• NRO 11 2 5 . E L O K U U T A 2 1 9 Myyrmäki on juhlamielentila! MYRTSI KOKO JUHLII! MARTSARI JUHLII MYÖS! CHI MODU ARTSISSA Rap-legendojen hovikuvaaja jakoi viisautta Insta-sukupolvelle. s18 Ne kun voisi täyttää vaikka turisteilla. s14 50-vuotisjuhlat Why So Myrtsi – taiteiden yön merkeissä. Juhlaohjelma keskiaukeamalla ! Kaksoskaupunginosa täyttää pyöreitä. s10 PITÄISIKÖ KAIVOKSELAN KAIVOKSET TYHJENTÄÄ?
• 2 KUUMAN kesän jälkeen Myyrmäen syksy käynnistyy näyttävästi ja vauhdikkaasti. Kaupunginosa juhlii 50-vuotista taivaltaan ja sama juhlinta jatkuu myös Martinlaaksossa muutamia päiviä myöhemmin. Rajatorppakin tulee viidenkymmenen vuoden ikään hieman myöhemmin syksyllä. Kuluneet vuosikymmenet ovat muokanneet alueelle jo omat tarinat, identiteetin, kanta-asukkaat, sielunmaiseman, tabut, sankarit ja urbaanit legendat. Ensimmäiset täällä lähiöissä syntyneet täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Enää ei voi puhua tänne muuttaneista, vaan täällä syntyneistä ihmisistä, joilla juuret ovat täällä. Kun lähiörakentaminen aloitettiin, tuskin kukaan ajatteli millaisiksi nuo asuinalueet seuraavina vuosikymmeninä kehittyisivät. Vielä vähemmän pohdittiin alueelle syntyvää kulttuuria tai sosiaalisia verkostoja, tai sitä, miten ihmiset oppivat elämään monille aivan uudenlaisessa yhteisössä. Tuolloin kuitenkin alkoi tuo monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttanut lähiöasuminen. LÄHIÖÖN oli rakennettu peruspalvelut, joten ne olivat omavaraisia eikä niistä tarvinnut lähteä kaupungin keskustaan. Elämä saattoi keskittyä lähiöasumiseen. Lähdettiin vain töihin, koska työpaikkoja lähiöt eivät kaikille asukkailleen tarjonneet. Myös nuoret kävivät opiskelemassa lähiön ulkopuolella, kun sopivaa opinahjoa ei paikallisesti löytynyt. Lähiön muuttaneet alkoivat irtautua juuriltaan, syntyi omaa paikallista toimintaa: yhdistyksiä, seuroja, kerhoja ja osastoja. Harrastettiin politiikkaa, liikuntaa ja kulttuuria sekä kasvatettiin lapsia. LÄHIÖELÄMÄSTÄ SYNTYI uusi elämänmuoto, aluksi sinne kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden välimaastoon. Eivät kaikki kontaktit kotipuoleen kuitenkaan katkenneet. Kesäisin perheet matkustivat sukuloimaan maalle linja-autolla tai junalla, pitihän lapsille vielä näyttää mistä isä ja äiti olivat kotoisin. Aika moneen lähiötalouteen tuli vielä 70-luvun alussa joulukinkku maalta “kotoa” postipaketissa. Ensimmäinen lähiönuorten sukupolvi kuitenkin irtautui vanhasta. Hyvin nopeasti syntyi oma lähiömaailma, jonka pohjalle rakentui “myrtsiläisyys” ja “martsarilaisuus”, Oli jengejä ja vahva omakuva, vimma etsiä ja luoda uutta. LÄHIÖELÄMÄSTÄ ELÄVÄÄN KAUPUNKIIN LÄHIÖELÄMÄN KARUUS heijastuu monissa tarinoissa. Toisaalta niissä on rosoista rikkautta, joka on ollut vahva käyttövoima täällä syntyneelle kulttuurille. Luovuus ja yhteisöllisyys ovat edelleen paikallisen elämän perustana. Lähiöelämä on kulkenut kohti kaupunkilaisuutta. Puoli vuosisataa on saanut Myyrmäen ja Martinlaakson kasvamaan lähes yhteen. Länsi-Vantaa muodostaa yhteisen talousalueen ja alueen kehittämistä tulee koko ajan tarkastella kokonaisuutena. KULTTUURIN ja esittävän taiteen voima on täällä suuri. Onkin luonnollista, että Myyrmäen 50-vuotisjuhlinta kulminoituu viidennen kerran järjestettävään Taiteiden yöhön ”Why so Myrtsiin”. Tapahtuma on vuosi vuodelta kasvanut ja tänä vuonna se on entistäkin suurempi ja monipuolisempi. Tapahtuma on tärkeä asukkaille, koska siellä on mukava nähdä, kuunnella ja katsella monipuolista ohjelmaa ja tavata tuttuja. Toisaalta koko ajan tullut tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi se, että tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden monille paikallisille kyvyille ja ryhmille julkiseen esiintymiseen. Voikin sanoa, että “Why so Myrtsi” on kavalkadi paikallisesta kulttuurista ja osoitus kaupunginosamme luovasta ja omaleimaisesta elämästä. SE KERTOO myös sen, että täällä on elinvoimaa ja että täällä juhlitaan varmasti myös viidenkymmenen vuoden kuluttua Myrtsin 100-vuotisjuhlaa. PS. Muistakaa myös Martsarin 50-vuotisjuhla! PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen ULKOASU Topias Dean (vastaava) Satu Kekäläinen ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Myyr York Media Oy JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY LOKAKUUSSA. J A T A A S L Ä H T E E
• 3 HSL julkaisee vihdoin uuden linjastoluonnoksen Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon alueiden julkisen liikenteen kehittämiseksi. VIIME JOULUKUUSSA HSL ehdotti, että vuonna 2021 Helsingin keskustasta Myyrmäkeen pääsisi vain kahta runkolinjaa pitkin, joista linja 300 kulkisi Vihdintietä ja linja 400 Hämeenlinnanväylää. Tästä suunnitelmasta syntyi kiivas keskustelu. Moni koki erityisesti vaihtoyhteydet hankalina. UUTTA LUONNOSTA odotettiinkin jo alkuvuodesta, mutta se saatiin julki vasta nyt. “Suunnittelutyölle haluttiin ottaa lisäaikaa ja suunnitella uutta luonnosta rauhassa, sillä asukkaat toivoivat paljon muutoksia ensimmäiseen luonnokseen”, HSL:stä kerrotaan. LINJASTOLUONNOKSESSA esitetään nyt, että linjasto pohU U T I S E H K O T PÄIVITETTY HSL:N LINJALUONNOS JULKI LUHTITIEN JATKE ETENEE PÄÄTÖKSENTEKOON H S L K U U N T E L I A S U K K A I TA T U L P PA A U K E A A ? jautuisi neljään uuteen runkolinjaan ja näitä täydentävään tiheään liityntäliikenteeseen. Suurimmat muutokset aiempaan luonnokseen nähden on tässä tulevassa luonnoksessa tehty Pohjois-Espoon sekä Hämeenkylän ja Pähkinärinteen alueiden linjastoon. Myös Ylästön linjastoon on tehty muutoksia. Linjastomuutoksen aikataulu on sekin lykkääntynyt vuodella ja toteutusaikatauluna on nyt vuosi 2022. SUUNNITELMA julkaistaan HSL:n pitämässä blogissa 22.8. ja se on asukkaiden ja joukkoliikennettä käyttävien kommentoitavissa 8.9. saakka. Blogin lisäksi palautetta voi jättää myös HSL:n asiakaspalveluun, mutta mielellään kirjallisena tiedon tallentamisen ja jatkokäsittelyn takia. Blogi löytyy osoitteesta hameenlinnanvaylavihdintie.blogspot. com VARISTON JA MYYRMÄEN yhdistävästä Luhtitiestä lienee väännetty jo vuodesta 1977, kun alue valmistui ja Varistossa pidettiin asuntomessut. Yhä edelleen autoja joukkoliikenneyhteys Varistosta palvelujen ääreen Myyrmäkeen on järjestetty Vihdintien kautta, mikä pidentää matka-aikoja. KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN viime tiistaina käsittelemässä ehdotuksessa Luhtitietä jatkettaisiin Uomatien päähän normaaliajorataisena katuna, jonka molemmin puolin olisi viherkaistat sekä yhdistetyt jalankulkuja polkupyöräväylät. Tien pohjoispuolelle ehdotus kaavailee yhtenäistä, toisiinsa kytkettyjen 2–kerroksisten pientalojen rivistöä. Rakennusoikeutta olisi yhteensä 7 000 k-m2, joka tarkoittaisi noin 80 uutta pientaloasuntoa. PÄHKINÄRINTEESSÄ PERHEKERHOON MYÖS ILTAISIN I LTA K L U B I A L O I T TA A HÄMEENKYLÄN seurakunta tarjoaa mahdollisuuden osallistua perhekerhoon myös iltaisin. Uudessa kahvilatilassa tavataan torstai-iltaisin. Ohjelmaa kehitetään perheiden tarpeen pohjalta. “Kerhossa voidaan esimerkiksi laulaa ja leikkiä yhdessä ja keskustella erilaisista asioista. Joka kerta pidetään pieni hartaushetki, ja jotain tarjoiluakin on luvassa”, kertoo varhaiskasvatuksesta vastaava pappi JARNA WIKSTRÖM. ILTA-AIKAAN toimiva perhekerho on ollut suunnitteilla jo pari vuotta. Iltaisin myös työssäkäyvät vanhemmat voivat osallistua lastensa kanssa perhekerhotoimintaan. “Iltaperhekerhon perustaminen tuntui nyt sopivalta, kun kahvilatila avattiin. Tila sijaitsee keskellä Pähkinärinteen asuinaluetta, joten sinne on helppo tulla”, Wickström sanoo. KERRAN KUUKAUDESSA kerhon tilalla on teemailta. Ensimmäinen niistä on Naisten ilta, joka on tarkoitettu keskellä ruuhkavuosia eläville ja johon on erillinen ilmoittautuminen. Tuolloin lapsille järjestetään omaa ohjelmaa. Perhekerho järjestetään torstaisin 22.8. alkaen klo 17.30–19 Pähkinä-kahvilassa, osoitteessa Lammaskuja 2 A. SAMASSA YHTEYDESSÄ nähtäville tulee myös Raappavuorenpuiston asemakaava, joka toisi Raappavuorentien ja Luhtitien jatkeen risteyksen molemmin puolin kerrostaloasumista 11 000 k-m2, mikä tarkoittaisi noin 220 uutta asuntoa. Lisäksi risteykseen edellytetään toteutettavaksi 100 m2 liiketilaa. Molemmat edellä mainitut hankkeen merkitsisivät yhteensä noin 500 uutta asukasta. ESITYKSEN mukaan kaavaehdotukset asetetaan nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Tänä aikana asukkailla on mahdollisuus lausua ehdotuksesta oma mielipiteensä muistutuksen muodossa. Yllä: Luhtitietä rajaavat rakennukset sijoittuvat tien pohjoispuolelle ja katsovat puutarhapalstoille päin. Alla: Havainnekuva kaavaillusta Raappavuorenpuiston asuinalueesta. Kuvat: Aluearkkitehti Anders Hedman
• 4 MYYRMÄESSÄ OLLAAN SUKUPOLVET YHDESSÄ VA R AVA A R I A TA I M U M M O A VA I L L A ? T E K S T I A R I M A R T I N A H O U U T I S E H K O T VANTAAN kulttuuripalveluiden ja vantaalaisten kulttuuritoimijoiden syksyn tarjonta on täynnä musiikkia, kursseja, teatteria, elokuvia ja museoiden ohjelmaa. Mukaan voi tulla vaikkapa päiväkotiryhmän, kaverin tai perheen kanssa. Lapsellisten kannattanee tutustua ainakin oheisiin tärppeihin: ALKUSYKSYN TAITEIDEN YÖ -TAPAHTUMISSA 29.8. nautitaan illuusioista ja vaskipuhaltimien sulosävelistä, kun Lastenkulttuurikeskus Toteemissa koetaan interaktiivinen taikaesitys, jossa on mukana oikeita eläimiä. Koivukylän kirjastossa taas kuullaan klassista musiikkia, kun lastenmusiikkiyhtye Tuubakimalainen esiintyy 6.9. LOKAKUUN 18. PÄIVÄ JUHLISTETAAN VALTAKUNNALLISTA SATUPÄIVÄÄ. Lastenkulttuurikeskus Pessin Satupäivän tapahtuma alkaa luontoon pohjautuvalla sadulla. Sadun jälkeen lapset pääsevät valmistamaan kädentaitotyön ja siihen liittyvän runon tai SYYSKAUSI TÄYNNÄ LASTEN KULTTUURITAPAHTUMIA JA OHJELMAA! TÄ R P P E JÄ T E N AV I L L E tarinan. Lastenkulttuurikeskus Toteemissa eläinrakkaille on luvassa koiranpäivät, sillä Toteemin Satupäivän tapahtumassa on mahdollisuus silitellä koiran turkkia ja kuunnella satuja samaan aikaan. LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄNÄ 20.11. Kulttuuritalo Martinuksessa juhlitaan Tempo-orkesterin hyväntuulisessa seurassa. Samalla voi opetella sävelasteikkoa ja nähdä jäniksen tai yllätysesiintyjän. VAUVAT JA TAAPEROT perheineen pääsevät ihan omille festareille, kun Kukkuu-taidefestivaali tuo 1.–10.11. Vantaalle kattauksen monipuolista kulttuuritoimintaa, joka on suunnattu aivan perheen pienimmille. Sähköistä Kulttuurikaruselli-julkaisua voi yrittää etsiä Vantaan kaupungin verkkosivustolta, mutta paperisen esitteen löytää luultavasti nopeammin esimerkiksi Vantaan kirjastoista, kulttuuritiloista tai Vantaa-infosta. Esite on suomen ja ruotsin kielinen. Oho. Johan on taas tarjontaa! Mielekäs, yhteinen tekeminen lähentää sukupolvia. Kuva ei liity hankkeeseen. Lähde: Wikipedia (hakusanalla grandparents). SYKÄHDYTTÄVÄ kokemus on, kun pikkupoika huutaa ’’Mummmiiiiiii!’’ jo ennen kuin on ehtinyt riisua vaatteensa. Hän juoksee saappaat jalassa varamumminsa syliin ja ilo on molemminpuolista. Pikkupoika on tullut äitinsä kanssa viikottaiselle vierailulle ’’mummulaan’’. Kolme tuntia kuluu kuin siivillä kun kerrotaan kuulumisia, keskustellaan lempiruoista, päiväkotitapahtumista ja syödään yhdessä päivällinen, jonka vapaaehtoiset ovat valmistaneet. ENNEN oli luonnollista, että sukupolvet kohtasivat arjessa. Asuttiin lähekkäin ja päivittäinen kanssakäyminen rikastutti kaikkien elämää. Elämänkokemus välittyi yli sukupolvien ja lasten kokemukset mummilasta olivat yleensä koko elämän säilyviä rikkaita muistoja. Nykyään asia ei useinkaan ole näin. Monilla omat isovanhemmat tai lastenlapset ovat kaukana tai heitä ei ole. Suuri elämään kuuluva kokemus jää puuttumaan ja tämä heijastuu myös koko elämän ja pahimmillaan katkaisee elämän ymmärtämisen jatkumon ja sukupolvien yli kulkevan ymmärryksen ja rakkauden tunteen. TÄHÄN ongelmaan ratkaisua on etsinyt SOS-Lapsikylän “Lähellä sukupolvet toistensa tukena” -hanke. Myyrmäessä hanke pyörittää Mummun ja Vaarin tupaa Vihertien asukaspuistossa. Tuvalla kohtaavat alueen lapsiperheet ja varaisovanhemmat yhteisissä illanvietoissa. Vanhemmille tupailta tarjoaa mieluisan hengähdystauon ruoanlaitosta ja lasten hoidosta, varaisovanhemmille se on mielekäs tapa päästä touhuamaan lasten ja perheiden kanssa. Myyrmäen Mummun ja Vaarin tupa toimii Vihertien asukaspuistossa joka torstai klo 15–18. Myyrmäen lisäksi Vantaalla toimintaa on Hakunilassa ja Havukoskella. TOIMINNASTA saa lisätietoja SOS-Lapsikylän nettisivuilta tai hankekoordinaattori KATRI LAAKSOSELTA , puh. 044-754 7822.
• 6 Vuoden 1969 kuvassa Myyrmäen ensimmäinen kerrostalo keskellä, Vaskivuorentien eteläpuolella. Kuva: Salpa Oy, Vantaan kaupunginmuseo. 50 VUOTTA LÄHIÖELÄMÄÄ R AKAS kaupunginosamme Myyrmäki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ensimmäiset kerrostaloasukkaat muuttivat 30.8.1969 juuri valmistuneeseen kerrostaloon osoitteessa Vaahtorinne 4. Asutuksen historia juontaa juurensa paljon varhaisemmista ajoista. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löydetty merkkejä yli 7 000 vuoden takaisesta asutuksesta. Uuden ajan historiassa alueella on sijainnut yksittäisiä maatiloja. Esimerkiksi Jönsaksentilasta löytyy merkintöjä 1800-luvun kartoista. Nykyisen Kaivokselan puolella Silbölessä louhittiin rautamalmia 1744–1866. Vantaankoskella pyöri ruukki ja pienemmät kylät löytyivät Kaarelasta sekä Viherkummun paikkeilta. Nykyinen Myyrmäen kaupunginosa oli lähinnä metsää. Jos tarkkoja ollaan niin ensimmäiset kerrostaloasukkaat nykyisen kaupunginosan alueelle ovat muuttaneet jo pari vuotta aikaisemmin 1967, sillä Louhela on nykyisin T E K S T I P E T T E R I N I S K A N E N osa Myyrmäen kaupunginosaa. Mutta 50 vuotta sitten ei ollut kaupunginosia, ei vielä edes kaupunkia. Louhela ja Myyrmäki olivat aluerakennusopimuksilla osoitettuja alueita Helsingin maalaiskunnassa. Niinpä voimme juhlia hyvillä mielin nyt elokuussa 2019. 1960-LUVUN LOPPU oli vahvan rakennemuutoksen aikaa. Suuret ikäluokat, eli jälleenrakentajaja raivaajasukupolven lapset olivat saavuttamassa aikuisiän. Perinteiset maaseutuelinkeinot eivät enää tarjonneet toimeentuloa uudelle sukupolvelle. Pelkästään vuonna 1969 Helsingin seudulle muutti lähes 40 000 uutta asukasta. Määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna siihen mitä seudulle muutti 2018. Lähiörakentamisen syntysanat olikin lausuttu liki kymmenen vuotta aikaisemmin Kaivokselassa, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat 1962. Vuosi 1969 oli Helsingin seudulla kuitenkin suurten lähiöiden vuosi. P A I K A L L I S H I S T O R I A A Myyräntossut järjestivät lukuisia kuntoilutapahtumia Myyrmäen varhaisvuosina. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo. Juna lähdössä Myyrmäen asemalta 1970-luvulla. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo. Kerrostaloja rakenteilla Vaskivuorentien pohjoispuolelle 1972–1973. Kuva: Kari Hakli, Vantaan kaupunginmuseo. Vuoden 1986 Vantaa-päivien avajaiset Louhelan asemalla. Kuva: Annukka Apajalahti, Vantaan kaupunginmuseo
• 7 50 VUOTTA LÄHIÖELÄMÄÄ Myyrmäen rinnalla tänä vuonna 50 vuotta täyttävät myös Martinlaakso sekä esimerkiksi Matinkylä ja Olari Espoossa. Soukka on vuoden vanhempi, Hakunila ja Koivukylä vuoden pari nuorempia. Ensimmäinen lähiöissä syntynyt sukupolvi tulee näinä vuosina 50 vuoden ikään. MYYRMÄKI ei siis ole yksin eikä syntyhistorialtaan ainutlaatuinen. Kaupunginosa edustaa sen aikakauden suunnitteluihanteita. Asumisen, työpaikat ja palvelut yhdistävää kompaktikaupunkia, joka mukaili ruotsalaista ABC-kaupungiksi (arbete, bostad, centrum) kutsuttua suunnitteluperiaatetta. Myyrmäen pohjana on nähtävissä perinteistä löyhempi ruutukaava, jossa autoliikenne ja kevyt liikenne on erotettu vahvasti toisistaan. Vielä nykyisinkin Myyrmäessä on mahdollisuus kulkea melkein minkä tahansa kahden pisteen välillä jalan tai pyörällä ylittämättä yhtään autotietä. Varhaisimmissa suunnitelmissa asutusta reunustaville leveille autoteille oli kaavailtu jopa eritasoliittymiä. Liikenneyhteyksien puolesta Myyrmäen sijainti on mainio. Martinlaakson rata valmistui 1975, jonka jälkeen sitä jatkettiin 2015 kehäratana lentoasemalle ja Tikkurilaan. L ÄNSI-VANTAAN kaupallisen keskustan sijainnista käytiin päättäjien keskuudessa vilkasta keskustelua 60-luvun lopulla. Paljon käytettyjä termejä silloin olivat Eteläja Pohjois-Vantaa, joista ensimmäinen elää edelleen Etelä-Vantaan Urheilijoiden nimessä. Pohjois-Vantaalla käsitettiin Kehä III:n pohjoispuolelle jäävää aluetta, joka lopulta jäi lentomelun vuoksi rakentamatta. Etelä-Vantaa taas käsitti kehätien eteläpuoleisen alueen, eli muun muassa Martinlaakson ja Myyrmäen jotka molemmat olivat ehdolla Etelä-Vantaan pääkeskuksen sijaintipaikoiksi. Lopulta aluekeskus päätettiin sijoittaa Myyrmäen eteläosaan, jonne oli kaavailtu myös Helsingin yliopiston merkittävää kampusta. Kaupalliset palvelut olisivat pitäneet sisällään muun muassa neljä tavarataloa: Stockmannin, Sokoksen, Elannon sekä Keskon. Kaupan palveluita saatiin odottaa liki pari vuosikymmentä aina vuoteen 1987 jolloin IsoMyyrin kauppakeskus avattiin. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Myyrmannin kauppakeskus valmistui seitsemän vuotta myöhemmin 1994. Yliopiston kampus vaihtui erinäisten vaiheiden kautta Metropolia ammattikorkeakouluksi. TORIKAUPPA on kuulunut alusta asti alueen ilmeeseen. 1970-luvulla kauppaa käytiin ensin Louhelan vanhan ostoskeskuksen edustalla, sen jälkeen vuodesta 1987 eteenpäin hetken aikaa Liesitorilla, kunnes 1994 torikauppa siirtyi nykyiselle paikalle Paalutorille. Tällä hetkellä Myyrmäen toria pidetään torikauppiaiden keskuudessa jopa kolmanneksi vilkkaimpana Helsingin kauppatorin ja Hakaniemen torin jälkeen. Myyrmäessä kokeiltiin joitakin vuosia Myyrmannin valmistumisen jälkeen myös hallikauppaa, mutta kauppahallin tuotot eivät tyydyttäneet kauppakeskuksen silloisia omistajia. Alkuperäisiin suunnitelmiin kuului olennaisena osana myös vahva työpaikkarakentaminen. Aluekeskukseen sekä sen tuntumaan kaavailtiin useampia toimistorakennuksia mutta niiden toteutuminen oli nihkeää. Kuten nykypäivänä, kaupunki joutui jo 1970-luvulla tekemään hartiavoimin töitä työpaikkojen saamiseksia alueelle. Ehkä merkittävin saavutus oli Imatran Voiman kanssa 1972 solmittu sopimus keskusvalvomo-, laboratorioja toimistorakennuksen rakentamisesta Rajatorpantien eteläpuolelle. Nykyinen Virtatalo valmistui 1987, jota edelsi laboratoriorakennus 1983 ja keskusvalvomo 1979. Pääkonttori ei kuitenkaan koskaan muuttanut Myyrmäkeen, vaikka pääjohtaja Kalevi Numminen piti hetken aikaa työhuonetta Myyrmäessä. Imatran Voiman käyttämättä jäänyt rakennusala Kilterinmäellä muutettiin asuntorakentamiselle 2000-luvun alkupuolella. ENSIMMÄINEN merkittävä työpaikkarakentamisen kohde oli vuonna 1976 valmistunut Kalevan talo, joka sai nimensä rakennuttajaltaan Keskinäiseltä vakuutusyhtiö Kalevalta. Omalla tavallaan epäonninen talo ei ole tainnut olla koskaan täyteen vuokrattuna, vaikka siinä on vuosien varrella toiminut muun muassa Telian Suomen toiminnot, Vantaan käräjäoikeus, Projekti-insinöörit sekä lukuisia pienempiä yrityksiä. Purkutuomion talo sai syksyllä 2018, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen jonka mukaan tilalle toteutetaan 10 asuinkerrostaloa. Vuotta Kalevantaloa aikaisemmin aseman viereen oli valmistunut Myyrinpuhoksen liikekiinteistö, johon sijoittuu runsaasti liiketilaa, mm. Valintatalo, Alko, Apteekki, Tylli-Foto, R-Kioski, elokuvateatteri, kodinkoneliike, kukkakauppa, Osuuspankki sekä Ravintola Toppari. Lisäksi kiinteistöstä löytyi Vantaan lääkärikeskus sekä kaupungin läntinen sivutoimipiste. Myös Myyrinpuhos on parhaillaan purku-uhan alla, kun sen tilalle on kaavailtu asuntorakentamista. Alueen merkittävimmällä rakentajalla Rakennustoimisto A. Puolimatkalla oli jo 70-luvun alkupuolella pieni aluekonttori Louhelan puolella kiinteistössä, joka purettiin vasta 2015. Vuonna 1976 Puolimatka siirtyi Uomatien ja Louhelantien varteen rakennettuun uuteen toimistotaloon, johon tuli myös Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirasto. Muutaman Koskelassa vietetyn vuoden jälkeen Puolimatka palasi Myyrmäen Jönsaksentielle nykyiseen terveysaseman kiinteistöön vielä vuonna 1987. Projekti-insinöörit Oy oli Myyrmäessä 1970-luvulta lähtien vaikuttanut yritys, joka toimi aluksi muun muassa asuinhuoneistoissa Ojahaassa, sittemmin Myyrinpuhoksessa sekä Kalevan talossa. Omat toimitilat yritykselle valmistuivat 1985 Myyrmäenraitin ja Liesikujan kulmaan, jossa nykyisin toimii mm. Wandas Kitchen & Lounge. Tilatarpeiden kasvaessa Liesikujan varteen rakenMyyrmäen asema ja Myyrinpuhos valmistuivat 1975. Kuva: Ilppo Pohjola, Vantaan kaupunginmuseo.
• 8 nettiin vielä toinen pieni toimistotalo. Edellä kerrottujen lisäksi pienempiä työpaikkakiinteistöjä ovat ns. Kelan talo Vaskivuorentien varressa sekä VTK Kiinteistöjen omistama talo Louhelan aseman vieressä. A IVAN VIIME AIKOINA kaupunki on havahtuneen uudelleen jo 1970-luvun alussa heränneeseen huoleen. Myyrmäen elinvoima ja vetovoima edellyttää myös työpaikkoja. Vanhoista työpaikkakortteleista merkittävä osa Kalevantalo, Myyrinpuhos, Kelan talo, Patotien toimistotalo ja Isomyyri ovat kaikki joutumassa purkutraktorin alle. Kaupunginosan työpaikkamäärä on pudonnut liki 2 000 työpaikalla huippuvuosista. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kaupallisten palveluiden säilymiseen. ASUNTORAKENTAMINEN Myyrmäessä on jatkunut vahvana kautta vuosikymmenien. Martinlaakso ja Myyrmäki ovat olleet 1970-luvun alusta Vantaan väkirikkaimmat asuinalueet. Martinlaakso oli pitkään suurin kun sen asukasluku kohosi yli 15 000 asukkaan vuoteen 1977 mennessä. Vuoden 1990 aikana Myyrmäki ohitti asukasluvussa Martinlaakson, jonka asukasmäärä oli kääntynyt laskuun. Vuoden 2018 alussa Martinlaaksossa oli 12 050 asukasta ja Myyrmäessä 16 850, mikä selittyy sillä että Myyrmäkeen on rakennettu jatkuvasti uutta. Martinlaaksossa rakentaminen pysähtyi 1970-luvun lopulla, kunnes vanhaa rakennuskantaa on uudistettu aivan viime vuosina. Valtaosa Myyrmäen asuntokannasta on kahden rakennusliikkeen, A. Puolimatkan sekä Laaturakenteen tuotantoa. Myöhemmin kuvaan tuli myös muita rakennusliikkeitä, alkuun Vaskivuorentien eteläpuolella. Tuoreessa, keväällä 2019 hyväksytyssä uudessa kaavarungossa Myyrmäkeen on esitetty runsaasti uutta korkeaa, jopa 24 kerroksen korkuista rakentamista. Korkea rakentaminen ei kuitenkaan ole mikään uusi keksintö. Jo vuoden 1968 kaavarunko piti sisällään Myyrmäentien varren korkeiden talojen lisäksi tornitaloryppään nykyisen keskustan alueella. KOULUJEN puolesta Myyrmäki on hyvä paikka asua. Alueelta löytyy oppilaitoksia peruskoulusta korkeakouluihin. Vaskivuoren lukio on yksi maamme maineikkaimpia musiikkija tanssilukioita. Varian ammattioppilaitos tarjoaa ammatillista koulutusta ja Metropolia Ammattikorkeakoulu on sijoittanut Myyrmäekeen toiseksi suurimman kampuksensa. MYYRMÄKI on urheilun, musiikin ja kuvataiteiden kaupunginosa. Myyrmäenraitin varrella sijaitseva urheilutalo uimahalleineen toteutettiin osana yhteiskoulua. Sanomapainon Martinlaaksoon tuonut Aatos Erkko oli aktiivinen ensimmäisen jäähallin saamiseksi Myyrmäkeen. Nykyisellään urheilupistosta löytyy ehkä Helsingin seudun monipuolisimmat liikuntamahdollisuudet. Paalutorin reunalla sijaitseva Vantaan taidemuseo Artsi taitaa olla Suomen ainoa lähiössä sijaitseva taidemuseo. Katutaiteella ja bändikulttuurilla on vahvat juuret alueella. Louhela Jam on Vantaan pitkäikäisin musiikkifestari ja Myyrmäen katutaidekaupunginosa oli edelläkävijä muraalikulttuurin vakiinnuttamisessa Helsingin seudulle. Myyrmäen asema on Suomen ensimmäinen katutaideasema. Nykyisin yhdessä Malminkartanon, Louhelan ja Martinlaakson aseman kanssa kehäradalta löytyy neljän katutaideaseman kokonaisuus. Vanhalla terveysaseman tontilla sijaitseva Myyrmäen monttu sekä Imatran voiman vanhassa laboratoriorakennuksessa sijaitseva Myyräncolo ovat asukkaiden omaehtoisia kulttuurin tyyssijoja. Myyrmäki katsoo tulevaisuuteen MYYRMANNIN ja Kilterinmäen rakentamisen jälkeen Myyrmäki on uinunut toista vuosikymmentä hiljaiseloa. Muutamia yksittäisiä kerrostaloja on toki noussut, aivan viime vuosina jopa pieni rypäs Loiskekujalle Martinlaakson tuntumaan. Kaupunki on Kivistön uuden asuinalueen käynnistämisen jälkeen kääntynyt katseensa raideliikenteen varrella olevien vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamiseen. Myyrmäkeen hyväksyttiin keväällä 2019 uusi kaavarunko, joka tuo alueelle enimmillään jopa 10 000 uutta asukasta. Merkittävä osa heistä asettuu keskustan tuntumaan, kun sekä Paalutorin pohjoispuolelle että Jönsaksentien varteen toteutetaan uudet urbaanit kaupunkikorttelit. Jopa 16–24 kerroksen korkeuteen kohoavien asuintalojen kivijalkaan on kaavoitettu runsaasti liiketilaa. Kaavarungon yhteydessä kaupunki on törmännyt vanhaan jo 1970-luvulla esille nousseeseen haasteeseen. Elävä ja vetovoimainen kaupunginosa vaatii myös uusia työpaikkoja. Työn rooli on joutunut sitten 70-luvun isoon murrokseen. Isoja pääkonttoreita ei välttämättä ole aivan samalla tavalla saatavissa, vaikka kaavoissa onkin syytä varautua muutamaan työpaikkakortteliin. Niiden rinnalla esille nousevat erilaiset hybriditilat, jotka mahdollistavat etätyöskentelyn, start up -toimintaa sekä muuta ruohonjuuritason pienyrittäjyyttä. Tässä suhteessa myös Metropolia Ammattikorkeakoulu on nähtävissä suurena voimavarana. KAUPUNGIN TUNNELMA on enemmän kuin asukkaat ja fyysinen ympäristö. Se syntyy asukkaiden ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Tapahtumista ja kohtaamisissa jotka parhaimmillaan johtavat yhdessä tekemiseen ja uusiin arjen innovaatioihin. Lapsia nykyisen Uomarinteen koulun edustalla. Vuodelta 1971 peräisin olevassa kuvassa ei vielä ole Louhelan asemaa eikä junarataa. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo. Vantaa-päivät 1984 Louhelan torilla. Kuva: Kalevi Peltonen, Vantaan kaupunginmuseo. P A I K A L L I S H I S T O R I A A
• 9 Myyrmäen historiasta kiinnostuneiden kannattaa hankkia Jukka Hakon Myyrmäki kampakeramiikasta kauppakeskukseen teos. Vaikka kirjan ilmestymisestä on jo 10 vuotta, historia ei ole muuttunut mihinkään. Ilmestynyt 2009, 348 sivua, ISBN 978-952-5787-06-1. Hinta 15 euroa. Olli Bergin Humans of Myyr York teos avaa valokuvien ja pienten tarinoiden avulla polun myrtsiläisten sielunmaisemaan. Ilmestynyt 2017, 544 sivua, 700 valokuvaa, ISBN 978-952-68902-0-3. Hinta 19,50 euroa. Molempia kirjoja voi ostaa Coworking Myyr York -tilasta, Isomyyrin 2. kerroksesta. NYT KUN KERRAN ALKUUN PÄÄSTIIN... JUHLATRIVIA! Tiedät varmaan kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet Myyrmäkeä, sen historiaa ja kulttuuria? Noh, miten meni? Säästä akkuasi. Vastaukset piileskelevät sivulla 25. 1. Mikä oli Megamyyri? a) Myyrmäkihallin alkuperäinen nimi b) Myyrmannin rakennusaikainen työnimi c) Myyrmäentie 2:ssa sijainnut halpatavaramyymälä 2. Mikä seuraavista ei ollut Myyrmäen suunnitteluaikainen nimivaihtoehto? a) Myyrämäki b) Myyramäki c) Suvela 3. Suur Helsingin Osuuspankin kaupungille lahjoittama “Äyriäinen” sijaitsee nykyisin a) Vantaan taidemuseo Artsissa b) Uomatien varrella sijaitsevalla aukiolla c) Myyrinpuhoksen A-rapun aulassa? 4. Minkä ison valtion viraston sijoittumisesta Myyrmäkeen Louhelan aseman läheisyyteen neuvoteltiin keväällä 1971? a) Tullihallitus b) Verohallitus c) Kansaneläkelaitos 5. Kuka valittiin vuonna 1975 ensimmäiseksi myyrmäkeläiseksi kansanedustajaksi? a) Irma Rihtniemi-Koski b) Kaarina Dromberg c) Toivo Mäkynen 6. Mikä rooli professori Antero Markelinilla on ollut Myyrmäen rakentamisessa? a) Myyrmanni toteutettiin hänen suunnitelmiensa pohjalta. b) Myyrmäen kirkko rakennettiin hänen suunnitelmiensa pohjalta. c) Nykyinen Virtatalo rakennettiin hänen suunnitelmiensa pohjalta. 7. Myyrmäen uimahalli valmistui a) 1974 b) 1972 c) 1976? 8. Simola oli a) T-kauppa Norotien päässä b) vaateliike nykyisen Luna-baarin paikalla c) yksityinen päiväkoti Kuohupuistossa? 9. Klappi oli a) Länsi-Vantaan oppikoulujen viestikarnevaalin kiertopalkinto b) Myyrmäessä asunut iskelmälaulaja Kari Tapio c) Myyrmäessä käyttöön otettu elementtirakentamisen työväline? 10. Urheilu-Linna sijaitsi a) Isomyyrin kauppakeskuksessa b) Kuohukujan ostoskeskuksessa c) Myyrinpuhoksessa? Myyrvalinta oli alun perin K-Suurvalinta. Kuva: Vantaan kaupunginmuseo 1971
• 1 MARTINLAAKSO JUHLII 50-VUOTISTA TAIVALTAAN JUHLALAVA 11.45 TAPAHTUMAN AVAUS JUHLALAVALLA Lipunnosto, jonka jälkeen koulun kuoron esitys.Tervetuliaissanat Martinlaakson Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Heiskasen. Puhe, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. 12.30 VANTAAN VOIMISTELUSEURA Esitys 12.45 SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET Tule kuulemaan, miten lumoava musiikki ja Kantelettaren ikiaikaiset runot yhdistyvät. Tiedossa uskomaton esitys ja äänenkäyttöä, jota et ole tottunut kuulemaan! 13.15 VANTAAN VOIMISTELUSEURA Esitys 13.20 MUN MARTINLAAKSO Jukka Ahonen kertoo kirjoittamastaan Mun Martinlaakso -kirjasta. Luvassa yllätysesitys*. 13.35 MYYR YORK TIMES LADIES Rivitanssiesitys, joka ottaa yleisön mukaan! 13.45 TRIO TOP Trio TOP (Tom Eklund, Otto Haapanen, Petsku Lemström) Martinlaakson juhlan kunniaksi kasattu trio. 15.15 JUHA LEHTI: MIES JA KITARA Sir Elwoodin hiljaisista väreistä tunnettu Juha Lehti luo ja tuo lavalle tunnelmaa ja taitoa. TAPAHTUMA-ALUE MARTINLAAKSON ASUKASYHDISTYKSEN INFOPISTE Jaossa ilmapalloja ohjelmia tietoa asukasyhdistyksestä kilpailuja. MARTINLAAKSON MARTAT Kilpailu tietoa Martoista. VANTAAN VPK VPK on esittelemässä toimintaansa klo 13.30–15.30 SAY:N TELTTA Spämmääjien Ammattiyhdistys järjestää ohjelmaa. PONIRATSASTUSTA Tervetuloa ratsastamaan, ratsastaminen on maksutonta. POMPPULINNA Kaikki lapset pomppimaan! MAKKARAPISTE Laatumakkaraa huokeaan hintaan. KULTTUURITALO MARTINUS Jaossa 31.8. avautuvan taidekävelyn karttoja. TILATEATTERI JA LÄHIÖNÄYTTÄMÖ Spämmääjien Ammattiyhdistys järjestää ohjelmaa. VANTAAN NUORISOPALVELUT, LIIKUNTAPALVELUT JA KULTTUURIPALVELUT Vantaan palvelut esittäytyvät. VANTAAN ENERGIA JA ROSKAPOLIISI Vantaan Energia esittelee toimintaansa. Ja mikä on roskapoliisi? Tilttarit elokuussa 2019. Vasemmalta Turkka Miettinen (basso), Jukka Ahonen (kitara, laulu), Aaro Toivonen (rummut) ja Janne Hokkanen (kitara, laulu). Kuva: Turkka Miettinen MARTINLAAKSO, tuo Länsi-Vantaan kaksosista pienempi ja ärhäkämpi, täyttää täydet 50 vuotta lauantaina 31.8.2019. Tapahtuma avataan juhlalavalla kello 11.45 Martinlaakson koulun pihalla. Myyr York Times on koonnut tähän juhlapäivän ohjelman ja myös tapahtumia, jotka liittyvät juhlapäivään. Kuten aina, aikataulut ovat suuntaa antavia ja muutokset mahdollisia. MUUALLA MARTSARISSA MARTINLAAKSON UIMAHALLI Vantaan liikuntatoimi on mukana juhlistamassa 50-vuotiasta Martinlaaksoa: Martinlaakson uimahallissa uinti ja kuntosalin käyttö ilmaista juhlapäivänä 31.8. MARTINLAAKSON KIRJASTO Kirjojen poistopäivä käy tekemässä löytöjä! KULTTUURITALO MARTINUS Mun Martsari -taidekävelyn avajaiset 15–17. Tilaisuuteen vapaa pääsy! S I S A R U S S Y N T T Ä R I T *
• 1 1 RUNO MARTSARILLE 5... 4... 3... 2... 1... MARTSARI! TAIDEREITTI JUHLISTAA 50-VUOTIAASTA MARTINLAAKSOA KOKO SYKSYN MARTINLAAKSO JUHLII 50-VUOTISTA TAIVALTAAN KULTTUURITALO MARTINUKSEN syyskauden avaa Mun Martsari -taidereitti. Se ulottuu Martinlaakson asemalta Kulttuuritalo Martinukseen. Tämä kuntatekniikan keskuksen kanssa tehty yhteistyöprojekti juhlistaa 50-vuotiasta Martinlaaksoa. MUN MARTSARI on kävelykierroksen muotoon rakennettu henkilökuvakavalkadi ja samalla alueen synttärinäyttely. Se koostuu yhdeksästä valokuvateoksesta. Taidereitin tärkeät pisteet ovat Martinlaakson asema ja Kulttuuritalo Martinus. Teokset ovat toteuttaneet toimittaja KAISA VIITANEN ja valokuvaaja ANNA AUTIO. Mustavalkoiset kuvat ja monologimuotoon kirjoitetut tekstit valottavat entisten ja nykyisten martinlaaksolaisten suhdetta kasvavaan ja kehittyvään Martinlaaksoon. Toimittaja Viitaselle Martinlaakson syntymäpäiväsarja oli tämän vuoden lempityö, joka edellytti perehtymistä alueen Kun JUKKA AHOLA kirjoitti ja kokosi teostaan Juuret Martsarissa, hänelle syntyi inspiraatio runoon. Runo syntyi, mutta viime hetkellä se päätettiin kuitenkin jättää pois kirjan sisällöstä. Nyt julkaisemme tämän runon, ja jokainen voi näin palata runon sanojen myötä 70-luvun muistoihin Martsarissa. Juuret Martsarissa kerrostalossa omassa huoneessa pyyhe selässä opettelen lentämään joulukalenterissa on vielä pari luukkua enkeli katsoo mua ja lapsi ladosta on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjavii junakin kai Helsingistä tuli Martsariin on talot betonista kadut uutta asfalttii haaveita kerroksissa tuhansii unelmii Muska Babitsin radiossa laulaa äiti laulaa mukana ja leipoo kakkuja Kaverit jo alhaalta huutelevat minua Hei tuu jo ikkunaan tehdään lumiukkoja on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjavii junakin kai Helsingistä tuli Martsariin on talot betonista kadut uutta asfalttii haaveita kerroksissa tuhansii unelmii näillä pihoilla nyt kuljen näen pienen ikkunan josta lapsena mä katsoin niin suureen maailmaan on vuosi seiskytviis ja kodin seinät kirjavii junakin kai Helsingistä tuli Martsariin on talot betonista kadut uutta asfalttii haaveita kerroksissa tuhansii unelmii JUKKA AHOLA Yksi näyttelyn asukkaista on Edwidge Kabuo, joka muutti kolme vuotta sitten Martinlaaksoon. Häntä jännitti, sillä ”Ero Kajaaniin oli valtava.” Tästä se alkoi. Kunnan ja rakennusliikkeiden nokkamiehet antamassa Martsarille kuvainnollisen lähtölaukauksen vuonna 1968. Kuva: Salpa Oy/Vantaan kaupunginmuseon historiaan. ”Työmme paras vaihe alkoi, kun aloimme valokuvaajan Annan kanssa tutustua alueen asukkaisiin. Vierailimme asukasillassa, jututimme ihmisiä kaduilla ja olimme yhteyksissä alueen erilaisiin asukkaisiin.” TEKIJÄT YLLÄTTYIVÄT siitä, kuinka rakas Martinlaakso asukkailleen on. Moni ei voisi kuvitellakaan muuttavansa pois. ”Vaikka Martinlaakso on alueena vasta viisikymppinen, täällä on jo kolmannen polven asukkaita. Martinlaakso on voimakas osa asukkaidensa identiteettiä ja mielenmaisemaa”, Viitanen kertoo. MARTINUKSESSA 31.8. kello 15–17 vietettävissä taidereitin avajaisissa esiintyy jazzduo Jenny Robson & Riitta Paakki. Siellä voi myös tavata taidereitin taiteilijat. Taidereitin teokset ovat esillä 31.12.2019 asti. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U V A AN N A AU T IO
• 1 2 SILLBÖLEN KAIVOKSEN TARINA M YYRMÄKI ja sen lähialueet mieltyvät yleensä lähiöasutukseksi, jonka historia alkaa 1960-luvulta. Metsään rakennettu, ilman menneisyyttä oleva lähiö on vahva mielikuva. Monet kuitenkin tietävät, että kauppakeskus Myyrmanni on rakennettu suoraan laajan kivikautisen asuinpaikan päälle ja alueen ympäristössä tunnetaan paljon kivikautisia kohteita. Alueen historia alkaa siis jo useita tuhansia vuosia sitten ja tämä onkin monille tuttua. Yllättävän harva kuitenkin tuntuu tietävän, että Myyrmäen lähialueilla, runsas 250 vuotta sitten, otti Suomen kaivosteollisuus ensi askeliaan ja, että samalla syntyi ensimmäisiä merkkipaaluja myös tulevan Vantaan teollisuushistorialle. Voi sanoa, että silloin syntyi itu tulevalle teolliseen kehitykselle, josta on edelleenkin syytä olla ylpeä. KAIKKI oli alkanut sotaisalla 1600-luvulla, jolloin Ruotsi-Suomi oli onnistunut kohoamaan merkittäväksi mahtivaltioksi Euroopassa. Sota tarvitsi välineet ja resurssit ja erityisesti aseteollisuus kehittyi. Aseisiin tarvittiin rautaa ja sen tuotannon ympärille muodostuikin merkittävää ruukkitoimintaa. Raudasta tuli myös Ruotsi-Suomen tärkein vientituote. Valtiovalta tarvitsi siis rautaa omaan käyttöön ja myös tärkeänä kauppatavarana. Kaikki valtakunnan voimavarat haluttiin käyttää tämän tärkeän raaka-aineen tuotantoon ja siksi ruukkeja perustettiin koko valtakuntaan, myös sen itäisimpiin osiin, Suomeen. Täällä puuvarannot ja vesivoima mahdollistivat ruukkien toiminnan, mutta ongelmana oli kotoperäisen malmiraaka-aineen puute. Sitä jouduttiin rahtaamaan tänne laivoilla emämaasta Ruotsista, ja se koettiin ongelmaksi. Ongelmat paikallisen malmiraaka-aineen saatavuudesta jatkuivat yhä 1700-luvun alussa, ja ne aiheuttivat kiihkeää käyttökelpoisen rautamalmin etsintää Suomessa. Vihdoin vuonna 1744 saatiin tulosta, silloin tuolloisen Helsingin pitäjän alueella löydettiin lupaava rautamalmiesiintymä. Löytäjänä oli vuorimestari Magnus Linder, vuorikollegion alaisen Suomen vuorimestaripiirin päällikkö. LÖYDÖS sijoittui Sillbölen ratsutilalle Mätäojan laakson itäpuolelle. Tuleva kaivos nimettiin Lindersbergin kaivokseksi, löytäjänsä mukaan. Esiintymä herätti suurta toiveikkuutta ja koelouhinta aloitettiinkin pikaisesti. Malmin louhinta aloitettiin ja räjäytykset kaikuivat avolouhoksissa. Louhittu malmi kuljetettiin talvella noin peninkulman päähän Munkkiniemeen, merenrannan lastauspaikalle, josta sitä laivattiin sulatettavaksi mm. Fagervikin ja Mustion ruukeille. Kaivos ei kuitenkaan vastannut siihen kohdistuneita odotuksia. Malmin heikon laadun lisäksi ongelmia oli malmin kuljetuksen kanssa, sillä tyydyttävää sopimusta lastauspaikoista ei saatu aikaan Munkkiniemen, Bergan ja Albergan kartanoiden kanssa. Hanketta haittasi myös tuolloin käynnissä olleet Viaporin linnoituksen rakennustyöt, sillä ne työllistivät paikallista rahvasta jo yllinkyllin. Työt kaivoksella lopetettiin 1770 ja syyt olivat puhtaasti taloudelliset. Malmin laatu ja hinta eivät kyenneet kilpailemaan ruotsalaisen malmin kanssa. Louhinta kävi kannattamattomaksi ja se lopetettiin. Kaivosta ei kuitenkaan suljettu lopullisesti. Seuraava vuonna 1785 alkanut louhintakausi oli lyhyt ja sen keskeytti kolmen vuoden kuluttua Kustaa III:n sota vuonna 1788. Pitkähkö epävarmuuden kausi päättyi vasta Suomen sotaan 1808–09 ja Suomen liittämiseen Venäjään Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. VAIKKA kaivostoiminta Sillbölessä olikin vuosisadan vaihteessa viettänyt hiljaiseloa, oli Helsingin pitäjästä monien kaivoshankkeiden myötä tullut Suomen vähäisen malmikaivosteollisuuden lupaavimpia keskuksia. Suuret valtiolliset murrokset, kuten ero vanhasta emämaasta Ruotsista, pakottivat Suomen vuoriteollisuuden myös arvioimaan koko toimintansa uudelleen. Raaka-aineen tulo Ruotsista oli vaarassa ehtyä ja vaikka laaditut kauppasopimukset turvasivatkin masuunien tuotannon toistaiseksi, haluttiin saavuttaa malmiomavaraisuus mahdollisimman nopeasti. Huomio kiintyi maan omien malmivarantojen etsimiseen ja tämä kohdisti katseet myös Helsingin pitäjän Sillböleen. K AIVOSTOIMINTA alkoi jälleen 1823, jolloin vuorimestari Carl Lundström, joka oli myös senaatin esittelijäsihteeri, valtasi Sillbölen omiin nimiinsä ja ryhtyi koelouhimaan malmia. Alueelta löydettinkin lupaava malmio, jossa oli huomattavan puhdasta malmia, jopa 60 prosentin pitoisuuksin. Kaivostoiminta ei kuitenkaan, lupaavista esiintymistä huolimatta, kiinnostanut yksityisiä yrittäjiä. Valtio ottikin kaivoksen haltuunsa 1825 ja käynnisti kaivostoiminnan uudelleen. Yksityiset ruukinomistajat ostivat koe-eriä Sillbölen malmia, mutta kokemukset eivät olleet myönteisiä ja näin asiat eivät edenneet kokeiluvaihetta pidemmälle. Myöskin Leineperin masuuni, joka oli 1826 rakennettu valtion varoin varta vasten Sillbölen malmia varten, sai tuotteilleen huonon vastaanoton. Hanke oli siis ajautumassa umpikujaan. Valtio halusi päästä eroon hankalasta tilanteesta ja vuoden 1830 lopulla päätettiin huutokaupata Sillböle. Parhaan tarjouksen tekivät valtionvaraintoimituskunnan päällikkö A.H. Falck, Fiskarsin ruukinherra John Julin ja vuorimestari Gustaf Idestam. Kauppahinta oli alhainen, 4,570 seteliruplaa. Mahtavat ruukinpatruunatkaan eivät saaneet toimintaa erityisen kannattavaksi, mutta siitä huolimatta toiminta jatkui ja jopa laajeni. Uusia malmioita otettiin käyttöön ja louhittiin yhä syvemmältä. SILLBÖLEN kaivoksen kulta-aika osuikin 1830–40-luvuille. Tuolloin se oli Suomen suurimpia rautakaivoksia ja vuonna 1833 kaivoksista nostettiin lähes puolet koko maan tuottamasta rautamalmista. Tuotannollisesti parasta aikaa oli 1830-luvun jälkipuolisko ja 1840-luku. Vielä vuonna 1845 kaivoksesta louhittiin yli 7000 kippuntaa malmia ja tämä vastasi tuolloin miltei kahtakymmentä prosenttia koko maamme rautamalmituotannosta. Kaivoksen kukoistus perustui edelleen vanhoihin, osin jo 1700-luvulla avattuihin kaivoksiin. Hetkellisesti tilannetta paransi 1845 avattu Yhtiönkaivos. Kuitenkin myös vanhoja varppikasoja hyödynnettiin, kun malmivarat alkoivat ehtyä. Uusia löydöksiä etsittiin koko ajan, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyvälaatuista malmia ei löytynyt riittävästi. V IIMEISENÄ episodina ennen lopullista toiminnan lakkauttamista kaivos vuokrattiin ruotsalaiselle kaivosvouti Lars Nordlingille 1856. Hän oli persoonana varsin hankala ja aiheutti lukuisia rettelöitä ja työriitoja. Riitelyn päätteeksi kaikki kaivostyömiehet uhkasivat lähteä kaivoksesta ja Nordling joutui eroamaan. Hänen vuokra-aikanaan, joka päättyi 1860, malmintuotanto oli jo olennaisesti Sillbölessä vähentynyt. Nordlingin vuokra-ajan jälkeen yhtiö otti kaivoksen jälleen omaan hoitoonsa. Toiminta oli kuitenkin hiipunut ja töissä oli enää kymmenkunta kaivosmiestä. Lopullisesti toiminta lakkasi vuonna 1866. Sillbölen kaivoksen teollinen tarina päättyi. TOIMINNAN lakkaamisen lopullisena niittinä oli asiantuntijoiden mukaan enemmänkin taloudellinen lamakausi kuin malmikentän ehtyminen, sillä louhituksi Sillbölessä olivat tulleet vain lähinnä maanpintaa olleet esiintymät. Toimintavuosien 1744 ja 1866 välisenä aikana, säilyneiden Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Sillbölestä louhittiin rautamalmia yhteensä 207 952 kippuntaa eli noin 35 352 tonnia. Varsin muhkea määrä siis! P A I K A L L I S H I S T O R I A A T E K S T I A R I M A R T I N A H O P O H JA K A R T TA G O O G L E M A P S & S N A Z Z Y M A P S
• 1 3 K u ilu t, s is ä lt ä ä jo "t ä y te ty tk in " k u ilu t: 1 .2 . N im e tt ö m ä t, 3 . S e p ä n k a iv o s , 4 .H ä rk ä k a iv o s , 5 .6 . P ie n i V u o ri m e s ta ri , 7 . V u o ri m e s ta ri e li J ä tt ilä is k a iv o s , 8 . Y h ti ö k a iv o s e li K a ik u k a iv o s , s y v y y s 4 m . 9 . U u s i y h ti ö k a iv o s e li L a m m a s k a iv o s , 1 . P it k ä k a iv o s , s y v y y s 4 8 m . 1 1 . N e it s y tk a iv o s , 1 2 . U u s i k a iv o s , 1 3 . U u s i p it k ä k a iv o s , 1 4 . L in d e ri n k a iv o s , s y v y y s 5 1 m . 1 5 . K a lt e v a K a iv o s ja 1 6 . W e s tl in g in k a iv o s SILLBÖLEN KAIVOKSEN TARINA LÄHDETEOKSET JA LISÄTIETOJA: Helsingin pitäjän historia III 1713 1865 Markku Kuisma Vantaan kaupunki 1991 Valtakunnan eduksi, isänmaan kunniaksi, ruukinpatruunan hyödyksi Suomen rautateollisuus suurvalta-aikana Kustaa H.I.Vilkuna SHS 1994 Suomen vuoritoimi 1809 1884 Evert Laine Historiallisia tutkimuksia XXXI 1-3 1950, 1948,1952 Silvola Sillböle 1500-2000 Bengt Eriksson (suom. Jukka Hako) Silvolan Pientaloyhdistys 2007 Helsingin seudun vanhat kaivokset ja louhokset B.Saltikoff, I.Laitakari, K.A.Kinnunen ja P.Oivanen Geologian tutkimuskeskus, opas 35 1994 Vantaan masuuni Tarkkuusinventointi ja koekaivaus 12.–16.7.2010 Ulrika Köngäs Museovirasto/Vantaan kaupunki Tutkimusraportti “K u il u t, si sä lt ä ä jo “t ä y te ty tk in ” k u il u t: 1. -2 . N im et tö m ä t, 3 . S ep ä n k a iv o s, 4 .H ä rk ä k a iv o s, 5 .6 . P ie n i V u o ri m es ta ri , 7. V u o ri m es ta ri el i J ä tt il ä is k a iv o s, 8 . Y h ti ö k a iv o s el i K a ik u k a iv o s, sy v y y s 4 m . 9 . U u si y h ti ö k a iv o s el i L a m m a sk a iv o s, 10 . P it k ä k a iv o s, sy v y y s 4 8 m . 11 . N ei ts y tk a iv o s, 12 . U u si k a iv o s, 13 . U u si p it k ä k a iv o s, 14 . L in d er in k a iv o s, sy v y y s 5 1 m . 15 . K a lt ev a K a iv o s ja 16 . W es tl in g in k a iv o s. ” L ä h d e: h tt p s: // w w w .g eo ca ch in g .c o m /g eo ca ch e/ G C 2 3 C 9 K _s il lb o le n -k a iv o s
• 1 4 T E K S T I & K U VAT A R I M A R T I N A H O K AIVOKSELA, jonka alueella Sillbölen eli Silvolan kaivos sijaitsee, on tällä hetkellä suuren rakennusbuumin kourissa. Aivan Hämeenlinnan väylän tuntumaan, niin sanotulle Sarlinin tontille, syntyy suuri uusi asuinkerrostaloalue ja rakenteilla on myös päiväkodin laajennus. 1960-luvulla rakennettu lähiö on saanut nimensä juuri alueen länsireunan metsäisellä selänteellä sijainneesta rautakaivoksesta. Nimi Kaivoksela juontuu ruotsin Gruvstasta, tarkemmin Juslinien kantatilasta Grufva gård. Itse historiallinen kaivos sijaitsee taajaman länsipuolella aivan Kaivokselan ala-asteen ja urheilukentän tuntumassa. KAIVOS OSANA LÄHIÖTÄ huomioitiin jo vuonna 1960, jolloin professori OLLI KIVINEN suunnitteli alueen rakennuskaavan. Kaivosalue oli tuolloin merkitty luonnonsuojelualueeksi ja kaavan selitysosassa esitettiin kaivosten asianmukaista aitaamista. Tästä asti se on myös ollut asukkaiden virkistyskäytössä puistomaisena ulkoilualueena ja se on suojeltu muinaisjäänne. Vantaan kaupunki kunnosti kaivosalueen 1970-luvun puolivälissä, jolloin rakennettiin nykyiset paaluaidat ja opastaulut sekä kuilujen ympärille polkuja. Tätä ennen syviä ja suurelta osin veden täyttämiä kaivoskuiluja olivat ympäröineet vain ohuet piikkilanka-aidat. Paaluaidat ovat yhä olemassa, mutta muuten alue on vähitellen rapistunut, ja itse kaivoskuilut ovat vielä samassa tilassa kuin ne ovat olleet viimeiset sata vuotta, vain pusikoituminen ja muu kasvusto on ajan saatossa vallannut myös kuilut. NYKYISIN alueella on nähtävissä 12 aidatun, veden täyttämän kaivoskuilun sekä muutaman pienemmän louhoksen muodostama yhtenäinen alue. Varsinaisia kaivoskuiluja alueella on ollut kaikkiaan 15, mutta osa niistä täytettiin jo kaivosten ollessa vielä käytössä. Näkyvillä on myös kaivostoiminnan sivutuotteena syntyneitä hylkykivieli varppikasoja. Muut kaivostoimintaan liittyvät rakenteet, kuten työvälineet, varastotilat sekä kuilujen puurakenteet, ovat ajan saatossa lahonneet ja kadonneet näkyvistä. Kaivos, kaupunki ja matkailu VUONNA 2018 tehdyssä Museoviraston inventoinnissa mainitaan Sillbölen kaivosalueen olevan ”puistomainen ja hyvä tutustumiskohde kaivoshistoriasta kiinnostuneille”. Tältä ei ehkä heti tunnu, kun alueella tänään poikkeaa. Tilanteen tietää hyvin myös Vantaan kaupunginmuseon arkeologi ANDREAS KOIVISTO. ”Vantaan tyyppinen kaupunki tarvitsee myös tällaisia 1700-luvun historiakerrostuman kohteita. Tärkeitä nämä ovat myös kaupunginosan omalle identiteetille ja erityisesti silloin, kun puhutaan varsin nuorista lähiöistä. Identiteetti ja menneisyys ovat myös asioita, joita uudet asukkaat arvostavat”, Koivisto korostaa. Hän on murheellinen siitä, että suunnitelmia alueen varsinaiseen ehostamiseen ei ole olemassa. Vaatimaton kyltti opastaa kaivosalueelle, mutta muuta viestiä alueen olemassaolosta ei juuri ole. ”Monet paikalliset ulkoilevat alueella, sehän on sinällään vehreä ja viehkeä ulkoilualue ja monet tietävät, että alueella on ollut kaivostoimintaa. Ihan vieras, paikalle SILLBÖLEN KAIVOKSET NYT 1 4 K A N K K U L A N K A I V O K S E T V A I P O T E N T I A A L I N E N P A I K A L L I S T U R I S M I N K U L T A S U O N I ?
• 1 5 osunut satunnainen kävijä, ei kuitenkaan voi tyydyttää uteliaisuuttaan, sillä siellä on hankalaa löytää minkäänlaisia opastai infotauluja”, hän murehtii. TÄMÄ ASIA olisi Koiviston mielestä kuitenkin ratkaistavissa nykytekniikalla varsin helposti. ”QR-koodin käytöllä saataisiin lisätietoa kiinnostuneille vierailijoille. Niitä olisi mahdollisuus sijoittaa paaluaitauksiin ja näin kiinnostuneet saisivat näppärästi tietoa kaivoksista ja niiden menneisyydestä omalla kännykällään. Tämä edellyttäisi vain informaation tuottamista ja koodilaattojen tekoa ja paikoilleen sijoittelua.” Andreas Koivisto toivoo myös, että kaivoksen polut kunnostettaisiin niin, että muodostuisi selkeä reitistö, jota pitkin esimerkiksi koululaisryhmät ja muut tutustujat voisivat helposti tutustua alueeseen. PAIKALLISESTA KIINNOSTUKSESTA kertoo Koiviston mukaan se, että Kaupunginmuseon ja Vantaa-Seuran järjestämällä alueen ”historiakävelyllä” oli yli sata osanottajaa. ”Menneisyys siis kiinnostaa ja mekin suunnittelemme Kaivokselan alueelle nyt syksyksi toista tällaista opastettua historiakävelyä, voisi sanoa, että yleisön pynnöstä”, hän naurahtaa. ”Tärkeää on, että Sillböle ei katoa muistista ja että sitä pidetään esillä niin Vantaalla kuin valtakunnallisesti. Se on niin tärkeä historiallinen kohde, että toivottavasti, vaikka pieninkin askelin, paikasta tulisi laajemmin tutustumisja vierailukohde. Potentiaalia paikassa on”, Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto korostaa. Kaivosten kunnostaminen oikeaksi turistikohteeksi olisi kuitenkin kallis projekti. Ehkä haavekuva, joka ei toteudu koskaan. SILLBÖLEN KAIVOKSET sijaitsevat yksityisellä, Juslinien perheen omistamalla maalla. Muinaismuistoalueen omistaminen on haasteellista, tämän tietää myös MARIT JUSLIN. ”Tällaisen alueen kunnossapito aiheuttaa aina kustannuksia. Sellaiseen ei tavallisella veronmaksajalla ole varaa. Jotain pientä paikallisesti on tehty ja esimerkiksi Kaarelan VPK on vapaaehtoistyönä puhdistanut ja siistinyt kaivoskuiluja”, kertoo Juslin. Hänen mukaansa kaupungin puolelta kaivosten tulevaisuudesta ei ole keskusteltu aikoihin ja alueella onkin eletty hiljaiseloa. Alue oli pitkään vuokrattuna kaupungille yhden markan muodollista vuosivuokraa vastaan. Tästä vuokrasopimuksesta luovuttiin kuitenkin vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen kaupunki on vastannut lähinnä alueen siisteydestä ja roskien siivouksesta. ”Alueen kehittäminen matkailukohteeksi olisi miljoonainvestointi ja siihen tarvittaisiin merkittäviä rahoittajia”, Marit Juslin pohtii. Jo pelkästään kaivoskuilujen vedenpoisto pumppaamalla ja ruoppaamalla maksaisi maltaita. Vaikka paikallisen uimapaikan Vetokankaan vedenpumppausta ja ruoppausta ei voi verrata kaivoskuilujen puhdistamiseen, niin tuokin projekti maksoi tietojen mukaan yli 1,5 miljoonaa euroa. ”Kyllä nuo suuria summia on”, Juslin huokaisee. ALUEEN KUNNOSSAPITO ja siisteys ovat Marit Juslininkin mielestä tärkeä asia. ”Kysymys on kuitenkin merkittävästä historiallisesta muistosta ja on ihan luontevaa, että paikalliset ihmiset käyvät alueella ulkoilemassa ja viihtymässä”, hän toteaa. Marit Juslin uskoo myös, että kaivoksen SILLBÖLEN KAIVOKSET NYT 1 5 K A N K K U L A N K A I V O K S E T V A I P O T E N T I A A L I N E N P A I K A L L I S T U R I S M I N K U L T A S U O N I ?
• 1 6 MITÄ JOS... ... kaivoskuilut pumpattaisiin tyhjiksi niihin vuosien kuluessa kertyneestä vedestä ja rojusta. Mitä löytyisi ja löytyisikö niille uusia käyttötarkoituksia, jotka kunnioittaisivat niiden alkuperäistä historiaa? ...pumppaus paljastaisi kuiluja yhdistävät käytävät. Voisiko käytäviä hyödyntää elämysmatkailuun ja virtuaaliretkiin 1700-luvun rautakaivokseen? ...alueelle rakennettaisiin pieni näyttelytila, jossa esiteltäisiin 1700ja 1800 luvun kaivostoiminnan historiaa sekä rautamalmin tietä silloisilla työstömenetelmillä käyttöesineiksi? Tässä esimerkiksi Tiedekeskus Heureka voisi olla oivallinen kumppani. ...yksi Sillbölen kahdestatoista kuilusta kunnostettaisiin persoonalliseksi ravintolaja konserttitilaksi? Pääkaupungin ja lentoaseman kupeessa sellainen voisi muodostua varsinaiseksi vetonaulaksi. Vinkkinä: Esimerkiksi Tytyrin kaivokseen perustettu ravintola on tuonut Lohjalle runsaasti kansainvälistäkin näkyvyyttä! Miksei Sillböle? Tämä siis vain jos. historiallista kertomusta voisi tuoda paremmin esiin. Hän pohtiikin Andreas Koiviston ajatuksia alueen kehittämisestä ja pitää niitä järkevinä ja kustannuksiltaan maltillisina. ”Ajatus vaikkapa tuosta QR-koodista voisi olla mielenkiintoinen. Normaalit infotaulut töhritään niin helposti ja olisi mielenkiintoista nähdä miten noiden koodiruutujen kävisi”, Marit Juslin naurahtaa. KAUPUNGIN MATKAILUMARKKINOINNISSA aluetta ei ole varsinaisesti hyödynnetty. Vantaan elinkeinopäällikkö KIMMO VILJAMAA toteaakin, että kun alue on yksityisessä omistuksessa, on alueen kehittäminen kiinni myös maanomistajan intressistä. “Tällä hetkellä on sellainen standby-tilanne. Itse alueella ei ole tehty mitään ja ainoastaan kaivokseen liittyvää historiaja tarinaperinnettä on koottu Kaupunginmuseon toimesta. Näitä tarinoita ovat jotkut paikalliset toimijat, kuten esimerkiksi Vanhan Viilatehtaan Kuninkaan Lohet -ravintola, käyttäneet hyväkseen omassa markkinoinnissaan”, kertoo Viljamaa. Sillbölen tulevaisuus matkailukohteena siis vielä odotuttaa itseään. Elinkeinojohtaja Viljamaa näkee kuitenkin paikassa matkailulliset mahdollisuudet. “Paikallisesti alueen virkistyskäyttö on tärkeää ja onhan se täysin mahdollista, että löytyy sopivat toimijat, joilla on taloudelliset resurssit ja visio. Kyllä kaupunki tässä koko ajan kuulolla on, ja jos ajatuksia Sillbölen matkailullisesta kehittämisestä syntyy, niin kaikkiin esityksiin suhtaudutaan avoimin mielin”, elinkeinojohtaja Viljamaa lupaa.
• 29-08 Since 1969 T O R S T A I W H Y S O M Y R T S I . F I 201 9 M Y Y R M Ä K I 5 V U O T TA 20 19
• Since 1969 T O R S T A I 29-08 M Y Y R M Ä K I 5 V U O T TA PAALUTORI Info -teltta Ensiaputeltta Partiolippukunta Tavastit, Vantaan Metsänkävijät ja Myyrpartio vastaavat tapahtuman ensiavusta. Pisteellä partioiden esittelyä ja ohjelmaa! T2H lava • klo 17.00-17.10 Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen tervehdys • klo 17.15-17.20 Yhteislaulu “Kalliolle kukkulalle” Myyrmäen suurimman kuoron johdolla • klo 17.30-17.50 Myyrmäki 50-vuotta & tapahtuman suojelija Johannes Grönroos • klo 17.50-18.00 TIE paikkasidonnainen soolo, Mamia Co. N. Mamia • klo 18.00-18.30 Lauluyhtye Eloisa a cappella-yhtye • klo 18.30-19. 00 Myyr York Times Lady’s rivitanssiesitys ja opetusta! • klo 19.00-20.00 Tanssiorkesteri Kuunsilta • klo 20.00-20.15 Vantaan voimisteluseuran tanssiesiintyminen • klo 20.15-20.45 Pinja & Pekka • klo 20.45-21.00 Step Up School Showtanssin koulutusohjelman juniorit It’s showtime! • klo 21.30-23.00 Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble & The Stars of Myyr York Ilari Hämäläinen, Mariella Pudas, Tom Eklund & ZÜHLKE T2H lavan takaseinän täyttää Tukos Median tuottama näyttävä visuaalinen taideteos! Why so Hungry? Ruokakojut • Torikahvila • Pehmisja lakumyynti • Deluxe Burger • tsuNAMi • KEKRI Finnish Street Food • Arepera Bros • Papa’s Smokery BBQ • Fisu & Ranet MYYRMÄKITALO Kivikaudelta katutaiteeseen -katutaidekierros klo 18.00 Jesse Pasasen ja Andreas Koiviston vetämä kävelykierros alueen katutaidekohteisiin lähtee Artsin edestä klo 18.00. Vantaa taidemuseo Artsi Chi Modun 1990-luvun hiphop -kuvia esittelevään näyttelyyn oppaan johdolla! Jokaisen opastuksen päätteeksi järjestetään valomaalaustyöpaja. Työpajoihin ennakkoilmoittautuminen: artsi@vantaa.?. Työpajoihin mahtuu 15 osallistujaa / paja.Näyttelyopastukset klo 16.00, 18.00 ja 20.00. Myyrmäen kirjastossa ohjelmaa 17.00-21.00 • Lelujen yö tuo pehmolelusi yökylään kirjastoon klo 9.00 18.00 Pehmolelut pääsevät Lelujen yönä kirjahyllyjen väliin seikkailemaan. Tuo lelusi to, niin saat sen takaisin pe klo 12 jälkeen. Lisätiedot helmet.?/ myyrmaenkirjasto • Kiinnostaako luova kirjoittaminen? klo 17.00 18.00 Sanataideohjaaja, Huk Elina Lahti, kertoo luovasta kirjoittamisesta ja siitä, missä sitä voi harrastaa ja opiskella. Tule kuuntelemaan ja kyselemään! • ATC-korttipaja lapsille ja aikuisille klo 17.30 eteenpäin Tule tekemään pieniä kortteja, paikalla kuulet niistä lisää. Kirjastossa on materiaaleja ja tarvikkeita, mutta voit ottaa myös omiasi mukaan. • Mestarien kynästä – suomalaisten lauluntekijöiden lauluja klo 18.00 -19.00 Lauletaan yhdessä mm. Juicen, Junnu Vainion, Gösta Sundqvistin ja Hectorin tuttujen säveliä ja vetäviä tekstejä. Järjestäjinä Myyrmäen kirjasto ja Vantaan Aikuisopisto. Maailmanlopun kahvila, lavarunoutta ja muita tekstejä klo 19.00 21.00 Ota mukaan kirjoittamiasi runoja, proosaa, räppiä tai muita tekstejä. Tule lukemaan ja kuuntelemaan! niitä yleisölle. Maailmanlopun kahvilan esitys yhdistelee runoa ja musiikkia kiinnostavalla tavalla. Lavalle nousee myös runoilija Sanni Purhonen. Open mic! Kino Myyri On mukana juhlimassa Myyrmäen 50 vuotista juhlavuotta & Why So Myrtsiä! • Videokooste Myyrmäestä vuosikymmenten ajalta (n. 20 min) klo 17.30 • Jones ja Kesätyttö elokuva (79 min). Kuvattu Länsi-Vantaalla 1996. Ohjaaja Rainer Muntherin avauspuheenvuoro ennen elokuvan alkua klo 18.00 (Videokoosteeseen ja elokuvaan vapaa pääsy) MYYRMANNI Taiteilija Tommi Salmelainen teoksineen klo 17.00 21.00 Vantaan Kamarikuoro klo 18.00 Suomalainen kirjakauppa klo 14.00-17.00 Myymälässä tarjolla kahvia ja mehua sekä lapsille yllätyspusseja! Deluxe Burger & Pizza Suunnittele unelmiesi burgeri! Voittaja saa burgerinsa kuukaudeksi “Special of the month” -listalle sekä ilmaiset burgerit neljälle. The Happy Red Onion Why so Myrtsi? V & Myyrmäki 50v. viralliset jatkot! Teosto T esiintyy klo 22.00 eteenpäin. MYYRMÄEN ASEMAN YMPÄRISTÖ Puhallinorkesteri Louhi & Vantaan naislaulajat klo 18.00-19.00 Myyrmäen aseman portailla Mike’s Dinerin ohjelma klo 16.00 eteenpäin! • Mike’s Diner Bursaa hiiligrillillä • Lasten sähköautot • Prinsessa-kyyditys ja mönkijäajot (Alaikäiset tarvitsevat vanhempien suostumuksen) • Johnny’s Filter Band klo 19.15 20.00 & 20.30 21.15 • Belenos Group of Arts klo 20.30 21.15 Taianomainen tulishow mystiikkaa ja tunnelmaa MYYRINPUHOS Myyrin pakohuonepeli Escape Room Ennakkoilmoittautuminen registration in advance Walk in games 20.00 22.00 www.whysomyrtsi.?/pakohuone MONTTU Kyläpelien turnausareenalla tapahtuu klo 16.00-20.00! • Leikkimielisistä kyläpeleistä voi löytyä mm. köydenvetoa, kumppaninkantoa, saappaanheittoa… • Kepparivalmentajan kepparivalmennusta ja kisat • Kaviokyydin poniratsastusta lapsille ja talutusratsastusta hevosella vanhemmille klo 18.00-20.00 • Luvassa hauskoja palkintoja! Kyläpelit tarjoaa Vantaan kaupunki, Myyrmäen markkinointiryhmä. KILTERIN KOULU EDUSTA Tule tutustumaan Myyrmäen Huollon traktoreihin ja työkoneisiin sekä Kaarelan VPK:n paloautoon! KILTERIN KOULUN KENTTÄ Båltsit Tule pelaamaan kuplafutista klo 17.00 20.00 KILTERINMÄKI Myyräncolon ohjelma Myyräncolon avoimet ovet ja SAY FM -ohjelmaa 17.00 21.00 Kilterinkuja 2 Virtatalon ohjelma • Tutustumiskäynti Virtataloon klo 16:30 18:00 • Imatran Voiman konttorista tulevaisuuden tapahtumataloksi. Tule kuulemaan talon historiasta ja tulevaisuudesta. Kokoontuminen Virtatalon auditoriossa (pääovi) Järjestää Eläkevakuutusyhtiö ELO ja Newsec Juicen virsikirjan helmiä klo 18:00 Virtakirkossa Lasse Halme & Deep Sea Divers “Juicen virsikirjan helmiä” -konsertti klo 18.00 eteenpäin. Järjestää Vantaankosken seurakunta. MYYRMÄEN RAITTI Wandasissa Why so Myrtsi? V & Myyrmäki 50v. viralliset etkot! • Myyrmäki 50v. -lounas ja kakkutarjoilu klo 10.30-14.00 • MyrtsiJazz Vaskivuoren Alumni Jazzband + tuotetarjouksia klo 18.30-21.00 • Aikuisten jatkoilla Ilari Hämäläinen klo 23.15 alkaen, ravintola auki klo 02.00 asti • Myyrmäki 50 burgeri julkaistaan! 1 3 2 5 4 6 78 9 10 O H J E L M A
• KULTTUURITALO MARTINUS Bar Hippu klo 15.00-19.00 Valokuvaus Luukas valokuvanäyttely VJS minifutiskenttä klo 17.00-20.00 VJS on jalkapalloyhteisö juuri sinulle! VJS liikuttaa lähes 2000 pelaajaa lapsista aikuisiin. Tule pelaamaan VJS -minifutiskentälle! Pitsikilta ry klo 16.00-20.00 Pitsinnypläyksen käsityönäytös. Runokaravaani klo 21.00 eteenpäin Runokaravaani jalkauttaa musiikkiin yhdistetyn runouden Myyrmäen kaduille. LIESITORI Vantaan kaupunki Alueen päivä, kaupungin teltta klo 17.00-20.00 Tule juttelemaan kotikulmiesi asioista kaupungin työntekijöiden kanssa tunnistat heidät valkoisista liiveistä. Teltalta saat tietoa Myyrmäen alueen palveluista ja ajankohtaisista suunnitelmista. https://www.vantaa.?/hallinto_ja_talous/osallistu_ja_vaikuta/vaikuta_nyt/ alueen_paiva Vantaan kaupunginmuseo klo 17.00-20.00 Muisteluhetkiä ja diashow Myrtsin kaivauksista ja historiasta. Asukastila Myyrinki klo 17.00-20.00 Tule koristelemaan itsellesi Vantaa-kangaskassi ja kysy vapaaehtois-, sekä asukastilatoiminnastamme. Pomppulinna, liukumäki & pelejä klo 16.00 20.00 ISOMYYRI Vantaan nuorisopalvelut klo 16-20.30 Monitoimitila Arkissa on avoimet ovet! Tarjolla mm. open mic -tilaisuus, esiintyjiä, sumopainia, bilistä, pingistä ja kuvataiteilua. Myrtsin nuorten suosikkipaikkaa pääsee nyt ihmettelemään koko perheen voimin. Vantaan katutanssiyhdistys VKTY ry Kick Off! Vol. 5 klo 17.00-20.00 Vantaan katutanssiyhdistyksen kauden avauksessa pääsee kokeilemaan hiphop-tanssia ja seuraamaan hiphop-battlea. Kisaamaankin voi tulla, jos freestyle taipuu! Battlea on tuomaroimassa japanilainen huipputanssija Osaam ja musiikista vastaa DJ Sleezy J. Voittajalle on luvassa 50 € käteistä. • klo 17.00-17.30 hiphop-opetustuokio • klo 17.30-18.00 vapaa tanssilattia ja ilmoittautuminen battleen • klo 18.00-18.30 karsintakierros • klo 18.30-18.45 vapaa tanssilattia • klo 18.45-19.15 neljännes?naalit • klo 19.15-19.30 semi?naalit • klo 19.30-19.45 vapaa tanssilattia • klo 19.45-20.00 tuomarin showcase ja ?naali VKTY Kick Off! -ohjelma jatkuu koko viikonlopun erilaisten kurssien muodossa. Lisätietoja www.vkty.? sekä facebook.com/vantaankatutanssi Lemmikki Palatsi klo 15.00-19.00 Tule tutustumaan eläimiin ja näyttämään oman lemmikkisi kuvaa! Kuvaa näyttämällä osallistut arvontaan (arvo 50€). Rotuesittelyssä harvinainen karvaton Don S?nx kissa. Tilicho Nepalilaista ruokaa ja musiikkia MyBiljardi & Bar Musabingo klo 18.00 URHEILUTALON AUKION YMPÄRISTÖ Vaskivuoren lukion bändien esityksiä Vaskivuoren lukion edustalla klo 17.30-20.00 AKTIA lava • klo 17.00-17.30 Allu • klo 17.30-18.00 Jani • klo 18.00-18.15 Anonyymi • klo 18.15-18.45 KAKSI • klo 19.00-20.00 Jenna ja Jytäurpot • klo 20.15-21.15 Olli Teirikko & Avaruus SuperPark klo 16.00-19.30 Tule kokeilemaan SuperParkin stepperiä, tasapainolautoja ja onnenpyörää! Petrol Shake klo 17.00 eteenpäin Pop-up kahvila hodareita ja popparia! TOTEEMIN EDUSTA Taikuutta ja magiaa Toteemin Taiteiden yössä klo 17.00-19.30 klo 18.00 Mano dÓRO -taikashow. Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry klo 16.30-20.00 Esittelemme toimipisteessämme kädentaitoja materiaalina puu. Työpajassamme voi tehdä syksyaiheisia kortteja luonnonmateriaaleja hyödyntäen. Työpajan yhteydessä myymme käsitöitä ja pieniä herkkuja. KULTTUURITALO MARTINUS Kurkista SKAM-teatteriversion maailmaan avoimissa harjoituksissa klo 19.00-19.30 Myyrmäen alueella esiintyy ?ash mob -tyylisesti: VANTAAN KAMARIKUORO, VANTAAN NAISLAULAJAT, LAURUS NUORISOKUORO, LAURUS KAMARIKUORO sekä VACAPELLA lauluyhtye Sateen sattuessa pyrimme toteuttamaan koko ohjelman mutta tapahtumapaikat voivat osin muuttua. Katso tarkemmat ohjeet www.whysomyrtsi.?. Aikataulumuutokset näkyvät nettisivuilta ja Facebookista Vessat löytyvät kartan paikoista Lasten taidetalo Toteemi, Urheilutalo, Isomyyri, Myyrmäkitalo, Myyrmanni, Myyrmäen asema, Colosseum sekä alueen kahvilat ja ravintolat Infopiste sekä ensiapupiste löytyvät Paalutorilta 12 11 13 14 15 H A L UAT KO M U K A A N O H J E L M A A N ? I L M O I T TAU D U ! W W W.W H Y S O M Y R T S I . F I / O H J E L M A N U M E R O i wc + Tapahtuman virallinen suojelija on Johannes Grönroos, joka on toiminut Myyrmäen alueella 33 vuotta talkkarina. Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen tervehdys Paalutorilla klo 17.00. TA PA H T U M A N S U O J E L I JA R I T VA V I L JA N E N MYYRMÄENRAITTI MYYRMÄENTIE JÖNSAKSENTIE MYYRINPUHOS RA JA TO RP AN TIE VA SK IV U O RE N TIE VIR TA TIE U O M AT IE KIRJASTO MYYRMÄKITALO ARTSI ISOMYYRI VASKIVUOREN LUKIO PAALUTORI MONTTU UOMARINTEEN KOULU TAIDETALO TOTEEMI MYYRMANNI KILTERIN KOULU URHEILUTALO 10 12 3 6 4 7 8 1 13 2 14 15 11 MYYRMÄEN ASEMA LOUHE LAN ASEMA VIRTATALO 9 5 MYYRÄNCOLO LOU HELA NTIE M AR TIN LA AK SO N TIE
• PAALUTORI 29.08.2019 Myyrmäen suurin kuoro, Lauluyhtye Eloisa, Tanssiorkesteri kuunsilta, Pinja ja Pekka, Vantaan Viihdeorkesteri Ensemble & näyttäviä tanssiesityksiä! T2H lavan kruunaa Tukos Median taideteos! Rakennamme Ihania koteja Tutustu ja ihastu www.ihaniakoteja.fi Facebook “f” Logo CMYK / .ai Facebook “f” Logo CMYK / .ai T2H_ihaniakoteja /t2h.? 60% Sijoitusapuri on tavoitesäästämisen palvelu, joka auttaa sinua unelmiesi toteuttamisessa ja tulevaisuutesi turvaamisessa. Ota askel kohti säästötavoitteitasi osoitteessa www.aktia.fi/sijoitusapuri Sijoitusapuri Placeringsassistentten Säästötavoite Sparmål KINO MYYRI OLEN SUOMALAINEN ENNAKKONÄYTÖKSET TO 5.9.2019 KLO 14.00 KLO 18.00 KÄY TAPAHTUMAN JÄLKEEN ANTAMASSA PALAUTETTA OSOITTEESSA: www.whysomyrtsi.fi/palaute TEHDÄÄN JA KEHITETÄÄN TAPAHTUMAAMME YHDESSÄ!
• RAVINTOLA KOTO T E R V E T U L O A M Y Y N T I . K O T O R A V I N T O L A @ G M A I L . C O M V A P A A L A N T I E 2 , 1 6 5 V A N T A A 5 5 6 5 9 4 4 W W W . R A V I N T O L A K O T O . F I 6.9. alkaen Pihviä & burgeria joka perjantai-ilta klo 16-21 7.9. Sikajuhlat Trio Henkinen Kesoil soittaa Leevi & the Leavingsia Ennakkoliput 15€ (norm. 20€) 14.9. Brunssi 18€ (11-14) 12.10. Brunssi 18€ (11-14) 19.10. Wines & Tapas Night 20€ (sis. tapaspöytä,esitys) Loppuvuoden yksityistilaisuudet -15% yli 30 hlön seurueille, kun varaus tehdään 30.9. mennessä
• 1 8 CHI MODUN KUVISSA ON MONTA ELÄMÄÄ T E K S T I JA K U VAT S I R K K A I N K I N E N VANTAAN ARTSISSA oli lämmin tunnelma, kun CHI MODUN opastama kierros ikonisista kuvistaan alkoi torstaina 15.8. kello 17. Karismaattinen Modu on paitsi loistava kuvaaja myös mainio tarinankertoja. Jokaisesta kuvasta oli tarina ja ne aukesivat katsojalle kertomuksina elävästä elämästä sitä paremmin, mitä pitemmälle kierros eteni. Tunnetuimmat kuvat tässä näyttelyssä ovat TUPAC SHAKURISTA , SNOOP DOGGISTA , NOTORIUS B.I.G :sta kaksoistornien edessä ja kuva NASISTA makuuhuoneessaan 18-vuotiaana, kun ”Illmatic” oli vasta syntymässä. Nas kävi Sideways-vierailunsa aikana kesäkuussa myös itse katsastamassa näyttelyn Artsissa ja julkaisi useita kuvia omalla Instagram-tilillään. Chi Modu on dokumentoija ”Miettikää millaista se on, kun tapaa nämä kaverit parikymppisinä ja sitten 25 vuotta myöhemmin, kun he ovat maailmankuuluja ikoneita. Heidät on ikuistettu jo nuorina, kasvuvaiheessaan. He ovat ikään kuin jäädytettyinä aikaan. Nykyään moni näistä kuvatuista on siirtynyt musiikista tv-ohjelmiin, mm. LL Cool J, Ice-T ja Snoop Dogg. He haluavat itse käyttää näitä kuvia – miettikää vaikka Snoop Doggia nykyään kokkaamassa telkkarissa Martha Stewartin kanssa – Snoopin paidassa on minun ottamani kuva”, nauraa Modu. ”Kuten artistit, ei yleisökään välttämättä halua tämänpäiväistä versiota artisteista. Sekin haluaa tämän version – minun versioni.” Modu kertoi Snoop Doggin ”California 187” -kuvan kohdalla myös kuvaamisen vaikeudesta. ”Ajelimme Los Angelesissa ja näimme siistin kyltin – 187 oli Los Angelesin poliisin koodi murhalle. Ajoin sivuun ja hyppäsimme kyydistä. Se oli jengien aikaa siellä, Snoop oli iso tekijä, eikä pysähtyminen ollut välttämättä turvallista. Meidän piti toimia nopeasti eikä mukana ollut kuvausvälineistöä – ei salamaa, ainoastaan raaka päivänvalo. Näissä hommissa pitää ratkaista ongelmat sitä mukaa, kun ne tulevat eteen! Ei ollut aikaa siivota varjoja eikä sommitella, pyysin vain R Ä P S , R Ä P S ! Karismaattisen tarinankertojan kyydissä.
• 1 9 R Ä P S L I F E Snoopia nostamaan leukaa hieman, että kaikki haluamani elementit olivat näkyvissä – Snoopin silmät, päähineen teksti ja kyltti. Jos silmiä ei näy, kuva on kuollut, etkä välttämättä enää koskaan saa toista tilaisuutta siihen kuvaan. Oma mottoni on aina ollut, että toimitan kuvan. Jos et saa kuvaa toimitettua, ei sinua kohta pyydetäkään.” Chi Modu on Artsin ystävä Modun toinen kerta Artsissa tarjoili kierroksen lopussa kysyjille myös kuvausvinkkejä. ”Minun zoomini ovat jalkani. Jos en ole riittävän lähellä, astun pari askelta eteenpäin. Ja jos haluan rajata, teen sen siirtämällä kameraani. Kuvatessani tarkastan aina kaikki neljä kulmaa. Jos jossain kulmassa on jotain, jota en halua, siirrän kameraa. En inhoa digiä enkä pane pahakseni kännykkäkameroita, koska paras kamera on aina se, joka on mukana! Olen kuitenkin valtavan tyytyväinen, että nämäkin kuvat, jotka ovat lähes seinän kokoisina täällä, on otettu filmille vanhalla suurkuvakameralla, koska kuvat laadullisesti kestävät sen. Tätä halusin tarjota Vantaalle ja tätä sain. Olen nyt vieraillut Suomessa useampaan kertaan. Olen saanut täältä valtavasti rakkautta ja minä puolestani levitän teistä sanomaa joka puolella maailmaa – että on olemassa tällainen pieni alle kuusimiljoonainen hieno kansa ja että me arvostamme toisiamme.” Chi Modun ”Uncategorized” -valokuvanäyttely on auki vielä 1. syyskuuta asti Taidemuseo Artsissa. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Artsista JEAN RAMSAY sekä muusikko KARRI ”PALEFACE” MIETTINEN. “187 oli Los Angelesin poliisin koodi murhalle.” Modu veti Artsiin runsaasti väkeä.
• 2 VANTAAN SAMPO ON ELINVOIMAINEN NELIKYMPPINEN ILLUKKA KAHDESTI HOPEALLE KALEVAN KISOISSA T E K S T I I L L E M A R T E L A T E K S T I & K U VA I L L E M A R T E L A U R H E I L U L L I S E T I K Ä PA I N I I PÄ Ä L L E K I P I N K A P I N K A K KO S E K S I VANTAAN SAMPO viettää merkkivuottaan tänä vuonna. Ensimmäiset Vantaan Sammon harjoitukset olivat Myyrmäen Urheilutalolla 11. syyskuuta 1979, joissa ARTO SAVOLAINEN toimi valmentajana VILJO VIERTOLAN kanssa. ”Ensimmäisissä harjoituksissa olleet pojat olivat pitkälti KaiVANTAAN SALAMOIDEN riveissä kisaava Riku Illukka juoksi Lappeenrannan Kalevan kisoissa kahdesti SM-hopealle. ”Hyvä fiilis. Ensimmäiset Kalevan kisani. Viime vuonna oli loukkaantuminen ja toissa vuonna nuorten EM-kisat samaan aikaan, niin jäivät väliin. Mitaleja lähdettiin hakemaan ja kaksi tuli, niin ei tässä voi olla kuin tyytyväinen.” ILLUKAN AJAT pikamatkoilla olivat erinomaisia. Kahdellasadalla metrillä hän sivusi ennätystään. ”Kakkosella olen tyytyväinen, sama kuin ennätys. Vaikea hallikausi takana. Loukkaantuminen pitkittyi enkä päässyt hallissa ollenkaan juoksemaan, niin sen takia erittäin tyytyväinen, että tulikin näin kovaa kakkonen. Satasessa lähtö oli huono, niin aika oli OK siihen nähden.” Illukalla on suunnitelmia myös loppukaudelle. ”Pitää katsoa, miten tästä nyt palautuu. 18. elokuuta on Motonet GP Espoossa ainakin. Siellä on 200 metriä.” RUOTSI-OTTELU perinteisesti kruunaa yleisurheilijoiden kauden. Tänä vuonna on vielä MM-kisat Dohassa syys-lokakuun vaihteessa. ”Jos tulee kutsua, niin totta kai maaotteluun lähdetään mukaan”, Illukka päättää. vokselasta. Nykyisestä Ukonkivenpolku 4:n rakennuksesta oli varmaan seitsemän poikaa mukana”, Vantaan Sammon perustajajäsen Savolainen kertoo. SAMPO JUHLII 40-vuotista taivaltaan tietenkin painikilpailuilla. ”Meillä on 14. syyskuuta juniorikilpailut Kanniston koululla klo 12 alkaen.” Sampo järjestää myös 40 vuotisjuhlan entisille ja nykyisille jäsenilleen. ”Koitetaan kerätä porukkaa yhteen. Syödään, jutellaan ja muistellaan. Aika paljon tulee ihmisiä muistelemaan nuoruuttaan ja nykyaikaa. Jutut ovat muisteloissa herkullisempia ja vakaville asioille voi jo nauraa.” ”Ajatus oli muutaman harjoituksen jälkeen lähteä kilpailemaan kokeneita poikia ja SM-tason painijoita vastaan. Jos poika itse sanoi haluavansa kilpailuihin, kysyin vain, ethän pety, jos et siellä kilpailuissa pärjää”, Savolainen naurahtaa. SAVOLAINEN törmää entisiin valmennettaviinsa silloin tällöin. Savolainen on itse lähes samoissa mitoissa kuin hän oli vuosikymmeniä sitten. Vastaantulijaa hänen on vaikeampi tunnistaa. ”No, enhän minä voi muistaa, kun on tullut 50–60 kiloa lisää painoa”, Savolainen nauraa jälleen hersyvästi. Nelikymppinen seura porskuttaa elinvoimaisena eteenpäin. Paini lajina tarjoaa pojille ja tytöille hieman rajumpaa leikkiä ja askeettisuutta, mutta ennen kaikkea kehittää koordinaatiota ja fyysistä kuntoa. Riku Illukka taipui ennätysajallaan niukasti kakkoseksi miesten 200 metrillä Roope Saarisen voittaessa.
• 2 1 HYDROMANIA KANNUSTAA KOKEILEMAAN T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VA JA N N E H E I N O N E N U R H E I L U L L I S E T U P P O A A KO ? Moni vantaalainen ei välttämättä koskaan ole kuullut Hydromaniasta. Hurjalta kuulostava nimi ei ole tauti vaan sukellusseura. Maanantaisin ja torstaisin seuran edustajat harrastavat Myyrmäen uimahallissa uppopalloa. Hydromania pelaa ykkösdivisioonassa ja puolustaa viime keväistä mestaruuttaan. UPPOPALLOA pelataan syvissä hyppyaltaissa pääosin pinnan alla. Pelaajat nousevat välillä pinnalle hengittämään ja käyvät myös vaihdossa, mutta kylläisellä suolavedellä täytetty pallo pidetään koko pelin ajan pinnan alla. Vedessä on kerrallaan kaksitoista pelaajaa, kuusi molemmista joukkueista. Toiset kuusi per joukkue istuvat penkillä vaihtomiehinä. ”Altaalla olevat kuusi pelaajaa jakaantuvat pelipaikkojen mukaan pareittain – kaksi maalivahtia, kaksi puolustajaa ja kaksi hyökkääjää. Pareista toinen hengittelee pinnassa, kun toinen tekee hommia pohjassa. Tämä on perussapluuna”, pelaajavalmentaja MARKUS KALLAVA kertoo. Palloa pelataan pohjassa oleviin koreihin. Kori on useimmiten ruuvattu pohjaan kiinni. Pallon pelaaminen koriin on aina yhden pisteen arvoinen. Korirengas on vain hieman pienempi kuin koripallossa, mutta pallo on jopa käsipalloa pienempi, tosin paljon painavampi. ”Lähes kaikki otteet ovat sallittuja. Päätä ei saa pelata turvallisuussyistä. Sukellusvälineisiin, räpylöihin, maskiin ja uimahousuihin, ei saa tarttua. Muuten saa pallollista ottaa kiinni miten parhaaksi näkee. Pallo pitää aina olla jommallakummalla, kun otetaan kontaktia”, Kallava jatkaa. VARUSTEINA ovat uimahousut, maski, snorkkeli ja räpylät sekä uimalakki, samanlainen kuin vesipallossa käytettävä, joka suojaa korvia osumilta. Uimahousut ja lakki ovat joukkueen värin mukaan valkoiset ja vastapuolella siniset tai mustat. ”Nykyään käytetään aika paljon myös paitoja. Punainen on tuomarin väri”, Kallava opastaa. Joukkuepeleissä tarvitaan aina yhteispeliä puolustettaessa ja hyökätessä. ”Palloa syötetään työntöliikkeellä. Yleensä syötöt eivät ole kovin pitkiä, noin metrin tai puolentoista mittaisia”. Vaihtaminen tapahtuu niin, että pelaajan pitää olla kokonaan veden pinnan yläpuolella ennen kuin seuraava saa hypätä. ”Pintauintia tulee aika paljon, varsinkin pidemmissä altaissa. Täytyy pystyä ottamaan happea ennen seuraavaa sukellusta.” PALLONHALLINTA annetaan vastustajalle, mikäli joukkue pelaa palloa pinnan yläpuolella. ”Lajitermi on vapaapallo. Joukkue, jota on rikottu, saa aloittaa pelin pallon kanssa uudestaan tuomarin vihellyksestä.” Rangaistuksia on kahden minuutin pelaajakohtaiset rangaistukset ja rangaistuspallo, rankkari. Rangaistuksia tulee useimmiten pallottoman pelaamisesta tai varusteisiin tarttumisesta. ”Tällöin pelataan yksi vastaan yksi 45 minuutin sekunnin ajan. Kummatkin saavat käydä pinnalla. Jos puolustaja nousee pintaan, pohjaan jää tyhjä kori. Puolustavat pelaajat yrittävät saada pallon pois, koska moni ei pysty 45 sekuntia puolustamaan pinnan alla. Palloa ei saa jahdata, vain kosketusetäisyydellä korista palloa saa yrittää ottaa pois”, Markus Kallava selventää. Neljän metrin syvyydessä sukeltamiseen ja vedenpaineeseen kuulemma tottuu nopeasti. Kannattaa mennä itse kokeilemaan, onko asia näin. Blubblubumphfffblub.
• 2 2 DOWNTOWN MYYR YORK: MIKE’S DINER Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. MIKE’S DINER sijaitsee Myyrmäen asemalla junalaiturien alla. Voisi helposti ajatella, että amerikkalaisen ravintolan henkeen sisustettu pikkupaikka Myyrmäen aseman alakerrassa ampuisi yli, mutta Mike’s onnistuu! Paikka on muraalein koristetun aseman sielu. Amerikan henki jatkuu seinille maalatuissa sankareissa. Ravintolan lasien läpi näkee suoraan aseman aulaan ja ulos, jolloin pöydässä istuessaan voi seurata ihmisvilinää paremmin kuin miltä tahansa pakotetusti ympäristöön rakennetulta terassilta. Pöytiin ei mennä piiloon vaan osaksi ohikulkijoiden virtaa, mikä lisää aseman viihtyisyyttä muillekin kuin ravintolan asiakkaille. Fiilis välittyy myös palvelussa ja nopeudessa, syömään pääsee mutkattomasti ja ruoka tulee ripeästi. Paikalta pääsee pois tarvittaessa vauhdikkaastikin tai pöytään voi jäädä oleilemaan. DINER on jotain Oikean Ravintolan™ ja sisägrillin väliltä. Arvostamme, että kunnon grillillä on grillievästä eikä pizzaa tai kebabia, varsinkin kun puhutaan grillien high end -tasosta. Menu on varsin burgeripainotteinen, mutta myös muita grilliherkkuja on saatavilla. Makkaraperunat saavat Sakarilta tämän arvostelun ulkopuolisen suosituksen – niitä ei syödä tällä kertaa, mutta hyviä ovat. ANTERO ottaa listalta Burning Love -burgerin ranskalaisilla ja pippuridipillä. Sakari valitsee Fatboyn, valkosipulikouruperunat ja bbq-dipin. Annokset tarjoillaan komeasti puulevyiltä, veitsi iskettynä keskelle burgeria. Anteron ensimmäinen ajatus on: “Mistä tätä aloitetaan syömään?” Sisukset pursuavat lupaavasti mutta hankalasti ulos burgerista varsinkin sen jälkeen, kun veitsi irroitetaan. Jonkun koulukunnan mukaan burgerit pitäisi pystyä syömään käsin, mutta meille käyvät myös runsaammat täytteet, kunhan ei olla taiteilemassa pöydättömällä pystygrillillä. BURNING LOVE on mehevä. Paras osuus on miedosti tulinen kastike, johon pekonin ja juuston maku yhtyvät. Keskemmältä löytyy pariloitua jalapenoa, joka on Anterolle jo vähän liikaa, mutta silti hyvä lisä. Korkeammalla tulisuustoleranssilla varustetulle syöjälle burgeri uppoasi varmasti erittäin hyvin. Sakarille mainostetaan Fatboytä siten, että siinä on vähän joka laatua – pihviä, pekonia, nyhtöpossua ja juustoa. Fatboy on selkeästi Burning Lovea tasalaatuisempi ja maistuu joka haukulla samalta. Valitettavasti nyhtöpossua on liikaa suhteessa muihin täytteisiin ja se on aavistuksen kuivaa. ANTERON tilaamat ranskalaiset ovat keskivertoa paremmat, mutta eivät täydelliset. Pippuridippi ei mene jatkoon. Maku on tunkkainen ja ranskalaiset kannattaakin syödä mielumumin ketsupin kanssa. Sakarin valitsemat valkosipuliperunat täyttävät hienosti makuranskalaisten roolin – kyseessä on siis miedosti valkosipulilla maustettuja ranskalaisia eikä mitään kermaperunoita. Sakarille lisämyyty BBQ-dippi ei vakuuta vaan jää syömättä. Pidämme lyhyen hiljaisen hetken aiemmin tarjolla olleiden pippuriperunoiden muistolle. PIENISTÄ moitteista huolimatta Mike’s menestyy. Konsepti toimii hyvin: helppo asioida, laadukkaat burgerit, mukava ympäristö. Myyrmäen ravintoloille poikkeuksellisen keskeinen sijainti helpottaa poikkeamista. Aikaisemmassa grillikierrosarvostelussa sanoimme, että Mike’s ansaitsee oman arvostelunsa, ja niin se totta vie ansaitsikin. Jos Mike’s olisi otettu grillikierrokselle tasavertaisena kilpailijana, muut olisivat päässeet hädin tuskin lähtöviivan yli. Mike’s Dinerilla on ansaittu paikkansa myyrmäkeläisten ja Michelinien sydämissä. Katso Michelinien grillikierros ja muut ravintolaarvostelut osoitteesta myyryork.news R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S Michelinien mielestä rakkaus oli hieman liiankin polttavaa. Michelinit kaipailevat pippuriperun oita takaisin listalle. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T R U O K A K U L T T I
• Onnea rakas Myrtsi! 25/8 Myyrmäki 50 brunssi 29/8 Myyrmäki 50 Lounas 29/8 Myyrmäki 50 Burgeri ensi-ilta 29/8 klo 18:00 Myrtsi Jazz 29/8 klo 23:00 Why so Myrtsi Aikuisten jatkot by Ilari Hämäläinen Uudet burgerit 29/8 Tule, Maista ja Ihastu! www.wandas.fi LÄNSI-VANTAAN HAMMASLÄÄKÄRIT ON NYT OSA TERVEYSTALOA! Uusi nimemme on Terveystalo Myyrmäki hammaslääkäripalvelut. Palvelemme sinua tutulla henkilökunnalla – ainoastaan nimi vaihtuu. Nyt pääset laadukkaaseen hammashoitoon edullisemmin: HAMMASTARKASTUS ETUHINTAAN 49,50 €* NOPEASTI HYVÄÄN HAMMASHOITOON terveystalo.com Liesikuja 7 Puh. 030 6000** hammaslääkäripalvelut *Etu on voimassa arkisin 30.9.19 asti ja koskee hammaslääkärin suorittamaa hammastarkastusta. Hinta sis. Palvelumaksun ja mahd. Kela-korvauksen. Röntgentutkimukset eivät sisälly etuhintaan. Käytä aikaa varatessasi etukoodia HAMMAS. **Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.
• 2 4 TR IV IA V AS T AU SK ET PS. JOKO TEIT TRIVIAN SIVULLA 9? 1b, 2b, 3b, 4c, 5a, 6a, 7a, 8b, 9b, ja 10b Allun Grilli löysi naapurista uudet tilat kun nykyisen kiinteistön purkutyöt alkavat syksyllä. Allu avaa Myyrmäentie 4:ssä, samassa siipirakennuksessa jossa Makukasari ja Oh My Game sijaitsevat. Ravintolan tarkoituksena on palata muutaman vuoden päästä entiselle paikalle nousevaan uuteen kiinteistöön. Myyrmäessä ja Martinlaaksossa asuneen ja kohta kymmenen vuotta sitten kuolleen laulajan KARI TAPION elämästä tehty elokuva esitetään ennakkonäytöksenä Kino Myyrissä 5. päivä syyskuuta. ”Pleku” ja sittemmin ”House Koo” nimillä tunnettu musiikkibaari Louhelan aseman kainalossa on vaihtanut jälleen nimeä. ”Stage Louhela” kuvaakin edeltäjiään paremmin ravintolan ideaa. Paikka on tunnettu siitä, että kuka tahansa voi nousta lavalle jammailemaan. Myyrmäen skeittihalli on jälleen ilman vetäjää. Helluntaiseurakunnan alun perin rakentama skeittihalli toimi pari viimeistä vuotta Vantaan Rullalautailijoiden vetämänä. Toivottavasti paikalle löytyy uusi vetäjä, sillä varsinkin talvella sisäskeittipaikoista on pulaa. Aikaisemmin nyrkkeilijänä tunnettu JUHO TOLPPOLA pyrkii rakentamaan uutta uraa tapahtumapromoottorina JT-promotions nimen alla. Myyrmäkihallissa järjestetään 7.12.2019 pikkujoulut, joissa esiintyy mm. Eppu Normaali. Vantaan kaupungilla kentänhoitajana toimiva Tolppola oli keväällä Suomen Kansa Ensin -ryhmän eduskuntavaaliehdokkaana, mutta jäi 163 äänen saaliilla valitsematta. Laajaniityntiellä Martinlaaksossa sijainnut Roberts Coffee jäi kovin lyhytikäiseksi. Sama yrittäjä avasi paikalle Totoro Sushi buffetin, jota listanpitäjä on kuullut kehuttavankin. Nyt kun kävely-yhteys uimahallilta Laajaniityntielle on kesän aikana avattu, menestymisen edellytykset jatkossa lienevät myös paremmat. Toinen kehuja kerännyt ruokala on Cafe Apricot Kivistössä. Erityisesti Apricotin viikonloppubrunssi on saavuttanut suosiota kivistöläisten keskuudessa. Moni lukija on ollut huolissaan siitä, että tyhjien liikehuoneistojen määrä on Myyrmannissa kääntynyt taas kasvuun. Maalaisjärjellä ajateltuna kauppakeskukseen tulee mielenkiintoisia liikkeitä vain mikäli myrtsiläiset suosivat omaa kauppakeskustaan Jumbon, Kaaren tai Sellon sijaan. Tosin, Järvenpään kehutussa Citymarketissa vieraillessaan listanpitäjän mielessä kyllä kävi, että Myyrmannin kauppiaat voisivat myös itse aktivoitua. Hämeenkylän koulun kasvatti Virve Rosti täytti viime syksynä 60 vuotta. Nykyisin Martinlaaksossa asuvalle laulajalle myönnettiin kesällä Iskelmä-Finlandia. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 lähtien joka vuosi merkittävälle suomalaiselle viihdetaiteen ammattilaiselle. MONET Myyrmäessä ovat kuulleet Cafe Popolosta tai poikenneet siellä maittavalla kotiruokalounaalla ja tapaamassa tuttaviaan. Paikka on kuitenkin paljon muutakin kuin leppoisa lounasruokapaikka kauppakeskus Isomyyrin kolmannessa kerroksessa. “Cafe Popolon toiminta lähti liikkeelle vähän sattumalta vuonna 2007. Tuolloin Apajakujalla Myyrmäessä toimi Alvin nuorille mielenterveyspotilaille tarkoitettu kuntoutuskeskus”, kertoo yksikkövastaava SANNA AARTO. NUORILLE oli jo tuolloin vaikea löytää kuntoutumisen kannalta tärkeää, järkevää ja mielekästä työtoimintaa. Työ on kuitenkin monen mielenterveysnuoren itsenäistymisen ja tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää. “Haasteellista oli hankkia oikeita työpaikkoja jo kuntouttavaan työtoimintaan ja erityisen vaikeaa tämä oli, koska osa kuntoutujista oli osatyökykyisiä. Tällaisten työpaikkojen löytäminen oli kertakaikkiaan kiven alla. Ja silloin tuli tunne, että tarttis tehdä jotain”, Sanna Aarto naurahtaa. Kun sitten Isomyyrin kolmannessa kerroksessa tuolloin toiminut Pajakoulu lopetti ja tilat jäivät tyhjilleen, syntyi ajatus kahvilan perustamisesta noihin tiloihin. “Oltiin yhteydessä Vantaan kaupunkiin ja onnistuimme saamaan tilan.” KAHVILA PERUSTETTIIN osaksi Alvi ry:n toimintaa. Se on yleishyödyllinen, sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tuottaa kuntoutus-, tukija asumispalveluita mielenterveysja päihdekuntoutujille. Samoin myös Cafe Popolo on voittoa tavoittelematon yritys. Miksi sitten kahvila? Yksikönvastaava Aarto kuvaa kahvilaa monin tavoin sopivaksi työpaikaksi juuri kuntouttavaan työtoimintaan. “Kahvila on monipuolinen ja oikea työpaikka. Siellä saa todellisen kuvan kahvilaja keittiöalan työympäristöstä sekä siihen liittyvistä eri tehtävistä. Keittiössä, salin puolella sekä asiakaspalvelussa voi tutustua aitoihin ravintola-alan töihin ja jopa löytää kipinän jatko-opiskeluille tai töihin paluuseen”, Sanna Aarto korostaa. LISTA! POPOLO KOTIRUOKAA JA KUNTOUTUSTA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. H U R M O K S E L T E K S T I & K U VA A R I M A R T I N A H O
• 2 5 www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT POPOLO KOTIRUOKAA JA KUNTOUTUSTA M A I N O S M Y Y N T I @ M Y Y RYO R K . N E W S Tervetuloa järjestöseminaariin! Tiistaina 24.9.2019 klo 17–19.30 Kilterin koulu, Iskospolku 8, Vantaa Kahvit klo 16.30 Tule keskustelemaan kaupungin ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Lue lisää vantaa.fi/jarjestoseminaari Voit myös seurata suoraa lähetystä osoitteessa vantaakanava.fi. KUNTOUTTAVAN työtoiminnan tarkoituksena on vahvistaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työvalmiuksia ja parantaa edellytyksiä osallistua muihin aktiivitoimenpiteisiin sekä edetä kohti työelämää. Myyrmäen Café Popolo onkin tarjonnut jo yli kymmenen vuotta vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille ohjattua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kahvilan työntekijät huolehtivat myös Yhteisen pöydän ruokajakelusta ja näin osallistuvat monipuolisesti koko Myyringin toimintaan. “Jotain varmasti onnistumisestamme kertoo se, että näiden kuluneiden kahdentoista vuoden aikana kuntouttavaan toimintaamme on osallistunut lähes kolmesataa mielenterveyskuntoutujaa, ja hyvin monille heistä on auennut paikka normaaliin ja itsenäiseen elämään”, Sanna Aalto kehaisee. Cafe Popolo tarjoaa edelleen hyvää kotiruokaa, mutta kannattaa muistaa, mitä kaikkea muuta se lounasruoan lisäksi Myyrmäen yhteisössä tarjoaa.
• 2 6 ELOKUU MA 26.8. KLO 9:30 Sammakkolammikko tanssisatu koko perheelle (+4v.) Liput: 5e, varaus: mamiacompany@gmail.com, Myyräncolo, Kilterinkuja 2. TI 27.8.2019 KLO 16:00–18:00 Kesäkuvat pileveen -työpajassa tutustutaan pilvitallennustiloihin. Vantaainfo, Myyrmäkitalo TO 29.8.2019 KLO 15:00–24:00 Why So Myrtsi V Myyrmäki 50 vuotta, Myyrmäen taiteiden yötä vietetään kaupunginosan 50 vuotisjuhlan merkeissä. Ks. Tarkempi ohjelma tämän lehden keskiaukeamalla. TO 29.8.2019 KLO 18:00 Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmiä, Lasse Halme & Deep Sea Divers sukeltavat Juice Leskisenn syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Laulut on valittu virsikirjan teemojen mukaisesti, mutta tuskin sopisivat virsikirjaan. Virtakirkko LA 31.8.2018 KLO 11:45 Martinlaakson 50-vuotisjuhla Martinlaakson koulun pihalla. Ks. Tarkempi ohjelma toisaalla tässä lehdessä. LA 31.8.2018 KLO 9:00–16:00 Siivouspäivän yhteiskirppis Myyrmäenraitilla. Oma rekki, pöytä tai viltti. Myyntipaikat eivät maksa mitään. Kierrätyskeskuksen auto löytyy uimahallin edustalta. SYYSKUU MA 2.9.2019 KLO 18:00 Syyskuun Pop up -ulkoliikunnat Myyrmäessä. Viitenä syyskuun maanantaina klo 18.00 lähdemme Myyrmäen urheilutalon edestä 60 min lenkille juosten, sauvakävellen tai kävellen. Ohjaajina ovat Frisk &Svettis Helsingin ulkoliikuntaohjaajat. Vapaa pääsy F&S-jäsenkortilla tai kertamaksu 8 euroa. Myyrmäen urheilutalo MA 2.9.2019 KLO 18:00 Avoimet ovet Övre Nybackassa. Juhlat suunnitteilla? Övre Nybackan avoimissa ovissa pääset tutustumaan 200-vuotiaan talokaunottaren tiloihin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tai tule lueskelemaan kotiseutukirjaston kirjoja ja talon historiataulua! Myös 7.10. ja 4.11. Nybackankuja 4 TO 5.9.2019 KLO 13:00–14:30 Turvallinen netin käyttö -info: Sähköpostiohjelmat. Esittelyssä Gmail, Google Kalenteri ja Hotmail. Myyrmäkitalon Tapahtumahuoneessa, 2. krs. Vapaa pääsy TO 5.9.2019 KLO 18:00–21:00 Vantaan kamarikuoron koelaulu Vaskivuoren lukiossa. Vantaan kamarikuoro on rohkeiden, taitavien ja iloisten laulajien joukko, jonka tekemisiä sävyttää musikaalinen pelisilmä ja yhteen hiileen puhaltamisen tahto. Ilmoittaudu: ilona@kamarikuoro.com PE 6.9.2019 KLO 18:00–20:00 Eino Grön & Lasse Hirvi Quartet: EverGrön 80 – Ikivihreitä svengaten. Eino Grönin 80-vuotis juhlakonsertti Martinus-salissa. Liput: Lippu.fi PE 6.9.2019 KLO 19 Kahden tanssiteoksen ilta; PI**U (ensi-ilta) & Rumista Ankanpoikasista. Myyräncolo, KiIlterinkuja 2 Liput: 10e, varaus: mamiacompany@ gmail.com LA 7.9.2019 KLO 9:00–20:00 Vakitan GP-kisat Tervetuloa Vakitan Grand Prix -kisoihin ihailemaan valtakunnan parasta vakioja latinalaistanssia kaikissa MENOKS! N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I ikäluokissa! Alkukilpailut starttaavat aamulla ja loppukilpailujen tunnelmaan pääsee virittäytymään iltapäivän puolella. www.vakita.fi/gp2019 Energia Areena LA 7.9.2019 KLO 13:00 Toteemin perhepäivä: Karhu ja leijona. Näyttelyn perhepäivässä on paikalla kuvittaja, lastenkirjailija Anne Vasko. Tutkimusretki näyttelyyn ja naamarityöpaja Anne Vaskon ohjauksessa (koko perheelle, sopivin kohderyhmä 2–7 v) Teatteriesitys: Kurnuttava Sammakko / Hyvää huomenta, Apo Apponen! Vapaa pääsy. Pakolliset varaukset esitykseen: p. 09 8392 9044, LA 7.9.2019 KLO 16 Kahden tanssiteoksen ilta; PI**U & Rumista Ankanpoikasista. Myyräncolo, KiIlterinkuja 2 Liput: 10e, varaus: mamiacompany@gmail.com LA 7.9. 2019 KLO 18:00 Koton Sikajuhlat. Trio Henkinen Kesoil soittaa Leevi & the Leavingsia. Ravintola Koto, Vapaalantie 2 MA 9.9.2019 KLO 16:00–17:30 Martinlaakson kirjallisuuspiiri Martinlaakson kirjaston kirjallisuuspiiri jatkaa toimintaansa syksyllä 2019! Syyskausi aloitetaan maanantaina 9.9. klo 16-17:30 keskustellen Lars Sundin teoksesta ”Missä musiikki alkoi”. Vapaa pääsy MA 9.9.2019 KLO 18.30–19.30 Kaikille avoin tanssityöpaja kehopositiivisuudesta. Vantaan Hyvinvointiviikkojen ohjelmaa Vapaa pääsy. Myyräncolo, Kilterinkuja 2 TI 10.9.2019 KLO 18.30–19.30 Kaikille avoin tanssityöpaja kehopositiivisuudesta. Vantaan Hyvinvointiviikkojen ohjelmaa. Vapaa pääsy. Myyräncolo, Kilterinkuja 2 KE 11.9.2019 KLO 19:00 Kieli solmussa Rich Lyons Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 5, Kivistö TO 12.9.2019 KLO 19:00 PI**U soolo. Vapaa pääsy. Myyräncolo, Kilterinkuja 2 LA 14.9.2019 KLO 12:00–15:00 Kävele, kelaa tai liiku kuten haluat Naiselle Ammatti! Naisten Pankin kävelytapahtuma koko perheelle Myyrmäessä Lähtöpaikka Myyrmäen Jäähallin edessä. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen avaa tapahtuman klo 12, minkä jälkeen kuntosali Fressin lämmittelyjumppa ja lenkille lähtö. Mukana myös paralympiavoittaja Toni Piispanen. 20,00€ LA 14.9.2019 KLO 17:30–18:15 Tatu ja Patu, Syömään! Esitys kaikille niille, jotka ovat joskus syöneet, syövät juuri nyt tai suunnittelevat syövänsä! Tatu ja Patu paljastavat kaiken olennaisen kaikille olennaisesta toiminnasta – syömisestä. Lasten näytelmä tarjoilee hauskaa, hyvän makuista ja helposti nieltävää asiaa ravinnosta. Tämän parivaljakon käsissä puurot ja vellit eivät kerta kaikkiaan voi mennä sekaisin. 10,00€ Kulttuuritalo Martinus, Martinlaaksontie 36 LA 14.9.2019 KLO 22:00 Phil Harmonic Band@ Jyvänen Martinlaakso. Jyvänen, Martinlaakso, Kivivuorentie 4 MA 16.9.2019 KLO 13:00–15:00 HSY:n jäteja lajitteluneuvontapiste HSY jakaa perustietoa jätteiden lajittelusta ja jätehuollosta. Testaa omaa lajitteluosaamistasi lajittelupelillä! Vantaa-info, Myyrmäkitalo TO 19.9.2019 KLO 13:00–14:30 Novellikoukku Myyrmäen kirjaston novellikoukku jatkuu taas syksyllä! Novellikoukku pidetään kerran kuussa torstaisin klo 13-14.30.
• 2 7 JA K S A A JA K S A A . . . LA 21.9.2019 KLO 12:00–15:00 HLER ambient musiikkia kirjastossa. Heikki Lindgren ja Esa Ruoho soittavat ambienttai avaruusmusiikkia kirjastossa. Myyrmäen kirjasto LA 21.9.2019 KLO 10:30–13:00 Raakaruokakurssi Kurssilla käydään läpi raakaravinon pääpiirteet ja valmistustavat sekä toimintaohjeet. Valmistamme alkuruuan, pääruoan ja jälkiruoan. Jälkiruokana tietenkin raakakakku! Myyrmäkitalo LA 21.9.2019 KLO 10:00–14:00 Vantaan VPK 110 vuotta Koko perheen yhteinen tapahtuma Vantaan VPK juhlii 110 vuotista taivaltaan ja järjestää koko perheelle suunnatun päivätapahtuman Vanhan Paloaseman ja Vanhan Viilatehtaan alueella. Päivän aikana sinun on mahdollista mm. tutustua paloautoihin, kokeilla sammutusvarusteita, harjoitella alkusammutusta ja tutustua palokunnan museoon. Tapahtumassa voit myös keskustella siitä mitä vapaapalokunnan toimintaan kuuluu ja halutessasi liittyä mukaan nuoriso tai hälytysosastoon. Kuninkaantie 37 LA 21.9.2019 KLO 22:00 Merkurius Band Livenä Stage Louhela, Patotie 2 TI 24.9.2019 KLO 12:00–15:00 Hyödylliset mobiilisovellukset -työpaja. Vantaa-info, Myyrmäkitalo TO 26.9.2019 KLO 13:00–14:00 Maisa -palvelun esittelyinfo. Tule tutustumaan sähköiseen sosiaalija terveydenhuollon asiointikanava Maisaan. Vantaa-info, Myyrmäkitalo MA 30.9.2019 KLO 18:00–20:00 Viro-ilta Suunnitteletko matkaa Tallinaan? Tule nappaamaan vinkkejä Tallinan vanhaankaupunkiin kirjaston Viroillasta! Vanhastakaupungista kertoo Tapio Mäkeläinen, joka on kirjoittanut useita Tapion matkassa -matkaoppaita eri puolilta Viroa. Mäkeläinen myös myy Viro-oppaitaan tapahtuman jälkeen. Myyrmäen kirjasto LOKAKUU PE 4.10.2019 KLO 9.30 Sammakkolammikko Myyräncolo, Kilterinkuja 2 Liput: 5e, varaus: mamiacompany@gmail.com PE 4.10.2019 KLO 19:00 Viilatehtaan Oktoberfest Kuninkaan Lohet yhdistää kaksi syksyn suosittua tapahtumaa. Katkaise masentava syksy ja tule nauttimaan hersyvästä huumorista. Iltaa isännöi Ali Jahangiri ja estradille nousevat Stand Up koomikot Aatu Raitala ja Heikki Vilja. Olutjuhlan tunnelmaa ylläpitää bilebändi Jimmy Cola! Liput 65,00 € sis. ruokailun ja illan ohjelman. Lippuvaraukset Myyntipalvelu p. 09 25325300 TI 8.10.2019 KLO 9.30 Etsivätoimisto Nappi vuorovaikutteinen etsiväseikkailu koko perheelle (+4v.) Myyräncolo, Kilterinkuja 2Liput: 5e, varaus: mamiacompany@gmail.com LA 5.10.2019 KLO 9.30 Sammakkolammikko Myyräncolo, Kilterinkuja 2 Liput: 5e, varaus: mamiacompany@gmail.com KE 9.10.2019 KLO 9.30 Etsivätoimisto Nappi Myyräncolo, Kilterinkuja 2Liput: 5e, varaus: mamiacompany@gmail.com KE 9.10.2019 KLO 19:00 Kieli solmussa Mebe Beer & Cafe Solmu, jaspinkuja 5, Kivistö Myyr York Timesin noutopisteet löydät täältä: Tilaa teline omiin tiloihisi: www.myyryork.news/noutopiste Bargsin Suutarit Myyrmannin 0. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Coworking Myyr York Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 01600 VANTAA Kauppakeskus Isomyyri Liesitori 1, 2 kr. 01600 VANTAA Kivistön kirkko Laavatie 2 01700 VANTAA Louhelan asema Martinlaakson asema Metropolia ammattikorkeakoulu Leiritie 1 01600 Mike’s Diner Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäkitalo Paalutori 01600 VANTAA Myyrmäen asema Virtakirkko Rajatorpantie 8 01600 VANTAA Myyräncolo Kilterinkuja 2 01600 Vantaa Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 01700 VANTAA Cafe Nuvo Myyrmanni 3. kerros Iskoskuja 3 01600 VANTAA Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 01600 VANTAA
• Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK