• ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 7. maaliskuuta 2023 N:o 19 – 72. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi Irtonumero 2,20 e (sis. alv.) Rakennusnumeron näköislehti luettavissa ILMAISEKSI osoitteessa: www.orimattilansanomat.fi uulenkaato Tuulenkaadolta puunkaatopalvelut maan ja taivaan väliltä, esimerkiksi: • Pihapuiden suoraja kiipeilykaadot • Riskipuiden poisto • Myrskytuhojen raivaukset Ota yhteyttä: Santeri Tuuli, 044 013 1436 santeri.tuuli@tuulenkaato.fi KAJALON SORA KAJALON SORA – ORIMATTILA – NASTOLA – VILLÄHDE – LAHTI Kallioja kivimurskeet, sepelit, kivituhkat, sorat ja hiekat PARHAAT KALLIOJA KIVIMURSKEET PARHAAT SEULOTUT KIVIAINEKSET ...JA PARAS PALVELU kajalonsora.fi 040 501 5771 NUOHOUSPALVELUT Nuohooja Veikko Rantanen TILAA NUOHOUS AJANVARAUS NETISTÄ: 040-188 2359 (myös viestit) www.veikkorantanen.fi nuohooja@veikkorantanen.fi Nuohous tehdään sinulle sopivana ajankohtana, ilman lisäkuluja! Hintaesimerkkejä: 1 tulisija + hormi = 50,(sis. alv) 2 tulisijaa + hormit = 65,(sis. alv) 3 tulisijaa + hormit = 80,(sis. alv) Rantanen Veikko Petteri Tmi Y-tunnus: 3314087-8 Tietäväläntie 412 16300 Orimattila Pentti Järvi Ky Yli 30 v. AJONEUVOJEN RUOSTEENESTOA www.ruosteenestoa.?i puh. 03-779 7244 Vaalilehti ti 28.3. ORIMATTILAN SANOMAT Ilmoitusmyynti puh. 0500 840 266 NIINIKOSKEN KAIVIN RAJALA OY • soraja kalliomurskeet • seulotut lajikkeet • kaivinkoneurakointi puh. 040 722 8700 MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKKI | SAASTOPANKKI.FI/MYRSKYLANSP | @MYRSKYLANSP PAIKALLISTA PALVELUA UUDEN TOIMITUSJOHTAJAN VOIMIN. Teemu Tuukkanen, Myrskylän Säästöpankin uusi toimitusjohtaja 20.3.2023 alkaen. Meiltä saat sujuvaa, asiantuntevaa ja paikallista palvelua juuri sinun tarpeisiisi. Asiantuntijamme ovat täällä sinua varten, voit ottaa meihin yhteyttä soittamalla tai varaamalla ajan verkossa osoitteessa: saastopankki.?/myrskylansp Pääset neuvottelemaan asiantuntijoidemme kanssa myös konttorille. Sanna Rauhala lakiasiantuntija 044 434 1008 Jaana Heinonen myyntijohtaja, yritysasiakkaat 044 491 8220 Noora Ojava rahoitusasiantuntija 010 441 7222* Teemu Tuukkanen toimitusjohtaja Marketta Mantila myyntijohtaja, varallisuudenhoito 040 350 4688 *Puhelun hinta 010-numeroon: 0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min (alv 24%) La 11.3. eduskuntavaaliehdokas Petteri Redsven tarjoaa pullakahvit, tule juttusille! 045 624 0818 | Kankaantie 13, 16300 Orimattila info@lahtikarting.fi | www.lahtikarting.fi M ak saj a Liik e Ny t Lah ti ry LA 11.3. klo 12–16 KAHVITARJOILU ORIMATTILAN SANOMAT Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 03-883 2100 ark. 7–21, la–su 8–20, www.k-supermarket.fi Kalatiskimme on sertifioitu SUOMI TILAA JA NOUDA -PALVELU PLUSSA-KORTILLA 2,90! Ilman Plussa-korttia 6,90! NAISTENPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 8.3. RUUKKURUUSU Infinity duo 14 cm Hollanti 12 90 KPL Valio VOI 500 g PLUSSA-KORTILLA! MEILLÄ PAISTETTU! HUIPPUHINTAAN! Tamminen Naudan luuton HINNAT VOIMASSA TI–KE 7.3.–8.3.2023, ELLEI TOISIN MAINITA. KG 2 99 PKT O R I M AT T I L A Kotitilan KG normaalisuolainen Puola OMENA TUORETTA! Ida Red 390 g HUIPPUHINTAAN! Vaasan RIEVÄ PAIKALLISELTA KALASTAJALTA! Tuore MUIKKU vakuumi 4 99 KG Päijänne, säävaraus pyydetty, nuotta KG 2 99 KPL 89 Ilman Plussa-korttia 3,95/pkt Rajoitus 2 pkt/talous MAALAISMUNAT s/m10 530 g (yksittäin 2,25) 3 .2 RS 6 99 KASSLER LIHAMESTARILTA! KEITTOLIHA 13 95 Lapaa ja etuselkää SUOMI alkuviikkoon! SUPERHYVÄÄ KESKIVIIKKO ON ÖVERIDONITSIPÄIVÄ! Teemme erän överidonitseja, hae omasi klo 10 eteenpäin TULE TUTUSTUMAAN PAIKALLISEEN KALASTAJAAMME! Kalastaja on paikalla käsittelemässä kalaa sekä kertomassa työstään ti klo 15 alk., ke klo 8 alk.!
• ORIMATTILAN SANOMAT Tänään: TARJA, TARU, TAIKA Keskiviikkona: Kansainvälinen naistenpäivä; VILPPU Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2 – N:o 19 – 2023 40 vuotta sitten Päivyri Päivän miete Tänään tästä Gra ikka: Bulls Säätiedot: Tiistai 7/3 Keskiviikko -4 Torstai -6 Perjantai -3 Lauantai -3 Orimattila Artjärvi Myrskylä Porlammi Pukkila -4 -4 -4 -4 -3 2,3 m/s Huomenna keskiviikkona vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Naistenpäivän tarkoitus on paitsi juhlistaa naisia, myös kiinnittää huomiota naisten oikeuksiin ja tasa-arvoon. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975, mutta päivän historia ulottuu paljon kauemmas. 1900-luvun alun Yhdysvalloissa naiset saivat tarpeekseen epätasa-arvoisesta kohtelusta ja alkoivat aktiivisesti kampanjoida oikeuksiensa puolesta. Vuonna 1908 15 000 naista marssi New Yorkin läpi vaatien parempaa palkkaa, lyhyempiä työpäiviä ja äänioikeutta. Seuraavana vuonna Yhdysvalloissa vietettiin ensimmäistä kansallista naistenpäivää. Aate levisi nopeasti myös Eurooppaan, ja vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä. Suomi on ollut edelläkävijä tasa-arvon edistämisessä. Ensimmäiset naisjärjestöt perustettiin 1880-luvulla, ja suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Nyky-Suomessa nainen voi nousta pääministeriksi, presidentiksi tai pörssiyrityksen johtajaksi, ja lasikattoja on murrettu monella miesvaltaisella alalla. Tästä huolimatta sukupuolten välinen tasa-arvo ei edelleenkään toteudu työelämässä. Naisten ansiot ovat koko työmarkkinoilla keskimäärin 84 prosenttia miesten ansioista. Myös naisten eläkkeet ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten eläkkeet. Palkkakuilua selittää esimerkiksi se, että Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet miesja naisvaltaisiin aloihin, ja naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja. Naisten uraja palkkakehitystä heikentävät myös määräaikaiset työsuhteet, hoivavastuun epätasainen jakautuminen ja pitkät perhevapaat. Tilannetta on pyritty korjaamaan viime syksynä voimaan astuneella perhevapaauudistuksella, jossa vanhempainvapaa jaetaan tasan vanhempien kesken. Uudistuksen toivotaan kannustavan isiä jäämään kotiin lasten kanssa, kun aiemmin äidit ovat pitäneet suurimman osan vanhempainvapaista. Vaikka tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen ja raskauteen perustuvan syrjinnän, sitä tapahtuu työpaikoilla edelleen. Työnantaja saattaa esimerkiksi arastella nuoren naisen palkkaamista vakituiseen työsuhteeseen, koska pelkää tämän jäävän ennen pitkää äitiyslomalle. Kun useita määräaikaisuuksia samassa työpaikassa tehnyt nainen sitten tulee raskaaksi, uutta määräaikaista sopimusta ei välttämättä tarjota. Aktiivista työtä tasaarvon eteen tarvitaan siis jatkossakin – sekä työelämässä että sen ulkopuolella. IdA NIVA Lukijan postia ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS Avoinna ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Ida Niva p. 044 7043 711 ida.niva@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI Avoinna ma–pe klo 8–16 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoituslaskutus Lauri Hakama p. 040 832 3028 lauri.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Lehtitilaukset p. 03 876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi Ilmoitusvalmistus Tarja Hietavirta p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 184 e (2 erässä á 96 e , 3 erässä á 65 e , 4 erässä á 50 e ). Paperilehden digilisä 1 e /kk. Digikesto 12 kk 134 e . Digitilaus 6 kk 72 e , 3 kk 36 e . Kestotilaus jatkuu ilman eri uu dis­ tus ta, ellei tilausta peruta tai muu ­ teta. Kestotilaus laskutetaan kun ­ kin laskutusjakson alussa voi mas­ sa olevan tilaushinnaston mu kai­ sesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 194 e , 9 kk 161 e 6 kk 114 e , 3 kk 64 e Tarjous 3 kk 51 e , 6 kk 98 e . Ulkomaille tilattaessa kaksinkertai­ nen maksu. – Lehti ei suorita tilaa­ jalle hyvitystä lakon tai muun ylivoi­ maisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila ark. 6.30–16, vkl 6.30–11, puh. 03­615 1344. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 0100 5445. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,25 Tekstin edellä, tekstissä 2,00 Kuolinilmoitukset 2,00 Tekstin jälkeen 1,90 Takasivulla 2,10 Hintoihin lisätään 24 % arvonlisä­ vero. Laista, asetuksista tai viranomais­ ten toimenpiteistä aiheutuvat kus­ tannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaan­ tulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo teh­ tyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä kontto­ riimme viimeistään ilmestymispäi­ vää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset kak­ si täyttä työpäivää ennen julkaisu­ päivää. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdol­ lisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotan­ nollisista tai vastaavista syistä jul­ kaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkai­ semisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Virheestä, joka johtuu esim. epä­ selvästä käsikirjoituksesta tai pu­ helinvälityksessä sattuneesta vää­ rinkäsityksestä lehti ei vastaa. Huomautukset on tehtävä 8 päi­ vän kuluessa ilmoituksen julkaise­ misesta tai ilmoituksen tarkoitetus­ ta julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutis­ ja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Levikki 3 440 kpl (LT 2018) Uutismedian liiton jäsen ISSN 1236­6609 PAINOPAIKKA Sanoma Manu Oy, Tampere Naiset tienaavat edelleen miehiä vähemmän, sillä naisvaltaisten alojen palkat ovat pienemmät. Tasa-arvo vaatii vielä työtä Eipäs ole taas yksi kaupunginvaltuutetuistamme tehnyt kotiläksyään, kun esittelee tuulipuiston sijoituspaikkaa. Sepänjoen ja Kuivannon kylät ovat kyllä vierekkäin, mutta jos puiston sijoituspaikka on Sepänjoki, niin ei kuivantolaisilla pitäisi olla minkäänlaista hätää lähteä evakkoon omasta kylästään, koska matkaa on kylissä suurin piirtein viitisen kilometriä. Ja luulisi, että myllyfirma nyt kumminkin joutuu noudattamaan kaikkia etäisyysym. määräyksiä ja sääntöjä mitä myllyjen paikkoihin on sovittu. Suomessa on satoja toiminnassa olevia tuulivoimaloista ja lisää nousee koko ajan ja koko maailmassa niitä on paljon. Tuleeko Orimattilaan yhtään, se nähdään. Tähän mennessä täällä on osattu munata monta muutakin järkevää ja verotuloja tuottavaa hanketta. Olisi mukava tietää, että oletteko te ihmiset, jotka tätäkin asiaa olette vastustamassa, edes tutustuneet noihin myllyihin vain onko niin kuin Hykkyränkin jutut, että ne perustuvat vain kuulopuheisiin. Vai maksaako joku tietty taho hänelle, että kirjoittaa oikein lehteen? Nyt kannattaisi päättäjien ruveta miettimään vähän miettimään, että miten tätä kyläpahastamme voisi oikeasti kehittää. Meille olette valinneet maailman parhaan johtajankin, mitä osa kyllä vähän epäilee, mutta onhan ainakin tarpeeksi kallis kaveri. Orimattilan osoitekarttoja on kaupungintalon aulassa, jos ette tiedä noista kylien rajoista. OHHAA JOTAI OLEVINAA Meitil on millä mällätä Jokainen ihminen innostuu joskus. Jonkun innostus kestää kolmekymmentä minuuttia, jonkun kolmekymmentä päivää, mutta se jonka innostus kestää kolmekymmentä vuotta, menestyy elämässä. ROOMALAISKATOLINEN MAALLIKKO Näin kirjoitat Lukijan postiin Lähetä kirjoituksesi osoitteella Orimattilan Sanomat, PL 5, 16301 Orimattila tai sähköpostitse osoitteella yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tai www.orimattilansanomat.fi Olisitteko autoilijat niin ystävällisiä, että muistaisitte varoa ihmisiä, jotka kävelevät tai pyöräilevät tiellä. Olisi kiva, että ajaisitte vähän hiljempaa, ettekä ajaisi 50 km/h -alueella seitsemää kymppiä. Viime viikolla meinasin jäädä Artjärventiellä auton alle, kun auto tuli takaa kovaa vauhtia. Olisin tyytyväinen, jos poliisilla olisi joskus aikaa tulla Artjärventielle mittaamaan nopeuksia. J.J.J.L. Lukijan postia Autot liikenteessä Keskustellessani lukuisten ikäihmisten kanssa toreilla, olen usein kuullut kokemuksia siitä, ettei lääkäriin tahdo päästä. Moni sanoo myös, ettei oikein saa itsestään irti hakeutua terveyskeskuksen vastaanotolle. Myös toimintojen liika digitalisoituminen hankaloittaa avun ja neuvonnan piiriin hakeutumista. Kertoessani ikäihmisten neuvolan ideasta, jonne jokainen ikäihminen kutsuttaisiin kiireettömään ja kokonaisvaltaiseen tarkastukseen, on poikkeuksetta jokainen pitänyt ajatusta erittäin tarpeellisena. Onkin itse asiassa erikoista, että valtakunnallisesti vielä ei ole olemassa systeemiä, jossa koko ikäryhmän terveyttä seniori-iässä kartoitettaisiin. Ikääntyneen väestön neuvolatoiminta on kirjattu nyt tosin ajatuksena vanhuspalvelulakiin. Laissa kannustetaan hyvinvointialueita järjestämään ja tarjoamaan iäkkäiden hyvinvointia edistäviä palveluita myös kokoavasti neuvolatoimintana, osana asiakasja palveluohjauksen kokonaisuutta. Ikäihmisten neuvolan tarkoituksena on, että yli 70–75-vuotiaat seniorit kutsuttaisiin 2–3 vuoden välein laaja-alaiseen terveystarkastukseen, jossa kartoitettaisiin terveydentilaa ja lääkitystä. Samalla tehtäisiin toimintakyvyn arvio ja määriteltäisiin esim. kotona tarvittavien apuvälineiden tarve. Seniorineuvolalla olisi merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus, kun terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen pystyttäisiin puuttumaan etupainotteisesti ja vahvistamaan ikäihmisten hyvinvointia. Raahessa ikäihmisten neuvolatoiminnasta on pitkä ja positiivinen kokemus. Seniorit on saatu tarkastuksiin lähettämällä kotiin kutsu, jossa on varattuna aika. Jos aika ei sovi, sen on voinut vaihtaa. Kutsussa on ollut myös kehotus mennä verikokeeseen ennen vastaanottoa. Neuvolatoiminnalla on saatu säästöjä, koska monia sairauksia on pystytty ennakoimaan ennen oireiden puhkeamista. Myös asiakkaiden sosiaalinen aktiivisuus on lisääntynyt. Ikäihmiset on luonnollisesti otettava palvelun suunnitteluun mukaan. Avun hakeminen nykyisessä digimaailmassa on monelle seniorille haasteellista ja tällainen kutsuun perustuva toiminta olisikin tervetullutta ja tarpeisiin vastaavaa. HANNELE SAARI kansanedustajaehdokas Häme (kd) Nyt tarvitaan ikäihmisten neuvolatoimintaa Jokapäiväinen elämämme perustuu paitsi leipään myös kuituun. Pukeudumme tropiikin oloissa kasvatetusta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin. Tarvitsemme nenäliinoja nuhaamme. Tilaamme kartonkipakkauksissa ruokaa perheellemme. Luemme sellukuituun pohjautuvia paperisia sanomalehtiä. Kuitua Suomen teollisuus on saanut vuosikymmeniä metsistä, harvennuspuusta. Viime aikojen metsäkiistat ovat kuitenkin herättäneet huolen, että riittääkö tällä vihreän siirtymän menolla raakaainetta kuituteollisuudellemme. Kuitu on teollisuusvaiheessa mitaltaan millimetriluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuidun valmistamisen lisäraaka-ainetta saamme metsien lisäksi myös peltojen yksivuotisista viljelykasveista. Maailmalla viljeltäviä kuitukasveja ovat muiden muassa puuvilla, pellava, sisal, juutti, kenaf ja kuituhamppu. Lupaavin Suomen maatalouteen on kuituhamppu. Se on sopeutunut erikoisella tavalla pohjoiseen kasvukauteemme. Kuituhampun siemen on peräisin Keski-Euroopan lajikkeista. Siellä ne ehtivät kukkia, tuleentua normaalisti ja tuottaa siementä. Suomessa kuituhampun kukkiminen myöhästyy kuitenkin pitkälle syksyyn. Siementä ei ehdi syntyä, mutta kuituvartta syntyy sitäkin enemmän. Yöttömän yön kasvukaudessamme kuituhampun ”sisäinen kello” menee sekaisin. Kello viivästyttää kuituhampun kukkimista runsaamman siemensadon saamiseksi, pidemmän kuituvarren kärkeen. Sisäinen harha voisi johtaa kyseisen lajikkeen menehtymiseen siementen puutteessa. 2020-luvun EU-maataloudessa tämä ongelma on poistunut eteläisten ja pohjoisten maiden kuituhampun yhteistyöllä. Kuituhampun siementä pohjoiseen saamme tänään eteläisempien EU-maiden viljelijöiltä, muun muassa Unkarista. Kuituhamppu on sopeutunut myös Suomen talveen erikoisella tavalla. Rungon kasvu jatkuu lumentuloon saakka. Talven lumimyrskyt pudottavat lehdet maaperään karikkeeksi. Kevätahava kuivattaa lehdettömät versot. Vapun jälkeen hamppu on valmista korjattavaksi kuituteollisuudelle. Kuituhamppu monipuolistaa ja vahvistaa kansantalouttamme. Meillä riittää kesantopeltoja hampun viljelyyn. Yksivuotinen, ensilumeen asti vihreänä jatkava hamppu toimii koko kasvukautensa hiilinieluna. Peltolohko ei muutu esimerkiksi viljakasvien tapaan elokuun tuleentumisen myötä päästölähteeksi. Peltojen hiilinieluille kuituhamppu on lupaava viljelyskasvi. Etenkin suopeltojen osalta tarvitaan kuitenkin vielä suppeiden esikokeiden lisäksi vankkaa tieteellistä tutkimusta. Vihreän siirtymän myötä tulleeseen metsäkiistelyyn tarvitaan ratkaisuksi pikainen vaihtoehto. Yksivuotisen kuituhampun rooli korostuu ja sen tarve kasvaa voimakkaasti, kun kuituteollisuus kehittyy uuteen suuntaansa. Ehkäpä uusien kuitutehtaiden ei tarvitsekaan ajautua raaka-ainepulaan. VELI POHJONEN maat. ja metsät. tri Helsingin yliopiston dosentti metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistoissa Kuusamo Kuituteollisuutemme odottaa vihreää siirtymää 8. maaliskuuta 1983 Pitäjäsanomat uutisoi hurjasta taksiryöstöstä. Ryöstäjät nousivat taksiautoilija Olavi Mälkösen kyytiin Uudestakylästä ja kävivät matkan aikana hänen kimppuunsa. Anastettu auto löytyi lopulta Kotkasta. Ennen Artjärven kirkonkylää miehet pyysivät Mälköstä pysäyttämään auton. Toinen miehistä kävi tarpeillaan tienposkessa. Tullessaan takaisin autoon miehet kävivät Mälkösen kimppuun. Toinen asetti puukon kurkulle ja toinen tökki jollain kovalla esineellä väittäen sitä ampuma-aseeksi. Ryöstäjät pakottivat Mälkösen tavaratilaan paitahihasillaan. Ryöstäjät ottivat Mälkösen takin, jonka mukana menivät paperit ja rahaa toistatuhatta markkaa. Auton takavaloista heijastui sen verran valoa tavaratilan puolelle, että Mälkönen näki kasata hylsysarjan avaimet, joilla hän ruuvasi takakannen saranoita irti. Mälkösen pakoaikeet eivät paljastuneet edes silloin, kun ryöstäjät pysäyttivät auton tiedustellakseen Mälköseltä keinoa sisävalon sammuttamiseksi. Mälkönen odotteli sopivaa hyppyhetkeä nelisen kilometriä. Vauhti oli hyppyhetkellä Mälkösen arvion mukaan 40–50 kilometriä tunnissa. ooo 10. maaliskuuta 1983 Pitäjäsanomissa kerrottiin, että Orimattila on lähdössä mukaan 33 kunnan yhteiseen telefax-kokeiluun. Telelaitteiden tarkoituksena on säästää työtä, aikaa ja näin myös rahaa. Rahan säästöäkin tärkeämpää lienee kuitenkin tiedon välityksen nopeutuminen. Telefax-menetelmällä on mahdollista siirtää sanallista ja kuvallista tietoa muutamassa hetkessä peruskunnista pääkaupunkiseudun keskusvirastoihin ja päinvastoin. Näin tiedon kulku normaaliin postitusmenetelmään nähden nopeutuu tuntuvasti. Orimattilan kunnalla on tarkoituksena ottaa kokeiltavaksi kaksi telefax-laitetta. Kunnanhallitus käsitteli asiaa maanantaina. Alustavien suunnitelmien mukaan toinen laitteista tulisi kunnanvirastoon ja toinen sosiaalitoimistoon. ooo 12. maaliskuuta 1983 Pitäjäsanomat vieraili Orimattilan yläasteen kuvaamataitokerhossa. Koulun jälkeen kokoontuvassa oppilaskerhossa saa taiteilla vapaasti. – Täällä on ihan toisenlaista kuin tunneilla, paljon vapaampaa, saa tehdä mitä haluaa, juttelee 15-vuotias Petri Laihonen piirtäessään lyijykynällä pikkutarkkaa puun kuvaa. Piirtämisestä Petri sanoo aina pitäneensä ja siksi hän lähtikin mukaan kuvaamataitokerhoon kolmisen vuotta sitten. Petri kertoo tulevansa mielellään koulun jälkeen pariksi tunniksi kerhoon. – Ei se tunnu rasittavalta. Mukavampaa tämä on kuin läksyjen teko. Nämä kerhot on kyllä tarpeellisia, muutenhan tulisi aika pitkäksi. IdA NIVA Taksikuski pakeni liikkuvasta autosta Useat kriisit ja tapahtumat ovat ajaneet ihmisiä kokemaan monenlaista turvattomuutta ympäristössään. Ulkoturvallisuuden osalta resursseista on pidetty huolta, mutta sisäturvallisuuden eteen eduskunnassa ei ole saatu paljoakaan aikaiseksi vuosiin. Sisäturvallisuus maksaa, mutta se on välttämätöntä yhteiskunnan toimintaedellytysten ylläpitämiseksi. Puheiden sijasta poliisin ja sisäturvallisuuden resurssit ovat turvattava todellisesti. Poliisin näkökulmasta turvallisuuden heikkenevä suunta on surullista koettavaa. Kehitys ei ole yllätys. Tehdyt valtiolliset päätökset, jotka kohdistuvat joko suoraan tai välillisesti sisäisen turvallisuuden sektoriin, vaikuttavat poliisin toimintaan kuormittavasti, mutta myös kansalaisten tunteeseen ympäristön turvattomuudesta sekä kokemuksiin palveluiden heikentymisestä. Poliisi ei ehdi enää tehtäville tai tutkinnat eivät edisty. Se, että työmäärä lisääntyy, henkilöstö vähenee ja kuormittuu ei ole poliisin vika. Eduskunta ja hallitus tekevät päätöksiä ja asettavat tavoitteita. Siksi on tärkeää, että päättämässä on käytännön työn tuntevia ihmisiä. Suomen poliisiin luotetaan korkeasti kansalaisten parissa. Kun toiset ammattiliitot seisauttavat maan lakoilla korjatakseen palkkaa tai työoloja, poliisi venyy hiljaa. Yleistä turvallisuuden tilaa ei saa heikentää. Taustalla on ylivenyvä poliisihenkilö, joka pitää korttitaloa pystyssä. Suomella ei ole varaa heikentää poliisin toimintaedellytyksiä. Riittämättömyyden tunne koettelee jokaista sektoria aiheuttaen työuupumusta, joka näkyy väsymisenä ja jossa yhä enemmän joudutaan tekemään töitä henkilöstön jaksamisen ja mielenterveydellisten asioiden kanssa. Samalla, kun tehtäviä ja lainsäädäntöä lisätään, asetetaan nopeampia aikarajoja, korotetaan laatuvaatimuksia, odotetaan tehokkaampaa puuttumista matalammilla kynnyksillä ja yritetään ylläpitää palvelutasoa, ei aikaa, rahaa tai henkilöstöä lisätä. Poukkoilevaa rahoitusta ei ole saatu hoidettua, jolloin suunnitelmallisuutta voida odottaa. Korvamerkitty raha on kirous. Poliisikoulutuksen uudistus ei tuota uusia virkamiehiä tarpeeksi ja korkeakoulutus ohjaa tekijät valikoimaan työtä. Tutkinta ei houkuttele heikon palkkatason ja työkuorman johdosta etenkään perustutkinnassa, jossa haasteena ovat lisäksi kasvaneet näyttökynnykset sekä monimutkaistuneet tutkinnat kansainvälisyys huomioiden. Kiire ja paine näkyvät niin, että henkilöstö kiertää ja poistuu siviiliammatteihin. Kenttäja tutkinnanjohtajat painivat aikarajojen kanssa, joissa kanteluilla yritetään tehostaa poliisin toimintaa. Tilastointiin, seurantaan ja raportointiin ja tietojärjestelmien ongelmiin menee liikaa aikaa. Kenttäpoliisit joutuvat yhä enemmän ottamaa tutkinnan kuormaa tehtäväksi ja tämä kaikki on pois valvonnasta ja ennalta estävästä työstä. Kädet eivät riitä, vaikka painetta olisi mistä suunnasta. Tulevaisuuden kasvaneet uhat muun muassa katuturvallisuuden ja jengiytymisen suhteen tarvitsevat riittävästi resursseja. Meidän on pakko avata silmät negatiiviselle kehitykselle ja sen vaatimille asioille. Matkaa on kirittävänä, mutta sisäturvallisuuden asiat on laitettava kuntoon ennen sen ajautumista kriisiin. MIRA NIEMINEN rikoskomisario, tutkinnanjohtaja eduskuntavaaliehdokas, ps Lahti Joko on sisäturvallisuuden vuoro ennen sen ajautumista kriisiin? KUVA: OUti SirViö Viime aikojen metsäkiistat ovat herättäneet huolen, riittääkö raaka-ainetta kuituteollisuudellemme. Kuidun ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta, muistuttaa kirjoittaja. KUVA: Petri SiPiläinen
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 3 AnnA HAkAmA Kuivanto kuivannolle tuulivoimapuistoa suunnitteleva ABO Wind oy aikoo sijoittaa tuulivoimakaava-alueelle väliaikaisen tuulenmittausmaston. masto liittyy vireillä olevaan osayleiskaavatyöhön ja sen tarkoitus on selvittää alueen tuuliolosuhteita. Orimattilan kaupunki on myöntänyt ABO Windille sen hakeman poikkeamisluvan tuulenmittausmaston rakentamiseen. Tuulivoimayhtiö on hakenut poikkeamislupaa 180 metriä korkealle tuulenmittausmastolle väliaikaisena vuoden 2025 loppuun saakka. maston pystyttäminen vaatii poikkeamisluvan, koska alueella on rakennuskielto. mittaustöiden jälkeen masto puretaan. kaupunki on kuullut alueen naapureita, joilta ei tullut muistutuksia tai muita yhteydenottoja. Lähimmät naapurit sijaitsevasta noin 1,3 kilometrin päässä tuulen mittausmastosta. mittausmasto on tarkoitus sijoittaa yksityisen henkilön maille nissalankallioille metsäautotien päähän reilu neljä kilometriä kuivannon kylästä lounaaseen. Lupahakemuksen mukaan metsäautoteiden risteyksiä on tarkoitus leventää kuljetuksia varten. Lisäksi metsäautotien päästä rakennetaan noin sata metriä uutta tietä mastolle. ABO Wind pystyttää tuulenmittausmaston Kuivannolle PeTri SiPiLäinen Orimattila Jo toimintansa lopettanut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ankeuttaa Orimattilan kaupungin talousnäkymiä. kuntayhtymän palkkojen yhdenmukaistaminen jäi aikoinaan puolitiehen, ja sen takia Orimattilaakin uhkaa nyt miljoonaluokan jälkilasku. Hyvinvointiyhtymän viimeiseen eli vuoden 2022 tilinpäätökseen on kirjattu 20 miljoonan euron suuruinen varaus palkkojen harmonisointia varten. Hyvinvointiyhtymän työtä jatkava Päijät-Hämeen hyvinvointialue katsoo sen kuuluvan hyvinvointiyhtymän jäsenkuntien kontolle. Orimattilan osuus potista olisi 1,6 miljoonaa euroa, myrskylän ja Pukkilan 200 000 euroa. Summat voivat kuitenkin kasvaa näistä luvuista jopa kolminkertaisiksi, mikäli palkkojen harmonisointivajeen katsotaan koskevan yhden vuoden sijasta kolmea hyvinvointiyhtymän viimeistä toimintavuotta. Se tietäisi esimerkiksi Orimattilalle hurjaa, liki viiden miljoonan euron jälkilaskua. – Asia on parhaillaan keskusjärjestöjen neuvotteluissa, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousjohtaja Antti Niemi. näissä neuvotteluissa työntekijäpuolta edustavat muun muassa Tehy ja Super, työnantajapuolta kuntaja hyvinvointialuetyönantajat kT. Jos ay-liike ja työnantajataho eivät pääse sopuun harmonisaation tasosta, ratkaisua kiistaan joudutaan hakemaan työtuomioistuimesta. Talousjohtaja niemen mukaan hyvinvointialue lähettää palkkaharmonisaatiota koskevat jälkilaskut jäsenkunnille sen jälkeen, kun aluevaltuusto on hyväksynyt vuotta 2022 koskevan tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. näin laskut jouduttaisiin sisällyttämään aikanaan kuntien vuoden 2023 tilinpäätöksiin. Aiempien vuosien kitsastelu lankeaa nyt maksuun Palkkaharmonisaatiossa tavoitteena on maksaa sama palkka samoissa työtehtävissä oleville työntekijöille, hyvinvointiyhtymän tapauksessa esimerkiksi sairaanja lähihoitajille. koska kenenkään palkkaa ei voida laskea, palkat yhdenmukaistetaan niin, että kaikkien palkkoja korotetaan työtehtävästä maksetun korkeimman palkan tasolle. Tästä syntyy lisäkuluja. Talousjohtaja niemen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä palkkaharmonisaatiota ei ole toteutettu kärkipalkkojen mukaan. Jäsenkunnat eivät ole siihen suostuneet menojen kasvua hillitäkseen. Harmonisaatio on PäijätHämeessä jäänyt tavallaan puolitiehen, minkä seuraukset ovat nyt lankeamassa kunnille maksuun. niemen mukaan muualla palkkaharmonisaation kulut on maksatettu jäsenkunnilla. – Vaikea nähdä, että Päijät-Häme olisi poikkeus, hän toteaa. Liki jokaiselle jäsenkunnalle lisälasku Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän viimeistä talousvuotta luonnehditaan kohtalaiseksi, vaikka palkkaharmonisointia varten tehty varaus kasvattikin menoja. kaikkien jäsenkuntien maksuosuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna, ja vain yhden kunnan – iitin – maksuosuus alittui ennakkolaskutukseen verrattuna. esimerkiksi lahtelaiset käyttivät yhtymän palveluja yli 27 miljoonalla eurolla enemmän kuin etukäteen arvioitiin. Orimattilalaisten yhtymälasku ylitti ennakkoarvion noin kolmella miljoonalla eurolla. myrskylässä ylitys oli 1,2 miljoonaa ja Pukkilassa 300 000 euroa. Summat sisältävät palkkaharmonisaatiota varten tehdyn varauksen. kuntien maksuosuuksista yli puolet käytettiin peruspalveluihin. erikoissairaanhoidon osuus oli 35,6 prosenttia, päivystyksen 4,9 prosenttia, ensihoidon hieman alle kaksi prosenttia ja ympäristöterveydenhuollon 0,3 prosenttia maksuosuuspotista. Palkkaharmonisaatiossa on kyse viime vuonna toimintansa lopettaneen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamisesta. – Kuvassa hyvinvointiyhtymän päätoimipaikan eli keskussairaalan pääsisäänkäynti. Laskun loppusumma riippuu siitä, kuinka monen vuoden palkkoja yhdenmukaistaminen ulotetaan koskemaan. Lopullisen sanan voi sanoa vasta työtuomioistuin. Hyvinvointiyhtymän palkkojen harmonisoinnista koitumassa iso jälkilasku Orimattilalle AnnA HAkAmA Orimattila Toistaiseksi kuljettajavajeen vuoksi pois liikenteestä oleva Orimattila kirjastoauto lähtee eduskuntavaalien ennakkoäänestyslauantaina liikkeelle sijaiskuljettajan voimin. Orimattilan kyliä kiertävällä kirjastoautolla on pystynyt äänestämään ennakkoon myös useissa edellisvaaleissa. keskusvaalilautakunnan sihteeri Tiina Ruokola Orimattilan kaupungilta kertoo, että kirjastoautoon pääsee ennakkoäänestämään lauantaina 25. maaliskuuta, jolloin kirjastoauto pysähtyy Heinämaan vanhalla kaupalla, Luhtikylän koululla, Artjärven torilla ja kuivannon koululla. kirjastoauto on ollut helmikuun jälkipuoliskolta saakka pois liikenteestä edellisen kuljettajan irtisanouduttua tehtävästä työpaikan vaihdoksen vuoksi. maanantai-iltana kokoontuneen kaupunginhallituksen oli määrä myöntää täyttölupa kirjastoautonkuljettaja-virkailijan toimeen. Kirjastoauto lähtee liikkeelle ennakkoäänestyspäivänä OS tänään rakentamisen ja asuminen teemanumerossa päästään kurkistamaan Yhteiskoulun ensimmäisessä vaiheessa valmistuneita tiloja lukiokiinteistön kahdessa alimmassa kerroksessa sekä katsastamaan millaiset ratkaisut keittiöissä ovat tällä hetkellä suosiossa. Teemasivuilla kerrotaan myös muun muassa Orimattilan kiinteistöveroselvityksestä ja maxirakennuksen suurimmasta rivitalohankkeesta, joka tuo yhdellä kertaa peräti 24 uutta rivitaloasuntoa Orimattilan keskustaan. SiVUT 5–10 raksanumerossa katsaus rakentamisen ja asumisen teemoihin Orimattilan kaupungin rakennuttamispäällikkö Kai Teva raottaa Yhteiskoulun remontin ykkösvaiheessa valmistuneen rehtorin huoneen ovea ja kertoo teemasivuilla, miten etuajassa valmistunut saneeraus lukiorakennuksen alimmissa kerroksissa olevissa Yhteiskoulun tiloissa sujui. KUVA: AnnA HAKAmA Kirjastoautossa pääsee äänestämään ennakkoon Heinämaalla, Luhtikylässä, Artjärvellä ja Kuivannolla lauantaina 25. maaliskuuta. KUVA: VIRPI KALLIO KUVA: IdA nIVA idA niVA Orimattila mikkeliläinen Marita Kajander aloitti maaliskuun alussa Orimattilan vs. kirjastoja kulttuuritoimenjohtajana. Hän sijaistaa tehtävässä opintovapaalla olevaa Minna Sirnöä, jonka on määrä palata töihin tammikuussa 2024. kajanderilla on pitkä ja monipuolinen kokemus kulttuurialan töistä. Hän on aiemmin työskennellyt esimerkiksi mikkelin kulttuurijohtajana ja Jyväskylän kulttuurija kehittämispäällikkönä. Viimeksi hän toimi visuaalisten taiteiden museo malvan projektijohtajana Lahdessa. kaksivuotisen projektin päätyttyä kajander alkoi etsiä uusia työmahdollisuuksia ja hänen katseensa kääntyi kohti Orimattilaa. – Tähän pestiin oli vetoa ja työntöä, ja Päijät-Häme on tullut alueena tutuksi Lahdessa työskentelyn aikana. Orimattila nousee pienempänä paikkakuntana esiin siinä, että taidemuseon sisältö on mielenkiintoinen ja arvokas. Harvassa tämän kokoisessa kaupungissa on tällaisia kokoelmia. kajanderin mielikuvan mukaan Orimattilassa on aktiivinen kulttuurielämä. – kirjasto seisoo vahvasti jaloillaan ja taidemuseo on yksi kaupungin ja koko alueen helmi, jota voisi nostaa enemmän esiin. kultuuritapahtumia järjestetään tosi laajasti ja se näkyy kuntalaisille mutkattomalla tavalla. Orimattilan etuna on myös Lahden läheisyys. – Orimattilassa on hyvät kulttuurin lähipalvelut, ja lyhyen matkan päästä löytyy lisää tarjontaa. Lisää viestintää ja yhteistyötä Laadukkaasta kokoelmasta huolimatta Orimattilan taidemuseo tunnetaan edelleen huonosti. kajanderin mukaan tunnettuutta voisi parantaa viestintään ja markkinointiin panostamalla, mutta tilatkin kaipaisivat kohennusta. – Jos Orimattilan kaupunki haluaa ylläpitää laadukasta sisältöä ja näyttelyitä, museo ansaitsisi paremmat tilat. Sitä puolta kannattaisi kehittää ja viedä eteenpäin. kajander kannattaa myös seudullisen yhteistyön lisäämistä Päijät-Hämeessä, jotta alueen kulttuurielämykset tulisivat paremmin tunnetuiksi. kajander toteaa, että vajaan vuoden määräaikainen pesti on hyvin lyhyt aika toiminnan kehittämiseen. – Jos jotain saa laitettua alulle ja vietyä eteenpäin, niin hyvä, mutta valmiksi asti asioita tuskin saa. Tärkeää on pitää pyörät pyörimässä, jotta arki sujuu mutkattomasti. Monipuolisesti kulttuuria kulttuurinkuluttajana kajander on kaikkiruokainen. Aikoinaan hän oli aktiivisesti mukana harrastajateatterissa, mutta sittemmin harrastus on jäänyt vähemmälle. – Suhtaudun taiteeseen ja kulttuuriin avoimin mielin, ja käyn sekä rockettä sinfoniakonserteissa. Työn vastapainoksi kajander kaipaa liikuntaa ja uusia maisemia. – Olen talvisin aktiivinen lumilautailija ja olin juuri pohjoisessa laskettelemassa. Lisäksi matkustelen niin paljon kuin mahdollista. kesäaikaan kajander viihtyy Saimaan aalloilla. – Olen jo melkein 20 vuotta käytännössä asunut kesät veneessä. Veneily on minulle henkireikä. mikkelissä asuvan kajanderin mukaan pitkä työmatka ei aiheuta hankaluuksia. Jatkuvan ajamisen sijaan hän aikoo majoittua matkan varrella ja tehdä etätöitä mahdollisuuksien mukaan. Orimattilan vs. kirjastoja kulttuuritoimenjohtaja Marita Kajander teki tuttavuutta Orimattilan kirjaston lastenosaston Myyrä-pehmolelun kanssa. kajanderin mukaan museon laadukas kokoelma ansaitsisi paremmat tilat Orimattilan kulttuuripomoa sijaistava Marita Kajander haluaa taidemuseolle lisää nostetta
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 4 – N:o 19 – 2023 Orimattilan omaishoitajien vertaisryhmä ikääntynyttä omaistaan hoitaville Järjestötuvalla, Rantatie 2, Orimattila, to 9.3. klo 15–16.30. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoa ryhmästä: p. 045 854 4085 / Niina. OmaisOiva-kahvilat ovat avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia, joissa omaistaan hoitavat ja kaikki omaishoidon asioista kiinnostuneet voivat kohdata toisiaan. OmaisOiva-kahvila yhteistyössä Orimattilan seurakunnan kanssa Seurakuntakodilla, Kirkkopuisto 1, Orimattila ma 13.3. klo 13-14. Kahvilan teemana. ”Kuinka voit omaishoitaja?” Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot: p. 045 854 4085 / Niina Luhtikylän Martat. Kässäkahvila Kattilamajalla to 9.3. klo 17–20. Taittelemme kahvipusseja. Tervetuloa! Miesten keskustelupiiri Anninkammarilla klo 11–13 ja jatkuu aina torstaisin samaan aikaan. Tule mukaan meidän leppoisaan ja hyväntuuliseen porukkaan. Mikäli katsot, että kynnys on liian korkea, niin ota reilusti yhteys vetäjään, Reijo Savelaan, puh. 0400 712 451. Kerron mielelläni lisää miten kynnystä saadaan madallettua. Tervetuloa Vahviala-seuran tapahtumaja kokoontumispäivään 25.3. klo 11 alk. Paikkana on Historical Route 6 kahvila, Helsingintie 1286, 07830 Pukaro. Kuullaan tapahtumaravintolan omistajan kertomana, mitä kaikkea mielenkiintoista nähtävää kahvilan tiloista löytyy esim. militariaa, urheilua, metsästystä ja musiikkia. Keittolounas. Ilmoittautumiset tulee tehdä 17.3. mennessä: riitta.haglund1@ gmail.com, tai puhelimitse 0400 455 765. Orimattilan Kalakerho mestaruuspilkki 12.3. klo 9–14. Siirtymät 15/30 min. Kettulanranta Vääksy. os, Kettulanranta 1740 Kurhila. Tervetuloa! Orimattilan Riistanhoitoyhdistys. Ampumakoe la 11.3. klo 11– 13 Salolan Hirviradalla. Ilmoittautuminen paikanpäällä. Ammunnanjohtaja Perttu Vapamaa mp.044 377 7101 + ryhmä 2. Seurapalstailmoitukset: Tiistain lehteen maanantaihin klo 10 mennessä. Torstain lehteen keskiviikkoon klo 10 mennessä. Seurapalstalle voi lähettää tietoja myös sähköpostin kautta osoitteella: ilmoitukset@orimattilansanomat.fi sekä netin kautta osoitteella: www.orimattilansanomat.fi Viralliset kokouskutsut julkaistaan kokouksia-osastossa. Ida NIva Pukkila Poliittisen uransa päättävä puhemies Matti Vanhanen (kesk) vieraili Pukkilassa perjantaina. vanhanen saapui Keskustan Pukkilan kunnallisjärjestön tilaisuuteen vaalikauden viimeisen eduskunnan täysistunnon jälkeen. Ravintola Santzi Cafessa puhunut vanhanen kertoi, ettei ole huolissaan Keskustan alavireisestä kannatuksesta. – Uskon, että ihmiset eivät uurnille mennessään mieti gallupeja vaan sitä, kuka olisi vakuuttavin ehdokas eduskuntaan. En ole ollenkaan huolestunut vaalituloksesta. vanhasen mukaan joidenkin ajama blokkipolitiikka on lyhytjänteistä eikä anna realistista kuvaa hallitustyöstä. – Poliittisen kentän pakottaminen oikeistoja vasemmistoakselille ei tee oikeutta sille, millaisia asioita halllitus käsittelee. Jako oikeistoon ja vasemmistoon antaa vastauksia joihinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, mutta ei kaikkiin. vanhanen kertoi yleisölle myös mielenkiintoisia faktoja eduskunnan työskentelystä kuluneella vaalikaudella. Hallitus antoi eduskunnalle lähes tuhat esitystä, jotka vanhasen mukaan kattoivat 90 prosenttia hallitusohjelmasta. – vaalikauden aikana käytettiin 44 000 puheenvuoroa, joiden pituus oli keskimäärin 2,5 minuuttia. Lyhin istunto kesti minuutin ja 20 sekuntia, pisin 57 tuntia. Lisää aikaa harrastuksille Eläkkeelle jäävä vanhanen pääsi vielä viimetöikseen allekirjoittamaan eduskunnan päätöksen Suomen liittymisestä Natoon. Hän totesi päätöksen olevan historiallinen ja merkittävä. – Nato-jäsenyys on kansainvälisen asemamme kannalta EUjäsenyyden rinnalla valtavan iso asia. Se on iso geopoliittinen ratkaisu, joka muuttaa Suomen poliittista paikkaa Euroopan kartalla, vanhanen sanoi Orimattilan Sanomien haastattelussa. Pitkän poliittisen uran päättyessä vanhasen olo on haikea, huojentunut ja odottava. Hänen mukaansa on vaikeaa suhtautua siihen, ettei ole enää itse ottamassa asioihin kantaa, vaan tilalle tulevat uudet päättäjät. – Tällaista elämän kierto on. Toivottavasti siihen sopeudun. vanhanen ei ole toistaiseksi sitoutunut uusiin luottamustehtäviin, ja pyrkii saamaan kalenteriinsa pitkiä vapaita jaksoja. Lisääntyneellä vapaa-ajallaan hän aikoo liikkua luonnossa, mökkeillä, veneillä ja hiihtää. – Kävely on minulle mieluisin liikuntamuoto. Yritän kävellä joka päivä, koska täytyy alkaa ylläpitää kuntoa. Eläkkeellä aikaa jää myös kulttuuriharrastuksille, kuten lukemiselle, piirtämiselle ja teatterille. – Nyt on helpompi varata teatterilippuja, kun aikatauluja ei tarvitse yllättäen muuttaa töiden vuoksi. Eduskunnan puhemiehen tehtävästä eläkkeelle siirtyvä Matti Vanhanen (kesk) vieraili Pukkilassa perjantaina. Pukkilassa vieraillut Matti Vanhanen jättää eduskunnan haikein mielin Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Kuolleita Hammaslääkäreitä ja -teknikoita Seuratoiminta JUHO KIURU Orimattila Orimattilaankin liittynyt koirasusien kasvatuksen oikeusjuttu tuli päätökseen, kun korkein oikeus ei myöntänyt päätekijälle valituslupaa. Korkeimman oikeuden päätöksen myötä Turun hovioikeuden viime vuonna antama ratkaisu tuli lainvoimaiseksi. Päätekijä haetutti venäjältä susia tai niiden läheisiä jälkeläisiä tarkoituksenaan teettää eläimillä pentuja. Lisäksi hän kohteli niitä ja muita eläimiä kaltoin. Kahta eläintä säilytettiin kehnoissa oloissa saunassa Orimattilassa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden rangaistusta ja määräsi naiselle vuoden ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta sekä yhdyskuntapalvelua 40 tuntia. Jutussa osallisena ollut orimattilalaisnainen tuomittiin toissa vuonna sakkorangaistukseen. Koirasusien kasvatusjuttu päätökseen aNNa HaKama Orimattila Päijät-Hämeen käräjäoikeus määräsi viime viikolla vangittavaksi kiinni saadun neljännen henkilön todennäköisin syin epäiltynä Orimattilassa tammikuun lopulla tapahtuneista kahdesta törkeästä ryöstöstä. Ennestään vangittuina on kolme aiemmin kiinni otettua henkilöä, kaksi miestä ja yksi nainen. Päätöksessään käräjäoikeus toteaa, että neljäs vuonna 1998 syntynyt epäilty on siirrettävä viimeistään 7. maaliskuuta mikkelin vankilaan tai muuhun soveltuvaan vankilaan. Syyte on määrä nostaa 25. huhtikuuta mennessä. vangitsemisen taustalla on tapaus, jossa neljä henkilöä tuli Orimattilassa asianomistajan asunnolle ja väkivallalla uhaten ja sitä käyttäen anasti kahden eri asianomistajan omaisuutta. Ryöstön kohteeksi joutuneet saivat tilanteessa vammoja. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Kiiskisen Hämeen poliisista kertoo, että kaikki neljä henkilöä ovat epäiltyinä kahdesta törkeästä ryöstöstä. Rakkaamme aune Ståhl Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos väinölän henkilökunnalle aunen hyvästä hoidosta. Nyt olet päässyt lepohon niin hyvä, syvä unes on. Kaivaten Sukulaiset ja ystävät s. 30 .11.1936 Sysmä k. 17 .02.2023 Lahti Neljäs törkeästä ryöstöstä epäilty vangittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialue keskeytti työterveyshuollon palvelujen kilpailuttamisen, koska määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Palvelut oli tarkoitus kilpailuttaa siten, että kilpailutuksen voittaneelle yritykselle olisi myyty nykyinen työterveyshuoltoyhtiö Wellamo. – Hankinta täytyy keskeyttää. Olemme kuitenkin sitoutuneet siihen, että palveluntuottajana toimii tällä hetkellä Työterveys Wellamo ja tuemme palvelun jatkuvuutta kaikin mahdollisin keinoin, hyvinvointialueella ostopalveluista ja omavalvonnasta vastaava johtaja Ismo Rautiainen sanoo. – Henkilöstön saatavuudesta ja inflaatiosta johtuen työterveyshuollon markkinatilanne on muuttunut yllättävän paljon. Ja vaikka hankinta toteutettiin neuvottelumenettelyllä, emme löytäneet tarjouksiin johtavaa ratkaisua. Työterveyshuoltopalvelujen kehittäminen on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman painopistealueista. Työterveyden hoitajaksi ei löytynyt ketään Päijät-Hämeen hyvinvointialue haluaa ostaa 150 tekonivelsairaala Coxa oy:n osaketta 600 000 eurolla. Hyvinvointialueen eilisessä hallituksessa muun muassa keskustan edustajat Riitta Lonka ja Martti Talja vastustivat osakkeiden ostoa. – Ostolla ei ole vaikutusta päijäthämäläisten mahdollisuuteen saada hoitoa Coxassa. Päätöksellä sidotaan ainoastaan Päijät-Hämeen niukkoja resursseja toiselle hyvinvointialueelle. vaihtoehtoisesti esitimme vastaavan investoinnin käyttämistä Päijät-Hämeen työterveyspalveluiden kehittämiseen, Lonka ja Talja viestivät. Päijät-Hämeen hyvinvointialue omistaa Coxasta toistaiseksi 13 prosenttia ja on toiseksi suurin omistaja Pirkanmaan hyvinvointialueen jälkeen. Päijät-Häme haluaa Coxa-sairaalan osakkeita OS Päijät-Hämeen hyvinvointialue on perustanut veteraaniasiain neuvottelukunnan, johon on valittu kymmenen edustajaa. Edustajat ovat Jaakko Heikinheimo Lahdesta, Kari Siljander Lahdesta, Risto Pilvinen Hollolasta, Hannu Rantala Lahdesta, Arja Rötkö Orimattilasta, Erkki Hokkanen Lahdesta, Reijo Juvonen Lahdesta, Seppo Sormunen Heinolasta, Pentti Löfgren Lahdesta ja Risto Halsti Lahdesta. veteraanijärjestöt ovat nimenneet edustajat tehtävään, ja hyvinvointialueen aluehallitus vahvisti neuvottelukunnan perustamisen eilisessä kokouksessaan. Päijät-Hämeen hyvinvointialue asetti neuvottelukuntaan ikääntyneiden asiakasohjauksen tulosaluejohtaja Corinne Soinin ja tulosyksikköpäällikkö Pirkko Heinosen kuntoutuksen tulosalueelta. Neuvoston sihteeriksi nimettiin toimistosihteeri Marika Karhu. Hyvinvointialue perusti veteraaniasiain neuvottelukunnan Ida NIva Pukkila Keskustan laskeva kannatus ja vanhusten hoito nousivat puheenaiheiksi, kun joukko uusimaalaisia Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita rantautui Pukkilaan. Perjantai-iltana ravintola Santzi Cafessa järjestetty vaalitilaisuus sai pukkilalaiset liikkeelle, ja pullakahvien nauttimisen lomassa päästiin tutustumaan paikallisiin ehdokkaisiin. Somevaarina tunnettu myrskyläläinen Aku Eronen kertoi olevansa ehdolla ”ensimmäistä ja viimeistä kertaa”. – Itselläni ei ollut mitään ajatusta lähteä ehdolle, mutta kun pyydettiin, niin mietin asiaa yhden päivän ja suostuin, 69-vuotias Eronen kertoo. – Pidän ehdokkuutta suurena kunniana ja lähdin mukaan ilomielin, vaikka äänisaaliin suhteen ei ole minkäänlaisia odotuksia. On hienoa olla mukana edes kerran. Eronen tekee vaalikampanjaa luonnollisesti sosiaalisessa mediassa, jossa hän nostaa esiin itselleen tärkeitä asioita. Lisäksi suunnitelmissa on kiertää vaalipiirin kuntia. – Eilen olin mäntsälässä ja Järvenpäässä, ja edessä ovat vielä ainakin Lapinjärvi ja Loviisa. Eroselle tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, koulutus ja työllisyys. – Ilmastonmuutos on totta ja siihen on reagoitava. Ruoan tuotannon menetelmiä on kehitettävä, jotta ilmasto kestää ne. Eläkkeeltä uudelle uralle Erosen mukaan yrittämisen edellytyksiä on tuettava maailman muuttuessa. – Yrittäjyys luo työtä, työ puolestaan luo hyvinvointia ja sitä me kaikki tarvitsemme. Ei tämä mitään tähtitiedettä ole. Eronen itse ryhtyi yrittäjäksi eläkeläisenä. Hän työskenteli 35 vuotta it-alalla kouluttajana ja konsulttina, kunnes burn out ja ensimmäisen vaimon kuolema pysäyttivät. – Se oli vaikeaa aikaa. Jouduin eläkkeelle, mutta kuntoutin itseni ja nykyään olen paremmassa kunnossa kuin viisikymppisenä. Kun halusin palata töihin, minulle vain naurettiin ja käskettiin pysyä keinutuolissa. Eronen työskenteli sosiaalisen median markkinointija viestintäalan yrittäjänä viime vuoden loppuun asti, ja tekee myös aktiivisesti vapaaehtoistyötä. Hoitajamitoitukselle kritiikkiä Erosen lisäksi Uudenmaan vaalipiirin keskustalaisista ehdokkaista paikalla olivat Katri Heinmurto mäntsälästä, Sanna Kurki askolasta, Timo Laaninen Keravalta sekä Tea Nieminen ja Jenny Vilkman Pornaisista. Tilaisuudessa vieraili myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Esittäytymiskierroksen jälkeen ehdokkaat pääsivät vastaamaan yleisön kysymyksiin. Leena Clewer nosti esiin vanhusten huollon tilanteen ja kysyi ehdokkailta, miten sitä saisi parannettua. vastauksissa nousi esiin perhehoidon ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen sekä omaishoitajien palkkioiden korottaminen. Ehdokkaiden mukaan hoivalaitosten toimintaa tulisi järkeistää, jotta hallintoon ei kuluisi niin paljoa aikaa. moni myös kritisoi hoitajamitoitusta. – varmasti laitoksissa on tehtäviä, joita voisivat hoitaa myös muut kuin sairaanhoitajat, Timo Laaninen totesi. Keskustan kannatus on edelleen laskenut ja on Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan 9,5 prosenttia. Ehdokkaat pohtivat keinoja kannatuksen nostamiseen. – Pitäisi asettaa työryhmä pohtimaan, mitkä ovat Keskustan ongelmat ja tunnistetaanko ne kaikki, ja sen jälkeen miettiä ratkaisuja. Sillä tavalla yritysmaailmassa toimitaan, aku Eronen sanoi. Myrskyläläinen Aku Eronen (keskellä) esittäytyi pukkilalaisille ravintola Santzi Cafessa järjestetyssä vaalitilaisuudessa. Somevaari aku Eronen puhuu ilmaston ja yrittäjyyden puolesta Keskusta kampanjoi Pukkilassa pullakahvien voimalla (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: 49 91 21 97 1B 8 4 3 2 4 5 7 2 7 3 4 3 6 5 6 9 8 1 5 3 6 4 5 7 8 Suruilmoitus Orimattilan Sanomiin: puh. 03-876 678 ilmoitukset@ orimattilansanomat.fi ORIMATTILAN SANOMAT HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56 Keskustie 15 • Myrskylä www.jyrkisaarimaa.fi
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 5 AnnA HAkAmA Orimattila Orimattilan Yhteiskoulun ensimmäisen vaiheen urakka on valmistunut ja Erkko-lukion puolella sijaitsevat Yhteiskoulun tilat ovat enää viimeisiä irtokalusteita vaille valmiina käyttöön. Saneeratut tilat sijaitsevat rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu opetustiloja sekä Yhteiskoulun hallinnon tiloja, kuten rehtorien ja kanslistien huoneet, opinto-ohjaajan toimisto ja henkilökunnan taukotilat. Pohjakerroksessa on opiskelijahuollon tiloja, joista löytyvät muun muassa huoneet koulukuraattorilleja psykologille sekä terveydenhoitajalle. Entiseltä paikaltaan, mutta remontoituna, löytyy tekstiilityöluokka. Teknisen työn luokka on sekin remontoitu urakan puitteissa. Siellä suoritettiin vain kevyt remontti ja tilakin saatiin käyttöön jo syksyllä. Laitoshuoltajien tilat sekä pukuhuoneja suihkutilat löytyvät nekin pohjakerroksesta. Kaikkialla on valoisaa ja vaaleaa. Rakennus on ehtinyt jutuntekohetkeen mennessä tuulettua remontin jäljiltä jo kuukauden päivät. Se ehtii tuulettua vielä toisenkin kuukauden, sillä tilojen viimeisiä kalusteita vasta odotetaan. Kun ne on saatu paikoilleen, oltaneen maalis-huhtikuun taitteessa. – Tämä on rakentajan puolesta ihan valmis tila ja täältä puuttuvat enää koulun avlaitteet ja irtokalusteet, kertoo kaupungin rakennuttamispäällikkö Kai Teva. Pitkä tuuletusaika mahdollistui, kun tammikuussa 2022 alkanut urakka valmistui noin kuukautta etuajassa helmikuun loppupuolella. Teva kertoo valmistumisen odotettua aikaisemmin selittyvän tutulla urakoitsijalla, jonka kanssa toimintatavat ovat jo aiempien urakoiden myötä tulleet tutuiksi. Sama urakoitsija, lappeenrantalainen Raspal oy, on tarjouskilpailussa valikoitunut aiemmin myös jo päättyneiden Vuorenmäen koulun ja terveysaseman remonttien tekijäksi. Suurin yllätys oli seinän vierestä löytynyt kallio Vaikka valmista tuli etuajassa, ei Tevan mukaan yllätyksiltä kuitenkaan vältytty. – Saneerasimme ihan toisenlaista koulua, mitä kuvittelimme alussa. Tästähän ei ollut minkäänlaisia piirustuksia, kun tämä on niin vanha. Teimme rakenneavauksia eri puolilla ja yritimme tulkita, millainen tämä on. Tevan mukaan tulkinnoissa osuttiin silti vain osittain oikeaan, sillä esimerkiksi lattiatyypit vaihtuvat monessa kohtaa. – Lattioita oli puruja maatäytteisiä. Ne jouduttiin kaikki tyhjentämään, mitään sellaista ei jätetty, missä olisi mitään riskiä. Kaikista suurin yllätys oli kuitenkin se, että koko talon vieri, mihin tehtiin salaojat, olikin kalliota. Sitä ei uskallettu perinteisesti räjäyttää, jottei rakennus kärsisi vahinkoja. – Se tehtiin kiilaamalla ja se oli kallista lystiä, Teva kertoo. Nyt valmistuneen ykkösvaiheen budjetti oli 4,1 miljoonaa euroa, jonka lisäksi hintaa tulee vanhan koulun purkamisesta noin 400 000 euroa. – Budjetti ylittyy noin 200 000 euroa, mutta louhintatyö pystyttiin tekemään rakennuksen ulkopuolella, joten se ei vaikuttanut aikatauluun. Yleensähän lisätyö hidastaa aina aikataulua. Kaikki mitä täällä sisällä tuli eteen, yhtään ei uskallettu tinkiä, kun kyseessä on kuitenkin koulu, Teva korostaa. Kun ensimmäisen vaiheen kustannuksiin lisätään uuden Yhteiskoulun rakentamisen budjetti 14,5 miljoonaa euroa, uuden koulun av-laitteisiin ja kalusteisiin on varatut 2 miljoonaa euroa sekä myöhemmin rakennettava 900 000 euron hintaiseksi arvioitu väestönsuoja, nousee koko hankkeen hintalapun loppusumma noin 22 miljoonaan euroon. Kokolattiamatto, kameravalvonta ja älyvalot Jollei uudistuneissa tiloissa kiertäessä huomio kiinnity ensimmäiseksi älyvaloihin, jotka syttyvät astuessa sisään tiloihin ja sammuvat itsestään, se kiinnittyy lattiaan. Lattialla on jalan alla mukavalta tuntuva pehmeä kokolattiamatto. Ei sellainen menneiden aikojen pölynkerääjä, vaan nykyaikainen palasista koottu sisäilmaystävällinen matto, jollaisista on Tevan mukaan jo pitkän ajan kokemuksia useista kouluista ympäri maata. Maton palasia pystyy tarvittaessa uusimaan. – Jos matolle kaatuu vaikka kahvit tai matto kuluu opettajan pöydän takana, tarvittavat palat voi poistaa ja korvata uusilla. Matto on koottu paloista juuri vaihdettavuuden takia. Maton voi kuvitella myös pehmentävän äänimaailmaa koululuokassa. Remontissa valmistuneet tilat ovat esteettömät, eikä esimerkiksi perinteisiä kynnyksiä näy luokkahuoneiden ovilla. – Kun oven laittaa kiinni, kynnys laskeutuu oven sisältä alas ja menee tiiviiksi lattiaa vasten toimien samalla äänieristeenä, Teva esittelee yksityiskohtaa. Turvallisuus on huomioitu monessa seikassa. Käytävillä on kameravalvonta ja kaikista tiloista on aina toinenkin uloskäynti hätätilanteita varten. Älyvalojen havaitessa liikettä, ne syttyvät hitaasti ja poistuttaessa ne sammuvat. – Nämä valot eivät jää koskaan päälle. Jos lähtee illalla ja jättäisi valot päälle, ne sammuvat itsestään. Nämä eivät myöskään syty päälle yhtäkkiä vaan hitaasti, Teva esittelee. Alimman kerroksen käytävässä on osalta matkaa haluttu jättää vanhaa valkoista eläväpintaista seinää entiselleen. Uuden Yhteiskoulun työt hyvässä vauhdissa Valmistuneen remontin suunnittelu on Luovaus-Arkkitehdit oy:n käsialaa, kuten kuten uuden Yhteiskoulunkin. Silti visuaalinen ilme ei Tevan mukaan ole yhtenäinen nyt valmistuneissa tiloissa ja myöhemmin valmistuvassa uudessa koulurakennuksessa. Uutta Yhteiskoulua rakentaa Varte Lahti oy. Työt alkoivat joulukuun alussa kuukautta etuajassa ja valmista pihoja lukuunottamatta pitäisi olla vappuna 2024. – Nyt kaikki perustustyöt on tehty ja runkovaihe alkanut. Siinä on nyt sokkelielementit ja ensimmäisen kerroksen laatat paikoillaan ja nyt työ lähtee etenemään kovaa vauhtia. Toukokuun lopulla nostetaan rungon päälle sääsuoja, jonka alla rakennus on syksyyn saakka. – Kun sääsuoja syksyllä otetaan pois, on rakennus päälle päin ihan valmiin näköinen koulu. Sisällä tehdään vielä paljon töitä sen jälkeen. Hankkeen kolmas vaihe on lähiliikunta-alue, joka rakentuu koulun päätyyn. Lukiorakennuksesta yhteys uuteen kouluun rakennetaan alkamaan lukion hissin viereiseltä ikkunaseinältä. Lattioilta löytyy paloista koottu kokolattiamatto ja esteettömät kynnykset laskeutuvat oven sisältä. Lukiorakennuksen alakerran tiloja valaisevat nyt älyvalot, ja jalan alla on pehmeä matto. Yhteiskoulun ensimmäinen vaihe saatiin maaliin kuukauden etuajassa RAKENTAMINEN OS-teema M a a l a a m m e j a k u s t o m o i m m e k a i k e n l a i s e t a j o n e u v o t p o t k u k e l k a s t a p u i m u r i i n . K y s y m y ö s m u o t o k u v a t ! www.karhuline.fi • 0400-411 840 / Jani AUTOPELTISEPPÄ SAIROLA TÄYDEN PALVELUN PIENKONEHUOLTO ORIMATTILASSA www.drmpromoto.fi Huollamme kaikki pienkoneet, mönkijät, moottoripyörät, mopot ja perämoottorit. Meiltä: • Kaikki -sahat ja puutarhan pienkoneet sekä niiden huolto. • Kotimaiset teolliset kaasut, hitsauskaasut ja kaasupullot. Mpja pienkonehuolto Wanhan Amiksen polku 3 C, Orimattila Avoinna ma–pe 9–16.30 044 7512 777 044 7512 787 Myrskyläntie 141, 16200 Artjärvi ? Maatalouskoneiden huoltoa ja kunnossapitoa 18 vuoden työkokemuksella merkistä riippumatta. ? Huoltoja korjaustyöt korjaamolla sekä huoltoautolla asiakkaan luona. ? Sesonkiaikana päivystys mahdollisuuksien mukaan. • Hydrauliikkajärjestelmät • Hydrauliikkasylinterit • Hydrauliikkakomponentit • Pneumatiikka • Letkut • Tarvikkeet • Suunnittelu • Valmistus • Asennus ja huolto • Kaasut ja hitsaustarvikkeet HYDROS OY Konekorjaamontie 3, 15550 NASTOLA hydros@hydros.fi Puh. (03) 876 500 Päivystys gsm 044 587 6500 Henkilökunnan taukotilat ovat valoisat ja avarat. Kaupungin rakennuttamispäällikkö Kai Teva näyttää paikkaa, josta aikanaan tulee kulkuyhteys rakenteilla olevan uuden Yhteiskoulun puolelle. Tekstiilityönluokan tunnistaa vielä samaksi, mutta sekin on kokenut remontissa kasvojenkohotuksen. Uudet opastaulut kertovat, mitä eri kerroksista löytyy. Saneerauksen alla olivat pohjakerroksen ja ensimmäisen kerroksen tilat. Uusi Yhteiskoulu rakentuu hyvää vauhtia Erkko-lukio-rakennuksen viereen. Sen osalta perustustyöt on tehty ja runkovaihe alkanut. 0500 583 686, 044 355 4537, www.mr-louhinta.fi, info@mr-louhinta.fi Kallion ja kivien louhintaa, nyt myös ilman räjäytystä! MR-LOUHINTA OY
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 6 – N:o 19 – 2023 Petri SiPiläinen Orimattila Orimattilan keskustaan saadaan kesän alussa yhdellä kertaa peräti 24 uutta rivitaloasuntoa, kun Maxirakennuksen Asunto-osakeyhtiö Orimattilan Kehräämönkulma valmistuu. Kyseessä on orimattilalaisyrityksen suurin rivitalohanke kautta aikojen. Budjetti on 4,5 miljoonan euron luokkaa. Kehräämönkulman asunnot jakaantuvat neljään eri taloon. Asunnoista kahdeksan on 50 neliön kaksioita ja toiset kahdeksan 72 neliön kolmioita. 38 neliön yksiöitä on kaksi, samoin 66 neliön kolmioita. Isoja 90 neliön neljän huoneen ja keittiön asuntoja valmistuu neljä. Kehäksi rakennettujen talojen keskelle jää yhteinen autokatos ja piha-alue, asuntojen omat terassipihat ovat talojen ulkokehällä. Maxirakennuksen toimitusjohtaja Matti Korkeamäki kertoo, että yhdeksän asunnoista on jo myyty ja varauksia on voimassa neljä. – Se on hyvä tilanne tässä vaiheessa, hän ynnäilee. Kaikki asunnot saadaan luovutuskuntoon juhannuksen alla, ja Korkeamäki arvelee kauppoja syntyvän viimeistään silloin lisää. Osa ostajista kun haluaa nähdä asunnon valmiina ennen kauppojen tekoa. Maalämpö ehdittiin saada – juuri ja juuri Taloyhtiö lämpiää maalämmöllä, mikä on nykyään myyntivaltti asuntokauppoja tehtäessä. – Sitä nykyään kysytään lähes aina, ja aurinkosähkön mahdollisuuttakin tiedustellaan usein. Asumisesta syntyviin kuluihin kiinnitetään muutenkin paljon huomiota nykyään, Korkeamäki huomauttaa. Yhtiö ehti saada luvan maalämpöön perustavalle lämmitysjärjestelmälle juuri, ennen kuin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ely) laajensi Orimattilan pohjavesialueita, joille maalämpökaivoja ei saa enää porata. Ainakin Tönnössä yksi rivitaloyhtiö joutui vaihtamaan lämmitysmuotoa lennosta, kun elyn tiukentunut linja yllätti sen kesken lämmitysremontin suunnittelun. – Enää ei tähänkään saisi maalämmölle lupia, Korkeamäki tietää. Vuosi sitten keväällä aloitettu rakennusprojekti on sujunut ilman suurempia yllätyksiä sen jälkeen, kun Kehräämöntie saatiin rakennettua kehräämökiinteistön länsija eteläreunaan kovan poliittisen väännön jälkeen. – Alueen maapohjakin osoittautui kovaksi, vaikka toistakin ehdittiin epäillä, Korkeamäki huomauttaa. Valmiudet myös ilmalämpöpumpuille Korkeamäki suunnittelee talot itse yhdessä Tommi Syrjäläisen kanssa niin, että hukkatilaa olisi mahdollisimman vähän. Esimerkiksi 50-neliöissä kaksioissa eteiskäytävä on tehty niin leveäksi, että osa keittiön tasoja kaapistorivistä saadaan ulotettua sen varrelle. Se jättää tilaa kunnonkokoiselle ruokapöydälle. Varustelutaso on hyvä. Asunnoissa on valokuituliittymä internetyhteyksiä varten, keittiöissä on astianpesukoneet ja ikkunoissa sälekaihtimet. Isoimmissa kolmioissa ja neljän huoneen asunnoissa on kaksi vessaa. Pienissäkin asunnoissa on oma sauna. Tulisijoja asuinnoissa ei kuitenkaan ole. – Ne ovat arvokkaita rakentaa ja vievät myös neliöitä asumiselta, Korkeamäki sanoo. Takapihan terassit on katettu ja tehty niin, että asukkaan on helppo myöhemmin lasittaa ne, mikäli hän niin haluaa. Huoneistoissa on myös valmiit paikat ilmalämpöpumpuille, mikäli joku mielii hankkia pumpun jäähdyttämään asuntoaan. Lämmitykseen lisäpumppuja ei tarvita. Autokatospaikoilla on mahdollisuus myös sähköautojen peruslataukseen. – Muutosvauhti on ollut kovaa. Vielä neljä vuotta sitten tällaisia sähköauton latausmahdollisuuksia ei tarvinnut ottaa huomioon, Korkeamäki selittää. Asuntojen keskineliöhinta jää hieman alle 3 000 euron, mitä rakentaja pitää varsin maltillisena hintana. 112 rivitaloasuntoa kahdeksassa vuodessa Maxirakennus on ollut jo pitkän Orimattilan suurin asuntojen rakentaja. Korkeamäki laskee, että vuodesta 2015 lähtien yritys on tehnyt kaupunkiin 112 rivitaloasuntoa, jos nyt valmistuvan Kehräämönkulman asunnot lasketaan mukaan. Yrityksellä on tonttireserviä ja suunnitelmia tulevillekin vuosille. Hennaan rakentaminenkaan ei ole pois suljettu vaihtoehto, mutta ensimmäiseen Hennan rivitalokohteeseen tarvittaisiin Korkeamäen mukaan kaupungin mukana oloa. Seuraava Maxirakennuksen rivitalotyömaa ei kuitenkaan ole Orimattilassa vaan Lahden Renkomäessä Näkkimistönkadulla. Tai – entistä Orimattilaahan sekin on. Matti Korkeamäen Maxirakennus on rakentanut Orimattilaan kahdeksassa vuodessa 112 rivitaloasuntoa. Uusimmat sijaitsevat Kehräämön naapurissa. Maxirakennuksen suurin rivitalohanke tuo 24 uutta asuntoa keskustaan RAKENTAMINEN OS-teema PUUTTUVAN KAIVAJAT KUIDUN ? TULOSSA ORIMATTILAAN 2023 ? ? RAKENNAMME VALOKUITUVERKKOA ALUEELLA ? NOSTA KIINTEISTÖN ARVOA ? VARMISTA TULEVAISUUDEN PALVELUT ? MONIPUOLISET PALVELUT TALOYHTIÖILLE JA YRITYKSILLE T U L E VA I S U U S O N Y H D E N VA LO K U I D U N PÄ ÄSSÄ NOPEUS TOIMINTAVARMUUS PALVELUN LAATU • Huippunopea ja luotettava laajakaista, jonka vauhti ei hyydy. Pelaa, striimaa tai työskentele sujuvasti verkon yli. Nopeus jopa 10 G. • Häiriötön nettiyhteys kaikille laitteille. Koko perheen tietokoneet, puhelimet ja tabletit toimivat yhtä aikaa. • Monipuolinen kaapeli-TVja viihdetarjonta sekä mahdollisuus lisäpalveluihin, kuten MPY Wi?in. • Arvonnousua kiinteistöille. Panostus valokuituun ensimmäisten joukossa kannattaa. • Vastuullinen ja kotimainen MPY. Lisäämme alueen elinvoimaa vuosikymmenten kokemuksella. Valokuitu omakotitaloon nyt € + kuitupäätelaite 265 €* Mobiili Nettikaista 150 M 24,90 €/kk kunnes kuitu on kytketty käyttöösi * Tarkemmat kampanjatiedot nettisivuillamme . Lue lisää ja tilaa: mpy.?/valokuitu/orimattila MIKSI VALITA MPY:N VALOKUITU? Kirvesmies Tero Arminen asentamassa varaston ovea Kehräämönkulman rivitalotyömaalla Kehräämönkulman rivitalot on rakennettu kehän muotoon, jolloin talojen keskellä jää autokatos ja yhteinen oleskelupiha.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 7 OS Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin Suomessa pelastustoimen tietokantaan viime vuonna vähän yli 2 400. Niissä menehtyi kuusi ihmistä. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (917 kpl), valaisimet (208 kpl) ja kiukaat (107 kpl). Liesistä, mikroaaltouuneista ja lämmityslaitteista alkaneet palot ovat lisääntyneet. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy on lieden huolimaton käyttö. – Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika. Useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire, huomauttaa Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät. Ahtaissa keittiötiloissa saatetaan säilyttää lieden päällä kahvin– tai vedenkeitintä, ja kun liesi kytkeytyy päälle jostain syystä, sen päällä oleva keitin syttyy palamaan. Kiuaspalojen määrä on vaihdellut viiden vuoden aikana noin 90:stä 150:een. Niissä pyykin kuivattaminen saunassa ja kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Riskinä on, että kiuas laitetaan vahingossa päälle, ja kiukaan ympärille tai päälle kasatut tavarat syttyvät tuleen. Valaisinpalo voi johtua esimerkiksi viallisesta loisteputkesta tai sen sytyttimestä. Valaisimet, joissa on kuuma lamppu, voivat aiheuttaa syttymisen kaatuessaan tai pudotessaan. Ledit ovat lampuista turvallisimpia, sillä ne eivät kuumene kuten halogeenit tai hehkulamput. Tv-palojen määrä on vähentynyt dramaattisesti – pariin tapaukseen vuodessa. Taustalta löytyy laitteiden paloturvallisuuden kehitys: uudet digitaaliset televisiot eivät ole yhtä syttymisherkkiä kuin vanhat kuvaputkitelevisiot. RAKENTAMINEN OS-teema JuhO Kiuru Niinikoski Releet, pörssisähkö, kellokytkimet ja etäohjaus ovat tulleet tavallisellekin kansalle tutummaksi sähkön hinnannousun takia. Kallis sähkö on pakottanut monet uusiin ratkaisuihin ja investointeihin. Sellaisiin päätyi Orimattilan Niinikoskella asuva Päivi Kotaniemikin. Hän hankki hiljattain aurinkopaneelit ja sähkönkäytön ohjaukseen nipun tekoälyä. – Kun vanhassa talossa vetää joka nurkasta, sähkön kulutusarvio on 26 000 kilowattituntia vuodessa. Pakko on jotenkin säästää, Kotaniemi toteaa. Aiemmin talo lämpeni tulipesillä ja sähköpattereilla sekä ilmalämpöpumpulla. Nyt avuksi tulivat aurinkopaneelit sekä pörssisähköohjaus. Pörssisähköohjauksessa Kotaniemellä ovat lämminvesivaraajat. Talon sähkökaapissa on älyrele eli kytkin, joka on ohjelmoitu lämmittämään lämminvesivaraajia halvan pörssisähkön aikaan eli käytännössä öisin. Ohjauskäskyt tulevat internetistä wifi-verkon kautta. Ulkosaunassa oleva isompi lämminvesivaraaja oli sen verran etäällä talosta, että wifi-ohjaus ei toiminut, selvittää urakoitsija Veli-Matti Soinoja Artjärven Sähköstä. Automaattinen älyohjaus hoidetaan saunalla kaapelin avulla. Paneeleissa laajennusvaraa Aurinkopaneeleista tulevaa aurinkosähköä kannattaa käyttää myös kalliin sähkön aikana, koska se on ilmaista. Jos paneelien sähköä jää yli, se myydään Kymenlaakson Sähkölle. – Mutta ylimitoitus ei aurinkopaneeleissa kannata. Tavoite on se, että paneelien sähkön pystyisi käyttämään itse, Päivi Kotaniemi sanoo. Päivi Kotaniemelle tuli sopiva rako aurinkopaneeleihin satsaamiseen, koska pihan puita oli kaadettava. Niihin oli iskenyt kirjanpainaja. Katolle hän ei halunnut paneeleita, sillä katon uusiminen siintää suunnitelmissa. – Paneelit laitettiin maatelineelle senkin takia, että ne on helppo pitää puhtaana, Kotaniemi sanoo. Myös Soinoja toteaa, että maassa paneelien huolto on helpompaa. Maatelineeseen asentaminen tulee tavallisesti hieman kalliimmaksi kuin katolle asentaminen. – Jos tontilla ei ole tilaa, silloin katto on hyvä paikka paneeleille. Kotaniemen 12 aurinkopaneelin huipputeho on 4,8 kilowattia. Laajennusvaraa on kahdeksaan kilowattiin asti. – Paksumpi kaapelikin laitettiin varmuuden vuoksi, Soinoja sanoo. Asennustyöt veivät kaivuineen kaikkineen kaksi päivää. Kytkennät jätettävä sähkömiehelle Pörssisähkön käyttämistä ohjaavaan releeseen saa säädettyä hintarajat, minkä mukaan kytkin toimii. – Älyreleitä on ollut pitkään. Nyt ne on vain keksitty ohjelmoida pörssisähkön halvan hinnan hyödyntämiseen. Releiden käytössä vain mielikuvitus on rajana, Veli-Matti Soinoja sanoo. Artjärven Sähkön sähkömies Aki Henttonen kertoo, että älyrelettä voi ohjata puhelimella. – Ja jos netti katkeaa, rele kytkee virran päälle tiettyinä ennalta asetettuina aikoina, Henttonen sanoo. Yksinkertaisimmillaan ohjausreleen toiminto voi olla päälle ja pois. Sen toiminnon käyttökelpoinen sovellus voisi olla vaikka auton lämmityspistoke. Releellä ja kännykällä voi ohjata myös vaikka valaistusta – etänäkin. – Mutta releen kytkeminen on sähkömiehen hommaa, Soinoja muistuttaa. Päivi Kotaniemi ei ole tekniikan ammattilainen, mutta hän on aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Uusien sähköratkaisujen miettiminen ja valitseminen ei tuonut harmaita hiuksia. – Näitä kauppiaita on monenlaisia, minä halusin paikallisen urakoitsijan. VeliMatti on luottomies, jolta aina kysyn, mitä kannattaisi tehdä, Päivi Kotaniemi kiittelee. – Ja tämä kuulosti järkevältä. Hyvä jos teknologia pystyy auttamaan. Artjärven Sähkön yrittäjä Veli-Matti Soinoja (vas.) ja sähkömies Aki Henttonen kytkivät Päivi Kotaniemen aurinkopaneelit käyttöön helmikuussa. Aurinkopaneelit, pörssisähkö ja lämminvesivaraajat ymmärtävät toisiaan Niinikoskella Liesi yleisin sähköpalojen syy – tv-palojen määrä pudonnut dramaattisesti Hollolan Kalustemaalaamo Keskikankaantie 4, 15860 Hollola puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net tarjoaa väliovien, keittiökaapiston ovien ym. maalausta. Kysy tarjous! HEIKKI SAARINEN KY Määrämittaiset kattoja seinäpellit suoraan valmistajalta. Nopea toimitus. Puh. (03) 871 220 myynti@heikkisaarinenky.fi www.heikkisaarinenky.fi Tokkolantie 5, 16300 ORIMATTILA Myös lukkosauma Onko kodissasi pientä laitettavaa? Asennan: Taulut, peilit, verhotangot ym. Tukikahvat, kynnysluiskat Laitehankinnat ja asennukset ym. Vaihdan: Palaneet lamput Ilmanvaihdon suodattimet Paristot palovaroittimiin jne. Puh. 0400 498 499 Maksu käy myös kortilla. 15 min työstä 15,1 h 40,(sis. alv ja pientarvikkeet) Hi nn at alk . Päätuotteitamme ovat erilaiset paneelit, listat ja ulkoverhouslaudat. Tuotevalikoimasta löytyvät myös sahatavarat, kestopuut, purut sekä pellettisäkit. Myös lehtikuusta. TERVETULOA! Mäntsälän Saha Oy Lahdentie 2, 04600 Mäntsälä p. 0207 2907 20 ma–pe klo 8.00–17.00 la huhtikuusta alkaen klo 9.00–13.00 www.mantsalan-saha.fi Ympäristölupahakemukset Maa-ainesten otto Pilaantuneet maat, vesinäytteet Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi Myllyläntie 40, 07560 PUKKILA Puh. 019 685 1164 VALMISBETONIA JA BETONITUOTTEITA Hyvän laadun ja palvelun talo Salmelantie 11, Artjärvi myynti@artjarvensahko.fi www.artjarvensahko.fi Asennus Helén Kaikki kattotyöt samasta osoitteesta ammattitaidolla ? Konesaumakatot ? Kattosaneeraustyöt ? Rakennuspeltityöt ja muut kattotyöt ? Piipun pellitykset ? Profiilikatot ? Kattoturvatuotteet sekä sadevesijärjestelmät -tuotteiden myynti ja asennuspalvelu soittamalla sopimuksen mukaan. Messinkitie 9, Orimattila Juha Helén 0400 494 395 | Anssi Helén 040 778 9335 www.asennushelen.fi Soita meille! Lokakaivojen tyhjennykset sekä imuautopalvelut. Viemärien avaukset ja sulatukset. Petri Lähdemäki ? 03-780 6780 ? 0400 352 762 Päi j ät-Hä mee n L okapalvelu Ky VUOKRAAMME: • RAKENNUSKONEET • HENKILÖNOSTIMET • RAKENNUSTELINEET • MINIKAIVURIT 0,8–3,8 t • PIENKUORMAAJA • HAKKURI MOTOPALVELU VUOKRAUS: 044 78 80 200 VAIHDE: 03 777 22 555 MESSINKITIE 5, ORIMATTILA. MYYNTI: 0400 49 29 10 MOTOPALVELU .COM KONEVUOKRAAMO – MP-LIIKE KOUKJÄRVEN HÖYLÄÄMÖ Puutavaran vakioja erikoismallien höyläykset. Sahaja höylätavaran sekä kutterinpurun myynti. Vainio 0400-714 281 Pukkilantie 16 07600 MYRSKYLÄ www.koukjarvenhoylaamo.? Aki Henttonen esittelee, miten helppoa maatelineessä olvien aurinkopaneelien puhdistaminen on. Älyreleen voi valjastaa monenlaiseen toimintaan. ”Tavoite on se, että paneelien sähkön pystyisi käyttämään itse.” ORIMATTILAN SANOMAT www.orimattilansanomat.fi tiistaina 28.3. Ilmoitusmyynti puh. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@ orimattilansanomat.fi Ilmoitusaineistot viimeistään maanantaina 13.3. ilmoitukset@orimattilansanomat.fi VAALILEHTI
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 8 – N:o 19 – 2023 Rakennusalan yrityksille suunnatun kyselyn perusteella ilmassa on jo toivon pilkahduksia: rakentamisen alamäen uumoillaan jatkuvan vielä jonkun aikaa, mutta syvin epävarmuuden aika on jo jäänyt taakse. – Asuntorakentajat arvioivat asuntomarkkinoiden alkavan toipua kuluvan vuoden aikana. Se pitää odotukset asuntotuotannosta edelleen kohtuullisella tasolla. Näkymää tukee myynnissä olevien uusien asuntojen vähäinen määrä, kyselyn tehneen Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo summaa. Toteutuneiden asuntoaloitusten määrä jäi viime vuonna alle sen, mitä yritykset vielä syys?lokakuussa toteutetussa RT:n edellisessä kyselyssä arvioivat. Siirtyneitä hankkeita aloitetaan tänä vuonna, mikäli taloustilanne sen sallii. Yritysten arvioiden mukaan nyt ollaan suhdanteen pohjalla. Rakennuskustannusten nousuvauhti on hidastunut selvästi, mutta kustannusnousu on silti edelleen ylivoimaisesti suurin asuntotuotannon este. Riittämätön kysyntä on noussut pitkästä aikaa merkittäväksi tuotantoa haittaavaksi tekijäksi. RAKENTAMINEN OS-teema STT Yhä useammassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista lähivuosina, käy ilmi Isännöintiliiton Energiabarometrista. Kyselyyn vastanneet arvioivat, että 41 prosentissa taloyhtiöistä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista viiden vuoden sisällä. Vastaava luku oli vuoden 2022 barometrissa 34 prosenttia. Kyselystä käy ilmi, että korjaushankkeiden yhteydessä energiatehokkuutta mietitään aiempaa useammin. Barometrin mukaan kiinnostus maalämpöä kohtaan on kasvanut selkeästi vuoden 2021 mittauksesta. – Taloyhtiöiden energiamurroksessa ei kuitenkaan ole ainoastaan kyse siitä, että maalämpö tekee nousua kaukolämmön rinnalle merkittävänä taloyhtiöiden lämmitysmuotona. Monet muutkin vihreään siirtymään keskeisesti liittyvät trendit nousevat selkeästi aiempia mittauskertoja vahvemmin esiin barometrin tämän vuoden tuloksissa. Näitä ovat muun muassa aurinkoenergian hyödyntämisen lisääntyminen taloyhtiöissä ja lämmön talteenoton yleistyminen erityisesti poistoilmasta, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoo tiedotteessa. Kustannukset kasvoivat poikkeuksellisella tavalla Valtaosa vastanneista kuitenkin koki korkeiden kustannusten jarruttavan tällä hetkellä energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä. Energiatehokkuuden parantaminen nähtiin liian kalliiksi ilman avustusta. Barometrin tuloksista käy ilmi, että viime vuonna taloyhtiöiden kustannukset nousivat poikkeuksellisen paljon. – Poliittisilla päätöksillä on mahdollista vaikuttaa siihen, ettei energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän edistäminen pysähdy taloyhtiöissä nopeasti nousseiden kustannusten takia. Energiabarometri osoittaa, että asuinrakennusten energia-avustukset ovat keskeinen ajuri energiatehokkuuden parantamiselle taloyhtiöissä ja laajemminkin vihreälle siirtymälle Suomessa, Rekonen sanoo. Kysely toteutettiin 13.12.2022–15.1.2023. Vastaajina oli runsaat 200 Isännöintiliiton jäsenyritysten henkilökuntaan kuuluvaa ja jäsenyhdistysten henkilöjäsentä. Isännöintiala naisistuu vauhdilla: jo yli puolet kaikista alalla työskentelevistä ammattilaisista on naisia. Isännöitsijöinä työskentelevien naisten osuus on kasvanut muutamassa vuodessa kolmanneksesta 43 prosenttiin. Keskimääräinen isännöintialan ammattilainen onkin jo 50-vuotias nainen. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan alan monipuolistuminen on positiivista, mutta häntä huolettaa se, että uusia osaajia ei virtaa alalle samaan tahtiin kuin konkareita eläköityy. Lisäksi taloyhtiömaailman digitalisoituminen, korjausrakentamisbuumi, lainansaantihaasteet ja energiatehokkuusvaateet tulevat entisestään lisäämään osaavan isännöinnin kysyntää. Suomalaisista 2,7 miljoonaa asuu taloyhtiöissä. Taloyhtiöistä yli puolet on ammattimaisen isännöinnin hoidossa. Ida NIva Orimattila, Pukkila Paikallisia seurantaloja pidetään kunnossa pääasiassa aktiivisten talkoolaisten voimin. Talojen ylläpito onnistuu talkootyönä, mutta suuremmat remontit vaativat avustuksia ja ammattilaisten apua. Pennalan seurantaloa ylläpitää Raittiusseura Toivon aika ry. Toiminnassa on mukana viisi aktiivista naista, jotka hoitavat kaikki talon työt siivouksesta remontointiin. Yhdistyksen rahastonhoitaja Sani Oksasen mukaan taloa on kunnostettu ahkerasti viime vuosina. – Olemme tehneet keittiöremontin, maalanneet eteisen ja salin sekä uusineet vesikalusteita. Lisäksi ulkovuoraus on purettu ja uusittu. Pienemmät remontit tehdään itse ja niihin kerätään rahaa vuokraamalla taloa juhliin ja tapahtumiin. Isompiin kunnostustöihin haetaan avustusta Kotiseutuyhdistykseltä. Oksasen mukaan seuraavat suunnitteilla olevat suuremmat urakat ovat kattoremontti ja ikkunoiden uusiminen. – Ne ovat hintavia urakoita. Kattoremonttiin menee varmasti kymmeniä tuhansia euroja, ja ikkunatkin täytynee teettää mittatilaustyönä. Talon eteisessä on ilmalämpöpumppu, jota pidetään talviaikaan jatkuvasti päällä putkien jäätymisen estämiseksi. Koko talo lämmitetään talviaikaan noin kerran kuussa, kun siellä on vuokrauksia. – Salissa on sähköpatterit ja takka. Moni vuokralainen haluaa pitää takassa tulta, mutta se ei ole pakollista. Kun vuokralaiset ovat lähteneet, raittiusseuran naiset käyvät tarkistamassa paikkojen siisteyden tai tekemässä loppusiivouksen, jos vuokralaiset ovat sen ostaneet. Talkootyönä tehtävä siivous on aikaa vievä urakka. – Koko talon siivoamiseen menee kahdelta ihmiseltä neljästä viiteen tuntia. Pennalan seurantalon vuokraustoiminta on ollut viime vuosina hyvin aktiivista. Erilaisten perhejuhlien lisäksi siellä järjestetään esimerkiksi kokouksia ja kursseja. Suosituimpia ovat kesäviikonloput. – Toukokuun puolivälistä syyskuulle kaikki viikonloput ovat olleet vuokrattuja, Oksanen iloitsee. Nuorempaa väkeä kaivataan mukaan Kuivannon maamiesseuran talo on viime vuosina ollut vähäisellä käytöllä. Maamiesseuran sihteeri Marko Taavilan mukaan koronavuosien jälkeen talossa on järjestetty vain muutamia tilaisuuksia vuodessa. – Toivomme, että vuokralaisia saadaan lisää, kun taloa saadaan parempaan kuntoon. Talon sisäpintoja onkin maalattu ja kunnostettu viime vuosina, ja seuraavaksi taloa on tarkoitus kunnostaa ulkopuolelta. Kotiseutuliitolta on haettu avustusta ulkoseinän remontointiin ja maalaukseen. – Se on ainakin 20 000 euron urakka, Taavila arvioi. Myös katto kaipaisi uutta maalia ja vanhat ikkunat vaativat jatkuvaa kunnostusta. Talon ilmanvaihdon parantamistakin on pohdittu, sillä kesäaikaan rakennuksen lämpötila nousee turhan korkeaksi. Taavilan mukaan pienempiä remontteja voidaan tehdä talkoovoimin, jos ne eivät ole liian vaarallisia. Rakennuksen korkeus aiheuttaa remontoinnille omat haasteensa. – Talon kunnostaminen on fyysistä työtä. Nuorempaa väkeä kaivattaisiin mukaan, sillä seuran aktiivit ovat jo yli viisikymppisiä. Talviaikaan taloa ei lämmitetä, jos siellä ei ole toimintaa. Keittiössä, vessoissa ja eteisessä on sähköinen lattialämmitys, jota pidetään päällä, jotta vesiputket eivät jäätyisi. Piha käydään auraamassa talkoovoimin tarpeen mukaan, ja kesäaikaan seuran puheenjohtaja leikkaa nurmikon niittokoneella. Tilaisuuksien jälkeisen siivouksen hoitavat Kuivannon maatalousnaiset. Lämmitys on työlästä Pukkilan Torpissa sijaitsevan seurantalo Rientolan ylläpito on järjestetty poikkeuksellisella tavalla. Talon yläkerrassa asuu talonmiespariskunta, joka huolehtii talon lämmityksestä, siivouksesta ja pihatöistä. Rientola lämpiää puilla. Jotta patterit lämpiävät ja hanasta tulee kuumaa vettä, tuli on sytytettävä puukattilaan päivittäin, kovilla pakkasilla kahdesti päivässä. Puilla lämmittäminen on sitovaa ja työlästä. – Jos päivän aikana on muita menoja, ne pitää suunnitella lämmityksen mukaan. Talon lämmittäminen kestää pari tuntia. Pannu pitää myös aina nuohota ja tuhkat tyhjentää, talonmies Mikael Kurki kertoo. Taloon on hiljattain hankittu lämminvesivaraaja arkea helpottamaan. Poikkeustapauksissa taloa voidaan lämmittää myös öljyllä. Lämmityksen lisäksi Kurki hoitaa pihatyöt, tekee pieniä korjaustöitä ja siivoaa koko talon kerran viikossa. Kyläyhdistys Torpin Riennon puheenjohtaja Annastiina Jäppisen mukaan puilla lämmittäminen on paitsi aikaa vievää myös kallista, sillä puita on aiempaa hankalampaa saada lahjoituksena. – Lämmitysjärjestelmän uusiminen on suunnitelmissa, jotta talon vuokraaminen olisi kannattavampaa. Puulämmityksen tilalle on harkittu ilmavesilämpöpumppuja. Jäppisen mukaan talolle on kertynyt jonkin verran korjausvelkaa. Ensi kesän suunnitelmissa on eristää ikkunat ja tarkastaa ulkolaudoitus. Lämmitysjärjestelmän uusimisen lisäksi pohdinnassa on jätevesijärjestelmän kohtalo. – Talossa on pienet jätevesikaivot, jotka täytyy tyhjentää muutaman kuukauden välein, jos tapahtumia on paljon. Se maksaa aina useamman satasen, mutta kunnan jätevesiverkostoon liittyminen maksaisi 20 000 euroa. Rientola on aktiivisessa käytössä viikoittain. Arkisin siellä kokoontuu esimerkiksi 4H-kerho, ja viikonloppuvuokrauksia on kerran kuukaudessa. Kyläyhdistys järjestää Rientolassa kerran kuussa kyläillan ja isompia kylätapahtumia pari kertaa vuodessa. Tukea talon ylläpitämiseen on saatu muun muassa Pukkilan kunnalta, metsästysseuralta sekä yksittäisiltä lahjoittajilta. Aktiivit puuttuvat Osa seurantaloista on jäänyt vuosien saatossa unohduksiin, kun toiminta on hiipunut. Artjärven nuorisoseurantalo Säilä on seisonut tyhjillään jo 10 vuotta. – Artjärvellä ei ole tarpeeksi aktiiveja, jotka haluaisivat ottaa talon hoidettavakseen. Se on harmillista, mutta paljon seurantaloja on tyhjillään ympäri Suomea, koska ajat ovat muuttuneet eikä perinteen jatkajia enää meinaa löytyä, Nuorisoseura Säilän puheenjohtaja Tero Porali kertoo. Nuorisoseuralla ei ole talolle käyttöä, sillä sen toiminta on keskittynyt viime vuosina vain kesäteatterin tekemiseen. – Talossa on sähkölämmitys ja sen ylläpitäminen on kallista, joten kesäteatterin tuottojen käyttäminen siihen ei ole kannattavaa. Mikael Kurki toimii Rientolan talonmiehenä. Rakennuksen lämmittäminen vie paljon aikaa. Suuri osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin Seurantalojen kunnossapito vaatii aktiivisia talkoolaisia Rakennusteollisuus näkee toivon pilkahduksia Energiaremontit kiinnostavat taloyhtiöitä aiempaa enemmän Isännöitsijä yhä useammin nainen KATTOREMONTIT PÄIJÄT-HÄMEESSÄ INSINÖÖRITYÖ VIITOSMOOTTORI p. 040 756 9564 www.viitosmoottori.fi Hyvä sijainti Launeella Citymarketin ja Prisman välissä. • Uudenkin auton takuu säilyy • Sähköiset huoltokirjat täytetään kaikkiin merkkeihin • Nykyaikaiset työvälineet • Laaja kokemus eri automerkeistä • Monipuoliset maksutavat • Sijaisauto Ajokatu 65, Lahti, ma–pe 8–16 puh. 050 549 9377, huolto@vadenautohuolto.com Rientolan talonmies Mikael Kurki siivoaa koko talon kerran viikossa. ”Talossa on pienet jätevesikaivot, jotka täytyy tyhjentää muutaman kuukauden välein, jos tapahtumia on paljon.” Korkeat kustannukset jarruttavat investointeja
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 9 Juho Kiuru Orimattila Kerrostalot piirtyvät kartalle ja pinta-alatiedot päivittyvät rekistereihin. Myllylässä olevasta kerrostalosta taannoin purettu autotalli on nyt vähennetty kerrosalasta ja toisaalla on lisätty papereista puuttunut yksi kokonainen kerros. Vuosia kestävä kiinteistöveroselvityksen laatiminen alkoi tammikuun puolivälissä. Orimattilan kaupungintalolla työskentelevä paikkatietoinsinööri Petri Kokkonen valottaa, että kiinteistörekisterin koluamisessa pääasia ei ole luvattoman autotallin löytäminen, vaan rekisterien ajantasaistaminen ja erilaisten tietokantojen yhteispelin parantaminen. – Kiinteistöverotuloja tulee lisää, mutta meille suurin hyöty on, että rakennusrekisteriä saadaan kuntoon. Se taas auttaa, että digipalvelut toimivat paremmin. Tärkeää on myös verotuksen tasapuolistaminen, Kokkonen selvittää. Orimattilassa on noin 12 000 kiinteistöä. Niistä 9 000:lla on rakennus. Rekisterissä on kaikkiaan 15 500 rakennusta. Uudemmat päärakennukset hyvin rekistereissä Ensivaiheessa paikkatietoinsinööri Kokkonen tutkii kerrostalot. Kaikki kiinteistöt, joille on rakennettu kerrostalo, listataan kartalle. Kohteen tutkiminen alkaa rakennuslupakuvista. Ne eivät ole sähköisessä muodossa vaan paperilla. Paperikuvia Kokkonen vertaa ilmakuviin, kantakarttaan ja erilaisiin tietokantoihin, kuten verohallinnon sekä digija väestötietoviraston tietoihin. – Katunäkymäkuviakin voi joissain tapauksissa hyödyntää, jos niissä sopivasti joku rakennuksen nurkka näkyy. Aineisto voi tarkentua, sillä Kokkosen toiveena on saada päivitystä kantakarttaan, tarkemmat ilmakuvat ja laserkeilausaineistoa keskustaajaman alueelta. Petri Kokkosen tuntuma on, että Orimattilassa rakennusten tiedot ovat hyvin rekisterissä 1980-luvulta lähtien – päärakennusten osalta. Talousrakennuksia ei välttämättä ole merkitty yhtenäisellä tavalla rekistereihin eri aikakausina. – Ja pohjaja kellarikerrosten tai lämpöeristettyjen ullakkokerroksien kokonaispinta-aloja saattaa puuttua rekistereistä. Ero on saattanut osittain syntyä siitä, että kiinteistöverotuksessa oleellisinta on kokonaispinta-ala, kun taas esimerkiksi kaavoituksessa tarkastellaan sallittua kerrosalaa. Kiinteistöveroselvityksen tehneissä kunnissa verotulot ovat Kokkosen tietojen mukaan nousseet. – Pääsääntöisesti verotulojen kasvu on tullut kerrostalojen puuttuneista kerroksista. Niitä on puuttunut rekistereistä, koska toimintatavat ja ohjeistukset ovat voineet olla eri aikoina erilaisia. Mittauskäyntejä vasta myöhemmin Kerrostalojen kartoitus lienee kesällä valmis. Sen jälkeen selvitetään teollisuusalueet. Kokkonen arvelee, että teollisuuskiinteistöjen tutkiminen vie saman puolisen vuotta kuin kerrostalojenkin. Viimeiseksi selvitetään omakotitaloalueet. Niissä lienee suurin työ. Kokkonen tekee selvitystä muiden töidensä ohessa. – Toivon, että jatkossa voisin käyttää noin puolet työajasta tähän. Kokkosen muihin töihin kuuluvat esimerkiksi karttojen piirtäminen sekä karttojen ja paikkatietoaineistojen toimittaminen asiakkaille. Maastoon hän ei lähde rakennuksia mittaamaan vielä pitkään aikaan. Mittauskeikkojakin varmasti tehdään ehkä ensi vuoden kesästä lähtien. – Ilmoitamme mittauskäynneistä etukäteen. Lain mukaan saamme tulla mittaamaan, mutta sisälle rakennuksiin meillä ei ole tarvetta tulla. Pikkuruiset rakennelmat eivät Kokkosta tässä yhteydessä kiinnosta. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät rakennelmat, joihin ei tarvitse rakennustai toimenpidelupaa. Tarkoitus on päivittää rakennusrekisterin, kaavoituksen ja suunnittelun kannalta oleellisten kohteiden tiedot rakennusrekisteriin ja kartalle. Kokkonen kannustaa kiinteistönomistajia myös omaan aktiivisuuteen. – Verohallinto lähettää kiinteistöverotiedot maaliskuussa. Ne kannattaa tarkistaa. – Digipalvelut toimivat paremmin, verotulot kasvavat ja verotus tasapuolistuu, paikkatietoinsinööri Petri Kokkonen luettelee kiinteistöveroselvityksen antia. 10 000 rakennusta tutkitaan Orimattilan kiinteistöveroselvityksessä RAKENTAMINEN OS-teema Rautaisella ammattitaidolla kaikki maanrakennustyöt sekä kaivinkoneja koneurakoinnit. Ota yhteyttä puh. 040 753 7323 www.koneurakointivillberg.fi, villberg.petri@saunalahti.fi KONEURAKOINTI Petri Villberg Oy Puunkaato ja kannonjyrsintä Puunkaatoihin ja -hoitoihin liittyvät työtoimet vankalla ammattitaidolla. Soita 040 562 4243 Maanrakennus Traktoripalvelu TRAKTORIPALVELU LAITINEN 0400 495 135 www.traktoripalvelu.net • Maanrakennustyöt • Pihatyöt • Nurmenleikkuut ja pihanhoito • Rakennuspalvelu • Pienkorjaukset ruohonleikkurit ym. pienkoneet www.sairola.fi Pakaantie 60, Kantele, puh. 045 674 7713 AM?Sairola Oy METSÄPALVELU metsätimo MTI Timo Lindgrén puh. 0400 687 831 Tarjoamme uudenlaista palvelua, muun muassa: MONIPUOLISET PIENKAIVUUTYÖT PUIDEN KAADOT KANTOJEN POISTOT Lisäksi: HITSAUS? JA METALLITYÖT www.excapo.fi 044 056 8408 aki.polvinen@excapo.fi Onko sinulla tarvetta pienille kaivuutöille? Hakevuori järjestää lauantaina 18.3. klo. 11-16 ENERGIAPÄIVÄN & VAIHTOKONETORIN Askolan Vahijärven terminaalissa, Mäntsäläntie 704, Askola KUTSU Tapahtumaan odotetaan saapuvan laajasti bioenergiaja metsäalan ammattilaisia sekä sidosryhmien edustajia tutustumaan kalustoon & ostamaan laitteita Vaihtokonetorilta. Ohjelma: * Hakkureiden työnäytökset klo 12.00 ja 14.00 * Metsäkoneiden ja muiden laitteiden työnäytöksiä koko päivän * Vaihtokonetorilla kauppaa tehdään koko päivän: myynnissä mm. autohakkureita, hakeautoja, perävaunuja, metsäkoneita, energiakouria, isäntälinjan kalustoa jne. * Tarjolla lihakeittoa, makkaranpaistoa ja munkkikahvit * Vaihtokonetorin kaupanteon juontaa Hyviä uutisia! lähetyksestä tuttu legendaarinen Tähtivaihdokkien esittelijä Vesa Hietala VAPAA PÄÄSY KAIKILLE ENERGIA-ALASTA KIINNOSTUNEILLE! LehtimainosHakevuori.indd 1 24.2.2023 9.13 Suomalaista metsäosaamista 150 vuotta Puukauppaa, hakkuita, metsänuudistamistöitä, taimikonkymmenten kokemuksella. Me olemme täällä sinua varten ja kanssamme et ole yksin metsäasioiden keskellä. Varmistetaan yhdessä metsäsi hyvä hoito ja turvataan suomalaisen metsän tulevaisuus nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä huomen kasvaa puussa ja puutuotteissa. Orimattila, Artjärvi, Pukkila, Lahti, Nastola Suvi Vanhalakka p. 040 769 0054 Myllylän ja muun Orimattilan kerrostalot on kesään mennessä kartoitettu. Etualan talot ovat 1980-luvulta. Taaemmat, Myllykujan kerrostalot ovat vuosilta 1977–1980. Niiden takana oleva Niementien alkupää on lähtenyt rakentumaan vuodesta 1965. ”Pääsääntöisesti verotulojen kasvu on tullut kerrostalojen puuttuneista kerroksista.”
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 10 – N:o 19 – 2023 STT Muuttuva ilmasto lisää suomalaisten rakennusten ylilämpenemistä sekä rakenteiden homehtumisriskiä. Palvelutalojen sekä asuntojen lämpötilat nousevat korkeiksi jo nyt. Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat lisääntymään huomattavasti lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä, todetaan Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatimassa tutkimuksessa. Palvelutaloja ja asuntoja voidaan viilentää merkittävästi ja kustannustehokkaasti passiivisilla aurinkosuojilla kuten kaihtimilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana, todetaan valtioneuvoston tiedotteessa. Jäähdytystä tulisi tutkimuksen mukaan lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia. Ulkoseinärakenteen pitää päästä kuivumaan Tutkimuksen mukaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa kuten tiilissä ja läpäisevässä betonissa, ja tuuletus on heikkoa. Vakavin tilanne sekä nyt että ilmaston muuttuessa on puurunkoisissa omakoti-, parija rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla. Säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko saisi kertyä rakenteisiin, tai jos niin käy, sen pitää päästä myös hallitusti kuivumaan. Suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää kuitenkin myös muuttuvassa ilmastossa, tiedotteessa todetaan. Selvä enemmistö suomalaisista on valmis ohjamaan verorahoja tukemaan maaseutuasumista, ilmenee MTK:n, Maaseudun Tulevaisuuden ja Suomen Kylät -yhdistyksen teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia kannatti ajatusta, 16 prosenttia vastusti ja yhtä moni oli kannastaan epävarma. Verrattuna vuoden 2019 tehtyyn kyselyyn tuen kannatus on noussut neljä prosenttiyksikköä ja vastustus vähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri, ja siihen vastasi helmikuussa reilu tuhat suomalaista. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Ida NIva Orimattila Kun orimattilalainen rakentaa kotiinsa keittiön, hän suosii useimmiten maltillisia värejä ja kekseliäitä säilytysratkaisuja. Mittatilaustyönä keittiökalusteita valmistavan Puuja Kalustetuote veljekset Ovaskan yrittäjä Teemu Ovaskan mukaan kysytyimpiä värejä ovat tällä hetkellä mustan ja valkoisen lisäksi kashmir, tuhka ja vaaleanharmaa. Ovaska pyörittää orimattilalaista perheyritystä yhdessä isänsä Keijo Ovaskan ja veljensä Tuomo Ovaskan kanssa. RTV Orimattilan keittiö -ja kylpyhuonekalusteista vastaava myyjä Tiina Ikonen on huomannut, että rohkeat värit tekevät tuloaan keittiömaailmassa. – Tarjolla on esimerkiksi vihreää, tummansinistä ja lohenpunaista, mutta asiakkaat ovat toistaiseksi suosineet perinteisiä ja hillittyjä värejä. Hillittyjen värien lisäksi keittiön pinnoista halutaan tasaisia ja sileitä. – Kaappien oviin ei haluta mitään uria, eikä osa asiakkaista halua ollenkaan vetimiä, Teemu Ovaska sanoo. Jos kaapin oveen ei halua vedintä, siihen voi asentaa pomppusalvan, jolloin ovi aukeaa painamalla. Ovaska ei kuitenkaan suosittele niitä, sillä ne eivät välttämättä ole pitkäikäisiä. – Oven voi myös tehdä vähän kaapin runkoa pidemmäksi, jolloin sen saa avattua alareunasta. Ikosen mukaan vetimet ovat edelleen kysyttyjä, ja etenkin nuppivetimet ovat nyt suosiossa. Kun keittiön pinnat ovat tasaisia ja eleettömiä, persoonallista vaikutelmaa voidaan tuoda yksityiskohdilla. – Hanoissa uskalletaan kokeilla värejä, kuten kuparia, kromia ja kultaa, ja kaappien ovien vetimet saatetaan mätsätä niihin. aamiaiskaappi ja saareke Säilytysratkaisuissa uutena trendinä ovat sisälaatikot, eli isomman laatikon sisälle piilotettu pienempi laatikko, jonka saa vedettyä ulos. Ikosen mukaan kulmakaappeihin on viime vuosina kehitetty ulos vedettäviä mekanismeja, joiden avulla kaikki kaappitila saadaan hyödynnettyä. Ratkaisuja löytyy pieniinkin rakoihin. Uusiin taloihin rakennettaviin keittiöihin tulee useimmiten saareke ja aamiaiskaappi. Ovaskan mukaan aamiaiskaapit nousivat suosioon viitisen vuotta sitten. Useimmiten kaappiin piilotetaan mikro ja kahvinkeitin ja sinne rakennetaan muutama hylly aamiaistarvikkeiden säilyttämistä varten. Uusien talojen keittiöt ovat useimmiten suuria, joten saarekkeetkin ovat kookkaita. – Saarekkeen leveys voi olla 90–120 senttimetriä ja pituus melkein kolme metriä. Yleensä toiselle puolelle rakennetaan laatikoita ja toiselle kaappeja, Ovaska sanoo. Moni haluaa saarekkeeseen myös keittotason. Perinteisen seinään kiinnitettävän liesituulettimen sijaan suositaan keittotasoon integroituja tuulettimia, jotka voi sijoittaa vapaammin eivätkä ne vie tilaa. Suosittu ratkaisu on myös kodinkoneiden integrointi. Jääkaappi, tiskikone ja mikro piilotetaan kalustepeittoisen oven taakse, jotta keittiö näyttää yhtenäiseltä. Tasoissa vaihtoehtoja Tiskipöytä on kokenut viime vuosina muodonmuutoksen, ja perinteinen teräksinen tiskiallas on saanut väistyä komposiittialtaan tieltä. Komposiittialtaan pääraakaaine on kvartsi, joten se kestää hyvin kulutusta ja kuumuutta. – Komposiittialtaita saa eri väreissä, mutta musta on suosituin, koska siinä ei näy lika niin hyvin, Ovaska sanoo. Työtasojen materiaaleissa riittää valinnanvaraa. Ovaskan mukaan kivijäljitelmistä suosittuja ovat kvartsi ja dekton. – Dekton kestää jopa kuumuutta, joten sen päälle voi laskea kattilan. Helppohoitoinen ja vettä kestävä laminaatti on myös suosittu valinta. Laminaattia myydään eniten sekä Veljekset Ovaskalla että RTV Orimattilassa. – Laminaatti sopii monen budjettiin, mikä on varmasti yksi syy, että siihen päädytään, Ikonen toteaa. Ovaska on tehnyt työtasoja myös massiivipuusta, mutta siihen liittyy omat haasteensa. – Puutaso ei kestä vettä, joten tiskialtaan ympäristö pitäisi saada pidettyä kuivana. En suosittelisi sitä esimerkiksi lapsiperheeseen, mutta jos keittiön käyttäjä on todella tarkka, tason voi saada pysymään kunnossa. Tiskipöydän ja kaapin väliin jäävä seinä on perinteisesti laatoitettu, mutta muitakin ratkaisuja löytyy. Ovaskan mukaan moni haluaa peittää välitilan taustalevyllä, jonka materiaali voi olla laminaattia tai komposiittia. – Tasaista levypintaa suositaan varmaan siksi, että laattojen saumat likaantuvat helposti. Levyissä on paljon värivaihtoehtoja, mutta kiiltävää ja mattapintaista valkoista on laitettu eniten. Muuttuva ilmasto lisää rakennusten ylilämpenemistä ja homeriskiä Kaksi kolmesta tukisi maaseudulla asumista RAKENTAMINEN OS-teema LähiPesula Heinämaantie 7, 16300 Orimattila Pesemme kaikki matot ja pyykit, lakanoista juhlavaatteisiin Meiltä myös vuokrapöytäliinat juhliisi Puh. 03 777 1608 • www.lahipesula.net YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EERO KÄRKINEN lukkoseppä lpkarkinen@gmail.com Mekaanisten ja sähköisten lukkojen asennus-, huoltoja korjaustyöt. LUKITUSPALVELU KÄRKINEN MAATILOJEN TILITOIMISTO www.es-maatalouslaskenta.fi 044 239 6733 anni.nieminen@es-maatalouslaskenta.fi Uudentuvantie 50 B, 07600 Myrskylä PALVELEMME LÄPI VUODEN! MA–PE 6.00–21.00 LA 7.00–21.00 SU 8.00–21.00 R-KIOSKI ORIMATTILA ERKONTIE 16 PUH. 050 566 4616 Ft Johanna Kelokaski Lantionpohjan ft Neurologinen ft Akupunktio Äitiysfysioterapia FtAMK Ville Nieminen FootBalance pohjalliset FtAMK Kimi Holopainen Urheilufysioterapeutti Erkontie 20, Orimattila, p. 03 777 3860, www.musculus.fi Myös kotikäynnit! Arte-lääkärien vastaanotto p. 020 734 5678 HAMMASHOITO OY S. ALATUPA • Hammaskiven poisto eläkeläisille -10 % suuhygienistillä! • Särkypotilaat nopeasti • Ilta-aikoja • Myös proteesityöt Vastaanotot katutasossa: Nastola: Timpurintie 2 p. 044 062 4270 Lahti: Yrjönkatu 1 p. 044 051 0805 Hammaslääkärit: Seija Alatupa Minna Fredriksson Elena Gustafsson Suuhygienisti: Taru Tuomala Parturikampaamo Salla Jorasmaa Puh. 040 708 6066 Hallitustie 2B d1 07560 Pukkila Tervetuloa! Ammattitaitoiset, kiireettömät sekä luotettavat kotipalvelut sinulle ja läheiselle ? Helpompaa arkea • Kotihoitoja hoivapalvelut • Omaishoitajien sijaisuudet • Kotiapupalvelut • Kauppaja ulkoilutuspalvelut • Siivouspalvelut • Tukipalvelut • Pienimuotoiset talonmiespalvelut Aijan Hoiva Oy p. 040 3564 771 aijanhoiva@akson.fi | www.akson.fi Puuja Kalustetuote veljekset Ovaskan Teemu Ovaska esittelee aamiaiskaappia, jonka laatikon sisään on rakennettu sisälaatikko. Tiskialtaissa komposiitti on syrjäyttänyt teräksen Keittiössä suositaan hillittyjä värejä ja kekseliäitä kaappeja Teemu Ovaskan mukaan musta komposiittiallas on suosituin vaihtoehto tiskialtaaksi. ”Saarekkeen leveys voi olla 90–120 senttimetriä ja pituus melkein kolme metriä.” Erityisesti ikäihmiset vaarassa
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 11 Viestipalvelu Whatsappissa on taas liikkeellä huijauksia, kertoo Lapin poliisi tiedotteessa. Poliisin mukaan huijauksilla on saatu uhreilta suuriakin summia rahaa. Poliisille tehtiin perjantaina rikosilmoitus tapauksesta, jossa uhri luuli siirtäneensä rahasumman tyttärensä tilille. Uhri oli saanut tyttärensä nimissä vieraasta numerosta Whatsapp-viestin, jossa oli kerrottu tyttären oman puhelimen vahingoittuneen. Myöhemmin seurasi pyyntö maksaa kiireellinen lasku tyttären puolesta. Uhri oli poliisin mukaan siirtänyt merkittävän määrän rahaa pyydetylle tilille. Sittemmin selvisi, että viesti tai rahapyyntö eivät olleet todellisuudessa tulleet huijauksen uhrin tyttäreltä. Poliisin mukaan vastaavia huijauksia tehtiin perjantaina useita. Poliisi kehottaa suhtautumaan kiireellisiinkin rahapyyntöihin varauksella ja tarkistamaan niiden oikeellisuuden. Whatsappissa liikkeellä huijausviestejä MiSka Miettinen Orimattila Uuden musiikin kilpailun UMk:n eli euroviisujen Suomen karsinnat voittanut käärijä ja sen Cha Cha Cha -kappale herättävät tunteita ääripäästä toiseen. Orimattilan Sanomien katugallupin vastaajista osa pitää mahdollisena jopa sitä, että käärijä voisi voittaa euroviisut. Johanna Toivonen kertoo tykkäävänsä Suomen euroviisuedustajasta. – esittäjä on jotenkin sympaattinen. kappale on aika erikoinen ja mielenkiintoinen, hän sanoo. – euroviisut on aika yllätyksellinen tapahtuma, olen seurannut niitä joitakin vuosia. Voitto on mahdollinen. Salla Oikarisen mukaan edustaja on ”aivan sika hyvä”. – Se on minun tyylistä musiikkia. toivottavasti käärijä on tuleva euroviisuvoittaja. käärijän olemus ja kappale muistuttavat jokseenkin saksalaisen electric Callboyn We Got the Moves -kappaletta. Oikarinen kertoo pitävänsä myös electric Callboysta, mutta yhtäläisyyksiä hän ei näe. Heimo Munukan kanta edustaa toista ääripäätä. Hän ei ole katsonut euroviisuja yhtään. – Minua ei kiinnosta. kappaletta en ole kuunnellut. enkä pidä euroviisuvoittoa mahdollisena. Heini Oinaanoja arvelee, että Cha Cha Cha on kansainvälinen kappale. Hänenkään makuunsa biisi ei ole. – Mutta näyttävyyttä on. käärijästä on tykätty maailmalla paljon, joten miksei voitto tai sijoitus parhaimpien joukkoon olisikin mahdollinen. – Olisin itse äänestänyt jotakin toista. tarkalleen en tiedä, mutta ehkä Lxandraa. kyseinen pop-artisti esitti kappaleen Something to Lose. Sillä irtosi UMk:n kuudes sija. nuorempaa polvea edustava Eerik Laukkarinen ei sanoissaan kiertele. – Minun mielestä ainakin tämä Cha Cha Cha on aika paska, Laukkarinen vastaa kysyttäessä mielipidettä käärijästä. – ei tullut seurattua UMk:ta, mutta olisin äänestänyt jotakin muuta, jos olisin seurannut. kenet Laukkarinen olisi euroviisuihin pistänyt Suomen edustajaksi? Portion Boys on varsinkin nuorten keskuudessa suosittu popja dance-bändi. – On se ainakin parempi kuin käärijä. Portion Boys ylsi UMk:ssa kakkoseksi kappaleella Samaa taivasta katsotaan. CatCat ja Lordi mielissä Vastaajista toivonen löytää kaikkien aikojen suomalaisbiisin muualta asiaa hetken pohdittuaan. – ehkä tätä ei pitäisi sanoa ääneen, mutta CatCatista tykkäsin aikoinaan paljonkin. katja ja Virpi kätkä edustivat Suomea laulukilpailussa vuonna 1994 kappaleella Bye Bye Baby. Se sijoittui 22:nneksi. iskeekö Munukan mieliin takavuosilta joku kappale niin, että sen voisi todeta olevan kaikkien aikojen suomalainen euroviisubiisi? – Mikähän se olisi. niitä on monia. Mutta tästä nykyräpistä en tykkää, se on pelkkää jumputusta. Mikä on Oinaanojan näkemyksen mukaan kaikkien aikojen suomalaisteos? – en ole euroviisufani, mutta ehkä Lordi, kun se voitti. tämä Suomen ainoa voitto on toukokuulta 2006. katugallupin vastaajia kuunnellessa toivo maamme historian toisesta voitosta herää ainakin vähän. – Cha Cha Cha on pitkään aikaan paras, Oikarinen heittää bensaa liekkeihin. euroviisut järjestetään englannin Liverpoolissa toukokuun toisella viikolla. Kahdesti viikossa – tiistaisin ja torstaisin Voit tehdä tilauksen oheisella kupongilla, soittamalla puh. 03-876 678 tai sähköpostitse: tilaukset@orimattilansanomat.fi tai www.orimattilansanomat.fi Orimattilan Sanomat maksaa postimaksun Tilaan ORIMATTILAN SANOMAT jatkuvana kestotilauksena ja saan 14 kk:n lehdet 12 kk:n hinnalla. ? 12 kk:n laskutusvälein 184,00 ? 6 kk:n laskutusvälein á 96,00 ? 4 kk:n laskutusvälein á 65,00 ? 3 kk:n laskutusvälein á 50,00 TARJOUKSET: ? 3 kk 51 ? 6 kk 98 Hinnat sisältävät arvonlisäveron 10 %. Nimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Osoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Puhelin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ORIMATTILAN SANOMAT VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003880 00003 VASTAUSLÄHETYS ORIMATTILAN SANOMAT Tilaa kotiisi KUVAT: AnnA HAKAmA Eerik Laukkanen käärijä jakaa mielipiteet ääripäihin Salla Oikarinen Heini Oinaanoja sylissään Onni Oinaanoja. Heimo Munukka Johanna Toivonen MiSka Miettinen Orimattila tänä vuonna 60 vuotta täyttävällä Orimattilan Moottorikerholla menee puheenjohtaja Marko Perttilän sanojen mukaan hyvin. Yleisestä tilanteesta johtuen harrastajamäärät ovat laskussa, mutta toisessa ääripäässä, Suomen huipulla tähtiä riittää toukokuussa alkavalla motocrossin SM-kaudella. – Paikalliset ja kauempaakin tulevat kaikenikäiset ovat tervetulleita mukaan. Yritämme satsata nuoriin ja aloitteleviin, Perttilä kertoo juhlavuoden tunnelmista. ideoita on jo kehitelty. – Ollaan puhuttu tutustumispäivästä ja -tilaisuudesta, jossa ihmiset pääsisivät katsomaan ja kokeilemaan. Yksityiskohtia on pohdittava – miten tämän järjestäisi turvallisesti, ja keille se kohdistetaan. kerhossa on toivuttu korona-arjesta, mutta harrastuskustannukset ovat nousussa oikeastaan lajissa kuin lajissa. Se näkyy moottoriurheilussa, joka ei tavallisestikaan ole halvimpia lajeja. – toivotaan silti, että ihmisillä olisi intoa ja resursseja harrastaa, eivätkä he jäisi kotiin. Ratammehan on hyvässä kunnossa. alkavan kauden harrastajamäärästä Perttilä ei osaa ihan täysin tarkkoja lukemia antaa. – Joitain kymmeniä lisenssiharrastajia meillä on. toivotaan, että sarjacrosseihin tulee osanottoa. Heinolan, Orimattilan ja Salpausselän Moottorikerhot järjestävät sarjacrossit yhteistyössä. Viime vuonna sarjacrosseja ajettiin näiden kotiradoilla kahdeksan kertaa. tarjolla oli 65ja 85kuutioisten sekä naisten luokat ja avoin luokka. – Meidän minirata on loistava, matalan kynnyksen rata. Sinne pääsee kokeilemaan ilmaiseksi. Sitä haluaisimme aktivoida tavalla tai toisella. kesäkaudella kerhon ratakahvila palvelee muitakin kuin kuljettajia. – Sitä kautta on helppo lähteä tutustumaan lajiin, kun pääsee tarkkailemaan harrastelijoiden toimintaa. Suomen huippuja Harrastelijoiden toisessa ääripäässä, eli tulosurheilun huipulla OriMk on vahvoilla. Juuso Matikainen ja Mauno Nieminen voittivat viime kaudella MX1ja MX2-luokassa SM-hopeat, lisäksi kaksikko pääsi juhlimaan Valtteri Malinin kanssa kerhojoukkueiden Suomen mestaruutta. Ovathan Matikainen ja Nieminen jatkamassa orimattilalaisväreissä? – ei minulla ainakaan muuta tietoa ole, Perttilä kertoo. – Yritämme pitää crossipuolen sillä hyvällä tasolla, mihin se on saatu. Yksi kerhon isoimmista voimavaroista, niin harrastelijoiden kuin Suomen absoluuttisella huipulla ajavien näkökulmasta on Ollosten rata. – Olemme ylpeitä siitä, että meillä on yksi Suomen parhaista crossiradoista. Olisi hienoa, jos sille saisi paikallista käyttöä. kerho tunnetaan crossipuolella, joten harrastuksen buustaaminen olisi hienoa. Matikaisen ja niemisen menestys ei ainakaan heikennä OriMk:n näkyvyyttä ja sitä kautta toivottavasti uusien harrastajien saamista mukaan. – OriMk on ollut motocrossin kärkikerhoja monen vuoden ajan ja se vetää positiivisesti puoleensa. – toiminta ja harrastustoiminta ovat hyvällä mallilla. Olemme ylpeitä, että kerhon taso on tällainen. Pyrimme ylläpitämään sitä ja kehittämään toimintaa koko ajan. Juhlat Syksyllä on juhlien aika. – Vuosikokouksessa on sovittu, että silloin pidetään päättäjäiset ja 60-vuotisjuhla. tarkemmin ei ole suunnitelmia, mutta Jymylinna on varattu marraskuun lopulle. Se onkin sattuma, että kerho on perustettu syksyllä 1963 ja nyt juhla osuu syksylle. – aktiviteettejä on syntymässä. Pyrimme kertomaan vuoden aikana lisää. OriMK:lla menee puheenjohtaja Marko Perttilän mukaan hyvin. Kerho kaipaa nuoria ja aloittelevia. 60 vuotta täyttävä OriMk kaipaa lisää nuoria kuskeja KUVA: mArKo PErTTILÄ
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 12 – N:o 19 – 2023 Kuulutuksia Orimattila 1.3. Korttelisuunnistus: A 5.7 km (19) 1) Anjala Anna-Kaisa 35:52, 2) Hämäläinen Ari 35:57, 3) Kaija Esko 36:47, 4) Ala-Heikkilä Elias 36:51, 5) Sarkkinen Timo 37:52, 6) Anttonen Mikko 39:05, 7) Hirvonen Juha 39:15, 8) Ketonen Jussi 39:38, 9) Kokkinen Kari 40:00, 10) Vuori Olli 41:35, 11) Lehmusvuori Tomi 41:39, 12) Rantalainen Anna-Lea 42:39, 13) Järvinen Tuomas 43:18, 14) Hirvonen Kimmo 45:24, 15) Koivuniemi Kirsi 46:27, 16) Laiho Juha-Matti 47:32, 17) Hirvonen Leena 50:40, 18) Liukkonen Jari 51:33, 19) Stranden Ilkka 55:28. B 4.0 km (18) 1) Lehtonen Timo 29:40, 2) Sarkkinen Eetu 34:16, 3) Palo-Järvinen Maria 34:31, 4) Remahl Virpi 35:05, 5) Hurmalainen Miikka 35:25, 6) Palo Juha 35:39, 7) Hakkarainen Ella 35:44, 8) Lahdenvirta Pasi 35:48, 9) Sarkkinen Joonas 37:01, 10) Laine Markku 37:21, 11) Lavia Asta 37:29, 12) Leinonen Timo 38:48, 12) Mutikainen Veeti 38:48, 14) Suhonen Kauko 41:58, 15) Hirvonen Salla 44:16, 16) Jokinen Sivi 44:32, 17) Järvi Jarno 46:04, 18) Matikainen Markku 46:21. C 2.5 km (11) 1) Pikkarainen Jarmo 21:50, 2) Hirvonen Eerikki 21:53, 3) Kemppainen Samu 23:15, 4) Lepola Antti 23:39, 5) Einonen Päivi 25:23, 6) Ala-Heikkilä Juho 26:47, 7) Sappinen Seppo 42:09, 8) Lavia Seija 42:40, 9) Ala-Heikkilä Oiva 49:18, 10) Rantalainen Arja 58:03, Ei aikaa Eurén Ari-Pekka -. Suunnistusta OS Orimattilan Judoseuran ja Suomen Judoliitossa usean vuoden hallituksessa vaikuttaneelle Tero Rönkölle on myönnetty Opetusja kulttuuriministeriön ansiomitali kullatuin ristein. Rönkkö on toiminut Orimattilan Judoseuran puheenjohtajana 15 vuotta ja Suomen Judoliiton hallituksessa 2010-luvulla ja 2020-luvulla. Liiton työnkuvana on ollut 10 vuotta kilpailuja sääntövaliokunnassa, sekä viimeiset kaksi vuotta liiton varapuheenjohtajana. Kilpailuiden ja tapahtumien järjestelyistä Rönkkö on vastannut seurassa vuodesta 2007 alkaen ja vuosittain seura on järjestänyt 2–5 eri kilpailua tai tapahtumaa. Suurimpina tapahtumina seura on järjestänyt vuosittaisen Baltic Sea Championshipsin lisäksi 2013 Nuorten Suomen mestaruuskilpailut, 2014 Pohjoismaiden mestaruuskilpailut ja 2020 Aikuisten Suomen mestaruuskilpailut. Tapahtumista suurin on joka vuotinen Summer Judo Camp, mitä on järjestetty jo 2000-luvulta saakka. – Kyllähän se aina lämmittää kun omaa tekemistä arvostetaan myös ”kabinettitasolla”. Paras ja lämmittävin palaute tulee kuitenkin järjestämiimme tapahtumiin osallistuvilta urheilijoilta, Rönkkö sanoo tiedotteessa. Tämäkin vuosi pitää Rönkön kiireisenä seuran järjestäessä keväällä Ideaparkissa aikuisten Suomen mestaruuskilpailut, kesällä Summer Judo Campin Kärkölässä ja judon osuuden SM-viikolla Lahdessa. Syksyllä vuorossa ovat judon joukkuekilpailut, veteraanien, katan ja sovelletun judon Suomen mestaruuskilpailut Ideaparkissa. Vuosi päätetään joulukuun alussa seuran omaan Baltic Sea Championships -kilpailuun, johon odotetaan yli 500 kilpailijaa. Opetusja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain liikunnan ja urheilun ansiomerkkejä suomalaisen liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen on myöntänyt ansioristejä ja -mitaleja liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioituneille henkilöille. Liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristejä ja -mitaleja on jaettu jo vuodesta 1947 lähtien. Tänä vuonna myönnettiin yhteensä 197 ansiomerkkiä. Tero Rönkkö Tero Rönkölle Opetusja kulttuuriministeriön myöntämä ansiomitali MISKA MIETTINEN Orimattila Orimattilan Jymyn lupaava Vilho Wirman kantoi seuran värejä viikonloppuna Lahdessa pohjoismaisten hiihtolajien Hopeasomman loppukilpailuissa. Pian 15 vuotta täyttävä Wirman rutisti kaksi hiihtomatkaa lyhyen ajan sisään, eli perjantaina ja lauantaina. Vapaalla hiihdetyssä M16-sarjan sprinttikilpailussa orimattilalainen karsiutui aika-ajossa. Hän jäi kokonaiskilpailussa puolen välin paikkeille, sijalle 66. Eroa aika-ajon voittaneeseen Äänekosken Huiman Kalle Tossavaiseen tuli vajaat 23 sekuntia. Kisan voiton vei IF Minkenin Topias Vuorela ennen Tossavaista ja Ski Jyväskylän Valtteri Kinnusta. Lauantaina oli normaalimatkojen ja perinteisen hiihtotavan vuoro. Wirman oli M15-sarjan viiden kilometrin kisassa 46:s reilut kolme minuuttia voittajaa, eli IF Minkein Sander Wikblomia perässä. Pakilan Vedon Aatos Hämäläinen ja Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä valtasivat kaksi muuta palkintokorokepaikkaa. – Rankka viikonloppu. Kunto on tällä kaudella paljon parempi, kuin viime vuonna, mutta se ei riittänyt. Aika kova nälkä jäi. Ensi vuonna sitten Vöyrillä uudestaan, Wirman kertoi. Työsuorituksia Kokouksia Työsuorituksia Sekalaisia Pennalan VPK:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS keskiviikkona 22.03.2023 klo 19.30 Orimattilan pelastusaseman kokoustilassa (Ravitie 1). Hallitus Artjärven yhdistyksen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS 14.3.2023 Osuuspankin kokoustilassa klo 14. Käsitellään sääntömääräiset sekä muut esille tulevat asiat. Kahvit ennen kokousta. Hallitus ORIMATTILAN KAUPUNKI TIEDOTTAA EDUSKUNTAVAALIT 2.4.2023 Eduskuntavaalit suoritetaan 2.4.2023 Ennakkoäänestys on 22.–28.3.2023 Ennakkoäänestyspaikkoina toimivat Orimattilassa kaupungintalo, kirjasto ja kirjastoauto Kaupungintalo, Erkontie 9, on avoinna: 22.–24.3. klo 9–19 25.–26.3. klo 9–16 27.3. klo 9–19 28.3. klo 9–20 Pääkirjasto, Lahdentie 65, on avoinna: 22.–24.3. klo 10–15 27.–28.3. klo 12–19 Kirjastoauto 25.3.: klo 9.30–10.15 Heinämaan vanha kauppa klo 11.00–12.00 Luhtikylän koulu klo 13.00–14.30 Artjärven tori klo 15.00–16.00 Kuivannon koulu Kotiäänestys: Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kotiäänestyksessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun omaishoitaja, jos hänellä on voimassa oleva omaishoidon päätös, asuu samassa taloudessa ja on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hoidettava. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava joko kirjallisesti kaupungintalon neuvonnassa olevilla lomakkeilla tai puhelimitse 040 750 8442 viimeistään 21.3.2023 klo 16.00 mennessä. Äänestysalueet ja äänestyspaikat sekä ennakkoäänestyksen aukioloajat ilmenevät äänioikeutetuille postitetuista ilmoituskorteista. Orimattila 7.3.2023 Orimattilan kaupungin keskusvaalilautakunta Orimattilan Toive VUOSIKOKOUS lauantaina 25.3.2023 klo 11.00 Puistotie 19 A. Johtokunta Vilho Wirman edusti Jymyä Hopeasommassa ANNA HAKAMA Orimattila Orimattilassa hiihto-olosuhteet jatkuvat toistaiseksi hyvinä, minkä mahdollistaa lumitilanne ja ennustettu pakkasjakso. Myös jäät ovat edelleen luisteltavassa kunnossa. Orimattilan liikuntapaikkamestari Ville Erola kuvailee latutilannetta hyväksi ja kertoi maanantaina ajetun niin Jymylinnan, Ämmäntöyrään kuin Peltolankin ladut. Tänään tiistaina hiihtobaanojen kunnostukset jatkuvat ja työn alle pääsevät muun muassa Latumajan lenkin ladut. Orimattilan Sanomat kertoi jo aiemmin, ettei luistelujäitä enää koulujen hiihtolomaviikon jälkeen jäädytetä. Erolan mukaan ennustettu pakkasjaksokaan ei muuta asiaa, sillä maaliskuussa kevätauringon lämpö sulattaa jäitä vähitellen pakkasista huolimatta. Keskustan luistelujäät ovat kuitenkin toistaiseksi luisteltavassa kunnossa. Ladut ja luistelujäät yhä hyvässä kunnossa ANNA HAKAMA Orimattila Orimattilan vanhin ja koko Suomen vanhimpiin hiihtotapahtumiin lukeutuva Käkelän hiihdot sivakoidaan tämän viikon torstaina Orimattilan urheilukentän laduilla. Käkelän hiihdot hiihdetään jo 99. kerran. Kilpailu alkaa kello 18 ja ilmoittautuminen jatkuu tiistaihin 7. maaliskuuta saakka. Tapahtuman puuhamies Pekka Raunio kertoo, että aina on jälki-ilmoittautuneetkin kuitenkin hyväksytty mukaan. Tapahtuman pitkä historia ei katkennut edes korona-aikana, jolloin Käkelän hiihdot hiihdettiin matalalla profiililla. – Olikohan viime vuonna parikymmentä hiihtäjää ja parhaimpina vuona 1980-luvulla 250 hiihtäjää, Raunio kertoo ja toivoo, että tänä vuonna hiihtäjiä löytyisi viime vuotta enemmän. Käkelän hiihtojen paikka on vaihtunut pitkän historian aikana useampaan kertaan. Vuosien saatossa on hiihdetty Laaksonmäellä, Ämmäntöyräällä ja viimeiset puolenkymmentä vuotta urheilukentän ympärillä. Voittajat palkitaan lahjakorteilla. Käkelän hiihtojen tunnelmia viime vuodelta. Käkelän hiihdot kisataan jo 99. kerran MISKA MIETTINEN Orimattila Orimattilan Judoseuran urheilijat onnistuivat viikonloppuna hienosti seuran järjestämissä SM-kisoissa. Niitä ei tosin käyty kotimatolla, vaan Lempäälän Ideaparkissa. Laura Hanhela voitti Suomen mestaruuden naisten +78-sarjassa, Enna Nieminen otti hopeaa -78-kiloisissa. Isla Erkkilä oli -70-sarjassa seitsemäs. Judoseura ylsi mitalitaulukossa jaetulle kolmannelle sijalle. Thomas Rönkkö ei kyennyt osallistumaan SMmittelöihin edelleen jatkuvan olkapäävamman takia. Nuorten kisoissa Hanhela voitti Suomen mestaruudet T18+63:ssa ja N21+70:ssä. Hopealle ylsivät Topi Silen (P18-50) ja Erkkilä (N21-70) sekä pronssille Laura Hakso kahdesti (T18-57 ja N2157). Kaikkiaan seitsemän edustajan Judoseura päätyi nuorten seuratuloksissa neljänneksi. Perushommaa Judoseuran puheenjohtaja Tero Rönkkö kertoi, että kisan järjestäminen oli sellaista perushommaa, mitä normaalistikin. – Kisakoneiston siirtäminen 150 kilometrin päähän, hotellimajoituksen järjestäminen järjestäjille ja muut vaativat kuitenkin lisäponnistuksia. Esimerkiksi tamperelainen salibandyjoukkue Classic on pelannut tällä kaudella miesten pääsarjan kotipelinsä Ideaparkin Bläk Boksissa. Rönkkö sanoi, että paikka luokin mahtavat olosuhteet lajille kuin lajille. – Se tuo kansainvälisen suurtapahtuman tuntua. Siellä oli lauantaina 850–900 katsojaa ja sunnuntainakin nelisensataa. Sinne mahtuu noin 1 500 katsojaa, eli ei ollut ihan täynnä, mutta fiilis oli aivan huima. – Yleisö oli haltioitunut, kun oli vähän omia speksejä. Loppuottelijoille olivat omat sisääntulomusiikit. Kehuja on tullut huima määrä. Kisat ja järjestäjät saivat kehuja niin Ideaparkin toimitusjohtaja Visa Vainiolalta kuin Judoliiton puheenjohtaja Esa Niemeltä. – He tiesivät, mihin me pystymme. Me teimme sen, mitä he odottivat – ja vähän enemmänkin. Orimattilalaisseura järjestää seuraavaksi elokuussa Lahdessa käytävän monilajitapahtuma SMviikon judon. Seura vastaa lisäksi Ideaparkissa syksyllä kamppailtavien veteraanien, sovelletun judon, katan ja joukkueiden SM-kisojen järjestelyistä. Laura Hanhela menestyi Lempäälässä mainiosti. Orimattilan Judoseuralla onnistuneet SM-kisat LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA KUMIja LASIHUOLTO – auton renkaat – tuulilasit – rengastyöt – koristelasit – rakennuslasit – peilit ORIMATTILA puh. 03-777 1670 SIIVOUSPALVELUA LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – yli 30v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PYYDÄ TARJOUS • Keittiökaapistot • Makuuhuonekomerot • Eteisryhmät • Irto-ovet • Työpöytätasot • Paljon ovivaihtoehtoja PUUJA KALUSTETUOTE Veljekset Ovaska Hirsitie 5, Orimattila p. 03-777 3308, 050 585 3468 www.velj-ovaska.fi ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Tokkolantie 8 Tilaukset 040 513 8073 Nettikauppa: www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti AUTOJA KULJETUSALA RAKENTAMINEN Jalkahoitaja. Kotikäynnit. Nyrs Edith tmi. 044 243 1701. YRITTÄJÄT! Hoidamme kokonaisvaltaisesti yrityksesi • kirjanpidon • palkanlaskennan • tilinpäätökset ja veroilmoitukset Laadukasta kirjanpitopalvelua jo 20 vuotta kaupungin keskustassa. Tervetuloa asioimaan kanssamme! Erkontie 13, Orimattila, 040 535 6130 tilitoimistomirakukkola.fi LEIPOMO SALMINEN Orimattila, puh. 040 580 6743 LÄHES 60 vuotta paikallista leipää ja muita leipomotuotteita KUVA: SAnteri HUlKKonen KUVA: JUHo KiUrU Muun muassa Ämmäntöyrään pururadalla ladut ovat hyvässä kunnossa.
• ORIMATTILAN SANOMAT Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Scott & Bailey (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.45 Oddasat 12.00 MOT 12.30 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 13.20 Tulitikkuja lainaamassa (S) 14.35 Kun Suomesta tuli Suomi 14.55 Ylen aamun parhaat 15.50 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihminen ja evoluutio 20.00 Akuutti: Sairaan terve elämä 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Kokkolan kylähullut 21.45 Yle Uutiset 21.45 21.49 Urheiluruutu 21.50 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Tukahduttava rakkaus (12) 22.50 Oddasat 23.05 Perjantai: Tavis vai kummajainen? 23.45 Puoli seitsemän 00.15 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 7.3. 06.52 Anniina Ballerina (S) 07.20 Pikkurilli (S) 07.25 Suurenmoinen herra Kunkku (S) 07.33 Puuharit (S) 07.45 Robo ja riiviöt (S) 07.52 Muru (S) 08.03 Askarrellaan 08.09 Ruso ja rihmalat (S) 08.23 Galaxi 08.24 Avaruuden aarteet (7) 08.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 09.00 Sydämen kutsumus (7) 09.45 Unelma Lapista 10.15 Luontomatkalla 11.15 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Suurperheen maalaiselämää 12.45 Aalloissa on aarre 13.45 Tanskalainen maajussi 14.15 Sydänmailla (12) 14.55 Luontotuokio 15.15 Sohvaperunat 16.05 Turvapaikka simpansseille 17.00 Pikku Kakkonen 18.05 Turvapaikka simpansseille 19.00 Modernit miehet (7) 19.30 Ketonen & Myllyrinne (12) 20.00 Ainutlaatuinen Uusi-Seelanti 20.45 Mahtikoneita ja ilmastoihmeitä 21.00 Peräkamaripojat (7) 21.50 Narkomania (16) 22.45 Teen Spirit (7) 00.15 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.01 Muodin huipulle 13.00 Pitääkö olla huolissaan? 14.00 Korvaamattomat 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Kämppikset (12) 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 MasterChef Suomi 21.00 Bachelor Suomi 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pitääkö olla huolissaan? 23.35 Laulu Rakkaudelle: Secret Song Suomi 01.05 Muodin huipulle 01.55 Uusi elämä etelässä 02.45 Ulosottomiehet: Aika maksaa 03.35 Aarrepaja UK 04.25 Illallinen äidille Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Kindi Kids (S) 06.10 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.35 Smurffit (S) 06.45 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.10 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.20 LEGO Ninjago (7) 07.35 Tara Duncan (7) 07.45 S.M.A.S.H! (S) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Hauskat kotivideot 10.00 Huikeat kakkutaiturit 10.30 Jaksa paremmin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Remppa vai muutto Vancouver 14.55 Save the Date Suomi 15.55 Poliisikoira Rex (12) 16.55 Onnenarpa 17.00 Farmi Suomi 18.30 Nyt jos koskaan (S) 19.30 Diili 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Koskinen (12) 22.05 Elokuva: Van Helsing (12) 00.45 Arman ja viimeinen ristiretki (12) 01.45 NCIS Los Angeles (12) 02.45 Suomen huutokauppakeisari 03.45 Poliisit 2021 (7) MTV Sub 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 07.55 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Daltonit (S) 08.35 Paavo Pesusieni (S) 09.00 Bob’s Burgers (S) 09.30 Virkakoirat (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 12.00 Moderni perhe (7) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Suurmestari UK 14.30 Ota rahat ja juokse 15.30 Panttilainaamo 16.00 Panttilainaamo 17.00 Simpsonit (7) 17.30 Simpsonit (7) 18.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 19.00 Huutokaupan metsästäjät 19.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Levottomat (16) 23.15 Wayne (12) 00.05 Putous 01.30 Suurmestari UK 02.25 Suurmestari Ruotsi 03.45 Huutokaupan metsästäjät 04.15 Huutokaupan metsästäjät 04.45 Panttilainaamo 05.15 Panttilainaamo Yle Teema & Fem 08.25 Team Bachstad kotikonnuilla 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: ”Haluan tulla äidiksi” 10.20 Sportliv 10.30 Pohjanmaan sankarit (7) 10.59 Spotlight 11.30 Sairastunut mieli 12.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 12.55 Tukdam – elämän ja kuoleman rajoilla (7) 14.00 Historia: Orjakaupan synkkä menneisyys 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.55 Pienet kodit 17.25 Pinteessä pahin (S) 17.45 Tapaus Victor 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Meitä kutsutaan raggareiksi (S) 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Syyttäjä Imma Tataranni (12) 21.00 Historia: Hitlerin aikakausi (12) 21.50 Ennen elokuvaa: Poikamiesboksi 21.55 Kino Suomi: Äideistä parhain (12) 23.40 Uusi Kino: Gravitaationi (7) 23.50 Knock, knock (12) Tiistai 7.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05-6.34 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto 11.00 Klasariparatiisi – Eva Tigerstedt 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Politiikkaradio: Puheenjohtajatentti 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Viiden euron ruokaohjelma: Opiskelijoita ja nuudeleita 14.50 Kielen päällä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.30 Viikon luontoääni: lehtopöllö 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sydänjuurilla – Amanda Kauranne 20.00 Romano mirits 20.15 Kuusi kuvaa: Juha Laukkanen 21.00 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 9/20. 21.15 Musiikkikamari 21.30 Iskelmien maantiede: Kiinalaisia juttuja, oopiumia ja ruusunnuppuja 21.50 Kuuluttajan vieras: asiantuntija Airikka Nurmela Ylen bränditiimistä 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lukulamppu 22.14 Hyvää yötä 22.15-6.00 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Radio Suomen Musiikki-ilta 18.50 Merisää. 18.55 Radio Suomen Musiikki-ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Radio Suomen Musiikki-ilta 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Radio Suomen Musiikki-ilta 20.20 Sanojen takana: Kauko Röyhkä 20.45 Radio Suomen Musiikki-ilta 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.022.59 Entisten nuorten sävellahja. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Entisten nuorten sävellahja. 3.47-4.00 Yöradio. Keskiviikko 8.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05-6.34 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Naistenpäivän Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Brysselin kone 11.0011.50 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio: Puheenjohtajatentti 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Laura Korhosen Jazzklubi 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Ilmari Hannikainen -pianokamarimusiikkikilpailu: 1. finaali-ilta 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lukulamppu 22.14 Hyvää yötä 22.156.00 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Ilta. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Luonto-Suomen pöllöilta 0203-17600 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen pöllöilta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen pöllöilta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Metsäradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 2.55 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 3.54-4.00 Yöradio. Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 2023 – N:o 19 – 13 R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Sudokun ratkaisu Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner MTV3 klo 10.00: Emmerdale. Kiilaa lyömässä. Ryan ei ole vielä kertonut Charitylle äidistään, ja Mackenziekin saattaa vain pyrkiä hämmentämään tilannetta. Vinny haluaa tekaista todisteita Meenaa vastaan. Belle ja Ellis etsivät lemmenpesää. Emmerdalen kylän asukkaiden elämänmenoa seuraava draamasarja. (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: 49 91 21 97 1B 8 6 7 1 3 2 5 9 4 5 1 4 8 9 6 2 3 7 9 3 2 4 5 7 8 1 6 2 7 5 3 1 8 6 4 9 3 8 9 7 6 4 1 5 2 1 4 6 9 2 5 7 8 3 6 9 3 2 8 1 4 7 5 7 2 8 5 4 3 9 6 1 4 5 1 6 7 9 3 2 8 T i i s t a i 7. 3 . Ke s k i v i i k ko 8 . 3 . Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Scott & Bailey (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.55 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.00 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.05 Yle Uutiset Häme 11.10 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.15 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.25 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.30 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.35 Yle Uutiset Lappi 11.40 Yle Oddasat 11.45 Oddasat 12.00 Akuutti: Sairaan terve elämä 12.30 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 13.15 Hätävara (S) 15.00 Ylen aamun parhaat 15.35 A-studio viittomakielellä 16.05 MOT 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Willendorfin Venus 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 Suomalaisuuden selkäranka 22.35 Van der Valk, kanavakaupungin kyttä (16) 23.20 Oddasat 23.35 Viimeinen sana 00.05 Puoli seitsemän 00.30 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.3. 06.52 Touhukkaat (S) 07.16 Stella ja Sami (S) 07.28 Kasper ja Liisa (S) 07.41 Kiri ja Lolo (S) 07.48 Rossi ja Rymy (S) 08.01 Apina Apunen, asentaja-apina (S) 08.05 Kengulahti (S) 08.19 Galaxi 08.20 Keskiajalla keksittyä (7) 08.24 Mimun maailma (7) 08.37 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 09.00 Sydämen kutsumus (7) 09.45 Unelma Lapista 10.15 Luontomatkalla 11.15 Holby Cityn sairaala (12) 12.00 Suurperheen maalaiselämää 12.45 Luontoretkellä Antarktiksella 13.00 Hirmumyrskyn jäljillä 13.45 Tanskalainen maajussi 14.15 Sydänmailla (12) 15.00 Näin Norjassa 15.15 Liinalla kävely 600 metrin korkeudessa 16.05 Turvapaikka simpansseille 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Futsalin MM-karsinta, FIN – DEN 20.10 Gordon Ramsay: Ruokatähti haussa 21.10 Tehdas (12) 21.55 Syvään päätyyn 22.10 Syvään päätyyn 22.25 Syvään päätyyn 22.50 Pasila (12) 23.15 Theroux ja kuolemansairaat (7) 00.15 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.00 Huomenta Suomi 08.00 Huomenta Suomi 09.00 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale (S) 10.30 Kauniit ja rohkeat (S) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Jamie Oliver: Helpot arkiruoat 12.30 Kuutamolla 13.30 Grand Designs Ruotsi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 MasterChef Suomi 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (S) 20.00 Unelma-asunto Espanjassa 21.00 Suuri Journalistipalkinto -gaala 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.20 Harjunpää (12) 00.15 Bachelor Suomi 01.10 Uusi elämä etelässä 02.00 Murha Helsingörissä (12) 02.50 Suurmestari UK: Champion of Champions 03.40 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Kindi Kids (S) 06.10 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.35 Smurffit (S) 06.45 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.10 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.20 LEGO Ninjago (7) 07.35 Tara Duncan (S) 07.45 S.M.A.S.H! (S) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Hauskat kotivideot 09.55 Tulossa: Haluatko miljonääriksi? 10.00 Nyt jos koskaan (S) 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Remppa vai muutto Australia 15.00 Tulossa: Huvila & Huussi – parhaat remontit 15.05 Rikkaat ja rahattomat 16.05 Onnenarpa 16.10 Poliisikoira Rex (12) 17.15 Hauskat kotivideot 18.15 The Voice of Finland 19.55 Tulossa: Huvila & Huussi – parhaat remontit 20.00 Koti koiralle 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Temptation Island Suomi (7) 22.00 Koskinen (12) 23.00 Arman ja viimeinen ristiretki (7) 00.00 NCIS Los Angeles (12) 01.00 Suomen huutokauppakeisari 02.00 4D: Shokeeraavat vartalot (12) 03.00 Amerikan rajavartijat 03.30 Amerikan rajavartijat 04.00 Amerikan rajavartijat MTV Sub 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 07.55 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Daltonit (7) 08.35 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Bob’s Burgers (S) 09.30 Virkakoirat (7) 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 12.00 Moderni perhe (S) 12.30 Salatut elämät 13.00 UEFA Champions League: Huippuhetket 14.00 Suurmestari UK 15.00 LEGO Masters Australia 16.00 Panttilainaamo 16.30 Panttilainaamo 17.00 Simpsonit (S) 17.30 Simpsonit (7) 18.00 Poliisit UK: Ajojahti 19.00 Huutokaupan metsästäjät 19.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: John Wick: Chapter 2 (16) 23.25 Subleffa: Silmänkääntäjä (12) 01.50 Suurmestari UK 02.50 Panttilainaamo 03.20 Panttilainaamo 04.15 Miljardöörien aika Yle Teema & Fem 08.35 YLE FEM 08.35 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.55 Vatsani ja minä 09.15 Erämaan armoilla 09.40 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.10 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 10.20 Kalastajat 11.00 Strömsö 11.29 Weggen huimapäät Lofooteilla 12.00 YLE TEEMA 12.00 Gary Numan: Resurrection (7) 13.25 Äidinmaa (S) 14.45 Yksittäistapaus: Tyttöbileet (S) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.55 Pienet kodit 17.25 YLE FEM 17.25 Haluamme luonnon takaisin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Cowboy ja kuningas 19.14 Emilia ja Elin: Seikkailu Aurajoella 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Syyttäjä Imma Tataranni (12) 21.00 Bettany Hughes Kreikan saaristossa 21.50 Kino: Peterloo (12) Yle TV1 klo 21.05: Suomalaisuuden selkäranka. Suomi elää hämmennyksen aikaa. Mikä on Suomen tulevaisuuden idea? Etsimme niitä arvoja, asenteita ja tekemistä, joista suomalaisuuden selkäranka rakentuu. Mitä puolustamme, kun puolustamme suomalaisuutta?
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 7. päivänä 14 – N:o 19 – 2023 Prof. John Koivukangas Neurokirurgi hoitaa pään, niskan ja selän vaivoja, esim. iskiasvaivaa. Nyt myös ajokorttilausunnot. Vastaanotto: Virastotie 7 B 10, Myrskylän keskusta Vastaanotto varauksen mukaan 10–18. Pyynnöstä myös lauantaisin. Ajanvaraus: Puhelimitse: 045 889 5817 tai kotisivumme kautta lomakkeella: www.birkmannclinic.org Ajanvaraus nyt myös kätevästi QR-koodia käyttäen: ”Sinulla on aika, meillä on aikaa.” Birkmann Clinic Ajanvaraukseen Birkmann Clinic Kokenut erikoislääkäri tavattavissa nyt Myrskylässä, myös pitkäaikainen yleislääkärin kokemus Kuntosalille! Ota yhteyttä, niin aloitetaan treenit: 044 591 1271/Tinja tinja@?tmillstudio.? www.?tmillstudio.? Erkontie 12, 16300 Orimattila Tarjoamme 1 000 m 2 kokoisen viihtyisän ja monipuolisen treeniympäristön kuntosali-, ryhmäliikuntasekä pienryhmäharjoitteluun. Tervetuloa! Lähdetkö kanssamme etsimään sinun tapaasi hoitaa metsäomaisuuttasi? www.mhy.fi / uusimaa Palvelemme kaikissa metsäasioissa. Niina Nupponen puh. 040 508 0872 Länsi-Orimattila Mia Jacksen puh. 0400 711 426 Itä-Orimattila ma–pe 8.30–20 | la 8.30–16 | su 10–14 Erkontie 16 | Orimattila | 03 887 430 ma–ke ja pe 9.30–16 (to suljettu) Pajatie 1 | Artjärvi | 044 978 4338 www.orimattilanapteekki.fi Avoinna: pe ja la klo 10–17, su klo 10–16 Liput: lippu.? raksamessut.? Lahden Messukeskuksessa nyt viikonloppuna! Myös lapset viihtyvät Raksa-messuilla! Lapsille on tarjolla mukavaa ajanvietettä ja valvottu lastenhoito Muksulassa messulauantaina sekä -sunnuntaina! Ohjelmaa myös lapsille! -suunn istus TV:n remonttiohjelmista tuttujen Arin ja Kirsin Remppacornerista löydät DIY-pisteet, joissa voit testata koneita ja asennusta itse tai tulla muuten vain haastelemaan mukavia. Luvassa myös työnäytösdemoja ja suosittu ruuvauskilpailu upeilla palkinnoilla! Tervetuloa Remppacorneriin! Ella Kanninen ja Jasmiini Lappalainen rohkaisevat remontointiin ja jakavat vinkkejä, kuinka pienilläkin ?kseillä voi saada aikaan suuren muutoksen. Rohkeasti remontoimaan Tätä kaikkea, sekä kiinteistöhuoltoa nahkhiir.fi 0400 711 290 Mekin tuemme paikallisia yrittäjiä. Orimattila: Vesitornintie 1, puh. 03 872 530 Palvelemme: ma–pe 9–18, la 9–14 rtv.store VARAA AIKA KEITTIÖSUUNNITTELUUN! Tiina Ikonen, puh. 045 118 9474 Scandic 60 cm peilikaappi 239 00 kpl Scandic 60 cm allaskaappi ja allas Harmaa saarni tai kiiltävä valkoinen. 299 50 pkt Ovh. 460,60 Ovh. 478,30 Damixa Slate 4 yläsuihkusetti Kromi. 399 00 setti Ovh. 1090,10 Nomi vinyylipintainen stabilittapettisarja 19 90 rll Ovh. 38,50 22 90 m 2 Pergo Perstorp Greige Fjord Oak L0352-05802 -laminaatti Ovh. 39,55 Sulanapitokaapeli 4 m 29 90 kpl (Ovh. 51,80) 104 00 2,7 l (38,52/l) alk. Tikkurila Luja Ceramic Tiles 36 90 0,9 l (41,00/l) alk. Ovh. 67,50 Ovh. 179,80 Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Venla Avelin Insinööri (AMK), vesihuollon käyttöpäällikkö, Orimattila Koulutuksesta ei leikata V Ratkaistaan ikääntyneiden palveluiden hoitokriisi V Suojellaan monimuotoinen luonto V Turvataan maaseudun elinvoimaisuus V 35 M ak sa ja : O rim at til an Vi hr eä t