Kumppani OP Lounaismaan asiakaslehti 2/2023 OP Lounaismaan asiakaslehti OP Lounaismaan asiakaslehti 2/2023 Sijoittaminen onnistuu myös opiskeluaikana 10 Varautuminen tulevaan on tärkeää kaikille 18 Tänä talvena pelataan Hippo-liigaa 22
Kannen kuvassa Lotta Kukkonen Kohti joulun odotusta Vuosi alkaa olla vääjäämättä loppupuolella ja illat pimenevät. Katsoessani kuluvaa vuotta mieleeni nousee ennakoimattomuus ja epävarmuus. Olemme kohdanneet yleisen hintojen nousun, joka koskettaa kaikkia. Euroopan Keskuspankki on reagoinut in? aatiota vastaan nostamalla ohjauskorkoa, joka näkyy ja tuntuu kuluttajille nousseina Euribor-korkoina. Osakekurssit ovat heilahdelleet ja omaisuusarvot tämän myötä lyhyellä aikavälillä muuttuneet. Talouden suhdanteesta huolimatta onneksemme työllisyystilanne kokonaisuudessaan on ollut hyvä. Vaikka olemme kohdanneet haastavia tilanteita, asiakkaamme ovat aktiivisesti pyrkineet valmistautumaan tulevaan. Tämä heijastuu positiivisesti esimerkiksi säästämisja sijoituspalveluiden suosion kasvuna. Rahoituskysyntä on aiempaa rauhallisempaa, mutta maailma ei ole siltäkään osin täysin pysähtynyt. Pankki kohtaa asiakkaidensa kautta muuttuneet olosuhteet niin hyvissä kuin heikoissa tilanteissa. Toivon, että olemme pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme tarvittavaa tukea parhaamme mukaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Haluamme olla parempien taloudellisten valintojen valmentaja ja toiveikkaampien tulevaisuuksien suunnannäyttäjä, yhdessä yli kaikkien aikojen. Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan samalla hyvää joulun odotusta. Muistutan myös tulevista joulukonserteistamme, jotka tarjoavat rauhallisen hetken joulun tunnelmaan virittäytymiseen. Lisätietoja konserteista löydät tästä lehdestä tuonnempana. Jouni Hautala toimitusjohtaja Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen ja Piia Romppanen Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 52 300 Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Emmi Palomäki Mirjami Aaltonen Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? 2
51 M€ Korkojen nousussa hyvä puoli on se, että nyt myös käyttöja säästötileille maksetaan korkoa. OP:n omistaja-asiakkaat saavat käyttötileille korkoa marraskuusta lähtien 0,25%. Aikaisemmin korko oli nolla. Kasvutuottotilille maksetaan korkoa jopa 3 prosenttia, jos tilille on talletettu vähintään 10 000 euroa. Korko nousee 3,4 prosenttiin, jos talletuksia on yli 50 000 euron edestä. Korot kasvamaan myös tileillä Hallitus on poistamassa ensiasunnon ostajien verovapauden ensi vuoden alusta. Tähän asti ensimmäisen oman asunnon ostajien ei ole tarvinnut maksaa kauppahinnasta varainsiirtoveroa. Myös OP tulee ensiasunnon ostajia vastaan tarjoamalla asuntolainan ilman toimitusmaksua. Tarjous on voimassa maaliskuun loppuun asti. Oikea hetki ostaa eka oma asunto Asuntolainojen korot ovat nousseet viimeisen vuoden aikana nopeasti. Moni miettii uutta lainaa ottaessa ja ehkä myös vanhan lainan kohdalla, kannattaako ottaa korkokatto, jos korot ovat valmiiksi korkealla? Tilastojen mukaan edelleen noin joka kolmanteen OP Ryhmän uusiin asuntoluottoihin otetaan korkokatto. Kun asuntolainaan ottaa korkokaton, se asettaa lainan viitekorolle ylärajan, jonka yli korko ei voi suojausaikana nousta. Korkokatto tuo siis asuntolainaan ennakoitavuutta. Korkokaton voi ottaa erilaisille korkotasoille ja eripituisiksi ajoiksi. Myös vanhaan lainaan. Vieläkö korkokattoa kannattaa harkita? Vuoden 2023 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana OP Ryhmän asuntovelalliset hyötyivät ottamistaan korkosuojista noin 51 miljoonan euron edestä. 3
Yrityskaupat maaliin pankin hyvillä neuvoilla Yrityskaupassa Rehunsekoittamo Terho Mylly sai toiminnalleen jatkajan ja uusi yrittäjä Jouni Luoto itselleen innostavan työn ja valmiin asiakaskunnan. Omistajanvaihdoksissa kannattaa hyödyntää pankin asiantuntemusta. Kun kotieläintiloilla rehu alkaa loppua, soitetaan paikalle Rehunsekoittamo Terho Mylly Oy. Viime elokuusta lähtien myllyauton ratissa on häärinyt uusi yrittäjä, somerolainen Jouni Luoto. – Palvelun ansiosta tilat saavat käyttää omaa viljaansa eläinten rehun raaka-aineena. Liikkuvan sekoittamon kyydissä tulevat tarvittavat lisäraaka-aineet. Myllytän ja sekoitan rehun paikan päällä tilalla. – Paikallisuus on tärkeä elementti, sillä se tuo toimintaan asiakkaalle tärkeää joustavuutta. Käyn myllyttämässä noin 100 kilometrin säteellä Perttelistä, jossa yrityksen kotipaikka ja myllyautojen talli ovat. Rehun myllyttäminen ja sekoitus liikkuvana palveluna alkoi yleistyä 1970-luvulla. Toimijoita alalla on kuitenkin vähän ja ilman jatkajaa Rehunsekoittamo Terho Myllyn asiakkaat olisivat jääneet ilman palvelua. – Koulutukseltani olen agrologi (AMK) ja itse maatilalta kotoisin, yrittäjyys on sillä tavalla verissä. Samoin olen koko ikäni toiminut laitteiden ja koneiden kanssa, joten tällaisen ison myllyauton rattiin tarttuminen ei pelottanut. – Ajattelen, että oma homma on aina oma homma ja se kyllä motivoi ja palkitsee. Myös oma perhe on tukenut päätöstäni ja avopuoliso on mukana auttamassa toimistotöissä. Laskelmat vakuuttivat Jouni Luoto valmistui yrityskauppoihin tekemällä kirjanpitäjän ja OP Lounaismaan asiantuntijoiden kanssa erilaisia laskelmia ja suunnitelmia. – Kävimme avoimesti kaikki yrityksen luvut ja laskelmat läpi ja teimme myös budjettia siitä, kuinka kauan aikaa menee, että yrityksen hinta on maksettu takaisin. – Luvut vakuuttivat, että liiketoiminta on kannattavaa. Ja vaikka eläintilojen määrä vähenee, niin myllytettävää on saman verran, sillä vastaavasti toiset tilat kasvattavat kokoaan ja erikoistuvat. Sen lisäksi, että liiketoiminta on kannattavaa, se on Jouni Luodon mielestä myös mielekästä. – Asiakas on kiitollinen, kun rahtimylläri tulee sovitusti paikan päälle hoitamaan muutamassa tunnissa työn, mikä veisi isännältä tai emännältä paljon aikaa. Tämä on sosiaalista ja monella tavalla palkitsevaa työtä. Paras palkinto on tietenkin hyvin myllytetty rehu, joka takaa eläimille hyvän ruuan. Omistajanvaihdoksissa vaihtoehtoina on osakekauppa tai liiketoimintakauppa. – Pankin neuvosta päädyin ostamaan koko yrityksen osakekannan, jolloin toiminta sopimuskumppaneiden kanssa jatkui automaattisesti ja myös yrityksen nimi säilyi entisellään, Jouni Luoto kertoo. Kysy lisää yrityskaupoista OP Lounaismaan yrityspalveluista. 4
Yhdessä pääsee pidemmälle Forssan seudun kuusi yrittäjäyhdistystä järjesti tänä syksynä ensimmäistä kertaa yhteiset yrittäjäjuhlat. Yhteistyö ja sen lisääminen on Forssan ja Tammelan yrittäjien puheenjohtajien mukaan seudun tulevaisuuden menestyksen edellytys. Forssan seudun yhteiset yrittäjäjuhlat syyskuussa onnistuivat yli odotusten. Paikalla oli lähes 250 yrittäjää ja yrittäjän ystävää. Jopa kaikkein skeptisimmät myönsivät, että yhteisjuhla oli menestys. – Maailmassa kenenkään on vaikea tehdä mitään yksin. Yrittäjäkin menestyy vain kumppaneidensa kanssa. Siksi on vain loogista, että yrittäjät myös juhlivat yhdessä, Forssan yrittäjien puheenjohtaja Teemu Kajava (kuvassa vas.) sanoo. – Minulla ja Teemulla ei kummallakaan ole tällä seudulla niin sanottuja sukurasitteita taustallamme, sillä olemme molemmat muuttaneet tänne pääkaupunkiseudulta. Meille seutukunta on yksi yhtenäinen alue, jatkaa Tammelan yrittäjien puheenjohtaja Jere Nissinen. Yrittäjäpuheenjohtajat peräänkuuluttavat yhtenäisen seudun ideologiaa kaikessa tekemisessä. He ovat omalta osaltaan tuomassa markkinatalousnäkökulmaa myös kuntapolitiikkaan. Se tarkoittaa, että kartalle piirretyt rajat eivät saa olla menestyksen ja kasvun esteenä. – Seudulle ollaan nyt tekemässä yhteistä elinkeinopoliittista ohjelmaa. Se on erittäin tarpeellinen, jotta täällä aidosti ryhdyttäisiin miettimään asioita yhteisellä me-hengellä, Kajava kertoo. – Kaiken päätöksenteon läpi täytyy saada sama ajatus elinvoiman edistämisestä, niin että jokaisessa lautakunnassa mietittäisiin aidosti päätösten yritysvaikutuksia. Kuntien tehtävänä on ennen kaikkea mahdollistaa, eikä ainakaan jarruttaa, Nissinen jatkaa. Yhteistyö vaatii aikaa Moni nyt konkretisoitunut yhteistyö ja tekeminen sai alkunsa viime tammikuussa järjestetyllä Härkäviikkojen yrittäjäristeilyllä. Se kokosi paikalle yrittäjiä, virkamiehiä ja kuntapäättäjiä kaikista Forssan seudun kunnista. – Risteily oli sysäys tiiviimpään yhteistyöhön. Ja mitä tutummiksi tulemme, sitä helpompaa yhteistyö on. Sen huomasimme ihan tuossa yrittäjäjuhlia valmistellessakin, Jere Nissinen toteaa. – Olemme nähneet jo nyt, että meillä on edunvalvonta-asioissa yhtenäisenä joukkona huomattavasti enemmän painoarvoa, kuin yksittäisinä yhdistyksinä. Me olemme yhdessä yhtä suuri joukko kuin Hämeenlinnan yrittäjät. Tämä sama periaate pätee myös kuntapuolella, Teemu Kajava kuvailee. – Näen seudussa paljon potentiaalia. Hyvät signaalit ovat ilmassa, ne pitää vain tehdä todeksi. Kun vielä löydämme lisää rohkeutta kasvaa, yrityksinä ja seutukuntana, niin kilpailukyky on turvattu, summaa Kajava. Yhteistyötä jatketaan ja pusketaan eteenpäin hyviksi havaituilla menetelmillä. Tammikuussa taas risteillään ja ensi syksynä juhlitaan yhdessä. Siinä välissä yrittäjät osallistuvat elinkeinopoliittisen ohjelman rakentamiseen. – Yhteistyö vaatii aikaa ja se pitää myös hyväksyä. Voi näyttää hankalalta saada sovitettua monta kalenteria yhteen, mutta kun siinä onnistutaan, se kyllä palkitsee. Tarvitaan vain tahtoa tehdä yhdessä ja onnistua, puheenjohtajat toteavat. 5
Paikalliset asiantuntijamme ovat sinua varten Mikä olikaan sen pankkilaisen nimi, jonka kanssa viimeksi asioin? Mistä löydän suoran numeron haluamalleni asiantuntijalle? Kaikki OP Lounaismaan asiantuntijat löytyvät kuvan, nimen ja yhteystietojen kera kotisivuiltamme op.fi/lounaismaa. Halusitpa löytää asiantuntijan päivittäisiin raha-asioihin, lainoihin, lakipalveluihin, säästöihin ja sijoituksiin, yritysasioihin, OP Private -palveluihin tai vakuutusasioihin liittyen, löytyvät kaikki ihmiset ja yhteystiedot samalta sivustolta. Samasta paikasta löydät myös pankin johtoryhmän ja liiketoiminnan tuen yhteystiedot. Ottaessasi yhteyttä suoraan asiantuntijoihimme, huomioithan, että he ovat suurimman osan päivästä asiakastapaamisissa, jolloin puheluihin ei pystytä vastaamaan. Halutessasi voit kuitenkin jättää viestin tai soittopyynnön, jolloin sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Soittopyyntöä jättäessäsi muistathan kuunnella vastaajaviestin loppuun asti, muuten soittopyyntösi ei tule perille. Meidän kanssamme voit asioida myös verkossa ja puhelinpalvelussa. Suosittelemme ensisijaisesti viestien lähettämistä aina turvallisten verkkoviestien kautta. Viestin lähettäminen on helppoa ja se tapahtuu kätevästi kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla OP-mobiiliin tai op.fi-palveluun. Jos sinulla ei ole tunnuksia OP:n palveluihin, voit lähettää meille myös sähköpostia. Lähetäthän luottamuksellista tietoa (kuten henkilötunnus) sisältävät sähköpostit aina salattuna. Löydät kaikki yhteystietomme osoitteesta op.fi/lounaismaa/yhteystiedot. Samalla sivulla pääset myös lähettämään meille salatun sähköpostin. Asiantuntijoidemme sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@op.fi ja pankin yhteinen sähköposti on lounaismaan@op.fi. Varaa aika ja tule neuvottelemaan silloin kuin sinulle sopii. Palvelemme ajanvarauksella arkisin klo 8-19. 6
Vihreisiin hankkeisiin vihreää lainaa Onko taloyhtiössäsi suunnitteilla energiaremontti tai sähköautojen lataustolppien hankkiminen? Ympäristökuormitusta vähentäviin vihreisiin hankkeisiin voi saada vihreää lainaa, mikä tarkoittaa edullisempaa hintaa. Vastuullisuuden merkitys korostuu jatkuvasti taloyhtiöiden toiminnassa. Esimerkiksi taloyhtiöiden energiatodistus vaikuttaa asunnonostajien päätökseen. – Vastuullinen taloyhtiö on pitänyt rakennuksesta hyvää huolta, eikä korjausvelkaa ole syntynyt. Tätä päivää on, että lämmitysmuotona on maalämpö tai kaukolämpö ja mahdollisesti energiaa tehdään myös omilla aurinkopaneeleilla, kertoo OP Kodin isännöitsijä Karoliina Hildén (kuvassa vas.). – Omissa kohteissani viimeisetkin öljylämmitykset vaihdettiin ympäristöystävällisempiin ja samalla edullisempiin vaihtoehtoihin viime keväänä. Taloyhtiöiden rahoituksia hoitava OP Lounaismaan asiakkuusneuvoja Heli Toivonen kertoo, että taloyhtiöt ovat jo osanneet kysyä vihreää lainaa omille hankkeilleen. – Vihreää lainaa voi saada esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, kuten maalämpöön ja aurinkopaneeleihin sekä sähköautojen lataustolppien hankkimiseen. Vihreän lainan saa edullisempaan hintaan, mutta samalla taloyhtiöllä on velvollisuus raportoida vuosittain investoinnin tuloksista. Sähköautojen lataustolpat tapetilla Tämän vuoden elokuussa rekisteröitiin uusia sähköautoja enemmän kuin bensa-autoja ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. Sähköautot ovat siis hurjaa vauhtia yleistymässä ja samalla kasvaa latauspaikkojen kysyntä ja tarve. – Riippuu täysin taloyhtiöstä ja sen asukaskunnasta, onko sähköautojen lataustarve miten ajankohtainen. Lähtökohtaisesti jokaisessa taloyhtiössä pitäisi asia ottaa esille ja huomioida tulevien vuosien investoinneissa, Karoliina Hildén sanoo. – Sähkölatausasemiin on mahdollista saada myös ARA-tukea. Kun tuen lisäksi huomioidaan mahdollisuus edullisempaan vihreään lainaan, jää taloyhtiölle vähemmän kuluja investoinnista. Kaikki taloyhtiön investoinnit lisäävät yhtiön arvoa. Ajankohtaisia investointeja ei kannata laittaa jäihin huonon taloustilanteen tai in? aation takia. Hildén toteaa, että nyt tekijöitä on enemmän saatavilla, jolloin myös tarjouksia saa useammalta toimijalta. – Jos investointi täyttää vihreän lainan edellytykset, teen lainatarjouksen aina vihreänä ja tavallisena versiona. Kannattaa kysyä vihreän lainan ehdoista meiltä jo ennen kuin pyytää tarjouksia investointeihin, Heli Toivonen vinkkaa. – Tulen mielelläni myös hallituksen kokoukseen kertomaan vihreästä lainasta. Kysy lisää taloyhtiön vihreästä lainasta: heli.toivonen@op.? puhelin 010 2561 055
Vuosi sitten Eetu Moberg pelasi jääkiekkoa Mestiksessä ja teki osa-aikaisena myyntiassistenttina töitä OP Kodin kiinteistönvälityksessä. Yhdistelmä oli täydellinen, sillä jääkiekko vei paljon aikaa. Tänä syksynä hän aloitti kokopäiväisenä kiinteistönvälittäjänä Forssassa. – Myyntiassistentin työ oli joustavaa ja sain tehdä työt silloin, kun minulle sopi. Niin minun ei tarvinnut tehdä valintoja jääkiekon ja työn välillä tai stressata aikatauluista. OP Kodille Eetu päätyi jo neljä vuotta aikaisemmin, ensin kesätöihin ja siitä opinnäytetyön kautta osa-aikaiseen myyntiassistentin työhön. – Opiskelin Satakunnan ammattikorkeakoulussa tradenomin tutkintoa, suuntauduin rahoitukseen ja sijoittamiseen. Opintojen alkaessa minulla ei ollut juurikaan ajatusta, mitä haluaisin tehdä työkseni, mutta kesätyön aikana kiinteistönvälitys alana alkoi heti kiinnostaa. – Eikä kiinteistömarkkinat kaukana sijoittamisesta ja rahoituksesta ole. Kaikki linkittyvät toisiinsa, kodit ovat myös sijoituskohteita ja elämän isoihin hankintoihin tarvitaan rahoitusta. Urapolku mietittynä Eetu suoritti viime keväänä kiinteistövälityksen vaativan LKV-tutkinnon eli laillistetun kiinteistönvälittäjän kokeen. Vaikka koe perustuukin pitkälti kiinteistönvälitystä ja asuntokauppoja säätelevään lakiin, oli työkokemuksesta ja alan tuntemisesta myös hyötyä. – Uskon, että kiinteistönvälittäjänä minulle on paljon hyötyä pitkästä sisäänajosta alalle. Minun ei tarvinnut hypätä heti syvään päätyyn, vaan sain rauhassa tutustua työhön. Urapolku on ollut säännöllisesti esillä Eetun ja OP Kodin myyntijohtaja Jarkko Nikanderin välisissä keskusteluissa. Tavoitteena oli kiinteistönvälittäjän työ siinä vaiheessa, kun sille avautuu molemmin puolin mahdollisuus. – Myyntiassistenttina toimin kiinteistönvälittäjien lisäkäsinä, tein asiakirjojen tilauksia ja syötin uusia kohteita järjestelmään. Pääsin näkemään, mitä kaikkea kiinteistönvälittäjän työhön liittyy. Mutta vasta nyt kun olen itse kiinteistönvälittäjä, saan kokea ne onnistumiset, joita asiakaspalvelutyö antaa. Eetu kuvailee työn parhaaksi hetkeksi sitä, kun asiakkaat löytävät unelmiensa kodin, juuri sellaisen kuin tarvitsevat ja haluavat. – Elän vahvasti mukana asiakkaiden kodinhankinnassa. Silloin kun asiakkaista aistii ensinäytöstä alkaen innostuksen, se nostaa itsellekin hymyn korviin. Pidän myös siitä, että asiakkailta saa suoraa palautetta. Kiinteistönvälittäjä Eetu Moberg tuntee itsensä etuoikeutetuksi, sillä hän sai pelata rakastamaansa jääkiekkoa niin kauan kuin halusi – ja samaan aikaan opiskella ja tutustua tulevaan työhönsä. Eetun urapolku kaukalosta kiinteistönvälitykseen 8
Sylissä uusi elämä Eetun elämä on mullistunut monella tavalla kuluneen kesän ja syksyn aikana. Uuden työn ja jääkiekon lopettamisen ohella Eetusta tuli kesällä pienen tyttövauvan isä. – Vauva laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Silloin kun minulla on hoitovuoro, kiinteistönvälittäjän kalenteri menee kiinni. Päätös on helppo tehdä, sillä vauva osaa vaatia osansa. Vauva tuo Eetun elämään myös tärkeää vastapainoa työlle. – Jääkiekosta jäi iso aukko elämään ja vauva täyttää sen parhaalla tavalla. Toki edelleen pidän huolta kunnostani ja liikun, se on luonnollinen osa elämääni. Asuntomarkkinoilla on ollut viime ajat hiljaisempaa, mutta uusia kauppoja tehdään silti koko ajan. – Koronan jälkeen markkinat kävivät niin kuumina, että myytävistä kohteista oli jopa pulaa. Nyt tarjontaa ja valinnanvaraa on enemmän. Eli jos vain asunnon ostaminen tai vaihto on ajankohtaista, niin nyt kannattaa toimia. – Myös asunnon myyjille on hyviä uutisia sen puolesta, että meillä pienemmillä paikkakunnilla asuntojen hinnat eivät ole pudonneet läheskään yhtä paljon kuin kasvukeskuksissa. Oletko myymässä tai ostamassa asuntoa? Ota yhteyttä OP Kodin kiinteistönvälittäjiin. ”Elän vahvasti mukana asiakkaiden kodinhankinnassa.”
10
Tuntuu turvalliselta, kun on rahaa myös säästössä Laura Niemelällä rahankäyttö ja säästäminen on aina ollut hallussa. Säästäminen pelkästään tilille ei ole kuitenkaan parasta varallisuudenhoitoa ja siksi säästötilin lisäksi aloitettiin sijoittaminen vakuutussäästämisen kautta. 11
Kasvatustieteitä opiskeleva Laura Niemelä tekee parhaillaan gradua opintojen pitkittymisestä ja huijarisyndroomasta. Aihe kiinnostaa häntä, sillä opintojen pitkittyminen on iso yhteiskunnallinen ongelma. Lauralla on myös nopea vastaus siihen, miksi opinnot voivat pitkittyä. – Opiskelijoiden on tehtävä samaan aikaan töitä, jotta he tulevat taloudellisesti toimeen. Ja kun työelämään pääsee sisälle, sinne helposti myös jää. Voi tulla ? ilis, että mitäs tässä sitten enää opiskelee, kun töitä jo täysillä tehdään. – Näin käy helposti ainakin niillä aloilla, joissa on jatkuva puute tekijöistä ja myös opiskelijat ja puolivalmiit kelpaavat paikkamaan työvoimapulaa. Myös Laura Niemelä itse tekee töitä keikkaluontoisesti päiväkodeissa. Hän on kuitenkin päättänyt tehdä töitä vain silloin kun hänelle sopii, eikä ota vastaan kaikkia työtarjouksia, joita eteen tulee. – Opiskelun ja työn tekeminen on mahdollista yhdistää yliopistossa, jossa opiskelu on hyvin paljon itsenäistä. Kunhan laittaa hyvät rajat työn tekemiselle. Tuki, laina ja työ Laura Niemelä tekee keikkatyötä opiskelun ohessa, jotta hän pystyisi varmistamaan oman taloudellisen itsenäisyytensä. Tieto ja tunne siitä, että rahat riittävät, ovat tärkeitä mielenrauhan kannalta. – Minä olen varmistanut oman talouteni monella eri tavalla. Saan opintotukea, jonka lisäksi olen ottanut opintolainaa. Keikkatyöstä saan lisäansioita ja lisäksi minulla on henkisesti tärkeä taloudellinen puskuri, jota olen kasvattanut kesätöillä ja välivuoden aikana saamillani ansioilla. – Tavallaan olen hyvinkin säästäväinen ihminen, mutta uskallan kyllä myös käyttää rahaa. Vertailen kaupassa kilohintoja ja ostan paljon vaatteita ja tavaroita käytettynä. Mutta toisaalta haluan myös käyttää rahaa elämyksiin, kuten matkusteluun. Opintojen suhteen Laura ei halua pitää liian kovaa kiirettä, sillä työelämässä ehtii olemaan koko loppuelämän. Toki ajallaan valmistumisessa on myös hyvät kannustimet. – Jos valmistun määräajassa, saan Kelalta opintolainahyvitystä. Se tarkoittaa, että Kela maksaa osan opintolainastani. Se on aika hyvä kannustin valmistua ajallaan. Varallisuuttakin pitää hoitaa Laura Niemelän keräämiä säästöjä varten hän sai vinkkiä OP Lounaismaasta. Yhdessä Laura Yli-Liipolan kanssa rahat on sijoitettu tuottavammin. – Tilivaihtoehdot eivät tarjoa pitkällä aikavälillä parasta tuottoa. Yhdessä kaiman kanssa olemme miettineet, miten säästöt säilyttävät arvonsa ja myös kerryttävät tuottoa, OP Lounaismaan yhteyshenkilö Laura Yli-Liipola kertoo. Lauralle avattiin sijoitusvakuutus, jonne rahaa siirtyy automaattisesti ja säännöllisesti. Sijoitusvakuutuksessa on mahdollista vaihtaa sijoituskohteita verovapaasti ja kuluitta. – Minulla on sellainen pieni raha-ahdistus, että en halua hirveästi 12
ajatella esimerkiksi, kuinka paljon rahaa kuluu. Siksi en ole koskenut siihen OP-mobiilin talouden apuriin, jossa lukee, että katso kuinka kauan rahasi riittävät, Laura Niemelä hymyilee. Ennen sijoittamisen aloittamista asiakkaalle tehdään sijoittajapro? ili. Sijoittajapro? ilissa kartoitetaan asiakkaan tuottotavoite ja arvioidaan asiakkaan riskinsietokykyä. – Säästämisen aika vaikuttaa myös paljon siihen, millaista riskiä kannattaa ottaa. Suurempi arvonvaihtelu tuottaa pitkällä aikavälillä parempia tuottoja, Laura Yli-Liipola toteaa. Kahden ja kolmen tilin taktiikka Oman talouden hoitamisessa pienet niksit ja hyväksi todetut käytännöt auttavat pitämään kulutuksen budjetissa. Laura Niemelällä toimiva käytäntö on kahden tilin taktiikka. – Pidän käyttötilillä aina vain sen verran rahaa, mitä tarvitsen kuukauden aikana asumiseen, ruokaan ja muihin hyödykkeisiin. Loput rahat pidän säästötilillä ja sieltä teen sitten harkitusti isompia hankintoja. – Lisäksi minulta menee säännöllisesti rahaa sijoituksiin, mikä varmistaa sen, että tulee oikeasti myös säästettyä. Lisäksi saan tuottoa säästöilleni. Laura Niemelä ajattelee, että ilman säästöpuskurin tuomaa turvaa tuntuisi mahdottomalta elää. Hän on myös iloinen siitä, että on miettinyt omia talousasioita yhdessä Laura Yli-Liipolan kanssa. – Vaikka sijoittamisesta puhutaankin tänä päivänä paljon ja tarjolla on aiheesta valtavasti erilaisia podcasteja ja videoita, niin en ole ollut siitä kovinkaan kiinnostunut. Enkä ole vieläkään. Minulle riittää tieto siitä, että säästöni ovat turvassa ja kerryttävät tuottoa. – En usko, että podcasteja kuuntelemalla olisin saanut parhaat vinkit. Pankissa asioitani mietittiin minun kannaltani, ja sieltä sain parhaat neuvot ja ratkaisut juuri minulle. Valmiina tulevaan Laura Niemelällä on vielä ainakin vuosi opintoja jäljellä Turun yliopistossa. Häntä harmittaa vähän se, että opintojen alku osui pandemian kanssa samaan aikaan, eikä hän ole päässyt mukaan varsinaiseen opiskelijaelämään. Opintojen jälkeen Laura toivoo pääsevänsä töihin henkilöstöhallintoon tai koulutussuunnittelijaksi. – Valitsin kasvatustieteet sen vuoksi, että sellaisten yleistieteiden ansiosta voin hakeutua monelle alalle töihin. Tuleva työharjoittelujakso ehkä näyttää ja ratkaisee, mitä sitten isona haluan tehdä. ”Pidän käyttötilillä aina vain sen verran rahaa, mitä tarvitsen kuukauden aikana asumiseen, ruokaan ja muihin hyödykkeisiin.” 1 Mitä aikaisemmin sijoittamisen aloittaa, sitä paremmin hyötyy korkoa korolle -ilmiöstä. 2 Sijoittamisen voi aloittaa pienilläkin summilla, esimerkiksi rahastoon säästämisen voi aloittaa kympillä kuussa. 3 Sijoitukset voivat auttaa sinua saavuttamaan taloudelliset tavoitteesi, kuten matkustamisen, kodin ostamisen tai yrityksen perustamisen. Kolme hyvää syytä aloittaa sijoittaminen jo opiskeluaikana Korkoa korolle -ilmiö on taloudellinen periaate, joka kuvaa sitä, miten sijoitusten tai säästöjen arvo kasvaa ajan myötä. Sijoitetut varat ansaitsevat korkoa tai tuottoa ja nämä tuotot sijoitetaan uudelleen. Tämä ilmiö perustuu siihen, että alkuperäiselle sijoitukselle ansaittu korko tai tuotto lisätään alkuperäiseen pääomaan, ja tulevaisuudessa ansaittava korko tai tuotto lasketaan tämän suuremman pääoman perusteella. Testaa: op.fi/saastolaskuri Mikä on korkoa korolle ilmiö? 13
Anna meille palautetta Kumppani-lehdestä! Hyvä Kumppani-lehden lukija, kuuntelemme mielellämme sinua! Haluamme tehdä lehdestämme entistä paremman ja mielenkiintoisemman juuri sinulle. Olisimme kiitollisia, jos voisit jakaa kanssamme ajatuksiasi lehtemme sisällöstä. Onko jokin tietty aihe kiinnostanut sinua erityisesti? Onko jotain, mitä haluaisit nähdä enemmän tai vähemmän lehdessämme? Arvomme kaikkien 31.1.2024 mennessä palautetta antaneiden kesken 100 € arvoisen K-ryhmän lahjakortin. Kiitos, että autat meitä tekemään lehdestämme juuri sellaisen kuin sinä haluat sen olevan! Lukuterveisin, OP Lounaismaa Skannaa palautelomakkeeseen tästä ja osallistu arvontaan! Tai mene osoitteeseen: www.lyyti.?/questions/b40726ebf1
Maarika Maury on forssalainen onnistumisvalmentaja niin yrityksille kuin yksityisihmisille. Hän asuu ja työskentelee kokousja tapahtumakeskuksessa Villaforssissa. Maury on kirjoittanut kirjan Rikkauden ja köyhyyden ero on ajatus yhdessä Päivi Petrien kanssa. Vieraileva kolumnisti Miksi rahasta on niin vaikea puhua? Kun puhutaan rahasta, se koetaan usein tulenaraksi tai vähintäänkin kummalliseksi puheenaiheeksi. Köyhä ei saisi olla, mutta ei rikaskaan, rahasta puhuminen ylipäätään on kyseenalaista, ainakin jos sitä on. Suomalainen sananlasku: ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön”, kehottaa kätkemään niin onnen kuin muutkin aarteet ulkopuolisten uteliailta katseilta. Meillä suomalaisilla on syvälle juurtunut kainous, joka tekee haastavaksi kertoa, mitä osaa – puhumattakaan mitä omistaa. Niinpä meille on selkäytimeen iskostunut tapa vähätellä saavutuksiamme tai hankintojamme. Rahan puutteesta tai ylipäätään elämän haasteellisuudesta on hiukan luvallisempaa puhua. ”Käytettynä ostin, lainallahan tämä, auton ikkunassa on särökin.” Näillä lausahduksilla helposti vähätellään, kun pelätään, että naapuri voisi tulla kateelliseksi uudenhohtavasta kulkupelistä. Kehun vastaanottaminen on myös vaikeaa. Selitellään ja kainostellaan: “Reikäkin tässä mekossa on”, kun joku kehaisee kaunista asuasi. Moni toivoisi lisää palkkaa tai haaveilee lottovoitoista, vaikka silti samaa aikaan hoetaan, että raha ei tuo onnea. Kaipa sitä onnea kohti joka tapauksessa kurotellaan, mutta varovaisin askelin. Näyttäisi siltä, että perisuomalaisuuteen kuuluu keskiverron ihanne, jolloin ei saisi olla rikas eikä köyhä, vaan juuri sopivasti sujahtaa jonnekin välimaastoon ja mieluiten niin, ettei herättäisi laisinkaan huomiota. Rahaan liittyy paljon uskomuksia. Joskus rahaa pidetään suoranaisena kirosanana tai jopa paholaisen tuotteena, rahanhimoa vähintäänkin perisyntinä. Rikkaita saatetaan kadehtia, mutta toisaalta taas heitä paheksutaan ja pidetään pinnallisina koppavina kusipäinä. Suuri hämmästelyn aihe tuntuu olevan, jos rikas henkilö on mukava. Jos halutaan, että raha-asiat olisivat reilassa, kannattaa keskittyä kolmeen eri näkökulmaan. Omia uskomuksia suhteessa rahaan kannattaa tutkia ja kitkeä kielteiset näkemykset pois. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, kun vain opimme niitä näkemään. Säästäväisyys on iso hyve ja sen ilot ovat siinä, että kun elää toisissa asioissa tiukemmalla budjetilla, on varaa välillä käyttää rahaa isommin. Kolmas näkökulma on miettiä, voisiko rahaa tulla jostain vähän lisää, vaikkapa osaammeko jotain sellaista, josta joku muu haluaisi maksaa tai voisiko säästöt pistämään poikimaan. Kunhan oppii organisoimaan rahankäyttönsä ? ksusti, niin yllättäen asiat, joihin ei ensin uskonut olevan varaa, ovatkin mahdollisia. 15
Pysyvä oma koti Salosta Asuntomarkkina suosii nyt ensiasunnon ostajia ja asunnon vaihtajia. OP Lounaismaan kummipelaaja, Salon Vilppaan Mikko Koivisto, vaihtoi perheen kasvaessa isompaan asuntoon. Kauppojen ehtona oli, että oma asunto menee ensin kaupaksi. Mikko ja Essi Koivisto asuivat varsin tyytyväisinä entisessä rivitalokolmiossaan, mutta harrastuksena oli katsella silloin tällöin myytävänä olevia asuntoja verkossa. Helmikuussa reilut puolitoista vuotta sitten Essi bongasi verkosta täydellisen asunnon. Sellaisen, joka vastasi hyvin paljon molempien unelmien kotia. Sopivasti pihaa, kaksi kerrosta, riittävästi tilaa ja tavanomaisesta poikkeava pohjaratkaisu. – Meillä ei ollut siinä vaiheessa mikään tarve tai hätä muuttaa. Nyt toisen lapsen synnyttyä olemme tietenkin iloisia siitä, että ajoitus osui kohdilleen, Mikko kertoo. Koivistojen kodinvaihto osui monellakin tavalla täydelliseen saumaan. Sen lisäksi, että perhe ehti kotiutumaan uuteen kotiin ennen toisen lapsen syntymää, myös vanha asunto Salon Putolassa meni kaupaksi yhdellä esittelyllä. – Puolitoista vuotta sitten asuntokauppa kävi vilkkaana. Silti olin vähän huolissani, että miten siirtymä vanhasta uuteen kotiin onnistuu. Asuntokauppojen ehtona olikin, että saamme vanhan asunnon myytyä, sanoo Mikko. Käymään ja olemaan Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Mikko Koivisto ja Kempeelestä kotoisin oleva Essi eivät aluksi ajatelleet, että Salosta löytyisi pysyvä koti. Seitsemän vuotta Salon Vilppaan riveissä on kuitenkin jättänyt jälkensä. – Mieli on muuttunut vuosien aikana ja nyt ajattelemme, että tämä on kiva paikka kasvattaa lapsia. Salossa viihtymiseen on vaikuttanut moni asia. Yksi niistä on maltillinen hintataso ja toinen salolainen yhteisöllisyys.
Koripalloperheen arki poikkeaa tavallisena pidetystä arjesta, sillä viikonloput menevät yleensä töissä pelikentillä. Senkin vuoksi oma koti on tärkeä paikka, jossa on tilaa ja rauhaa hengähtää ja viettää perheen yhteistä aikaa. Perheen kuopus Lila oli kuvanottohetkellä viisiviikkoinen. – Pääkaupunkiseudulla emme olisi voineet tällaisesta asunnosta haaveillakaan. Ja Salosta kertoo paljon se, että kun tulimme katsomaan tätä uutta asuntoa, niin naapuriasunnon parvekkeelta heilutti tuttu mies. Täällä kaikki tuntevat toisensa, Mikko toteaa. Salon Vilpas on molempien Koivistojen työpaikka. Essi on joukkueen fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja. Vilpas-yhteisöä he kuvaavat isoksi suureksi perheeksi. – Meidän nelivuotias Lumi on kasvanut Salohallilla ja olemme iloisia siitä, että hän on saanut kasvaa niin hienossa yhteisössä. Lumi painelee Koivisto-paita päällä pitkin hallia ja jokainen vahtii häntä kuin omaansa. Turvallinen tulevaisuus Mikko Koivisto on nyt 36-vuotias ja ajatuksissa on useinkin se, mitä tapahtuu, kun peliura loppuu. Mikko on valmistautunut tulevaisuuteen kouluttautumalla ja kasvattamalla verkostoja. Hänellä on Jenkeissä hankittu kansainvälisen kaupan amk-tasoinen tutkinto ja urheilumanagerin koulutus. Lisäksi käytynä on koripalloliiton järjestämä mentorointiohjelma. – Kyllä tulevaisuutta täytyy miettiä ja siihen valmistautua. Olen paljonkin miettinyt, mitä taitoja minulla on ja miten voin tulevaisuudessa hyödyntää niitä sitten, kun pelaaminen työnä loppuu. Yhtä lailla Koivistot halusivat turvata tulevaisuutta myös asuntolainan osalta. – Mietimme kyllä tarkkaan, että pitääkö lainaa suojata tulevilta koronnousuilta ja miten. Päädyimme niin sanotusti puolittamaan riskin ja otimme korkokaton toiseen puoleen lainasta. – Korkokatosta neuvotellessa huomasi hyvin muutosten nopeuden. Korkokaton hinta vaihtui päivässä ja se lisäsi kyllä halua turvata tulevaa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi kyllä varautua. 17
Kesätyö OP Lounaismaalla Salossa on takanapäin ja Lotta Kukkosen päivät täyttyvät nyt lentopallosta ja opiskelusta. Lotta pelaa mestaruusliigaa LP Vampulan riveissä, oikeustieteen opiskelut sujuvat etänä Itä-Suomen yliopistossa. – Kesätyö OP Lounaismaalla oli todellinen lottovoitto. Se oli ensimmäinen oman alan kesätyö ja samalla pääsin kesäksi kotiseudulle Paimioon. Kesätyö oli myös kivaa vastapainoa opiskelulle ja lentopallolle. Lotalla on kunnianhimoisia suunnitelmia lentopallon suhteen, mutta yhtä lailla hän on vienyt pelaamisen ohella määrätietoisesti opintojaan eteenpäin. – Opiskeluissa alkoi nyt kolmas vuosi ja olen edennyt hyvin muiden tahdissa siitäkin huolimatta, että lentopallo on vielä toistaiseksi ykkösjuttu. – Oman alan kesätyö oli siitäkin mahtava tilaisuus, että yleensä oikeustieteen opiskelijoille tarjotaan jatkuvaa osa-aikatyötä ja sellaista en voi ottaa vastaan pelaamisen takia. Varautuminen on järkevää Kesäharjoittelijan työ näytti Lotalle, mitä yliopistossa opittu tarkoittaa käytännön työnä. Suurin yllätys kesätöissä oli asiakirjojen valmisteluun ja niin sanottuihin taustatehtäviin kuluva aika ja työn määrä. – Pääsin valmistelemaan monipuolisesti kaikkia perheoikeudellisia asiakirjoja, kuten perukirjoja, kauppakirjoja, perinnönjakosopimuksia ja testamentteja. Koulukirjoissa olevat esimerkit antavat hyvin suppean kuvan siitä, millaisten asioiden kanssa ollaan loppujen lopuksi tekemisissä. – Tärkeintä oli nähdä, miten jokainen asiakirja tehdään ja valmistellaan asiakkaan lähtökohdista. Se tarkoittaa, että jokainen asiakirja on yksilöllinen ja palvelee parhaalla mahdollisella tavalla asiakasta. Kesätöiden myötä saadun kokemuksen perusteella Lotta korostaa asiakirjojen ja varautumisen tärkeyttä. – Ymmärsin, että varautuminen ei ole vain ikääntyneiden ihmisten juttu, vaan ihan jokaisen meistä kannattaa miettiä esimerkiksi kuka asioitamme hoitaa, jos emme itse siihen pysty. – Luulen, että tietoisuus näistä asioista lisääntyy koko ajan ja esimerkiksi testamentit ja edunvalvontavaltakirjat ovat jo hyvinkin yleisiä. Kesätyö avasi nuorelle opiskelijalle myös laajemman ymmärryksen pankkipalvelujen kokonaisuudesta. Tulevaisuuteen voi varautua monella tavalla ja Lotta painottaa myös säästämisen ja sijoittamisen tärkeyttä. – Mielelläni tulisin kesätöihin myös ensi vuonna. Pankissa oli todella mielenkiintoista olla kesäharjoittelijana. Kesätyö OP Lounaismaan lakipalveluissa vahvisti oikeustieteitä opiskelevan Lotta Kukkonen tunnetta siitä, että hän on kouluttautumassa oikealle alalle. Perheoikeudellisten asiakirjojen valmistelu avasi silmät myös varautumisen tärkeydelle. Kesätyö lakipalveluissa näytti koko elämän kirjon Kuva: Mirjami Aaltonen 18
Joulukonsertit OP Lounaismaan omistaja-asiakkaille Perinteiset joulukonsertit järjestetään jälleen joulun iloksi! Forssan kirkko 12.12. klo 18 Someron kirkko 13.12. klo 18 Uskelan kirkko 14.12. klo 18 Konsertit on tarkoitettu omistaja-asiakkaillemme. Sisäänpääsyyn oikeuttavia käsiohjelmia kaikissa OP Lounaismaan konttoreissa. Hae omasi ennakkoon! Lämpimästi tervetuloa! Esiintymässä upeat Anna-Claudia Somero ja Jouni Somero Paikallisia omistaja-etuja Omistaja-asiakkaana pääset nauttimaan myös vaihtuvista paikallisista eduista eri yhteistyökumppaneidemme tarjoamana. Tarkista voimassa olevat edut OP-mobiilista valitsemalla mobiilin etusivulla alaoikealta: Muut > Omistaja-asiakas > Kumppaneidemme tarjoamat edut > Lounaismaa Lisää etuja, enemmän mielenrauhaa Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat uusia, rahanarvoisia etuja sekä ylimääräisiä OP-bonuksia. Ne tuovat helpotusta arkeesi ja turvaa talouteesi – ja sinä voit keskittyä itsellesi tärkeimpiin asioihin. Saat OP-bonuksia 30 % enemmän vuonna 2023 ja 40 % enemmän vuonna 2024. Saat myös päivittäiset pankkipalvelut ilman kuukausimaksuja vuoden 2024 loppuun saakka. Käyttötilisi korko nousee 0,25 prosenttiin 1.11.2023 alkaen. Edut saat käyttöösi siinä osuuspankissa, jossa omistaja-asiakkuutesi ja etuun kuuluvat tuotteet ja palvelut ovat.
Musiikin ja muistamisen riemu Muusikot Heikki Laaksonen ja Samu-Markus Pyykkö vievät musiikin iloa vanhuksille hoivakoteihin ja yksityiskoteihin. Heidän mukaansa kulttuuri ja elävä musiikki kuuluvat kaikille, myös niille, jotka eivät enää voi lähteä konserttisaleihin. Heikki Laaksonen ja Samu-Markus Pyykkö ovat saapuneet keikkapaikalle. Haitarit, kitara ja äänentoistolaitteet kannetaan salolaisen Paukkulakodin toisen kerroksen aulaan, jossa yleisö on jo valmiina odottamassa. Muusikot tervehtivät yleisöään iloisesti ja jutustelevat niitä näitä samalla, kun valmistautuvat konserttiin. Laaksonen heittää kysymyksen ilmaan: – Nyt kannattaa jo miettiä, mitä lauluja haluatte kuulla. Meidän jukeboksista voi toivoa melkein mitä vaan. Konsertti alkaa syksyn kunniaksi harmonikkaklassikolla Varisevat lehdet. Laaksosen mukaan se on oiva kappale saada kylmät sormet notkeiksi. Kappaleet seuraavat toisiaan. Mukana ovat ikiklassikot Kultainen nuoruus ja Tulipunaruusut. Humpan aikana soittajat kehottavat ottamaan käyttöön humppakainalot, niin saadaan rytmistä kiinni. Yleisö ja hoitohenkilökunta laulavat mukana. Niilläkin kasvoilla, joilla ei reaktioita enää juuri näe, voi aistia tunteita. Tuttu musiikkikappale herättää muistoja. Jopa silloin, kun muisti on muuten kadonnut. Kansan äänestämää työtä Heikki Laaksonen perusti Soivakoti-yrityksen puolitoista vuotta sitten keväällä. Tämän vuoden alusta mukaan on liittynyt Samu-Markus Pyykkö. – Olen todennut, että Samu on vanhoihin varsiin syntynyt ja on siksi kuin kala vedessä vanhojen ihmisten kanssa. Lisäksi hän on tietenkin taitava haitarin soittaja ja laulaja. Laaksonen on koulutukseltaan lähihoitaja ja on tehnyt työtä myös vanhusten parissa. Tällä hetkellä työpaikkana on ambulanssi. Pyykkö 20
puolestaan on metsäalalla, opiskelee parhaillaan lisää Joensuun yliopistossa. – Musiikki ei vielä elätä, täytyy tehdä myös muita hommia. Soivakodin keikkoja on keskimäärin pari viikossa ja niiden ohella teemme paljon myös muuta soittokeikkaa muissa kokoonpanoissa. Häissä, tapahtumissa ja missä vaan. Viimeisen vuoden aikana konsertteja hoivakodeissa on mahdollistanut Salon kaupungin osallistuvan budjetoinnin hankeraha. Kaupunkilaiset ovat äänestäneet, että kaupungin varoja kannattaa käyttää vanhusten ilahduttamiseen ja virkistykseen. – Hoivakotien virkistysbudjetit ovat kovin niukkoja. Olemme yrittäneet keksiä erilaisia tapoja rahoittaa konsertteja, muun muassa yrityskummitoiminnan avulla. Yritykset pääsevät sitä kautta tekemään hyvää ja saavat myös omiin somekanaviinsa mieltä lämmittävää sisältöä. Tango Sinikalle Soivakoti tulee soittamaan ja laulamaan tilauksesta myös yksityiskoteihin. Kaksikko kertoo, että läheiselle ostettu kotikonsertti on hyvä tapa muistaa läheistä, joka ei enää tavaraa tarvitse. – Saamme vanhusten läheisiltä paljon kiitosta ja palautetta. Ja kyllähän tämän työn paras palkka on ehdottomasti hyvä mieli. Tässä näkee heti, miten voi omalla soitollaan ja laulullaan tehdä toiselle ihmiselle hyvää, Laaksonen sanoo. – Tämän ikäryhmän ihmiset ovat meidän isänmaan rakentajia ja ovat todellakin ansainneet kuulla omia lempilaulujaan sieltä 50-luvulta tai vaikka oman häävalssinsa, Pyykkö jatkaa. On aika tullut soittaa konsertin viimeinen kappale. Siitä tuleekin varsinainen yllätysnumero, myös soittajille. Valokuviin mukaan lupautunut hoivakodin asukas Sinikka saa palkinnoksi kuulla oman nimikkotangon. Eikä haittaa, vaikka kaksikko ei ole aikaisemmin kappaletta esittänytkään. Heidän mottonsa kuuluu, että parempi hetken häpeä kuin ylimääräiset treenit. Kun tangon upeat sävelet kajahtavat ilmoille, Sinikan poskelta valuu kyynel. Musiikki osuu suoraan sydämeen. ”Tuttu musiikkikappale herättää muistoja. Jopa silloin, kun muisti on muuten kadonnut.” 21
Pelihuumaa ihan pienimmille Lounaismaan alue sai oman seudullisen kortteliliigan jääkiekkoon, kun 5–7-vuotiaiden jääkiekkokoululaisten Hippo-liiga käynnistyi lokakuussa. Hippo-liiga tarjoaa pelillisiä elämyksiä harrastuksensa juuri aloittaneille ja heidän perheilleen. Forssan, Someron, Salon, Loimaan ja Urjalan juniorijääkiekkoseurat ovat tehneet jo pitkään tuloksellista yhteistyötä. Sillä on mahdollistettu, että jokaisen ikäryhmän pelaajat löytävät omantasoisensa joukkueen ja saavat mahdollisuuden harrastaa. Nyt yhteistyö jatkuu harrastuksensa vasta aloittaneiden parissa. Hippo-liiga on Fops Junioreiden organisoima hyvän mielen jääkiekkosarja, joka tarjoaa pelihuumaa myös niille, joille ei liiton toimesta ole vielä omaa sarjaa. – Hippo-liigassa jokaisen seuran kiekkokoulut mittelevät toisiaan vastaan eli toisin sanoen pitävät hauskaa, kertoo Fops Junioreiden junioripäällikkö Toni Pohjonen. Hippo-liigaan odotetaan mukaan noin 100 lasta kauden aikana. Mukaan saa lähteä myös kesken kauden. Koko perheen harrastus Hippo-liiga pelataan viitenä turnauksena kauden aikana. Pelitapahtumat järjestetään jokaisen mukana olevan paikkakunnan jäähalleissa. – Pienet pelaajat pääsevät oikeasti myös pelimatkalle toiseen kaupunkiin, mikä on tietenkin iso juttu. Ja koska paikkakuntien etäisyydet eivät ole suuret, mukaan voi lähteä helposti koko perhe, Pohjonen hymyilee. Järjestäjät uskovat, että kiekkokoululaisten liiga tuo uutta huomioarvoa jokaiselle jäähallille. Jos jokaisesta perheestä tulee kannustamaan vähintään 2–3 henkilöä, saadaan turnauksiin yleisöä helposti parisataa. Turnaukset ovat kerran kuussa lokakuusta helmikuuhun. Pelipäivän aikana kaikki kiekkokoulut pelaavat toisiaan vastaan. – Tämän ikäisille pienille jääkiekkoilijoille tärkeintä voi olla se, mitä tapahtuu pelikaukalon ulkopuolella. Jäältä tiiraillaan ahkerasti yleisöön ja varmistetaan, että vanhemmat ja isovanhemmat ovat näkemässä. Yhteiset tavoitteet Hippo-liiga maksaa pelaajille koko kaudelta 60 euroa. Osallistumisen kynnys on haluttu pitää matalana ja kaikille mahdollisena. Se on onnistunut yhteistyössä OP Lounaismaan kanssa. – OP on meille tärkeä yhteistyökumppani ja kumppanuus on mahdollistanut sen, että voimme toteuttaa Hippo-liigan laadukkaasti, Fops Junioreiden puheenjohtaja Niko Järvi kertoo. – Yhteistyötä tarvitaan niin seurojen kesken kuin myös kumppaneiden kanssa. Tärkeintä siinä on, että tavoitteet ja arvot ovat yhteiset. Sekä pankilla että junioriseuroilla on sama tavoite saada lapset ja nuoret liikkumaan ja innostumaan jääkiekosta, Järvi summaa. 22
Pankille kumppanuudessa tärkeintä on yhteiset tavoitteet OP Lounaismaa on monessa mukana tukemassa paikallista kulttuuria, urheilua ja elinvoimaa. Pankin arvoihin ja perustehtävään kuuluu luoda kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia omistaja-asiakkailleen ja toimintaympäristölleen. OP Lounaismaan markkinointipäällikkö Emmi Palomäki kertoo, mitä pankki odottaa yhteistyöltä ja kumppanuudelta. Millaisiin yhteistyöhankkeisiin pankki lähtee mukaan? Yhteistyö kumppaniemme kanssa mahdollistaa, että voimme toteuttaa perustehtäväämme: yhdessä voimme tarjota elämyksiä sekä uusia kokemuksia asiakkaillemme aina vauvasta vaariin. Kiinnitämme erityistä huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen sekä koko toimialuetta koskeviin positiivisiin vaikutuksiin, vastuullisuutta unohtamatta. Miten pankkia kannattaa lähestyä? Mitä kannattaa olla valmiiksi mietittynä? Haluamme kuulla potentiaalisten ja nykyisten kumppaneiden ajatuksia yhteistyön tavoitteista, kohderyhmästä, haasteista sekä tietysti mitä yhteistyö parhaimmillaan voi olla. Kaikki yhteistyö pohjautuu avoimuuteen sekä yhteiseen vuoropuheluun. Uusissa avauksissa kannattaa olla suoraan yhteydessä minuun. Mitä yhteistyö on parhaimmillaan? Parhaimmillaan yhteistyö on jatkuvaa dialogia, jonka avulla voimme luoda jotain uutta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi yhteisöllisiä ja vahvistavia kokemuksia kulttuurin ja urheilun parissa. Arvostamme kovasti sitä vapaaehtoistyötä, jota seuroissa ja yhdistyksissä tehdään. Mikä arvo pankille on yhteistyöstä? Olemme enemmän kuin vain pankki, olemme elämän läpi rinnalla kulkeva kumppani. Haluamme olla parempien taloudellisten valintojen valmentaja ja toiveikkaampien tulevaisuuksien suunnannäyttäjä, yhdessä yli kaikkien aikojen. Suurin hyöty syntyy siitä, kun teemme asioita yhdessä. Siinä yleensä voittavat kaikki. Kuva: Emma Ahonen