• JUURET NRO 5 7 . L O K A K U U T A 2 1 8 Rajattoman paikallinen. Myyr York, täältä tullaan!
• 2 MENNEISYYDEN TARINOISTA TULEVAISUUDEN HISTORIAAN Päätoimittaja ARI MARTINAHO PÄ Ä K I R J O I T U S Ä Ä N E N A V A U S LEHDEN SEURAAVA NUMERO ILMESTYY MARRASKUUSSA. PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryork.news facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryork.news PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Terttu Nurro Ilari Martela (urheilu) ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@myrtsi.fi JULKAISIJA Kustannus Oy Myyr York Times (per.) JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 VANTAAN KAUPUNGIN historiatoimikunta on käynnistänyt Vantaa50-hankkeen. Sen päätepiste on vuodessa 2024, jolloin Vantaa juhlii 50-vuotista taivaltaan kaupunkina. Hanke on mielenkiintoinen, sillä siinä on tarkoitus lähestyä kaupunkikehitystä muun muassa kansalaisetnografian sekä urbaniteetin ja historiattomuuden näkökulmista. Monet näistä teemoista varmasti herättävät keskustelua, sillä ne tuovat uusia näkökulmia kaupunkihistorian kirjoittamiseen. Vantaa on myös kaupunkikehityksessä vaiheessa, jollaista voidaan harvoin havainnoida ja tutkia. VANTAA on rakentunut useiden keskusten kaupungiksi, jossa kahden junaradan ja lentoaseman ympärille on muodostunut niin urbaania kaupunkikulttuuria kuin maaseutumaista asutustakin. Leimallista onkin urbanisoituminen, monikulttuurisuus, voimakas kasvu ja nopea kaupunkikehitys viimeisten vuosikymmenten aikana. Vantaa on ollut erityisesti maalta kaupunkiin muuttaneiden asuinja läpikulkupaikka, mutta siitä on muodostunut monille myös uusi kotiseutu, johon on juurruttu. Muuttajien ja paikallisten perinne on sekoittunut ja synnyttänyt uusia tapoja ja tarinoita jo kolmannessa ja neljännessä polvessa. Uudet sukupolvet ovat kiinnittyneet ja juurtuneet tänne. Näin on syntynyt vahva paikallisidentiteetti. Tästä on tullut leimallisesti vantaalaisten kaupunginosien ominaispiirre. Täällä ollaan ensisijaisesti myyrmäkeläisiä ja martinlaaksolaisia ja vasta sitten vantaalaisia. VIIME VUOSINA Vantaasta on tullut myös Suomen monikulttuurisin kaupunki, ja tänne on muuttanut runsaasti uusia asukkaita maamme ulkopuolelta. Se on tuonut kaupunkikehityksen uusien haasteiden eteen. Me kansainvälistymme. Tänne on muutettu koko lähimenneisyyden ajan ja tänne asumaan tulleet ovat integroituneet, mutta myös muokanneet paikallista kulttuuria. Muuttajat on koettu voimavaraksi, ja tässä eivät nykyiset maahanmuuttajat tee poikkeusta. Olemmekin näköalapaikalla tarkastelemassa kaupunkikehityksen monikulttuuristumista ja sitä, miten uudet, toisten kulttuurien tarinat liittyvät omiimme ja rikastavat tätä historiamme vaihetta. Suurten linjojen lisäksi historia on aina pienten ihmisten tarinaa. Nämä tarinat täyttävät historiattomuuden aukon, ja yksittäisten ihmisten kokemukset voivat kuvata hyvin koko aikakauden tunnelmaa ja henkeä. Menneisyyden muistoihin liittyy koko ajan uusia kertomuksia, ja monikulttuurisuus tuo oman lisänsä siihen, millainen kaupunginosamme kertomuksesta Vantaa50 -hankkeen myötä kirjoitetaan. KIRJOITA JA VAIKUTA! MYYR YORK TIMES haluaa tuoda kaupunkilaisten äänet kuuluviin. Mielipidekeskustelut vellovat verkossa, mutta jos osaat tiivistää näkemyksesi nasevasti kolumniksi, julkaisemme sen mielellämme myös lehdessä. Kaipaamme elämänmakuisia näkemyksiä länsivantaalaisten arjesta. Arvostamme erityisesti, jos osaat tuoda esille uutta näkökulmaa asioihin, mielellään myös rakentavasti ratkaisuehdotuksia esittäen. Kolumnin pituus on enintään 3000 merkkiä tai noin 400 sanaa. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä tai hylätä se. Lähetä kolumnisi osoitteeseen toimitus@myyryork.news PS. Mikäli mielessäsi on aihe, joka kaipaisi käsittelyä, mutta et koe itse olevasi paras tuomaan sitä esille, jätä juttuvinkki toimitukselle!
• 3 A P O T I S TA A L L I K KO O N ? V I N K V I N K U U T I S I A KUKA ANSAITSEE KULTTUURIPALKINNON? HOIDON TARPEEN ARVIOINNIN TURVAAMINEN SUURI HUOLENAIHE MYYRMÄESSÄ JA MARTINLAAKSOSSA EHDOTA kymppitonnin kulttuuripalkinnon saajaa 15.10.2018 mennessä. Kultturipalkintoa ei voi hakea, mutta Vantaan kaupunki vastaanottaa vinkkejä mahdollisista palkittavista. TÄNÄ VUONNA annetaan tunnusta ensimmäistä kertaa kahdelle eri taholle. Aiempaa palkintosummaa ei puoliteta vaan tuplataan, joten jaossa on 10 000 euroa kullekin. Vakavasti otettavista ehdokkaista tuskin on pulaa. Nuoren taiteilijan kulttuuripalkinto myönnetään Vantaalla vakituisesti asuvalle taiteellisen lahjakkuutensa osoittaneelle henkilölle. Tällaisia löytynee esimerkiksi Louhelan aseman muraaleja maalanneiden taiteilijoiden joukosta tai Myrtsin taiteiden yön taustajoukoista. KULTTUURIPALKINTO merkittävästä kulttuuriteosta kaupunkilaisten taidekentän elävöittämiseksi myönnetään kaupungissa toimivalle yhteisölle tai henkilölle. Palkinto myönnetään todella vaikuttavista ansioista, eikä sitä myönnetä aiemmin Vantaan kulttuuripalkinnon saaneille tai Vantaan kaupungin työntekijöille. Toimitus vinkkaa, että eräs hiljattain perustettu paikallislehti saattaisi olla tällaisen palkinnon arvoinen. Vai onko? Kaupunkihan sen lopulta päättää. Vantaan kulttuuripalvelut kerää ehdotukset ja esittelee ne vapaa-ajan lautakunnalle. Vapaa-ajan lautakunta tekee päätöksen ja sen pohjalta esityksen palkinnon saajista Vantaan kaupunginhallitukselle, joka ne sitten hyväksyy tai hylkää. Kaupunki nimittäin pidättää oikeuden olla myöntämättä palkintoa merkittävästä kulttuuriteosta. Niin surullista kohtaloa emme Vantaan kaupungille toivo. Tiiviisti perustellut ehdotukset voi lähettää 15.10.2018 mennessä osoitteeseen kulttuuri@vantaa.fi otsikolla ”Vantaan kulttuuripalkinnot 2018”. VANTAAN terveysasemien sivuilla pystyy seuraamaan päiväpoliklinikoiden eli terveyskeskuspäivystyksen jonotilannetta liikennevalojen tapaan. Vaarana on, että valot vilkkuvat punaista tästä jouluun asti ja vielä siitäkin vähän yli. Uusi potilastietojärjestelmä Apotti otetaan ensimmäisenä käyttöön Vantaan perusterveydenhuollossa ja HUS:n Peijaksen sairaalassa 9.11.2018. Henkilökunnan koulutukset alkavat lokakuun alussa. KOULUTETTAVILLE HOITAJILLE tarvitaan sijaisia. Itä-Vantaalla heitä ei ollut tarpeeksi, joten terveysasemien päivystyksiä on jo siirretty Korsosta Koivukylään ja Länsimäestä Hakunilaan. Minkälainen tilanne on Länsi-Vantaalla? ”Huoli on todellinen”, huokaa alueen terveyspalvelupäällikkö RITVA TAURIAINEN. ”Sijaisia ei ole saatu.” Sijaispula koskee erityisesti hoitajia. Lääkäreillä tilanne on parempi. TAVALLISESTI sijaistukset hoidetaan keskitetysti Seure Henkilöstöpalveluiden kautta, mutta työvoimaa ei ole saatu. Vantaalla onkin annettu sijaisista vastaaville osastonhoitajille lupa suoraan työntekijöiden palkkaamiseen Apotin koulutusten ja käyttöönoton aikana. Sijaisten saaminen on silti epävarmaa. ”Nyt pohditaan koko Vantaan tasolla, miten toimintoja voitaisiin organisoida niin, että hoidon tarpeen arvioinnit saadaan hoidettua”, Ritva Tauriainen kertoo. ”Päiväpoliklinikoiden yhdistäminen Länsi-Vantaalla on käytännössä mahdotonta”, Tauriainen lisää. ”Myyrmäen ja Martinlaakson terveysasemat palvelevat Vantaan toiseksi ja kolmanneksi suurinta asukasmäärää. Ei meillä ole edes sellaisia tiloja, mihin kaikki päivystykseen tulevat potilaat mahtuisivat.” TERVEYSASEMIEN päiväpoliklinikalla sairaanhoitaja tekee kaikille sisään asteleville hoidon tarpeen arvioinnin. Noin puolet ohjataan suoraan lääkäriin, toinen puolikas saa kiireettömämpää hoitoa, kuten lähetteen laboratorioon tai kotihoito-ohjeet. Hoidon tarpeen arviointia tehdään myös puhelimitse, ja molemmat tavat pitäisi pystyä turvaamaan. Ritva Tauriainen ei osaa sanoa, onko työvoimaa saatavilla riittävästi. ”Toivotaan parasta”, Tauriainen muotoilee. Tavallista suurempi sijaisten tarve jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen saakka. MYYRMÄEN KIRKOLLE ETSITÄÄN VÄISTÖTILOJA S E U R A K U N TA M U U T T O L A AT I KO S S A VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA etsii väistötiloja, kun sisäilmaongelmista kärsivä Myyrmäen kirkko menee ensi vuoden alkupuolella remonttiin. Osa työntekijöistä on jo siirtynyt pulmallisista sisätiloista kontteihin tekemään työtään. Haasteena on löytää riittävän suuret tilat aktiiviselle seurakunnalle, jonka käytössä on Myyrmäen kirkossa tällä hetkellä noin 2800 k-m2. Kirkkoja seurakuntasalin lisäksi tarvitaan tiloja myös työja kokouskäyttöön. Vantaankosken seurakunta neuvottelee parhaillaan sopivien tilojen vuokraamisesta Colosseumista. Pian saattaa siis olla mahdollista astella vihille Myyrmäen keskustan graniittilinnassa. Kontti jatkaa sulavasti kirkon porrasmaista muotokieltä.
• 4 Alf Rehn on innovaation, designin ja johtamisen professori Tanskan Odensessa sijaitsevan Syddansk Universitetin teknisessä tiedekunnassa. Häntä pidetään merkittävänä businessajattelijana, ja hänet tunnetaan myös räväköistä mielipiteistään. MYYRMÄEN KORKEAKOULU JUHLI MIETTELIÄÄSTI Metropolia Ammattikorkeakoulu vietti 18.9. kymmenvuotisjuhlaa. Myyrmäen kampuksella samaan päivään niputettiin kolme syytä juhlia: syntymäpäivä, kampuksen laajennusosan avajaiset ja uuden lukuvuoden käynnistys. T E K S T I T E R T T U N U R R O K U VAT T E R T T U N U R R O & O L L I B E R G B I L E T TÄ Ä KÖ VA I E I KÖ ?
• 5 KYMMENVUOTIAS ei vielä menneitä muistele, ja juhlapäivänä Myyrmäen omassa korkeakoulussa tähyiltiinkin tulevaisuuteen. Metropolia keskitti koko insinöörikoulutuksensa Myyrmäkeen, ja tänä syksynä kampuksella on opiskelijoita kaksinkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Lähiaikojen tavoitteena on nivoa tekniikan ja talouden opintoja tiiviimmin yhteen ja vahvistaa entisestään yhteistyötä yritysten kanssa. Tällä koulutuskombinaatiolla Metropolia lähtee Myyrmäessä etsimään ratkaisuja myös kestävään kehitykseen. TULEVAISUUTTA ja tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on kuitenkin vaikea ennakoida. Juhlapäivän puhujavieras professori ALF REHN pohti esityksessään Navigating the Unknown tulevaisuuden tai vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamista ja sitä, mikä oikein estää näkemästä maailmaa, jossa elämme vaikkapa vain seuraavien kymmenen vuoden kuluttua, kun Metropolia viettää kaksikymppisiään. Koska tulevaisuutta on loppujen lopuksi lähes mahdotonta nähdä, siihen on Rehnin mielestä suhtauduttava nöyrästi; on nöyrryttävä sen edessä, miten paljon me tiedämme, ja myös sen edessä, mitä emme tiedä. Luennon jälkeen keskustelin tovin Alf Rehnin kanssa uudistuvan Myyrmäen kampuksen näkymistä. ”Yhteistyö insinöörialojen ja kaupallisten alojen koulutuksessa on hyvä idea, mutta mielestäni vaikea toteuttaa hyvin. Ei riitä, että opiskelijat pistetään niin kutsutusti samaan halliin. Ihanteellisinta olisi, jos saataisiin yhdistettyä loistavat insinööriaivot ja loistavat kauppatieteilijäaivot ratkaisemaan asioita, jotka ovat ominta juuri täällä Myyrmäen alueella. Otettaisiin huomioon alueen erityispiirteet, sen jännittävät ja vähemmän jännittävät puolet ja koko täkäläisen elämän monimuotoisuus.” REHNIN MUKAAN ammattikorkeakoulujen vahvuus on nimenomaan niiden tarjoamien opintojen käytännönläheisyys. Hän patistaa ammattikorkeakouluja edelleen olemaan rehdisti sitä omilla osaamisaloillaan. Siitä syntyy hänen mielestään lähialueelle juuri se hyvää tekevä vaikutus, jota niiltä odotetaan. Kun emme näe tarkasti tulevaisuuteen, onko nyt opiskelevalla tai opiskelua suunnittelevalla keinoja toimia koulutusvalinnoissa niin, että hän pärjää ja pystyy sopeutumaan vielä kymmenenkin vuoden kuluttua yhteiskunnan, työn ja työmarkkinoiden muutoksiin? ”Jos haluaa vaikkapa insinööriksi, ei saa valita suppeinta ohjelmaa vain valmistuakseen insinööriksi, kannattaa valita laajin mahdollinen valikoima oppiaineita. Ylierikoistuminen on näin nopeasti muuttuvassa maailmassa vaarallista.” Alf Rehn muistuttaa opiskelijoita siitä, että opiskelijaelämä on hyvin arvokasta aikaa heille myös omaan tulevaisuuteensa valmistautumisen kannalta. ”Opiskeluaikana voi vielä tehdä virheitä. Luentosalien ulkopuolella tarjoutuu tilaisuuksia vaikkapa filosofoida opettajansa kanssa oluttuopin ääressä tai tutustua ennakkoluulottomasti eri aineita opiskeleviin. Ja niin, jopa ryypätä ja rellestää. Siis bailaamista, filosofiaa ja verkostoitumista, tasapainoisesti, ääripäitä vältellen.” Kyllä opiskelija osaa myös elää INKA VANAJAS ja VISA HALLAMAA myyvät Myyrmäen kampuksen vanhan puolen tuloaulassa tradenomiopiskelijoiden yhdistyksen Trombi ry:n ständillä haalarimerkkejä ja lippuja parin päivän päästä järjestettävän opiskelijoiden yhteisen Suomenlinnan piknikin jälkeisille jatkoille Kaivohuoneella. On tulossa suuret bileet. Ennen piknikkiä on vielä Myyrmäki-hallissa ja Energia Areenalla ”Suomen suurin opiskelijoiden liikuntaja hyvinvointitapahtuma MetroSport”. Lippukauppa käy niin iloisesti, että menoa vierestä seuraava hyvin entinen opiskelijakin haluaisi ostaa lipun sinne jonnekin, missä on taatusti hauskaa. ”Forssan maaseudulta” kotoisin oleva Visa tuli Myyrmäkeen opiskelemaan ja asumaan vuonna 2015. Hän valmistuu todennäköisesti vielä tämän vuoden lopussa markkinoinnin ja viestinnän tradenomiksi ja hakee pääkaupunkiseudulta alan töitä. Helsinkiläisellä Inkalla käynnistyi nyt kolmas lukuvuosi esimiestyön ja työyhteisön kehittämisen opinnoissa. Hän tekee opiskelun ohessa osa-aikatyötä vaateliikkeessä. Sekä Inka että Visa ovat opiskelija-aktiiveja. Molemmat ovat Trombi ry:n hallituksen jäseniä, Inka on Trombin tutorvastaava, eli hän ohjaa liiketalouden opintojen uusien opiskelijoiden perehdyttäjiä, ja Visa puolestaan vastaa yhdistyksen viestinnästä. He aikovat asettua ehdokkaiksi loka-marraskuun vaihteessa järjestettävässä Metropolian opiskelijakunnan edustajiston vaalissa. ”Mielestäni tärkein opiskeluaikainen päätökseni on se, että ryhdyin toimimaan opiskelijajärjestössä. Omalla aktiivisuudella on kaikin puolin suuri merkitys siinä, miten opiskelu sujuu ja mihin sijoittuu työelämässä sen jälkeen. Tähtään valmistumisen jälkeen myyntipäällikön tai henkilöstöpäällikön tehtäviin. Koulutus täällä antaa niihin kyllä hyvin valmiuksia, mutta jo opiskeluaikoina kannattaa olla oma-aloitteinen myös verkostoitumisessa”, Inka sanoo. MYYRMÄKEEN opiskeluympäristönä Inka ja Visa ovat olleet tyytyväisiä. Opiskelijoilla on omat kantapaikkansa juhlimista varten ja monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan. Keskustasta saa kaiken tarvittavan palvelun ja ruokaravintoloissa on valinnanvaraa. Millaisia ajatuksia kampuksen uudistumispuheet herättävät tradenomiopiskelijassa? ”Toivon, että koulun ja yritysten yhteyksien lisääntyessä opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä juuri niiden yritysten kanssa, joille opiskelijan osaamisesta on oikeasti hyötyä. Nyt ei aina niin ole”, Inka vastaa. Inka ja Visa eivät olleet kuuntelemassa Alf Rehnin luentoa. Kun ihmettelin, miksi sekä juhlaan että luennolle oli tullut niin vähän opiskelijoita, ja arvelin luennon yleisökadon osittain johtuvan siitä, että Alf Rehn puhui englanniksi, Visa esitti uskottavamman arvion: ”Kun opiskelijat saivat iltapäivän vapautusta juhlan vuoksi, he valitsivat ulko-oven luentosalin oven sijaan”. Eli he noudattivat juuri sitä opiskelijoiden kampuksen ulkopuolisen elämän sääntöä: bailaamista, filosofiaa ja verkostoitumista, tasapuolisesti. Nyt ei ollut filosofian vuoro. Joitain kaikuja opiskelija-aktivismistakin juhlaan mahtui. Metropolian Arabian kampuksella naisopiskelija järjesti mielenilmaisun opetusministeri SANNI GRAHN-LAASOSEN puheen alussa. Hän nousi kateederille ja puhui jotain, jota en Myyrmäessä esitystä streamauksena katsellessani kuullut. Tarkoitus kuulemma oli, että opiskelijat järjestäisivät ulosmarssin ministerin puheen aikana. Loppujen lopuksi kävi niin, että hänellä oli vain muutama seuraaja. Sain jälkikäteen tietää, että hän halusi ilmaista mielipiteensä nykyistä kurjistuvaa koulutuspolitiikkaa vastaan. Inka Vanajas ja Visa Hallamaa myyntihommissa. ”Ylierikoistuminen on näin nopeasti muuttuvassa maailmassa vaarallista.”
• 6 MICHELINIT LIMONE SSA MICHELINIEN korviin on kantautunut supinaa suurelta työmaalta. Siellä on Limone, tuo pitkään Kivistön keskustan ainoana ruokapaikkana tunnettu trattoria. Odotuksissa siintää fiinihkö, tilava italialainen ravintola, valkoiset pöytäliinat ja pieni jännitys siitä, onko ravintolassa tilaa kahdelle pienelle Michelinille, jotka eivät ole tehneet pöytävarausta. TODELLISUUS on kuitenkin toisenlainen. Ravintola on oletuksiamme pienempi ja sisustettu niin, että tuntuu kuin astuisi sisään italialaisen ravintolan lavasteisiin. Lounasravintolatyylinen, metallinen raastesalaattikärry ei ainakaan nosta ravintolan tasoa. Paikka on kuitenkin siisti ja mukava, ja tunnemme olomme tervetulleiksi. Ruokalista onneksi henkii italialaisuutta. Vaihtoehtoja ei ole liikaa, joten omat suosikit saa haarukoitua nopeasti. Sakari tilaa alkudrinkiksi mojiton, joka on maistuva. Antero valitsee tummaa olutta ja harmittelee italialaisten käsityöoluiden puutetta juomalistalla. OTAMME ALKUPALAKSI Crema di pomodoron ja Bruschetta della casan. Salaattipöytä kuuluu pakettiin, mutta raasteet ja pipanat eivät vakuuta. Koko päivän esillä olevat tuoretuotteet tuntuvat lisäpalvelulta, jota kukaan ei oikeastaan edes kaipaa. Alkuruokien koot ovat Michelinien mieleen, eli isoja. Varsinkin puulautasella toimitettava bruschetta on pienen pizzan kokoinen. Sen päällä on täytettä ja tilpehööriä niin että yli tursuaa. Myös tomaattikeitto on tavallista runsaampi. Myrskyisenä syysiltana lämmin ja vahva tomaattikeitto saa sisuskalut hyrräämään. PÄÄRUUAKSI otamme Sorisso-pizzan (salamia, paprikaa, tomaattia, munakoisoa, mozzarellaa) sekä Spaghetti Matricianan (pekonia, chiliä, punasipulia, valkosipulia, tomaattikastiketta). Pizza tuntuu hyvältä suussa. Jo pelkkä pohja, kastike ja juusto tekevät pizzasta täyteläisen ja rapean. Jokainen täyte tuo mukaan oman vivahteensa. Ainoa miinus on tuore tomaatti, joka on suomalaisittain halju eikä mehevän italialainen. Pasta on ihan hyvää, muttei herätä suuria intohimoja. Pekoni maistuu sopivasti, ja muut raaka-aineet komppaavat sitä. Mukavan makea punasipuli on annoksen erikoisuus. ANTERO juo jälkiruoaksi loput oluestaan. Sakari tilaa vielä tiramisun, vaikka vatsa on jo täynnä. Uppoaa sekin. Ravintolassa on muutamia muita asiakkaita, mutta ei todellakaan tungokseen saakka, edes näin viikonloppuiltana. Joku käy noutamassa pizzat mukaansa. Palvelu on koko ajan erinomaista. Tarjoilija on ystävällinen ja annokset valmistuvat nopeasti. Syömisen aikana meistä pidetään sopivasti huolta, mutta ei olla jatkuvasti tenttaamassa, onko kaikki hyvin. Tästä voisi moni ravintola ottaa oppia. ENNAKKOTIETOJEN perusteella olimme tulossa vähän fiimpään paikkaan, mutta saavuimmekin paikalliseen olohuoneeseen. Ruoka on helppoa ja Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T KO N S TA I L E M AT O N KO R T T E L I R AV I N T O L A S A F K I S M I C H E L I N I T R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S konstailematonta. Bruschettaa lukuun ottamatta mikään ei räjäytä tajuntaa, mutta todennäköisesti listalta voisi ottaa minkä tahansa annoksen ja saisi tasaisen hyvää laatua. Illasta jää hyvä mieli, ja se on asia, jota kortteliravintolalta sopii odottaa.
• M I C H E L I N I T Liesikuja 5, Myyrmäki www.wandas.fi www.wandasvip.fi kitchen & lounge Ma – Ti 10.30 – 21.00 (keittiö 20.00) Ke – To 10.30 – 22.00 (keittiö 21.00) Pe 10.30 – 02.00 (keittiö 22:00) La 12.00 – 02.00 (keittiö 22.00) Su 12.00-21.00 (keittiö 20.00) AVOINNA klo 19.00 TIISTAI Baaripähkinä tietovisa TORSTAI klo 19.00 BINGO LAUANTAI klo 22.00 Wanda´s Live livemusiikkia JOKA VIIKKO LOUNGESSA kitchen & lounge Pelit loungessa. Yhteistyössä I L M O I T U S M Y Y N T I @ M Y Y R Y O R K . N E W S Myyr-Fysio Ky ja BeautyShaman ovat Vantaan hyvinvointimessuilla Energiaareenalla 13.10.2018 klo 10-16. Tule juttelemaan fysioterapeuttiemme ja joulukuussa valmistuvien kosmetologiopiskelijoidemme kanssa hyvinvointiasioista. Nätehoitoja, hyviä tarjouksia ja arvontoja. Tervetuloa osastollemme! Lisäksi BeautyShamanin avajaiset Myyrmäessä 15.10.2018 ja Tikkurilassa 16.10.2018 klo 11-19. Avajaisissa näytehoitoja ja pientä purtavaa. Tervetuloa! BeautyShaman on kosmetologipalveluja tarjoava uusi hoitola, joka toimii Myyr-Fysion tiloissa Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Keskitymme hoitotuotteissa luonnonkosmetiikkaan, josta kehomme osaa hyödyntää kasvien ravinteet, öljyt ja vitamiinit. Hoitola on suunnattu kaikille ikää, sukupuolta tai kuntoa katsomatta. Palveluitamme ovat muun muassa: • Fysioterapia • Lymfaterapia •Velasmooth -vartalonmuokkaus • LPG-Endermologie® •Lantionpohjan fysioterapia • Akupunktio • Alaraaja-analyysit • Tukipohjalliset • Tukisukat • Tukihihnat ja tukihansikkaat • Tuotemyynti • Kasvohoidot • Ihonpuhdistukset • Ripsien ja kulmien kestovärjäys • Ripsien kestotaivutus Kaikki fysioterapiapalvelut yksilöllisesti Myyr-Fysio KY Myyrmäki, Liesikuja 4 (09) 530 8700 Tikkurila, Kielotie 5A/Silkkitie 4 (09) 530 8700 BeautyShaman webpage.timma.fi/beautyshaman www.myyrfysio.fi • Soketointi • Jalkahoidot • Käsihoidot • Hieronnat • Kestolakkaus • Meikkaus • Turvepakkaukset
• 8 VANTAANKOSKEN SEURAKUNNASSA on kuusi ehdokaslistaa. Seurakuntaneuvostoon pyrkii 51 ehdokasta, kirkkovaltuustoon 41. Ehdokasmäärältään suurin Sanasta Elämään -ryhmä kokoaa ihmisiä eri herätysliikkeistä ja puolueista. Ryhmä haluaa jättää tuleville sukupolville kirkon, joka rohkeasti julistaa evankeliumia Jeesuksesta syntien sovittajana ja pitää kiinni Raamatun Sanasta. Avoin seurakunta -ryhmän mielestä erilaisuus on rikkaus, ei uhka, ja erilaisia yhdistää Jeesuksen rakkaus. Jumalan sanan ja armon tulisi näkyä seurakunnan kaikessa toiminnassa. Kokoava seurakunta on sitoutumaton ryhmä, jonka mukaan kirkon on elettävä ajassa ja oltava rohkea edelläkävijä, löydettävä uusia toimintatapoja, ettei vain sopeuduttaisi olosuhteisiin supistuvien resurssien keskellä. Ryhmän ehdokkaina on muun muassa aiemmin Kokoomuksen ryhmässä luottamushenkilöinä toimineita henkilöitä. Tulkaa kaikki -liike on vuonna 2005 perustettu kirkon uudistusmielisten jäsenten ja ystävien ryhmä, jonka mukaan kaikkia vantaalaisia seurakuntalaisia tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja tarjota mm. seurakunnan tiloja käyttöön tasapuolisesti, myös samaa sukupuolta oleville pareille. Ryhmä haluaa edustaa yhdenvertaisuutta ja päätösten läpinäkyvyyttä sekä tuoda luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Sosialidemokraattinen seurakuntaväki SDP kuvailee itseään kansankirkoksi, joka on apuna ahdingossa ja tukena elämässä. Kukaan ei saa jäädä yksin ja heikoimmista tulee huolehtia. Lisäksi Vantaankosken seurakunnassa on Nuorten ääni -lista. Sen kolme ehdokasta ovat 18–20-vuotiaita. HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNASSA ehdokasasettelu on selkeästi kahtiajakautuneempaa. Ehdokkaita seurakuntaneuvostoon on 28 ja kirkkovaltuustoon 19. Neljästä ehdokaslistasta suurimmat ovat Hämeenkylän huominen ja Kokoava seurakunta. Hämeenkylän huominen on poliittisesti sitoutumaton, mutta toimii yhteistyössä Vantaan Avoin seurakunta -ryhmien kanssa ja haluaa toiminnassaan kunnioittaa kristillisiä perusarvoja. SDP:n ja Tulkaa Kaikki -ryhmän listoilla on molemmilla kaksi ehdokasta. ”Hämeenkylän seurakunnassa on enemmän ehdokkaita seurakuntaneuvostoon kuin viime vaaleissa”, kertoo Jukka Nevala, Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra. ”Siispä hyvältä näyttää.” Ehdolle asettuneet ryhmät tekevät itsenäisesti vaalityötä, minkä lisäksi ryhmien edustajat esittäytyvät kirkkokahveilla sunnuntaina 21.10. Vantaankosken seurakunta taas vie vaalipaneelin Myyrmanniin torstaina 1.11. Seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen on hyvillä mielin ehdokasasettelusta ja erityisen iloinen siitä, että nuoret ovat lähteneet mukaan omalla listalla. SEURAKUNTAVAALIT käydään marraskuussa 2018. Ennakkoäänestys on 6.–10.11. ja varsinainen vaalipäivä 18.11. Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenet. Kaikissa ennakkoäänestyspisteissä voi äänestää seurakunnasta riippumatta. Samoissa vaaleissa äänestetään jäsenet kunkin seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Kirkkovaltuusto päättää Vantaan seurakuntayhtymän asioista, kuten kirkollisveron suuruudesta ja jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken. Kirkkovaltuustoon valitaan Vantaankoskelta 10 ja Hämeenkylästä 5 ehdokasta. Seurakuntaneuvostossa paikkoja on auki Vantaankoskella 16 ja Hämeenkylässä 14. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on nyt tehty. Suuria yllätyksiä ei tullut. Vantaankoskella ehdokasmäärä laski hieman, Hämeenkylässä seurakuntaneuvoston osalta nousi. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA TUO SUUREN VAALIPANEELIN MYYRMANNIIN Hämeenkylän seurakunta Vaalien ehdokkaat esittäytyvät kirkkokahveilla sunnuntaina 21.10.2018 messun jälkeen eli noin klo 11.00. Vantaankosken seurakunta Vaalikeskustelu kauppakeskus Myyrmannissa to 1.11. klo 18.30–19.30. Vaalipäivä 18.11. Seurakuntavaalien vaalikone aukeaa 8.10.2018. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VA U T O P I A S Paikallistaiteilijan näkemys kanavoi seurakuntavaalien teemoja. Teoksen elåinhahmot eivät kuvasta seurakuntavaalien ehdokkaita. N E U VO S T O E H D O K K A AT T E N T I S S Ä H E N K I M A A I L M A
• 9 TRIVIA! Tiedät varmaan kaikesta kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet omaa asuinympäristöä, sen historiaa ja kulttuuria? Joko annoit periksi? Vastaukset sivulla 25. Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16 Fysioterapia Hieronta Personal Training Ryhmät Fysio Sakurassa erikoistumme tarkkaan tutkimukseen ja yksilölliseen hoitoon. www.fysiosakura.fi www.mittakaluste.fi Martinkyläntie 41, Varisto, Vantaa Avoinna: ma-to 10-18, pe 10-16, la 10-15 Puh. 0207 890 580 M I T TA K E I T T I Ö T M I T TA KYLPYHUONEET M I T TA K A A P I S T O T TEHTY SUOMESSA MADE IN FINLAND Jep! Ilmoittaminen Myyr York Timesissa on huomattavan hyvä idea. ilmoitusmyynti@ myyryork.news 1. Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin muistolaatta löytyy a) Askistosta b) Linnaisista c) Seutulasta? 2. Vantaan musiikkitalon peruskivi löytyy a) Martinus-salin edustalta, b) Vaskivuoren lukion pihalta c) Louhelan torilta? 3. Juha Lehden kappale Tuulen poika kertoo a) Laajavuoren kallioista b) Vaskivuoresta c) Myyrmäen vesitornin mäestä? 4. Professori-taloksi kutsuttu rakennus sijaitsee Myyrmäessä a) Kilterinmäellä b) Norotien varrella c) Virtatien varrella? 5. Kitaristilegenda Esa Pulliainen asuu a) Kaivokselassa b) Myyrmäessä c) Askistossa? 6. Myyrmäen suuralueen ensimmäinen vedenpuhdistamo toimi a) Pitkäkoskella Vantaanjoen varressa b) Mätäojan varrella Louhelan ja Kaivokselan välissä c) Pitkäjärven pohjoispäässä? 7. Länsi-Vantaan vanhin palokunta on a) Kaarelan VPK b) Vantaan VPK c) Friherssin VPK? 8. Länsi-Vantaan ensimmäinen kirkko oli a) Hämeenkylän kirkko b) Kaivokselan kirkko c) Seutulan kappeli? 9. Ojahaantien päässä nykyisen Fidan kirpputorin paikalla sijaitsi a) K-Valinta Makee b) K-Valinta Piparminttu c) K-Valinta Tikkari? 10. Länsi-Vantaan vanhin kerrostalo löytyy a) Vanhan Nurmijärventien varresta Vantaanlaaksosta b) Veitsitieltä Hämeenvaarasta c) Pyymossantieltä Petikosta?
• 1 P UUTARHA ja kukkien hoito ovat 88-vuotiaan Aini Pantsun suuri ilonaihe. Martinlaaksolaisen omakotitalon piha on rehevä vihreä keidas, ja syyskukat hehkuvat vielä hetken ennen talven tuloa. Aviomies Leo kuoli yhdeksän vuotta sitten, ja sen jälkeen Aini, lasten ja lastenlasten avustuksella, on huolehtinut talosta ja puutarhasta. Omakotialue näyttää siltä kuin se olisi ollut täällä ikuisesti. Kadut ovat hiljaisia, pensasaidat ja pihat vehreitä. Mieleen ei heti juolahda, että runsas puoli vuosisataa sitten paikka oli savista kyntömaata. On vaikea kuvitella, kuinka tuon pellon laidalla joku on voinut tuntea, että juuri tähän hän haluaa oman talonsa rakentaa. Näin vain Leo ja Aini tuolloin tunsivat. Se, että seistiin tuossa pellon pientareella tontin ostoa suunnittelemassa, ei sekään ollut mutkaton juttu. Palataanpa ihan tarinan alkuun, Maaningan Pulkonkoskelle. S OTA oli päättynyt, Karjala menetetty ja karjalaisia odotti pitkä evakkoreissu. Savon sydämessä odotti asutustila raivaajaansa. Leo, evakkoperheen poika ja sodan läpikäynyt mies, ei tuntenut pystymetsään tehtävää pellonraivausta kovin houkuttelevana. Evakkoperhe kuitenkin sinne asettui, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Peltoa raivattiin koko perheen voimin ja pyrittiin kiinni elämisen syrjään. Tässä vaiheessa Leon ja Ainin tiet kohtasivat, tansseissa kuinkas muuten, nuori mies Karjalasta ja tyttö savolaisesta maalaistalosta. Ihastuttiin, rakastuttiin ja mentiin naimisiin. Pariskunta suunnitteli yhteistä tulevaisuutta, mutta tie oman katon alle tuntui kuitenkin olevan mutkainen. Molemmilla oli vanhemmat ja sisarukset. Jokaisella oli omia toiveitaan ja ajatuksiaan, jotka vaikuttivat myös Leon ja Ainin suunnitelmiin. Ja kun on monta mieltä ja miestä, toraahan siitä tulee. Nuoresta parista tuntui, että parempi tulevaisuus odotti heitä jossain muualla. Leo päätti, että hän käy vähän Helsingissä katsomassa. Oli kerrottu, että siellä ainakin olisi töitä tarjolla. Ja niitä sieltä löytyikin. Siellä rakennettiin ja oli sellaista uskoa tulevaan, että Maaningan mahdollisuudet tuntuivat valjuilta. Asunnoksi Leo löysi tilapäisen kortteerin, kyllähän se yksinäiselle miehelle menetteli. Mieli kuitenkin paloi saada Aini mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Reissulla kotipuoleen asiaa sitten pohdittiin. Ainia ei paljon tarvinnut houkutella, ja niin lähdettiin yhdessä kohti Helsinkiä. A RKI oli karua ja asuntopula tuolloin kova. Asunnonvälityksen kautta löytyi kuitenkin jonkinmoinen vuokra-asunto, ei tosin Helsingistä vaan Helsingin maalaiskunnasta Viherkummusta, Hilma Kaasalaisen siirtolapuutarhamökki. Se oli vaatimaton alku, mutta olipahan katto pään päällä. “Siellä asuttiin ja paleltiin se ensimmäinen talvi”, Aini muistelee. Töitä Leolla riitti, ja haave omasta asunnosta kyti. Elettiin nuukasti. Palkasta yritettiin säästää, jotta päästäisiin rakentamisen alkuun. Elettiin vuotta 1957. Kivenheiton päähän siirtolapuutarhasta tuli tontteja myyntiin. Nyt olisi hyvä hetki hankkia oma tontti ja rakentaa. Lapsikin oli tulossa, joten sitä suuremmalla syyllä päätös piti tehdä. Rahaa oli säästetty, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Mikä neuvoksi? Apu löytyi kotipuolesta. Ainin isä antoi tyttären perintöosuuden ennakkoon, helpottamaan tontin ostoa. Kauppakirjat tehtiin maanomistajan Sirkka Koskisen kanssa, ja kaupan vahvisti Kalevi Ovaska. Näin päästiin kiinni tonttiin, tuohon saviseen peltoon silloisessa Viherkummussa. Siitä alkoi Ainin ja Leon tarina Martinlaakson rakentajina ja asukkaina. Ensin tontille rakennettiin pieni “pahvimökki”, kuten Aini tontin ensimmäistä rakennusta kutsuu. Se oli kuitenkin jo tukikohta omalla maalla. “Oli pieni mökki ja talvella kylmä, ei ollut tuolloin kunnon eristeitä seiniin. Kantovesi oli ja puulämmitys. Varmaan kukaan ei nykyään asuisi moisessa”, Aini naurahtaa. MAANINGALTA MARTINLAAKSOON E L Ä M Ä T O I A I N I N T E K S T I A R I M A R T I N A H O K U VAT A R I M A R T I N A H O & A I N I PA N S U N KO T I A L BU M I Kesäisiä hetkiä ystävien seurassa. Viikonlopun idylliä Viherkummun siirtolapuutarhamökillä 1950-luvun alussa.
• 1 1 MAANINGALTA MARTINLAAKSOON M ÖKISSÄ perhe eli, ja ensimmäinen lapsikin kasvoi. Leo oli töissä rakennuksilla, Aini huolehti kotitöistä ja hoiti lapsen, päivähoitoa kun ei tuolloin vielä tunnettu. Rahaa säästettiin ja suunnitteilla oli toinen, isompi mökki. Toinen lapsi oli tulossa, joten lisätila, vähäinenkin, oli tarpeen. Tähän mökkiin tulisi pieni keittiö, makuuhuone, olohuone ja sauna. “Pieni oli sekin, mutta tuntui silloin suurelta. Ja isompaan ei ollut varaa”, Aini kertoo. Siihen päästiin muuttamaan 1962. Suunnitelmissa oli jo lopullinen asuintalo, johon tehtiin harkiten piirustuksia, olihan Leo rakennusmies parhaasta päästä. Piirustukset hyväksyttiin ja rakentamaan päästiin 1968. Rakentamiseen oli haettu aravalainaa, vieläpä kaksikin kertaa, mutta ei saatu. Perheellä oli paljon kohtalotovereita, sillä lainan saaminen edellytti 60 % omaa rahoitusosuutta ja harvalla työtä tekevällä taloudella, oli tuolloin niin suuria säästöjä. “Leo hermostui, kun aravaa ei saatu ja sitten totesi, itsepäinen kun oli, että ollaan sitten ilman lainaa. Eikä sen koommin lainaa haettu. Säästettiin ja tehtiin aina se, mihin oli varaa”, Aini naurahtaa. Talkoilla tehtiin, kuten tuolloin oli tapana. Rakennustöissä, 60-luvulla, oli kylminä talviaikoina rokulia, ja silloin Leo nikkaroi oman talon sisätöitä. Hitaasti ja varmasti koti valmistui. Tässä vaiheessa tuleva Martinlaakso odotutti itseään. Kun posti tipahti postilaatikkoon, osoitteena luki Viherkumpu. N AAPURUSTOSSA tontti toisensa jälkeen sai talon. Asuinalue alkoi muotoutua, ja rakentaminen jatkui. Ympäristö muuttui asukkaittensa näköiseksi. Maalta kun ihmiset olivat tänne muuttaneet, tuli omenaja luumupuita, marjapensaita ja kasvimaita. Piha oli hyötypuutarhaa, ei ollut nurmikkoa, jokunen kukkapenkki kaunisti ympäristöä. “Silloin puhuttiin, että kerrostaloja aletaan rakentamaan ihan naapurustoon. Myyrmäessä jo niitä rakennettiin, ja siellä kylän miehet porukalla kävivät niitä ihmettelemässä. Taisi olla kesällä -69”, Aini muistelee. Kun ensilumi seuraavana talvena oli satanut, paikalliset lapset lähtivät, kuten aina ennenkin, lähimetsään hiihtämään. Muutaman tovin kuluttua hiihtäjäjoukko palasi takaisi pettyneenä. “Ei siellä enää voi hiihtää, siellä on puut kaadettu ja siellä on rakennustyömaa”, perheen tytär oli huulet mutrullaan tokaissut äidilleen. Kivivuoren alueen rakentaminen oli alkanut. Juhannusta odotellessa tuotiin perinteiset juhannuskoivut myös Martinlaaksossa ovenpieliä koristamaan. Koko perhe poseeraa. Vasemmalta Rauno, Aini, Leo ja Airi.
• 1 2 Myös Pantsun perheen pitkä urakka valmistui ja vuonna 1971 muutettiin siihen ihan oikeaan omakotitaloon. Aikaa oli vierähtänyt, mutta viimein Ainin ja Leon suuri unelma täyttyi. Pientaloalue oli lähes rakennettu ja rakentamisen painopiste muuttui Martinlaaksossakin kerrostaloiksi. Niitä nousikin rivakasti. Asukasmäärä kasvoi ja palvelut lisääntyivät. Martinkeskuksen ostoskeskus valmistui 1970, myös koulut ja liikenneyhteydet paranivat. V ALMIISIIN kerrostaloihin alkoi muuttaa “junantuomia” ympäri Suomea. Tuli myös Ainin ja Leon tuttuja Savosta, maalta mökeistään tänne kivikylään. Monille muutos oli raju, mutta vähitellen ihmiset kotiutuivat ja löysivät uomansa. “Olisihan sitä kerrostaloon voitu muuttaa, mutta jotenkin tässä, omassa talossa, on juurtunut tänne Martinlaaksoon vahvasti. Itse on rakennettu ja tuntuu, että on ollut uudisraivaaja, kun savipellolle omin käsin alettiin rakentamaan.” A INI on ylpeä ja onnellinen siitä, että lapset ja lapsenlapset asuvat myös ihan lähistöllä. Hekin ovat löytäneet Martsarista viihtyisän asuinympäristön, koulut ja hyvät työmahdollisuudet. “Kun me lähdimme Maaningalta tänne, niin kyllähän se pelotti. Nyt voi sanoa, että tehtiin hyvä ratkaisu, tuskin missään tämän parempaa olisi ollut elellä”, Aini Pantsu naurahtaa ja nykymenonkin hän ymmärtää: “Taas tänne rakennetaan ja omalta pihalta näkee nostureita ja kuinka uusia taloja nousee. On tänne vuosien saatossa rakennettu ja tullut uusia ihmisiä. Hyvin on mahtuneet.” Kaivon teosta kaikki alkaa. Kaivonrenkaita ihailemassa Airi, Leo, Rauno ja Maaningalta talkootöihin tullut lankomies Niilo Huuskonen. Leikkikaveri naapurista Jorma Soinio kuvassa Raunon ja Airin kanssa. Nykypäivänä kuvassa lasten takana näkyisi Martinlaakson Hesburger. Aini 60-luvun lopulla puutarhassaan. Aini ja kukkivat kosmoskukat. Syksyn väriloistoa Martinlaaksossa armon vuonna 2018.
• HYVINVOINTIMESSUT Energia Areenalla Hyvinvointisuunnistu Rajatorpantie 23, Myyrmäki Vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa Apuvälineitä, kosmetiikkaa, koruja ja paljon muuta Vaivaako psoriasis -psorilinja auttaa Kristiina Rautio, psorilinjan sairaanhoitaja, kuntoutussuunnittelija, Psoriasisliitto ry Tarvitaanko vanhustenhoitovapaata? Sirkka-Liisa Kähärä, sairaanhoitaja, projektisuunnittelija, Vantaan kaupunki Uniluento: Ikä ja uni Päivi Saarijärvi, FRM-valmentaja (Vitalgo), Uniliitto ry Päivätanssit kuntoa kohentavan lavatanssimusiikin tahtiin Tanssin Taitajat ry Armas-juhla Tänä vuonna messuilla järjestetään myös Vantaan Vanhusneuvoston ja Vantaan kulttuuripalveluiden järjestämä Armas-juhla, joka on osa valtakunnallista ikäihmisille tarkoitettua festivaalia. Armas-juhla alkaa klo 13.00 Hyvinvointimessujen ohjelmalavalla. Juhlan avaa kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Osallisuuden tilat Mitä ne ovat ja miten niitä tehdään? Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Mitä on tehty Myyrmäessä? Katri Laaksonen, Vantaan kaupunki Lauantaina 13.10. Kello 10 – 16 Nukketeatteri Sytkyt: nukkenäyttely Armas-juhlan ohjelma Avaussanat kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Paneelikeskustelu Ikääntyvien Vantaa vetäjä: Vantaan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jussi Särkelä osallistujat: Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman, Teatteri Vantaan taiteellinen johtaja, näyttelijä Anne Nielsen Tervehdyssanat Vantaan kaupungin kulttuurijohtaja Annukka Larkio Esitykset: Myyr York Ladies & one man, Vantaan voimisteluseura Rytmejä rivissä, potpuri, joka sisältää erilaisia rivitanssikoreografioita: rockia, rumbaa, kantria ja valssia Myyrin Laulavat Seniorit, Myyrmäen Eläkkeensaajat johtaja Lilja Vieri, säestäjä Esko Penttinen Varvastajat, Havukosken Eläkeläiset, Senioritanssia Myyrinkodin ystäväpiirin lauluryhmä, säestäjä Liisa Lahti vanhoja koululauluja Ryhdikkäät Rypyt, Early Birds koreografia Sanna From Seniorisirkut, Vantaan Aikuisopisto johtaja Ilona Tuovinen Pivot-ryhmä, Vantaan Tanssipivot Roundtansseja, ohjaaja Elvira Penttinen .com Ohjelmalavalla Ilmailumuseo tuo polkulentokonelaivueen eli poljettavat Brewster 239 ja VL Myrsky-koneet messuille Ali-Ollin Alpakkatilan alpakat esittävävat agilitya, myös tilan kaneja paikalla Vapaa sisäänpääsy! Hyvinvointisuunnistus
• Vantaalla alettiin järjestää pienimuotoisia terveysmessuja Tikkurilan Terveysaseman katetulla sisäpihalla jo 1980-luvulla. Messuilla esittäytyi parikymmentä vantaalaista sosiaalija terveysalan järjestöä. Vuonna 1997 Vantaan Terveysmessuja alettiin järjestää koulujen liikuntasaleissa ja aulatiloissa, ja messuosastoja oli parhaimmillaan kolmisenkymmentä. Messut suunniteltiin ja järjestettiin talkoovoimin, ja messujen ei-kaupallisuutta pidettiin kunnia-asiana. 2000-luvulla messuja järjestettiin aluksi vuorotellen Tikkurilan lukiossa ja Kilterin koululla. Tikkurilan lukion liikuntasali koettiin muuten hyvänä, mutta lattia täytyi suojata, käytettiinhän sitä normaalisti paljasjaloin. Suojaaminen oli työlästä ja suojapaperit haukkasivat ison osan silloin kovin pienestä budjetista. Viimeisinä ”kouluvuosina” messujen pitopaikaksi vakiintuikin Kilterin koulu, jossa messut järjestettiin ruokalassa, auditoriossa ja käytävillä, joissa lattioiden suojaaminen ei ollut tarpeellista. Messujen kävijämäärä oli vaihdellut parista sadasta useampaan sataan. ”Kilterissä kävi eräänä vuonna jopa 600 messuvierasta. Meillä oli joka vuosi tapana jakaa porkkana jokaiselle sisääntulijalle, mutta silloin porkkanat loppuivat kesken”, kertoo Uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri, joka on ollut messuja järjestämässä jo ammoisista ajoista lähtien. Mieleen painuneista oheisohjelmista hän mainitsee erityisesti posetiivari Matti Pasasen, joka eräänä vuona toimi sekä ”sisäänheittäjänä” että messujen juontajana. Vaikka kouluilla pidetyt messut olivat melko pienimuotoiset, tarjolla oli paljon erilaisia mittauksia. Verensokerin ja kolesterolin lisäksi mitattiin esimerkiksi kuuloa, luuntiheyttä ja kehon rasvaprosenttia. Messuilla sattui joskus kommelluksiakin. ”Kun olin eräällä messuosastolla hierottavana, pöytä yhtäkkiä romahti kasaan.” Hierontapöytäepisodista ei kuitenkaan syntynyt vammoja. ”Vain ylpeys kärsi”, naureskelee Pentti Fri. Kilteristä Energia Areenalle Kilterin koulu alkoi kuitenkin käydä ahtaaksi. Vantaan kaupungin silloinen vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö oli ollut tukemassa terveysmessujen järjestämistä antamalla yhden työntekijän työpanosta järjestelyihin. Kun EU julisti vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi, kaupunki päätti järjestää pienimuotoisten terveysmessujen sijasta mittavammat messut, joilla haluttiin esitellä vapaaehtoistoiminnan koko kirjo. Kaupunki ja Vantaan Järjestörinki lähtivät yhdessä toteuttamaan messuja, joiden aihepiiri laajeni sosiaalija terveysalan järjestöistä koskemaan kaikkia hyvinvointiin vaikuttavia yhdistyksiä. Mukaan haluttiin ottaa myös liikuntaja kulttuuriharrastukset. Yrityksiä haluttiin mukaan, jotta messuista tulisi yleisölle kiinnostavammat, ja jotta kyettiin vuokraamaan kunnollinen messupaikka. Kaupunki oli palkannut koordinaattorin teemavuotta varten, samoin Vantaan Järjestörinki. Näiden tehtävänä oli erityisesti messujen järjestäminen. Messut onnistuivatkin mainiosti, ja kävijämäärä moninkertaistui. Seuraavana vuonna kaupunki antoi messujen järjestämisen kokonaan Vantaan Järjestöringin tehtäväksi. Kaupunki on silti ollut koko ajan mukana tukemassa messuja sekä taloudellisesti että tuomalla messuille omien yksiköidensä esittelypisteitä. Energia Areenalla järjestetään tänä vuonna Hyvinvointimessut jo kahdeksatta kertaa. Vantaan Järjestörinki on Vantaalla toimivien yhdistysten yhteistyöelin ja etujärjestö. Se ylläpitää myös Kansalasitoiminnan keskus Leinikkiä Simonkylässä. Vantaan Järjestörinkiä tukee Vantaan kaupunki sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Veikkauksen tuella. Messujen juuret viime vuosituhannella Jo kahdeksatta kertaa Energia Areenalla järjestettävillä Hyvinvointimessuilla on jälleen paljon nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Ydinjoukkona messuilla ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät yhdistykset ja hyvinvointialan yritykset, mutta mausteena on muutakin. Ilmailumuseo tuo erityisesti lasten iloksi kaksi jatkosodan aikaisten hävittäjälentokoneiden toisintoa lasten poljettavina malleina, joita pääsee kokeilemaan. Lapsia on ajateltu myös ulkoalueella, jonne Ali-Ollin Alpakkatila tuo sekä kaneja että alpakoita, joiden kanssa saa osallistua alpakka-agilityyn. Hieman aikuisempaan makuun sopivat vaikkapa luonnonkosmetiikka ja korut. Monenlaisia hyvinvointialan palveluita, kuten fysioterapiaa, hierontaa, jalkaterapiaa, luontaishoitoja ja hoivapalveluita esitellään laajasti. Erilaisia apuvälineitä on myös tarjolla. Messujen ohjelmalavalla on tietoiskuja, puheenvuoroja ja kulttuuriohjelmaa sekä päivätanssit. Uutena ohjelmana on tänä vuonna Vantaan Vanhusneuvoston ja Vantaan kulttuuripalveluiden järjestämä Armas-juhla, joka on osa valtakunnallista ikäihmisille tarkoitettua festivaalia. Kansalaisten hyvinvointi on tärkeää paitsi ihmisille itselleen, myös yhteiskunnallisesti. Siksi tapahtumaamme osallistuu paljon yhteiskunnallisia vaikuttajia. Armas-juhlan avaussanat lausuu Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Kaupungin johtoa on muutenkin paikalla. Kulttuurijohtaja Annukka Larkion tervehdyssanojen lisäksi Armas-juhlan paneelissa keskustelevat näyttelijä Anne Nielsenin kanssa Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman. Molemmat ovat myös kansanedustajia. Paneelikeskustelua johdattelee Vantaan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jussi Särkelä. Sekä hallitusettä oppositiopuolueita on edustettuna messuilla, ja paikalle saapuu varmasti niin seurakuntakuin eduskuntavaaliehdokkaitakin. Messuilla on siis osastoihin tutustumisen lomassa hyvä tilaisuus käydä keskustelemassa nykyisten ja kenties tulevien päättäjien kanssa itselle tärkeistä asioista. Lämpimästi tervetuloa messuille! Suve Pääsukene Kirjoittaja on Hyvinvointimessut järjestävän Vantaan Järjestörinki ry:n toiminnanjohtaja. Tervetuloa Hyvinvointimessuil le! Hyvinvointimessuliite Toimitus: Suve Pääsukene Ulkoasu: Pirjo Kivimäki Julkaisija: Vantaan Järjestörinki ry Kuvat Vantaan Järjestörinki ry ja Jyrki Huovinen hyvinvointimessut.com
• Ulkopaikka 2 Ali-Ollin Alpakkatila 24 Aloevera E&E 26 ArmaSatar 55 AVON 203 BeautyShaman 31 Bemer-terapia 204 Boutique Hilda Viola 81 CHOICE Finland 48 Duangjai Vongwai 128 Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry 107 Eläkeliiton Vantaan yhdistys ry 114 Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry 77 ETTONET OY 32 Forever Living Products 129 Friskis&Svettis Vantaa ry 41 Fysiogeriatria 76 Fysio Sakura 111, 112 Glaukoomayhdistys ry 56 Health & Body Co Oy 95 Helsingin seudun Psoriasisyhdistys HEPSO 43, 49 Home Instead Seniorihoiva® Vantaa Hämäläinen Sinikka 57 Itsenäinen jälleenmyyjä Satumaria Vaattovaara, Forever Living Products 30 Jovely Järvinen Terttu 7 Kansalaistoiminnan keskus Leinikki 10 Karkelon Sukka Oy 3 Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö ry 18 Kilotveks.fi 12 Kultuuritalo Martinus 37 Korulinkki 28 La Cure Kuolleenmeren ihonhoitosarja 68, 69 Ladyt 78 Luonnonkosmetiikka 39 Luontaishoitola Kiesla 123 Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry 54 Mary Kayn itsenäiset ihonhoitokonsultit 13 Mithu 203 Myyr-Fysio Ky 105 Myyrmäen Eläkkeensaajat ry 27 Myyrmäen Hoitokulma 67 NANNIC – Atlantia 29 NeoLife Itsenäiset Distributorit 72 Neurosonic 205 Näkövammaiskäsitöitä 19 Okabo Organics 137 Omaisena edelleen ry 126 Painonhallinnan vertaistukiyhdistys ry 113 Parempi avioliitto ry 36 Parturi-kampaamo Sweet 15 PartyLite 78 Luonnonkosmetiikka 117 Polioinvalidit ry Pääkaupunkiseudun osasto 60 Psoriasisliitto ry 119, 120 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Vantaan alueosasto 94 Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja läheiset ry 96 Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry / Vantaan alueen sotaorvot 99 R3 maahanmuuttajanuorten tuki ry 88 Rillastiinan Fiilis 82 Sanoste Oy 59 Selätin 1 Special Beauty 155 Suomen ilmailumuseo 136 Tanssin Taitajat ry 138 Tanssipivot ry 88 Taputapu 135 Tehy Vantaan kaupungin ammattiosasto 144 ry Tepsun Tumppu & Töppönen Tiilikainen Anneli 98 Uudenmaan keliakiayhdistys ry 125 Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry 97 Vantaan Hengitysyhdistys ry 109 Vantaan ja Keravan Allergiaja Astmayhdistys ry 127 Vantaan Järjestörinki ry 127 Vantaan Karjala-seura ry 151 Vantaan kaupunki: Liikkumista tulevat palvelut 148 Vantaan kaupunki: Seniorineuvonta 147 Vantaan kaupunki: Suun terveydenhuollon liikelaitos 150 Vantaan kaupunki: Vammaisneuvonta 149 Vantaan kaupunki: Vapaaehtoistoiminta 142 Vantaan kaupunki: Yhteisöja osallisuustiimi 80 Vantaan Kokoomus 121 Vantaan Mielenterveysyhdistys Hyvät Tuulet ry 7 Vantaan Monimaa ry 101, 108 Vantaan Muistiyhdistys ry 103 Vantaan pitsinnyplääjät ry 110 Vantaan Reumayhdistys ry 9 Vantaan seurakunnat 5 Vantaan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y. 100 Vantaan Soroptimistit ry 102 Vantaan Sydän ry 118 Vantaan Uniyhdistys ry / Uniliitto ry 146 Vantaan vammaisneuvosto 104 Väestöliitto ry / Matkalla työelämään –hanke Väisänen Siiri Yijälä Elena Hyvinvointimessujen näytteilleasettajat Energia Areenalla lauantaina 13.10. 10 – 14 Vapaa pääsy Tervetuloa! hyvinvointimessut.com
• VANHUSVIISAUS KAIKKIEN KÄYTTÖÖN Vantaalaisista joka neljäs on ikäihminen. On tärkeää, että toimivaa kaupunkia suunniteltaessa ikäihmisten näkemykset otetaan huomioon. Rakennusten, teiden, kävelykatujen, puistojen ja joustavan liikenteen hyvä suunnittelu on tärkeää yhtä lailla ikäihmisille kuin lapsille, lastenvaunuja työntäville, liikuntarajoitteisille ja jokaiselle kaupunkilaiselle. Lähellä sijaitseva kauppa, kirjasto, apteekki ja bussipysäkki helpottavat jokaisen kaupunkilaisen hyvää elämää, myös ikäihmisten. Ikäihmisistä vain joka kymmenes käyttää sosiaalija terveyspalveluja enemmän kuin asukkaat keskimäärin. Ikä vaikuttaa silti jokaisen ikäihmisen toimintakykyyn; liikkuminen ja muu fyysinen suorittaminen käy hitaammin, turvakaiteilla luodaan turvallisuutta, näön ja kuulon heikkeneminen edellyttää kompensaatioita jne. Ikäihmisille on tärkeää voida tuoda näitä seikkoja päätöksentekijöiden tietoon. Tosin, osa päätöksentekijöistä kuuluu ikäihmisten ryhmään.Ikäihmiset ovat ainoa ryhmä, jolla on kokemusta ja tietoa kaikista elämän vaiheista. Nuoret tuntevat lapsuuden ja nuoruuden, työikäiset tuntevat omien asioidensa lisäksi nuoruuden ja lapsuuden. Mutta ikäihmiset ovat eläneet kaikki ikäkaudet ja tuntevat siten ihmisen koko elämän kaaren. Tämän kokemuksensa ikäihmiset haluavat antaa yhteiseen käyttöön. Kuntalaissa ikäihmisten vanhusviisaus on otettu huomioon. Laissa säädetään kunnallisesta vanhusneuvostosta. Vantaalla vanhusneuvostossa on jokaisen puolueen ikäihmisten edustus. Lisäksi kokouksissa on eläkeläisjärjestöjen edustajia pysyvinä asiantuntijoina. Vanhusneuvosto ottaa kantaa kaikkiin ikäihmisille tärkeisiin päätöksiin. Kuluneen vuoden tärkein asia on ollut Vantaan palveluverkkosuunnitelma. Vanhusneuvosto on mm. edellyttänyt, että jokaisella ikäihmisten yhdistyksellä on riittävät toimintatilat. Vantaa on meidän yhteinen kotikaupunkimme. Jussi Särkelä Kirjoittaja on Vantaan vanhusneuvoston puheenjohtaja (SDP) Vuoden 2018 barometrin mukaan Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Näin katsoo valtaosa tutkimukseen vastanneista (55– 79 prosenttia). Vastaajat arvioivat, että eriarvoisuus on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa. Eriarvoisuuden kasvua selitetään osittain harjoitetulla politiikalla, johon liittyen pääministeri Sipilän hallitus saa vastaajilta heikon arvosanan. Kohtuuhintaisten asuntojen huono saatavuus kärjistää hyvinvointija terveyseroja Sosiaalityöntekijöiden vastausten mukaan eriarvoisuuden kasvu johtuu työttömyydestä ja palveluiden heikentymisestä. Erityisesti pääkaupunkiseudun sosiaalityöntekijät arvioivat köyhyyden johtuvan korkeista asumiskustannuksista. Sosiaalityöntekijät selittävät eriarvoisuuden kehitystä Suomessa huonolla työllisyystilanteella ja palvelujen vähentymisellä. ”Huono työllisyystilanne, ongelmien kasautuminen, palvelujen niukkeneminen, yksinkertaisesti resurssia ja sen kohdentumista heikko-osaisimpiin on liian vähän. Myös peruspalvelut ja koulutuspalvelut ovat heikentyneet, mikä vaikuttaa eriarvoisuuden kehitykseen”, kirjoittaa yksi vastanneista sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijöiden mukaan ihmisten ongelmat ovat moninaistuneet, eikä palveluilla kyetä auttamaan kaikkia. Myös elinkustannusten kasvu ja asiakasmaksujen nousu heikentävät entisestään heikompiosaisten asemaa. Etuusjärjestelmää kehitettävä eriarvoisuuden torjumiseksi Sosiaalija terveysjohtajilta, sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan johtajilta pyydettiin arvioita toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Vastaajien enemmistö (58–73 %) katsoo, että perusturvaetuuksien – kuten työmarkkinatuen – taso on liian alhainen. Valtaosa (71–87 %) vastaajista arvioi, että perustoimeentulotuella paikataan perusturvaetuuksien matalaa tasoa. ”Sosiaalityöntekijät kertovat perusturvaan tehtyjen indeksileikkausten syventäneen asiakkaiden köyhyyttä. Ensisijaisten etuuksien tasoa on korotettava, jotta ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna", SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen toteaa. Sosiaalija terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan johdon enemmistö (71–87 %) on sitä mieltä, että toimeentuloturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus hankaloittavat merkittävästi etuuksien käyttöä. Suurin osa (59–78 %) sosiaalija terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä uskoo, että toimeentuloturvajärjestelmä aiheuttaa liikaa väliinputoamisia. Lisäksi sosiaalija terveysjohtajista 40 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 56 prosenttia katsoo, että toimeentuloturvan sanktiot lisäävät eriarvoisuutta. ”Sosiaalibarometri kertoo vahvaa viestiä siitä, että työnteon kannusteita on lisättävä kehittämällä palveluita ja asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista sanktioiden sijaan”, erityisasiantuntija Järvinen muistuttaa. SOSTEn pääsihteerin Vertti Kiukaksen mukaan myös terveyspalveluiden käyttö jakautuu epätasaisesti tulojen mukaan. ”Hoidon sekä hoivan hinta on lähtökohtaisesti kansalaiselle korkea. Kohtuulliset asiakasmaksut ovat keskeinen keino torjua eriarvoisuutta”. Kiukas toivookin, että kansanedustajilla riittää tahtoa ja tarmoa budjetin lisäksi myös asiakasmaksulainsäädännön uudistamiseen. ”Maksuttomat suoran valinnan palvelut ja oikeudenmukaiset maksukatot ovat yhdenvertaisuuden edellytys”, kommentoi Kiukas. Armas-juhla hyvinvointimessuilla Ikäihmisten Armas-festivaalia on vietetty lokakuun ajan ympäri Suomen. Armas-festivaali hemmottelee seniori-ikäisiä kulttuurilla 14. lokakuuta saakka myös eri puolilla Vantaata. Armas-festivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017 osana Suomi 100 -juhlavuoden viettoa. Toista kertaa järjestettävän valtakunnallisen festivaalin tavoitteena on tuoda ikääntyneiden ääni esiin, rikkoa vanhuuteen liittyviä rajoja sekä tarjota senioreille iloinen ja energinen festivaali täynnä kulttuuria. Viime vuonna Armas hurmasi vantaalaiset muun muassa tanssilla, elokuvilla, teatterilla ja musiikilla. Myös syksyn 2018 ohjelmassa kulttuuri pulppuaa monimuotoisena: tervetuloa mukaan nauttimaan taiteen kautta käsitellyistä ikääntymisen teemoista sekä juhlistamaan ikäihmisten luovuutta ja kulttuuriharrastuksia. Ohjelmaa järjestetään myös vantaalaisissa palvelutaloissa. Kaksiviikkoinen festivaali huipentuu lauantaina 13.10. klo 13.00 Armas-juhlaan, jota vietetään Energia Areenalla osana Hyvinvointimessuja. Juhlan avaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja luvassa on myös eläkeläisjärjestöjen kulttuuriohjelmaa. Armas-juhlan järjestävät Vantaan Vanhusneuvosto ja kulttuuripalvelut yhteistyössä Vantaan Järjestöringin ja Hyvinvointimessujen kanssa. Armas-juhlan lisäksi messuilla voi esimerkiksi tutustua eläkeläisjärjestöjen esittelypisteisiin ja osallistua lavatansseihin. Tervetuloa! Sosiaalibarometri 2018: Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometri selvittää kuntien sosiaalija terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Kelan johtajien näkemyksiä eriarvoisuudesta ja toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisestä. Vuoden 2018 Sosiaalibarometrin mukaan Sipilän hallitus on epäonnistunut eriarvoisuuden vähentämisessä. Sosiaalija terveysalan järjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö SOSTE tuottaa vuosittain Sosiaalibarometrin, joka on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmän muutoksista. SOSTE tutkii sosiaalija terveyspolitiikan sekä -palveluiden ja tärkeimpien hyvinvointipalveluiden tilaa ja ennakoi niiden muutoksia ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalija terveysjärjestöjen näkökulmasta. Sosiaalibarometristä selviää, mitä palveluista vastaavat johtajat kuntien sosiaalija terveystoimessa sekä paikallistason Kelan ja TE-palveluissa ajattelevat oman toimialansa ja ihmisten hyvinvoinnin kehityksestä. Viime vuosina arvioita on lisäksi kysytty sosiaalityöntekijöiltä ja Kelan etuuskäsittelyn työntekijöiltä. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan soteja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa. Vuosittain toistuvien kysymysten lisäksi kunkin vuoden barometri käsittelee ajankohtaisia teemoja. Sosiaalibarometria on tehty vuosittain vuodesta 1991. Sosiaalibarometri 2018 Sosiaalibarometri on SOSTEn tekemä ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuosittain jo vuodesta 1991 alkaen. Tänä vuonna Sosiaalibarometrissa tarkastellaan soteja maakuntauudistusta, eriarvoisuuden kehitystä Suomessa sekä perustoimeentulotuen Kela-siirtoa. Sosiaalija terveysjohtajista kyselyyn vastasi 52 prosenttia, eli 154 vastaajaa. Kelan johdon vastausprosentti oli 50, eli 109 vastaajaa. Sosiaalityöntekijöistä kyselyyn vastasi 300.
• 1 3 HELSINGIN MAALAISKUNNAN läntisen osan liikenneverkon kehittämistä ja kiinteämpää yhteyttä Helsinkiin oli mietitty koko sodanjälkeisen ajan. REINO CASTRÉNIN johtaman työryhmän visioissa suunniteltiin tuolloin jopa metroa Munkkivuoren ja Kaivokselan kautta nykyisen Myyrmäen–Martinlaakson alueelle. Kuitenkin vasta vuonna 1969 syntyi päätös kaupunkiradasta Martinlaaksoon ja Vantaankoskelle. Rata kulkisi Huopalahdesta Haagan ja Kannelmäen kautta. Näiden yhteyksien varaan alkoivat rakentua uudet suurtaajamat Myyrmäki ja Martinlaakso, jotka ovat yhä Vantaan kaksi väkirikkainta taajamaa. Kerrostaloalueet rakennettiin ripeästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. KAIVOKSELAN LÄHIÖRAKENTAMINEN lähelle Hämeenlinnantietä alkoi vuonna 1961. Rakennusliikkeet olivat hankkineet isoja maa-alueita läntisistä osista Helsingin maalaiskuntaa ja kaavailivat sinne laajoja rakennusprojekteja. Ensimmäiset aluerakentamissopimukset Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon alleMARTINLAAKSO kirjoitettiinkin lokakuussa 1967. Rakennuskaavan laatiminen oli ollut aiemmin lääninhallituksen huolena, mutta vuonna 1966 tehdyllä muutoksella kaavan laatimisvastuu siirtyi maalaiskunnille. Kun aluerakentaminen Helsingin maalaiskunnan alueella alkoi edetä voimakkaasti, syntyi tarve myös laajempaan aluetta käsittävään kaavarunkoja yleiskaavatyöhön. Vantaan kaupunkisuunnittelun historiateoksen Ruraali Urbaanin mukaan, maalaiskunnassa käynnistyi 1960-luvun puolivälissä kaksi rinnakkaista yleiskaavatyötä. Kunta tilasi Arkkitehtuuritoimisto Salonen–Savelalta Helsingin maalaiskunnan yleiskaavatyön, jonka rinnalla se teki omaa kaavatyötään kaavoitusarkkitehti KAJ NYMANIN johdolla. Tämän kaavan luonne oli enemmän toiminnallinen. MAALAISKUNTA tilasi vuonna 1967 Arkkitehtuuritoimisto Lehtovuori–Tegelman–Väänäseltä Myyrmäen kaavarunkotyön. Seuraavana vuonna perustettiin alueelliset kaavatoimikunnat ja maalaiskunnan omat yleiskaavaehdotukset valmistuivat 1968. Martinlaakson rakentaminen kuitenkin käynnistyi poikkeusluvalla vuoden 1968 lopulla, ennen kuin kaava oli saanut vahvistuksen. RAKENTAMINEN oli nopeaa ja ensimmäiset asukkaat muuttivat syksyllä 1969. Martinlaakson päärakentaja oli Salpa Oy, jonka lisäksi aluerakentamissopimuksessa olivat mukana Rakennustoimistot Armas Puolimatka ja Jussi Ketola. Myyrmäen rakentajia olivat Puolimatka ja Laaturakenne Oy. Martinlaaksoon saatiin keskeiset kaupan ja koulun palvelut vuoden 1971 kuluessa, ja tärkeä liikenneyhteys, junarata, valmistui Martinlaaksoon saakka vuonna 1975. ALUEEN NIMI, MARTINLAAKSO, juontaa alkunsa vanhasta maarekisterikylästä Mårtensby–Martinkylä. Siihen kuuluneita tiloja sijaitsi nykyisen Vantaanlaakson ja Kivimäen alueella. Nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, koska myös Espoossa ja Sipoossa oli samannimiset alueet. Kun alueen keskus sijoittui kolmen “ Suurimpana vaikeutena on kasvun tavaton nopeus. Jos jäädään odottamaan, ovat mahdollisuudet hallita kehitystä pian hävinneet olemattomiin. Nyt kun kasvu on alkamassa, on pystyttävä omaksumaan selviä tavoitteita, jotka ohjaavat kehityksen haluttuun suuntaan. Niistä on pidettävä kiinni, vaikka se lyhyellä tähtäyksellä tuottaisikin vaikeuksia.” Helsingin maalaiskunnan yleiskaava; Ehdotuksia maankäytön kehittämiseksi. 1968. Lähteet: Ruraali urbaani: Vantaan kaupunkisuunnittelun historia, Sari Hirvonen C18 2005, Asukkaiden asialla, Martinlaakson asukasyhdistyksen toiminut 30-vuotta, Matti Sippola-Liisa Kekkonen, Helsingin pitäjä 2006. PA I K A L L I S H I S T O R I A N P I K A K U R S S I T E K S T I A R I M A R T I N A H O mäen eli vuoren, Raappavuoren (Skrapbergen), Laajavuoren (Bredbergen) ja Kivivuoren (Stenberget) väliselle alueelle, nimeksi valikoitui Martinlaakso. Nimijohdannaiset näkyvät vahvasti edelleen alueen nimistössä. ASUKKAITA Martinkylässä oli rakentamisen käynnistyessä runsaat 800. Kasvu oli hyvin nopeaa. Vuonna 1970 ylittyi 2000:n raja ja Vantaan muuttuessa kaupungiksi vuonna 1974 asukkaita oli jo yli 10 000. Suurimmillaan alueen väestömäärä oli vuoden 1985 tienoilla, vajaat 15 000. Tuolloin 1990-luvun alkuun saakka Martinlaakso oli Vantaan väkirikkain kaupunginosa. Vähäisen täydennysrakentamisen vuoksi tämä titteli siirtyi 1990-luvun kuluessa Myyrmäelle. NYKYÄÄN Martinlaakson asukasluku on 12 050 (1.1.2018). Tulevien vuosien uudisrakentamisen myötä väestömäärä tulee kasvamaan ja tuo 15 000 asukkaan raja tultaneen rikkomaan vuoteen 2030 mennessä.
• 1 4 MISTÄS MUUTIT, MYYR YORK? PARINSADAN metrin päässä meidän talostamme oli kauppa. Se oli pieni ja ahdas. Vihreänharmaat lattiakaakelit. Yksi kassa oven vieressä. Jääkaapin surina. Kuvittele sellainen harvinainen syrjäseudun kyläkauppa, jossa tulee olo kuin olisi kävellyt ajassa taaksepäin. Olisiko ollut Sale? En muista mikä kesä se oli. Sen sijaan muistan toivottavasti aina jäätelön. Jos nyt en väärin muista, tuutin paperiin oli painettu luistelevan leijonan kuva. Sellainen, jonka harja oli tyylitelty liekiksi, tulkiten taidokkaasti tuutin keskellä piilevää suolaisenmakeaa kinuskikastiketta, joka lämpimänä kesäpäivänä sekoittui ympäröivään jäätelöön. Se oli paras jäätelö. Ainakin sinä kesänä. Nyt kaupan tilalla on ollut jo parisenkymmentä vuotta keittiökalusteliike, jossa olen käynyt vain kerran, ja silloinkin sademetsien hakkuista huolestuneena yläasteikäisenä valittamassa mahonkikalusteista. Myyrmäki oli normaalini. Metsiä, autoteitä, kerrostaloja ja kaksi juna-asemaa. Puliukkoja. Tenniskenttiä. Lentiskenttiä. Koriskenttiä. Puliukkoja. Viherpuiston apinakeinu. Toteemin vieressä kesäisin suihkuava suihkulähde. Myöhemmin myös Myyrmanni. Olin aina ollut täällä ja täällä oli aina oltu. Ja onhan täällä. JO NOIN KAHDEKSANTUHATTA VUOTTA SITTEN , kun merenpinta oli vielä edellisen jääkauden jäljiltä korkeammalla, Myyrmäen vehreiden jokien rannoilla kalastettiin lohia. Myyrmannilta Helsingin keskustaan olisi kulunut kanootilla meloen päivä, ja oikeastaan koko kaupunki olisi ollut veden alla. Sittemmin vesi laski, ja väki luultavasti sen mukana. Rautakauden asutuksesta on vain muutamia jäänteitä. Tuhansia vuosia myöhemmin, 1700-luvulla, alueella alkoi uudenlainen rautakausi. Väkeä virtasi nykyisen Kaivokselan kaivoksiin louhimaan malmia kuningaskunnan tarpeisiin. Toiminta tyrehtyi lopullisesti vähän yli sata vuotta myöhemmin. Kaivokset jäivät. Viime vuosisadan alun Myyrmäki oli nykyiseen verrattuna väkiluvultaan vaatimaton. Kasvu oli hidasta. Kartanoita oli pari, metsurin torppia muutama lisää. Sosiaalisen elämän kuhisevat keskukset sijaitsivat muualla. TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN teollinen maailma, ja Suomi sen mukana, muuttui. Jälleenrakentaminen asutti taas maaseutua. Sadattuhannet suomen sisäiset pakolaiset pääsivät asettumaan elämäänsä uusien rajojen tällä puolen. 1960-luvulla Myyr Yorkia melkein 150 vuotta sitten. Asutus keskittyi nykyisen Kaivokselan, Vaskipellon ja Kaarenmäen alueille. Tilojen päärakennukset näkyvät kartalla punaisina laatikoina, mustat ovat työläisten torppia, latoja sekä ulkorakennuksia. 1872 K A I K K I T U L E E J O S TA I N ” ...8000 vuotta sitten... Myyrmäen vehreiden jokien rannoilla kalastettiin lohia.”
• 1 5 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 1980 1990 2000 2010 2015 2023 2028 maaseutu alkoi autioitua. Työt muuttivat kaupunkeihin, ihmiset muuttivat niiden perässä ja kaupungit muuttivat ihmisiä. Modernin kaupunkielämän lupaus ei ollut pelkkä ahertaminen tehtaassa tai elämä pellossa, vaan pesukonepuhtaat lakanat ja säännöllinen työ. Vuosiloma ja vapaa-aikaa. Kaukaisuudessa siintävä eläke. Helppo ja mukava elämä. Arkista hyvinvointia. Moni tuli lupauksen perässä. Tarvittiin lisää tilaa. Viisikymmentäluvun nousukauden imussa liitäneellä kuusikymmentäluvulla rakennettiin urakalla. Rakennusliikkeet alkoivat ostaa vanhojen kartanoiden maita ja rakentaa kortteleita niiden pelloille. Keskelle metsää nousi asuinkeskuksia kuin sieniä. Niin nousi myös Myyrmäki kantarellivesitorneineen, kuusikymmentäluvun lopulla. Käytännössä kahden rakennusliikkeen, Puolimatkan ja Laaturakenne Oy:n rakentamana. Uuteen kaupunginosaan muutti yhtäkkiä väkeä joka puolelta Suomea. Etenkin savolaisia. Asunnot täyttyivät joskus nopeammin kuin talot kerkesivät valmistua. Samanlaista muuttoaaltoa ei olla sittemmin nähty. Seitsemänkymmentäluvulla Myyrmäen yhteiskoulussa (nyk. Vaskivuoren lukiossa) opiskelevat nuoret asuivat Myyrmäen lisäksi esimerkiksi Martinlaaksossa, Vantaanlaaksossa, Malminkartanossa ja Hämeenkylässä. Helsinkiin pääsi parissakymmenessä minuutissa. Abit maalasivat penkkarirekan lakanaan suurin kirjaimin Myyr York. MYYR YORK ei ole nimenä hassumpi, vaikka China Town meiltä puuttuukin. Nyt noin 55 000 ihmisen suuralueelle on 2000-luvun Suomesta 2016 Muutto Myyrmäkeen suomesta on kasvanut kovaa vauhtia vuodesta 2004 lähtien. Ulkomailta muuttaminen on maltillisempaa, ja viimevuosina pysynyt paikallaan. Lähde: Vantaan kaupungin tietopalvelut Ulkomailta YHTEENSÄ 1000 2000 3000 4000 5000 6000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 5200 4585 ~88% 615 ~12% 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 alkupuolelta asti muutettu asumaan melkein kaikkialta maailmasta, paitsi ehkä Ahvenanmaalta. Eniten on muutettu toki Suomesta, etenkin pääkaupunkiseudulta ja laajemmin Uudeltamaalta. Myös alueen sisällä on muutettu paljon. Ulkomailta tänne päätyy noin neljäsosa kaikista uusista asukkaista. Niin päätyi isänikin, tosin Perniön ja Helsingin kautta koukaten joskus kahdeksankymmentäluvulla, jolloin kiinalaisia ravintoloita oli Helsingissä yksi – ja Myyrmäessä nolla. Rakkaus sai jäämään. Myöhemmin, onneksi, maahanmuuttajia tuli myös lisää. Kaikilla lähtöolosuhteet tosin eivät olleet yhtä hyvät. Lähde: Tilastokeskus & Vantaan väestöennuste 2018 45 606 49 374 50 596 51 063 52 951 59 628 63 768 Väenpaljous 1980
• 1 6 10000 20000 30000 SUOMEN ENSIMMÄISET Geneven sopimuksen turvin tulleet pakolaiset saapuivat Chilestä jo vuosia aiemmin, 1973, Yhdysvaltain tuella valtaan nousseen kenraali Augusto Pinochetin sotilasjuntan julmuuksien kynsistä. Näin Myyrmäen yhteiskoulu sai ensimmäiset ulkomaalaiset opiskelijansa. Vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin On hauska yhteensattuma että Myyrmäen asemaa koristaa chileläisen taiteilijapariskunnan koko itäisen julkisivun peittävä muraali. Sitten tulivat vietnamilaiset. Vuonna 1979 merten poikki lautoilla seilasi paremman elämän toivossa ihmisiä, jotka olivat niin maansa vainon, petollisten merten kuin merirosvojen armoilla. Osa päätyi Myyr Yorkiin ja perusti Liesigrillin, jonka “Mike” myöhemmin osti ja muutti Dinerikseen. Pakolaisuudesta puhuttaessa monet pitävät vuotta 2015 käänteentekevänä. Arabikevään toivo demokraattisesta vallankumouksesta oli jo ehtinyt sammua. Maailma tuntui ottavan taas askeleen kohti autoritarismia. Tiukennettua rajapolitiikkaa. Terrorismin pelkoa. Euroopassa seurattiin uutisia pakolaisaallosta. Suoranainen tulva oli tulossa. Tulva? Ehkä laine. Maailman mittakaavassa Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on pieni, Myyr Yorkiin päätyvien vielä pienempi, mutta seuraa iankaikkista trendiä – viisaat ihmiset liikkuvat sinne, missä on paremmat olosuhteet hyvälle elämälle. Mediassa näkyvistä Länsi-Aasian (ts. Lähi-Idästä) sekä Pohjois-Afrikan maista saapui 2015 toki Myyr Yorkiin enemmän ihmisiä kuin aiempina kymmenenä vuotena keskimäärin – lähes kolminkertainen määrä. Kyseessä on kuitenkin vain jokunen prosentti kaikista samana vuonna ulkomailta saapuneista. Enemmän tuli esimerkiksi savolaisia. Nyt 2010-luvun lopulla Myyr York on pieni, mutta kasvava kansainvälinen metropolialue, jonne pääsee Pariisista kolmessa tunnissa, Lontoosta kahdessa, ja jossa puhutaan kaikkien suomen murteiden ja savon lisäksi englantia, hindiä, saamea, arabiaa, nepalia, ranskaa, somaliaa, daria, farsia, kiinaa, vietnamia, viroa, ja kymmeniä muita kieliä. Ja se on hyvä. C’est très bon. ENSIMMÄISET paikalliset saapuivat tänne noin 8000 vuotta sitten suopeiden vesien äärelle ja lähtivät paremman elämän perässä, 2000–2016 täältä tulit, Myyr York. 9 382 24 821 5 896 1 916 1 423 514 1 068 1 698 1 054 948 635 639
• 1 7 10000 20000 30000 Kuudessatoista vuodessa Myyr York on vetänyt ylivoimaisesti eniten Helsinkiläisiä puoleensa. Lähde: Vantaan kaupungin tietopalvelut 835 682 986 461 518 168 1 493 313 724 10 6 657 56 184 kun vesi alkoi laskea. Ihmisten mukana meni myös ihmisten maailma. Jäljelle jäivät vain ruukut. Ylikulutukseen perustuva teollinen maailma, jossa nyt elämme, jättää jälkeensä jotain aivan muuta. KUN vesi taas alkaa nousta, toivon että Myyr York on kaupunki, jonka mahdollisimman moni kokee omakseen. Kaupunki, jota tehdään paremmaksi yhdessä. Kaikille paikallisille, riippumatta siitä mistä he ovat tulleet. Kaupunki, jossa haasteet käännetään mahdollisuuksiksi ja erilaisuus sen suurimmaksi valtiksi. Kaupunki, jota ihaillaan, koska se osasi muuttaa, ei pois, vaan itseään. Ehkä tuhansien vuosien päästä veden alta paljastuvat taas muinaisen kaupungin jäänteet. Tutkijat löytävät runsaasti todisteita siitä, että paikalliset kaikilta puolilta maailmaa elivät sovussa ja voivat hyvin. Ja joku huolista vapaa lapsi syö kesäpäivänä unohtumattoman kinuskijäätelön. Lähteet: Jukka Hako, Kampakeramiikasta kauppakeskukseen. Vantaa alueittain 2015. Vantaan kaupungin väestöennuste 2018.
• 1 8 KUNTOSALIT KUNTOSALI Myyr-Body Vihertie 44-46 01620 Vantaa www.myyrbody.fi www.ladyt.fi www.ladyline.fi/fi/ toimipisteet/ vantaa-martinlaakso/ www.fitness24seven. fi www.foreverclub.fi/ toimipisteet/vantaa/ varisto/ www.crossfitkeha.fi www.fitnessgym.fi Ladyt Myyrmäki Jönsaksentie 6 01600 Vantaa Ladyline Laajaniityntie 3 01620 Vantaa Fitness24Seven Iskoskuja 3 01600 Vantaa Foreverclub Varisto Martinkyläntie 39 B 01620 Vantaa CrossFit Kehä Martinkyläntie 53 01720 Vantaa FitnessGym Mestarintie 11 01730 Vantaa Myyrmäen Uimahalli Myyrmäenraitti 4 01600 Vantaa Martinlaakson uimahalli Myyrmäenraitti 4 01600 Vantaa Katso verkkosivut www.vantaa.fi Katso verkkosivut www.vantaa.fi alk. 45 €/kk alk. 45 €/kk Jäsenille joka päivä klo 05-24.00 Aamupäivä klo 5-15 25€ kk Kokopäivä klo 5-24 30€ kk Ensimmäisellä kerralla avainkortin lunastus 10€ Ei liittymismaksuja eikä sitoutumista Yli 30v Länsi Vantaalla toiminut perheyritys Personal training Hierovat tuolit SLIMYONIK -hierontahoito Aamupala Hinnat alk. 39,99 €/kk Eripituisia määräaikaisia sopimuksia joko puolipäivälle tai kokopäivälle (kuntosalitai yhdistelmäkortit), toistaiseksi voimassaoleva jäsenyys, 10 kerran kortit. Perusjäsenyys 19,90 €/kk Aloitusmaksu 24,90€ Toistaiseksi voimassa oleva sopimus 2 kuukauden irtisanomisajalla. Edellyttää 18 vuoden ikää. 49€ – 80€ riippuen jäsenyydestä ja valituista palveluista. Ei sitoutumispakkoa. On Ramp-alkeiskurssi 199€. Kurssin käytyä kk-maksu 85-105€ jäsenyystyypistä riippuen. Sisältää pääsyn kaikille ohjatuille tunneille. Päiväjäsenyys alk. 39€/kk 24kk sopimuksella. Salijäsenyys alk. 47€/kk 24kk sopimuksella. Salijäsenyys + ryhmäliikunta alk. 50€/kk 24kk sopimuksella. Jäsenyys käy Suomen lisäksi, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Thaimaassa ja Columbiassa Ryhmäliikunta sisältyy hintaan Uinti kuuluu salin hintaan. Uinti kuuluu salin hintaan. Ensikertalaisille aina tarjolla veloitukseton 3 kerran tutustuminen. Asiakaspalvelu on avoinna: Ma-to klo 16.0019.30 Pe klo 14.0018.00 Avainkortilla avoinna päivittäin klo 05.0023.00 Avainkortilla klo 05-23, kaikkina viikonpäivinä Vastaanotto palvelee ma-to 13-20, pe klo 13-18 la klo 10-16. Jäsenille vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Asiakaspalvelun aukiolot: ma-to 9.00 – 20.00 pe 9.00 – 19.30 la 9.30 – 13.30 su 16.00 – 18:30 Jäsenkortilla 05-23 Verkkosivumme treenikalenterin mukaisesti. Vastaanotto palvelee: ma–to 16-20 pe 16-19 Jäsenillemme ma–su 04-24 AUKI? HINNAT MAININNAN ARVOISTA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pyysimme kuuttatoista lähialueen kuntosalia kertomaan itsestään. Nämä seitsemän vastasi.
• 1 9 7 1 3 2 8 9 4 6 5 Löydät alueen kaikki kuntosalit osoitteesta www. myyryork. news/atlas
• 2 TR IV IA V AS T AU SK ET Vantaalainen diabeetikko! Vantaalainen diabeetikko! Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys Ry Vantaan alueosasto VERKKOSIVUSTOT https://sites.google.com/view/psdyvantaa/ www.facebook.com/psdyvantaa Vantaan Karjala-seura ry Tule tapaamaan meitä Hyvinvointimessuille! PÖYTÄ 127 HYVINVOINTIA MYYRMÄEN HOITOKULMALTA! Tervetuloa tapaamaan meitä ( PAIKKA 27) ja nouda oma messutarjous! Osteopatia, Hieronta, Jalkaterapia, Fysioterapia ja Luontaishoidot. MYYRMÄEN HOITOKULMA, VUOLLEMUTKA 9A. WWW.MYYRMAENHOITOKULMA.COM Kaipaatko lisää? Myyr York Timesin noutopisteet ovat täällä: H Y V I N V O I N T I M E S S U I L L A M U K A N A Bargsin Suutarit Myyrmannin 0. kerros, Iskoskuja 3 01600 VANTAA Chloe’s Cafe Myyrinpuhos, Jönsaksentie 6 01600 VANTAA Coworking Myyr York Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 01600 VANTAA Kauppakeskus Isomyyri Liesitori 1, 2 kr. 01600 VANTAA Kivistön kirkko Laavatie 2 01700 VANTAA TILAA LEHTITELINE OMIIN TILOIHISI OSOITTEESTA: www.myyryork.news/noutopiste Metropolia Ammattikorkeakoulu Leiritie 1 01600 Vantaa Mike’s Diner Myyrmäen asema, Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäkitalo Paalutori 01600 VANTAA Myyrmäen asema Punamultatori 01600 VANTAA Myyrmäen kirkko Uomatie 1 01600 VANTAA Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 01700 VANTAA Cafe Nuvo Myyrmanni 3. kerros, Iskoskuja 3 01600 VANTAA Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 01600 VANTAA Paikallinen, aktivoidu! Lupa tapahtua. Verojäämä Tule rakentamaan yhdessä viihtyisämpää Myyrmäkeä värikkään kaupungin, iloisten kaupunkitapahtumien sekä aktiivisen osallisuuden avulla. Ilmoittaudu mukaan ja kerro miten itse olisit valmis osallistumaan. MYYRMÄKI-liike ylläpitää sekä Myyrmäen aseman lippuhallin, että Myyrmäen montun varauskalentereita. Lippuhalli soveltuu pienimuotoisten esitysten, keskustelutilaisuuksien, myyjäisten sekä näyttelyjen pitopaikaksi. Myyrmäen monttu on ulkoilmatapahtuma, jossa voi järjestää konsertteja, liikuntataphtumia, lastentapahtumia sekä muita ulkoilmatapahtumia. Myyrmäki-liikkeellä on myös tapahtumakalustoa, telttoja, festaripöytiä, muita kalusteita, äänentoistolaitteita, esitystekniikkaa ym. joita lainataan alueen toimijoille. Vanha verohallinnon asiakaspalvelupiste Colosseumilla muuttuu 900 neliön kulttuuriseksi asukastilaksi, joka kätkee sisälleen paikallisen radioaseman Say FM:n, galleriatiloja, konserttija teatteritiloja, harjoitussekä työskentelytiloja. Tutustu tarkemmin tilaan sekä kerro mihin itse olisit kiinnostunut käyttämään tilaa! myrtsi.fi/osallistu myrtsi.fi/tilat myrtsi.fi/verojaama Yhteisöllinen työtila, joka palvelee yksinyrittäjiä, etätyöntekijöitä, freelansereita, yhdistysten toimihenkilöitä. TYÖPISTE, LANGATON VERKKO, TULOSTUS, KOPIOINTI, SKANNAUS, NEUVOTTELUTILOJEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUS SISÄÄNPÄÄSY OMALLA AVAIMELLA 24/7 Myyrmakiliike @myyrmakiliike hub.myrtsi.fi KUUKAUSIMAKSUT: 90€/Henkilö 250€/Tiimi COWORKING MYYR YORK
• 2 1 parempiavioliitto.fi Tukipuhelin on STM:n tukemaa toimintaa. Maksu puhelinoperaattorin määrittelemän hinnan mukaan. 050 3122 325 ke-pe klo 10-16 KUN PARISUHTEEN ONGELMAT KÄRJISTYVÄT PAREMPI YHTEYS -TUKIPUHELIN TARJOAA TUKEA JA TOIVOA I L M O I T U S M Y Y N T I @ M Y Y R Y O R K . N E W S TR IV IA V AS T AU SK ET PS. JOKO TEIT TRIVIAN? S. 5 1. b) 2. c) 3. a) 4. c) 5. a) 6. b) 7. b) 8. c) 9. a) 10. c) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Hartela voitti syksyllä 2015 tontinluovutuskilpailun Paalutorin pohjoispuolella sijaitsevan tilapäisen pysäköintialueen rakentamisesta. Rakennustyöt alueella käynnistyvät nyt kolme vuotta myöhemmin, kun HOAS on saamassa rakennusluvan Liesikujan ja Iskospolun kulmaan tulevalle n. 120 huoneiston opiskelija-asuntotalolle. Myyrmäenraitilla olevan Kalevantalon, eli sen missä sijaitsee mm. Lunabaari ja Allun Grilli, purkaminen lähestyy, sillä JM-Suomi Oy:n asuinkorttelin mahdollistava kaavamuutoshakemus on tulossa tänä syksynä kaupunginvaltuuston päätöskäsittelyyn. Jönsaksentien varren sekä Isomyyrin korttelin kilpailun piti käynnistyä jo syyskuussa, mutta kiinteistöjen omistajat löysivät vielä keskusteltavaa. Kilpailu on nyt lokakuussa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja käynnistyy syksyn aikana. Kilterinkujan päässä olevan Colosseumin D-talon, sen matalan, korvaava asuntokaava tuli lainvoimaiseksi jo viime vuodenvaihteessa, ja rakennustyöt ovat käynnistymässä nyt vuotta myöhemmin. VJS:n hanke myrtsiläisen miesten edustusjalkapalloilun nostamiseksi etenee aikataulussa, ja miehet varmistivat syyskuun puolivälissä nousun kakkosdivariin ensi kaudeksi. Posti ilmoitti sulkevansa Myyrmannin postin ensi tammikuussa. Korvaava asiamiesposti aloittaa Rajatorpan Shell-huoltoasemalla. Kun uutinen tästä tuli julkisuuteen, sosiaalinen media räjähti. Postia vaadittiin perumaan päätös. Voi kuitenkin olla, että aika on ajanut postikonttoreiden ohitse, Ruotsin posti luopui omistaan jo 2000 -luvun alussa. Ehkä nyt pitäisi miettiä, miten myrtsiläisten postipalvelut turvataan parhaiten. Lisää pakettiautomaatteja, uusia innovaatioita sekä mahdollisesti alueen jakaminen useammalle asiamiespostille. Lounastarjonta Myyrmäessä on hyvinkin kilpailtua. Toppari siirsi syyskuun puolivälissä lounastarjoilun Rio Granden puolelle. Samalla tarjontaa muutettiin niin, että noutopöydässä on enää yksi ns. kotiruoka ja muut vaihtoehdot tarjoillaan lautasannoksina. Tervetullut lisä Myrtsin tarjontaan on Rajatorpassa sijaitsevan Ravintola Koton ratkaisukin tarjoilla à la carte -annoksia keskiviikosta lauantaihin myös iltaisin. Moni on varmaan kiinnittänyt huomiota ympäri Myyrmäkeä värikkäissä haalareissa pyörivään porukkaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun laajennus näkyy jo katukuvassakin. LISTA Mietityttääkö omaisen tai läheisen sairastuminen, ikääntyminen tai hoidon tarve? Omaisena tai omaishoitajana joudutaan monien muutosten ja uusien kysymysten äärelle. Lue lisää muutostilanteista, oman hyvinvoinnin vahvistamisesta sekä omaisyhteistyön kehittämisestä sivustoltamme www.omaisenaedelleen.fi Olemme mukana Hyvinvointimessuilla – nähdään siellä! Tukea omaishoidon muutostilanteisiin ja omaisyhteistyöhön
• 2 2 LOKAKUU LA 6.10.2018 KLO 10:00–12:00 Viilatehtaan syysbrunssi. Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28, Vantaankoski LA 6.10.2018 KLO 18:00 Ystävän laulu – slaavilainen ilta, solisteina Milana Misic, Amadeus Lundberg ja Tomi Metsäketo, 39 €. Martinus-sali, Martinlaakso LA 6.10.2018 KLO 22:00 Pauli Hanhiniemi MAD. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 6.10.2018 KLO 16:15 VJS – HIFK/3, jalkapallo miehet. Aktia Areena, Martinkyläntie 1, Vantaankoski LA 6.10.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Elias Hämäläinen. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 7.10.2018 KLO 18:15 Maailmat kohtaavat konsertti, vanhaa ja uutta musiikkia renessanssista improvisaatioon, Heidi Äijälä kantele, Kari Jerkku urut, Annalina Backman piano, vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki MA 8.10.2018 KLO 16:00–18:00 Kansallisoopperan tanssit senioreille Vaskivuoren lukiolla, opiskelijoiden kahvibuffet, vapaa pääsy. Vaskivuoren lukion aula, Virtatie 4, Myyrmäki KE 10.10.2018 KLO 14:00 Armas-festivaalin matineaelokuva: Arytmia, 7 €. Kino Myyri, Kinorinne 6, Myyrmäki KE 10.10.2018 KLO 18:00 Myyrmäki-liikkeen avoin miitti, jossa suunnitellaan tulevaa. Coworking Myyr York, Isomyyri 2 krs, Liesitori 1, Myyrmäki KE 10.10.2018 KLO KLO 19:00–22:00 Kieli Solmussa -klubi. Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 5, Kivistö TO 11.10.2018 Armas-festivaalin matineaelokuva: Viimeinen loma, 7 €. Kino Myyri, Kinorinne 6, Myyrmäki PE 12.10.2018 KLO 19:00 Tuliset tenorit tunnelmoivat, Jyrki Anttila, Pentti Hietaniemi, Tero Harjuniemi, 49,50 €. Martinus-sali, Martinlaakso PE 12.10.2018 KLO 23:30 The Olli Elomaa Experience. Bar Nr. 1, Laajaniityntie 3, Martinlaakso PE 12.10.2018 KLO 19:00 Viilatehtaan Oktoberfest. Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28, Vantaankoski LA 13.10.2018 KLO 11:00–16:00 Hyvinvointimessut, vapaa pääsy. Energia Areena, Myyrmäki LA 13.10.2018 KLO 11:00 Etsivätoimisto Nappi & pari suhteellisuutta Toteemin perhepäivässä, Mamia Company. Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6, Myyrmäki LA 13.10. KLO 11:45–12:45 Päivätanssit, vetäjänä Tanssin Taitajat ry, vapaa pääsy. Hyvinvointimessut, Energia Areena, Myyrmäki LA 13.10. KLO 13:00–15:30 Armas-juhla Hyvinvointimessuilla, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja kulttuuriohjelmaa, vapaa pääsy. Energia Areena, Myyrmäki LA 13.10.2018 KLO 14:00 PK-35 Vantaa – JyPK, jalkapallo naisten SM-liiga. Myyrmäen Urheilupuisto, Raappavuorentie 6, Myyrmäki MENOKS! M Y R T S I N TA PA H T U M AT. F I LA 13.10.2018 KLO 11:00–14:00 Kivistön kirkon brunssi, tule nauttimaan ja tapaamaan alueen ihmisiä, aikuiset 7 €, lapset 3 €. Kivistön kirkko, Kivistö LA 13.10.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Elias Hämäläinen. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki KE 17.10.2018 KLO 19:00 Atlas Vantaa – HIFK, käsipallon SM-liiga, 10 €, opiskelijat ja eläkeläiset 8 € ja lapset 5 €. Myyrmäen urheilutalo, Myyrmäki PE 19.10.2018 KLO 23:30 Bad Apples plays Guns N’ Roses. Bar Nr. 1, Laajaniityntie 3, Martinlaakso PE 19.10.2018 KLO 21:00 Rock The Weekend, Dj Johnny McMetal, tankotaituri Amazing Sofia, Tattoo Nation -ammattilaiset tekevät halukkaille pieniä walk in -tatskoja, joten omat kuvat mukaan. Club Femma, Myyrmäkitalo, Myyrmäki LA 20.10.2018 KLO 22:00 Lappe Holopainen Duo. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 20.10.2018 KLO 21:00 Eeva Äärelä Duo. Ravintola Vagabonda, Mantelikuja 1, Pähkinärinne LA 20.10.2018 KLO 21:00 Rock The Weekend, Dj Johnny McMetal, tankotaituri Emily Joyride, Tattoo Nation -ammattilaiset tekevät halukkaille pieniä walk in -tatskoja, joten omat kuvat mukaan. Club Femma, Myyrmäkitalo, Myyrmäki LA 20.10.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live hittejä – ja hyvää fiilistä, Gaiffari. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 21.10.2018 KLO 17:00 Romantiikan ajan musiikkia -konsertti, Brevis Nova -kuoro solisteineen, johtaa Matti Rankala, Jussi Miilunpalo piano, Kari Jerkku urut, vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki TO 24.10.2018 KLO 19:00 Bronx Jazz – Kalevi Louhivuori & Samuel Santasärkkä Quartet, Suomen jazzscenen nuoret nousevat lupaukset ihastuttavat syksyn lämpiöklubeilla, aikuiset 18 €, opiskelijat ja eläkeläiset 10 €. Martinus, Martinlaaksontie 36, Martinlaakso PE 26.10.2018 KLO 18:00 Iltamessu piispa Teemu Laajasalon seurassa. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki PE 26.10.2018 KLO 22:00 DJ Luoma. The Happy Red Onion, Iskoskuja 3, Myyrmäki LA 27.10.2018 KLO 16:00 Pyhän kosketus konsertti, yksinlaulukonsertissa esiintymässä useita solisteja yhdessä pianotaiteilija Petri Raution kanssa, vapaa pääsy. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki LA 27.10.2018 KLO 19:00 Noora Karma Magic & Wonder, huikea kokoillan visuaalinen show, illuusioita, mentalismia, musiikkia ja magiaa, liput 30–35 €. Martinus sali, Martinlaakso LA 27.10.2018 KLO 20:00 Lauantai-klubi, stand up -komiikkaa, Johanna Tohni, 10 €. Molly Malone’s Toppari, Myyrmäki LA 27.10.2018 KLO 22:00 Matthau’s Acoustic Sauna | Matthau Mikojan. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 27.10.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Petsku Lemström. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki
• 2 3 VAKKARIT M Y R T S I N TA PA H T U M AT. F I ILMOITA OMA TAPAHTUMASI! Myyrmäen tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.myrtsintapahtumat.fi YRITTÄJÄ, HANKI NÄKYVYYTTÄ HELPOSTI JA EDULLISESTI ILMOITTAMALLA YRITYKSESI PALVELUHAKEMISTOON! Ilmoitus näkyy monikanavaisesti verkossa, sekä Myyr York Times -lehdessä kuudessa numerossa, jonka jälkeen laskutetaan seuraavan kuuden numeron erä. www.myrtsi.fi/ palveluhakemisto SU 28.10.2018 KLO 18:00 Siionia ja Sibeliusta -konsertti, pianotaiteilija Jouni Somero, vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Myyrmäen kirkko, Myyrmäki MARRASKUU TO 1.11.2018 KLO 18:30 Seurakuntavaalien vaalikeskustelu Myyrmannin keskusaukiolla, juontajana Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen, Vantaankosken seurakunnassa ehdolla olevien kuuden valitsijayhdistyksen edustajat keskustelevat, yleisöllä mahdollisuus osallistua. Myyrmanni, Myyrmäki LA 3.11.2018 KLO 16:00 Riihimäen Cocks – Elverum Handball (NOR), käsipallon miesten EHF Champions League. Energia Areena, Myyrmäki LA 3.11.2018 KLO 21:00 Antti Railio Duo. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 3.11..2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Elias Hämäläinen. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki LA 3.11.2018 KLO 21:00 Retro Halloween, musiikkitarjonnasta vastaa ysäridiscon ja kasarirokin erityisasiantuntija Dj Janne, tankotanssia Miss Tina & etelä-afrikkalaista mieskomeutta edustava JP. Club Femma, Myyrmäkitalo, Myyrmäki TI 6.11.2018 KLO 17:30 Yleisöluento, muistisairaan kohtaaminen TunteVa-toimintamallin keinoin, vuorovaikutusmenetelmällä, joka tukee muistisairasta ihmistä empatian, keskustelun ja yhteisöllisyyden keinoin, järjestänä Uudenmaan Muistiluotsi. Kilterin koulu, Iskostie 8, Myyrmäki LA 10.11.2018 KLO 11:00–14:00 Kivistön kirkon brunssi, tule nauttimaan ja tapaamaan alueen ihmisiä, aikuiset 7 €, lapset 3 €. Kivistön kirkko, Kivistö LA 10.11.2018 KLO 20:00 Maria & Christian Duo. Ravintola Koto, Vapaalantie 2, Rajatorppa LA 10.11.2018 KLO 22:00 Neumann Duo. Jyvänen Martinlaakso, Kivivuorentie 4, Martinlaakso LA 10.11.2018 KLO 22:00 Wanda’s Live – hittejä ja hyvää fiilistä, Petsku Lemström. Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5, Myyrmäki SU 11.11.2018 KLO 15:15 Riihimäen Cocks – Wacker Thun (SUI), käsipallon miesten EHF Champions League. Energia Areena, Myyrmäki TI 13.11.2018 KLO 18:00 Myyrmäki-liikkeen avoin miitti, jossa suunnitellaan tulevaa. Coworking Myyr York, Isomyyri 2 krs, Liesitori 1, Myyrmäki KE 14.11.2018 KLO KLO 19:00–22:00 Kieli Solmussa -klubi. Beer & Cafe Solmu, Jaspinkuja 5, Kivistö PE 16.11.2018 KLO 23:00 Leevi & The Leavings (Trio) Tribute Band. Bar Nr. 1, Laajaniityntie 3, Martinlaakso BINGO! MAANANTAI 17:00 MyBiljardi & Bar 19:00 Myyrin Krouvi TIISTAI 18:00 The Happy Red Onion 18:00 Ravintola Hassel 19:00 Bar Hippu 19:30 Bar Cafe Luna KESKIVIIKKO 17:00 Mango 18:00 Ravintola Hassel 19:00 MyBiljardi & Bar 19:30 Bar Nr. 1 TORSTAI 18:00 Musabingo Molly Malone’s Toppari 18:00 Vagabonda 19:00 Wanda’s Kitchen & Lounge LAUANTAI 15:00 Vagabonda SUNNUNTAI 14:00 MyBiljardi & Bar 16:00 Mango 18:00 Molly Malone’s Toppari 18:00 Puiston Krouvi KARAOKE MAANANTAI 19:00 Ravintola Hassel 21:00 Bar Nr. 1 TIISTAI 19:00 Ravintola Hassel 21:00 Bar Nr. 1 KESKIVIIKKO 19:00 Ravintola Hassel 21:00 Bar Nr. 1 22:00 Club Femma TORSTAI 19:00 Ravintola Hassel 19:00 Puiston Krouvi 21:00 Bar Nr. 1 22:00 Club Femma PERJANTAI 19:00 Ravintola Hassel 19:30 Bar Cafe Luna 20:00 Mango 21:00 Bar Nr. 1 21:00 Vagabonda 21:00 Myyrin Krouvi 22:00 Club Femma LAUANTAI 19:00 Ravintola Hassel 20:00 Mango 21:00 Myyrin Krouvi 21:00 Bar Nr. 1 21:00 Vagabonda 22:00 Club Femma SUNNUNTAI 19:00 Ravintola Hassel 21:00 Bar Nr. 1 TIETOVISAT MAANANTAI 18:00 The Happy Red Onion TIISTAI 19:00 Wanda’s Kitchen & Lounge 18:00 Molly Malone´s Toppari KESKIVIIKKO 19:00 Bar Hippu TORSTAI 19:00 Solmu 19:00 Jyvänen PERJANTAI 19:00 Bar Nr. 1 SUNNUNTAI 16:00 Ravintola Hassel BILJARDIKISAT MAANANTAI 18:00 MyBiljardi & Bar KESKIVIIKKO 18:00 MyBiljardi & Bar TORSTAI 18:00 Bar Nr. 1 PERJANTAI 18:00 MyBiljardi & Bar LAUANTAI 18:00 Bar Hippu PARITANSSIT TORSTAI 18:00 The Happy Red Onion
• 2 4 Ma Pe & La Bingo Karaoke klo 19 klo 21 seuraa meitä facebookissa BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA Ma-Ti Ke-To Pe La Su 14-01 (keittiö suljettu) 14-01 (keittiö 15-21) 14-02 (keittiö 15-22) 11-02 (keittiö 12-22) 11-00 (keittiö 12-20) RAVINTOLA MYYRIN KROUVI UOMATIE 11 www.myyrinkrouvi.fi Á la carte lista uudistuu 10.10 Tervetuloa nauttimaan! BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA Tällä kupongilla Á la carte listan annoksista -20% (Ei koske erillisiä keittiön tarjouksia) tarjous voimassa lokakuun loppuun asti! Leikkaa talteen BISTRO&LOUNGE RAVINTOLA Osallistu lahjakortin arvontaan (sisältää 2 vapaavalintaista annosta listalta sekä 2 hanajuomaa/virvoketta 0,4-0,5l) täytä yhteystiedot:______________________________________________________________________________________________ MK-JUHLAPALVELUT&CATERING Järjestämme ammattitaidolla tilaisuutesi muista myös pikkujoulut! ota yhteyttä: asiakaspalvelu@myyrinkrouvi.fi