• NRO 21 3 . J O U L U K U U T A 2 2 2 Lahja joka antaa vaan. MICHELINIT WIHDOINKIN WANDASISSA Oliko hywää? s. 22 KUKA IHMEEN VESTERINEN? Myyrmäkeläinen iskusävelmän asialla s. 18 VASKIVUOREN LUKIOLAISTEN LIITE Keskiaukeamalla. Myyr York Parkin piti olla tässä – toisin kävi. s. 12 NO PARKING!
• 2 EN HALUA MUUTTAA MUUALLE PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Ille Martela (urheilu) Sini Salo Sirkka Inkinen Suve Pääsukene KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Janne Iijalainen JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E LEHTEMME nostaa esille Myyrmäen ja sen lähialueen asioita, ongelmia unohtamatta. Emme vain huutele tuuleen, vaan yritämme tarjota myös ratkaisuja, tai ainakin uusia näkökulmia. Tässäkin lehdessä esittäytyy monta uutta myrtsiläistä yritystä. Kauppakeskus laajenee ja saamme vihdoin Prisman myötä kunnon kilpailua päivittäistavaratarjontaan. Metropoliassa, ja muuallakin, innovoidaan. Vantaalle tulee ehkä jopa oma leffafestari. MYYRMÄKI-liike juhlii kymmenvuotispäiviään. SILTI mieli on välillä murheellinen ja suututtaa. Tuntuu, että jankkaamme samojen asioiden äärellä vuodesta toiseen. Toisinaan tulee pieni riemunpilkahdus, kun vaikkapa kaupungin päätöksenteossa ainakin toivoo voivansa aistia, että tekemisellämme on merkitystä. Välillä taas kiukuttaa katsoa rapistuvaa katukuvaa ja miettiä, että onko niin vaikeaa korjata kivetys juna-aseman oven edestä. Huomaako sitä kukaan, jos en jaksa laittaa palautetta kaupungille? HETKITTÄIN on kyse isoista asioista, kokonaisista rakennettavista kortteleista ja maagisena jylläävistä markkinavoimista. Silloin on sellainen olo, että taistelee tuulimyllyjä vastaan. Poliittinen päätöksenteko on hidasta, ja välillä pelokkaan oloista. Tuntuu, että tulevaisuuden suuntaviivat on määritelty toisaalla ja niiden välissä on vain pysyttävä. Ja kuitenkin yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Ei meitä täällä lehden takana vakituisesti niin kovin montaa ole. Meistä on kehittynyt omalaatuinen joukko, jota tuo yhteen halu tehdä hyvää Myyrmäen eteen. Emme mekään ole aina yksimielisiä, emmekä aina jaksa yhtä paljon. Joskus emme jaksaisi yhtään. Sitten joku kysyy, että miten te voitte tehdä noin hyvää lehteä, kerrankin luin kannesta kanteen. Sanottua kantaa viikkoja mielessään – joku on lukenut, joku on huomannut, ehkä pysähtynyt ajattelemaan. MEILLÄ Myyrmäessä on paljon positiivista. Voisimme ladata tähän vaikka minkälaista tilastotietoa, mutta se ei auta, jos tunne on toinen. Sitä voivat horjuttaa väkivaltaiset teot ja sitä kautta vaikka vain pimeät, autiot kadut. Tai kokemus siitä, kuinka toisten auttaminen on koitua oman omaisuuden kohtaloksi. Samalla asuinalueella asuu ihmisiä erilaisissa todellisuuksissa. On eroa sillä, milloin, missä ja millä kulkee, tarvitseeko julkisia palveluita vai voiko tarvittaessa kääntyä esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman puoleen, onko aikaa ja mahdollisuuksia lähteä toisaalle palveluiden perässä, kuinka hyvin tuntee naapurinsa, kuinka turvalliseksi tuntee olonsa arjessaan. On helppo sanoa, että muuta muualle, jos ei kelpaa. Monia sitoo asuinalueeseen kuitenkin historia, perhesuhteet, ystävät. Vapaaehtoistyönä tehtävä paikallislehtikin. YHTEISÖLLISYYS on välillä jo vähän sanahelinää, mutta toivotamme sinut, lukijan, mukaan meidän maailmaamme. Tervetuloa huomaamaan, että Myyrmäessä asuu ja toimii erilaisia, tavallisia, ihania ihmisiä. Sellaisia jotka hymyilevät kanssakulkijoille, jotka virittävät liiketilan ikkunaan tonttumaailman, jotka keräävät vapaaehtoisesti roskia lenkeillään. Ihmisiä, jotka haluavat asua ja olla täällä ja toivovat, että Myyrmäestä on mahdollista tehdä entistä parempi. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Samalla asuinalueella asuu ihmisiä erilaisissa todellisuuksissa.”
• 3 MYYRMÄKEEN AVATTU KOLME UUTTA RAVINTOLAA P Ö P E R Ö L L E BISTRO DOMU avasi ovensa 23.11. Myyrmäenraitin varrelle. Ravintola tarjoaa eteläja keskieurooppalaisia makuja. Ruokalistalta löytyy esimerkiksi simpukoita ja appelsiinikanaa sekä flammkucheneita. Ravintola tuo myös toivotun lisän Myyrmäkeen, aamupalaa tarjoillaan arkisin kello 8–10. Bistro Domu, Myyrmäentie 2 D, 01600 Vantaa VUOLLEMUTKAAN putkahtanut ALBY’S PIZZERIA tarjoaa aitoja, italialaisia artesaanipizzoja. Ainakin toimituksen kokemuksen mukaan keittiöstä kuuluu iloinen puheensorina ja ruoka on hyvää. Pizzojen lisäksi tarjolla on antipastolautasia ja itsetehtyä tiramisua. Yhden kokin tekniikkaan luottava ravintola on auki keskiviikosta sunnuntaihin. Alby’s Pizzeria, Vuollemutka 9 c, 01600 Vantaa UOMATIELLÄ Kotipizzan paikalla on aloittanut AL PACINO PIZZA & STREET FOOD. Ruokalistalta löytyvät pizzat, kebabit, salaatit, hot wingsit, kanaja kalaruoat, vönerit, burgerit, falafelit, patongit ja tex mex -annokset, eli jokaiselle jotakin. Al Pacino Pizza & Street Food, Uomatie 13, 01600 Vantaa KYMMENVUOTIAS MYYRMÄKI-LIIKE VIETTÄÄ JUHLAVIIKKOJA! PAIKALLISTA LOISTOA KULTTUURIGAALASSA TA A S J U H L I TA A N S Ä K E N Ö I N T I Ä M A R R A S K U U H U N VUONNA 2012 eräs baari-ilta päättyi siihen, että päätettiin tehdä vähän asioita Myyrmäen hyväksi. Pöydän ympärillä istuneiden henkilöiden joukossa olivat ainakin PETTERI NISKANEN ja KLAUS KOJO . Yksi harmin aihe oli Vaskivuorentien alikulkutunneli, joka oli maalattu valkoiseksi, mutta ei sellaisena pysynyt. Herrat ottivat yhteyttä kaupunkiin ja vuoden kunnossapitolaskun hinnalla tunneliin maalattiin katutaidetta. Jokin oli liikahtanut Myyrmäessä. KYMMENEN vuotta myöhemmin MYYRMÄKI-liikkeen toiminta on koskettanut tavalla tai toisella lähes jokaisen myyrmäkeläisen elämää. Aseman alla on kirpputori, katutaide kukoistaa useammassakin alikulussa ja Myyrinpuhokseen muuttanut ja hieman varkain nykyisiin mittasuhteisiinsa kasvanut Myyräncolo, paikallisten taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan yrittäjien keskittymä, tuottaa lisää työpaikkoja Myyrmäkeen. KAUPUNKIMME merkittävin palkinto on Vantaan kulttuuripalkinto¸ jota on myönnetty jo 45 vuoden ajan. Tänä vuonna tämän ansioituneen taiteilijan palkinnon voitti RIIKKA MUSTAKALLIO , monialainen kulttuurin ammattilainen Kivistöstä. Vuodesta 2018 alkaen on myönnetty myös samanarvoinen palkinto merkittävästä kulttuuriteosta. Tämän vuoden voittajat olivat Laila Pullisen veistospuiston ja kotimuseon JEAN RAMSAY ja PETRA PIITULAINEN-RAMSAY. Monelle myyryorkilaiselle tuttu renessanssimies, Jean Ramsay, toimi taidemuseo Artsin kuraattorina vuosina 2019–2020, jolloin hän myös opasti yleisöä muun muassa Chi Modun ja Laila Pullisen suosituissa näyttelyissä. NYT liike haluaa juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan. Ohjelmistossa on muun muassa iltapäivätanssit, runonlausuntaa, pari keikkaa, musiikkia ja teatteria myös lapsille, valokuvataidetta ja keskustelutilaisuus. JUHLAVIIKKOJEN kattaus onkin myyrmäkeläistä kulttuuritarjontaa parhaimmillaan. Kaikkiin tapahtumiin on kaiken muun hyvän lisäksi vapaa pääsy, mutta osaan pitää varata tai noutaa lippu ennakkoon – ei sinne Skenesaliinkaan ihan koko Myrtsi mahdu. ULKONA sen sijaan on tilaa, joten sunnuntaina 4.12. kannattaa suunnata joulukirppikselle aseman eteen ja Myyräncolon pihalle. Ilmaisia myyntipaikkoja jaetaan kello 11.30 alkaen, ostoksille pääsee kahdestatoista neljään. Ostosten lomassa on tarjolla jouluista musiikkia, pukki, puuroa, pipareita ja glögiä. Juhlaviikkoja vietetään 2.–11.12. TILAISUUDESSA jaetut Nuoren taiteilijan stipendit saivat näyttelijä ja muusikko MARIE SELONEN sekä tanssija LOTTA TUOMINEN, jotka molemmat ovat Vaskivuoren lukion kasvatteja. ENSIMMÄISTÄ kertaa jaettiin myös Vantaan Sanomien lukijoiden palkinto, jonka voitti LOUHELA JAM . Sitä kuvailtiin perusteluissa laadukkaaksi, yhteisölliseksi ja erittäin ammattitaitoisesti järjestetyksi. Länsi-Vantaalla vuodesta 1992 järjestettyä, ikärajatonta ja maksutonta tapahtumaa kehuttiin myös uudistumisesta ja monipuolisesta ohjelmasta. ”Vuosi vuodelta parempi”, kehui yksi vastaajista hienoa tapahtumaa. KUVA: VANTAAN KAUPUNKI U U T I S E H K O T Louhela Jamien taustatekijöitä lavalla.
• 4 VANDALAXENPALKINNON SAAJA LÖYTYI JÄLLEEN LÄNSIVANTAALTA G R AT T I S ! VA N DA L A X E N PA L K I N T O jaetaan vuosittain vantaalaiselle, joka on tehnyt paljon ruotsinkielisten hyväksi Vantaalla. Vuoden 2022 palkinnon saajaksi Svenska kommittén on valinnut BARBY FELLMANIN. Fellman on nykyään itsekin eläkkeellä, mutta vetää edelleen senioritoimintaa Martinlaaksossa. Eläkeläiset ovat kokoontuneet jo kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Martinlaakson Folkhälsanille joka maanantaiaamu. Barby Fellman perusti Fritids’in Martinlaaksoon vuonna 1997. Siellä on iltapäivisin koululaisten iltapäiväkerho, iltaisin nuorisotoimintaa ja aamuisin toimintaa eläkeläisille. Toiminnan alkaessa Fellman työskentelikin Fritids’issä aamusta iltaan, ja jotkut lapset kysyivätkin, että asuiko hän myös siellä. PITKÄÄN kiistelty ja toisaalta odotettu rakentaminen Vantaanlaakson Lidlin osalta alkaa. Kaavatilanne on selvä, sillä tontin rakennusluvan valitukset on käsitelty Helsingin hallinto-oikeudessa eikä sen ratkaisuun enää ole haettu muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Rakennuslupa on siis lainvoimainen. Lainvoimaisen rakennusluvan lisäksi kohteeseen on vireillä myös toinen hakuvaiheessa oleva rakennuslupa. Vantaan kaupungin kaavasuunnittelija JUKKA KÖYKKÄ kertoo, että kysymyksessä on pieni muutoshakemus alkuperäiseen ja lainvoimaiseen rakennuslupaan, eikä se enää estä rakentamisen aloittamista. “Tilanne tuon projektin osalASUKASTILA MYYRINKI MUUTTAA – ISOMYYRIN MUUTOKSET ALKAVAT VANTAANLAAKSONTIEN LIDL ALKAA NOUSTA KEVÄÄLLÄ 2023 T I L A N S I I R T O R U L JA N S S I M Y Y R M Ä E N S U U R A L U E E N N E L JÄ S KAUPUNGIN asukastila Myyrinki on muuttamassa uusiin tiloihin vuoden 2023 alussa. Uusi toimitila sijaitsee Myyrmäkitalossa entisissä Aktia Pankin tiloissa. Sijainti on keskeinen, Myyrmäen kirjaston ja Myyrmäen Vantaa-infon välittömässä läheisyydessä ja Myyrmannin vieressä. Tiedot muutosta vahvistaa kaupungin yhteisötyön ja asukastilojen palveluesihenkilö LAURA TUOMI. “Kyllä, muuttamassa ollaan ja tilat remontoidaan nyt loppuvuoden aikana. Tarkka muuttopäivä varmistuu kun on tullut valmista”, hän kertoo. Tiloihin tehdään pintaremontti ja lisäksi remontoidaan keittiö, neuvottelutiloja ja oleskelutilat. PINTA-ALALTAAN uusi paikka on huomattavasti nykyisiä Isomyyrin 3. kerroksen tiloja pienempi, mutta käyttäjäystävällisempi. Uusia tilaan soveltuvia kalusteita on helppo siirrellä ja esimerkiksi pöydät ovat helposti kokoontaitettavia ja niissä on pyörät, joten tilaa on helppo muuntaa kulloistenkin käyttötarpeiden mukaan. “Tiloissa on edelleen mahdollisuus tehdä käsitöitä ja suositut yhteisölliset aamiaiset jatkuvat, niiden järjestäminen onnistuu myös uusissa tiloissa”, Laura Tuomi iloitsee. Tilat tulevat toimimaan avoimen kohtaamisen paikkana. Yhdistykset voivat varata sinne vuoroja Timmi-varauskalenterin kautta. ASUKASTILAN mukana muuttaa Myyringistä myös Vantaan Järjestöringin vertaisneuvontapiste, jossa saa apua mm. erilaisten lomakkeiden täyttämiseen ja esim. Maisan käyttöön arabiaksi, englanniksi, venäjäksi ja myös suomeksi. “Asukastila Myyrinki muuttaa, mutta muuten Isomyyrin 3. kerroksessa muu toiminta jatkuu. Näillä näkymin Alvi ry:n Café Popolo ja Vantaan aikuisopisto ovat siellä ainakin vuoden 2024 kesään saakka”, esihenkilö Laura Tuomi kertoo. “Hän on tukipilari ja sukupolvien ylittävä linkki”, kuvailee Barby Fellmania Seniorikahvilan Birgitta Lönnqvist, joka asetti Fellmanin ehdolle palkinnonsaajaksi. FELLMANIA huolettaa sama kuin monia muitakin Länsi-Vantaalla: toimintaan sopivien tilojen puute. Senioritoimintaan osallistuu tällä hetkellä 10–12 ihmistä, mutta enemmänkin tulijoita olisi. “Olisi hienoa, jos jokaisessa kylässä olisi ruotsinkielinen huone, jossa kaikki ruotsinkieliset voisivat kokoontua”, Fellman sanoo. Viime vuoden Vandalaxen-palkinnon sai ravintoloitsija Tomi Puikkonen. T E K S T I A R I M A R T I N A H O ta on nyt se, että rakennushankkeen aloitus aikatauluineen ja muine yksityiskohtineen on Lidlin hyppysissä”, toteaa Köykkä. LIDLIN viestintäasiantuntija SANNA LAININEN vahvistaa, että Vantaanlaaksontie 34:n tontille rakentaminen aloitetaan keväällä 2023. “Kauppakeskus Myyrmannin tulevat muutokset eivät vaikuta Vantaanlaakson Lidlin rakentamiseen tai toisin päin. Lidlin tulevien tilojen remontointi Myyrmannissa on tarkoitus aloittaa myös keväällä 2023. Remontoinnista huolehtii tilojen vuokraaja Citycon. Molempien hankkeiden pitäisi näillä näkymin valmistua ensi vuoden loppuun mennessä”, Sanna Laininen arvioi. U U T I S E H K O T 4
• 5 VANTAAN SAARET MYYNTIIN S A L E S U P KAUPUNGINHALLITUS on hyväksynyt Vantaan ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen myymisen. Näiden joukossa ovat myös Sipoossa sijaitsevat saarikiinteistöt, Tallholmen ja Krokholmen. SAARTEN myynnistä on aiemmin käyty neuvotteluja vantaalaisen venekerhon kanssa, mikä olisi voinut johtaa siihen, etteivät ne olisi enää kaikkien käytettävissä. Tällä hetkellä ostajaksi toivotaan Uudenmaan virkistysalueyhdistystä (Uuvi), jolloin kohteet JÄÄVÄTKÖ PYÖRÄILYBAANAT RATIKAN JALKOIHIN? M E N N Ä Ä N KÖ TA N D E M I S S A VA I JULKISUUDESSA on paljon kehuttu ja ylistetty erityisesti Helsingin pyöräilybaanoja. Pyöräilyn edistäminen, etenkin pohjoisen suuntaan, on ollut Vantaan ja Helsingin yhteinen tavoite. Nyt julkisuudessa on kuitenkin syntynyt kuva, että Helsinki on leiviskänsä kantanut, eikä Vantaa olisi enää kehittämässä näitä pohjoisen suuntaan radanvartta pitkin kulkevia pyöräilybaanoja. Etelä-pohjoissuuntaisia baanoja on kaksi: baana numero 6 Helsingistä Tikkurilaan ja baana numero 3 Helsingistä Myyrmäkeen. Tällä hetkellä Helsinki suunnittelee parannuksia Tikkurilaan suuntautuvalla pohjoisbaanalla numero 6. Nämä kaksi baanaa vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen pyöräily-yhteys Myyrmäestä ja Tikkurilasta on koko pääkaupunkiseudulle. Tämä tiedetään myös Vantaan kaupungin liikennesuunnittelussa, ja sieltä oiotaan vääriä mielikuvia siitä, että pyöräilijöiden tarpeet olisi haudattu. “BAANOJEN suunnittelua tai toteutusta ei ole suinkaan missään vaiheessa lopetettu. Ne tuotiin merkintänä uuteen yleiskaavaan ja ne otetaan huomioon kaikissa kehittämissuunnitelmissa”, kertoo Vantaan kaupungin liikenneinsinööri OLLI TAMMINEN. Monet pyöräliikenteen osuudet ovat kuiT E K S T I A R I M A R T I N A H O tenkin riippuvaisia alueiden muusta kehittämisestä, ja tällöin pyöräliikenteen parannukset rakentuvat käytännössä osana muita hankkeita. Esimerkiksi merkittävä osa Vantaan baanoista suunnitellaan ja toteutetaan Vantaan ratikan yhteydessä. “Näiltä osin suunnittelua on viety koko ajan eteenpäin ja päätös ratikan toteuttamisesta tehdään ensi vuoden aikana. Reitit rakentuvat siis tällä hetkellä pala palalta”, kertoo Tamminen. Samanlainen tilanne on Tikkurilasta Kivistöön kulkevalla baanalla. Iso osa suunnitellaan ja toteutetaan ratikan yhteydessä, vaikka myös muita osuuksia on jo suunniteltu ja edistettykin, Tamminen toteaa. “Jos nyt vielä Länsi-Vantaalta jotain nostoja tekee, niin tänä vuonna Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon toteutettiin reilusti uusia pyöräpysäköintipaikkoja ja Vaskivuorentien ja Jokitien välille baanatasoisen yhteyden suunnittelu on jo käynnissä. Se tulee osaksi Tikkurila–Myyrmäki-baanaa”, Tamminen kertoo. OPTIMISMIIN on siis aihetta, sillä baanat on huomioitu alueen suunnitelmissa ja kaavamuutoksissa, ja Olli Tamminen on vakuuttunut siitä, että pyöräilyreitistö ja yhteydet Vantaalla koko ajan paranevat, kunhan vain on malttia odottaa. säilyisivät yleisessä virkistyskäytössä. Mikäli näin ei käy, tuodaan saarten myynti uudelleen päätöksentekoon. Se on yksityiskohtaisempi ohjeistus kuin aiempi, jossa voitiin toissijaisesti harkita myös tahoa, joka säilyttäisi kohteen vain pääosin avoimina kaikille. Asia etenee edelleen kaupunginvaltuustoon, jonka seuraava kokous on 19.12.2022. Toimittajamme vieraili Tallholmenissa viime kesänä. Juttu on luettavissa Myyr York Timesin numerossa 20. LUCIA TUO VALOA JA LÄMPÖÄ E I S A N TA C L A U S VA A N 18-VUOTIAS Helsinge Gymnasiumin oppilas MATILDA HAKALA on valittu tämän vuoden Vantaan Lucia-neidoksi. Hänet kruunataan virallisesti Luciaksi Pyhän Laurin kirkossa keskiviikkona 7.12. klo 18.30. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Lucian kruunauksen suorittaa apulaiskaupunginjohtaja TERO ANTTILA. KRUUNAJAISISSA esiintyy myös Lucia-kuoro johtajanaan musiikinopettaja Hanna Mannerström. Kuorossa on oppilaita sekä Vantaan musiikkiopistosta että Mårtensdals skolanista. LUCIAN KORUN valmistaa tänä vuonna kultasepänlinja Axxells, ja Lucialle sen lahjoittaa Vanhempainyhdistys Tonväktarna. Lucia-kulkueen esitykset yleisölle: ti 13.12. klo 10.45 Tikkurilan kirjasto, ti 13.12. klo 18.30 Kauppakeskus Jumbo, to 15.12. klo 13 Kauppakeskus Myyrmanni, pe 16.12. klo 18 ”Rauhallista Joulua” -joulukonsertti Pyhän Laurin kirkossa. LUCIAN PÄIVÄÄ 13.12. juhlitaan myös Uomarinteen koulussa, jossa ruotsinkielisen kielikylvyn tokaluokkalaiset järjestävät Lucia-kulkueen. Muutkin kielikylpyluokat esiintyvät, ja koulun kaikki yli 650 oppilasta osallistuvat koulussa järjestettävään Lucia-juhlaan. Uomarinteen koulun oppilaista yli 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, joten Lucia-juhlaa voi hyvällä syyllä kutsua kulttuurien kohtaamiseksi.
• 6 H O P I H O P I I R TÄ M I S TÄ PIIRUSTUSILLAT aloitettiin Artsissa jo neljä vuotta sitten. ”Tavoitteenani oli kehittää yleisötyön muotoja erilaisille yleisöille. Usein taidemuseon näyttelykävijät harrastavat myös itse taiteen tekemistä, kuten piirtämistä”, kertoo Artsin yleisötyön amanuenssi EEVA HYTÖNEN. Artsin avarassa näyttelysalissa löytyy runsaasti tilaa piirtämiselle. Monelle kävijälle taideteosten keskellä piirtäminen on jo itsessään inspiroivaa. ”Esimerkiksi Laila Pullisen näyttelyssä oli esillä Lailan omia piirroksia ja veistoksia ihmishahmosta”, kertoo Hytönen. ÄKKISELTÄÄN elävän mallin piirtäminen saattaa kuulostaa haastavalta, mutta oleellista croquis-piirtämisessä on kuitenkin viitteenomaisuus, nopeus ja rentous. Artsin piirustusilloissa piirretään itsenäisesti ilman ohjausta. Mukaan otetaan omat kynät ja paperit. Piirustusajat sovitaan joka kerta ryhmän kanssa yhdessä. Yleensä ne vaihtelevat 1–7 minuutin välillä. Ajastimen piippaus on merkki siitä, että malli vaihtaa asentoa. Elävän mallin piirtäminen on piirtämisen klassinen harjoitusmuoto, ja se on joka kerta yhtä haastavaa, opettavaista ja palkitsevaa. ARTSIN illoissa piirtämistä saa kokeilla matalalla kynnyksellä. Piirtämässä käy vakiokasvoja, mutta Hytönen osaa kertoa, että lähes joka ilta mukana on myös uusia ja Vantaan taidemuseo Artsissa piirretään elävää mallia kerran kuukaudessa croquis-piirustusilloissa. Croquis, joskus myös krokii, tulee ranskan sanasta croquer, joka tarkoittaa ’piirtää pikaisesti’. Piirustukset ovat luonnosmaisia ja niitä tehdään tavallisesti useita peräkkäin, kun sama malli vaihtaa asentoa. Artsin piirustusilloissa sekä aloittelevat piirtäjät että konkarit kohtaavat piirtämisen klassisen harjoitusmuodon äärellä. ARTSIN UUSI PÄÄLLIKKÖ MUUTTI MYYR YORKIIN L I K E A B O S S VANTAAN taidemuseo Artsin museon päällikön virkaan valittu filosofian ja kuvataiteen maisteri PAULIINA KAASALAINEN on nyt myös Myyrmäen asukas. ”Vielä en ole viikossa kovin paljon ehtinyt tutustua Myyrmäkeen, mutta alue vaikuttaa eläväiseltä, ja ihmiset todella ystävällisiltä ja avuliailta. Lenkkeilyreittejä etsiessäni muun muassa muraalit ovat kiinnittäneet huomiota positiivisella tavalla”, kertoi Kaasalainen ensivaikutelmistaan. Hän siirtyi Vantaalle Joensuun taidemuseosta, jossa työskenteli vuodesta 2014 alkaen. Viimeiset kolme vuotta Pauliina Kaasalainen toimi Joensuun taidemuseon intendenttinä vastuualueenaan operatiivisen toiminnan johtaminen. Taidemuseo Artsin päällikön vastuualueena on taidemuseon talous, henkilöstö ja toiminta Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmän ja strategisten linjausten mukaisesti. T E K S T I S I N I S A L O aloittelevia piirtäjiä. Iltoja järjestetään näyttelyiden aikana kerran kuussa. Kesäkaudella ja näyttelynvaihtojen aikana piirustusillat ovat tauolla. ”Alussa illoissa oli hyvin vaihtelevasti osallistujia. Sitten mukaan löysi Vantaan taiteilijaseuralta muutama harjaantunut piirtäjä, joiden kautta sana on levinnyt. Mukaan mahtuu kyllä aina uusia kasvoja”, Hytönen vinkkaa. CROQUIS-PIIRUSTUSILTOJA pidetään vuoden 2022 puolella vielä kerran keskiviikkona 14.12. klo 18–20. Vuodenvaihteen jälkeen piirustusiltoja pidetään: ke 18.1. klo 18–20, ke 15.2. klo 18–20 ja ke 8.3. klo 18–20. Loput kevään 2023 päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin näyttelyn vaihduttua. Osallistumismaksu 5 € per henkilö per kerta maksetaan paikan päällä, käteisellä tai pankkikortilla, eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Ovet suljetaan klo 18:10 piirtämisrauhan vuoksi. MITÄ ON YLEISÖTYÖ? Yleisötyö on taideorganisaatioissa tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on lisätä taiteiden saavutettavuutta. Yleisötyö on matalan kynnyksen toimintaa, jonka osa-alueita voivat olla esimerkiksi työpajatoiminta, kävijätutkimukset, yhteisöja muut erikoisprojektit, opastukset ja keskustelut. Projekteista vastaa yleensä taideorganisaation yleisötyöntekijä. Malli vaihtaa asentoa yleensä 1–7 minuutin välein, joten yksityiskohtien hiomiselle ei juuri aikaa jää. Kuva: Eeva Hytönen CROQUISILLOISSA KUULUU VAIN KYNÄN JA PAPERIN RAPINA COLOLLE OMA GALLERIA L I S ÄT I L A TA I T E E L L E MYYRÄNCOLON katutasoon avataan alkuvuodesta 2023 aikana galleriatila. Joulukuun Myyrmäen juhlaviikkojen ajaksi tilaan tulee niin kutsuttu purkugalleria, jossa on esillä paikallisten katutaiteilijoiden ja Grafian katutaidekillan G-Rexin teoksia. Sen jälkeen tiloissa alkaa todellinen purku, kun seinät kaadetaan ja paikalle syntyy oikea taidegalleria. Avajaispäivämäärää ei vielä tiedetä. Gallerian näyttelytoiminnan painopiste tulee olemaan lähiöhenkisessä katuja graffititaiteessa sekä etnisessä taiteessa. Paikallisuus ei ole pakollista, mutta toiveissa olisi saada esille Myyräncolossa vuokralla olevien ja muiden paikallisten taiteilijoiden töitä. Gallerian yhteyteen on suunnitteilla myös kahvila. K U L T T U U R I U U T I S E H K O T
• 7 Poppari maistuu aina paremmalta elokuvasalin hämyssä. VANTAALLE OMAT LEFFAFESTARIT? TUIJA NIKKILÄ ON VANTAAN VUODEN 2022 YRITTÄJÄ ASUKKAAT LÖYSIVÄT KINO MYYRIN H Y V I Ä K E L O JA YO G O L A D Y T ! VA L KO K A N G A S O N TA A S P O P ! POP UP Kino Helsingin JANNE HULKKOSTA huvittaa. “Vantaa on Suomen suurin kaupunki, jolla ei ole omaa leffafestaria. Jopa 121. suurimmassa kaupungissa Hangossa on omat elokuvajuhlat – Vantaalla ei”, hän kertoo. “En itse ainakaan tiedä muita festareita Vantaalla kuin ne, joissa leffoja katsottiin kylpytynnyreistä Vernissan takapihalla. Sinänsä hieno tapahtuma, mutta ehkä tilaa olisi myös toisille filmijuhlille.” SUUNNITTEILLA onkin siis elokuvajuhlat Vantaalle. “Kun avasimme Kino Myyrin, sain useita palautteita, joissa paitsi oltiin tyytyväisiä Myyrin avaamiseen, myös toivottiin Vantaalle leffafestareita”, Hulkkonen jatkaa. Ytimekäs työnimi on Sub/Urb – Vantaan elokuvajuhlat, ajankohta maaliskuu ja tavoitteena näyttää leffoja 2–4:ssä teatterissa. TAPAHTUMAN on tarkoitus olla pilotti, aikaa ja resursseja on rajoitetusti. Jos elokuvajuhlien järjestäminen kiinnostaa, apua otetaan vastaan. “Toivomme että kaikki tahot, ihmiset, yhdistykset, yritykset ja niin edelleen, jotka haluavat tehdä yhteistyötä festareiden toteuttamiseksi, ottaisivat yhteyttä”, Hulkkonen kehottaa. YHDESSÄ puolisonsa KARI NIKKILÄN kanssa he pyörittävät 18 hengen henkilökuntaa ja kahta kuntosalia Myyrmäen ja Kannelmäen toimipisteissä. Vantaan Yrittäjät painottaa palkintoperusteluissaan, että jotain yrittäjä on tehnyt oikein, kun moni asiakkaista on ollut mukana alusta alkaen sekä jäsenet suosittelevat heitä ystävilleen, ja onhan Ladyillä ”siistimpää kuin kotona!” MYYRMÄESSÄ paikallisen elokuvateatterin Kino Myyrin lakkauttamisesta nousi iso haloo. Asia oli ollut jo pitkään esillä, mutta vasta se, kun ovet olivat kiinni ja teatteri kokonaan pimeänä, sai ihmiset havahtumaan. Vihdoin oivallettiin, kuinka tärkeä ja merkittävä oma korttelikino on. Monet mieltävät, että elokuvat ovat iltahuvi. Elokuvia voi kuitenkin katsoa mihin aikaan hyvänsä, kunhan vain näytäntöjä järjestetään. IKÄIHMISET muistanevat vielä nonstop-näytökset, jotka pyörivät koko päivän. Teatteriin saattoi pistäytyä, kun itsellä oli aikaa. Toki ohjelmat olivat uutisia ja piirrettyjä, varsinaiset pitkät filmit esitettiin iltaisin. Tällainen ei enää ole mahdollista tai ehkä tarpeellistakaan, mutta näytäntöjen ajankohtia ja ohjelmistoa voidaan nykyäänkin räätälöidä eri katsojaryhmiä ajatellen. Tällainen sopii erityisen hyvin korttelikinoihin. Siitä syntyikin idea paikallisen senioreille suunnatun elokuvakerhon perustamiseen. Puuhamiehenä asiassa toimi Risto Pyhältö. Hän kuvailee pohdintaa, jossa mietittiin miten voitaisiin houkutella myös ikäihmiset elokuviin. “Monilla eläkeläisillä on aikaa päivällä ja elokuvat voisivat tarjota yhden hyvän tavan viettää mukavasti aikaa tuttavien kanssa leffassa. Otin asian tiimoilta yhteyttä Pop up Kino Helsinkiin, joka pyörittää Kino Myyriä. Siitä se lähti”, hän kertoo. Vaikka kerho on suunnattu vanhemmalle väelle, on se avoin kaikille. “Se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Heti alusta asti väkeä oli liikkeellä. Erityisesti Klaus Härön Rakkaani merikapteeni oli katsojamagneetti. Ensimmäinen näytös myytiin loppuun ja yleisön pyynnöstä järjestettiin toinen loppuunmyyty näytös”, kertoo Risto Pyhältö. “Myös puskaradio on toiminut ja näytökset ovat vetäneet hyvin.” AITIOPAIKALTA asiaa on seurannut Myyr Kinoa vuokraavan Pop up Kino Helsingin teatteripäällikkö Janne Hulkkonen. Hän näkee, että tämän menestystarinan takana ovat monet onnelliset tähdet. “Syksy on ollut todella hyvää aikaa meille, ja kävijämäärä on reilusti kaksinkertaistunut. Selkeästi huomaa, että korona on luonut tarvetta tulla elokuvateatteriin kokemaan yhdessä elokuvan lumo. Meidän valttimme ovat olleet räätälöidyt näytökset. Paikallisuus ja sijainti ovat myös auttaneet. Se yllätti, miten tärkeänä ihmiset ovat pitäneet sitä, että elokuvateatteri on täällä keskeisellä paikalla”, hän sanoo. KORONA on vaikuttanut myös elokuvien tarjontaan. Monien filmien teatterijulkaisu on siirtynyt ja elokuvia on valmistunut tavallista enemmän. “Filmien suhteen onkin katsojan juhlaviikot”, Hulkkonen naurahtaa. Erityisesti kotimaiset uutuudet ovat vetäneet katsojia, mutta myös kansainvälisiä elokuvia on katsottu runsaasti. Hulkkonen korostaa myös ohjelmiston valintaa ja sitä, että eri kohderyhmät huomioidaan. “Kino Myyri tarjoaa jokaiselle jotakin ja ohjelmistoa on koko perheelle. Tarkoitus on nyt joulun välipäivinä, että meillä on näytöksiä joka päivä. Myös suosittuja päivänäytöksiä”, hän täsmentää. Suunnitteilla on myös lasten lippujen hinnan tarkistaminen alaspäin. “On selvää, että erityisesti jos perheessä on useampia lapsia, lipun hinnalla on merkitystä. Elokuvat ovat koko perheen huvia ja haluamme edullisemmilla hinnoilla tarjota kaikille mahdollisuuden lähteä leffaan.” TULEVASTA ohjelmistosta Hulkkonen nostaa kotimaisista uutuuksista esille Ahti Salmenperän Kuplan, kansainvälisestä tuotannosta elokuvan Emily, tarinan Emily Brontën elämästä, ja tietenkin elokuvamaailmaa kiinnostaa joulukuussa Avatar 2:n ensi-ilta. Tulevaisuuden osalta Janne Hulkkonen on luottavainen. “Näillä näkymin Kino Myyri toimii Myyrmäessä niin kauan kunnes talo, jossa toimimme, menee purkuun. Eli vielä monta leffaa ehditään täällä katsoa ja esittää”, Janne Hulkkonen vakuuttaa. T E K S T I A R I M A R T I N A H O
• 8 URAUTUVA TARJOAA URA-APUA U U S I L L E U R I L L E P Y S Y K Ä Ä L A N G O I L L A MYYRMÄKEEN on perustettu uusi yritys, Urautuva, joka auttaa työhönsä tyytymätöntä löytämään omannäköisensä urasuunnan. Reilut puoli vuotta toiminut yritys tarjoaa yksilövalmennuksia sekä ura-aiheisia webinaareja ja workshopeja. Yritys syntyi, kun myyrmäkeläinen ELINA HELMIKOSKI irtisanoutui vakituisesta hoitoalan paikasta koeajalla ja päätti jättäytyä kuudeksi kuukaudeksi tyhjän päälle. Hän mietti, mikä hänelle on arjessa tärkeää. “Urasuunnan lisäksi myös kokonaisvaltaisella, jokapäiväisellä hyvinvoinnilla on iso merkitys onnellisuuteen ja merkityksellisyyden kokemukseen”, Helmikoski kertoo. Hän haluaakin kannustaa ihmisiä tekemään omannäköisiä ja rohkeita ratkaisuja urallaan. “Usein uramuutos johtaakin ylipäätään arjen hyvinvoinnin paranemiseen. Olen nyt itsekin onnellinen”, hän lisää. TYÖTAUKONSA aikana Helmikoski teki laajaa selvitystä omasta osaamisestaan. Hän katsookin, että hänen vankka kokemuksensa palvelualalla sekä psykiatrisena sairaanhoitajana takaavat laadukkaan ja osaavan uravalmennuksen. Moni haaveilee irtiotosta, mutta tyhjän päälle jääminen ei välttämättä kaikille ole yhtä tuotteliasta kuin Helmikoskelle. Hän ei haluakaan, että muiden pitäisi kulkea yhtä pitkä ja tuskallinen matka kohti unelmauraa, vaan auttaa kulkemaan sitä yhdessä. ISOMYYRIN toiseen kerrokseen on avattu käsityömyymälä Langanpesä. Yrityksen omistaa myyrmäkeläinen EEVI HUOVILAINEN , joka toimii myös sen toimitusjohtajana. Eevi jakaa sekä yritysettä yksityiselämänsä JUUSO LAAKSON kanssa. Perheyrityksessä päätökset tehdään yhdessä. Toiminta alkoi yhdestä verkkokaupasta vuonna 2018 ja on kasvanut siitä asti tasaisesti. Nyt heillä on jo neljä eri verkkokauppaa ja viimeisimpänä valloituksena myymälä Myyrmäessä. YRITYS lähti liikkeelle omista tarpeista. Sopivaa makramee-lankaa ei vain meinannut löytyä, kunnes vihdoin Puolassa onnisti, ja samalla syntyi kuin vahingossa maahantuontisopimus Bobbinyn langoille. “Sittemmin liiketoiminta ja harrastus ovat nivoutuneet yhä vahvemmin yhteen, kun valikoima on laajentunut myös neuleja virkkuulankoihin”, Eevi kertoo. MYYMÄLÄN valikoimissa onkin runsaasti erilaisia lankoja ja tarvikkeita. Siellä vieteUraohjus vai uraohjaus? Elina Helmikosken valmennuksessa kannustetaan omannäköisten valintojen tekemiseen. tään myös joka keskiviikko käsityöiltaa sekä pidetään makramee-työpajoja. “Yrityksellä oli jo aiemmin tilat Myyrmäessä, ja kun tuli aika etsiä uusia ja parempia, tahdoimme saada ne lähelle kotia ja toisaalta hyvien kulkuyhteyksien varaan, siis aseman viereen”, Juuso kuvailee. “Kun hyvät tilat sitten löytyivät Isomyyristä, oli luontevaa perustaa myös myymälä, joka oli ollut jo pidempään ajatuksissa.” KESKEINEN sijainti on tärkeää, sillä lankakaupat vähenevät Helsingin seudulla koko ajan. Niinpä Myyrmäkeen tullaan ympäri pääkaupunkiseutua ja välillä kauempaakin. Myös paikalliset asiakkaat ovat löytäneet liikkeen. Verkkokauppojen ja myymälän ylläpitäminen ovat täystyöllistäneet pariskunnan. “Eipä tässä viisilapsisen uusperheen myötä aikaa enää muulle olisikaan”, Eevi ja Juuso summaavat. Langanpesä, Isomyyrin 2. kerros, Liesitori 1, Vantaa Y R I T Y S U U T I S E H K O T LANGANPESÄ – MYYMÄLÄ JA OLOTILA PÄÄKAUPUNKISEUDUN LANKAHULLUILLE T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O P I A S D E A N
• 9 LÄHETÄ JOULUMIELTÄ IKÄIHMISILLE SPARKLING BEAUTY PARLOUR M U I S TA M U M M O JA JA PA P P O JA S Ä I H K E T TÄ A R K E E N HIUSKIMALLUKSEN yrittäjä TERESA DIOP on tehnyt uuden aluevalloituksen ja avannut kampaamonsa viereen kauneussalongin. Sparkling Beauty Parlour tarjoaa kuuden eri yrittäjän tuotteita ja palveluita. VICTORINE MANGOKO on ammattimeikkaaja, jolla on yli viiden vuoden työkokemus. Hän on toiminut meikkaajana erilaisissa tv-ohjelmissa ja missikisoissa. Vaatteissa ja asusteissa löytyy runsaasti valinnanvaraa. FJOYCOUTURE on vaatesuunnittelija, joka tekee juhlaja häämekkoja sekä asusteita, myös mittatilaustyönä. Hän käyttää afrikkalaisia kankaita. Ghanalainen perheyritys Maxxyventures tekee käsityönä afrikkalaisesta kulttuurista inspiroituneita koruja ja laukkuja. Suomessa käsintehtyjä designvaatteita sekä asusteita suunnittelee ja valmistaa sudanilaistaustainen Winndesignfashion. Mimiri Co:n takaa löytyy LIZ NDEGWA . Hän on kenialainen vaatesuunnittelija, joka valmistaa ainutlaatuisia ja näyttäviä vaatteita. Lisäksi esillä on hänen taulujaan. Eikä Liz ole ainoa, joka yhdistää muotia ja taidetta. Afrocheck tarjoaa katutaideteoksia ja esimerkiksi Ghanassa suunniteltuja canvastauluja sekä mielenkiintoista katumuotia. Sparkling Beauty Parlourin avajaisia vietettiin 19.11.2022. Liike löytyy osoitteesta Jönsaksenkuja 4. (hyvinvointi) HYVÄÄ JOULUA! LUOVAN välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjestää jo kymmenettä kertaa Joulupostia ikäihmisille -kampanjan, jossa kerätään joulukortteja kotihoidon ja asumispalvelujen ikääntyneille asiakkaille. Kampanjaan voi osallistua tekemällä joulukortin ja toimittamalla sen keräyspisteeseen. Kirjoita korttiin hyvän joulun toivotukset. Merkitse saajan kohdalle ”Sinulle” ja lähettäjän kohdalle oma nimesi ja Siskot ja Simot. Pudota kortti sellaisenaan lähimpään keräyslaatikkoon. Ethän sulje korttia kirjekuoreen. LÄNSI-VANTAALLA keräyslaatikoita löytyy Myyrmäen, Martinlaakson, Pähkinärinteen ja Kivistön kirjastoista, kirjastoautoista sekä asukastila Myyringistä. Kampanja-aika päättyy maanantaina 5.12.2022. Kortteja voi myös askarrella korttipajassa Myyrmäen kirjastossa lauantaina 3.12. kello 9–15. Kampanjan yhteistyökumppaneita ovat mm. Kuntaliitto, Kansalaisopistojen liitto, Kansalaisareena sekä Vantaan Järjestörinki.
• 1 HYVINVOINTIMESSUT H A L I L U JA A ENERGIA Areenalla järjestetyt Hyvinvointimessut keräsivät kiinnostunutta väkeä paikalle huolimatta marraskuisesta lumimyräkän poikasesta. Kahden koronavuoden jälkeen oli myös näytteilleasettajissa havaittavaa innostusta, joten paikalla oli hyvinvointiin profiloituneita järjestöjä, harrastetoimijoita, vapaaehtoisja vertaisverkostoa sekä koru-, QUO VADIS, MYYRMANNI? Q U I S Q U L Q E E E L I TAVOITIMME syyslomalla HOK-Elannon kiinteistöjohtaja JYRKI KARJALAISEN , joka kertoi Myyrmannin Prisman suunnittelun olevan parhaillaan käynnissä. ”Olemme lähellä alkuperäisen aikataulun tavoitteita. S-Market menee kiinni keväällä -23 ja Prisman rakennustyö on valmis saman vuoden syksyllä”, toteaa Karjalainen. 7000 neliötä kattava kaksikerroksinen Prisma haukkaa S-Marketin ympäriltä lisää tilaa molemmilta sivuilta ja kerrosta ylempää. Yhteistyössä Cityconin kanssa tehdään myös toisesta kerroksesta autotalliin asti uusi yhteys, liukunauha, joka mahdollistaa ostoskärryjen kanssa liikkumisen. Myyrmäki on tuttu paikka Jyrki Karjalaiselle, sillä hän oli aikanaan avaamassa Myyrmannia vuonna 1994. CITYCONIN leasingtoimintojen johtaja JUSSI VYYRYLÄINEN kertoo tavoitteena olevan saada Myyrmanniin monipuolinen kattaus toimijoita, mutta iloitsee erityisesti päivittäistavarakaupan tarjonnan kasvusta, kun myös Lidl avaa myymälänsä kellarikerrokseen. Mukaan saadaan siis kaikki Suomen suurimmat toimijat. Rakennustyön alku voi aiheuttaa muutoksia vuokralaisten sijainteihin. Osa mahdollisesti siirtyy sisäisesti toiseen paikkaan, osa puolestaan saattaa muuttaa muualle. Pop up -myymälät ovat myös kasvattaneet suosiotaan. ”Vähittäiskaupan trendit vaihtuvat ja toimijat noudattavat omia strategisia tavoitteitaan”, Vyyryläinen miettii. Tilanteita kulkujen suhteen joudutaan myös pohtimaan, kun liukunauhojen rakentaminen alkaa. Jos kaikki menee aikataulun osalta hyvin, on Myyrmanni ensi syksynä valmis. ”Haluamme palvella entistä paremmin Myyrmäen alueen asukkaita”, päättää Jussi Vyyryläinen. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N van siirtymisen jälkeen. Hyvinvointialan yhdistykset ovat olleet hyvin huolissaan siitä, mitä heidän avustuksilleen tapahtuu. Aluevaltuutetut PIRJO LUOKKALA (kesk.), SÄDE TAHVANAINEN (sd.), MAARIT RAJA-AHO (kok.), MARJO VACKER (liik.) ja TEEMU PUROJÄRVI (ps.) vakuuttivat kuin yhdestä suusta, että syytä huoleen ei ole. Osa järjestöavustuksista siirtyy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, osa jää kunnille. Mikäli jonkun yhdistyksen avustushakemus tehdään väärälle taholle, se siirretään automaattisesti sinne, minne se kuuluukin. Mitään lisärahoja järjestöille ei kuitenkaan ole tässä uudistuksessa luvassa. HYVINVOINTIMESSUT järjestettiin Energia Areenalla nyt kymmenennen kerran. Seuraavan kerran messut järjestetään 18.11.2023. käsityöja kosmetiikkamyyjiä. Vapaaehtoisina toimivat myös Vantaan Ammattiopisto Varian lähihoitajaopiskelijat NELLA, JUULIA ja EMILIA , jotka sukkuloivat suuressa salissa messuoppaina. Lapsille oli tarjolla nukketeatteria, ja esiintymislavalla nähtiin päivän mittaan muun muassa hyppynaruesitys renessanssimusiikin tahtiin. Tapahtuman ajankohdan tärkeydestä kieli myös rakennuttajien ja puolueiden läsnäolo. VANTAAN pelastuslaitos sekä sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät uudelle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle 1.1.2023. Aluevaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärän (sd.) puheen jälkeen kuultiin aluevaltuutettujen vilkas paneelikeskustelu ’Mikä muuttuu?’ vuodenvaihteessa tapahtuLuota alueesi ammattilaiseen!
• 1 1 RAJATTOMAN RAIKUVAT JOULUTERVEISET! D O R E M I FA . . LAULUYHTYE Rajattomaan kuuluvat ESSI WUORELA (sopraano), AILI IKONEN (mezzosopraano), SOILA SARIOLA (altto), HANNU LEPOLA (tenori), AHTI PAUNU (baritoni) ja JUSSI CHYDENIUS (basso). Rajaton on yksi pitkäaikaisimmista ammattimaisesti Suomessa toimivista a cappella -yhtyeistä ja Suomen ensimmäinen kansainvälistä uraa tekevä ammattilaislauluyhtye. ”Lokakuussa Rajaton juhli isosti 25-vuotista taivaltaan Musiikkitalon juhlakonsertissa yllätysvieraineen. Seuraavaksi on luvassa perinteikäs Rajaton Joulu -kiertue, joka järjestetään tänä vuonna jo kahdennenkymmenennen kerran ympäri Suomen”, kertoo Rajattoman toisena sopraanona toimiva Aili Ikonen. RAJATTOMALLA oli pitkään etsinnässä vakituinen oma harjoitustila helppojen ja hyvien kulkuyhteyksien päästä. Hieman yli vuosi sitten sopiva tila löytyi Myyrmäestä Myyräncolon kolmannesta kerroksesta radiosiiven päästä. Myös KulttuuriMyyräncolon käytävillä on saatu kuulla syksyllä suloisia säveliä, kun vuonna 1997 perustettu a cappella -lauluyhtye Rajaton harjoittelee tulevaa kiertuetta varten. Rajaton juhlii tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan, ja on uransa aikana muun muassa myynyt yli 400 000 levyä, konsertoinut viidellä mantereella ja 30 eri maassa. Yhtye on kotiutunut juuri Yhdysvaltojen kiertueelta ja valmistautuu perinteiseen Suomen joulukiertueeseen. T E K S T I S I N I S A L O JOLUN JA UUDENVUODEN AUKIOLOAJAT Itsenäisyyspäivä 10-16 Jouluaatto 7-14 Joulupäivä 12-14 Tapaninpäivä 10-15 Uudenvuoden aatto 9-14 Uudenvuoden päivä 12-15 P. 0400 577 477 WWW.TULIKUKKA.FI UOMARINNE 2 Iloista joulun aikaa ja onnea uudelle vuodelle! talo Martinus on yhtyeelle tuttu konserttija harjoituspaikka. ”Olemme esiintyneet Martinuksessa Vantaan viihdeorkesterin kanssa. Lisäksi olemme harjoitelleet siellä samaisen orkesterin kanssa viimeksi keväällä 2022 Musiikkitalossa järjestettyä Queen-konserttia varten”, muistelee Ikonen. PERINTEIKÄS joulukiertue käynnistyi Kuopiosta marraskuun lopussa ja ohjelmistossa kuullaan Rajattoman jo klassikoiksi muodostuneita sovituksia tutuista joululauluista. Myös yhtyeen 25-vuotisjuhlavuosi huomioidaan joulukonserttiohjelmaa suunnitellessa. Tänä vuonna Rajaton Joulu -kiertue ei valitettavasti ulotu Vantaalle, mutta lähimmät konsertit kuullaan muun muassa Sellosalissa Espoossa 7.12., Musiikkitalossa Helsingissä 12.12. ja Johanneksenkirkossa Helsingissä 22.12. ”Terveiset kaikille lukijoille koko Rajattomalta ja lämpimästi tervetuloa joulukiertueemme konsertteihin!” KUKA AILI IKONEN? Aili Ikonen on Helsingissä vaikuttava, alun perin Korpilahdelta Jyväskylästä kotoisin oleva, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Ikonen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2014. Hän työskentelee laulajana toimien sekä solistisella uralla että vuodesta 2018 alkaen lauluyhtye Rajattoman toisena sopraanona. K U V A : S IN I S A L O K U V A : L A U R A M A L M IV A A R A
• 1 2 O L I PA K E R R A N K E S Ä K E I DA S N I M E LTÄ Myyr York Park oli kesällä 2022 Myyrinpuhoksen parkkipaikalla sijainnut urbaani puisto. Kesän aikana siellä järjestettiin kuusikymmentä ilmaista keikkaa ja joitain muita maksuttomia tapahtumia. Parkin paikka vaihtui viime metreillä, ja ensimmäisen kesän kokemukset olivat osin torsoja, mutta niin hyviä, että jatkoakin on toivottavasti luvassa. MYYR YORK PARK T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N KUVA: TOPIAS DEAN V I E L Ä O N K E S Ä F I I L I S T Ä J Ä L J E L L Ä KUVA: ELINA IIJALAINEN Myyr York Parkin vastaava tuottaja Petteri Niskanen, SAV taidekollektiivin Jenni Väisänen ja tuottaja Jaakko Salo suunnittelevat uutta sijaintia Myyräncolon parkkipaikalla.
• WASKI P STI Vaskivuoren lukion Journalismi-kurssin opiskelijoiden liite. TYÖRYHMÄ FLASHDANCEMUSIKAALIN TAUSTALLA V ASKIVUOREN lukio järjestää vuosittain opiskelijoiden tähdittämän musikaalin. Musikaaleja on järjestetty jo monen vuosikymmenen ajan, ja ensi vuoden alussa FLASHDANCE saa ensi-iltansa Suomen kantaesityksenä. Vaskivuoren musikaalit ovat olleet huippusuosittuja ja tunnettuja vuosien ajan, niin opiskelijoiden kuin muunkin yleisön keskuudessa. Mutta mitä tapahtuu musikaalin kulisseissa? Kuinka kaikki saa alkunsa ja mitä kaikkea taustalla tapahtuu ennen ensi-iltaa? Vaskivuoren seuraavan musikaalin ohjaaja LEENA GARDINER kertoo olleensa ensimmäistä kertaa ohjaamassa musikaalia vuonna 2009, Leena Gardiner, ohjaaja Musikaalin päärooleissa (Alex ja Nick) on tasavertainen kaksoismiehitys. Kuvassa toiset päärooleja näyttelevät näyttelijät Seela Kimpimäki ja Oliver Heikkala. jolloin lavalla nähtiin SOUND OF MUSIC. Tammikuussa 2023 ensi iltansa saava Flashdance on Gardinerin viides musikaaliohjaus Vaskivuoressa. MUSIKAALIN taiteelliseen työryhmään kuuluu Gardinerin mukaan ohjaajan lisäksi yli kymmenen eri alojen ammattilaista: koreografi, musiikin johto, lauluvalmentaja ja suunnittelijat. On harvinaista ja suuri etuoikeus, että lukion musikaalissa on näin suuri ammattilaisten työryhmä. “Opiskelijoilla, jotka jatkavat alalla, saattaa mennä useitakin vuosia ennen kuin saavat työskentelylleen samanlaiset puitteet ja resurssit kuin meillä täällä on”, kertoo Gardiner. Työ ohjaajana alkaa teokseen tutustumisella, laulujen kuuntelulla ja mahdollisesti tutkimalla, mitä muualla samasta teoksesta on tehty, Gardiner kertoo. Gardiner pitää huolta, että teos palvelee sekä tekijöitä että tulevia katsojia. Harjoituksia näyttelijöille pidetään läpi syksyn ja talven. Musikaalin roolitus tapahtuu jo ensimmäisen työskentelyviikon jälkeen. Opiskelijat, jotka hakevat musikaaliin, osallistuvat laulu-, tanssija näyttelijäntyön kokeisiin. Yhä useampi opiskelija haluaa osallistua projektiin, ja hakijoiden määrä kasvaa vuosittain. Rooleja on noin kahdellekymmenelle näyttelijälle. Muut näyttelijät muodostavat musikaalin ensemblen ja näyttelevät lukuisissa tärkeissä ryhmärooleissa. K I R J O I T T A J A T T U I S K U T A K A L O , H E D I E G H A R B A L G I R , S A D E L E H T O K U V A T T O M I H Ä M Ä L Ä I N E N M USIKAALIEN äänistä päävastuussa on äänisuunnittelija ILKKA RUUTU. Ruutu on käynyt itse Vantaanjoen lukion, joka yhdistettiin vuonna 1996 Myyrmäen lukion kanssa ja siitä syntyi Vaskivuoren lukio. Hän näytteli pääroolia koulun ensimmäisessä musikaalissa PETER PAN vuonna 1993. Muutamia vuosia myöhemmin Ruutua pyydettiin tekemään musikaalin ääniä, ja tähän mennessä hän on työskennellyt yhteensä 27 eri musikaalissa Vaskivuoressa. Aluksi Ruutu aloitti työt äänioperaattorina vastuullisen äänisuunnittelijan alaisuudessa, ja vuoden 2006 tienoilla hän sai päävastuun äänisuunnittelusta. Näillä näkymin Ruutu hoitaa äänisuunnittelijan hommat myös tulevaisuudessa: “Helpolla en tehtävästäni luovu”, Ruutu naurahtaa. MUSIKAALIN työvaiheista Ruutu kertoo, että kaikki alkaa käsikirjoituksen läpikäynnillä, jossa katsotaan, millaisia ohjeita käsikirjoittaja on esityksen toteuttamiselle antanut. Ruudun työvaiheisiin kuuluu myös musikaalin harjoituksissa käyminen, ohjaajan kanssa keskustelu ja asioiden hoitamisesta sopiminen. Viimeiset viikot ennen varsinaista esitystä ovat Ruudun mielestä kuitenkin haastavimpia, sillä esityspaikan rakentaminen ja asioiden järjestely vie aikaa. Musikaalin toimenkuva ja järjestelyt ovat Ruudun mukaan pysyneet kolmenkymmenen 3/12/2022
• HAPPI LOPPUU VASKIVUOREN LUKIOLLA ON HARVINAINEN ADOPTIOELÄIN Vaskivuoren lukion ympäristötiimi tekee arvokasta työtä hyväntekeväisyyden puolesta K I R J O I T T A J A T S U L O H E I K K O L A & J O O S E I S A K S S O N K I R J O I T T A J A K I A K O R E L I N vuoden aikana lähes muuttumattomina. Sen sijaan musikaalien osallistujamäärä on moninkertaistunut ja tekniikka kehittynyt huimasti vuosien aikana. “Teknologia on tärkeää nykypäivän musikaalien toteuttamisessa, jotta suurta kokonaisuutta pystytään helposti pitämään kasassa”, Ruutu toteaa. Dino Latvanen, näyttelijä O LENNAISIN osa musikaalin syntymisessä on iloinen ryhmähenki työryhmän kanssa. Flashdancen näyttelijöihin kuuluva DINO LATVANEN kertoo koulun musikaalien olleen yksi syy, miksi hän ylipäätään haki Vaskivuoreen opiskelemaan. Flashdancen harjoituksia on jatkunut viikoittain jo läpi syksyn ja välillä treenejä on myös viikonloppuisin. Musikaaliin osallistuvat sitoutuvat osallistumaan treeneihin, vaikka osa niistä sijoittuukin syysja joululomalle. Latvanen kertoo harjoittelun vaatineen paljon aikaa ja työtä, mutta vastapainoksi uurastus on myös antanut hänelle paljon. Musikaaliin osallistuminen vaatiikin hänen mukaansa ennen kaikkea motivaatiota. “Parasta musikaaliin osallistumisessa on sen antama kokemus suuressa proggiksessa työskentelyssä sekä kaikkien uusien ihmisten kanssa työskentely.” Tänä vuonna musikaalia tekemässä on melkein sadan hengen tiimi, josta jokainen on parhaillaan valmistautumassa suureen päivään: FLASHDANCEN ENSI-ILTAAN 12.1.2023 KULTTUURITALO MARTINUKSESSA. VASKIVUOREN lukio on “adoptoinut” erittäin uhanalaista lajia edustavan naarasorangin nimeltä Mary. Mary asuu Borneon saarella ja käy viidakkokoulua, jossa Marylle opetetaan metsästystä ja muiden orankien kanssa toimimista. Kun orangit ovat kehittyneet tarpeeksi taitaviksi, niille tehdään terveystarkastus: mikäli orangit ovat terveitä, ne pääsevät vapauteen. Orangit ovat käyneet hyvin uhanalaisiksi, koska luontoa tuhotaan, sademetsät pienenevät ja vauvaorankeja otetaan luvatta lemmikeiksi. Onneksi Borneo Orangutan Survival (BOS foundation) auttaa lapsiorankeja. BOS foundationin tietojen mukaan Marysta on tullut viimeisen puolen vuoden aikana vahvempi, terveempi, kärsivällisempi ja itsenäisempi. HARVA OPISKELIJA on perillä, mistä kyseisessä orankitoiminnassa on kyse. Koulun käytävillä on pullonkeräyspisteitä, joiden kyljessä on teksti: Pelasta oranki panttipulloilla. Koulun pullonkeräyspisteiden täyttyessä pullot viedään kierrätykseen, ja rahat menevät Borneo Orangutan Survivalille. Kahdeksan euroa kuukaudessa menee suoraan Mary-orangin tarpeisiin, ja samaisia pullorahoja menee tuhat euroa vuodessa luonnonsuojeluun, joka ajaa samoja agendoja kuin BOS-foundation. Vaskivuoren lukio on lahjoittanut tähän mennessä Mary-orangille lyhentämättömänä noin 2000 euroa. KOULUN ympäristötiimin johtaja SUSANNA ENGELBARTH on toiminut vapaaehtoistyössä Borneon saarella. Idean orangin adoptoinnista sai Engelbarth. ”Esitin ideani muille ympäristötiimiläisille ja rehtorille, ja se sai kannatusta, jolloin lähetin sähköpostia järjestölle. He auttoivat maksutietojen kanssa, koska kyseessä oli kuitenkin ulkomainen rahansiirto.” Vaskivuoren lukion ympäristötiimi on hyvin aktiivinen, ja sinne tulee uusia jäseniä tiuhaan tahtiin tekemään töitä ympäristön ja hyväntekeväisyyden parissa. Suunnitelmissa muun muassa antaa yhdessä äänestetylle hyväntekeväisyyskohteelle joululahjaksi rahaa, järjestää “kierrätä vanha puhelimesi” -tapahtuma ja kirpputoritapahtuma. Vaskivuoren ”adoptio-oranki” Mary. KOULUPÄIVÄN kolmas tunti pulkassa. Vielä olisi yksi tunti lusittavana. Raahustan kohti matematiikan luokkaa, päätä huimaa. Ympärillä pyörivät askeleet alkavat vähitellen vihloa korvia ja valot särkevät silmiin, jonnekin silmäkuoppien taakse, sinne rasittavimpaan kohtaan. Oikealta kuuluu kikatusta, vasemmalta jokin arkinen keskustelu, mutta nekin tuntuvat nyt olevan liikaa. Käytävät tulvivat ihmisiä. Happi loppuu, pakko päästä pois. Yksi vessoista näyttää olevan vapaana. Astun sisään ja lukitsen oven. Tiedän, että kohta oven taakse kasaantuu jono ihmisiä. Valitettavasti ainoa mitä voin nyt tehdä, on odottaa, että tämä tunne irrottaa minut otteestaan. VESSOISTA on muodostunut monen lukiolaisen turvahuone. Lienee sanomattakin selvää, että tästä koituu ongelmia. Mikään uusi ilmiö tämä ei suinkaan ole, mutta huomat
• TÄMÄ IDEA PELASTI VASKIVUOREN BÄNDIT K I R J O I T T A J A T E L O U M U K O R O , E R I K A H Y V Ä T T I N E N , M A R L A V I L J A N E N B Ä N D I H A A S T A T T E L U T O W N T O T O W N V A S K I K L U B I E N J A M U I D E N V A S K I V U O R E N E S I T Y S T E N T I E D O T : V A S K I V U O R E N E S I T Y K S E T . F I / O H J E L M I S T O “VASKIVUORESSA huomattiin esiintymisen tärkeys bändien toimivuuden kannalta”, kertoo rockmusiikin opettaja PEKKA RAUTIO. Enää kerran vuodessa esiintyminen ei riittänyt, sillä se ei motivoinut treenaamaan. Tähän Rautio halusi tehdä muutoksen. “Esiintyminen tekee bändin todeksi”, kertoo Rautio. Vähitellen syntyi Vaskivuoren lukion bänditapahtuma Vaskiklubi, jota Pekka kutsuu “parhaaksi pedagogiseksi saavutuksekseen”. VASKIKLUBI on tapahtuma, jossa Vaskiksen bändit pääsevät esiintymään. Bändit muodostetaan rockmusiikin tunneilla, joita opettavat Pekka Rautio ja MIKA KARHUNEN. Ensimmäinen vaskiklubi järjestettiin vuonna 2005. Nykyään niitä järjestetään noin kerran kuussa ja niissä esiintyy 6–10 Vaskivuoren lukion bändiä. Klubeja on monentyylisiä: hevija akustinen vaskiklubi ja ensimmäisen vuosikurssin bändien vaskiklubi. Tapahtumat ovat myös tapa saada kursseja yhteistyöhön, esimerkkinä tästä äänitekniikan kurssilaiset, jotka miksaavat Vaskiklubit. Mikä on parasta Vaskiklubissa? ABEL SÄILY: “Yleisö. Niillä on aina hyvä meininki.” NOOA KURKI: “Hyvä meininki ja hyvä fiilis.” NELLI OHTONEN: “Keikoilla on aina yhteisöllinen fiilis. Jos joku soittaa jotain väärin, kaikki kannustaa ja kukaan ei tuomitse “ SANNI LEMMETYINEN: “Aina kun pääsee soittamaan keikkaa, siellä on sellanen pieni oma perhe. Tietysti hyvää on myös se, että miksaukset on aina tosi hyviä. Tuntuu kivalta soittaa, kun tietää, että soitto on hyvissä käsissä.” Kuinka paljon treenaatte keikkoja varten? ABEL SÄILY: “Jos on keikka, pyrimme treenaamaan kaksi kertaa viikossa mielellään päivää ennen keikkaa. Suurin osa soitetuista Town to Town on vuonna 2021 perustettu bändi, joka soittaa soulia ja funkia. Bändin perustaja Abel Säily on vuoden aikana kerännyt 11 soittajaa bändin riveihin. Town to Town on esiintynyt kahdessa Vaskiklubissa uransa aikana. Kuva: Elias Torppa Pekka Rautio ohjaa nuoria rockmusiikin kursseilla. Kuva: Erika Hyvättinen Vaskiklubeilla on esiintynyt vuosien aikana monia eri musiikkityylejä soittavia bändejä. Aikojen trendit ovat myös näkyneet bändeissä. “2000-luvun alussa pinnalla oli indie rock ja hevi”, Pekka kertoo. “Indie rock -bändejä oli hyvin paljon Vaskivuoressa, ja bändeillä oli myös näkyvyyttä”, hän jatkaa. Noin viisi vuotta sitten EDM, eli elektroninen tanssimusiikki näkyi vahvasti Vaskivuoressa. “Silloin ei enää soitettu rokkia yhtä paljon kuin aikaisemmin.” NYT pinnalla on taas suomirokki. Tällä hetkellä musiikkibisneksessä koitetaan innokkaasti etsiä bändejä ja erityisesti jatkajia suomirock-skeneen. Vaskiklubi ei ole ainoastaan koulutapahtuma vaan myös mahdollisuus bändeille verkostoitua ja saada näkyvyyttä. Bändit saattavat harjoitella jopa vuoden ennen esitystä – varsikin, jos bändi on uusi eikä heillä ole vielä omia biisejä tai kunnollista kokoonpanoa. Ykkösten bändit esiintyvät yleensä viimeisessä Vaskiklubissa toukokuussa. biiseistä ovat niin vaativia varsinkin trumpetisteille ja saksofonisteille, että emme halua kuluttaa heitä loppuun juuri ennen keikkaa. Treeneissä käymme biisin läpi ja katsomme, että rakenne on kunnossa.” Esitättekö omia biisejä tai onko suunnitteilla tehdä omaa musiikkia? ABEL SÄILY: “Tuorein mitä olemme itse tehneet on puhallinsoittimien säveltäminen Stevie Wonderin biisiin. Muutimme itse myös biisin rytmiä ja teimme siitä oman näköisen. Nooa Kurki (basso) on myös kehitellyt omaa demoa. Jos tämän vuoden puolella emme ehdi vielä käynnistää demoprojektia, niin sitten viimeistään ensi vuonna aletaan tekemään omaa musiikkia.” tavissa on ollut sen yleistymistä pandemian jälkeisinä aikoina. Yhä useampi nuori potee ahdistusta ja kokemusta oman ajan ja rauhan puuttumisesta. KYNNYS kouluun tulemiselle kasvaa entisestään, jos jo valmiiksi tietää mikä vastassa odottaa. Vaikka koulussa olisi niin sanottu “hiljainen tila”, on sitä tarvitsevien määrä kasvanut viime vuosien aikana räjähdysmäisesti. Hiljaisuus menettää merkityksensä huoneen ollessa kattoa myöten täynnä ihmisiä ja heistä lähtevää meteliä. TUNTUU, että jatkuvaan puheeseen nuorten heikentyneestä mielenterveydestä ollaan kyllästytty ja ikään kuin hyväksytty se fakta, että “pandemian jäljet näkyvät nuorissa”. Lauseen jatkuva viljely ei kuitenkaan asiaa korjaa, vaan jotain konkreettisempaa on tehtävä. Ja nyt on jo kiire. KATSEET kääntyvät nyt päättäjien puoleen. Luokkahuoneiden väliset seinät kaadetaan, ja ryhmäkoot kasvavat kasvamistaan. On aika herätä siihen todellisuuteen, että jatkuva yhdessä toimiminen, jonka varaan nyky-yhteiskunta rakentuu, ei yksinkertaisesti sovi kaikille. Hapella ei tee mitään, jos ei ole tilaa hengittää.
• LAMERFEST TOI PELAAJAT MYYRMÄKEEN JO 23. KERRAN VASKIVUOREN OMA PELITAPAHTUMA M ARRASKUUN ensimmäisenä viikonloppuna järjestetty Lamerfest Abyss -mediatapahtuma keräsi tietokonepelien harrastajat ja niistä kiinnostuneet jo 23. kerran Myyrmäessä sijaitsevaan Vaskivuoren lukioon. Konepaikkoja tapahtumassa oli 148 kappaletta ja kävijöitä saapui noin 400. Lukion nykyisten ja entisten opiskelijoiden järjestämä tapahtuma toteutetaan vuosittain alusta loppuun talkoovoimin, ja vaikka Lamerfest onkin Vaskivuoren lukion tapahtuma, järjestämisprosessi ei ole opettajavetoinen. Yksi tapahtuman erikoisuuksista on vuosittain vaihtuva teema; tänä vuonna pelaajat saapuivat sinisävyiseen vedenalaiseksi lavastettuun ympäristöön, josta juontuu teemanimi Abyss. Vaikka Lamerfest onkin nykyään vakiinnuttanut paikkaansa pääkaupunkiseudun pelitapahtumien joukossa, kaikki lähti viime vuosituhannella pienestä. Vaskivuoren lukion virka-apulaisrehtori JARI DANSKA kertoo, kuinka tapahtuma sai alkunsa vuonna 1998. Hän toimi silloin lukiossa tietotekniikan opettajana. ”Tietotekniikasta kiinnostuneet opiskelijat tulivat kysymään, voitaisiinko koululla järjestää jokin vastaava tilaisuus tietotekniikan harrastajille kuin mitä musikaali on musiikkilukiolaisille. Syntyi pieni porukka, joka lähti järjestämään LAN-tapahtumaa.” Suunnitelma toteutui, ja lukion aulassa kerrotaan yöpyneen noin 40 ”nörttiä” koneineen. Videopelejä pelattiin luultavasti beigenvärisiltä kuvaputkinäytöiltä, ja yhdessä pelaaminen onnistui tapahtumaa varten rakennetun lähiverkon kautta, sillä Internetin välityksellä pelaaminen oli viime vuosituhannella vielä kaukainen haave. ”Seuraavana vuonna tapahtuma lähti laajenemaan, ja myös lukion ulkopuolisia otettiin mukaan”, Danska jatkaa. Hän toimi itse tapahtuman turvallisuusvastaavana sen alkuvuosina, mutta nykyään tapahtumassa on järjestyksenvalvojia. Hekin ovat pääosin lukion nykyisiä tai entisiä opiskelijoita, sillä Lamerfest on viime vuosina tarjonnut mahdollisuutta järjestyksenvalvojakortin hankkimiseen. V ARMASTI Suomen tunnetuin pelitapahtuma Assembly sai myös alkunsa Lamerfestin kaltaisesti, mutta sen taustalla ovat alusta asti olleet muut tahot kuin jonkin oppilaitoksen opiskelijat. Ensimmäiset Assemblyt järjestettiin Kauniaisten Kasavuoren koulussa vuonna 1992, mutta tapahtuma siirtyi jo muutaman vuoden jälkeen ensin Helsingin Jäähalliin ja sitten Messukeskukseen, jossa tapahtuma järjestettiin tänäkin vuonna. Lamerfest on kuitenkin pysynyt melko samankokoisena jo vuosikymmeniä. Lukion tilat ovat riittäneet tapahtuman käyttöön, ja kokoluokan pysyessä melko samana järjestämiseen ei ole tarvittu juurikaan ulkopuolisia tahoja opiskelijoiden lisäksi. Tapahtuman käytössä on useimpina vuosina ollut lukion aula, ruokala ja joitakin luokkia. Lamerfest on järjestetty joka vuosi vuodesta 1998 lukuun ottamatta koronavuotta 2020. Taustatyöt seuraavan vuoden Lamerfestiä varten alkavat lähes heti edellisen päätyttyä, mutta suurin osa työstä tehdään muutamassa kuukaudessa ennen tapahtumaviikonloppua. Vanhat järjestäjät pitävät lähes heti koulun alettua rekrytointitilaisuuden, jossa lukioon tulleet uudet opiskelijat pääsevät mukaan toimintaan. Järjestäjät jaetaan vastuualueisiin, joihin kuuluvat esimerkiksi sähkö, verkko, valotekniikka, grafiikka, lavastus, ääni, buffet, turnaukset, logistiikka ja tapahtuman taltiointi. Läsnäolo kokouksissa ja tapahtuman rakentamisessa sekä purussa takaavat lukion opiskelijoille kurssisuorituksen (2 opintopistettä uudessa opetussuunnitelmassa). Järjestäjät saavat ilmaisen pääsyn tapahtumaan ja oman konepaikan järjestäjien alueelta. Fyysinen tapahtuman rakentaminen kestää useimmiten tapahtumaa edeltävän viikon. ”Onhan se yhteensovittamista, että Lamerfest pystytään rakentamaan lukion toiminnan aikana. Järjestäjät ovat kuitenkin aina rajanneet hyvin tapahtuman rakennusalueen ja lukion tunteja on tarvittaessa voitu siirtää toisiin tiloihin”, Jari Danska kertoo. N YKYPÄIVÄNÄ Lamerfest tarjoaa lähiverkon sijasta nopean Internet-yhteyden ja tapahtuma-alueella on konepaikkojen lisäksi myös paljon muunlaista tekemistä. Jari Danska muistaa ajatuksen tapahtuman kävijälipusta. Hänen mukaansa HangAround-kävijälipulla haluttiin madaltaa ihmisten kynnystä tutustua pelitapahtumaan, kun sisään pääsee myös tuomatta omaa tietokonetta lukiolle. HangAroundit ovatkin lisänneet Lamerfestin kävijämäärää ja myös tasoittaneet sen sukupuolijakaumaa. Tämän vuoden Lamerfest Abyss -tapahtumassa kaikkien asiakkaiden käytössä oli esimerkiksi arcade-pelejä, VR-laseja, uusimpia konsoleita ja lautapelejä. Tarjolla on ilmaista kahvia ja alue nukkumista varten on järjestetty. Tapahtuman omasta buffetista saa eväitä ja pizzaa kuljetettuna läheisestä pizzeriasta. Näitä kaikkia toimintoja pyörittävät Lamerfestia järjestävät opiskelijat, jotka osallistuvat muutamiin työvuoroihin tapahtuman aikana. Vaskivuoren lukion abiturientilla OSKARI HELOLLA oli konepaikka tämän vuoden Lamerfest Abyss -tapahtumassa. Hän oli myös järjestämässä turnauksia vuosi sitten Lamerfest Event Horizon -tapahtumassa. ”Osallistuin Mario Kart-, Super Smash Brosja pingisturnauksiin, joista voitin Mario Kart turnauksen ja muissa turnauksissa sijoituin hyvin. Kiitos turnausten järjestäjille! Pieniä langallisen verkon kaatumisia lukuunottamatta tapahtuma meni ainakin ulkopuolisen näkökulmasta hyvin. Hatunnostot myös asiakaspalvelijoille mukavasta ja nopeasta palvelusta. Tulen ehdottomasti ensi vuonna uudestaan joko asiakkaana tai järjestäjänä”, Helo kertoo. A PULAISREHTORI Jari Danskan mielestä Lamerfest on vaikuttanut Vaskivuoren lukion kulttuuriin myönteisesti. ”Se, että Lamerfest on jatkunut näinkin pitkään osoittaa kuinka tärkeästä tapahtumasta on kyse. Lukiona haluamme innostuneita opiskelijoita, ja on tärkeää löytää heidän vahvuuksiaan.” Danska on myös tyytyväinen siihen, että tapahtuman järjestäminen opettaa nuorille työelämätaitoja, jotka ovat tulevaisuudessa tärkeitä. ”Näen LAN-tapahtumilla tulevaisuutta”, Danska sanoo. ”Varsinkin korona-ajan jälkeen tällainen yhdessäolo on tärkeä tapa rakentaa hyvinvointia.” Kirjoittaja on Lamerfestin grafiikkavastaava ja Vaskivuoren lukion toisen vuosikurssin opiskelija. Juttu on kirjoitettu Journalismi 1 -kurssilla. K I R J O I T T A J A O H T O P I E T I N E N Counter-Strike: Global Offensive -turnaus oli tapahtuman suurin. Vaikka kyseinen Valven julkaisema peli on jo vuosikymmenen vanha, se on edelleen erittäin suosittu pelaajien keskuudessa. Kuva: Elli Tuominen Lamerfestin teema muuttuu vuosittain. Tämän vuoden Lamerfest Abyss -tapahtuma oli teemaltaan vedenalainen. Teemanimi on lainattu samannimisestä, vuonna 1989 julkaistusta James Cameronin elokuvasta. Teemaa ilmennettiin tapahtumassa lavasteilla ja valaisulla. Kuva: Antti Virtanen
• 1 3 SEISOIN Liesikujan parkkitalon ylimmällä tasanteella kun puhelin soi. Siellä oli Myyr York Parkin vastaava tuottaja PETTERI NISKANEN. “Työt seis”, hän sanoi. Sopimukset olivat katkolla, mitään ei saisi tehdä ennen kuin nimet olisivat paperissa. Laitoin kameran laukkuun, kävelin alas ja Myyräncoloon kuuntelemaan, miten kupletin juoni mahdollisesti etenisi. Minut hälytettiin Myyr York Parkin tiimiin toukokuun alkupuolella. Parkkitalon katolle piti perustaman urbaani puisto, keidas kaupungin keskelle, koko kaupungin parveke. Suunnitelmat olivat mittavat ja upeat, ja vaikka asia vuotikin jo julkisuuteen, parkkitalon ylätasanne jäi valloittamatta. Kolmessa viikossa koko suunnitelma siirrettiin Myyräncolon viereiselle parkkipaikalle. Illalla viestiketjuun kilahti ilmakuva, johon oli rajattu tapahtuma-alue. Seuraavana aamuna seisoimme asvaltilla piirtämässä ilmaan jotain, mikä pitäisi toteuttaa käytännössä tyhjästä. SAV Taidekollektiivi kehitteli lennossa aitarakennelman, johon taide saataisiin esille. Kaikki suunnitelmat muokattiin nopeasti uuteen sijaintiin. Melulupahakemus saatiin vihdoin jätettyä, mutta se ei ehtisi tulla voimaan ennen avajaisia. AIOIN kirjoittaa, että kuin ihmeen kaupalla Myyr York Park vietti avajaisiaan 10.6.2022. Ei se ollut ihme. Se oli raskaan työn tulosta. Aika moni olisi heittänyt hanskat tiskiin, kun kolme viikkoa ennen aiottua kaikki menee uusiksi. Mutta avajaiset olivat, ja ne olivat lämminhenkiset ja hauskat. SAMAE KOSKINEN lauloi “aurinko, ystävät ja kaljaa, mitä muuta tarvitaan?”. Aurinkoa ja ystäviä riitti, mutta alussa ei ollut anniskelua, ei ruokakojuja, ei kaupunkiviljelyä. Johonkin nurkkaan eksyi viikonlopun aikana KierrätyskeskukKUVA: TOPIAS DEAN KUVA: TOPIAS DEAN KUVA: TOPIAS DEAN African Fashion and Culture day toi Myyrmäkeeän ääntä ja väriloistoa. Kyselyyn vastanneista 69 % oli sitä mieltä, että Myyr York Park ei juurikaan aiheuttanut järjestyshäiriöitä. Taiteilija Riikka Anundi työstämässä osuttaan Myyr York Parkin taideaidasta.
• 1 4 sesta hankittu mölkky. Tarvittavia lupia ei ehditty saada ajoissa, joten ensimmäiset keikat olivat virallisesti mielenosoituksia kaupunkikulttuurin edistämisen puolesta. MYYR YORK PARKIN ideana oli tuoda kesäistä elämää muuttuneiden kulkureittien varrelle urbaaniin ympäristöön. Kaikkiin tapahtumiin tulisi olla vapaa pääsy ja ohjelmallisten osuuksien ulkopuolella puistossa voisi viettää aikaa muuten vain. Tapahtumia oli tarkoitus olla laidasta laitaan, puistoon haluttiin kutsua erilaisia toimijoita järjestämään ohjelmaa. Asioiden varmistuminen vasta viime metreillä aiheutti kuitenkin sen, että kun Myyr York Park oli saatu pystyyn ja pyörimään, oltiin niin pitkällä kesässä, että muun kuin musiikillisen ohjelman järjestämiseen ei ollut juurikaan paukkuja. Missään vaiheessa Myyr York Parkin ei ollut tarkoitus olla jättiterassi, jossa oluen juonnin ohella voi seurata keikkoja, vaan paikka, johon voisi tulla matalalla kynnyksellä ja maksutta nauttimaan erilaisista tapahtumista ja yhdessäolosta. Emme myöskään halunneet kilpailla liiaksi paikallisten ravintoloiden kanssa, joten järjestimme Park Avenuen tapahtumapisteissä keikkoja lähelle terasseja. Toteutimme kesän päätteeksi palautekyselyn, johon saadut vastaukset olivat suurimmilta osin myönteistä. Soraääniä mahtui tietysti mukaan, osa asukkaista koki sijainnin ja keikoista aiheutuneen äänen liian voimakkaaksi. Tapahtumat päättyivät kuitenkin aina iltayhdeksään mennessä. Moni totesikin, että Myyr York Park toi alueelle toivottua elämää ja väriä. Myös maksuttomuutta kiiteltiin. PAIKKA osoittautui siinä mielessä hyväksi, että moni kurkisti aitojen sisälle etenkin keikkojen aikana, ja puistoon oli esteetön pääsy. Myyr York Parkin ohjelmasta ja toiminnasta tiedottaminen sekä yhteistyökumppaneiden hankinta jäi viime kesänä valitettavasti aiKUVA: TOPIAS DEAN KUVA: PETTERI NISKANEN KUVA: ELINA IIJALAINEN V I E L Ä O N K E S Ä F I I L I S T Ä J Ä L J E L L Ä Keikkoja järjestettiin myös Park Avenuella eli esimerkiksi Paalutorilla. Kuvassa Nieminen & Litmanen. African Fashion and Culture dayssä henna-tatuointipisteelle oli pitkät jonot. Aikaa arvailulle ei ollut, kun toteutustapa muuttui vain muutamaa viikkoa ennen avajaisia. Tässä Myyr York Park kuvattuna toukokuun viimeisenä päivänä.
• 1 5 kataulun jalkoihin. Moni olikin sitä mieltä, että sanaa sopisi levittää laajemmallekin. Yksi alkuperäisistä tavoitteista oli houkutella ihmisiä myös muualta Myyrmäkeen ja siten tehdä aluetta tunnetuksi, ja ainakin palautteen perusteella sekin osin onnistui. Palautekyselyn ja järjestysmiesten raporttien perusteella Myyr York Park ei aiheuttanut juurikaan järjestyshäiriöitä. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta puisto säästyi myös koko kesän ajan lähes täysin ilkivallalta. Pari kukkaistutusta taisi lähteä kävelemään, ja johonkin taideteokseen ilmestyi töhry, mutta kesän päätyttyä olin ylpeä myyrmäkeläinen, tästä me halusimme pitää huolta! KESÄ 2022 suosi Myyr York Parkia säiden puolesta melkein liiankin lämpimästi. Palautteet varjopaikoista ja sateensuojista on syytä ottaa huomioon, sillä Suomen kesä voi olla arvaamaton. Toivottavasti puiston tulevaisuus olisi hyvä ja vakaa. Toiveissa onkin, että tällä kertaa nimet saadaan paperiin aiemmin ja työt voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Viime kesän tekijöillä oli paljon ideoita ja visioita, jotka odottavat edelleen toteutumistaan. Voisi olla levytai kirjakirppis, parkour-päivä lapsille, suoria livelähetyksiä radioon tai muille alustoille, yhteisöllinen aamupala tai brunssi, ylipäänsä mahdollisuus syödä laadukkaasti ulkoilmassa, ehkä samalla muusta ohjelmasta nauttien. Olisi ihana saada Myyr York Parkin tekemiseen mukaan paikallisia toimijoita. Ohjelmakartta toimi jo musiikillisen kattauksen osalta varsin hyvin, esimerkiksi sunnuntai-jazzeilla kävi kantiksia, ja samaa ideaa olisi hyvä saada siirrettyä muuhun ohjelmaan. Tiistai voisi olla kirppistai myyjäispäivä, lauantaiaamu liikuntahetki vaihtuvine lajeineen… Mutta sitä ennen täytyy päättää paikka, vetää sinne sähköt ja viemärit, tehdä opasteet, rakentaa somestrategia, hioa penkit ja paljon, paljon muuta. Itse olin mukana lopulta vain pienen hetken Myyr York Parkin kesässä, ja minun on nostettava hattua heille, jotka jaksoivat puurtaa ja visioida, ja vielä viime hetkellä muuttaa suunnitelmiaan. On syytä olla ylpeä, että meillä on Myyrmäessä tahoja, joilla on tahto viedä asioita eteenpäin ja suunnitella suuria! Myyr York Parkin operoinnista vastasi Myyräncoloakin pyörittävä osuuskunta Vantaan kaupungin toimeksiannosta. Osa rahoituksesta saatiin Taiteen edistämiskeskukselta. Urbaanin puiston visuaalisen ilmeen oli suunnitellut paikallinen SAV taidekollektiivi. Ensi kesän osalta suunnitelmat ovat vielä auki. Jutun kirjoittaja toimi Myyr York Parkin viestintävastaavana kesällä 2022. KUVA: TOMMI OTSAVAARA KUVA: ELINA IIJALAINEN Ehkä ensi kesänä saksofoni soikin parkkitalon katolla? Puolet kyselyyn vastanneista piti nykyistä sijaintia hyvänä, loput mielipiteistä hajosivat kattoterassin, Montun, Urheilupuiston ja jonkun muun välille. Viimeisiä viedään, kun Why so Myrtsiä vietettiin torstaina 25.8. Puisto oli avoinna elokuun loppuun asti, kesän keikkaputken päätti ansioituneesti Tuomari Nurmio & FOLX.
• 1 6 Y L I N O P E U T TA O P I N T I E L L Ä METROPOLIAN FORMULATALLI KISAA KANSAINVÄLISESTI JA KERÄÄ MIKOJA MENTORIKSEEN YHTENÄ viikon kohokohtana oli tutustuminen Metropolia Motorsport Formula -talliin, joka on toiminut jo yli 20 vuotta opiskelijoiden ylläpitämänä ja aktiivisesti kilpailevana formulatiiminä. ”Viikon aikataulu oli järjestelyineen varsin kiireinen, mutta kampuksen väki lähti innolla mukaan monialaisen osaamisen esittelyyn”, hymyilee innovaatiojohtaja MERJA REHN Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymästä. Yhtenä houkuttimena Rehn ammensi laajasta verkostostaan paikalle suomalaisen Formula 1-kuljettaja MIKA SALON . Pitkän ja menestyksekkään autourheilu-uransa aikana Mika Salo on ehtinyt ajaa monia kilpailuja eri sarjoissa, kuten F1, Champ Car (entinen CART), Le Mansin 24 tunnin ajo ja American Le Mans Series (ALMS). MARTINLAAKSOSTA kotoisin oleva Mika Salo oli jo aikaisemmin kuullut kampuksella toimivasta formulatallista ja oli kiinnostunut tietämään lisää. ”On hienoa saada Mika tulemaan suurella sydämellä mukaan sekä lähtemään kummiksi ja mentoriksi Motorsport-tiimille”, iloitsee Rehn. Innovaatiojohtaja kertoo myös olevansa ylpeä opiskelijoistaan: ”Opiskelijat ovat sanavalmiita esiintyjiä, osaavat asiansa ja ovat innostuneita!” Saman aistii myös innovaatiojohtajasta itsestään. Myyrmäen kampuksella on vetoa ja pitoa opiskeluun Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opintojensa lisäksi monenlaisiin tiedeja teknologiaprojekteihin. INSINÖÖRIOPISKELIJA SANTERI LAPPALAINEN toimii nykyisen Metropolian formulatiimin tiimipäällikkönä. Hän kertoikin hakeutuneensa opiskelemaan Metropoliaan juuri Formulatallin takia: ”Tämä avaa hyvät mahdollisuudet edetä monipuolisesti autoalalle. Formula 1:ssä työskentelee parhaillaan useita suomalaisia, jotka ovat saaneet kokemusta opiskeluaikoina tässä samassa formulatiimissä”. Metropolia on edelläkävijä ympäristömyönteisemmän autoilun kehittäjänä ja sen autoinsinöörikoulutus mahdollistaa opiskelijoiden suuntautumisen sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan ainoana oppilaitoksena Suomessa. Kampuksen Motorsport-tiimi suunnittelee, rakentaa ja testaa Formula SAE kilpa-autoja. Joka vuosi valmistetaan uusi ajokki, jolla osallistutaan kansainvälisiin Formula Student -kilpailuihin. Kilpailuja ajetaan vuosittain Keski-Euroopassa ja viimeisimpänä nyt syksyllä Viron Baltic Openissa. POLTTOMOOTTORIT vaihtuivat sähköisiin kymmenisen vuotta sitten. Autoissa on sähkömoottorit ja esimerkiksi auton korissa käytetetään uusiutuvia materiaaleja. Formulatiimiin tarvitaan kuitenkin monenlaista osaamista koneja ajoneuvotekniikan lisäksi, joten mukana on elektroniikan, ohjelmointitekniikan, liiketoiminnan ja median opiskelijoita. Muun alan osaajaopiskelijoita värvätään toisilta kampuksilta tarvittaessa. Autourheilu ei ole halpaa huvia, katsoo sitä miltä kantilta vain, joten sponsoreitakin tarvitaan. Tiimin toimintaa tukevatkin lukuisat yritykset. TIIMIPÄÄLLIKKÖ Lappalainen on innoissaan tiimin uuden kummin ja mentorin, formulakuski Mika Salon mukaan tulosta. ”Arvostamme hänen runsasta kokemustaan ajoergonomian kehittämisestä auton suorituskyvyn kehittämiseen ja testaamiseen. Uusien yhteistyökumppanien hankinta saattaa myös helpottua hänen kontaktiensa ja neuvojensa avulla”, Lappalainen toteaa. Formula-auton rakentamiseen liittyvistä projekteista saattaa saada opintopisteitä, mutta suurin osa tallin pyörittämisestä tehdään vapaa-ajalla ja vapaaehtoisesti. Monet viettävät lomansa ja viikonloppunsa projektin parissa. ”Talli toimii itsenäisesti. Tämä on ammattikorkeakoulun vetovoimaa – voin käytännössä tehdä asioita, joita samaan aikaan opiskelen teoriassa”, hehkuttaa Santeri Lappalainen. Vantaa voitti marraskuussa 2021 Euroopan komission Nouseva eurooppalainen innovaatiokaupunki -palkinnon ja sai voiton myötä 500 000 euron palkintosumman. Voittoa juhlistettiin muiden muassa Innovaatiofestariviikolla 24.–30.10.2022 eri puolilla Vantaata, jolloin myös Metropolian Myyrmäen kampus avasi ovensa. Kampuksella yleisöllä oli mahdollisuus tutustua ammattikorkeakoulun eri projekteihin, aina urbaanista viljelystä Myyrbeer-panimoon ja formuloista Robo-klubitoimintaan. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT M E T R O P O L I A M O O T T O R I L L I S E T
• 1 7 K U U LT I I N , M U T TA K U U N N E LT I I N KO ? JOKIKSEN KUNNOSTUKSESTA PÄÄTETTIIN Myyr York Timesin toimitus on seurannut Jokiuoman puistosuunnitelman etenemistä. Virkamiehet veivät aluksi suunnitelman päätöksentekoon ilman, että asukkailta olisi kysytty mielipiteitä suunnitelmasta. Onko asukkaiden mielipiteillä merkitystä? PUISTOSUUNNITELMA oli alun perin kuntalaisten nähtävillä tammikuussa. Silloin suunnitelmaan tehtiin 12 muistutusta, ja lautakunta palauttikin sen valmisteluun helmikuussa. Virkamiehet evästettiin järjestämään asukkaille kuulemistilaisuus ja tuomaan uudelleen valmisteltu suunnitelma lautakunnan käsiteltäväksi kevään aikana. Asukkaiden kuuleminen järjestettiin kuitenkin vasta 19.5. Se tehtiiin asukaskävelynä paikan päällä puistossa, mikä oli hyvä ratkaisu. Alueen asukkaat olivat tyytyväisiä siihen, miten puiston keskellä olevaa festivaalialuetta tullaan kunnostamaan. Alueelle suunnitellut WC-tilat ja istutettavaksi suunnitellut kukkivat puut olivat myös kävelijöiden mieleen. Monia harmitti kuitenkin Louhipuistoon, Eräkujan päähän suunniteltu lasten leikkipaikka, jolle ehdotettiin useaa muuta sijoituspaikkaa. Asukkaiden vastustus Louhipuistoon sijoitettavasta leikkipaikasta ei kuitenkaan kummunnut sen mahdollisesti aiheuttamasta häiriöstä. Sitä haluttiin yhdistettäväksi jo olemassa olevaan, melko uuteen koripallokenttään ja leikkipaikkaan, jota laajennetaan uusilla kuntoiluvälineillä. Asukkaiden toiveissa oli paikka, jossa perheet voisivat yhdessä leikkiä, pelata koripalloa ja kuntoilla. Suunnittelijoiden mukaan näitä ei kuitenkaan voi yhdistää. HUOLTA leikkipaikan sijoittamisessa Louhipuistoon herätti myös puiston pysäköinti. Puistoon on suunniteltu 15 pysäköintiruutua. Mikään niistä ei ole lähellä Louhipuistoa eikä ulkoliikuntapaikkaa. Suunnittelijoiden mielestä puiston pääsisäänkäynti on Martinlaakson puolella Ruskokujalla. Suuri osa puistoon tulijoista tulee kuitenkin Louhelan kautta. Eräkujan päässä olevan taloyhtiön asukkaat ovat huomanneet, että taloyhtiön vieraspaikat ovat jo nyt täyttyneet puistokävijöiden autoista, ja osa kävijöistä on pysäköinyt myös asukkaiden itselleen vuokraamille autopaikoille ja taloyhtiön pelastustielle. Pelkona on, että uuden leikkipaikan ja laajennetun liikuntapaikan myötä pysäköintiongelma vain paisuu. Yhtäkään uutta pysäköintipaikkaa ei uuteen suunnitelmaan ole lisätty. UUDESSA suunnitelmassa on otettu huomioon joitakin asukkaiden toiveita. Leikkipaikka on kuitenkin edelleen sijoitettu Louhipuistoon. Siksi suuri osa Louhelan maamerkeistä, komeista terijoensalavista, kaadetaan. Uusi suunnitelma oli nähtävillä 13.–26.10, jolloin siihen olisi voinut tehdä muistutuksia. Yhtään ei tehty. Asiasta ei erikseen tiedotettu, joten sitä ei tainnut juuri kukaan huomata. Voihan myös olla, että suunnitelmaan oltiin nyt tyytyväisiä. Tai sitten muistutuksia ei vaivauduttu tekemään, koska asukkaat ovat kirjoittajan tavoin turhautuneet siihen, ettei asukkaiden mielipiteillä ole lopulta juurikaan merkitystä. Eräs kaupunginvaltuutettu totesi, että ”pääasiahan on, että asukkaita on nyt kuultu”. EI niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Erityisen hienoa on se, että puiston keskiosan festivaalialue kunnostetaan nykypäivän tapahtumavaatimuksia vastaavaksi. Louhela Jamin järjestäminen helpottuu, ja puiston rakenteet tulevat kestämään tapahtumien lavojen ja muun tekniikan raskaatkin kuljetukset. Hyvää uudessa suunnitelmassa on myös se, että kaupunkilaisten muistutuksissa ja asukaskävelyllä esittämää toivetta nuorisolle tarkoitetusta paikasta on kuunneltu. Sellainen on nyt tulossa ulkoliikuntapaikan yhteyteen. VANTAAN kaupunkitilalautakunta hyväksyi Jokiuomanpuiston puistosuunnitelman kokouksessaan 16.11. Hankkeen arvioidut kustannukset ovat 2,1 miljoonaa euroa. Puiston valaistusta alettiin kunnostaa jo viime kesänä, ja muut puistotyöt alkanevat tulevana keväänä. Kirjoittaja on jutussa mainitun Eräkujan päässä olevan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E TÄ Ä L L Ä S E P I I L E E TRIVIA Vastaukset. Eipä kurkita! Taas on aika ottaa mittaa tietämyksestä. Arvon viisastelijat, vastatkaapas näihin! 1b, 2a, 3c, 4a, 5a, 6a, 7a, 8a, 9b, 10b 1. Myyrmäen kirkon piti alun perin sijoittua a) nykyiselle paikalleen Louhelan aseman viereen b) lähelle Isomyyrin kauppakeskusta c) Kuohukujalle Myyrmäen korkeimmalle paikalle? 2. Skenesali on a) rock-klubi Myyrmäessä b) seurakuntasali Myyrmäessä c) Vaskivuoren lukion tanssisali? 3. Kuka takavuosien suosikkisarjan Naapurilähiön näyttelijöistä asui Myyrmäessä? a) Keijo Komppa b) Elina Halttunen c) Pilvi-Sisko Multimäki 4. Rauno Karhu oli a) Kaivokselan K-kauppias b) Rakennusliike Puolimatkan johtaja c) Länsi-Vantaan asemakaava-arkkitehti? 5. Vantaan käräjäoikeuden istuntosalit ovat sijainneet Länsi-Vantaalla a) Myyrmäentie 2:ssa sijainneessa toimistotalossa b) Työterveyslaboratorion talossa Martinlaaksossa c) Myyrinpuhoksen kiinteistössä? 6. Vaskivuoren lukion tuleva musikaali on a) Flashdance b) Hair c) Fame? 7. Mikä seuraavista arkkitehtitoimistoista ei ole osallistunut Myyrmäen kaavarungon valmisteluun? a) Olli Kivinen b) Pentti Ahola c) Lehtovuori–Tegelman–Väänänen 8. Louhela Jam on järjestetty a) 30 b) 20 c) 25 vuotta? 9. Länsi-Vantaan ensimmäinen oppikoulu valmistui a) Myyrmäkeen b) Vantaankoskelle c) Hämeenkylään? 10. Wanha Fabriikki on a) Hämeenkylässä toiminut tiilitehdas b) juhlaja kokoustila Vantaanlaaksossa c) Volvo Trucksin vanha korjaamotila Kaivokselassa?
• 1 8 K U V A : S A R A L E H T O M A A MIES, JOLLA ON SYLI TÄYNNÄ HYVIÄ AIKEITA T E K S T I S I R K K A I N K I N E N T E R O V E S T E R I N E N O N
• 1 9 ENNEN ensimmäistä levyä perustettiin myös osakeyhtiö. ”Kaikki yhtyeemme kappaleet ovat omaa käsialaa sävellysten, sanoitusten ja sovitusten osalta, poikkeuksena kolme coveria (Naispaholainen, Villihevosia ja Exodus), joiden sovitus on tietenkin yhtyeen tekemä”, mies alleviivaa. Yhtye on urallaan levyttänyt seitsemän albumia ja kahdeksas on nyt syksyllä tulilla. Neljännestä albumista eteenpäin tehtiin kaikki itse kansitaidetta myöten. Yhtiön myötä voitiin myös hoitaa tapahtumien järjestäminen. Nyt syksyllä tekeillä ollut kahdeksas albumi on pitkästä aikaa taas levy-yhtiön (Universal) kanssa tehty ja sen tuottaa ANTTI ’LETKU’ LEHTINEN . ”Halusimme saada tuottajan, jolla olisi näkemystä siihen, miten musiikkiamme voisi rikastaa”, kertoo Tero. Aiemmilla levyillä on kuultu myös jousisoittimia, mikä oli yksi tuottaja Lehtisenkin valinnoista. ”Nyt kun jousisoittajat lähtevät taas mukaan osalle kevään levynjulkaisukiertueen keikoista, niin olemme keskenämme vitsailleet, että kohta hekin ovat osa vakikokoonpanoa”, Tero hymyilee. KOKOONPANO onkin vuosien mittaan kasvanut. Joskus on otettu sijainen poistuneen soittajan tilalle, ja poistunut onkin tullut takaisin, eikä sijaisestakaan ole haluttu luopua. Joskus taas on osuttu samaan majapaikkaan toisen kiertueella olevan porukan kanssa ja kokoonnuttu soittelemaan nk. nuotion ääreen yhdessä. ”Muistan, että Heini Ikonen oli kiertueella Redraman kanssa ja osui paikalle, kun hotellin patiolla illalla soiteltiin”, Tero kertoo. ”Heini sitten lauloi Dolly Partonin sävellyksen ’I Will Always Love You’ ja se olikin sitten siinä. Heini liittyi seuraavalle kiertueelle”, mies nauraa. Eikä siinä vielä kaikki – Heiniltä tiedusteltiin, josko hän tuntisi myös toista hyvää naisääntä ja niin saatiin mukaan myös Jepa Lambert. Ja niinhän siinä sitten taas syksyn mittaan kävi, että ensi keväänä yhtye on taas suurempi. Uuden levyn mukaan nimetty Hetken ikuinen -kiertue on Tampereen, Turun ja Helsingin suurkonserteissa kokoonpanossa, jossa jo ennestään 10-henkistä yhtyettä vahvistavat jousisoittajat, puhaltimet ja taustalaulajat, joten lavalla on 17 henkeä! SYYSKUUN 24 . kello 21 virittäydyin katsomaan yhtä suosikkiohjelmistani. KATJA STÅHLIN juontama ”Elämäni Biisi” on miljoonayleisön katsoma musiikkiohjelma, jossa tunnetut vierailijat kertovat mikä kappale on heidän elämässään tehnyt vaikutuksen. Sitten ohjelman orkesteri vakituisine artisteineen esittää kappaleen, ja vieraat arvailevat kenen ’elämän biisi’ se on. Katsoin ohjelmaa televisiosta, mutta seurasin myös kommentteja sosiaalisen median Twitter-palvelun kautta. Koin saman hetken kuin tuhannet muutkin, kun CHARLES AZNAVOURIN La Bohème roihahti liekkeihin Twitterissä: Mitä täällä tapahtuu? Kuka tämä upeasti eläytyvä, ranskaksi laulava mies oikein on? ”NYKYISEN bändikaverini, rumpalimme TEEMU JOKISEN häissä vuonna 2006 laulaessani olin jo tehnyt satakunta cover-keikkaa. Teemun häiden jälkeen päätimme perustaa nykyisen yhtyeemme, johon lähti mukaan osa tuossa cover-bändissä soittaneista tyypeistä”, Tero jatkaa historiaansa. Pari vuotta keikkailtuaan kokoonpano nimeltään Vesterinen Yhtyeineen lähti levytysstudioon. Jos yhtyeen nimi kilauttaa muistojesi kelloa, niin noinhan lähes kaikki radiossa kuultu orkesterimusiikki esiteltiin aikanaan. Yhä kiertää urbaanilegendana Yleisradion pääkuuluttaja CARL-ERIK CREUTZIN lausahdus ”kappaleen soitti Eppu Normaali yhtyeineen”. Vuonna 2009 julkaistiin ’Jönköping’, ensimmäinen pitkäsoitto, joka poiki Emma-gaalassa kolme ehdokkuutta kolmeen eri kategoriaan: vuoden tulokas, vuoden debyyttialbumi ja vuoden biisi ”Kukaan ei koskaan”. Vesterinen yhtyeineen Vesterinen Yhtiöineen Oy Iskelmä eli iskusävelmä TERO on syntynyt Myyrmäessä ja asunut lapsuutensa ja kouluaikansa Martinlaaksossa. Hän on mukana tv-ohjelmassa ensimmäistä vuotta, mutta ollut musiikin kanssa tekemisissä koko ikänsä ja tavallaan jo ennen sitäkin. Isoisä VILJO ’VILI’ VESTERINEN oli maailmankuulu harmonikkataiteilija, isä VELI-JUSSI soitti myös bändissä ja Tero päätti jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Kouluaikojen kaveripiiri oli laaja ja metallipainotteisen musiikin harrastamisen lisäksi käytiin koululla kannustamassa niitä, jotka pelasivat Pussihukkien koripallojoukkueessa. Musiikkiopistoa käyvällä Terolla oli ”aina” bändi kolmannelta luokalta lähtien. ”Olin mielestäni aina enemmän tekijä kuin lukija. Opiskelin ensin graafista suunnittelua Vantaan käsija taideteollisessa oppilaitoksessa, sen jälkeen valokuvausta Lahden Muotoiluinstituutissa. Kun ystäväpiiri laajeni yliopistolla ja TKK:ssa opiskeleviin kavereihin, soitin Blake-nimisessä metalliyhtyeessä kitaraa. Blaken kappaleet olivat yhtyeen omia”, Tero muistaa. Siirtymä kitaristista laulajaksi tapahtui entisen bändikaverin ja Martsarin luokkakaverin häiden jälkeen. Nuo häät olivat ensimmäinen kerta, kun Tero esiintyi laulajana. Seuraava etappi olikin laulaminen cover-yhtyeessä. Tero Vesterinen ISKELMÄMUSIIKILLA on yli satavuotinen historia. Sitä on kuvattu aikanaan viihdeja populaarimusiikiksi, ja sitähän se on yhä – se viihdyttää ja yleisö pitää siitä. ”Iskusävelmä on niin hieno sana”, Tero myhäilee. Vaari, Vili Vesterinen, soitti aikansa suosituimmassa kokoonpanossa eli Dallapé-orkesterissa, jonka kanssa hän kiersi Suomea lähes koko 1930-luvun ennen soolouraansa. Tero on ottanut keikkatapahtumiinsa paljon vaikutteita sen ajan tunnelmista ja tavoista. Esiintymisasuna on puku, koska se on kunnianosoitus sekä kuulijoita että omaa ammattia kohtaan. ”Kyseessähän on juhlahetki, koska rakastan musiikkia ja esiintymistä! Kuulun siihen sukupolvien ketjuun, joka esittää iskusävelmiä eli iskelmiä”, Tero hymyilee ja laskee vaikuttajiinsa vaarinsa ja Dallapén lisäksi vielä GEORG MALMSTÉNIN, TAPIO RAUTAVAARAN ja Agents-yhtyeen.
• 2 PALATKAAMME hetkeksi takaisin kotisohvalle, jossa syksyisenä lauantai-iltana teimme tunteikkaan matkan Pariisin taivaan alle ja kaupungin hämärien kujien sokkeloihin. Oppaana taiteilijakorttelissa toimi Tero Vesterinen, mies Martinlaaksosta. Kuinka voi onnistua laulamaan ja eläytymään tarinaan, jonka kieltä ei ymmärrä? ”Yhtyeemme biiseissä on yleensä aina tarina, jonka olen henkilöiden taustoja myöten rakentanut. Samalla tavalla lähdin analysoimaan tuon kappaleen hahmoja – keitä he ovat, mitä he kokevat”, Tero vastaa ja jatkaa: ”Suora käännös ranskasta suomeen olisi ollut toivotonta, joten välikäännös englanniksi tekstianalyysin tekemiseksi oli paikallaan.” Perehtyminen nuoren taiteilijan ja hänen mallinsa rakkaustarinaan, heidän unelmiinsa ja lopulta kaiken kuihtumiseen loi lauluun katkeransuloisen tunnelman. Alkuperäisversiota kuunnellessa löytyi sopiva sointi kieleenkin: ”Ranskan kielessä on omanlaistaan musiikkia.” La Bohème -analyysi ”Kohti sydänpeltoja” TYÖN ja kotielämän tasapainon ylläpito on kaikille tärkeää, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun työ vie ympäri maita ja mantuja. Tasapainoa ylläpitää pariskunta Vesterisen yhteinen harrastus – argentiinalainen tango. Valitettavan moni tangofestivaali on kulttuuritoimijana ollut saman ongelman edessä kuin moni muukin tapahtuma: korona-aika on syönyt osanottajamääriä ja tilaisuuksia peruutetaan. Tanssi ei perinteisesti ole muusikoiden harrastus, eikä Terokaan innostu sellaisista tansseista, joita voi tanssia vain yhdellä tavalla. Pitää saada toteuttaa itseään! ”Argentiinalainen tango on niin hienoa – saa tanssia vaimon kanssa, saa improvisoida ja kuulee Astor Piazzollan upeita biisejä”, mies hehkuttaa vielä lopuksi. Tero Vesterinen taitaa olla onnellinen mies. K U V A : V IL L E J U U R IK K A L A
• 2 2 WANDA’S OLEMME hieman väistelleet Wanda’sia, Vantaan vuoden paras ruokaravintola -palkinnon kolmesti voittanut paikka kun asettaa ennakko-odotukset väistämättä varsin korkealle. Kutsummekin ystävät apuun, jotta tilanteesta tulisi riittävän juhlava ja vakavasti otettava. Osalle porukasta ravintola on tuttu jo aiemmin, osalle ei, mutta kaikkien tiedossa on ravintolan status Vantaan kentässä. Ravintolan itsenäinen sijainti ja ketjuttomuus viehättävät. Ulkoapäin ravintola ei ole kenenkään mielestä kovin kaunis, mutta sekin on osa vantaalaisuutta: asiat näyttävät ulospäin karkeilta, mutta ovat sisältä silkkaa kultaa. Ravintolan sisustusta pidetään ehkä hieman vanhanaikaisena, mutta kotoisana. Katutaidetta sisääntulossa arvostetaan. Pöydissä olevat kaupunginosien kuvat ovat hauskoja, mutta pöytäliinattomuus tekee ravintolasta asteen arkisemman. Yksi vieraista haluaisi nähdä enemmänkin paikallisuuden ylistystä, ehkäpä tiloja tilojen sisällä, jotka voisivat heijastella ympäristöä. Wanda’sissa on omalla tavallaan mutkaton fiilis, eikä esimerkiksi pukeutumiseen ole pakko panostaa. Toisaalta kun alueella ei juurikaan ole kilpailua illallisravintoloissa, on Wanda’s ollut pitkään ainoa niin sanottu hienompi paikka, mikä ei sisustuksessa juurikaan näy. ALKURUOAKSI pöytään tilataan etanoita, possua bunleivässä, jättirapuja mausteisessa tomaattikastikkeessa ja valkosipulileipää. Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. Etanat (12 €) ovat hyviä, niissä on riittävästi rasvaa ja juustoa. Annos on muihin verrattuna pienehkö. Pork bunit (13 €) ovatkin reilun kokoisia. Possu sulaa suussa, mutta kokonaisuus on liian suolainen. Annos on ehkä mielenkiintoisempi paperilla, silti jotain muuta kuin mitä ainakaan Sakari on syönyt missään muualla. Omalaatuisuudesta siis plussaa. Gambas Pil Pil (13 €) on sen verran reilu, että siitä riittää jaettavaksi. Mausteinen tomaattikastike on maukasta ja leipä rapeaa. Myös valkosipulileipää (6,5 €) on runsaasti. Juusto on sulanut hyvin. Annoksessa olisi voinut olla enemmänkin valkosipulia, mutta tällaisenaankin se on varsin maistuva. PÄÄRUOKIEN arviot eivät yllä aivan alkuruokien tasalle. Valkoviinipasta portobellolla ja savustetulla bataatilla (23 €) saa suitsutusta makujen pehmeydestä ja yhdistelmän syksyisyydestä. Sen sijaan Pestopasta (23 €) on pettymys sekä kanalla että jättiravuilla. Sinänsä hyvin tehtyjen jättirapujen mietous ei sovi pastapohjan voimakkaisiin makuihin. Annoksessa on Anteron mielestä aivan liian vähän rasvaa. Toisen ruokailijan kana taas on yksinkertaisesti kuivaa. Chateaubriand (34 €) ja paistettu siika voi-valkoviinikastikkeessa (29 €) kompastuvat molemmat lisukkeeseen. Erillisessä astiassa tarjoiltava paahdettu gruyere-perunamuussi on pöytään tuodessa liian kuumaa, joten sitä on käytännössä mahdotonta syödä samaan aikaan pääraaka-aineen kanssa. Lisäksi Alkuruokien lista on usein tylsä, mutta ei tällä kertaa. Aasialaishenkinen possu höyrytetyn sämpylän välissä saa pisteitä erilaisuudestaan. Valkosipulileivän kanssa lautasella on tuorejuustoa. Valkoviinipastaan saa valita itse lisukkeen. Portobello-sienien ja savustetun bataatin yhdistelmä on ihanan syksyinen. Pettymyksen tuottava pestopasta onkin sittemmin poistunut ruokalistalta. O L I J O A I K A K I N , M I C H E L I N I T
• 2 3 T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T perunassa on makua vain pinnassa. Sisäfilepihvi on mureaa ja siian kastike saa kehuja. Wanda’sin leike (25 €) lämmittää bearnaise-kastikkeeseen ihastuneen Sakarin mieltä, ja kastikkeen maku osuukin aivan nappiin. Alkuun annoksen koko mietityttää, mutta puolivälissä jo hengästyttää. Lautasella on paljon perunoita, osa piilossa pihvin alla. Pääruokien annoskoko onkin reilumman puolella, osalle ruokailijoista jopa liian iso. Toisaalta vieraat kokevat saavansa rahoilleen katetta. JUOMALISTA miellyttää ruokailijoita, sekä hinnaltaan että laajuudeltaan. Viinivalikoima on laadukas ja kaikkia viinejä saa laseittain. JÄLKIRUOKIIN päästessä osa päättääkin nauttia sen nestemäisessä muodossa, eli drinkkeinä. Kevyemmäksi vaihtoehdoksi valitaan jäätelöpallo (4 €), mutta sekin on, talon tapaan, kaapaistu ronskimmalla kauhalla. Veriappelsiinisorbetti on kiva yllätys, jota ei saa joka paikasta. Annos on maistuva ja mehukas. Crème brûlée on jälkiruokien klassikko, mutta seurueen mielenkiinto kiinnittyy muualle. Cookie (10 €), lämmin suklaa-pannukeksi sen sijaan on hyvällä tavalla omintakeinen ja innovatiivinen annos. Annoksen esillepano on hieno. Cookie on todella hyvää ja jää kaikkien mieleen – myös heidän, jotka eivät sitä tilanneet. KUN ruokailijoita on useampi, on kokemuksessakin hajontaa. Arviot ruoasta vaihtelevat 2,5 RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS pisteestä täyteen viiteen, tehdyistä valinnoista riippuen. Ravintolan sisätilojen viihtyisyys koetaan keskinkertaiseksi. Tiloissa tai ilmapiirissä ei sinänsä ole mitään häiritsevää, mutta kokemus olisi vain voinut olla jotenkin erikoisempi ja merkittävämpi, etenkin suhteutettuna siihen, että paikka on Vantaan paras ruokaravintola (™). Palvelu on nopeaa ja laskut onnistuvat kerralla nappiin. Tarjoilijan olemus on ollut koko illan mutkaton ja kotoisa. Hän on tilanteen tasalla, mutta ei tyrkyttävä. Vantaalaishenkiseksi mielletty leikinlasku osuu hyvin yksiin toisten kanssa, mutta ei ihan kaikkien. WANDA’S nousee helposti suositeltavaksi ravintolaksi, mikäli sattuu olemaan nälkäisenä näillä kulmilla tai tarvitsee illallispaikkaa. Pääraaka-aineiden valintamahdollisuus annoksissa tuntuu hieman epäsopivalta hienompaan ravintolaan, mutta Wanda’s onkin suoraviivainen kolmen reilunkokoisen ruokalajin paikka; maistelumenut föönattuine katkarapuineen jäävät kaupungin rajojen ulkopuolelle. Seurueesta rankataan ravintolan lounas alueen parhaaksi. Sakari pohdiskelee, jääkö listalle riittävästi vaihtoehtoja, jos ei halua mennä pizzojen tai burgereiden puolelle, mutta ei huolta. Kuten kunnon ravintolassa kuuluukin, menu laitetaan säännöllisin väliajoin uusiksi. Niinpä Wanda’sinkin ruokalista on ehtinyt muuttua arvostelun tekemisen jälkeen. Sinne on palannut vanhoja klassikoita, mutta miten kävi Cookien? Wanda’s leike reilulla bearnaisekastikkeella ilahduttaa ja on toinen annoskateutta aiheuttaneista valinnoista. Cookie-pannu on pehmeä keksintö. Tässä Wanda’sin tulkinta yhdestä pallosta jäätelöä. Plöts. WANDA’S
• t2h.fi t2h_ihaniakoteja T2H – Ihania koteja Myyrmäen Ihanin koti odottaa Myyrmäen paraatipaikalle rakentuvassa Vantaan Gaiassa katto on korkealla ja ikkunat poikkeuksellisen suuria. Tervetuloa ihastumaan ja varaamaan valoa tulviva, Ihana koti! Esittelyajat, varaukset ja lisätiedot: Karri Heinonen 040 070 0569 karri.heinonen@t2h.fi Su 4.12. klo 17 Kansainväliset Kauneimmat joululaulut International Christmas Carols Pe 16.12. klo 10 senioreille To 22.12. klo 19 Joulukonsertit Vantaan naislaulajat ti 13.12. klo 18 Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Janne Tulkki: Tähtitaivaan tuhat kynttilää ti 20.12. klo 19 Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Raskaimmat joululaulut ke 21.12. klo 18 Kolehti Hämeenkylän seurakunnan rippikoulutyölle Joulu 2022 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8 Lasten joulu Vauvojen joulukirkko Su 11.12. klo 15 . Rauhaa! Kaikki joulun tiedot löydät osoitteesta vantaanjoulu.? Joulukirkot Jouluaatto la 24.12 klo 13 Perheiden aattohartaus klo 15 Aattohartaus ja joulukahvit su 25.12. klo 10 Jouluaamun messu ma 26.12. klo 12 Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu Muista myös: Kauneimmat joululaulut Wanda´sissa to 15.12. klo 19 Lahjoita jouluiloa! Joulukeräyksen tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. Pienikin lahjoitus auttaa. Esimerkiksi: Jouluruoat yksinasuvalle 25 e/pariskunnalle 35 e/perheelle 50 e Avustus sähkölaskuun 35/50 e Kinkku 10–20 e Ruokapaketti koiralle 10 e tai kissalle 5 e Talvivaatteet lapselle 100 e Tili FI31 1578 3007 1011 93 Viestikenttään: Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus (Keräyslupa nro RA/2020/1560, 20.11.-24.12.2022)