Avioehto on järkevä teko 6 4 Lähimatkailusta kaikki irti 22 14 Salon Iltatori vahvistaa yhteisöllisyyttä Säästämisen taidot pienestä pitäen Kumppani Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 1/2023
Kannen kuvassa Tiia Kivinen, Karol ja Leonel Kula Yhdessä olemme voimakkaita Noin vuosi sitten päättyi historiallisesti pitkä nollakoron aikakausi. Kaikkiaan vaihe kesti lähes kymmenen vuotta. Ajanjakso on niin harvinaisen pitkä ja poikkeuksellinen, että moni velallinen ehti tottua ajatukseen markkinakorkojen nollatasosta. Pitkällä perspektiivillä katsottuna korot ovat silti varsin maltillisella tasolla. Harmillista korkojen nousussa on, että samaan aikaan myös eläminen ylipäätään on kallistunut tuntuvasti. In? aation, sähkönhinnan ja korkojen nousun yhteisvaikutus voi olla monelle kotitaloudelle suuri taloudellinen muutos lyhyessä ajassa. Lohdullinen ajatus kuitenkin on se, että talouden haastavia aikoja seuraa yleensä vakaammat ajat. Tästäkin syystä on järkevää varautua hyvinä aikoina niihin heikompiin. Näin voi toimia esimerkiksi säästämällä tai vaikka suojaamalla lainan korkokatolla ja huolehtimalla myös kattavasta vakuutusturvasta. Maailmalla on uutisoitu näkyvästi muutamien, lähinnä amerikkalaisten pankkien ajautumisesta vaikeuksiin. Jollekin voi tulla mieleen 1990-luvun lama, mikä kaatoi myös suomalaisia pankkeja. Myös vuoden 2008 pankkikriisi on monella mielessä. OP Lounaismaa on vahva ja vakavarainen pankki, joka noudattaa kaikkia valvojan antamia ohjeita ja määräyksiä ja on varautunut mahdollisten ja mahdottomien riskien varalta. Me pidämme huolta asiakkaistamme ja myös yhteisöstämme sekä toimialueemme elinvoimasta. Olemme tänäkin kesänä mukana mahdollistamassa kesätöitä nuorille sekä tarjoamassa elämyksiä monen paikallisen tapahtuman kumppanina. Yhdessä meillä on voimaa luottaa tulevaisuuteen. Hyvää kesää toivottaen, Jouni Hautala toimitusjohtaja Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.fi/lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.fi Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Emmi Palomäki Mirjami Aaltonen Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Piia Romppanen ja Taija Piikkilä Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 52 300 2 | OP Lounaismaa
Paluu tulevaisuuteen Tänä kesänä ollaan trendikkäästi vihreitä, marttaillaan, varaudutaan kuin viimeistä päivää ja ihaillaan tekoälyä pieni pelonryppy silmäkulmien välissä. Tekoäly Kaksi vuotta sitten vain harva olisi uskonut, että tekoälyltä voi tilata tuosta vain vaikka kokonaisen esseen Ranskan vallankumouksesta, ja vieläpä suomeksi. Tekoäly on tullut ryminällä osaksi kaikkea tekemistä: sillä sävelletään kappaleita, tehdään maalauksia ja kirjoitetaan novelleja. Tekoälystä veikataan Googlen ja monen muun teknologiajättiläisen syrjäyttäjää. Kohta se tekee varmaan meidän ruuatkin! Marttailu Inflaatio on tuntunut isoimmin ruokalaskussa. Nyt onkin vanhat kunnon kotitalousvinkit ajankohtaisempia kuin koskaan ja kouluaikaisia keittokirjoja kaivellaan innokkaasti naftaliinista: Miten tehdään maistuvaa kotiruokaa edullisista raaka-aineista? Marttojen sivuilta löydät esimerkiksi tietoa siitä, mitä sesongin raaka-aineita kannattaa milloinkin hyödyntää. Käärijän vihreä Kirkas vihreä on ollut pukeutumisessa huippumuodikas jo pari vuotta, mutta tänä keväänä Suomen Euroviisuedustaja Käärijä nosti vihreän täysin uudelle tasolle. Vihreisiin hihoihin pukeutunut Käärijä on innostanut faneja ympäri Eurooppaa tunnustamaan väriä. Tätä voi kutsua varsin onnistuneeksi vihreäksi siirtymäksi – ainakin kohti Euroviisujen kärkikastia. Varautuminen Viimeiset vuodet ovat opettaneet meidät varautumaan. Kotona pitää olla elintarvikkeita pariksi viikoksi ja radioon toimivat patterit. Olemme kummasti oppineet myös varautumaan siihen, että emme olekaan kuolemattomia. Edunvalvontavaltakirjoja ja testamentteja tehdään enemmän kuin koskaan. Kaiken lisäksi liityimme yksimielisesti Naton jäseneksi. Varautuminen on siis tsek! OP Lounaismaa | 3
Lähdetään retkelle kotinurkille! Aina ei tarvitse lentää maailman ääriin nähdäkseen jotain uutta tai viettääkseen elämyksellisen lomapäivän. Omat kotinurkat ja lähiseudut jäävät usein turhaan vieraiksi ja siksi me päätimmekin testata, mitä kaikkea voi kokea Forssassa viikonlopun aikana. Toisena päivänä kuljemme jalan ja toisena autolla. Päivä aikaa ja kulkuneuvona omat jalat. Mitä kaikkea voi nähdä ja kokea yhden päivän aikana Forssassa? Paras tapa tutustua tarjontaan ja tehdä suunnitelma, on vierailla Visitforssaregion-sivustolla, josta löytyy kaikki Forssan ja lähikuntien käyntikohteet ja muut elämykset. Forssa on syntynyt tekstiiliteollisuuden ympärille, siksi onkin perusteltua aloittaa päivä Kehräämöalueelta, mikä on tänä päivänä opiskelun ja kulttuurin keskus. 1800-luvulla rakennettu alue on kaunis kokonaisuus, jota ympäröi Loimijoki, koski ja vehreät puistot. Kehräämöalueella on kolme museota, joissa voi tutustua Forssan historiaan, tekstiiliteollisuuden historiaan ja luontoon. Myös kirjasto on piipahtamisen arvoinen. Kesällä keskellä Piippuaukiota on terassi, jossa voi sammuttaa janon ja nälän. Forssa-valotekstillä koristettu Kehräämön piippu on suosittu sel? enottopaikka. Sen juurelta on hyvä lähettää ystäville terveiset Forssasta. Jos haluaa tutustua Kehräämöalueeseen paremmin, voit varata paikallisen oppaan googlaamalla Lounais-Hämeen Oppaat tai tutustumalla Doerz-tapahtuma-alustan tarjontaan. Taiteen ja historian ystäville Kehräämöltä kannattaa suunnata kohti Kalliomäkeä, joka on vanhinta forssalaista asuinaluetta. Forssalaisittain sitä kutsutaan Ronttismäeksi tai linjoiksi, sillä asuinalue on rakennettu 11 samansuuntaisen linjan eli tien suuntaisesti. Matkalla on ehdottomasti pysähdyttävä Yhtiönpuistoon ihailemaan 1800ja 1900-luvun alun pitsihuviloita, jotka tehdas rakennutti johtohenkilöille. Puiston laidalla on myös Tehtaankoulu, joka rakennettiin vuonna 1861 tehtaassa työssä käyviä lapsia varten. Yhdessä jugendhuviloista, Villaforssissa, on taidegalleria ja moninaisesti kulttuuritapahtumia ympäri vuoden. Esimerkkinä klassisen musiikin musiikkifestivaali Musica Kalevi Aho kesäkuussa. Kalliomäessä toisella linjalla on Ronttismäen tehtaalaismuseo, jossa pääsee näkemään, miten 1800-luvulla tehtaalaiset asuivat. Nähtävillä on myös alueella työskennelleiden puusepän, räätälin ja suutarin verstaat. Taiteen ystäville on tarjolla näyttelyitä Kehräämöalueella Forssan Museossa ja Kirjaston näyttelytila Vinkkelissä ja Galleria Omenassa. Forssaan on helppo tutustua jalan. Joenvarsi on rakennettu kauniiksi, lisäksi Forssassa on ennätysmäärä puistoja, kaikkiaan 139 kappaletta. Forssa on myös yksi Suomen kansallisista kaupunkipuistosta. Luontoon ihan lähelle Jos käytettävissä on auto, nokka kannattaa ehdottomasti suunnata Tammelan kansallispuistoihin, Liesjärvelle ja Torronsuolle. Matkaa näihin kohteisiin on Forssan keskustasta noin viisitoista minuuttia. Molemmista kansallispuistoista löytyy opastettuja reittejä. Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo, joka sopii päiväretkeilyyn ympäri vuoden. Pitkospuilta ja lintutorneista avautuu käsittämättömän upea ja saman aikaan karu maisema, mikä uudistuu jokaisena vuodenaikana uuteen väriin. Liesjärvellä on useita eripituisia vaellusreittejä, yhtensä noin 30 kilometrin verran. Lisäksi Liesjärven luontoon voi tutustua myös maastopyörällä tai kanootista käsin. Molempia saa vuokrattua lähialueen matkailutoimijoilta. Liesjärvellä voi piipahtaa myös Korteniemen perinnetilalla, jossa pääsee tutustumaan 1910-luvun metsänvartijatilan elämänmenoon. Tilaa hoidetaan vanhan ajan menetelmin. Kolmantena luontokohteena tutustumisen ja vaikka kokonaisen päivän vierailun arvoinen paikka on Saaren Kansapuisto Tammelassa. Se on Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan yhdessä omistama virkistäytymisalue, jossa on luontopolkuja, kahden järven uimarannat ja perinneruokaravintola. Saaren Kansanpuistosta löytyy myös Kaukolan näkötorni, josta kansallistaitelija Albert Edelfelt maalasi tunnetun teoksensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. OP Lounaismaa | 5
OP Lounaismaan lakimies Sanni Haavisto (vas.) ja vastavihitty pariskunta Anne ja Markus Kontturi kävivät avioehtoasioita perusteellisesti läpi.
Tahdon sinut ja avioehdon Kun rakkaus tulee yllättäen ja täyttää jokaisen solun kehossa, ei välttämättä tule mietittyä kysymyksiä mitä jos ja mitä kun. Forssalaiselle uudelle avioparille avioehto oli itsestäänselvyys, vaikka sen puheeksi ottaminen ei ollutkaan ihan helppoa. Anne ja Markus Kontturi löysivät toisensa Tinderistä vuoden 2021 ensimmäisenä päivänä. Molemmilla oli takanaan pettymyksiä ja epäonnistuneita treffejä, joten kumpikin lähti ensimmäiseen tapaamiseen ilman sen suurempia odotuksia. – Suurin hämmästys oli varmaan se, että Markus tuli hakemaan minua paikallisesta baarista valkoisella suurella Chevroletilla. Olin kirjoittanut hänelle, että minulle kelpaa ainoastaan pitkä prinssi valkealla ratsulla, Anne kertoo. – Sovimmekin ensimmäisenä iltana, että emme tee tästä mitään vakavaa. Toisin kävi. Huomasin viihtyväni viikonloppu toisensa jälkeen Annen luona, jatkaa Markus. Pari kuvailee suhdettaan sanoilla turvallinen ja helppo. Suhteessa saa olla oma itsensä ja toisen kanssa on hyvä olla. Anne ymmärtää, että Markuksen työ rekkakuskina on hänelle tärkeää, vaikka se pitääkin miehen arkipäivät poissa yhteisestä kodista. Ja Markus ymmärtää, että vaimo haluaa sosiaalisena ihmisenä osallistua ja harrastaa; toimia luottamustehtävissä, uida, pelata lentopalloa ja laulaa karaokea. Ja niin tosissaan pari oli toistensa suhteen, että häitä juhlittiin tämän vuoden aprillipäivänä. Hääpäivä oli sama kuin Annen isän vanhempien, välissä oli tasan 100 vuotta. – Sanoin myös, että jos vielä naimisiin menen, niin haluan isot häät. Meidän kanssamme juhlimassa olikin 200 sukulaista ja ystävää, Anne kertoo. Avioehto tätä päivää Anne on ollut naimisissa myös kerran aikaisemmin ja liitosta on kaksi nyt jo aikuista lasta. Myös Markuksella on kouluikäinen tytär. Anne halusi ottaa ennen häitä puheeksi avioehdon, mutta ei löytänyt heti tapaa sanoa sitä ääneen. – Onneksi Markus otti asian ensin puheeksi. Koen jääneeni maksajaksi ensimmäisessä avioliitossani, enkä halua sen toistuvan. Olen myös omistajana perheyrityksessä ja se omistus on jo aikanaan lahjakirjassa suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle, Anne kertoo. – Annella on enemmän varallisuutta kuin minulla. Halusin katkaista heti siivet spekuloinneilta, että menisin naimisiin rahojen takia. Avioehto oli minun vaatimukseni, Markus sanoo. Tuore aviopari on sitä mieltä, että avioehto on ehdottomasti tätä päivää. On järkevää varautua kaiken varalle, sillä elämässä sattuu kaikenlaista. Avioehdon Annelle ja Markukselle tehnyt OP Lounaismaan pankkilakimies Sanni Haavisto vahvistaa, että avioehto on erityisen tärkeä asiakirja varsinkin silloin, kun osapuolilla on elämää takanaan ja kertynyttä omaisuutta. – Uusioperheissä usein halutaan turvata avioehdolla aiemmin karttuneen omaisuuden siirtyminen omille perillisille. Avioehto toki voidaan laatia myös niin sanottuna romanttisena versiona, jolloin avio-oikeus suljetaan pois vain avioeron varalta. Useimmiten asiakkaat kuitenkin haluavat laatia niin sanotun täysin poissulkevan avioehtosopimuksen, jolloin kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, päättyy liitto sitten avioeroon tai kuolemaan. Paras hetki ennen häitä Avioehdon voi tehdä milloin tahansa, ennen avioliittoon astumista tai avioliiton aikana. Avioehto vaatii voimaantullakseen rekisteröinnin, joka suoritetaan Digija väestötietovirastossa avioliiton solmimisen jälkeen. Lakimiehen kokemus kertoo, että paras hetki avioehdon laatimiselle on kuitenkin ennen avioliiton solmimista. – On hyvä selvittää kaikki tarpeelliset asiat ennen avioliiton solmimista. Jos kyseessä on uusiopari, jossa osapuolet ovat aiemmin olleet avioliitossa, niin on hyvä varmistaa myös se, että ositus aiemmin päättyneiden liittojen osalta on tullut toimitetuksi. Muutoin pahimmassa tapauksessa entinen puoliso voi olla kuolinpesän osakas, Sanni Haavisto toteaa. Avioehto on suunnittelua, jolla varmistetaan päätäntävalta omaan varallisuuteen. Anne onkin miettinyt asioita pitkälle tekemällä myös perintösuunnittelua ja myös edunvalvontavaltakirjan, jotka hän on laatinut myöskin Lounaismaan Osuuspankin lakipalveluissa. – Anne on hyvä näissä lakijutuissa, mutta tuli siinä pankin lakimiehen kanssa keskustellessa esiin myös asioita, joita entuudestaan me emme tienneet. Yksi oli lesken asumissuoja. Eli aviopuolisolla on toisen kuollessa oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, vaikka olisikin avioehto, Markus sanoo. Sanni Haavisto muistuttaa vielä, että asumissuoja ei koske avopareja, ja siksi erityisesti avoparien kannattaakin turvata toistensa asemaa esimerkiksi juuri asumisen osalta testamentissa annettavilla määräyksillä. – Elämässä aika harvoin tarvitsee lakimiehen palveluksia, niin silloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Ammattilaisen kanssa varmistuu, että asiat tulevat mietittyä joka kannalta ja että ne menevät kerrasta oikein, Anne suosittelee. OP Lounaismaa | 7
Carita Nikanderia on kiinnostanut kaikki asumiseen liittyvät asiat aina suuresti. Hän on seurannut aktiivisesti asuntomarkkinoita ja selaillut asuntojen myynti-ilmoituksia. Koska myös asuntosijoittaminen kiinnostaa, Carita lukee paljon alan kirjallisuutta, seuraa asioita sosiaalisessa mediassa ja kuuntelee aiheeseen liittyviä podcasteja. Vuosien varrella Carita on päässyt toteuttamaan omia asumisen haaveita ja unelmia erilaisissa sisustus-, remontointija rakennusprojekteissa. Omakotitalon rakentaminen on ollut iso toteutunut unelma ja samalla myös iso oppikoulu. – Kiinnostuin kiinteistönvälitysalasta ensimmäisen kerran jo reilu kymmenen vuotta sitten. Lopulta tein päätöksen, että lähden kokeilemaan työtä, jossa pystyn hyödyntämään osaamistani, vahvuuksiani ja luontaista kiinnostustani. Kun päätös oli tehty, lähdin tavoitteellisesti lukemaan LKV-kokeeseen, jotta alalle siirtyminen olisi helpompaa. Hän kertoi lähipiirilleen aikeistaan ja Turun Seudun Osuuspankissa työskentelevä ystävä kertoi, että OP Ryhmässä on myös kiinteistönvälitystä. – Googletin OP Kotia ja tutustuin yritykseen, ja luonnollisesti aloin saada OP Kodin mainoksia eteeni somessa. Yhdessä näistä mainoksista etsittiin kiinteistönvälittäjää OP Kodille Saloon. – Kun hain tänne OP Kotiin kiinteistönvälittäjäksi, olin käynyt jo LKV-kokeessa. Mutta tulokset eivät olleet tulleet vielä siinä vaiheessa, kun tulin työhaastatteluun. Oli kiva soittaa muutama päivä jälkeenpäin myyntijohtaja Jarkko Nikanderille ja kertoa, että olin päässyt kokeesta läpi. Vaativaa ja antavaa Carita aloitti OP Kodissa kiinteistönvälittäjänä helmikuun alussa. Nyt takana on kokemusta muutaman kuukauden ajalta. Mukaan mahtuu myös myyntikohteiden hankintoja ja muutamia kauppoja. – Olen saanut rauhassa perehtyä uuteen työhöni. Olen kulkenut muiden kiinteistönvälittäjien mukana ja oppinut heiltä paljon. Tiimiltä on tullut kyllä valtavasti tukea. – Ensimmäinen kauppa oli tietenkin jännittävä tilanne, mutta myös todella hieno kokemus. Molemmat ensimmäisistä kohteistani herättivät paljon kiinnostusta ja menivät myös nopeasti kaupaksi. Useimmiten kiinteistönvälittäjät tutustuvat ensin työn kautta alaan ja suorittavat myöhemmin LKV-tutkinnon. Carita teki asian toisin päin. Teoriatieto oli hallussa jo ennen työn aloittamista. – Ajattelin ensin LKV-kokeeseen valmistautuessani, että ei se nyt niin vaikeaa voi olla. Mutta koe on todella vaativa, se pohjautuu hyvin pitkälti lainsäädäntöön. Valmistauduin lukemalla ja tekemällä vanhoja kokeita. Siltikään en ollut ollenkaan varma pääsenkö läpi. – Edellisissä ammateissani ja työtehtävissäni olin tekemisissä ihmisten ja talouden kanssa. Nekään kokemukset eivät mene hukkaan, vaan niistä on paljonkin hyötyä kiinteistönvälittäjän työssä. Uusi työ, uusi arki Ammatinvaihtajana Carita joutuu totuttelemaan myös uudenlaiseen arkeen. Uusi työ, perhe-elämä, omakotitalon puuhat, lasten harrastukset ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. – Oikeastaan vasta nyt perehtymisjakson jälkeen alkaa nähdä millaiseksi se arki muotoutuu. Uusi työ tuo elämään paljon uusia elementtejä, kuten provisiopalkkauksen ja vaihtelevat työajat. Carita on jo saanut asiakkailta hyvää palautetta ammattitaitoisesta, henkilökohtaisesta ja aktiivisesta asiakaspalvelusta. – Olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän tilanteistaan. Se varmasti on valttikortti tässä työssä, jossa kuitenkin etsitään ihmisille unelmien koteja ja oikeita ratkaisuja sen hetkiseen tarpeeseen. Carita kuvailee itseään visuaaliseksi ihmiseksi, joka osaa nähdä asuntojen hyvät puolet. Se auttaa myytävien kohteiden markkinoinnissa ja myynnissä. – Työtäni tukee OP Kodin laadukas ja toimiva palvelupaketti, johon kuuluu kahdeksan kiinteistönvälittäjän lisäksi ammattivalokuvaajien ottamat kuvat ja tehokas markkinointi. – Minulle on erityisen tärkeää tehdä myyntiin liittyvät valmistelutyöt huolellisesti ja noudattaa ajantasaista lainsäädäntöä sekä hyvää välitystapaa. Sillä varmistetaan, että asuntokauppa on kaikille osapuolille turvallinen ja onnistunut tapahtuma. OP Kodin uusin kiinteistönvälittäjä Carita Nikander tunnistaa asuntojen potentiaalin ja ymmärtää ihmisten tarpeet. Hyvänä kuuntelijana ja tarkkana asioiden varmistajana hänestä saa hyvän kumppanin asunnon myymiseen ja ostamiseen. Kiinteistönvälittäjä kuulee toiveesi 8 | OP Lounaismaa
N3xt Levelin yrittäjien Mira Kilkin (vas.) ja Jenna Metsänperän kirpputori näyttää tyylikkäältä vaateliikkeeltä.
Käytettyjen tavaroiden kauppa nextille levelille Kirpputoribisnestä voi tehdä kannattavasti ja tyylikkäästi. Salolainen N3xt Level kirpputori on nimensä mukaisesti vienyt käytetyn tavaran kierrättämisen seuraavalle tasolle. Tällä kirpputorilla on ihanan valoisaa ja avaraa. Myös kirpputorin palvelukonsepti on päivitetty nykyaikaan. Mitä syntyy, kun intohimoinen kirpputoriharrastaja ja liiketalouden osaaja alkavat vaihtaa ajatuksia? Jenna Metsänperän ja Mira Kilkin tapauksessa syntyi uuden sukupolven kirpputori N3xt Level. Vähän reilu kaksi vuotta sitten yhtiökumppanit tutustuivat toisiinsa talousaiheisessa Facebook-ryhmässä. Ensin alkoivat viestit lennellä ja melko pian istuttiin jo yhteisen pöydän ääressä ideoimassa yhteistä liiketoimintaa. – Idea uudenlaisesta kirpputorista syntyi oikeastaan reilussa kahdessa viikossa sen jälkeen, kun olimme ensimmäisen kerran tavanneet, kertoo Mira. – Oikeastaan kaikki lähti siitä dilemmasta, kuinka paljon meillä on kotona ylimääräistä tavaraa ja vaatetta, jonka voisi laittaa kiertoon. Mutta jos kaapissa on paljon merkkituotteita, niin ei tee mieli viedä peruskirppikselle. Siellä ne eivät välttämättä tavoita oikeanlaista ostajakuntaa. Kaksikko tajusi, että Salo tarvitsee uudenlaisen modernin kirpputorin. Ja modernin määritelmänä on, että kirpputorilla on siistiä, avaraa, pöydistä ei tule tikkuja ja fiilis on tyylikäs kuin vaateliikkeessä. Heinäkuussa tämä uuden tason kirpputori täyttää kaksi vuotta. Tyylikkäälle kierrättämiselle tilausta N3xt Levelin sosiaalisen median tilit avattiin kuukautta ennen kirpputorin avaamista. Facebook-tilille tuli kahdessa päivässä yli 1000 seuraajaa. – Oli ihan selvä, että tällaiselle uuden tason kirpputorille oli kysyntää ja kiinnostusta. Olemme ottaneet somen vahvasti mukaan markkinointiin eli meidän @n3xtlevel.? somekanavilla pääsee tutustumaan etukäteen uuteen tarjontaan, Mira kertoo. Yrittäjäkaksikosta Miralla oli siis kokemusta kirppareilta, Jenna puolestaan on liiketoiminnan ammattilainen. Hän toimii edelleen liiketoimintajohtajana toisessa yrityksessä. – Kyllä tämä on kannattavaa bisnestä. Olemme myös miettineet toiminnan laajentamista ja ketjun perustamista. Toiminta on konseptoitu niin perusteellisesti, että skaalaaminen on täysin mahdollista, Jenna toteaa. – Kierrättäminen kaikessa muodossa tulee vain kasvamaan. Nyt myös nuoret ovat innostuneet kirpputoreista, se ei ole ollenkaan noloa vaan trendikästä. Ja trendi näkyy myös suurten brändien avauksilla, esimerkiksi Marimekolla ja Zalandolla on myös omat käytettyjen vaatteiden kauppansa, Mira jatkaa. Aika on rahaa N3xt Levelin somepäivityksien perässä on asiasanoina #tulo, #rahantakii ja #rahapuhe. Kirpputoriyrittäjien ideologiasta paistaa, että rahasta kannattaa puhua, myös silloin kun rahat ovat tiukalla. – Kirpputorien suosiota siivittää paitsi ympäristökysymykset ja vastuullisuus, niin myös nyt käsillä olevat tiukat ajat. Kun kaikki kallistuu, jää rahaa vähän käytettäväksi esimerkiksi vaatteisiin. Ja toisaalta kirpputoreilla voi tienata vähän ylimääräistä myymällä sellaista, mitä ei itse enää tarvitse. Kierrättämisestä tekee kannattavan myös se, että myymällä tavaroitaan N3xt Levelillä ei voi jäädä miinukselle. – Monet ovat kiireisiä, eikä heillä ole aikaa hoitaa päivittäin omaa kirpputoripöytäänsä. Heille meillä on omat All Inclusiveja siivouspalvelut. Eli me hoidamme joko kaiken tai sitten huolehdimme siivouksesta. Lisäksi meillä on Together-myyntipaikka niitä varten, joilla ei ole kasseittain myytävää, Mira kertoo. Palvelujen ansiosta kirpputorille tulee myyjiä kauempaakin, jopa Espanjasta asti. Myös ostoksille tullaan ympäri Suomen, sillä uuden tason kirpputori on oikein hyvä päiväretkikohde. OP Lounaismaa | 11
Hei vaan Hippo-kisailemaan! Kuinka pitkälle lentää pallo? Kuka kirii ensimmäisenä maaliin? Miten luistaa pituushyppy? OP Lounaismaan Hippo-kisat liikuttavat jälleen paikallisia lapsia ja nuoria. Näissä hyvän mielen kisoissa osallistuminen ja liikunnan riemu ovat tärkeintä. Hippo-kisat järjestetään kesäja elokuussa kuudella paikkakunnalla. Seuraa tarkempaa ilmoitteluamme! • Someron urheilukentällä tiistaina 27.6. • Perniön urheilukentällä tiistaina 1.8. • Salon urheilupuistossa maanantaina 7.8. • Kajalan urheilukentällä Inkereellä tiistaina 15.8. • Toijalan yleisurheilukentällä Kiskossa tiistaina 22.8. • Lamminrannan urheilukentällä Forssassa keskiviikkona 30.8. Kesän huippuedut omistaja-asiakkaille! • Rikalan Krouvista, Rikalanmäen Jokiravintolasta ja Pubravintola Wiurilan Sigridistä lounaat ja à la carte -annokset -20%. Etu voimassa 1.6.–31.8.2023. • Open Padel Salosta kenttävuokra -20% kesäkuun ajan sekä alennusta kesän kursseista. • Mathildendalin Keskuspuistossa minigolfista 5 euron alennus neljän hengen ryhmille, voimassa 1.6.– 31.8.2023. • Alkupadel Forssassa ilmainen tutustumiskäynti sekä kenttävuokra -20%, voimassa koko kauden 2023. • Esakallion juhannusjuhlissa esiintymässä Juha Tapio, Laura Voutilainen sekä Aston Kalmari. Omistaja-asiakkaille ennakkoliput etuhintaan 35 euroa. • Kukkakauppa Kalevi Laine tarjoaa 20 % alennuksen kukista ja kukkalaitteista. • Forssan Liivikeskuksesta 10 % alennuksen. • Tanssiurheiluseura Swivel tarjoaa alennusta tanssikursseista. Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin kesäkuussa! Etujen tarkemmat tiedot sekä lunastusohjeet löydät OP-mobiilista! 12 | OP Lounaismaa
Juho Nenonen on ammattikoripalloilija, yritysvalmentaja ja yrittäjä, joka uskoo elinikäiseen oppimiseen. Vieraileva kolumnisti Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin salaisuus Mistä syntyy kokonaisvaltainen hyvinvointi? Kysymys kuulostaa jotenkin älyttömän tylsältä, koska tiedämme vastauksen. Jos hyvinvointimme olisi kiinni pelkästä informaatiosta, niin kukaan ei koskaan kuolisi tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin, kakkostyypin diabetekseen tai muihin tauteihin, joihin me voimme itse vaikuttaa. Miksi me kaikki teemme asioita, joiden tiedämme olevan meille vahingollisia? Tiedät varmasti sanonnan: ”en ollut oma itseni”. Mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Kuka olit, jos et ollut oma itsesi? Olitko naapurisi? Vai olitko ehkä puolisosi? Ei. Olit oma itsesi, mutta käyttäydyit tavalla, joka ei ollut sinulle tyypillistä. Tässä on avain myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärtämiseen. Otetaan pieni henkilökohtainen esimerkki. Olen ollut nuoresta pitäen innokas urheilija. Mutta olen myös ollut todella innokas herkuttelija. Urheilija minussa tietää, että liika herkuttelu ei ole hyvästä. Mutta herkuttelija minussa kuiskailee korvani, että ”kyllä sinä voit vähän vielä santsata sitä jälkiruokaa”. Miksi olen samasta asiasta kahta mieltä? Transpersoonallisen psykologian uranuurtaja James Fadiman on tutkinut vuosia sitä, miten ihmisellä on yhden minän sijasta useita ”miniä”. Me haluamme monia eri asioita, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Tämä vaikuttaa valtavasti siihen, miksi me teemme asioita, joita me emme haluaisi tehdä. Todellisuudessa osa meistä haluaa tehdä yhden asian ja toinen osa haluaa tehdä jotakin muuta. Mutta miten me voimme muuttaa tätä asetelmaa ja kuunnella sitä minää, joka haluaa meille parasta? Meillä on taipumus painottaa tekojemme välittömiä seurauksia. Usein välitön seuraus tuntuu hetkessä hyvältä: syöt jälkiruokaa, se on herkullista sen sekunnin, kun se on suussasi. Valvot ja bailaat pikku tunneille, se tuntuu hetkessä mahtavalta. Mutta välilliset seuraukset ovatkin negatiivisia. Mitä enemmän mietimme tekojemme pitkäaikaisia seurauksia, sitä helpompi meidän on perustella itsellemme, mitä meidän kannattaa tehdä. Ihminen tekee päivässä keskimäärin 35 000 päätöstä ja tutkimusten mukaan jopa 40 % päätöksistä tehdään tiedostamatta, eli toimimme kuin autopilotilla. Hyvinvoinnin kannalta ne tavat, joita luomme, ovat keskeisiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Eli tarkastele tekemistäsi pitkäaikaisten seurauksien näkökulmasta. Kytke autopilotti pois päältä ja mieti tarkkaan, onko tämä todella tapa, jolla haluan toimia? Jos vastaus on ei, niin on aika luoda uusia, parempia tapoja. Suurin syy uuden tavan epäonnistumiselle on, että uusi tapa ei ole palkitseva. Joten muista, kun luot itsellesi uuden tavan palkitse itseäsi siitä, että toteutit sen. Näin kiität sitä minää, joka haluaa sinun parastasi. OP Lounaismaa | 13
Kun Popeda esiintyi viime kesänä Salon Iltatorilla, paikalla oli 17 000 ihmistä. Väkeä tuli ympäri Suomea ja koko kaupungin liikenne meni hetkeksi tukkoon. Se oli kuitenkin todella pieni harmi kaiken hyvän rinnalla. – Iltatori on tärkeä perinne meille salolaisille, mutta se tuo tänne ihmisiä myös kauempaa. Juttelin viime kesänä pariskunnan kanssa, jotka kertoivat tulevansa asuntovaunulla joka kesä Rovaniemeltä asti, kertoo Salon Iltatori ry:n puheenjohtaja Antti Ketonen. Iltatorien konsepti on vanha ja kaksi vuotta sitten tapahtuma uudistui uusien järjestäjien myötä. Taustalla vaikuttavat Ketosen ohella Aleksi Burtsov, Jukka Alanko, Ville Virtanen, Riikka Helenius ja Jari Laakkio. – Moni kunta on kysynyt meiltä Iltatorin konseptia ja halunnut luoda jotain samanlaista. Mutta se ei ole ihan helppoa. Pelkästään artistien buukkaaminen on yli puolen vuoden työ ja toisena on isäntien eli paikallisten yritysten löytäminen yhteistyökumppaneiksi, Aleksi Burtsov toteaa. – Iltatori on uniikki tapahtuma, eikä sitä sellaisenaan voi kopioida. Iltatorin hyvä ? ilis syntyy täällä Salossa salolaisten keskuudessa. Kaikille yhteinen tapahtuma OP Lounaismaa on Iltatorien pitkäaikainen kumppani ja mahdollistanut vuosittain yhden huippuartistin konsertin salolaisille. – Salon Iltatorin vahvuus on se, että konserteista pääsee nauttimaan jokainen halukas. Meille pankissa on tärkeää näkyä omassa yhteisössämme ja pitää huolta asiakkaidemme hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä, kertoo OP Lounaismaan markkinointipäällikkö Emmi Palomäki. – Meillä menee hyvin, kun asiakkailla ja Salolla menee hyvin. Siinä tärkein syy olla mukana mahdollistamassa elämyksiä ja yhteenkuuluvuutta salolaisille. Lähdemme mielellämme mukaan tapahtumaan, jota pidämme tärkeänä myös paikallisen elinvoiman osalta, summaa pankinjohtaja Jukka Tuominen. OP Lounaismaan isännöimässä Iltatori-tapahtumassa kesäkuun 8. päivänä on lapsille tarjolla myös supersuosittu Liikennekaupunki. Sitä osataan odottaa ja sitä myös kysellään etukäteen. – Iltatori tarjoaa jokaiselle jotain ja se on ehdottomasti tapahtuman vahvuus. Ja juuri tällainen kaikille yhteinen kokemus luo hyvää henkeä ja yhdessä tekemistä. Antamista ja saamista Antti Ketonen, Aleksi Burtsov ja muut Iltatorin järjestäjät tekevät tapahtumaa talkootyönä. Palkinto tulee sillä hetkellä, kun näkee torin täynnä iloisia ihmisiä. – Jos puhutaan yhteisöllisyydestä, niin silloin puhutaan antamisesta, saamisesta ja osallistumisesta. Kun minä olen tekemässä hyvää salolaisille, saan siitä myös itse hyvän ? iliksen. Ja vaikka meillä kaikilla on varmasti kova kiire töissä, me haluamme raivata aikaa myös tälle yhteiselle jutulle, Ketonen sanoo. – Tähän yhteiseen juttuun kuuluvat olennaisesti myös paikalliset yritykset, jotka illan isäntinä tarjoavat elämykset yleisölle. Lisäksi osallistamme salolaisia mukaan parhaamme mukaan ja myös kuuntelemme toiveita. Jukka Tuominen vahvistaa, että yhteisöllisyys on voimavara, johon luotetaan myös pankin strategiassa. – Jos mietitään vaikka salolaisuutta, niin se ei tarkoita mitään nurkkakuntaisuutta, vaan asennetta ja tekemisen meininkiä. Tällaisen tapahtuman tekeminen ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan se vaatii paljon yhteistä tahtoa ja energiaa. Salon Iltatori onkin tapahtuma, joka saa lähes poikkeuksetta hyvää palautetta jokaiselta taholta. Kun illan artisti aloittaa soittamisen kuudelta, on tori lähes täynnä jo neljästä lähtien. – Musiikilla on ihmeellinen vaikutus. Yhtään myrtsiä naamaa ei juuri Salon torilla näe, kun bändi alkaa soittaa, Antti Ketonen hymyilee. Salon iltatori on menestyskonsepti, joka on vahvistanut salolaisten yhteenkuuluvuutta jo yli 40 vuoden ajan. Tänä kesänä torin lavalla nähdään 10 esiintyjää suomalaisen popmusiikin huipulta. Iltatorin polkaisee käyntiin 8. kesäkuuta Anssi Kela ja illan isäntänä toimii OP Lounaismaa. Iltatori on osa salolaisuutta 14 | OP Lounaismaa
Katso koko Salon Iltatorin ilmaiskonserttien ohjelma saloniltatori.? Salon Iltatoria on tekemässä ja elämyksiä mahdollistamassa Antti Ketonen (vas.), Aleksi Burtsov, Jukka Tuominen ja Emmi Palomäki.
Esakallion tanssit on talkootyön tulosta. Rauli Salmi (vas.) toimii järjestysmiehenä, Katja Noki vastaa talkoolaisten ruokahuollosta ja Hannu Heikkilä lavaisäntänä vastaa kaikesta siitä, mikä ei kenellekään muulle kuulu.
On keskiviikko, huhtikuun 19. päivä. Kello on viisi yli yksi iltapäivällä ja Someron Esakallion tanssilattia on täynnä parkettia viistäviä jalkoja. Tanssikauden avaus on tuonut paikalle satapäin vanhoja ja uusia tanssijoita. Innostusta ja tunnelmaa ei latista edes se, että esiintyjäksi ilmoitettu Markku Aro orkestereineen joutui viime tingassa perumaan sairastapauksien vuoksi. Tilalle tullut Arto Nuotio taitaa hänkin tanssittavan hyvän musiikin. – Tästä se sitten alkaa taas uusi kausi. Lokakuulle asti tanssitaan joka keskiviikko iltapäivisin ja perjantai-iltaisin. Keskikesällä iltatansseista on taukoa, sillä silloin tarjontaa tanssipaikoista on liikaakin, kertoo lavaisäntä Hannu Heikkilä. Heikkilän mukaan tanssijoita tulee laajalta alueelta, aina Porista ja Hangosta asti. Perjantai-illan tansseissa on vieläkin suurempi toimintasäde. – Tänään täällä on reilut 300 tanssijaa, se on ihan hyvä normaali määrä. Perjantaitansseihin vaikuttaa paljon se, kuka esimerkiksi Tuuloksen tanssilavalla on tanssittamassa. Osa tanssikansasta kulkee esiintyjien perässä, osa käy tutuissa paikoissa, eikä orkesterilla ole niin väliä. Yhdessä tekeminen kantaa Esakallion tanssilava on sijannut nykyisessä paikassaan vuodesta 1965 asti. Toimintaa pyörittää urheiluseura Someron Esa, jolle Esakalliosta saatava tuotto on merkittävä osa yhdistyksen varainhankintaa. – Kaikki tehdään talkootyönä. Talkoolaisten kausi alkoi jo edellisenä viikonloppuna, jolloin siivosimme sisätilat ja piha-alueet. Ainoastaan ravintolatoiminta on ulkoistettu. Sen pyörittämiseen omat resurssit eivät enää riitä. Talkooporukan ruokahuollosta ja vaatetuksesta huolta pitävä Katja Noki on ollut mukana Esakallion toiminnassa 13 vuotta ja kertoo olevansa porukan nuorimmasta päästä. – Talkoolaisten keski-ikä on korkea, monet ovat olleet mukana vuosikymmenten ajan. Haasteena on, miten nuoria innostetaan mukaan toimintaan. Nuorille sitoutuminen tuntuu olevan vaikeaa. Luvataan tulla silloin tällöin, mutta ei säännöllisesti. Järjestysmiehenä toimiva Rauli Salmi on ollut talkoolaisena niin kauan kuin muistaa. Hän kuten muutkin esakalliolaiset tietävät, miksi he ovat mukana. Hyvän asian puolesta ja rakkaudesta lajiin, toisin sanoen talkootunteja tehdään urheilun ja nuorten hyväksi. – Meillä on hyvä porukka, jossa on hyvä olla. Yhteisöllisyys on talkootyön palkinto. Liikuntaa ja sosiaalisuutta Esakallion tiimillä on kovat odotukset tulevalle kesälle. Korona rokotti kunnolla toimintaa, eivätkä kävijämäärät ole palautuneet vieläkään sille tasolle, mitä ne olivat ennen epidemiaa. – Olemme pyrkineet kasaamaan perjantai-iltoihin kaikki mahdolliset huippunimet. Kovin montaa artistia tai orkesteria ei tässä maassa ole, jotka väkeä vetävät. Juhannuksena samana iltana on jopa kaksi kovaa nimeä: Juha Tapio ja Laura Voutilainen, Hannu Heikkilä kertoo. Tanssilavakulttuuri on muuttunut valtavasti vanhojen Suomi-? lmien kuvailemista ajoista. Alkoholi ei kuulu juurikaan enää kuvaan, ei lavalle tai lavan taakse, eikä myöskään tanssilattialle. – Orkesterit ovat ammattilaisia ja tanssijat tulevat tanssimaan, ei juomaan. Monille tanssi on erityisesti liikuntaa. Neljän tunnin aikana tulee otettua aika monta tanssiaskelta. Nuorta polvea odotetaan kovasti myös tanssilattialle. Vaikka julkisuudessa on puhuttu tanssibuumista ja tanssilavakulttuurin noususta, on Esakallion tanssikansa pääosin varttuneempia. Varsinkin päivätansseissa. – Tanssilavakulttuuri on edelleen hyvin perinteistä. Meillä on miesten haku ja naisten haku. Monet tulevat paikalle oman parin kanssa, mutta myös parittomia on aina mukana. Ja kyllä täällä käydään myös ihan vain katsomassa ja musiikkia kuuntelemassa. Kaiken kaikkiaan tanssit on sosiaalinen, hyvän mielen tapahtuma, Heikkilä summaa. Mielikuvissa lavatansseihin yhdistyy edelleen Suomen suvi, tuulessa heiluvat koivunlehdet ja Satumaa-tangon kaihoisat sävelet. Myös Someron Esakallio herää kesän tullessa eloon. Lavalle tullaan tapaamaan tuttuja, kuuntelemaan musiikkia, mutta ennen kaikkea tanssimaan. Joten eiköhän aloiteta. Saanko luvan? OP Lounaismaa | 17
FoPS Juniorien toiminnanjohtaja Anssi Rantanen on tyytyväinen OP:n kesätyökampanjaan. Yhdistys on ollut mukana tarjoamassa kesätöitä jo vuosien ajan ja kokemukset ovat pelkästään positiivisia. – OP:n järjestämä kampanja on todella hyvä. Se antaa yhdistyksille paremmat mahdollisuudet tarjota kesätöitä. Tänä kesänä työllistämme kampanjan avulla kaksi paikallista nuorta. – Tämä on merkittävä asia myös nuorille, jotka pääsevät mahdollisesti ensimmäistä kertaa mukaan työelämään. Vastuu työstä ja oman rahan tienaaminen on iso juttu aikuisuuden kynnyksellä, Rantanen toteaa. Kesäduuni -kampanjassa OP tarjoaa työnantajana toimivalle yhdistykselle tuen nuoren työllistämiseen kahdeksi viikoksi. Yhdistyksen vastuulla on kesätyöntekijän valintaprosessi, perehdytys, työnohjaus, käytännön palkanmaksu sekä vastuu työnantajavelvoitteista. FoPS Junioreilla kesätyöt jaotellaan kesä–elokuun ajalle tehtävien ja tapahtumien mukaan. Paikallisten liikuntayhdistysten voimin toteutettava Forssa 100 -liikuntaleiri sekä jääkiekkoja ringetteleirit tarjoavat tekemistä tämän kesän ajaksi. – Kesätyön pilkkominen pienempiin osiin luo nuorille pehmeän laskun työelämään. Työtä on yleensä 2–3 tuntia viikossa ja jakamalla työtunteja tasaisesti kesän ajalle se auttaa myös ylläpitämään rutiineja, Rantanen tuumaa. Vastuuta ja hyviä ideoita FoPS Junioreilla nuoret pääsevät toimimaan ohjaajina kesäleireillä ja -kerhoissa sekä tekemään erilaisia tehtäviä kesän tapahtumissa. Viime kesänä Kuninkuusraveissa kesätyöläiset vastasivat karavaanialueen ylläpitotehtävistä. Ohjaamisen lisäksi nuoret saavat myös osallistua kesäleirien ja -kerhojen ohjelman suunnitteluun. Lajeiksi erilaisten leikkien lisäksi on valikoitunut esimerkiksi ultimate, jalkapallo ja käsipallo. – Kilpaileminen ei ole leirien ja kerhojen ohjelmassa ensisijainen asia, vaan tärkeintä on kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Tarkoitus on tarjota mukavaa yhdessä tekemistä ja sekä kokemus liikunnan riemusta. Toki kilpailuhenkeä kannattaa varata hieman mukaan, Rantanen naurahtaa ja jatkaa: – Haluamme, että nuoret ottavat ohjaamisen lisäksi myös vastuuta leirija kerho-ohjelmien suunnittelusta. Nuorilla on paljon hyviä ideoita ja uskon, että osallistumalla työn suunnitteluun, kokemus tuo varmuutta ja valmiuksia tulevaisuuteen ja työelämään. Huolellinen perehdytys työsuhteen alussa on huomioitu erityisesti. – Perehdytykseen käytetään aikaa ja aluksi joku ohjaajista on mukana taustatukena. Eteen tulevia ongelmia ei tarvitse ratkoa yksin, vaan apua saa ja pitää kysyä aina, jos joku asia mietityttää. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, Rantanen rohkaisee. Tulevaisuus on hyvissä käsissä FoPS Junioreille kesätyöhakemukset tulevat pääsääntöisesti seuran omilta nuorilta. Entuudestaan tutun nuoren palkkaaminen takaa, että työt tulevat hoidettua kuten on sovittu. – Rekrytointi on meillä ollut mutkatonta, koska kesätyönhakijat ovat usein tuttuja vuosien takaa. Hakemuksia voisi tulla enemmänkin, mutta tähän saakka olemme pystyneet tarjoamaan kesätöitä kaikille halukkaille. Kesän aikana FoPS Junioreilla työskentelee kaikkiaan neljä nuorta. OP:n kampanjan lisäksi Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n HLU-seteli mahdollistaa nuorten työllistämisen. – Nämä ovat tärkeitä eleitä yhdistyksille. On hienoa, että nuorten työllistymisestä pidetään huolta yhteisvastuullisesti, Rantanen toteaa. – Tulevaisuus on hyvissä käsissä. Meillä on kasvamassa hieno sukupolvi vastuuntuntoisia ja oma-aloitteisia nuoria, jotka pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Yhtä varmasti kuin nuorten kesälomaan kuuluvat kaverit ja festarit, siihen kuuluu myös kesätyöt. Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan avulla kaksi forssalaista nuorta pääsee Forssan Palloseuran Juniorit ry:lle ottamaan tuntumaa työelämään ja ansaitsemaan samalla rahaa omiin menoihin. Yhteensä OP Lounaismaa mahdollistaa kesätyön kampanjan avulla 100 nuorelle. Kesäduunista kokemusta ja omaa rahaa 18 | OP Lounaismaa
Pian kesäduunarit pääsevät ideoimaan ja ohjaamaan kesäleirejä ja -kerhoja Lamminrannan harjoituskentälle. FoPS Juniorien toiminnanjohtaja Anssi Rantanen on tyytyväinen aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten työpanokseen.
Haastattelua Monan ja Eetun kanssa ei saada aivan heti käyntiin, sillä kodin ulko-ovella on tilanne päällä. Naapurin lapset ovat tulleet hakemaan kuusivuotiasta Lionelia leikkimään. Mona ohjeistaa lapsista vanhinta ottamaan ohjat ja viemään joukon ulos. – Tämä meidän pihapiiri on aivan mahtava tiivis yhteisö. Emme olisi ikinä voineet kuvitellakaan, mikä arvo sillä on. Jos nyt laittaisimme tämän talon myyntiin, se olisi ensimmäisenä markkinointipuheessa, Mona kuvailee. Perhe muutti reilut kaksi vuotta sitten paritalon puolikkaaseen Pohjois-Espooseen. Sitä aikaisemmin koti oli Helsingin keskustassa, jossa he muuttivat saman talon sisällä useamman kerran isompaan asuntoon. Sitten rajat tulivat vastaan ja oli aika siirtyä omakotitaloon. – Me teemme molemmat kotona töitä. Mona on yrittäjä ja minä teen Metsolla henkilöstöhallinnon tehtäviä, joista noin 80 prosenttia voin tehdä kotitoimistolta käsin, Eetu kertoo. – Meillä molemmilla on oma työhuone, mutta minun työni valtaa vähän väliä koko talon. Nytkin on monenlaisia kirjoja siellä ja täällä odottamassa kuvausta. Ne ovat yksi vaikuttajayhteistyökampanjoistani, Mona jatkaa. Koronnousu ei kylmää Oma asunto on ollut Visureille aina itsestäänselvyys. Samalla kun se on sijoitus viihtyvyyteen ja hyvinvointiin, se on myös taloudellinen sijoitus. Pariskunnalla on myös sijoitusasuntoja ja kiinteistösijoittaminen on yksi osa Monan yrittäjyyttä. Pariskunta otti uuteen kotiinsa asuntolainan nollakorkojen aikaan. Koronnousu on nyt ollut merkittävä, mutta ei missään nimessä ylivoimainen. – Jälkiviisaana voisi totta kai todeta, että olisi ehkä kannattanut ottaa korkokatto. Tiedostimme kyllä riskit lainanoton yhteydessä ja stressitesti tehtiin kuudella prosentilla, Eetu sanoo. – Me olemme valveutuneita taloudenhoitajia ja pyrimme koko ajan kartuttamaan varallisuutta hajauttamalla sijoituksia laajasti. Se tuo meille turvaa muutoksissa, eikä yksittäinen koronnousu kylmää liiaksi. Vaikka Mona ja Eetu asuvat pääkaupunkiseudulla, he ovat tyytyväisiä OP Lounaismaan asiakkaita. Side seudulle on Monan lukioajoilta, jolloin hän asui Salossa. Myös pariskunnan sijoitusasunnot ovat Salosta, sillä tuottosuhde on siellä järkevä. – Arvostan erityisesti henkilökohtaista asiakaspalvelua. Ja myös sitä, että kaikki asiat avataan perusteellisesti ymmärrettävällä tavalla. Hyvä neuvotteluyhteys ja mahdollisuus ylipäätänsä puhua kaikista asioista avoimesti on arvokasta, Eetu toteaa. Tulevaisuus avoinna Kun perhe etsi uutta kotia, he halusivat tilan lisäksi olla lähellä luontoa. Kodissa tärkeintä on, että se on perheen näköinen ja että siellä on kaikin puolin hyvä olla. Mona ja Eetu ovat asuneet pariin otteeseen myös ulkomailla. Asuminen uudessa kulttuurissa kutkuttelee edelleen ja muutto ulkomaille, jonnekin lämpimään, on jossain kohtaa hyvinkin mahdollista. – Haave ulkomaille muuttamisesta ei ole mielestämme ristiriidassa oman kodin ja asuntolainan kanssa. Jos muuttaisimmekin ulkomaille, olisi hyvä olla silti oma pesä myös täällä Suomessa. Ja jossain vaiheessa tulemme tietenkin takaisin. Rahasta puhuminen on pariskunnalle helppoa. Sen eteen Mona tekee päivittäin myös työtä somevaikuttajana. – Puhun mielelläni hyvinvoinnista ja taloudellisesta menestyksestä. Usein ajatellaan, että ne ovat arvoasteikon ääripäät, mutta mielestäni menestyä voi lempeästi. – Rahasta puhumisen kulttuuri on muuttunut paljon viimeisen viiden vuoden aikana. Myös naiset ovat alkaneet ottaa isompaa roolia rahamaailmassa. Se on mielestäni hyvä ja oikea suunta. On turha lokeroida raha ja varallisuus jonnekin omaan laatikkoon. Raha kuuluu elämään siinä missä muukin. Oma koti on paras sijoitus Mona ja Eetu Visurille koti on samalla työpaikka. Siksi on erityisen tärkeää, että tilaa on riittävästi ja että kodissa on mahdollisuus vaihtaa myös vapaalle. Asuntokauppojen bonuksena tuli mahtava pihapiirin yhteisö. 20 | OP Lounaismaa
Asuntomarkkinoilla sopeudutaan uuteen korkotasoon Asuntokauppojen volyymi on valtakunnallisesti laskenut 30–40 prosenttia koronaa edeltävästä ajasta. Myös asuntojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa. – Ennusteemme tälle vuodelle on heikko. Korkojen nousun lisäksi asuntomarkkinaa hiljentää talouden huono kehitys ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen yleisen hintojen nousun takia, toteaa OP Ryhmän asuntomarkkinoiden seuraamiseen keskittynyt ekonomisti Joona Widgrén. – Jotta asuntomarkkinat lähtevät samanlaiseen nousuun kuin mitä muutamat edeltävät vuodet ovat olleet, tarvitaan selvää bruttokansantuotteen kasvua. Samanlaista nopeaa markkinan toipumista, mikä nähtiin ensimmäisen koronakevään jälkeen, ei ole nyt odotettavissa. Widgrén muistuttaa, että asuntomarkkinat ovat hyvin paikallisia. Pienillä paikkakunnilla hintojen heilahtelut eivät ole yhtä suuria kuin suuren kysynnän alueilla. – Tämän markkinatilanteen voittajia ovat ensiasunnon ostajat ja isompaan asuntoon muuttavat. He pääsevät nyt hyötymään laskeneista hinnoista. Koron nousun taittuminen ja korkojen lasku edesauttaa Widgrénin mukaan asuntomarkkinan elpymistä. – Meillä on vielä toistaiseksi hyvä työllisyystilanne, mikä pitää asuntomarkkinan jossain määrin aktiivisena. Kannattaa myös muistaa, että markkinassa on aina olemassa peruskysyntä, mikä syntyy ihmisten muuttuneista tarpeista. Kuvat: Mona Visuri OP Lounaismaa | 21
Sijoittamista pienestä pitäen Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Ja pienistä puroista syntyy suuria jokia. Näin ajattelevat pienen Leonelin vanhemmat Tiia Kivinen ja Karol Kula, jotka alkoivat säästää lapselleen heti tämän synnyttyä. Vajaan kuukauden päästä vuoden täyttävä Leonel on iloinen, kun isä on tullut töistä kotiin. Isän sylissä on kiva päristellä ja maistella, mitä puiset palapelin palaset maistuvat. Nuoresta iästään huolimatta Leonel on jo osakesäästäjä. Leonelille säästävät niin omat vanhemmat kuin kummitätikin. – Poika tuskin itse pitkään aikaan ymmärtää mitään osakkeiden ja säästöjensä päälle. Voi olla, että tällainen lahjat osakkeina antava kummitäti voi tuntua pitkän aikaa vain tylsältä, OP Yhteyshenkilö Iiris Vartiainen kertoo. – Mutta mitä muutakaan sijoittamista työkseen tekevä kummitäti voi lahjaksi antaa! Vartiainen hoitaa työssään OP Lounaismaalla asiakkaitten säästämisen ja sijoittamisen asioita. Leonelille säästäminen otettiin ystäväperheen kanssa puheeksi jo ennen lapsen syntymää. – Sijoittaminen säästämisen muotona on selvästi yleistynyt viimeisten vuosien aikana. Myös pienille lapsille aletaan säästään rahastoihin ja osakkeisiin, sillä sijoitusaika on yleensä pitkä ja silloin pienelläkin summalla saa kerättyä hyvä potin siihen mennessä, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Teini-ikää odotellessa Leonelin vanhemmille Tiia Kiviselle ja Karol Kulalle sijoittaminen ja säästäminen on entuudestaan tuttua. Omalle lapselle säästäminen sijoittamalla oli itsestäänselvyys. – Pappani laittoi minulle rahaa säästöön säännöllisesti, kun olin lapsi. Papan näyttämä tilisiirtolappu ei silloin pienenä paljon innostanut, mutta ymmärsin lahjan arvon, kun tuli aika hankkia ajokortti, Tiia kertoo. – Siitä jatkoin papan opettamalla tiellä ja aloitin oman säästämisen sijoittamalla. Ajattelen, että säästämisen mallin voi opettaa omalle lapselleen, vaikka lapsi aikanaan saakin päättää, mitä rahoillaan tekee. Karol on säästänyt ASP-tilille ja ostanut osakkeita. ASP-tilin säästöt laitettiin vasta valmistuneen talon rakentamiseen. Samaan kohteeseen upposivat myös Tiian sijoitussäästöt. – Säästöt menivät hyvään kohteeseen eli yhteiseen kotiin, mikä on sijoitus meidän perheeseen. Säästämistä tarpeeseen Perhe asuu Tammelan Riihivalkamassa ja vanhemmat arvelevat, että lapsen säästöille tulee kysyntää varmasti jo paljon ennen Leonelin täysi-ikäisyyttä. – Mopo tai mopoauto tulee varmastikin hankintojen listalle. Ja eihän sitä koskaan tiedä, mihin tarvitaan ylimääräistä rahaa. On hyvä säästää, mutta myös uskaltaa käyttää säästöjä tarpeeseen. Tiia ja Karol pitävät säästämistä rahastoihin ja osakkeisiin järkevänä monestakin syystä. – Kun säästöt ovat sijoituksista, niitä ei tule ihan niin helposti tuhlattua, kuin jos rahat olisivat tilillä. Siinä joutuu kuitenkin näkemään pienen vaivan ja tulee mietinnän paikka. Toisaalta kun aloittaa ihan pienestä ja säästää kuukausittain, niin voi aloittaa myös pienellä summalla. Vanhemmat pääsevät seuraamaan alaikäisen lapsen sijoituksia omissa verkkopalveluissaan. Iiris Vartiainen kertoo, että 15–17-vuotiaat voivat tehdä itsekin sijoituksia vanhempien luvalla. – Sijoituksia ja säästöjä voi seurata yhdessä lapsen kanssa, jolloin säästämisen idea tulee tutuksi. Yleensä lapsille säästetään rahastoihin, joissa asiantuntija on jo valmiiksi miettinyt riskin kannalta tarpeellisen hajautuksen. Toisaalta lapsille usein valitaan myös korkeariskisempiä rahastoja, sillä pitkä aika tasaa kurssivaihtelut. 22 | OP Lounaismaa
Pieni Leonel ei vielä ymmärrä, että hänellä on osakkeita ja rahastosijoituksia, joita kummitäti Iiris Vartiainen (vas.) ja vanhemmat Karol Kula ja Tiia Kivinen kartuttavat säännöllisesti. Säästöistä on paljon iloa, kun tulee aika vaihtaa leikkiauto oikeaan mopoautoon.
Osuuspankin omistajaasiakkaalle OP Gold muita edullisemmin Maksuttomia käyntejä lentokenttäloungeen Matkavakuutus sinulle ja perheellesi Vakuutus korttiostoksillesi vuodeksi op.?/gold Etu on voimassa, kun haet sitä viimeistään 31.12.2023. Kortin myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj.