• ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 22. lokakuuta 2024 N:o 81 – 73. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi Irtonumero 2,50 e (sis. alv.) Pentti Järvi Ky Yli 30 v. AJONEUVOJEN RUOSTEENESTOA www.ruosteenestoa.?i puh. 03-779 7244 NIINIKOSKEN KAIVIN RAJALA OY • soraja kalliomurskeet • seulotut lajikkeet • kaivinkoneurakointi puh. 040 722 8700 KAJALON SORA KAJALON SORA – ORIMATTILA – NASTOLA – VILLÄHDE – LAHTI Kallioja kivimurskeet, sepelit, kivituhkat, sorat ja hiekat PARHAAT KALLIOJA KIVIMURSKEET PARHAAT SEULOTUT KIVIAINEKSET ...JA PARAS PALVELU kajalonsora.fi 040 501 5771 ORIMATTILAN SANOMAT Tule tutustumaan sähköisen taloushallinnon tuomiin etuihin. Mira Hämäläinen puh. 040 501 0582 mira@mirtax.fi Toimisto avoinna ma–to 8–15, pe suljettu. Yrittäjä – vapauta itsesi paperitöistä. Janne Rautakoski varallisuudenhoito 040 148 0835 Jaana Heinonen myyntijohtaja 044 491 8220 Victor Hydén maaja metsätalous 044 493 2066 Sanna Rauhala lakipalvelut 044 434 1008 Janica Metsä yritysasiantuntija 044 901 5599 SÄÄSTÖPANKKI YRITYSPANKKI MENESTYKSEN TAUSTAJOUKOT Ota yhtey?ä tai lue lisää osoi?eessa: saastopankki.?/yrityspankki Yrityspankin asiakkaana saat henkilökohtaisen yrityspankkiirin toimintasi tueksi sekä asiantuntijuu?a rahoitukseen ja varainhallintaan yhdessä lakipalveluiden kanssa. Puheluiden hinnat pvm/mpm. Kuntosalille! Ota yhteyttä, niin aloitetaan treenit: 044 591 1271/Tinja tinja@?tmillstudio.? www.?tmillstudio.? Erkontie 12, 16300 Orimattila Tarjoamme 1 000 m 2 kokoisen viihtyisän ja monipuolisen treeniympäristön kuntosali-, ryhmäliikuntasekä pienryhmäharjoitteluun. Tervetuloa! Tervetuloa lyhytkursseille! Orimattilassa Kortteja ja koristeita paperista Quilling-tekniikalla 26.-27.10. Joulukoristeita makrameella 2.-3.11. Karjalainen koristemaalaus tulppaanit ja marjat 8.-23.11. Ompelulanit 15.-17.11. Valmista koruja PET-muovista 23.11. Myrskylässä Koruja makrameella 23.11. Digilehti ilmestyy 6.11. Kevään kursseille voit ilmoittautua jo nyt! M ma–pe 8.30–20 | la 8.30–16 | su 10–14 Erkontie 16 | Orimattila | 03 887 430 www.orimattilanapteekki.fi Tarjoukset voimassa 31.10.2024 asti. Palvelemme uusissa tiloissa S-Marketin kiinteistössä normaalein aukioloajoin. Pahoittelemme muuttotöistä aiheutuvaa haittaa! Muuttotarjous Kauneustarjous Multivita Ascorbin Pore 20 poretabl. Cerave Facial Moisturising Lotion -kosteusemulsiot 52 ml HINNAT VOIMASSA MA–KE 21.–23.10.2024 ELLEI TOISIN MAINITA. Tuotteita rajoitettu määrä. SUOMI Samin Valio normaalisuolainen SÄMPYLÄRINKELI 420 g (2,38/kg) porkkana NAUDAN JAUHELIHA 17 % 1 kg Rajoitus 2 pkt/talous Plussa-etu ?????? Plussa-etu ?????? Plussa-etu ?????? K-Supermarket 30 v. synttäri Myllärin Atria RUUSUKIMPPU MUROT Ilman Plussa-korttia 2,65–3,19/pkt (8,83–10,63/kg) VOI BANAANI Ilman Plussa-korttia 2,59/pss (6,17/kg) Ilman Plussa-korttia 4,29/kpl (8,58/kg). Rajoitus 2 kpl/talous. 2 99 Extra luokka, Costa Rica Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 044 363 6832 ark. 7–21, la–su 8–20, www.k-supermarket.fi 1.1.10.20 kpl, Kenia 300 g (6,17/kg) 500 g (5,98/kg) pss kg kpl ERÄ ERÄ 7 99 1 85 10.pkt kimppu pkt Voimassa MA–KE 21.–23.10. Voimassa MA–KE 21.–23.10. RUOKAMESTARILTA! Oman keittiön Coca-Cola Zero Sugar, Sprite Zero Sugar ja Fanta sokerittomat HERKKUTORILTA! KALAMESTARILTA! 12 95 11 95 7 99 HERKULLISET RAHKAT NAUDAN KEITTOLIHAT KOKONAINEN LOHI VIRVOITUSJUOMAT kg kg kg 3x6-pack Ilman Plussa-korttia 4,95/6-pack (2,05/l) (sis. pantit 0,90). (sis. pantit 2,70). Rajoitus 2 erää/talous. Ovh. 16,95/kg Ilmainen fileointi. Norja. 0,33 l/tlk 6-pack (1,23/l) Plussa-etu ?????? ERÄ Tämän päivän teemanumeron näköislehti luettavissa ILMAISEKSI osoitteessa: www.orimattilansanomat.fi NÄE KUULE KOE KE 23.10. KLO 18.30 LIIGA: RUNKOSARJA PELICANS VS HIFK Poliisi epäilee 64-vuotiasta orimattilalaismiestä alaikäisen lapsen parittamisesta. Epäilty vangittiin eilen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa törkeästä parituksesta epäiltynä. Tutkinnanjohtaja, Hämeen poliisilaitoksen rikoskomisario Jari Kiiskinen sanoo STT:lle, että uhri on yli 16-vuotias, mutta alle 18-vuotias. Tästä syystä asiassa ei tutkita esimerkiksi lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia. Niissä niin sanottu suojaikäraja on 16 vuotta. Poliisin tiedotteen mukaan asia tuli tietoon syyskuussa poliisilaitokselle tulleen ilmoituksen myötä. Esitutkinnassa selvitetään paritukseen liittyvää taloudellista hyötyä ja suunnitelmallisuutta. Rikoskomisario Kiiskinen ei vielä ota kantaa seksiä ostaneiden ihmisten määrään tai siihen, ovatko he voineet syyllistyä rikokseen. – En tässä vaiheessa vielä ota kantaa siihen ostajien osuuteen. Heidän osalta ratkotaan vielä asiaa eteenpäin. Ostajien osalta se menisi seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttönä, mutta sellaista tutkintaa ei ole vielä käynnistetty, Kiiskinen sanoo STT:lle. Koska esitutkinta on alkuvaiheessa, poliisi ei voi kertoa tapahtuman tarkempia yksityiskohtia uhrin yksityisyyden suojelemiseksi. Poliisi epäilee orimattilalaisen miehen parittaneen nuorta Orimattilalaisen yläkoulun opettajaa syytetään Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa luottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tapaus sattui, kun mäkeä laskemassa ollut oppilas satutti jalkansa. Hän valitti opettajalle kipua jalassa ja jäi mäen juureen maahan istumaan. Tunnin päättyessä opettaja vei muut oppilaat kouluun, mutta jätti loukkaantuneen sijoilleen. Koululle saavuttuaan opettaja pyysi erästä oppilasta soittamaan loukkaantuneelle, mutta tämä ei vastannut. Hän pyysi huoltajaa apuun ja pääsi siten kotiin. Loukkaantuneelta murtui mäenlaskussa nilkka, eikä hän pystynyt kävelemään. Syyttäjä vaatii opettajalle sakkoja. Tuomio annetaan myöhemmin. Tapahtumat ajoittuvat vajaan viiden vuoden päähän. Asia käsiteltiin silloin työnantajan kanssa, ja opettaja on jatkanut tehtävässään. Lapsi jäi mäkeen, opettajalle syyte
• ORIMATTILAN SANOMAT Tänään: ANJA, ANITA, ANNIINA, ANETTE, ANITTA, NITA Keskiviikkona: SEVERI Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2 – N:o 81 – 2024 Lukijan postia 40 vuotta sitten Päivyri Päivän miete Tänään tästä Gra ikka: Bulls Säätiedot: Tiistai 22/10 Keskiviikko +10 Torstai +11 Perjantai +10 Lauantai +11 Orimattila Artjärvi Myrskylä Porlammi Pukkila 11 11 11 11 11 4,4 m/s Orimattilan kaupungilla on positiivinen mutta samalla kiusallinen ongelma: Pennalaan olisi tulossa datakeskuksia peräti kolmin kappalein, mutta maata ei riitä kaikille eikä ehkä myöskään sähköä. Fortumin puuhaamalle jättimäiselle datakeskukselle on jo varattu 150 hehtaarin alue Pennalan teollisuusalueen länsipuolelta. Sen lisäksi teollisuusalueen sisällä sijaitsevasta, yhteensä 17 hehtaarin kokoisesta tonttikokonaisuudesta on syntynyt kilvoittelu Fincap DC Corpin ja Fortum Power and Heatin välille. Kolmesta teollisuustontista muodostuvasta alueesta kiinnostui ensin Fincap. Orimattila olikin jo vuokraamassa tontteja sille, mutta sitten Fortum tuli väliin. Se on huolissaan, että Fincapin pieni datakeskus ehtii valmistua valmiiksi kaavoitetulle tonttirykelmälle ennen Fortumin omaa isoa datakeskusta ja varata alueen sähkönsiirtokapasiteettista niin leveän siivun, että se sotkee energiajätin suunnitelmat. Niinpä alueelta jo yli 3,5 miljoonan euron edestä maita ostanut Fortuminkin on nyt yhtäkkiä ilmoittanut olevansa kiinnostunut vuokraamaan kyseiset Lahdentien sekä Kytöniityntien tontit. Se on valmis rakentamaan niille Fincapin tapaan pienen datakeskuksen. Fortumin huoli sähkön riittävyydestä voi tosin olla ylimitoitettu. Sähkönsiirtoverkon omistavan Fingridin edustaja arvioi Orimattilan Sanomien haastattelussa, että molempien toimijoiden datakeskukset mahtuvat toimimaan Pennalassa, etenkin kun alueen sähköverkon siirtokapasiteettia ollaan lisäämässä ensi vuosikymmenen alkupuolella. Fortum haluaa kuitenkin pelata varman päälle ja taklata kilpailijan ulos pelikentältä. Orimattilan kaupunkikehitysja tekninen valiokunta on käsitellyt tonttien vuokrausta kahdesti, mutta ratkaisua ei ole saatu aikaiseksi. Neuvotteluja kummankin osapuolen välillä kuulemma jatketaan. Tonttien vuokrauksesta viime kädessä päättävä kaupunginhallitus ei ole vielä edes päässyt sanomaan sanaansa asiasta. Orimattilan päättäjien pähkäilyä on helppo ymmärtää. Kaupunki ei suin surminkaan halua vaarantaa Fortumin megaluokan datakeskusinvestointia. Se on vuosikymmeniin suurin elinkeinoelämän satsaus Orimattilaan ja voi poikia paljon hyvää kaupungille. Yhtiötä kuunnellaan sen takia herkällä korvalla. – Otamme mielellämme kaikki yritykset vastaan, mutta ei ole kaupungin edun mukaista ottaa sellaista riskiä, että parisataa henkeä työllistävä datakeskus ei voisi sijoittua Orimattilaan, kaupunginjohtaja Kalle Larsson muotoili tämän lehden taannoisessa haastattelussa. Toisaalta pienemmän toimijan datakeskuksen hylkääminen sähkön riittävyyteen perustuvien väärien oletusten takia olisi sekin kurja juttu. Päättäjien pitää lisäksi ottaa huomioon kaupungin heikko teollisuustonttitilanne. Kiistan kohteena olevat kolme Pennalan tonttia muodostavat kutakuinkin kaupungin koko valmiiksi kaavoitetun teollisuustonttivarannon. Jos ne vuokrataan nyt jommalle kummalle datakeskustoimijalle, seuraaville tulijoille on tarjolla pelkkää ”ei oota”. Sekä Fincap että Fortum ovat valmiita maksamaan kolmesta teollisuustontista yhteensä noin 60 000 euron vuosivuokraa. Tonttien ostaminen ei kumpaakaan ainakaan tässä vaiheessa kiinnosta. Entäpä jos Pennalaa kohtaan virinnyt kiinnostus yltyy, ja alueelle mieliikin sellaisia yrittäjiä, jotka olisivat myös valmiita ostamaan tontit itselleen? Se tietäisi kaupungille kutakuinkin miljoonan euron myyntituloja. Sen summan kasaan saaminen Fortumin tai Fincapin maksamista vuokratuloista kestäisi noin 17 vuotta. PETRI SIPILäINEN Lukijan postia ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS Avoinna ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Miska Miettinen p. 044 7043 715 miska.miettinen@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI Avoinna ma–pe klo 8–16 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoituslaskutus Susan Petäjä p. 03-876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi Lehtitilaukset p. 03 876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Ilmoitusvalmistus Tarja Hietavirta p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 199 e (2 erässä á 103 e , 3 erässä á 70 e , 4 erässä á 54 e ). Paperilehden digilisä 1 e /kk. Digikesto 12 kk 139 e . Digitilaus 6 kk 75 e , 3 kk 37 e . Kestotilaus jatkuu ilman eri uu distus ta, ellei tilausta peruta tai muu teta. Kestotilaus laskutetaan kun kin laskutusjakson alussa voi massa olevan tilaushinnaston mu kaisesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 210 e , 9 kk 174 e 6 kk 123 e , 3 kk 69 e Tarjous 3 kk 55 e , 6 kk 105 e . Ulkomaille tilattaessa kaksinkertainen maksu. – Lehti ei suorita tilaajalle hyvitystä lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila ark. 6.30–16, la–su 6.30–12, puh. 0100 4070. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 0100 5445. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,35 Tekstin edellä, tekstissä 2,10 Kuolinilmoitukset 2,10 Tekstin jälkeen 2,00 Takasivulla 2,20 Hintoihin lisätään 25,5 % arvonlisävero. Laista, asetuksista tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä konttoriimme viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset kaksi täyttä työpäivää ennen julkaisupäivää. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Virheestä, joka johtuu esim. epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä lehti ei vastaa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai ilmoituksen tarkoitetusta julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutisja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Uutismedian liiton jäsen ISSN 1236-6609 PAINOPAIKKA Sanoma Manu Oy, Tampere Pennalan teollisuusalueella jäljellä oleville kolmelle tontille on yht’äkkiä kova tunku. Kaupunki kolmen datakeskuksen loukussa Olisin tyytyväinen, jos Artjärventien varteen saataisiin pyörätie, joka jatkuisi Koskustentien risteykseen saakka. Pyöräilen itse päivittäin Artjärventietä ja tiellä on usein kaahareita, jotka aiheuttavat vaaratilanteita. Onko kaupunki valmis ottamaan vastuun, jos ihminen jää auton alle? Olisi hyvä, että ihmisillä olisi myös heijastimet, ja poliisikin voisi joskus tulla mittamaan nopeuksia tien varrelle. JOuKO LATVANIEmI Pyörätie tarvitaan Koskustentien risteykseen saakka Huomaa, että syksy on enemmän sielun kuin luonnon kausi. FRIEDRICH NIETzSCHE Näin kirjoitat Lukijan postiin Lähetä kirjoituksesi osoitteella Orimattilan Sanomat, PL 5, 16301 Orimattila tai sähköpostitse osoitteella yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tai www.orimattilansanomat. fi Yleisönosastokirjoitus on aina allekirjoitettava Työja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus elokuulta kertoo siitä, kuinka työttömyys on noussut kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti tarkasteltuna työllisyyskatsausta nuorten, alle 25vuotiaiden osalta, kasvua on paljon. Elokuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 31 500, mikä on siis yli 5 000 työtöntä enemmän kuin vuoden takaisessa katsauksessa, saman ikäluokan osalta. Alle 20-vuotiaiden määrä oli 7 300. Työttömyys oli noussut eniten juurikin alle 20-vuotiaiden keskuudessa (30%). Nuorten työpajat tukevat osaltaan nuorten työllistymistä. Nuoret voivat hakeutua työpajoille suoraan tai muun tuen mm. sosiaalitoimen tukemana. Työpajat ovat matalan kynnyksen toiminnan muotoja, joiden kautta nuoren on mahdollista tuettuna päästä koulutukseen tai työelämään. Nuorella saattaa olla arkeen liittyviä elämänhallinnan haasteita ja näitä pystytään myös työpajatoiminnassa tukemaan. Työpaja toiminnassa keskeistä on yhteisöllisyys ja toiminnallisuus. Kaikille nuorille lukeminen tai opiskelu eivät ole syystä tai toisesta olleet mahdollisia. Työpaja toiminnan kautta pyritään löytämään nuorta tukevat tavat päästä opiskelemaan ja työllistymään. Nuorten kouluttautuminen ja osaaminen vahvistavat nuorten tulevaisuuden näkymiä ja työllistymistä. Samanaikaisesti nuorten kouluttautumisja työllisyyshaasteiden ohella, työelämä muuttuu kovaa vauhtia. Yhteiskunnallinen muutos mm. digitalisaation sekä ilmastotekijöiden velvoitteiden kautta, edellyttävät enemmän osaamista sekä uudenlaisia tietoja ja taitoja tehdä työtä. Näin ollen nuorten tulisi saada hyvät lähtökohdat opintoihin sekä työllistymiseen. Osaaminen on keino tukea hyvinvointia ja terveyttä sekä työllistymistä. Työllisenä osallisuus vahvistuu ja hyvinvointi on vahvempaa usealla eri osa-alueella. Syrjäytyminen on myös yksi yhteiskunnallinen haasteemme, johon meidän tulee ennaltaehkäisevillä toimilla etsiä ratkaisuja. Vahvistamalla osallisuutta voimme ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuuden kokemukset opintojen ja työllistymisen kautta vahvistavat hyvinvointia ja vahvistavat nuorella tunnetta, että kuuluu yhteisöön ja laajemmin yhteiskuntaan. meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta, tämä vanha sanonta pitää edelleen paikkansa. mIRVA ILLI-LAmPIO Orimattilan kaupunginvaltuutettu aluevaltuuston varavaltuutettu (kok) Nuorten mahdollisuuksia opiskeluun ja työllistymiseen tulee tukea musiikin moniosaaja, runonlaulaja ja kansanmusiikin tutkija, pukkilalainen Taito Hoffrén on kuollut. Hän kuoli 50-vuotiaana 18. lokakuuta. Kuopiossa 16. maaliskuuta 1974 syntynyt Hoffrén innostui kansanmusiikista lukioaikana ja hevimusiikki jäi vähemmälle. Hoffrén rakasti pieniä asioita ja yksityiskohtia ja pystyi näkemään niitä. Sellaisia löytyi myös kansanmusiikista. Siinä Hoffrénia viehätti sen intiimiys, yhden ihmisen ääni, perinteet, juuret ja kieli. Hoffrén muutti Pukkilan Kanteleelle 1990-luvun lopussa puolisonsa Ilona Korhosen kanssa. Kiireinen kansanmusiikin opiskelijapari kaipasi Helsingistä rauhallisempaan ympäristöön. Hoffrén teki omalla levymerkillään kulttuurityötä ja julkaisi yli kolmekymmentä albumia suomalaista kansanja maailmanmusiikkia. Hoffrén oli myös taitava äänittäjä ja tunsi musiikkialan tekniikan ja levynteon läpikotaisin. Suurimpana lempilapsenaan Hoffrén piti runonlaulua. Hän teki siitä tohtorintutkintoa, mutta ei aivan ennättänyt saada sitä valmiiksi. Tutkimuksen ytimessä oli runonlaululegenda Arhippa Perttunen. Hoffrén toimi etenkin kansanmusiikin, mutta myös muun musiikin yleismiehenä tuottajana, festivaalien ja levyjen tekijänä sekä myös laaja-alaisena muusikkona. Hän työskenteli myös teatterin ja tanssin parissa muusikkona. Hoffrén oli laajalti tunnettu ulkomaita myöten. Rakastettu ja arvostettu sekä myös palkittu muusikko oli hyvin taitava ja osasi käyttää kykyjään muiden auttamiseen. Lämpimän persoonan poismeno koskettikin tuhansia ihmisiä ja toi valtavan muistamisten vyöryn perheelle Pukkilaan. JuHO KIuRu monipuolinen muusikko Taito Hoffrén on poissa Energian huoltovarmuus nousi taloutemme ytimen kohuksi edellisen kerran 1970-luvulla. Silloinen Lähi-Idän kriisi oli laajenemassa koko maapalloa huolestuttavaksi. Olimme silloin riippuvaisia tuontiöljystä. Saimme enimmillään kaikesta energiastamme 61 prosenttia ulkomaisesta öljystä. Se huoletti. Energian huoltovarmuuden puolesta alkoi puhua metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari. maaja metsätalousministeri Johannes Virolainen asetti 1978 aiheeseen energiametsätoimikunnan. Huikarin vetämän toimikunnan tuli selvittää, miten korvata ulkomaista öljyä uudentyyppisellä metsäenergialla erityisesti lämmön ja sähkön tuotannossa. Toimikunta jakoi metsäenergian varsinaisen tuotannon kolmeen osioon. Ensiksi, pienikokoisen ensiharvennuspuun sekä hakkuutähteen korjuuta energiaksi tulisi kehittää talousmetsien metsänhoidollisena toimena. metsähakkeen vuosituotannon mahdollisuudeksi laskettiin 20 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Toiseksi, hieskoivun viljelyä ja kasvatusta energiapuuksi tulisi kehittää metsäojitetuilla alueilla. Lämpöhakkeen tuottajana hieskoivulle sopii keskipitkä kiertoaika, 20–30 vuotta. Sopivaa aluetta laskettiin olevan maassamme yhteensä 750 000 hehtaaria. Kolmanneksi, lyhyen kierron pajun (3–5 vuoden korjuuvälein) energiaviljelyä esitettiin kehitettäväksi joutomaan pelloille ja turvesuonpohjille. Energiahakkeen tuotanto nähtiin luontevaksi, kestäväksi jatkumoksi jo silloin tilapäiseksi arvioidulle energiaturpeen tuotannolle. Energiametsätoimikunta jätti mietintönsä 1981. mietinnön käytännön ehdotukset toteutuivat kuitenkin vain osittain. Öljyn maailmanhinta laski Lähi-idän silloisten sotien jälkeen. Energian huoltovarmuus ei ollut enää päivittäinen uutisaihe. Nyt se taas on, ensin ukrainan kriisin ja tänään lisäksi Lähi-Idän kriisin seurauksena. meillä on taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä luokkaa miljoona hehtaaria. Nyt ne alueet ovat huoltovarmuutemme energiavarastoja. Pienpuu on heti korjattavissa energiahakkeeksi voimaloihin. Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita on suoperäisillä maillamme käytettävissä välittömästi. Yhteensä koivua (hiesja rauduskoivu) on puustostamme 16,6 prosenttia. Jos siitä korjattaisiin kestävästi yksi prosentti energiapuuksi, sitä saataisiin 3,7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Pajun energiaviljelyä on kehitetty 1970-luvulta lähtien. Kasvukautena 2024 viljelmiä oli kuitenkin vain parikymmentä hehtaaria. Huoltovarmuuden laskelmia energiapajulle on tehty kokonaispinta-alalle 300 000 hehtaaria. Se vastaa Suomen ympäristöhoidon peltojen, turvesuon jättömaiden, joutomaan peltojen ja osin nykyään raivioiksi laskettavien peltomaiden kokonaisalaa. Ilman energiametsätaloutta meillä ei ole vahvaa energian huoltovarmuutta. Tämä ymmärrettiin taloudessamme jo 40 vuotta sitten. Energiametsätoimikunnan varhaiset suositukset olisi syytä ottaa tämän hetken kriiseissä uuteen harkintaan. Selkäranka energian huoltovarmuudellemme löytyy edelleen metsistä. VELI POHJONEN maatalousja metsätieteiden tohtori metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Huoltovarmuus energiallemme nojaa edelleen metsiin Ympäristövaliokunta on 8.10.2024 päättänyt myöntää kymmenen vuoden määräaikaisen yhdistetyn maa-ainesja ympäristöluvan Soranjalostus Jaakonsaari Oy:n ns. Kortesuon kivilouhimolle. Luvan taustalla ovat muun muassa selvitykset, jotka koskevat huhtakurjenpolven, västäräkin, kirjoverkkoperhosen, liito-oravan ja lepakoiden esiintymistä. Sen sijaan louhimon edellyttämien kiviaineskuljetusten osalta on vain toteamus, jonka mukaan ”suunnittelualueen länsireunalle rakennetaan uusi tieyhteys. Kiviaineskuljetukset ma–su klo 7–22 (10–30 käyntiä työpäivässä) ohjautuvat Kortesuontien ja metsäkulmantien kautta Heinämaan suuntaan.” Luvan myöntämiseen liittyvien kuljetusvaihtoehtojen selvittäminen on päätöksenteossa sivuutettu. Päätöksentekijä näyttää pitäneen kiviainesten kuljetuksien toteuttamista metsäkulmantien kautta itsestään selvänä. Perusteluja valitun kuljetusvaihtoehdon toteuttamiselle ei esitetä, vaikka kyseessä on yhdistetyn maa-ainesja ympäristöluvan myöntämisen kannalta ratkaiseva asiakokonaisuus. muuttaahan päätöksen toteuttaminen radikaalisti metsäkulmantien erityisluonnetta ja tien rakenteellisia tekijöitä. Kyseessähän on on muuhun kuin raskaisiin kiviaineskuljetuksiin tarkoitetun metsäkulmantien muuttaminen raskaisiin kiviaineskuljetuksiin. Päätöksentekovaltuus on tältä osin jäänyt epäselväksi. Asiaa enemmälti pohtimatta lienee viisainta todeta, että kevyeksi ja puutteelliseksi koettava päätöksentekomenettely enteilee valitusmenettelyn käynnistämistä. JORmA HEIKKILä Kortesuontien kivilouhimolupa 23. lokakuuta 1984 Pitäjäsanomat uutisoi liiketalo Vihreän Linjan rakentamisen aloittamisesta. Kyseisessä rakennuksessa toimii nykyään muun muassa Kukkaja Hautauspalvelut Henriikka. Kauppapuutarha Vihreän Linjan liiketalon rakennustyöt Orimattilan kirkonkylässä ovat päässeet hyvään vauhtiin. Myllytien ja Lahdentien risteyksen tuntumaan nousevasta liiketalosta tulee kolmikerroksinen ja neliöitä taloon tulee kaikkiaan noin tuhat. – Talo valmistuu ensi vuoden aikana, tarkemmin on vaikea sanoa, selvittää liikkeenharjoittaja Veli Kuusisto. –Tiloihin tulee meidän kukkatalomme sekä kolmet vuokratilat. Kysyntää tiloista on ollut kovasti mutta mitään sopimuksia ei vielä ole tehty. Liiketalon ovat suunnitelleet Mary ja Veli Kuusisto. ooo 25. lokakuuta 1984 Pitäjäsanomissa oli uutinen S-market Wiljamin avajaisista. S-Market Wiljami avasi ovensa eilen. Väkeä tungeksi pihaalueen täydeltä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä klo 10.00. Ilmainen leipä ja puinen voiveitsi tiesi väkijoukon alkupäähän tungosta. Kunnanjohtaja Aulis Aaltonen leikkasi avajaisviipaleen metrisestä Wiljami-limpusta. Toimitusjohtaja Seppo Toivonen ja market-päällikkö Heimo Uhlgren viilsivät omat siivunsa ”Otetaan pojat”, kehotti Toivonen ja näillä ’avajaishaukuilla’ Wiljamin tarjoukset ja palvelut tulivat kaikkien ulottuville. Kunnanjohtaja Aulis Aaltonen kuvasi avaussanoissaan alalla tapahtunutta kehitystä. – Orimattilalaiset perustivat aikanaan oman osuuskaupan omien kauppapalveluidensa turvaamiseksi. – Nyt tämä liike on siirtynyt koko maakunnan kattavan osuuskaupan hallintaan. Me orimattilalaiset uskomme, että ratkaisut ovat tapahtuneet meidän eduksemme ja nyt avattava Wiljami pystyy palvelemaan entistä paremmin Orimattilan ja sen ympäristön kuluttajia. ooo 27. lokakuuta 1984 Pitäjäsanomat kertoi Pitäjäsanomilla TET-harjoittelun suorittaneesta Jarkko Kokosta. Positiiviseksi kokemukseksi kuvailee Orimattilan yläasteen 9A-luokkalainen Jarkko Kokko kahden viikon työelämään tutustumisaikaansa Pitäjäsanomissa. Jarkko on saanut pikkuisen läpileikkauksen lehtityöstä. Jarkolla ei ole ollut ennakkotietoja lehden teosta, hän ei ole aikaisemmin koskaan käynyt edes missään kirjapainossa tutustumassa alan työhön. ”Ihmeellisimmäksi” Jarkko määrittelee latomon, missä hän ei ihan päässyt koneita näpräilemään, mutta sai purkaa painettujen lehtien ladelmia. – Lehtityö kiinnostaa edelleen, vaikka en vielä tiedä, tuleeko siitä elämänurani. En ole siitä vielä tehnyt päätöksiä, kouluaikana ehtii vielä miettiä. Toimituksen ja latomon työt kiinnostavat kyllä, toteaa Jarkko. FRANS RäSäNEN Kirjoittaja on Orimattilan Yhteiskoulun yhdeksännen luokan oppilas, joka suoritti tet-harjoittelunsa Orimattilan Sanomissa. S-market Wiljami avasi ovensa KUVA: JUho KiUrU Musiikin alalla Taito Hoffrénin lempilapsi oli runonlaulu. KUVA: Virpi KAllio
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2024 – N:o 81 – 3 16-vuotias lahtelainen poika sai sakkoja laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. Tuomion antoi Päijät-Hämeen käräjäoikeus. Poika oli yhdessä tuntemattomaksi jääneen henkilön kanssa uhannut orimattilalaista poikaa viime vuonna. Tuomittu oli muiden kanssa lähettänyt uhrille viestin ja myös soittanut tälle. Yhteydenotoissa uhattiin tappamisella tai ainakin ruumiillisella väkivallalla. Olosuhteet olivat sellaiset, että uhatulla oli perusteltu syy pelätä turvallisuutensa puolesta. Kunnianloukkauksesta tuli tuomio, kun poika oli muiden kanssa lähettänyt uhrille useita asiattomia viestejä, joissa nimiteltiin halventavasti. Käräjäoikeus määräsi pojalle 20 päiväsakkoa. Niistä tuli maksettavaa minimimäärä 120 euroa. Orimattilalaista poikaa uhanneelle ja loukanneelle sakkoja Keskiviikkona iltapäivällä työmatkaliikenteen aikaan sattunut peräänajo ruuhkautti hetkeksi Lahdentien. Pakettiauton ja henkilöauton kolari sattui Orimattilassa Pennalan ja Virenojan välissä. Kahdelle altistuneelle ei kummallekaan koitunut vakavampaa vahinkoa. Pelastuslaitos sulki toisen kaistan onnettomuuden selvittelyn ajaksi eli noin puoleksi tunniksi. Peräänajo ruuhkautti Lahdentietä Moottoritiellä kaistojen väliin ajautunut henkilöauto aiheutti hälytyksen lauantai-iltana kymmenen jälkeen. Auto oli Orimattilan kohdalla Tuuliharjan eteläpuolella. Sisältä löytyi humalaansa pois nukkunut kuljettaja. Poliisi korjasi kuskin parempaan talteen. Humalainen nukkui autossaan moottoritiellä JuHO Kiuru Orimattila Pimeä syystaivas välähteli sinisenä sunnuntai-iltana Orimattilassa. Kymenlaakson Sähköverkko oy:n käytönjohtaja Janne Malmström selvittää, että ilmiön takana oli luultavasti muuttolinnut. Ne aiheuttavat valokaaria, kun törmäävät vähköverkon ilmajohtoihin. – Lintuja todennäköisesti lentänyt Viljaniemessä 20 kilowoltin ilmajohtoihin ja ne ovat tehneet lyhyen kahden minuutin sähkökatkon. Automaattinen katko suojaa sähköverkkoa vikatilanteessa. Lyhyitä katkoja on sähköverkossa tavallista enemmän syksyisin ja keväisin, kun muuttolinnut ovat matkalla. Pikajälleenkytkennässä sähköt palautuvat vajaassa sekunnissa. Jos vika ei sillä toimella poistu, automatiikka kokeilee sähköjen palauttamista kahden minuutin kuluttua. – Silloin ihmisille tulee taas sähköt, jos vika on langoista poistunut. Mutta jos siellä on joku oksa tai jotain on jäänyt kiinni johtoihin, tulee pidempi keskeytys, kunnes asentajat tulevat paikalle. Janne Malmströmin mukaan muuttolinnut eivät aiheuta sähköverkolle suurta vaivaa. Suurimman osan vioista hoitaa automatiikka. – Mutta kuluttajille katkot ovat hankalia. Jos on jotain laitteita kotona, missä pitää kelloja asetella, kyllähän se hermon nostaa pitkään. Sunnuntain tarkka vikapaikka ei ole tiedossa. Malmströmin mukaan valkaaren voi pimeällä nähdä, jos sattuu olemaan lähistöllä. ilmajohtoihin on asennettu paikoin varoittimia linnuille. Valokaaret välähtelivät Orimattilan illassa PeTri SiPiLäiNeN Orimattila Orimattilan uusi elinvoimajohtaja Sara Vilander aloittaa työnsä Orimattilassa jo marraskuun puolivälissä. Hän toimii vuoden loppuun asti määräaikaisen kehitysjohtajan tittelillä ja jatkaa sen jälkeen elinvoimajohtajana. elinvoimajohtajan uusi virka sisältyy kaupungin organisaatiouudistukseen, joka astuu voimaan vasta vuoden vaihteessa. Vilander halutaan Orimattilaan kuitenkin jo sitä ennen, ”jotta tuleva elinvoimajohtaja perehtyy ja osallistuu uuden toimialan viimeistelyyn tulevana toimialajohtajana”, kuten hallintojohtaja Lilli Peltosen tekemässä virkamiespäätöksessä perustellaan erikoista menettelyä. Vilanderia perehdyttää töihin nykyinen vs. kaupunkikehitysjohtaja Timo Tarkkala, jonka viransijaisuus päättyy vuodenvaihteessa. Tarkkala palaa sen jälkeen takaisin johtavaksi rakennustarkastajaksi. Vilanderille maksetaan kehitysjohtajan työstä sama 7 250 euron kuukausipalkka kuin elinvoimajohtajan työstäkin. Myös Tarkkala nauttii vuoden loppuun asti yli 7 000 euron kuukausipalkkaa. Uusi elinvoimajohtaja aloittaa jo ensi kuussa – kehitysjohtajana MiSKA MieTTiNeN Orimattila Keväällä valmistuvassa Orimattilan Prismassa sijaitseva kaupungin apteekki avasi ovensa maanantaina uusiin tiloihin. entiseen verrattuna neliömetreiltään hieman pienempi apteekki on keskeisellä paikalla liukuportaiden ja hissin liepeillä, kaupan sisäänkäyntiä vastapäätä. Sijainti on varsinkin vanhempien ihmisten kannalta otollinen. – Ja lisäksi vanhempaan verrattuna saimme tänne ikkunat, eli tämä on valoisampikin liiketila. Onhan meille myös pyritty luomaan rauhallisia työpisteitä, apteekkari Tanja Oksman esittelee apteekin takatiloissa. Yksi uusi juttu on apteekkirobotti, eli suomeksi sanottuna varastoautomaatti. – Vanhaa puretaan paraikaa ja se pakataan varaosiksi Saksaan. ehkä sillä olisi pystynyt jatkamaan, mutta alkoihan sillä olemaan ikää jo. uusi on nopeampi ja hiljaisempi. robotissa on sisällä peräti 10 000 eri pakettia. Oikeastaan kaikki muu on vanhaa tuttua, kun esimerkiksi aukioloajat, palvelut ja tarjonta ovat muuttumattomia aiempaan verrattuna. – Olemme auki vuoden jokaisena päivänä. Meiltä löytyy edelleen erityisen paljon myös eläintuotteita niin hevosille kuin lemmikkieläimille. Rankka muutto, hyvä lopputulos Oksman vaikuttaa tyytyväiseltä, mutta silti viikonloppu painaa maanantainakin. Muutto oli raskas napakan aikataulun takia. Apteekin ollessa kiinni fokus oli nimenomaan siinä, että uusissa tiloissa paikat saadaan kuntoon tehokkaasti. Lisäksi vanhat tilat tuli tyhjentää täydellä teholla, kuten Oksman muotoilee. – Apteekkihan ei voi olla kauaa kiinni. Olo on ehkä vähän väsynyt rankan puristuksen vuoksi, mutta perustoiminnot on saatu toimimaan kuitenkin hyvin. reseptit toimivat, maksukortit toimivat, hinnatkin on saatu pääosin paikoilleen. – Mutta pientä viilausta tässä vielä tehdään, kunnes tavarat löytävät lopulliset paikkansa. Tämä on vähän sama asia kuin kotoa muuttaessa, Oksman luettelee kiittäen henkilökuntaa, Hämeenmaata ja asiakkaita joustamisesta. Viilaus ei ole vaikuttanut asiakkaisiin ainakaan negatiivisesti, vaikka ”paikkojen kanssa on vielä hakemista” sekä näiden että työntekijöiden kertoman mukaan. – Asiakkaat ovat olleet hyväntuulisia ja tyytyväisiä. Hyvin olen viihtynyt itsekin, Silja Korkeamäki vahvistaa tiskin takaa. – ihmiset ovat kyselleet kaikenlaista, kuten hyllypaikkojen sijainneista. Lisäksi tässä on käynyt jonkin verran uteliaita asiakkaita, jotka ovat tulleet katselemaan uusia tiloja. Apteekin avajaisia vietetään perjantaina 8. marraskuuta. – Luvassa on kosmetiikkaesittelyä ja arvontaa, Oksman vinkkaa. Apteekkari Tanja Oksman pääsi maanantaina käsiksi muun muassa uuteen apteekkirobottiin. Vanha apteekkirobotti pistettiin paloiksi ja lähetettiin Saksaan Avara apteekki avasi ovensa JuHO Kiuru Orimattila Orimattilan Virenojalla asuva 16-vuotias Tuukka Rantanen löysi Päijät-Hämeen ensimmäisen mustanmerenlokin perjantaina. rantanen näki kotipihastaan lokkiparven pellolla ja päätti mennä lähemmäs tiirailemaan, josko siellä olisi jotain kiinnostavaa. Noin sadan linnun parvessa Lahdentien varressa Pakkasuontien paikkeilla oli kuin olikin harvinaisuus. – Kaukoputken linssiin osui mielenkiintoisemman näköinen yksilö, jota tutkailin hetken. Osoittautui harvinaiseksi lajiksi. ilmoitin siitä sitten muille, rantanen kertoi. Löytöpäivänä harvinaista vierasta ei kukaan muu vielä nähnyt. – Seuraavana päivänä oltiin jo ennen auringonnousua tapittamassa samalla paikalla. Sinne se saapui yöpymästä jostain järveltä lokkiparven mukana. Muutkin pääsivät näkemää sen. rantasen mukaan lokit ovat hyvin liikkuvaisia, eivätkä ne tule välttämättä samoille paikoille takaisin. Lauantain mustanmerenlokki häipyi alkuperäiseltä löytöpaikalta, mutta löydettiin uudestaan 5–10 kilometrin päästä toiselta peltoaukealta. – Siellä se oli sunnuntainakin. en tiedä, onko sitä tänään nähty, rantanen sanoi maanantaina. Muut bongarit olivat mielissään rantasen vinkkaamasta mahdollisuudesta. Monet eivät olleet nähneet mustanmerenlokkia aiemmin. Kaukaisimmat Virenojalle viikonloppuna tulleet lintubongarit olivat Helsingistä saakka. rantanen nostaa mustanmerenlokin uransa mukavimpien havaintojen joukkoon. – Keväällä havaittiin harvinainen silkkihaikara, mutta se ei ollut Päijät-Hämeessä vaan rannikolla. Mustanmerenlokki menee PäijätHämeen mittakaavassa omiin ykköshavaintoihin ja löytöihin. OS tänään Orimattilalaisen hevosammattilaisen Siiri Kyrön tiluksille nousi lokakuussa 1595neliöinen maneesi. Se teki hänen haaveistaan totta, koska paikkakunnan toiseksi suurin maneesi palvelee Kyröä ympäri vuoden. ratsastajan omien treenien lisäksi luvassa on valmennusta ja koulutusta. rakennusja maatalousteemasivuilla asiaa myös Prisman rakennustyömaasta ja kaupungin kiinteistöjen valvonnasta. SiVuT 5–8 Siiri Kyrön haaveista totta hulppean maneesin myötä Siiri Kyrö katselee uutta hulppeaa tilaa tyytyväisenä. Viereinen talli näyttää kuulemma nyt käkkänältä. KUVA: MisKA Miettinen KUVA: tUUKKA RAntAnen Orimattilalaisnuori bongasi harvinaisen mustanmerenlokin Mustanmerenlokki Virenojalla. Useat lintubongarit kiirehtivät Virenojalle Tuukka Rantasen vinkin myötä. KUVA: AKi RAntAnen Pukkilassa otettiin lauantaina käyttöön uusi skeittipuisto ja kuntoportaat. Koulun alapuolella sijaitseva lähiliikuntapaikka eli ”lähis” liikuttaa nyt entistä monipuolisemmin paitsi kirkonkylän koululaisia myös perheitä. SiVu 9 Skuutit rahisivat ja kuntoportaat tömisivät Pukkilassa Niinikosken Tapolan puolen vuosisadan mittaisella matkalla kyläyhteisö on ehtinyt kokea muutoksen jos toisenkin. Yhteisöllisen perheasumisen sijaan nykyään asutaan laitosmaisemmassa ympäristössä. TAKASiVu Tapolan kyläyhteisö viettää 50-vuotissyntymäpäivää Uusi apteekki on avaran ja valoisan oloinen. Kasperi Pastilalla ja muilla työntekijöillä riitti hommia maanantaina varsin kivan oloisesti.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 4 – N:o 81 – 2024 Vahviala-seura ry. Tervetuloa Vahviala-seuran syyskokoukseen ja tapahtumapäivään la 9.11. klo 11 alk. Paikkana on Ravintola Kivi, Sibeliuksenkatu 6 C, 15110 Lahti. Kokouksen jälkeen on lounas Kivibuffetissa. Ruokailun jälkeen siirrymme Lahden historialliseen museoon, Kartanonkatu 1, jossa tutustumme opastettuun näyttelyyn Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä: riitta.wallin@phnet.fi, tai puh. 050 4363 717 Riitta Wallin. Eläkeliiton Pukkilan yhdistyksen kerho Toimelassa ke 23.10. klo 11.30. Kerhossa puhumassa Lomakeskus Lehmirannan edustaja. Tervetuloa! EL-Artjärven yhdistyksen jäsenristeily Tallinnaan 19.–20.11. Victorialla. Hyttien hinnat: 1 hh 72,ja 2 hh 50,-/h. Sitova ilmoittautuminen viim. 24.10. Marjatalle p. 040 581 4498. Maksu viimeistään 24.10. EL-Artjärven yhdistys Ry tilille: FI28 5020 0350 0885 29. Matkalle mukaan voimassa oleva passi tai henkilötodistus, Artjärven Salelta lähtee 19.11. kuljetus Pukaron Paronille klo 15. Eläkeliiton Orimattilan yhdistys, 1.12. Jouluyö juhlayö konsertiin Musiikkitaloon lähtijät, hinta on 90,tilino. FI16 4210 0010 114427 ja viite 201113 ep. 25.10. RL os. 378 kuukausikokoontuminen to 24.10. klo 18 Järjestötuvalla. Tervetuloa! Seurapalstailmoitukset: Tiistain lehteen maanantaihin klo 10 mennessä. Torstain lehteen keskiviikkoon klo 10 mennessä. Seurapalstalle voi lähettää tietoja myös sähköpostin kautta osoitteella: ilmoitukset@orimattilansanomat.fi sekä netin kautta osoitteella: www.orimattilansanomat.fi Viralliset kokouskutsut julkaistaan kokouksia-osastossa. AnnA HAkAmA Orimattila kirjailijanimeä Risha Otva käyttävä orimattilalainen nainen on julkaissut Voiko utua koskettaa -novellikokoelman (momentun kirjat). Teoksen takakansi kuvailee osuvasti kokoelman sisältävän kummastuttavia ja värisyttäviä novelleja. kauhusta ei tarvitse novelleja lukiessa väristä, mutta todellisuuden rajoja venytetään ja novelleja lukiessaan lukija saa hetkittäin tosissaan miettiä ollaanko nyt toden, yliluonnollisen vai mielen tuotosten äärellä. Useamman novellin jälkeen tunne on lähinnä hämmentynyt: mitä ihmettä tarinassa tapahtui? Yhdeksässä novellissa lukemista riittää parinsadan sivun verran. kieli on rikasta ja elävää, tarinat kulkevat jouhevasti eteenpäin ja mielikuvitukselliset novellit tempaavat mukaansa. kirja tarjoaa koukuttavat hetkensä, jolloin minkään ei toivoisi keskeyttävän lukutuokiota. novellien teemat polveilevat eri aiheissa. novelli Keskeneräinen ruusuaita on yksi kirjan vaikuttavimmista. kirjailija paljastaa tarinan lähteneen liikkeelle ajatuksesta, miltä tuntuisi, jos yhtäkkiä häviäisi maapallolta 25 vuodeksi ja sitten palaisi yhtä yllättäen takaisin. keskeneräisessä ruusuaidassa näiden mietteiden tunnelmia tarkastellaan jäljelle jäävien ihmisten näkökulmasta. nimimerkki pitää piilossa kirjan tuomalta julkisuudelta kirjailijan henkilöllisyys on Orimattilan Sanomien tiedossa, mutta kirjailija itse haluaa pysytellä anonyyminä kirjailijanimensä takana. Hän kertoo päätyneensä käyttämään salatai kirjailijanimeä välttyäkseen kaikelta novellikokoelman julkaisun mahdollisesti tuomalta julkisuudelta. – Julki oleminen ei ole minun juttuni ja enkä halua kerta toisensa jälkeen kertoa eri paikoissa, miksi olen kirjoittanut kirjan, hän perustelee. kirjailija sanoo, ettei ole kertonut novelliprojektistaan edes läheisille tuttavilleen. Vaikka kirjailija itse haluaakin pysyä anonyymina, hän toivoo kuitenkin, että novellikokoelma kiinnostaa ja tavoittaa lukijoita. – koen olevani kirjailija ja haluan tuottaa tekstiä muiden iloksi, nainen sanoo. kirjailijanimet eivät ole poikkeuksellisia ja tunnettuja kotimaisia nimimerkkikirjailijoita ovat esimerkiksi Petri Pykälä, joka tunnetaan Ilkka Remeksenä ja Kirsti Manninen, jonka kirjailijanimi Enni mustonen on tuttu monille. Voiko utua koskettaa on uunituore yhdeksän novellin kokoelma. Orimattilalaiskirjailijalta novellikokoelma Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Kuolleita Hammasteknikoita Seuratoiminta JUHO kIURU Orimattila Asuntopetoksen ja tilien tyhjentämisen tuomio ei muuttunut Itä-Suomen hovioikeudessa. kuusikymppisen miehen saamat tuomiot törkeästä petoksesta ja törkeästä kavalluksesta pysyivät siis voimassa. niin ikään voimassa pysyi hänen veljensä tuomio avunannosta törkeään kavallukseen. Isomman tuomion saaneen rangaistus on vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta ehdollisena. Veljen pienempi tuomio on yhdeksän kuukautta vankeutta ehdollisena. Päätekijä oli ostanut isänsä asunnon Orimattilasta ja saanut isältä monen vuoden ajan vuokratuloa. Isällä ei kuitenkaan ollut velvollisuutta maksaa vuokraa, koska hän oli säilyttänyt itsellään elinikäisen hallintaoikeuden asuntoon. Oikeudettoman rahan hankkiminen meni niin pitkälle, että säästäväisesti elänyt isä kuoli käytännössä varattomana. Jäljellä jääneet rahat eivät riittäneet edes kohtuullisiin hautajaiskuluihin. Tekijä nosti myös äitinsä tililtä kerralla 100 000 euroa ja loput myöhemmin ilman laillisia perusteita. Rahoja jaettiin useamman lapsen kesken, mutta ei kaikkien. Oikeuden mukaan jutuissa käytettiin hyväksi sitä, että vanhempien käsityskyky oli hämärtynyt. Isä ehti kuolla, ennen kuin asia rupesi hitaasti valkenemaan. Päätekijä puolustautui, että isä halusi antaa hänelle rahaa, koska oli ainoa, joka auttoi isää. Äitikin antoi rahat miehen mukaan vapaaehtoisesti. Oikeuden mukaan jutussa ei voida kuitenkaan päätellä, että isä olisi halunnut siirtää koko omaisuutensa vain yhdelle monista lapsistaan. Eikä sitä, että äiti olisi halunnut suosia vain osaa lapsistaan. Oikeuden saaminen viivästyi tavallisesta tahdista yli kolme vuotta. Syynä olivat erilaiset virheet esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa. Lisäksi asian päättäminen viivästyi, kun tuomitut valittivat hovioikeuteen. Siellä ratkaisun tekeminen kesti reilun vuoden. Hovioikeuden ratkaisu annettiin tänä syksynä. Tuomitut määrättiin mittaviin korvauksiin. Yhdessä heidän on maksettava oikeudenkäyntikuluja lähes 20 000 euroa, kuolinpesälle yli 84 000 euroa ja äidille 100 000 euroa. Isomman tuomion saanut joutuu maksamaan vielä lisäksi 6 700 euroa korvauksia yksinään. ORIMATTILAN SANOMAT Erkontie 17, puh. 03-876 678. Konttorimme avoinna ma–pe klo 8–16. Eikö lehtesi tullut? Varhaiskannon valitukset arkisin klo 6.30–16.00, viikonloppuisin 6.30–12.00, puh. 0100?4070 Päiväkannon valitukset ma–pe 8.00–16.00 puh. 0100 5445 Rakas äiti, mummo ja isomummo maija Anelma RAJALA Rakkaudella muistaen Lapset ja lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse äitimme rakkaan, kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Nosti siivilleen varren jo hauraan, vei turvaan paikkaan varmaan, isän viereen tähtien taa. Luokse Jumalan Kaikkivaltiaan. Siunaus toimitettu 19.10.2024 läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. kiitämme Palvelutalo marttilan henkilökuntaa äidin hyvästä hoidosta. s. 12 .10.1937 kirvu k. 29 .09.2024 Orimattila o.s. karjalainen Paperilehden tilaajille Orimattilan Sanomien digilehti 12 e lisämaksulla/vuosi. Puh. 03 876 678 Lapset tyhjensivät sairaiden vanhempiensa tilit Orimattilan nuorisovaltuusto alkaa etsiä kummivaltuutettua itselleen. nuorisovaltuusto antoi asian tiedoksi hyvinvointivaliokunnalle viime viikon kokouksessa. kummivaltuutetun rooli on toimia kokousten välillä nuorisovaltuuston linkkinä valtuuston suuntaan ja tukea nuorisovaltuustoa muutenkin sen omassa toiminnassa. kaupungin vs. hyvinvointijohtaja Pekka Petäkoski kertoo hyvinvointivaliokunnan ottaneen tiedon nuorisovaltuuston suunnitelmista ilolla vastaan. nuorisovaltuusto suunnittelee kummivaltuutetun ottamista Orimattilan maanpuolustusnaiset ovat valinneet uudeksi puheenjohtajakseen Mirva IlliLampion. OSU:n paviljongissa pidetyssä syyskokouksessa yhdistyksen varapuheenjohtajaksi nimettiin Marja Rainio. Hallituksen jäseninä jatkavat Eeva Vilander, Liisa Vinnurva ja Seija Syvänen. kokouksen yhteydessä kuultiin Seppo Vohlosta, joka jakoi ajankohtaista tietoa sotaveteraanien tilanteesta. Illi-Lampio johtamaan maanpuolustusnaisia Joulukausi avataan Orimattilassa tänä vuonna sunnuntaina 1.12. Varsapuistossa pidettävään tapahtumaan sisältyy perinteisesti Erkontien jouluvalojen sytyttäminen. Tilaisuuden järjestävät Orimattilan seurakunta, Orimattilan Yrittäjät ja kaupunki. Jouluvalot syttyvät 1. joulukuuta OS Lahden kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ensi vuoden aloittaa Mikko Roihan uudelleen sovittama Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta. – niskavuoret ovat hämäläisyyden ydintä ja itselleni kaikkein intiimeintä mitä on kirjoitettu. Heta siksi, että sen edellisestä esittämisestä on kulunut pisin aika Lahden kaupunginteatterissa. Tämä on myös hämäläisen matriarkaatin kuvausta, että mitä se maksaa, mikä sen hinta on, avaa ohjaaja Roiha näytelmän maailmaa. nimiroolissa nähdään Annukka Blomberg, hänen miestään Akustia näyttelee Tapani Kalliomäki. Tuoreempaa perhedynamiikkaa käsittelee teatterin pienen näyttämän ensi vuoden ensimmäinen ensi-ilta Onnekkaat. Sen on käsikirjoittanut ja ohjaa Tuomo Rämö. Esitys sijoittuu 1980–90 luvusta nykypäivään ja käsittelee luokkanousua ja sen vaikutuksia perheyhteisöön. – Esityksen tyylilaji on tragikomedia, uskaltaisin sanoa, että on koskettava ja hauska, Rämö sanoo. Perheen vanhempia, Tuulaa ja markkua esittävät Lumikki Väinämö ja Mikko Jurkka, ja heidän lapsiaan Sannaa ja mikaa Nenna Tyni ja Markus Järvenpää. Pienen näyttämön alkuvuoden toinen ensi-ilta on Disco Pigs. Enda Walshin räiskyvä tragikomedia kertoo 17-vuotta täyttävistä ystävyksistä, jotka uskovat olevansa erottamattomat. Esityksen ohjaa teatterinjohtaja Lauri Maijala. niskavuoren Heta avaa Lahden teatterivuoden JUHO kIURU Orimattila Orimattilan palokunnan ja Pennalan VPk:n edustajat pysähtyvät viideksi minuutiksi hiljaiseen mielenilmaisuun keskiviikkoiltana. Saman tekivät lukuisat palomiehet ympäri Suomea ja maailmaa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos osallistui mielenilmaukseen kiireelliset tehtävät huomioiden. Orimattilan vakinainen palokunta ryhmittyi Erkontien alkupäähän ja Pennalan VPk Lahdentien varteen kulttuuritalon eteen. Tilaisuudella kunnioitettiin vapaa-ajallaan rattijuopon takia henkensä menettäneen palomiehen muistoa sekä hänen elämäntyötään liikenneturvallisuuden ja tieliikennepelastamisen kehittäjänä. Pelastusalan mukaan mielenilmaisun tavoitteena oli myös kiinnittää yhteiskunnallista huomiota liikenneturvallisuuden parantamiseen ja etenkin päihtyneiden kuskien aiheuttamiin riskeihin. Pennalan VPK eli sopimuspalokunta muistotilaisuudessa Orimattilassa kulttuuritalon edessä. Orimattilan palomiehet mukana hiljaisessa mielenilmauksessa 044 051 2841 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Anna Hedlund mantsalanhammas.fi (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m 8 1 3 7 2 8 8 9 4 6 8 1 9 3 4 3 6 6 2 7 6 2 4 9 Tehtaan Perinteinen Isänpäivälounas sunnuntaina 10.11. Tiedustelut ja pöytävaraukset ravintola@ravintolatehdas.fi Suruilmoitus Orimattilan Sanomiin: puh. 03-876 678 ilmoitukset@ orimattilansanomat.fi ORIMATTILAN SANOMAT KUVA: HeiKi Tees KUVA: VUoKKo sAlo Niskavuoren Hetan nimiosassa Lahdessa nähdään Annukka Blomberg. Suomen merimetsokanta on kasvussa, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke). kesän aikana merimetson pesiä laskettiin Suomessa vajaat 32 000 kappaletta, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesällä. Ympäristökeskuksen mukaan pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle. myös merenkurkussa kanta kasvoi, mutta Saaristomerellä kanta pieneni edelleen. Syken tutkija Pekka Rusanen kertoo tiedotteessa, että Suomen naapurimaiden voimakkaasti vahvistuneet merimetsokannat heijastuvat nyt Suomeen tulomuuttona. merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Itämerellä merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen, eikä se kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin. Suomen merimetsokanta kasvussa
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2024 – N:o 81 – 5 OS Suometsistä noin 70 prosenttia uudistetaan yhä avohakkuilla, luontaisen uudistamisen sekä jatkuvan kasvatuksen hakkuilla vain alle kolmannes, ilmenee Suomen metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista. Jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat kuitenkin hivenen lisääntyneet viime vuosina. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita ovat esimerkiksi poimintaja pienaukkohakkuut. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilytetään puustoisena koko ajan ja siellä kasvaa monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Luontaisen uudistamisen menetelmiin luetaan taas esimerkiksi siemenpuuhakkuut, joissa uusi metsä saa alkunsa hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden sekä reunametsän puiden siemenistä. Suometsissä kasvaa neljännes maan puuvaroista. Suomessa on ojitettu soita metsätalouskäyttöön lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Niistä lähes miljoona hehtaaria on tulossa tulevina vuosikymmeninä uudistuskypsään ikään. Suometsien uudistaminen on lisääntynyt muutamassa vuodessa reilun neljänneksen. Uudistushakkuiden osuus kaikista suometsien hakkuista on noin viidennes eli yli 20 000 hehtaaria vuodessa. Viime vuonna suometsissä tehtiin hakkuita yhteensä noin 110 000 hehtaarin alalla. – Suometsät ovat myös merkittäviä hiilija ravinnevarastoja, joissa hakkuutavan valinnalla ja huolellisella suunnittelulla voi vähentää kuormitusta ilmastoon ja vesistöihin, huomauttaa Markku Remes Metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan seurakunnat uudistavat suometsiään hanakimmin avohakkuilla. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita taas tehdään eniten valtion omistamissa metsissä. RAKENTAMINEN & MAATALOUS OS-teema MiSka Miettinen Sammalisto Kouluratsastaja Siiri Kyrön haaveista tuli totta syksyllä, kun hänen tiluksilleen Sammalistoon nousi hulppea, ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kookas hevosmaneesi. Se on Orimattilan toiseksi isoin maneesi 1 595 neliöllään. Orimattilassa vain Hevoskylästä Ratsutalli Orivetistä löytyy isompi, 1 630-neliöinen maneesirakennus. Kyrön maneesin jälkeen seuraavaksi isoin on Hietanan Tortolan Tallin 1 571 neliön tila. Myös Vironmäen Ponitallilla sekä Outi ja Juha Aallon tilalta Villikkalasta löytyvät maneesit. – Tämä on ollut meidän sellainen oma projekti, vuosien haave. Sen toteuttaminen ei ole ollut mahdollista aiemmin, Kyrö sanoo lisäten, että rakennusprojektin toteuttamisesta päätettiin noin vuosi sitten. Mukana projektissa olivat hänen veljensä Aleksis Kyrö sekä miehensä Marko Laaksonen. Punainen, uusi rakennus kiinnittää huomion Sammalistontieltä kohti Salustentien risteystä huristeltaessa. Maneesi, siis rakennuksen sisällä oleva nimenomaan hevosille tarkoitettu alue, on kuutisenkymmentä metriä pitkä ja parisenkymmentä metriä leveä. – Punaiseksi maalaamisella tähän on kieltämättä saatu näköä. – Tuo viereinen tallihan näyttää käkkänältä maneesiin verrattuna. Olen kyllä tyytyväinen tähän, Kyrö naurahtaa pihapiirissä. Ennen uuden maneesin aikaa hän on joutunut käymään muualla treeneissä. – Talvet ovat osaksi menneet meidän pienessä maneesissa, jossa en ole pystynyt tekemään sellaisia linjoja, joita kisaohjelmissa vaaditaan. Vanha maneesihan on myös kylmä, eli sormet ja varpaat ovat olleet jäässä. Kyllähän tämä uusi elämänlaatua parantaa, Kyrö naurahtaa. Rahalle vastinetta Kyrön uusi maneesi on suunnattu siis ensisijaisesti ratsastajalle itselleen, mutta on siellä tarkoitus myös järjestää valmennusta ja koulutusta. – Minullahan käy ratsastajia valmennuksessa kauempaakin. Näinköhän ratsastustuntien pitäminen on välttämättömyys maneesin rakennuskulujen takia. – Sanotaan näin, että töitä pitää tehdä nyt aika paljon. Laakereille ei voi jäädä lepäämään. Mutta totta kai se oli tiedossa, että tämä tulee maksamaan. Hinnoista Kyrö ei halua puhua. – No, onhan tämä ollut äärettömän kallis investointi. En halua sanoa lukuja, mutta jokainen voi varmaan kuvitella hintaluokan, Kyrö naurahtaa ja jatkaa hymyillen. – Onhan se vähän sellainen (taloudellinen) mörkö... Tai aika isokin. Myönnetty EU-maaseuturahoituksen osuus maneesin hinnasta on 20 prosenttia. Maneesi sopisi käytännössä jonkinlaiseen kisakäyttöön, mutta tuomareille kentän ympärillä ei kauttaaltaan ole vaadittavia tiloja. Sisäänkäyntipäädyssä on kaksi korotettua tilaa, johon sopisivat vaikkapa katsomo ja kahvio. Se on varma, että taloudelliselle uhraukselle tulee vastinetta ihan uudella tavalla. – Uudessa maneesissa on eriste, eli talvella lämpötilan pitäisi pystyä plusmiinusnollassa. Tai näin on minulle ainakin kerrottu. Vastaavasti helteessä sisälämpötila ei pääse nousemaan paahtavan kuumaksi. – Maneesin pohjakin tuntuu alun perusteella oikein hyvältä. Se ei ole pettänyt odotuksia vaan pikemminkin päin vastoin. tavoitteita piisaa Kyrö kertoi aiemmin lokakuussa, että kuun lopussa hänen on tarkoitus olla mukana Helsinki International Horse Show’ssa. Muitakin tavoitteita on. – Haluan päästä lajissani niin pitkälle kuin mahdollista, parantaa tuloksia, tulla paremmaksi ratsastajaksi ja kouluttaa hevosia korkealle tasolle. Pyrin eteenpäin. Uusi maneesi auttaa tässä merkittävästi. – Kyllä minä niin uskon ja samalla toivon, että asia näin on. Pystyn harjoittelemaan koko talven täysipainoisesti. Suometsiä uudistetaan edelleen valtaosin avohakkuilla Ostamme puuta kilpailukykyiseen hintaan. – Päätehakkuut – Harvennukset – Nuoren metsän kunnostukset – Energiapuuhakkuut www.hakevuori.fi Orimattila Tuomo Oksanen, p. 044 077 8877 tuomo.oksanen@hakevuori.fi Pukkila & Myrskylä Karri Arminen, p. 0400 543 217 karri.arminen@hakevuori.fi LAITTEET TYÖHÖN JA VAPAA-AIKAAN Messinkitie 5, Orimattila, 03-777 2255, 0400 492 910, 044 553 9800 Avoinna ark. 8.00–17.00 tai sopimuksen mukaan. MOPOT • OFFROAD • ATV • STREET MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT • TOIMITUS POSTI/MH Yli 100 kpl laatuvaihdokkeja! Kysy vaihtotarjous! VUOKRAAMME RAKENNUSKONEET • HENKILÖNOSTIMET • SAKSILAVAT • Maantiivistäjät • Käsityökalut • Pumput • Lattianhiomakoneet • Imurit • Telineet • Sähkökeskukset • Minikaivurit • Pienkuormaajat • Auto-venetrailerit • Betonivibrat • Naulaimet • Naulat • Hiertokoneet • Piikkauskoneet • Puutarhakoneet HUOLTO 040 500 4935 MOPOJEN & MOOTTORIPYÖRIEN • huollot • korjaukset • varaosat KONEVUOKRAAMO 044 788 0200 AVOINNA MA–PE klo 7.30–16.00 ALK. KTM 390 ADventure 2022 7490 + tk 300€ GAS GAS G Cross Country 1990 2390€ TARJOUS! 2990€ TARJOUS! GOES 400 Terrox EFI T3B long 5590 + tk 400€ SUPER SOCO CUX 2590 + tk 120€ Siiri Kyrö ja Leo korkkasivat maneesin lokakuun 2. päivänä. Orimattilan Sammalistoon noussut kaupungin toiseksi isoin maneesi soveltuu ympärivuotiseen käyttöön Hulppea 1 595-neliöinen maneesi teki Siiri kyrön unelmista totta Lokakuun alussa maneesilla tehtiin vielä pintatöitä. Mönkijän ratissa Camilla Kilpinen. Maneesi on huikean näköinen myös ulkoapäin. Miljöö on kovin eri näköinen nyt.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 6 – N:o 81 – 2024 AnnA HAkAmA Orimattila Orimattilassa ensi keväänä aukeavan Prisman työmaa sekä sisällä että ulkona etenee vauhdikkaasti. Viime viikkoina rakennuksen ulkoapäin tumma olemus on alkanut muuttua julkisivulevytyksen myötä sävyltään vaaleammaksi. Myöhemmin seinät täydentyvät vielä Prisman omilla mainoksilla. – Seiniin tulevien kuitusementtilevyjen asennus on noin puolessa välissä, kertoi työmaapäällikkö Jani Piiparinen urakoitsijana toimivasta Suomen Projektori oy:stä viime viikolla. Rakennuksen sivulla olleiden entisten pysäköintipaikkojen kohdalle on valmistunut kulkuväylä sekä torialue, johon torimyyjien mahdollisia sähköntarpeita varten asennetaan vielä pistorasiapylväät. Pysäköintipaikkoja jää jatkossakin rakennuksen seinustalle torialueen alapuolelle. – Torialue on jo kivetty jo osittain valmiina, Piparinen kertoo. Erkontien toiselle puolelle ison pysäköintialueen kulmaukseen kaupan ovia vastapäätä rakentuu parhaillaan torin vara-alue. Varsinainen torialue on tasaista punamustaa betonikiveä, torin laajennusosan pintaan tulee epätasaisempaa harmaata nupukiveä. Ulkotyöt tavoite saada valmiiksi ennen lumien tuloa Rakennuksen edustalle Erkontien kohdalle on tulossa harmailla betonikivillä päällystetty kevyen liikenteen kulkuväylä. Sen pohjoispäätyyn liikenneympyrän lähelle siirretään aiemmin S-marketin ovien edustalla ollut pyöreä istutusallas. Kaupan sisäänkäynnin yhteyteen tulee pyöräparkki. Kaikkiaan polkupyörätelineitä tulee 32, joista osa sijoitetaan kellarikatokseen. Kauppaa vastapäätä olevan ison pysäköintipaikan reunoille sekä keskialueille istutetaan aikanaan pylväshaapoja, kartiotammia ja pylväspihlajia. Piiparisen mukaan alkuperäisen suunnitelman mukaan kaikki piha-alueet oli määrä saada valmiiksi lokakuun aikana, mutta töiden alun viivästymisestä johtuen pihojen valmistuminen vie pidempään. – Erkonkaaren tehnyt kaupungin urakoitsija oli pari viikkoa jäljessä aikataulusta ja me pääsimme aloittamaan pihahommia saman verran myöhässä, joten eivät ne tule millään tämän kuun aikana valmiiksi, Piiparinen arvioi. Piiparisen mukaan tavoitteena on saada pihatyöt valmiiksi ennen lumien tuloa. Jollei siinä onnistuta, töitä jää ensi vuoden puolelle. Piiparisen mukaan oman haasteensa urakkaan tuo se, että remontin keskellä kauppa on käynnissä. Remontti on hänen mukaansa poikinut jonkin verran palautteita urakoitsijalle. – Vanhemmat ihmiset ovat kyselleet, milloin hissi saadaan käyttöön ja melusta vuokralaiset ovat valittaneet, mutta ainahan se remontti vähän meluaa, Piiparinen sanoo. Hissi saatiin viime viikolla käyttöön samassa yhteydessä, kun kauppakäytävä avattiin asiakkaille. Sisällä vanhojen vuokratilojen kunnostus alkamassa Rakennuksen sisällä vuokralaiset ovat muuttaneet uusiin tiloihinsa ja näinä päivinä Alkon, Mustin ja Mirrin sekä Apteekin vanhat tilat menevät remonttiin. – Heti kun kamat ovat vuokratiloista tiloista pois, alkaa näiden tilojen purku ja aletaan tehdä tilalle Prisman uusia tiloja. Remontissa vanhat väliseinät ja katot puretaan, talotekniikkaa uusitaan, lattioita hiotaan ja korjataan. – Siihen valmistuu tyhjää tilaa, jonka jälkeen tulee myymälän kalustusporukka ja lyö kalustetta pystyyn. Ensimmäisiä kalusteita saa paikoilleen jo tämän vuoden puolella, mutta kyllä se ensi vuoteen enimmäkseen menee, Piiparinen arvioi. Vuoden vaihteen jälkeen remonttiin menee ruokatori, joka Prismasta löytyy samalta paikalta kuin nyt, mutta uudistuneena. Myös muuten kaupan osaa remontoidaan, mutta kauppa pysyy toiminnassa koko remontin ajan. OS Suomessa syttyi viime vuonna 541 rakennuspaloa, jotka johtuivat tulisijoista tai hormeista. Syttymissyitä ovat muun muassa virheet tulisijan lämmittämisessä, riittämättömät suojaetäisyydet syttyviin materiaaleihin sekä nuohouksen laiminlyönti. Myös varomattomuus tuhkan säilytyksessä aiheuttaa paloja. Nuohousalan keskusliitto muistuttaakin, että kesän käyttämättä olleiden tulisijojen käyttöönotto tulee aloittaa maltillisesti. – Pitkään kylmillään olleen tulisijan hormi voi olla kostea ja kylmä. Jos tulisijaa ryhdytään lämmittämään liian nopeasti, savu voi työntyä sisälle tai jopa hormi haljeta, varoittaa palotarkastaja Meiju Vaattovaara Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Nuohooja täytyy tilata vakituiseen asumiseen käytettyihin rakennuksiin vähintään vuoden ja vapaa-ajan rakennuksiin vähintään kolmen vuoden välein. Nuohouksen ohella ammattilainen tarkastelee tulisijan ja hormin turvallisuutta sekä yleistä paloturvallisuutta. – Nuohoojien havaitsemat puutteet koskevat puhki palaneita tulisijoja varsinkin kiukaiden kohdalla, tai hormeista löytyy selkeitä vuotokohtia. Vastaan tulee myös riittämättömiä suojaetäisyyksiä ja viallisia nuohousluukkuja niin hormeissa kuin tulisijoissa. Lisäksi puutteelliset kattoturvallisuustuotteet aiheuttavat vaaraa nuohoojille, luettelee Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare. Hormiin kertynyt noki ja karsta aiheuttavat nokipaloja, joita syttyi viime vuonna 304. Niistä rakennukseen levisi 11. – Jos piipusta kuuluu voimakasta huminaa tai piipun yläpäästä nousee näkyviä kipinöitä, liekkejä tai mustaa savua, tulee soittaa välittömästi hätäkeskukseen. Vaikka hormi on rakennettu kestämään kuumia savukaasuja, nokipalo voi vahingoittaa uuttakin hormia niin, että jatkossa tulisijan käyttö ei ole enää turvallista, Vaattovaara varoittaa. Nokipalon jälkeen nuohoojan on nuohottava ja tarkistettava hormi ennen uutta käyttöä. Nuohooja työssään. Liian innokas takan käyttöönotto näkyy pelastustoimen tilastoissa RAKENTAMINEN & MAATALOUS OS-teema Asennus Helén Kaikki kattotyöt samasta osoitteesta ammattitaidolla ? Konesaumakatot ? Kattosaneeraustyöt ? Rakennuspeltityöt ja muut kattotyöt ? Piipun pellitykset ? Profiilikatot ? Kattoturvatuotteet sekä sadevesijärjestelmät -tuotteiden myynti ja asennuspalvelu soittamalla sopimuksen mukaan. Messinkitie 9, Orimattila Juha Helén 0400 494 395 | Anssi Helén 040 778 9335 www.asennushelen.fi Ympäristölupahakemukset Maa-ainesten otto Pilaantuneet maat, vesinäytteet Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi • Hydrauliikkajärjestelmät • Hydrauliikkasylinterit • Hydrauliikkakomponentit • Pneumatiikka • Letkut • Tarvikkeet • Suunnittelu • Valmistus • Asennus ja huolto • Kaasut ja hitsaustarvikkeet HYDROS OY Konekorjaamontie 3, 15550 NASTOLA hydros@hydros.fi Puh. (03) 876 500 Päivystys gsm 044 587 6500 HEIKKI SAARINEN KY Määrämittaiset kattoja seinäpellit suoraan valmistajalta. Nopea toimitus. Puh. 044-704 8027 myynti@heikkisaarinenky.fi www.heikkisaarinenky.fi Tokkolantie 5, 16300 ORIMATTILA Myös lukkosauma Rautaisella ammattitaidolla kaikki maanrakennustyöt sekä kaivinkoneja koneurakoinnit. Ota yhteyttä puh. 040 753 7323 www.koneurakointivillberg.fi, villberg.petri@saunalahti.fi KONEURAKOINTI Petri Villberg Oy HAKETUSPALVELUA JA LÄMPÖLAITOKSIA BROFELDT Kaarlo 044 9746 755 Tapani 044 0512 512 Myynti Asennus Huolto KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729 16200 Artjärvi www.putkikama.fi kari.korkkula@putkikama.fi LVI-PUTKIKAMA OY ILKAN HAKE OY Ostetaan hakepuuta hankintakauppana tai pystykauppana. Ostamme myös ”kuivasia ötökkäpuita”. Sammaltie 8, 16300 Orimattila 040 550 9544, ilkka.sappinen@gmail.com KUVA: NUohoUsAlAN KesKUsliitto Orimattila saa uuden torialueen Prisma-rakennuksen ja Orimatin väliin. Orimattila sai Hämeenmaalta uuden torialueen, joka on rakentunut kaupparakennuksen vierelle Prisman ulkotöiden tavoitteena valmistua ennen lumien tuloa Erkontien kohdalle tulee kevyen liikenteen väylä, jonka rakentaminen on etenee kaupan pääovilta Erkontien pohjoispäätyä kohti. Pysäköintialueen kulmaan rakentuvan torin vara-alueen kivetyksiä tehtiin viime viikolla. Kuvassa etualalla Sergii Diiakevych. Kun torin lisäosa ei ole käytössä, tämäkin alue toimii pysäköintipaikkoina. ”Heti kun kamat ovat vuokratiloista tiloista pois, alkaa näiden tilojen purku ja aletaan tehdä tilalle Prisman uusia tiloja.”
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2024 – N:o 81 – 7 OS Isännöitsijöiden mukaan yhä useammalla asukkaalla on puutteita asumisen taidoissa. On esimerkiksi epäselvää, mitä kaikkea viemäreihin saa kaataa tai vessanpönttöön heittää. Tiukassa tuntuu elävän esimerkiksi ajatus siitä, että ruoantähteet voi kaataa vessanpyttyyn, vaikka oikea paikka näille jätteille on biojäte. Myös hiukset, vanulaput ja -puikot sujahtavat liian usein vessanpönttöön. Esimerkiksi keiton tähteet sisältävät usein rasvaa, joka jähmettyy putkistoon. – Moni taloyhtiöasukas ajattelee virheellisesti, että asunnon viemäreihin voi kaataa lähes kaiken, joka vain sattuu menemään viemäristä tai pöntöstä alas, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. – Asunnon viemärit eivät ole musta aukko, jossa aine muuttuu aineettomaksi. Liian usein tuntuu unohtuvan, että kaikki, mitä viemäreihin laitetaan, tulee myöhemmin vastaan taloyhtiön putkistossa tai viimeistään jätevedenpuhdistamolla, hän huomauttaa. Yleensä taloyhtiöllä on järjestyssäännöt, ja vuokranantajan kannattaa käydä ne läpi uuden asukkaan kanssa. Monet isännöintitoimistot ylläpitävät lisäksi taloyhtiösivuja, joilla on paljon tärkeitä asumisohjeita. Yli 40 vuotta isännöitsijänä toiminut Mauri Niemelä on törmännyt taloyhtiön putkitukkoihin urallaan useamman kerran. Aina syy on lopulta selvinnyt, itsestään putket eivät ole tukkoon menneet. – Varmasti mieleenpainuvimmat, mitä syyksi on paljastunut, ovat olleet hopeinen kermakko, jääkiekkomailan pätkä, ämpärillinen perunoita ja marsu, hän kertoo. Niemelä muistuttaa, etteivät taloyhtiön putket mene välttämättä heti tukkoon, mutta kun tarpeeksi putkistoon kertyy sinne kuulumatonta, yksi asia johtaa toiseen, ja tukos syntyy. Petri SiPiläinen Orimattila Kiinteistömestari Jari Kuosa katselee ruudultaan, kun toimittaja lompsii kaupungintalolle häntä haastattelemaan. Toimittajaa kuvaa yksi noin 300 kamerasta, joiden välityksellä kaupungin kiinteistöjä valvotaan nykyään ympäri vuorokauden. – Pelkästään uudella yhteiskoululla on käytössä 50–60 valvontakameraa, hän esittelee tilapalvelun kaarevalta jättinäytöltä. Yhteiskoulu on ensimmäinen kaupungin kiinteistöistä, joissa valvontakamerat kuuluivat rakennusurakaan. Muihin kiinteistöihin kameroita on asenneltu jälkikäteen. – Kamerat ovat nykyään halpoja ja niiden välittämän kuvan laatu hyvä. Meillä on käytössä jo infrapunakuvaakin, Kuosa kehaisee. Kaupungin kiinteistöjen valvontakamerat on varustettu liiketunnistimin eli ne alkavat tallentaa, kun liikettä havaitaan. Videot tallentuvat palvelimelle, josta niitä voi tarvittaessa myöhemmin selata. Kameravalvonta herättää monenlaisia tuntoja, mutta ne ovat joka tapauksessa selvästi turvallisuutta parantava tekijä. – Esimerkiksi Jokivarren koulussa on nähty, kuinka ilkivalta on kameroiden myötä vähentynyt. – Tekijät saadaan myös kameroiden avulla kiinni. Hiljattain kamera tallensi siellä yöllisen roska-astian räjäytyksen ja samalla räjäyttäjien auton rekisterikilven. Siitä tehtiin rikosilmoitus, Kuosa kertoo. Rikosilmoitukseen johtavia ilkivallantekoja kaupungin kiinteistöissä ilmenee noin kerran kuukaudessa. Kameravalvontaa täydentävät kaikissa kiinteistöissä olevat murtohälyttimet. rakennusten ilmanvaihto tiukassa tarkkailussa Kamerat on vain yksi osa viime vuosina kiinteistöjen valvontaan kehitettyä kiinteistöautomatiikkaa. Kaupungintalon ensimmäisen kerroksen valvomoon virtaa kiinteistöistä monenlaista muutakin dataa. Rakennusten ilmanvaihto on yksi iso osa-alue. Kuosa klikkailee ruudulle kaaviokuvan, joka näyttää uuden yhteiskoulun aulatilojen ja ruokalan ilmanvaihdon sen hetkisen tilanteen: paljonko tiloihin virtaa tuloilmaa, mikä on sisäilman lämpötila ja kosteusprosentti. Tiloissa olevien antureiden avulla on mahdollista saada selville myös sisäilman hiilidioksidiprosentti, jopa haitallisten wok-yhdisteiden ja pienhiukkasten määrä. Kuosa sekä kiinteistöpalveluiden ja sähkötöiden työnjohtaja Mika Reinikainen kertovat, että automatiikka osaa ilmanvaihtoa säätäessään ottaa jo huomion esimerkiksi sen, paljon rakennuksessa on sillä hetkellä väkeä. Ilmanvaihto on juuri se asia, josta kiinteistöjen käyttäjiltä tulee tilapalveluun eniten valituksia. – Etenkin tänä syksynä, kun on ollut lämmintä ja kosteaa, Reinikainen huomauttaa. Yhteydenottoja tulee tilapalveluun 40–50 päivässä, mutta niissä on toki kyse monista muistakin kuin ilmanvaihtoon liittyvistä asioista. Ilmanvaihto-ongelmissa Järvikunnan koulu on kokoonsa suhteutettuna eniten tilapalvelua tällä hetkellä työllistävä kiinteistö. Orimattilan kaupungin kiinteistöissä ei ole muutamaa poikkeusta – esimerkiksi kaupungintalo ja taidemuseo – lukuunottamatta jäähdytyslaitteita, joten ilman viilentäminen ei onnistu. – Se ei paljon helpota olotilaa, jos ulkoilmasta johdetaan rakennukseen sisälle lisää lämmintä ja kosteaa ilmaa, Reinikainen toteaa. Joskus tiloihin hankitaan tilapäisiä viilentimiä, kuten esimerkiksi terveyskeskukseen kesällä. Sitkeässä elävä harhaluulo on se, että tilapalvelu sammuttaisi kiinteistöjen ilmanvaihdon yön ajaksi säästääkseen energiakustannuksissa. – Sellaista emme tee. Kaikki ilmanvaihtokoneet ovat aina päällä – myös öisin, tilapalvelun miehet painottavat pontevasti. – Meille on sitä kyllä ehdotettu, mutta kiinteistöjen kunnossa pysyminen ja terveysseikat painavat vaakakupissa enemmän, Kuosa vakuuttaa. Miesten mukaan energiansäästötavoitteet ja kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen muodostavatkin ristiriidan, jonka kanssa tilapalvelu joutuu tasapainoilemaan jatkuvasti. älyavain helpottanut iltakäyttöä Kiinteistöautomatiikan avulla voidaan hallita kiinteistöissä monia muitakin asioita valaistuksesta autojen lämmitystolppiin. Putkivuotojakin automatiikka tarkkaillee jatkuvasti ja tarvittaessa niistä singahtaa hälytys päivystäjän puhelimeen. Erityisen ylpeä Kuosa on kaupungin älyavainjärjestelmästä. Siinä älyavain voidaan ohjelmoida niin, että käyttäjä X:n avain käy vain tiettyyn oveen tiettynä aikana päivästä. – Tämä on helpottanut suunnattomasti kaupungin tilojen iltakäyttöä. Avainten käytöstä jää aina jälki rekisteriin, mikä helpottaa asioiden selvittämistä, jos jotain häikkää ilmenee. Systeemi hälyttää myös, jos jossain on jäänyt ovi auki. tekoäly hiipi jo Jokivarteen Automatiikka kehittyy kovaa vauhtia ja tilapalvelun miehet ounastelevat että kiinteistöihin asennetaan jatkossa yhä enemmän erilaista tekniikkaa. Kiinteistöautomatiikan kehitystä voi Kuosan mukaan verrata hyvin autoissa tapahtuneeseen kehitykseen: yhä enemmän ja yhä monimutkaisempia laitteita. – Esimerkiksi uudessa yhteiskoulussa on erilaisia laitteita ja mitta-antureita varmaan kaksi kertaa niin paljon kuin esimerkiksi Jokivarren koulussa. Uusi uimahalli on tekniikan osalta sitten ihan oma lukunsa. Selkeä riskikohde, kiinteistömestari arvioi. Jokivarren koululla kiinteistöautomatiikassa hyödynnetään kokeiluluontoisesti jo tekoälyäkin. – Se kokoaa kiinteistön toiminnasta kertynyttä dataa, näkee mahdolliset poikkeamat ja ”herjaa” niistä sitten valvomoon. Mihinkään muihin toimiin tekoäly ei kuitenkaan poikkeamien takia ryhdy, Kuosa painottaa. Mahdollisista korjaustoimista päättävät siis ainakin vielä verta ja lihaa olevat kaupungin työntekijät. – Minulla on aina työkalupakki mukana ja lähden mielelläni tarvittaessa selvittämään, mikä jossain kiinteistössä on hätänä, Reinikainen ilmoittaa. Miehen puhelin onkin pirissyt taajaan koko haastattelun ajan. Sen soittoäänenä on Mission: impossible -elokuvan tunnussävel. Tilapalvelun omaa hirtehishuumoria! Kiinteistömestari Jari Kuosa (vas.) sekä kiinteistöpalveluiden ja sähkötöiden työnjohtaja Mika Reinikainen seuraavat kiinteistöjen toimintaa tilapalveluiden kaarevilta näytöiltä. Kaupungin kiinteistöjen valvonta on ottanut viime vuosina AiMO HArPPAUKSiA Kolmisensataa kameraa valvoo kouluja ja muita rakennuksia, järjestelmä tarkkailee ilmanvaihtoa ja ilmoittaa, jos putki vuotaa tai ovi on jäänyt auki. ruuantähteet ja marsu eivät kuulu vessanpyttyyn RAKENTAMINEN & MAATALOUS OS-teema Metsolankuja 95 Virenoja puh. 03-778 4293 to ja pe klo 12–17 la klo 9–15 Maatilan puoti Orimattilan TILITAITO Räätälöidyt palvelut yrityksesi tarpeisiin. Erkontie 18, Orimattila puh. 040 586 1198 www.orimattilantilitaito.fi Nina Pärhä Taloushallinnon asiantuntija, KLT 2.-3.11. Lahden Messukeskuksessa 2.-3.11.2024 klo 10 alkaen. Odotettu Ilmaisen Kirjan Päivä tulee jälleen! Kymmeniätuhansia kirjoja, joita saa ottaa ilmaiseksi niin paljon kuin vain jaksaa kantaa. Tapahtuma järjestetään Kätevä & Tekevä käsityömessujen yhteydessä. Ennakkolippu 12 €. Lisätietoja Ilmaisen Kirjan Päivästä: finlandiakirja.fi/fi/ilmaisen-kirjan-paiva-2024 2024 Metsäkoneurakointia Muttilantie 97, 07600 Myrskylä puh. 0400 322 209, 0400 103 153 Koneyhtymä Blomqvist B & M Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,50 % korko Suvi Vanhalakka p. 040 769 0054 Lahti (itä), Nastola, Orimattila (etelä), Artjärvi Juhani Ripatti p. 040 845 0377 Orimattila, Pukkila, Kärkölä The renewable materials company Hyvä metsänomistaja, palvelemme sinua kaikissa metsäasioissa. Ole yhteydessä, ja jutellaan metsäsi puukauppamahdollisuuksista! Metsäasioiden kanssa et ole yksin – Stora Enso Metsäasiantuntijat apunasi Kiinteistöautomatiikka välittää tietoa esimerkiksi siitä, miten uuden yhteiskoulun aulatilojen ja ruokalan ilmanvaihto toimii. Yhä useammalla puutteita asumisen taidoissa
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 8 – N:o 81 – 2024 Suomalaisista 73 prosenttia keittää suodatinkahvia päivittäin. Sen sijaan kahvikoneella juoman valmistaa vain 12 prosenttia ja kahvimyllyn käyttö on vielä harvinaisempaa: sitä pyörittää päivittäin kolme prosenttia suomalaisista. Luvut ilmenevät ruoanvalEnemmistö kerrostaloasukkaista kieltäisi lailla tupakoinnin asunnoissa ja parvekkeilla, ilmenee terveysjärjestö Suomen ASH:n kyselystä. Siihen vastanneista kerrostalojen asukkaista 54 prosenttia kertoi, että tupakansavua kulkeutuu joko parvekkeelle tai asuntoon sisälle. Valtaosaa (79 %) kotiin kulkeutuva tupakansavu myös häiritsee. Tupakoivistakin lähes puolet pitää muiden tupakansavun kulkeutumista kotiin häiritsevänä. Vain alle viidennestä asia ei häiritse lainkaan. Kerrostaloasukkaita oli Suomessa vuoden 2023 lopussa kaikkiaan yli 1,9 miljoonaa. Niitä, joiden asuntoon kulkeutuu tupakansavua, on 1,1 miljoonaa. – Tupakointi on kielletty jo työpaikoilla ja ravintoloissa, mutta samaan aikaan valtava määrä suomalaisia altistuu kotonaan tupakansavulle. Tämä on merkittävä epäkohta, johon tulee viipymättä puuttua lainsäädännöllä, toteaa Suomen ASH:n puheenjohtaja, professori Pekka Puska. Kerrostalojen asukkaista 73 prosenttia kieltäisi lailla tupakoinnin asuintiloissa ja 63 prosenttia parvekkeilla. Kaksi kolmesta kannattaa sosiaalija terveysministeriön työryhmän esitystä, jonka mukaan asuntoyhteisöille annettaisiin oikeus kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla enemmistöpäätöksellä. Tutkimuskysely lähetettiin 3 540 kerrostaloasukkaalle, joista kyselyyn vastasi kaikkiaan 748 henkilöä. RAKENTAMINEN & MAATALOUS OS-teema Metsäkaupassa on Suomessa myyjän markkinat. Metsätilojen kysyntää on pysyvästi enemmän kuin tarjontaa, sanoo johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta. Metsätilojen kauppoja on tehty tänä vuonna eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Se on ollut maakunnista myynnin ykkösenä jo pitempään. Metsähehtaarin koko Suomen mediaanihinta oli alkuvuonna vajaat 4 000 euroa. Kalleinta metsä oli KantaHämeessä ja Varsinais-Suomessa, liki 6 000 euroa hehtaarilta. Halvimmalla metsähehtaarin on saanut hankittua tänä vuonna Lapista. Siellä hehtaari maksoi keskimäärin 1 400 euroa. Maatalouden kannattavuus pysyttelee viime vuoden tasolla, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Tänä vuonna maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo on ennusteen mukaan 21 000 euroa. – Vuonna 2024 maatalouden keskimääräinen kannattavuuskerroin nousee vaivoin 0,46:een viime vuoden ennakollisesta 0,43:stä, ennustaa Luken tutkija Jukka Tauriainen. Tämä tarkoittaa, että maatalousyrittäjän tuntipalkka on noin 7,8 euroa ja oman pääoman korkotuotto 2,0 prosenttia. Kannattavuuskerroin lasketaan jakamalla yrittäSTT Suomi voisi olla lähivuosina lähes täysin omavarainen kasviproteiinien tuottaja. Asia selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, jossa on selvitetty keinoja lisätä kasvipohjaisten proteiinien osuutta. Tällä hetkellä kasviproteiinien tuotanto on alle 30 prosenttia suhteessa koko maan proteiininkulutukseen, mutta vuonna 2040 luku voisi olla 98 prosentissa. Lisäksi niissä nähdään potentiaalia kasvaa merkittäväksi vientituotteeksi. Osuuden kasvattamista perustellaan viime vuonna uusituilla pohjoismaisilla ravitsemussuosituksilla sekä idänkaupan tyrehtymisellä, joka on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomalaiset ylikuluttavat proteiineja Kasviproteiinien tuotannon kasvattamiselle löytyykin edellytyksiä. Sitra ja Luke keskittyivät tutkimuksessaan sellaisiin kotimaisiin viljelykasveihin, joista useimmin jalostetaan kasviproteiinituotteita. Nämä kasvit ovat herne, härkäpapu, rypsi sekä rapsi. Sitran ja Luken mukaan tuotantoala voitaisiin kolminkertaistaa nykyiseen verrattuna. Tutkimuksessa mainitaan esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hopeareunus eli yhä pohjoisempien alueiden muuttuminen viljelyskelpoisemmiksi. Lisäksi yleistyvään teknologiaan, kuten automaattiseen tuholaistorjuntaan, suhtaudutaan toiveikkaasti. Tutkimuksesta selviää, että vuonna 2023 Suomessa kulutettiin proteiinia noin 233 miljoonaa kiloa. Samana vuonna arvioitu proteiinin tarve maassa oli 185 miljoonaa kiloa, ja tarve tulee todennäköisesti olemaan samalla tasolla myös vuonna 2040. Suomalaiset kuluttavatkin proteiineja yli tarpeidensa, mutta tuotantomääriä halutaan silti lisätä merkittävästi. Luken erikoistutkija Csaba Jansik kertoo, että syyt tavoitteille löytyvät valtionrajat ylittävästä ajattelumallista. – Usein oletetaan, että tuotanto on kulutuksemme peilikuva, mutta näin ei ole. Koemme maailmassa niin suuria muutoksia ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten muutosten seurauksena, että meillä on globaali vastuu tuottaa sen verran kuin edellytyksiä on, hän sanoo STT:lle. Kasvit eivät syrjäytä eläimiä Luken haaveissa Suomi onkin kymmenen vuoden kuluttua vientivetoinen, ainakin mitä tulee kasviproteiineihin. – Helmikuussa laskimme, että vuonna 2035 Suomen maataloudessa saataisiin tuotettua noin 90 miljoonan kilon verran kasviproteiinituotteita. Niistä kaksi viidesosaa päätyisi kotimaan kulutukseen ja loput vientiin, Jansik mainitsee. Vaikka kasviproteiinien kysyntä on kasvanut, viime vuonna eläinproteiinit kattoivat 62 prosenttia kaikesta kulutetusta proteiinista. Jansik kuitenkin teroittaa, että kasviproteiinituotannon kasvattamisella ei tarkoiteta kotieläinten osuuden laskemista maataloudessa. Vientiä halutaan kasvattaa myös eläinperäisillä tuotteilla. Jansik myöntää, että tutkimuksen perusteella ehdotetut toimenpiteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Tuotannon nousuun saaminen vaatisi hänen mukaansa satojen miljoonien eurojen investointeja tuotannon kapasiteettiin, minkä lisäksi saman verran tulisi satsata myös tuotekehitykseen. – Voin suoraan sanoa, että kaiken pitäisi sujua kuin Strömsössä. Tässä on se potentiaali, mikä on saavutettavissa, mutta on hyvin eri asia, mitä oikeasti saavutetaan tulevien 15 vuoden aikana, Jansik summaa. Härkäpapu on yksi niistä kasveista, jotka sisältävät paljon proteiinia. Sitra ja Luke kasvattaisivat kasviproteiinien tuotantoa merkittävästi Suodatinkahvia keittää päivittäin yli 70 prosenttia suomalaisista Kerrostaloissa yli miljoona altistuu yhä tupakansavulle Metsäkaupassa ovat nyt myyjän markkinat Maatilojen kannattavuus pysynee heikkona PALVELEMME LÄPI VUODEN! MA–PE 6.00–20.00 LA 7.00–20.00 SU 8.00–20.00 R-KIOSKI ORIMATTILA ERKONTIE 12 PUH. 050 566 4616 Ft Johanna Kelokaski akupunktio, neurologinen fysioterapia ja äitiysfysioterapia FtAMK Kimi Holopainen urheilufysioterapia Essi Kekoniemi lymfaterapia Erkontähti, Niementie 2 H 5, 16300 Orimattila p. 03 777 3860, www.musculus.fi, myös kotikäynnit LähiPesula Heinämaantie 7, 16300 Orimattila Pesemme kaikki matot ja pyykit, lakanoista juhlavaatteisiin Meiltä myös vuokrapöytäliinat juhliisi Puh. 03 777 1608 • www.lahipesula.net Ammattitaitoiset, kiireettömät sekä luotettavat kotipalvelut sinulle ja läheiselle ? Helpompaa arkea • Kotihoitoja hoivapalvelut • Omaishoitajien sijaisuudet • Kotiapupalvelut • Kauppaja ulkoilutuspalvelut • Siivouspalvelut • Tukipalvelut • Pienimuotoiset talonmiespalvelut Aijan Hoiva Oy p. 040 3564 771 aijanhoiva@akson.fi | www.akson.fi www.nystuga.fi 044 239 6733 anni.nieminen@nystuga.fi Uudentuvantie 50 B, 07600 Myrskylä YRITTÄJÄT! Hoidamme kokonaisvaltaisesti yrityksesi • kirjanpidon • palkanlaskennan • tilinpäätökset ja veroilmoitukset Laadukasta kirjanpitopalvelua jo 20 vuotta kaupungin keskustassa. Tervetuloa asioimaan kanssamme! Erkontie 13, Orimattila, 040 535 6130 tilitoimistomirakukkola.fi Hollolan Kalustemaalaamo Keskikankaantie 4, 15860 Hollola puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net tarjoaa väliovien, keittiökaapiston ovien ym. maalausta. Kysy tarjous! YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EERO KÄRKINEN lukkoseppä lpkarkinen@gmail.com Mekaanisten ja sähköisten lukkojen asennus-, huoltoja korjaustyöt. LUKITUSPALVELU KÄRKINEN SALON KORJAAMO OY Hinauspalvelu 24 h Pesulinja 24/7, myös isommat pakettiautot Auton korjaus | huollot Ti-halli Autotarvikkeet Puh. 03-777 1244 tai 0400-483 045 Käkelänraitti 2A 2,5 km Art jä rv en tie KORJAAMO AVOINNA: ma–pe 8–17 vkl suljettu päivystys 24/7 Soita meille! Lokakaivojen tyhjennykset sekä imuautopalvelut. Viemärien avaukset ja sulatukset. Petri Lähdemäki ? 03-780 6780 ? 0400 352 762 Päi j ät-Hä mee n L okapalvelu Ky TÄYDEN PALVELUN PIENKONEHUOLTO ORIMATTILASSA www.drmpromoto.fi Huollamme kaikki pienkoneet, mönkijät, moottoripyörät, mopot ja perämoottorit. Meiltä: • Kaikki -sahat ja puutarhan pienkoneet sekä niiden huolto. • Kotimaiset teolliset kaasut, hitsauskaasut ja kaasupullot. Mpja pienkonehuolto Wanhan Amiksen polku 3 C, Orimattila Avoinna ma–pe 9–16.30 044 7512 777 044 7512 787 AUTOPELTISEPPÄ SAIROLA VALMISBETONIA JA BETONITUOTTEITA LAATUA JA PALVELUA PUKKILASTA MYBE.FI MYBE.FI 019 685 1164 Salmelantie 11, Artjärvi myynti@artjarvensahko.fi www.artjarvensahko.fi Maanrakennus Traktoripalvelu TRAKTORIPALVELU LAITINEN 0400 495 135 www.traktoripalvelu.net KOUKJÄRVEN HÖYLÄÄMÖ Puutavaran vakioja erikoismallien höyläykset. Sahaja höylätavaran sekä kutterinpurun myynti. Vainio 0400-714 281 Pukkilantie 16 07600 MYRSKYLÄ www.koukjarvenhoylaamo.? Onko kodissasi pientä laitettavaa? Asennan: Taulut, peilit, verhotangot ym. Tukikahvat, kynnysluiskat Laitehankinnat ja asennukset ym. Vaihdan: Palaneet lamput Ilmanvaihdon suodattimet Paristot palovaroittimiin jne. Puh. 0400 498 499 Maksu käy myös kortilla. 15 min työstä 15,1 h 44,(sis. alv ja pientarvikkeet) Hi nn at alk . KUVA: Petri SiPiLÄiNeN KUVA: FredmAN GroUP oy Kahvinkeitin ei pääse pöydällä pölyttymään. Suodatinkahvia keittää joka päivä 73 prosenttia suomalaisista. jätulo viljelijäperheen oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Maataloustuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto on tänä vuonna noin 210 000 euroa yritystä kohti. Siitä tukien osuus on 28 prosenttia. Kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki tuotantokustannukset, saadaan yrittäjänvoitto, joka osoittaa maatalousyritysten jäävän noin 23 400 euroa tappiolle. Ennusteeseen tuovat epävarmuutta hinnat ja sadot. mistuksen ja säilönnän tarvikkeita valmistavan suomalaisen Fredman Groupin keittiön pienkoneselvityksestä, johon vastasi 1 000 suomalaista. Kyselytutkimuksen mukaan kahvinkeitin putputtaa 90 prosentissa suomalaistalouksista. Sitä yleisempi kodinkone on vain mikroaaltouuni, joka on kyselyn perusteella 96:ssa suomalaiskodissa 100:sta. Kahvikoneen omistaa vajaa neljännes ja kahvimylly löytyy vain 16 prosentilla vastaajista. Vedenkeitin suhisee keittiön pienkonekyselyn perusteella 83 prosentissa suomalaiskyökeistä mutta yllättäen kolmannes sen omistajista käyttää keitintä todella harvoin. Vohvelirauta on lähes puolessa suomalaistalouksista mutta vain joka kymmenennellä on popcorntai jäätelökone. Kyselyn mukaan viisi eniten suomalaiskodeissa käytettyä keittiön pienkonetta ovat: 1) mikroaaltouuni, 2) kahvinkeitin, 3) vedenkeitin, 4) leivänpaahdin, 5) airfryer.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2024 – N:o 81 – 9 Orimattilan palokunta riensi Niementielle aikaisin maanantaiaamuna, kun palovaroitin huusi kerrostalossa. Syynä oli liedellä kärynnyt ruoka. Asunnossa oli savua, mutta muuta vahinkoa tai vaaraa tilanteessa ei syntynyt. Palokunta savutuuletti asunnon. Ruoka kärysi Niementiellä 31-vuotias keravalaismies tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sakkoihin liikenneja huumerikoksista. 90 päiväsakosta tuli miehen tuloilla maksettavaa 3 510 euroa. Mies oli käyttänyt kokaiinia ja kannabista viime vuonna Orimattilassa. Hän ajoi henkilöautoa ja jäi poliisille kiinni Lahdentiellä. Miehellä ei ollut ajo-oikeutta. Kuski tuomittiin myös vastaavista Lahdessa tehdyistä rikoksista. Huumekuskille sakkoja Palokunta hälytettiin Artjärvelle pienen öljyvahingon torjuntaan torstaina iltapäivällä. Tukkirekasta valui parikymmentä litraa hydrauliikkaöljyä asvaltille. Vuoto sattui Kinnarintien ja Laanintien risteyksen paikkeilla. Rekasta öljyä asvaltille ANNA HAKAMA Orimattila Hyvinvointivaliokunta pui viime viikon kokouksessaan organisaatiouudistukseen liittyviä hallintosääntömuutoksia hyvinvoinnin osalta. Uudessa organisaatiorakenteessa hyvinvointitoimiala sulautuu sivistyspalveluihin ja jatkaa vuoden vaihteen jälkeen sivistysja hyvinvointitoimialana. Siihen kuuluvat opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kirjasto-, kulttuurija museopalvelut, nuorisopalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen, maahanmuutto-, seniorisekä liikuntaja vapaaaikapalvelut. Kirsikkana suuren kakun päällä on vielä osallisuuden edistäminen. Orimattilan vs. hyvinvointijohtaja Pekka Petäkoski teki kokouksessa muutetun päätösesityksen, jossa hyvinvointikoordinaattoriksi muuttuva nykyinen hyvinvointijohtajan pesti siirrettiin hallintosäännöstä pois. – Katsottiin, ettei koordinaattorin tehtävä ei sisällä julkisen vallan käyttöä eli se ei ole virka, vaan työtehtävä, Petäkoski perustelee. Sen sijaan hallintosääntöön lukeutuva virka on liikuntaja vapaa-aikapäälliköllä. Tämä virkanimike muuttunee Petäkosken mukaan myöhemmin liikuntaan ja nuorisoon liittyväksi. Toistaiseksi muutosta ei ole mahdollista tehdä, koska nykyinen viranhaltija on perhevapaalle, jonka aikana muutosta ei ole mahdollista toteuttaa. Petäkoski itse on luottavaisin mielin hyvinvointitoimen yhdistymisestä sivistykseen. Hän hoitaa tällä hetkellä sekä hyvinvointijohtajan että liikuntaja vapaaaikapäällikön tehtäviä. – Nythän itse tavallaan hoidan hyvinvointia, liikuntaa, osallisuutta ja maahanmuuttoa, eli käytännössä meille tulee enemmän käsiä. Ja jos valtuusto puoltaa esityksiä ja henkilöresursseja, pääsemme avaamaan tältä osin rekrytointia, Petäkoski sanoo. Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Riitta Lonka on eri luottavaisuuden suhteen eri linjoilla kuin Petäkoski. Hän on huolissaan, pystytäänkö hyvinvointipuolen asioita hoitamaan riittävän perusteellisesti sivistyksen isossa tehtäväkokonaisuudessa. Nykyinen hyvinvointivaliokunta jatkaa kuluvan valtuustokauden loppuun. Koordinaattori ollaan rajaamassa hallintosäännöstä pois Valiokunta katsoi, ettei hyvinvointikoordinaattori ole virkatehtävä PeTri SiPiLäiNeN Pukkila Uudet kuntoportaat, skeittipuisto ja koripallokenttä saivat innostuneen vastaanoton Pukkilassa lauantaina. ensimmäisenä leveisiin portaisiin pinkaisi punaisen avajaisnauhan poikki leikannut valtuuston toinen varapuheenjohtaja Lennu Sajomaa (ps), mutta heti hänen perässään portaisiin rymysi iso joukko kuntalaisia. Sajomaa loikki portaiden 52 askelmaa ylös kuin vuorikauris ja oli hädin tuskin hengästynyt palatessaan takaisin niiden juurelle. Samaan aikaan hiekkakentän toisella laidalla kävi vilske, kun lapset ja nuoret ottivat tuntumaa uuteen skeittipuistoon. – ei pelota, totesi rampin päällä laskuun valmistautunut 4-vuotias Vilho Saarinen. Meno näytti kolmipyöräisellä skuutilla vakaalta, vaikka nassikka oli tukijoukkojen mukaan mukaan skuuttaillut aiemmin vain perheen olohuoneessa. Vilholla oli seurana 6-vuotias serkkupoika Elmeri Taskinen, joka oli kyläilemässä mummolassa ja pääsi samalla testaamaan, millaista meno Pukkilan radalla on. – Parempaa, erilaista, Tampereen seudun skeittipuistoissa aiemmin temppuilut poika kommentoi Pukkilan ramppeja ja bokseja. Nuorilla skuuttareilla riitti muutakin ihmettelemistä, sillä Pukkilan kunta on kiikuttanut paikalle ammattilaisskuuttaaja Veeti Tuutin, jonka temppuilua potkulaudan kanssa seurattiin silmä kovana. Mies joutui poseeraamaan selfieissä ja vääntämään nimikirjoituksia muun muassa nuorten ajopeleihinkin. Ammattilainen antoi Pukkilan skeittipuistolle arvosanaksi ”8”. – Aloittelijoille voisi olla matalampia bokseja, hän huomautti. Mies kaipasi myös sellaista boksia, jossa olisi ensin hyppyri, sen jälkeen tasainen osuus ja lopuksi loiva laskuluiska. Pukkilan tapahtuman ilmapiiri sai häneltä erityiskiitokset. – Viihdyn tällaisessa leppoisassa kylämeiningissä. Opinnäytetyö pisti alulle, perintörahat mahdollistivat Pukkilalaiset voivat olla lähiliikuntapaikkansa eli ”lähiksen” uusista suorituspaikoista kiitollisia erityisesti kahdelle taholle. Toinen on kunnan liikunnanohjaaja Ida Clewer, jonka opinnäytetyöstä koko projekti sai alkunsa. Toinen on Veikko Salmi, jonka perintörahoilla rakennustyöt pääosin toteutettiin. – Hyvältä tuntuu. Tavoite oli osallistaa nuoria, ja nyt he osallistuvat, Clewer hymyili kypäräpäisiä skuuttaajia silmäillessään. – Nuorten näkemyksiä kuunneltiin skeittipuistoa suunniteltaessa, ja he pääsivät valitsemaan mieluisensa puiston kolmesta eri vaihtoehdosta, hän selvitti. Avajaispuheen pitänyt hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Terhi Tikkala (kesk) huomautti, että lähiliikuntapaikan laajentaminen olisi tuskin onnistunut ilman kunnan saamia perintövaroja ja kuvasi sitä ”onnekkaaksi sattumaksi”. Skeittipuiston ja kuntoportaiden rakentamisen, koripallokentän laajentamisen ja aitaamisen sekä paikalla jo olleen leikkipuiston kohentamisen kustannusarvio oli 100 000 euroa, josta 70 000 euroa otettiin Salmen jälkeensä jättämistä perintövaroista. Kunta haki perillisittä kuolleen Salmen kuolinpesän varoja valtiokonttorilta, joka myöntyi pyyntöön. Loput 30 000 euroa saatiin aluehallintovirastolta eli valtiolta avustuksena. Avajaisissa paikalla olleet kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Ahola (kok), tekninen johtaja Timo Krigsman ja hyvinvointijohtaja Sanna Saarenkoski paljastivat, että projektin budjetti ylitettiin loppujen lopuksi 20 000 eurolla. Kolmikko uumoili, että ylitys katetaan samoista perintövaroista, joita jäi vielä jäljelle. Vielä ei ole päätetty, saako ”rahoittaja” Salmi jonkun muistokyltin lähiliikuntapaikalle. – Se voisi kyllä olla paikallaan, avajaisissa tuumailtiin useammallakin suulla. Kunta sai puistoon myös lahjoituksia, sillä pukkilalainen Myllylän Betoni kustansi puolet skeittipuiston ramppeihin ja bokseihin uponneesta betonista. Paikallinen yrittäjäjärjestö ja kunnanvaltuutetut keräsivät puolestaan rahat kolme skuuttiin, joista kaksi on lainattavissa kirjastossa. Kolmas arvottiin lauantaina yleisön kesken ja sen voitti omakseen Jami Malmström. Saarenkoski huomauttikin, että projektissa on korostunut monella tapaa Pukkilassa vallitseva yhteisöllisyys. PUHELIMITSE: 03-876 678 ark. 8–16 SÄHKÖPOSTILLA: tilaukset@orimattilansanomat.fi VERKOSSA: www.orimattilansanomat.fi TEE TILAUS: Orimattilan Sanomien DIGILEHTI määräajaksi tarjoushintaan ORIMATTILAN SANOMAT 3 kk 37 € 6 kk 75 € Koulun takana on nyt liikuntapaikkoja koko perheelle Pukkilan ”lähis” laajeni skeittipuistolla ja kuntoportailla Ammattiskuuttaaja Veeti Tuutti sai jakaa nimikirjoituksen poikineen. Vieressä avusti kunnan liikunnanohjaaja Ida Clewer. Temppupotkulauta sai kyytiä Veeti Tuutin käsittelyssä. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja Lennu Sajomaa (kesk.) avasi koulunrinteessä sijaitsevat kuntoportaat ja ampaisi ensimmäisenä ne ylös. Nauhaa pitelemässä kunnan hyvinvointijohtaja Sanna Saarenkoski ja käsi ylhäällä hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Terhi Tikkala. Vilho Saarinen (edessä) ja serkkupoika Elmeri Taskinen viilettivät Pukkilan skeittipuiston avajaisissa. Päijät-Hämeen hyvinvointialue lähettää postitse Orimattilan asukkaille Päijät-Sote-sovelluksen esitteitä ensi maanantaista alkaen. Sovelluksen käyttöaste voisi olla isompi. esitteissä kannustetaankin lataamaan sovellus, koska se helpottaa ja nopeuttaa monenlaista asiointia. esitteiden myötä ihmiset saavat lisäksi tietoa konkreettisesti siitä, mitä asioita sovelluksen kautta voi ja kannattaa hoitaa. Maksuttomassa Päijät-Sote-sovelluksessa voi muun muassa asioida digiklinikalla, tarkastella ja perua ajanvarauksia, lukea hoitokertomuksia, täyttää lomakkeita ja varata ajan kausirokotukseen. Uudistunut Päijät-Sote-sovellus julkaistiin puolitoista vuotta sitten. Päijät-Sotesovellusta markkinoidaan postitse Orimattilan kaupungin hallinnoima Visit Orimattila -sivusto aiotaan sulkea vuoden lopussa. Kaupunki perustelee asiaa tiedotteessa sivuston vähäiseksi jääneellä käytöllä. Tavoitteena on siirtää Visit Orimattila -sivuston tiedot kaupungin uusille kotisivuille. Tapahtumien ilmoittaminen on jo nyt mahdollista kaupungin sivuilla. Järjestöjä tiedotetaan myöhemmin erikseen mahdollisuuksista ilmoittaa omista asioistaan sivuilla. Visit Orimattila -sivusto lakkautetaan
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 10 – N:o 81 – 2024 Hirvipeijaisia Juho Kiuru Myrskylä – Miksei toi lokki puhu mitään, pieni oppilas ihmetteli Myrskylän koulun salissa perjantaina. Lintu jäi raapimaan päätään tiukan kysymyksen edessä. Lokki oli itse asiassa lahtelaisen jääkiekkoseura Pelicansin maskotti Pekko Pelikaani, joka tervehti lapsia iloisesti, mutta tosiaan vähäpuheisesti. Puhumisesta vastasivat Pekon kaverit, joilla olikin painavaa asiaa kiusaamisen vastustamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Pelicansin keskushyökkääjä Elias Vilen ja puolustaja Onni Käyhkö sekä konttorin puolelta Camilla Lahtinen ja Niko Vilhonen kävivät Pekko Pelikaanin kanssa koululla käynnistämässä seuran uutta kampanjaa. Aiemmilla kouluvierailuillaan Pelicans on liikuttanut ja leikittänyt lapsia, mutta jatkossa ohjelmassa toivotaan olevan myös kiusaamisen vastaisia tilaisuuksia. Niistä ensimmäinen pidettiin Myrskylässä koulun oppilaan fanikirjeen ansiosta. Eevi Blomqvist kirjoitti viime keväänä Pelicansille luokkansa hieman huonosta ilmapiiristä ja kiusaamisestakin. Se sai Pelicansin liikkeelle ja toimimaan. – Kaikki me olemme erilaisia ja kaikki pitää hyväksyä sellaisina kuin olemme. Emme hyväksy kiusaamista. on tärkeää, että siitä puhutaan, ja ettei kukaan jää yksin, Pelicans-vieraat linjasivat vakavina. Toimeen on tultava Pelicansin SM-liigajoukkueessa kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä paljon myös kaukalon ulkopuolella ja vapaa-ajallakin, kertoi Elias Vilen. Yhdenvertaisuus, avoimuus ja reilu ilmapiiri on välttämätöntä hyvinvoinnin ja menestyksen tavoittelun kannalta. – Meillä on paljon yhteisiä tapahtumia, että kaikki oppisivat tuntemaan toisensa ja tulemaan toimeen keskenään. Meitä on 30 hyvin erilaisista taustoista. Kaikki pitää hyväksyä. homma ei toimi, jos jonkun pitää jännittää sitä, mitä itse on, Vilen sanoi. – Te olette nuoria. Mahdollisimman aikaisin kannattaa oppia, että olemme kaikki erilaisia. Se ei määrittele ketään ihmisenä, millaiset vaatteet hänellä on tai onko ujo tai mistä leikeistä tykkää, Vilen jatkoi. onni Käyhkö täydensi, että vaikeita asioita tulee eteen, mutta yhdessä niistä selvitään. – Kaukalossakin tehdään virheitä, mutta niistä ei lytätä, vaan muut kannustavat, Käyhkö totesi. Vilen suositteli kertomaan kiusaamisesta, jotta siihen voidaan puuttua. Kiusaamisen aiheena voi olla vaikka vaatteet. Pelaajat ovat huomanneet, että kalliit merkkivaatteet ovat yleistyneet. Niitä voivat markkinoida myös nuorten isot esikuvat, some-tähdet. Jos kalliita vaatteita ei ole, saatetaan jättää porukan ulkopuolelle. – huolestuttava ilmiö. Meilläkin on kaikilla erilaiset vaatteet kun tullaan hallille, mutta olemme kuitenkin samaa porukkaa, onni Käyhkö pohti. Pelaajien mielestä tärkeintä vaatteissa on se, että niitä on riittävästi päällä ja että ne mahdollistavat liikkumisen ja leikin. Pienikin voi saada suuria aikaiseksi Lapsetkin pääsivät tilaisuudessa ääneen esittäessään pelaajille kysymyksiä. Ja ääneen he pääsivät myös musiikkiosuuksissa. Koululla on perjantaisin kaikkien yhteinen musiikkihetki, minkä äärelle kiusaamisen vastainen tilaisuus nyt rakennettiin. Tilaisuus ja Pelicansin vierailu tulivat oppilaille täytenä yllätyksenä. – hyvin pysyi salassa. Vain bändi näki vieraat ikkunasta, koulun rehtori Vesa Karjalainen totesi. Bändi koostui koulun kutosluokkalaisten vapaaehtoisista. Se viihdytti siihen malliin, että Pekko Pelikaani ryhtyi pian tanssimaan. Pelicansilla oli illalla edessä peli hPK:ta vastaan, mutta pelaajatkin innostuivat koululaisten ohella vauhdikkaaseen tanssiin, kun Y.M.C.A. pääsi kunnolla vauhtiin. Tilaisuus päättyi leveisiin hymyihin ja ruokailuun. Joukkueen Myrskylään kutsunut Eevi Blomqvist söi Pelicansin pöydässä. – Kun on rohkea ja aktiivinen, voi saada isoja asioita aikaan, rehtori Karjalainen kiitteli Blomqvistia. isoja tavoittelee myös Pelicans, muuallakin kuin kaukalossa. Seuran vastuullisuusteeman ympärillä järjestettiin muun muassa vanhusten lounas, jolla oli vieraita orimattilan Marttilasta ja Erkkilästä sekä neljästä lahtelaisesta vanhainkodista. Pelicansin viestintäja markkinointipäällikkö Camilla Lahtinen (vas.), Pekko Pelikaani, Eevi Blomqvist, puolustaja Onni Käyhkö, hyökkääjä Elias Vilen ja seuran projektikoordinaattori Niko Vilhonen yhteiskuvassa Myrskylän koululaisten kanssa. Eevi Blomqvistin kirje toi Pelicansin Myrskylän koululle MiSKA MiETTiNEN Orimattila orimattilan rastivarsojen suunnistaja oskari Juures nappasi lauantaina Seinäjoella SMerikoispitkällä kauden kolmannen plakettisijan ollen sesongin viimeisessä kisassa h16-sarjan kahdeksas. Aiemmin tällä kaudella hän oli suunnistanut pitkällä matkalla kahdeksanneksi ja keskimatkalla kymmenenneksi. Vajaan 13 kilometrin yhteislähtökisassa hajontalenkit tapahtuivat loppuosuudella. Pieni rastinottovirhe vihreällä alueella pudotti Juureksen aivan kärjen tuntumasta. Voiton vei hiidenkiertäjien Arttu Aaltonen ajalla 1.32.22, joka oli kymmenen ja puoli minuuttia Juureksen aikaa parempi. hannu Laiho puolestaan puolusti hyvin viime vuoden viidettä sijaa ollen nyt kuudes h60-sarjassa (12,1km). Väliaikojen nelossija heikkeni niukasti toiseksi viimeisellä rastilla pieneen koukkaukseen, ja eroa voittaneeseen Vaajakosken Terän Juha Koskiseen (1.29.30) kertyi 13 minuuttia ja 13 sekuntia. Aino Sipiläinen taisteli tiukasti paikasta kärkikymmenikköön D18:ssa, mutta rajussa loppukiritaistossa hän jäi 12:nneksi, tosin vain viiden sekunnin päähän kymmenennestä sijasta vajaan 14 kilometrin kisassa. D65:ssa Anneli räikkönen ylsi 15:nneksi, h55:ssä Esko Kaija 24:nneksi ja Jyrki Tuokko 57:nneksi. h18:ssa Jussi Ketonen oli 31:s ja h70:ssä Markku Matikainen 60:s. Työsuorituksia rastivarsoja kärkikymmenikköön SM-kauden päätöksessä ruokavirasto ilmoitti torstaina, että sen testaamista koirien hau hau Kevytrullat -puruluista ei löytynyt vikaa. Näiden puruluiden on epäilty aiheuttaneen koirille pahimmillaan vaikeita neurologisia oireita. ruokaviraston mukaan laboratorion analyyseissä ei todettu mitään lainsäädännön vastaista tai koirien oireita selittävää. Tuotteen maahantuoja Prima Pet Premium teetätti asiassa omaaloitteiset eli omavalvontatutkimukset ruokavirastossa. Puruluita koskevan epäilyn tultua tietoon Prima Pet Premium veti pois markkinoilta kaikki kyseisiä puruluita valmistavan kiinalaisen yrityksen tuotteet. Maahantuoja myös lopetti yhteistyön tämän valmistajan kanssa. Prima Pet totesi torstaina omassa tiedotteessaan, että se oli jo ennen lopullisten laboratoriotulosten valmistumista päättänyt korvata lemmikinomistajien eläinlääkärikuluja. Koirien puruluista ei löytynytkään vikaa heinämaan Pallon salibandymiehet pelaavat tällä kaudella 4. divisioonan lisäksi myös ikämiesten sarjaa. Joukkue avasi 35-vuotiaiden eteläisen Suomen haastajasarjan sunnuntaina helsingissä kahdella voitolla. ST kaatui avauspelissä maalein 6–3, toisessa ottelussa VSS jäi jalkoihin täysin samoin numeroin. Jussi raunio iski kahdessa matsissa peräti viisi maalia ja kuusi tehopistettä. Muut useamman pinnan pelaajat olivat Jani Laaksonen (0+4), Kalle Koskimaa (3+0), Janne Koppala (1+2), olli Torila (1+1) ja Vilho Putkonen (1+1). – Neljä pistettä yhdestä turnauksesta on kyllä harvinaista herkkua. Me teimme hyvällä asenteella töitä molemmissa peleissä ja pelasimme todella ehjät pelit, pelaajavalmentaja Tomi Laaksonen summasi. – hyvä fiilis näkyi kentällä sekä penkillä. Jaksoimme pallollisena pitää kuitenkin maltin. onnistumisia tuli laajalla rintamalla, joten tästä on hyvä jatkaa seuraaviin peleihin. orimattilalaisjoukkueen pelit jatkuvat 17. marraskuuta helsingissä. orimattilassa joukkue ei tälläkään kaudella pelaa. hePan ikämiehet aloittivat voitoilla Viestintäpäällikkö Tuomas Räihä toimii myös orimattilan kaupungin tietosuojavastaavana. Asiasta päätti hiljan kaupunginjohtaja Kalle Larsson. Eu:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisen kunnan on nimettävä tietosuojavastaava. hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa valvoa tietosuojasääntöjen noudattamista organisaatiossa. Räihä vastaa tietosuojasta • Huollot • Korjaukset • Ilmastointilaitehuollot • Pakokaasumittaukset – OBD + Diesel-savu • Ohjauskulmien suuntaukset • Ajovalojen kiillotukset • Vikakoodin luku Bosch/Autocom Kärrytie 17, Orimattila, puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 ltautokorjaamo@gmail.com | www.ltautokorjaamo.fi LT-AUTOKORJAAMO KY MONIMERKKIKORJAAMO • LVI-urakointi, -asennukset ja -huollot • LVI-saneeraukset ja -remontit • Lämpöratkaisut Rami: 040 558 4557 Kim: 040 507 5495 www.putkipari.fi putkipari@putkipari.fi Paras kumppanisi rakentamiseen ja remontointiin: LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA KUMIja LASIHUOLTO – auton renkaat – tuulilasit – rengastyöt – koristelasit – rakennuslasit – peilit ORIMATTILA puh. 03-777 1670 LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – yli 30v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PYYDÄ TARJOUS • Keittiökaapistot • Makuuhuonekomerot • Eteisryhmät • Irto-ovet • Työpöytätasot • Paljon ovivaihtoehtoja PUUJA KALUSTETUOTE Veljekset Ovaska Hirsitie 5, Orimattila p. 03-777 3308, 050 585 3468 www.velj-ovaska.fi AUTOJA KULJETUSALA RAKENTAMINEN PITOPALVELUJA ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Tokkolantie 8 Tilaukset 040 513 8073 Nettikauppa: www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti Pitopalvelu Vuokrattavat kokousja juhlatilat Puh. 050 300 5116, 050 542 4864, jasenkeittio@gmail.com Wanhan amiksen polku 3 D, 16300 Orimattila Länsi-Orimattilan metsästäjät Ry kutsuu maanvuokraajat, metsästysseuramme jäsenet, naapuriseurojen edustajat sekä kyläläiset HIRVIKEITOLLE sunnuntaina 3.11.2024 klo 13.00–15.00 Luhtikylän Nuorelaan. Tervetuloa! HIRVIPEIJAISIIN Villikkalan nuorisoseuran talolle lauantaina 26.10. klo 17.00. Tervetuloa! Villikkalan Metsästysseuran hirviporukka Villikkalan Metsästysseura ry Kutsuu maanvuokraajat, metsästysseuran jäsenet, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat Aino Sipiläinen onnistui yhteislähdössä ottamaan päättyneen kesän parhaan SM-sijansa. Pekko Pelikaani tervehti koululaisia kiusaamisen vastaisessa tilaisuudessa perjantaina. KUVA: TeemU AnTiKAinen www.orimattilansanomat.fi Suomen huumemyrkytyskuolemien määrä on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (ThL) julkaisemista vainajien oikeuskemiallisten tutkimusten tuloksista, tiedottaa humaania päihdepolitiikkaa ry (hPP). Viime vuonna huumemyrkytykseen kuoli tilaston mukaan 253 ihmistä. Vuonna 2022 luku oli 192. Alle 25-vuotiailla yliannostuskuolemien määrä oli sekin viime vuonna ennätyksellisen suuri. hPP lisäksi muistuttaa, että yliannostukseen kuolleiden lukumäärä ei ole koko totuus huumekuolemista. Myrkytyksen lisäksi huumeisiin menehdytään myös välillisesti. Synkät kuolinluvut alleviivaavat hPP:n mukaan sitä, että yhteiskunta ei ole antanut tarvittavaa apua. onnettomuustutkintakeskus tunnisti sekin teematutkinnassaan lukuisia nuortenja päihdepalveluiden puutteita, jotka osaltaan myötävaikuttivat huumekuolemiin. Huumemyrkytyskuolemia hurja määrä Tasoristeysonnettomuuksia on sattunut tänä vuonna tavanomaista vähemmän, kertoo Väylävirasto. Virasto silti samalla korostaa, että jokainen tasoristeysturma on liikaa. Suomessa on tapahtunut tänä vuonna tähän mennessä kuusi tasoristeysonnettomuutta. Yleensä niitä on sattunut vuosittain 13– 29. Väylävirasto toteaa, että tienkäyttäjien havaintovirheet ovat usein tasoristeyksien onnettomuuksien taustalla. Erityisen vaarallisia ovat paikat, joissa ei ole tasoristeyslaitosta, kuten esimerkiksi puomeja, varoittamassa radalla liikkuvasta kalustosta. Yli kaksi kolmasosaa tasoristeyksistä on nykyisin ilman tasoristeyslaitosta. Valtion rataverkolla on tällä hetkellä liki 2 500 tasoristeystä. Tasoristeysonnettomuuksia tavanomaista selvästi vähemmän
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 2024 – N:o 81 – 11 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Erikoisryhmä Potsdam (12) 11.00 Uutisikkuna 12.30 Eränkävijät 13.00 Sydämen kutsumus (12) 13.40 Mä oksalla ylimmällä (S) 15.05 Unelmakoti Sisiliassa – vintagematka 15.35 A-studio viittomakielellä 16.05 MOT 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.07 Neiti Scarlet ja Herttua (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 18.55 Historia: Kuninkaallinen kesäasunto 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Ohuella langalla (16) 23.00 Oddasat 23.15 Uusi Kino: Savusaunasisaruus (12) 00.45 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 23.10. 06.52 Kaapo (S) 07.17 Simo (S) 07.23 Ella, Oskari ja Huu (S) 07.34 Mauno (S) 07.45 Tipo (S) 07.52 Ritari Mikke (S) 08.06 Vegesaurukset (S) 08.11 Ruso ja rihmalat (S) 08.25 Galaxi 08.26 Athleticus 08.29 Lulu ja lehmä (7) 08.36 Näin meillä (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.40 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.08 Ihanat autot 10.31 Punkaharjun pojat 11.00 Uutisikkuna 12.40 Tanskalainen maajussi 13.10 Maailma on valmis (12) 14.05 Härölä (12) 14.30 Vintage-valtakunta 15.00 Talot huokuvat historiaa 16.00 Gilmoren tytöt (7) 16.45 Itse valtiaat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Maailma on valmis (12) 18.55 Luottomies (12) 19.05 Härölä (12) 19.30 Vintage-valtakunta 20.00 The Basketball Academy, mahdollisuus menestyä 20.30 Trauma – itsemurhan jäljet (7) 21.00 Korpelan kujanjuoksu (7) 21.55 Jaakko Keso: Tämä on Amerikka 22.35 Pelastajaksi 23.05 Dates in Real Life (12) 23.35 Big Boys (12) 00.00 Isäpulmia (12) 00.25 Uutisikkuna MTV3 03.15 Joonas Nordman Show 04.05 Miljardöörien aika 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale 10.30 Kauniit ja rohkeat 12.00 Donal Skehan: Ruokaa nopeasti 12.30 Ostoskanava Myori.fi 13.00 Suomen surkein kuski 14.00 Sukuni salat 15.00 Suomen kaunein koti 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Myyrä 21.00 Stadi vs. Lande 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.25 Näin tehtiin elokuva Vares X 23.30 Myyrä: Johtolangat 00.00 Maajussille morsian 00.50 Ensitreffit alttarilla 01.35 Tanssii Tähtien Kanssa 03.10 Hitlist 04.00 Joonas Nordman Show Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.30 Smurffit (S) 06.40 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.05 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.15 LEGO Ninjago (7) 07.30 Tara Duncan (7) 07.40 S.M.A.S.H! (S) 07.55 Angry Birds Toons (S) 08.00 Korkeasaari 09.00 Puutarhan pelastajat 10.00 Suomen huutokauppakeisari 11.00 Haluatko miljonääriksi? 12.00 Tähtiarpa 13.55 Valitut Palat Collection 14.10 Valitut Palat Collection 14.25 Remppa vai muutto UK 15.25 Poliisikoira Rex (12) 16.25 Maryn helpot kokkailut 16.55 Tähtiarpa 17.00 Himohamstraajat 18.00 Suomen huutokauppakeisari 19.00 Rikkaat ja rahattomat 20.00 Kapen keittiökaappaus 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Haluatko miljonääriksi? 22.05 Pasilan myrkky – Manni (12) 22.35 Pasilan myrkky – Manni (12) 23.10 Veikkausliiga – Futiksen nälkään 23.15 Amazing Race Suomi 00.55 Elokuva: Beck: Koston h inta (16) 02.55 Alaskan jäälentokenttä 03.55 Poliisikoira Rex (16) MTV Sub 03.40 Simpsonit 07.00 Denver 07.10 Muumilaakson tarinoita 07.35 Muumilaakson tarinoita 07.55 Professori Balthazar 08.00 Simpsonit 08.30 Simpsonit 09.00 Huutokaupan metsästäjät 09.30 Suurmestari UK 10.30 Rekkakuskit jäällä 11.30 Poliisit UK: Ajojahti 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Kämppikset 16.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.00 Simpsonit 17.30 Simpsonit 18.00 Poliisit UK: Ajojahti 19.00 Sanansaattajat 20.00 Frendit 20.35 Frendit 21.06 Rocky 3 23.15 The Rookie 00.15 Roba 01.15 Masked Singer Suomi 02.50 Suurmestari UK 03.55 Rekkakuskit jäällä Yle Teema & Fem 07.50 YLE FEM 07.50 BUU-klubben 08.20 Puutarhakeskiviikko 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tiettömän taipaleen takana 09.50 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.19 Norjan rannikoilla 12.30 YLE TEEMA 12.30 Solzhenitsyn ja Vankileirien saaristo 13.25 Enemmän elokuvasta: Blue Velvet – ja sinisempi oli yö 13.50 Uusi Kino: Keikka (S) 14.05 Las Pelotaris – Unelmien areenalla 15.00 La Promesa – Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.45 Miki Liukkonen, sivullinen 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Norjan kovin 19.18 Metten kesäiset jälkiruokaherkut 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Las Pelotaris – Unelmien areenalla 21.00 Michel Roux: ruokamatka Thamesillä 21.45 Gagarine (12) 23.20 Maan laulu Ke s k i v i i k ko 23 . 1 . R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Sudokun ratkaisu Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner T i i s t a i 22 . 1 . 12.50 Tanskalainen maajussi 13.20 Maailma on valmis (12) 14.20 Erämaan vartijat 15.00 Talot huokuvat historiaa 16.00 Gilmoren tytöt (7) 16.45 Itse valtiaat (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Maailma on valmis (12) 18.55 Luottomies (12) 19.05 Härölä (12) 19.30 Vintage-valtakunta 20.00 Stanley Tucci Italiassa 20.50 Rikosten jäljillä 21.00 Ivalo (16) 21.50 Lauri Markkanen – suomalainen supertähti 22.55 Jaakko Keso: Tämä on Amerikka 23.30 Osta mun pikkarit (16) 00.00 Uutisikkuna MTV3 03.50 Kova laki: Rikollinen mieli 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale 10.30 Kauniit ja rohkeat 12.00 Donal Skehan: Ruokaa nopeasti 12.30 Ostoskanava Myori.fi 13.00 Masked Singer Suomi 14.30 Maajussille morsian: Kaikki tarinat 15.00 Maajussille morsian 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen kaunein koti 21.00 Ensitreffit alttarilla 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Onnela 23.05 Those About to Die 00.05 Estonia 00.55 Hamilton 01.45 Kova laki: Rikollinen mieli 02.30 Pitääkö olla huolissaan? 03.15 Joonas Nordman Show Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.30 Smurffit (7) 06.40 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.05 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.15 LEGO Ninjago (7) 07.30 Tara Duncan (7) 07.40 S.M.A.S.H! (S) 07.55 Angry Birds Toons (S) 08.00 Korkeasaari 9 6 7 3 5 8 1 4 2 1 4 3 7 2 6 9 8 5 2 8 5 1 9 4 3 7 6 8 7 2 5 1 9 6 3 4 4 3 1 2 6 7 5 9 8 6 5 9 4 8 3 7 2 1 5 2 4 9 3 1 8 6 7 7 9 8 6 4 5 2 1 3 3 1 6 8 7 2 4 5 9 Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Erikoisryhmä Potsdam (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.44 Oddasat 12.00 MOT 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.20 Se päivä muutti Suomen 13.50 Eduskunnassa pääministerin ilmoitus 15.20 Pullopostia lapsuudesta 15.50 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Sydämen kutsumus (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihmisen jalanjälki 20.00 Akuutti: Kiistelty kireä kielijänne 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Tappava yölento (16) 22.47 Oddasat 23.02 Ulkolinja: Kiina valloittamassa Jäämerta 23.55 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 22.10. 06.53 Hei Taavi (S) 07.00 Ruskea pikkukarhu (S) 07.08 Maijuli (S) 07.14 Puuharit (S) 07.28 Rikke (S) 07.34 Milli ja Molli (S) 07.58 Askarrellaan 08.03 Safari (S) 08.19 Galaxi 08.20 Ihan pohjalla (7) 08.25 Täysi susi (7) 08.50 Kotijumppaa Sofian kanssa 09.10 Tanskan aarteenmetsästäjät 09.40 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 10.10 Eläinsairaala 11.10 Punkaharjun pojat 11.40 Strömsö 2022 12.10 Tiettömän taipaleen takana 14.00 Moderni perhe 14.30 Moderni perhe 15.00 Kämppikset 16.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 17.00 Simpsonit 17.30 Simpsonit 18.00 Poliisit UK: Ajojahti 19.00 Stadi vs. Lande 20.00 Frendit 20.35 Frendit 21.06 Millipilleri 23.05 Hockey Night tien päällä 23.35 The Rookie 00.35 Suurmestari UK 01.40 Elämää Philadelphiassa 02.10 Poliisit UK: Ajojahti 03.10 Simpsonit 03.40 Simpsonit Yle Teema & Fem 07.55 YLE FEM 07.55 BUU-klubben 08.25 Minun puutarhani 09.05 Efter Nio 10.05 Taivaallista menoa: Kun elämällä on päämäärä 10.25 Kurkistuksia Tukholman kuninkaanlinnaan 10.35 Sportliv 10.45 Pelastajaksi 11.15 Hälytys Trolltungalta 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (12) 13.00 Arkistojen salat 13.30 Uusi Kino: Full of Love – Pakomatka pakastimesta (S) 15.00 La Promesa – Salaisuuksien kartano (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.45 Miki Liukkonen, sivullinen 17.25 YLE FEM 17.25 Antiikkimakasiini 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Taloja ja taikuutta – kapellimestari Ulf Söderblom 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Las Pelotaris – Unelmien areenalla 20.50 Word! (7) 21.00 Solzhenitsyn ja Vankileirien saaristo 21.55 Ennen elokuvaa: Miehuuskoe 22.00 Kino Suomi: Sairaan kaunis maailma (16) 23.35 Uusi Kino: Matta ja Matto (7) 23.45 Uusi Kino: Elena (S) Tiistai 22.10. Yle Radio 1 6.30 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Yksi on hyvää seuraa 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.59 Aamusoitto 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto: Rohkaistu lopettamaan ainainen miellyttäminen 11.00 Klasariparatiisi – Eva Tigerstedt 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Paasto naksauttaa elimistön aineenvaihdunnan uuteen moodiin 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Afrikkalaisia kirjoituksia J37 14.50 Kielen päällä – puolan ässät 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.1016.59 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35-18.30 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Esikoinen, osa 3 19.23 Eilisen ääni: Elämää ovisilmän takana 19.55 Yksi on hyvää seuraa 20.00 Romano mirits 20.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.00-21.02 Yle Uutiset 21.05-21.34 Politiikkaradio 21.35-22.29 Sari Valto 22.30-23.16 Miia Krause 23.40-6.30 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Radio Suomen Aamu 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Radio Suomen Aamu 7.50 Merisää 7.53 Radio Suomen Aamu 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Radio Suomen Aamu 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Iltapäivä 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Luonto-Suomen teemailta 020317600 18.50 Merisää 18.55 LuontoSuomen teemailta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää 20.03 Metsäradio 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa 1.55 Yöradio 2.00 Yle Uutiset. 2.02-2.50 Meille käy hyvin – Nora Weiss 3.00 Yle Uutiset 3.02 Yöradio 3.15 Kansanradio. 3.47-4.00 Yöradio Keskiviikko 23.10. Yle Radio 1 6.30 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Yksi on hyvää seuraa 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.59 Aamusoitto 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Brysselin kone 11.00-11.50 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää: Kuoleman symbolit ulottuvat rististä viikatemieheen 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10-16.59 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Laura Korhosen Jazzklubi 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Helsinki Seriös: Brentano-kvartetin konsertti 20.30 Musiikkikamari 21.00-21.02 Yle Uutiset 21.05-21.34 Politiikkaradio 21.35-22.29 Brysselin kone 22.30-23.12 Radioteatteri esittää: 23.40-6.30 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Radio Suomen Aamu 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Radio Suomen Aamu 7.50 Merisää 7.53 Radio Suomen Aamu 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Radio Suomen Aamu 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää 9.11 Radio Suomen Aamu 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Radio Suomen Iltapäivä 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Radio Suomen Iltapäivä 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Radio Suomen Iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Ilta 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Jääkiekkokierros 18.50 Merisää 18.55 Jääkiekkokierros 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Urheiluradio 19.05 Jääkiekkokierros 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää 20.03 Jääkiekkokierros 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa 1.55 Yöradio 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 2.55 Yöradio 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 3.54-4.00 Yöradio 20.15 Jakke Holvas ja filosofia: Platon hälyttäkää vartijat paikalle! Ihannevaltiossa vartioidaan taidetta, koska se vetoaa tunteisiin. Näin pohtii filosofi Platon (427-347 eaa). Tarvitsevatko nykyäyhteiskunnat Platonin oppeja suojautuakseen epätotuuksilta? Valtio vartioimassa algoritmeja ja valeuutisia. Tarkkailkaamme toisiamme, salaliittoteorioita ja vihapuheita. Keskustelemassa vapaa toimittaja Iida Sofia Hirvonen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen 09.00 Puutarhan pelastajat 10.00 Maryn helpot kokkailut 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Haluatko miljonääriksi? 12.00 Tähtiarpa 13.55 Valitut Palat Collection 14.10 Valitut Palat Collection 14.25 Remppa vai muutto UK 15.25 Poliisikoira Rex (12) 16.25 Veikkausliiga – Futiksen nälkään 16.30 Tulossa: Lego Masters Suomi 16.35 Tähtiarpa 16.40 Himohamstraajat 17.40 MasterChef Australia 18.55 Tulossa: Lego Masters Suomi 19.00 Haluatko miljonääriksi? 20.00 Raharemontti 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Tulossa: Lego Masters Suomi 22.05 IS esittää: Sain sen videolle 22.15 Murha Hangossa (S) 23.15 Selviytyjät Suomi 00.45 Madventures Suomi (7) 01.45 Arman Pohjantähden alla (7) 02.45 Alaskan jäälentokenttä 03.45 Kanadan rajalla 04.15 Kanadan rajalla MTV Sub 03.05 Poliisit UK: Ajojahti 04.05 Elämää äärirajoilla: Alaska 07.00 Taikapuutarhan pikkuötökät 07.10 Muumilaakson tarinoita 07.35 Muumilaakson tarinoita 07.55 Professori Balthazar 08.00 Simpsonit 08.30 Simpsonit 09.00 Huutokaupan metsästäjät 09.30 Suurmestari UK 10.30 Rekkakuskit jäällä 11.30 Ulosottomiehet 12.30 Salatut elämät 13.00 Simpsonit 13.30 Simpsonit Yle Teema klo 22.00: Kino Suomi: Sairaan kaunis maailma (16) Kertomus pojasta, joka ei selviytynyt nuoruudestaan. Kestävätkö nuoret särölle lyötyä maailmaa rikkoutumatta itse? K&O: Jarmo Lampela. T: Lasihelmi Filmi Oy & YLE Draama. (1997) (U) Nelonen klo 00.55: Beck: Koston hinta (16) (Hämndens pris/Ruotsi 2001). Martin Beck (Peter Haber) ja Gunvald Larsson (Mikael Persbrandt) joutuvat selvittämään kahden poliisin kylmäveristä murhaa, joka saa koko poliisiyhteisön tunteet pintaan. Kovista otteistaan tunnettu Larsson vannoo kostoa tappajille, sillä toinen surmatuista oli hänen hyvä ystävänsä. Kuolemantapauksilla on jotain tekemistä varuskunnasta kadonneiden räjähteiden kanssa. Ohjaus: Kjell Sundvall. (91') Yle TV1 klo 18.55: Historia: Kuninkaallinen kesäasunto Kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin maaseutukoti, Osborne House, oli heille rakas pakopaikka, jossa he pystyivät elämään vapaata perheelämää, hovin tarkoista säännöistä välittämättä. Kuningatar Viktoria kuoli vuonna 1901 rakastamassaan talossa.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina lokakuun 22. päivänä 12 – N:o 81 – 2024 AnnA HAkAmA Niinikoski Tapolan kyläyhteisö niinikoskella juhlii torstaina Tapolan puolen vuosisadan mittaista taivalta. Viiteen vuosikymmeneen mahtuu Tapolan kohdalla suuria muutoksia ja uudistuksia, vaikka perustehtävä onkin säilynyt perustamisvuodesta 1974 lähtien samana: tarjota yhteisöllistä asumista, työtoimintaa ja rikas elämä erityistä tukea vaativille aikuisille. Tapolan tarjoama yhteisöllinen asumismuoto on osa kansainvälistä Camphill-liikettä, joka vielä Tapolan perustamisen aikaanvuonna 1974 oli Suomessa melko uutta. Tapola on Sylvia-koti-yhdistyksen yksi neljästä asumisyksiköstä. Tapolassa yksikönjohtaja vuoden verran toiminut Sari Itäpelto kertoo Tapolan tulevaisuuden tavoitteiden keskittyvän yhteisöllisyyden kasvattamiseen kyläyhteisön ja sen ulkopuolella olevien ihmisten välille. Tähän liittyen suunnitelmissa on tehdä Tapolan toimintaa tunnetummaksi ulospäin. – Tapola matkaa yhdeksi Orimattilan seudun kohteeksi, jossa varsinkin kesäisin voi nähdä maatilan eläimiä ja Tapolan elämää, Itäpelto avaa suunnitelmia. Työntekijät eivät enää asu Tapolassa Viimeisen vuosikymmenen aikana muutokset ovat olleet kotoisan kyläyhteisön kannalta merkittäviä, paljolti lakien sanelemia. niissä on Itäpellon mukaan sekä hyviä ja huonoja puolia. Pitkää Tapola toimi tavallisiksi omakotitaloissa rakentuneissa tiloissa, joissa myös henkilökunta asui kyläyhteisön asukkaiden kanssa. Ulkomailta tulleiden työntekijöiden muodossa kyläyhteisöön saatiin kansainvälisiä tuulahduksia. nyttemmin Tapolaan on rakentunut uusia moderneja asumispalveluyksiköitä, joissa ei samaa kotoisuutta enää ole kuin vanhoissa asuinrakennuksissa. Työntekijätkään eivät enää asu Tapolassa, vaan sinne tullaan töihin omista kodeista käsin. – Asumispalveluiden tuottamisen suuret mullistukset tulevat lain myötä. Suurin muutos on ehkä se, etteivät työntekijät enää asu asukkaiden kanssa Tapolassa. – Joillekin tällainen tapa tehdä työtä varmasti sopi, mutta se kasvatti myös väsymyksen määrää ja sekoitti työn ja vapaa-ajan. Työntekijöitä ajatellen tämä muutos on varmasti myönteinen, mutta huonoa siinä on asukkaiden kannalta se, että työntekijät vaihtuvat enemmän, Itäpelto arvioi. Asuminen muuttunut laitosmaisemmaksi Tapolaan on jouluun mennessä valmistumassa uusi asumisyksikkö Anterovipunen. Ennestään toiminnassa ovat nykyiset talot Aarnivalkea ja marjatta. Tapola tarjoaa sekä ympärivuorokautista palveluasumista että yhteisöllistä asumista. – Talot ovat muuttuneet omakotitaloista laitoksiksi ja asuminen omakotiasumisesta laitosasumiseksi. nykyisin jokaisella on oma vuokrahuone, josta löytyvät myös omat wcja suihkutilat. Itäpellon mukaan muutos luo asumisesta laadukkaampaa, mutta samalla asumisympäristö on muuttunut laitosmaiseksi, vaikka taloista pyritäänkin tekemään niin kodinomaisia kuin se on laitosolosuhteissa mahdollista. myös työntekijöiden koulutusvaatimukset ovat tiukentuneet. Siinä missä aiemmin kodinomaiseen ja perhemuotoiseen asumiseen työhön on voinut päästä oman kiinnostuksen ja kutsumuksen perusteella, nyt työntekijältä edellytetään alalla vaadittavaa koulutusta. nykyiset tarkat koulutusvaatimukset luovat Itäpellon mukaan omia haasteitaan rekrytointeihin. myös sitoutuminen vaihtelee ja vieras tilanne ei ole sekään, että juuri perehdytyksen saanut työntekijä lähteekin uusiin haasteisiin. – kun saisi ammattilaisuuden ja palon tähän työhön yhdistettyä, Itäpelto sanoo. mielekästä ja monipuolista sisältöä päiviin Tapolan tavoitteena on tarjota asukkailleen asumispalvelujen rinnalla mahdollisuus merkitykselliseen työtön sekä sosiaalinen, kulttuurinen ja henkinen elämä. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kehittää osaamistaan ja luovuuttaan. Tapolassa asukkaita on tällä hetkellä noin 50 ja työntekijöitä nelisenkymmentä. Alkuvuosinaankin Tapola kasvoi ja kehittyi voimakkaasti. Peltoviljely aloitettiin vuonna 1975 ja ensimmäinen sato omaa viljaa saatiin samana vuonna. Vihannesmyynti oli mittavaa ja Tapolassa kunnostettiin vanhoja rakennuksia. nykyisinkin Tapolassa on monenlaisia työtoimintaa ja pajoja, joissa asukkaat pääsevät työskentelemään kykyjensä mukaan. Biodynaamista viljelyä toteuttavalla maatilalla riittää askaretta niin maatilan töissä, puuhatarhassa kuin kutomossa ja yrttipajassakin. Toukola-puodissa myydään tilan omia tuotteita, polttopuuryhmä huolehtii yhteisön polttopuun tarpeesta ja talotyöpajalla on monipuolisia tehtäviä kodinhoidosta ruoanlaittoon. Aiemmin Tapolassa on ollut myös juustola, joka kuitenkin lopetettiin tiukentuneiden hygieniamääräysten vuoksi, koska katsottiin, ettei se enää palvele asukkaita. Torstaina Tapolan väki suuntaa niinikosken kerholaan juhlistamaan Tapolan 50-vuotisjuhlaa ohjelman ja kakkukahvien merkeissä. Tapolan yrttipajalla tehtiin maanantaina jouluaskarteluja. Pöydän ääressä vasemmalta ohjaaja Tuija Riikonen sekä kyläyhteisön asukkaat Tuire Tanskanen, Tiia Löfgren ja Kuisma Tarkka. Lukuisat muutokset ovat sävyttäneet kyläyhteisön vuosikymmeniä niinikosken Tapola juhlii 50-vuotistaivaltaan torstaina Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava Päijät-Hämeen työllisyysalue ottaa Orimattilassa käyttöönsä vain nykyisen kirpputori Piparuutin talon toimistotilat kärrytiellä. Viereisellä kärrysepäntiellä olevan Duunaripajan taloa se tarvitse. – Duunaripajan yhteyteen ei ole tulossa työtiloja. Aiemmin oli sovittu, että pajan tiloissa voi tavata asiakkaita, mutta irtisanomisten valossa emme kuitenkaan näe, että pajan tiloja tullaan käyttämään asiakastapaamisiin, oikoo työllisyysalueen viestintäkoordiTyöllisyysalue ei tarvitse Duunaripajan tiloja AnnA HAkAmA Orimattila Tapolan kyläyhteisön yksi pitkäaikaisimmista asukkaista on 67-vuotias Kirsi Krohn, joka on asunut Tapolassa vuodesta 1977 lähtien. Iloisella ja puheliaalla krohnilla on yhä elävästi mielessään ensivisiitti Tapolaan. – Oli Ritvan päivä, kun äitini ja setäni toivat minut tutustumaan tänne. Päivällisenä oli nokkoskeittoa ja se oli aivan järkyttävää, krohn nauraa muistolleen. krohn innostuu muistelemaan Tapolan menneitä aikoja, jolloin työntekijät asuivat asukkaiden tavoin Tapolassa. Hän kertoo, että tuohon aikaan Tapolan väki teki paljon näytelmiä. krohn kuvailee asukkaiden ja työntekijöiden elämän olleen paljon tiiviimpää kuin nykyisin. – Tosi erilaiseksi on muuttunut, kuvailee krohn muutosta. krohnin mielestä muutosten suunta on kuitenkin ollut oikea, eikä hän haikaile menneitä. – Parempaan suuntaan on menty, krohn vakuuttaa. Tapolassa krohn työskenteli 46 vuotta ruoan laiton parissa, minkä jälkeen hän on ollut vuoden verran yrttipajalla. krohnin mukaan vaihdos oli mukava, ja pitkän keittiöuran jälkeen on mieluisaa vaihtelua olla yrttipajan töissä. Taitavana käsityöihmisenä Tapolassa tunnetulla krohnilla on ollut vuosien saatossa useita kuvakudosnäyttelyitä ja hänen käsistään on valmistunut monia käsitöitä myyntiinkin. krohn on myös innokas kirjeiden lähettäjä. nykyään kirjeiden postittaminen vaatii taksimatkan Orimattilan keskustaan, kun kylällä ei enää ole postilaatikkoa, johon kirjeet voi jättää. Tapolassa solmitaan myös ystävyyssuhteita, joista krohnkin on päässyt nauttimaan. – minulla on täällä joku, jolle voi kertoa kaikki asiat, krohn kuvailee luottoystäväänsä. krohnin elämässä on pian tapahtumassa odotettu muutos, sillä hän pääsee muuttamaan joulun aikoihin valmistuvaan uuteen taloon. Sitä hän odottaa jo malttamattomana. Aiemmin elämä Tapolassa oli tiiviimpää mISkA mIETTInEn Orimattila Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut kaksi henkilöä pahoinpitelystä ja vapaudenriistosta sekä kaksi henkilöä vapaudenriistosta vankeusrangaistuksiin. Rikokset tapahtuivat elokuussa 2022 Orimattilassa ja Lahdessa. kaikki tekijät ovat nykyään päälle parikymppisiä, ja osa tekijöistä asui tapahtuma-aikaan Orimattilassa. Tuomion mukaan yksi tuomituista löi tapahtumahetkellä alaikäistä uhria Orimattilassa niin, että asianomistajan arvion mukaan iskusta tuli aivotärähdys. Tuona päivänä yhden tuomitun ja uhrin välinen seurustelusuhde oli juuri loppunut. muutama päivä myöhemmin uhri saatiin viestittelemällä asuntonsa pihalle Lahdessa, ja samoihin aikoihin osa tekijöistä oli ajamassa Orimattilasta Lahteen. Asunnon pihalla uhri lopulta suljettiin henkilöautoon ja kuljetettiin Lahdessa metsäiselle alueelle. Uhri ehti laittamaan avunpyyntöviestin isälleen ennen kuin puhelin vaadittiin häneltä pois. Tapahtumapaikalla Lahden Vipusenkadulla uhria ammuttiin kuula-aseella selkään ja käteen, lisäksi tätä lyötiin rintaan. noin puolisentuntia kestänyt retuuttaminen loppui poliisien saapuessa paikalle. Uhrin isä oli onnistunut hälyttämään poliisit paikalle. kaikki neljä tekijää tuomittiin 10–11 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Heidän jokaisen on suoritettava rikosuhrimaksu 80 euroa sekä muun muassa maksettava uhrille kärsimyksestä, puhelimen hajoamisesta ja sen SIm-kortin katoamisesta kaikkiaan 2 600 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen. kaikki neljä tekijää tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Parikymppiset retuuttivat alaikäistä Orimattilassa ja Lahdessa METSÄPALVELU metsätimo MTI Timo Lindgrén puh. 0400 687 831 Nahkhiir.fi Kiinteistönhoitoa sekä maanrakennusta Matti Nurmikari Kiinteistöjen sekä huoneistojen osto / myynti Kauppakirjojen laadinta Arviot perukirjoihin Arviot pankeille Tapolassa vuodesta 1977 lähtien asunut Kirsi Krohn ja Tapolan yksikönjohtaja Sari Itäpelto tietävät molemmat, että kyläyhteisön vuosikymmeniin on mahtunut paljon muutoksia. naattori Mariia Haatanen. Orimattilan Sanomissa kerrottiin viime viikolla, että osa työllisyysalueen väestä sijoittuu vuoden vaihteessa toimintansa lopettavan Duunaripajan tiloihin. Tieto oli peräisin kaupunginjohtaja Kalle Larssonilta. Vuodenvaihteessa aloittavaan työllisyysalueen Orimattilantoimipisteeseen tulee kaikkiaan toistakymmentä työntekijää. He ovat Hollolan kunnan palkkalistoilla, sillä Hollola toimii työllisyysalueen isäntäkuntana. Sekä Duunaripajan talo että Piparuutin yhteydessä sijaitsevat kärrytien tilat ovat yksityisessä omistuksessa. kaupunki on vuokrannut ne. Työllisyysalueen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kaupungin on järjestettävä työllisyysalueen toimipisteelle tilat.