Avioehto on järkevää varautumista 6 10 Hyvä työnantaja onnistuu rekrytoinnissa 14 Tapahtumiin odotetaan yleisöä Viiden lapsen äidin unelma Sivu 8 Kumppani Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 2/2021
Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.fi/lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.fi Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Lahti Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Henna Breilin Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, & Taija Piikkilä Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 51 300 Kannen kuvassa salolainen Eeva Pettersson ja Linnea-vauva. Miksi kannattaa omistaa ja miksi vaikuttaa? Marraskuussa käydään Forssan, Salon ja Someron seuduilla merkittävät vaalit. Silloin OP Lounaismaan omistaja-asiakkaat valitsevat joukostaan edustajiston, joka käyttää pankissa ylintä päätösvaltaa. Vaalit eivät ole ainoastaan pelkkä muodollisuus. Edustajiston välityksellä OP Lounaismaan omistaja-asiakkaat pystyvät vaikuttamaan pankin toimintaan ja sitä kautta koko toimialueen elinvoimaan ja hyvinvointiin. Tavoitteena on sujuva arki ja huoleton huominen meille kaikille. Omistaja-asiakkuus on sitoutumista paikallisuuteen: paikalliseen pankkiin ja omaan kaupunkiin. Aivan kuten tulevissa vaaleissa valittava edustajisto on OP Lounaismaan omistaja-asiakkaat pienoiskoossa, niin myös pankki on omanlaisensa tiivis yhteisö. Meillä on kaikenikäisiä asiakkaita eri ammattiryhmistä, on yrityksiä ja organisaatioita. Pankki on mukana aktiivisesti paikallisessa urheilussa, kulttuurissa ja hyvinvoinnin kasvattamisessa. Omistaja-asiakkaat hyötyvät sitoumuksestaan myös jokapäiväisessä asioinnissaan. Keskittämisestä saa bonuksia ja omistajuudesta palkitaan erilaisilla eduilla, kuten edullisimmilla pääsymaksuilla paikallisiin urheiluja kulttuuritapahtumiin tai ilahduttavilla tarjouksilla paikallisiin liikkeisiin ja ravintoloihin. Muista käyttää omistaja-asiakkaan äänesi. Se tekee hyvää sinulle ja elinympäristöllesi! Jouni Hautala toimitusjohtaja 2 | OP Lounaismaa
Vauvabuumi ja sähköautosätky Nyt on jälleen trendikästä elää vauva-arkea. Yhtä trendikästä on sähköautoilu – tai ainakin sen lisääntymiseen varautuminen. Parasta on kuitenkin se, että maailma on nyt auki: tapahtumia järjestetään ja töihinkin voi mennä ihan paikan päälle. Taloustaitoja tarvitaan! Miljoona suomalaista sijoittaa. Se on valtavan hieno luku. Olemme siis oppineet kasvattamaan varallisuutta muullakin tavoin, kuin käärimällä seteleitä sukanvarteen. Samaan aikaan meillä on 400 000 maksuhäiriöistä, joilta oman talouden hallinta on karannut käsistä. Taloustaitojen opettaminen on yhtä arvokasta ja tarpeellista kuin koulun kotitaloustunnitkin. Tankki täyteen sähköä, kiitos! Sähköautoista puhutaan paljon, toistaiseksi niitä on kuitenkin liikenteessä melko vähän. Suosiota hidastaa muun muassa latauspaikkojen puute. Monissa taloyhtiöissä on kuitenkin onneksi jo herätty ja varauduttu tulevaan kysyntään. Liikenneja viestintäministeriön ennusteen mukaan Suomessa on 600 000 sähköautoa vuonna 2030. Vauvoja, vauvoja, enemmän vauvoja! Mitä kummaa! Tänä vuonna syntyvyys tekee pienen käyrän ylöspäin, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Pienokaiset on jo nimetty koronavauvoiksi. Toivotaan kuitenkin, että vauvabuumi jatkuu myös korona-ajan yli. Vauvoja tarvitaan, sillä suomalaisia kuolee nyt enemmän kuin syntyy. Kuka muuten tekee tulevaisuuden työt? Nyt on työntekijän markkinat! Työvoimapulaa on ennustettu jo vuosia, mutta nyt se läjähti kasvoille ihan tosissaan. Tekijöistä ja osaajista on pulaa monella toimialalla. Näyttää siis siltä, että nyt on aidosti työntekijän markkinat. Paras työpaikka voittakoon! Naama vasten naamaa! Nyt niihin taas pääsee. Nimittäin matseihin, konsertteihin, teatteriin, messuille ja vaikka mihin. Ja siis ihan livenä ja ilman turvavälejä! Etätöistäkin palataan työpaikalle ja opetellaan taas tekemään töitä kulmahousut jalassa. Ihan parasta tässä kaikessa on kuitenkin toiset ihmiset. Jutteleminen ja kokeminen naamat vastakkain, ilman ruutua välissä. OP Lounaismaa | 3
Näköalapaikka oman kotiseudun toimintaan OP Lounaismaalle valitaan uusi edustajisto vaaleilla marraskuussa 2021. Omistaja-asiakkaana sinulla on mahdollisuus äänestää ja olla vaikuttamassa seutumme yhteiseen tulevaisuuteen. Salon Kuusjoella asuvalle Sari Murrolle valinta pankin edustajistoon on antanut tilaisuuden vaikuttaa, mutta myös oppia uutta ja verkostoitua erilaisiin ihmisiin. TEKSTI Johanna Hento KUVA Tiia-Maria Laukkanen Kun maatalousyrittäjä Sari Murto asettui reilu kymmenen vuotta sitten ehdolle Osuuspankin edustajistoon, ei hän arvannut, millainen näköalapaikka ja ponnistuslauta siitä hänelle muodostuisi. – Usein kuvitellaan, että kerran vuodessa kokoontuvalla pankin edustajistolla ei ole käytännössä mitään vaikutusmahdollisuuksia, mutta se ei pidä paikkaansa. Edustajisto on esimerkiksi päättänyt Salon, Someron ja Forssan seudun Osuuspankin yhdistymisestä OP Lounaismaaksi, mikä oli todella merkittävä päätös, Murto kertoo. Murto ehti vaikuttaa edustajistossa vain noin vuoden verran, kun hänet valittiin pankin hallintoneuvostoon. Vuodesta 2020 lähtien hän on vaikuttanut OP Lounaismaan hallituksessa. – Olen opiskellut kauppatieteitä, pyörittänyt omaa liikkeenjohdon ja markkinoinnin konsultointiin liittyvää yritystä 15 vuoden ajan sekä osallistunut pk-yritysten hallitustyöskentelyyn. Tuo on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että etenin nopeasti. Murto kuitenkin painottaa, että edustajistolta ei edellytetä vankkaa liiketoimintaosaamista tai vuosien kokemusta. – Päinvastoin, toiveenamme on, että edustajistoon valittaisiin mahdollisimman monipuolinen joukko eri-ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä. Vain siten voimme varmistaa, että pankki pystyy jatkossakin palvelemaan erilaisten ihmisten ja yritysten tarpeita mahdollisimman kattavasti. Ja mukana olemalla oppii kyllä, Murto sanoo. TARVETTA TUOREILLE AJATUKSILLE Kahden nuoren aikuisen äitinä Murto toivoo, että edustajistoon valittaisiin erityisesti myös nuoria omistaja-asiakkaita. – Me vanhemmat ikäpolvet olemme jo hyvin edustettuna pankin kaikissa hallintoelimissä, mutta nuoria saisi olla lisää. Heitä on saatu hyvin ehdolle ja toivon, että heidän joukostaan nousisi uusia nimiä edustajistoon, Murto sanoo. Nuoria yleisurheilijoita valmentavan Murron kokemuksen mukaan nuoret aikuiset ovat aiempia sukupolvia valveutuneempia esimerkiksi vastuullisuuden, sijoittamisen ja uusien teknologioiden suhteen. – Nuorten kanssa keskustellessa saa usein yllättyä siitä, miten fiksuja he ovat. Maailma kehittyy kovaa vauhtia ja myös pankin hallintoelimiin on hyvä saada uusia vaikuttajia. OP Lounaismaan edustajisto on näille tulevaisuuden vaikuttajille hyvä tilaisuus verkostoitua sekä päästä näkemään, millaista hallintoelimissä työskentely on käytännössä. Murron mukaan nyt jos koskaan on tärkeää vaikuttaa ja aktivoitua äänestämään. – Maailma kehittyy kovaa vauhtia ja myös edustajiston on pysyttävä muutoksessa mukana. Pankilla on todella iso rooli seutumme elinvoiman säilyttämisessä, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisia ihmisiä asioistamme päättää. 4 | OP Lounaismaa
Käytä ääntäsi! Osuuspankissa omistaja-asiakkaiden päätösvaltaa käyttää omistaja-asiakkaista muodostuva edustajisto sekä hallintoneuvosto ja hallitus, joiden kaikkien jäsenet ovat omistaja-asiakkaita. Omistaja-asiakkaana olet mukana päättämässä siitä, millainen edustajisto omalla pankillasi on ja kuinka omistaja-asiakkaiden ääni tuodaan kuuluviin oman osuuspankin hallinnossa. Edustajisto hyväksyy muun muassa osuuspankin tilinpäätöksen ja tekee merkittävimmät pankin toimintaa koskevat päätökset. Edustajiston vaalien äänestäminen tapahtuu 4.–17.11.2021. Ennen vaalien alkamista jokainen omistaja-asiakas saa tiedon äänioikeudestaan sähköisesti op.fi-palvelussa sekä OP-mobiilissa tai postitse kirjeenä. Äänioikeus on kaikilla omistaja-asiakkailla, jotka ovat liittyneet omistaja-asiakkaiksi viimeistään 31.5.2021. Ennen äänestämisen alkamista pääset tutustumaan ehdokkaisiin vaalikoneen avulla, joka avataan 1.11. osoitteessa op.fi/edustajistonvaalit Voit myös seurata edustajiston vaalien kulkua sosiaalisessa mediassa seuraamalla hashtagia #OPedustajistonvaalit2021.
Avioehto turvaa tilan tulevaisuuden Kun perniöläiset Antti-Jussi ja Jenni Räsänen menivät naimisiin, avioehdon tekeminen oli pariskunnalle itsestäänselvyys. Sen avulla haluttiin turvata ennen kaikkea sukupolvelta toiselle kulkeneen maatilan tulevaisuus. TEKSTI Johanna Hento KUVAT Taija Piikkilä
Kuvassa OP Lounaismaan pankkilakimie het Iina Gottschalk (vas.) ja Noora Soukka. Keittiön ja olohuoneen välillä askeleet käyvät tiuhaan, kun neljävuotias Väinö ja kaksivuotias Veikko kirmaavat hakemaan keksejä traktorileikkien välissä. Kaksikon touhuista voi päätellä, että Leipyölin maatilalla on hyvää vauhtia kasvamassa jatkajia suvun työlle. – Pojat ovat ainakin toistaiseksi todella kiinnostuneita maatilan töistä. Etenkin Väinö, joka osaa jo kertoa lähes kaiken tarvittavan traktoreista ja muista tilan koneista, Antti-Jussi kertoo hymyillen. Leipyölillä on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen maininta tilasta löytyy jo 1400-luvulta. Aivan niin kauan tila ei ole ehtinyt olla Räsästen suvun hallussa, mutta elämäntyönsä siellä on tehnyt jo useampi sukupolvi ennen Antti-Jussia. – Menimme naimisiin samana vuonna, kun esikoisemme syntyi ja tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Halusimme omalta osaltamme turvata tilan jatkuvuuden ja siksi avioehto oli meille luonnollinen valinta, Jenni kertoo. PAREMPI VARAUTUA OP Lounaismaan pankkilakimiesten Noora Soukan ja Iina Gottschalkin mukaan Antti-Jussin ja Jennin avioehto on edullinen sekä järkevä varotoimenpide. – On hyvä muistaa, että yritysomaisuus kuuluu lähtökohtaisesti ilman avioehtoa ositettaviin varoihin. Tällöin puolet yritysvarallisuudesta tai maatilavarallisuudesta voi päätyä osituksen myötä entiselle puolisolle, Soukka toteaa. OP Lounaismaan pankkilakimiehinä elokuussa aloittaneiden naisten mukaan avioehtoa tulisi harkita aina avioitumista tai parisuhteen rekisteröimistä suunniteltaessa. – Avioehto voisi olla ajankohtainen esimerkiksi tilanteissa, joissa puolisoiden varallisuuksissa on merkittäviä eroja jo ennen avioliiton solmimista. Avioehtoa olisi syytä harkita myös, mikäli puolisoiden varallisuussuhteet muuttuvat avioliiton aikana esimerkiksi toiselle tulevan perinnön myötä, pankkilakimiehet pohtivat. – Jos puolisoiden varallisuudessa ei juuri ole eroja, ei avioehto välttämättä ole tarpeellinen. Silloinkin on kuitenkin tärkeää tietää, miten varallisuus jakautuu avioeron osuessa kohdalle. Ilman avioehtoa kaikki omaisuus jaetaan erotilanteessa lähtökohtaisesti puoliksi, Gottschalk sanoo. Soukan ja Gottschalkin mukaan avioehdon voi laatia myös niin, että se on voimassa puolisoiden erotessa, mutta ei liiton päättyessä toisen kuolemaan. – Avioehto ja testamentit kannattaa laatia aina asiantuntijan kanssa, jotta myöhemmin ei ilmaannu ikäviä yllätyksiä. Etenkin uusperheissä nämä asiat voivat olla joskus todella monimutkaisia, kun perijöinä on sinun, minun ja meidän lapsia. YHTEISESSÄ KODISSA Räsästen perheessä lakiasioista ei tarvitse hetkeen murehtia, sillä ne on hoidettu kerralla kuntoon OP Lounaismaan asiantuntijoiden kanssa tilakaupan yhteydessä. – Avioehdon ohella laadimme myös edunvalvonta-asiakirjat. On huojentavaa tietää, että jos minulle tapahtuu jotain, tilalla on silti edellytykset pysyä toiminnassa, Antti-Jussi sanoo. Jatkuvuus on ymmärrettävästi tärkeää Antti-Jussille, sillä Leipyölin tilalla on viljelty maata jo vuosisatojen ajan. Nykyään tila tunnetaan ylämaankarjastaan ja sokerijuurikkaan sekä viljaja nurmikasvien viljelystä. – Pyöritämme myös maatilamajoitusta. Lisäksi tilojamme voi hyödyntää juhlaja kokouspaikkana. Maittavia tarjoiluita unohtamatta, Jenni kertoo. Vaikka maatilan toiminta on Antti-Jussin nimissä, on perheen muu omaisuus pariskunnan yhteistä. – Talomme on lohkottu erilliselle puolen hehtaarin tontille, jonka omistamme yhdessä. Näin Jenni voi kokea, että tämä on aidosti myös hänen kotinsa. Yhteistä tulevaisuutta tässä kuitenkin rakennetaan varautumistoimenpiteistä huolimatta, Antti-Jussi sanoo. OP Lounaismaa | 7
Eeva Petterssonin ja Johannes Nuotion perheessä riittää vilskettä. Siitä pitävät huolen viisi lasta (ikäjärjestyksessä Linda, Elias, Lydia, Amanda ja Linnea Nuotio) ja Lotta-mopsi. Äitiys on parasta aikaa Syntyvyys on laskenut merkittävästi Suomessa 2010-luvun alusta asti. Syynä pidetään ihmisten muuttuneita henkilökohtaisia toiveita ja valintoja. Salolainen Eeva Pettersson on tässä joukossa poikkeus. Viiden lapsen äitinä hän kokee elävänsä unelmaansa. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Keittiön pöydän ääressä käy melkoinen tohina, kun Eeva Pettersson laittaa välipalarahkaa tarjolle. Ulkopuolisen silmin homma näyttää siltä kuin olisi joutunut pyörremyrskyn silmään, mutta Eeva vastaa tyynesti vuorollaan jokaisen lapsen kysymykseen ja pyyntöön. Vauva toisessa kainalossa hän auttaa pienemmille omat annoksensa ja ojentaa sokeripussilla vierailevia vanhempia lapsia. Äiti kuulemma tekee kaikesta aina liian terveellistä. – Lapsena toiveammattini oli perhepäivähoitaja. Ei tämä kaukana ole siitä, Eeva nauraa. Eevan työpaikka on Someron Kulttuuri ry:ssä kulttuurituottajana. Mutta viimeisen kahdeksan vuoden aikana hän on ollut töissä yhden kuukauden. – Esikoinen Linda on nyt kahdeksanvuotias. Seuraavina tulevat 7-vuotias Elias, 5-vuotias Lydia ja 3-vuotias Amanda. Kuopus Linnea on juhannusvauva. Niin ja sitten on vielä meidän karvainen vauva Lotta-mopsi, hän on 11-vuotias. – Minulle oli itsestäänselvyys, että jään lasten kanssa kotiin. Olen itse monilapsisesta perheestä ja äitiyden malli tulee varmasti pitkälti sieltä. Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että siitä kannattaa nauttia. Minulla on kuitenkin vielä monta kymmentä vuotta aikaa tehdä töitä. OPISKELU PITÄNYT AJASSA On helppo olla yhtä mieltä siitä, että viiden lapsen kanssa on riittävästi työtä. Eeva on kotiäitiyden ohella kuitenkin opiskellut uuden media-alan tutkinnon ja suorittaa parhaillaan siihen ja kulttuurituottajan tutkintoonsa ylempiä ammattikorkeakouluopintoja. – Kahdeksan vuotta pois työelämästä voisi tarkoittaa, että on palatessaan pihalla kuin lumiukko. Opiskelujen ansiosta olen pysynyt ajassa mukana ja pitänyt ajatukset aktiivisina. Tiedän mikä on videoneuvottelu ja miten sitä käytetään, Eeva hymyilee. Kouluttautuminen on tuonut Eevalle mahdollisuuden myös freelancertöihin. Hän toimii satunnaisesti avustajana Salon Seudun Sanomissa ja tuottaa kaupallista sisältöä Best Caravanille. Hiljattain Eeva ryhtyi OP kevytyrittäjäksi. – Freelancertyöt ovat tärkeitä monella tavalla, myös taloudellisesti. Kodinhoidontuella ei paljoa maksella. Tässä kohtaa on pakko todeta, että onneksi on työssä käyvä ja tienaava mies. – Niin mies, jolla on päivätyö ja sen lisäksi vielä omaa yritystoimintaa, huikkaa pastankeittopuuhista Eevan puoliso Johannes. Sijoitusasunnot ovat osaltaan tuoneet perheeseen taloudellista turvaa ja mahdollistaneet sen, että Eeva voi olla kotona lasten kanssa. KAIKKI AIKA ON OMAA AIKAA Eevan ja Johanneksen perhe on koostaan huolimatta myös erittäin aktiivinen. Jokainen harrastaa jotakin, kaikilla on vähintään yksi liikuntaja yksi musiikkiharrastus. – Aikataulut ovat melkoista taiteilua. Välillä tuntee itsensä täyspäiväiseksi taksikuskiksi. Suurperheen koordinointitaidoista voi hyvällä syyllä laittaa merkinnän ansioluetteloon. – Mutta kotilapset jaksavat paremmin myös harrastaa. Me ollaan kaiken kaikkiaan hyvä tiimi, pelataan monella tavalla hyvin yhteen. Vuoden päästä Eeva on suunnittelut palaavansa päivätyöhönsä Somerolle. Johannesta kauhistuttaa jo nyt ajatus tarha-aamuista. – Olemme harkinneet au pairin palkkaamista. Se helpottaisi, kun kotona olisi joku hoitamassa lapsia. Opiskelu on tarkoittanut Eevalle omaa aikaa ja omaa tekemistä. Välillä oma äiti on tullut avuksi. – Me tykkäämme tehdä asioita perheenä. Meille kaikki aika on omaa aikaa. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi. Olemme hyväksyneet sen, että tässä elämänvaiheessa pääsee pariskuntana vain harvoin viettämään aikaa kahdestaan. Emmekä oikein raaski edes lapsia hoitoon antaakaan. – Vaikka kyllä se aika illasta, kun lapset ovat menneet nukkumaan on aika hienoa sekin. Kun on ihan hiljaista ja kukaan ei pyydä mitään. OP Lounaismaa | 9
Asenne ratkaisee – myös rekrytoinnissa Pula osaavasta työvoimasta on koskettanut tänä vuonna monia yrityksiä. Salolainen konepajateollisuuden toimija Jame-Shaft Oy ei ole kuitenkaan yksi näistä. Yritys on rekrytoinut kuluneen vuoden aikana 36 uutta työntekijää, mikä tarkoittaa yli 47 prosentin kasvua henkilöstömäärässä. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Jame-Shaft on kasvuhakuinen yritys, jonka tuotannosta noin 40 prosenttia menee vientiin. Yrityksen asiakkaina on kansainvälisiä alansa johtavia koneja laiterakennusteollisuuden toimijoita, jotka valmistavat kaivos-, louhinta-, maanrakennus tai metsäkoneita.
Median mukaan metalliteollisuus on kärsinyt työvoimapulasta jo useiden vuosien ajan. Salolaisen Jame-Shaft Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Mika Tuunainen on kuitenkin eri mieltä asiasta. – On totta, että nuoria ei hakeudu tällä hetkellä tarpeeksi alan opintoihin. Monilla on vanhentunut käsitys siitä, millaista työ konepajalla on. Harva mieltää, että esimerkiksi Jame-Shaftilla tehdään töitä robottien kanssa siisteissä sisätiloissa, Tuunainen kertoo. Tuunaisen kokemuksen mukaan työvoimaa on kuitenkin saatavilla, mutta se vaatii aktiivisia toimia myös yrityksiltä. – Rekrytoinnin on oltava osa kasvuhaluisen yrityksen kasvustrategiaa ja sitä on kehitettävä siinä missä yrityksen muitakin toimintoja. Samalla meidän on tehtävä aktiivista työtä metallialaan liittyvien vanhojen mielikuvien murtamiseksi, Tuunainen sanoo. Jame-Shaft on erikoistunut hyvin kapealle konepajateollisuuden sektorille, mikä hankaloittaa valmiiden osaajien löytymistä entisestään. Siksi yritys on jo vuosien ajan kouluttanut sellaisia itse. – Aloitin itse Jame-Shaftin palveluksessa vuonna 1994. Työskentelin aluksi osa-aikaisesti opintojen ohella ja tiedän kokemuksesta, että työnteko opettaa parhaiten. Tärkeintä on, että työntekijällä on asenne kunnossa. Kaiken muun voi oppia harjoittelemalla. OPPISOPIMUKSELLA OSAAJAKSI Vuosien varrella paikallisista oppilaitoksista onkin muodostunut tärkeitä yhteistyökumppaneita Jame-Shaftille. – Etsimme yhteistyökumppaniemme kanssa sopivia kandidaatteja ja oppilaitokset vastaavat teorian opetuksesta. Käytännön opetus puolestaan tapahtuu meidän tuotantotiloissamme. Käytössämme on ainutlaatuinen konekanta, eikä vastaavia koneita löydy ihan jokaisesta oppilaitoksesta, Tuunainen kertoo. Jame-Shaftilla työskentelee tälläkin hetkellä useita tulevaisuuden osaajia, jotka suorittavat koneistajan ammattitutkintoa oppisopimuksella. Lähitulevaisuudessa yrityksen tavoitteena on saada taloon myös lisää insinööriosaamista. – Kouluttamisessa on oma vaivansa, mutta uskon, että pitkällä tähtäimellä se maksaa itsensä takaisin. Alanvaihtajat, jotka ovat saaneet opiskella avullamme uuden ammatin, ovat yleensä todella sitoutuneita yritykseen. Tästä kertoo myös se, että vaikka olemme palkanneet kuluvan vuoden aikana 36 uutta työntekijää, vaihtuvuutta ei ole ollut. Jame-Shaftin vetovoimaa edistää myös se, että yritys on todella sitoutunut työntekijöihinsä. – Yrityskulttuurista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on meille erittäin tärkeää. Työyhteisössämme ei turhaa pokkuroida, vaan ilmapiiri on rento ja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla. Investoimme hiljattain myös 800 000 euroa uuteen ilmanvaihtojärjestelmään, jonka tarkoitus on parantaa työviihtyvyyttä entisestään. TYÖNTEKIJÄ ON TÄRKEIN Ulkopuolisen korvaan Jame-Shaftin panostukset henkilökuntaan ja rekrytointiin kuulostavat helposti suurilta kuluilta, mutta Tuunaisen mukaan ne ovat ensisijaisesti investointeja. – Osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat yrityksen tärkein resurssi. Ilman heitä tuotanto ei pyörisi, oli käytössä sitten miten modernit koneet tahansa, Tuunainen toteaa. Onnistuneiden rekrytointien ansiosta Jame-Shaft onkin onnistunut kasvattamaan tuotantomääriään ja palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. – Kesällä päättyneen tilikautemme liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa. Ensi vuonna aiomme rikkoa 25 miljoonan euron rajan, jonka jälkeen tavoittelemme 29 miljoonan liikevaihtoa. Tuunaisen ja hänen yrityskumppaniensa suunnitelmat tarkoittavat, että Jame-Shaftin on lähivuosina pystyttävä kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan entisestään. – Olemme tehneet uusia koneinvestointeja ja rekrytoimme jatkuvasti myös uutta työvoimaa. Paikallisessa ammattioppilaitoksessa on pian alkamassa taas uusi rekrytointikoulutus. Tällä kertaa tavoitteenamme on saada kokoon oma Jame-Shaft -luokkaryhmä, Tuunainen kertoo. OP Lounaismaa | 11
Taloustaidot kunniaan! Talous määrittelee monella tavalla elämäämme, halusimme tai emme. Kaikella mitä hankimme on hintalappu. Mitä omalla palkalla saa ja miten korot vaikuttavat omaan elintasoon? Mitä tarkoittaa, kun puhutaan in? aatiosta? Taloudellisia kysymyksiä ovat myös tukeeko talousjärjestelmä ilmastokriisin syntymistä vai ehkäisyä, miten onnellisuus ja hyvinvointi syntyvät tai miksi joissakin maissa ihmiset elävät suuressa köyhyydessä. OP Ryhmä tarjoaa kaikille ilmaisen Miten talous toimii? -verkkokurssin, jonka tekijöinä on Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n professoreista koostuva työryhmä sekä talouden asiantuntijoita. – Taloustaito on yhtä merkittävä asia kuin vaikkapa uimataito ja lukutaito. Me OP Ryhmässä haluamme tukea suomalaisten taloustaitoja, sillä välitämme suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista. Haluamme lisätä avointa keskustelua raha-asioista ja tehdä suomalaisista ? ksua talouskansaa, kertoo viestintäja vastuullisuusjohtaja Tuuli Kousa. Vahva suositus Miten talous toimii? -verkkokurssi tähtää etenkin nuorten taloustaitojen parantamiseen. Kurssi on suunniteltu niin, että sen käymisestä on hyötyä kaikille taloudesta kiinnostuneille. Käytännönläheinen ja erittäin ajankohtainen, suomenkielinen talouskurssi on jaettu seitsemään eri osaan. Luvuissa käsitellään talousjärjestelmiä ja niiden historiaa, markkinoiden toimintaa, sijoittamista ja pankkien toimintaa sekä talouskasvun syntyä ja suhdanteita. Globaalit haasteet -luku käy läpi ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen ja digijätteihin liittyviä erityisiä kysymyksiä talouden näkökulmasta. Kurssin käytyään opiskelijalla on hyvä yleiskäsitys talouden perusteista ja uusia työkaluja hahmottaa erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Verkkokurssi on avoin kaikille ja soveltuu parhaiten opinnoissaan toiselle asteelle ehtineille tai sitä vanhemmille. Verkkokurssille voi osallistua 14.10. alkaen osoitteessa talouskurssi.? Miten talous toimii? Miksi kulta on arvokkaampaa kuin vesi? Miten varallisuus jakautuu maailmassa ja mistä maailman suuret ongelmat syntyvät? Kun ymmärrät taloutta universaalisti, osaat hallita myös omaa talouttasi paremmin. 12 | OP Lounaismaa
Kuninkaantien varrella VALLAN JA VARALLISUUDEN JÄLJILLÄ – RIKALAN KALMISTON TUTKIMUSTA JA TULKINTAA Ke 12.1.2022 klo 19 Arkeologi, FM Sari Mäntylä-Asplund Halikon Rikalanmäen merkittävin muinaisjäännös on 1950-luvulla tutkittu, 1000ja 1100-luvuille ajoittuva löytörikas ruumiskalmisto. Luennolla kerrotaan kalmiston tutkimuksista ja kiinnostavista löydöistä sekä tarkastellaan rautakautisen Rikalan merkitystä. SALON SEUDUN KRISTILLISTYMINEN JA KESKIAIKAISET KIRKOT Ke 26.1.2022 klo 19 FM, paikallishistorian tutkija Vesa Hänninen Luento käsittelee kristinuskon saapumista Salon seudulle, keskiajan seurakuntajakoa ja kirkkoja (Halikko, Uskela, Salo, Pertteli, Perniö). VUOROIN VIERAISSA: KARTANOT, AATELI JA HALLITSIJAT Ke 9.2.2022 klo 19 Kulttuurihistorian tutkija, ? loso? an lisensiaatti Rainer Knapas Luento käsittelee kartanonomistajien ja hallitsijoiden (Kustaa III ja Aleksanteri I) suhteita ja vierailuja Kuninkaantien varrella, sekä sitä, miten hallitsijanvaihdos vuonna 1809 näkyi kartanoissa, mm. sisustuksissa ja muotokuvissa. MUSIIKKIA KUNINKAANTIEN VARRELTA – VARSINAIS-SUOMEN MUSIIKINHISTORIAA TEINILAULUISTA PYHÄN HENRIKIN YLISTYSMUSIIKKIIN Ke 23.2.2022 klo 19 Yleisradion musiikkija kulttuuritoimittaja Risto Nordell Luento kertoo soivin esimerkein Turun katedraalikoulun piirissä soitetusta ja lauletusta musiikista, Piae Cantiones -kokoelmasta ja Pyhän Henrikin ihmeitä ylistävästä musiikista. Kulttuurikeskiviikot-luentosarjan tarjoaa OP Lounaismaan Kulttuuriyhdistys. Luennot pidetään Teatteri Provinssissa, os. Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa mukaan! Huomioimme ajankohtaiset koronarajoitukset. Omistaja-asiakkaille joulukonsertteja ja paljon etuja Joulukuussa OP Lounaismaan omistaja-asiakkaille on luvassa joka päivälle uusia etuja, vinkkejä ja arvontoja. Seuraa joulukalenteriamme Facebookissa ja ole mukana avaamassa uusia luukkuja. Perinteisten joulukonserttien esiintyjinä ovat sopraano Mari Palo ja pianisti Jouni Somero. Konsertit pidetään Forssan kirkossa 7. joulukuuta, Someron kirkossa 13. joulukuuta ja Uskelan kirkossa 20. joulukuuta. Omistaja-asiakkaan edut vaihtuvat kuukausittain. Löydät voimassa olevat edut omasta OP-mobiilista. OP Lounaismaa | 13
Kansa palaa katsomoihin – toivottavasti! Peliareenat ja kulttuurikatsomot ovat olleet kutakuinkin tyhjiä vuoden 2020 keväästä asti. Viime kauden merkittävät sarjaottelutkin pelattiin tyhjille katsomoille – myös ne, joissa voitettiin kaupunkiin kultaa. Nyt rajoitukset on poistettu ja ovet katsomoihin ovat auki, mutta palaako yleisö? TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Pelit ja näytökset eivät ole mitään ilman yleisöä. LP Viestin Tomi Lemminkäinen (vas.), Salon Vilppaan Marko Vihiniemi ja Teatteri Provinssin Seppo Suominen toivottavat katsojat tervetulleiksi.
Kutsuimme Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemen, Teatteri Provinssin teatterijohtaja Seppo Suomisen ja LP Viestin päävalmentaja Tomi Lemminkäisen saman pöydän ääreen keskustelemaan tapahtuma-alan uudesta normaalista – ja että onko sellaista. – Meillä oli syksyn ensimmäisessä sarjapelissä 1400 katsojaa. Se on lähellä maksimia. Ihmiset olivat silminnähden iloisia tavatessaan toisia ihmisiä ja päästessään taas paikan päälle katsomaan peliä, Vihiniemi kertoo. – Me olemme myyneet tälle kaudelle 450 runkosarjan kausikorttia, kun aikaisemmin myynti on ollut 30 kappaleen paikkeilla. Ensimmäisissä peleissä on ollut hyvin katsojia, reilut 500 per peli, Lemminkäinen jatkaa. Odotukset ovat kovia niin järjestäjien kuin katsojienkin puolella. Rajoitusten vapautuminen voi aiheuttaa myös uudenlaista tuskaa, kun tarjontaa ja valinnanvaraa on niin paljon. – Juuri nyt näyttää paremmalta kuin koskaan koko korona-aikana. Meillä on ohjelmistot käynnissä ja oman tuotannon ohella kalenterissa on 30 vierailevaa esitystä, Provinssin Suominen toteaa. ONKO MITÄÄN ILMAN YLEISÖÄ? Sanomattakin on selvää, että korona-aika on ollut seuroille ja kulttuuritoimijoille taloudellisesti lähes sietämätöntä aikaa. Vaikka opetusja kulttuuriministeriöltä on saatu tukea, vastaa sen määrä keskimäärin muutamien pelitapahtumien tuottoa. Vilppaassa, LP Viestissä ja Provinssissa jouduttiin tekemään lomautuksia, kun ensin pelattiin syksy rajoituksilla ja sitten kevät tyhjille katsomoille. Sarjapaikoista ei haluttu kuitenkaan luopua, sillä se olisi koskettanut myös seuraavaa kautta. – Sarjaa tiivistettiin viime keväänä, mistä saatiin vähän säästöjä. Mutta lisää kuluja tuli pelaajasopimuksista, joissa oli voitosta maksettava bonus. Siitä tuli takkiin, koska peleistä ei tullut yhtään tuottoa, LP Viestin Tomi Lemminkäinen kertoo. – Joka kerta kun joukkue lähtee pelireissuun, siinä pyörähtää noin 1000 euroa. Ei ole mistä säästää, vaikka yrittäisikin, Vilppaan Marko Vihiniemi sanoo. Teatterissa toimintaa ei ollut järkeä pyörittää sallituille kuudelle katsojalle kerrallaan. – Pahiten kärsittiin My Fair Lady esityksestä, josta kansainvälisten produktioiden tapaan maksettiin reilut ennakkomaksut. Mutta musikaalia ehdittiin esittämään vain toistakymmentä kertaa, eikä ennakkomaksua palautettu. Olemme velkaantuneet koronan takia, Seppo Suominen toteaa. MITEN VÄKI SAADAAN PALAAMAAN? Salon Vilppaassa ja LP Viestissä tiedetään nyt, kuinka suuri merkitys yleisöllä on pelitapahtumissa. Vaikka ilman yleisöä pelaamiseenkin lopulta totuttiin ja joukkueissa ymmärrettiin, että peli? ilis on luotava itse. Ilman yleisöä toimintaa on kuitenkin taloudellisesti mahdotonta pyörittää. Vaikka yleisötapahtumiin kohdistuvat rajoitukset on nyt purettu, epävarmuus jatkuu. Jokainen viranomaisen julkaisema tiedote vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. – Ei tarvita kuin uutinen mahdollisesta rajoitusten kiristämisestä ja epävarmuus palaa. Ihmiset alkavat epäröidä, onko turvallista lähteä massatapahtumiin, Vihiniemi pohtii. Teatterissa yksittäiset kävijät ovat jo aktivoituneet ja vuodelle 2022 toivotaan myös ryhmämyynnin palautuvan normaaliin. – Ryhmämyynnin merkitys on myynnissä ratkaisevan tärkeä, mutta korona-aikana bussimatkailu on ollut pientä ja se näkyy teatterin toiminnassa, kertoo Suominen. – Kaiken kaikkiaan ajattelen, että ihmiset ovat tämän epidemian aikana passivoituneet. Ollaan totuttu katsomaan pelit ja elokuvat kotisohvalta. Nyt pitää opettaa ihmiset uudelleen lähtemään yleisöksi paikan päälle. Terveysturvallisuudesta ja sen huolehtimisesta on tullut tapahtumajärjestäjille uusi normi. Parasta markkinointia on kuitenkin tapahtumiin osallistuneet ihmiset ja puskaradio. – Kun kuullaan, että naapurikin on pelissä käynyt ja siellä viihtynyt, niin sillä on vaikutusta. Ihmiset ovat kuuliaisia noudattamaan rajoituksia, mutta luottavat myös kaverin esimerkkiin, päättelee Vilppaan Vihiniemi. OP Lounaismaa | 15
OP:n osakesäästötilin avaaminen onnistuu nyt OP-mobiilissa! Miten osakesäästötili toimii? Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voit ostaa ja myydä palveluntarjoajan tarjoamia pörssilistattuja osakkeita ilman välittömiä verovaikutuksia. Myös osingot ja korot ovat osakesäästötilin sisällä verovapaita ja voit sijoittaa ne uudestaan tilin sisällä ilman, että maksat välissä veroa. Osakesäästötilin käyttäjänä hyödyt siis korkoa korolle -ilmiöstä, kun osinkojen ja myyntivoiton verotus ei syö kertyvää pääomaa. Maksat sijoitusten tuotosta veroa vasta siinä vaiheessa, kun nostat osakesäästötililtäsi varoja. Kenelle osakesäästötili sopii? Osakesäästötili sopii etenkin pitkäjänteiselle säästäjälle, joka haluaa päivittää salkkunsa sisältöä ajoittain ja sijoittaa osakesäästötilille kertyneet mahdolliset tuotot ja osingot uudelleen. Osakesäästötilin voi avata henkilöasiakas, ja kullakin henkilöasiakkaalla voi olla kerrallaan vain yksi osakesäästötili. Osakesäästötiliä ei siis voi avata moneen pankkiin samanaikaisesti, mutta halutessaan tilin voi siirtää pankista toiseen ilman veroseuraamuksia. Osakesäästötilin voi siirtää toiselta palveluntarjoajalta OP:lle vasta palvelun tulevissa versioissa. Missä voin avata osakesäästötilin? Ensimmäisessä vaiheessa osakesäästötilin voi avata vain OP-mobiilissa. Tilin avaaminen op.? :ssä tai konttorissa onnistuu palvelun tulevissa versioissa. Niiden tarkemmista aikatauluista kerrotaan myöhemmin. Osakesäästötiliä ei voi avata asiakaspalvelussa. Osakesäästötilin ensimmäisessä vaiheessa tilin voi avata vain täysi-ikäinen henkilö. Mitä ominaisuuksia osakesäästötilin ensimmäinen versio sisältää? Ensimmäisessä versiossa voit ostaa osakesäästötilille sellaisten suomalaisyhtiöiden osakkeita, jotka on listattu Nasdaq Helsinki -pörssissä tai First North Suomi -markkinapaikalla ja joiden yhtiötapahtumat hoidetaan eurovaluutassa. Osakkeita ei voi merkitä listautumisannissa tai toissijaisessa merkintäannissa. Kaupankäynti ulkomaisten yhtiöiden osakkeilla tuodaan palveluun sen myöhemmissä versioissa. Paljonko voin tallettaa osakesäästötilille? Voit tallettaa osakesäästötilille rahaa haluamassasi tahdissa ja itsellesi sopivissa erissä aina 50 000 euroon asti ja sijoittaa ne haluamiisi osakkeisiin. Euroraja koskee tilille siirrettävän rahan määrää, mutta sijoitustesi arvo voi nousta tätä suuremmaksi tai laskea pienemmäksi. Voit sijoittaa osakesäästötilin kautta ainoastaan osakkeisiin. Osakesäästötilille ei siis voi ostaa rahastoja, ETF:iä tai muita pörssilistattuja tuotteita. Tilille ei voi myöskään siirtää vanhoja osakeomistuksia. OP:n osakesäästötili on lanseerattu OP-mobiilissa 29. lokakuuta. Osakesäästötilillä sijoitat Nasdaq Helsinki -pörssissä tai First North Suomi -markkinapaikalla listattuihin suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin ja annat sijoituksillesi parhaat mahdollisuudet pitkän aikavälin kasvuun. Verot maksat vasta osakesäästötililtä rahavaroja nostaessasi. 16 | OP Lounaismaa
Kun astuu elokuvan jälkeen pimeästä elokuvateatterista ulos kadulle, saattaa olla vähän outo olo. Kestää muutaman hetken ennen kuin aivot tajuavat, mistä ovesta tultiin juuri ulos ja mihin päin pitäisi lähteä. Sitä pysähtyy oven eteen, pukee rauhallisesti kaulaliinan kaulaansa ja katselee hetken molempiin suuntiin. Tällä saa ostettua itselleen hieman aikaa, että pääsee irti elokuvan maailmasta. Ja muistaa, mihin suuntaan pitää lähteä. Kulttuurilla – ja vielä tarkemmin sanottuna taiteella – on monta tehtävää. Kuvaamani hetki on minulle yksi niistä. Taiteen tehtävänä on viedä hetkeksi jonnekin muualle, antaa hengähdystauko kiireistä ja paineista. Joskus sen hetken antaa kolmen minuutin kappale. Joskus ooppera, klubikeikka, käynti museossa tai kirja. Taide pyrkii vaikuttamaan. Se voi osoittaa yhteiskunnan ongelmakohtia tai antaa mahdollisuuden nauraa ja liikuttua. Toisinaan piristyy pelkästään siitä, että tulipahan lähdettyä. Taide on ollut aina iso osa elämääni. Melkeinpä itsestäänselvyys. Olen kuluttanut sitä lapsuudesta asti paljon. Olen katsonut elokuvia, tv-sarjoja ja kuunnellut musiikkia, mutta eniten vaikutuin teatterista. Se oli lapselle ihmeellinen paikka – vähän mystinen ja jopa pelottava, mutta samalla turvallinen. Muistan edelleen, miten Fedja-setä, kissa ja koira -näytelmässä kissa juoksi seinää pitkin katolle. Se oli uskomaton suoritus. Tai kun Katto-Kassisen puhuessa sylki roiskui eturiviin. Onneksi istuimme vähän kauempana. Joskus kävi niin, että lähdimme väliajalta pois, koska näytelmä ei ollut meitä varten. Näistä esityksistä on yli 30 vuotta, mutta silti muistan ne. On ihmeellistä, miten syvästi taide voi vaikuttaa ja jäädä alitajuntaan asumaan. Itse olin niin vaikuttunut teatterista, elokuvista ja näyttelijöistä, että siitä tuli ammattini. Kaikkien toki ei tarvitse mennä niin pitkälle. Kulttuuria voi harrastaa kuten liikuntaa, silloin tällöin. Vaikka säännöllisyys palkitaan tässäkin lajissa, pienikin pyrähdys piristää. Mitä laajempi kirjo on tarjolla erilaisia kulttuuritapahtumia ja mitä matalampi kynnys osallistua niihin, sen parempi. Elokuvateatterista ulos astuessa ja kaulaliinaa sovitellessa on tullut monta kysymystä mieleen. Mutta koskaan en ole ajatellut, että miksi lähdin. Hannes Suominen on salolaislähtöinen näyttelijä, joka on tehnyt uraa näyttämöllä, elokuvissa ja sarjoissa. Vuonna 2017 ilmestyneessä Tuntemattomassa sotilaassa hän esittää sotamies Vanhalaa. Tänä vuonna ilmestyneistä elokuvista hän on näytellyt Perunassa ja Pertsassa ja Kilussa. Vieraileva kolumnisti Hetki jossain muualla OP Lounaismaa | 17
Sähköä autoille ja vetovoimaa taloyhtiölle Sähköautot ja ladattavat hybridit yleistyvät kovaa vauhtia ja trendi mietityttää myös monia taloyhtiöitä. Erityisen vilkasta keskustelu on niissä taloyhtiöissä, joissa on lähivuosina edessä muitakin investointeja. Forssalaisessa As Oy Siurilankatu 14:ssä autojen sähköistyminen on kuitenkin haluttu nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Kuvassa As Oy Siurilankatu 14:stä OP Kodin isännöitsijä Mari Moisander, Talohuolto Pajuniemen huoltomies Tero Syrjälä sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Sillanpää.
Forssalaisessa As Oy Siurilankatu 14:ssä on toteutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana useita saneerauksia ja asumisviihtyvyyttä parantavia uudistuksia. Viimeisimpänä taloyhtiön pihalle asennettiin sähköiset latauspisteet kuudelle autolle. – Taloyhtiössä on 42 asuntoa ja jossain vaiheessa latauspisteitä tarvitaan todennäköisesti lisää. Siksi parkkialueelle on rakennettu valmiudet myös kymmenelle lisälatauspisteelle. Niitä voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan, OP Kodin isännöitsijä Mari Moisander kertoo. Asunto-osakeyhtiö sai hankkeeseen tukea ARA:lta, joka myöntää avustuksia taloyhtiöiden sähköisten latauspisteiden asennuksiin vuosina 2020–2022. Projektin suunnittelu aloitettiin kuitenkin jo ennen avustuksen saamista. – Taloyhtiöömme asennettiin maalämpö vuonna 2019. Remontin yhteydessä uusittiin myös sähkökeskus ja tehtiin muita valmisteluja sähköautojen tuloa silmällä pitäen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Sillanpää kertoo. Sillanpään ja Moisanderin mukaan pitkällä tähtäimellä tehty kunnossapitosuunnitelma säästääkin taloyhtiöltä aikaa, vaivaa ja rahaa. – Nyt meidän ei tarvinnut kaivaa koko pihamaata uudestaan auki, mikä helpotti latauspisteiden asentamista. Taloyhtiössämme asuu monia ikäihmisiä ja myös siksi remonteista syntyvien kulkuhaittojen minimointi on erityisen tärkeää, Sillanpää kertoo. EI KULU VAAN INVESTOINTI Haastatteluhetkellä latauksessa ei ole vielä yhtään autoa, sillä latauspisteiden avaimet on vasta aamulla luovutettu taloyhtiön käyttöön. Pihamaalle kuitenkin ilmestyy auto, joka hiljaisesta käyntiäänestä päätellen kulkee ainakin osittain sähköllä. – Uskon, että lähivuosina latauspisteillä tulee olemaan kova kysyntä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen maanteillä liikkuu vuonna 2030 jopa 700 000 sähköistä autoa. Ei siis ole ihme, että monissa taloyhtiössä tehdään selvitystyötä latauspisteiden saamiseksi, Moisander kertoo. As Oy Siurulankatu 14 on kuitenkin ensimmäinen Moisanderin isännöimistä kohteista, jossa latauspisteet on jo asennettu ja valmiina käyttöön. – Halusimme olla edelläkävijöitä tässä asiassa, sillä uskomme latauspisteiden nostavan taloyhtiön vetovoimaa potentiaalisten asukkaiden silmissä. Se on etu asuntoa vuokratessa tai myydessä. Forssan seudun asuntomarkkinoilla on hyvin tarjontaa, joten erottautuminen on tärkeää, Sillanpää sanoo. Sillanpää näkeekin latauspisteiden hankkimisen ja muut taloyhtiön toteuttamat urakat enemmän investointina kuin kuluna. – Toki remontit ja investoinnit maksavat aina. Mutta jos saneerauksia ei tehdä, se tulee pitkässä juoksussa usein paljon kalliimmaksi. Huolellisen suunnittelun ja hyvien yhteistyökumppanien avulla taloyhtiö saadaan pidettyä viihtyisänä ja elinvoimaisena sekä hoitovastikkeet maltillisina, Sillanpää sanoo. – Suomessa on paljon 1970–1980 -luvuilla rakennettuja kerrosja rivitaloja, jotka tulevat lähivuosina kohtaamaan useita korjaustarpeita. Niiden kunnossapito on kuitenkin tärkeää, sillä suurin osa yksityishenkilöiden varallisuudesta on kiinni omistusasunnoissa. Siksi saneerausten suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin yhdessä ammattilaisten kanssa, Moisander kannustaa. KOHTI ESTEETTÖMYYTTÄ Vuonna 1971 rakennetussa As Oy Siurilankatu 14:ssä saneerausten lähtökohtana on ollut energiatehokkuuden parantaminen. Viime vuosina taloyhtiössä on kiinnitetty erityistä huomioita myös esteettömyyteen. – Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan, mikä asettaa erilaisia haasteita myös taloyhtiöille. Panostamalla esteettömyyteen taloyhtiöt voivat houkutella uusia asukkaita ja varmistaa, että nykyiset pystyvät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, Moisander sanoo. As Oy Siurilankatu 14:ssä esteettömyys on huomioitu esimerkiksi piharemonttia toteutettaessa. Kunnossapitosuunnitelman mukaan seuraavaksi vuorossa on hissisaneeraus. – Olemme hakeneet ja saaneet esteettömyystukea. Sen ansiosta hissiin saadaan asennettua isompi hissikori, joka mahdollistaa paremman liikkumisen pyörätuolin kanssa, Sillanpää kertoo. – Hissiin ja ulko-oviin asennetaan myös automaattiavaajat, jotta kulkeminen olisi entistä vaivattomampaa, Moisander täydentää. OP Lounaismaa | 19
Kauppa käy ja Karolina kiitää Karolina Andersson aloitti työt OP Kodin kiinteistönvälityksessä keskellä vuosikymmenen hektisintä asuntomarkkinaa. Pyörityksessä on ollut puolensa ja puolensa. Kun kauppoja on tehty ennätysvauhtia, niin myös kokemusta on karttunut samaa tahtia. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Kesä on kiinteistönvälityksen parasta sesonkia. Sen tiesi myös Karolina Andersson, kun hän aloitti OP Kodin kiinteistövälityksessä heinäkuussa. Mutta miten kiireinen kesästä tulikaan, se oli täysi yllätys. – Esimieheni sanoin työt lähtivät alkuun lentämällä. Ei siis vain vauhdikkaasti, vaan lentämällä, Karolina nauraa. Opettajan tehtävistä kiinteistönvälityksen hetkisyyteen vaihtanut Karolina huomasi pian, että työpäivät todellakin lentävät ja kalenteri muuttuu hetkessä suunnitellusta toiseksi. – Luonnollisesti lähes kaikki eteen tulevat asiat ovat olleet uusia ja monia asioita on pitänyt kysyä ja varmistaa kollegoilta. Mutta näin muutaman kuukauden jälkeen voi myös hieman vitsaillen kysyä, että kuinka monta uniikkitapausta voi tulla eteen uran aikana. Sillä minulle niitä on tullut jo tähän mennessä ainakin viisi. Uniikkitapauksiin on kuulunut muun muassa kansainvälisiä kauppoja ja erityislaatuisia kuolinpesiä, joissa molemmissa on pitänyt tehdä valtava määrä selvitystyötä. – Onneksi OP Kodin taustavoimiin kuuluu paljon asiantuntijoita, kuten OP Lounaismaan lakipalvelut. KIINTEISTÖNVÄLITYS ON AMMATTILAISEN TYÖTÄ Karolina on saanut kavereiltaan jo lempinimen Kiinteistö-Kartsu eli KK. Nimi viittaa kymmenen vuoden takaiseen tositelevisiosarjaan. – Jos kiinteistönvälitys on tuttua vain televisiosta, niin voin heti sanoa, että kiinteistönvälitys on paljon muuta ja paljon enemmän kuin asuntojen esittelyä ja kauppakahvien juomista. – Erityisesti tässä uudessa ammatissa on yllättänyt se, kuinka paljon täytyy tietää ja kuinka paljon työtä tehdään ennen kuin asunto saadaan myyntiin. Asiakkaalle voi näyttää siltä, että menipäs helpolla, mutta ennen kuin asunto saadaan myyntiin, tehdään todella monta tuntia töitä. Karolina tekee toistaiseksi työtä myyntineuvottelijan nimikkeellä. Hän haluaa ensin tutustua ja oppia rauhassa ennen laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkinnon suorittamista. Hän kertoo nauttivansa uudesta työstään joka hetki. Ammatti on paitsi kiinnostava, niin myös monella tavalla koukuttava. – Ajattelen, että työssä onnistumiseen vaaditaan paljon sosiaalisia taitoja. Pitää siis tykätä ihmisistä. Tämä on myös elämäntapatyö, joka helposti vie mennessään. Karolina onkin huomannut, että vapaa-aikaa on aikaisempaa vähemmän ja perheen sisäinen työnjako on täytynyt laittaa uusiksi. Syksyn myötä kalenteria täyttää taas myös koripalloerotuomarin tehtävät. – Opettelen tässä kaiken muun uuden ohella omien rajojen asettamista ja oman hyvinvoinnin kuulostelua. NYT MYY KAIKKI Asuntokauppa on käynyt kuumana koko kesän OP Lounaismaan toimialueella. Vilkkauteen on vaikuttanut edelleen alhaisena pysynyt korkotaso, hyvä työllisyys ja ihmisten positiiviset tulevaisuudenodotukset. Korona teki kodista entistä tärkeämmän paikan ja asumismukavuuteen halutaan panostaa. Seudun hintataso on pysynyt kohtuullisena ja rahalla saa enemmän neliöitä kuin muualla. – Nyt käy kaupaksi kaikenlaiset kohteet. Ei voi siis erotella, että kysyntää olisi juuri tietynlaisissa asunnoissa. Liikkeellä on yhtä lailla perheet kuin asuntosijoittajatkin, Karolina toteaa. – Omakotitalokauppa Forssassa on aktivoitunut todella hyvin. Kohteet halutuilta alueilta menevät kaupaksi usein ennen kuin edes ennättävät kunnolla myyntiin. Tiedusteluja ja katsojia kohteille tulee reilusti nyt myös oman seudun ulkopuolelta. – Ymmärsin nopeasti, että minun omalla maulla, tarpeilla tai mieltymyksillä ei ole mitään merkitystä kohteiden myynnissä. Jokaisella myytävällä kodilla on omat vahvuutensa ja juuri ne pitäisi myynnissä myös löytää. Siten jokaiselle kohteelle löydetään myös se oikea ostaja. OP Lounaismaa | 21
Mihin maailmantalous on menossa? Onko nyt hyvä aika sijoittaa? Monet varsinkin aloittelevat sijoittajat pohtivat nyt näitä kysymyksiä, eikä ihme. – Maailmantalouteen on kohdistunut viimeisen puolentoista vuoden aikana historiallinen määrä positiivisia ja negatiivisia ajureita, mikä luonnollisesti mietityttää sijoittajia. Toistaiseksi talous näyttää kuitenkin kasvavan ja maailma on jälleen avautumassa. Sikäli tilanne näyttää hyvältä, Dumas sanoo. On talous sitten nousussa tai laskussa, Dumasin mukaan sijoittamisessa on tärkeintä muistaa, että yksi sääntö pätee kaikkiin markkinatilanteisiin. – Säästämisessä aika on kultaa ja aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen. On tärkeää tehdä itselleen sijoitussuunnitelma, josta pitää kiinni myös huonoina aikoina. Sijoituksille on myös tärkeää antaa riittävästi aikaa. Pitkä sijoitusaika parantaa säästötavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta markkinoiden heiluessa. Dumasin mukaan sijoitussalkun riskitasoa voi pienentää myös hajauttamalla varallisuutta eri sijoituskohteisiin. – Kun omat sijoitustavoitteet ovat selvillä, salkkuun voi kerätä sopivassa suhteessa korkeamman ja matalamman riskin omaavia sijoituskohteita. Riskitasoa voi hallita myös OP:n osittain pääomaturvattujen sijoitustuotteiden avulla. Näistä käytetään myös termiä strukturoidut sijoitustuotteet. RAJOITA RISKIÄ Dumasin mukaan hyviä esimerkkejä OP:n osittain pääomaturvatuista sijoitustuotteista ovat Sijoitusobligaatio ja SijoitusPlus. – Nämä tuotteet poikkeavat toisistaan hieman riskija tuottopro? ililtaan. Yhteistä näille tuotteille on kuitenkin idea rajoitetusta tappiopotentiaalista, joka asetetaan yleensä tuotekohtaisesti, Dumas kertoo. – Tuotteet huomioivat markkinatilanteen ja pyrkivätkin tarjoamaan ajankohtaisen sijoitusteeman. Niiden merkintäaika on tyypillisesti kuukaudesta kahteen. Esimerkiksi Sijoitusobligaation markkinariski on näissä usein rajattu 15 prosenttiin. Jos kohde-etuuden arvo laskee, sijoittaja saa silti aina vähintään ennalta määrätyn osuuden takaisin eräpäivänä, Dumas havainnollistaa. KORKOA KOROLLE Hyvä tuottomahdollisuus rajatulla tappiopotentiaalilla tekeekin osittain pääomaturvatuista tuotteista houkuttelevia sijoittajille, jotka haluavat osallistua markkinoiden nousuun, mutta samalla tuntea olonsa turvalliseksi, jos markkinat laskevat. – Strukturoiduilla sijoitustuotteilla sijoittaja saa turvatason lisäksi myös hyvän tuottopotentiaalin tuottokertoimella. Esimerkiksi jos kohde-etuus nousee 30 prosenttia ja tuottokerroin on 160 prosenttia, sijoittajalle hyvitetään 48 prosenttia tuottoa. Vivutettu tuotto ja rajattu riski tekevät tästä mielekkäämmän sijoituskohteen kuin sijoittamisen suoraan kohde-etuuteen, Dumas kertoo. – Sijoituskohteet voivat vaihdella esimerkiksi toimialasta tai maantieteellisestä sijainnista riippuen. Tyypillinen sijoitusaika osittain pääomaturvattuihin tuotteisiin on 3–5 vuotta, mutta sijoittaja voi halutessaan myös realisoida ne hyvinkin nopeasti. – Esimerkiksi jos sijoituksen arvo nousee vuodessa odotettua paremmin, voi sijoittaja realisoida sijoituksen ja saada varat tilille jopa muutamassa päivässä. Tuotteen ollessa vakuutuskuoressa saatu tuotto voidaan myös sijoittaa uudelleen ja hakea korolle lisää korkoa. Suojaa ja tuottoa sijoitetulle pääomalle Miltä kuulostaisi, jos voisit tavoitella hyvää tuottoa ilman isoa riskiä? Tai jos voisit sijoittaa sellaisiin sijoituskohteisiin, jotka ovat yleensä avoimia vain institutionaalisille sijoittajille? Lounaismaan Osuuspankin sijoituspuolen yhteyshenkilö Thomas Dumas kertoo, miten tämä kaikki onnistuu OP:n osittain pääomasuojattujen sijoitustuotteiden avulla. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä 22 | OP Lounaismaa
Omaan elämään kannattaa aina sijoittaa – avaa osakesäästötili OP-mobiilissa. Palvelun tarjoaa osuuspankki. Odotettu osakesäästötili on nyt avattavissa.