NRO 24 2 . E L O K U U T A 2 2 3 Herkullisen paikallinen. ELÄMÄN KUDELMA Kaikasta kuuluu kangaspuiden kolinaa. s. 16 BISTRO DOMU YLLÄTTI MICHELINIT Taidetta! Ja nyt ei puhuta laamatauluista. s. 24 HYLÄTTY! Vantaankosken koulun tie purkujätteeksi. s. 20 Pieni sienioppaamme auttaa aloittelijan alkuun. s. 8 WHY SO MYRTSI IX Ohjelmaliite keskiaukeamalla.
2 KAUPUNGIN VUORO OSALLISTUA? PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Jyrki Huovinen JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi MYYR York Timesissa olemme ottaneet linjaksi sen, että pyrimme nostamaan esille kaupunkilaisten arkea koskettavia asioita ja antamaan sitä kautta paremmat eväät vaikuttaa. Kaupungin päätöksenteon kiemurat aiheuttavat toisinaan päänvaivaa myös toimituksessa, vaikka olemme seuranneet niitä jo viisi vuotta. Luemme tiedotteita, esityslistoja ja pöytäkirjoja liiitteineen. Aina välillä joku kahlaa huvikseen läpi viranhaltijapäätöksiä. Vinkkaamme toisillemme milloin mistäkin asukaspalautteesta ja somejulkaisusta. Kaavoituksen etenemisen askelmerkkejä joudutaan palauttamaan mieliin. Tai sitä, mitkä asiat ylipäänsä kuuluvat kaupungin päätettäviksi, mitkä hyvinvointialueelle tai HSL:n, HSY:n ja maakuntaliiton kaltaisille kuntayhtymille. Ei siis ihme, jos keskivertokaupunkilainen kokee vaikutusmahdollisuuksiensa äärellä voimattomuutta. KUINKA moni tietää, miten asia saadaan vireille tai miten päätöksenteko etenee? On aloitteita, valmistelua, esittelyä, päätösvaltaa, lisää esittelyä, käsittelyä, päätöksiä, nähtävilläoloa… Jossain kohtaa voidaan jättää muistutuksia tai mielipiteitä, ja lopulta voidaan tehdä oikaisuvaatimus tai kunnallisvalitus. Kiemurainen vyyhti sellaiselle, joka törmää asiaan ensi kertaa, ja välillä muillekin. VALITETTAVAA on se, että päätökset muuttuvat aniharvoin edes eri oikeusasteissa. Siksi tärkeintä on vaikuttaa jo ennalta. Sekä kuntalaki että kaavoitusta säätelevä maankäyttöja rakennuslaki velvoittavat kuntia tarjoamaan asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun jo ennen varsinaista päätöksentekoa. Sitä varten kaavamuutoksista järjestetään kuulemistilaisuudet heti prosessin käynnistymisvaiheessa, ja kunnan toimintaa esitellään asukkaille sekä alueittain että teemoittain järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Verkkosivujen ja erilaisten kyselyiden avulla asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja kertoa mielipiteensä. Aitoa vuoropuhelua syntyy kuitenkin harvemmin. On turhauttavaa havaita, että esimerkiksi kuntalaisten kaavoitukseen tekemät muistutukset vastauksineen ovat usein samankaltaisia, eikä niillä tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta päätöksentekoon. Syitä on ymmärrettävästi monia. Usein asukkaat heräävät silloin, kun jotain tapahtuu omassa naapurustossa, eikä oloa auta, jos inhimilliseen huoleen vastataan viittaamalla kuivakkaasti MAL-sopimukseen. MITEN osallistuminen sitten tulisi järjestää? Onneksi toimituksemme ei tarvitse olla asiantuntija. Omissa kokemuksissamme olemme törmänneet viranhaltijoihin, jotka ystävällisesti neuvovat päätöksenteon ja vaikuttamisen vaiheissa. Toisaalla taas on nähty heitä, joille jokainen kehitysehdotus tuntuu olevan kiusantekoa. ERITYISEN vaikeaa on tietenkin tavoittaa asukkaita, jotka eivät hakeudu kaupungin jakaman tiedon äärelle. Torikojujen ehdottaminen voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta kaupunki voisi osallistua esimerkiksi erilaisiin kaupunkitapahtumiin, jossa kynnys keskusteluun on mahdollisimman matala. Sillä aikaa toimituksemme jatkaa kaupungin toimien armotonta ruotimista – ainakin yksityisissä keskusteluissaan. Joskus niistä syntyy jopa julkaisukelpoista materiaalia. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Torikojujen ehdottaminen voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta kaupunki voisi osallistua esimerkiksi erilaisiin kaupunkitapahtumiin, jossa kynnys keskusteluun on mahdollisimman matala.”
3 YRITTÄJÄYHTEISÖ VERKOSSA PARHAAT PUHEENAIHEET JA LIIKETOIMINTAVINKIT BUSINESS VANTAA HUB Tutustu ja rekisteröidy nyt! business.vantaa.? NIMITYKSIÄ VANTAALLA LEHTI ETSII KIRJOITTAJIA U U S I A T U U L I A ? S A A A U T TA A ! PEKKA TIMONEN on Vantaan uusi kaupunginjohtaja. SAMPO PERTTULA siirtyy Järvenpään kaavoitusjohtajan paikalta Vantaan kaupunkisuunnittelujohtajaksi. Uuteen virkaan elinvoimajohtajaksi on valittu Helsingin seudun kauppakamarin Vantaan aluetoimiston johtaja TOMMO KOIVUSALO. Vantaan kasvupalvelujohtajana tällä hetkellä työskentelevä SUSANNA TAIPALE-VUORINEN siirtyy niin ikään uuteen virkaan työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueen johtajaksi. YLLÄMAINITUT virat täytetään virallisesti 1.9. alkaen. MYYT YORK TIMES etsii uusia tekijöitä osaksi vapaaehtoisista koostuvaa toimituskuntaansa. Itsensä voi ilmiantaa kirjoitusnäytteen kera osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi Uusi kaupunginjohtajamme Pekka Timonen. Tätä ennen Timonen toimi Lahden kaupunginjohtajana vuodesta 2018 alkaen. K U V A : V A N T A A .F I VARIA TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA O N N E A O P I N A H J O L L E ! AMMATTIOPISTO Varia juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia. Alkujaan opinahjo tunnettiin nimellä Tikkurilan ammattikoulu. Elokuussa 1963 käyttöönotettu rakennus on edelleen Varian Hiekkaharjun opetuspiste. Myyrmäkeen ammattikoulu tuli 1980-luvulla. 500 opiskelijan koulussa saattoi opiskella sähkö-, maanmittaus-, ravintotalousja rakennusalaa sekä hienomekaniikkaa. ERI oppilaitosten yhdistämisen myötä syntyi Vakes vuonna 1999, joka nimettiin uudelleen Variaksi vuonna 2006. Nimi Varia on latinan kieltä ja tarkoittaa vaihtelevaa tai monenlaista. Myyrmäen toimipiste siirtyy Vehkalaan kesällä 2025. TORSTAINA 24.8. Myyrmäessä on Why So Myrtsi ? – Myyrmäen Taiteiden yö, joka järjestetään jo yhdeksättä kertaa. Tapahtuman juuret ovat kuitenkin historiassa vielä kauempana, Myyrmäki-Seuran järjestämässä Myyrmäki-päivässä, jota järjestettiin jo vuodesta 1972 lähtien. Päivän vietto unohtui vuosiksi, kunnes se elvytettiin uudessa muodossaan. Why so Myrtsi täyttää Myyrmäen keskustan iloisella festivaalitunnelmalla. Päälava on Myyr York Parkissa, mutta myös Myyrmäenraitin varrella, Myyrmäkitalossa, Liesitorilla ja aseman seudulla tapahtuu. N O N Y T TA PA H T U U ! PERJANTAI-ILTANA 25.8. Vantaan kesälava Myyr York Parkissa täyttyy taas musiikilla, esiintyjinä King of Sweden ja Asa, joka esiintyy yhdessä Dj Polarsoulin kanssa. LAUANTAINA 26.8. on vuorossa Siivouspäivä kirppiksineen. Siivouspäivänä myös 6–7-vuotiaat jalkapalloilijat saavat Länsi-Vantaalle oman turnauksensa, kun VJS laajentaa turnaustarjontaansa VantaaCupin ”pikkuveljellä” MiniVantaaCupilla”. Se järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Turnauksen ohessa voi tehdä kirpputorilöytöjä ja nauttia lasten minidiskosta, konsertista ja katutanssiaisista. Lastenkonsertissa tähtenä on Kengurumeininki ja jalalla koreasti voi tanssia Maisteri Puron & Wauhtiorkesterin siivittämänä. Paikka on VJS-kenttä urheilutalon takana. Disko 11–12, Kengurumeininki 12.15– 13, katutanssit 13.30–14.15 ja 14.30–15.15.
4 VANTAAN 50-vuotisjuhlavuosi 2024 tuo mukanaan hyviä uutisia kulttuurija tapahtumatuottajille. Vantaan kaupunki korottaa tapahtumaja kohdeavustusten määrärahaa 100 000 eurolla. Sitä voivat hakea yhteisöt ja ryhmät. Avustuksella kannustetaan kertaluontoisten tapahtumien järjestämistä Vantaalla juhlavuoden aikana. JUHLAVUODEN teemana on Kotona Vantaalla. Vuoden aikana nostetaan esille vantaalaisia vahvuuksia, monimuotoisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kotiseutuylpeyttä. Tapahtumia voidaan järjestää joko yksittäisinä tapahtumina vuoden aikana tai osaksi juhlavuoden teemaviikkojen tapahtumia: Vantaan 50-vuotisjuhlavuoden avajaiset 1.–7.1.2024 Vantaan 50-vuotisjuhlaviikot 9.–26.5.2024 Kotona Vantaalla – kotiseutujuhlat 8.8.–8.9.2024 VANTAA 50-vuotisjuhlavuoden avustuksia myönnetään muun muassa taideja kulttuuritapahtumille, paikalliselle kansalaistoiminnalle, harrasteliikunnalle ja soveltavalle liikunnalle. Hakuohjeet ja lisätiedot osoitteessa vantaa.fi VANTAAN KAUPUNKI KOROTTAA TAPAHTUMAJA KOHDEAVUSTUSTEN MÄÄRÄRAHAA VUONNA 2024 MUUTOS RAAPPAVUORENTIELLÄ B I L E R A H A A JA O S S A K A I S TA A S I A A Myyrmäkeläisen Mamia Companyn festivaalin teemana tänä vuonna on rohkeus. Juhlavuoden ohjelmistossa koetaan teoksia, jotka käsittelevät omalla tyylillä ja peräänantamattomasti inhimilliseen elämään kuuluvia aiheita syntymästä kuolemaan. VanDance lupaa hyvää mieltä ja ajattelua kutkuttavaa, laadukasta sekä saavutettavaa tanssitaidetta ihan kaikille. VANDANCETANSSIFESTIVAALI TÄYTTÄÄ VIISI VUOTTA! TA N S S I N J U H L A A ! TAPAHTUMAN suunnittelussa keskeisimpänä ajatuksena on yhteisöllisyyden lisääminen taiteen avulla, ja tämän vuoksi kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy. “VanDance-festivaali saattaa myös avata katsojilleen ja kokijoilleen olemassa olevia kaupunkitiloja sekä näyttää niistä uusia puolia tanssin kautta”, kertoo Mamia Companya yhdessä KASPERI NORDMANIN kanssa luotsaava NINA MAMIA. Halutessaan katsoja voi kiertää kaikki päivän esitykset, jolloin ne muodostavat dramaturgisen rakenteen, vaikka ovatkin itsenäisiä yksittäisten tanssitaiteilijoiden tai ryhmien teoksia. “Hetken taiteeseen perustuva kaupunkifestivaali on rakennettu niin, että kaikille on nähtävää ja koettavaa eri tanssin tyylilajien kautta päivän aikana”, kuvailee Mamia tulevaa tapahtumaa. Myyrmäkeen laajalti levittäytyvän festivaalin tapahtumapaikkoina ovat Kauppakeskus Myyrmanni, Metropolian Myyrmäen kampus, Kino Myyri, Myyräncolon Skenesali, Mamia Companyn studio, Paalutori sekä Punamultatorin konttinäyttämö. Tanssiteoksia nähdään päivän aikana yhteensä kymmenen, joista Myyr York Times on nostanut esittelyyn neljä seuraavaa. FESTIVAALIN avajaisnumerona klo 12.00 nähdään Kauppakeskus Myyrmannissa Mamia Companyn RAKSA, joka on paikkasidonnainen humoristinen kuvaus työmaa-arjesta. Teos on saanut inspiraationsa veikeästi kauppakeskuksen remontista. Teos on toteutettu yhteistyössä Vantaan Tanssiopiston tanssiteatteriryhmän kanssa. ENERGINEN ja vauhdikas teos Arja Tiili Dance Companyn Break the Fight – Burn the Floor! tapahtuu Skenesalissa klo 15.00 alkaen. Teos on suunnattu kaikille, mutta erityisesti nuoret ovat Break the Fight! -esitysten kohderyhmää. JENNI KIVELÄN Strange Plant nähdään Metropolian kampuksella klo 17.30. Tragikoominen sooloteos on lastenesitys aikuisille. Teoksessa seurataan naivistista hahmoa, joka on lajinsa viimeinen edustaja. FESTIVAALIPÄIVÄN päättää Punamultatorin Konttinäyttämöllä klo 21.00 nähtävä esitys Horros, joka on tanssitaiteilija ANNI DOHLENIN ja Hallanmaa-oppilasryhmän dark fusion belly dance -tyylilajin visuaalisesti vahva teos. VanDance lauantaina 9.9.2023 klo 12–21. Lisätietoja ohjelmistosta: Mamia Companyn Facebook-sivut & tapahtumat.vantaa.fi T E K S T I S I N I S A L O Riita poikki ja tanssia väliin. Arja Tiili Dance Company: Break The Fight Burn The Floor! nähdään Skenesalissa klo 15. K U V A : K A TJ A T Ä H JÄ R A A P PAV U O R E N T I E LTÄ käännytään nyt kahta kaistaa pitkin Rajatorpantielle yhden sijaan. Moni ottaa ulkomuistista oikeanpuoleisimman ajolinjan, mutta ei malta pysyä sillä vaan yrittää vaihtaa kaistaa keskellä risteystä. Vihdintien suuntaan menijöiden olisi hyvä opetella käyttämään keskikaistaa ja jättää reunimmainen Rajatorppaan ja Vapaalaan suuntaaville. Vihdintielle Kylmäasemalle Rajatorppaan &Vapaalaan Myyrmanniin
5 Luota alueesi ammattilaiseen! KUULUMISIA MYYRMÄEN ASUKASFOORUMISTA K U N TA KO H TA S I K A U P U N K I L A I S E T VANTAAN kaupunki järjesti Myyrmäen asukkaille kesän kynnyksellä asukasfoorumin, jossa päästiin keskustelemaan Myyrmäen suuralueen ajankohtaisista asioista. Asukasfoorumit ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä tilaisuuksia, joissa kaupungin johto tapaa kuntalaisia. Myyrmäkeen tilaisuus ei kuitenkaan osu edes vuosittain, sillä tilaisuudet järjestetään vuorotellen eri suuralueilla, joita Vantaalla on useita. KAUPUNKI oli satsannut tilaisuuteen kiitettävästi. Paikalla oli kaupungin ylintä johtoa ja asiantuntijoita kaikilta kaupungin toimialoilta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lapsille oli järjestetty tanssiteatteri Mamia Companyn esitys ja lapsiparkki, ja tilaisuutta oli onnistuttu markkinoimaan hyvin myös vieraskielisille vantaalaisille. ASUKKAAT esittivät paljon kysymyksiä, ja niitä oli lähetetty myös ennakkoon. Kysymyksiä tuli mm. alueen turvallisuudesta ja rakentamisesta. Kehittämistoiveita tuli myös uimahallista ja kirjastosta. Terveyspalveluiden saavutettavuus ja jonotusaikojen tilanne Myyrmäessä nousivat nekin esille. Asukkaiden huolena olivat myös harrastusmahdollisuudet, erityisesti nuorisolle. KaupunT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : E L IN A II JA L A IN E N K U V A : E L IN A II JA L A IN E N kikulttuurin apulaiskaupunginjohtaja vastasi kertomalla Harrastusten Vantaa -hankkeesta. “Jokaiselle koululle luvataan vähintään neljä maksutonta harrastusta. Jokaisella koululla kysellään oppilaiden toiveita, joiden perusteella nämä harrastukset sitten järjestetään. Sen lisäksi on paljon muita harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi maksuttomia ulkokuntosaleja”, sanoi RIIKKA ÅSTRAND . “ Lisäksi myös Myyrmäessä on alkamassa Lähiöliikuttajat-toiminta, jossa on esimerkiksi ulkojumppia ja kaikenlaista muuta inspiroivaa, jossa pääsee liikkumaan muiden kanssa yhdessä.” FOORUMISSA kerrottiin myös tuoreesta ideasta rakentaa Myyrmäen Montun tontille uusi opistotalo. Sinne sijoittuisivat musiikkiopisto, kuvataidekoulu, aikuisopisto, nuorisotila, asukastila ja kokoontumistilat järjestöille. “Ne ovat kipeästi tilojen tarpeessa”, sanoi Åstrand. Myyrmäkitalon paikalle on suunniteltu uutta uljasta kaupunkikulttuuritaloa, joka valmistuisi vuoteen 2030 mennessä. Mutta jos uusi opistotalo rakennetaan, jääkö kaupunkikultturitalon rakentamiseen rahaa? Se ei selvinnyt tilaisuudessa. ASUKASFOORUMI veti Kilterin koulun auditorion ääriään myöten täyteen, joten tarve tilaisuudelle oli ilmeinen. Toivottavasti näitä saadaan lisää ja vuosittain! PIKNIK-PAIKAT PAIKALLAAN PÄIVÄKOTIA PUKKAA O S B U S TA E VÄ S L E I P I I N L A P S E T E L Ä I N TA R H A A N ? ! MÄTÄOJAN varren puistoon on perustettu osallistuvassa budjetoinnissa sovittuja piknik-paikkoja. Toinen niistä sijaitsee Kaarelanpellolla, eli Myyrmäen ja Malminkartanon välissä, Korutien varressa. MYYRMÄKEEN on hiljattain valmistunut kaksi päiväkotia. Patotien päiväkoti ja kuvassa oleva kaksikerroksinen Jokiuoman päiväkoti. Kahden johtajan mallilla toimivassa päiväkodissa on tilaa yhteensä 256 lapselle. Sisätiloissa ruokailutila, kotikeittiö ja sali on mahdollista yhdistää, ja ne ovat käytettävissä muuhun toimintaan päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella. Jokiuoman päiväkoti korvaa samannimisen vanhan päiväkodin ja Metsikköpolun yksikön. Valmistuneiden päiväkotien lisäksi rakenteilla on Kelokuusen päiväkoti Raappavuorentien varrella.
6 RAAPPAVUORENRINTEESEEN KERROSTALOJA MARTINLAAKSOSSA K A AVA 002449 RAAPPAVUORENRINNE 2:N kerrostalot halutaan purkaa ja rakentaa tilalle uusia kerrostaloja. Korttelissa on tällä hetkellä neljä kerrostaloa, joissa on 134 vuokra-asuntoa. Tavoitteena on saada paikalle seitsemän asuinkerrostaloa ja noin 600 asuntoa. Niiden lisäksi rakennuksiin tulee 50 k-m2 liiketiloja. Rakentamisen toivottua määrää on jouduttu rajoittamaan liito-oravien kolopuiden takia. ASEMAKAAVAMUUTOS tulee todennäköisesti nähtäville syksyn aikana, jolloin siitä voi jättää muistutuksen kaupungin kirjaamoon. Asuntojen määrä kasvaisi yli nelikertaiseksi nykyisestä. MYRTSIN VESITORNI REMONTISSA “ K A N TA R E L L I ” K U N T O O N HSY tekee Myyrmäen vesitorniin kattavia korjauksia. Noin 57000 asukasta Länsi-Vantaalla palveleva torni on rakennettu 1970-luvulla. UUSITTAVIEN asioiden listalla ovat mm. katto sekä sähköistys ja valaistus. Remontin ajaksi vesitorni otetaan pois käytöstä ja tyhjennetään. Samaan aikaan alueella ei voida suorittaa merkittäviä verkoston sulkemisia, joten remontti on aikataulutettu huolellisesti. Arvio urakan kestolle on kymmenen kuukautta. Toimenpiteillä turvataan vesitornin käyttövarmuus yli 30 vuoden päähän. K U V A : T O P IA S D E A N
7 VIHERTIEN tonttien 44–46 ja 48 asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä 28.8. asti. Kaava-alueelle suunnitellaan rakennetta, jossa pientaloalueen puolelle tehtäisiin kaksi kaupunkivillaa, joihin sijoittuisi 12 perheasuntoa, sekä Martinlaaksontien suuntaan vaiheittan korottuvia kerrostaloja. 4–9-kerroksisia kerrostaloja olisi yhteensä viisi. Niihin valmistuisi 162 asuntoa. MUUTOSEHDOTUKSESTA voi toimittaa muistutuksen Vantaan kaupungin kirjaamoon nähtävilläoloaikana. (hyvinvointi) -25% Tällä kupongilla leikkoja ruukkukukista Tarjous ei koske hääja surusidontaa eikä kukkavälityspalvelua. Voimassa 30.9.2023 saakka. UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI LUHTITIE ON AVATTU KÄYTTÖÖN L Ä P I A J O A L KO I VIHDINTIELTÄ pääsee nyt Raappavuorentielle myös Luhtitietä pitkin. Katu avattiin joukkoliikenteen käyttöön kesällä 2022 ja vuotta myöhemmin myös muulle liikenteelle. Luhtitien rakentamista vastustettiin voimakkaasti erityisesti Variston puolella. Turhaa läpiajoa on yritetty hillitä alhaisilla ajonopeuksilla. Vakiintuneiden ulkoilureittien tien ylityksiä turvataan kaksiosaisilla suojateillä. RAAPPAVUORENTIEN länsipuolelle on rakennettu uusi jalankulkuja pyörätie välille Luhtitie-Virtatie. Lisäksi sinne on tekeillä Kelokuusen päiväkoti, joka saattaa valmistua tämän vuoden puolella. VIHERTIELLE UUTTA ASUMISTA K A AVA 002447 Martinlaakson Nesteen kupeeseen kaupunkivilloja ja kerrostaloja.
8 A I K E I S S A Ä M PÄ R I L L I N E N A A R T E I TA S I E N E T S I L M I S S Ä S I I N TÄ Ä T E K S T I & K U VAT S U V E PÄ Ä S U K E N E Stressaako? Onko verenpaine koholla? Mieli maassa? Niska ja hartiat jumissa? Sienestäminen helpottaa.
9 SIENESTYS on harrastus, joka useimmiten vie mukanaan. Sienestäessä luonnossa tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan, mieli virkistyy, stressi helpottaa ja verenpaine laskee. Juuri nyt on oiva aika aloittaa sieniharrastus, sillä Länsi-Vantaankin metsistä löytyy nyt jo vaikka mitä. Martinlaakson vesitornin läheltä on löytynyt kantarelleja, ja Petikon ulkoilualueen pohjoisosasta herkkutatteja, haperoita ja kantarelleja. Kohta siellä nousevat myös suppilovahverot ja rouskut. Aloittelevan sienestäjän kannattaa hankkiutua jonkun kokeneen sieniharrastajan matkaan metsäretkelle. Sieniä tunteva ystävä on kullan arvoinen. Jos sellaista ei löydy, hyvä vaihtoehto on osallistua järjestetylle sieniretkelle. Martat ja työväenopistot järjestävät syksyisin myös sieninäyttelyitä, joita kannattaa etsiä netistä. Vantaan Latu ja Polku järjestää yhdessä Martinlaakson Marttojen kanssa sieniretken Petikossa torstaina 30.8. klo 17–20. Retkelle pitää ilmoittautua, ohjeet Vantaan Ladun ja Polun sivuilla vantaanlatu.com. Suomen Sieniseura järjestää sieninäyttelyn ja sienineuvontaa Kaisaniemessä 17.–18.9. alkaen klo 11.00 Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Kaisaniemenranta 2. Suomen Sieniseuran sivulta funga.fi löytyy paljon mielenkiintoista tietoa sienistä. Saappaat, veitsi, kori ja opaskirja SIENIRETKEN varustuksena on hyvä olla kumisaappaat, sienikori ja sieniveitsi. Sieniä ei pidä kerätä muovipussiin, jossa ne muuttuvat nopeasti limaiseksi muhjuksi. Sieniveitsen toisessa päässä on harja, jolla saa roskat pois sienistä. Sienet kannattaakin puhdistaa jo metsässä. Poikkeuksena tästä ovat ne sienet, joita haluaa tutkia tarkemmin vielä kotona. Sellaiset sienet, joita ei tunnista varmasti, kannattaa joko jättää metsään tai kerätä johonkin erilliseen rasiaan, jotta ne eivät vahingossa mene sekaisin ruoaksi valmistettavien sienten kanssa. HYVÄ sienikirja on tärkeä apu. Lapsuuskodin kirjahyllystä löytynyt sienikirja on varmasti kiehtova, mutta pelkästään sen varaan ei kannata laskea. Asiantuntijatieto ruokasienistä on lisääntynyt vuosien varrella, ja vanhemmissa – oman aikansa parhaissakin sienikirjoissa – on tietoa, joka uudemman tutkimuksen valossa ei ihan pidäkään paikkaansa. Matkaoppaaksi sieniretkelle kannattaakin hankkia mahdollisimman uusi, kotimainen sienikirja. Siihen on hyvä tutustua jo ennen sieniretkeä. Kirjojen alussa on useimmiten yleinen osa. Siitä selviää sienten tunnistamisessa tarvittava termistö. Ilman termistön tuntemusta voi olla aika hukassa. Kun opettelee mitä ovat esimerkiksi heltat, orat ja pillistö sekä ymmärtää, mitä tarkoittaa johteinen tai kolotyvinen tai mitä on maitiaisneste, on jo hyvällä alulla. Yleisessä osassa kuvataan yleensä myös erilaisia metsätyyppejä ja sitä, millaisia sieniä niistä voi löytää. Sienikirjaa tutkiessa kannattaa myös kiinnittää huomio siihen, minkä puun seurasta mitäkin sieniä voi löytää. Useat sienet elävät symbioosissa tietyn puulajin kanssa. Herkullinen koivunkantosieni kasvaa nimensä mukaisesti koivun kannolla tai sen läheisyydessä, mutta sitä muistuttava myrkkynääpikkä havupuun kannolla. Limanuljaska on helppo tunnistaa, mutta se jätetään usein metsään limaisuutensa vuoksi, vaikka se on herkullinen sieni. Sen lakki on violetintai ruskeanharmaa, jalan tyvi sitruunankeltainen ja pinta limainen. Se sotkee kädet ja muut sienet, ellei limaa poista jo metsässä. Liman saa helpoimmin pois halkaisemalla sienen kahtia jalan tyvestä alkaen.
1 Aloita helpoista lajeista SIENIHARRASTUS kannattaa aloittaa helpoista lajeista. Näitä ovat mm. vahverot, tatit ja rouskut. Vahveroista tutuin on keltavahvero, kantarelli. Keltavahverolla on yksi sitä muistuttava näköislaji, valevahvero. Sen jalka on ohuempi ja sitkeä, ja sieni on pikemminkin oranssi kuin keltainen. Sillä on heltat, kun taas kantarellilla on helttamaiset, pitkälle johteiset poimut. Valevahveron syöminen ei ole vaarallista, mutta sitä ei suositella, koska se on läheistä sukua pulkkosienelle, joka on aiheuttanut myrkytyksiä. SUPPILOVAHVERO on toinen helppo sieni aloittelevalle sienestäjälle. Sen satokausi alkaa yleensä viimeistään syyskuussa ja jatkuu talveen saakka. Näitä sieniä voi kerätä jopa lumen alta, sillä jäätyminen ei tee sienestä käyttökelvotonta. Jäisiä suppilovahveroita on helppo poimia – sen kun napsaisee jäisen varren poikki, jos vain näpit kestävät kylmää. Sieni on nimensä mukaisesti suppilo, jonka onttoon jalkaan saattaa joskus piiloutua toukka. Siksi sieni kannattaa repäistä keskeltä kahtia. Suppilovahverollakin on matkijasieni, rustonupikka. Aloittelevakin sienestäjä erottaa nämä kuitenkin toisistaan, sillä rustonupikalla ei ole lainkaan poimuja alapinnallaan, mikä taas on suppilovahverolle tyypillistä. Rustonupikka on myös kumisen tuntuinen ja näyttää hyytelömäiseltä. Se ei ole ruokasieni, vaan lievästi myrkyllinen. Älä syö, ellet varmasti tunnista! MONET sienet ovat herkullisia oikein käsiteltynä ja valmistettuna. Syötäväksi kerätyt sienet tulee kuitenkin varmasti tunnistaa, ennen kuin niistä valmistaa ruokaa. Sinnepäin ei riitä. Suomessa tunnetaan ainakin 50 myrkyllistä sientä, joista reilu kymmenkunta on vaarallisen myrkyllisiä. Myrkyllisillä sienillä ei ole mitään yleistuntomerkkiä, mistä ne tunnistaisi. Hyvien sienikirjojen ja -kurssien lisäksi tietoa voi etsiä netistä, esimerkiksi Suomen Sieniseuran sivuilta. Nettiä käyttäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että sinne voi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa. Somessa esiintyvät ”pannulle vaan” -kommentit kannattaa unohtaa. Sienestä otetun valokuvan perusteella eivät oikeatkaan sieniasiantuntijat anna sienten syöntilupia, vaan korostavat, että sieni on aina tunnistettava sienestä itsestään eikä kuvasta. KASVIEN ja sienten tunnistamiseen on myös monia sovelluksia. Google Lens on yksi niistä. Se antaa usein vastaukseksi aivan puuta heinää. Sieniryhmistä ja sovelluksista saatavista vastauksista voi olla hyötyä silloin, kun on jo itse tunnistanut sienen lähes täysin, mutta haluaa vielä varmistusta varmistuksen päälle. Keltavahverossa eli kantarellissa ei juuri koskaan ole toukkia, ja se on helppo tunnistaa keltaisesta väristä ja alapinnan poimuista. Se kasvaa koivun seuralaisena tuoreissa kangasmetsissä, valoisilla paikoilla ja usein metsäteiden ja polkujen varsilla. Kuin kaksi marjaa, eikun sientä. Keltavahverolla (neljä vasemmanpuoleista) eli kantarellilla ei ole helttoja vaan pitkälle johteiset poimut. Valevahverolla on heltat ja hennompi jalka, ja se on väriltään lähempänä oranssia kuin keltaista. Syötävät rouskut tunnistaa valkoisesta maitiaisnesteestä. Rouskuja sanottinkin ennen “maitosieniksi”. Mustatorvisieni on sienten aatelia. Se on ohutmaltoinen ja helppo kuivattaa, jolloin sen maku tiivistyy entisestään. Kuivattu jauhe on mainio mauste. Sieni on vain kovin vaikea havaita sammalikosta kuivien lehtien joukosta.
1 1 Punikkeja kypsennetään pitkään TATIT ovat myös turvallisia aloittelevalle sienestäjälle. Ne tunnistaa siitä, että niillä ei ole helttoja, vaan pillistö. Suomessa ei tunneta yhtään myrkyllistä tattia, mutta sappitatin tuntomerkit kannattaa opetella. Se on yleensä hoikkajalkainen, kun taas herkkutatilla jalka on pullean tukeva. Sappitatin pillistö muuttuu vaaleanpunertavaksi kosketuksesta ja vanhetessaan, jolloin pillistö myös pullistuu. Sappitatti on niin kamalan makuinen, että jo yksi sieni pilaa koko aterian. Punikkija lehmäntateista kannattaa muistaa se, että niitä kypsennetään pitkään, jopa puoli tuntia. Muuten niistä voi saada vatsanväänteitä. ROUSKUT ovat myös suhteellisen helppoja tunnistettavia. Niiden paras tuntomerkki on valkoinen maitiaisneste, jota tulee, kun sientä leikkaa veitsellä. Poikkeuksen tekevät leppärousku, jonka maitiaisneste on oranssia ja syömäkelvoton lakritsirousku, joka muistuttaa vähän kangasrouskua. Lakritsirouskun maitiaisneste on kirkasta, eikä sienestä saa syötävää edes keittämällä. Lakritsirousku on nykytiedon mukaan lievästi myrkyllinen. Rouskuja käytetään usein suolasieninä, mutta ne sopivat myös vaikkapa muhennoksiin. Useat rouskut pitää esikäsitellä, jotkut ryöppäämällä, joitakin taas on hyvä keittää pitempään. Keitinvesi heitetään aina pois. Keittämistä ei rouskujen kohdalla tehdä myrkyn poistamiseksi, vaan siksi, että sienten sisältämä maitiaisneste on pahan makuista ja todennäköisesti pilaa aterian. JOKAISENOIKEUDELLA voi kerätä sieniä kysymättä maanomistajan lupaa. Sieniä tai marjoja ei saa kuitenkaan mennä poimimaan kenenkään pihapiiristä. Aloittelevan sienestäjän muistilista: • Hankkiudu sieniretkelle sienestystä harrastavan ja sieniä hyvin tuntevan ystävän kanssa. • Hanki kotimainen, mahdollisimman uusi sienikirja. Tarkista kirjan julkaisemisen vuosiluku. Ei riitä, että kirjan nimessä on ”uusi”. • Aloita parista lajista ja lisää tuntemustasi pikkuhiljaa, laji kerrallaan. Turvallisinta on aloittaa sellaisista, joita ei helposti sekoita myrkyllisiin sieniin. Näitä ovat mm. tatit, vahverot ja rouskut. • Tutustu huolella myös sienikirjassa kuvattuihin yleisimpiin myrkyllisiin sieniin. • Älä hyppää ylitse sienikirjan alussa olevaa yleistä osaa. Siinä kerrotaan, mitä tarkoittavat sieniä kuvaavat termit. Kun tunnet ne, on sienten tunnistaminen sienikirjan avulla paljon helpompaa. • Tutki ja mahdollisesti valokuvaa sientä jo kasvupaikallaan. Jos haluat myöhemmin tunnistusapua, ota kuvia päältä, alta ja halkaistusta sienestä. Joihinkin sieniin tulee värimuutoksia kosketuksesta. Myös tämä, kuten kasvupaikka ja ympärillä oleva kasvillisuus ovat tärkeitä tekijöitä sienten tunnistamisessa. • Poimi syötäväksi vain sieniä, jotka tunnistat ilman pienintäkään epäilystä. Noudata valmistusohjeita. Jotkut sienet vaativat esikäsittelyn – osa siksi, että sienen myrkyllisyys vaatii tietynlaista esikäsittelyä, osa ihan vain siksi, että maku on ilman esikäsittelyä esimerkiksi aivan liian kirpeä. Vantaan Latu ja Polku järjestää yhdessä Martinlaakson Marttojen kanssa sieniretken Petikossa torstaina 30.8. klo 17–20. Retkelle pitää ilmoittautua, ohjeet Vantaan Ladun ja Polun sivuilla vantaanlatu.com. Suomen Sieniseura järjestää sieninäyttelyn ja sienineuvontaa Kaisaniemessä 17.–18.9. alkaen klo 11.00 Yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Kaisaniemenranta 2, Helsinki. Suomen Sieniseuran sivulta funga.fi löytyy paljon mielenkiintoista tietoa sienistä. Koivun punikkitatin löytää tuoreesta kangasmetsästä koivun seurasta, haavan punikkitatteja kuivemmaltakin kankaalta, haavan seurasta. Punikkitateilla on jalassaan tummat nukkatupsut. Sappitatilla on jalan yläosassa tumma verkkokuvio, kun taas herkkutatilla se on aina vaalea. Jos sappitattia maistaa metsässä, sen kyllä tunnistaa pistävän kirpeästä, pahasta mausta. Tätä kaveria emme suosittele syömään vaikka lajin tunnistaisikin. Suomessa rupikonna on rauhoitettu. Ja sitten metsään!
1 2 RITVA MÄKELÄINEN on lievästi sanoen kiinnostunut elokuvista. Ritvaa itseäänkin hymyilyttää hänen kertoessaan siitä, miten Länsi-Vantaan kansalliset seniorit päätyivät perustamaan elokuvakerhon ja lähestulkoon pelastamaan Kino Myyrin. Kun Ritva kertoo, mistä kiinnostus elokuviin alkoi, on kertomus jo itsessään kuin elokuvan käsikirjoitus. Storyboard, klaffi, kuvaus! Toimittajan mieli maalailee kuvan ikonisesta kohtauksesta kesäisessä Helsingissä 1960-luvulla: Nuori mies ajaa luu ulkona Erottajan mäkeä leffateatteri Adamsin ohi ja näkee kadulla kävelevän hurmaavan pitkähiuksisen nuoren naisen. Nuori mies parkkeeraa autonsa ja menee leffateatteriin tekemään työtään elokuvakoneenkäyttäjänä ja tapaa ihastelemansa naisen kioskissa, ensimmäistä päivää uudessa työssään. Eihän tuosta edes voi seurata muuta kuin avioliitto ja perhe. ”16-VUOTIAANA paikannäyttäjäksi, sitten karkkikioskin pitäjäksi ja sen jälkeen koneenkäyttäjäksi, kun miehen terveys hiipui”, kertoo Ritva. Koneenkäyttäjän tutkintoa varten piti opiskella ja suorittaa näyttö, jonka Ritva teki Savoy-elokuvateatterissa. ”Perheenä hoidimme jonkin aikaa Tuulensuuta Hämeentien varrella, siellä pyöri kolmevuotias poikammekin elokuvakelojen lomassa”, Ritva hymyilee. Intohimo ja harrastuneisuus on siis peruja jo useamman vuosikymmenen takaa. MYÖHEMMIN työssään Tamron kotimaan myyntitykkinä elokuvat jäivät vähemmälle, mutta kiinnostivat toki katsojana. Jäätyään eläkkeelle työstään Ritva liittyi Länsi-Vantaalla vaikuttavaan eläkeläisjärjestöön, koska on omien sanojensa mukaan tekijä. Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry on tarjonnut Ritvalle sopivan tavan toteuttaa itseään, olla yhteisön jäsen ja vaikuttaa asioihin. Aktiivinen ihminen on mukana taloyhtiönsä hallituksessa ja vetää kerhoja senioriryhmässään, kruunun jalokivenä tietenkin myös elokuvakerhoa. I N T O H I M O N A E L O K U VAT Kino Myyri VUODEN 2020 joulukuussa Myyrmäessä kuultiin ikävä uutinen Kino Myyrin sulkemisesta. Myyrmäki-talossa 27 vuotta toimineen teatterin eläkeikään ehtinyt omistajapariskunta vetäytyi liiketoiminnasta koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten takia. Vuokranmaksu tyhjistä saleista vei pohjan pois yrittämisestä. Uutta yrittäjää ei heti löytynyt, joten kaupunki suunnitteli tuovansa tyhjään elokuvasaliin monitoimitila Arkin toiminnat. Ensi tyrmistyksen jälkeen Myyr Yorkin asukkaat ryhtyivät toimenpiteisiin säilyttääkseen elokuvateatterin. Kerättiin adressi, jonka allekirjoitti hetkessä yli viisisataa elokuvien ystävää. Kaupungin johto myönsi, ettei ollut hahmottanut teatterin olleen asukkaille niin tärkeä. Osoittautui kuitenkin vaikeaksi löytää uutta vuokralaista sellaiseen tilaan, joka oli jo määritelty purettavaksi. Kaupungin ajatuksena oli, että vuonna 1993 valmistunut Myyrmäkitalo purettaisiin lähivuosina, ja sen tilalle rakennettaisiin isompi kaupunkikulttuuritalo. Pop Up Kino Helsingin tuottaja JANNE HULKKONEN ilmoittautui silti palvelukseen tilapäisratkaisuna, ja sanoi yrityksen jatkavan erittäin mielellään toimintaa Kino Myyrissä, jos se on mahdollista. Kino Myyri sai vain pätkittäin jatkoa maailman myllerryksen muuttuvissa tilanteissa. Tässä vaiheessa kuvaan astui taas Ritva, joka ilmoittautui käsi ojossa vapaaehtoiseksi, kun elokuvakerhon perustaminen tuli puheeksi senioriyhdistyksessä. Kerho perustettiin, ja Janne Hulkkosen kanssa neuvotellessa syntyi ”senioritorstai”. Korttelikino näyttää joka toinen torstai-iltapäivä elokuvakerholaisten toiveisiin sopivan elokuvan. Lipunmyynti on auki myös muille matineanäytäntöjä kaipaaville, jos tilaa vain on. ”Rakkaani merikapteeni” -elokuva oli aikanaan niin suosittu, että ulos jäi vielä 40 henkeä. Toivotaan, että tulevaisuus tuo Kino Myyrille vielä monta loppuunmyytyä katsomoa. VUFF VUFF! KINO Myyrin ja LVKS:n elokuvakerhon yhteistyö kulminoitui keväällä Vantaan urbaani filmifestivaali VUFF:in aikana. VUFF 2023 tarjosi paitsi leffanäytöksiä, myös niihin liittyvää musiikkia, tanssia, tanssiesityksiä ja makuelämyksiä. Kino Myyrin aulaan pystytetty Kinomuseo, eli vanhojen elokuvajulisteiden näyttely toi tapahtumaan aina tervetullutta nostalgiaa. Nelipäiväisen ohjelman lisäksi koettiin vielä uusi aluevaltaus eli Koirakino Martinlaakson Jokiuoman puistossa. Janne Hulkkonen postasi festivaalin jälkeen pitkän kiitoslistan yhteistyökumppaneilleen Facebookissa. Mukana oli itsestään selvästi myös Ritva ja muut Kino Myyrin LVKS-enkelit. LÄNSI-VANTAAN kansalliset seniorit ry on yksi monista Vantaalla toimivista eläkeläisyhdistyksistä ja -järjestöistä. Se on perustettu vuonna 1973, joten tämä vuosi on yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuosi. Yhdistyksen puheenjohtaja on RISTO PYHÄLTÖ, joka toimii myös Vantaan Vanhusneuvoston varsinaisena jäsenenä, ja valittiin Vanhusneuvoston puheenjohtajaksi viime vuonna. Yhdistyksen toiminnan teema on Senioriliiton yhteinen ”Rohkeasti tulevaisuuteen” ja yhdistyksen strategiassa mainitaan muun muassa nettiosaamisen tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, vaikuttaminen ja hyvä yhteishenki. YHDISTYS kokoontuu Virtakirkolla jäsentapaamisiin, mutta toimii aktiivisesti myös muualla Myyrmäen suuralueella erilaisten kerhojensa puitteissa. Jäsenmäärä yhdistyksessä on melkein 250 jäsentä. ”Käytämme mielellämme lokaaleja palveluita kahvija lounastapaamisissamme”, kertoo Risto Pyhältö, joka muistelee edellisen lounaskerhon olleen Bistro Domussa. ”Oman rahan” kerhoissa suuri tapahtumien osallistujaprosentti yleensä auttaa hinnoittelussa. Yhdistys kertoo toimintakertomuksessaan, että viime vuonna tehtiin kävelyretki Bulders-majalle Vantaanlaaksoon, teatterija oopperamatkoja Helsinkiin, musikaalimatka Tampereelle ja Tallinnaan. Ilon Pisarat, muistia tukeva kerho kokoontuu Myyrmäkitalon asukastilassa. Museokerho vieraili kahdessa museossa ja toimintaan osallistui 42 henkilöä. Lounaskerho kokoontui lähialueella seitsemän kertaa ja osallistujia oli keskimäärin 20 lounasta kohden. Kahvija keskustelukerhoja pidettiin 37 kappaletta, niihin osallistui 341 henkilöä. Ylivoimaisesti eniten osallistuttiin elokuvakerhoon, jonka järjestämät 16 näytöstä keräsivät yhteensä 1322 katsojaa. SEN lisäksi, että puheenjohtaja toimii linkkinä Vanhusneuvostoon, on hän myös mukana elokuvakerhon ”viestintäpäällikkönä” houkuttelemassa Vanhusneuvostosta katsojia Kino Myyriin. Osallistujamääristä päätellen hän on toiminut hyvinkin menestyksekkäästi. ”Mielestäni nämä kerhot ovat oikeastaan uuden hyvinvointialueemme apuja. Ne ovat ennaltaehkäiseviä toimia siihen, ettei seniori jää yksin”, päättää Pyhältö ja toivottaa tervetulleeksi mukaan toimintaan. KINOMYYRIN SUOJELUSENKELIT LKVS... SIIS MIKÄ? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Apua arkeen! Keikkaapu vantaankoskisrk. clara.? Keikka-avun päivystys tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405 Hae apua www.vantaanseurakunnat.?/apua-ja-tukea/keikka-apu Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilutai juttuseuraa Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta. Vapaaehtoistyöntekijät, Kino Myyrin koko uuden elämän puolesta järeää työtä tehneen Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry:n kertakaikkiaan rautaiset naiset Ritva (kesk.) Tuija, Kirsti ja Gunilla (ei kuvassa) Kuva: Pop Up Kino Helsinki
p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan Tervetuloa meille! KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati nähdään Why so Myrtsi TAPAHTUMASSA 24.8. Apua arkeen! Keikkaapu vantaankoskisrk. clara.? Keikka-avun päivystys tiistaisin klo 9-11 p. 09 8306 405 Hae apua www.vantaanseurakunnat.?/apua-ja-tukea/keikka-apu Tarvitsetko sinä tai läheisesi kertaluonteista apua esimerkiksi: kaupassa käyntiin tai muuhun asiointiin kodin pieniin askareisiin tietokoneen tai puhelimen kanssa lomakkeiden täyttämiseen ulkoilutai juttuseuraa Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaalla asuvia yli 65-vuotiaita. Keikka-apu on maksutonta.
1 4 Pähkinärinne-seura kokosi asukkaat ja viranomaiset keskustelemaan turvallisuudesta. TURVALLISUUS PUHUTTAA PÄHKIKSESSÄ HÄMEENKYLÄN seurakunnan seurakuntasaliin kokoontui 8.8.2023 huolestuneita kansalaisia keskustelemaan Pähkinärinteen alueen turvallisuudesta. Sali täyttyikin lisätuoleja myöten. Koollekutsujana toimi Pähkinärinne-seura, ja tilaisuuden puheenjohtajana toimi seuran varapuheenjohtaja JARMO LOUNASSALO. Kesän aikana Pähkinärinteessä on ollut 10–15 poliisin tehtävää liittyen nuorison pahoinpitelyihin tai häiriökäyttäytymiseen. Eniten huomiota on herättänyt tapaus, jossa nuoren henkilön epäillään pahoinpidelleen ihmisen ja sen jälkeen heittäneen kivillä tekoa pysäyttämään tulleita ihmisiä. Tapausta tutkitaan kahtena pahoinpitelynä. NUORTEN rettelöinti on jo jonkin aikaa herättänyt asukkaissa pelkoa ja epätietoisuutta. Sosiaalisessa mediassa on tilannetta kommentoitu runsaasti ja huhumyllyn jauhaessa on oman käden oikeuttakin ehdotettu. Pähkinärinne-seuran tavoitteena oli rauhoittaa kiivaana käyvää väittelyä ja avata keskustelu siitä, mitä asialle voi tehdä. Paikalle oli kutsuttu edustajia muun muassa poliisista, nuorisotoimesta, lastensuojelusta ja SMILE-hankkeesta (Strengthening Migrant Family Integration through New Dialogue Methods with Communities, Schools, and Services in Vantaa Neighbourhoods). Lisäksi mukana olivat Myyrmäen alueen moskeijan imaami ja Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra. JARMO LOUNASSALO kommentoi, että oli ilahduttavaa nähdä mukana myös opettajia alueen kouluista, vaikka lukukausi ei ollut vielä edes alkanut. ”Keskustelutilaisuutta koskien tuli yksi pyyntö tilaisuuden striimauksesta. Asia oli arkaluontoinen ja paikalle oli somessa ilmoittautunut myös haastavien nuorten vanhempia. Loppupäätelmä oli, että tilaisuutta ei striimata”, kertoi Lounassalo. Poliisin kanta oli, että minkäänlaisia katupartioita ei pidä organisoida, vaan ollaan matalalla kynnyksellä yhteydessä hätäkeskukseen. Järjestyksen ylläpito on poliisin tehtävä. Samalla on ymmärrettävä, R E T T E L Ö I N T I R E H O T TA A T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Poliisia on kutsuttu paikalle Pähkinärinteessä tiuhaan kesän aikana nuorten väkivaltaisen käytöksen takia. Valokuva: Santeri Viinamäki Kuvitus: Topias Dean että uhkaavan tilanteeseen on kaikilla velvollisuus puuttua. Nuorten toiveena oli saada omien somekanaviensa lisäksi tietoonsa kanava, jonka kautta voi nopeasti hälyttää apua tarvittaessa. VANTAAN omassa SMILEhankkeessa vahvistetaan maahanmuuttaneiden perheiden kotoutumista, työllistymistä sekä koulun ja kodin yhteistyötä. INGE-LY RANNU, hankkeen Martinlaakson ja Myyrmäen kumppanuusasiantuntija, kommentoi tilaisuutta: ”Oli hyvä päästä verkostoitumaan niin monen toimijan kanssa, kun kyseessä on vasta alkanut hanke. Tämä on monelle sydämen asia.” JARMO Lounassalo oli kirjannut tilaisuudelle tavoitteita, joista yksi oli yhteinen julkilausuma. Sellainen kirjattiin tilaisuuden lopuksi: Haluamme lisätä aikuisten läsnäoloa lasten ja nuorten elämässä. Sanonta ’koko kylä kasvattaa’ kuvaa hyvin tavoitettamme. Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen sekä vapaaseen ja turvalliseen elämään ilman pelkoa.
TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAVAT
1 5 Vastaukset. Eipä kurkita! Ken tietää vastauksen? Barbi ehkä montakin. 1a, 2a, 3b, 4a, 5c 6b, 7b, 8c, 9a, 10c 1. Myyräncolon sijaintipaikkana tunnettu kiinteistö valmistui a) 1975 b) 1980 c) 1984? 2. Energia Areenan on suunnitellut arkkitehti a) Jukka Siren b) Asko Takala c) Pekka Helin? 3. Myyrmäen yhteiskoulu sai oman koulurakennuksen a) 1968 b) 1970 c) 1972? 4. Kumpi on vanhempi, Kaivokselan vai Myyrmäen vesitorni? a) Kaivokselan b) Myyrmäen c) Molemmat valmistuivat samana vuonna 5. Kaivokselan asuinalueen jätevedet johdettiin aluksi a) Viikin vedenpuhdistamoon b) Pitkäkoskella sijainneeseen vedenpuhdistamoon c) Kaivokselan ja Louhelan välissä olevalla pellolla sijainneeseen puhdistamoon? 6. Linnan kartano sijaitsee a) Hämeenkylässä b) Seutulassa c) Linnaisissa? 7. Sanomalan painotalon arkkitehti on a) Erik Kråkström b) Kalle Vartola c) Eero Kostiainen? 8. Arkkitehti Pentti Aholan kädenjälki näkyy parhaiten a) Martinlaakson b) Keimolanmäen c) Pähkinärinteen rakennuskannassa? 9. Ensimmäinen merkittävä vuoden 1965 jälkeen rakennettu ja sittemmin purettu rakennus Länsi-Vantaalla oli a) Työterveyslaitoksen talo b) Myyrmäen terveysasema c) Louhelan ostoskeskus? 10. Myyrmäen kirkon on suunnitellut a) Aarno Ruusuvuori b) Martti Jaatinen c) Juha Leiviskä? S E O N T-T-T-T. . .
1 6 K ANGASPUUT. Matonkuteet. Räsymatto. Aika monen ensimmäinen mielikuva on se tuttu raitamatto, johon on kudottu vanhat lakanat ja ehkä ne vaarin pitkät kalsaritkin pariksi raidaksi. Mummolan tai mökin lattialla lepäilevät, monista mäntysuopapesuista, auringossa kuivumisesta haalenneet ja loimilangoista harventuneet. Matonkutojat kuitenkin tietävät, että loimiin voidaan tehdä monimutkaisiakin kuvioita, eikä muhkeimpia, trikookuteista kudottuja mattoja jaksa nostaa matonpesupaikalla altaasta kuivumaan. “Mäntysuopa saattaa myös kellastuttaa loimet”, toteaakin Vantaan Kutojien MERVI NUUTINEN ja kertoo itse käyttävänsä itsepalvelumattopesuloita. Perinteet eivät ole pysyviä, ne elävät. Edes helteisenä kesäpäivänä Kankurilassa aika ei tunnukaan pysähtyneeltä vaan suorastaan kihisee. Kahvit keitetään ja pöydässä on pariakin sorttia tarjottavaa, mutta puhe soljuu suomeksi ja englanniksi, välillä vähän ruotsiksi ja tanskaksikin. Harva se lause päättyy nauruun, tässä ei olla totisia tai liian tosissaan. Vantaan Kutojien Kankurila muutti vuoden 2023 alussa Varistosta Kaivokselaan. Tilassa ylläpidetään monia tärkeitä käsityöhön liittyviä perinteitä, mutta luodaan mielellään myös uusia. Räsymaton raidoissa on toisille koko elämän kudelma. N Ä H DÄ Ä N L O I M I L A N G O I L L A PAIKALLA on Vantaan Kutojien nykyinen puheenjohtaja Mervi Nuutinen, kunniapuheenjohtaja ja yhdistyksen perustajajäsen LIISA MÄKINEN ja jäsenet SEIJA KEKKONEN ja varapuheenjohtaja MARJATTA AALTO. ROSA TOLNOV CLAUSEN tekee tohtorintutkintoa pohjoismaisista kudontapaikoista ja niiden merkityksestä käsityön tekemiseen. Hän on suorastaan haltioissaan Kaivokselan tilasta ja sen ihmisistä. Hän kertoo, että Suomen malli yhteisistä kudontatiloista on varsin poikkeuksellinen. Ruotsissa on kudontaryhmiä, mutta siellä jokaisella on yleensä omat kangaspuut. Kankurilan seitsemättoista puut ovat kaikkien käytettävissä. Loimet laitetaan yhdessä valmiiksi ja nimilistasta saa varata oman vuoronsa. Päivämaksua ei ole, koska kenenkään ei haluta joutuvan kutomaan hiki hatussa. SITÄKIN on kyllä tehty. Vuonna 2015 Wanhan sataman muotinäytöksen lavalle tilattiin 100 metriä räsymattoa. Sata senttiä leveää mattoa tehtiin 3–5 metrin pätkissä kesähelteillä. “Kudottiin kilpaa, hakattiin mattoa ja otettiin kylmiä suihkuja”, Mervi Nuutinen nauraa. Matot vuokrattiin muotinäytökseen, jonka jälkeen ne palautuivat myyntiin Kankurilaan. T E K S T I & K U VAT E L I N A I I JA L A I N E N RÄSYISTÄ ELÄMÄÄ LOIMIEN LOMASSA Kuvassa vasemmalta: Seija Kekkonen, Marjatta Aalto, Liisa Mäkinen, Rosa Tolnov Clausen ja Mervi Nuutinen.
1 7 N Ä H DÄ Ä N L O I M I L A N G O I L L A V ANTAAN KUTOJAT on rekisteröity yhdistys, joka kutoo mattoja ja muita tuotteita myyntiin ylläpitääkseen kudontatilaa ja sen toimintaa. “Kyllä tässä pitää olla vähän yritysmielessäkin liikkeellä välillä”, Mervi tuumaa. Näkyvyyttä on saatu muotinäytöksen lisäksi Pori Jazzeilla ja televisiossa Ex-onnelliset-sarjassa, jota kuvattiin Kankurilan edellisissä tiloissa Varistossa keväällä 2020. Silloin koko kävelykatu oli täynnä kuvausryhmän autoja. Korona-ajan melskeissä vain Mervi sai olla paikalla koko pitkän päivän. Yksi sarjan henkilöistä esitti kudontakeskuksen vetäjää. “Kyllä minä niitä vuorosanoja kuuntelin”, Mervi kertoo. “Ja vähän korjailinkin.” Hyvällä sekin, nämä harrastajat kyllä taitavat oikeat termit. Täydellisiä he eivät silti ole. Eivät ihmiset eivätkä tekeleet. “Aina se jännittää, kun otetaan matto pois puista ja läväytetään tuohon lattialle. Se on vähän niin kuin synnytys”, Mervi huokaa. “Joku haukansilmä osoittaa virheet”, Marjatta nauraa. “Mutta aina ihastellaan.“ TILAUSTÖIHIN virheet eivät kuulu. Jos huomataan, ettei tuotos ole täydellinen niin kudotaan uusi. “Pitää olla priimaa”, Liisa sanoo. Aikatauluissa tilaaja saattaa joutua joustamaan, jos sopivaa lointa tai sidosta ei ole heti saatavilla. “Yksi asiakas odotti puolitoista vuotta, sanoi vain että ei sen väliä, kun ei muualta samanlaista saa”, Liisa kertoo. Tilaustöitä ei ole kenenkään pakko tehdä, eräskin jäsen kutoi itselleen koko 23 metrin loimen. Toisaalta tilaustyöt ja myyntiin kutominen antavat mahdollisuuden tekemiseen, vaikka omat mattoasiat olisivatkin kunnossa. “Ihan vaan kutomisen ilosta”, Mervi sanoo. Marjatan kymmenvuotinen kudontakokemus uudistuu sekin jatkuvasti: “Tulee ihan himo kun näkee uusia malleja.” Vaikka eivät ne uudet mallit aina ole ihan uusia, vanhojakin kun yritetään löytää uudelleen. KANKURILASSA tehdään paljon yhdessä, jokainen osaamisensa mukaan. Yksi leikkaa kuteita, toinen valitsee värit, kolmas ompelee ne keriksi… Tekeminen on tasa-arvoista, ja riitoja aiheuttaa kuulemma lähinnä vain radioaseman valinta. Onneksi radioitakin on useampi. Seija Kekkonen kutoi laukun kankaan viitisenkymmentä vuotta sitten. Laukun ompeli silloin äiti. Nyt se koristaa kangaspuita Kankurilassa Kaivokselassa. “Pitkään oli mielessä, että jonain päivänä. Ja nyt.” Luha tiivistää kankaan. Melkein puoli vuosisataa ensikosketuksesta kudontaan Seija aloitti sen uudelleen Kankurilan Variston toimipisteessä. Myyrmäessä asuvalle Seijalle muutto Kaivokselaan oli melkein luksusjuttu. “Nyt tämä on vielä lähempänä kotia.” Pitkään hautunut ajatus kudonnasta ei onneksi jäänyt sitten kun -ajatukseksi vaan toteutui. “Yksi asiakas odotti puolitoista vuotta, sanoi vain että ei sen väliä, kun ei muualta samanlaista saa.” RÄSYISTÄ ELÄMÄÄ LOIMIEN LOMASSA
1 8 K UKIN kutoja selkeästi nauttii tekemisestään, mutta tanskalainen tutkija Rosa osaa nostaa esille suurempiakin kuvioita. “Moni määrittelee itsensä työn kautta, mutta vapaa-ajan harrastuksilla voi olla myös iso merkitys”, hän toteaa. “Tässä on valtavasti sosiaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia, jotka eivät pysy vain tässä tilassa vaan ne viedään myös pois täältä.” Muut nyökyttelevät. Kankurilan naisten mielestä kutominen ja koko sen ympärille muodostuva kudelma ovat mitä parhainta muistisairauden estoa. Kutomisessa käytetään päätä, käsiä ja jalkoja yhtä aikaa, samalla voi jutella vierustoverin kanssa tai kuunnella radiota. “Tällainen ryhmä voi eheyttää ihmisen”, Seija sanoo. “Voi keskustella mistä vaan.” Joku kokee kudontapaikan ilmapiirin jopa ottavan syliin. Toinen mainitsee väriterapian. Kolmas iloitsee siitä, että saa nähdä oman suunnitelmansa valmistuvan. “Tämä on tila elämän muiden tilojen välissä”, Rosa summaa. “Ei koti eikä työ. Voi jättää muun hetkeksi ja vain olla.” “Ja nauttia onnistumisen ilosta”, Mervi lisää. Hän on onnellinen siitä, että joku osaa nähdä heidän tilansa ja tekemisensä yhteiskunnallisen merkityksen. “Kyllähän sen itse huomaa, että jos on hetken aikaa poissa, niin alkaa kunnolla odottaa, että sinne on päästävä”, hän sanoo. “Mutta ei sitä ole osannut itse ajatella noin laajasti kuin Rosa.” Talvikaudella kutojia voi olla paikalla viitisentoista kerrallaan. “Tämä on yksinäiselle ihmiselle hyvä paikka”, Marjatta huomauttaa. Kutojat ovat naisvoittoista joukkoa. Puolisot harvoin tulevat sisälle vaan odottavat kotiin lähtijää pihalla autoissaan. Miehiäkin otettaisiin mielellään mukaan porukkaan, mutta ei hätää, porakoneen ja vasaran käyttäjän ja ompelukoneen korjaajan hommat hoitaa jo suvereenisti Mervi. Myös muutot ovat olleet oma lukunsa, vuonna 2013 punaisesta tuvasta Varistoon ja vuoden 2023 alussa sieltä edelleen Kaivokselaan. Matot piti kutoa loppuun, kangaspuut purkaa ja kasata uudelleen. Luhtimäessä sijainnut talo oli jo saanut purkutuomion, eikä siitä enää pidetty huolta. Uutta paikkaa etsittiin noin vuoden verran. Kaivokselassa Kutojat otettiin lämpimästi vastaan, tiloihin tehtiin pientä remonttia juuri heitä varten. Tarkoituksena onkin pysyä paikallaan pitkään. Muuttojen yhteydessä jotkut jäsenet jäävät pois, mutta yleensä uusiakin tulee, ja niin tälläkin kertaa. Kaivokselalaiset ovat myös kunnostautuneet kiikuttamalla vanhoja puhtaita lakanoitaan matonkuteiksi, onpa niistä osa päätynyt takaisinkin käyttöön uutena tuotteena. Sitä voisi kutsua varsinaiseksi lähituotannoksi ja kierrätystaloudeksi. Matonkuteita ja muita kudontatarpeita on tällä hetkellä omiksi tarpeiksi, mutta pieniä määriä otetaan edelleen vastaan. Tilaustöitä tehdään myös asiakkaiden materiaaleista. “Yksikin rouva toi rohdinpellavat kudottaviksi, etteivät jäisi tekemättöminä perinnöksi.” “Tämä on yksinäiselle ihmiselle hyvä paikka.” Kankurilassa on tällä hetkellä 17 kangaspuut, yhdet ovat lainassa Håkansbölen kesänäyttelyssä, jossa niillä on voinut kutoa kuka tahansa. Mervi Nuutinen muistelee maton syntytarinaa yhdessä Marjatta Aallon kanssa.
1 9 K UN työn aloittaa, täytyy siihen myös sitoutua. Kangaspuiden seisottaminen tekemättöminä pidempään kuin kolme vuorokautta on epäkunnioittavaa toisia kohtaan. Tilaustöillekään ei silti anneta määräaikaa, ne valmistuvat sitten kun valmistuvat. Niitä tehdään voittoa tavoittelematta, yhdistyksen pyörittämisen ja kulujen kattamiseksi. “Aina kun tilauskirja meinaa tyhjentyä niin se täyttyy taas”, Liisa kertoo. Naiset ovat useammankin kerran joutuneet puolustelemaan vapaa-ajan toimintaansa. “Kyllähän miehetkin rakentavat ja kunnostavat harrastusmielessä vaikka mitä”, Mervi huokaa. “Ei heiltä kysytä, että saavatko he siitä palkkaa.” Liisalla on asiasta oma ajatuksensa: “Palkka juoksee, kun saa eläkettä.” KANKURILASSA ei turhaan hyssytellä. Kangaspuilla kutomiselle on asetettu aikarajakin iltakahdeksaan, sen verran kova kolke puista lähtee. Tohtorin hattua havitteleva Rosa kumartuu katsomaan valmistuvaa työtä. Tutkimustyössään hän yrittää ymmärtää, miksi käsin kutomista tulisi jatkaa, vaikka tekstiilien valmistaminen on nopeampaa ja halvempaa teollisesti. Kankurilassa siihen voi löytää ainakin yhden vastauksen. Vantaan Kutojat Vanda Vävare ry on rekisteröity yhdistys, joka perustettiin 12.6.1990 Vantaankosken vanhalla koululla. Toiminta sai alkunsa, kun Vantaan kaupunki halusi siirtää kudonta-aseman pois koululta kirjaston tieltä ja yhdistää sen Myyrmäen kudonta-asemaan. Uusi paikka löytyi seuraavana vuonna Nedre Månsaksesta, joka tunnettiin myös Punaisena tupana. Siellä oli parhaimmillaan kuudet kangaspuut, mutta myös paljon vanhan talon ongelmia, kuten kylmyyttä. Vuonna 2013 Kutojat muuttivatkin Varistoon Luhtimäki kahteen, joka sai nimekseen Kankurila. Siellä pystyttiin jälleen järjestämään myyjäisiä. Kaivokselaan Kutojat muuttivat vuoden 2023 alussa. Myyjäisiä pidetään syksyllä 29.10. ja jouluhenkisesti 21.11. Tilassa voi piipahtaa toimintaan tutustumassa tai ostoksilla aina kun joku jäsen on paikalla. Maksu onnistuu aina tilisiirrolla, käteisellä sovitusti. Valmistuneisiin tuotteisiin voi tutustua myös yhdistyksen verkkosivuilla, mutta kannattaa olla nopea, jotkut matoista myydään jo ennen niiden valmistumista suoraan kangaspuista. Vantaan Kutojien Kankurila, Kaivosrinteentie 1, Kaivoksela. vantaankutojat.yhdistysavain.fi KANKURILAN ovet ovat usein avoinna ja sisään voi silloin pistäytyä kuka vaan. “Saa tulla vaikka kutomaan sukkaa”, Mervi kutsuu. Uudet jäsenet ovat tervetulleita, mutta ensin kannattaa vain tulla käymään ja “pyöriskelemään, että tuntuuko hyvältä”. Jäseninä kaikki ovat samanarvoisia. Vaikka tilaustöitä ei ole pakko tehdä, ovat tilojen ylläpito ja huolto kaikkien vastuulla. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla, vaan apua ja opastusta on saatavilla. Varsinaista opettajaa ei ole, mutta kaikki neuvovat toisiaan ja jakavat osaamistaan. Välillä turvaudutaan kirjoihin tai opasvideoihin. Välillä kannetaan huolta siitä, että tietotaito ehdittäisiin ajoissa jakaa eteenpäin – monella aikaa kutomiseen löytyy parhaiten eläkkeellä. Vaikka on vuosien varrella jouduttu hyvästelemään myös nuorempia jäseniä. Kertomuksista kuultaa haikeus, paljon on elettyä elämää, mutta paljon vieläkin tahtoa tehdä. “Aina kun tilauskirja meinaa tyhjentyä niin se täyttyy taas.” Vanhanaikaisiksi matonkuteiksi sopivat hyvin esimerkiksi värikkäät, puhtaat lakanat.
2 P U R K U JÄT T E E K S I PÄ ÄT Y N Y T Vantaankosken koulu syntyi kasvavan kaupungin tarpeisiin. Ajan ratas ja autoteiden puristus sinetöivät sen kohtalon. T E K S T I & VÄ R I K U VAT O H T O P I E T I N E N VANTAANKOSKEN KOULUN KOHTALO
2 1 KORONAVUOSI 2020 jäi varmasti kaikille mieleen hyvin poikkeuksellisena vuotena. Koska matkustelua ja kaukaisten nähtävyyksien ihailua rajoitettiin, ihmiset etsivät ja löysivät – kenties vahingossa – kotikulmiltaan uusia paikkoja. Juuri tähän aikaan Vantaalla oli varsin poikkeuksellinen nähtävyys, jota tultiin katsomaan pitkänkin matkan takaa. Kahden valtaväylän puristuksissa, käytännössä vailla naapureita seisoi yli sata metriä pitkä betonikolossi. Sen vaaleaksi rapatut seinät muuttuivat päivä päivältä värikkäämmiksi, eikä sen sadoista ikkunaruuduista yksikään ollut lopulta ehjä. Eräät tulivat paikalle muistellakseen menneitä, toiset silkasta seikkailunhalusta. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ihmiset, lähinnä nuoret, jotka noin vuoden aikana rikkoivat paikalla käytännössä kaiken mahdollisen. Jälki ei ollut järin kaunista, mutta ilman tätä ryhmää Vantaankosken koulusta ei olisi koskaan tullut epävirallista nähtävyyttä. Siis nähtävyyttä, josta kaupunki halusi lopulta mahdollisimman nopeasti eroon ja jossa turisteja ei katsottu erityisen hyvällä. Nähtävyyttä, joka oli kerran ollut Vantaan – silloisen Helsingin maalaiskunnan – velkarahalla rakennettu ylpeys. VANTAAN yhteiskoulun peruskivi muurattiin toukokuussa 1963. Noin 750 oppilaalle suunniteltu rakennus otettiin käyttöön jo samana syksynä, ja lopulliseen muotoonsa se valmistui 1964. Arkkitehti RISTO-VEIKKO LUUKKOSEN suunnittelema koulurakennus edusti korkeatasoista 1960-luvun kouluarkkitehtuuria suurine nauhaikkunoineen ja pelkistetyn virtaviivaisine julkisivuineen. Näin todetaan Suomen Arkkitehtuurimuseon Kulutuksen tallentajat -dokumentoinnissa (2020), josta myös selviää koulun piirustusten olevan tallennetun museon kokoelmiin. Dokumentoinnissa tutkitaan jännitettä Luukkosen arkkitehtitoimiston piirustusten ja silloin purkamista odottaneen, ilkivallan runteleman koulun välillä. Siinä todetaan näiden vaiheiden väliin jäävän konkreettisen toiminnan ajan, jolloin rakennus on palvellut käyttötarkoituksessaan. ALUNPERIN Vantaa-nimellä tarkoitettiin vain nykyistä Vantaankosken aluetta. Vantaanjoesta peräisin oleva nimi sai nykymerkityksensä 1972, kun Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala. Kun kaikki kauppalat lakkautettiin 1974, Vantaasta tuli kaupunki. Nimen aikaisempi merkitys kuitenkin selittää, miksi Vantaan yhteiskoulu perustettiin vuonna 1960 juuri kosken lähelle, Myllymäen kaupunginosaan. Isontammentielle oli rakennettu jo vuonna 1955 arkkitehti VILJO MYYRINMAAN suunnittelema Vantaan kansakoulu, jonka tontti ostettiin Övre Månsas -tilalta. Myyrinmaa suunnitteli myös esimerkiksi Veromiehen kansakoulun laajennuksen (1955, nyk. Veromäen koulu) ja Tikkurilan yhteiskoulun (1955, nyk. Jokiniemen koulu). Vantaan yhteiskoulu nousi kansakoulun viereen, ja sitä varten Övre Månsakselta ostettiin lisää maata. VANTAANKOSKEN koulun sijainti herätti hienoista ihmetystä varsinkin tällä vuosituhannella. Sinne kuljettiin Ylästöstä ja Kivistöstä, joista se oli melko kaukana. Viimeisinä vuosina koulussa toimivat ainoastaan yläluokat, sillä alaluokat siirrettiin vuonna 2008 uuteen Ylästön kouluun. Lisäksi rakennukset sijaitsivat Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen tuntumassa. Kun liikennemäärät kasvoivat kasvamistaan ja teiden sekä liittymien laajennukset pienensivät koulun pihaa tuntuvasti, sijainti oli tältäkin kannalta epäedullinen. Myöhemmin heikoksi katsotulle sijainnille on kuitenkin looginen selitys. VANTAANPUISTON lähiötä alettiin rakentaa 1960-luvun puolivälissä. Tarve asunnoille oli suuri, ja maalaiskuntaan ensimmäisenä valmistunut Kaivokselan lähiö viitoitti tietä. Vantaanpuistoon valmistui 1960-luvun tapaan useita korkeita pistetaloja, monen porraskäytävän lamellitaloja sekä matala ostoskeskus, joka joidenkin lajitoveriensa tavoin sinnittelee edelleen. Läheiselle Helsinki-Vantaan lentoasemalle kuitenkin valmistui uusi terminaali 1969, ja voimakkaasti kasvavan lentoliikenteen vuoksi Vantaanpuisto asetettiin edelleen voimassa olevaan rakennuskieltoon 1972. Vantaan yhteiskoulu suunniteltiin Vantaanpuiston lähikouluksi, mutta rakennuskiellon vuoksi lähiö toteutui huoVastavalmistunut Vantaan yhteiskoulu kuvattuna vuonna 1964. Nelikerroksisessa rakennuksessa oli tilaa 5500 neilömetriä. Kuva: Mauno Mannelin, Vantaan kaupunginmuseo Yhteiskoulu nousi Vantaan kansakoulun (1955) viereen. Kuvassa rakennus vuonna 1964. Kansakoulussa oli opetustilojen lisäksi kuusi asuntoa. Kuva: Mauno Mannelin, Vantaan kaupunginmuseo
2 2 mattavasti pienempänä kuin oli tarkoitus. Tiet olivat 1960-luvulla huomattavasti pienempiä, eikä niiden kasvavia mittasuhteita välttämättä osattu ennustaa. VANTAAN yhteiskoulua sekä siitä myöhemmin muodostettuja Vantaanjoen yläastetta ja lukiota muistellaan erittäin tasokkaina. Jo yhteiskoulun aikana kuorotoiminta oli tunnettua, ja Vantaanjoen lukio saikin 1980-luvun lopulla musiikin erityistehtävän. Ensimmäinen musikaali Peter Pan esitettiin 1993. Kun Vantaa lama-ajan säästötoimena vuonna 1996 yhdisti Vantaanjoen ja Myyrmäen lukiot, niistä syntynyt Vaskivuoren lukio jatkoi musiikkitoimintaa. Myyrmäen yhteiskoulun vanhassa rakennuksessa toimivan Vaskivuoren suosiolle ei näy loppua, musikaalit ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja koulussa toimii vuosittain 30–40 opiskelijoista koostuvaa bändiä. YKSI syy Vantaanjoen lukion lakkauttamiseen piili rakennuksessa – tilat olivat silloin reilussa 30 vuotta vanhassa rakennuksessa jo kuluneet ja vanhanaikaiset. Peruskorjaus tehtiinkin vuonna 1997 lukion muutettua pois. Tällöin rakennukseen rakennettiin kokonaan koneellinen ilmanvaihto ja ikkunat vaihdettiin huomattavasti tiiviimpiin alumiinisiin. Remontit todennäköisesti vaikuttivat osaltaan koulussa myöhemmin ilmenneisiin sisäilmaongelmiin, sillä ne sotivat alkuperäistä ilmanvaihtosuunnitelmaa vastaan. Peruskorjaus hävitti muutenkin 1960-luvun arkkitehtuuria varsinkin koulun sisätiloista. Paloturvallisuusmääräysten täyttämiseksi avoimiin ja valoisiin auloihin rakennettiin niitä jakavia seiniä ja palo-ovia. Ikkunoiden ja sisäovien vaihtaminen kadotti alkuperäiset helat sekä ovenkahvat. Sisätilojen alakatot vaihdettiin, jonka seurauksena alkuperäiset valaisimet vaihdettiin uusiin. Muidenkin pintojen uusiminen ja seinien maalaus muuttivat sisätilojen värimaailmaa. 1990-luvulla vain noin 30 vuotta vanhaa arkkitehtuuria ei arvostettu, mutta tilanne tuskin olisi kovin erilainen tänä päivänä. Arkkitehtuurimuseon Kulutuksen tallentajat -dokumentoinnissa todetaan, että 1960-luvulta peräisin oleva koulurakennus on mahdollisesti tällä hetkellä Suomen puretuin rakennustyyppi. VANTAANKOSKEN koulu oli tällä vuosituhannella ennen lakkauttamistaan useasti otsikoissa. Tunnetuin tapaus on vuodelta 2009, jolloin koululle jouduttiin kutsumaan poliisi oppilaan otettua kouluruokailussa lautaselleen ylimääräisen palan rapeaa kalaa. Tapahtumaa käsiteltiin laajasti lehdistössä, ja internetiin ilmestyi “Vantaankosken kalapuikkopeli”. Samana vuonna tapahtui muitakin levottomuuksia, mutta vuonna 2010 koulun viimeiseksi jäänyt rehtori Kaisa Maliniemi kommentoi tilanteen rauhoittuneen edellisvuodesta. HUHTIKUUSSA 2019 julkaistiin suuren Vantaan kouluja ja päiväkoteja koskeneen sisäilmakyselyn tulokset. Tilanne Vantaankosken koulussa todettiin kestämättömäksi ja rakennuksista – 1964 valmistuneesta pääkoulusta ja 1955 valmistuneesta “kielitalosta” – luovuttiin pikaisesti. Aiemmin koulu suunniteltiin lakkautettavaksi vuonna 2025, mutta sisäilmakyselyn huolestuttavien tulosten vuoksi lukuvuosi 2018–2019 jäi viimeiseksi. Vuonna 2014 tehdyssä Vantaan kouluinventoinnissa molemmat Vantaankosken rakennukset sijoitettiin V-luokkaan, eli niillä ei nähty erityisiä arkkitehtonisia arvoja. Inventoinnissa kuitenkin mainitaan sijainnin vaikuttaneen vahvasti päärakennuksen alhaiseen luokitukseen, sillä kaupunkikuvallisesti koulun paikka oli menettänyt merkityksensä. Vantaa päätti purkaa rakennukset. Niissä oli kuitenkin tarkoitus ensin varastoida ylimääräisiä kalusteita ja ilmeisesti tilojen muustakin väliaikaiskäytöstä keskusteltiin. Purkamisella ei aluksi ollut kiire, mutta heti kevätjuhlan jälkeen ilkivallantekijät löysivät autioiksi jätetyt rakennukset. Marraskuussa 2019 palokunta sai Vantaankosken koululle hälytyksen. Koulun vieressä paloi auto, ja tuli oli levinnyt myös päärakennuksen matalaan asuinsiipeen. Vaikka palo ei ehtinyt tehdä suurta tuhoa rakennukseen, se oli jonkinlainen käännekohta koulun kohtaamassa ilkivallassa. Jo ennen tulipaloa alakerrosten ikkunoita oli peitetty vanerilePäärakennuksen kolmannen kerroksen yläaula kuvattuna ennen peruskorjausta. Kuva on luultavasti Vantaanjoen yläasteen ja lukion ajoilta 1980-90 -luvulta. Kuva: Vaskivuoren lukion arkisto Vuosituhannen vaihteesta alkaen molemmissa rakennuksissa toimi yhtenäinen peruskoulu Vantaankosken koulu. Kuva on keväältä 2020.
2 3 vyillä sisäänpääsyn estämiseksi, mutta tulipalon jälkeen tilanne alkoi riistäytyä käsistä. Murtohälyttimet tai vartiointiliike eivät pystyneet pysäyttämään kehitystä, jossa ilkivallantekijät tunkeutuivat rakennuksiin yhä uusista paikoista. Helsingin Sanomien mukaan tilanne tulehtui välillä niin pahaksi, etteivät vartiointiliikkeet halunneet lähettää väkeään koululle, sillä siellä oli tavattu uhkaavia henkilöitä. Sisälle koulurakennuksiin oli jätetty ilmeisesti lähes kaikki toiminnan aikainen irtain, joten vandaaleille riitti tuhottavaa. Tulipaloja sattui lisää, ja rakennuksista tuli vaarallisia. Vantaan kaupunki joutui kiirehtimään Vantaankosken koulun purkamista tuntuvasti. Ennen purkua rakennuksissa järjestettiin Puolustusvoimien harjoituksia, mutta muuten kaikki suunnitelmat koulun mahdollisesta väliaikaisesta jatkokäytöstä kariutuivat ilkivaltaan. Jos rakennukset olisi tyhjennetty tavaroista heti tihutöiden tultua ongelmaksi, kaupunki olisi varmasti päässyt paljon helpommalla vahinkojen torjunnan suhteen. Monesti varsinkin julkisten purkutalojen irtaimistoa on esimerkiksi huutokaupattu. VANTAANKOSKEN koulu ei ole ensimmäinen vantaalainen esimerkki siitä, miksei varsinkaan kouluja tulisi jättää tyhjilleen pitkiksi ajoiksi. Linnuntietä alle kilometrin päässä sijainnut, vuonna 2017 purettu Myllymäen koulu koki vastaavan kohtalon. Martinlaaksosta vuotta aiemmin purettu Laajavuoren koulu kärsi ilkivallasta, mutta sijainti keskellä tiivistä asutusta luultavasti esti suuremmat tuhot. Vantaan kaupunki onkin pyrkinyt pitämään esimerkiksi lakkautetussa Tuomelan koulussa jonkinlaista jatkuvaa toimintaa ilkivallan estämiseksi. Ylipäätään julkiset rakennukset tulisi purkaa käytön loputtua tai niille pitäisi keksiä nopeasti uutta käyttöä, jos uusien “nähtävyyksien” syntyä halutaan välttää. Toisaalta Vantaankosken koulu oli erittäin poikkeuksellinen kohde suuren kokonsa, maineensa ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi. KEVÄTTALVELLA 2021 purkamisen yhteydessä päärakennuksesta, eli vanhasta Vantaan yhteiskoulusta löydettiin aikakapseli. Se sisälsi vanhoja sanomalehtiä ja rahoja sekä pergamentin, joka oli päivätty toukokuulle 1963. Lähes kuuden vuosikymmenen aikana sekä koulun seinien sisällä että maailmalla ehti tapahtua paljon. Vaiherikkaan elämän elänyt rakennus sai myös vaiherikkaat hautajaiset. Kesällä 2020 koulun seinät olivat jo varsin värikkäät. Julkisivun porrastus loi rakennukseen Vantaan kouluinventoinnin mukaan “poikkeuksellista juhlavuutta”. Tämän Opel Astran kohtalo ei ollut kaksinen. Marraskuussa 2019 siitä koulun päärakennukseen levinnyt tulipalo saatiin sammutettua nopeasti. Matalan siiven palaneessa osassa sijaitsi päärakennuksen ainoa asunto.
2 4 Y L L ÄT TÄVÄ N F I I N I ULKONA syöminen kuulostaa aina hyvältä idealta, mutta se harvoin toimii. Aina on joko kylmä, kuuma, tuulista tai hyönteisiä. Siksipä ei haittaakaan, vaikka Bistro Domun terassi on myrskyvaroituksen takia kiinni. Myyrmäenraitin varrella sijaitsevasta Domusta on kantautunut Sakarin korviin keskivertoa kehutumpaa meininkiä. Toisaalta bistrous kertoo mutkattomuudesta. Yhdistelmä kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. TUULISENAKIN arki-iltana sisällä on väkeä. Tungosta ei synny, mutta ei tarvitse olla kiusallisesti yksinkään. Itse ravintolatila ei ole suuri, mutta se on kodikas. Korkea katto tuo ilmaa. Ystävällinen tarjoilijaa vinkkaa meitä valitsemaan vapaan pöydän. Lista on lyhyt. Pari annosta pieneen nälkään, muutama burgeri, flammkucheneita (saksalainen näkemyös pizzasta leipätaikinalla ja vaalealla kastikkeella tai crème fraîchella). Pää-pääruokina on kolme erilaista varrasta: kanaa, grillattua ahventa tai halloumia. Olutvalikoima on kunnossa ja Antero kiittää. OTAMME alkuruoaksi bruschettan (12 €) puoliksi. Pääruoaksi Antero valitsee ahvenvartaan (25 €) sekä lisukesalaatin (5 €). Sakari ottaa kanavartaan (22 €) ja kylkeen maustetut lankkuperunat (5 €). Lisukkeiden tarkoitus jää vähän epäselväksi. Kuuluisiko ne ottaa, vaikka annoksissa on jo kasvikset vai ovatko ne sittenkin tarkoitettu Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. enemmän burgerin kaveriksi? Oli miten oli, michelineillä on nälkä, joten lisukkeet tilataan. Bruschetta näyttää taideteokselta. Heti tekee mieli käydä kiinni. Maku on hyvä ja mukavan raikas, mutta mieto. Leipä rouskuu mukavasti. Mozzarellaa on paljon. Pesto ja balsamicosiirappi tuovat mukavan säväyksen makuun. Pääruokien esillepano on loistava. On väriä, muotoa, ja lautaset korostavat annoksia. Tarjoilija toimittaa Anteron ahvenvartaan kanssa erillisen sormisuolan ja kertoo, että suolan määrän saa säätää itse. Kala on ohutta ja pingotettu vartaan ympärille. Joka haukulla maku on erinomainen, yksinkertaisimmillaan: ”Kyllä!”. Sakarin kanavarras on niin ikään briljantti. Yksittäinkin kana on hyvää, mutta muihin lautasen asioihin yhdistettynä vielä parempi. Maut ovat mietoja, mutta erittäin hyvin tasapainossa. Fiiniys maistuu. Annosten lämpimät kasvikset ovat oivallisia. Lisukkeet taas eivät oikein yhdisty pääruokiin. Anteron salaatti on iso ja maukas, mutta runsaan salaattiosuuden takia maku muuttuu loppua kohden hieman yksitoikkoiseksi. Sattumia saisi olla lisää. Maustettujen lankkuperunoiden kohdalla suusta lipsahtaa jopa “Täydellistä!”, mutta nekään eivät oikein sovi varrasannoksen tunnelmaan. Toisaalta pääruoat eivät ole suuren suuria, joten nälän taltuttamiseen lisukkeet tarvitaan. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Tämä on brusketta. Tai suomalaisittain brushetta. Nimestä viis, maku on mainio.
2 5 JÄLKIRUOAKSI Sakari syö belgialaiset vohvelit (10 €). Vohveli on mukavan rapea ja rasvainen. Se antaa hyvän vastineen makealle vanilijakermavaahdolle, hillolle ja suklaakastikkeelle. Mansikat tuovat sopivasti kirpeyttä. Annos on yksinkertaisesti hyvä, miltei täydellinen. Anterolle maistuu italialainen jääkahvi Affogato Al Caffe (8 €), mutta vohvelin makuelämykseen ei päästä. DOMUSSA ei ole turhaa tärkeilyä, mutta ruoat olivat odotettuakin fiinimpiä. On kiva syödä erilaista ja yllättävää. Siinä suhteessa lista voisi olla rohkeampikin. Palvelu on kautta linjan hyvää ja nopeaa. Siisteissä unisex-vessoissa on laaman kuva. RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS
2 6 MEN KS! TI 22.8. KLO 12–15 Kuntalaisten digi-info. Vantaa-info Myyrmäki, Paalutori 3 KE 23.8. KLO 8.30–11 My Business Hub -hankkeen päätöstapahtuma. Leiritie 1 KE 23.8. KLO 15–20 Bridgekerho. Bridgekerhon vetäjänä toimii kirjaston vapaaehtoinen. Pelaajat kokoontuvat Myyrmäkitalon 3. kerroksen kerhotilassa. Pääset kerhotilaan aulan hissillä. Joka keskiviikko. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 KE 23.8. KLO 18–21 Vantaan Kesälava: Rebound, Black Magic Six. Klo 18.30 Black Magic Six. Klo 20 Rebound. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman tuottavat yhteistyössä Vantaan kaupunki ja Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry. Myyr York Park TO 24.8. Why so Myrtsi IX – Myyrmäen Taiteiden yö. Luvassa jälleen huikea kattaus taidettaja kulttuuria sekä erilaisia toiminnallisia pisteitä ympäri Myyrmäkeä! Myyrmäenraitti TO 24.8. KLO 15–19 Why So Myrtsi Artsissa. Klo 15–18 työpaja Artsin lämpiössä. Alle kouluikäiset vain huoltajan seurassa. Klo 17 näyttelyjohdanto FLIP! Skeittaus & taide -näyttelyyn. Klo 18 taiteilijatapaaminen Artsin näyttelysalissa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Vantaan taidemuseo Artsi. TO 24.8. KLO 17.30–18.30 Historiakävely – Myyrmäki: kivikaudesta katutaiteeseen. Noin tunnin mittaisen kierrosten oppaina toimivat Vantaa-Seuran ja Vantaan kaupunginmuseon asiantuntijat. Retki tehdään muista kierroksista poiketen polkupyörällä. Pääsylippu 10 €. Liput ostetaan paikan päältä. Maksuvaihtoehtoina käteinen tai korttimaksu. Liesikuja 5 PE 25.8.– LA 26.8. Martinus Backstage Festival. Perjantaina lavalle kiipeävät mm. Hassan Maikal, Scure & hyvät tyypit ja EDEN. Lauantaina yksi Pariisin kevään harvoista kesäkeikoista. Lisäksi lauantaina esiintyy mm. Lyyti. Vapaa pääsy. Tapahtuma on sallittu kaikenikäisille. Kulttuuritalo Martinus PE 25.8. KLO 18–22 Vantaan Kesälava: Asa, King of Sweden. Illan avaa King of Sweden. Asa esiintyy Kesälavalla yhdessä Dj Polarsoulin kanssa. Vapaa pääsy. Myyr York Park LA 26.8. Siivouspäivän kirppis, VJS:n MiniVantaaCup ja lasten disko, lastenkonsertti sekä katutanssiaiset. Lisää tietoa tapahtumasta sivulla 5. LA 26.8. KLO 10–14 Martinus Backstage Festival: Perhelauantai. Martinus Backstage Festivalin perhelauantaissa nähdään kaksi lasten musiikkiteatteriesitystä. Esiintyjänä Tuuli Paasolainen. Tapahtuma-alueelle rakentuu myös yksisarvisten vauhtiralli ja työpaja, jossa askarrellaan yksisarvisille pörröiset hännät. Kulttuuritalo Martinus TI 29.8 JA KE 30.8. KLO 19–21 Jaakko Saariluoma – Lavat Auki (kenraaliharjoitus). Jaakko Saariluoman uusi stand-up-soolo. Edellisestä kiertueesta on kulunut kahdeksan vuotta, joten juttua piisaa: vajaan kaksituntisen aikana kuulet miten maailma makaa ja mitä kaikkea tällä välin on tapahtunut. Liput tiketistä. K-18. Lobby Myyrmäki TO 31.8. KLO 09–09.30 Musiikkia vauvoille! -ryhmä. Laulellaan, lorutellaan, keinutellaan, kutitellaan ja tutustutaan erilaisiin ääniin ja soittimiin yhdessä vauvan kanssa. Ryhmä on avoin kaikille osallistujille kielitaidosta ja musiikkitaustasta riippumatta. Tuokion pituus on noin 30 minuuttia. Lasten ikäsuositus on 3–18 kuukautta. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 TO 31.8. KLO 17–20 Pelataan lautapelejä. Martinlaakson kirjaston lautapelikerho on suunnattu nuorille ja aikuisille. Osassa peleistä tekstit ja säännöt ovat englanniksi. Kerhon järjestää Suomen lautapeliseura ry. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 TO 31.8. KLO 20–23.45 Vantaan leffapiknikit: Myyrmäki. Leffana nähdään TOP GUN: MAVERICK (Yhdysvallat 2022), joka on eeppisen vuonna 1986 ensi-iltansa saaneen Top Gunin jatko-osa. Leffapiknik alkaa Myyrmäessä Löydöspuistossa (Löydöstien päässä) noin klo 20. Leffapiknikit toteutetaan Vantaan kaupungin kulttuurija kirjastopalveluiden ja Pop Up Kino Helsingin yhteistyönä. Löydöspuisto LA 2.9. KLO 12 Matineaelokuva Wanna Dance: The Whitney Houston Movie. Elokuva on ylistys vertaansa vailla olevalle Whitney Houstonille (palkittu Naomi Ackie). Se on peittelemätön muotokuva monitahoisesta naisesta, joka tunnettiin myös nimellä “The Voice”. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 LA 2.9.2023 KLO 19 Hella Klubi: Mount Mary, The Coyotes ja The King Machine. Liput Tiketistä tai ovelta. K-18. Myyräncolo, Skenesali SU 3.9. KLO 09–12 Luontoretki: Lintujen syysmuutto Vaskivuoressa ja Mätäojalla. Retki on maksuton ja kaikille avoin. Lähtöpaikka: Jokiuomanpuiston pumppaamon parkkipaikka, Ruskokuja 1 MA 4.9. KLO 17–18.30 Läksyhelppi. Suomen Punaisen Ristin Läksyhelppi-kerhon ohjaajat auttavat sinua. Läksyhelppi on tarkoitettu kaikille peruskoulun ja toisen asteen oppilaille ja opiskelijoille. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 MA 4.9. KLO 18–20 Suomen kielen opetusryhmä. Tunneilla harjoitellaan lukemaan, kirjoittamaan ja puhumaan suomea kerran viikossa maanantaisin. Ryhmän opettajat ovat vapaaehtoisia. Opiskelu on ilmaista. Voit ottaa lapsesi mukaan tunneille. Voit tulla mukaan milloin vain. Kirjaston ryhmä on avoin kaikille (naisille ja miehille). Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 TI 5.9. JA KE 6.9. KLO 10–12 Digiopastusta senioreille. Tarvitsetko apua kannettavan tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käytössä? Ota laitteesi ja tarvittavat tunnukset sekä salasanat mukaan, niin enteriläiset auttavat sinua. Ei ajanvarausta, kävijöitä opastetaan saapumisjärjestyksessä. Järjestäjä Enter ry. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 KE 6.9. KLO 15–20 Bridgekerho. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3, 01600 Vantaa TO 7.9. KLO 9–9.30 Musiikkia vauvoille! Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 KE 6.9. KLO 17 Matineaelokuva Wanna Dance: The Whitney Houston Movie. Liput ennakkoon myyrikino.fi tai lipputiskiltä paikan päällä. KinoMyyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 TO 7.9. KLO 17–20 Pelataan lautapelejä (aikuisille ja nuorille). Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 LA 9.9. KLO 12–21.15 VanDance -tanssifestivaali täyttää 5 vuotta. Myyrmäkeläisen Mamia Companyn festivaalilla on tänä vuonna teemana rohkeus. Päivän aikana nähdään kymmenen eri tanssiteosta. Tapahtumasta voit lukea lisää tästä lehdestä. Festivaali on maksuton. Myyrmäen suuralue LA 9.9. KLO 12–14.37 Matineaelokuva: TÁR. Jälleen loistava Cate Blanchett on Lydia Tár, suuren saksalaisen sinfoniaorkesterin uraauurtava kapellimestari. Uransa huipulla oleva Tár valmistautuu sekä kirjan julkaisuun että hartaasti odotettuun Mahlerin 5. sinfonian live-esitykseen. Muutamien viikkojen kuluessa hänen elämänsä kuitenkin alkaa pikkuhiljaa hajota liitoksistaan. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 MA 11.9. KLO 17–18.30 Läksyhelppi. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 TI 12.9. KLO 10–12 Digiopastusta senioreille. Myyrmäen kirjasto, Paalutori 3 KE 13.9. KLO 10–10.40 JA 13–13.40 Zodiak: SOMETHING LIKE THIS (Y lukio, 2.aste). Something like this on esitys, jossa tarkastellaan näyttämön ja samalla hiphop -kulttuurin mahdollisuutta toimia alustana moninaisten tarinoiden kertomiselle, tilan haltuun ottamiselle, voimaantumiselle ja yhteisöllisyydelle. Nuorille suunnatussa teoksessa neljä katutanssitaustaista esiintyjää kohtaavat näyttämöllä. Moninaisista taustoista tulevat esiintyjät tanssivat, kertovat tarinoita ja pitävät hauskaa – yhdessä. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 KE 13.9. KLO 17 Matineaelokuva: TÁR. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6. TO 14.9. KLO 18 MIKAEL JAKOBSSON TRIO & SOFIA FINNILÄ. Sofia Finnilän ja Mikael Jakobssonin luoma Scandinavian Songbook on lainannut nimensä Great American Songbookilta, joka käsittää 1900-luvun rakastetuimmat kappaleet ja toimii perustana jazzstandardeina tunnetulle ohjelmistolle. Liput lippu.fi:stä. LA 16.9. KLO 12 Matineaelokuva: Kahdeksan vuorta (Italia). Cannesissa palkittu elokuva on kaunis tarina miehiksi kasvavista pojista, jotka yrittävät seurata omaa polkuaan isiensä jalanjälkiin astumatta. Minimalistinen kerronta ja henkeäsalpaavat maisemat saavat lähes meditatiivisen rauhan laskeutumaan katsojan mieleen. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 KE 20.9. KLO 17 Matineaelokuva: Kahdeksan vuorta (Italia). Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 TO 21.9. JA LA 23.9. KLO 19 MAHDOTON RAKKAUS. Tangonäytelmä Mahdoton Rakkaus on esitys, joka nostaa esille uutta kotimaista tangomusiikkia unohtamatta genren kuolemattomia klassikoita. Liput lippu.fi. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 PE 22.9. KLO 20 M-klubi: ANI ja Serafiina. Karismaattinen ANI on yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista debytoivista artisteista. Monspin tuore artistilupaus Serafiina edustaa modernia r’n’b:n ja popin välimaastossa liikkuvaa, paikoin erilaisilla klubisoundeilla leikittelevää musiikkia. Liput lippu.fi. Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 LA 23.9. KLO 12–13.53 Matineaelokuva: Hamsterit. Elokuva perustuu kotimaisen 1900-luvun kirjallisuuden armoitetun humoristin ja satiirikon Veikko Huovisen (1927–2009) romaaniin. Köyhä, Hamsteri-niminen luontokirjailija elää puuhuvilassaan maaseudulla yhdessä ainoan ystävänsä, lemmikkihiiren kanssa. Kylällä häntä pidetään hieman omituisena. Kun naapuriin muuttaa veikkausvoiton saanut perhe, Hamsteri saa unelmiensa mahdollisuuden hamstraamiseen ja samalla muuttaa elämänhalunsa menettäneen kirjanpitäjä Rurikin, hänen vaimonsa Tellun sekä heidän lastensa elämän suunnan. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6. KE 27.9. KLO 14 Matineaelokuva: Hamsterit. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6. KE 27.9. KLO 18–19.30 Taide, elämä, filosofia -luentosarja: Eksotiikka kiihottaa. Eurooppalainen taide on vuosisatoja pyrkinyt seksualisoimaan ja mystifioimaan mantereemme ulkopuolisia kulttuureja. Mutta paljastavatko vieraita kulttuureja käsittelevät teokset kuitenkin enemmän meistä eurooppalaisista itsestämme? Luennoitsijana taidehistorioitsija, FM, Antti Kauppinen. Vapaa pääsy. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6 LA 30.9. KLO 12–14 Matineaelokuva: Kotiinpaluu. Lapsena Ranskaan adoptoitu Freddie (kiitelty Ji-min Park) lähtee synnyinmaahansa Etelä-Koreaan, jossa ei ole koskaan käynyt. Vieraassa maassa itsensä etsiminen osoittautuu vaikeaksi, mutta itsepintainen Freddie tahtoo löytää biologiset vanhempansa sekä yhteyden korealaisiin juuriinsa. Kun suvun menneisyys alkaa vähitellen valjeta, vierähtää lyhyt visiitti äkkiä kahdeksaksi vuodeksi. Liput 7,50 €. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6. SU 1.10. KLO 10–12 Luontoretki: Lintujen syysmuutto Hermanskärinkalliolla ja pelloilla. Reitti on paikoitellen vaativa. Maastoon sopivat kengät jalkaan. Retki on maksuton ja kaikille avoin. Lähtöpaikka: Petikon ulkoilualueen pysäköintialue, Tallimäentie 10 KE 4.10. KLO 17.00 Matineaelokuva: Kotiinpaluu. Kino Myyri, Myyrmäkitalo, Kinorinne 6. TO 5.10. KLO 10–12 Luetaan yhdessä – Suomen kielen opintoryhmä. Tule lukemaan, puhumaan ja kirjoittamaan suomea! Ryhmä on avoin kaikille: aloittelijoille ja jo pidemmälle edistyneille kielen opiskelijoille. Opettajat ovat suomalaisia, ja opetus on maksutonta. Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3 LA 7.10.2023 KLO 19 Hella Klubi: Rebellix ja Spugetive. Liput Tiketistä tai ovelta. Myyräncolo, Skenesali TI–SU 10.–15.10.2023 Sulkapallon supertapahtuma CLASH OF CLANS Arctic Open 2023. Energia Areena LA 14.10. KLO 14.00 Tulevaisuus Nyt! Sirkus-ja teatterikoulujen juhlanäytös ETOL ry 20 vuotta. Nuoret harrastajat, teatterin ja sirkuksen tulevaisuuden tekijät, esittäytyvät ennennäkemättömässä suuressa yhteisnäytöksessä. Luvassa sirkuksen taikaa ja taituruutta, suurta draamaa ja teatterin lumoa. Liput alkaen 13 €. Kulttuuritalo Martinus PE 20.10. Vantaa rap, Myyrmäki-halli LA 21.10. Vantaa rock, Myyrmäki-halli
45 € • VIP 89 € K-18 Liput: ticketmaster.?
Se raffimpi hiusstudio Myyrmäessä. Studiowest.fi Ruukkupolku 14 Puh.050 557 5157 IG @studiowest_14 Westissä teitä palvelee Katja, Minna, Mika, Sari, Mona, Veera ja Sanni. Hei sinä tekstintaitaja: pakinoija, tarinoija, editoija, toimittaja tai sellaiseksi tähtäävä! Etsimme toimitukseemme uusia, innostuneita, paikallisista asioista, ilmiöistä ja ihmisistä kiinnostuneita asukkaita joilla on sana hallussa tai vähintään jotain positiivistakin sanottavaa lähiympäristön elämänmenosta. Toimituksemme koostuu Myyrmäen suuralueen aktiivisista asukkaista ja teemme pientä paikallismediaamme suurella sydämellä, asukkailta asukkaille. Aiheiden puolesta käsittelemme miltein mitä vain auringon alta, kunhan se alueeseen tai sen asukkaisiin jollain aasinsillalla liittyy. Toimitustyömme perustuu vapaaehtoisuuteen, joten voit osallistua juuri niin paljon tai vähän kuin haluat tai pystyt. Ja turha jännittää. Taitoa ja tietoa ei tarvitse olla enempää kuin muillakaan, joten mikäli vähänkin innostuit, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi tekstinäytteen kera ja kerro hieman itsestäsi – tai vinkkaa vaikka tutulle jonka ehdottomasti pitäisi olla tekemässä vähintäänkin Vantaan aidointa paikallislehteä. Kuten aina, juttuvihjeet, huomiot, kehityksehdotukset ja muut knopit otamme myös avosylin vastaan. Terveisin, Myyr York Timesin toimitus ILMOITUS Ti 29.8. Jaakko Saariluoma Lavat Auki (stand up), Lobby, K18, T Ke 30.8. Jaakko Saariluoma Lavat Auki (stand up), Lobby, K18, T Pe 1.9. Vitun Iso Rotsi, Skenesali, S/K18, T La 2.9. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T La 2.9. House of Auer Cocktail Auer Drag Show IV, Lobby, K18, T Pe 8.9. Saana Peltola Oman elämäni kuokkavieras / Sami Saari & Jazzpojat Onnellinen (levyjulkkari), Lobby, K18, T La 9.9. Saana Peltola Oman elämäni kuokkavieras / Sami Saari & Jazzpojat Onnellinen (levyjulkkari), Lobby, K18, T La 9.9. VanDance: Arja Tiili Dance Companyn Break the Fight Burn theFloor! Skenesali, (Vp) La 9.9.VanDance: Ismo Dance Company Miehet jotka eivät löytäneet rakkautta, Skenesali, (Vp) Pe 15.9. Halibears / The Mike Bell Cartell, Lobby, K18, T La 23.9. Sepi Kumpulainen, Skenesali, K18, T Pe 29.9. Tuomas Talvi Trio, Lobby, K18, T La 30.9. Nina Tapio, Lobby, K18, T Ke 4.10. Lobby Stand Up Klubi, Lobby,K18, T Pe 6.10. Juho ”Kihara” Pitkänen, Lobby,K18, T La 7.10. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T Pe 13.10. Juha Viitala, Lobby, K18, T Pe 13.10. Ben Granfelt Band Skenesali,K18, T Pe 27.10. Music of James Bond, Lobby,K18, T La 28.10. Ikinä, Wake Up Frankie Skenesali, K18, T Ke 1.11. Lobby Stand Up Klubi, Lobby, T La 4.11. Paradise League (SWE) / Heart Stuff, Lobby, K18, T La 4.11. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T Pe 17.11. Johanna Försti, Lobby, K18, T Pe 1.12. Kisu Pikkulainen ja Joulun ihme, Mamia La 2.12. HELLA-klubi, Skenesali, K18, T Su 3.12. Kisu Pikkulainen ja Joulun ihme, Mamia Ke 5.12. Lobby Stand Up Klubi, Lobby, K18, T Pe 15.12. Tommi Lindell, Lobby, K18, T Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 A 2. krs. Mamia Company, Jönsaksentie 6 A 3. krs. Skenesali, Jönsaksentie 6 katutaso www.myyrancolo.fi/tapahtumat Myyräncolo syksy S = sallittu, K18 = kielletty alle 18 v, S/K18 = omat alueet molemmille, T = Liput ennakkoon Tiketistä (Vp) = Vapaa pääsy Syksyn ohjelma täydentyy ja löytyy linkistä: www.myyrancolo.fi/tapahtumat