M I S T A T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N Lounais-Vantaan Helmi Pähkinärinne-Seura, Linnaisten omakotiyhdistys, Pro Linnaisten Metsä, Hämevaara-Seura ja Jupperin omakotiyhdistys ovat laatineet esityksen Lounais-Vantaan Helmeksi kutsutusta luonto-, luonnonsuojelu ja virkistysalueiden kokonaisuudesta. Esityksellä turvattaisiin luontoalueet, asuinalueiden arvostus ja elinvoiman nousu. Esityksessä halutaan keskittää rakentaminen hyvien liikenneyhteyksien ääreen Vihdintien varteen vapautuville alueille ja luopua Lammaslammen pientalokaupungin rakentamisesta. Yhdistysten mielestä alueen asemakaavoitusta tulisikin tarkastella kaavarajojen yli, ja löytää pientalokaupungille korvaava ratkaisu. Viljelypalstat tulisi säilyttää nykyisellä paikallaan ja kehittää kaupunkiviljelyä edelleen. Esityksessä nostetaan esille myös varhaisen vaikuttamisen tärkeys asemakaavatyössä, joka vaikuttaa tuhansien ihmisten asuinympäristöön. Lisäksi yhdistykset haluavat kiinnittää huomiota Pitkäjärven veden tilan parantamiseen ja lisätä siinä kuntien välistä yhteistyötä. PÄHKINÄRINNE-SEURA otti yhteyttä lehden toimitukseen huolenaan Lammaslammen ympäristön rakentaminen. Alueelle on suunnitteilla pientalokaupunki. Seura vastustaa pientaloalueen rakentamista ja ehdottaa tilalle alueen virkistyskäytön mahdollistavaa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttävää vaihtoehtoista esitystä “Lounais-Vantaan Helmi”. Haastattelen seuran jäseniä etäyhteyden ylitse. Yksi heistä istuu kameran edessä, loput ovat levittäytyneet kerhohuoneeseen. “Kysytään sitten, että kuinka moni teistä asuu omakotitalossa?” heitän haastattelun loppupuolella. Hiljaisuus on hämmentynyt. Näkemättäkin aistin, että katseet kiertävät ihmisestä toiseen. “Ei kai kukaan”, joku sitten vihdoin sanoo. “Kaikki me asutaan kerrostalossa.” Miksikö kysyin? Aito huoli (rakennetusta) ympäristöstä voi joskus sekoittua nimbyilyyn. Nimby on lyhenne sanoista “not in my backyard” eli suomennettuna “ei minun takapihallani”. Usein pidetään yleisesti hyvänä, että rakennetaan päihdeklinikka, valmiusasema tai kehitysvammaisten asuntola, mutta niitä ei kuitenkaan haluta omaan lähiympäristöön. Asemakaavoituksen seuraaminen käy lähes työstä. Kaavoitustöistä julkaistaan kuulutukset PÄHKINÄRINTEESSÄ KUOHUU K A I K E N TA K A N A O N K A AVO I T U S P R O S E S S I KUVA: JARMO LOUNASSALO Pähkinärinne-seura on ollut aktiivisesti mukana Lammaslammen alueen kunnostuksessa. Humusta poistava kosteikkoallas on hieno esimerkki luonnon ennallistamisesta. Luonnossa seikkailevat lapset kutsuvat nyt reheväksi keitaaksi muuttunutta allasta Krokotiililammeksi
  • 1 7 suudelle, viheryhteyksille ja Lammaslammen vesistölle. Paikalliset pitävät rakennettavaa maastoa liian jyrkkänä, ja etenkin hulevesien hallinta koetaan hankalaksi. Pähkinärinne on poikkeuksellisesti rakennettu niin, ettei hulevesiä valu Lammaslampeen, vaan ne ohjataan muualle viettoviemäreiden avulla. MIKSI sitten kysyin haastateltujen asumismuodosta? Aina ei ole helppoa päätellä, onko huoli yhteinen vai henkilökohtainen, eli piilotetaanko yhteisen edun taakse pelko siitä, että läheinen kerrostalo varjostaa omaa asuntoa tai pihaa. Selvityksiä ja mielipiteitä voidaan kallistaa suuntaan tai toiseen katsantokannasta riippuen. Toisaalta Pähkinärinne-seura ajaa alueen asukkaiden asiaa ja on kerännyt esimerkiksi adressin Lammaslammen hoidon kohentamisen puolesta. Ei myöskään kannata väheksyä pitkäaikaisten asukkaiden tietämystä omasta alueestaan. Kirjaimellisestihan asiassa on kysymys “ei minun takapihallani”. Kävin kiertelemässä viljelypalstoja ja juttelin yhden viljelijän kanssa. Hän käytti palstasta juurikin sanaa takapiha. Läheiset asukkaat ovat saattaneet syystä tai toisesta valita asumismuotonsa esimerkiksi sen helppouden tai edullisuuden takia, mutta kokea, että riittävän laajat luontoalueet tai juurikin palstaviljely tuovat heille lisäarvoa, jonka perusteella he ovat valinneet asuinpaikkansa. Tälläkin hetkellä Pähkinärinteen uutta, osin vielä rakentamatonta pientaloaluetta markkinoidaan luonnon läheisyydellä. Kohtaamani viljelijä kertoi, että monet iäkkäätkin ihmiset kävivät palstoilla viimeiseen asti. Viljelypalstat ovatkin usein monivuotisia projekteja. Marjapensaiden sadossa menee muuvaikutusta, koska aiemminkaan ei ollut lopulta tapahtunut mitään. Tälläkään hetkellä Vantaan kaupungin verkkosivuilta ei löydy tietoa kaavanumerolla 121400, ja karttapalvelun kaavanäkymässä “viimeisin käsittely pvm” on 1900-01-01. “Lammaslammen kaava 121400 ei ole edennyt, koska tarvittavia luontoselvityksiä ei ole vielä tehty ja on keskitytty kiireellisempiin kaavoitustehtäviin”, Vantaan kaupungin kaavoituksesta kerrotaan. SUUNNITEILLA oleva pientaloalue sijoittuisi Lammaslammen luoteispuolelle Pitkämäentien varteen. Alueella ei ole tällä hetkellä asemakaavaa, mutta siellä on joitakin rakennuksia. Läheskään kaikille nykyisille määräaloille ei ole rakennettu. Suunnitellun pientaloalueen nykyisten asukkaiden mielipiteet uudesta suunnitelmasta ovat Pähkinärinne-seuran mukaan ristiriitaisia. Osa kannattaa, osa vastustaa. Asemakaavatyössä tarkistetaan varmasti myös tonttien määrän lisäksi tehokkuuslukuja, ja suuremmilla rakennusoikeuksilla maasta saa korkeamman hinnan. Määräalojen omistaja on Vantaan kaupunki. Kaksi niistä on vuokrattu viljelypastoja varten. Pähkinärinne-seuran tekemien selvitysten mukaan alueelle rakentaminen toisi merkittäviä uhkia luonnon monimuotoitama vuosi, tyrnissä helposti kymmenenkin. Jotkut viljelijät ovat jo lopettaneet, koska eivät sietäneet ajatusta siitä, että joutuisivat aloittamaan viljelyn uudelleen jossain toisessa paikassa. Palstoilla oli oleskeluun liittyvää välineistöä, joka kertoi, että aluetta käytetään monipuolisesti ja siellä todella vietetään aikaa. Uudessa yleiskaavassa on nykyään merkitty palstaviljelyalueet ja ehto siitä, että mikäli palstaviljelyalue joudutaan lopettamaan, sille pitää löytyä toinen sijainti. Uutta viljelmää on alustavasti ehdotettu Tuomelan koulun yhteyteen. PÄHKINÄRINNE-SEURAN ihmiset puolustavat omaa kantaansa monipuolisesti, tutkimalla erilaisia lähteitä ja haastattelemalla asiantuntijoita. He ovat tiivistäneet yhteistyötään muidenkin lähialueiden asukasyhdistysten kanssa, esimerkiksi voidakseen aktiivisesti ottaa kantaa Vantaan kaupungin strategiaan. Työ on arvokasta, usein vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Se nousee asukkaiden halusta tulla kuulluksi ja päästä vaikuttamaan asuinalueellaan tapahtuviin muutoksiin. Se lisää keskustelua ja läpinäkyvyyttä, ja tuo lisää näkökulmia kaupungin päätöksentekoon. Yksi Pähkinärinne-seuran huolenaiheista onkin se, että asemakaavatyötä tehdään liiaksi vain palanen kerrallaan, eikä pohdita huolellisesti esimerkiksi asuinalueen kokonaiskuvaa. Aiemmissa mielipiteissään he ovat esimerkiksi nostaneet esille uuden asuinalueen kulkuyhteyksien paikat ja merkitykset jo olemassa olevien peruspalveluiden, kuten kauppojen ja ulkoilureittien äärelle. Se on tietoa, jota paikallisilta kannattaa ehdottomasti kerätä ja hyödyntää. Pähkinärinne-seura jatkaa varmasti työtään asemakaavamuutoksen parissa. Tilanne Vantaan Sanomissa ja kaupungin verkkosivuilla. Lähimpien naapureiden postiluukusta saattaa tipahtaa tiedote, mutta monesti asioihin herätään vasta sitten, kun paikalla on puskutraktori tai kaivuri, tai kun työmaa-aidat katkaisevat sen tutun ja turvallisen reitin tai estävät kulun lähimetsään. Asemakaavoituksesta, kuten myös rakennusluvista, on toki mahdollista valittaa aina korkeimpia oikeusasteita myöten, mutta silloin pitää olla oikeaan aikaan hereillä. Asianosaiset eivät mahdollisuudesta välttämättä suureen ääneen huutele, sillä valitusten käsittely viivästyttää aina prosessia, semminkin kun usein valituksilla ei lopulta ole merkitystä jo päätettyihin asioihin. Lisäksi esimerkiksi omakotitalojen rakennusluvat ovat 14 vuorokauden valitusaikansa esillä vain Lupapisteen sivuilla, joten aika hereillä saa olla pysyäkseen perillä lähialueen suunnitelmista. VANTAAN kaupungin maaja asuntopoliittisiin linjauksiin ollaan lisäämässä kohta, jossa on tarkoitus kehittää asemakaavamuutoksen hakuprosessia ja sen läpinäkyvyyttä. Ehkäpä Pähkinärinteen kaavamuutoksen käsittelyssä olisi muutama paikka, josta voisi ottaa oppia? Tieto Lammaslammen ympäristöön suunnitteilla olevasta pientaloalueesta oli tullut palasina sieltä täältä. Yksi vihje oli kaavoituskatsauksessa ollut kooste, jossa mainittiin Lammaslammen pientalokaupunki, asumista 26000 k-m2, kaavoitus 2022–2024. Huhuja moisesta suunnitelmasta oli saatu muitakin reittejä. Esimerkiksi kaavamuutosalueella sijaitsevien viljelyspalstojen vuokrasopimukset solmittiin vuoden 2022 alussa vain kaksivuotisiksi, aiemman viisivuotisen sijaan. Se toi palstojen vakituisille viljelijöille pahoja aavistuksia, ja on saanut osan jopa lopettamaan viljelyn. Toisaalta pientalojen rakentamisesta Lammaslammen ympäristöön on ollut puhetta jo 1990-luvulta asti, joten toisiin huhut eivät tehneet suurtakaan ”Yksi Pähkinärinneseuran huolenaiheista onkin se, että asemakaavatyötä tehdään liiaksi vain palanen kerrallaan, eikä pohdita huolellisesti esimerkiksi asuinalueen kokonaiskuvaa.” K U V A : E L IN A II JA L A IN E N Viljelyspalsta on monen vuoden projekti. Jokunen pahaa aavistava viljelijä päätti olla jatkamatta sopimustaan, kun vuonna 2022 solmittujen sopimusten kesto putosi viidestä vuodesta kahteen.
  • 1 8 P O L I T I I K K A A JA P O P PA R E I TA ESINÄYTÖS ELOKUVAILLALLE LAMMASLAMMEN puistossa pidettiin 12.8. ulkoilmaelokuvanäytös, jota ennen käytiin keskustelua Lammaslammen alueen tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuuden järjestäjänä oli Pähkinärinne-seura. Paneelissa olivat puhumassa vantaalaisista poliitikoista Elina Nykyri (Vas.), Ulla Kaukola (SDP), Teemu Purojärvi (PS), Antti Suni (Liik.), Anne Lehto (Kesk.), Tuomas Mutanen (Vihr.), Siri Ahokas (Kok.) ja Jan Axberg (KD). Poliitikot tuntuivat olevan varsin yksimielisiä Lammaslammen viherja ulkoilualueiden tärkeydestä sekä luontoettä terveysarvojen takia. Toisaalta pientalojen merkitystä hyvien veronmaksajien saamiseksi kaupunkiin korostettiin myös. Poliitikkojen roolia asemakaavoituksessa ja ylipäänsä päätöksenteossa avattiin jonkun verran. Kunnanvaltuutettujen vaikuttamisen mahdollisuuksia ovat esimerkiksi valtuustoaloitteet. Lautakunnissa tapahtuvat päätökset taas tarvitsevat taakseen kannatusta, muuten ei välttämättä ole mahdollista kuin jättää eriävä mielipide, ANTTI SUNI kertoi. ULLA KAUKOLA painotti, että on tärkeää pitää yhteyttä poliittisiin päättäjiin, joskus tiiviistikin, Hänen mukaansa on helpompi tehdä hyviä päätöksiä, kun asia tulee tutuksi. Kaukola sanoi, että jokainen päättäjä katsoo kuinka paljon kaavaehdotukseen on tullut mielipiteitä tai muistutuksia, ja tekee päätöksensä osin myös niiden pohjalta. Yhteydenpitoon kannusti myös TUOMAS MUTANEN . Kaavatyö tulee lautakuntaan vasta, kun siihen on tehty jo pitkä pohjatyö. Alussa se on vain virkamiesten ja arkkitehtien pöydällä. Mutasen mukaan lautakunta edustaa asukkaita edustuksellisella demokratialla, eli asukkaiden mielipiteillä on merkitystä. SIRI AHOKAS painotti, että elää, ja heidän saamansa tiedon mukaan kaava ei olisi etenemässä osallistumisja arviointisuunnitelmaan (OAS) vielä tämän syksyn aikana. OAS on ensimmäinen vaihe, jossa voi virallisesti jättää mielipiteensä tekeillä olevasta kaavatyöstä. On muitakin tapoja vaikuttaa, yksi niistä on ottaa yhteyttä valtuutettuihin ja kaavoituksen virkamiehiin, kuten Pähkinärinne-seura on aktiivisesti tehnytkin. KAIKKEIN tärkeintä lienee lopulta se, että kaupunkilaiset tuntevat voivansa vaikuttaa. Että he kokevat tulevansa kuulluiksi, että heidän ehdotuksensa otetaan – lopputulemasta riippumatta – huomioon, etteivät heidän mielipiteensä tule kuitatuksi ylenkatseisella huomautuksella kaavaselostuksen vastineissa. Kaupungin tulisi huolehtia myös siitä, ettei asukkaiden osallisuuden lisääminen tarkoita vain sitä, että kaupungin verkkosivuille lisätään yhä uusia kohtia päätöksentekoon liittyen. On pohdittava, miten tavoitetaan asianosaiset, ja miten voidaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia ja kanavia vaikuttamiseen. Tietoa pitäisi pystyä jakamaan myös niin ymmärrettävässä muodossa, ettei ole epäselvää mihin, miten, missä ja milloin voi vaikuttaa. Helppoa se ei ole, mutta tämänkaltainen avoimuus ja läpinäkyvyys voivat olla myös Vantaan vetovoimatekijöitä. vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä ollaan lisäämässä erityisesti kaavatyön varhaisessa vaiheessa. Silti monella tuntuu olevan se käsitys, että asiaan ei enää voi vaikuttaa, kun jokin asia on kaavoitusohjelmaan painettu, tai kun yleiskaavassa on jokin kaavamerkintä. Kaukola muistutti, että yleiskaava ei kuitenkaan pakota tekemään asemakaavoitusta yleiskaavan mukaisesti. Yleiskaavasta ei voi poiketa, mutta esimerkiksi kaikille asuinalueiksi merkityille paikoille ei ole pakko rakentaa. Myös TEEMU PUROJÄRVI tunnisti ilmiön, jossa moni kokee asioiden olevan ennalta päätettyjä. Hän muistutti, että äänestämällä voi vaikuttaa ja kaipasi hänkin enemmän avoimuutta päätöksentekoon. JAN AXBERG oli realistisemmalla linjalla. Hän toi esille sen, että kaikissa suurissa kaupungeissa rakentamisen taustalla pyörii suuri taloudellinen koneisto, ja että kaupunki pystyy järjestämään haluamansa rakentamisen sinne minne haluaa. LOPUKSI keskustelu kääntyi viljelypalstojen tilanteeseen, ja niiden mahdolliseen siirtoon. Mutasen mukaan kaupunki haluaa maalata idyllisiä kuvia esimerkiksi palstaviljelystä, mutta unohtaa että on helpompi ylläpitää vireää toimintaa kuin luoda uutta. Keskustelun keskiössä tuntuivat olevan kaupungin vetovoima, luontoja virkistysalueiden tärkeys ja kerrostaloasukkaiden ja pientaloasukkaiden kevyt vastakkainasettelu hyvinä veronmaksajina. OLI ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon ihmisiä Pähkinärinteessä oli liikkeellä kesäisenä perjantai-iltana. Tapahtuma tuntui onnistuneen hyvin, ja järjestäjillä oli jo mielessä, mitä ensi kesänä voitaisiin tehdä vielä paremmin. T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N P A I K A L L I S V A I K U T T A M I S T A K U V A : E L IN A II JA L A IN E N K U V A : E L IN A II JA L A IN E N Lammaslammen ranta-alueet ovat monin paikoin soisia, ja sinne onkin rakennettu liikkumista helpottavia pitkospuita.
  • 1 9 MEN KS.fi Ilmoita tapahtumasi! Myyr Yorkin meno ja meininki yhdestä osoitteesta. LEIKATAAN LEIKKAAMISESTA KOULUN ALKU SAA JÄNNITTÄÄ V I E R A S K Y N Ä V I E R A S K Y N Ä KESÄ on Myyrmäessä. Alueemme kellertävät “nurmet” tervehtivät meitä. Siellä missä vihertää, työntekijä kuulonsuojaintensa alla leikkaa nurmea, joka ei näytä pitkältä ensinkään. Onko tämä optimaalinen tapa kohdella lähiympäristöämme? Nurmikon pito on syntynyt aristokratian statussymboliksi, ja on sittemmin levitetty Amerikan keskiluokan kautta läntisen maailman ihanteeksi. Aika on kuitenkin ajanut siitä ohi. Nykyiset “hoitokäytäntömme” ovat biodiversiteetti-, talous-, ja hyvinvointitavoitteidemme vastaisia, joten niitä pitää muuttaa. MITÄ JOS pääsääntö olisikin, että julkisten tilojen nurmia ei leikattaisi? Katujen ja pyöräteiden reuna-alueet saisivat kasvaa, ja niitettäisiin vasta kesäkauden lopussa. Pelikentät ja pötköttelynurmet leikataan – mutta esimerkiksi Jokiuomanpuistossa leikkuualueita voisi pienentää sieltä täältä ilman virkistyskäytön kärsimistä. Jos emme ole tyytyväisiä siihen, mitä maasta luonnostaan nousee, voimme kylvää haluamiamme lajeja. POSITIIVISTA esimerkkiä voimme hakea Raappavuorentieltä, välin Virtatie–Uomatie itäreunalta. Hoitamaton kaistale on muutaman vuoden takaisten kaivuutöiden jäljiltä puhjennut kukkaloistoon. Kukat, pölyttäjät ja perhoset kiittävät! KESÄLOMAMATKOILLANI näin kauniita pientareita ympäri Suomen. Näin värikkäitä ahoja Kolin kansallismaisemissa. Toimikoon jokainen kaunis luontokohde mielikuvaharjoituksena luutuneiden asenteidemme ravisteluun. Miten samaa elämää ja kauneutta tuotaisiin kaupunkiimme? Vaskipellossa on niityt, miksei Vaskivuorentiellä ole? ME vantaalaiset ja myyrmäkeläiset tiedämme jo, että ruoho ei ole vihreämpää naapurin puolella. Sama se, haemmeko kasvillisuuteemme malleja tiedosta ja logiikasta, kaupungin mainoskampanjan mukaisesta “aitoudesta”, tai esimerkiksi suomalaisista perinnemaisemista. Tai sitten annamme muuten vain rehottaa. Mutta siirrytään hallittun hoitamattomuuteen ja leikataan leikkaamisesta. MIKKO VIILO Kirjoittaja on myyrmäkeläinen kaupunginvaltuutettu (Vihr.) ja luonnonkukkien ystävä. MINULLA on tallessa vaatteet, jotka kuopuksellani oli päällään ensimmäisenä koulupäivänään. Ne muistuttavat, kuinka täynnä intoa ja oppimisen iloa pieni ekaluokkalainen voi olla, ja kuinka tärkeä paikka koulu on koko loppuelämän kannalta. VANTAALLA aloitti elokuussa 2 450 ekaluokkalaista, heistä 542 Myyrmäen alueella. Länsi-Vantaalla kouluasiat ovat pääsääntöisesti kunnossa, mutta uudet oppimisympäristöt ja uudet tavat opettaa pohdituttavat aina välillä vanhempia. Parhaiten mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa vastauksia, kun menee tutustumaan kouluun, opettajiin ja oppimismenetelmiin. Ja jos joku ei vielä ole käynyt uudessa Hämeenkylän tai Rajatorpan koulussa, niin kannattaa käydä tutustumassa moderneihin oppimisympäristöihin. Kilterin koulun peruskorjauskin valmistuu aikataulussaan vuoden 2022 lopussa. SUURIN osa lapsista ja nuorista elää turvallista elämää. Kenelle tahansa voi kuitenkin tapahtua yllätyksiä. Elämän ennakoimattomuuden ovat kokeneet erityisesti Ukrainan lapset, jotka joutuivat sodan vuoksi pakenemaan kotimaastaan. Vantaa perusti ukrainalaislapsille keväällä valmistavan opetuksen ryhmiä. Länsi-Vantaalla ryhmät ovat Pähkinärinteen ja Kilterin kouluissa. Toimimmehan kaikki niin, että ukrainaiset lapset tuntevat olonsa turvalliseksi ja itsensä tervetulleiksi Vantaalle ja kouluyhteisöön. Tänä lukuvuonna kiinnitetään jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa erityistä huomiota kiusaamisen ehkäisyyn. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei pidä joutua kiusatuksi, vaan kaikilla on oltava oikeus kuulua omaan yhteisöönsä täysiarvoisina jäseninä. Siinä työssä tarvitaan meitä kaikkia. ENSIMMÄISEN kouluvuoden alku on jännittävä lapselle ja opettajalle, mutta myös vanhemmille, jotka miettivät, kuinka oma lapsi selviytyy. Tässä kolme pointtia, joilla vanhempi selviää jo pitkälle: 1. Ole kiinnostunut lapsesi arjesta. 2. Älä tuputa omia mielipiteitäsi, vaan kuuntele. 3. Tee yhteistyötä koulun ja muiden vanhempien kanssa. Oppimisen iloa ja intoa kaikille! ULLA KAUKOLA Kirjoittaja on länsivantaalainen kaupunginvaltuutettu (SDP), Vantaan kaupunginhallituksen jäsen ja ammattikorkeakoulun lehtori. Pyydämme vieraskynäpalstalle paikallisia vaikuttajia kirjoittamaan ajankohtaisista aiheista. Toimituksen huomautus: juuri tulleen tiedon mukaan Vantaalla aloitetaan kokeilu, jossa niittoja vähennetään ja myöhäistetään osassa kaupunkia. Vielä ei ole tietoa, koskeeko tämä Myyrmäkeä tai muuta Länsi-Vantaata.
  • t2h.fi t2h_ihaniakoteja T2H – Ihania koteja Löydä Ihana uusi koti T2H:lta! Myyrmäen keskustan paraatipaikalle rakentuu Vantaan Gaia, jonka huikea huonekorkeus ja korkeat ikkunat ihastuttavat valoisuudellaan. Varaa oma Ihana kotisi nyt Vantaan Gaiasta! Karri Heinonen 040 070 0569 karri.heinonen@t2h.fi www.myyrancolo.fi Liki 80 kulttuuriyrittäjää tai muuta toimijaa osoitteessa Jönsaksentie 6 Tiedustelut numeroon 020 7191 780 tai toimisto@myyrancolo.fi Vielä muutamia vapaita huoneita! Kulttuuritalo aseman kupeessa! Coworking-tila jaettua työpöytää kaipaaville www.coworkingmyyryork.fi Nykytanssiteatteri, joka on UNESCO:n sisällä toimivan kansainvälisen tanssijärjestön International Dance Council CID:n jäsen Yli sata keikkaa viimeisen vuoden aikana Myyr York Times -paikallislehti Vuokrattavia kokous-, treenija tapahtumatiloja Jazzklubi ja tapahtumatila lähiössä Kulttuurikahvila Kolme radioasemaa ja vuokrattava studio mm. podcastien tekoon Kuvataiteilijoita ja muusikoita