• NRO 13 2 4 . M A R R A S K U U T A 2 1 9 Virrat päällä – vieläkin! To im ist or ak en nu ks ia pu re ta an ym pä ri my yr mä ke ä, mu tta yk si ei hi ev ah da . Mi lla isi a sa lai su uk sia gr an iit til in na n ta ka a pa lja stu uk aa n? SI VU 12 V IR TA TA LO
• 2 KONSULTTI HEI, TÖITÄ MYÖS TÄNNE! PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryorktimes.fi Tässä lehdessä... PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi JULKAISIJA Myyr York Media Oy Y-tunnus: 00089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINOPAIKKA Botnia Print Oy Ab Kokkola ISSN 2489-8465 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY ALKUVUODESTA 2020. J A T A A S L Ä H T E E MYYRMÄKI on monin tavoin ajankohtainen. Odotukset ovat korkealla ja ilmassa on tuntunut positiivisia väreitä. Asioita on tapahtumassa. Vanhoja suuria toimistokiinteistöjä, kuten Myyrmäentie 2, puretaan ja tilalle on tulossa uusia asuinrakennuksia. Asuntotuotannon uskotaan pysyvän hyvällä tasolla ja siksi ennusteissa Myyrmäen asukasmäärän odotetaan ylittävän 25000 vuonna 2030. Asukasmäärän kasvu on luonnollisesti positiivista, sillä yleensä palvelut säilyvät ja kehittyvät, kun alueella on riittävästi asukkaita. Näiltä osin siis kaupunginosamme tulevaisuus näyttäisi hyvältä. YKSI ISO PEIKKO kuitenkin vaanii ja on vaaninut Myrmäkeä jo viimeisen vuosikymmenen. Se on työpaikat ja työpaikkakehitys. Vuonna 2007 täällä oli yli 6000 työpaikkaa. Nyt, yli kymmenen vuotta jatkuneen laskun jälkeen, jäljellä on noin 4 500 ja verottajan lähdön jälkeen enää 4 000 työpaikkaa. Tämä kehitys pitää katkaista. Ongelmaa ei ratkaista pelkästään paikallisesti, vaan se voidaan korjata vain kaupungin tasoisilla strategisilla ja poliittisilla päätöksillä. Myyrmäen kaavarungon hyväksymisen yhteydessä viime huhtikuun lopulla kaupunginhallitus päättikin teettää suunnitelman siitä, miten Myyrmäessä lisätään työpaikkojen määrää. Näin syntyi ”Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila” -selvitystyö, jonka Vantaa on tilannut Gaia Consulting Oy:ltä. Työssä on lisäksi tarkoitus selvittää, miten vahvistaa kaupunginosan elävyyttä ja toiminnallista monimuotoisuutta. Työn painopiste on vastata kaupunginhallituksen kysymykseen siitä, miten työpaikkojen määrää näissä keskustoissa lisätään. MYYRMÄEN OLETUSSKENAARIOISSA ennustetaan tulevan asukasmäärän kasvua niin suureksi, että nykyisellä rakentamistahdilla tavoitetta on vaikea saavuttaa, vaikka alue nähdäänkin uusia asukkaita houkuttelevaksi. Työpaikkakehitys taas todetaan maltilliseksi, siis vähäiseksi. Kaupunkikuvaa pidetään elävänä mutta samalla todetaan: “Pääkonttorien toimistotyöpaikat keskittyvät ympäröiviin kaupunginosiin ja Aviapolikseen”. Tässä, ainakin minulle, heräsi kysymys, miksi elävä kaupunkikeskus ei houkuttaisi pääkonttoreita? Mikä tekee Aviapoliksen tai Tikkurilan Myyrmäkeä houkuttelevammaksi? Myyrmäen visiossa nähdään mahdollisuuksia startup-kulttuurille ja cleantech-yrityksille sekä kasvavalle etätyölle ja coworking-tilojen lisääntymiselle. Varmasti suunta on oikea ja nämä ovat kaupunginosamme mahdollisuuksia. Mutta riittääkö tämä lisäämään työpaikkoja? Ja syntyykö coworking-tiloja laajemmin, mikäli alueelta puuttuvat coworking-työläisiä ruokkivat ”ankkuriyritykset”? KEHITYKSEN KANNALTA lähtökohtana tulee olla Myyrmäen alueen työpaikkojen todellinen lisääntyminen. Ei voi olla niin, että työpaikkalisäykseksi määritellään skenaariossa esitetyllä tavalla entisen tason säilyttäminen, siis 2000 uutta työpaikkaa ”menetettyjen tilalle” kuin korkeintaan ensimmäiseksi askeleeksi. Konkreettisuutta tarvitaan. Kun Myyrmäen alueen kehittämisen painopisteenä tuntuu olevan ”alueen elävöittäminen”, todetaan Tikkurilan osalta: ”Laaditaan Tikkurilalle invest-in-kampanja, jolla houkutellaan alueelle määriteltyjen fokusalueiden yrityksiä sekä yksityisiä koulutuksen tarjoajia (esim. koodaritai businesskoulut). Tavoite: 1500-2000 työpaikkaa.” Nämä toimenpiteet voitaisiin toteuttaa myös Myyrmäessä. Tällaista konkretiaa, jossa on selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, tarvitaan täälläkin ja myös aitoa panostusta kehittämiseen. Olkoon se sitten invest-in-kampanja tai vastaava, mutta jotakin enemmän kuin ”elävöittäminen”. KOKO VANTAAN ETU on eri kaupunginosien tasapainoinen kehittäminen. Tässä kannattaa hyödyntää niiden omaleimaisuutta ja vahvuuksia. Totta kai tämä on haaste, mutta se on myös tahtokysymys ja mitä suurimmassa määrin politiikkaa. Nyt kun näitä kehittämissuunnitelmia tehdään, toivon, että kaupungin päätöksenteossa on rohkeutta olla realistinen ja tasapuolinen ja myös Myyrmäkeen panostetaan aidosti. Kaupunginosamme kehittäminen ja sen elinvoimaisuuden säilyttäminen on hyvin tärkeä asia. Olemme taas tulevaisuuden kynnyksellä ja haluamme, että ne ajatukset ja ideat, joita täällä asukkailla on, pääsevät myös tulevissa suunnitelmissa esille. PS. Tämä on viimeinen vuoden 2019 lehtemme, joten toimituksemme toivottaa kaikille lukijoillemme ja ystävillemme hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!
• 3 U U T I S E H K O T ORPOTYTTÖ ANNIEN TARINA KERROTAAN VASKIVUOREN LUKION MUSIKAALISSA TARINA pienestä orpotyttö Anniesta alkoi sarjakuvana vuonna 1924, muuttui musikaaliksi vuonna 1977 ja valloitti sydämiä ympäri maailman ensiesityksestään lähtien. CHARLES STROUSEN säveltämää ja MARTIN CHARNININ kirjoittamaa Annie-musikaalia esitettiin Broadwaylla yhtä soittoa kuusi vuotta. Tunnetuin ”Annie” taitaa olla aikuisena vielä toisen uran tehnyt SARAH JESSICA PARKER. Musikaalin tarina sijoittuu 1930-luvun New Yorkiin, mutta vanhempiaan etsivän orpolapsen tarina on ikuinen. Musikaalin lauluista nousi pari todellista ikivihreää – ”Tomorrow” ja ”It’s a Hard Knock Life”. Vaskivuoren musikaalit ovat jo perinne RIINA SALMEN ohjaamassa musikaalissa lavalle nousee yli 70 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Ammattilaisvetoisia musikaaleja on tehty Vaskivuoressa jo vuodesta 1991. Lukion musikaalit ovat Suomen parhaiten satsattua ammattiohjattua nuortenteatteria, ja niiden suosio on mittava. Esimerkiksi viime vuonna kaikki 14 näytöstä myytiin loppuun. VASKIVUOREN MODERNI TULKINTA Anniesta on siloittelematon ja kantaaottava. Tarina kertoo välittämisestä, ystävyydestä ja kamppailuista eriarvoisuuden kanssa. ANNIE-MUSIKAALISSA lavalla näyttelee, laulaa, tanssii ja soittaa yli 70 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. He ovat aloittaneet harjoitukset teatterin ammattilaisten kanssa elokuussa. ”Nuorten osaaminen on todella kovatasoista, ja tekemisen halu ja into näkyy kaikessa. On iso ilo ohjata ihmisiä, jotka oikeasti haluavat paneutua ja tehdä parhaansa. Näytelmässä nousee vahvasti esille eriarvoisuus, mutta ehdottomasti myös välittäminen. Toivoisin, että näytelmä herättää kysymyksen siitä, millä asioilla on, voi olla, tai pitäisi olla arvoa”, ohjaaja Salmi kertoo. Rooleissa: Annie (VENLA MALINEN) , joka asuu alkoholisoituneen neiti Hanniganin (STELLA LAPPALAINEN) johtamassa orpokodissa New Yorkissa. Annie karkaa Hanniganin hyppysistä, ja seikkaillessaan kaduilla hän törmää ihastuttavaan koiraan, jonka nimeää Sandyksi. Kaupungin toisella laidalla asuu miljonääri – ei, vaan miljardööri Oliver Warbucks (ONNI AFLATUNI) . Kiillottaakseen imagoaan Warbucks ottaa Annien luokseen joulun ajaksi. Kartanon yltäkylläisyyksien ympäröimänäkin Annie ajattelee tauotta vanhempiaan, ja yllättävä ystävyys johdattaa hänet etsimään tietään takaisin heidän luokseen. Kop kop. Kuka siellä? Orpolapsen kova elämä 30-luvun New Yorkissa. B R O A D WAY K L A S S I K KO S A A P U U M A R T I N L A A K S O O N AMINA BLACKWOOD MEEKS VIERAILEE ARTSISSA MYYR YORK TIMESISTA PIDETÄÄN PIRUN PALJON TA I T E I L I JA K Y L Ä S S Ä H E L L Y E A H ! \ , , / AMINA BLACKWOOD MEEKS on jamaikalaissyntyinen, karibialainen, todellinen maailmankansalainen. Hän on kirjoittaja, ohjaaja, esiintyjä ja suullisen tarinankerrontaperinteen säilyttäjä, sekä luennoitsija, kulttuuritutkija (University of the West Indies) ja maanviljelijä. Aminan osallistuminen perinteisen karibialaisen tarinankerronnan taidemuodon renessanssiin on laajalti tunnustettu. Amina palaa tarinoissa afrikkalaisille juurille ja kertoo tarinoita mm. Anansesta, afrikkalaisten kansantarinoiden hahmosta, joka on muodoltaan hämähäkki. Tarinoissa pyritään korjaamaan Euroantrinen negatiivinen kuva Anansesta ja palauttamaan hänet oikeaan paikkaansa viisauden pitäjänä ja nokkeluuden jumalina. Tarinoissa usein toistuvat teemat ovat eriarvoisuus ja tasa-arvo. Ne toimivat metaforina historian tapahtumille ja sorrolle. Esityksen jälkeen järjestetään keskustelutilaisuus. Vantaan taidemuseo Artsissa torstaina 30.1.2020 kello 18?19.30 RAKKAASTA paikallislehdestämme on ”tykätty” Facebookissa nyt piirun verran yli 666 kertaa. Lehden arvostelukeskiarvo palvelussa on 4,9. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA T O M I H Ä M Ä L Ä I N E N Annie-musikaalia esitetään 9.–19.1.2020 Kulttuuritalo Martinuksessa.
• 4 ”THERE must be something in the water”, sanotaan rapakon takana, kun tarkoitetaan jotain poikkeuksellista, johon on osallisena joukko samoin ajattelevia ihmisiä. Ja jotainhan vesijohtovedessä on täytynyt olla, että yhdessä lähiössä syntyi oma TV-kanava – Louhelan TV. Yhä toiminnassa olevan yhdistyksen juhlia vietettiin 26.10.19 Virtatalon Myyräncolossa Myyrmäessä. Juhlissa puhuivat entinen puheenjohtaja TARMO HALONEN ja nykyinen puheenjohtaja MARKKU HIETAPAKKA. Toiminnassa alusta asti mukana ollut RAINER (RAIKKU) MUNTHER esitteli kokoamansa videokatsauksen ja alkuaikoja muisteli musiikkitietokirjailija PEKKA HAKO. Louhela Louhela on yksi Vantaan vanhimmista kerrostalolähiöistä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne kesällä 1966. Paikka houkutteli erityisesti lapsiperheitä luontoystävällisyydellään ja Helsinkiin kulkevilla busseillaan. Suuriin asunto-osakeyhtiöihin pakkautui paljon ihmisiä ja heistä muodostui pian oma yhteisönsä keskellä peltoja ja metsiä. Myyrmäki ja Martinlaakso olivat vasta kartalla olevia kysymysmerkkejä, ja Louhelaa halkova Mätäjoki nimensä mukainen. Ostoskeskus valmistui vuonna 1967 ja koulua käytiin alkuun Kaivokselan puolella, vuonna 1966 valmistuneessa kansakoulussa. TV 1960-luku oli TV:n kulta-aikaa. Vuosikymmenen alussa toimineet Tesvisio ja Tamvisio olivat sulautuneet Yleisradion TV 2 -kanavaksi ja Mainos-TV osti vielä lähetysaikaa YLE:n taajuudelta, mutta tv-tuotanto oli jo voimissaan. Televisio lähetti uutisten lisäksi TV-teatterin esityksiä, keskusteluohjelmia, ja joitain ulkomaisia sarjoja, joista esimerkiksi Peyton Place liimasi ihmiset ruutujen ääreen samalla kellonlyömällä. KUN televisiotoimintaa avattiin vuonna 1986 Kolmoskanavalle olisi Louhelan kiinteistöjen vastaanottolaitteisto pitänyt uusia. HTV tarjosi myös kaapeliverkkoaan, mutta sitä pidettiin kalliina. Louhelaan oli jostain syystä kasautunut sekä rypäs tvja radiotoimijoita (JOUKO SORJANEN, JORMA PULKWVN:n perustajajäsenet Pekka Hako, Rainer Munther ja Tarmo Halonen. Taustalla videokavalkadissa Hako ja Halonen 30 vuotta nuorempina. KINEN, KAJ LINDÉN) että televisiotekniikkaa ymmärtäviä ja alasta kiinnostuneita ihmisiä (MATTI HAKO, Rainer Munther, Tarmo Halonen). PIHAPIIRISTÄ nousi ajatus omasta kaapeliverkosta satelliittiohjelmien vastaanottoa varten Louhelan Huollon suosiollisella avustuksella. Omat kaapelit ja satelliittiantennit tulivat paljon halvemmiksi, joten kesällä 1987 kaivettiin kaapelit huollon ja taloyhtiöiden välille, pystytettiin pari komeaa satelliittiantennia Louhelan huollon katolle ja asennettiin muu tarvittava laitteisto. Ohjelmien katsomisen lisäksi saatiin mahdollisuus vetää kiinteistöautomaatiojärjestelmät huollon ja talojen välille. Videoharrastajien yhdistys syntyy Kourallinen videokuvauksesta kiinnostuneita henkilöitä kokoontui muutaman kerran isännöitsijä Huvilinnan kutsumana. Ryhmä päätti tehdä radiotoimittaja Pekka Hakon johdolla pilottiohjelman. Kolmen tunnin paketti lähetettiin omalla kanavalla huhtikuussa 1989 ja onnistunut lähetys rohkaisi perustamaan yhdistyksen ohjelmien tekemiseksi. Wanda Videonet -nimisen (WVN) yhdistyksen perustajajäseniä olivat Huvilinna, Hako, TAPIO WALDÉN , Rainer Munther ja puheenjohtajaksi valittu Tarmo Halonen. OHJELMATOIMINTA alkoi varsinaisesti helmikuussa 1991 suoralla lähetyksellä ”Kysykää parvekelasituksista”. Seuraava ohjelma oli ”Näpit irti Louhelasta” ja tämä tiheätunnelmainen video esitettiin myös Vantaan kaavoituslautakunnassa. Se johti siihen, ettei Louhelaa lisäkaavoitettu, vaikka niin oli suunniteltu. Ohjelmatoiminta jatkui tämän jälkeen kerran kuukaudessa tehdyillä suorilla lähetyksillä nimeltään ”Isännöitsijän kuukausitiedot”. Muita suoria lähetyksiä tehtiin muun muassa väestösuojelu-, turvallisuusja yhtiökokousasioista. Suoria ja vuorovaikutteisia, Tarmo Halosen juontamia ja Rainer Muntherin kuvaamia lähetyksiä oli kaikkiaan noin tusina. Myöhemmin tavoitteena oli myös innostaa nuoria videoharrastuksen pariin. Yhdistys järjesti mediakursseja videokuvauksesta, äänityksestä, editoinnista ja esiintymisestä sekä myös radio-ohjelmien tekemisestä ja internetin käytöstä. Yhteistyökumppanina oli Vantaan kulttuuritoimi ja etenkin Myyrmäen lasten ja nuorten taidetalo Toteemi, jonka esiintymistilat ja editointilaitteet olivat useita vuosia myös WVN:n käytössä. Ohjelmien esittämistoiminta hiipui ja loppui vähitellen vuosina 2002–03. Syitä tähän oli useita. WVN pieni ydinjoukko ei uusiutunut riittävästi, aktiivien into alkoi laantua ja uusiutuva digitekniikka olisi vaatinut melkoisia investointeja. Myös Teostolle maksettavat korvaukset muodostuivat ongelmaksi. Wanda Videonet kuitenkin jatkoi toimintaansa Louhela TV -toiminnan loputtua vuonna 2003. Yhteistyö oli jo aloitettu martinlaaksolaisen Vantaan lähiönäyttämön kanssa ja lisäksi valtakunnallisilla tv-kanavilla esitettiin omia viikoittaisia nuorisomakasiiniohjelmia – Hirvee Haloo MoonTV:llä vuosina 1999–2001 ja Sytkäri TV7:llä vuodesta 2008 alkaen. Toiminta jatkui tilaustöinä muun muassa kuntien valtuustokokousten suoratoistona. Wanda Videonet tänään Yhdistys oli jo vuoden 1996 kesäkaudesta alkaen ollut mukana elokuvien tekemisessä. Se toimi tuottajana, osatuottajana, kuvaajana ja editoijana monissa itsenäisten toimijoiden elokuvissa. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Markku Hietapakka kertoi alun perin lähettäneensä käsikirjoituksen luettavaksi ja sitä myöten imeytyneensä yhdistyksen toimintaan vuosituhannen alkupuolella. ”Teemme yhä valtuustokokouksien striimejä ja muita tilaustöitä, mutta digitaalisten laitteiden vallankumous sekä ominaisuuksiensa että hintojensa puolesta on mahdollistanut monien entisten asiakkaiden omatoimisen tuotannon. Jonkin verran teemme kuvien ja nauhojen digitalisointia, mutta elokuvien tekeminen on ottanut suuremman roolin työssämme”, summaa Hietapakka. Kotisivuillaan yhdistys listaa tusinan verran elokuvia, joihin lisätään vielä työn alla oleva, ensi vuoden helmikuussa ensi-iltansa saava Late kicks -niminen elokuva. Yhdistyksen toiminta siis jatkuu yhä, vaikka painopiste onkin siirtynyt. Wanda Videonet ry on tehnyt sekä historiaa että surffannut kehityksen aallonharjalla. Ei hullummin kolmikymppiseltä! WANDA VIDEONET RY 30 VUOTTA ??? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VA A R T T U VÄ I S Ä L Ä S Y N T T Ä R I H O M M I A
• 5 TRIVIA! Tiedät varmaan kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet Myyrmäkeä, sen historiaa ja kulttuuria? Kyllä ne vastaukset vielä päähän pälkähtää... viimeistään sivulla 24. 1. Hågansbergin nuorisoseuratalo sijaitsi a) Kaarelassa Vantaan rajan tuntumassa b) Vantaankoskella c) Hakunilassa? 2. Länsi-Vantaan ensimmäinen rock-festari on a) Myrri rock b) Helsinki Rock Festival c) Louhela Jam? 3. Olympiamitaleja on LänsiVantaalla ratkottu a) Raappavuoren ympäristössä b) Keimolan moottoriradan maastossa c) Vantaanjoen varressa? 4. Mistä päin Länsi-Vantaalta löytyy Suomen abstraktin kuvanveiston uranuurtajan Raimo Utriaisen veistos? a) Virtatalon aulasta Myyrmäestä b) Mercuria kauppaoppilaitoksesta Martinlaaksosta c) Kaivokselan ala-asteelta 5. Vaskivuoren lukion rehtori on a) Eira Kasper b) Elina Arokannas c) Lauri Teivainen? 6. Vantaan läntinen kaupungintoimisto löytyi alun perin a) Martinkeskuksesta b) Myyrinpuhoksesta c) Kalevantalosta? 7. Mikä seuraavista ei ole LänsiVantaalla toiminut ravintola? a) Myyrin Holvi b) Ravintola Vip c) Ravintola Monttu 8. Huddingenpolku Myyrmäessä on saanut nimensä a) Ruotsissa sijaitsevasta ystävyyskaupungista b) Mätäojan varrella sijainneesta Huddingen tilasta c) Friherssin ensimmäiseltä talolliselta? 9. Kuka on Ilpo Hälvä? a) Myyrmäen kirkon arkkitehti b) Kuohukujan ostarin arkkitehti c) Kilterin koulun arkkitehti 10. Katriinakoti on a) Lammaslammen rannalla sijainnut vanhainkoti b) Katriinan sairaalan alkuperäinen nimi c) Korutien varrella sijaitseva palvelutalo? HYVÄÄ JOULUA! Kauneushoitola Saija Kuki Täyden palvelun kauneushoitola SKY-Cidesco kosmetologi Virtatie 7 Myyrmäki 041 535 1710 www.saijakuki.profiili.fi • Ripsien pidennykset / huollot / Yumi-ripsien kestotaivutus • Jalkahoidot • Pigmentoinnit • Perusja erikoiskasvohoidot • Meikkaukset ym. alan työt Tällä kupongilla ilmainen käsinaamio kasvo/jalkahoidon yhteydessä! Ammattitaitoista kauneudenhoitoa jo 18 vuoden kokemuksella! Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja Vantaan Yrittäjä 2013 p. 0400 649 412 LKV Tuija Hurme Oy, puh. 09 5893 9060 www. lkvtuijahurme.? Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 Vantaa Vietämme tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuotta. Matkaa olemme tehneet yhdessä, kiitos! Haluamme edelleen auttaa Sinua kodinvaihtoon liittyvissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä! Luota alueesi ammattilaiseen! Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto Valitse ja asiat rullaa... ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi
• 6 MYYRMANNISSA PÖRISEE. Harva sitä tietää ja harva on sitä vielä kuullut. Erityisesti nyt, kun mehiläiset talvehtivat, ne ovat sisällä pesässään niin kuin kauppakeskuksen asiakkaatkin. Mutta kun kevätaurinko alkaa lämmittämään, kaikki ovat iskussa, asiakkaat kuin mehiläisetkin, ja silloin varmasti pöristään. Tämä juttu mehiläisistä on muuten tosi! Pari viikkoa sitten ostarin katolle tuotiin Jyrkänpesän mehiläistarhasta kaksi mehiläispesää, joissa kummassakin asustaa nyt 10 000 uutta myyrmäkeläistä mehiläistä, kevättä odottaen. Näin kauppakeskus pyrkii huolehtimaan kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta, ja saadaanhan toki ensi Myyrmannin omaa hunajaa. Saa sitten nähdä kuinka suuri paikallisesta hunajasadosta tulee. HUNAJASADOSTA päästäänkin mainiosti viime aikoina käytyyn keskusteluun pääkaupunkiseudun ostoskeskuksista ja niiden menestymismahdollisuuksista. Uusia, isoja ostoskeskuksia valmistui lähes samanaikaisesti niin Helsingin keskustaan kuin Espoosenkin. Puhutaan siis Triplasta Pasilassa, Kalasataman Redistä, Tapiolan Ainolasta ja Ison Omenan laajennuksesta Matinkylässä. Näiden keskusten kokoluokka on sellainen, että julkisuudessa esiintyneiden tietojen pohjalta voidaan päätellä, että syntyy ylitarjontaa ja kaikkien on vaikea tässä tilanteessa pärjätä. Vaikka uusilla ostoskeskuksilla ei suoraa vaikutusta Myyrmäen elämään olekaan, jokainen ostoskeskus tykönään varmasti pohtii omia vahvuuksiaan ja asemaansa tässä kilpailussa. PAIKALLINEN Myyrmannimme kuuluu pääkaupunkiseudun 10 suurimman ostoskeskuskuksen joukkoon. Sen vuosimyynti on yli 154 miljoonaa euroa, ja kävijöitä on 8,2 miljoonaa vuodessa. Sen on siis menestyäkseen turvattava oma siivunsa ja paikkansa pääkaupunkiseudun kaupan tulevassa kehityksessä. Myyrmäessä on seurattu silmä tarkkana mitä Myyrmannissa tapahtuu. Jo 25 vuotta paikallisia asiakkaita palvellut kauppakeskus on kaupallinen ilmapuntari siitä, miten kaupunginosalla menee. Myyrmannin jokainen muutos, niin liikkeen lopettaminen kuin uuden aloittaminen tai vain liikepaikan muutos, käynnistää pienimuotoisen huhumyllyn ja arvuuttelun siitä, mitä muutos tuo tullessaan. Onko siis Myyrmannissa syytä olla huolissaan? Citycon Oy:n uusi keväällä tehtävässä aloittanut keskuspäällikkö KAROLIINA HURMERINTA on oikea henkilö avaamaan Myyrmannin tilannetta ja tulevaisuutta. ”Ilolla voi sanoa, että Kauppakeskus Myyrmanni voi hyvin”, hän kertoo. “Myyrmäen suuralueen väkiluku on, ainakin ennusteiden valossa kasvamassa, ja alue tiivistyy rakentamisen myötä merkittävästi. Myyrmanni sijaitsee aivan alueen sydämessä ja joukkoliikenteen solmukohdassa, joten parempaa sijaintia ei voisi olla.” OSTOSKESKUSTEN VETOVOIMA ei nykyään enää kuitenkaan perustu vain kauppoihin ja ostosten tekoon. Haetaan elämyksiä, ravintoloita ja vapaata oleilua. Yhä useammasta ostoskeskuksesta löytyy myös julkisia toimijoita, elokuvateattereita ja jopa museoita. Tarvitaan siis jotain mikä pysäyttää ihmiset sen sijaan, että liiketilojen ohi vain rynnistettäisiin kiireisesti junalle, bussille tai metroon. Hurmerinnan mukaan erilaisia Myyrmannin vetovoimatekijöitä on pohdittu. Siksi tarjontaa on pyritty aktiivisesti kehittämään ja monipuolistamaan viimeisen parin vuoden aikana. Ja koko ajan on avattu uusia liikkeitä, ravintoloita, lasten peuhapaikkaa sekä muita, muun muassa terveysja hyvinvointipalveluja. Kauppakeskuksen kävijämäärä kasvoikin viime vuonna. ”Koko Myyrmäessä tuntuu ja näkyy aktiivinen kehittämisen ilmapiiri ja se heijastuu myös ostoskeskukseemme.” MYYRMANNISTA löytyy kauppapalvelujen lisäksi vahva yksityisten terveyspalveluiden keskittymä, entistä monipuolisempi ravintolasekä kahvilavalikoima, ja nyt liikevalikoima on lisääntymässä entisestään. Toki liikkeissä on kiertoa. Uusia tulee ja myös vanhoja lähtee. “Harmi tietysti kuluttajan kannalta, jos joku tuttu kauppa lopettaa, mutta yritykset tekevät näissä asioissa päätöksiä pitkälti oman strategiansa pohjalta.” ”Myymälävalikoima on uudistumassa, ja jo nyt syksyn aikana siellä on avautunut kaksi uutta myymälää, kenkäkauppa Baden ja Silmäaseman optikkoliike. Sisustusmyymälä Jysk siirtyy uuteen liikepaikkaan kauppakeskuksen toisessa kerroksessa.” MYÖS TOKMANNI muuttaa Myyrmanniin. ”Tokmanni monipuolistaa entisestään päivittäisasioinnin tarjontaa Myyrmannissa”, Karoliina Hurmerinta sanoo. Niille, jotka pelkäävät Tokmannin kauppapalvelujen keskeytymistä Myyrmäessä, kertoi Tokmannin kauppapaikkaja konseptijohtaja HARRI KOPONEN , että syytä huoleen ei ole. ”Nykyinen myymälämme Myyrmäessä siirtyy Iso Myyristä Kauppakeskus Myyrmanniin maaliskuussa 2020. Nykyinen Tokmanni jatkaa normaalisti toimintaansa, kunnes uusi myymälä avataan Myyrmannissa. Uudessa myymälässä palvelemme asiakkaitamme uudella Tokmanni-konseptilla, ja myös tuotevalikoimamme tulee kasvamaan”, Koponen tähdentää. Uusi, yli 2500 neliömetrin myymälä sijoittuu kauppakeskuksen toiseen kerrokseen. T E K S T I A R I M A R T I N A H O S U U R R U R R U R P Ö R Ö R Ö R R Ö Ö Ö S U R R U R R U B Z Z Z Z P Ö R R R Makiaa hommaa. YHTÄ SUURTA MEHILÄISPESÄÄ? T U N N E L M A K A T O S S A
• 7 Valitse alkuperäisosa! www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT Kaupunginosakirjat jouluksi! Karoliina Hurmerinnan mietteitä Myyrmannin tulevaisuudesta 1. Onko Myyrmannin tarkoitus profiloitua tai hakea omaleimaisuutta? ”Myyrmanni on paikallinen kauppakeskus, joka palvelee Myyrmäen ja sen lähialueen asukkaiden tarpeita. Kehitämme tarjontaa tästä näkökulmasta. Omaleimaisuus syntyy tästä, se voi tarkoittaa esimerkiksi kivaa paikallista ravintolaa tai kahvilaa, jonka myyrmäkeläiset tuntevat. Haluamme olla hyvä naapuri yhteisössämme.” 2. Myyrmannin tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet? ”Myyrmäen alue kehittyy voimakkaasti, lähialueelle rakennetaan paljon uusia asuntoja lähivuosina ja alue tiivistyy. Tämä kaikki tuo merkittävää potentiaalia. Viime vuonna Myyrmannin kävijämäärä kasvoi, joten olemme hyvällä polulla. Kehitämme aktiivisesti Myyrmannin vuokralaiskokoonpanoa, ja se tietenkin luo hyvää pohjaa tulevaisuuden menestykselle.” 3. Miten Tripla ja muu kauppakeskusrakentaminen vaikuttaa Myyrmannin tulevaisuuten ja palvelutarjontaan? ”Myyrmanni on paikallinen kauppakeskus, ja se palvelee ensisijaisesti lähialuetta. Uskon, että Triplan vaikutus on varsin vähäinen.” 4. Miten on huomioitu Myyrmannin vastuullisuus ja kestävän kehityksen arvot? ”Toimimme vastuullisesti monellakin tavalla ja tämänkin osalta pyrimme miettimään asioita paikallisesti. Asiat voivat olla hyvinkin monenlaisia, pienempiä ja isompia. Yksi esimerkki on nämä pari viikkoa sitten tänne tuomamme kaksi mehiläispesää. Ne omalta osaltaan edistävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja ovat myös pieni konkreettinen hyvä asia, jonka voimme paikalliselle ympäristölle ja yhYHTÄ SUURTA MEHILÄISPESÄÄ? LOUHELA, JUKKA HAKO 8,00 EUR MYYRMÄKI KAMPAKERAMIIKASTA KAUPPAKESKUKSEEN, JUKKA HAKO 12,00 EUR KIRJOJA VOI OSTAA COWORKING MYYR YORK -TILASTA (ISOMYYRI 2. KRS) ARKISIN KLO 9.00–16.00 VÄLISENÄ AIKANA SEKÄ WWW.MYRTSI.FI HUMANS OF MYYR YORK, OLLI BERG 20,00 EUR JUURET MARTSARISSA, JUKKA AHONEN 25,00 EUR HELSINGIN PITÄJÄ – VANTAA 2019 VUOSIKIRJA 20,00 EUR
• 8 E nsilumi toi joulusta jo aavistuksen. Pyry alkoi juuri kun olin puhaltamassa synttärikakkuni kynttilöitä. Taivas muuttui pian sakeaksi lumesta, ja piha peittyi hetkessä valkoiseen vaippaan. Juoksimme kavereiden kanssa kesken juhlien riemusta kiljuen ulos pulkkamäkeen, joka löytyi kapealta kaistaleelta kerrostalojen ja Raappavuorentien välistä. Kohta mukana olivat muutkin pihan lapset. Laskimme mäkeä hurjaa vauhtia kuka milläkin pelillä: pulkalla, minisuksilla tai rattikelkalla. Martinlaakso oli 70-luvun puolivälissä täynnä samanlaisia joulua odottavia lapsia kuin minä ja kaverini. Nuoret perheet asuivat samannäköisissä suorakulman muotoisissa harmaissa kerrostaloissa, jotka oli rakennettu vauhdilla muutaman vuoden aikana. Minun perheeni, johon kuului lisäkseni isä, äiti ja kaksi isosiskoa, asui Raappavuorenreunalla kerrostalon viidennessä kerroksessa. Minulla oli oma huone, mutta siskoni jakoivat omansa. Seinät olivat ajan hengen mukaisesti oranssinruskeat ja verhoja koristivat suuret ja pirteät kukkakuviot. Olohuoneesta löytyivät väritelkkari, stereot ja sähköurut, joilla siskoni harjoittelivat joululauluja. ”Joulupuu on rakennettu.” T odenteolla joulunodotus alkoi, kun äitini toi minulle Martinkeskuksesta joulukalenterin. Kiinnitin sen ikkunaan isosiskojeni Eevan ja Katrin huoneeseen, jonne hiivin joka aamu avaamaan uuden luukun. Kalenterista ei löytynyt siihen aikaan suklaata, vaan lapset saivat tyytyä kuviin ihanista enkeleistä tai leikkisistä tontuista. Ne näyttivät kuitenkin ihmeellisiltä, samoin kuin siskojen huoneen ikkunasta näkyvä talvinen metsä. Siskoni Eeva tiesi aina kaikki lahjansa etukäteen. Hän seurasi tarkkaan vanhempiemme liikkeitä ja kiersi kuin kissa kuumaa puuroa tiettyä vaatekomeroa, jossa tiesi pakettien olevan. Eeva tiedotti minullekin, oliko luvassa kovia vai pehmeitä paketteja. Äitini alkoi valmistella jouluruokia jo hyvissä ajoin. Hän osti monasti niin ison kinkun, ettei se meinannut mahtua uuniin. Juhlan kunniaksi graavattiin myös lohta, se oli arKirjoittaja jakaa omistuskirjoituksia Juuret Martsarissa -kirjaansa INFOkirjakaupassa Martinlaakson Ostarilla Martsari-päivänä 30. marraskuuta kello 13. Joulu Ahosten perheessä Raappavuorenreunalla Martinlaaksossa 70-luvun puolivälissä. Kuvassa sisarukset Katri, Eeva ja Jukka. Taustalla mummi Astrid ja vaari Yrjö. vokasta herkkua siihen aikaan. Äiti leipoi myös joulutorttuja ja pipareita samalla kun kuunteli radiosta joululauluja. Sain painella muotteja ja napsia välillä vähän taikinaa. J ouluaattona kiipesin aamulla huoneeni pöydän päälle katselemaan pienestä ikkunasta neljän kerrostalon ympäröimälle pihalle. Tonttuja ei näkynyt. Alhaalla lapset pelasivat kentällä jääkiekkoa. Pieniä hahmoja oli vaikea tunnistaa, mutta ainakin oman rapun pojat Petri ja Harri olivat matsissa mukana. Äiti hääräili keittiössä. Hän sai kuitenkin olla rauhassa, kun hiippailin olohuoneeseen ja liimauduin sohvaan katsomaan telkkarista jouluohjelmia. Mummi ja vaari saapuivat kylään iltapäivällä. Heille 70-luvun joulu näyttäytyi yltäkylläiseltä verrattuna omaan lapsuuteen 1900-luvun alussa. Suomi oli jo ottanut suuria harppauksia kohti vaurastumista ja hyvinvointivaltiota. Aattoiltaa odottavan lapsen päivä oli piinaavan pitkä! Onneksi riitti jotain ohjelmaa. Isin ja siskojen kanssa sai koristella kuusen, joka oli tuotu mukana maalta. Lopulta ilta alkoi hämärtyä. Tarkkailin taas ikkunasta pihaa ja vastapäisen talon ikkunoita. Monessa asunnossa paloivat kynttilät, tunnelma oli juhlava. Muissakin ikkunoissa näkyi lasten pieniä varjoja. Viimein alkoi tapahtua: vastapäisen talon rappuun livahti ihka oikea joulupukki! Ihmettelin vähän, että se ei tainnut olla ainoa laatuaan. Pihalla vilisti yhtä aikaa useampikin punanuttu! ”Tonttuja ne ovat”, äiti vakuutteli. O lin odottanut pukkia päivätolkulla, mutta kun ovelta kuului koputus, paniikki iski. Juoksin suoraan isin ja äidin makuuhuoneeseen piiloon sängyn alle. Kesti tovin, ennen kuin uskalsin kurkistaa olohuoneeseen. Siellä istui kiltin näköinen pukki, joka vaikutti jotenkin tutulta. Enkä huomannut mitään kummallista, vaikka pukki sanoi: ”Täytyy laittaa lasit päähän, vaari ei oikein näe mitään.” Lumouduin täysin, enkä ainoastaan kuuraparrasta, vaan tietysti myös lahjoista, joita hän ojenteli meille lapsille. Katri taisi saada Tiina-kirjoja ja Eeva nuken, jonka hän risti Anna-Liisaksi. Minä sain pukilta paketin, jonka muodosta ei ollut epäilystä: lätkämaila! Kun avasin vielä muita paketteja, joista paljastui Jofan kypärä, polvisuojat ja lätkähanskat, olin onnesta soikea. Nyt pääsisin pihalle pelaamaan kiekkoa Petrin ja Harrin kanssa kunnon vehkeillä! Voisin olla vaikka pakki kuten suosikkini Tampereen Tapparan Hannu Haapalainen. Jouluaterian ja lahjojen saamisen jälkeen oli raukea olo. Pyhävaatteet saattoi vaihtaa jo pyjamaan ja poseerata kameralle lätkäkamat päällä. Silloin ei räpsitty kuvia liukuhihnalta. Eeva hoivaili nukkeaan ja Katri luki kirjojaan. Vielä sai valvoa ja syödä posket lommolla suklaata. Lopulta joulukuusen kimaltelevat koristeet alkoivat pyöriä päässä ja kypärä tuntua raskaalta. Oli aika kömpiä sänkyyn. Siellä isin ja äidin välissä oli turvallista uinua jouluyö ja herätä virkeänä leppoisaan joulupäivän aamuun. KUN JOULUPUKKI LÄTKÄMAILAN TOI T E K S T I J U K K A A H O N E N J O U L U M U I S T E L O
• Käsityömarkkinat Lauantaina 30.11.2019 10-15 Upeiden käsitöiden ja herkullisten leivonnaisten lisäksi markkinoilla esiintyvät Vantaan Aikuistopiston laulajat klo 12 sekä Myyr York Times Ladies klo 13. Piipahda myös pop-up kahviloissa! Jouluiset Yllätysvieraina Joulupukki ja Joulumuori! ISOMYYRI 2.krs
• 1 Pelastusarmeijan Joulupata-keräys Perinteinen joulupadan keräys on tänä vuonna 13.12 23.12 (ei sunnuntaina) Myyrmäen joulupata on tänänäkin vuonna Myyrmannissa S-marketin ja Pelaamon välissä. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Varoja käytetään myös erilaisiin tukitoimiin, kuten leireihin, harrastusja kerhotoimintaan. Osa varoista jaetaan ennen joulua, osa seuraavan vuoden aikana. Metropolin Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräys Joulupuu-keräys toteutetaan Myyrmannissa 1.11.-8.12.2019. Tällöin voit tuoda hankkimasi lahjan keräyspisteelle pakettikortilla varustettuna. Lisäksi Nuorkauppakamarilaiset paketoivat ihmisten tuomia lahjoja lauantaina 7.12 klo 10–18 välisenä aikana Myyrmannissa. Joulupuu on voittoa tuottamaton hyväntekeväisyystempaus, jolla kerätään lahjoja esimerkiksi lastenkodeissa ja sijaisperheissä sekä lastensuojelun avohoidon piirissä oleville lapsille, siis lapsille joilla on rajallinen mahdollisuus saada joululahjoja. Tämä keräys järjestetään nyt jo toisena vuonna peräkkäin Myyrmannissa. ”Tempaus sai viime vuonna hyvän vastaanoton ja siksi toteutamme tämän keräyksen myös tänä jouluna täällä Myyrmäessä”, kertoo itsekin myyrmäkeJoulu on aikaa, jolloin on hyvä ajatella myös muita. Kiireen keskellä kannattaa muistaa, että kaikille joulu ja joulun odotus ei ole juhlaa. Kaikilla on toivomuksia ja odotuksia ja joskus pienikin lahjoitus saa niin antajan kuin saajankin hyvälle mielelle, joulumielelle. LAHJOITA JOULUMIELTÄ KERÄYKSISSÄ T E K S T I A R I M A R T I N A H O läinen Metropolin Nuorkauppakamarin puheenjohtaja KIMMO HANHISUANTO . ”Tämä on hyvä tapa antaa ja jakaa joulumieltä.” ”Kerätyt lahjat toimitetaan perille kaupungin sosiaalihuollon kautta, jonne toimitamme ne keräyksen päätyttyä. Näin lahjat päätyvät varmasti perheille ja lapsille ilman välikäsiä,” yrityssuhdevastaava LINDA JÄRVENPÄÄ kertoo. Vantaankosken seurakunnan “Rakenna joulupuu” -keräys Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12.2019. Rakenna joulupuu -keräyksen kautta on mahdollisuus ilahduttaa lähimmäistä – perhettä tai yksinasuvaa. Mahdollisuuksia on monia: lahjakortti yhteiseen elämykseen, lahjakortti jouluruokaan tai vaikkapa joulukukka. Keräys tarjoaa konkreettisen tavan auttaa ja tuottaa jouluiloa lähimmäiselle. Lahjat toimittavat perille seurakuntien diakoniatyöntekijät. Keräys on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien joulukampanja.vuoden aikana. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin ”Hyvä joulumieli” -keräys Keräys alkaa torstaina 21.11.2019 ja jatkuu aina jouluaattoon asti. Keräys järjestetään jo 23. kerran ja se on suunnattu kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Tämän vuoden keräystavoite on n. 2 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 28 000 perheelle. Keräyksen järjestävät MLL ja SPR yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Hyvä Joulumieli -lahjakorttia ei voi hakea. Kortin saavat perheet valitsee kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulu/kouluterveydenhuolto, seurakunnan diakoniatoimi, kunnan maahanmuuttajapalvelut tai muu vastaava taho, SPR:n osasto tai MLL:n yhdistys. Apua Jouluapua-sivustolta Jouluapua on yhteisö, joka auttaa yhdistämään ihmiset joulun aikaan. Tavoitteena on toteuttaa vähävaraisille perheille joulujuhlan tunnelmaa ympäri Suomen, huolimatta perheen haastavasta taloudellisesta tilanteesta. Kartalta valitaan perhe, jota halutaan auttaa. Perhettä voi etsiä läheltä tai haluamastaan kaupungista. Perhettä voi etsiä myös erilaisilla kriteereillä, kuten “yksinhuoltajat”, “äkilliset työttömät”, “sairastumiset”, “konkurssin tehneet” tai “muut avuntarpeessa olevat”. Useissa perheissä on esitetty toiveita jouluruoasta, joulupukin vierailusta tai tarvittavista lahjoista. Jouluapua-keräyksen lahjat voivat olla käytettyjä, mutta niiden pitää olla ehjiä, siistejä ja puhtaita. Lahja voi olla myös uusi ja se on hyvä paketoida ennen lähetystä, koska lahjapaperissakin säästetään monissa perheissä. Lahjapaketin voi merkitä esim “tyttö 5-v.” tai “poika 3-v.”. Ei unohdeta jouluna eläimiäkään! Myyrmannin eläinliike Faunatar kohdistaa tämän vuoden joulukeräyksensä Rescueyhdistys Kulkurit ry:lle teemalla “Jokainen koira ja kissa ansaitsee oman kodin!” Sen tarkoitus on saada mahdollisimman monta uutta kotia kaltoin kohdelluille eläimille Romaniassa. Lahjoitukset voi tuoda suoraan myymälään, tai sieltä voi ostaa valmiita lahjapusseja, jotka sitten toimitetaan kulkureille! Faunatar Myyrmanni löytyy Kauppakeskus Myyrmannin toisesta kerroksesta. Pikku yrittäjien joulumyyjäiset Wandasissa Martinlaakson koulun Pikku yrittäjät -kerhon joulumyyjäiset ovat ravintola Wandasissa 9.– 15.12.2019. Kerho askartelee ja nikkaroi kerhopäivinä tuotteita joulumyyjäisiin. Myyntiin on tulossa ovikransseja, joulukuusen koristeita, saippuoita, hiusdonitseja ym. Tarkoituksena on kannustaa lapsia toimeliaisuuteen ja tehdä tapahtumasta jokavuotinen perinne. Lasten yhteiset joulumyyjäisvalmistelut lisäävät myös alueen yhteistyötä, vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä. Yrittäjäkerho kokoontuu Martinlaakson koululla tiistaisin kello 15–17. Mukana on tällä hetkellä kaksikymmentä neljä–kuudesluokkalaista lasta. Kerhon vetäjänä toimii LEENA FREDRIKSSON. T I P T A P
• 1 1 KAIVOSRISTIN tilassa kaikuu keskiviikkoiltaisin laulu. Siellä treenaa ”länsivantaan paras kamarikuoro”, kuten kuorolaiset EMMA KUNTSI ja PINJA PUHA nauravat. ”Ehkä”, he lisäävät, sillä harjoitteleehan Länsi-Vantaalla myös Vantaan kamarikuoro. Väitteelle on silti olemassa vahva perusta. Virallisia maailmanmestaruuskilpailuja tai kuorolaulun olympialaisia ei ole olemassakaan, mutta esimerkiksi viime elokuussa Göteborgissa järjestetyissä Grand Prix of Nations -kilpailuissa kuoro nappasi kultaa. Itse asiassa Qoro Quando on yltänyt kultamitalitasolle kaikissa osallistumissaan kilpailuissa ja katselmuksissa jo vuodesta 2011 lähtien. Qoro Quando on vuonna 2001 perustettu kamarikuoro, jonka perustajajäsenet olivat silloin Vaskivuoren lukion abeja. He halusivat jatkaa laulamista, ensin huvikseen, sitten yhä kunnianhimoisemmin. Kuoron kahdestakymmenestäyhdeksästä laulajasta noin kaksi kolmasosaa on edelleen Vaskivuoren lukiosta valmistuneita. ”Kyllä me ollaan vahvasti vantaalainen kuoro”, Emma Kuntsi sanoo. KUORON LAULAJAT ovat pääasiassa musiikin harrastajia. Virallisesti mukana on kaksi musiikin ammattilaista, vaikka toki monella on pitkällekin vietyjä musiikin opintoja. Kuoron taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2008 asti musiikin maisteri JORI MÄNNISTÖ , joka johtaa kuoroa asiantuntemuksella ja intohimolla. ”Jori arvostaa klassisen taustansa lisäksi monia tyylilajeja, ja on kiinnostunut siitä, mitä tehdään oikein milläkin saralla”, Emma Kuntsi sanoo. ”Se on tässä kuorossa ehdottomasti vahvuus.” Kuoron ohjelmisto on laaja, skaala yltää kevyistä poppikappaleista haastavampaan kirkkomusiikkiin. Kaikki tehdään yhtä taiten, oli kyseessä sitten Art goes Kapakka ja rempseämmät sävelet, kvartettikeikka syntymäpäivillä tai koko kuoron konsertti. Yleensä jopa samassa konsertissa kuullaan esityksiä laidasta laitaan. Qoro Quando ei haluakaan lokeroitua tiettyyn genreen tai repertuaariin. Kesken haastattelun tilan halki hilpaisee kaksi hahmoa. Pienemmästä huoneesta lähtee yksi laulaja ja sinne sukeltaa toinen. ”Meidän kakkosaltto”, Kuntsi huomauttaa, kun kohtuullisen korkeat sävelet kaikuvat hetken kuluttua oven läpi. Erillisessä tilassa kuorolaisia ohjaa äänenmuodostuksessa laulupedagogi MARGIT TUOKKO. KUORO EI PELKÄÄ käyttää apuvoimia. Laulunopettajan lisäksi heillä on esiintymistaidon koulutusta. ”Toivomme voivamme välittää tunnetta yleisölle myös kehollisesti”, Puha lausuu. ”Haluamme olla yleisön kanssa vuorovaikutuksessa, panostamme ilmaisuun ja tulkintaan.” Laulajien laajaa osaamista halutaan tuoda kuorossa esille. Perinteisestä stemmajaosta on irrottauduttu. Kuka tahansa saa ehdottaa omaa suosikkiaan laulettavaksi, tyylilajista riippumatta. ”Jokainen biisi tehdään sen omista lähtökohdista”, Kuntsi kertoo. ”Me tehdään tyylinmukaisesti”, Puha lisää. ”Perehdytään siihen, miten mikäkin biisi pitää tehdä ja otetaan erilaisia tekniikoita haltuun.” Lähes kaikesta päätetään demokraattisesti kuorolaisten ja kuoronjohtajan kesken. Lopulliset päätökset tekee toki Qoro Quandon taiteellinen johtaja, eli siis Jori. ”Mutta ei me ihan kaikkeen aina suostuta”, naiset nauravat. ”Ollaan löydetty yhteinen hyvä tapa tehdä. Kaikki eivät kestäisi samanlaista prosessia”, Emma Kuntsi kuitenkin lisää ja esittää toivomuksen, että Jori jatkaisi heidän kanssaan vielä pitkään. KUORO KONSERTOI jouluina vaihtelevasti pääkaupunkiseudun kirkoissa. ”Ikävää, että Myyrmäen kirkko on remontissa”, Pinja Puha harmittelee. ”Sen lisäksi Myyrmäessä ei oikein ole meille akustisesti sopivaa esiintymistilaa. Todella mielellämme keikkailisimme täällä enemmänkin.” Joulukonserttien jälkeen kuoro alkaa hiljalleen valmistautua 20-vuotisjuhlavuoteensa, jota vietetään siis vuonna 2021. Silloin kuullaan muun muuassa Jaakko Mäntyjärven kuorolle säveltämän teoksen kantaesitys. Syysillan tihkusateinen pimeys tihenee. Kaivosristissä kaikuva laulu hiljenee. ”Jyväseenkö?” kuuluu huuto eteisestä. ”Hallituksen kokous”, Kuntsi kertoo vakavana ja nyökkää. Tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Vähän niin kuin koko Qoro Quando. QORO QUANDO T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT JA N N E R A N TA Laulava lammasfarmari Jaakko Jussila kulkee joka viikko kuoron harjoituksiin Perttelistä, yli sadan kilometrin päästä. Hän liittyi kuoroon vuonna 2011. ”Tuo matka on tosiaan parin muuton jälkeen vähän kasvanut”, Jussila kertoo. Vuonna 2016 kuoron naisista koottiin Queens of Qoro Quando, jonka taiteellisena johtajana toimii musiikin maisteri Emma Kuntsi. Kamarikuorosta hieman enemmän kansanmusiikkiin taipuva Queens of Qoro Quando palkittiin Tampereen sävelen kansainvälisessä kuorokatselmuksessa kesällä 2019 korkeimmalla mahdollisella arvioinnilla, eli kolmella kultaleimalla.
• 1 2 VIRRAN VIEMÄÄ Tummapintainen graniittirakennelma häälyy häiritsevästi silmäkulmassa. Omalla tavallaan se on jäänyt hieman viereen nousseiden kerrostalojen varjoon, mutta pakoon sitä ei pääse: lähes läpitunkematon ja -kulkematon talo kun aiheuttaa väkisinkin pienen kiertotien sen liepeillä kuljeskelevalle kaupunkilaiselle. Rajatorpan tien vieressä sijaitsevaa taloa kannattaa kuitenkin joskus pysähtyä ihastelemaan, tai astella sisään asti. Kivipinnassa on mielenkiintoisia arkkitehtonisia yksityiskohtia ja tiettyä jylhyyttä. Vähän yllättäenkin talo on sisältä valoisa ja jopa siro. Sisääntulokerroksen aulassa voi kahvittelun lisäksi ihastella toiminnassa olevaa vesiputousta ja ajella näköalahisseillä kellarista kuudenteen kerrokseen asti. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A G R A N I I T T I P Y T I N K I
• 1 3 VIRRAN VIEMÄÄ T OIMISTOJEN ja työpaikkojen puuttuminen Myyrmäestä ei ole uusi ongelma, samasta asiasta oltiin ministeritasolla asti huolissaan jo 1970-luvulla. Niinpä eteläiseen Myyrmäkeen kaavoitettiin liikerakennusten kortteleita. Keväällä 1972 silloinen Vantaan kauppala myi Imatran Voima oy:lle 12 hehtaaria maata nykyisen Rajatorpantien eteläpuolelta. Rajatorpantietä ei silloin tosin ollut olemassakaan. ”Pikku polkuja sinne maastoon käveltiin”, kertoo RISTO SAVOLAINEN, joka aloitti hankkeessa ensin projekti-insinöörinä ja sitten projektipäällikkönä. Savolainen astui Imatran Voiman palvelukseen 1.2.1974. Alueen kaava vahvistettiin huhtikuussa 1974, ja siitä alkoi pitkä urakka. Savolaiselle työmaa tuli tutuksi paitsi työaikana, myös vapaa-ajalla – rakennustyöt näkyivät Jönsaksenkujalla sijainneen kodin parvekkeelle. ”Aamulla saattoi vilkaista, että siellä se vielä on”, Savolainen naurahtaa. ENSIN siellä ei kyllä ollut juuri mitään. Nyt jo purettu D-talo eli keskusvalvomo valmistui vuonna 1979 ja C-talo vuonna 1983. C-talossa toimi IVO:n laboratorio, mutta tällä hetkellä se on enemmän kulttuurikäytössä. A-talo, eli nykyinen Virtatalo, valmistui vuonna 1987. Rakennuksen arkkitehti on ERIK EMIL KRÅKSTRÖM, joka on suunnitellut IVO:lle myös Loviisan ensimmäisen ydinvoimalan. Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta lähtöisin oleva arkkitehti ansioitui erityisesti teollisuusrakennusten suunnittelijana, mutta oli työssään monipuolinen ja suunnitteli esimerkiksi kouluja ja kirkkoja. Lisäksi hän oli kuvataiteen suuri ystävä, mikä näkyy myös Virtatalossa. Myös projektipäällikkö Risto Savolaiselle yhteistyö Virtatalon taiteilijoiden kanssa on jäänyt mieleen. ”Ne olivat parhaita ja pahimpia hetkiä”, Savolainen summaa. ”Näin tekniikan ihmisenä heidän kanssaan toimiminen oli hyvin erilaista.” KAHDEKSANKYMMENTÄLUVULLA rakennettiin kestävää ja laadulla, nousukausi siivitti ajattelua, eikä kukaan osannut arvata, että jonain päivänä IVO:a ei enää olisikaan. Projekti oli massiivinen. ”A-talo on tilavuudeltaan puolitoistakertainen Eduskuntataloon nähden”, Savolainen kertoo. Enemmänkin piti tulla. Kiinteistöön kuului siis kolme rakennusta, A-talo, C-talo ja D-talo sekä suuri, maanalainen pysäköintiluola. Missä on B-talo? Yhä rakentamatta. ”B-talolle oli jo rakennuslupa ja pohjanrakennusurakka kyselyvaiheessa”, Savolainen kertoo. Vasta kun hän vei urakkatarjoukset johtokuntaan, selvisi että projekti menee jäihin. ”Olin töissä projektissa vuoteen 1994 asti ja silloin sain vielä komennuksen pistää B-talon suunnitelmat arkistointikuntoon.” Siellä ne ovat yhä, Savolaisen siirryttyä yhtiössä toisiin tehtäviin. B-talon piti nousta A-talon taakse, kulku talosta toiseen oli tarkoitus järjestää kahdesta porrashuoneesta puhkaistuilla käytävillä. ”Aikoinaan pohdittiin myös ilmasiltaa Myyr
• 1 4 niteltu tila, jonka haasteena on nyt pystyä vastaamaan usean käyttäjän tarpeisiin.” ELON TAVOITTEENA on muuttaa rakennus toimistoja tapahtumataloksi. Noin 40 000 neliöön mahtuukin monenlaista toimintaa. Suunnitelmissa on keskittää liiketiloja, kauppoja ja kulttuuria alakerroksiin ja jättää yläkerrokset toimistokäyttöön. Neljänteen ja viidenteen kerrokseen on suunnitteilla myös hotelli, mutta se vaatisi isoja investointeja. ”Talon vesiliittymät ja viemäröinti on mitoitettu toimistotyölle”, Ojala kertoo. ”Majoitustoiminnassa käyttö on huomattavasti runsaampaa.” Veroviraston jäljiltä taloon jää runsaasti tilaa, joista osasta on jo tehty vuokrasopimuksia, osan kohdalla neuvottelut ovat vielä kesken. Talon sisällä tapahtuu myös siirtymiä, kun toimistoja keskitetään yläkerroksiin. Talon ensimmäiseen kerrokseen, lähes Rajatorpantien tasoon, on kaavailtu päivittäistavarakauppaa. Haaveissa on puhkaista myös uusi sisäänkäynti ensimmäiseen kerrokseen. ”Ruokakaupan kanssa samaan kerrokseen voisi tulla pieniä liiketiloja, kauppakuja”, Ojala maalailee. ”Kellarikerroksessa on myös hyvät varastotilat ja lastauslaituri.” Virtatalosta löytyy yrittäjälle lähes kaikki tarvittava, kuntosalia myöten. Talon alla on parisensataa pysäköintipaikkaa ja maanalaisella tunnelilla yhdistetystä hallissa noin tuhat lisää. Bussit pysähtyvät talon edessä ja juna-asemalta matkaa on parisataa metriä. ”Virtatalo on keskeisellä paikalla ja läheltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut”, Ojala mannista”, Savolainen sanoo. ”Käytiinpä neuvotteluja myös VR:n kanssa raiteiden tasolla suoraan asemalta tulevista jalankulkuväylistäkin.” Molemmat jäivät tekemättä, ja harvakseltaan on ollut käytössä myös katolla sijaitseva helikopterikenttä. V UONNA 1998 IVO yhdistyi Neste oy:n kanssa Fortum Oyj:ksi, eikä Imatran Voiman pääkonttoriksi rakennetusta talosta koskaan tullut Imatran Voiman pääkonttoria. Tuli uusi vuosituhat ja uudet, suurelliset suunnitelmat. Vuonna 2000 tämä entinen tuleva pääkonttori sai nimekseen Colosseum Business Park. Talon isoimpia vuokralaisia olivat Verotoimisto ja ISS:n pääkonttori. Kiinteistö ehti olla kymmenen vuotta Eläke-Tapiolan hallussa, kunnes Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan fuusiossa se siirtyi Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle vuonna 2014. VUODEN 2018 LOPUSSA talo sai uuden nimen: Virtatalo. Logon yhteyteen piirrettiin siniaaltoa mukaileva viiva, mikä kertoo talon sähköntuotantoon liittyvästä historiasta. Taloon onkin ollut pakko etsiä ”uutta virtaa”, sillä Verotoimiston pitkäaikainen vuokrasopimus on umpeutumassa verottajan keskittäessä Helsingin seudun toimintojaan Vallilaan. Verohallinnolla on ollut vuokralla lähes puolet kaikista tiloista. Verotoimiston ovet sulkeutuivat asiakkailta jo vuonna 2016, mutta Virtatalon ovet avautuivat uudella tavalla, kun Vantaankosken seurakunta muutti väistötiloihin talon ensimmäiseen kerrokseen kevättalvella 2019. Kirkkosaliin pääsee aina sen aukioloaikoina, samoin satunnainen matkailija voi vilkaista kolmannen kerroksen ravintolatiloja. Molemmat ovat toimistotaloille melko poikkeuksellisesti puolitoista kerrosta korkeita. ”Tämä on hyvin monumentaalinen rakennus”, summaa Virtatalon vuoraustoiminnasta vastaava Newsecin kiinteistökehityspäällikkö EERO OJALA. ”Ulkoapäin on vaikea nähdä, että täällä on isot sisäpihat, paljon lasia ja todella paljon valoa.” Talon historia aiheuttaa myös harmaita hiuksia. ”Tämä on yhdelle käyttäjälle suunG R A N I I T T I P Y T I N K I
• 1 5 sanoo. ”Silti toimitiloja etsiville asiakkaille pitää aina ensin myydä Myyrmäki – missä se on ja miten sinne pääsee.” Ojala näkee tilanteen ensisijaisesti viestinnällisenä haasteena. ”Ei tässä kuitenkaan tarvitse mitään ihmetemppuja tehdä vaan nojautua faktoihin. Ja Myyrmäessä on kaikki faktat kohdillaan.” V IRTATALON TILAT ovat lähtökohtaisesti isoja kokonaisuuksia, eikä niiden jakaminen ole aina helppoa. ”Nytkin olisi vapaana kaksi lähes tuhannen neliön toimistoa”, Ojala kertoo. Sadan–kahdensadan neliön toimistoille olisi eniten kysyntää. Kolmanteen kerrokseen on kuitenkin suunnitteilla pientoimistoja ja coworking-tilaa, josta voisi hankkia myös matalalla kynnyksellä työtiloja lyhyelläkin sopimuksella. Tällainen on mahdollista todennäköisesti ensi keväänä. Ylempiin kerroksiin on houkuteltu muun muassa Vantaan tanssiopistoa, sillä kerroksen korkeat tilat sopivisivat hyvin studiomaisiksi tiloiksi. Myös muuhun kulttuurikäyttöön sopivaa, puolitoistakerroksista tilaa vapautuu myös nykyisestä sisääntulokerroksesta kirkon tilojen vierestä, mutta näillä näkymin vasta vuonna 2022. ”Kaikessa toiminnassa täytyy kuitenkin ottaa huomioon Elon vakaa kassavirta”, Ojala sanoo. ”Emme voi olla hyväntekijöitä, vaikka se ihanaa olisikin, vaan meidän täytyy kerätä tulevia eläkkeitä.” Joskus niin tehdään myös toimitiloja karsimalla. Elo on aikeissa purkaa C-talon ja rakentaa sen tilalle asuntoja. Silloin tiloissa nyt toimiva yhteisöllinen kulttuuritila joutuisi väistämään. Kahdeksankymmentäluvulla rakennettu Virtatalo on tarkoitettu kestämään, mutta kunnossapitoonkin panostetaan. Rakennuksen katolle on hiljattain asennettu 580 aurinkopaneelia. ”Teemme parhaillaan talon päivitystä 2020-luvulle. Mutta on täältä mahdollista vuokrata myös retrotilassa olevaa toimistoa, jos sellainen sattuisi kiinnostamaan”, Ojala naurahtaa. Varo ettet eksy matkalla. Ruokasalissa mahtuisi pitämään isommatkin juhlat. Kuntosali on erittäin retro, mutta hyvässä kunnossa.
• 1 6 PROG-IT Virtatalon neljänteen kerrokseen remontoidaan parhaillaan tiloja tietotekniikkapalveluihin ja ohjelmistoratkaisuihin keskittyneelle Prog-It oy:lle, joka muuttaa Myyrmäkeen Pohjois-Haagasta. ”Yrityksemme on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti”, kertoo toimitusjohtaja KIRSTI KEHUSMAA. Vajaan neljänkymmenen henkilön työntekijöistä pieni osa työskentelee Tukholman toimipisteessä, loput pian siis Vantaalla. ”Myyrmäessä meillä on eri tavalla kasvumahdollisuuksia”, Kehusmaa sanoo. ”Virtataloon meitä houkuttelivat parempikuntoiset tilat ja kiinteistön hyvät ja monipuoliset ominaisuudet, kuten henkilöstöravintola ja kuntosali.” Kokousja juhlatilat ovat Kehusmaan mukaan myös positiivinen mahdollisuus. ”On helppo järjestää isojakin asiakastapahtumia ja erilaisia tilaisuuksia.” Kehusmaa kertoo, että heidän työntekijänsä liikkuvat työssään paljon asiakkaiden luo. ”Myyrmäestä on hyvät yhteydet sekä autolla että julkisilla. Virtatalo on helposti saavutettavissa myös asiakkaiden näkökulmasta.” Kirsti Kehusmaa asuu itse Hämeenkylässä, joten Myyrmäen kulmat ovat hänelle tuttuja. ”Siellä on tosi hyvin kaikkea”, Kehusmaa sanoo, ja toteaa että Myyrmannin läheiset palvelut ovat hyvä lisä toimiston sijaintiin. Ulkoistuspalveluita tarjoava Prog-It toimii asiakasyritystensä tietohallinnossa asiantuntijana ja lisäresurssina. Prog It muuttaa Virtataloon tammi-helmikuun vaihteessa 2020. RAVINTOLA Yksi mahdollisuus poiketa Virtatalossa on käydä kahvilla tai syömässä. Maut muuttunevat hieman, kun Virtatalossa aloittaa loppiaisen jälkeen uusi yrittäjä. Alces oy:n taustalta löytyvät ravintola-alan rautaiset ammattilaiset Erkki Lahti ja Risto Pulkkinen, joiden aikaisempiin meriitteihin lukeutuvat esimerkiksi juuri uusiin tiloihin muuttava Corona-baari ja Kiasman kahvila. Alces oy on keskittynyt yhden pääkäyttäjän henkilöstöravintoloihin ja Virtatalon ravintola tulee olemaan heidän yhdeksäs henkilöstöravintolansa. ”Näemme Virtatalossa todella paljon potentiaalia”, toteaa kehityspäällikkö Johanna Jungell. ”Ravintolassa on avarat, hienot näkymät, ja talo on kaunis. Ravintolatilat soveltuvat vaikka mihin.” Vaikka mitä onkin suunnitteilla. Henkilöstöravintolan keittiömestariksi on kiinnitetty pitkän linjan kokki ja kulinaristi Harri Huuhko. Ravintolan lounastarjontaan tulee kuulumaan keitto ja kala-, lihatai kasvisvaihtoehto, joista jokin on helposti lähestyttävä, kotiruoan tyyppinen. Tarjolla on aina myös mausteisempi vaihtoehto. Huuhko on erityisen kiinnostunut kasvisruoan maailmasta. ”Pyrimme tekemään lounaasta mahdollisimman paljon itse”, Jungell kertoo. ”Laadukkaaseen, hyvään lounaaseen halutaan panostaa. Kuluttajat ovat tietoisempia siitä, mihin he haluavat rahansa käyttää.” ALCESIN TAVOITTEENA on tuota ”lisää eloa taloon”. Erilaisten konferenssipäivien järjestäminen kiinnostaa. ”Täällä on hyvä, toimiva auditorio, ja tänne on helppo tulla sekä julkisilla että omalla autolla”, Jungell summaa. Tapahtumien skaala ei rajoitu pelkästään yritystapahtumiin vaan ravintola voi toimia esimerkiksi coctailtilaisuuden tiloina. ”Näen ihan mahdollisena, että täällä tanssitaan häitäkin tulevana vuonna”, Jungell nauraa. Alcesin mukana taloon muuttaa myös osa Capital Cateringia, joka tarjoaa pitoja juhlapalvelua yrityksille ja yksityisille, referenssinä vaikkapa neljä vuotta Jussi-gaalaa Kaapelitehtaalla. Varsinaisen ravintolan lisäksi sisääntulokerroksen aulassa on kahvila, joka on avoinna arkisin kahdeksasta neljään. Kuvanveistäjä Raimo Utriaisen halliveistos Putous hallitsee Virtatalon aulaa. Rakennusvaiheessa todettiin, että veistos ei pysyisi muodossaan lattialla seisten, joten se on kiinnitetty kattoon erilliseen vahvistettuun palkkiin. Lattian ja veistoksen väliin on jätetty pieni rako, terästapit estävät teoksen heilumisen. Uskaltaisitko laittaa sormesi tämän seitsemäntoistametrisen veistoksen alle? G R A N I I T T I P Y T I N K I
• 1 7 Harvassapa toimistossa on oma vesiputous. Tilaa ja valoa löytyy.
• 1 8 IVO:N projekti-insinööri RISTO SAVOLAINEN kertoo, että talon aulaan tulevasta taideteoksesta järjestettiin kilpailu, ja taiteilijat toimittivat pienoismallit IVO:lle. Ne laitettiin huoneeseen, jonne vain Savolaisella oli avain. Siellä hän sitten kierrätti valitsijaraatia. Kilpailu ratkesi RAIMO UTRIAISEN hyväksi ja pienoismallit palautettiin taiteilijoille. Muut noutivat omansa hyvissä ajoin, mutta KAIN TAPPER antoi odotuttaa itseään. Sillä aikaa pienoismallien säilytyspaikassa oli SIVUVIRTA VIRRAN VARRELTA alkanut remontti. Koska kukaan ei tiennyt, että vain Savolaisella oli avain huoneeseen, työmiehet olivat repineet oven auki ja ihmetelleet löytämäänsä. ”Täällä on joku helvetin häkkyrä”, raportoivat he työnjohtajalle, joka käski kärräämään pienoismallin kaatopaikalle. Asiaa selviteltyään Savolainen joutui myöntämään Tapperille, että pienoismalli oli kadonnut. ”Miten tästä nyt selvitään?” hän tiedusteli taiteilijalta. Käynneillään työmaalla Tapper oli nähnyt sähköllä käyvän konetahkon. ”Myy se viidelläkymmenenellä markalla. Enempää en maksa”, Tapper totesi ykskantaan. Savolainen lupasi, vaikkei tiennyt kenen tahko oli. Asiaa selviteltyään Savolainen sai lopulta rakennustoimikunnalta luvan alihintaiseen kauppaan. Tarvittiin enää yksi puhelu. ”Koskas tulet tahkosi hakemaan?” Se oli Savolaiselle kaikkein mieleenpainuvin – ja kamalin – tapahtuma talon rakentamisen historiassa. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N Myyrmannin rakennustyömaata valmistellaan. Kuva otettu Virtatalolta päin. Vastassa näkyy Myyrmäen vanha terveysasema. Kuva: Jukka Hako 3.8.1985 Myyrmannin rakennustyö edistyy. Virtatalo taustalla. Kuva: Jukka Hako 14.6.1992 Kuva: NCC:n Arkisto G R A N I I T T I P Y T I N K I
• 1 9 RAVINTOLA KOTON JOULU www.ravintolakoto.fi Vapaalantie 2 050 565 0944 13.12. JOULUTORI & VALOJUHLA 16-20 14.12. KAUNEIMMAT JOULULAULUT BY CATHARINA ZÜHLKE & JOULUBUFFET 18.-19.12. JOULULOUNAS Tervetuloa viettämään kanssamme tunnelmallista joulua ja jakamaan joulunsanomaa hyväntekeväisyyden kautta 13.12. Joulutori & Valojuhlatapahtumassa 23.12. JOULURUOKA MYYNTI (ENNAKKOTILAUKSET)
• 2 MICHELINIEN marraskuiset mielet valtaa kaipuu menneeseen aikaan. Se vie meidät virran äärelle, kuninkaan kulmille – King’s Corneriin. Olemme joskus käyneet täällä syömässä, mahdollisesti nuoruuden kaveriporukan pyöräretken aikana. Ohi ajaessamme olemme useasti pohtineet, että pitäisi käydä verestämässä muistoja. Nyt on hyvä hetki poikavuosien haikailulle. Punainen puutalo on grillille omaleimainen paikka. Vaalea puusisustus luo kotoisaa pirttihenkeä ja miestenvessan ”Muilta henkilöiltä perimme 5 markan maksun” -kyltti palauttaa takaisin Wanhoihin Hyviin Aikoihin. Pöydillä on liinojen sijaan lasilevyt ja vessa on melko karu, mutta sisägrilliksi paikka on kohtalaisen siisti. Lauantai-ilta ei ole ruuhkainen, mutta emme jää missään kohtaa yksin, meidän lisäksemme ravintolassa käy muutama isompi raksamiesseurue. RUOKALISTALLA on niin paljon tavaraa, että paikan helmet meinaavat jäädä huomaamatta. Ensimmäisenä huomio kiinMyyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. Perus-burger. Perus-ranut. Perus. Parempi kuin perus-wieninleike. Perus-sitruunaviipale. Perus-ranut. Perus+. SAKARILLA on ollut viime aikoina huonoja kokemuksia wieninleikkeistä (kuivia ja mauttomia korppuja), joten hän turvautuu kinkulla ja juustolla täytettyyn sveitsinleikkeeseen. Pelko kuivuudesta on kuitenkin turha, sillä panerointi on rapea, mutta itse leike mehukas. Sitruuna ja tuplana tilattu maustevoi tekevät annoksesta entistä paremman. Pizzeria-tyyliin leike on täytetty halvalla pizzakinkulla ja -juustolla. Pizzassa halvemmat ainekset menettelevät, mutta leikkeessä jauhoinen kinkku ja valju juusto eivät toimi. Leikkeestä jää kuitenkin kaiken kaikkiaan positiivinen fiilis, niin kuin mukisematta toteutetusta maustevoin lisätilauksestakin. Ranskalaiset ovat perinteisiä poimumallisia. Ne eivät ole äärimmäisen rapeita, mutta silti kunnolla paahdettuja ja maukkaita. Lisäksi niihin on laitettu reilusti mausteita. ON HIENOA, että vanhojen aikojen paikka on vielä olemassa ja sille riittää asiakaskuntaa. Pyhiinvaellusmatkamme muistojen hengessä kannatti, mutta on silti vaikea perustella toistamiseen matkaa tänne asti. Ohiajajille, kosken ihmettelijöille ja ”kuntoilijoille” se kuitenkin toimii oivana pysähdyspaikkana. KING’S CORNER Rehtiä perusmättöä muistojen moottoritiellä. M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T VA R I KO L L A T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T R U O K A A I K A ! nittyy pizzoihin ja kebabeihin, jotka taas kerran sivuutetaan sillä toteamuksella, että niitä saa muualtakin. Lisäksi löytyy Aitoa Grilliruokaa, eli makkaraperunoita, hampurilaisia, porilaisia ja lihapiirakoita. Antero lankeaa grilliburgerin houkutukseen ja ottaa King’s Burger -aterian. Sakari on saanut vihiä, että paikan leikkeet kannattaa testata, joten hän ottaa Sveitsinleikkeen ranskalaisilla. Listalle jää vielä pihvejä, pastoja, kanaruokia, salaatteja ja hieman harvinaisempia hot wingsejä. RUOAT tulevat nopeasti. Annokset ovat sopivan isoja, mutta eivät liian runsaita. Koska ruokalistalla ei mainita mitä burgereissa on, Antero kokee ananasyllätyksen. Burgerissa on tuhdisti majoneesia, mikä tekee siitä mukavan mehevän ja ananaksen kanssa makean. Noin muuten bursa henkii perinteistä grilliburgerin ideaa: ei mitään artesaanikamaa, muttei toisaalta tehotuotantoakaan. Ananaskin on lopulta ilahduttava käänne. Sakarin suorittamassa sivuhaukussa burgerista tuntuu puuttuvan viimeinen silaus rakkautta sekä grillin tuomaa rapeutta ja rosoa. Pitkälle pääsisi vaihtamalla pussisämpylän kunnolla käristettyyn paahtoleipään. R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S
• Övre Nybacka (Nybackankuja 4) Su 24.11. klo 16 Yhteistyössä Vantaa-Seuran kanssa Myyrmäen Virtakirkko (Rajatorpantie 8) Su 8.12. klo 17 Kansainväliset kauneimmat joululaulut – The Greatest Christmas Carols Pe 13.12. klo 13 Senioreiden kauneimmat joululaulut La 14.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut -maraton Ti 17.12. klo 10 Lasten kauneimmat joululaulut Ti 17.12. klo 18 Lasten ja koululaisten kauneimmat joululaulut Ke 18.12. klo 19 Su 22.12. klo 20 Kivistön kirkko (Laavatie 2) Su 8.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut La 14.12. klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut Su 15.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Vantaankosken seurakunnassa Seutulan kappeli (Solbackantie 6) Su 8.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu La 21.12. klo 19 Kaivosristi (Kaivosvoudintie 3) Ke 11.12. klo 18 Martinristi (Martinpolku 2 C) La 14.12. klo 16 Vantaanlaakson kerhotila (Naapurinkuja 2) To 19.12. klo 18 Wanda’s Kitchen & Lounge (Liesikuja 5) To 19.12. klo 19 Tervetuloa laulamaan! vantaankoskenseurakunta.fi/joulu WANDAS Anna lahja joka ei maistu villasukalle Wanda´s kichen & lounge lahjakortit pukinkonttiin suoraan ravintolastamme. hyvää joulua! myyrmäki vantaa Liesikuja 5 www.wandas.? Etelä-Vantaan eläkeläisten lauluryhmä etsii säestäjää. Jos sinulla kitara soi tai hanuri pysyy käsissä tule mukaan iloiseen eläkeläistoimintaa. Ota yhteys lauluryhmän vetäjään Satu Grönlundiin: satugronlund@hotmail.com
• 2 2 T I I K E R I H Y P P Y A U R I N KO O N VANTAANLAAKSOLAINEN suomalaisen beach volleyn kehittäjä JYRKI NURMINEN järjesti Espanjan Valenciassa järjestyksessään viidennen Jyrki Nurminen Beach Campin. Leirejä on järjestetty keväisin vuodesta 2016 asti. Tänä vuonna leiri järjestettiin myös syksyllä. LÄMPIMÄT OLOSUHTEET ja hyvät hiekkakentät saavat suomalaiset biitsin pelaajat osallistumaan innokkaasti matkoihin. Aiemmin leirejä on ollut Turkin Alanyassa sekä Espanjan Fuengirolassa. Osallistujamäärät ovat vaihdelleet 30:stä 140:een. VALMENTAJINA Valencian leirillä toimivat Nurmisen lisäksi Satu Aro, Nurmisen pelipari SANTERI SIRÉN sekä miesten maajoukkueen päävalmentaja JUSSI TOMMOLA . ”Valencia valikoitui paikaksi kolmesta vaihtoehdosta: Teneriffa, Alicante ja Valencia. Valenciassa toimii MARKO KOLSIN pitkä pelaajaura sai päätöksensä tänä syksynä terveydellisistä syistä. Muun muassa Hollannin ja Slovenian pääsarjoissa sekä nuorten maajoukkueissa pelannut ”Köli” oli jo joitakin vuosia aiemmin lopettanut uransa jalkapalloammattilaisena ja opiskeli tutkinnon urheilujohtamisesta Tanskassa. UEFA:n A-valmentajatukinnon suorittanut Kolsi toimi Vantaan jalkapalloseurassa valmennuspäällikkönä neljä vuotta. PELAAJAURA loppui äkillisesti. ”Tuli puun takaa. Neljä vuotta menty hyvin. Olin jo kerran kokenut tämän, silloin se oli isompi juttu. Totta kai, kun oma peli kulki, oli hauska pelata, mutta olen jo päässyt luomaan uraa. Ei ole niin iso pudotus”, Kolsi pohtii. Valmennuspäälliköllä oli paljon töitä ja omat pelit Kakkosessa vaativat valmistautumista. VJS ei onnistunut säilyttämään sarjapaikkaansa. ”Varmaan stressasin ja sydän löi kiinni. Harmi, kun ei pystynyt jengiä auttamaan.” VJS on ollut Kolsille kuin koti. Hän on ollut kehittämässä yhteisöä ja junioritoimintaa kotiseurassaan. ”Ihmiset ottivat hyvin vastaan”, Kolsi kertoo. “Yleisöä oli yhdeksänneksi eniten, vaikka oltiin sarjan hännillä. Kilpailu on kovaa. Tarvitaan ihmisiä ja tekijöitä.” Kolsin mielestä seuran kehittämisessä on ratkaistava, miten saadaan tehtyä rahaa, jotta edustuspalloilu voi hyvin, sekä pystytään takaamaan junioriputkelle jatkumo. ”Minua koskettaa. Meillä oli hieno mahdollisuus Kakkosessa ja olisimme varmasti halunneet toisenlaisen lopputuloksen. Tietty pohja on nyt luotu, mutta tällaisessa LEIREJÄ LÄMPIMILLÄ RANNOILLA T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VA O L L I H E L I N T E K S T I I L L E M A R T E L A Jyrki Nurminen pitää huolta siitä, ettei suomalainen beach volley -osaaminen jää rannalle. Tällä leirillä varmasti harmiteltiin säätä ja toivottiin pikaista paluuta marraskuiseen Suomeen. iso paikallinen biitsiseura Beach Bol, jonka kanssa päästiin nopeasti sopimukseen kenttien käytöstä. Kenttiä löytyy rannasta yhteensä 15”, Nurminen avaa. NURMINEN kertoo Valencian leirin onnistuneen hyvin. ”Säät suosivat koko puolentoista viikon leirin ajan, ja ihmiset nauttivat biitsin pelaamisesta auringossa sekä Valencian nähtävyyksistä.” Leirin yhtenä kohokohtana oli La Ligan jalkapallo-ottelu Levante – Espanyol, jonka jälkeen oli yhteinen illallinen kaikkien leiriläisten kanssa. Näitä illanviettoja ja kaupunkinähtävyyksiin tutustumisia olisi Nurmisen mukaan voinut olla enemmänkin. SEURAAVA Jyrki Nurminen Beach Camp on jo huhtikuussa 2020 Turkin Alanyassa. Myös syksylle 2020 on tulossa leiri, joko Espanjaan tai Thaimaaseen. VJS MENETTÄÄ MARKO KOLSIN GNISTANIIN U R H E I L U L L I S E T
• 2 3 SB VANTAA – DIVARITASON KILPAURHEILUA JA HARRASTESALIBANDYÄ T E K S T I I L L E M A R T E L A K U VA J U H A N I JÄ RV E N PÄ Ä ympäristössä pitää vaan pystyä parempaan. Pitää katsoa peiliin itse kunkin ja oppia kaudesta. Kakkonen vaatii jo tiettyjä satsauksia. Tarvitaan enemmän ihmisiä ja yhteistyötahoja mukaan, joilla on yhteinen tahtotila. VJS:ssä on valtava potentiaali”, Kolsi summaa. VJS:N KASVATTI suuntaa joulukuussa uuteen tehtävään helsinkiläiseen IF Gnistaniin. ”VJS:ssä painettiin sydämellä. Ei riittänyt 37 ja puoli tuntia viikossa”, Kolsi toteaa. ”Suurin muutos toimenkuvaan on edustusjoukkueen pyörittämisessä. Iso rooli ja vastuu. Joukkue nousee ykköseen, joka on neljänneksi suurin palloilusarja Suomessa. Isommassa mittakaavassa oppii paljon uutta”, Kolsi miettii. Siirron taustalla ei ole ristiriitoja vaan inspiroiva haaste. ”On mahdollisuus mennä eteenpäin, pääsee isoon rooliin seurassa.” Gnistanissa Kolsi jatkaa valmennuspäällikkönä, mutta saa myös toimitusjohtajan tehtävät edustusjoukkueessa. ROBERTO NUCCIO toimii päävalmentajana ja ANTTI UUSITALO omistajana sekä puheenjohtajana. KOLSILLA ON TUTKINNOT urheilujohtamisesta ja valmentamisesta. Molemmilla sektoreilla on vaikea kehittyä samanaikaisesti. ”Vaikea valinta”, Kolsi puntaroi. “Olen myös hyvä koutsi. Tarvitaan näkemystä. Urheilupuolella tarvitaan visioita. Pelaajia laitetaan oikeille paikoille, motivoimista, ryhmäjohtamista ja tunnetilaa.” Aika näyttää, missä roolissa ja missä seurassa Marko Kolsi nousee jalkapallon seurajohtamisen tai valmennuksen tähtitaivaalle kirkkaasti tuikkivaksi tähdeksi. SB VANTAAN miesten edustusjoukkue päätti kahdeksan vuoden korpivaelluksensa palattuaan valtakunnallisiin sarjoihin. Miesten Divarin nousijajoukkueella on odotetusti ollut vaikeuksia saada pisteitä syyskierroksilla, vaikka Asko Santero keikkuukin pistepörssin kärkisijoilla. Edustusjoukkueessa pelaa tulevalla kaudella yli kymmenen SB Vantaan junioriputken kulkenutta pelaajaa. Edari pelaa kotiottelunsa Temppelissä, Myyrmäen Urheilutalolla. KILPAILEMINEN kiehtoo monia jo pienestä pitäen ja SB Vantaa panostaakin siihen tarjoamalla mahdollisuuden pelata joukkuuessa jokaisessa ikäluokassa. ”Seurassa kehitetään entisestään pelaajaja valmentajapolkua”, SB Vantaan juniorivalmennuspäällikkö Tuula Rovamo kertoo. “Joukkuetoimintaan pääsee mukaan jo esikouluikäisenä. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Harjoituksissa harjoitellaan salibandyn perustaitoja leikkien, pelien ja erilaisten vauhdikkaiden harjoitusten merkeissä.” SB VANTAA tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet harrastaa salibandyä. ”Harrasteryhmiä on tarjolla kaiken ikäisille. Salibandyn voi aloittaa jo 3-vuotiaana oman aikuisen kanssa perhesählyssä, yhdessä leikkien, liikkuen ja lajitaitoihin tutustuen”, Rovamo lisää. SB Vantaalla on kouluikäisille salibandykouluja. Perhesähly ja salibandykouluryhmät harjoittelevat ympäri Länsi-Vantaata kerran viikossa. SB Vantaa tarjoaa myös nuorille ja aikuisille omat pelipainotteiset harjoitusryhmänsä, joihin voi tulla mukaan ilman aikaisempaa kokemusta lajista. VJS MENETTÄÄ MARKO KOLSIN GNISTANIIN
• 2 4 LISTA JOKO TEIT TRIVIAN? S. 5 1)a 2)b 3)a 4)a 5)b 6)a 7)c 8)a 9)b 10) b Rajatorpan koulun 1960-luvulla valmistunut rakennus on korvattu loppuvuodesta valmistuvalla uudisrakennuksella. Koulun oppilaat saivat syyslukukauden aluksi ottaa kantaa koulun nimeen. Heistä 64,9 % kannatti entisen nimen, eli Rajatorpan koulun, säilyttämistä. Opetuslautakunta päätti kuitenkin äänin 8–3 muuttaa koulun nimeksi Vapaalan koulu. Huomionarvoista on, että useampikin opetuslautakunnan jäsen asuu Vapaalan omakotialueella, mutta kukaan ei asu Rajatorpan kerrostaloalueella. Asukkaiden, saatika nuorten, osallistaminen on turhaa, jos oppilaiden tahtoa ei sitten kunnioiteta edes nimen kaltaisessa asiassa. Alun perin koulun nimi oli muuten Ilpolan koulu. Urheilupuiston kulmaan nouseva NREP:n rakennuttama hotelli on nytkähtänyt pienen askeleen eteenpäin yhtiön allekirjoitettua kaupungin kanssa tarvittavia vuokrasopimuksia. Rakentaminen voisi käynnistyä viimeistään kesällä. Hotellin myöstä urheilupuiston ja Myyrmäen mahdollisuudet tapahtumakaupunginosana monipuolistuisivat. Myös Paalutorin pohjoispuolelle sijoittuvan Myyrmäen keskustakorttelin toteuttajaosapuolten neuvottelut ovat edenneet piirun verran eteenpäin ja rakentaminen voisi päästä käyntiin jopa jo keväällä 2020, jolloin HOASin opiskelija-asuntokohde sekä Hartelan ensimmäinen omistusasuntokohde valmistuisivat keväällä 2021. Myyrmäki muuttuu katuradaksi, mikäli kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun suunnitelmat Myyrmäen kaduilla ajettavasta eFormula-kisasta toteutuu. Metropoliassa on jo pitkään kehitelty omaa sähköformulaa. 1. 5. 2. 6. 3. 7. 4. 8. TR IV IA V AS T AU SK ET Vantaa-päivän konsertti Myyrmäen montulla järjestetään ensi keväänä lauantaina 16.5., kun Tikkurilassa juhlitaan varsinaisena Vantaa-päivänä 15.5. Kyseistä ajankohtaa on pidetty kaupungin syntymäpäivänä, koska kuningas Maunu Eerikinpoika antoi 15. toukokuuta 1351 käskykirjeen, jolla nykyisen Vantaanjoen lohestusoikeudet luovutettiin Paadisten luostarille. Uusimman tutkimustiedon mukaan kaupungin historia juontaa kaksikymmentä vuotta aikaisempiin tapahtumiin, kun kuningas allekirjoitti käskykirjeen piispankymmenysten suorittamista 14.9.1331. Syyskuussa 2031 voidaan siis juhlia Vantaan 700-vuotisjuhlia. Listaoletettu kertoi elokuun numerossa Kivistössä kehuja keränneestä Cafe Apricotista. Nyt samalla paikalla Topaasikujalla kehuja kerää Tapas Bar Cafe Ortega´s. Toivottavasti uusi yrittäjä jaksaa odottaa Myyr Yorkin Michelinien vierailuun. Tuoreimmalla Kivistön vierailulla listaoletettu kävi katsomassa Keimolan moottoriradan entiseen selostamotorniin rakennettua Ombra-tornia, joka soittaa Suomen ensimmäisen F1-kuskin Leo Kinnusen formulan ääniä sävelasteikolla, jossa sävelet syntyvät sitä mukaan kun yleisö liikkuu tornin juurella. Kuinkakohan hyvin moottorin jyrähdykset kuuluvat lämpimänä kesäöinä avoinna olevien lähitalojen ikkunoista? Toivon mukaan teokselle ei käy kuten Myyrmäen alkuperäisille suihkulähteille, jotka käännettiin pois päältä parin vuoden toiminnan jälkeen. Rajatorpan jossain vaiheessa purettavalla ostarilla on avattu Kirppiskahvila, joka itsepalvelukirppiksenä paikkaa jonkin verran Myyrmannissa lopettavan Bellan jättämää aukkoa. TAVA L L I S TA I S O M P I V I I M E I S T Ä V I E D Ä Ä N ! Etelä-Vantaan eläkeläisten lauluryhmä etsii säestäjää. Jos sinulla kitara soi tai hanuri pysyy käsissä tule mukaan iloiseen eläkeläistoimintaa. Ota yhteys lauluryhmän vetäjään Satu Grönlundiin: satugronlund@hotmail.com Tralalalaa!
• 2 5 Scandinavian Sleeping & Living JYSK MYYRMANNI, ISKOSKUJA 3, 01600 VANTAA. AVAJAISTARJOUKSET VOIMASSA 28.11.-4.12.2019 JYSK MYYRMANNI BLACK WEEKEND AVAJAISET TO 28.11. KLO 8 KAIKKI PEITOT JA TYYNYT -40-75% ** KAIKKI JOULUTUOTTEET -30-60% ** VAIN TORSTAINA 28.11. AVAJAISPÄIVÄN JONOTARJOUKSET KAIKKI PATJAT -40-70% ** KAIKKI KORISTETYYNYT JA HUOVAT -40-75% ** DOWNFEEL KUITUTÄYTTEINEN TYYNY 800 g untuvankaltainen silikonoitu kuitutäyte. Puuvillatvillipäällinen. Korkeussäädettävä. 50x60 cm 59,99 GOLD KORKEALAATUINEN NORJALAINEN TUOTE AVAJAISPÄIVÄNÄ 100:lle ENSIMMÄISELLE ASIAKKAALLE TYYNY ILMAISEKSI ( arvo 39,99 ) TO 28.11. KLO 12-13 JA 18-19, LA 30.11. KLO 11-12 JA 16-17 OSTAESSASI YLI 50,SAAT 10,LAHJAKORTIN MUUTAMME UUSIIN TILOIHIN KAUPPAKESKUKSEN 2. KERROKSESSA AVAJAISTEN AJAN YLI 500,OSTOKSILLE ILMAINEN KOTIINKULJETUS PK-SEUDULLA ** Ei ko sk e A IN A ED U LL IN EN H IN TA -t uo tt ei ta . A le nn us la sk et aa n no rm aa lih in na st a. *T ila us tu ot e: ar vi oi tu to im itu sa ik a 49 ar ki pä iv ää BRURI KUITUTÄYTTEINEN PEITTO 700 g untuvankaltainen silikonoitu kuitutäyte, yhteensä 700 g. Puuvillapäällinen. 150x210 cm 99,GOLD KORKEALAATUINEN 10 VUODEN TAKUU Säästä 75% 15.Säästä 75% 23 50 GOLD T70 SIJAUSPATJA 9 cm paksu sijauspatja, ydin memory-vaahtomuovia. Pestävä joustopäällinen. 80x200 cm 299,GOLD KORKEALAATUINEN SUOMALAINEN TUOTE 90x200 cm 329,100,120x200 cm* 479,145,160x200 cm 599,170,GOLD S40 JOUSTINPATJA Patjan 260 pussijousta/m² jaettu 5 vyöhykkeeseen. Pehmusteena memory-vaahtomuovia sekä polyeteerivaahtomuovia. 80x200 cm 599,GOLD KORKEALAATUINEN 25 VUODEN TAKUU SUOMALAINEN TUOTE 90x200 cm* 649,195,120x200 cm* 999,300,160x200 cm* 1199,358,Säästä 75% 85.Säästä 70% 179.DANBURIT JOULUPUKKI L24 x P18 x K67 cm 21,99 YGGDRASIL VALOPUU 400 LEDillä. K200 cm 74,99 Säästä 60% 8 50 Säästä 60% 30.KUGLEASK KORISTETYYNY Ø40 cm 19,99 5.MYGGBLOM HUOPA 130x170 cm 32,99 7 50 1 KPL Säästä 75% Säästä 75% MODGUNN KORISTETYYNYNPÄÄLLINEN Puuvilla/polyesteri. 40X40 cm 6,99 Säästä 75% 1 75 NELL SATIINIPUSSILAKANASETTI 100% raidallinen puuvillasatiini. 150x210 cm 49,99 GOLD KORKEALAATUINEN Säästä 70% 15.GUDME VAATETELINE Kromi ja muovi. Säädettävä korkeus. L81 x K90-161 x S43 cm 29,99 50 kpl, max. 1 per asiakas SÄÄSTÄ 80% 6.NEBLE RAHI Kudottua puuvillaa. Ø50 x K30 cm 49,99 20 kpl, max. 1 per asiakas Säästä 65% 17 50 AGGESTRUP PELITUOLI Pehmustettu keinonahka. Sisäänrakennettu päänoja, kaasujousi ja portaaton keinumekanismi. 169,15 kpl, max. 1 per asiakas Säästä 70% 50.VELOUR COMFORT ILMAPATJA Vinyyli pehmeällä veluuripäällisellä. Kiinteä tyyny ja sähköpumppu. Sis. säilytyspussin. L150 x P200 x K47 cm 54,99 25 kpl, max. 1 per asiakas Säästä 55% 30.
• 2 6 MENOKS! A I N A T Ä Ä L L Ä J O TA I N TA PA H T U U. MARRASKUU LA 23.11.2019 KLO 12.00–16.00 Tunnelmalliset joulumarkkinat. Kotoisa sali sekä pihamaa täyttyvät käsityöläisten ja pientuottajien myyntipöydistä sekä joulun tunnelmasta. Varaathan mukaan käteistä rahaa ostoksia varten. Vantaa–Seura ry, Kestikievari Övre Nybacka, Nybackankuja 4, Vantaanlaakso. SU 24.11.2019 KLO 16.00–17.30 Kauneimmat joululaulut yhteistyössä Vantaankosken seurakunnan kanssa. Vapaa pääsy. Vantaa-Seura ry. Kestikievari Övre Nybacka, Nybackankuja 4, Vantaanlaakso. MA 25.11.2019 KLO 10.00–12.00 Kestikievarin perheaamu – pienten pikkujoulut. Kestikievari Övre Nybacka, Vantaa-Seura ry. Nybackankuja 4, Vantaanlaakso. TI 26.11.2019 KLO 18.00 Millan maagiset ja makiat. Vantaan aikuisopiston lauluryhmät esiintyvät Myyrmäen kirjaston Tapahtumatilassa. KE 27.11.2019 KLO 13.00–14.15 Kansalaisen digitaidot-opastus, Myyrmäen Vantaa–info. KE 27.11.2019 KLO 16.00–20.00 Pelataan bridgeä! Tule pelaamaan bridgeä mukavassa seurassa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Myyrmäen kirjasto, kerhotila. KE 27.11.2019 KLO 21.00–5.00 Pikku Lauantai. Karaokea ja DJ:ta koko illan. Ravintola Hassel, Pähkinärinne. TO 28.11.2019 KLO 17.00–20.00 Lautapelikerho. Tervetuloa pelaamaan erilaisia lautapelejä joka torstai. Kirjaston lautapelikerho on suunnattu nuorille ja aikuisille. Huomaathan että osassa peleistä tekstit ja säännöt ovat englanniksi. Martinlaakson kirjasto. TO 28.11.2019 KLO 13.00–14.30 Govorim po russki – Jutellaan venäjäksi. Tervetuloa puhumaan venäjää mukavassa ja rennossa seurassa! Taitotasollasi ei ole väliä, mukaan ovat tervetulleita kaikki vasta-alkajista natiivipuhujiin. Myyrmäen kirjasto. PE 29.11.2019 KLO 19.00 Vantaan aikuisopiston joulukonsertti. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Järjestää Vantaan seurakunta. Kivistön kirkko. PE 29.11.2019 KLO 12.00–14.00 Jouluinen Info Cafe. Tervetuloa laskeutumaan kanssamme joulutunnelmiin glögin, pipareiden ja rauhallisen joulumusiikin tahdissa. Halutessasi voit tuoda kuuseen myös oman koristeen. Myyrmäen Vantaa-info, Myyrmäkitalo. LA 30.11.2019 KLO 10.00–13.00 Adventtimyyjäiset. Myynnissä jouluisia leivonnaisia, kirjoja, kortteja, käsitöitä, arpoja. Kahviosta riisipuuroa ja pullakahvit. Myyrmäen Virtakirkko. LA 30.11.2019 KLO 10.00–15.00 Myyr Yorkin käsityömarkkinat. Käsityöläiset valtaavat jälleen Isomyyrin Etevien Eukkojen järjestämillä markkinoilla. Kauppakeskus Isomyyri, 2 krs. LA 30.11.2019 KLO 10.00–14.00 Martsaripäivä. Ohjelmaa koko perheelle. Martinlaakson Ostari. LA 30.11.2019 KLO KLO 19.00 Vantaan viihdeorkesteri Ensemble & Tommi Läntinen, Ääretön ikävä -juhlakonsertti. Kesto n. 2 h, sis. väliajan. Järjestää Vantaan Viihdeorkesteri. Liput: 34 € Tiketti, Kulttuuritalo Martinus. JOULUKUU MA 2.12.2019 KLO 18.00 Vantaan musiikkiopisto & puhallinorkesteri VAMOS. Joulu kultainen, joulu jokaisen. Koko perheen yhteinen joulunaloitus, järjestää Vantaan musiikkiopisto. Kesto: noin 1 h. Vapaa pääsy. Kulttuuritalo Martinus. TI 3.12.2019 KLO 9.15 – 3.1.2020 KLO 12.00 Hukaton – Jotta kukaan tai mikään ei menisi hukkaan näyttely. Vantaa on osa kaupungin ja seurakuntayhtymän Yhteinen Pöytä toimintaa, jonka ideana on vähentää ruokahävikkiä, kehittää hävikkiruoan jakoa ja työllistää pitkäaikaistyöttömiä, sekä samalla lisätä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Myyrmäen Vantaa-info, Myyrmäkitalo. KE 4.12.2019 KLO 13.00–14.00 Muistiohjausta ikäihmisille – perheiden palvelut Vantaalla. Vanhusten kotona asumisen tuen asintuntija (muistipalveluohjaaja) kertoo muistiperheiden palveluista Vantaalla. Myyrmäen Vantaa-info, Myyrmäkitalo. TO 5.12.2019 KLO 23.00 The Olli Elomaa Experience, Bar Nr.1, Martinmiilu. LA 7.12.2019 KLO 10.00–13.00 Marttojen joulumyyjäiset. Myyrmäen Virtakirkko . LA 7.12.2019 Vanders järjestää Suomen Uimaliiton luvalla kansalliset uintikilpailut Joulukarkelo. Verryttely klo 10.30. lisätietoja www.vanders.fi. Myyrmäen uimahalli. LA 7.12.2109 KLO 14.00 Lydian kadonneet laulut esiintyy kirjaston Tapahtumatilassa. Lydian kadonneet laulut on trio, joka etsii säveliä Lydia Rantasen ylöskirjaamiin teksteihin. Myyrmäen kirjasto. LA 7.12.2019 KLO 22.00–1.00 Stairway to Ninth Christmas IX. Ravintola Hassel, Pähkinärinne. 9.–23.12.2019 KLO 9.00–20.00 Aseman joulutori, Myyrmäen aseman edusta on päivittäin avoinna kirppismyyjille, sekä leivonnaisten ja käsitöiden myyjille. Omat pöydät ja rekit mukaan. Myyrmäen asema. LA 7.12.2019 KLO 15.00–23.30 Vantaan suurimmat pikkujoulut, esiintyjinä Liivit Boys, Atomirotta, Per Gynt ja Eppu Normaali. K-18. Myyrmäki-halli, Myyrmäen urheilupuisto. LA 7.12.2019 KLO 21:00 Premium Class, Absinthe Bar, Rajatorppa. MA 9.12.2019 KLO 17.30–19.00 Ihana jouluinen polku johdattaa kulkijansa Toteemin joulutapahtumaan. Vapaa pääsy. Lastenkulttuurikeskus Toteemi. TI 10.12.2019 KLO 18:00 20:00 MYYRMÄKIliikkeen joulukuun pikkujouluhenkinen miitti, jossa suunnitellaan vuoden 2020 toimintaa. Tarkempi ohjelma MYYRMÄKI-liikkeen fb-sivuilla. Myyräncolo, Kilterinkuja 2. TI 10.12.2019 KLO 18.00–19.30 Kirjailijavieraana Teemu Keskisarja, joka on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista nykypäivän talouteen. Keskisarja kertoo muun muassa uusimmassta teoksestaan Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia. Myyrmäen kirjasto, Myyrmäkitalo. KE 11.12.2019 KLO 16.00–18.00 Pelikorneri. Pelikornerissa pelataan ja tutustutaan yhdessä erilaisiin hauskoihin ja kiinnostaviin konsolipeleihin. Martinlaakson kirjasto.
• 2 7 W W W . M E N O K S . F I KE 11.12.2019 KLO 19.00 Stand Up-Klubi, Peter Sapiano, Beer & Cafe Solmu, Kivistö. TO 12.12. 2019 JA PE 13.12.2019 KLO 19.00, LA 14.12.2019 KLO 13.00 JA 19.00 Joulusatu: Viisi lukkoa ja joulujuhlat. Sadussa Viisi lukkoa sisarukset seikkailevat toden ja fantasian maailmoissa lukkomestarin opastuksella. Koko perheelle ja kaikenikäisille. Kesto n. 2 h sis. väliajan. Järjestää Vantaan Tanssiopisto. Liput: Ticketmaster: liput 11/17,50 €. Kulttuuritalo Martinus. PE 13.12.2019 KLO 16.00–20.00 Joulutori & Vapaalan Valojuhla. Paikalliset yritykset ja toimijat. Torimyyjät, musiikkiohjelmaa, Joulupukki. Ravintola Koto. LA 14.12.2019 KLO 10.00–15.00 Koko perheen pikkujoulut. Klo 10–13 Pöhköjen piparien työpaja, klo 13.30 Jouluaiheinen koko perheen leffa, klo 10–15 Ripustettavien origami-koristeiden tekemistä. Myyrmäen kirjasto. LA 14.12.2019 KLO 11.00–14.00 Brunssipöytä jouluisilla mausteilla. Kivistön kirkko. LA 14.12.2019 KLO 21.00, Pikkujoulut & Livemusiikkia (Jaco), Bar Nr.1, Martinmiilu. LA 14.12.2019 KLO 21:00 Pikkutuhmat pikkujoulut, Bar femma, Myyrmäkitalo. LA 14.12.2019 KLO 22.00–1.00 Timo Kotipelto Duo, Jyvänen Martinlaakso. TO 19.12.2019 KLO 13.00–14.30 Svenska på bibban. Tervetuloa puhumaan ruotsia mukavassa ja rennossa seurassa! Ei ole väliä oletko vasta-alkaja, natiivipuhuja tai jotain siltä väliltä, kaikki ovat yhtä tervetulleita taitotasoon katsomatta. Myyrmäen kirjasto. LA 21.12. JA SU 22.12.2019 KLO 9.00–16.00 Myyrmäen Joulumarkkinat. Paalutori. TAMMIKUU KE 8.1.2020 KLO 14:00 Myyrmäen yrittäjäverkoston perustava kokous on avoin kaikille Myyrmäen ja ympäristön yrittäjille. Coworking Myyr York, Kauppakeskus Isomyyri 2 krs, Liesitori 1, Myyrmäki. TO 9.1.2020 KLO 19.00 Vaskivuoren lukion musikaali Musikaali ANNIE ensi-ilta. Vaskivuoren tulkinta Anniesta on siloittelematon, kantaaottava ja moderni. Tarina kertoo välittämisestä, ystävyydestä ja kamppailuista eriarvoisuuden puolesta. Esityksen kesto noin 2 h 30 min. Lipputilaukset: service@ lippuautomaatti.fi. Kulttuuritalo Martinus. KE 15.1.2020 KLO 18.00–20.00 MYYRMÄKI-liikkeen tammikuun miitti, jossa suunnitellaan vuoden 2020 toimintaa mm. Why So Myrtsi 2020 -tapahtumaa. Tarkempi ohjelma MYYRMÄKI-liikkeen fb-sivuilla. Myyräncolo, Kilterinkuja 2. LA 18.1.2020 KLO 15.00 Atlas–SIF, käsipallo, Myyrmäen Urheilutalo. LA 18.1.2020 KLO 12.00–17.00. Myyräncolon avoimet ovet. Tervetuloa tutustumaan Myyräncolon toimijoihin ja heidän toimintaansa. Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalo, Myyräncolo, Kilterinkuja 2. Kauneimmat joululaulut SU 24.11.2019 KLO 16.00–17.30 Vantaa-Seuran kanssa Kestikievari Övre Nybacka, Nybackankuja 4, Vantaanlaakso. LA 7.12.2019 KLO 11.00–15.00 V antaankosken seurakunta laulattaa Myyrmannissa. LA 14.12.2019 KLO 14:30–15.00 Käsikelloyhtye Sonus esiintyy Myyrmannissa. SU 8.12.2019 KLO 16.00–17.00 Lasten kauneimmat joululaulut Kivistön kirkolla. SU 8.12.2019 KLO 17.00 Greatest Christmas Carols Myyrmäen Virtakirkossa. KE 11.12.2019 KLO 18.00 Maari Santalan ja Ritva Holman johtamina Kaivosristin seurakuntatilassa. PE 13.12.2019 KLO 13.00–14.30 Myyrmäen Virtakirkossa seniorien joulukahvien kanssa. LA 14.12.2019 KLO 16.00 Tiina Laszlon ja Iisakki Sepän johtamina Martinristin seurakuntatilassa. LA 14.12.2019 KLO 16.00–17.00 Lasten kauneimmat joululaulut Kivistön kirkossa. LA 14.12.2019 KLO 18.30 Anna-Kaarina ja Matti Palmun, Iisakki Sepän ja Ritva Holman vetäminä Myyrmäen Virtakirkossa. SU 15.12.2019 KLO 16.00 Friendship Mass with The Greatest Christmas Carols – Myyrmäen Virtakirkossa. TI 17.12.2019 KLO 10.00–11.00 Lasten kauneimmat joululaulut Myyrmäen Virtakirkossa. KE 18.12.2019 KLO 19.00 Kristiina Hyppölän, Eveliina Pulkkisen ja Katariina Kopsan vetäminä Myyrmäen Virtakirkossa. TO 19.12.2019 KLO 19.00 Wanda´s Kitchen & Loungessa. TO 19.12.2019 KLO 18.00 Antti Isopahkalan ja Katariina Kopsan vetäminä Vantaanlaakson kerhotilassa. Kauneimmat joululaulu -tapahtumien yhteydessä kerätään varoja Suomen Lähetysseuran toimesta jaettavaksi heikoimmassa asemassa oleville lapsille.
• Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK