• ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 1. kesäkuuta 2021 N:o 40 – 70. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi Irtonumero 2,00 e (sis. alv.) 100 % kotimainen Kaikki katsastukset ja rekisteröintipalvelut. ORIMATTILAN KANTRIKATSASTUS SOITA 045 693 3748 Topintie 2B Orimattila www.omkk.fi 70 vuotta ANTTI TUOMALA Itsenäinen, kehittyvä ja kasvava Orimattila Agrologi, maanviljelijä 70 www.orimattilansanomat.fi Tavallista parempi ruokakauppa Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 03-883 2100 ark. 7–21, la 8–20, su 10–18, www.k-supermarket.fi Kalatiskimme on sertifioitu TARJOUKSET VOIMASSA TI–KE 1.6.–2.6.2021. TILAA JA NOUDA -PALVELU PLUSSAKORTILLA 4,90! Ilman Plussa-korttia 6,90 O R I M AT T I L A Tarjoukset Helposti mukaan! Tarjous! Tarjous! Grillaa! Tarjous! K-SUPERMARKETISTA! LOUNAS NAUDAN JAUHELIHA SWEET LEMON MUNKKI BBQ CAMEMBERT TOMAATTI Oman keittiön Fazer Atria Alpenhain 105 g (5,62/kg) 200 g (9,95/kg) 7 90 99 KPL KG Sis. lämpimän ruoan sekä vihreän salaatin. Lounaspassi: Joka 10. lounas veloituksetta! 4 99 59 1 99 8 99 PKT KPL KPL KG Huippuhintaan! 17 % 700 g (7,12/kg) LOHIKYLJYKSET NORJANLOHESTA SUOMI
• ORIMATTILAN SANOMAT Tänään: Teemu, Nikodemus keskiviikkona: VeNla Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2 – N:o 40 – 2021 Päivyri Päivän miete Tänään tästä Jokaisena päivänä pitää tehdä kymmeniä ellei satoja valintoja. Pienet tavanomaiset valinnat hoituvat eleettömästi ja rutiinilla, eikä niiden seurauksia tarvitse yleensä miettiä saati katua. isojen valintojen jälkeen voi tuntea ylpeyttä tai toisaalta häpeää. ei tässä kehtaa aivan henkilökohtaisuuksiin mennä, mutta suomalaisten kansallisesta ylpeydenaiheista voisi puhella. Ja kuntavaaleista. Äänestäjän soisi löytävän niin hyvän ehdokkaan, että voisi kulkea pää pystyssä hänet valittuaan. Tosin äänestäjä ei voi olla täysin varma siitä, pääseekö hyvältäkään tuntuvan ehdokasvalinnan jälkeen ylpeilemään koko neljän vuoden valtuustokauden ajan. No, ainakin suomalaiset voivat kokea ylpeyttä puhtaasta luonnosta ja maisemista, hyvistä julkisista palveluista ja sosiaaliturvasta. siis kun niitä vertaillaan muuhun maailmaan. Vähiten ylpeilemme suomen kansainvälisellä ilmapiirillä, kansallismielisyydellä, vahva taloudella, urheilumenestyksellä ja menestyvillä kansainvälisillä yrityksillä, kertoo kunnallisalan kehittämissäätiö. Jostain syystä suomessa puhutaan ylpeydestä paljon vähemmän kuin häpeästä. Näin myös vaalien alla, vaikka ehdokkaat ylpeilevätkin saavutuksillaan silloin tavallista enemmän. demarit ylpeilevät tietenkin julkisilla palveluilla ja sosiaaliturvalla. Yhtä selvää on ilman tutkimustakin, että perussuomalaiset ovat ylpeitä kansallismielisyydestä ja suomen historiasta – ainakin valikoidusti muistellen. kokoomuksen kannattajat ylpeilevät ilmapuntari-kyselyn mukaan vähäisellä korruptiolla ja matalalla rikollisuudella, tasaarvolla ja menestyvillä yrityksillä. keskusta taas tuntee kansallista ylpeyttä elintasosta, palveluista ja perinteistä. Jos orimattilaan, myrskylään ja Pukkilaan saadaan valittua parhaat mahdolliset päättäjät, voi sillä ilman muuta ylpeillä. Ylpeilyn aiheita pitäisi sen jälkeen löytää kuntien valtuustoista vielä useita. mielellään niitä olisi löydyttävä melkein jokaisen pykälän käsittelyn jälkeen tai ainakin jokaisen kokouksen jälkeen. Väistyvät konkaripoliitikot muistuttavat seuraajiaan, että maailmaa ei voi muuttaa nopeasti edes paikallisessa mittakaavassa, vaikka kuinka ylpeästi lähtisi vääryyksiä oikomaan. kuntalaisten hyvinvoinnista on huolehdittava pykälä kerrallaan. Äänestäjä voi lopulta olla ylpeä, jos poliitikko on perehtynyt perusteellisesti kokouspykäliin ja siinä ohessa muistanut, mitä on luvannut äänestäjille ja muille valtuutetuille. Ja muistanut senkin, mihin on päätöksiä tehdessään sitoutunut. orimattilan tarkastuslautakunnan selvityksessä huomautetaan, että sekään ei ole aina selvää kaikille. JuHo kiuRu 40 vuotta sitten Lukijan postia ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS Avoinna ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Ida Niva p. 044 7043 711 ida.niva@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI Avoinna ma–pe klo 8–16 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Lauri Hakama p. 040 832 3028 lauri.hakama@orimattilansanomat.fi Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Ilmoituslaskutus Lehtitilaukset p. 03 876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi LATOMO Tarja Hietavirta p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 163 e (2 erässä á 87 e , 3 erässä á 59 e , 4 erässä á 44 e ). Paperilehden digilisä 1 e /kk. Digikesto 12 kk 129 e . Digitilaus 6 kk 69 e , 3 kk 35 e . Kestotilaus jatkuu ilman eri uu dis­ tus ta, ellei tilausta peruta tai muu ­ teta. Kestotilaus laskutetaan kun ­ kin laskutusjakson alussa voi mas­ sa olevan tilaushinnaston mu kai­ sesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 173 e , 9 kk 143 e 6 kk 101 e , 3 kk 58 e Tarjous 3 kk 46 e , 6 kk 88 e . Ulkomaille tilattaessa kaksinkertai­ nen maksu. – Lehti ei suorita tilaa­ jalle hyvitystä lakon tai muun ylivoi­ maisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila maanantai–sunnuntai 6.30–10.00 puh. 03­757 5285. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 03­876 678. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,15 Tekstin edellä, tekstissä 1,90 Kuolinilmoitukset 1,90 Tekstin jälkeen 1,80 Takasivulla 2,00 Hintoihin lisätään 24 % arvonlisä­ vero. Laista, asetuksista tai viranomais­ ten toimenpiteistä aiheutuvat kus­ tannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaan­ tulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo teh­ tyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä kontto­ riimme viimeistään ilmestymispäi­ vää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset vuo­ rokautta aikaisemmin. Ilmoituksia välitetään maan kaik­ kiin sanomalehtiin ko. lehden il­ moitushinnoilla. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdol­ lisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotan­ nollisista tai vastaavista syistä jul­ kaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkai­ semisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Virheestä, joka johtuu esim. epä­ selvästä käsikirjoituksesta tai pu­ helinvälityksessä sattuneesta vää­ rinkäsityksestä lehti ei vastaa. Huomautukset on tehtävä 8 päi­ vän kuluessa ilmoituksen julkaise­ misesta tai ilmoituksen tarkoitetus­ ta julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutis­ ja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Levikki 3 440 kpl (LT 2018) Uutismedian liiton jäsen ISSN 1236­6609 PAINOPAIKKA Alma Manu Oy Tampere Suomalainen ylpeilee maisemilla. Toivottavasti voisi ylpeillä myös kuntavaaliehdokkaan suorituksilla. löytyisikö valtuustoista lisää ylpeydenaiheita? Vuosikertaviini on vanhuksen rintamaito. Boccaccio Poliittisen puolueen olemassaolon tarkoitus on tarjota visio yhteiskunnasta. kuva siitä, millaista valtiota tai kuntaa se on rakentamassa. samassa yhteydessä tulee kertoa keinot, askelmerkit ja tarkistuspisteet tavoitteeseen pääsemiseksi. ilman tällaista visiota politiikan tekeminen on lyhytnäköistä reagointia kulloinkin eteen tuleviin asioihin; poukkoilua kuin lastu laineilla. usein käy vielä niin, että suunta muuttuu kulloisenkin tuulen mukaan eli kanta on se, mitä ihmisten oletetaan kulloinkin olevan mieltä. monet arkiset asiat tulevat toki näin hoidetuiksi. lisäksi näyttää siltä, että päättäjät toimivat tehokkaasti. menetelmästä vain voi olla enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Tällä hetkellä hyvältä tuntuvalla ratkaisulla sahataan helposti omaa oksaa muutaman vuoden päästä. sen vuoksi on selkeä oltava tavoite 5–10 vuoden päässä. Tässä ajassa tehtävillä päätöksillä tähdätään sinne, suurempaan yhteiseen hyvään. ehkä juuri nyt jostain tinkien. Yhteiskuntaa rakennetaan myös tuleville sukupolville. Ventovieras (os 27.5.) kiinnittikin hyvin huomion paikallisten ryhmien tavoitteisiin – tai niiden puutteeseen. kuntavaaleissa ei päätetä valtakunnan tason asioista eli puolueohjelma tai edes valtakunnallinen kuntavaaliohjelma ei kerro siitä, mihin suuntaan kyseinen ryhmä juuri orimattilaa haluaa viedä. aleksis kiveä mukaillen voisi kysyä: onko puolue ilman kuntakohtaista ohjelmaa on kuin talo ilman aitanpolulla astelevata emäntää? Pekka TöRRöNeN aitanpolku ilman emäntää olisin purnannut s-kaupan uusista hedelmävaa’oista. eilen vasta viides lappu oli oikealle tuotteelle kahden vaa’an käytöstä, ja kolme kertaa aiemmin sama juttu. epäilyttää kuinka sama vaaka voi antaa erilaisia tuotenimikkeitä useamman painelukerran jälkeen. Toinen asia on itsepalvelukassat. Tavallisille kassoille ei riitä henkilökuntaa ruuhka-aikoina mutta itsepalvelukassalla joutaa seisoskelemaan useampikin henkilö. miten pullokuitit ja käteinen sitten toimii? sitten olisin vielä kommentoinut kunnan virallista leimaa, joka on nykyään sakkinappulan kopio. onko hankittu käyttöoikeudet, miksi pitää kaikkea vanhaa hävetä? Joka ei itse arvosta omaa menneisyyttään, ei sitä kukaan muukaan tee. makeTso s-kaupan palveluista Hyvät pukkilalaiset, kuntavaalit ovat käsillä. itsekin olen jälleen kerran ehdolla kuntapäättäjäsi. Vuosikymmenien kokemuksella voin sanoa, että on ihan turhaa luvata mitään. Päätöksenteko on hyvin pitkälle pyrkimystä kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin edistämiseen. Nuorisossa on tulevaisuus ja heidän hyvinvointinsa on tärkeä osa tulevaisuutta. Nuorten ja lasten hyvinvoinnille on oltava hyvät edellytykset. sanoisin, että näin meillä onkin. laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu. meillä on paljon yritystoimintaa ja yrittäjiä kunnassa, mikä on hieno asia. samoin meillä aktiivinen kolmas sektori, joka tukee kunnan tarjoamia palveluja. mutta koko kunnan kannalta väki vähenee, mutta pidot ei parane. Tonttikauppa on vuosien hiljaiselon jälkeen vahvasti elpymässä ja se toivottavasti tuo sitä kaivattua positiivista nostetta, uusia asukkaita ja veronmaksajia. kun näillä saadaan nostetta kuntaan, olisi syytä katsoa myös ikääntyvän väestön hyvinvointiin. meillä on onni Nurmen säätiön avustuksella erittäin hyvät ennalta ehkäisevät palvelut. se työ on tärkeää, ja meillä on siihen loistavat puitteet. asumisyksikkönä onnin-kodit ovat vanhusväestöön nähden liian pienet ja sinne pääsy on hyvin rajattua tiukan kriteeristön vuoksi. Paljon on ollut puhetta asumisesta ja perhekotimallista. Hieno vaihtoehto. siihen on saatavana asiantuntia-apua hykynkin (hyvinvointiyhtymä) puolesta, mutta se vaatii aika vahvaa sitoutumista yksityiseltä ihmiseltä, joka siihen ryhtyy. Toistaiseksi se ei ole saanut tuulta siipiensä alle. mutta olen lämpimästi tukemassa asiaa, että saisimme lisättyä ikäihmisten elämän hyvinvointia palvelujen äärelle. siksi kunnan tai vaikka yksityisen kohtuuhintainen välimuotoisen asumisen yksikkö Pukkilaan, olisi enemmän kuin tervetullut. se lisäisi elämän laatua, lisäisi turvallisuutta ja loisi yhteisöllisyyttä. Toiveeni olisikin senioritalo Pukkilaan. kunta on pieni ja ymmärrän, että talous on tiukalla. mutta todella sydämestäni toivon, että me voisimme elää itsenäisessä, ihanassa kunnassamme, peruspalvelut kunnossa. kaikkien kuntalaisten hyvinvointi, tarkka talous ja toimiminen yhteisen hyvän eteen, yli puoluerajojen. siinä haasteeni kaikille. kunta voi juuri yhtä hyvin kuin kuntalaiset. Pidetään siitä yhdessä huolta. Näillä mietteillä olisin valmis jatkamaan työtä yhteiseksi hyväksemme. leeNa cleweR kuntavaaliehdokas Pukkila, keskusta Pukkila tarvitsee senioritalon 30.5.1981 Pitäjäsanomat kertoi orimattila-visan loppukilpailusta, jonka voittajaa jouduttiin hakemaan lopulta arvonnan kautta. Viime keskiviikkoiltana punnittiin Orimattila-visan loppukilpailussa, kumpi loppusuoralle päässeistä tietoniekoista hallitsi kotiseututietoutta toista tarkemmin ja laajemmin. Kilvasta mittelivät keskenään Tuovi Tuura ja Aune Veikkola, joiden pistemäärä osakilpailuissa oli noussut muihin kilpailun osanottajiin verrattaen moninkertaiseksi. Mittelö säilytti jännityksensä viimeiseen kysymykseen saakka, sillä kilpailu jatkui horjumattoman tasaväkisenä. Kysymyksiä esitettiin kaiken kaikkiaan kaksikymmentä, ja kilpailijat vastasivat samoihin kysymyksiin. Kahdenkymmenen kysymyksen jälkeen tuomaristo oli vakuuttunut kilpailijain tasaväkisyydestä, ja niin jouduttiin turvautumaan arpaan. Se langetti kilpailun päävoiton Aune Veikkolalle. ooo 2.6.1981 Pitäjäsanomat valotti myös koulujen päättymisestä silloisen orimattilan peruskoulun rehtori Tuija Välimaan päätöspuheen jälkeen. koulussa oli menneenä lukuvuonna pyritty keskittymään koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön entistä enemmän. Rehtori Välimaa kertoi puheessaan: – Luokanvalvojat ovat tarjonneet vanhemmille mahdollisuutta tulla keskustelemaan lapsensa koulunkäynnistä. Tilaisuudet ovat olleet illalla. Luokanvalvojat ovat pitäneet myös luokanvalvojatunteja. Koulun oppilaskunta sai rehtori Välimaalta tunnustusta: – Koulussamme on ollut vireä oppilaskunta. Sellainen muuten toimii harvassa koulussa. Oppilaskunta on järjestänyt kolmet bileet: syksyllä oli naamiaiset, talvella talvikauden tapaus ja nyt lopuksi potkiaiset. Oppilaskunta järjesti lentopallo-ottelun ja kykyjen katselmuksen. Oppilaskunnan ansiolistaan on liitettävä kaksi toivekonserttia, ja oppilaskunta laati suunnitelman, jonka teemana oli ”Piha viihtyisäksi”. Tänä keväänä se ei toteutunut, toivottavasti ensi kevääseen mennessä. Koulun 603 oppilaasta sai kevätjuhlassa yläasteen päätöskirjan 181 oppilasta. ooo Pitäjäsanomat uutisoi samassa numerossa myös suomessa viime vuosina vähemmälle jääneestä kansainvälisestä pyöräilymenestyksestä. Suomi vei voiton sunnuntaina päättyneissä Länsi-Berliinin kansainvälisissä pyöräilyissä. Joukkuevoittoon nelipäiväisissä kilpailuissa yltänyt Suomen joukkue voitti Hollannin 29 sekunnilla. Paras suomalainen henkilökohtaisessa kilpailussa oli Sixten Wackström, joka pääsi kolmanneksi. Pekka Riihelä sijoittui lopullisessa tulostaulukossa 18:nneksi. Parhaimmillaan Riihelä oli lauantaina ajetulla toisella etapilla, jolla hän kiristi kakkoseksi ohittaen mm. kokonaiskilpailun ykkösen, Hampurin Michael Raun. Niila HaaPakoski Kirjoittaja oli työelämään tutustumisjaksolla Orimattilan Sanomissa. orimattila-visan voittaja selvisi arvalla Nyt pitäisi äänestää uudenorimattilan suunnasta. Ja vanha ei todellakaan kelpaa! ollaanko edelleen skutsissa, vain pitäisikö venyttäytyä stadin rintamaan – arvaapa.. Joku stadin kokoomuslainen ei ymmärrä nyt todella asuvansa skutsissa. kyllä asuu. eikä edes pitäisi hävetä, vaan olla ylväästi valintojensa takana – tai sitten lähteä... Yllättävän hiljaa vanhat sekä uudet ehdokkaat ovat oikeista kuntaa koskevista ongelmista. sitten ihmetellään kaudellaan, kun joku ei lopulta uskokaan virkakoneiston ja parin päättäjän sopimaa. Jopa soimataan rintamasta lipsumista. kiitos näille viime kauden rohkeimmille! kouluselvitykset, Prisma, Hennan kehittäminen – niistä tulette päättämään melko nopeasti tulevalla kaudellanne. Ja meidän pitäisi päättä äänenne nyt! Vaan suut pysyvät supussa. Tuttu Pekka kehottelee kyliä oma-aloitteeseen toimintaan, mutta oli jo valmis tuhoamaan kylien tärkeimmän keskipisteen – koulut. kiitos toisaalle! Prisma ja osuuskauppaväen suhmurointi puhuttavat kylän ”parlamenteissa”, mutta ehdokkaat eivät kerro. kestääkö puoluekuri vielä vaalien jäkeenkin, mutta kenen kohdalla. Paavokin alkaa myöntyä ajatukseen, kunhan erkontie säilyisi. Noh! Ja kuivantoa puolustava markokin on vain huolissaan tyttärensä kännykästä, jollei sitä saisi Prismasta. sen jälkeen hän suuntaisi erkontietä etelään ja parinsadan metrin päässä ohittaisi ehkä paljon parempien kännyköiden ikkunamainokset. Hennasta ei kukaan kerro mitään. siirtolapuutarhaa esitetään, mutta pitäisikö sinne sijoittaa parin ”aktiiviajattelijan” ideoimaa lumitykkilatua tai jopa 4H-n viljelypalstat orimattilalaisille tai jopa stadilaisille (skutsiin).. Hennaan suunnitellaan päiväkotia ja koulua, mutta en ole kuullut alueen lapsikasvuluvuista yhtään mitään. Ja sitten leena: sukuhistoriaa ja omaakin historiaa on selvitetty jo alkuvuodesta asti, ja paikallisia ajatuksia ei lie kukaan enää jaksa lukea, vaikka niitä nyt jo tulisikin. Joku tolkku omakehullekin! serkkupoika Juha puolestaan kirjoitti mainion kannanoton tälle palstalle. Vahinko, ettei Juha ole ehdolla. Näillä tiedoilla en voi äänestää. No ehkä mietin vielä noita viime kauden tapahtumia ja silloin erottautuneita valtuutettuja. muutamat saavat sympatiani, mutta pitääkö minun vielä näillä ikävuosilla vaihtaa puolueita. sitä mietin. ehkäpä. mutta odotan... ToiVo o maTTila Täysikuu ja täyspimennys Gra?ikka: Bulls Säätiedot: Tiistai 1/6 Keskiviikko +19 Torstai +21 Perjantai +22 Lauantai +22 Orimattila Artjärvi Myrskylä Porlammi Pukkila 14 14 15 15 14 1,5 m/s Vaalikausi 2017–2021 on kohta päätöksessä. Valtuustokausi on aina pätkätyö ja vaalit antavat oikeuden seuraaviin tehtäviin äänestyksen tuloksen myötä. uusi valtuusto aloittaa työnsä 1.8.2021 ja sen kokouksen avaa iältään vanhin valtuutettu. kuluvan valtuustokauden aikana jouduimme tekemään sopeuttamisohjelman talouden tasapainottamisen vuoksi. korotimme kunnallisveroa ja lomautimme kaupungin henkilöstöä. Raskaita päätöksiä. Raskaita päätöksiä joutuvat tekemään myös valtuutetut kaudella 2021–2025. käyttötalouden hoidossa tulojen tulee kattaa menot. Velkaa on otettu investointeihin ja velkamäärä on kasvamassa entisestään, kun rakennushankkeet etenevät. ennalta arvaamattoman meille viime vuonna teki korona. koronan vaikutukset jatkuvat vielä pitkään. Rokotukset edistyvät hyvin. Rokotus on kaksiosainen ja siitä syystä maski, käsihygienia, turvavälit ja kokoontumisrajoitukset ovat paras suoja immuniteetin hitaalle kehittymiselle. koronan vuoksi valtio on velkaantunut entisestään. Valtion vakaa talous on paras turva kunnille järjestää palvelut asukkaiden tarpeisiin. Toivon valtiontalouden tasapainoon saattamista hyvin nopeasti sellaisilla toimilla, joilla kuntia ei ajeta taloudelliseen ahdinkoon. sosiaalija terveydenhuollon uudistukset näyttävät toteutuvan ja vuonna 2023 järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Tällä hetkellä työryhmissä maakunnallisissa pöydissä on virkansa puolesta kaupunginjohtaja osmo Pieski ja hyvinvointipäällikkö kristiina Hämäläinen. itse olen valtuuston puheenjohtajana saanut edustaa orimattilaa poliittisessa seurantaryhmässä ja puheenjohtajafoorumissa. olen ollut tyytyväinen viranhaltijoidemme vahvaan sitoutumiseen orimattilan äänen kuulluksi tulemiseen. sosiaalisten kanssakäymisten vähäisyys terveydenja elämän suojelemiseksi on ollut raskasta. Vuorovaikutus on ravintoa ihmisen mielelle. Nyt ollaan kuin aliravittuja sukulaisten ja ystävien tapaamisten vähäisyyden suhteen. Pidetään toinen toisistamme huolta ja annetaan hyvän kiertää. RiiTTa loNka orimattilan kaupunginvaltuuston pj koronakesäkuu 2021 Prisma-sopimus lienee tehty, mutta muuta sen sisällöstä eivät nykyiset valtuutetut tai puolueet kerro. Ja lienee uudetkin ehdokkaat vannotettu hiljaisuuteen. saa nyt sitten nähdä, pitääkö ryhmäkuri suut supussa jatkossakin. kokoomus ja kepu ovat lienee vahvimmin Prisma-idean takana ja siis ajamassa keskustan yksityisliiketoimintoja alas. osuustoiminta oli vahva aate, mutta nyt mennään kyllä alkuperäisen aatteen väärälle puolelle. onko pakko näin? erkontien mutkittelukin menee kaiken järjellisyyden ohi. mitä orimattila saa näin hurjasta keskustan tärvelystä. mitä sopimuksessa on sovittu ja luvattu ja kenelle? ainakin kokoomus ja kepu perustavat vaalikampanjansa vahvasti Prisman tuloon. kokoomus lupaa nuorisolle harrastusja ajanvietetilat tulevasta Prisman kiinteistössä. Tarkoittaneeko tuo laajennettua tuulikaappitilaa vai oikeasti lie mitä! keskusta puolestaan kehuu kuntalaisaloitettaan Puistotien turvallisuuskehityksestä, joka otetaan käsittelyyn Prisman rakentamisen ja katumuutosten yhteydessä. lienee siis s-mutkakin mukana sopimuksessa. Näin hiljaisia valtuustoehdokkaita en muista koskaan olleen tarjolla. No hiljaisia olivat nykyisetkin kaudellaan, mutta syitä ihmettelen: tiesivätkö itsekään vaiko vain tottelivat. kuka sopii sopimukset ja kuka lopulta vai ensin päättää. kuka tietää! Yksi ÄÄNi Prisma ja vaalit KUVA: HetA Ylitie Lukijan postia lähetä kirjoituksesi osoitteella orimattilan sanomat, Pl 5, 16301 orimattila tai sähköpostitse osoitteella yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tai www.orimattilansanomat.fi Yleisönosastokirjoitus on aina allekirjoitettava. Orimattilan Sanomat, toimitus
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 3 Poliisipartio mittasi heitä vastaan ajaneen henkilöauton nopeudeksi 122 kilometriä tunnissa Lahdentiellä Orimattilassa Villin kohdalla perjantai-iltana puoli kymmenen aikaan. Rajoitus kyseisellä tieosuudella on 80 kilometriä tunnissa. Poliisipartio pysäytti henkilöauton 20-vuotiaan naiskuljettajan, joka puhalsi alkometriin rattijuopumuksen ylittävän lukeman. Naista epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi rattijuopumuksesta. Rattijuoppo ajoi reilua ylinopeutta Viime keskiviikkona iltaan painottunut puuskittainen myräkkä työllisti pelastuslaitoksen väkeä kaatamalla muutamalla puita eri puolilla Orimattilan ja Myrskylän alueita. Orimattilassa Mottistentiellä Sepänjoen suunnalla puu kaatui talon päälle kolmen aikaan iltapäivästä sillä seurauksella, että talon katto vaurioitui. Apuihin hälytetty pelastuslaitoksen väki suojasi kattoon tulMyräkkä katkoi puita keskiviikkona Ratajärjestelmävika ruuhkautti maanantaina aamupäivällä rautatieliikennettä oikoradalla Kerava–Lahti-välillä. Mäntsälässä aamulla kello 7 jälkeen havaittu vika tiedonsiirrossa aiheutti kyseisellä osuudella ajaville junille myöhästymisiä puolesta tunnista reiluun tuntiin. Hennan asemalta peruttiin häiriön vuoksi aamupäivällä kaksi lähtevää ja saapuvaa Zjunavuoroa. Muutama junavuoro kulki myöhässä. Häiriö junaliikenteessä kesti reilut kolme tuntia. Liikenne palasi normaaliksi pienellä viiveellä. Järjestelmävika haittasi Z-junan liikennöintiä Outi SiRViö Orimattila Kolme ihmistä vietiin sairaalaan kahden auton nokkakolarista sunnuntaina iltapäivällä. Onnettomuus tapahtui kahden aikaan iltapäivällä Vanhalla Helsingintiellä Orimattilan Luhtikylän kohdalla noin kymmenen kilometriä Lahdesta Helsingin suuntaan. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mukaan onnettomuudessa loukkaantuivat kaksi naista ja yksi mies. Onnettomuuspaikan kohdalla nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Ajo-olosuhteet tiellä olivat tapahtuma-aikaan hyvät. Poliisitutkinnassa selvisi, että onnettomuus tapahtui, kun Lahdesta Mäntsälään suuntaan kulkeneen 1930-luvulla syntyneen miehen kuljettama auto ajautui vastaantulevien ajokaistalle. Mäntsälän suunnasta ajaneen henkilöauton kuljettaja joutui väistämään omassa kulkusuunnassaan vasemmalle välttääkseen törmäyksen. Väistöliikkeen tehneen henkilöauton takana tuli toinen henkilöauto, johon Lahden suunnasta tulleen mieskuljettajan auto törmäsi. Molemmat henkilöautot vaurioituivat pahasti kolarissa. Poliisi tutkii tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Liikenne oli jouduttu hetkellisesti pysäyttämään onnettomuuspaikalla pelastustöiden vuoksi. Kolme sairaalaan Luhtikylän nokkakolarista idA NiVA Orimattila Osuuskauppa Hämeenmaan edustajistossa istuu tulevalla kaudella vain yksi orimattilalainen. Edellisellä kaudella Orimattilalla oli kolme edustajaa. Orimattilan ehdokkaista tuli valituksi vain Tero Nieminen, joka onnistui uusimaan paikkansa edustajistossa. Edelliskauden edustajista myös Sirkka-Liisa Papinaho pyrki uudelle kaudelle, mutta ei tullut valituksi. Kolmas Orimattilan edustaja Janne Blomerus ei ollut enää ehdolla. Osuuskauppa Hämeenmaan edustajiston vaalit järjestettiin 26.4.–17.5. ja vaalitulos julkistettiin 27.5. Vaaleissa valittiin edustajiston 45 edustajaa seuraavalle nelivuotiskaudelle 2021–24. Ääniä annettiin yhteensä 33 123, joista sähköisesti 8 685. Vaalien äänestysprosentti oli 20,4. Ehdolla oli 250 henkilöä, joista edustajistoon valittiin 27 naista ja 18 miestä. Vaaleissa ehdokkaat on jaettu jäsenalueisiin. Orimattilan ja Myrskylän kanssa samaan jäsenalueeseen kuuluvat Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä, Hartola, Kärkölä ja Padasjoki. Jäsenalueen sisällä ehdokkaita äänestettiin neljältä listalta, ja listan saama kokonaisäänimäärä sekä vertailuluku vaikuttivat ehdokkaan sijoitukseen. Nieminen sai 391 ääntä, mikä nosti hänet listansa kärkeen ja vertailuluvun perusteella jäsenalueen ykköseksi. Samalta listalta ponnistanut Papinaho sai 220 ääntä ja sijoittui listan kuudenneksi. Muista orimattilaisehdokkaista Kerttu Hokkanen sai 149 ääntä, Ari Anttila 135 ääntä, Juha Aalto 112 ääntä, Marianna Gripenberg 100 ääntä, Tero Jäppinen 99 ääntä, Jarmo Hänninen 51 ääntä, Jarno Pöllänen 43 ääntä ja Kai Koskinen 26 ääntä. Myrskylän ainoa ehdokas Marjut Helske keräsi 195 ääntä, mikä ei vertailuluvun perusteella riittänyt edustajistopaikkaan. Yhteensä jäsenalueella annettiin lähes 8 000 ääntä. Edustajisto edustaa asiakasomistajia osuuskaupan hallinnossa. Elimellä on kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Orimattila menetti kaksi paikkaa Hämeenmaan edustajistossa OS tänään Kanteleenjärvelle asennettiin viime viikolla pesimälautta, jonka toivotaan houkuttelevan naurulokkeja ja kalatiiroja sekä sorsia ja sotkia rauhallisiin pesimäpuuhiin. – Pesimälautan asennus on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jolla pyritään parantamaan kosteikkoalueiden lintukantoja, kertoo elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lintuvesikoordinaattori William Velmala. SiVu 9 Pesimälautalle odotetaan lokkeja ja sorsia Orimattilan yhteiskoulun robotiikkajoukkue RoboRicers on saavuttanut yhdeksännen sijan VEX iQ -robotiikan MM-kilpailuissa. tulos on historiallinen, sillä yksikään suomalaisjoukkue ei ole aiemmin edennyt kilpailun finaaliin. Kilpailuissa oli mukana yhteensä 168 joukkuetta. SiVu 12 Orimattilaan 9. sija robotiikan MM-kisoissa Meneillään olevat kuntavaalit tuovat jännitystä alkukesään niin Orimattilassa kuin Myrskylässä ja Pukkilassakin. Orimattilassa ja Pukkilassa perussuomalaiset hamuavat otetta vallankahvasta ennätyspitkillä ehdokaslistoilla, Myrskylässä puolestaan kokoomus haastaa tosissaan valtapuolue keskustaa. VAALiSiVut 5–8 Kuntakolmikolla edessä jännitysvaalit Kuntavaalien ennakkoäänestys on jo käynnissä, varsinainen vaalipäivä on 13.6. Myrskylän kirkonkylän vanhoista kouluista myytiin kierrättämisen hengessä irtaimistoa. Lauantain kierrätysja nostalgiapäivä kiinnosti entisiä koulujen oppilaita. Nyt olikin viimeiset hetket muistella kouluja paikan päällä, sillä ensi viikolla rakennuksia ryhdytään purkamaan. SiVu 11 Myrskylän purettavat koulut kiinnostivat yleisöä KUVA: IdA NIVA JuHO KiuRu Orimattila Orimattilan tokmannilla otetaan kesäkuun aikana käyttöön uusi aurinkovoimala. tokmannin katolle parhaillaan asennettavassa järjestelmässä on 720 aurinkopaneelia. Ne tuottavat sähköä arviolta 220 megawattituntia vuodessa. Myymälän sähkönkulutuksesta puolet katetaan aurinkovoimalla kesäaikaan. Koko vuoden sähkönkulutuksesta aurinkovoima kattaa viidesosan. – Huippuaikana 70 prosenttia käytettävästä sähköstä voi tulla katolta, tokmannin kiinteistöpäällikkö Kari Malinen sanoi. Hän oli eilen Orimattilassa juhlistamassa aurinkovoimalan toimittajan merkkipaalua. tokmannin katolle asennettavaksi osui Solarigon sadastuhannes aurinkopaneeli. Määrä tuli täyteen nyt viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Malisen kanssa paneelin asensi Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen. – Suomessa on 50–60 000 kiinteistöä, missä on mahdollisuus aurinkovoimalan hyödyntämiseen. Katoista on nyt hyödynnetty vasta ykkösprosentteja, Koskelainen totesi. Aurinkosähköllä päästöjä alas tokmanni on sitoutunut vähentämään oman toimintansa päästöjä 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Vertailukohta on vuoden 2015 päästöt. Yhtiö kertoo verkkosivuillaan, että valtaosa tokmannin oman toiminnan päästöistä aiheutuu kiinteistöjen lämmityksestä ja niiden kuluttamasta sähköstä sekä tuotteiden kuljetuksista. Aurinkovoimalat sopivat hyvin niitä päästöjä vähentämään, sillä sähköä kuluu myymälöissä eniten päiväsaikaan. – Koko konsernissa aurinkovoimalla tuotetaan yli kuusi prosenttia vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Lähtökohtaisesti kaikkiin uusiin kiinteistöihin tulee aurinkovoimalat, Kari Malinen sanoi. Orimattilan tokmannin aurinkovoimalan tuotanto vastaa noin 110 pienen kerrostaloasunnon vuosikulutusta tai noin 1,1 miljoonaa sähköautolla ajettua kilometriä. Aurinkovoimala maksaa noin 200 000 euroa. Aurinkopaneelien tekninen käyttöikä on vähintään 25 vuotta. S-marketin voimala käynnistyi Hämeenmaa sai Orimattilan Smarketin katon aurinkovoimalan käyttöön toukokuun alussa. Katolle asennettiin vajaat 900 aurinkopaneelia. Järjestelmä kattaa laskennallisesti noin 15 prosenttia koko kiinteistön vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Kesäaikaan S-marketin aurinkopaneeleilla voi kattaa puolet kaupan sähkönkulutuksesta. Parhaina päivinä aurinkosähkö riittää lähes koko kiinteistön tarpeisiin. Hämeenmaan tekninen isännöitsijä Hannu Tauriainen kertoo, että S-marketille tulee parin viikon kuluessa näyttötaulu, josta asiakkaat voivat seurata aurinkosähkön tuoton määrää. taulu myös havainnollistaa lukemia vertaamalla tuottoa kotien tai sähköauton sähkönkulutukseen. Autoonsa asiakas ei vielä aurinkosähköä saa. tauriainen arvelee, että sähköautojen latauspisteitä tulee Orimattilaan vuoden parin sisällä. Miten asiakas hyötyy aurinkopaneeleista? – Kun ollaan energiatehokkaampia ja kun kulut pienenevät, se näkyy tuotteen hinnassa, Hannu tauriainen sanoo. Hän huomauttaa, että Suomessa energiaa verotetaan melko rankasti, etenkin suuripäästöistä energiaa. – Sen takia aurinkovoima on varmaan tulevaisuuteen hyvä investointi. Sähköenergian hinta ei näissä lähde nousemaan, koska energian tuottaminen on omissa käsissä. S-marketin aurinkopaneelien lasketaan pysyvän hyvätuottoisina 25 vuotta. Sen jälkeen paikalle voidaan vaihtaa uudet paneelit. Solarigon projektipäällikkö Jarkko Honkanen (vas.) ikuisti juhlapaneelin asennushetken. Paneelia asentamassa ovat Solarigon toimitusjohtaja Antti Koskelainen ja Tokmannin kiinteistöpäällikkö Kari Malinen (oik.). Orimattilan Tokmannin aurinkovoimalaan tuli toimittajan sadastuhannes paneeli JuHO KiuRu Orimattila Koronaviruksen tuomien rajoitusten ja ylimääräisen työn takia Orimattilan kaupungin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen ei yltänyt tavanomaiselle tasolle viime vuonna. tarkastuslautakunta julkaisi viime viikolla arviointikertomuksensa, minkä koodiväreissä oli entistä enemmän punaista ja keltaista. Ne tarkoittavat, että kaupungin asettamat tavoitteet eivät ole toteutuneet tai ne ovat toteutuneet vain osittain. Kaupungin eri elimissä on tehty paljon hyvää työtä, mutta arviointikertomuksen pitää nostaa esiin myös kehityskohteita. Niitä löytyi. tarkastuslautakunta pisti merkille, että Orimattilan lainakanta kasvaa suurten rakennushankkeiden takia yli kymmenen miljoonan euron vuosivauhdilla. Vuoteen 2023 mennessä velka kasvaa 93,7 miljoonaan euroon. Ja menot kasvavat nopeammin kuin tulot. – Onko talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteet riittäviä? tarkastuslautakunta kysyi. Se myös tiedusteli, miten kaupunki on varautunut tulevien isojen investointien kattamiseen. Henkilöstövajetta, korjausvelkaa toimialoista parhaiten pärjäsi arviointikertomuksen mukaan elinvoimaja tekninen toimiala. tarkastuslautakunta arveli, että henkilöstövaje kuitenkin haittasi toimialan kehittymistä. Henkilöstövajetta epäiltiin olevan muuallakin kaupungin organisaatiossa. Sivistysja hyvinvointipalveluissa tavoitteeseen yllettiin tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan vain kahdessa kohdassa seitsemästä. Nuorisokahvilaa ei saatu koronan puristuksessa pystyyn eikä yhteistyön kehittäminen Päijät-Soten kanssa onnistunut kuten oli tarkoitus. Osittain tavoitteista jäätiin hallinnon digipalveluiden käyttöönotossa, kuntalaisten aktivoinnissa ja lasten oppimisen tuen kehittämisessä. Perusopetuksen hinta per lapsi kasvoi lähes 21 prosentilla 10 156 euroon viime vuonna. tarkastuslautakunta kysyikin, mistä roima nousu johtuu. Ylimmän hallinnon alalla punaista loistaa eniten. Arviointikertomuksen mukaan kaupungin henkilöstö ei ole hyvinvoiva, tehokas ja motivoitunut eikä aluejohtokuntien kehittämisessä ole onnistuttu. Orimattilan ympäristöohjelma Ekolaa ei saatu päivitettyä eikä ympäristönsuojelussa siirrytty vielä sähköiseen asiointiin. Vesilaitoskaan ei kehittynyt toivotusti. – tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa vesijohtoverkoston korjausvelasta ja investointitarpeista, arviointikertomus totesi. ”Sitoutumista tarvitaan” tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Ari Anttilalta (kesk) arviointikertomuksen vastaan ottanut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lonka (kesk) totesi, että hyvin laadittu arviointikertomus olisi hyvä perehdytysasiakirja uusille valtuutetuille. – talousarviota tehdessä valtuutettujen pitäisi sitoutua siihen. Ei aina muisteta, mitä on suunniteltu, Lonka sanoi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aimo Ryynänen (kok) kiitteli arviointikertomuksen tuovan hyvin esiin esimerkiksi kaupungin talouden haasteet. Hänen mukaansa taloutta ei ole saatu sopeutettua tarpeeksi. – Nyt on vakava paikka miettiä, miten investoinnit rahoitetaan ja lainat maksetaan, Ryynänen sanoi. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Ari Anttila luovutti viime vuotta syynäävän arviointikertomuksen valtuustopomo Riitta Longalle, joka kehui lautakunnan päässeen työssään ”hyvään raviin”. Rahan ja henkilökunnan riittävyys huoletti Orimattilan tarkastusvaliokuntaa leet reiät pressulla ja raivasi kaatuneen puun pois. Artjärvellä pelastuslaitoksen väki raivasi Ratulantielle puoli viiden aikaan kaatuneen puun. Myöhemmin illalla Artjärven yksikkö kävi lähimpänä yksikkönä myös kunnan rajan ulkopuolella Muikkulantiellä raivaamassa sinne kaatuneen puun. Myrskylässä pelastuslaitos sai tehtävän Porvoontielle, missä oli kaatunut puu. ilmoitus tuli kuuden aikaan illalla.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 4 – N:o 40 – 2021 Orimattilan erityislasten vanhempien vertaisryhmä kokoontuu 3.6. klo 18–20 Orimattilan kiekkopuiston parkkipaikalla (paloasemaa vastapäätä). Ilmoittautumiset 2.6. mennessä p. 0400 305 071 Jaana Moilanen. Rastivarsat. Ke 2.6. klo 18 Hippokoulu ja nuorten harjoitus Kalliojärven uimarannalla To 3.6. klo 18 Nuorten ryhmän harjoitus ja seuran avoin treeni Tietävälässä. Seurapalstailmoitukset: Tiistain lehteen maanantaihin klo 10 mennessä. Torstain lehteen keskiviikkoon klo 10 mennessä. Seurapalstalle voi lähettää tietoja myös sähköpostin kautta osoitteella: ilmoitukset@orimattilansanomat.fi sekä netin kautta osoitteella: www.orimattilansanomat.fi Viralliset kokouskutsut julkaistaan kokouksia-osastossa. Ida NIva Pennala Pennalantien alkupää sai viikonloppuna ylleen uuden asvaltin. Lahdentien ja Lankilantien osuuden päällytystyö aloitettiin perjantaina ja saadaan valmiiksi tiistaihin mennessä. Myöhemmin tehdään vielä ajoratamerkinnät ja asvalttireunojen täyttö. Orimattilan kaupungin kunnallistekniikan työnjohtaja Janne Komulaisen mukaan työ sujui kaikin puolin hyvin, eikä yllätyksiä tullut vastaan. – Mitään palautettakaan ei ole tullut, se on yleensä hyvä merkki. Päällystystöiden ajan käytössä oli vain yksi kaista. Komulaisen mukaan liikenteeseen ei tullut pitkiä katkoksia, sillä liikennettä oli alueella vähän. Pennalantien loppupää Pasinasta Lankilantien risteykseen päällystettiin viime kesänä. Lintulantien kunnostus alkamassa Kesän asvaltointiurakka alkoi toukokuussa Pennalan Uotilanrinteen alueelta. Komulaisen mukaan alueella tehdään tällä viikolla reunakivitöitä. viime viikolla asvaltoitiin Tönnössä sijaitseva Siltakuja, jonne odotellaan vielä ajoratamerkintöjä. Seuraava päällystyskohde on Letkupolku, jossa tehdään parhaillaan katuvalotöitä. – Päällystys päästään aloittamaan niiden jälkeen, luultavasti kesäkuun aikana, Komulainen arvioi. Seuraava suurempi urakka on Lintulantien kunnostus, jossa tehdään kantavuusja routakorjauksia sekä parannetaan tien kuivatusta. Tie myös asvaltoidaan ja liikenneturvallisuutta kohennetaan. Komulaisen mukaan työ päästään aloittamaan tällä tai ensi viikolla. Kesän sää saattaa vaikuttaa päällystystöiden etenemiseen, sillä sateella asvaltointia ei voi tehdä. Komulaisen mukaan riskiä töiden venymisestä ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä työt on aloitettu hyvissä ajoin. Orimattilan kaupungin päällystetyöt hoitaa asvalttikallio oy. Pennalantielle tehtiin uutta pintaa viikonlopun ja maanantain aikana. Pennalantien alkupää sai uuden asvaltin Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Hautaustoimistoja tullut? lehtesi Eikö Varhaiskannon valitukset ma–su 6.30–10.00 puh. 03-757 5285 Päiväkannon valitukset ma–pe 8.00–16.00 puh. 03-876 678 ORIMATTILAN SANOMAT Erkontie 17, puh. 03-876 678. Konttorimme avoinna ma–pe klo 8–16. Seuratoiminta STT Kotimaista varhaisperunaa saadaan lakkiaispöytään, vaikka kevät on ollut poikkeuksellisen sateinen, arvioi Pro agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen. Tämän kevään sademäärät ovat olleet Peltosen mukaan jopa yli kolminkertaisia tavanomaiseen verrattuna, mikä on haitannut erityisesti eri kevätviljojen kylvöä. Tavanomainen toukokuinen sademäärä on keskimäärin 30– 40 millimetriä, kun nyt se on ollut 100 millimetriä tai paikoittain ylikin. Peltonen kertoo, että 2000luvulla samankaltaisia sademääriä on mitattu vain vuosina 2014 ja 2007. Kylvöt ovat voineet keskeytyä – jolleivät ole estyneet kokonaan – ja viljelijät miettivät keinoja tilanteeseen. varhaisperuna laitettiin kasvamaan jo aiemmin keväällä, ja sen tilanne vaikuttaisi suotuisammalta. Peltoniemi lupailee, että ensimmäisten maistiaisten jälkeen eri lajikkeita valmistuu enemmän juhannukseksi. Pohjoisessa viljellään aikataulussa Normaalisti tähän aikaan pellossa kasvaisivat jo kaikki kevätviljat eli vehnä, kaura, mallasohra ja rehuohra, öljykasvi kevätrapsi sekä muista kasveista sokerijuurikas, härkäpapu ja herne. Sato korjattaisiin elo–syyskuussa. – Leipävehnä vaatii pidemmän kasvuajan, joten siitä on jouduttu tinkimään, samoin mahdollisesti rapsista, härkäpavusta ja herneestä, ellei niitä ehtinyt laittaa kasvamaan jo huhti–toukokuun vaihteessa. Tilanne on ongelmallinen etenkin Etelä-Suomessa, missä kylvöaika alkaa olla ohi. Pohjoisempaan mentäessä ollaan Peltosen mukaan vielä normaaliaikataulussa, vaikka sielläkin sademäärät ovat aiheuttaneet hankaluuksia. – vaihtoehdot sille, mitä voidaan vielä kylvää, kapenevat koko ajan. Tässä vaiheessa jo tiedetään, että tulonmenetyksiä tulee, hän toteaa. Hyönteissyöjät muuttavat edelleen Muuttolintujen paluu Suomeen etenee kokonaisuudessaan tavanomaisessa aikataulussa, vaikka epävakainen sää vaikuttaa myös niiden lentohalukkuuteen, kertoo Birdlife Suomi -järjestön tiedottaja ja Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved. Hänen mukaansa tyypillistä on, että joka kevät on jaksoja, jolloin ollaan hieman edellä ja sitten taas vastaavasti jäljessä aikataulusta. Tänä keväänä lintujen muutto alkoi erittäin aikaisin ensimmäisten tulokkaiden osalta. Kaikkein varhaisimmat lajit ovat Södersvedin mukaan sellaisia, joita meillä talvehtiikin osittain: laulujoutsenia, lokkeja ja telkkiä. – Sellaisia varhaisia lajeja, joiden muuton selvästi huomaa, ovat esimerkiksi kiuru ja töyhtöhyyppä. Niitä tuli ryntäyksenomaisesti helmikuun lopulla, jolloin EteläRuotsissa oli noin 20 astetta lämmintä. Huhti–toukokuun vaihteessa oli puolestaan pitkään viileitä pohjoisen puoleisia virtauksia ja sateita. – Kyllä se silloin hillitsi muuttoa. Linnut pyrkivät muuttamaan edullisessa myötätuulessa, mieluiten eteläntai lounaanpuoleisissa tuulissa, Södersved kertoo. Hänen mukaansa vaihtelevista jaksoista huolimatta joka muuttolajin ensimmäiset yksilöt ovat tänä keväänä jo saapuneet Suomeen. – Hyönteissyöjiä, kuten kerttuja, kerttusia, harmaasieppoja, punavarpusia ja pikkulepinkäisiä, meille saapuu vielä muutaman viikon ajan. PETRI SIPILäINEN Orimattila Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt yhteensä 129 000 euroa avustusta neljän lähiliikuntapaikan rakentamiseen Orimattilassa. Eniten rahaa – 55 000 euroa – sai hankkeista suurin, Pennalan lähiliikuntapaikka. Sen kustannusarvio on 138 000 euroa. Toiseksi eniten sai Hennan lähiliikuntapaikka, joka tulee Hennan päiväkodin kupeeseen. valtio tukee 81 000 euron hanketta 32 000 eurolla. varsapuiston lähiliikuntapaikalle heltisi 24 000 euroa (kustannusarvio 60 000) ja Järvikunnan koulun lähiliikuntapaikalle 18 000 euroa (63 000 e). Lähiliikuntapaikat pitää rakentaa vuoden 2023 loppuun mennessä, muuten avustus raukeaa. Orimattilalle myönnettiin liki 130 000 euron tuet neljään lähiliikuntapaikkaan Kanteleen vuonna 2010 tehtyyn koulukauppaan liittyvät kaikki kantajat ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemään tuomioon. Käräjäoikeus hylkäsi Pukkilan kuntaa vastaan nostetun kanteen ja kanteen nostajat velvoitettiin korvaamaan Pukkilan kunnalle 19 000 euroa oikeudenkäyntikuluja korkoineen. valitus tulee toimittaa 21. kesäkuuta mennessä. Mikäli valitusta ei tule, Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemä tuomio jää lainvoimaiseksi. Koulukauppaan liittyvän kanteen hylkäämiseen ei tyydytty Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys on saanut 5 000 euron avustuksen virtavesien kunnostukseen. Tuen on myöntänyt Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö. Kaikkiaan Järvi-Suomeen myönnettiin kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista noin 1,11 miljoonaa euroa avustuksia. Tukea sai kaikkiaan 153 eri hanketta. Järvi-Suomeen luetaan Pohjoisja Etelä-Savo, KeskiSuomi, Päijätja Kanta-Häme, Virtavesikunnostuksiin 5 000 euroa Mäntsälän uusi kunnanjohtaja on hallintotieteiden maisteri Hannu Laurila. Kunnanvaltuusto valitsi hänet virkaan viime viikolla. Laurila siirtyy Mäntsälän kuntapomoksi Keudan toimitusjohtajan tehtävästä. valtuustossa käydyssä virkavaalissa Laurila sai 36 ääntä, Antti Kuusela neljä ja Hannu Mars kolme ääntä. Kunnanjohtajan virkaan tuli yhteensä 20 hakemusta. Paikkaa haki myös Myrskylän entinen kunnanjohtaja Sabah Samaletdin. Hannu Laurila Mäntsälän kunnanjohtajaksi JUHO KIURU Orimattila Orimattilassa oli maanantaina kolmeen mennessä annettu 1 056 ääntä kuntavaalien ennakkoäänestyksessä. äänioikeuttaan oli käyttänyt 8,3 prosenttia äänioikeutetuista. Suosituin äänestyspäivä on tähän mennessä ollut torstai. Silloin uurnilla kävi 270 äänestäjää. Eilen uusia ääniä oli kolmeen mennessä annettu 136. Pukkilassa oli maanantain äänestyspäivän jälkeen käynyt äänestämässä yhteensä 146 äänioikeutettua. Se on 9,8 prosenttia äänioikeutetuista. Maanantaina ääniä annettiin 22. Myrskylässä ennakkoääniä oli kertynyt maanantaina iltapäivään mennessä 218 eli 14,3 prosenttia äänioikeutetuista. Uusia ääniä oli annettu maanantaina hieman ennen sulkemisaikaa 31. Kaikilla kolmella paikkakunnalla naiset ovat käyneet hieman miehiä ahkerammin vaaliuurnilla. Koko maassa äänensä oli antanut noin 11,5 prosenttia äänioikeutetuista. Joka kymmenes käynyt äänestämässä Päijänteen ja koko Kymijoen vesistöalueen vedenpinnat ovat erittäin korkealla. asiasta tiedottivat perjantaina ely-keskukset ja Tulvakeskus. Päijänteen pinta on 40 senttiä korkeammalla kuin keskimäärin, ja sen ennustetaan nousevan tulvarajalle kesäkuun alussa. Tulvakeskus ja ely-keskukset varoittavat erityisesti Kymijoen poikkeuksellisen suuresta virtaamasta, joka voi aiheuttaa riskejä uimareille ja veneilijöille. vedenkorkeus tuo haittoja myös viljelyksille sekä rannan lähellä oleville kiinteistöille Kymijoen lisäksi Päijänteellä. – Esimerkiksi veneily, melonta ja uiminen eivät nyt ole turvallisia kaikissa paikoissa, joissa niihin on normaalioloissa totuttu, korostaa vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho KaakkoisSuomen ely-keskuksesta tiedotteessa. Koko Kymijoen vesistön vedenpinnat erittäin korkealla Ida NIva Orimattila / Myrskylä / Pukkila Orimattilassa on todettu torstain jälkeen yksi uusi koronavirustartunta. Tartuntoja on koko pandemian ajalta yhteensä 176. Myrskylässä ja Pukkilassa ei ole todettu uusia tartuntoja. Tartuntoja on tilastoitu Myrskylässä yhteensä 15 ja Pukkilassa 54. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella varmistettiin sunnuntaina neljä uutta koronavirustartuntaa. Sairaalahoidossa on seitsemän koronapotilasta, joista tehohoidossa on kaksi. Yhteensä tartuntoja on todettu pandemian aikana 3100. 30-vuotiaat rokotusvuoroon Hyvinvointiyhtymän mukaan alueen koronaepidemia kehittyi viime viikolla parempaan suuntaan. Uusia koronatartuntoja todettiin 62, kun lukema oli edellisellä viikolla 82. Uusien tartuntojen määrä aleni neljänneksen. alueen koronaepidemia on kuitenkin edelleen leviämisvaiheessa. Kiihtymisvaiheeseen pääsemiseksi tartuntojen pitäisi vähentyä vielä yli puolella. Sairaalahoitoon joutui viime viikolla kahdeksan koronapotilasta, kun edeltäneellä viikolla heitä oli seitsemän. Yhtymän alueella on menehtynyt yhteensä 17 Covid-19-infektiota sairastanutta ihmistä epidemian aikana. Tartunnanlähde oli selvillä 81 prosentilla viime viikon koronatapauksista. Karanteenissa olleilla varmistui 23 tartuntaa ja samassa taloudessa asuvilla 17 jatkotartuntaa. Yksityisistä juhlista sekä pienimuotoisemmista ystävien tai sukulaisten tapaamisista seurasi 27 jatkotartuntaa. Karanteeniin asetettiin viime viikolla 463 koronalle altistunutta. Tuoreimmissa valmistuneissa sekvensointituloksissa kaikki 37 alueelta tutkittua näytettä olivat virusmuunnoksia. viruskannoista 34 oli brittimuunnosta ja kolme Etelä-afrikan muunnosta. Näytteet otettiin toukokuun alussa. alueen vähintään 16-vuotiaista on rokotettu 58 prosenttia, ja alueella on annettu yhteensä 123 128 koronarokotetta. Tällä viikolla alueella annetaan yli 13 000 koronarokotusta lisää. Rokotusaikoja pääsevät seuraavaksi varaamaan 30–39-vuotiaat, joille ajanvaraus aukeaa tänään tiistaina. Kokoontumisrajoituksia pohditaan Sosiaalija terveysministeriö päätti viime viikolla suositella yleisötilaisuuksien järjestämiseen liittyvien rajoitusten lieventämistä. Suosituksen mukaan koronaepidemian leviämisvaiheen alueilla, kuten Päijät-Hämeessä, saa järjestää ulkotiloissa korkeintaan 50:n ja sisätiloissa korkeintaan 10 osallistujan tapahtumia. Ulkotiloissa suurempienkin tapahtumien järjestäminen on mahdollista yleisöä jakamalla ja turvaväliohjeista huolehtimalla. Sisätilojen tilaisuuksien osallistujamäärän nostamista on tarkoitus tarkastella uudelleen heti kesäkuun alussa. Päätökset alueellisista rajoituksista tekevät aluehallintovirastot. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkastelee Päijät-Hämeen tilannetta alkuviikosta ja päättää sitten uusista rajoituksista. Kokoontumisrajoituksista tulossa uusia päätöksiä Koronatartuntojen määrä laskenut neljänneksen HAUTAKIVET edullisesti suoraan valmistajalta Myös kaiverrukset ja kunnostukset Orimattilan Kivi Oy Tehdasmyynti Erkontie 20, Orimattila, puh. (03) 777 1230 T al vi al e (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: 8C 2D 10 FE 58 8 3 9 7 1 8 5 9 4 1 3 8 5 1 4 7 3 8 5 1 3 7 2 3 6 Kesälehden sekä ti 1.6. näköislehdet luettavissa ILMAISEKSI osoitteessa: www.orimattilansanomat.fi (03) 777 2700 Erkontie 12, Orimattila, ma–to 10–17 Orimattilan NAKOKESKUS .. .. SILMÄLÄÄKÄRIT: To 3.6. Jukka Siitonen Ke 16.6. Ritva Lemola To 17.6. Jukka Siitonen To 1.7. Jukka Siitonen Ke 14.7. Ilkka Puusaari Ke 21.7. Aleksi Sarkola Ajanvaraus optikolle ja silmälääkärille myös netin kautta: www.orimattilannakokeskus.fi Pirkanmaa sekä Pohjois-Karjala. Kalastonhoitomaksuvarojen käyttökohteet on määritelty kalastuslaissa. varojen jaolla edistetään erityisesti kalavesien kestävän käytön ja hoidon järjestämistä sekä vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä. Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. ORIMATTILAN SANOMAT Runsaista kevätsateista riesa Etelä-Suomen maanviljelijöille
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 5 Petri SiPiläinen Orimattila Yksi asia on varma: näissä vaaleissa Orimattilan kaupunginvaltuustossa on reilusti tilaa uusille päättäjille. Nykyisestä 33 kaupunginvaltuutetusta 11 ei ole ehdolla vaaleissa, joten valtuustosta uusiutuu vähintään kolmasosa. Kevään 2017 kuntavaalissa Orimattilassa annettiin 6 874 hyväksyttyä ääntä. Niistä 1 511 – miltei neljäsosa – meni ehdokkaille, joita ei enää näissä vaaleissa voi äänestää. Melkoinen liuta ääniä siis etsii uutta kotia. Eniten isännättömiä ääniä on tarjolla kokoomuksessa, jonka kahdeksasta viime vaaleissa valitusta valtuutetusta vain kolme on mukana vaalitaistossa. Tantereelta ovat poistuneet muun muassa puolueen neljän vuoden takaiset ääniharavat, Lammille muuttanut kansanedustaja Kalle Jokinen sekä nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aimo Ryynänen. Kokoomus on tehnyt jälleen vaaliliiton kristillisdemokraattien kanssa, millä se yrittää turvata suurimman valtuustoryhmän asemansa. Tavoitteena vaaliliitolla on vähintään nykyiset yhdeksän paikkaa. Neljä vuotta sitten valtuustoon valituilla Ida Jokisella, Jarmo Keskevaarilla ja Jussi Vaheella ei ole tässä tilanteessa vaikeuksia uusia paikkaansa. Kokeneella ja sanavalmiilla Keskevaarilla on suorastaan tuhannen taalan paikka nousta puolueen kärkinimeksi Orimattilassa. Vahe on kartuttanut poliittista pääomaansa toimiessaan sivistysja hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana ja jo viime vaaleissa yli sata ääntä saalistanut Jokinen perii varmasti osan isänsä äänipotista. Kesken kautta valtuustoon varamiehen paikalta nousseiden Anssi Huhtalan ja Tuomo Jussilan asemat ovat nykyisessä tilanteessa huomattavasti paremmat kuin neljä vuotta sitten. Toisaalta kaksikon niskaan puuskuttaa liuta aiemmissa vaaleissa kohtalaisen hyvin pärjänneitä puoluekonkareita: Pekka Törrönen, Jussi Karinen ja Heikki Rautala. Artjärvellä asuva kokoomuslaisten paikallispomo Juha Aalto hakee myös vimmatusti paikkaa valtuustosta. Mieskaartin kuvioita voivat sotkea naiset, sillä kokoomuksessa on nyt tilausta myös uusille naisvaltuutetuille. Nähdäänkö näissä vaaleissa Mirva IlliLampion tai Sari Eirasen läpimurto? Puolueen ehdokaslistalla on useita muitakin uusia mielenkiintoisia nimiä. Artjärven entisen kunnanjohtajan ja Orimattilan ex-elinkeinojohtajan Kimmo Kuparisen äänisaalis on yksi vaalien jännitysmomenteista. Hänen asiantuntemustaan kunnallisasioissa ei kukaan voi kiistää mutta persoona herättää ristiriitaisia tunteita. Kuivantolainen maanviljelijä Antti Tuomala tekee kovaa kampanjaa ja sitten on vielä Hennan uudisasukas, koripalloilija Vesa Mäkäläinen. Orimattilan Kokoomus lähetti miehen ehdokkaaksi asettumisesta oikein erillisen tiedotteen mutta kovin näkymättömiä ovat Lahti Basketin entisen kapteenin muuvit olleet politiikan pelikentällä. Kuinka moneksi lisäpaikaksi persujen uho konkretisoituu? Valtakunnallisessa nosteessa olevat perussuomalaiset ovat jo ehtineet sosiaalisessa mediassa julistautua vaalien voittajaksi Orimattilassa. Puolueella onkin näiden vaalien pisin ehdokaslista. Ehdokkaita on 37 eli miltei tuplasti se, mitä neljä vuotta sitten. Viime kuntavaaleissa puolue porhalsi 11 äänellä demareiden ohi ja nyt tähtäimessä on keskusta. Jos uho konkretisoituu vaaliuurnilla, puolue voi hyvinkin kasvattaa valtuustopaikkojensa määrän nykyisestä kuudesta kahdeksaan. Siihen tarvitaan kunnioitettavat viitisensataa lisä-ääntä viime vaalien lukujen valossa. Perussuomalaisten nykyisistä valtuutetuista vain Jani Markkanen on jäänyt pois vaaleista. Neljä vuotta sitten puolueen kiistattomat äänikuninkaat olivat Ville-Petteri Erola ja Jari Kaitaranta. Silloin Erolan laariin kopsahti lähes joka kolmas persuääni. Näissä vaaleissa iso ehdokaslista johtaa kuitenkin äänten hajoamiseen. Kaitarannan veijaricharmi kantaa pitkälle näissäkin vaaleissa, mutta kaupungin liikuntapaikkamestarina työskentelevä Erola on saanut kovan kilpailijan kaupungin mittaustyönjohtajasta Jari Hosiaisluomasta. Hän pörhistelee sulkiaan sosiaalisessa mediassa ja haastaa äänikuningasta tosissaan. Perussuomalaisten istuva naisduo Sari Sikkilä ja Arja Simola on nostanut profiiliaan tasaisesti vaalikauden aikana, mikä takaa paikat uudessakin valtuustossa. Valtuutettu Jouni Räsänen on kadottanut puhtiaan räväkkään alkukauteen verrattuna mutta on toisaalta kasvattanut muhkeat vaaliviikset. Perussuomalaistenkin listalla on joukko varteenotettavia haastajia, kuten puolueen paikallisosaston puheenjohtaja Tuija Kosonen, yhteiskoulun vanhempainyhdistyksessä kannuksia hankkinut Heidi Lind ja joviaali yrittäjä Tommi Hykkyrä. Orimattilan Judoseuran puheenjohtaja ja rikoskonstaapeli Tero Rönkkökin yrittää paluuta valtuustoon perussuomalaisten listalta. Vuosina 2012–17 hän istui valtuustossa keskustalaisten joukossa. Keskustassa tutisevat puntit Orimattilan keskusta käy vaaleihin kaksijakoisissa tunnelmissa: ehdokaslista on neljän vuoden takaista lyhyempi, mutta toisaalta Tapio Malmiharjun ja Sirkka-Liisa Papinahon poisjääminen lieventää ryhmän sisäisiä jännitteitä oleellisesti. Keskusta keräsi neljä vuotta sitten eniten ääniä Orimattilassa ja oli suurin puolue. Paikkoja heltisi kahdeksan. Nyt puolueessa puntit tutisevat: kokoomuksen uskotaan porhaltavan ykköseksi ja perussuomalaisten pelätään pudottavan entisen mahtipuolueen kaupungin kolmoseksi. Persujen mahdollisesti lassoamista lisäpaikoista yksi saattaakin olla pois keskustalta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut ja työstään kiitosta yli puoluerajojen saanut Riitta Lonka on jälleen vaalien ääniharavia. Hyviin äänisaaliisiin yltävät myös kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana vastuuta ottanut Tero Nieminen ja Orimattilan suurimman urheiluseuran Jymyn puheenjohtajana näkyvyyttä saanut Juha Hämäläinen. Artjärveläisen Ari Anttilan näkymät parantuivat tuntuvasti, kun saman kulmakunnan ääniä kahminut Malmiharju jäi pois. Muista nykyisistä valtuutetuista Sanna Heikkinen johtaa kunnallisjärjestöä ja Jukka Mölsä on puolestaan tunnettu kansanedustajaehdokkaanakin, joten ihan helppoa heidän pudottamisensa valtuustosta ei tule olemaan. Keskustan maanviljelijäsiiven Markku Koskela ja Marko Suuronen sekä Mallusjoen Jorma Niklander ovat hätyytelleet paikkaa valtuustosta aiemminkin. Kuivannon koulujupakassa roolia ottanut Marko Taavila sekä sosiaalija potilasasiamies Salla Ritala voivat yllättää. Opettaja Harri Hemminki meuhkaa ainakin sosiaalisessa mediassa. Demarit turvaavat ex-valtuutettuihin Ehdokashankinnassaan sählännyt Orimattilan sosialidemokraatit paransi asemiaan, kun se sai ehdokkaaksi kaksi ex-valtuutettua Veini Holopaisen ja Olli Jokisen. Apu onkin tarpeen, sillä puolueen kuudesta valtuutetusta jatkokautta hakevat vain Tuula Koivunen ja Kirsti Laatunen. Esimerkiksi Niina ja Mauno Saarinen, jotka keräsivät viime vaaleissa liki 250 ääntä, jäivät pois. Orimattilan demarit eivät ole pystyneet hyödyntämään puolueen valtakunnallista nostetta ja ovatkin vaarassa menettää yhden kuudesta paikastaan perussuomalaisille. Demareita on Orimattilassa uhannut degeneroituminen jo pitkään, ja puolue on kaivannut kipeästi uutta verta riveihinsä. Sellaista voi tarjota esimerkiksi virenojalainen tietotekniikan insinööri ja Orimattilan Teatterin varapuheenjohtaja Vesa Teräs. Jo mainittujen lisäksi paikkaa valtuustosta kärkkyy muun muassa työnväenyhdistyksen puheenjohtaja Torsti Hokkanen. Entiset sitoutumattomat tunnustavat nyt väriä Valtuustosta neljä vuotta sitten kaksi paikkaa napanneista Orimattilan sitoutumattomista on neljän vuoden aikana tullut sitoutuneita. Ryhmä yrittää nyt hamuta lisäpaikkoja Liike Nytin väreissä. Miten Hjallis Harkimon kelkkaan hyppääminen vaikuttaa vaalimenestykseen, on arvoitus. Nyt-liikkeen istuvat valtuutetut Susanna Särkinen ja Juha Hirvonen ovat kummatkin olleet näkyviä hahmoja valtuustossa: kaupungin Henna-hanketta on läimitty urakalla aina, kun siihen on tarjoutunut tilaisuus. Vieläkö Hennakortti kantaa näissä vaaleissa vai onko hankkeen jääräpäinen vastustaminen saavuttanut jo kyllästymispisteen? Puolueen varavaltuutettu Mira Hämäläinen jäi neljä vuotta sitten kauas ryhmän kärkikaksikon taakse. Valtuustoon yltäminen näissä vaaleissa olisi iso yllätys. Avelin nostanut vihreiden näkyvyyttä Vihreät kamppaili neljä vuotta sitten sitoutumattomien kanssa kaupungin viidenneksi suurimman ryhmän paikasta ja hävisi sen 90 äänellä. Paikkoja tuli kuitenkin kaksi. Puolueen kiistattomaksi keulahahmoksi on noussut valtuutettu Venla Avelin. Hän on luovinut politiikan pelikentällä taitavasti ja ollut valtuustossa ahkera toimija. Paikastaan luopuva Esa Heinonen on jäänyt Avelinin varjoon. Näissä vaaleissa Heinosen paikkaa tavoittelevat muun muassa varavaltuutettu Matti Vilander, insinööri Saku Salminen ja kirjanpitäjä Pauliina Siikala. Kristilliset taas kokoomuksen pesässä käenpoikana Vaaliliitto kokoomuksen kanssa toi kristillisdemokraateille yhden jakkaran valtuustosta neljä vuotta sitten. Pelkkä puolueen oma äänimäärä ei olisi riittänyt valtuustopaikkaan, vaan ääniä olisi tarvittu lisää 20. Taitavalla äänten keskittämisellä kristilliset saivat neljä vuotta sitten läpi Pertti Laaksosen, joka nousi vaaliliiton sisällä peräti toiseksi eniten ääniä saaneeksi ehdokkaaksi Kalle Jokisen jälkeen. Puolue yrittää nyt samaa temppua uudestaan. Käytännössä paikka on jo kertaalleen luopumisestaan ilmoittaneen Laaksosen keräämien äänten varassa. Vasemmisto pärjäisi liittoutumalla Vasemmistoliitto ja Suomen Kommunistinen Puolue yrittivät neljä vuotta sitten valtuustoon yhden ehdokkaan listoilla. Äänimäärät jäivät vertailuluvuissa kauaksi valtuustopaikasta. Vaaliliitolla paikka valtuustosta olisi sen sijaan lohjennut. Näissä vaaleissa Vasemmistoliitolla on kaksi ehdokasta, kun teatteripiireistä tuttu ja eduskuntavaaleissakin onneaan kokeillut Väinö Wecktröm lähti uutena mukaan. SKP:n ehdokas on tuttu Pentti Kataja. Kristallipuolue vetäytyi viime metreillä Orimattilan vaaleista. Sääli: olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten puolue soveltaa ideologiansa ydinsanomaa eli ”universaalia ehdotonta rakkautta” silloin, kun päätetään esimerkiksi kaupungin vesilaitoksen jätevesitaksasta. Orimattilassa paikkaa kaupunginvaltuustosta tavoittelee kaikkiaan 131 ehdokasta. Se on enemmän kuin kaksissa edellisissä kuntavaaleissa. Kaupunginvaltuustossa on tilaa uusille päättäjille, sillä nykyisistä valtuutetuista kolmasosa jättäytyi pois vaaleista Vaalien ydinkysymys Orimattilassa on, kuinka suuren voiton perussuomalaiset saavat KUNTAVAALIT OS-teema Arja Simola Lasten, nuorten, ikäihmisten ja perheiden puolestapuhuja. Hyvinvoivan Orimattilan puolesta, turvallisesti välittäen. Luottamustehtävät: Kaupunginvaltuutettu, sivistysja hyvinvointivaliokunnan jäsen, tarkastuslautakunnan varaphj., Lc Orimattila/Leonat varapresidentti Lastenohjaaja 131 65 Heikki Rautala On järkeä, On tahtoa, On aika tarttua toimeen! Kokoomus Yrittäjä – Rahankäyttöön järkevyyttä – Paikallista yrittäjyyttä tuettava – Lupauksista pidettävä kiinni Tommi Hykkyrä 102 Jukka Mölsä Hy?ät ?a ??t???at ???v??u? ?d???y??ävät o????a? j? ?a?k??? ?al???e?p???a! Vak??? ?a p???äjän?e??y?? päätök?e?t???o?! 13 Ilm oit uk se n m ak sa ja: Ju kk a M öls ä Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. ORIMATTILAN SANOMAT
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 6 – N:o 40 – 2021 Ida NIva Orimattila / Myrskylä / Pukkila Kuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana, mutta katukuvasta vaalitunnelmaa on vaikea aistia. Aiemmin toreilla käyty vaalikeskustelu on siirtynyt sosiaaliseen mediaan siinä määrin, että vuoden 2021 kuntavaaleista on alettu puhua somevaaleina. Monet kunnat ovat perustaneet Facebookiin omia, vain vaaliasioihin keskittyviä ryhmiä. Helmikuussa perustettiin Orimattilan kuntavaalien keskusteluryhmä, jossa on lähes 250 henkilöä. Ryhmä on julkinen, eli keskustelua pääsee lukemaan kuka tahansa. Ryhmän ylläpitäjinä on ehdokkaita lähes kaikista puolueista: vihreiden ehdokas ja nykyinen valtuutettu Venla Avelin, kokoomuksen Juha Aalto, Liike Nytin Marjut Åkerman, keskustan Harri Hemminki sekä sosiaalidemokraattien Sini-Johanna Vilja. Ryhmässä on puhuttu esimerkiksi koulukiusaamisesta ja muista kouluasioista, Palojoen tilanteesta, katujen suunnittelusta ja liikenteestä sekä ilmastoasioista. Avelinin mukaan keskustelu ei ole pysynyt täysin asiallisena, vaan ylläpito on toisinaan joutunut poistamaan viestejä ja muistuttelemaan ryhmän säännöistä. Hän myöntää, että keskustelun taso on ollut pettymys. – Tuntuu surulliselta, että aikuisille pitää luoda niin tarkkoja keskustelusääntöjä. Avelin on miettinyt, onko keskusteluryhmässä edes järkeä, jos ajatusten vaihdon sijaan toisia keskustelijoita pilkataan ja sanomisia vääristellään. Avelinin mukaan asiattomaan käytökseen syyllistyy vain muutama henkilö, mutta toisinaan kinaaminen korostuu ryhmässä liikaa ja latistaa muiden osallistumista keskusteluun. Hän on huolissaan myös siitä, millaisia vaikutuksia rumaksi äityvällä keskustelulla saattaa olla äänestysintoon ja politiikan kiinnostavuuteen. Ryhmän moderaattorina alusta asti toimineen Juha Aallon mukaan keskustelu on alun leimahtelujen ja ylilyöntien jälkeen rauhoittunut. Hänen mielestään keskustelu on enimmäkseen asiallista. Avelinin ja Aallon mukaan ylläpitäjät tekevät moderointiratkaisuja yhdessä, jotta päätökset eivät politisoidu. – Jos joku ylläpitäjistä huomaa jotain asiatonta, hän viestittää siitä muille ja pohdimme yhdessä, miten asia ratkaistaan, Aalto kertoo. Aallon mukaan keskusteluryhmän perustaminen oli hyvä idea ja hän toivoo, että se jatkaisi elämää myös vaalien jälkeen. – Kuntalaiset voisivat antaa sen kautta palautetta tai toivomuksia päättäjille, hän ehdottaa. Pukkilassa suljettu ryhmä Pukkilasta ei löydy kuntavaalikeskustelulle omistettua Facebook-ryhmää, vaan keskustelua käydään suljetussa Kuntapolitiikka Pukkila -ryhmässä. Jotta keskustelua pääsee lukemaan, ryhmään on lähetettävä liittymispyyntö, jonka joku ylläpitäjistä hyväksyy. Ryhmässä on 174 jäsentä ja 19 ylläpitäjää, joiden joukossa on suurin osa Pukkilan valtuustosta. Kokoomuksen kunnanvaltuutettu Jyrki Loijas oli mukana perustamassa ryhmää muutama vuosi sitten. Hänen mukaansa ryhmä on tarkoitettu kaikille pukkilalaisille, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta. Ryhmässä on keskusteltu viime aikoina esimerkiksi valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista, Onnin kahvilan kohtalosta ja Pukkilan asukasluvun kasvattamisesta. Kunnanvaltuutettu Minna Järvenpää (vihr.) pitää ryhmän keskusteluilmapiiriä huonona. Hänen mukaansa muutama henkilö on vallannut keskustelun ja myrkyttää ilmapiiriä tavalla, joka saa muut keskustelijat kaikkoamaan. – Keskustelussa mennään henkilökohtaisuuksiin ja pilkataan toisia. Ilmeisesti se kuuluu nykyään keskustelukulttuuriin netissä. Järvenpään mukaan keskustelua on vaikea moderoida ilman, että keskustelijat syyttävät ylläpitoa kommenttiensa sensuroinnista. Hän kuitenkin kokee, että somekeskustelun hankaluudesta huolimatta Pukkilassa on hyvä poliittinen ilmapiiri. Myrskylässä kaikki on toisin Aivan toisenlainen ilmapiiri vallitsee myrskyläläisten Facebook-ryhmässä. Julkisessa Myrskylän Kuntavaalit 2021 / Mörskom kommunalval -ryhmässä on satakunta jäsentä ja seitsemän ylläpitäjää: valtuuston puheenjohtaja Kristian Forsman (kesk.), valtuutetut Eeva Hava (vihr.), Jari Rantanen (sd.), Jesse Mårtenson (r.), Satu Lindgren (kok.), Jussi Salminen (kok.) sekä ryhmän aikanaan perustanut Kirsti Salminen. Satu Lindgrenin mukaan keskustelu on ollut asiallista ja rakentavaa. Ylläpitäjille ei ole tullut viestejä asiattomuuksista eikä mitään ole jouduttu poistamaan. Vain ryhmän perustamisesta käytiin aikanaan pientä kädenvääntöä. Jussi Salmisen mukaan ryhmä perustettiin jo vuoden 2017 kuntavaaleja varten ja tänä keväänä pohdittiin, jatketaanko sen ylläpitoa myös tulevia vaaleja varten. – Kaikki eivät halunneet, että suuremmassa Myrskyläryhmässä käydään vaalikeskustelua, joten päätimme elvyttää kuntavaaliryhmän. Satu Lindgrenin mukaan keskustelua ryhmässä käyvät lähinnä ehdokkaat. – Toivoisin, että kuntalaisten ääni kuuluisi ryhmässä enemmän. Äänestäjät voisivat enemmän kysellä ehdokkailta asioita ja saada sen avulla tietoa äänestyspäätöksen tueksi. Somekeskusteluilla on usein tapana kärjistyä, mutta Myrskylässä tältä on onnistuttu välttymään. Kristian Forsman arvelee sen johtuvan siitä, että kunnallispolitiikkaakin tehdään sulassa sovussa. – Myrskylä on pieni yhteisö, jossa on helppoa saada yhteys päättäjiin ja vaikuttaa asioihin. Ehkä siksi ihmisille ei tule turhautumia, joita pitäisi purkaa somessa. vaalikeskustelu kuumentaa tunteita kuntien Facebook-ryhmissä KUNTAVAALIT OS-teema 79 Pentti Kataja Betonimies Herastuomari Arkijärkeä päätöksentekoon. Se kotimainen. Ari Anttila Yhteistyöllä kaupungin elinvoiman puolesta. 2 Marko Suuronen ”Yhteistyöllä eteenpäin.” Viljanostaja, 50 vuotta suuroma@gmail.com Marko Suuronen ? 20 54 O R I M AT T I L A N Elinvoima. Yrittäjyys. Työllisyys. Talous. KUVA: KUVAKAAppAUs FAcebooK-ryhmÄsTÄ Ryhmän säännöt herättävät keskustelua. Ryhmässä puhuttavat ajankohtaiset aiheet. Orimattilan kuntavaalien keskusteluryhmässä ajaudutaan toisinaan pois kunnallispolitiikasta. Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Erityisryhmien tasa-arvoinen kohtelu Erityisperheille varhaista tukea, kunnalle säästöä Lasten asialla, ei leikkauksia lapsilta Koirapuisto Orimattilaan Erityisryhmien ja hyvinvoinnin asialla Kai Koskinen kirkonkylä, system administrator www.facebook.com/kaikos2021 Maksaja: Kai Koskinen 9 Uutta verta valtuustoon 95. Vesa Aaltonen Talotarkastaja 96. Johanna Ekman Kauppatieteiden yo myyjä 97. Ville-Petteri Erola Liikuntapaikkamestari 98. Paula Hallikainen Myyjä 99. Petteri Heikkilä Paloesimies 100. Mia Hiltunen Kokki, Tarjoilija 101. Jari Hosiaisluoma Mittaustyönjohtaja 102. Tommi Hykkyrä Yrittäjä 103. Katja Ikonen Kotiäiti Lähihoitaja 106. Jari Kaitaranta Veturinkuljettaja 107. Juho Kananen Maanviljelijä 108. Teppo Kauramäki Kokki Yrittäjä 109. Ulla Kellokumpu Henkilökohtainen avustaja 110. Sofia Kettunen Taksikuski Kosmetiikkaneuvojaopiskelija 111. Tuija Kosonen Myyjä 112. Tapani Kuusela Varaosamyyjä 113. Aarre Lassila Eläkeläinen Yrittäjä 114. Heidi Lind Kätilö Sijaisäiti 104. Jouko Jylhämaa Linja-auton kuljettaja 105. Tero Jäppinen Kylmälaiteasentaja 117. Pirjo Mäkinen Yrittäjä Kiinteistövälittäjä 115. Antti Mikkonen Koneenkuljettaja/ Trukkikouluttaja 118. Ville Nukarinen Rakennusmies Kiinteistönhoitaja 119. Jouni Nurminen Yrittäjä 120. Harri Ovaska Lajittelija 121. Tuija Pessinen Myyjä 122. Keijo Piiroinen Käyttöpäällikkö Eläkeläinen 123. Mikko Pikkarainen Insinööri Asentaja 124. Jarmo Pohja Kuorma-auton kuljettaja 116. Joel Mäkelä Yrittäjä 126. Jouni Räsänen Ylikonemestari 127. Tero Rönkkö (sit.) Vanhempi rikoskonstaapeli Urheiluseura aktiivi 128. Sami Siivonen Linja-autonkuljettaja 129. Sari Sikkilä Lähihoitaja 130. Joona Silvennoinen Puuseppä 131. Arja Simola Lastenohjaaja 125. Jarno Pöllänen Talonrakentaja Orimattilan Perussuomalaiset
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 7 Noin puolet suomalaisista aikoo äänestää kuntavaaleissa samaa puoluetta kuin kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa, ilmenee MTV:n uutisten teettämästä kyselystä. Kolmannes vastaajista on yhä epävarmoja tulevasta puolueesta ja 13 prosenttia ilmoittaa, ettei aio äänestää kuntavaaleissa samaa puoluetta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia on sitä mieltä, että nykyisen hallituksen valtakunnallinen politiikka vaikuttaa suuresti puoluevalintaan kuntavaaleissa. Vajaa kolmannes ei pidä valtakunnan politiikkaa lainkaan merkityksellisenä kuntavaalipuoluetta valittaessa. Keskeisimpinä teemoina kuntavaaleissa nousevat sosiaalija terveyspalvelut sekä kunnan talous, jotka lähes puolet vastaajista arvotti tärkeimpien teemojen joukkoon. MTV:n kyselyyn vastasi noin 2 000 ihmistä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. AnnA HAkAmA Myrskylä Myrskylässä kuntavaaleihin lähdetään mielenkiintoisesta asetelmasta, kun päättyvän kauden valtuutetuista ainoastaan yksi ei lähde tavoittelemaan jatkokautta. 16 nykyvaltuutetun ja 40 uuden ehdokkaan välillä käydään jännittävä ja todennäköisesti yllätyksellinenkin vaalitaisto, sillä ehdokasmäärä on Myrskylässä poikkeuksellisen suuri. Yksi suurimmista jännitysmomenteista on se, mikä on keskustan paikkamäärä seuraavalla kaudella. Päättyvällä kaudella keskustalla on ollut peräti yhdeksän paikkaa, mikä merkitsee 17-jäsenisessä valtuustossa yksinkertaista enemmistöä. Seuraavaksi suurimmalla puolueella, kokoomuksella, on ollut kolme paikkaa. Kokoomus suuntaa Myrskylässä vaaleja päin kuitenkin täydellä höyryllä ja täydellä 25 ehdokkaan listalla, kun vastaavasti keskustan listalla ehdokkaita on puolet vähemmän, 13. Pienemmästä ehdokasmäärästä huolimatta keskustan ehdokaspaletin vahvuutena on se, että puolueen ehdokkaista melkein kaikki ovat jo päässeet antamaan ”työnäytteen” päättyvällä kaudella. Montako paikkaa kokoomus vie keskustalta? Pelkästään kokoomuksen 25 ehdokkaan välillä käydään jännittävä vaalitaisto. Viime vaaleissa kokoomuksen Satu Lindgren napsi eniten kokoomusääniä. Lindgrenille sekä puoluetoveri Jussi Salmiselle uskaltaa nytkin luvata varman jatkopaikan. Lindgrenin ja Salmisen kanssa suurimmista äänisaaliista kisailemaan voi nousta edelliskauden valtuutettu Salla Westman. Päättyvän kauden valtuutettu Kai Sjölundilla on hänelläkin hyvä mahdollisuus uusia paikkansa. Mielenkiintoinen kysymys on se, kuinka monta paikkaa kokoomus saa lisää? Täydellä listalla lisäpaikkoihin on vahvat mahdollisuudet. Minkä puolueen kustannuksella mahdolliset lisäpaikat tulevat – ja kenelle – selviää kesäkuussa. Muissakin puolueissa vaikuttanut, nyt kokoomuksen ehdokkaaksi asettunut Hannele Käenaho-Virtala on kunnassa kantaaottava persoona. Myös toissa kauden valtuutetulla Juho Virénillä on oma kannattajakuntansa. Väinölästä tuttu sairaanhoitaja Irmeli Hämäläinen tai DRM ProMoton Antti Vesanen voivat hekin paljastua yllättäjiksi. Keskustan listalta on jäänyt pois viime vaaleissa liki sata ääntä saanut Tuomas Kauppinen. Keskustan julkkisehdokas ja yhdistysaktiivi Aku Eronen on tuttu mies Myrskylässä, mutta tuskin yltää Kauppisen äänimääriin. Sen sijaan Tuomas Kauppisen äiti Sari Kauppinen on mielenkiintoinen henkilö keskustan listalla: entisellä valtuutetulla, aktiivisella ja varmasti jokaisen myrskyläläisen tuntemalla äiti-Kauppisella onkin hyvät edellytykset valtuustopaikkaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Kristian Forsmanin ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Elmeri Niemisen ei tarvinne jännittää jatkopaikkansa puolesta. Nieminen keräsi viime vaaleissa toiseksi eniten keskustaääniä. Todennäköisiä keskustan läpimenijöitä ovat myös pitkän linjan keskustavaltuutettu Henrik Sjölund sekä Mika Lindqvist ja Sirkku Uljas. Toiselle kaudelle tähtäävä Lilia Leps on vahvojen äänten kerääjien joukossa, ja Niko Fabritius on vaali vaalilta kasvattanut äänisaalistaan. Uusi ehdokas Sanna Malin on Myrskylän entinen maataloussihteeri ja uskottava sekä kuntalaisille tuttu ehdokas hänkin. Onnistuuko joku pienistä saamaan lisäpaikan? Rkp:n pitkän linjan konkarivaltuutettu Sten Lindgren on varma läpimenijä. Toisesta paikasta kiivaimman kamppailun käyvät todennäköisesti päättyvän kauden valtuutettu Jesse Mårtenson sekä Mikaela Fabritius. Viime vaaleissa rkp onnistui kasvattamaan paikkamääränsä yhdestä kahteen. Demareilla, perussuomalaisilla ja vihreillä on päättyvällä kaudella ollut kullakin yksi valtuustopaikka. Todennäköistä on yhden paikan säilyttäminen seuraavallakin kaudella, nähtäväksi jää, onnistuuko mikään puolueista nappaamaan toisenkin paikan. Perussuomalaiset ja demarit ovat gallup-nosteessa, mutta ehdokaslistat ovat lyhyehköt, kun perussuomalaisilla on kolme ja demareilla neljä ehdokasta. Perussuomalaisten päättyvän kauden valtuutettu Bror Helenius on vahvoilla, mutta nuorempaa perussuomalaisehdokasta etsivän valinta on Tuukka Jordberg. Demarileirissä Jari Rantasen ykköshaastajaksi voi povata luokanopettajanakin työskennellyttä Soile Niittymäkeä. Vihreillä oli viime vaaleissa ehdokkaana vain Eeva Hava, joka keräsi myrskyläläisittäin komean äänisaaliin ja päässee helposti jatkokaudelle. Tänä vuonna vihreillä on Havan lisäksi kuitenkin kolme muutakin ehdokasta. Kristilliset ovat viime kuntavaaleihin nähden uutena puolueena Myrskylässä. Kesäkuu näyttää, riittääkö yhden ehdokkaan lista valtuustopaikkaan. Myrskylässä käydään monesta vinkkelistä katsottuna mielenkiintoiset kuntavaalit. Ennakkoäänestys kirjastossa käynnistyi keskiviikkona vilkkaasti, mutta torstaina ja perjantaina oli hiljaisempaa. Myrskylässä kuntavaalit tulvillaan jännitysmomentteja JuHo kiuru Pukkila Pukkila yrittää kuntavaaleissa löytää päättäjien kokoonpanon, jolla kampitetaan talouskurimusta, hankitaan käyttäjiä tyhjille tonteille ja äyskäröidään kuntapaattia sote-uudistuksen myrskyissä. Se on selvää, että valtuusto uudistuu reippaasti, kun konkareita astuu sivuun. Kuntavaaleja sävyttää Pukkilassa myös keskustan ehdokasmäärän putoaminen ja perussuomalaisten nousu suurimmaksi ehdokkaiden asettajaksi. Kolmen eniten ehdokkaita saaneen puolueen kesken taisto on kuitenkin tasainen ehdokasmääriä tarkasteltaessa. Perussuomalaisilla on 11 ehdokasta, keskustalla ja kokoomuksella kummallakin kymmenen. Vielä vuoden 2008 kuntavaaleissa keskustalla oli 21 ehdokasta. Tuolloin se palasi valtaan neljän oppositiokauden jälkeen keräten lähes 60 prosenttia äänistä. Kunnan itsenäisyystaistelussa tulleen voiton huumasta on tultu alas päin, mutta viime vaaleissa keskustan laskukäyrä sentään loiveni. Perinteisen valtapuolueen ylivoima on kuitenkin katoamassa. Sen, minkä keskusta viime vaaleissa kutistui, pystyi kokoomus kasvamaan. Jos sama toistuu nyt, keskusta yltää parhaimmillaan enää rinnan mitalla ykköseksi ennen kokoomusta. Haastaja kokoomuksen tehtävä on sikäli hankala, että keskustan neljä kovinta viime vaalien ääniharavaa Markus Kalliokiven ja Matti Pirhosen johdolla ovat edelleen ehdolla. Kokoomuksella taasen nykyisestä viidestä valtuutetusta vain kaksi pyrkii jatkopestiin. He ovat viime vaaleissa toiseksi eniten ääniä Pukkilassa hankkinut Juha Ahola ja kokoomuksen keskinäisen mittelön kolmonen Jyrki Loijas. Myös vihreät nousussa Perussuomalaiset sai viime vaaleissa ja myös sitä edellisissä vaaleissa kymmenen prosenttia Pukkilan äänistä. Viimeksi tuo kymmenesosa tuli kahdella ehdokkaalla. Silloin hyvin pärjänneet Lennu Sajomaa ja Kimmo Sihlman ovat taas ehdolla. Kiinteistönvälittäjä Sajomaa ja lvi-huoltomies Sihlman saivat kummatkin 43 ääntä. Valtuustoon eteni Sajomaa paremman arpaonnen turvin. Perussuomalaisten ehdokasjoukko on miesvoittoinen. Vaaliteemoissa korostuvat kunnan elinvoima, itsenäisyys ja huolenpito nuorisosta. Ilmastolle ei niinkään uhrata ajatuksia, toisin kuin kokoomuksessa. Siellä katsotaan, että ilmastoasioihin voi vaikuttaa myös kuntatasolla. Keskusta taas on saanut intoa etätyöbuumista – maalla asumisessa on uusia mahdollisuuksia. Vihreät liputtavat ympäristön lisäksi nyt kulttuurin puolesta. Puolueen äänisaaliskäyrä on Pukkilassa sahannut. Nyt suunta jatkunee ylös päin, kun ehdokasmäärä nousi vuoden 2008 tasolle. Se voisi ennustaa noin kymmenen prosentin äänisaalista. Pari sataa ääntä uusjakoon Pukkilassa kuntavaalien äänijakaumaa sekoittaa tänä kesänä sosialidemokraatit, josta ei ole ehdolla ketään. Viimeksi demarien Timo Hildén sai neljänneksi eniten ääniä koko Pukkilassa. Demarien äänisaalis oli kahdella ehdokkaalla yhteensä 78 ääntä. Hildén ei lähde ennustamaan, mihin demareille annetut äänet nyt matkaavat. Muitakin vapaita ääniä on, sillä konkarivaikuttajia jäi vaaleista pois. Hildénin lisäksi Pukkilan ääniharavien kärkikolmanneksesta on poissa muutama nimi. Pelkästään heiltä jää satakunta ääntä uusjakoon. Edellisissä vaaleissa keskustan läpimenijöistä tai kesken vaalikauden valtuustoon nousseista kuusi nimeä ei enää lähde ehdolle. Heiltä vapautuu 130 viime vaaleissa annettua ääntä. Se on kolmasosa kaikista keskustan saamista äänistä. Uusia kykyjä on ilmoittautunut mukaan ja keskustan sukupolvenvaihdos on käynnistynyt. Valtaosa puolueen ehdokkaista on nelikymppisiä tai sitä nuorempia. Kristilliset luottaa kokemukseen. Puolueen ainoa ehdokas on 63-vuotias. Kristilliset on napannut Pukkilan kuntavaaleissa keskimäärin 20 ääntä. Jos joku puolueista onnistuu herättämään nukkuvat, äänipotti paisuu helposti. Viimeksi äänestysprosentti romahti Pukkilassa 56,7:een. Silloin jakamatta jäi 680 ääntä. Se on enemmän kuin keskusta ja kokoomus saivat ääniä yhteensä. Pukkilan kunnanvaltuusto uudistuu reippaasti, sillä puolet nykyisistä valtuutetuista ei ole enää ehdolla kunnallisvaaleissa Pukkilan valtuuston peruskivet liikkuvat ja järjestyskin voi vaihtua Puolella mielessä sama puolue kuin eduskuntavaaleissa KUNTAVAALIT OS-teema Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Eronen Aku yrittäjä Henriksson Aki varastoesimies Leps Lilia (sit.) yrittäjä, ravitsemusteknikko Yrjas Jenna kotiäiti, yrittäjä Fabritius Niko sähköasentaja Kauppinen Sari yrittäjä Malin Sanna maatalousyrittäjä Forsman Kristian maanviljelijä, MMM Kepenek Ulla lomituspalveluohjaaja Lindqvist Mika toimialapäällikkö, agronomi 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 Keskustan ehdokkaat Myrskylässä Tutustu ehdokkaisiin: https://keskusta.fi/ kuntavaalit-2021/Myrskyla Se kotimainen. Nieminen Elmeri maa-metsätalousyrittäjä, MTI Sjölund Henrik eläkeläinen, pensionär Uljas Sirkku tilipalveluasiantuntija, agrologi
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 8 – N:o 40 – 2021 Juho Kiuru Orimattila Orimattilan kaupunginvaltuustoon pian valittavien 33 valtuutetun joukkoon mahtunee uusia kasvoja. Heiltä, ja toki muiltakin, vaaditaan ennen kaikkea sitoutumista, asiaosaamista ja yhteistyökykyä, vuosikymmeniä kunta-asioita käsitelleet konkarit listaavat. Jotta voi aidosti vaikuttaa, luottamushenkilön on perehdyttävä valtavasti asioihin ja hoidettava taitavasti tehtäväänsä. Keskustan Tapio Malmiharjun ja kokoomuksen Aimo Ryynäsen mielestä uuden valtuutetun harteille lasketaan kovat vaatimukset. Varsinkin, kun tulokkaat eivät nykyään kulje valtuustoon samanlaista oppimispolkua kuin ennen vanhaan. – Mutta elämä opettaa, ja kaikilla luottamushenkilöillä on omat hyvät puolensa, Malmiharju kannustaa. Malmiharju ja Ryynänen eivät enää asettuneet ehdokkaaksi, vaan jättävät areenat nuoremmille. Kummankin mielestä kunnan luottamushenkilön tärkein ominaisuus on asiaosaaminen. Kun luottamushenkilö asetetaan osaamisensa mukaan oikeaan päätöksentekoelimeen, kunta saa hänestä parhaan hyödyn irti. Konkarit uskovat, että jokaisella valtuutetulla on omat vahvuutensa. Ne pitää tuoda kokouspöytiin. Mutta lisäoppi ei ole koskaan pahitteeksi. Hyvää koulutusta on tarjolla heti alkuun. oppia haettava kaupungin rajojen ulkopuolelta Jotta ideoita sinkoilisi ja mielipiteitä jalostuisi, tarvitaan konkarien mielestä hyvää yhteistyötä kaikkien valtuutettujen kesken. – Hevosten pitää vetää samaan suuntaan. Edellisellä vaalikaudella meillä pelasi erittäin hyvin yhteistyö, sparrattiin toisiamme. Nyt epämuodollinen kanssakäyminen on jäänyt. Sitä on kaivattu takaisin, sillä siinä pystyy luotailemaan toisten näkemyksiä, Aimo Ryynänen sanoo. Yhteyksiä ja yhteistyötä tarvitaan myös oman kaupungin ulkopuolelle. On pystyttävä vaikuttamaan ainakin Lahden seudun ja maakunnan elimissä. Oppia ja vaikutteita olisi hyvä hakea myös valtakunnallisista tapaamisista. – Silmät pitäisi olla auki muuallekin kuin omaan pesään. Me olemme Tapion kanssa olleet aika monissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Toivoisin, että luottamushenkilöt ja kunnan johto kävisivät sellaisissa nykyistä enemmän, Aimo Ryynänen sanoo. Jos tulokas ei ole luonut suuria verkostoja ennen valintaansa, niitä ehtii konkarien mukaan kyllä kutoa vaalikauden aikana. – Yhteistyön merkitys on ratkaiseva. Ja demokratian ymmärtäminen. Yhdelläkään ryhmällä ei ole sellaista valtaa, että voisi yksin päättää asioita. Moni jääkin pois, kun kokee, ettei voi yksin vaikuttaa, Tapio Malmiharju sanoo. – Oma tahto saa olla, mutta pitää pystyä soveltamaan ja hyväksymään enemmistön päätös. Asiaosaaminen korostuu entisestään Konkarit alleviivaavat, että menestyksellinen valtuutetun työ vaatii runsaasti aikaa. Asioihin pitää perehtyä jo kauan, ennen kuin kokouksen asialista kolahtaa sähköpostiin. – Jos kokous on vaikka kolmetuntinen, vähintään tuplaaika menee kokoukseen valmistautumiseen. Kuorma tiedonhankinnassa on kasvanut jatkuvasti. Melkein se vaatii pari päivää viikossa. Välillä tulee funtsittua asioita yölläkin, Ryynänen toteaa. Malmiharju laskee käyttäneensä 180 päivää vuodesta kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtäviin. Konkarien mielestä Orimattilan valtuustossa ei ole muita helpommalla pääseviä rivijäseniä, sillä jokaiselle on tehtävää lisäksi valiokunnissa, kaupungin tytäryhtiöiden hallituksissa ja muissa elimissä. – Asiaosaamisen tärkeys nousee entisestään, Malmiharju sanoo. Aimo Ryynänen ottaa esimerkin tytäryhtiöistä. – Kuntalakiin tuli, että kuntayhtiöihin täytyisi valita sellaiset henkilöt, joilla on riittävä sen alan tuntemus ja talouden tietämys. Lisäksi on vaatimus, että täytyy pystyä tasaveroisesti keskustelemaan toimitusjohtajan kanssa asioista. Se on aika kova vaatimus. Nahan pitää parkkiintua Orimattilassa joudutaan miettimään miljoonien eurojen ja jopa kymmenien miljoonien eurojen hankkeita sekä sadan miljoonan budjetteja ja velkaa. Luvut ovat niin suuria, että niiden merkitystä on vaikea hahmottaa. – Talousasioiden ymmärtämisessä keskeinen rooli on kaupunginjohtajalla ja talousjohtajalla. Meillä talousja hallintojohtaja on hyvin pätevä ja neuvoo perusteellisesti melkein kädestä pitäen asiat, Ryynänen sanoo. Hän kannustaa tilinpäätösten ja toimintakertomusten tutkimiseen. Jos sellaisen paperipinon lukee, on aika hyvin kartalla kunnan tilanteesta. Rahoista päätettäessä ja ylipäätään valtuustotyössä poliitikko on jatkuvan seurannan alla, konkarit varoittavat. – Ja aina vaan enemmän ja enemmän seurataan. Jos jotain töppää, Facebookissa arvostellaan kymmenen minuutin kuluessa, Malmiharju huomauttaa. Ennen oli paremmin. Ryynäsen mukaan politiikasta on kadonnut huumori, eikä vastapuolta enää ymmärretä. – Ikävä ilmiö, koska maali on kuitenkin kaikilla sama. Aimo Ryynänen (vas.) ja Tapio Malmiharju kannustavat uusia valtuutettuja miettimään päätöksiä tehdessä, miten ne vaikuttavat kaupunkilaisten tulevaisuuteen. Kuntapolitiikan konkarit kannustavat tulokkaita perehtymään asioihin ja luomaan verkostoja outi Sirviö Orimattila Käkelän vaalilautakunnan puheenjohtaja Anne Nuuttila on ollut 2000-luvun ajan vaalilautakunnan jäsenenä. – Vain muutamat vaalit ovat jääneet töiden vuoksi väliin, hän kertoo. Nuuttilaa ovat aina kiinnostaneet ajankohtaiset asiat. – Tuntuu vähän jopa hassulta sanoa, että lempiohjelmani ovat ajankohtaisohjelmat ja uutiset, hän toteaa. Nuuttila on ollut itse myös kerran kuntavaaliehdokkaana. – Silloisen esimiehen yllytyksestä lähdin mukaan, enkä ehtinyt vaalityötä tekemään, kun lähdin niin extempore mukaan. Olin sitten lautakunnissa mukana. Tänä vuonna Nuuttila toimii ensimmäistä kertaa vaalilautakunnan puheenjohtajana, jonka tehtävänä on olla koko vaalipäivä äänestyspaikalla. – Vaalipäivästä tulee pitkä, hän kertoo. Päivä voi kestää iltakymmeneen – Tärkein tehtävä vaalivirkailijoilla on vaalisalaisuuden ylläpito joka tilanteessa. Tämän lisäksi ylimääräisenä huolena on nyt se, että koronavirustautiin liittyvät hygieniaohjeet ja esteettömyysohjeet täyttyvät. – Jokivarren koululla on hyvä tilanne, sillä siellä on tilaa, eikä juurikaan ole kynnyksiä tai portaita. Vaalipäivänä ovet aukeavat kello yhdeksän ja ne suljetaan kello kahdeksalta illalla. Ennen ovien aukeamista laitetaan opasteet paikoilleen sekä laitetaan äänestyskopit pystyyn riittävin etäisyyksin. – Tasan kello yhdeksän vaalilautakunnan puheenjohtaja näyttää sillä hetkellä läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä ja sulkee uurnan. Vaalipäivä päättyy siihen, kun puheenjohtaja julistaa vaalipäivän päättyneeksi kello 20. – Jos kahdeksalta on vielä ihmisiä sisällä, he saavat vielä äänestää eli päivä saattaa vielä tuosta pitkittyä, Nuuttila kertoo. Vasta viimeisten äänestäjien poistuttua paikalta päästään laskemaan ääniä sekä henkilöiden lukumäärä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan vaalipäivänä. – Päivä voi helposti venähtää iltakymmeneen ennen kuin kaikki äänet on laskettu ja lipukkeet sinetöity. Nämä kaikki tehdään käsin. Epäselvät vaaliliput hylätään Vaalilippujen tarkistamisessa menee oma aikansa, mutta viimeistään kello 22.30 tulee lippujen olla laskettuna. – Tarkistetaan, ovatko äänestysliput hyväksyttäviä, joskus niissä voi olla piirustuksia tai epäselviä numeroita tai numeroita, joita ei ole edes olemassa. Mitään erityisempää ei tule mieleen. Lisäksi täytetään vaalipöytäkirja, jonne merkitään muun muassa keitä vaalilautakuntaan kuuluu ja ketkä ovat olleet vaaliavustajina. Vaalilipukkeet toimitetaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vaalilautakunnan jäsenen kanssa laskennan päätteeksi kaupungintalolle, jossa vaalilipukkeet lasketaan uudestaan seuraavan viikon aikana. – Paljon helpompaa ja nopeampaa olisi, jos kaikki tiedot voisi naputella suoraan tietokoneelle, Nuuttila toteaa. Päivän päätteeksi paikat laitetaan äänestyspaikalla kuntoon eli viedään äänestyskopit ja opasteet pois. Kuka tahansa voi ryhtyä vaalivirkailijaksi, paitsi kuntavaaleissa ehdolla olevat. – Olisi hyvä, jos esimerkiksi nuoria saataisiin enemmän vaalivirkailijan tehtäviin. Se on kuitenkin vain yhden päivän juttu. Ihmiset ikääntyvät ja mukaan tarvitaan nuorempaa polvea, sillä tämä on homma, joka tulee jatkumaan. Nuuttila uskoo, että äänestyspäivästä tulee vilkas. – Odotan mielenkiinnolla äänestyspäivää. On myös kiva tavata ihmisiä pitkästä aikaa, turvavälein. Tuttujen kanssa ehtii varmaan muutaman sanankin vaihtamaan, Nuuttila pohtii. Käkelän vaalilautakunnan puheenjohtaja Anne Nuuttila uskoo, että kuntavaaleista tulee hyvä äänestystulos, sillä vaalisunnuntaille on luvattu hyvää säätä. vaalivirkailijan tärkein tehtävä on vaalisalaisuuden ylläpitäminen KUNTAVAALIT OS-teema Keskustan ehdokkaat Orimattilassa Hämäläinen Juha projektipäällikkö, maatalousyrittäjä Anttila Ari tieisännöitsijä, maaseutuyrittäjä 2 Chydenius Mervi erityisopettaja 3 Heikkinen Sanna kehitysvammaisten ohjaaja, yhteisöpedagogi, AMK 4 Hemminki Harri opettaja 5 6 Kiiveri Tommi kiinteistönhoitaja 7 Koskela Markku agrologi 8 Koskinen Kai järjestelmäasiantuntija 9 Kyrö Johanna agrologi, tarkastaja 10 Lampola Mervi koulunkäyntiavustaja 11 Lonka Riitta parturi-kampaaja, yrittäjä 12 Mölsä Jukka tradenomi, maatalousyrittäjä 13 Nieminen Tero taksiyrittäjä 14 Niklander Jorma avainasiakaspäällikkö, eläkeläinen 15 Rauta Sanna siistijä, viljelijä 16 Ritala Salla sosiaalija potilasasiamies, YTM 17 Rönkkö Ilpo yrittäjä 18 Siira Taisto vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen 19 Suuronen Marko maanviljelijä 20 Taavila Marko yrittäjä 21 Ylitalo Hanna maisemasuunnittelija, insinööri, YAMK 22 https://keskusta.fi/paijat-hame/orimattila/ Tutustu ehdokkaisiin: https://keskusta.fi/kuntavaalit-2021/Orimattila Se kotimainen. Kuntavaalit 13.6.2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Lasten, perheiden ja vanhusten puolesta ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” www.kd.fi talouspäällikkö, eläkeläinen yrittäjä, kotiapupalvelut kapteeni evp JAAKKO RISSANEN ROSAMARIA USUREL PERTTI LAAKSONEN 74 75 76
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 9 Outi Sirviö Kantele viime viikon lopulla Kanteleenjärvelle vietiin 3x8 metrin kokoinen keinotekoinen pesimälautta, jonka päälle on asennettu maksaruohopeite. Maksaruoho on valittu lautan materiaaliksi siksi, että se ei kasva liian korkeaksi. – Lokinpoikasia varten pesimälautan reunoihin on tehty lisäksi pienet kävelysillat, joita pitkin lokinja sorsanpoikaset pääsevät kiipeämään takaisin lautalle, mikäli ovat sieltä joutuneet veden varaan, kertoo elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lintuvesikoordinaattori William Velmala. Lautta tarjoaa rauhallisen pesimäpaikan naurulokille ja kalatiiralle sekä sorsille ja sotkille. – Sorsien ja sotkien pesiä varten lautalla on kaksi vanerilaatikkoa pesäksi, velmala kertoo. Linnut tulevat toimeen samalla lautalla lähes vierekkäin. – Lokit ovat tottuneet elämään yhdyskunnissa ja samalla ne tarjoavat sorsille suojaa esimerkiksi variksia vastaan, jotka ovat todellisia pesärosvoja. Lautta on asennettu mahdollisimman keskelle matalaa järveä, avoveteen, jotta linnut saavat pesiä rauhassa omalla saarekkeella ilman pesärosvoja ja vieraspetoja. – Lautta kelluu ponttoonien päällä siten, että noin 30 senttiä näkyy vedenpinnasta. Aikataulullisesti pesimälautan vienti oli velmalan mukaan hieman myöhässä. – uskomme kuitenkin, että linnut löytävät lautalle pesimään, jollei ihan heti, niin ensi keväänä viimeistään. Parhaita lintujärviä – Kanteleenjärvi on yhä uudenmaan parhaita lintujärviä, velmala kertoo. Järveltä kuuluukin koko ajan erilaista sirkutusta ja liverrystä vähän joka puolelta aina aamun ensitunneista iltamyöhään. – Kanteleenjärvellä kartoitetaan tänä vuonna levähtävää ja pesivää linnustoa, jotta hoitoja kunnostustoimia voidaan suunnitella tarkemmin, velmala kertoo. Levähtäviä lintuja kartoittava kantelelainen Heikki Vuonokari on seurannut järven lintuelämää jo pidemmän aikaa. – 15 vuotta sitten järvellä laskettiin olevan 50 pesimälajia. viimeisen kymmenen vuoden aikana olen nähnyt järvellä käyvän yli 200 lintulajia, hän kertoo. Järvellä saattaa myös levähtää satakunta sorsaa, mutta järven takana olevilla tulvapelloilla voi levähtää jopa tuhansia lintuja. tulossa hoitokalastusta Keväällä Kanteleenjärvelle on jo viety sorsille muutamia pesimälaatikoita. – Pesimälautan on tarkoitus olla paikoillaan niin kauan, kun se pysyy kunnossa. Sitä käydään tarkistamassa esimerkiksi talven jälkeen, jolloin katsotaan ovatko jäät tehneet lauttaan vaurioita. Erilaisia pesimälauttoja on asennettu järviin aiemminkin, mutta tämäntyyppinen lautta on ensimmäisiä. – tuusulanjärvelle asennettiin myös kaksi vastaavanlaista pesimälauttaa. Kanteleenjärvi halutaan saada muutenkin kuin lintujen rauhallisen pesimisen lisäksi lähes entiseen kuntoonsa. – Järvellä on tarkoitus aktivoida riistakeskuksen taholta vieraspetojen pyyntiä kuten supikoirien ja minkkien, velmala kertoo.. viime vuonna Kanteleenjärvellä tehtiin koekalastus, jonka perusteella havaittiin, että järven kalasto on särkikalavaltainen. – tänä vuonna on tarkoitus tehdä hoitokalastus, joka tervehdyttäisi kalaston rakennetta ja parantaisi vedenlaatua. Myös rantaluhtien kunnostukset ja laitumien lisääminen ovat olleet esillä kunnostussuunnittelussa. Lintuvesikoordinaattori William Velmala (vas.) ja lintuharrastaja Heikki Vuonokari kiikaroivat Kanteleenjärven päällä lentäviä lintuja. Kanteleenjärvelle asennettiin lokeille ja sorsille pesimälautta KUVA: OUti SirViö KUVA: WilliAm VelmAlA KUVA: OUti SirViö Pesimälautta hinattiin ja asennettiin kiinni Kanteleenjärven keskelle. Kanteleenjärvelle asennetun pesimälautan reunoihin on tehty pienet laiturit lokinpoikasia varten, jotka voivat niiden avulla kiivetä takaisin lautalle. Outi Sirviö Kantele Kanteleenjärven kunnostus ja pesimälautan asennus ovat osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jolla pyritään parantamaan ja ennallistamaan kosteikkoalueiden lintukantoja ja luonnon monimuotoisuutta. Kanteleenjärven kunnostus on Helmiohjelman Lintuvedet ja kosteikot -teemassa. Suurin osa merkittävistä kosteikoista ja lintuvesistä on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla. Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa näistä 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintuvesi-ja kosteikkokohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä. toimenpiteet on kohdennettu ensisijaisesti Natura 2000-verkoston lintudirektiivin mukaisille suojelualueille. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, laidunnus, vedenpinnan nosto, vieraspetopyynti ja hoitokalastus. Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten rantaja vesilintujen suojelulle. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, ja kosteikkojen rehevöityminen ja umpeenkasvu on merkittävin syy tähän. Kunnostuksilla parannetaan myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia. Helmi-ohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ANNA HAKAMA Myrskylä Myrskylään suunnitellaan jälleen uutta palvelua, jonka kohderyhmänä ovat tällä kertaa paikalliset nuoret. Kyseessä on mopotallihanke, joka on ollut kunnassa pitkään puheissa, mutta käytäntöön saakka hyvä idea ei ole aiemmin johtanut. Myrskylän hyvinvointijohtaja Jaana Keisala arvioi, että nuorille suunnatusta mopotallista lienee puhuttu kymmenkunta vuotta, mutta vetäjän puuttumisen vuoksi toiminta ei ole aiemmin päässyt vauhtiin. toive tallista, jossa nuoret pääsisivät korjailemaan ja tuunaamaan mopoja, pomppasi jälleen esiin viime syksynä, kun tuolloin Myrskylässä nuoriso-ohjaajajana aloittanut Juuso Lindberg päätti kartoittaa nuorten toiveita. – Laitoin marraskuussa nuorisotalolle ideaboksin, johon nuoret saivat kertoa kaikista ideoistaan. tällöin mopotalli nousi hyvin vahvasti esille ja lähdimme keskustelemaan ja pohtimaan sen toteuttamista, Lindberg kertoo. Puolella kunnan 15vuotiaista on mopokortti Keskustelujen pohjalta kunta päätti tilata opinnäytetyön aiheesta. Opinnäytetyön tekijäksi valikoitui Myrskylän kunnan nuorisotyönohjaaja, yhteisöpedagogiksi opiskeleva Oona Ruokonen. Hän on talven ja kevään aikana opinnäytetyöhönsä liittyen muun muassa kartoittanut paikallisten nuorten ajatuksia hankkeesta sekä sitä, paljonko myrskyläläisnuorilla on mopokortteja ja sitä kautta kuinka suurta osaa myrskyläläisnuorista hanke palvelisi. – viime vuonna suhteessa nuorten kokonaismäärään 50 prosentilla myrskyläläisistä 15-vuotiaista nuorista oli mopokortti, ruokonen kertoo. ruokosen mukaan esimerkiksi Helsingissä vastaava prosentti on kuusi. Pienessä kunnassa nuorten määrä ei ole valtava: viime vuonna Myrskylässä 15-vuotiaita nuoria oli 20 ja heistä kymmenellä oli mopokortti. ikäryhmässä mopokortteja oli lähes yhtä paljon tytöiltä ja pojilta. Myös yhteistyökumppaneita on kartoitettu ja tähän mennessä on ruokosen ja Lindbergin mukaan löytynyt niin työkaluja lahjoittavia tahoja kuin myös mahdollisia ohjaamaan valmiita henkilöitä. Mopotallin paikkaa ei ole lyöty lukkoon, mutta yksi mahdollinen vaihtoehto Lindbergin mukaan on nuorisotalokiinteistön päädyssä oleva tällä hetkellä tyhjillään oleva autotalli. Se vastaisi myös nuorten toiveeseen mopotallin keskeisestä sijainnista. – Sen osalta pitää kuitenkin vielä selvittää öljynerotuskaivoihin liittyvät asiat ja onko paikka mahdollinen tällaiseen toimintaan, Lindberg sanoo arvioiden kuitenkin, että kooltaan hieman suurempi tila voisi olla mopotallille toimivampi. Nuoret mukaan suunnitteluun Mopotallihanke vaatii myös rahaa. Siihen kuinka paljon, vaikuttaa moni sellainen asia, joka vielä on avoinna. Jaana Keisala sanoo kuitenkin näkevänsä hankkeen hyvät puolet ja kertoo olevansa valmis lähtemään viemään asiaa eteenpäin ensi vuoden talousarvion valmistelussa. Lindbergin mukaan aikataulu on sellainen, että syksyn mittaan tehdään suunnitelmia ja alkuvuodesta ryhdytään käytännön toimiin. Nuoret osallistetaan mopotallin suunnitteluun. – tavoite on, että kun ensi keväänä mopoilukausi alkaa, mopotalli olisi toiminnassa, Lindberg suunnittelee. Lindberg iloitsee mopotallin olevan uudenlainen aktiviteetti paikallisille nuorille ja hän näkee hankkeessa monia myönteisiä puolia. – Nuoret saavat samassa yhteydessä liikennekasvatusta, eikä mopotallin tiloissa voi sekoilla ja riehua, vaan pitää kunnioittaa siellä olevaa toisten omaisuutta, Lindberg antaa pari esimerkkiä. – Myös alle mopokortti-ikäiset ovat toivoneet, että voisivat tulla paikalle, vaikkeivät vielä mopoa omistaisikaan. Ja saahan mopotallilla halutessaan kunnostaa vaikka polkupyöriäkin, Lindberg sanoo. Juuso Lindberg ja Oona Ruokonen nuorisotalon päädyssä olevan autotallin edustalla. Kyseinen tila on yksi mahdollisuus mopotallin paikaksi, mutta vielä kartoitetaan, millaisia muita mahdollisuuksia kunnasta löytyisi. Myrskylässä lähdettiin puuhaamaan mopotallia nuorille iidA vASHKO Orimattila Orimattilan seurakunnan kesäkahvila avattiin maanantaina jo neljättä kertaa Orimattilan kirkon edustalla. Avajaispäivä sujui aluksi tihkusadekuurojen merkeissä, mutta tunnelmaa se ei haitannut. Kahvittelemaan saapui heti avajaisaikaan vakioasiakkaita, ja aiempina kesinä kesäkahvilalla on riittänyt vierailijoita myös Orimattilan ulkopuolelta. Kahvilaa avajaispäivänä ylläpitänyt Sanna Vahlberg on odottavaisissa tunnelmissa tulevasta kesästä: – viime kesänä meillä kävi noin 600 asiakasta. Kahvilla on poikennut myös muista kaupungeista hautausmaalla käyneitä ihmisiä, jotka ovat olleet positiivisesti yllättyneitä kahvitarjoilusta. Seurakunnan kesäkahvila tarjoaa kahvin lisäksi teetä sekä suolaista ja makeaa purtavaa, kuten voileipiä ja pullaa. Kahvitarjoilusta maksaminen on vapaaehtoista, ja maksut menevät suoraan Yhteisvastuulle. Kesäkahvilan ohjelmassa ensimmäisellä viikolla on muun muassa kahviaiheista visailua. visailussa vastataan 15:een kysymykseen, jossa jokaisessa on kolme vastausvaihtoehtoa. vastanneiden kesken arvotaan voittaja. visailua järjestetään joka viikko vaihtuvilla teemoilla: Suomen kansallissymbolit, murteet ja juhannus. Kesäkahvilan järjestää Orimattilan seurakunnan varhaiskasvatus, jonka kautta kesäkahvilan hoitamisesta vastaavat kesätyöntekijät. Koronavirustilanne huomioon ottaen kesäkahvilan pöydät on aseteltu riittävin turvavälein kirkon pihalle, ja henkilökunta käyttää maskeja turvallisuuden vuoksi. Hyvällä säällä kahvit voidaan nauttia Orimattilan kirkon edustalla, mutta huonomman sään sattuessa kesäkahvila löytyy kirkon eteisen tiloista. Perjantaisin kesäkahvila järjestetään vanhan Pappilan takaterassilla ja puistossa. Kahvilla on mahdollista käydä 31.5.– 23.6. ja 2.–6.8. välisinä aikoina kello 11–15. Kesäkahvilan avajaispäivänä Sanna Vahlberg (vas.) ja Anne Kalpio olivat pitämässä kahvitarjoilua, mutta myöhemmin kesällä tilalle vaihtuvat kesätyöntekijät. Seurakunnan kesäkahvilassa visaillaan viikoittain
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 10 – N:o 40 – 2021 Työtön työnhakija voi tienata edelleen bruttona 500 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää hänen työttömyysturvaansa, kertoo Kela tiedotteessa. Työttömyysetuuden suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen väliaikaiset ehdot pysyvät voimassa 30. syyskuuta 2021 asti. Suojaosa on se määrä, jonka voi ansaita ilman, että työttömyysetuus vähenee. Työttömyysturvaan on tehty koronaepidemian vuoksi väliaikaisia muutoksia, jotka parantavat työttömyysturvan ehtoja ja tasoa. Jos etuus maksetaan kuukauden välein, työtön työnhakija voi ansaita bruttona 500 euroa ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Jos etuus maksetaan neljä viikon välein, rahamäärä on 465 euroa. Työtulot sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa kuukauden tai neljän viikon mittaisissa jaksoissa, vaikka jaksoon sisältyisi päiviä, joilta hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Tämä voi koskea esimerkiksi jaksoa, jolta hakija saa sairauspäivärahaa. Jokainen suojaosan ylittävä euro vähentää työttömyysetuutta 50 sentillä. Korotettu suojaosa koskee niitä sovittelujaksoja, jotka alkavat viimeistään syyskuun lopussa. Työtön voi tienata yhä 500 euroa korvauksen päälle – Olen perimmiltäni metallimies. Teen metallitöitä vähän harrastuksena yhä, kertoo Orimattilan seurakunnan seurakuntamestari Juha Huttunen. Leppävirralta kotoisin oleva Huttunen päätyi Orimattilaan seurakuntamestarin töihin nelisen vuotta sitten. Ennen seurakuntamestarin työtehtäviä torstaina 60 vuotta täyttävälle Huttuselle on ehtinyt kertyä monipuolinen työkokemus erilaisista töistä. – Ensimmäinen työpaikka minulla oli 18-vuotiaana Hackmannin tehtaalla, jossa työskentelin 20 vuotta. Armeijan jälkeen Huttunen teki töitä muun muassa trukkikuskina, varastomiehenä sekä Varkauden lentokentällä erilaisia työtehtäviä, kuten aurausta, koneiden tankkausta ja kunnossapitotöitä. Lentokenttätyöt päättyivät, kun lentokentän toiminta loppui. – Olen aina ollut sitä mieltä, että kun yksi työ on loppunut, jotain uutta on löytynyt tilalle. Huttunen pääsikin pian takaisin töihin. – Tunsin Joroisten seurakuntamestarin, jonka kanssa tuli puheeksi, että voisin tehdä välillä keikkasuntion tehtäviä. Huttusta opetettiin työn ohessa suntion tehtäviin. – Sieltä minä oppini sain ja se oli alku minun seurakuntauralle, joka tuntuu todella mukavalle. Suntio asvalttimiehenä Kiinteistönhoitajan työt kiinnostivat niin paljon, että hän kävi kiinteistönhoitajan peruskurssin ja suntion alkeiskurssin. – Alkeiskurssilla heräsi ajatus suntion ammattitutkinnosta, jonka suoritin Pieksämäellä silloisessa koulutuskeskus Agricolassa. Suntioksi hän valmistui vuonna 2014. – Tein Joroisissa seurakuntamestarin sijaisuuksia. Olin välillä UPM:n taimitarhalla ja toimin asvalttiyrityksessä liikenteenohjaajana ja lapiomiehenä. Asvalttimiehen homma oli ehkä parasta työtä mitä olen tehnyt. Asvalttiporukoissa välillä ihmeteltiin Huttusen ammattia. – Sanoivat, että oletkohan Suomen ainoa suntio, joka on asvalttimiehenä, nauraa Huttunen. Hän on myös suorittanut erilaisia kortteja, kuten tieturva-, turvallisuusja vartijakortit sekä hygieniaja anniskelupassin. – Kaikista muista korteista on ollut hyötyä, paitsi anniskelupassista vielä. Työpaikka Orimattilasta Ennen Orimattilaan tuloa Huttunen haki töitä eri seurakunnista, mutta sijoittui varasijoille. Lokakuussa 2017 hänet kutsuttiin haastatteluun Orimattilaan. – Ei se tämäkään mennyt helposti. Haastattelun jälkeen sain puhelun, etten tullut valituksi. Pian hän sai uuden yhteydenoton, että valittu henkilö ei ottanut paikkaa vastaan, että tulisiko Huttunen. – Ja minä vastasin välittömästi, että tulen. Uuden työpaikan myötä, tuolloin Joroisissa asunut Huttunen, laittoi talon myyntiin. Vaimo löysi lähiseudulta työpaikan ja tyttärelle saatiin koulupaikka, joten muuttokuorma tuli Orimattilaan. – Myös anoppi on muuttanut Joroisista Orimattilaan. Harrastuksiin kuuluu puutarhanhoito, turvallisuus ja maanpuolustus. Myös omalla pappatunturilla ajelu on tärkeä harrastus. – Kaksi kesää sitten käytiin mopoilla Vesivehmaan lentokentällä, jossa on Päijät-Hämeen ilmailumuseo. Paikka jäi mieleen ja viime kesänä kävin katsomassa paikkaa uudestaan. Tämä katsominen päätyi siihen, että Huttunen toimii nyt kesäaikana ilmailumuseossa oppaana, on kahvilassa apuna sekä tekee talkootöitä. Vaihtelevat työpäivät Huttusen titteli on seurakuntamestari eli hän on hautausmaan ja kiinteistön hoitaja sekä suntio. Talvella tehdään muun muassa lumitöitä ja hiekoitetaan. Kesällä huolehditaan nurmikoista ja istutuksista kesätyöntekijöiden kanssa. Pääasiallinen työpaikka on Artjärven kirkolla, mutta tarpeen mukaan hän auttaa myös Kuivannon ja Orimattilan kirkoilla. Pandemia-aika ei ole näkynyt seurakuntamestarin työtehtävissä kuin lähinnä henkilörajoituksissa. – Hautajaisissa on vähän porukkaa eikä muistotilaisuuksia voi järjestää seurakunnan tiloissa. Kokoaavaa toimintaa ei ole mitään kuten puuhapajoja tai perhekerhoja. Artjärveltä ei ole jumalanpalveluksia striimattu. – Olemme tehneet kuitenkin seurakunnan Youtube-kanavalle nauhoituksia, joissa olen ollut mukana. Töissä on Huttusen mukaan todella hyvä työporukka. – Työn suola on ehdottomasti monipuolisuus ja vaihtelevaisuus. Kahta samanlaista päivää ei tule vastaan. OUTi SirViö Juha Huttunen täyttää 60 vuotta 3.6. Hän juhlii sukulaisten ja ystävien kanssa myöhemmin kesällä. Seurakuntamestari Juha Huttusen töihin kuuluu niin suntion tehtävät kuin hautausmaan hoito. Pääasiallinen työpiste on Artjärvellä, mutta tarpeen mukaan töitä tehdään myös Orimattilan kirkolla. Seurakuntamestarin työn suola on sen monipuolisuudessa Taikuri ojentaa kätensä ja poimii pelikortin tyhjästä. Velttona roikkuva köysi jäykistyy hänen käsissään ja hän kannattelee sitä kuin keppiä. Seuraavaksi hän sulkee käteensä pienen punaisen pallon ja antaa toisen katsojalle. Taikasana lausutaan, ja kun katsoja avaa kätensä, molemmat pallot ovat siirtyneet hänelle. Torstaina 80 vuotta täyttävän Seppo Puolakan kädet käyvät yhä näppärästi ja olohuone muuttuu hetkessä estradiksi. El Seppo -nimellä tunnetun orimattilalaistaustaisen taikurin palo esiintymistä kohtaan ei ole hiipunut, vaikka hän nousee lavalle enää harvoin. – Monta kertaa on tullut mieleen, että mikä sai raskaan päivätyön jälkeen vielä lähtemään keikalle. Kun esiintymisvietti on kerran tullut, ei sitä voi tukahduttaa, hän sanoo. Palo esiintymiseen syttyi lapsuudessa Lappeenrannan rantatorilla, jossa järjestettiin suuret markkinat kahdesti vuodessa. Markkinoilla esiintyi useita legendaarisia taikureita, kuten Timo Tuomivaara, Niilo Seppälä ja Hannes Hyvärinen. Nuori Puolakka katsoi jokaisen esityksen tarkasti ja taikamaailma vei hänet täysin mukanaan. Hän alkoi opetella temppujen tekemistä itsenäisesti, mutta se oli hankalaa, sillä tietoa oli siihen aikaan saatavilla vain vähän. – Taikurit varjelivat salaisuuksiaan tiukasti ja oli hankalaa saada edes välineitä. Kirjastossa oli muutama kirja ja ystäväni taikuri Solmu Mäkelä neuvoi. Puolakka aloitti esiintymisen teini-ikäisenä. Puitteet olivat aluksi hyvin vaatimattomat. – Lappeenrannan raviradalla oli eräänä talvena rokkajuhlat. Autoa ei ollut, joten työnsin potkukelkassa matkalaukkua, jossa välineeni olivat, hän muistelee huvittuneena. Lapsilta kielletty temppu Puolakan mukaan hyväksi taikuriksi ei opi kouluja käymällä, vaan esiintymiseen on oltava synnynnäisiä lahjoja. Taikurin on tärkeää myös osata käsitellä yleisöstä ottamaansa avustajaa silkkihansikkain. – Avustajasta ei saisi tuntua siltä, että hänet nolataan. Jotkut taikurit ovat tehneet virheitä siinä. Hyvä taikuri on sellainen, joka jättää lähtiessään mukavan tunnelman ja osaa keskustella ihmisten kanssa esityksen jälkeen. Puolakka on aina suosinut esityksissään komiikkaa, mikä ei ole miellyttänyt kaikkia. – Joku kriitikko kysyi kerran, pitääkö aina olla hauska. Vastasin, että itkemäänkö sinne on muka tultu. repertuaariin mahtui myös hurjempia, lapsilta kiellettyjä temppuja. Olohuoneen seinällä on kuva muistona tempusta, jossa avustajana toimineen Kaijavaimon päähän laitettiin laatikko. Laatikon läpi työnnettiin sapeleita, ja kun etuluukku lopuksi avattiin, Kaijan pää oli kadonnut. Henkireikänä kalastus Puolakat asuivat Orimattilassa yli 30 vuotta, kunnes muuttivat Lahteen yhdeksän vuotta sitten. Orimattilassa Seppo Puolakka muistetaan myös esiintymisistä kesäteatterissa ja Orimattila laulaa ja soi -tapahtumassa. Puolakka ei koskaan alkanut ammattitaikuriksi, vaan esiintyi päivätyönsä ohella. Työuransa viimeiset 16 vuotta hän työskenteli Orimattilassa Nescon lähettämössä ja keikkaili iltaisin. – Monta kertaa oli matkalaukut jo pakattuna valmiiksi, kun tulin töistä. Syödä hotkaisin, laitoin kravatin kaulaan ja lähdin. Sellaista se oli niin kauan kuin muistan. Taikomisen lisäksi Puolakka on lapsesta asti harrastanut kalastusta ja pilkkimistä. Hän kuuluu Orimattilan Kalakerhoon, jonka riveissä osallistuu talvisin pilkkikilpailuihin. Lahdessa hän käy onkimassa eläkeläisten kalakerhon kanssa. – Kalastus on minulle henkireikä, siellä on aikaa ajatella. Vuonna 2007 Puolakalle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaneläke, jonka jälkeen hän vetäytyi aktiivisesta keikkailusta. Hän esiintyy edelleen satunnaisesti, ja toivoo koronan hellitettyä pääsevänsä kiertämään vanhainkoteja. – Tuntuu, että haluan vielä kaivaa taikasauvan kassista. iDA NiVA Seppo Puolakka täyttää 80 vuotta 3.6. Hän juhlii perhepiirissä. PUHELIMITSE: 03-876 678 ark. 8–16 SÄHKÖPOSTILLA: tilaukset@orimattilansanomat.fi VERKOSSA: www.orimattilansanomat.fi TEE TILAUS: Orimattilan Sanomat määräajaksi tarjoushintaan 3 kk 46 € | 6 kk 88 € ORIMATTILAN SANOMAT LASKIMME DIGILEHDEN HINTOJA. Digilehden tilaajana säästät selvää rahaa ja saat lehtesi luettavaksesi jo klo 02.00 missä päin maailmaa oletkaan. ORIMATTILAN SANOMAT Digilehti 3 kk 35 € Esiintymisen palo ei hiivu Seppo Puolakan mukaan pelikortteja noukkiva lintu on lasten suosikki. 60 VUOTTA 80 VUOTTA
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 11 Kesätyöpaikkoja on tarjolla selvästi viime vuotta enemmän, käy ilmi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n luottamushenkilöille tekemästä kyselystä. Kyselyn mukaan kesätyöpaikkojen määrä lisääntyy kaikilla toimialoilla. Luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoo, että heidän työpaikoilleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Viime vuonna vastaava luku oli 56 prosenttia ja toissa vuonna 71 prosenttia. Viime vuonna kesätyöpaikkojen määrä romahti koronapandemian takia. Neljäsosa luottamushenkilöistä kertoo, että kesätyöntekijöitä palkataan nyt viime kesää enemmän. Yli puolet kertoo, että palkattavien määrä on sama kuin vuosi sitten. Suurinta kesätyöpaikkojen lisäys on tänä vuonna yksityisellä palvelualalla. Toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi SAK:laisilla työpaikoilla 784 luottamushenkilöä. Kesätöitä tarjolla viime vuotta enemmän Ammattikorkeakoulujen yhteishaun valintakokeet alkoivat maanantaina. Kokeet järjestetään yksivaiheisena lähikokeena. Viimeinen koepäivä on 9. kesäkuuta. Maaliskuussa alkaneen yhteishaun opiskelijavalinnat tehdään todistusvalinnalla sekä valintakokeella. Viime vuonna ammattikorkeakoulujen valintakoe oli kaksiosainen siten, että jälkimmäinen Ammattikorkeakoulujen valintakokeet alkoivat Juho Kiuru Myrskylä Vanha rainakone eli kuvanheitin, opetustaulut, käsityökalut ja kalusteet olivat kuumaa kamaa lauantaina Myrskylän kirkonkylän koululla järjestetyssä kierrätyspäivässä. Aina suuressa suosiossa olevat vanhat höyläpenkit oli varattu jo aiemmin, ja osa koulun vanhasta irtaimistosta siirretään uuteen hirsikouluun, mutta asiakkaille jäi silti runsaasti ostettavaa. Alkuperäisessä puukoulussa vuonna 1972 koulutaipaleensa aloittanut Päivi Andersin tuli muistelemaan menneitä ja etsimään opetustauluja. Niitä löytyikin muutama mieleinen. Kouluajoista lähtien Andersinin ystävinä säilyneet Sari Färlin ja Lilli Kansikas eivät hekään joutuneet lähtemään koululaisten loman aikana purettavasta rakennuksesta tyhjin käsin. Färlin hankki työtuolin ja neuvotteli vielä liitutaulun ostamisesta. Kansikas koppasi kirjoja kassiinsa. Myrskylästä kolmikko suuntasi aikoinaan lukioon Porlammille. Sekin koulu on jo entinen. – Aina rakennetaan uusia kouluja. olen vähän huolissani miten niitä rakennetaan. uudetkin koulut homehtuvat, Andersin pohti yleisellä tasolla. rahat retkikassaan ja kulttuuriin Koulun irtaimiston myynti tuli ajankohtaiseksi, sillä Myrskylässä muutetaan kesällä uuteen hirsikouluun. Sinne hankitaan uudet kalusteet ja tarvikkeet, joten vanhat päätettiin kierrättää pientä maksua vastaan. rahaa tuli lauantaina 900 euroa. Kun aiemmista kaupoista kertyi jo hyvä potti, yhteissumma oli 2 700 euroa. Varat menevät koululaisten retkikassaan. rahoja aiotaan käyttää myös koululla pidettävään oppilaiden kulttuuritapahtumaan. Jotkut oppilaat itsekin kerryttivät kassaa muun muassa ostamalla oman pulpettinsa kahdella eurolla. Tuolin sai kaupan päälle. – Jos jotain jää, tiedotamme tavaroista, että saataisiin niitä kiertoon, koulun rehtori Vesa Karjalainen sanoi. itsekin Myrskylässä kouluja käyneelle rehtorille ei tule ikävä vanhoja tavaroita tai edes vanhoja kouluja. – En tunne minkäänlaista haikeutta. Maailma on muuttunut paljon, ja nämä tilat ovat nyt toimimattomat ja ahtaat. olen vain innoissani siitä, mitä tuohon viereen on nyt syntymässä, Karjalainen sanoi. uudesta tuli nopeasti vanha Kierrätystavaroista ulkopelivälineitä hankkineen Riitta Taskisen lapsenlapsi pääsee uuteen hirsikouluun. Taskinen sekä hänen molemmat lapsensa kävivät purkutuomion saaneita kouluja. Nykyinen matala koulu valmistui vuonna 1977. Se tehtiin palaneen puukoulun paikalle. Viereinen kivikoulu puolestaan rakennettiin 1950-luvun puolivälissä. – Kun aloitimme koulun vuonna 1972, kivikoulusta puhuttiin uutena kouluna. Tuntuu uskomattomalta, että tämä on se uusi koulu, nostalgiakierroksella ihmeteltiin. Kivikoulun luokkia on koristeltu purkutaiteella. Jenna Laaksonen ja Minttu Puolakanaho muistelivat omaa koulutaipaleen alkamistaan. – Äkkiä meni 27 vuotta. Tuossa tasanteella vedettiin jotain näytelmää. Kivikoulun vintillä oli vielä laatikoita ja pieniä luistinkasoja. – Kun täältä piti tulla hakemaan vaikka näytelmävaatteita, se pelotti. Ja kylmä oli, entiset koululaiset muistelivat. Tyhjennystalkoita vintillä on pidetty aiemminkin. – Joskus heiteltiin tavaraa ikkunasta ulos, kun palotarkastaja käski vähentämään palokuormaa, rehtori Karjalainen kertoi. Koulut tallennettu valokuviin Molempien vanhojen koulujen purkaminen alkaa melkein heti oppilaiden lähdettyä kesälomalle. Lukuvuosi päättyy lauantaina, purkaminen alkaa seuraavana maanantaina. – Silloin purku-urakoitsija rupeaa rajaamaan aluetta ja tekemään sisäpurkua. Varsinaiset purkutyöt käynnistynevät muutama päivä myöhemmin. Ensin puretaan uudempi koulu, sitten vanhempi, kertoi Myrskylän kunnan tekninen johtaja Timo Krigsman. rakennusyhtiö luovuttaa uuden hirsikoulun kunnalle 2. elokuuta. reilua viikkoa myöhemmin alkaa uusi lukuvuosi. Vanhat koulut jäävät elämään ainakin useisiin valokuviin. Niitä ovat ottaneet Myrskylän valokuvaharrastajat. Myös Kirkonkylän koulun oppilaat ovat taltioineet Myrskylän kouluhistoriaa. Opettaja Laura Tukonen ja helsinkiläisvieras Juha Pitkä muistelivat maapallokoneen toimintaa. Se muun muassa havainnollisti maapallon ja kuun liikkeitä sekä auringon toimintaa. Myrskylän vanhat koulut hyvästeltiin kierrätysteemalla Satumaisen hyvää SAVUKALAA läheltä kauas! Kylänpääntie 45, Myrskylä | 020 735 2730 posti@myrskylansavu.com Juhannusviikon aukioloajat: ke–to klo 9–18, pe 25.6. klo 9–13 ja la 26.6. suljettu www.myrskylansavu.com Puodissamme myös paljon muita pientuottajien herkkuja! Tervetuloa kalapuotiimme! Meiltä maukkaat kalat kesäherkutteluun! TERVETULOA! Ma–to 9–16 Pe 9–18 La 9–14 Kaikkien lämpöpumppujen HUOLTO, ASENNUS ja MYYNTI! Kaikkien* lämpöpumppujen PERUSHUOLTO TARJOUS 139,(sis. alv. 24%) Katso huolto-ohjelma www.sivuiltamme. MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS ! www.lahden lampopumppuhuolto.fi Soita 044 309 3433 NIMESTÄÄN HUOLIMATTA ORIMATTILALAINEN! Laajennamme toimintaamme myös PUTKITÖIHIN. AUTOMAALAAMO JÄRVINEN KY • Henkilöja pakettiautojen maalaustyöt • Pintapeltioikaisut • Muovikorjaukset • Kolarivauriokorjaukset 0400 738 604 • Viikarintie 92 • 16300 Orimattila € Tule arvioituttamaan korusi ilmaiseksi ja muuta ne rahaksi. Testaamme myös leimaamattoman arvometallin ammattitaidolla. Maksamme jalometallisi arvon Riikka Taskista kiinnosti muisteluiden lisäksi urheiluvälineet. Hän löysi paikallista tuotantoa olevan Karhun pesäpallomailan. Jenna Laaksonen (vas.) ja Minttu Puolakanaho ihmettelivät ajan kulumista vanhassa luokassaan kivikoululla. Lab-ammattikorkeakoulusta ovat 28.5. valmistuneet orimattilalainen Karoliina Stenroos tradenomiksi (yamk) liiketalouden alan koulutusohjelmasta, orimattilalainen Tiina Hovila sosionomiksi (yamk) asiakkuusjohtamisen sosiaalija terveyspalvelualan koulutusohjelmasta, myrskyläläinen Auli Korhonen ja orimattilalainen Saara Mikkola sosionomeiksi (amk) sekä pukkilalainen Jere Luoto insinööriksi (amk) konetekniikan koulutusohjelmasta. Suomen diakoniaopiston Lahden kampukselta ovat valmistuneet 28.5. orimattilalaiset Aino Suokas sosiaalija terveysalan perustutkinto, Susanna Eerola kasvatusja ohjausalan perustutkinto ja Janika Peltonen lapsija perhetyön perustutkinto. hämeen ammattikorkeakoulusta ovat valmistuneet 31.5. orimattilalainen Heikki Sutinen insinööriksi (amk) konetekniikan koulutusohjelmasta ja pukkilalainen Janne Pennanen rakennusmestariksi (amk). Valmistuneita osa järjestettiin sähköisesti etänä. Vuoden 2020 korkeakoulujen etäkokeiden yhteydessä keskusteltiin vilpin mahdollisuudesta. ikäpoikkeusluvalla suoritettu ajokortti on helpottanut monen nuoren koulumatkaa, toteaa Liikenneja viestintävirasto Traficom. Ajokortin saamisen ehtoja 17-vuotiaana lievennettiin vuonna 2018. ikäpoikkeusluvalla on myönnetty ajokortteja yli 30 000 nuorelle. runsas neljännes kaikista uusista henkilöauton kuljettajista on 17-vuotiaita. Koulumatkat ovat pääasiallinen syy tämän poikkeusluvan hakemiseen. ikäpoikkeusluvan tyypillinen hakija on mies, joka asuu pienellä paikkakunnalla ja suorittaa ajokortin opetusluvalla. Traficomista arvioidaan, että runsas ajokilometrimäärä selittää ikäpoikkeuslupalaisten liikennevahinkoja ja -rikkeitä. Ensimmäisen ajovuoden aikana ikäpoikkeusluvalla ajokortin saaneet ajoivat lähes 60 prosenttia enemmän kuin 18-vuotiaana kortin hankkineet. Ajokortin poikkeuslupa helpotti monen koulumatkaa identiteettivarkauden tai tietomurron kohteeksi joutuneelle löytyy nyt apua kootusti yhdestä osoitteesta. Digija väestötietovirasto on julkaissut Suomi.fi -verkkopalveluun tietoja asiointikokonaiTietomurron uhrille neuvot yhdestä osoitteesta suuden, joka kertoo, kuinka toimia, jos epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin. – Tavoitteenamme on ollut luoda kokonaisuus, josta kansalainen saa yhdestä paikasta toimintaohjeet ja tiedon, kuinka eri kieltoja pääsee hallinnoimaan, sanoo ylijohtaja Timo Salovaara Digija väestötietovirastosta tiedotteessa. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron jälkeen hallitus linjasi jatkotoimenpiteistä, joista yksi oli henkilön tietoja koskevien sulkujen ja estojen hallinnointia helpottavan kanavan toteuttaminen. uusi palvelukokonaisuus on suunnattu paitsi tietomurron kohteeksi joutuneelle, myös esimerkiksi passin tai henkilökortin kadottaneelle.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 12 – N:o 40 – 2021 Joutsan Pommin kansalliset nuorisokisat 29.5., orimattilalaisten kilpailijoiden tulospoimintoja: P9 40 m: 1) Veeti Seppälä LahdA 6,85. P9 kuula: 2) Veeti Seppälä LahdA 5,65. T11 pituus: 3) Lahja Pekko NastNa 3,54,... 6) Meiju Alhola OrimJy 3,27. T11 kuula: 1) Lahja Pekko NastNa 6,98, 2) Meiju Alhola OrimJy 6,33. T13 60 m: 4) Aino Seppälä LahdA 8,84, 5) Helmi Pekko NastNa 8,90. T13 pituus: 3) Helmi Pekko NastNa 4,45,... 5) Aino Seppälä LahdA 4,24. T15 pituus: 1) Sofia Puolakanaho OrimJy 4,84. Yleisurheilua Trapin Polar Grand Prix 2021 Lahti, Hollola 29.–30.5., tuloksia (peruskilpailu / (pudotusammunta) + finaali / (pud.): M: 1) Eemil Pirttisalo RMY 108 / (04) + 43, 2) Mika Bister K-64 107 + 40, 3) Vesa Järvinen SSG 104+31, 4) Mika Myllylä P-HA 108 / (03) +26, 5) Simo Ruusunen OSU 106 + 21,... 8) Simo Köylinen OSU 102,... 17) Sami Ritsilä OSU 81, 18) Marko Teerioja OSU 76. N: 1) Marika Salmi OSU 111+41, 2) Päivi Konttinen P-HA 78+29, 3) Anu Salomaa LAS 82+23, 4) Satu Pylkkänen OSU 77+20. Y50: 1) Ari Simola LAS 106 + 22 = 128, 2) Pasi Tanhuanpää LAS 100 + 15 = 115, 3) Petri Lahdenpää OSU 89 + 11 = 100, 4) Pasi Saarinen OSU 80 + 12 = 92. Y60: 1) Matti Nummela LAS 104 + 21 = 125, 2) Jari Rämö PHC 102 + 17 = 119 / (01), 3) Risto Rämö LAS 104 + 15 = 119 / (00),... 10) J-P Tuhkanen OSU 78, 11) Jouko Lettojärvi OSU 78. Y15: 1) Samuel Ruusunen OSU 86. Joukkuekilpailu Y: 1) LAS I 307, 2) OSU (Marika Salmi, Simo Ruusunen, Petri Lahdenpää) 306, 3) SSG. Ammuntaa IdA NIVA Orimattila Orimattilan yhteiskoulun robotiikkajoukkue RoboRicers on saavuttanut historiallista menestystä VEX IQ -robotiikan MM-kilpailuissa. Joukkue pääsi kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisjoukkueena finaaliin ja sijoittui loppukilpailussa yhdeksänneksi. RoboRicers-joukkueen muodostavat seitsemäsluokkalaiset Saaga Mast ja Enni Kääriäinen sekä kahdeksasluokkalaiset Teo Lehtonen ja Leevi Vainio. Joukkuetta luotsaavat yhteiskoulun käsityönopettajat Markus Parviainen ja Eija Seunala. Viime viikonloppuna käydyt kilpailut hallinnoitiin Teksasista Yhdysvalloista, mutta käytiin koronatilanteen vuoksi kokonaan etänä. Kilpailuihin osallistui yhteensä 168 joukkuetta. RoboRicers osallistui kilpailuihin Erkko-lukiolla sijaitsevalta kisastudioltaan. He kilpailivat tiimityöosiossa, jossa suoritus tehdään yhteistyössä toisen joukkueen kanssa. Tavallisesti molempien joukkueiden robotit olisivat samalla kentällä tekemässä yhteistä suoritusta, mutta etäkilpailussa kumpikin joukkue tekee tahollaan oman suorituksen ja pisteet yhdistetään. Joukkueen mukaan yhteisen suorituksen tekeminen on hankalampaa etänä, sillä toisen joukkueen kanssa ei voi keskustella suorituksen aikana. Toisaalta suoritukseen on helpompi keskittyä, kun paikalla ei ole yleisöä. – Kisaaminen ei ole niin stressaavaa, kun ei ole katsojia, Mast sanoi. – Toisaalta vaikuttaahan se tunnelmaan, kun täällä olemme vain me, Lehtonen lisäsi. Yhteistyö toimii Mast, Kääriäinen ja Lehtonen aloittivat samassa joukkueessa jo alakoulussa. Vainio liittyi joukkueeseen puolisen vuotta sitten. – Meillä on hauskaa yhdessä ja yhteistyö toimii. Kommunikoimme kilpailun aikana paljon ja suunnittelemme asioita yhdessä, joukkue listaa vahvuuksiaan. Joukkue lunasti MM-edustuspaikan menestyttyään huhtikuussa järjestetyissä robotiikan SM-kilpailuissa. MM-kilpailuja varten joukkueen oli tehtävä kokonaan uusi strategia, joten treenaamiseen kului kevään mittaan paljon aikaa. – Olemme treenanneet koulun jälkeen ja olleet välillä pois tunneilta, Mast kertoi. Joukkuetta luotsaavan Markus Parviaisen mukaan joukkueen motivaatio on pysynyt korkealla kauden loppuun asti. – Yleensä joukkueet ovat loppukeväästä vähän puutuneita ja odottavat kauden päättymistä, mutta heillä on riittänyt intoa. Ennen MM-koitosta joukkue hioi taitojaan harjoittelemalla yhdessä toisen eurooppalaisjoukkueen kanssa. Heti MM-kilpailujen päätyttyä julkaistiin uusi haastetehtävä ensi lukuvuodelle. Joukkue aikoo tutustua siihen ennen kesälomaa, mutta varsinainen työ alkaa syksyllä. – Meillä on myös mahdollisuus siirtyä syksyllä V5-sarjaan, joten pohdimme sitäkin, Lehtonen kertoi. Enni Kääriäinen, Saaga Mast, Teo Lehtonen ja Leevi Vainio saavuttivat yhdeksännen sijan VEX IQ -robotiikan MM-kilpailuissa. RoboRicersin 9. sija kaikkien aikojen paras suomalaistulos Orimattilalaisjoukkue teki historiaa robotiikan MM-kisoissa JUHO KIURU Orimattila Orimattilan Jymyn yleisurheilujaosto keräsi kunniakierroksella 4 322 euroa. Summa on suuri, vaikka korona-aikana varainkeruutapahtuma pidettiin pienenä. Mukana olivat Markku Rokala, Jouko Järvinen ja Simo Mälkki. Keräyskonkari Markku Rokala teki kaikkien aikojen ennätystuloksen 3 441 euroa. Viime vuonna hän keräsi 3 184 euroa. Jymyn kunniakierroksella Rokala on ollut mukana joka vuosi vuodesta 1998 lähtien. Seuran ykköskerääjä on hankkinut vuosien saatossa kunniakierroksilta 33 818 euroa. Suomen Urheiluliiton kaikkien aikojen keräystilastossa Rokala on viime vuoden jälkeen sijalla 67. Hänellä on hyvät mahdollisuudet kohentaa sijoitustaan, sillä orimattilalaisen edellä olevista puolet ei enää viime vuosina ole kerännyt lisää rahaa. Tilaston kärkeen on matkaa, sillä Seinäjoen Seudun Urheilijoiden Matti Mäki-Reinikka on kerännyt yli 450 000 euroa. Perinteinen ja selkeä keräys innostaa Kunniakierroksen keräyssummasta valtaosa jää seuran nuorisotyöhön yleisurheilussa. Osa menee Suomen Urheiluliitolle. Rokalan mielestä se on hyvä asia. – Olen urheillut itse ja saanut liiton tukea. Hyvä, että pieni osa keräyksestä menee sinne suuntaan. Viime viikon tapahtumassa Rokala hankki kierrosmaksuja yhteensä 123 euroa ja kertamaksuja 735 euroa. Suurimpana tukijana hänellä oli perinteiseen tapaan rakennusliike Karirakenne oy 45 euron kierrosmaksulla. Jouko Järvinen keräsi 785 euroa. Rokala ja Järvinen kiersivät kentän 22 kertaa. Simo Mälkki kiersi rataa 3 euron kierrosmaksulla keräten 81 euroa. Rokalan mielestä kunniakierros on hyvä ja selkeä tapa kerätä rahaa urheiluseuralle ja pitää itsensä kunnossa. – Hyvinkin entiselle hyppääjälle juoksu ei ole niin helppoa. Meillä on vähän pomppiva askel. Mutta hyvä olo silti tulee tapahtuman jälkeen. Se palkitsee, kun voi olla seuralle hyödyksi. Työsuorituksia Kokouksia Koti ja perhe Huoneistoja ja kiinteistöjä myytävänä Likotien ja Kiiliöntien VUOSIKOKOUKSET 9.6. klo 18.00 Likotie, klo 19.00 Kiiliöntie, Pentti Katajalla, Likotie 57. Hoitokunnat Kt-kaksio 64 m 2 , 2. krs. Puh. 040-583 2673. Markku Rokala ennätystulokseen Jymyn kunniakierroksella MISKA MIETTINEN Orimattila Yleisurheilukautensa avannut Kristiina Mäkelä oli loistovireessä sunnuntaina Helsingin Eläintarhan urheilukentällä Toukokuun kisoissa. Orimattilan Jymyn urheilija voitti reilun 10 asteen lämpötilassa hypityn kolmiloikkakisan tuloksella 14,20. Mäkelä jäi Heli Koivula-Krügerin Suomen ennätyksestä vain 19 senttiä. Tulos jätti silti hampaankoloon. – Haasteena oli lankulle osuminen ja juoksun yhdistäminen siihen. Kun ensin jäin ponnistuksessa kauas lankulta, aloin harppomaan. Sitten en päässyt kunnolla ponnistamaan lankulta, Mäkelä kertoi Suomen Urheiluliiton tiedotteessa. Tulos kirjattiin pöytäkirjaan tuulen ollessa 1,1-astetta myötäinen. Mäkelän sarja oli kaikkiaan vakuuttava, kun neljä muuta loikkaa kantoivat lukemiin 14,10, 14,12, 13,88 ja 14,08. Kuudennesta suorituksesta pöytäkirjaan jäi rasti. Olosuhteet olivat erikoiset. Mäkelä sanoi, että Helsingin reissu oli silti hyvä harjoituskisa, vaikka askelmerkin kanssa olikin hakemista. – Tuuli oli vähän vaikea ja sillä lailla hassu. Kun tuntui, ettei ole tuulta, tuulimittari näytti 2,2 metriä sekunnissa. Mäkelä oli kisassa täysin ylivoimainen, sillä kakkoseksi päätynyt Keski-Uudenmaan Yleisurheilun Noora Sihvonen hävisi Mäkelälle liki kolme metriä (11,39). Viipurin Urheilijoiden Lotta Joenpolvi oli kolmas noteerauksella (10,79). – Kunto on hyvä, mikä näkyi etelänleirin harjoituksissa. Olin kaikissa loikkatreeneissä 14 metrissä. Siksi päätettiin valmentajan kanssa, että nyt kilpaillaan, jos on hyvä sää – mutta tehdään harjoitus, jos sää on huono. – Turun Paavo Nurmi Gamesissa ponnistetaan sitten kunnolla lankulta. Paavo Nurmi Games kisataan ensi viikon maanantaina ja tiistaina. Muista edulliset rivi-ilmoitukset. Kolmen ilmoitusrivin ilmoitus maksaa 12 euroa, neljän rivin ilmoitus 16 euroa, viiden rivin ilmoitus 20 euroa. Mäkelä hätyytteli Suomen ennätystä PETRI SIPILäINEN Pukkila Pukkilan seurakuntakodin myynti on annettu paikalliselle kiinteistönvälittäjälle Lennu Sajomaalle. Kirkkoneuvosto päätti asiasta viime viikolla. Neuvosto pohti myös seurakuntakotikauppaan mukaan lohkottavan tontin suuruutta, mutta päätöstä siitä ei vielä tehty. – Kyse on joka tapauksessa tuhansista neliöistä, kirkkoherra Hannu Tiainen toteaa. Myytävään määräalaan ei kuitenkaan sisällytetä Keskustien varren parkkipaikkaa ja sen yläpuolista nurmialuetta. Pukkilan seurakuntakoti on noin 700 neliön suuruinen rakennus, jossa on seurakuntasalin ja keittiön lisäksi kolme asuntoa. Niistä kaksi on tällä hetkellä vuokrattuna. Seurakunnalla ei ole rakennukselle enää käyttöä. Seurakunta tulee asettamaan kiinteistölle pohjahinnan neuvoteltuaan asiasta kiinteistönvälittäjän kanssa. Kirkkoherra Tiaisen mukaan tässä vaiheessa on täysi arvoitus, missä aikataulussa kiinteistö saadaan myydyksi. – Pukkilan kunnantalokaan ei ole mennyt kaupaksi. Tällaiset rakennukset ovat erikoisia kaupan kohteita. Lisää valvontakameroita Kirkkoneuvosto päätti lisätä kameravalvontaa. Uusi valvontakamera asennetaan Porvoonjoen partaalla sijaitsevaan siunauskappeliin, jossa on ilmennyt ilkivaltaa. – Kappeliin on yritetty murtautua ja viereiseen puuvajaan menty sisällekin, kirkkoherra selvittää. Kirkon ympäristö on jo ennestään kameravalvonnan piirissä. Pukkilan seurakuntakoti myyntiin paikalliselle välittäjälle • LVI-urakointi, -asennukset ja -huollot • LVI-saneeraukset ja -remontit • Lämpöratkaisut Rami: 040 558 4557 Kim: 040 507 5495 www.putkipari.fi putkipari@putkipari.fi Paras kumppanisi rakentamiseen ja remontointiin: Puh. 050 5183 763 Orimattila weckman@hotmail.fi ? uudisrakentaminen ? remontit ? laatoitukset Rakennustyö Weckman LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA ASIANAJOTOIMISTO varatuomari ESKO RANTANEN Erkontie 10, ark. klo 9–16, esko.rantanen@pp.inet.fi, puh. 0400-840 555. KUMIja LASIHUOLTO – auton renkaat – tuulilasit – rengastyöt – koristelasit – rakennuslasit – peilit ORIMATTILA puh. 03-777 1670 LÄMPÖPUMPUT Lämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto. Myös putkiremontit. Soita 044 309 3433 SIIVOUSPALVELUA LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 03-884 830, 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – yli 30v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PYYDÄ TARJOUS • Keittiökaapistot • Makuuhuonekomerot • Eteisryhmät • Irto-ovet • Työpöytätasot • Paljon ovivaihtoehtoja PUUJA KALUSTETUOTE Veljekset Ovaska Hirsitie 5, Orimattila p. 03-777 3308, 050 585 3468 www.velj-ovaska.fi ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Myymälä 040-513 8073 avoinna ma–pe 8.30–16.30 Tokkolantie 8 www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti ASIANAJOTOIMISTOJA AUTOJA KULJETUSALA RAKENTAMINEN Mallusjoella omakotitalo asuinkerros 3h+k+wc 85 m 2 , alak. autotalli, sauna, pukuhuone, kellari, varastotiloja, yläk. varastotiloja. Kok. pa 209 m 2 . Kunnallistekniikka. Iso puutarhatontti 1830 m 2 . Oikotie kohdenumero 7976264. Elma Ester Avonius 100 v. 2.6.2021 Onnea! Aaro ja Sirkka-Liisa Lastenlapset perheineen Kuivannon tytöt Lahja Pekko (oik.) ja Meiju Alhola nappasivat Joutsassa kaksoisvoiton T11-sarjan kuulassa. KUVA: MArjA WArtiAinen ORIMATTILAN SANOMAT ANNA HAKAMA Orimattila Orimattilan Asunnot on onnistunut hilaamaan käyttöastettaan parempaan suuntaan. Vuokrataloyhtiö sai ohjeen kasvattaa käyttöastettaan seuraavien viiden vuoden aikana prosentista 98 prosenttiin. Viimeisten neljän kuukauden aikana vuokrataloyhtiö on jo onnistunut nostamaan taloudellista käyttöastettaan 88,99 prosentista 90,88 prosenttiin, eli liki kahdella prosenttiyksiköllä. Yhtiön toimitusjohtaja Suvi Tuomala on tyytyväinen käyttöasteen kohentumisesta, ja sanoo tavoitteena olevan, että käyttöaste saataisiin jo aiemmin haluttuun 98 prosenttiin. Vuokrataloyhtiö on lähtenyt aktiivisesti kohottamaan käyttöastettaan muun muassa osan huoneistojensa sekä muutaman kokonaisen rivitalokiinteistön myynnillä. Arviolta loppukesästä julkiseen myyntiin tulevat rivitalokiinteistöt sijaitsevat Artjärvellä, Luhtikylässä ja Mallusjoella. – Kyselyjä rivitalokiinteistöistä on tullut jonkin verran, selvästi eniten on kyselty Artjärven rivitalokiinteistöistä, Tuomala kertoo. Kiinteistöjen myynnin ohessa käyttöasteen nostoon tähtääviä toimia ovat myös remontit. Oriontien tornitalojen peruskorjausten yhteydessä lisäksi osa vähällä kysynnällä olleista kolmioista jaetaan kahdeksi pienemmäksi asunnoksi, jotta kysyntään pystytään vastaamaan paremmin. Ensimmäisen tornitalon remontti alkaa kuluvan vuoden marraskuun alusta ja sen on määrä valmistua vuoden 2022 marraskuun lopussa. – Remontissa uusitaan koko kiinteistön tekniikka, viemärit, katto, seinät ja ikkunat, Tuomala luettelee. Remontin kustannusarvio on Tuomalan mukaan 2 000 euron neliöltä, eli kokonaisuudessaan noin neljä miljoonaa euroa. Hankkeen KVR-urakkakilpailutus käynnistyy lähiaikoina ja urakoitsijat on Tuomalan mukaan määrä valita syksyllä. Tällä hetkellä kohteessa tehdään vielä tarkentavia kuntotutkimuksia. Peruskorjaukset etenevät Oriontiellä myös kolmeen muuhun tornitaloon, joita on tarkoitus peruskorjata yksi talo vuodessa. Orimattilan Asuntojen käyttöaste parani
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 2021 – N:o 40 – 13 Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner Ke s k i v i i k ko 2 . 6 . T i i s t a i 1 . 6 . R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Tiistai 1.6. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Hartaita säveliä 6.15 Aamuhartaus 6.25 Aamusoitto 6.56 Päivän mietelause 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10 Hartaita säveliä 7.15 Aamuhartaus 7.25 Hyvää huomenta 7.30 Ykkösaamu 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto 11.00 Klasariparatiisi: Hasse – Rakas saksilainen joka melkein unohtui 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassinen kattaus 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kaisa Pulakan aikamatkat 17.30 Timantteja ja ruostetta 18.05 Romano mirits 18.20-18.29 Orlando 53/70 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 1/10: Matkaanlähtö. 19.22 Yksi on hyvää seuraa 19.30 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10-6.00 Yöklassinen. Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Mainosbiisien ilta 18.50 Merisää. 18.55 Mainosbiisien ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Mainosbiisien ilta 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Radio Suomen Ilta 20.20 Radiomatkatoimisto Haapasmatkat 20.40 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17-21.47 Politiikkaradion puheenjohtajatentti 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio – toiveiden yö. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 2.54 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen. 3.54-4.00 Yöradio. Keskiviikko 2.6. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Hartaita säveliä 6.15 Aamuhartaus 6.25 Aamusoitto 6.56 Päivän mietelause 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10 Hartaita säveliä 7.15 Aamuhartaus 7.25 Hyvää huomenta 7.30 Ykkösaamu 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Journalisti Johanna: Entä jos mikään ei ole sitä miltä näyttää? 12.50 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Klassinen kattaus 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Timantteja ja ruostetta 18.20-18.29 Orlando 54/70 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Tampere Chamber Music: Avajaiskonsertti 20.10 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa elokuvantekijä Jan Ijäksen elämästä 22.50 Kuuntelijaklubi 23.00 Iltahartaus 23.10-6.00 Yöklassinen. Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Ilta. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Luonto-Suomen teemailta 020317600. 18.50 Merisää. 18.55 LuontoSuomen teemailta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen teemailta 020317600. 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Metsäradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17-21.47 Politiikkaradion puheenjohtajatentti 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Pollari. Rock-etsivä 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio – toiveiden yö. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 2.54 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Kissankehto – Susanna Vainiola. 3.55-4.00 Yöradio. Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Ulos luontoon: Lepakkomissio 06.25 Ylen aamu 09.30 Metsien kätkemä 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.53 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.56 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.59 Yle Uutiset Häme 11.02 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.05 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.08 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.11 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.14 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.17 Yle Uutiset Lappi 11.20 Yle Oddasat 11.24 Oddasat 11.40 Kriminalisti (12) 12.40 Rakkauden ja häpeän hedelmät (12) 13.25 Me tulemme taas (S) 14.45 Itse valtiaat (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.35 Luontohetki: Rehevä Costa Rica 16.05 A-studio viittomakielellä 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Rakkauden ja häpeän hedelmät (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.30 Metsien kätkemä 19.00 Historia: Brittikuninkaalliset ja natsit 20.00 Toivomus 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Syntinen (16) 22.45 Oddasat 23.00 Ihme (16) 23.55 Meidän maamme – Vårt land: Itäja Pohjois-Lappi 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 2.6. 06.53 Dinotassut (S) 07.04 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.08 Maijuli (S) 07.15 Ritari Mikke (S) 07.27 Metsän halki (S) 07.31 Mitä ihmettä? (S) 07.36 Pii ja Poju (S) 07.50 Milli ja Molli (S) 08.16 Galaxi 08.17 Pok ja Mok (7) 08.25 Näin meillä (7) 08.37 Hirveä Henri (S) 08.50 Jumppahetki: Reipas jumppa 09.00 McLeodin tyttäret (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Muuttopäiväkirjat 10.45 Hittimittari 11.45 Meidän maamme – Vårt land: Helsinki 12.15 Luontoretkellä 13.00 Ahvenanmaan sankarit 13.30 Casualty (12) 14.21 Satuhäät 15.10 Play Rape (12) 15.30 Romeshin epämukavuusmatkat 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Luottomies (12) 18.10 Luottomies (12) 18.19 Luottomies 2 (7) 18.30 Yleisurheilun GP, Jyväskylä 21.00 Parayleisurheilun EM 22.00 The Fall (16) 23.00 Bermudan kolmion salaisuudet 23.45 Pilluralli – itsenäistymisen vuosi 00.15 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Emmerdale (7) 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Grand Designs – unelma-asunnot 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Valitut Palat Collection 12.15 Pilanpäiten 12.30 Villien jäljillä 13.30 Super-Jahti 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Kaappaus keittiössä 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Stadi vs. Lande 21.00 Suurmestari 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 MM Extra 22.50 Penkinlämmittäjät 23.50 Rouva Ministeri (7) 00.45 Ulosottomiehet 01.40 Grand Designs – unelma-asunnot 02.35 Remontilla rahoiksi 03.30 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 04.30 112 (7) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 06.50 Pyjamasankarit (7) 07.15 Angry Birds Stella (S) 07.20 My Little Pony: Pony Life (S) 07.30 LEGO Friends: T yttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.40 LEGO City Adventures (7) 07.50 LEGO Ninjago (7) 08.05 Angry Birds Toons (S) 08.10 Bakugan: Battle Planet (7) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 The Wall Suomi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Remppa vai muutto Vancouver 14.55 Huvila & Huussi 15.55 Hauskat kotivideot 16.55 Onnenarpa 17.00 Rempalla tuloja 17.30 Vieraissa Australia 18.35 MasterChef Australia 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: 007 – Quantum of Solace (16) 23.15 Tulossa: Syke (12) 23.20 Hyvät ja huonot uutiset 00.20 Australian rajalla 00.50 Australian rajalla 01.20 48 tuntia rikoksesta (12) 02.20 Poliisit 2019 (7) 03.20 Amerikan rajavartijat 03.50 Astral-TV Sub 06.30 Muumien maailma (S) 06.40 Muumien maailma (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.15 Muumilaakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (7) 08.05 Lucky Luken uudet seikkailut (S) 08.30 Oggi ja torakat (7) 09.00 Paavo Pesusieni (S) 09.30 Bob’s Burgers (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Home and Away (12) 11.30 Fresh Off the Boat (S) 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Koiralle koti 13.00 Salatut elämät (S) 13.30 Salatut elämät (S) 14.00 Salatut elämät (S) 14.30 Salatut elämät (S) 15.00 Baywatch (12) 16.00 Simpsonit (12) 16.30 Simpsonit (7) 17.00 Masked Singer USA 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Penkinlämmittäjät 21.00 Schitt’s Creek (S) 21.30 Schitt’s Creek (S) 22.00 Schitt’s Creek (S) 22.30 Subleffa: Uuno Epsanjassa (S) 00.40 Sub.doc: Maailman karmeimmat junamatkat 01.40 Suomen surkein kuski 02.35 Ambulanssi (12) 03.30 Nuori MacGyver (12) 04.25 Simpsonit (7) 04.55 Simpsonit (7) Yle Teema & Fem 08.30 YLE FEM 08.30 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.50 Ideoiden maailma 09.50 Tekniikka muuttaa ihmistä 10.20 Minun puutarhani 11.00 Tareq Taylorin ruokamatka 11.30 Adam & Eva 12.00 YLE TEEMA 12.00 Spaceship Earth 13.50 All inclusive täysihoito (S) 14.00 Miki Liukkonen, sivullinen 14.30 Egenland 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (12) 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Suru ja minä 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.53 Ensi kertaa uurnilla 20.00 YLE TEEMA 20.00 Marokko – rakkauden ja sodan aika (12) 21.00 Simon Reeve Pohjois-Amerikassa 22.00 Kino: Jos tämä katu osaisi puhua (12) Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tareq Taylorin ruokamatka 06.25 Ylen aamu 09.30 Metsien kätkemä 10.00 Kaikenkarvaiset ystäväni (7) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.53 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 10.56 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.59 Yle Uutiset Häme 11.02 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.05 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.08 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.11 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.14 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.17 Yle Uutiset Lappi 11.20 Yle Oddasat 11.24 Oddasat 11.40 Kriminalisti (12) 12.40 Rakkauden ja häpeän hedelmät (12) 13.25 Lumikki ja 7 jätkää (S) 14.45 Itse valtiaat (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Rakkauden ja häpeän hedelmät (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset Uutis-Suomi 18.30 Metsien kätkemä 19.00 Prisma: Ihosyövän anatomia 20.00 Vintage-valtakunta 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.35 Perjantai-dokkari: Olen hyvä äiti, koska annoin lapseni pois 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.01 Erikoisryhmä Köln (12) 22.45 Oddasat 23.00 Ihme (16) 23.50 Meidän maamme – Vårt land: Länsi-Lappi 00.20 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 1.6. 06.52 Saara ja Sorsa (S) 07.04 Rikke (S) 07.11 Kerkko Kukko (S) 07.21 Petran poppoo (S) 07.32 Simo (S) 07.39 Robottijunat (S) 07.51 Askarrellaan 07.57 Vekarat! (S) 08.23 Galaxi 08.24 Tipu Touhukas (S) 08.26 Lassie (7) 08.50 Jumppahetki: Tasapaino ja voimaharjoitus 09.00 McLeodin tyttäret (12) 09.45 Uusi päivä (S) 10.15 Muuttopäiväkirjat 10.45 Hittimittari 11.20 Jopet-show (S) 11.45 Meidän maamme – Vårt land: Etelärannikko 12.20 Koiraperheet käytöskoulussa 13.00 Ahvenanmaan sankarit 13.30 Casualty (12) 14.20 Satuhäät 15.15 Jopet-show (S) 15.40 Näin rakennetaan luksusauto 16.30 Uusi päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Rock-Suomi: Valloittajat 18.50 Luottomies (12) 19.01 Luottomies (12) 19.11 Luottomies (12) 19.21 Luottomies (12) 19.31 Luottomies (12) 19.41 Luottomies (12) 19.50 Parayleisurheilun EM 21.00 Huuhkajien EM-joukkueen julkistus 22.00 The Fall (16) 23.00 Ellie Flynn: Yhdysvaltain lapsivaimot (12) 23.45 Pilluralli – itsenäistymisen vuosi (7) 00.15 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Emmerdale (7) 09.40 Kauniit ja rohkeat (S) 10.05 Grand Designs – unelma-asunnot 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 MM-kisastudio 12.10 Jääkiekon MM: Kanada – Suomi 13.00 Jääkiekon MM: Kanada – Suomi 13.45 Jääkiekon MM: Kanada – Suomi 14.35 MM-kisastudio 14.45 MTV Uutiset Live 15.00 Pilanpäiten 15.15 Selviytyjät 16.00 Salatut elämät (S) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.06 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen: erikoishaastattelu 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 MM kisat: Kanada – Suomi kooste 21.00 Super-Jahti 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 MM Extra 22.50 NCIS: New Orleans (12) 23.45 Rouva Ministeri (S) 00.40 Ulosottomiehet 01.35 Grand Designs – unelma-asunnot 02.30 Remontilla rahoiksi 03.25 Ruokaritarit Jamie ja Jimmy 04.25 112 (7) Nelonen 05.00 Astral-TV 06.00 Bing (S) 06.05 Rusty Rivets (S) 06.30 Halinallet: Tervetuloa Halimaahan (S) 06.50 Pyjamasankarit (7) 07.15 Angry Birds Stella (S) 07.20 My Little Pony: Pony Life (S) 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.40 LEGO City Adventures (7) 07.50 LEGO Ninjago (7) 08.05 Angry Birds Toons (S) 08.10 Bakugan: Battle Planet (7) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 The Wall Suomi 10.00 Kiinteistöveljekset: Rempalla uuteen kotiin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita 13.55 Remppa vai muutto Vancouver 14.55 Huvila & Huussi 15.55 Hauskat kotivideot 16.55 Onnenarpa 17.00 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 18.00 MasterChef Australia 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Mission Impossible – Fallout (12) 00.00 Burgerimies Suomessa 01.00 Australian rajalla 01.30 Australian rajalla 02.00 Poliisit 2019 (7) 03.00 El Chapo (12) 04.00 Astral-TV Sub 06.30 Muumien maailma (S) 06.40 Muumien maailma (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.15 Muumilaakson tarinoita (S) 07.40 Paavo Pesusieni (S) 08.05 Code Lyoko: Evolution (S) 08.30 Oggi ja torakat (7) 09.00 Paavo Pesusieni (S) 09.30 Bob’s Burgers (S) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Home and Away (S) 11.30 Fresh Off the Boat (S) 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Koiralle koti 13.00 Salatut elämät (7) 13.30 Salatut elämät (7) 14.00 Salatut elämät (7) 14.30 Salatut elämät (S) 15.00 Baywatch (12) 16.00 Simpsonit (7) 16.30 Simpsonit (7) 17.00 Stadi vs. Lande 18.00 Ulosottomiehet 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Simpsonit (7) 20.00 Rantabaari (12) 20.30 Rantabaari (12) 21.00 Subleffa: The Revenant (16) 00.05 Subleffa: Independence Day – Uusi uhka (12) 02.30 Kuolen nauruun (12) 03.40 Julkkis Pomo piilossa 04.35 Penkinlämmittäjät Yle Teema & Fem 08.20 YLE FEM 08.20 Villieläimiä tutkimassa 09.00 Efter Nio 10.00 Etäelämää 10.30 Egenland 11.00 YLE FEM 11.00 Närbild 11.30 Spotlight: Pandemiankieltäjät 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (12) 13.20 Uusi Kino: Mehiläishoito (S) 14.00 Kiehtova maailma: Junamatka Amerikkaan 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.10 Milanon naisten paratiisi (12) 16.55 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 17.30 YLE FEM 17.30 Malory Towers (7) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kuninkaalliset korut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.53 Watt Nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Egenland 20.30 YLE TEEMA 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Orjakaupan synkkä menneisyys 22.00 The Real McCoy (12) 23.40 Play Rape (12) Sudokun ratkaisu (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: 8C 2D 10 FE 58 8 3 9 1 6 7 2 4 5 1 4 6 2 8 5 9 3 7 7 2 5 3 9 4 6 8 1 3 6 7 9 4 1 8 5 2 9 1 2 8 5 6 4 7 3 4 5 8 7 3 2 1 6 9 5 9 4 6 1 3 7 2 8 6 7 1 5 2 8 3 9 4 2 8 3 4 7 9 5 1 6 Tiistai 1.6. Yle Radio 1 klo 19.02: Radioteatteri esittää: Mielensäpahoittaja maailmalla, osa 1/10: Matkaanlähtö. Kyllä sitä niin mielensä pahoittaa, kun velipoika soittaa 32 vuoden jälkeen ja pyytää luokseen Fuengirolaan, vakavasti sairaanakin on. Tästä alkaa Mielensäpahoittaja maailmalla -kuunnelmasarja, jossa tunnettu karvalakki tekee matkaa Espanjaan ja ihan yksinkertaistahan se ei ole. Käsikirjoitus: Tuomas Kyrö. Ohjaus: Matti Ijäs. Musiikki: Timo Hietala. Äänisuunnittelu: Ari Mursula. Tuotantokoordinaattori: Laura Jaakkola. Tuottaja: Pekka Ruohoranta. Henkilöt: Heikki Kinnunen, Emilia Sinisalo, Raimo Grönberg, Juha Pulli, Taisto Oksanen, Milka Ahlroth, Antti Lehtinen, Soila Valkama. Uusinta vuodelta 2018. Yle TV1 klo 19: Prisma: Ihosyövän anatomia. Saatuaan syöpädiagnoosin George McGavin ryhtyy selvittämään eri hoitomuotoja ja tapaa alan johtavia asiantuntijoita, jotka kertovat uusimmista tutkimustuloksista. Miltä ihosyöpähoitojen tulevaisuus näyttää? T: Tern Television Productions / BBC, IsoBritannia Yle Teema & Fem klo 22: Kino: Jos tämä katu osaisi puhua (12). Nuori nainen odottaa lasta ja yrittää samalla todistaa miehensä syyttömyyden väitettyyn rikokseen James Baldwinin samannimiseen romaaniin perustuvassa elokuvassa. (If Beale Street Could Talk, USA 2018) O: Barry Jenkins. N: KiKi Layne, Stephan James. HD. Kuvassa Alonzo ”Fonny” Hunt (Stephan James) ja Tish Rivers (KiKi Layne). Kuva: Tatum Mangus / Yle
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina kesäkuun 1. päivänä 14 – N:o 40 – 2021 86 TUULA KOIVUNEN perushoitaja, Kh:n 2 varapuheenjohtaja Tasapainoinen talous Laadukkaat palvelut Kehittyvä elinvoima Osallistuva kuntalainen PIDETÄÄN HUOLTA ORIMATTILASTA, ORIMATTILA PITÄÄ HUOLTA MEISTÄ. 51 TORSTI HOKKANEN Erityisopettaja, Yhteisöpedagogi SUVI JÄRVINEN Palvelusihteeri OLAVI LAHTINEN Eläkeläinen VESA TERÄS Tietotekniikan insinööri VEINI HOLOPAINEN Eläkeläinen, Erityisopetuksen rehtori evp JOUNI KETTUNEN Koneasentaja KATJA LAURONEN Sähköja automaatioasentaja TIMO TURUNEN LVI-asentaja JARMO HÄNNINEN Tradenomi YAMK TUULA KOIVUNEN Perushoitaja JANI MALINEN Metallimies SINIJOHANNA VILJA Palvelukoordinaattori OLLI JOKINEN Vuoroesimies KIRSTI LAATUNEN Äidenkielen lehtori, eläk., Opetusneuvos MARKO NEVALAINEN Hevostenhoitaja 80 84 88 92 89 93 90 94 91 81 85 82 86 83 87 Nyt on aika äänestää! Löydä oma ehdokkaasi: sdp.fi/kuntavaalit KUNTAVAALIT 2021 Ennakkoäänestys 26.5.–8.6. Vaalipäivä 13.6. PIDETÄÄN HUOLTA KUNNASTA. KUNTA PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. Mainoksen maksaja Myrskylän Kokoomus ry 13 KiM FoRsElL 14 TuUrE FyHr 15 MaRjUt HeLsKe 16 AnTtI HäMäLäInEn 17 IrMeLi HäMäLäInEn 18 LaSsE JuUsElA 19 TuUlA KaArAkAiNeN 20 HaNnElE KäHeNaHoViRtAlA 21 SaTu LiNdGrEn 22 MaRjA LäHdEmäKi 28 SeBaStIaN ScHnEiDeR 29 SaKu SjöBlOm 30 KaJ SjöLuNd 31 TuOmO VeHnIlä 32 AnTtI VeSaNeN 33 IiRo ViLkMaN 34 MiRvA ViLoNeN 35 ToMi ViLoNeN 36 JuHo ViRéN 37 SaLlA WeStMaN 23 SiRpA MäEnPää 24 ElMeRi NiEmInEn 25 EeRo PeSoLa 26 JuSsI SaLmInEn 27 PeRtTi SaNtAlA 52 Juha Hämäläinen projektipäällikkö maatalousyrittäjä 6 Palveluiden säilymisen, maaseudun ja liikunnan puolesta 31 34 37 38 35 36 32 33 Jari Kaitaranta Rehti ja Reipas Rautatieläinen. Jalat Maassa Maalaisjärjellä. Kehitetään Orimattilaa asukkaiden toiveiden mukaan. Kuunnellaan, katsellaan ja suunnitellaan asiat yhdessä. Talous & Raha asettaa rajat, mutta pienilläkin teoilla voi olla suuret vaikutukset. 106 Meidän kaikkien Orimattila. www.orimattilansanomat.fi ORIMATTILAN SANOMAT Sinä ehdokas Vielä ilmestyy kolme lehteä ennen vaaleja! Lauri Hakama p. 0500 840 266 Puh. 0400 666 226 TORSTAINA 3.6. VAIN klo 10–15 Urheilutie 9 Jymylinnassa RAJU alk. PETAU SPATJA T 16 € -60–80% PETAUSPATJOJA alk. MOOT TORISÄNKY JÄ 199 € -60–80% MOOTTORISÄNKYJÄ KOTIMAISIA SOHVIA RAJUIN HINNOIN! alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOHV IA Seinäjoki Puh. 0400 666 226 VAIN TORSTAINA 3.6. klo 10–15 ORIMATTILASSA Jymylinnassa, Urheilutie 9 ORIMATTILASSA KOTIMAAN LAADUKKAAT SÄNGYT JA SOFFAT SUORAAN TEHTAALTA MAKSUAIKAA! Meillä voit maksaa osissa! KOROTONTA HYVÄLLÄ HINNALLA! HYVITÄMME VAIHDOSSA vanhat sohvakalustot ja sängyt KOTIINKULJETUS MEILTÄ ILMAINEN Huom! Lopetamme! Jäämme eläkkeelle! alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOHV IA -60–80% RUNKOSÄNKYJÄ Tehtaiden varastoeriä, malleja ja uutuuksia -60-80% -60-80% PALJON PALJON SÄNKYJÄ & PETAUSPATJOJA YM. alk. 100 € SÄNKYJ Ä KOTIMAISIA SOHVIA RAJUIN HINNOIN!