Yhdessä vahvempi | 1 Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 1 / 2015 KUMPPANI 7 Avoero tuli. Miten omaisuus jaetaan? 8 & 10 Säästäminen on näin helppoa! 16 Kesäduunia ja kulttuuria pankin piikkiin Asuntoasiat menivät aivan putkeen s. 18 Y Y Y Yh h h Y dessä va v hvempi | 1 L Lo ou un na aiissm ma aa an n O O O O O Osu u u uu u u u usssspa ankin tiedotussleh htttii 1 / 2015 7 Avoero tuli. Miten omaisuus jaetaan? 8 & 10 Säästäminen on näin helppoa! 16 Kesäduunia ja kulttuuria pankin piikkiin s. 18
Asiakkaiden omistama Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 010 256 1301 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/lounaismaanop lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Jukka Hulkkonen, Salo Jouni Hautala, Forssa Jukka Tuominen, Salo Tarja Heino, Forssa Juho Pettersson, Somero Kirsi Toivonen, Salo Jiri Väinölä, Salo Toimitus, kuvat ja taitto: Mainossatama Oy Paino: Hansaprint Oy Painosmäärä 50 000 Kannen kuvassa salolainen Syrjälän perhe. Vuosi 2014 jää OP Ryhmän historiaan merkittävien uudistusten vuotena. Pohjolan osakkeen vetäminen pois pörssistä, OPn keskusyhteisön rakenteiden merkittävä muutos ja OP Ryhmän pääomittaminen uusien rakenteiden vaatimalla tavalla vaikuttavat tulevaisuuteemme merkittävästi. Koko OP Ryhmä on nyt asiakkaidemme omistama ja asiakasomistajuus on keskeisin toimintaamme ohjaava tekijä. Meidän perustehtävämme on lisätä asiakasomistajiemme ja toimialueemme hyvinvointia kestävästi. Terve talous ja vahvat toimintapääomat ovat tämän kaiken perusta. Viime vuonna, joka oli Lounaismaan Osuuspankin ensimmäinen täysi toimintavuosi, onnistuimme vahvistamaan niitä. Syntyneestä tuloksesta osan käytämme pankin vakavaraisuuden vahvistamiseen tulevien tarpeiden varalle. Merkittävän osan, 4,8 miljoonaa euroa, jaoimme viime vuonna bonuksina asiakasomistajillemme. Tuotto-osuuksien korkoja maksoimme 1,0 miljoonaa euroa. Osalla tuloksestaan pankki haluaa tukea paikallista kulttuuria ja urheilua. Yhteisöveroja pankki maksaa viime vuodelta 2,6 miljoonaa euroa. Talouden haasteet tunnemme kaikki. Rakenteellisia muutoksia joudumme väistämättä tekemään. Mutta synkistelemällä emme tätä tilannetta hoida, orastavaa kasvua on kaikesta huolimatta nähtävissä. Nyt on uskallettava tehdä ratkaisuja, investoitava myös tulevaisuuteen. Tässä me haluamme olla mukana myös pankkina. Haluamme rahoittaa elinkelpoisia hankkeita, yrityksiä, maatalousyrittäjiä ja kotitalouksia. Toimialueemme ja koko Suomen pitää päästä takaisin kasvun uralle. OP Ryhmä on päättänyt tehdä Suomi nousuun -hengessä yhteiskunnallisen avauksen, jolla tavoitellaan jopa miljardiluokan kasvusykäystä Suomen talouteen. Suurimpana asuntorahoittajana tarjoamme koko kevään ajan kaikille hyvin lainojaan hoitaneille henkilöasiakkaillemme mahdollisuuden asuntolainan lyhennysvapaaseen jopa vuodeksi ilman kuluja. Tarjouksemme onkin otettu hyvin vastaan ja satoja lyhennysvapaita on tehty heti parin ensimmäisen kuukauden aikana. Uskon, että tällä on kymmenien miljoonien eurojen vaikutus aluetalouteemme. Kesäduuni Osuuspankin piikkiin -kampanja jatkuu tänäkin kesänä. Sata toimialueemme 15–17-vuotiasta nuorta saa kesätyöpaikan yhdistyksistä Lounaismaan Osuuspankin tuella. Meidän kokemuksemme tästä kampanjasta kolmelta edelliseltä kesältä ovat niin hyvät, että haastoimme kaikki osuuspankit ympäri Suomen vastaavaan toimintaan. Tässä asiassa seurasimme Salon Yrittäjien esimerkkiä heidän haastaessaan kaikki Suomen yrittäjäyhdistykset ja niiden jäsenyritykset työllistämään nuoria kesätöihin. Hyvä asiakkaamme, me olemme sinua varten. Hyvää kevättä, kesää kohti ollaan menossa kovaa vauhtia. Jukka Hulkkonen toimitusjohtaja 2 | OP Lounaismaa
ME OLEMME SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN OLET Facebookissa on jo yli kaksi miljoonaa suomalaista. Siellä olemme myös me. Facebook toimii kohtaamispaikkana ja antaa tilaisuuden keskustella ja vaikuttaa. Kun tykkäät meistä Facebookissa, saat omalle seinällesi joka päivä ajankohtaista tietoa omasta pankistasi. Järjestämme usein myös kilpailuita ja kysymme teiltä mielipiteitä. Suomalaisista 300 000 vaihtaa ajatuksiaan Twitterissä. Tällä medialla on lukemattomia käyttötarkoituksia. Voit seurata idoliesi, politiikkojen, kavereiden ja mediavaikuttajien mielipiteitä ja keskustelunaiheita. Twitteristä löydät tuoreimmat uutiset nopeasti yhdestä paikasta, kun seuraat uutistoimistoja ja medioita. Risuaitasymbolilla # löydät oikeat keskusteluaiheet, esimerkiksi #pankki #paikallinen #osuuspankki #pankkielämää. Yhä useammat viettävät aikaansa, jakavat ajatuksiaan ja kuviaan ja keskustelevat sosiaalisissa medioissa. Siksi myös me olemme siellä. Löydät Lounaismaan Osuuspankin Facebookista ja Twitteristä. OP on myös Instagramissa. #vaikuta #vaikutu Miltä auringonnousu näytti tänä aamuna sinun ikkunastasi? Mitä ihanaa napostelit perjantai-iltana? Millainen on uuden asunnonomistajan leveä hymy? Instagram on kuvien jakamiseen tarkoitettu sosiaalinen media, jossa löydät kiintoisimmat aiheet #aihe toiminnolla. Voit seurata OPta myös Instagramissa ja tägätä omia kuviasi #OPranssi Seuraa Instagramissa! @OP Tykkää Facebookissa! www .facebook.c om/OP .lounaismaa Seuraa Twitterissä! @oplou naismaa Yhdessä vahvempi | 3
Tee asioinnista helppoa ja turvallista. ”V ar aa aika ja mietitään yhdessä, mitkä palvelut sopivat sinulle parhaiten”, sanoo Lounaismaan Osuuspankin Heli Jaakkola. 4 | OP Lounaismaa
HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ Miten haluat maksaa laskusi? Miten haluat maksaa ostoksesi? Miten seuraat talouttasi: säästöjäsi ja tilitapahtumiasi? Arjen pyörittämisen pitää olla helppoa ja sitä se onkin, kun valitset päivittäisten pankkiasioittesi hoitamiseen OP-mobiilin ja OP-Visa -kortin. Päivittäisten pankkiasioiden hoitamisessa älypuhelimen sovelluksella toimiva OP-mobiili on kasvattanut huimasti suosiotaan. – OP-mobiili koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Kun on matkapuhelin mukana, on aina myös pankki mukana. OP-mobiililla voi maksaa laskuja ja hoitaa muita pankkiasioita missä ja milloin vain, kertoo Lounaismaan Osuuspankin palveluneuvoja Heli Jaakkola. – Erityisen näppärä ja nopea on laskujen maksaminen viivakoodilla OP-Mobiilissa. Viivakoodi luetaan kännykän kameralla ja maksutiedot siirtyvät siitä ilman näppäilyjä järjestelmään. OP-mobiilin palveluja voi täydentää ilmaisella älylompakko Pivo-sovelluksella. – Pivosta voi katsoa nopeasti yhden tunnusluvun takaa tilin saldon ja tilitapahtumat. Pivosta näkee sekä creditettä debit-tapahtumat. Lisäksi Pivo auttaa oman talouden suunnittelussa ja hallitsemisessa. Se kertoo kuinka paljon olet kuluttanut päivittäisruokakauppaan ja kuinka paljon autoon ja miten paljon muihin palveluihin. Pivon kanssa pysyy helposti ajan tasalla raha-asioissa, Jaakkola sanoo. Päivittäiset perusjutut Sujuvaan päivittäiseen pankkiasioiden hoitamiseen riittävät käyttötili, OP-verkkopalvelu ja OP-Visa -kortti. – Toki päivittäisiä raha-asioita voi hoitaa edelleen myös konttorissa, sanoo Heli Jaakkola. Laskut voi maksaa konttorissa tilisiirtona tai käteisellä rahalla. Laskut voi myös maksaa maksupalveluna eli toimittamalla tilisiirtolomakkeet pankkiin hyvissä ajoin ennen eräpäivää. – Jos sinulla ei vielä ole verkkopankkitunnuksia, suoramaksu on automaattisempi, ekologisempi ja edullisempi vaihtoehto laskujen maksamiseen. – Suoramaksu toimii entisen suoraveloituksen tapaan eli sopimus maksusta tehdään laskuttajan ja pankin kanssa. Suoramaksu ei ole kuitenkaan yhtä joustava ja monipuolinen kuin e-lasku, Heli Jaakkola toteaa. E-lasku helpottaa elämää E-lasku on vaivattomin tapa maksaa laskuja. E-lasku tulee suoraan omaan verkkopankkiisi, se ei katoa matkalla eikä hautaudu lehtipinojen alle. – E-laskut säilyvät verkkopankissa kolme vuotta. Ne pysyvät siis automaattisesti hyvässä tallessa, Jaakkola selittää. – Parasta kuitenkin on, että e-laskun voi maksaa muutamalla klikkauksella ilman näppäilyvirheitä. Myös laskun summaa ja eräpäivää pääsee muuttamaan halutessaan. Laskun saapumisesta verkkopankkiin saa halutessaan viestin sähköpostilla tai tekstiviestillä. E-laskun voi myös laittaa toimimaan automaattisesti suoramaksun tapaan, lasku veloitetaan tililtäsi ilman erillistä hyväksyntää. Sopiva kortti Maksaminen on helppoa OP-Visa -korteilla – olitpa sitten toisella puolella maapalloa, lähikaupassa tai nettikaupassa. – Kannattaa miettiä mikä on itselle sopiva kortti. Tarvitsetko luotto-ominaisuutta vai haluatko, että maksut menevät suoraan omalta tililtä? Tai matkustatko paljon? luettelee Heli Jaakkola. – Kannattaa myös miettiä, olisiko varakortti tarpeellinen. Jos maksukortille tapahtuu jotain, se katoaa tai se varastetaan, olisi hyvä olla kakkoskortti käytössä. OP-Visa Debit ja OP-Visa Electron -korteissa on kätevä lähimaksuominaisuus. Voit maksaa alle 25 euron ostokset helposti viemällä maksukorttisi lähelle maksupäätettä. Korttia ei siis tarvitse laittaa maksupäätteeseen eikä tunnuslukua tarvitse näppäillä. Apua ja neuvoja Mitä tahansa kysyttävää sinulla onkin verkkopankin, maksukorttien, OP-Mobiilin, Pivon tai e-laskun käytöstä, saat neuvoja ja apuja Lounaismaan Osuuspankista. – Me neuvomme kyllä. Kannattaa varata aika etukäteen, silloin pääsee keskustelemaan sopivana ajankohtana, Heli Jaakkola vinkkaa. Konttoreihin on tulossa tablettitietokoneet, joilla voi maksaa laskuja OP-mobiilisovelluksella, jos itsellä ei ole älypuhelinta tai tietokonetta. – Jos käytössäsi on jo verkkopankki, kannattaa muistaa chat-palvelu. Se on kätevä tapa saada henkilökohtaista palvelua omalta koneelta käsin. Ajanvaraukset numerosta 010 256 1301 tai verkkopankissa. Yhdessä vahvempi | 5
MITÄ IHMETTÄ? Usein kysytyt kysymykset ja niihin vastaukset. Olen asioinut samassa konttorissa vuosikaudet. Nyt minulta kysytään henkilöllisyystodistusta. Miksi? Suomen lainsäädännön mukaan pankkien tulee tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että pankin tulee todentaa asiakkaan henkilöllisyys virallisesta henkilöllisyystodistuksesta. Myös pankin henkilökunta vaihtuu, eivätkä esimerkiksi kesätyöntekijät tunne asiakkaita samalla tavalla kuin pitkäaikaiset työntekijät. Henkilöllisyyden varmistaminen on kaikkien etu, sillä estetään väärinkäytökset. Toin synttärilahjarahoja pankkiin. Miksi minulta kysyttiin niiden alkuperää? Pankilla tulee olla asiakkaan henkilötietojen lisäksi riittävät tiedot asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta asemasta, asioinnista ja palvelujen käyttötarkoituksesta. Pankilla on myös lakiin perustuva velvollisuus kysyä asiakkaaltaan tietoja tämän pankkipalvelujen käytöstä sekä tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta. Tämä kaikki on myös asiakkaan edun mukaista ja turvaa hänen asiointiaan vaikka kysyminen saattaa joskus asiakasta harmittaakin. Tarvitsen käteistä rahaa ja automaatteja ei ole lähimaillakaan. Mitä tehdä? Pankkien ja Ottopiste-automaattien lisäksi voit nostaa käteistä myös kauppojen kassalta. Asiakkaanamme saat vastedes helposti pienenkin summan rahaa joustavasti kauppojen aukioloaikana. Kätevästi korttiostoksen yhteydessä toteutettavalla nostolla saat enimmillään 200 euroa käteistä. Rahaa voi nostaa OP-Visa Electron-, OP-Visa Debitja OP-Visa Credit -korteilla. Noston voi tehdä korttiostoksen yhteydessä, pelkkää käteisnostoa ei voi tehdä. OP-Visa Creditillä nostettaessa peritään normaali nostopalkkio 2 euroa plus 2,0 % noston arvosta. Palvelu on käytössä K-kaupoissa ja Tokmanni-konsernin myymälöissä. K-kaupoissa nostopaikan tunnistaa Osta & Nosta -tunnuksesta. Tarkempi listaus kaupoista löytyy Keskon nettisivuilta. K-Kauppojen kassalta OP -Visa Debitillä tai OP -Visa Electronilla nostettaessa kustannus on 0,50 euroa. Debitnostosta veloitetaan 0,50 euroa, mutta OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa nostoveloituksesta hyvityksenä 100 K-Plussa Lisäpistettä K-Plussakortin omistajille. LUE LISÄÄ: 6 | OP Lounaismaa 6 | OP Lounaismaa a
MITEN AVOPUOLISOIDEN LUSIKAT JAETAAN? Aviotai avoliitto, kirjain sinne tänne? Lain edessä ei kuitenkaan läheskään sama. Laki ei myönnä avopuolisolle perintöoikeutta eikä avioliittolain mukaista avio-oikeutta puolison omaisuuteen. Eli mitä tapahtuu kun avoliitto purkautuu? Varatuomari Ari Salomaa Lounaismaan Osuuspankista vastaa. Mikä on avoliiton määritelmä? Avopuolisoilla tarkoitetaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuvat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Avioliitossa oleva ei voi olla samanaikaisesti avoliiton osapuolena. Avopuolisoiden välistä suhdetta kutsutaan avoliitoksi. Avoliittoa ei voi rekisteröidä. Miten omaisuus jaetaan avoliiton päättyessä? Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa avoliiton aikana ja sen päätyttyä. Koska avopuolisoilla ei ole avio-oikeuteen rinnastettavaa oikeutta toistensa omaisuuteen, voidaan avoliiton päättyessä tehdä omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelu tehdään kuitenkin vain, jos avopuoliso tai avopuolison perillinen sitä vaatii. Lakiin perustuvaa velvoitetta ei ole. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava. Irtain omaisuus katsotaan yhteiseksi, ellei avopuolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista käy ilmi kummalle avopuolisolle irtain kuuluu. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa sopimuserotteluna tai oikeuden määräämän pesänjakajan toimesta, jolleivat osapuolet pääse sopimukseen. Erottelukirjan voi jättää maistraattiin rekisteröitäväksi vastaavasti kuin avioliiton jälkeen tehdyn osituskirjan. Onko avopuolisolla oikeus hyvitykseen? Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteisen talouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi perusteetonta hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttää, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen. Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennusja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voi oikeuttaa hyvitykseen. Hyvityksestä voidaan sopia omaisuuden erottelun yhteydessä. Jos sopimukseen ei päästä, voivat osapuolet tehdä hyvitystä koskevan vaatimuksen omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle tai nostaa erilliskanteen hyvitysvaateen käsittelemiseksi. Hyvitystä pitää vaatia 6 kk:n kuluessa omaisuuden erottelusta. Verohallinto on julkaissut 28.8.2013 ohjeen Avoeron yhteydessä maksettavan hyvityksen verotuksesta. Ohje löytyy verottajan nettisivuilta osoitteesta www.vero.fi. Mikä on avopuolison suoja kuoleman tapauksessa? Avopuolisolla on oikeus saada toisen avopuolison kuoltua harkinnanvaraisena avustuksena kuolinpesästä rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeuden perittävän omaisuuteen. Avustuksella voidaan pehmentää toimeentulon äkillistä muutosta, jos avopuoliso on ollut taloudellisesti riippuvainen kuolleesta avopuolisosta. Muuta omaisuutta avopuoliso ei voi jatkossakaan saada avopuolisonsa jäämistöstä kuin testamentilla ja testamenttisaannon osalta avopuoliso kuuluu II veroluokkaan, paitsi jos hän on aikaisemmin ollut edesmenneen avopuolisonsa kanssa avioliitossa tai jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avoleskellä ei ole oikeutta jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos asunnon omisti kuollut avopuoliso. Sopimus avoeron varalta? Avopuolisot voivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa lain säännöksistä. Sopimuksella voidaan sopia esim. miten kodin irtaimiston omistussuhteet jakautuvat. Sopimustekstin huolellinen muotoilu on tärkeää väärinkäsitysten välttämiseksi. Sopimukselle ei ole säädetty määrämuotoa, mutta se on hyvä tehdä kirjallisena kahtena kappaleena. Mahdollisuuksien mukaan voi käyttää todistajia. Tätä keskinäistä sopimusta ei voi rekisteröidä mihinkään julkiseen rekisteriin. Yhdessä vahvempi | 7 Aviotai avoliitto, kirjain sinn läheskään sama. Laki eikä avioliittolai Eli mitä t m
HELPPOA SÄÄSTÄMISTÄ Perniöläinen Hannele Rämö säästää lapsenlapsilleen. Pieni summa lähtee kerran kuussa tililtä ja säästöjä kertyy aivan huomaamatta. Viitisen vuotta sitten perniöläinen Hannele Rämö tuumaili, että lapsenlapsilla olisi hyvä olla jonkinlainen pesämuna siinä vaiheessa, kun he varttuvat ja aikuistuvat. Rämö aloitti säästämisen kahdelle lapsenlapselleen. – Tililtäni menee kerran kuussa molempien lastenlasten säästötileille pieni summa. Olen vähän varovaisempi säästäjä ja siksi valitsin tilille säästämisen. – Lastenlasten tilit ovat minun takanani ja nimissäni niin kauan kunnes tulevat siihen ikään, että rahalle on tarvetta. Tarpeita on varmasti kaikenlaisia siinä vaiheessa kun ajokorttia pitää ajaa ja opiskelemaan lähdetään. Viidessä vuodessa pienistä summista on kertynyt jo aivan hyvän kokoinen potti. – Kun summa menee automaattisesti tililtä kerran kuussa, ei sitä oikeastaan edes huomaa. Tällainen säästäminen on kyllä todella helppoa, Hannele Rämö toteaa. Eläkkeelle aikaisemmin Ennen säästämispäätöstä Hannele Rämö kävi Lounaismaan Osuuspankin sijoitusneuvojan kanssa läpi eri vaihtoehtoja ja lapsenlapsille säästämiseen liittyviä lahjaverokysymyksiä. – Säästän pieniä summia pitkän ajan kuluessa. Silloin ei tarvitse miettiä lahjaveroa, sillä summa jakaantuu monelle vuodelle. – Tällä hetkellähän tilille ei mitään korkoja juuri kerry. Olemme kyllä keskustelleet rahastojen mahdollisuudestakin. Se on mietinnässä. Rämöllä on kokemusta tavoitteellisesta säästämisestä jo pidemmältä ajalta. Hänellä on toiveena päästä aikaisemmin eläkkeelle vapaaehtoisten säästöjen turvin. – Eläkesäästämisessä on ollut aivan sama vaivattomuus ja helppous kuin tilille säästämisessäkin. Summa menee automaattisesti omalta tililtä kerran kuussa. Rämön mielestä aina pitää olla vähän rahaa säästössä. – Koskaan ei tiedä mitä sattuu. Siksi täytyy olla jotain turvaa ja puskuria. Ihan oman mielenrauhankin takia. Kohti tavoitetta Tilille säästäminen on hyvä vaihtoehto, jos haluat säästöjen kertyvän turvallisen tasaisesti, mutta isot tuotot eivät ole ykköstoiveesi. Tavoitetilille säästämällä voit varautua yllättäviin menoihin tai toteuttaa unelmasi. Tavoitetilin avaaminen on hyvä valinta, kun haluat säästöjesi olevan käytettävissä tarvittaessa. Voit nostaa tililtä neljä kertaa vuodessa veloituksetta. Säästöille saa parempaa korkoa kuin käyttötilin rahoille, tavoitetilillä korko on aina vähintään 0,25%. Kun teet säästösopimuksen, sinulle sopiva säästösumma siirtyy automaattisesti käyttötililtäsi tavoitetilille vaikka palkkapäivänä. Näin säästäminen onnistuu lähes huomaamatta ja suunnitelmallisesti. Voit aloittaa säästämisen avaamalla tavoitetilin verkossa tai osuuspankin konttorissa. Samalla voit tehdä tilille myös jatkuvan säästösopimuksen. ”Eläkesäästämisessä on ollut aivan sama vaivattomuus ja helppous kuin tilille säästämisessäkin. ” 8 | OP Lounaismaa
Säästäminen on var autumista tulevaan. Hannele Rämö säästää itselleen ja lapsenlapsilleen. S H la Yhdessä vahvempi | 9
Thomas Dumas on uusi vahvistus Lounaismaan Osuuspankin sijoituspalveluissa. Dumas ja Jaana Viher-V ehmas-Harju kertovat mielellään sijoittamisen vaihtoehdoista. 10 | OP Lounaismaa
METSÄNOMISTAJA JA VUOKRAISÄNTÄ TAHDON OLLA Nyt on mahdollista sijoittaa suomalaiseen metsään ilman metsänomistamisen ja -hoitamisen velvoitteita. Voit myös olla asuntosijoittaja ilman että omistat suoraan yhtään asuntoa. Voi kuinka helppoa ja tuottoisaa! Metsä on kiinnostava sijoituskohde, mutta metsän omistaminen askarruttaa monia sijoittajia. Sopivia metsäpalstojakin on tarjolla, mutta hinta niissä nousee usein hyvin korkeaksi. Nyt on tarjolla täysin uusi tapa omistaa metsää, mikäli metsäalan ostaminen sopivilla ehdoilla ja omilla resursseilla tuntuu vaikealta. Lounaismaan Osuuspankin sijoitusneuvoja Jaana Viher-Vehmas-Harju tarjoaa helpompaa tapaa ostaa ja hallita metsäomaisuutta. – Tervetuloa keskustelemaan kanssani sijoittamisesta OP-Metsänomistaja-rahastoon. Metsään sijoittaminen onnistuu nyt myös pienemmällä pääomalla rahaston kautta. OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahastoon pääsee mukaan 10 000 euron kertasijoituksella. Metsä on aina ollut haluttu sijoituskohde ja varsinkin Etelä-Suomessa kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. Se kiristää kilpailua ja näkyy hinnoissa, jotka saattavat nousta metsän metsätaloudellista arvoa suuremmiksi. Viher-Vehmas-Harjun mukaan tämä näkyy erityisesti pienissä hakkuukelpoisissa palstoissa, joissa luonnollisesti myös kysyntä on kovinta. – Rahasto pystyy hankkimaan suurempia metsätiloja, joissa hinta on lähempänä niiden metsätaloudellista arvoa. Rahasto ostaakin suuria aloja, useita kymmeniä tuhansia hehtaareja kerrallaan. Näin rahastoon sijoittavat pääsevät hyötymään isommista metsäkokonaisuuksista. Hyvä hetki ostaa metsää OP-Metsänomistaja on suomalainen rahasto, joka sijoittaa pelkästään kotimaahan ja hankkii metsiä koko Suomen alueelta. Rahaston omistajallekin metsä on konkreettinen ja todellinen sijoituskohde. – Metsän kasvua pystyy itse seuraamaan helposti. Kaikki rahaston omistamat metsät ovat rahastoon sijoittaneille julkisia, joten tunne omasta metsästä ei jää puuttumaan, Viher-Vehmas vakuuttaa. Rahaston tuotto muodostuu ammattimaisesti hoidetun metsän puun myyntituloista. Rahaston ostaessa erikokoisia ja -tyyppisiä metsiä riittää hakkuukelpoista metsää koko ajan. Tämä mahdollistaa sijoittajalle tasaisen tuoton. Metsän arvonmääritys on tehty rahastossa yksinkertaiseksi, koska se tapahtuu puuston ja taimikoiden arvojen perusteella. Tuottotavoite on neljä prosenttia kulujen jälkeen. – Metsä on tunnetusti pitkäjänteinen sijoituskohde ja sen vuoksi suosittelemme minimissään kuuden vuoden sijoitusaikaa. – Viimeisimmät uutiset metsäteollisuudesta ovat metsänomistajan kannalta rohkaisevia. Uudet investoinnit lisäävät merkittävästi puun kysyntää. Vuoden alusta on lainsäädännöllisesti parannettu metsänomistajan mahdollisuuksia hoitaa ja uudistaa metsäänsä joustavammin. Se on hyvä pohja myös rahaston menestymiselle. Vuokratuottoa kiitos Kiinnostaako sinua sijoittaminen asuntoon, mutta et ole löytänyt sopivaa kohdetta? Pelottaako huonosti maksavat vuokralaiset tai tulevat remontit? – Nyt on mahdollista aloittaa kiinteistösijoittaminen OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahaston kautta, kertoo Lounaismaan Osuuspankin sijoitusneuvoja Thomas Dumas. Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa asuntoihin, toimitiloihin ja asuntojen rakentamiseen. Vuokra-asunnot tarjoavat vakaata vuokratuottoa, toimitilat ja rakennuttaminen korkeampaa tuottopotentiaalia sekä hajautushyötyä. Rahaston realisoitunut tulos muodostuu pääasiassa vuokratuloista ja mahdollisista myyntivoitoista ja siitä jaetaan vuosittain vähintään 75 prosenttia rahasto-osuuden omistajille. Vuotuinen tuottotavoite on kuusi prosenttia. Rahasto ei peri voittopalkkiota ja sen kehitys on ollut erittäin hyvää. Viime vuonna rahaston tuotto oli lähes 8,5 prosenttia. – Rahastoa hoitaa kokenut ja ammattitaitoinen kolmentoista hengen asuntosijoitustiimi, joten rahastoon sijoittavalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta asuntosijoittamisesta, Thomas Dumas toteaa. – Sijoittamalla OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahastoon saat myös hajautusta omaan salkkuusi. Yhdessä vahvempi | 11
NOPEITA INVESTOINTEJA RAHOITUKSELLA 12 | OP Lounaismaa 12 | OP Lounaismaa
Täysperävaunuyhdistelmien painomuutos laittoi perniöläisen Esko Gustafsson Oy:n kuljetuskaluston uusiksi. Nopeat investoinnit mahdollistuivat rahoitusyhtiön kanssa. Kolmannen sukupolven yrityksessä investoinnit suunnitellaan aikaisempaa tarkemmin. Perinteisestä kuljetusliikkeestä on kasvanut kolmannen sukupolven johdossa monipuolinen palveluntarjoaja. Kuljetuksen lisäksi Esko Gustafsson Oy tekee maarakennusta, myy ja jalostaa maaja kiviaineksia sekä maanparannusaineita. – Ostimme vuonna 2009 soraja kallioalueen, josta jalostamme maaja kiviaineksia maarakennuksen ja betoniteollisuudentarpeisiin, kertoo toimitusjohtaja Toni Gustafsson. – Kuljetus palvelee ja tukee muita palvelujamme. Tosin tässä taloudellisessa tilanteessa teollisuuden raaka-aineiden ja sivutuotteiden kuljettaminen on meidän isoin työmme. Rakentaminen on nyt todella hiljaista, vain teollisuusyrityksiin menee normaaliin tahtiin tavaraa. Kausivaihtelua tulee myös maatalouden puolelta, jossa kalkitusaineiden myynti on osa yrityksen toimintaa. – Kalkki levitetään roudan päälle talvisin. Tänä vuonna maa ei mennyt routaan ollenkaan, eikä kalkkia niin ollen päästy levittämään. Kun normaalisti ajamme kalkkikuormia 800–900 vuodessa, tänä talvena olemme ajaneet kaksi kuormaa. Neljä täysperävaunuyhdistelmää Aikaisemmin Esko Gustafsson Oy:llä kaikki investoinnit tehtiin mahdollisimman pitkälle tulorahoituksella ja omasta kassasta. Sittemmin ajatukset ja käytännöt ovat muuttuneet. Uutta kuljetuskalustoa on hankittu rahoitusyhtiön rahoituksella. – Nyt jos voisi mennä ajassa taaksepäin, niin olisin tehnyt jo monta aikaisempaakin investointia rahoituksella, enkä laittanut kaikkia yrityksen rahoja kiinni. Yritys on kasvanut nopeasti lyhyessä ajassa ja se vaatii rahaa, Toni Gustafsson toteaa. Yksi uusi täysperävaunuyhdistelmä maksaa noin 350 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja sillä ajetaan viidestä kuuteen vuotta. – Kalusto on hyvä rahoituskohde rahoitusyhtiölle. Siinä kalusto itsessään toimii vakuutena. Jos kalustoa sen sijaan rahoitettaisiin pankin lainalla, tarvittaisiin siihen erillinen vakuus, todistaa Lounaismaan Osuuspankin yrityspankin asiakkuusjohtaja Jaakko Junnila. – Rahoitusyhtiön rahoituksessa on mukana myös alvin osuus. Suorissa hankinnoissa yrittäjän rahat ovat kiinni alvissa useamman kuukauden, mikä on suurissa hankinnoissa iso summa, Junnila jatkaa. Kaikkiin investointeihin ei pysty varautumaan eikä niitä pysty suunnittelemaan vuosia etukäteen. Hankintoihin vaikuttanut lakimuutos tuli voimaan nopeasti. – Tämä yhdistelmien painomuutos tuli voimaan muutamassa kuukaudessa, jonka jälkeen olemassa olleen kaluston arvo lähti jyrkkään laskuun. Meillä oli ensimmäinen uusi yhdistelmä seitsemän kuukauden kuluttua muutoksesta. Seuraava investointikierros on toivottavasti halvempi, tällaista kalustoa kun ei ole vielä käytettynä markkinoilla, Toni Gustafsson miettii. Yrittäjäksi kasvanut Esko Gustafsson Oy:n nykyinen toimitusjohtaja ja omistaja Toni Gustafsson on kasvanut nykyiseen tehtäväänsä. Yksin hän on vetänyt yritystä vuodesta 2011 lähtien. – Tämä on puhdas perheyritys edelleen. Isäni Esko on jäänyt jo eläkkeelle ja äitini Hillevi on osa-aikaeläkkeellä, mutta molemmat ovat edelleen korvaamaton apu yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Vaimoni Johanna aloitti yrityksessä vuosi sitten, jolloin CE-merkinnät tulivat maaja kiviaineismyyntiin pakollisiksi. Nykyään osa asiakasyrityksistä vaatii akkreditoidut laatusertifikaatit, joten tuotantomme on tarkkaan valvottua, kertoo Toni Gustafsson. Gustafsson kouluttautui kymmenisen vuotta sitten ympäristöja yhdyskuntatekniikan insinööriksi. – Vaikka olen ollut pikkupojasta asti mukana yrityksen hommissa, koin, että kouluttautuminen on ainoa keino pärjätä. – Kun oman yrityksen asioita katsoo vähän kauempaa, se laajentaa ajattelua kummasti. Opiskeluaika oli todella rikastuttavaa aikaa. Pankki tärkeä kumppani Esko Gustafsson Oy on Lounaismaan Osuuspankin pitkäaikainen kumppani. Toni Gustafsson sanoo, että pankin rooli on enemmän kuin tärkeä. – Totta kai pankki on tärkeä kumppani rahoituksessa sekä urakoiden rakennusaikaisten ja takuuajan vakuuksien takaamisessa. Vakuudet pitää olla kunnossa ennen kuin urakat voi aloittaa. Lounaismaan Osuuspankin Jaakko Junnila ja Toni Gustafsson ovat keskustelleet myös yrittäjän vakuuttamisesta ja työkyvyn ylläpitämisestä. – Rahoittajaa kiinnostaa yrityksen vakavaraisuus, mutta myös yrittäjä itse. Yrittäjän täytyy pysyä kunnossa ja työkykyisenä. On tärkeää, että yrittäjä vakuuttaa itsensä ja varmistaa siten nopean paluun töihin sairaustapauksissa, Jaakko Junnila sanoo. Esko Gustafsson Oy on nyt hyvässä iskussa ja yrityksessä odotetaankin talouden nousukauden alkua. – Meillä on nyt kuljetuskalusto hyvällä mallilla. Jos normaali rakentaminen alkaisi elpyä, saisimme normaalia kasvua yritykselle sitä kautta. Pystymme tekemään kuljetuksia parissa vuorossa ja tarvittaessa käytämme ruuhkahuippuja tasaamaan aliurakoitsijoita. Yhdessä vahvempi | 13
PRIVATELLA JO 800 ASIAKASTA OP-Private -palvelua käyttää jo 800 OP Lounaismaan asiakasta. Private on kokonaisvaltainen ratkaisu yli 100 000 euron varallisuuden hoitamiseen. – Privaten kasvu on ollut rivakkaa ja 800 asiakkaan raja meni rikki tammikuussa. Uusia asiakkaita on tullut laajalti koko toimialueelta, mutta nopeinta kasvu on ollut Somerolla, kertoo varainhoitopäällikkö Matti Sirva. – Vastaanotto Private-palveluun Somerolla on ollut kaikin puolin hyvä. Meillä onkin käytännössä aina joku varainhoitajistamme paikalla Somerolla. Private-palvelun asiakastyytyväisyyttä tutkittiin tämän vuoden tammi-helmikuussa. – Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä varainhoitajien palveluun ja siihen miten asiakassuhteita hoidetaan. Yleisestikin OP-Private -palveluun ollaan tyytyväisiä, Sirva sanoo. – Aiomme olla jatkossakin kiitosten arvoinen. Uudistamme palvelumalliamme vuoden 2015 aikana, jotta voimme tarjota asiakkaillemme entistä laajempaa palveluja sijoituskohdevalikoimaa. 14 | OP Lounaismaa
TILITOIMISTOPALVELUT RANTALAISELLE LYHENNYSVAPAATA, OLKAA HYVÄT! Lounaismaan OP-Kiinteistökeskuksen tilitoimistopalvelut on myyty Rantalainen Yhtiöille. Lounaismaan Osuuspankki jatkaa Rantalaisen brändin alla perustettavan yrityksen vähemmistöosakkaana. – Tilitoimistopalvelut eivät ole pankin ydinliiketoimintaa. Tarvitsimme kyvykkään yhteistyökumppanin kehittämään ja tarjoamaan nykyisille ja uusille asiakkaillemme entistä laajempia ja asiantuntevampia taloushallintopalveluita, toteaa Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. Samaan aikaan oman tilitoimistopalvelunsa myivät Raaseporin Osuuspankki, Lounaisrannikon Osuuspankki ja Länsi-Suomen Osuuspankki. Yhteensä näissä yksiköissä on 75 työntekijää ja asiakkaita yli 1500. – Päädyimme yrityskaupassa RantalaiOP haluaa edesauttaa talouskasvun käynnistymistä tarjoamalla asuntolaina-asiakkailleen jopa 12 kuukautta lyhennysvapaata ilman kuluja ja muuttamatta nykyistä marginaalia. Hankkeella tavoitellaan miljardiluokan kasvusykäystä ja pyritään luomaan talouteen ja talouskeskusteluun positiivisempaa virettä. Osuuspankeissa odotetaan, että asiakkaat tarttuisivat laajasti mahdollisuuteen. Hankkeen taloudellinen kasvusykäys on vähintään satoja miljoonia, mutta voi hyvinkin nousta jopa yli miljardiin euroon riippuen siitä, kuinka moni asiakas lyhennysvapaaseen tarttuu. Lyhennysvapaata tarjotaan sellaisille asiakkaille, jotka ovat hoitaneet laina-asiansa sopimuksen mukaan. Lyhennysvapaan voi saada enintään 12 kuukaudeksi, jolloin asiakas maksaa lainasta vain korkoja. Pankki ei tässä yhteydessä peri lyhennysvapaasta erillistä palkkiota, eikä lyhennysvapaa vaikuta lainojen marginaaliin. OP tarjoaa lyhennysvapaata näillä ehdoilla 31.5.2015 asti. Nyt on oiva tilaisuus toteuttaa vaikka keittiöremontti tai joku muu arkielämän laatua parantava hanke! nen Yhtiöihin, sillä heillä on sama paikallisuutta ja kumppanuutta korostava toimintamalli kuin meillä osuuspankeillakin, Hulkkonen sanoo. Yritysjärjestely tarjoaa myös henkilöstölle paremmat mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Henkilökunta siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään. Yhdessä vahvempi | 15
HYVÄSTÄ H KESÄDUUNIIN OP LOUNAISMAAN PIIKKIIN Tänäkin kesänä sata nuorta pääsee hankkimaan arvokasta kokemusta ja ansaitsemaan taskurahaa Osuuspankin piikkiin. Paikkakunnalla toimiva yleishyödyllinen yhdistys tarjoaa nuorelle työpaikan ja Osuuspankki maksaa hänen kahden viikon palkkansa, mikä on 360 euroa. – Alle 18-vuotiaille nuorille ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen voi olla hankalaa. Haluamme näin auttaa 15–17-vuotiaita nuoria saamaan työkokemusta, kertoo markkinointipäällikkö Tarja Heino Lounaismaan Osuuspankista. Viime vuonna Salon Yrittäjät haastoi salolaisia yrittäjiä nuorten työllistämiseen. Lounaismaan Osuuspankki otti haasteen vastaan ja nyt pankki on haastanut yhdessä OP Valkeakosken kanssa kaikki OP Ryhmän 180 osuuspankkia nuorten työllistämiseen. – Tämä on yksi tapa jakaa pankin tulosta ja edistää oman paikkakunnan toimeliaisuutta, toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo. Kaikki hyötyvät Kokemukset kesäduunihaasteesta ovat olleet positiivisia kaikkien näkökulmasta. Nuoret ovat työskennelleet esimerkiksi kyläyhdistyksissä, paikallismuseoissa, vanhusten yhdistyksissä tai lasten urheilukouluissa. – Nuoret ovat olleet motivoituneita ja pidettyjä työntekijöitä. Yhdistyksille kynnys nuoren palkkaamiseen on tällä tavalla ollut matalampi. Moni yhdistys on myös jatkanut nuoren pestiä pidemmäksikin aikaa, kertoo Tarja Heino. – Kesätöistä saatu työtodistus on käyntikortti tuleviin työpaikkoihin. Lisäksi nuori pääsee tutustumaan työelämään oikeiden töiden merkeissä ja ehkä miettimään omaa ammatinvalintaakin. Erityisen tärkeäksi koemme myös yhteiskunnallisten taloustaitojen harjoittelun. Nuori oppii, ettei raha tule ilmaiseksi. Itse tienattu raha on arvokasta, ja on hienoa suunnitella sen käyttöä, jatkaa Jukka Hulkkonen. Badding-muistomerkin puuhamiehet Juho Pettersson (vas.) ja Pertti Purola OP Lounaismaasta sekä Ahti Kukkonen ja Matti Oksanen Someron kulttuuri ry:stä. 16 | OP Lounaismaa Bad Bad Bad B Bad ad d d d d d ad Ba Bad d Ba d di d din din din din iin in n n n n n din din n n n n n din n d n n in ng g-m g g g g g g g g-m g-m g-m g-m -m g g g g g-m g g g uis uis ui uis is u ui ui ui uistom tom tom om tom m tom m m m tom m tom t m m m tom t m t meeer er erk erk e k k e in in in p puu puu puu puu puu puu puu u u u u u u u u u u u u uu puu p puu u u uu u u p ham h ham ham ham ham h ham a a ie ie ie ieeeeh eh eh h h ieeh eh h h i h h e et et et et et ettttt t t t tttt ettt t et et ttttt JJJu JJuh Juh Juh Juh Juh Juh Juh JJJJJJJ o o P o P o P o P P P P o o o P Pett ett ett ett etttt ett et ee t etteeeeers eer eeers ers erss eeers eer eee sson son son son n (va (va (va (va ((va ((va (vas. ss. s.) s.))))))) s.) s.))) ss ) jja ja ja ja a a ja ja ja Pe Pe P P P P P Pe Pe Pe P P P P P Pe Pe P P P Pe P P P rtt rtt rtt rtt rtt t i P iP i P i P P P P P P i P P i P i P P P P Pu uro uro uro uro uro uro o o o o uro o uro o o o u o olllla la la a a llllla ll OP OP OP OP OP O L L Lou L Lou Lou Lo Lou Lou L Lou L L L Lou Lou Lo L na na n na na a ai ai ai aiiii na aii n na ssma sma sma sma sma sma m m m ma ma ma ma sma a ma ma ma m ma ma a m ma m m m ma m ast ast as ast ast ast asta a a s a ssssss a a s a ekä ek eekä ekä ekä ä ä ä ä kä ekä ä ä ä ä ä ä ek e ä ä ä ä kä ä A Ah Ah Ah A Ah hti ti tii tt Kuk Ku Kuk Ku Ku Kuk u u uk Kuk k k uk k k Kuk Kuk uk Kuk Kuk Kuk uk k k u u u Kuk k k uk uk Kukkon kon kon kon ko kon kon koneen eeen en n n n n n n n eee ja ja ja ja jja ja ja a a a jja ja ja a a a a ja a M M M M Mat Mat Mat Mat Mat M M M M M M M Mat M M M ti ti ti ti t Ok Ok Ok Ok k k ks ks ks ks k Oks ks ks k k k ks k k Ok Ok Oks k k Oks ks ks ks k k k k ane ane ane ane ane ane a n n n n n n S S S S S n nS S n n S n o om om m m me m m m me me me me me om m m om m m m m m m ron ron ron ron ron kul k k k k k k ku ku kul kul kul k k k kul k kul ul k k k k ttu ttu ttu tt ttu tu ttu t u u u u u ur ur ur uri urri ri uri u i ry ry ry ry ry ry ry y ry ry ry rrry ry ry r :s :st :st st stä. ä. ä. ä 16 | OP Lounaismaa
HYVÄÄ! JA ROKKI SOI EDELLEEN Lounaismaan Osuuspankin tulos käytetään oman toimialueen hyväksi. Pankki on mukana ihmisten elämässä, kulttuurissa, urheilussa ja kaikessa mikä edistää hyvinvointia. Salon Yrittäjien puheenjohtaja Marko Tapio (vas.) ja hallituksen jäsen Jukka Alanko sekä OP Lounaismaan Jukka Hulkkonen ja OP Valkeakosken toimitusjohtaja Juha Luomala käärivät yhdessä hihat nuorten työllistämiseksi. Viime kesänä somerolaiset kulttuuripuuhamiehet Ahti Kukkonen ja Matti Oksanen kävelivät Kiiruun puistossa ja Matti kysyi Ahdilta, että mitä puistosta puuttuu. Se oli Rauli Badding Somerjoen muistomerkki. Se oli siitä hetkestä tuumasta toimeen. Nyt Badding saa ansaitsemansa paikan Someron keskustassa, kun Badding-muistomerkki julkistetaan suuressa yleisötapahtumassa heinäkuun 11. päivä. Muistomerkkiä on ollut rahoittamassa hyvänä yhteistyökumppanina OP Lounaismaa. – Luin Salon Seudun Sanomista kirjoituksen muistomerkkihankkeesta. Siltä istumalta pidimme palaverin toimitusjohtaja Jukka Hulkkosen kanssa, että tässä hankkeessa meidän olisi hyvä olla mukana, kertoo OP Lounaismaan hallintojohtaja Pertti Purola. – Tämä on merkittävä paikallinen hanke, jossa on varmasti myös paljon valtakunnallista vaikutusta. Henkilökohtaisesti sydämeni lämpiää aina kun kuulen Baddingin kappaleita. Niissä on hienoja paloja suomalaisuutta. On siis etuoikeutettua olla näin hienossa hankkeessa mukana, Purola jatkaa. Viimeinen pysäkki Badding-muistomerkki sijoittuu Someron linja-autoasemalle ja se on ikään kuin yksi pysäkki. Teräksestä tehty silhuettimuistomerkki sijoitetaan paksun betonilaatan päälle. Muistomerkin ovat suunnitelleet paikalliset taiteilijat Seppo Manninen ja Heikki Paakkanen. – Metalliosa eli Baddingin silhuetti asetetaan paikoilleen vasta julkistustilaisuudessa. Se tuodaan paikalle näkyvästi ja lopullinen asettelu on ikään kuin performanssi, Ahti Kukkonen kertoo. Muistomerkkiä juhlistetaan koko päivän kestävällä ohjelmalla. – Aamupäivällä on paneelikeskustelu kirjastossa, iltapäivällä on parituntinen yleisökonsertti Kiiruun puistossa ja illalla on konsertti muun muassa Agentsien tahdittamana Esakalliolla. Varsinainen muistomerkin paljastus on kello 16, kertoo Matti Oksanen. Puuhamiehet ovat kaikki samaa mieltä siitä, että Badding on ehdottomasti oman muistomerkkinsä ansainnut. – Se on tärkeä imagollinen juttu koko kaupungille. Yhdessä vahvempi | 17 V Vii V V V iim m me pu pu pu u p u u uh O Ok Ok k k O O sssa M M Ma Ma a a M tt t i p p pu u u p u u utt jjo jo jo jjo jo jo jo jo jo jjo o o j e e en n m S S Se Se m m m me me me m m m m m m e en p pa pa a a p ik iika di d di d n n ng ngsa a a y yl pä ä pä ä äiv iivä M M Mu sa a a a a h Lo Lo o o Lo o o ou u un – – L jo jo jo o o oiitu uk Si Si Siiiilltä ä m m m m mii m m tu u t s et et et ett et e e et e tä tä ä tt t
Elettiin viime heinäkuun viimeisiä päiviä ja salolaisen Ilkka Syrjälän viimeistä lomapäivää. Ilman suurempia muuttoaikeita Syrjälän perhe oli seurannut sivusilmällä kaupungissa myynnissä olevia taloja. – Meidän ei todellakaan pitänyt muuttaa. Talomme oli aavistuksen pieni meille, mutta ajattelimme pärjätä sen kanssa. Vanhan talon takapihallakin oli käynnissä vaimon pitkäaikainen haave, suuri puutarhaprojekti, kertoo Ilkka Syrjälä. – Sinä helteisenä heinäkuun sunnuntaina kuitenkin bongasimme tämän nykyisen talomme myynti-ilmoituksen netistä ja päätimme käydä asuntoesittelyssä uimareissun yhteydessä. Talo teki Syrjälän perheeseen heti lähtemättömän vaikutuksen. – Kun lähdimme asuntoesittelystä, istuimme aivan hiljaa koko matkan Lehmijärvelle. Viidentoista minuutin jälkeen totesimme kuin yhdestä suusta, että talossa ei ollut ainuttakaan vikaa, sanoo Josefiina Syrjälä. – Mietimme, että unelma ei voi olla myynnissä, mutta kyllä se vaan oli. Palaset loksahtelivat Seuraavalla viikolla alkoi ahkera viestien vaihtaminen kohdetta myyneen Lounaismaan Opkk:n kiinteistönvälittäjän Annele Koivusen kanssa. – Uuden talon ostamisen ehtona oli luonnollisesti, että saamme vanhan talomme myytyä. Kiinteistönvälittäjä oli kuitenkin hyvin optimistinen ja luottavaisella mielellä. Hän vakuutti, että kyllä me saamme vanhan talonkin myytyä, Ilkka Syrjälä muistelee. Syrjälän perheen talossa ehti olla kolme näyttöä, kahden kuukauden päästä talo oli myytynä. – Meillä oli käsittämätön tuuri, palaset loksahtelivat todella nopeasti paikoilleen. Ja kyllä kiinteistönvälittäjän asenteella ja motivaatiollakin oli varmasti vaikutusta. Hän otti asiakseen, että me saamme oman unelmamme. – Saimme kaiken kaikkiaan todella ammattitaitoista palvelua. Hän kävi todella tarkkaan kaikki myyntiin ja ostamiseen liittyvät yksityiskohdat kanssamme läpi. Todella upeaa oli myös, että myyntikuvat UNELMA OLI SITTENKIN MYYNNISSÄ Salolaisen Syrjälän perheen ei pitänyt muuttaa, mutta kun unelma tuli eteen, mieli muuttui. Lounaismaan Osuuspankin ammattitaitoisen kiinteistönvälittäjän ja muiden asumisen palvelujen ammattilaisten kanssa hommat hoituivat sutjakkaasti. talostamme otti ammattivalokuvaaja, Josefiina Syrjälä sanoo. Koko paketti Osuuspankista Syrjälät pääsivät muuttamaan uuteen kotiinsa nopeasti. Isänpäiväkahvit juotiin jo muuttotouhujen yhteydessä uudessa kodissa. Tammikuussa perhe vaihtoi myös pankkija vakuutusasiansa Lounaismaan Osuuspankkiin. – Kiinteistönvälittäjä kertoi myös muista Osuuspankin palveluista. Meidän mielestämme keskittämisedut olivat merkittävät, saimme Osuuspankista myös hyvin kilpailukykyisen lainatarjouksen. Kun yksityiskohdista oli sovittu, pankin vaihtamiseen liittyvät asiat hoituivat mallikkaasti. – Meidän ei kyllä tarvinnut laittaa tikkua ristiin. Pankki hoiti asiat hienosti, Syrjälät kertovat. Lainaja vakuutuskeskustelujen ohessa käytiin myös läpi mahdolliset uhkakuvat ja ”mitä jos jotain tapahtuu” -keskustelut. – Kun perheessä on kaksi elättäjää ja viisi elätettävää, täytyy luonnollisesti miettiä myös ne pahimmat asiat läpi. Meillä on pariturva sen varalle, että toiselle meistä tapahtuisi jotain. – Nyt on kaikki pankkija vakuutusasiat mietittynä ja kunnossa. Saamme keskittyä elämiseen uudessa kodissamme. 18 | OP Lounaismaa
Ilkka ja Jose? ina Syrjälä muuttivat 1 vuotta sitten töiden perässä Saloon. Sittemmin perhe on kasvanut R onjalla, Eevillä ja Laurilla. Uusi unelmakoti löytyi läheltä vanhaa kotia, lasten koulu ja päiväkoti pysyivät samoina, koulumatka jopa lyheni hieman. Lounaismaan Opkk:n kiinteistönvälittäjä Annele K oivunen, Lounaismaan Osuuspankin palveluneuvoja Anne Virtanen ja vakuutusmyyntineuvottelija Hanna-Leea Kakko olivat mukana unelman toteuttamisessa. Yhdessä vahvempi | 19
20 | OP Lounaismaa 20 | OP Lounaismaa
Markku Länninki esittelee ylpeänä viime yönä syntyneitä potria vasikoita. Kevätauringon lämmittäessä yhä korkeammalta uusia vasikoita syntyy toistakymmentä joka vuorokausi. Länninki isännöi yhdessä poikansa kanssa karjatilaa Forssan Koijärvellä. – Tänne tulen joka aamu, en osaa olla poiskaan. Rakastan maatalon töitä ja kaikkia näitä metsäkulmalaisten töitä ja harrastuksia, metsästystä ja kalastamista. Minulla on onni, että olen pysynyt terveenä ja toimeliaana. Karjatilan hoitaminen oli aikoinaan nuoren isännän mielestä sen verran yksinäistä puuhaa, että suunta kulki luontaisesti kylälle, kaupunkiin ja pääkaupunkiin yhteisen vaikuttamisen foorumeille. – Suomeksi sanottuna teki mieli kaveAINA AJATUKSELTAAN OSUUSKUNTALAINEN Kun Forssan koijärveläinen maanviljelysneuvos Markku Länninki aloitti uransa Forssan Seudun Osuuspankin hallinnossa vuonna 1980, maailma oli reilusti erinäköinen. Nyt Lounaismaan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajan paikalta eläkkeelle jäävä Länninki uskoo, että osuustoiminta-ajatus ja paikallisuus kantavat pankkitoimintaa myös tulevaisuudessa. reita katsomaan. Olen aina ollut yhdessä tekijä ja osuuskuntalainen ajatukseltani. Muiden luottamustoimieni ja pankin hallinnon lisäksi olen tehnyt pitkän uran MTK-Hämeen puheenjohtajana ja MTK:n keskusliiton johtokunnassakin olin yli 15 vuotta. – Olen syntynyt osuuspankkilaiseksi. Isänikin oli jo aikoinaan pankin hallintoneuvostossa. Lounaismaan OP huippujuttu Vuoteen 1980 mennessä Forssan Seudun Osuuspankkiin oli jo yhdistynyt seudun pienempiä pankkeja. Silloin talousalueen oma pankki nähtiin selvänä vahvuutena. Samalla ajatuksella syntyi kaksi vuotta sitten myös Lounaismaan Osuuspankki. – Tämän päivän pankin asiakaslupaus on kova. Halusimme pitää lupauksemme ja siksi lähdimme hakemaan leveämpiä hartioita. Teimme tunnusteluja useampaan suuntaan, mutta Salon suunta tuntui luontevimmalta, ja sieltä löytyi myös samalla tavalla ajattelevia päättäjiä. Seuraava askel pitäisikin olla yhteinen seutustrategia. – Aluepankkistatus antoi meille mahdollisuuden vastata isojenkin yritysten rahoitustarpeisiin. Samalla me pystyimme säilyttämään monipuoliset asiantuntijapalvelut koko toimialueella. Palvelut monin osin paranivat. – Meillä on nyt kaikki kunnossa. Hartiat ovat tarpeeksi leveät ja palvelut hyviä. Mutta myös tulevaisuuteen pitää katsoa, ja sen varalle minä pitäisin kaikki ovet ja luukut auki. Pohjola Pankin ottaminen pois pörssistä ja asiakasomistajuuden vahvistaminen oli Markku Länningin mukaan hyvä osuustoiminnallinen teko. – Palasimme juurillemme osuustoiminta-ajatteluun ja asiakasomistajuuteen. Mielestäni pankkitoimintaan edelleen sopii osuustoiminta hienosti. Paikallisuus ei saa unohtua Osuustoimintaan ja asiakasomistajuuteen liittyy vahvasti paikallisuus ja yhteiskuntavastuu. – Pankkimme aluetalousvaikutus on merkittävä. Raha jää omalle seudulle sekä oman alueen että koko Suomen hyväksi. – Paikallisuus tarkoittaa minun mielestäni ennen kaikkea juuri sitä, että pankki on mukana monessa, niin urheilussa kuin kulttuurissakin. Mukana ihmisten elämässä. – Toisaalta pankilla pitää olla myös kasvot. Meidän pitää tuntea asiakkaamme ja asiakkaiden pitää tuntea meidät. Sitä on suomalaisuus ja paikallisuus. Sitä on laaja asiakasomistajuuteen pohjautuva hallinto. Pitkää pankkiuraansa maanviljelysneuvos muistelee pelkästään lämmöllä. Virallinen eläkkeelle jäämisen päivä on 16. huhtikuuta. – Tämä on ollut miellyttävä luottamustehtävä. Haikein, mutta hyvin mielin jään eläkkeelle. Yhdessä vahvempi | 21
Olemme suomalainen ja paikallinen pankki, joka on syntynyt asiakkaitamme varten. Asiakasomistajanamme omistat osan pankistasi ja sinulla on mahdollisuus hyötyä parhaista eduistamme. Viime vuonna Lounaismaan Osuuspankin asiakkaat hyötyivät OP-bonuksista ja alennuksista yhteensä noin 4,8 miljoonan euron arvosta. Asiakasomistajuus on sijoitus tulevaisuuteen! Osuuspankin asiakasomistajat ovat sen palveluja käyttäviä asiakkaita. Omistajuuden ja asiakkuuden yhdistyessä on luontevaa, että asiakasomistajat hyötyvät pankin menestyksestä. Tämä näkyy markkinaehtoisena hinnoitteluna ja asiakkuudesta saatavina etuina, joista merkittävin on pankkija vakuutusasioinnista kertyvät OP-bonukset. Liittyminen asiakasomistajaksi on helppoa. Voit täyttää hakemuksen verkossa tai lähimmässä Osuuspankin konttorissa tai soittaa puhelinpalveluun 0100 0500. Liittymisen yhteydessä maksetaan osuusmaksu. Se on kertasijoitus eikä erillistä vuosimaksua ole. Jos joskus päätät luopua asiakasomistajuudestasi, saat osuusmaksun kokonaan takaisin lakisääteisen odotusajan jälkeen. Lounaismaan Osuuspankin osuusmaksu on 100 euroa. Hyöty tulee omistajille Lounaismaan Osuuspankin toiminta perustuu osuustoiminnallisuuteen ja yhdessä menestymiseen. Perustehtävämme on asiakasomistajiemme taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen. Kun olet asiakasomistaja ja keskität asiointisi meille, voit saada rahanarvoisia OP-bonuksia ja monia muita etuja. Kertyneillä bonuksilla maksetaan pankkipalveluita; esimerkiksi päivittäisasiointisi ja lainanhoitokulusi voivat olla sinulle jopa maksuttomia. Lisäksi OP-bonuksia käytetään vakuutuslaskuihin, ja monien asiakasomistajiemme vakuutuslaskut kuitataankin kokonaan pelkillä bonuksilla. OP-bonuksia maksettiin pankkimme asiakasomistajille viime vuoden aikana 4,8 miljoonan euron arvosta: mm. lainoista, säästöistä, OP-Visan credit-ominaisuudella maksetuista ostoksista sekä kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutusmaksuista. Vaikuta tulevaisuuteen Asiakasomistajana sinulla on myös mahdollisuus osallistua pankkisi hallintoon ja päätöksentekoon, ja sitä kautta vaikuttaa oman alueesi elinkeinoelämään ja hyvinvointiin. Voit olla mukana tekemässä vaikuttavia päätöksiä. Osuuskunnissa päätöksenteon perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni -periaate. Jäsenkunta valitsee keskuudestaan oman pankkinsa hallintohenkilöt. Lounaismaan Osuuspankissa ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto. Asiakasomistajaksi voivat liittyä myös alaikäiset asiakkaamme. Osuuspankin asiakasomistajuus on arvokas lahja, sillä se mahdollistaa rahanarvoiset keskittämisetumme. Voit lahjoittaa asiakasomistajuuteen tarvittavan summan esimerkiksi lahjakortilla, johon liität toiveen, että raha käytetään asiakasomistajaksi liittymistä varten. SYNTYNYT ASIAKKAIDEN OMISTAMAKSI 22 | OP Lounaismaa
Monta hyvää syytä liittyä omistajajäseneksi • Hyödyt pankin menestyksestä • Saat merkittäviä etuja asiointiin • Saat merkittäviä keskittämisalennuksia • Pääset vaikuttamaan pankkisi asioihin • Voit sijoittaa omaan pankkiisi Voita iPad! Kaikki uudet jäsenet ovat koko vuoden ajan automaattisesti mukana arvonnassa, joka suoritetaan 1.1.–31.12.2015 kuukausittain edellisenä kuukautena jäseniksi liittyneiden kesken. Arvonnan palkintoina on kuukausittain 2 kappaletta iPad -tablettia (Applen taulutietokoneita, arvo noin 500 euroa/kpl). Arvonta suoritetaan joka kuukauden 15. päivä. Yhdessä vahvempi | 23
Asiakasomistajana omistat palan pankistasi! Katso lisää op.fi/lounaismaa OP Lounaismaa 24 | OP Lounaismaa