• 111111 Yritysasiakaslehti 1/20 Perinteinen porkkana tuotetaan modernilla teknologialla Rohkea loikka uudelle markkinalle Tulevaisuuteen tarvitaan suunnitelmia
• 2 Muutos tarvitsee suunnitelman Muutos, muutos ja muutos. Se on tämän lehden kantava teema. Se on myös tämän aikamme suurin haaste, sillä maailma muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan – ja vauhti vain kiihtyy. Muutosta ei tarvitse kuitenkaan nähdä mörkönä. Hyvillä suunnitelmilla ja varautumisella muutos on mahdollisuus aivan uuteen menestykseen. Mutta siis suunnitelmia tarvitaan ja erityisesti siksi, että on valmis reagoimaan nopeasti. Esimerkiksi käyttöpääoman vaihteluun voi ja kannattaa varautua, vaikka ei olisikaan taloudellisesti tiukkaa. Se auttaa valjastamaan myös kassaan kertyneen varallisuuden yrityksen parhaaksi. Muutos voi tarkoittaa, että koko liiketoimintasuunnitelma pitää kirjoittaa uusiksi. Joskus markkinat katoavat alta tai sitten talouskasvun hidastuminen asettaa haasteita yritystoiminnalle. Pitää löytää uusia markkinoita, uusia avauksia, uusia tapoja ratkaista ongelmia. OP Lounaismaan tavoitteena on olla toimialueemme yritysten halutuin ja luotettavin kumppani. Uskomme sen toteutuvan parhaiten, kun kuljemme rinnalla niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Haluamme olla sparrauskumppani, neuvonantaja ja tehdä asiakkaidemme elämästä omalta osaltamme mahdollisimman sujuvaa – mikä muuten on kolumnistivieraamme mukaan disruptiivisia yrityksiä yhdistävä tekijä. Eli kun teillä, meidän asiakkaillamme, menee hyvin, meilläkin menee. Toimialueen menestyksen ja tulevaisuuden kannalta yritykset ovat avainasemassa. Olethan yhteydessä, kun tarvitset kumppania uusien suunnitelmien toteuttamiseen! Mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme suunnittelemiinne hankkeisiin mukaan tai auttamaan hankalissa paikoissa, sen sujuvammin asiat järjestyvät. Muutosta kohti, uusilla ideoilla ja ajatuksilla! Eeva Vainio Pankinjohtaja Yrityspankki Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.twitter.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Heino Eeva Vainio Lauri Kaivonen Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Jamina Satamo & Taija Piikkilä, Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 4 500 Kannen kuvassa: Henri, Arto ja Heta Hyytiäinen, Karotia Oy
• 3 Maksaminen nopeutuu Tällä hetkellä pankkipäivänä ennen kello 14 maksetut maksut siirtyvät pankista toiseen saman pankkipäivän aikana. Mutta jos maksat jotain OP:n tililtä vaikka Nordean tilille tuon ajan jälkeen, se näkyy saajalla vasta seuraavana arkipäivänä. Perjantaina tehty siirto näkyy siis vasta maanantaina. – Ihmiset ostavat tänä päivänä esimerkiksi autoja paljon toisista maista, Ruotsista ja Saksasta. Aikaisemmin autokaupoille piti mennä ison käteismäärän kanssa. Uusi SEPA-siirto tuo tällaisiin kauppoihin paremman ratkaisun, toteaa OP Lounaismaan maksuliikennepäällikkö Teuvo Rantanen. – SEPA-siirto helpottaa myös esimerkiksi asuntokauppoja, kun shekkejä ei enää tarvitse kirjoitella. Rahat voidaan siirtää tililtä toiselle ja todeta tapahtuma saman tien kaupantekohetkellä, kunhan valuuttana on euro. SEPA eli EUja ETA-maiden yhteinen maksualue on valmistellut uutta pikasiirtoa pitkän aikaa. Käynnissä on nyt siirtymäaika, jonka jälkeen kaikilla pankeilla pitää olla valmius lähettää ja vastaanottaa pikamaksuja 24/7. – OP Ryhmän sisällä voidaan ohjata tällä hetkellä noin 10 prosenttia maksuliikenteestä pikamaksuihin. Tämä vuosi menee varmasti siihen, että järjestelmät saadaan valmiiksi. Rajapinnat ja mahdollisuudet auki SEPA-pikamaksun ohella maksaminen nopeutuu ja helpottuu kaikkialla. Uusi PSD2-maksupalveludirektiivi avaa pankkien ja asiakkaiden välisiä rajapintoja kolmansille osapuolille. Se tarkoittaa, että kuluttajat voivat käyttää muitakin sovelluksia, kuin oman pankin, tilien hallinnoimiseen ja maksujen suorittamiseen. – Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia verkkokauppaan ja moniin muihin digitaalisiin palveluihin. Uudistuksen myötä kuluttaja voi antaa palveluntarjoajalle esimerkiksi luvan hakea maksut suoraan tililtä, mikä nopeuttaa, helpottaa ja tekee kauppiaan prosessista edullisemman, kertoo Teuvo Rantanen. Toistaiseksi uudistus ei vielä näy palvelutarjonnassa. – Erilaisia uusia palvelujentarjoajia on rekisteröitynyt jonkin verran, mutta mitään konkreettista ei ole vielä nähtävissä. Mahdollisuuksiahan tämä lakimuutos avaa valtavasti, joten aika jännityksellä odotamme, mitä tulossa on. – Suuntaus on siihen, että palveluketjut olisivat katkeamattomia ja kaikki sähköinen asiointi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Jos nyt täytyy vaikka bussilippua ostaessa siirtyä verkkopankkiin maksamaan, niin jatkossa bussilippujen myyjä voi tarjota jonkun sujuvamman tavan maksamiseen. Ei tarvitse välttämättä kaivella tunnuksia tai korttitietoja. OP:lla jatketaan omien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä. Tavoitteena on taata myös jatkossa asiakkaille erinomainen asiakaskokemus kanavasta riippumatta. Rahat pankkitililtä toiselle, pankista toiseen ja maasta toiseen kymmenessä sekunnissa. Se on mahdollista uuden SEPA-pikasiirron ansiosta. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
• ”Matkalla tähän pisteeseen on tarvittu hyvien kumppanien lisäksi paljon työtä ja osaamista sekä ripaus hulluutta ja onnellista sattumaa.”
• 5 Jättiloikalla laivanrakennusbisnekseen Mappeja kaikissa eri väreissä. Se oli vuonna 1990 perustetun toimistotarvikkeita valmistavan Pertinax Oy:n päätuote. Liikemalli toimi ja kesti hyvin 20 vuotta. Sitten toimistot alkoivat yhä enemmän sähköistyä ja mappien kysyntä väheni. – Ensin me teimme sen, mitä muutospaineessa yleensä ensimmäisenä tehdään eli hiottiin alkuperäistä ideaa ja yritettiin löytää sen sisältä uusia avauksia, toteaa Evelina Blom, yrityksen toinen yrittäjistä. Mappien tilauserät pienenivät, mutta räätälöinnin ja painovärien määrä lisääntyi. Pertinaxissa investoitiin suurkuvatulostimeen, jolla voitiin yksilöidä mappien kansia myös pienissä erissä. – Jossain vaiheessa tuli sitten ajatus, että tulostimella voisi tehdä jotain muutakin. Tulostaa jotain muutakin kuin mappien kansia. Siitä lähti uusi suunta kohti sisustustuotteita, suurkuvatulosteita ja opasteita. Blom osti 10 vuotta sitten toisen alkuperäisistä osakkaista, helsinkiläisen toimistotarviketukun, ulos yrityksestä. Blomin isä jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten ja hänen osuutensa osti Jarmo Johansson. – Suuri läpimurto tehtiin, kun Jarmo tuli taloon. Hän toi mukanaan metallialan osaamista, joka on muuttanut meidän tekemisen monipuolisemmaksi, Blom sanoo. Metallin ja tulostamisen täydellinen liitto Pari vuotta sitten Pertinax oli aivan uuden edessä. Yritykselle aukesi mahdollisuus päästä tarjoamaan rakenteilla olevaan risteilyalukseen asennusvalmiita sisustustulosteita. – Urakka oli aivan järjettömän iso meidän näkökulmastamme. Meidän piti reilun puolen vuoden urakan ajaksi palkata reilusti projektityöntekijöitä ja silti tehtiin enemmän kuin pyöreitä päiviä, Evelina Blom kuvailee. Suurin henkinen työ tehtiin kuitenkin ennen projektin alkua. Se tarkoitti puolentoista vuoden esivalmistelua, suunnittelua, tuotesuunnittelua ja asiakkaan toiveiden kuuntelua, jotta pääsi edes tarjoamaan. – Todella haasteellinen juttu, mutta me halusimme ja pääsimme sisälle. Meille annettiin mahdollisuus näyttää, että osaamme ja pystymme. Tällaisen pienen yrityksen on todella vaikea päästä edes tarjoamaan isoille toimijoille, Jarmo Johansson toteaa. Kaiken kehittämisen ja suunnittelun tuloksena syntyi asennusvalmis metallirakenteinen sisustustuloste, joka sisältää sähköistä lähtien kaiken tarvittavan integroituna tuotteeseen. – Me uskomme, että mitä valmiimpia ratkaisuja pystymme asiakkaille toimittamaan, sitä enemmän asiakas tykkää. Me oikeastaan pyrimme miettimään heille kaiken valmiiksi asennusohjeita myöten. Osaamista ja onnea Nyt Pertinaxissa on juuri alkanut toinen iso projekti. Muutama viikko sitten perehdytettiin uudet projektityöntekijät taloon. – Jos ensimmäinen projekti oli meidän näkökulmastamme järjettömän iso, niin tämä toinen on vielä piirun verran isompi, Blom nauraa. – Meidän normiliikevaihto on alle miljoonan vuodessa ja tämän projektin koko on yli kaksi miljoonaa. Siitä on helppo kuvitella, mitä se pienessä ? rmassa tarkoitta käytännön tasolla. Onnistuneesti maaliin saatu ensimmäinen laivaprojekti oli monella tavalla opettavainen. Toiseen projektiin on lähdetty huomattavasti luottavaisemmin. – Ensimmäisestä opimme muun muassa sen, että kannattaa varata rahoitusta ihan kunnolla. Se helpottaa tekemistä, kun materiaalia voi tilata isoja eriä kerralla. Pankki onkin ollut näissä projekteissa ihan avainkumppani. Olemme saaneet aivan huippupalvelua aina vakuutuksien räätälöintiä myöten, sanoo Johansson. – Nyt tässä toisessa projektissa OP Lounaismaa hoiti rahoitukseen laajempaa pohjaa Finnveran ja muiden rahoittajien kautta. Blom ja Johansson uskovat, että matkalla tähän pisteeseen on tarvittu hyvien kumppanien lisäksi paljon työtä ja osaamista sekä ripaus hulluutta ja onnellista sattumaa. – Muutos on aina tietyllä tavalla riski, mutta meidän kohdalla se on tarkoittanut reilusti uusia mahdollisuuksia. Eikä siitä ainakaan haittaa ole, että ollaan yhtiökumppaneina hyvin samanmielisiä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole lainkaan epätavanomaista, että vanha liiketoiminta vaatii uudelleen tarkastelua. Salolainen Pertinax Oy vaihtoi toimistotarvikkeiden valmistuksesta suurkuvatulosteisiin ja opasteisiin. Pari vuotta sitten yritys pääsi mukaan kasvavaan laivanrakennusteollisuuteen. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
• 66 Oli kyseessä mikä tahansa tuote, jokaisella yrityksellä on kolme vaihtoehtoa, mitä tehdä. Tuotetta voi aina parantaa ja kehittää eteenpäin. Asiakaspalaute ohjaa tuotekehitystä ja vanhan päälle rakennetaan uusia ominaisuuksia. Toinen vaihtoehto on antaa tuotteen kuolla pois. Siinä ei nähdä potentiaalia eikä sille uhrata resursseja. Kolmas vaihtoehto on luoda uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan. Ei niinkään tekemällä vanhasta uusi versio, vaan kumoamalla vanha kokonaan pois. Toisin sanoen, luoda uusi arvoketju. Disruptio – uuden arvoketjun muodostuminen – on muotisana. Uudet teknologiat ovat muuttaneet perinteisten toimialojen toimintamallit ja nämä muutokset näkyvät jokaisen meidän arjessamme. Yhteistä Spotifylle, Uberille, Amazonille ja vastaavanlaisille tyypillisille disruptioesimerkeille on se, että ne näyttävät ainakin jälkikäteen tarkasteltuna olevan hyvin ilmeisiä ja helposti ymmärrettäviä ratkaisuja. Mistä tämä kertoo? Menestystarinat ovat tulleet sellaisilta yrityksiltä, jotka ovat onnistuneet jäsentämään ja kirkastamaan asiakkaan ongelman tehden ratkaisusta itsestään selvän, jopa idioottivarman. Sitä ei tarvitse selittää asiakkaalle, vaan se omaksutaan saman tien. Rajattu saatavuus ja korkeat hinnat olivat hotellibisneksen kipukohdat, joihin AirBnB vastasi luomalla mahdollisuuden yöpyä toisen huoneessa. Kustannus oli pienempi ja tarjonta suurempi. Myöhästymismaksut ja fyysinen kauppa olivat elokuvavuokraamoiden suhteen monelle liikaa, kun Net? ix onnistui laajentamaan elokuvatarjonnan omalle kotisohvalle – eikä seuraavaa päivää pitänyt suunnitella niin, että ehtii palauttamaan elokuvan ajoissa. Valokuvaus kaikkine oheistarvikkeineen oli harvojen herkkua, kunnes Instagram teki salamoista ? lttereitä, siis koodinpätkiä, ja antoi meille mahdollisuuden jakaa kuvia muille. Olemme jo pitkän aikaa sitten siirtyneet pois ympäristöstä, missä resurssit ja lopputulos korreloisivat. Suurimmat budjetit eivät tuota voittajia, vaan oikean ongelman ratkaisijat korjaavat potin. Kun Facebook osti Instagramin, kauppahinta oli miljardi dollaria, vaikka Instagramilla oli vain 13 työntekijää (joista 8 täysipäiväisiä). Whatsappin kauppahinta puolestaan oli 19 miljardia dollaria, kun heillä oli 55 työntekijää. Kyse ei ehkä olekaan resursseista, vaan siitä, ratkaisemmeko oikeita ongelmia. Disruptiivisia yrityksiä yhdistää siis yksi asia: ne kaikki tekevät asiakkaidensa elämästä sujuvampaa. Tuskin on sellaista toimialaa, joka ei olisi disruption kohde seuraavan 20 vuoden aikana. Jos disruptio ei koske bisnestäsi, sinulla ei ole bisnestä. Monimutkaisessa, kompleksissa ja moniulotteisessa toimintaympäristössä yksinkertaisuudesta on kuitenkin tullut yhä arvokkaampaa ja sitä meidän tulisi tavoitella. Kaaoksen keskellä tarvitsemme kykyä nähdä elegantteja ratkaisuja. Yksinkertaisuus disruptoi Perttu Pölönen on keksijä, kirjailija ja säveltäjä. Hän on voittanut Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja opiskellut tulevaisuuden teknologioita Singularity University -ajatushautomossa NASAn tutkimuskeskuksessa. Vuonna 2018 huippuyliopisto MIT nimesi hänet 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon Euroopassa. Pertun esikoiskirja Tulevaisuuden lukujärjestys julkaistiin tammikuussa 2020. Vieraileva kolumnisti
• 7 Kuvittele, että olet rakentanut yritystäsi 15 vuoden ajan. Takana on pitkiä päiviä, unettomia öitä ja kovaa työntekoa. Kaikesta huolimatta yrityksesi on kasvanut ja talous on saatu vankalle pohjalle. Aviopuolisosi kanssa ette kuitenkaan ole missään vaiheessa yhdessä pysähtyneet miettimään ja keskustelemaan avioliiton ja avio-oikeuden vaikutuksista varallisuussuhteisiinne ja talouteen avioliiton päättyessä, saati tehneet avioehtosopimusta. Avioerotilanne, jossa yritysomaisuutta ei ole suojattu avioehdolla, voi ääritilanteessa ajaa yrittäjän jopa yritystoiminnan päättämiseen. – Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä voi käydä, jos yrittäjä ei hoida omia henkilökohtaisia lakiasioitaan kuntoon. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että näihin asioihin varaudutaan ja näistä keskustellaan etukäteen, OP Lounaismaan lakiasiainpäällikkö Juha-Matti Toikka sanoo. Avioero ei ole kuitenkaan ainoa mahdollinen käännekohta yrittäjän elämässä, joka saattaa vaikuttaa merkittävästi koko yrityksen toimintamahdollisuuksiin. – Ikinä ei voi tietää, kuka meistä sairastuu vakavasti tai joutuu vakavaan onnettomuuteen. Jos yrittäjä menettää toimintakykynsä, voi päätöksenteko yritykseen ja yritystoimintaan liittyvissä asioissa olla mahdotonta. Ellei asiaan ole varauduttu edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvontavaltakirjassa yrittäjä itse nimeää henkilön, jolle valtuutuksen haluaa antaa, ja määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee, sen tilanteen varalta, että oma toimintakyky ei riitä. Edunvalvontavaltakirjan avulla voidaan muun ohella turvata myös yritykseen liittyvien asioiden hoito ja päätöksenteko. Parempi varmistaa Henkilökohtaisella suunnittelulla on mahdollista myös määrittää yritykselle jatkaja. – Testamentti on oleellinen asiakirja, mikäli yrittäjä haluaa vaikuttaa siihen, miten ja kenen toimesta yritystoimintaa mahdollisesti jatketaan kuolemantapauksen sattuessa. Testamentti mahdollistaa muun muassa yritysomaisuuden määräämisen tietylle saajalle ja potentiaaliselle jatkajalle. Testamentilla voidaan välttää mahdolliset riitatilanteet, Toikka selventää. Myös yrityksen sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa voi hakea apua OP Lounaismaan lakipalveluista. – Sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen voidaan huomioida ja mahdollistaa myös edunvalvontavaltavaltakirjassa. Jos yrittäjälle sattuu jotain, eikä aiottua sukupolvenvaihdosta ole ehditty toteuttaa, voi edunvalvontavaltakirjassa tarkoitusta varten nimetty valtuutettu huolehtia sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta valtuuttajan valtuutuksessaan määrittelemällä tavalla. Kun yrittäjän omat juridiset asiakirjat on tehty kuntoon, on niitä hyvä aika ajoin myös päivittää. – Ei kannata tuudittautua siihen, että kun paperit on kerran tehty, ne ovat aina ajan tasalla. Elämäntilanteet muuttuvat ja yritykset kehittyvät. Yrittäjäkin nukkuu paremmin, kun näitä asioita pysähdytään pohtimaan aina tasaisin väliajoin, Toikka sanoo. Yrittäjä, ovatko omat lakiasiasi kunnossa? Oletko koskaan ajatellut, että sinun sairastumisesi saattaa vaikuttaa merkittävästi yrityksesi toimintaan? Tai että ilman avioehtoa myös yritysomaisuutesi on sellaista omaisuutta, johon aviopuolisollasi on avio-oikeus? OP Lounaismaan lakiasiainpäällikkö Juha-Matti Toikka kertoo, miksi yrittäjän kannattaa hoitaa myös henkilökohtaiset lakiasiat kuntoon. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
• Heta ja Arto Hyytiäisen mielestä on hienoa, että perheen lapset haluavat jatkaa Karotia Oy:n kehittämistä ja tuoda mukaan omia ideoitaan. Kuvassa myös poika Henri Hyytiäinen.
• 9 Suomessa popsitaan forssalaista porkkanaa Kun Hyytiäisen perheeltä kysyy, paljonko porkkanaa heidän yrityksessään Karotia Oy:ssä käsitellään vuoden aikana, vastaus yllättää. Siitäkin huolimatta, että heidän kotitalonsa pihalla on valtavat hallit ja tuotantotilat. – Viljelemme ja käsittelemme vuosittain noin 7–8 miljoonaa kiloa porkkanaa. Työllistämme vakituisesti 25 henkeä, minkä lisäksi meillä on kausiapulaisia, Arto Hyytiäinen kertoo. Porkkana on monipuolinen raaka-aine, jota voi syödä sellaisenaan, raasteena, kypsennettynä, keitossa tai käyttää leivontaan. Harva kuitenkin osaa ajatella, että myös sen kauppaan saaminen on laaja prosessi. – Porkkanan viljely on vain yksi osa työtämme. Kun sato on saatu korjattua ja varastoitua, työt siirtyvät sisätiloihin. Tuotannon puolella porkkanat pestään ja pakataan. Meillä on myös oma kuorimo ja toimitamme porkkanaa myös teollisuuden tuottajille ja tukkuliikkeisiin, Heta Hyytiäinen kertoo. – Tässä työssä pääsee siis tekemään kaikkea porkkanan viljelyn, käsittelyn, tuotekehityksen, myynnin ja asiakaspalvelun väliltä. Päivät ovat usein pitkiä, mutta työn monipuolisuus palkitsee, Arto ja Heta toteavat yhdessä. Pikkuisen parempia Pitkälle on tultu siitä, kun Arton isoisä alkoi viljellä tilaa sotien jälkeen. 14 hehtaarin tila on kasvanut vuosien saatossa ja nykyään viljelyksessä on yli 400 hehtaaria, josta porkkanaa on noin kolmannes. – Aiemmin täällä on kasvatettu karjaa, viljaa sekä eri kasviksia. Nykyisin olemme keskittyneet porkkanaan, sillä maaperä sopii hyvin sen viljelyyn. Yhteen tuotteeseen erikoistumalla olemme myös pystyneet tehostamaan tuotantoamme. Yrittämisen elinehto on, että pyrkii jatkuvasti kehittymään aina pikkuisen paremmaksi, Arto sanoo. Vaikka maatalous usein nähdään perinteisenä alana, digitalisaatio on tuonut paljon uutta myös Karotian toimintaan. – Ilman nykyaikaisia koneita tuotannon tehostaminen olisi käytännössä mahdotonta. Toki se edellyttää, että koneita ja ohjelmistoja osaa käyttää oikein. Mutta onneksi meillä on nuorempi polvi apuna, Heta sanoo. – Ja kuten missä tahansa bisneksessä, myös tässä on pysyttävä ajan hermolla ja mietittävä tuotekehitystä koko ajan. Pikkuiset Baby-porkkanammekin syntyivät kokeilemalla ja sittemmin ne on palkittu muun muassa vuoden elintarvikkeena, Arto kertoo. Polvelta toiselle Karotiassa on ymmärretty, että tuotannon tehostamisen lisäksi sekä työntekijöiden että yrittäjien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeä osa yrityksen toimintaa. – Meillä on töissä todella mukava porukka ja monet ovat olleet meillä töissä jo pitkään. Lähdemme usein porukalla työpäivän jälkeen kuntosalille, jotta paikat pysyvät kunnossa, Arto sanoo. – Asenteet ovat muuttuneet viime vuosina hyvään suuntaan. Nykyisin yrittäjänkään ei odoteta olevan enää töissä ympäri vuorokauden, vaan palautuminen nähdään tärkeänä osana yrityksen toimintakykyä. Kun malttaa välillä lomailla, niin työt sujuvat taas ihan eri tavalla, Heta sanoo. Kun pariskunnalta kysyy yrityksen tulevaisuuden näkymiä, kääntyy puhe tilan neljänteen polveen. – Lähivuosina suunnitelmissamme on vähentää työntekoa ja tehdä sukupolvenvaihdos, jotta nuoret pääsevät toteuttamaan omia visioitaan siitä, miten yrityksemme voi vastata kuluttajien tarpeisiin entistä paremmin, Arto sanoo. – On hienoa, että lapset haluavat jatkaa yritystä. Olisi haaskausta olla hyödyntämättä heidän nuoruuden intoaan ja ideoitaan. He ymmärtävät muuttuvaa maailmaa aivan eri tavalla kuin me ja osaavat viedä myös yrityksen uudelle tasolle, Heta sanoo. Oletko koskaan ajatellut, että kun ostat porkkanoita kaupasta, ne on todennäköisesti kasvatettu Forssan seudulla? Hyytiäisen tilalla Forssassa on viljelty maata jo kolmen sukupolven ajan ja jos Arto ja Heta Hyytiäisen visiot toteutuvat, yritys on tulevaisuudessakin yksi Suomen suurimpia porkkanantuottajia. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
• 10 Uusia tekijöitä yrityspankkiin ”Jokaisella yrittäjällä ja yrityksellä on oma ainutlaatuinen tarina taustalla. On hienoa päästä tutustumaan näihin tarinoihin ja yritysten toimintaan. Hyvä mieli tulee siitä, kun voi kumppanina tukea asiakkaan toiminnan jatkuvuutta ja menestystä.” Näin kuvailee OP Lounaismaan asiakkuuspäällikkö Marko Hotokka. Hän aloitti pankissa tämän vuoden alusta yritysrahoituksen parissa. Pääpaikkana Markolla on Salo. ”Olen ollut pankkialalla käytännössä koko 2000-luvun. Yritysrahoituksen parissa enemmän viimeiset pari vuotta.” ”Toistaiseksi päivät ovat menneet talon tapojen, prosessien, työkalujen ja tuotteiden opetteluun. Olen valmistellut luottoesityksiä ja tavannut myös jonkun verran asiakkaita. Pian pääsen osallistumaan aktiivisesti asiakastyöhön.” Rahoitusta ja maksuliikennettä ”Yritysja yhdistysasiakkaiden palveluiden ja päivittäisen rahoituksen ja maksuliikenteen hoitamista Forssassa ja Somerolla. Siinä työnkuvani tiivistetysti. Jossain vaiheessa mukaan tulee myös asunto-osakeyhtiöiden asioiden hoitaminen.” Asiakkuusneuvoja Risto Simso on tuttu OP Lounaismaalta viiden vuoden takaa. Hän toimi ennen ja jälkeen valmistumisensa pankissa asiakasneuvojana. Työtehtäviin kuului silloin kassaja infopalveluiden hoitaminen ja päivittäisajanvaraukset. ”Sittemmin olen toiminut muutamassa paikassa asiakasneuvojana ja rahoitusneuvojana. Olen tehnyt luottopäätöksiä ja hoitanut asiakkaiden säästämistä ja sijoituksia.” ”Tällä hetkellä huippuhetkiä on muun muassa se, kun pääsen oppimaan uutta. On palkitsevaa, kun alkaa hallita uudet järjestelmät ja ymmärtää kuinka ne toimivat.” Uusi vuosi näkyy OP Lounaismaalla uusina kasvoina. Yrityspankin tiimi kasvoi kahdella uudella tekijällä – asiakkuuspäällikkö Marko Hotokalla ja asiakkuusneuvoja Risto Simsolla. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä Marko Hotokka (vas.) ja Risto Simso ovat yrityspankin uusia kasvoja.
• 11 – Välillä pankista lähetetään asiakas meille ja välillä taas me lähetämme asiakkaan pankkiin. Yhteistyö on hyvin vastavuoroista ja toimii hyvin, toteaa Yrityssalon Senior Advisor Jukka Heinonen. Heinosen tehtäviin kuuluu erityisesti yritysten rahoitusasiat. Yrityssalon verkostoissa on pankkien lisäksi monia muita rahoittajia erilaiset julkiset rahoitustuet mukaan lukien. – On aivan luonnollista, että rahoittaja haluaa nähdä investointien kannattavuuden ennen päätöksentekoa. Kannattavuuslaskelmissa otetaan huomioon yrityksen tulosennuste, toimialan suhdannenäkymät ja oman toimialueen tilanne. Yrityssalon asiantuntijoiden palvelut ovat Salon ja Someron yrityksille maksuttomia. Yrityssalossa palvellaan niin aloittavia yrityksiä kuin pitkään toimineitakin. – Meidän kanssamme kannattaa ehdottomasti käydä kaikenlainen alkujumppa, oli kyseessä sitten uuden liiketoiminnan käynnistäminen, yrityskauppa tai vanhan liiketoiminnan kehittäminen, toteaa Jukka Heinonen. – Ehkä kaikista ensimmäinen ja tärkein neuvomme uusille yrittäjille on, että hanki kunnon asiantunteva kirjanpitäjä. Hyvä kirjanpitäjä osaa neuvoa ja ohjata oikeaan suuntaan. Suunnitelmallisuutta tarvitaan Yrityssalon toimitusjohtaja Jyrki Moilanen kannustaa yrityksiä suunnittelemaan tulevaisuuttaan. – Suunnitelmallisuus korostuu nyt, kun kaikki tapahtuu niin kovin äkkiä. Pitää olla valmiina mietittynä erilaisia vaihtoehtoja, uusia linjoja omalle liiketoiminnalle, jos vanhalta meneekin pohja alta. – Liiketoimintasuunnitelma ei ole mikään kiveen hakattu totuus, vaan sitäkin pitäisi päivittää säännöllisesti. Suunnitelmallisuutta tarvitaan, jos yritystä halutaan kehittää ja jos sen halutaan kasvavan. Kehittämispäällikkö Maija Pirvola kertoo, että Yrityssalo julkaisee neljä kertaa vuodessa suhdannekatsauksen, jossa peilataan seitsemän eri toimialan menestystä ja tilannetta. – Lisäksi omia suhdannekatsauksiaan julkaisee myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja OP Ryhmä. Tällaiset katsaukset ovat yrittäjälle työkalu omien tulevaisuuden suunnitelmien kirkastamiseen. – Yrityssalo järjestää vuosittain myös paljon erilaisia tapahtumia, joista yrittäjät saavat tärkeää tietoa oman yritystoiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi. Yrityssalon asiantuntijat kannustavat yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. – Monet yrittäjät ovat hyvin yksin oman yrittämisensä kanssa. Meiltä saa asioihin ulkopuolisen näkökulmaa, sparrausta, verkostoja ja apua vaikka niiden rahoitushakemusten tekemiseen. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, ei menneeseen Pankki on yhteistyökumppani investoinneissa, mutta päätösten tueksi tarvitaan hyvät suunnitelmat ja laskelmat. Niissä puolestaan yrittäjää auttaa Yrityssalo, jonka tehtävänä on auttaa yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä Yrityssalon Jukka Heinonen (vas.), Jyrki Moilanen ja Maija Pirvola neuvovat ja sparraavat yrityksiä muun muassa investoinneissa, kehittymisessä ja kasvussa.
• 12 ”Tee sitä mitä muut eivät tee” On ihmisiä, jotka viihtyvät mielellään sohvalla ja nauttivat rentouttavasta illasta. Sitten on myös niitä ihmisiä, jotka eivät malttaisi edes haastattelun aikana pysyä paikoillaan. Somerolaisen P.E Markkinoinnin yrittäjä Petteri Pomppu kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. – Olin aiemmin toisen yrityksen palkkalistoilla, mutta rakentelin myös vapaa-ajalla koko ajan jotain. Totesin lopulta, että ehkä minun kannattaa laittaa oma yritys pystyyn, niin saan tehdä hommia niin paljon kuin haluan, Petteri naurahtaa. Intohimo työtä kohtaan on tärkeää jokaisella alalla, mutta etenkin nosturiautoja rakennettaessa. – Näitä taitoja ei oikein opeteta missään kouluissa. Moni asia on pitänyt opetella itse kokeilun ja erehdyksen kautta. Mutta nyt erikoisosaamisesta on tullut yrityksemme ehdoton vahvuus. Kun auto tulee meille, puramme sen ensin osiin, vahvistamme rakenteet sekä asennamme nosturin aina sähköjä ja hydrauliikkaa myöten. Isommin ja korkeammalle Kun Petteriltä kysyy, moniko yritys Suomessa rakentaa autonostureita ja kuorma-autojen päällirakenteita, arvio on noin 20–30 yritystä. Mutta mikä sitten erottaa P.E Markkinoinnin muista? – Me rakennamme huomattavasti isompia nostureita kuin muut. Meidän lisäksemme vastaavia 50 metriin ulottuvia nosturiautoja rakentaa Suomessa vain muutama toimija Petteri selventää. Korkeiden nosturiautojen rakentaminen vaatii myös normaalia korkeamman hallin. Sellainen rakennettiin yrityksen pihalle noin 5 vuotta sitten. – Toki meillä oli myös tarve laajentaa. Ennen rakensimme yhtä autoa kerrallaan, mutta nyt meillä on aina vähintään kaksi autoa työn alla ja kuusi miestä kasaamassa niitä. Lisäksi teemme alihankintana levyosien valmistusta plasmaja laserleikkureilla. Enemmän, enemmän Koska Petteri mieluummin likaa omat kätensä kuin istuu pyörittelemässä papereita, miehelle oli helpotus, että laajentuminen toteutettiin yhdessä OP Lounaismaan kanssa. – Heidän kanssaan asiat käyvät aina niin näppärästi. Riitti, että soitin pankkiin ja kerroin suunnitelmistani. He lähettivät rahoitukseen tarvittavat asiakirjat ja pystyin allekirjoittamaan ne sähköisesti kotoa käsin, Petteri kiittelee. Yhteistyö pankin kanssa kävi jopa niin helposti, että Petteri suunnittelee laajentavansa hallia uudestaan lähitulevaisuudessa. – Tuohon toiselle puolelle mahtuisi hyvin 400-500 neliötä lisätilaa. Siten saisimme lisätilaa levyvarastolle ja koneille. Samalla voisin palkata myös muutaman uuden työntekijän. Tällaiset kasvusuunnitelmat kuulostavat varmasti hyvältä kaikkien korvissa. Kun somerolaisen nosturiautoja valmistavan P. E Markkinointi Oy:n omistaja Petteri Pomppu päätti vuonna 2004 ryhtyä yrittäjäksi, hän tiesi heti, että haluaa rakentaa autoja, joita muut eivät valmista. Päätös on ollut kannattava, sillä yritys on kasvanut tasaisesti ja kysyntää riittää. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
• 13 Yhteistyö pankin kanssa kävi jopa niin helposti, että Petteri suunnittelee laajentavansa hallia uudestaan lähitulevaisuudessa.
• 14 Vakavan sairauden turva Yrittäjän ja avainhenkilöiden työpanos on yrityksesi menestyksen kannalta merkittävä asia. Työpanoksen menetys voi vaikuttaa merkittävästi yrityksesi toimintaan ja talouteen sekä myös omaan talouteesi yrittäjänä, jos lainan vakuutena on omaisuuttaisi. Takaisinmaksuturvalla voit vakuuttaa yhteensä neljä 18-59-vuotiasta, tervettä henkilöä, joiden kotipaikka on ollut Suomessa viimeiset 12 kuukautta. Kun vakuutat enemmän kuin yhden henkilön, jokainen lisävakuutettu saa 10 prosentin alennuksen vakuutusmaksuistaan. Vakuutusmaksu on edullisempi henkilölle, joka ei tupakoi ja se pienenee lainan pääoman pienentyessä. Voit vakuuttaa uuden tai vanhan luoton enintään seitsemäksi vuodeksi. Vakuutusmäärä voi olla enintään 200 000 euroa. Takaisinmaksuturva on yrityksellesi verotuksellisesti edullinen ratkaisu, koska voit vähentää vakuutusmaksut pääsääntöisesti verotuksessa. Mitä vakuutus kattaa? • Vakavan sairauden • Tapaturmaisen pysyvän haitan • Kuoleman Miten vakuutus toimii? • Maksamme vakuutetun luoton pois esim. vakavan sairauden yllättäessä • Yrityksen varoja jää käytettäväksi muiden asioiden järjestelyyn, kuten sijaisen hankkimiseen Yrittäjänä sinun kannattaa huolehtia omasta ja henkilöstösi vakuutusturvasta, jotta selviätte taloudellisesti vakavan sairauden tai vamman yllättäessä. Näiden riskien toteaminen vaikuttaa usein oleellisesti sekä yrityksesi että yrittäjän tai työntekijän talouteen. Vakuutus on voimassa työja vapaa-aikana kaikkialla maailmassa, eikä siinä ole urheilulajeihin liittyviä rajoituksia. Vakavan sairauden turva täydentää yrittäjän tai työntekijän sosiaalitai muuta vapaaehtoista turvaa. Nopea hoitoon pääsy ja laadukas hoito mahdollistavat ripeän toipumisen ja työhön paluun. Kertakorvaus tuo yrityksellesi ja sairastuneelle taloudellista turvaa ja valinnanvapautta. Vakavan sairauden turvalla voit vakuuttaa 18-59-vuotiaan terveen henkilön, jonka kotipaikka on ollut Suomessa viimeiset 12 kuukautta. Voit vakuuttaa sekä itsesi yrittäjänä että yrityksesi henkilökuntaa. Mitä vakavan sairauden turva kattaa? • 11 vakavaa sairautta • Tapaturmaisen pysyvän haitan • Korvattavan sairauden tai tapaturman aiheuttaman kuoleman Miten vakavan sairauden turva toimii? • Vakuutetulle maksetaan veroton kertakorvaus 20 000100 000 euroa • Korvauksen voi käyttää omien ja yrityksesi tarpeiden mukaan hoitoihin, sijaisen palkkaamiseen tai luoton pois maksamiseen Turvaa yrityksesi taloudelle ja tulevaisuudelle
• 15 Olemme aina käytettävissäsi Koulutuksia sinulle OP-yritysmobiili Miten voimme auttaa? Tarvitsetko neuvoa, apua rahoituksen hakemisessa tai jossain muussa mieltäsi askarruttavassa asiassa? OP Lounaismaan yrityspankkilaiset ovat aina käytettävissäsi. Muistathan, että mitä varhaisemmassa vaiheessa pankin kanssa keskustelee, sen helpommin asiat yleensä järjestyvät ja päätökset saadaan tehtyä aikataulussa. Ole siis rohkeasti yhteydessä! Tavoitat meidät helposti soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Jos emme pääse vastaamaan, niin soitamme kyllä takaisin. Löydät yhteystietomme kotisivuiltamme tai tämän lehden takakannesta. Digitalisaatio, kehittyvä teknologia ja uudistuva työelämä. Yrittäjillä on paljon mietittävää nopeasti muuttuvassa maailmassa, mutta onneksi kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Me OP Lounaismaalla emme myy enää pelkkiä palveluita, vaan haluamme tarjota alueemme yrittäjille parhaat edellytykset liiketoiminnan kehittämiseen. Siksi me järjestämme yritysasiakkaillemme myös erilaisia koulutuksia. Tänä vuonna olemme järjestäneet jo esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin Facebook-koulutuksen ja tulossa on mm. leanin hyödyntämiseen myynnissä liittyvä koulutus. Lisätietoa koulutuksista saat seuraamalle OP Lounaismaan Facebook-sivua. Yrittäjän pankki on auki 24/7. OP-yritysmobiililla hoidat yrityksesi pankkiasiat silloin, kun on sinulle sopiva hetki. • Kaikki yrityksesi tarvitsemat pankkipalvelut aina mukanasi Lähetä laskut asiakkaille, hoida sijoitusasioita reaaliaikaisesti, hae rahoitusta tai koosta aineisto kirjanpitäjällesi. Kaikki tämä onnistuu mutkattomasti OP-yritysmobiilissa. • Parempaa taloudenhallintaa ajasta ja paikasta riippumatta Kun pankkipalvelut ovat kätevästi käden ulottuvilla, hoidat yrityksesi talousasiat sujuvasti ajallaan. • Asioi turvallisesti ja helposti Voit kirjautua sovellukseen helposti sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella. Käytössäsi on turvallinen ja näppärä Mobiiliavain, jolla vahvistat kaikki tapahtumat OP-yritysmobiilissa.
• Timo Lahti Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1363 050 364 2580 OP Lounaismaan yrityspankki Eeva Vainio Pankinjohtaja 044 731 7284 Eero Kaskela Asiakkuusjohtaja, Salo 010 256 1014 0400 299 147 Juho Pettersson Asiakkuusjohtaja, Somero 010 256 1279 050 593 9120 Jaana Sava Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1326 050 343 4761 Tuija Björkqvist Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1117 Olli Saaristo Asiakkuusasiantuntija, Salo & Forssa 050 521 0148, 010 256 120 Heli Hyväkkä-Virtanen Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1126 Siiri Erjala Asiakasneuvoja, Salo 010 256 1207 Marko Hotokka Asiakkuuspäällikkö, 010 256 1025 050 594 4405 Kirsi Vuorinen Asiakkuusneuvoja, Salo & Somero 010 256 1095 Jouni Nurmiluoto Luottojohtaja 010 256 1015 040 560 8782 Heli Toivonen Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1055 Teuvo Rantanen Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1017 044 770 1217 Jaakko Junnila Asiakkuusjohtaja, Perniö 010 256 1078 044 770 1478 Heli Seppälä Asiakkuusneuvoja, Forssa 010 256 1338 Risto Simso Asiakkuusneuvoja, Forssa & Somero 010 256 1045 Riitta Raivo Asiakkuusneuvoja, Somero 010 256 1274 Jaana Kesäniemi Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1242 Lauri Kaivonen Myyntijohtaja 010 256 1120 040 350 9420