ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 8. maaliskuuta 2022 N:o 18 – 71. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi Irtonumero 2,00 e (sis. alv.) NIINIKOSKEN KAIVIN RAJALA OY • soraja kalliomurskeet • seulotut lajikkeet • kaivinkoneurakointi puh. 040 722 8700 Hollolan Kalustemaalaamo Keskikankaantie 4, 15860 Hollola puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net tarjoaa väliovien, keittiökaapiston ovien ym. maalausta. Kysy tarjous! PARHAAT MAA?AINEKSET RAKENTAJILLE • Seulotut ja murskatut lajikkeet • Puutarhamulta 040 526 9119 | parhaoy.? KAJALON SORA KAJALON SORA – ORIMATTILA – NASTOLA – VILLÄHDE – LAHTI Kallioja kivimurskeet, sepelit, kivituhkat, sorat ja hiekat PARHAAT KALLIOJA KIVIMURSKEET PARHAAT SEULOTUT KIVIAINEKSET ...JA PARAS PALVELU kajalonsora.fi 040 501 5771 Rakennusnumeron näköislehti luettavissa ILMAISEKSI osoitteessa: www.orimattilansanomat.fi • Maanrakennustyöt • Pihatyöt • Nurmenleikkuut ja pihanhoito • Rakennuspalvelu • Pienkorjaukset ruohonleikkurit ym. pienkoneet www.sairola.fi Pakaantie 60, Kantele, puh. 045 674 7713 AM?Sairola Oy Pinttyneet saumat ja kulahtaneet laatat saadaan käsittelyn avulla elvytettyä lähes uudenveroisiksi. Siivous helpottuu ja raikas ilme säilyy vuosia, koska nanosuojattu pinta hylkii vesija rasvalikaa. Silikonisaumojen vaihto Laattasaumojen korjaus Saneeraustyöt Saunahuolto ja puupintojen uusiminen myynti@nanosuojaus.fi tai kilauta 0400 995 980 Pentti Järvi Ky Yli 30 v. AJONEUVOJEN RUOSTEENESTOA www.ruosteenestoa.?i puh. 03-779 7244 TARJOAA PERJANTAINA VAPAA PÄÄSY! Tervetuloa hakemaan parhaat tuotteet, palvelut ja ideat omaan rakennustai remonttiprojektiin! RAKSA-ETU LAUANTAINA ja suNNUNTAINA kaksi yhden hinnalla! Tavallista parempi ruokakauppa Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 03-883 2100 ark. 7–21, la–su 8–20, www.k-supermarket.fi Kalatiskimme on sertifioitu SUOMI 2 PKT O R I M AT T I L A K-SUPERMARKETISTA! Alkuviikon maukkaat tarjoukset KAUPPAMME ON VALITTU KAAKKOIS-SUOM EN ALUEEN PARHAAKSI K-SUPERMARKE TIKSI VUONNA 2021. TARJOUKSET VOIMASSA TI–KE 8.3.–9.3.2022, ELLEI TOISIN MAINITA. Huippuhintaan! TILAA JA NOUDA -PALVELU PLUSSAKORTILLA 4,90! Ilman Plussa-korttia 6,90 Puola 15 kpl värimix 29 Kalamestarilta! OMENA KG 58 g Idared Ilmainen käsittely! 9 95 KG 7 99 KG Porsaan Tarjous! 6 99 NIPPU TULPPAANI SUOMI 1 59 Tarjous! Salonen PKT 320 g RUISREIKÄLEIPÄ 39 KPL Mansikkainen DONITSI Paistopisteeltä! TUORE MADE Kauden viimeisiä mateita! LIHASUIKALEET Kasslerista, myös marinoituna SUOMI Lihamestarilta! OS tänään SIVUT 5–12 Teemana rakentaminen ja asuminen
ORIMATTILAN SANOMAT Tänään: Kansainvälinen naistenpäivä; Vilppu Keskiviikkona: AuVo, EdVin Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2 – N:o 18 – 2022 Päivyri Päivän miete Tänään tästä Koronapandemia aiheutti epävarmuutta rakennusalalle vuonna 2020. Tämä näkyi erityisesti erilaisten rakennushankkeiden siirtymisessä eteenpäin. Vaikka epävarmuus siivitti rakennusalaa vuonna 2020, olivat viime vuonna rakentamisen kokonaisarvot ja -määrät jo nousseet. Rakennusalan markkinoiden kehitys oli odotuksia parempaa hyvän talouskasvukuvan vetämänä. Erityisesti uudisrakentaminen ja yksityinen rakentaminen ovat vahvassa nosteessa. Asuntorakentamisen hyvä vuosi avitti koko rakentamisalaa, vaikka toisaalta toimitilarakentamisessa koronan aiheuttamat viivästykset sekä epävarmuudet näkyivät edelleen. Rakennusalan suhdanneryhmän Raksun viime torstaina julkaistun ja sen laatimien ennusteiden mukaan rakentamisen on arvioitu kasvavan tänä vuonna selvästi. Asuntojen aloitusmäärien arvioidaan alenevan tänä vuonna viime vuodesta, mutta säilyvän edelleen korkealla. Raksun raportti ja ennusteet on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä ukrainaan, joten arviot hyökkäyksen mahdollisista vaikutuksista rakentamisen sektorille eivät näy kokonaan ennusteessa. Tälle vuodelle rakentamisen määrän on ennustettu kasvavan 1–3 prosentilla. Myös toimitilarakentamisen ennustetaan lisääntyvän, sillä yritykset ovat suunnitelleet investoivansa voimakkaasti. Ensi vuodelle vuorostaan on ennustettu korjausrakentamisen kasvua. Vaikka rakentaminen onkin ollut vahvassa nosteessa, on tarvikepula ja hintojen kiihtyvä laaja-alainen nousu kuitenkin vaikeuttanut ja hidastanut rakentamista tähän saakka. Eikä tilannetta ole helpottanut helmikuun loppupuolella alkanut ukrainan kriisi, jonka vaikutus rakentamiseen tulee väistämättä näkymään hintojen ja kustannusten nousuna. Kustannusten nousu johtuu valtaosin energian ja joidenkin paljon energiaa käyttävien raakaaineiden, kuten teräksen ja alumiinin hintojen noususta. länsimaiden talouspakotteet vaikuttavat merkittävästi raakaaineiden hintoihin ja saatavuuteen. Venäjältä tuodut rakennustuotteet ovat kuitenkin asiantuntijoiden mukaan korvattavissa kotimaan tuotannolla tai muulla tuonnilla. Tarjonnan väheneminen Euroopassa tulee kuitenkin väistämättä vaikuttamaan kustannuksiin ja nostamaan rakentamisen kuluja. Rakennustöiden aloitusten vahva kasvu viime vuoden loppupuolella merkitsee rakennusalalle sitä, että työkantaa riittää pitkälle kuluvalle vuodelle. Mahdolliset pakotteiden ja odotettavissa olevien vastapakotteiden vaikutukset voivat kuitenkin näkyä erilaisina pullonkauloina tai saatavuusongelmina. nämä vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen. Myös rakentamisen kysynnän ennakoidaan kriisin myötä vähentyvän ennakoitua enemmän. Raksun raportissa todetaan, että riski ennustettua heikommasta kehityksestä on merkittävä. Ennen ukrainan sotaa rakentamisen kasvun arvioitiin jopa kiihtyvän tänä vuonna viime vuoden 3,5 prosentista, mutta sotakriisi hillinnee kasvua jonkun verran. ouTi SiRViö 40 vuotta sitten Lukijan postia ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS Avoinna ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Ida Niva p. 044 7043 711 ida.niva@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI Avoinna ma–pe klo 8–16 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoituslaskutus Lauri Hakama p. 040 832 3028 lauri.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Lehtitilaukset p. 03 876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi Ilmoitusvalmistus Tarja Hietavirta p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 169 e (2 erässä á 90 e , 3 erässä á 61 e , 4 erässä á 46 e ). Paperilehden digilisä 1 e /kk. Digikesto 12 kk 134 e . Digitilaus 6 kk 72 e , 3 kk 36 e . Kestotilaus jatkuu ilman eri uu dis tus ta, ellei tilausta peruta tai muu teta. Kestotilaus laskutetaan kun kin laskutusjakson alussa voi mas sa olevan tilaushinnaston mu kai sesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 179 e , 9 kk 148 e 6 kk 105 e , 3 kk 59 e Tarjous 3 kk 48 e , 6 kk 91 e . Ulkomaille tilattaessa kaksinkertai nen maksu. – Lehti ei suorita tilaa jalle hyvitystä lakon tai muun ylivoi maisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila maanantai–sunnuntai 6.30–10.00 puh. 03757 5285. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 03876 678. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,20 Tekstin edellä, tekstissä 1,95 Kuolinilmoitukset 1,95 Tekstin jälkeen 1,85 Takasivulla 2,05 Hintoihin lisätään 24 % arvonlisä vero. Laista, asetuksista tai viranomais ten toimenpiteistä aiheutuvat kus tannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaan tulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo teh tyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä kontto riimme viimeistään ilmestymispäi vää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset kak si täyttä työpäivää ennen julkaisu päivää. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdol lisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotan nollisista tai vastaavista syistä jul kaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkai semisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Virheestä, joka johtuu esim. epä selvästä käsikirjoituksesta tai pu helinvälityksessä sattuneesta vää rinkäsityksestä lehti ei vastaa. Huomautukset on tehtävä 8 päi vän kuluessa ilmoituksen julkaise misesta tai ilmoituksen tarkoitetus ta julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutis ja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Levikki 3 440 kpl (LT 2018) Uutismedian liiton jäsen ISSN 12366609 PAINOPAIKKA Sanoma Manu Oy, Tampere Uudisrakentaminen on vahvassa nousussa kustannusten noususta huolimatta. ukrainan kriisi nostanee rakentamisen kuluja Älä laske kananpoikiasi ennen kuin ne ovat kuoriutuneet. AiSopoS orimattilan Sanomat uutisoi tiistaina 1.3. artikkelissaan orimattilan lämmön käyttämästä venäläisestä hakkeesta. lehtiartikkelin mukaan lämmön johto katsoo rauhassa tilannetta eikä nykyinen tilanne aiheuta toimia yhtiön toiminnassa. Vastaus kuulostaa löperöltä. Ehkäpä olisi syytä toimia ja pistää puhelin kuumaksi. Monet lämpöyhtiöt ympäri Suomen harkitsevat venäläisen hakkeen käytön lopettamista, lähimpänä lahti Energia. Vaikka kevättä kohti jo mennään, voi hakkeen toimituksissa tulla ongelmia jo pelkästään maksujen takia. Vai onko lassila & Tikanojalla, joka on hakkeen päätoimittaja, kuriiri joka kiikuttaa Siwan muovikassissa rahat Veli Venäläisille? En myöskään kovin luottavainen olisi siihen, että puuvirta jatkuu häiriöttä tulevaisuudessa. Viime aikoina naapuri kun on tupannut viis veisaamaan sopimuksista. puu Venäjältä tulee todennäköisesti Karjalasta ja Suomen lähialueilta. Venäjällä valtio omistaa metsät ja vuokraa niiden hakkuuoikeuksia eteenpäin puuta korjaaville yrityksille. näin ollen hakkuista raha virtaa tavalla tai toisella Moskovan hallinnolle. Raha ei siis juuri hyödytä rajaseutua vaan virtaa keskushallinnon kitaan. Tämä tarkoittaa, että Suomesta maksettava raha hyödyntää Venäjän valtion toimia. Todennäköinen syy venäläisen hakkeen käyttöön on hinta, jota voidaan perustella edullisempana lämpönä asiakkaille. Samalla kaupunki hakee osinkoja yhtiöstään ja tukea taloutensa paikkaamiseen. Toisaalta raha virtaa maakunnasta pois. Jos puu tuotetaan lähialueen metsistä, paikallisten urakoitsijoiden toimesta lisää se alueen toimeliaisuutta ja myös verotuloja. Jos verotulot kasvavat, paine helpottaa myös lämmön suuntaan tavoitella korkeampia osinkoja tai korkeaa lämmön hintaa. Mutta ennen kaikkea raha jää kotimaiseen kansantalouteen, eikä virtaa täältä pois. Suomi on pohjoinen kylmä maa. Tätä faktaa vasten on aika mielenkiintoinen kysymys, että olemme heittäytyneet ulkoisen raaka-aineen varaan talojemme ja kiinteistöjemme lämmityksessä. luulisi että jo tässä maailmantilanteessa herätyskellot soivat ja alamme itse huolehtia kotimaisen energian saatavuudesta. Halpaa ja hyvää kun ei ole olemassa, ei edes tuontihakkeessa. MARKo SuuRonEn Kotimaista pökköä pesään Pitäjäsanomat kertoi 4. maaliskuuta 1982 kirjailija EevaMaija poijärven pohdinnoista hiljaisen päivän juhlissa. Poijärvi halusi varoittaa kuulijoitansa pessimismistä. Niin usein tuntuu vaikealta kertoa hyvästä mielestä, hyvistä asioista, joita on tapahtunut. Joskus melkein kilpaillaan siitä, kellä asiat ovat huonommin. – Millä voisimme lähestyä toisiamme. Millä voisimme ilmaista rakkauttamme naisina toisiimme, kysymyksen jätti Poijärvi kuulijoidensa mietittäväksi. – Toisen yhteydessä oleminen, sopeutuminen myös ”mänteiltä” tuntuviin ihmisiin, tarjoaa meille uusia elämisen mahdollisuuksia. Se rikastaa omaa elämäämme, jonka voimme kokea värittömänä. – Vain toistemme avulla, ihmisten avulla ihminen pystyy kasvamaan valoon, hellyyteen, rakkauteen, muistutti Poijärvi. ooo Pitäjäsanomat kertoi 6. maaliskuuta 1982 onnettoman kohtalon kärsineestä entisestä työväentalosta Heinämaalla. – Heinämaan kulttuuri häviää, häikäle! Siel on monet tanssit tanssittu kun on ikänsä naapurissa asunut, sanoi Toivo Laine katsellessaan vakavin ilmein Heinämaan työväentalon raunioita. Talo sortui torstai-iltana lumen painosta. Työväentalon vieressä ikänsä asuneet veljekset Toivo ja Kalle Laine muistelivat, että talo on rakennettu talkoilla joskus 1905–07. Työväentalo oli lähellä tuhoaan myös heti kansalaissodan jälkeen, kun paikalle tulleet saksalaiset lupasivat polttaa koko talon. Aikeen esti kuitenkin eräs Orimattilan suojeluskuntalaisista, koska kesä oli kuiva ja kuuma ja vaarana oli tulen leviäminen lähimetsiin. Talon rappeutuminen alkoi 1950-luvun loppupuolella työväenyhdistyksen hajoamisen myötä. Viisikymmenluvulla talossa toimi urheiluseura Lukon Heinämaan osasto. Silloin oli talon nurkalle järjestetty myös pituushyppypaikka. – Saas nyt sitten nähdä, mitä jätteiden seasta löytyy. Taru kertoo, että aseita olisi kapinan aikana johkuu piilotettu. ooo Pitäjäsanomat uutisoi 9. maaliskuuta 1982 orimattilalaisen Juha Kinnusen huippusuorituksesta villikarjun SM-kilpailussa. Juha Kinnunen Orimattilasta saavutti Suomen mestaruuden villikarjun SM-kilpailuissa lauantaina Porvoossa. Kinnunen voitti alle 20-vuotisten kilvan tuloksella 352, jolla yleisessä sarjassa olisi yltänyt pronssimitalille. Juha Kinnunen johti ammunnallaan seuransa Porvoon Ampujien joukkueen joukkuekilvan Suomen ennätykseen, mikä kirjataan pistemäärällä 1016. Juha Kinnusen osuus SE:stä on 352 pistettä, Timo Holmin 338 ja Markku Kauppisen 326. Kauppinen sijoittui pronssille alle 20-vuotisissa. Holm oli yleisessä sarjassa neljäs. ToMMi VÄRE Kirjoittaja on Orimattilan Yhteiskoulun oppilas, joka suoritti TET-jaksonsa Orimattilan Sanomissa viime syksynä. Muistorikas työväentalo sortui Heinämaalla pukkilan seurakuntakodin kaavamuutos eteni kun kirkkoneuvosto hyväksyi uuden kaavan periaateluonnoksen. neuvosto hyväksyi myös kaavoituskulujen jakamisen niin, että seurakunnan osuus on 4 800 euroa ja pukkilan kunnan osuus on 2 200 euroa. Kaavamuutosta tehdään seurakuntakodin myynnin takia. Kaavaluonnoksessa huomioidaan myös tulevaisuuden tarpeita kuten koulun pihan tarpeet sekä lähiliikuntapaikan kehittäminen. puistoa muutetaan urheilualuSeurakuntakodin kaavamuutos etenee Gra?ikka: Bulls Säätiedot: Tiistai 8/3 Keskiviikko -1 Torstai +1 Perjantai +4 Lauantai +5 Orimattila Artjärvi Myrskylä Porlammi Pukkila -3 -3 -3 -3 -3 3,4 m/s lähetä kirjoituksesi osoitteella orimattilan Sanomat, pl 5, 16301 orimattila tai sähköpostitse osoitteella yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tai www.orimattilansanomat.fi Kirjoitusten maksimipituus voi olla noin 3 000 merkkiä välimerkkeineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Orimattilan Sanomat, toimitus oS orimattilan varhaiskasvatuksessa käynnistyi helmikuussa uutta toimintaa, kun lasten omat Teamsit alkoivat. Teamseihin voivat osallistua kaikki orimattilan lapsiryhmät ja olla linjoilla sen aikaa kuin hyvältä tuntuu. Joka perjantaina lomaviikkoja lukuun ottamatta järjestettävien Teamsien ideana on edistää yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja siinä sivussa kartuttaa digitaitoja sekä tehdä etäyhteyksistä tuttua niin lapsille kuin aikuisillekin. Tässä onkin jo ensimmäisten kertojen perusteella onnistuttu hyvin. – lapset ovat innolla mukana. He haluavat olla kamerassa, eivätkä pelkää sitä, niin kuin aikuiset joskus, lasten omat Teamsit ideoinut varhaiskasvatuksen digilaukka-hankkeen koordinaattori Hanna Katajarinne kertoo. lapset suhtautuvat etäyhteyksiin myös muuten luonnollisemmin kuin aikuiset. – Kun kävin eräässä varhaiskasvatuksen yksikössämme ja sanoin lapsille, että eipä olla nähty pitkään aikaan, niin lapset vastasivat että, juurihan me perjantaina Teamsissä nähtiin. Matalan kynnyksen toimintaa Teamsit ovat osaltaan kannustaneet myös muuhun digitekemiseen. Kun päiväkodeissa on viritelty näytöt ja muu tekniikka lasten Teamsia varten valmiiksi, niin sitä hyödynnetään päivän aikana muuhunkin digitekemiseen. lasten omat Teamsit käynnistyivät 112-päivänä, jolloin mukana oli etäyhteyksin vieraita orimattilan paloasemalta. Toisessa Teamsissä kirjastolta luettiin osallistujille lastenkirjaa ja kolmannessa virittäydyttiin jo talvilomatunnelmiin muun muassa laulun ja leikin keinoin. Katajarinne kertoo, että tulevaisuudessakin perjantain kokoontumisiin on tarkoitus kutsua vieraita, mutta aina niitäkään ei tarvitse olla. Koko toiminnassa on tarkoitus olla hyvin matala kynnys. – Se ei haittaa, jos kaikki ei aina mene ihan putkeen. näissä Teamseissä ei tarvitse istua kuin kirkossa vaan taustalla saa olla hässäkkää ja meteliä, Katajarinne summaa. Jo ensimmäiset viikot ovat osoittaneet, että tällainen toiminta toimii hyvin. Sekä lapset ja aikuiset ovat olleet etäkokoontumisista innoissaan ja niitä on jo opittu odottamaan. Ensimmäisessä Lasten Oma Teams -kokouksessa oli vieraina pelastuslaitoksen väkeä. orimattilan lapset kokoontuvat etäyhteyksillä KUVA: OrimAttilAn KAUpUnKi KUVA: JUhO KiUrU oS päijät-Sote vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveysja perheneuvolapalveluita, jotta hoitoon ja palvelujen piiriin pääsy nopeutuu. Hyvinvointiyhtymän hallitus päätti maanantaina kuuden määräaikaisen työntekijän palkkaamisesta pikkulapsija alakouluikäisten sekä nuorisoikäisten tiimeihin loppuvuodeksi. – lasten ja nuorten huonovointisuus ja palveluiden tarve alueellamme on kasvanut. nuorilla voi olla ahdistusja masennusoireita, ja joissakin perheissä on tulevaisuuden suhteen tiettyä näköalattomuutta, johon tarvitaan tukea ja apua, kertoo lapsiperhepalveluiden tulosaluejohtaja Eija Kallio. pikkulasten (0–5-vuotiaat) ja alakouluikäisten (6–12-vuotiaat) tiimeissä on nyt jonossa noin 150 lasta, ja jonotusaika palveluihin on kolme kuukautta. nuorisoikäisten (13–17-vuotiaat perheineen) tiimissä jonossa on noin 200 nuorta, ja jonotusaika on tällä hetkellä kahdeksan kuukautta. lisätyöntekijöiden avulla palveluihin pääsee lakisääteisessä ajassa kolmen kuukauden sisällä, päijät-Sote lupaa. – opiskeluhuollon, kotipalveluiden, lähityön, perheohjauksen sekä lastenja nuorisopsykiatrian ja sosiaalityön kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta lapsi tai nuori ja hänen perheensä saa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa juuri sen ammattiryhmän apua, mille on tarve, Eija Kallio sanoo. oman palveluvalikoiman tukena käytetään tarvittaessa ostopalveluja. ostopalveluina hankitaan jo esimerkiksi psykologin tutkimuksia. lisäksi selvitetään esimerkiksi lyhytterapioiden tai perheasiainsovittelun hankkimista ostopalveluna. Alaikäisten mielenterveysja perheneuvolapalveluissa tuetaan päijät-Soten alueen lapsiperheitä vauvan odotusajasta täysi-ikäisyyden kynnykselle. lokakuun 2020 alussa aloitettiin uusi palvelumalli, jossa sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja moniammatillisesti yli tiimija yksikkörajojen. lasten ja nuorten terveys palveluita vahvistetaan päijät-Hämeessä ouTi SiRViö Orimattila, Myrskylä, Pukkila uuden koronavirusrokotteen käyttö on alkanut päijät-Sotessa. nuvaxovid on perinteisen kaavan mukaan valmistettu rokote, joka sopii myös niille, jotka ovat saaneet mRnA-rokotteesta allergisen reaktion. nuvaxovid-koronarokotetta saa vain lahden Trion rokotuspisteeltä ajanvarauksella. Rokotetta voidaan antaa myös niille 18 vuotta täyttäneille, jotka haluavat tätä rokotevalmistetta muiden valmisteiden sijaan. Rokotetta voidaan antaa 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille ensimmäisenä tai toisena rokoteannoksena. Kolmantena tai neljäntenä annoksena sitä voidaan antaa vain poikkeustapauksissa. nuvaxovid-rokotteessa vaikuttavana aineena on SARS-CoV-2viruksen piikkiproteiini, joka on tuotettu valmiiksi koeputkessa. Rokote ei kuitenkaan sisällä eläviä koronavirustaudin aiheuttajaviruksia. MRnA-rokotteissa, kuten Biontech-pfizerin rokotteessa, ja virusvektorirokotteissa, kuten Astra Zenecan rokotteessa, rokote saa ihmiskehon tuottamaan virukselle ominaista proteiinia itse. päijät-Soten alueen vähintään 12-vuotiaista ensimmäisen koronarokoteannoksen on saanut 88 prosenttia ja toisen 85 prosenttia. Vähintään 18-vuotiaista kolmannen rokotuksen on saanut 63 prosenttia. Sairaalahoidon tarve pysynyt tasaisena päijät-Soten alueella koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoa sai maanantaina 26 koronapotilasta, joista tehohoidossa oli kaksi. Sunnuntaina koronapotilaita oli päijät-Hämeen keskussairaalassa 28 ja lauantaina 25. Tehohoidossa oli koko viikonlopun ajan kaksi koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastunutta potilasta. Viimeisen seitsemän vuorokauden aikana sairaalahoidossa on ollut keskimäärin 27 koronapotilasta vuorokaudessa. ilmaantuvuusluku oli maanantaina 1 782, kun se sunnuntaina oli 1 783 ja lauantaina 1 785. ilmaantuvuusluvulla tarkastellaan varmistettujen tartuntojen määrää sataatuhatta asukasta kohden kahden viikon ajanjaksolla. uusia koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia ei kirjattu viikonlopulta. Kaikkiaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut päijät-Soten alueella 84 ihmistä. uusi koronarokote tuli saataville pukkilan onnintorin vanhan suihkulähdealtaan tilalle remontoidaan rakennelma, johon asennetaan valetun muurin ulkoreunalle antikkomuurikivistä betonimuuri. Keskelle rakennelmaa tulee korkeampi istutusalue, johon tulee jo olemassa olevien rusokirsikkapuiden lisäksi maksaruohomattoa sekä siihen istuteonnintorin suihkulähdealtaan ympärille tulee betonimuurikivi taan muun muassa erilaisia ruusuja ja kartiovalokuusia. Muurin päälle tulevat istuinosat ovat bilinganpuuta tai muuta vastaavaa kestävää puulajia. Kuntalaiset pääsivät äänestämään helmikuussa kolmesta eri vaihtoehdosta itselleen mieluisimman remonttivaihtoehdon. Äänestyksessä kaksi vaihtoehtoa sai täsmälleen saman verran ääniä, joten näiden vaihtoehtojen välillä suoritettiin arvonta maanantain. Arvonnassa voitti vaihtoehto numero kaksi. Valittu remonttivaihtoehto toteutetaan tämän vuoden aikana. Remontin hinta-arvioksi on laskettu noin 10 000 euroa. Vanha suihkulähdeallas on ollut juo vuosia tyhjillään peitettynä puukannella. eeksi ja pysäköintialueeksi. Seurakunnan maata on osoitettu koulutontin laajennusalueeksi.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 3 Helmikuussa Orimattilan kaupunginjohtajan virasta irtisanoutuneen Osmo Pieskin seuraajan haku on käynnistymässä. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantai-iltana. Päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallituksen oli määrä julistaa kaupunginjohtajan virka haettavaksi ja nimetä valintaa valmisteleva työryhmä. Orimattilan uuden kaupunginjohtajan haku alkamassa Pukkila on käynnistänyt sivistystoimenjohtajan sekä elinvoimaja työllisyyskoordinaattorin haun. Sivistystoimenjohtajan virka on Pukkilan ja Myrskylän yhteinen, mutta työnantajana toimii PukkiPukkilan sivistystoimenjohtajan haku auki Rakennusluvan helmikuun alussa saanut Würth oy on aloittanut rakentamisen Orimattilassa. Würth pyysi rakennuslupapäätöksen jälkeen kaupungilta lupaa aloittaa rakennustyö jo ennen rakennusluvan lainvoimaiseksi tuloa. Kaupunki velvoitti hakijan toimittamaan 10 000 euron vakuuden, minkä jälkeen yritys pääsi käynnistämään rakennustyöt Lahdentien ja Heinämaantien kulmassa Veteraanipuiston lähellä sijaitsevalla tontilla. Würth rakentaa tontille noutovarastonsa ja rakennuksen lämmittämiseen tarvittavat lämpökaivot. Würth käynnisti rakennustyöt Ida NIVa Myrskylä, Pukkila Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (vate) on työstänyt suunnitelmaa siitä, miten sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö sekä pelastustoimen henkilöstö siirretään hyvinvointialueen palvelukseen. Vate päätti viime maanantaisessa kokouksessaan esittää aluevaltuustolle luonnokset henkilöstön siirtosuunnitelmasta ja siirtosopimuksesta. Siirtosuunnitelma toimii työsuunnitelmana henkilöstösiirtojen valmistelussa ja toteutuksessa. Suunnitelmassa kuvataan tarvittavat toimenpiteet ja niiden karkea aikataulu, ja sitä täsmennetään tarvittaessa. Siirron valmistelua varten kunnilta ja kuntayhtymiltä kerätään tarkat tiedot esimerkiksi henkilöstön työsuhteista, palkoista, lomista ja osaamisesta. Hyvinvointialueella tehdään uudet linjaukset esimerkiksi palvelussuhteiden ehdoista, palkitsemiskäytännöistä ja henkilöstöeduista. Sopimusluonnoksen mukaan siirto ei vaikuta lomiin tai palkkaan, mutta palkkarakenne voi muuttua myöhemmin hyvinvointialueella sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaiseksi. Työsuhteesta työsuhteeseen siirtyvälle henkilöstölle ei lähtökohtaisesti tehdä uusia kirjallisia työsopimuksia, mikäli esimerkiksi tehtävä ei muutu. Myös viranhaltijat, jotka käyttävät julkista valtaa, siirtyvät automaattisesti heille sopiviin hyvinvointialueen perustamiin uusiin virkoihin. Henkilöstön siirtyminen kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle tapahtuu liikkeenluovutuksella. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle on siirtymässä vuodenvaihteessa arviolta yli 2500 työntekijää. Itä-Uudenmaan vatelta suunnitelma henkilöstön siirtämisestä Ida NIVa Orimattila Orimattilan kaupungin ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen on irtisanoutunut virastaan. Hänen työsuhteensa päättyy 20.3. Lempiäinen siirtyy maaliskuun lopulla ruokapalvelupäällikön tehtävään Saimaan Tukipalvelut oy:lle. Lappeenrantakonserniin kuuluva kunnallinen osakeyhtiö tarjoaa ruoka-, puhtausja kiinteistöjen huoltoja kunnossapitopalveluja sekä muita vastaavia tukipalveluja lähinnä omistajilleen. Yhtiön omistavat Lappeenrannan kaupungin lisäksi Eksote, Imatran kaupunki ja Taipalsaaren kunta. – Isommassa organisaatiossa ei tarvitse olla itse kädet savessa, vaan voi keskittyä esimiestehtäviin, Lempiäinen sanoo. Lempiäinen on ollut Orimattilan kaupungin palveluksessa lähes kahdeksan vuotta. Hän päätti vaihtaa työpaikkaa, koska halusi kehittyä ja saada uusia haasteita. – Orimattila on tullut jo hyvin tutuksi. Silloin on hyvä lähteä, kun tuntuu, ettei ole enää uutta annettavaa. Eteenpäin on mentävä, koska työuraa on vielä niin paljon edessä. Orimattilan kaupunginhallitus käsitteli Lempiäisen irtisanoutumista ja viran täyttämistä kokouksessaan maanantai-iltana. Päätöehdotuksen mukaan kaupunginhallitus päättää, että virka voidaan täyttää ja kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulutai opistotason tutkinto. Päätöksistä ei ollut vielä tietoa Orimattilan Sanomien mennessä painoon. Ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen jättää Orimattilan JUHO KIURU Orimattila Kuntalehti perkaa Orimattilassakin varsin ajankohtaista aihetta, kunnanjohtajien vaihtumista. Lehti on pistänyt merkille, että kunnanjohtajia on lähtenyt muualle lukuisissa kunnissa pelkästään alkuvuoden aikana. – On rakennettu hyvinvointialueita ja välillä on luettu johtajasopimusta tarkkaan, jonka jälkeen on epäluottamuksen myötä laitettu erorahat maksuun, Kuntalehti ruotii 2.3. verkkosivuillaan julkaisemassa jutussa. Siinä asiaa kommentoi asikkalan kunnanjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, joka tuntee hyvin myös Orimattilan tilanteen. – Tämä kertoo myös tästä ajasta, hyvinvointialueet muuttavat kuntien rooleja ja joku on voinut katsoa ajan olevan nyt kypsä jäädä eläkkeelle tai vaihtaa alaa. Monet asiat vaikuttavat ratkaisuihin, Ikola-Norrbacka toteaa Kuntalehdessä. Jutussa pohditaan myös johtajasopimuksia. Orimattilasta lähtenyt Osmo Pieski kuittasi 51 510 euroa johtajasopimuksen turvin. Kuntalehti toteaa yleisesti, että alun perin johtajasopimus otettiin käyttöön, jotta ikävistä, pitkistä ja julkisista erottamisprosesseista päästäisiin eroon. ”Sinällään johtajasopimukset ovat toimiva ratkaisu, mutta sopimuksen käyttöönotto tahtoo väistämättä heittää epäilyksen varjoa molempien osapuolten ylle.” – Itse olen surullinen siitä, että siitä saattaa leima jäädä, oli syytä tai ei. Jos kuntaorganisaatiossa ongelmia ilmenee, niin niihin on puututtava hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun kunnanjohtajan lähtö on ainoa vaihtoehto. Olisi kaikille parempi, jos uskallettaisiin sanoa epäkohdista ajoissa, Rinna Ikola-Norrbacka sanoo Kuntalehdessä. Kuntalehdessä moititaan, että kunnanjohtajan eroamisen taustoja avataan veronmaksajille huonosti. ”Kun eron todellisia syitä ei avata, niin tämä voi näkyä, kun lähtenyt kuntajohtaja seuraavia virkoja tavoittelee. Ja silloin, kun kunta seuraajaa etsii.” – Kun tietoa eron syistä ei ole, niin se voi olla hämmentävää. Se saattaa syödä myös kunnan poliittisen päätöksenteon uskottavuutta, Ikola-Norrbacka sanoo Kuntalehdessä. Kuntalehdessä arvioidaan, että kunnan uskottavuus kärsii, kun kuntajohtajan eroamisen syitä ei kerrota kansalle. ”Kun kuntajohtajan eron syitä ei avata, se voi vaikuttaa seuraajan löytymiseen” IIda VaSHKO Orimattila Helmikuun loppupuolella Orimattilan kaupunginjohtajan virasta irtisanoutuneen Osmo Pieskin lähtö on ollut monelle orimattilalaiselle mysteeri. Pieskiä ei ole tavoitettu kommentoimaan asiaa enempää. Orimattilan Sanomien katugallupissa selvitettiin, mitä ajatuksia Pieskin irtisanoutuminen on aiheuttanut orimattilalaisissa. Osalle irtisanoutuminen tuli yllätyksenä, kun taas toiset osasivat sitä odottaa. Ville Tonttilan mielestä Pieskin irtisanoutuminen oli harmillinen, mutta ymmärrettävä päätös. – Olihan hän aika kauan näissä tehtävissä. Harmihan se on, hän oli pidetty henkilö, Tonttila sanoo. Saila Eskola ei ollut yllättynyt päätöksestä. Sauli Karisto ei ole seurannut asiaa muuten kuin pikaisesti somen kautta. – Taitaa olla tuulista siellä, Karisto toteaa. Veijo Salmisen mielestä päätös oli oikea. Hän kuitenkin kaipaisi selityksiä. – Ihmettelen, kun hänelle paikka oli jo valmiina hykyssä. Siihen haluaisin selityksen, Salminen pohtii. Ulla Kellokumpu oli yllättynyt irtisanoutumisesta. Hän ihmettelee, miksi Pieski irtisanoutui monen vuoden jälkeen. – Jos ihminen on ollut työpaikassa pitkään, niin kyllä siellä on myös viihtynyt, Kellokumpu sanoo. Syyt ja erokorvauksen määrä ihmetytti Irtisanoutumisen syyt ja erokorvauksen suuruus mietitytti vastaajia. Pieskille maksetaan johtajasopimuksen mukaisesti 51 510 euron suuruinen erokorvaus, joka vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Tonttila sanoi, ettei hän ole huolissaan summasta. Eskola, Karisto, Salminen ja Kellokumpu pitivät erokorvauksen summaa suurena määränä. Käyttökohteita kyseiselle summalle olisi löytynyt Kariston mukaan lapsien harrastusmahdollisuuksista. Kellokumpu ja Salminen olisivat käyttäneet kyseisen summan teiden kunnostukseen. – Ei me normaalitkaan ihmiset saada tuollaisia erorahoja, tuo on ihan liikaa. On olemassa ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsisivat apua ja joille nämä rahat voitaisiin osoittaa, Salminen sanoo. – Sopimus on mitä on. Ihmettelen kuitenkin, mihin nuo erorahat perustuu, Kellokumpu toteaa. Osa vastaajista pohti sitä, että irtisanoutumisella on voinut olla sellaisia syitä takana, joita ei ole ulkopuolelle kerrottu. – On ehkä ollut joitain kipeitä kohtia työpaikalla, mitä ei uskalleta tuoda esille. Silloin on helpompi ottaa ja lähteä. Jostainhan tämä kertoo, Kellokumpu pohtii. – Olen pohtinut, että jokuhan siinä on ollut takana. Ehkä se, että onko viestintä ollut avointa. Harmihan tämä on, Eskola sanoo. Kaupunginjohtajan irtisanoutuminen jätti kysymyksiä ilmaan KUVA: AnnA HAKAmA Elina Lempiäinen ehti työskennellä Orimattilassa lähes kahdeksan vuotta. Kuva vuodelta 2017. KUVA: AnnA HAKAmA OUTI SIRVIö Orimattila Ensi kesän maanteiden päällystystöiden ensimmäiset kilpailutukset ovat käynnistyneet Eteläisellä hankinta-alueella. Eteläinen hankinta-alue pitää sisällään Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen maantiet. Samalla on valmisteilla kesän 2022 päällystysohjelma. Lopullinen päällystysohjelma ja -määrät varmistuvat alkukesästä. Mukana valmisteilla olevassa ohjelmassa on kaksi kohdetta Orimattilasta. Pidempi päällystyspätkä sijoittuu maantielle 164 välillä Valtatie 4 – Tönnö. Kohteen pituus on 9,6 kilometriä. Ja lyhyempi, 1,9 kilometrin pituinen päällystystyö sijoittuu maantielle 1 691 kohdalle Lahdentie Sampola. Tällä hetkellä urakkalaskennassa on meneillään päällystysurakka, jossa on kohteita sekä Uudenmaan alueelta noin 340 kilometriä että Kaakkois-Suomen alueelta noin 180 kilometriä. Tarjousten jättämisaika päättyy maaliskuun loppupuolella, jonka jälkeen urakat muodostetaan ja urakoitsijat valitaan. Tarjousajan päätyttyä selviää päällystystöiden tämän vuoden hintataso. Hintataso vaikuttaa myös kesän 2022 lopullisen päällystysohjelman laajuuteen. Kilpailutus käynnistyi alkutalvesta uusiopäällystysurakalla, jossa tehdään vilkkaan verkon uudelleenpäällystystä Uudenmaan alueella. Urakan voitti GRK Infra Oy. alustavan arvion mukaan uusiopäällysteitä tehdään urakassa kesän aikana noin 230 kilometriä. Tarkemmat kohteet varmistuvat alkukesästä. Kevään aikana kilpailutetaan loput tämän vuoden päällystyskohteet, jonka sisältöön vaikuttaa hintatason lisäksi muun muassa kevään kuntoarvomittaukset. Kevään kilpailutukset sisältävät maanteiden lisäksi kävelyja pyöräilyväylien päällystyksiä. Päällystystyöt käynnistyvät tämänhetkisen tiedon mukaan toukokuun alkupuolella ja jatkuvat lokakuun loppuun saakka. Kaksi tiepätkää saa uudet päällysteet Orimattilassa KUVAT: OUTi SiRViÖ Sauli Karisto Ville Tonttila Saila Eskola Veijo Salminen Ulla Kellokumpu JUHO KIURU Myrskylä / Pukkila Myrskylän Kristian Forsman on keskustan ehdokas Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukseen. aluehallituksessa on 15 paikkaa. Luottamuspaikat vahvistetaan Itä-Uudenmaan aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa tänä iltana Porvoossa. Myrskylän ja kokoomuksen Satu Lindgren on puolueen ehdokas varautuminen ja turvallisuus -lautakunnan puheenjohtajaksi. Lindgren sai aluevaaleissa kokoomuksen listoilla neljänneksi eniten ääniä Itä-Uudellamaalla ja meni aluevaltuustoon 407 äänellä. Pukkilan puolelta keskustan varavaltuutettu Roosa Lehtimäki on ehdolla varautuminen ja turvallisuus -lautakuntaan ja Matti Pirhosta esitetään aluevaalilautakuntaan. Perussuomalaisten varavaltuutettu Lennu Sajomaa Pukkilasta haluaa hänkin vaikuttamaan varautuminen ja turvallisuus -lautakuntaan. RKP:n myrskyläläinen varavaltuutettu Jesse Mårtenson on ehdolla aluehallituksen varajäseneksi. Kokoomuksen pukkilalainen varavaltuutettu Jyrki Loijas sanoo tavoittelevansa lautakuntapaikkaa. Myrskylään havitellaan paikkaa aluehallitukseen Kristian Forsman Satu Lindgren aNNa HaKaMa Orimattila Päijät-Hämeen aluevaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Mika Karin (sd) maanantaina pitämässään ensimmäisessä kokouksessa. aluevaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Rahkonen (kok), toiseksi varapuheenjohtajaksi Jyrki Joensuu (ps) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Kirsi Lehtimäki (sd). Päijät-Hämeen 11-jäsenisen aluehallituksen puheenjohtajan nuijan sai odotetusti Orimattilan hyvinvointijohtaja, hollolalainen Kristiina Hämäläinen (kok). aluehallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin lahtelainen Martti Talja (kesk) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi lahtelainen Anneli Viinikka (sd). Hämäläisen henkilökohtainen varajäsen on Timo Erkkilä, Taljan Atte Savelainen ja Viinikan Jetta Laakso. Orimattilalaisista isoimman äänisaaliin vaaleissa saanut Riitta Lonka sai paikan aluehallitukseksesta. aluehallituksen jäsenet ovat kokoomuksen Ilkka Viljanen (henkilökohtainen varajäsen: Francis Mc Carron), Sari Niinistö (Mari Raininko), sosialidemokraattien Ville Kirkonpelto (Pirjo Riikonen), Eemeli Lehtinen (Kari Lempinen), keskustan Riitta Lonka (Siiri Mertakorpi), perussuomalaisten Ville-Veikko Elomaa (Jarmo Ruuth), kristillisdemokraattien Sonja Falk (Kalle Aaltonen) ja vihreiden Minerva Kastehelmi (Elisa Lientola, vas). Orimattilalaisille useita paikkoja Hallintosäännön hyväksynnän yhteydessä aluevaltuusto päätti kasvattaa tarkastuslautakunnan jäsenmäärän yhdeksästä 13:een. Tarkastuslautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi pääsi Orimattilasta kokoomuksen Jarmo Keskevaari. Hänen henkilökohtainen varajäsenensä on orimattilalainen Juha Aalto. Liike NYT:in varsinaisen jäsenen, lahtelaisen Tarja Pölkin henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin niin ikään orimattilalainen Tommi Penttilä. Turvallisuuden ja varautumisen lautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi Orimattilasta valittiin Niina Saarinen (sd). Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan Orimattilasta varsinaiseksi jäseneksi tuli Sari Sikkilä (ps). Varajäsenen paikka aukesi Petri Marjamäelle (kok), Sirkka-Liisa Papinaholle (kesk) ja Johanna Ekmanille (ps). asiakasja osallisuuslautakuntaan varsinaiseksi jäseneksi Orimattilasta pääsi Tommi Hykkyrä (ps) ja varapaikoille Pekka Törrönen (kok), Mirva Illi-Lampio (kok), Tuula Koivunen (sd) ja Venla Avelin (vihr). Yksilöasioiden jaostoon Orimattilasta varsinaiseksi jäseneksi valittiin Johanna Ekman ja varajäsenen paikka aukesi Siri Sikkilälle. Mika Kari johtamaan aluevaltuustoa, Kristiina Hämäläinen aluehallitusta Päijät-Hämeen aluevaltuustolla ensimmäinen kokous eilen lan kunta. Virka täytetään 1.5. alkaen tai sopimuksen mukaan. Elinvoimaja työllisyyskoordinaattorin tehtävä on alkuun määräaikainen vuoden 2023 loppuun asti. Tehtävä alkaa 4.4. tai sopimuksen mukaan. Kumpikin haku päättyy 31. maaliskuuta.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 4 – N:o 18 – 2022 Eläkeliiton Orimattilan yhdistys. Kuukausitapaaminen Jymylinnassa ke 9.3. klo 14, kahvitus klo 13 alkaen. Paikalla Myrskylän Säästöpankista Sanna Rauhala kertomassa edunvalvonnasta. Tervetuloa! Luhtikylän Martat. Kässäkahvila Kattilamajalla to 10.3. klo 17. Teemme vielä makramee-töitä ja omia töitä.. Tervetuloa! Miesten keskustelupiiri Anninkammarilla torstaisin klo 11–13. Toivotan kaikki entiset ja uudet miehet mukaan keskustelemaan, aiheet on vapaat. Jos sinusta tuntuu, että kynnys on liian korkea, niin otathan minuun yhteyden, niin kerron lisää, sillä kaipaamme joukkoomme uusia keskustelijoita. Vetäjänä toimii tuttuun tapaan Reijo Savela puh. 0400 712 451. Seurapalstailmoitukset: ilmoitukset@ orimattilansanomat.fi www.orimattilansanomat.fi Juho Kiuru Orimattila orimattilan keskustan kupeessa olevan Palojoentien varren pysäköintikulttuuri hermostutti Simo Pietiäistä. hän on kiinnittänyt huomiota, että 400 metrin matkalla olevalle pysäköintikieltoalueelle pysäköidään lähestulkoon päivittäin. – Ja myös lähes aina osittain jalkakäytävälle. Sinänsä tämä ei ole maailmaa kaatava ongelma. Mielestäni pysäköinti voisi olla sallittua jalkakäytävän puoleisella osuudella, ei kuitenkaan jalkakäytävällä, Palojoentien varressa asuva Pietiäinen sanoo. Viime viikolla hänen mittansa tuli täyteen. – Nyt oli pysäköity siten, että minunkin kävelijänä täytyi kiertää ajoradan kautta. Tällainen pysäköinti on ongelma lasten turvallisuudelle, puhumattakaan lastenrattaiden tai rollaattorin kanssa liikkuville, Simo Pietiäinen huomauttaa. orimattilan kaupungilla ei juuri ole keinoja, joilla Palojoentien pysäköintiä voisi suitsia, toteaa tekninen johtaja Kari Setälä. – Aika voimattomia me olemme. Kun merkit ovat siellä paikallaan, se on poliisiasia, jollei niitä merkkejä noudateta. Poliisi toivoo yhteispeliä Liikennepoliisisektorin johtaja, ylikomisario Jouni Takala toteaa, että poliisi ei voi orimattilan pysäköintikulttuuria paljonkaan parantaa, se lähtee autoilijoista. – Poliisi voi puuttua ja käydä pysäköintivirhemaksuja autoihin kirjoittamassa niissä paikoissa, missä ei ole kunnallista pysäköinnin valvontaa, kuten orimattilassa, etenkin jos pysäköinti suoranaisesti vaarantaa liikennettä, estää kiinteistölle ajoa tai pelastustiet tukitaan. Mutta poliisin kokonaistehtäväkentässä pysäköinninvalvonta ei näyttele kovin suurta roolia. Jouni Takala toivoo yhteisymmärrystä pysäköintiin. Varsinkin lumisina talvina, kun lumikinokset ovat saattaneet vallata pysäköintitilaa. – Se kiristää tunnelmaa, kun ei ole parkkitilaa joka pihalla kuten ennen. Tilannetta täytyisi ymmärtää puolin ja toisin. Ei nyt jätetä autoja ihan mihin sattuu, mutta pitäisi nähdä sekin, että jossain autoja on säilytettävä. Ylikomisario Takala huomauttaa, että laiska pysäköinti on asia erikseen. – Kun jätetään auto huolimattomasti mihin sattuu, eikä jalan tai pyörällä pääse kulkemaan tai joku ei pääse omalle paikalleen. orimattilan kaupungin tekninen johtaja Kari Setälä toteaa, että joskus kaupunkikin puuttuu pysäköintiin. – Jonkin verran pysäköidään kadun varteen siten, että se haittaa huoltotöitä eli kadun kunnossapitoa ja auraustöitä. Ne autot pyritään laputtamaan tarvittaessa, jos ne ovat siinä pidemmän aikaa. Palojoentiellä pysäköidään laittomasti. Palojoentiellä on pysäköintiongelma Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Kuolleita Seuratoiminta rakkaamme Aino Mirjami Kaitila Kiittäen ja kaivaten Toini sisaren lapset sukulaiset ja ystävät Portilla elämän rajan on lempeät kasvot Vapahtajan. Oi rakkauden Herra, hänet luoksesi kanna. Hänen vihreillä niityillä levätä anna. rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. * 18 .8.1930 orimattila ? 10 .2.2022 orimattila idA NiVA Orimattila, Myrskylä, Pukkila Kymenlaakson Sähkön viime vuoden tulos jäi huomattavasti edellisvuotta pienemmäksi. Tiedotteen mukaan suurin syy heikkoon tulokseen oli loppuvuoden poikkeuksellisen kylmä sää, joka yhdessä sähkön korkean hankintahinnan kanssa teki ajanjaksosta erittäin vaikean sähkön myynnille. Sähkönmyyntitoiminnan tappiot vuoden lopulla heikensivät huomattavasti koko konsernin tulosta. Vuonna 2021 Kymenlaakson Sähkö -konsernin liikevaihto oli 135 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli vajaat 108 miljoonaa euroa. Liikevoitto sen sijaan romahti edellisvuoden 16,9 miljoonasta 4,4 miljoonaan euroon. Kymenlaakson Sähköverkko oy:n liikevaihto oli 53,1 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta liikevoitto jäi matalammaksi. Vuonna 2020 liikevaihto oli 51,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 15,6 miljoonaa euroa. Eniten tappiota yhtiö teki energialiiketoiminnan liikevaihdon puolella, jonka tulos oli rahoituserien jälkeen –13,1 miljoonaa euroa. Investointeja toimitusvarmuuteen Sähköverkon toimitusvarmuutta parantaviin maakaapelointija verkostoinvestointeihin käytettiin noin 17 miljoonaa euroa. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin noin 180 kilometriä ja verkon kaapelointiaste oli vuoden 2021 lopussa 29 prosenttia. Kymenlaakson Sähköverkko oy:n käyttöpaikoista yli 65 prosenttia on toimitusvarman sähköverkon piirissä. uusia liittymäsopimuksia tehtiin lähes 50 kappaletta edellisvuotta enemmän. KSoY teki viime vuonna investointipäätöksen osallistua Suomen suurimman tuulivoimapuiston rakentamiseen Lestijärvelle. Lestijärven tuulipuiston valmistumisen jälkeen tuulivoiman osuus KSoY:n koko sähköntuotannosta on noin 30 prosenttia. Sähköntuotanto yhtiön tuotanto-osuuksilla oli viime vuonna 409 miljoonaa kilowattituntia. Kymenlaakson Sähkön tulos romahti (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: B 5A 5E E F2 6E 8 1 5 5 6 9 8 2 5 6 6 7 8 1 1 6 7 6 4 2 9 3 3 1 7 5 KUVA: lUKijAn KUVA KUVA: jUho KiUrU Simo Pietiäisen mielestä Palojoentiellä voisi sallia pysäköinnin jalkakäytävän puoleiselle reunalle. Se vähentäisi kevyen liikenteen reitin tukkimista. Juho Kiuru Orimattila Pakkanen kiristyi orimattilan perjantai-illassa, mutta ravintoloissa oli poikkeuksellisen lämmintä tuiketta. Koronarajoitukset poistettiin, ja ravintolat palasivat normaalirytmiin. Erkontien varrella ravintola Arvid on ollut viimeiset kaksi viikkoa keskiyöhön saakka auki. Nyt rajoitusten poistuttua kokonaan illanvietto jatkui ensimmäistä kertaa pitkään aikaa myöhään yöhön aina kolmeen saakka. Merkittävää muutosta juhlisti entisestään Arvidin kymmenvuotisjuhla. Lauantaille myytiin etukäteen parisataa lippua synttäreille. Tupa täyttyi 250 juhlijasta ja 50 jonottajaa jouduttiin käännyttämään ovelta. Perjantai oli hyvää lämmittelyä syntymäpäiville. Janne Näränen ja Noora Saarinen olivat saaneet vieraakseen orimattilaan Marko Paasosen ja Mari Nousiaisen Tervakoskelta. Seurue kävi illallisella ravintola Tehtaassa ja päätti jatkaa illanviettoa Arvidissa. – Koska nyt voi poiketa baariin kuten ennen koronaa, tunnelmoi Nousiainen. Seurue kertoi, että rajoitusten aikaan baarireissut olivat hyvin vähissä. Koronapassit, vaihtelevat aukioloajat ja asiakkaiden puute eivät innostaneet illanviettoihin entiseen malliin. Eikä baarissa istuminen päivästä iltaan ollut nelikon mielestä sama asia, kuin istuminen illasta yöhön. – ilta on ilta. Tämä tunnelma houkuttelee jäämään. Koska olet viimeksi ollut tappiin asti, Janne Näränen pohti. Toisaalta pitkä tauko kunnon riennoista voi muuttaa jotain pysyvästikin, nelikko arveli. – Kun on pitkän aikaa käymättä, ei tule enää lähdettyä. Ehkä on oltu vain enemmän kotona. ihmiset ovat olleet passiivisempia, Saarinen ja Näränen sanoivat. Laulu raikaa yöhön saakka orimattilalaiset Anette Nikkinen ja Mira Aaltonen lauloivat karaokea biisin toisensa jälkeen. Laulajat olivat iloisia ja tunnelma oli korkeammalla kuin koronaaikaan. Saman seurueen Pia Kanerva kertoi, että korona-aikana baari-illan kuvio oli erilainen. – rajoitusten aikaan piti mennä baarista jatkoille ahtaisiin tiloihin, koska ilta olisi loppunut muuten lyhyeen. Nyt ei tarvitse miettiä jatkoa, koska pystyy olemaan baarissa ja väljemmissä tiloissa. Naiset aikoivat juhlia kolmeen saakka yöllä, kun siihen on pitkästä aikaa mahdollisuus. Lisää tunnelmaa toi ravintolan kymmenvuotisjuhla. – Tämä on Jacelle (ravintoloitsija Jari Saarinen) iso juttu. hänen takiaan haluamme juhlia täällä, Nikkinen sanoi. Naisia harmitti, että ravintolan pitäjät ovat kärsineet koronarajoituksista paljon. – Se tuntuu epäreilulta, Nikkinen sanoi. – rajoitukset menivät liiallisuuksiin, Aaltonen lisäsi. Karaokeisäntä Matti Toivonen oli hänkin hyvällä tuulella. orimattilasta kotoisin oleva muusikko myös esiintyi ravintolassa Arvidin syntymäpäiväviikonloppuna. Käänne oli taiteilijalle merkittävä. hän oli koronarajoitusten aikaan pitkään toiveikkaana. Lopulta Toivosenkin niska taittui. – huomasin itsestäni ja monesta tutusta epätoivoa. Ei ollut mitään päivämääriä, koska pääsee takaisin töihin. Epätoivo oli tosi suurta. Musiikki on kuitenkin niin tärkeää kaikille meille. hän uskoi, että koronan varjo on nyt väistymässä. – Mutta nythän on uusi kriisi päällä, Toivonen sanoi Venäjän ja ukrainan sotaan liittyen. – onko meillä jatkossa koko ajan joku kriisi päällä? Toivonen kysyi. ravintola selvisi rimaa hipoen Arvidin Jari Saarinen sanoi, että jo kaksiviikkoinen pidennetty aukioloaika näytti, että asiakkaat löysivät jälleen ravintolaan. – Silloin pilkku tuli yhdeltätoista ja puoleen yöhön oltiin auki. Fiilis oli iloinen ja hyvä. Meillä oli hyviä bileitä. Saarisen mukaan asiakkaat osasivat ottaa korona-ajan poikkeukselliset aukioloajat huomioon ja saapuivat ravintolaan tavallista aikaisemmin. Koko korona-aika oli kuitenkin kova koettelemus. – Meille tuli seitsemän konkurssiuhkaista maksukehotusta. hyvin tiukkaa oli. Jos rajoitukset olisivat jatkuneet kahdesta neljään viikkoa kauemmin, toiminnan jatkaminen olisi tehnyt todella tiukkaa, Saarinen sanoi. – Mutta nyt tullaan pärjäämään. Myynti on tuplaantunut viimeisen kahden viikon aikana. ravintoloitsija summaa, että korona-aika on ollut vain yksi koettelemus muiden mukana. – Tosi vaikeasta tilanteesta lähdettiin aikoinaan liikkeelle. Pahinta on ollut, kun on joutunut lomauttamaan porukkaa. Arvid työllistää neljä kokkia ja kuusi tarjoilijaa. Lisäksi tarvitaan viikonlopputyöntekijöitä. Koronarajoitusten takia ravintolatyön kiinnostavuus on heikentynyt. Saarisen mukaan työntekijöitä on ollut vaikea löytää. Ravintolan synttärijuhlat vetivät tuvan täyteen lauantaina. Koronarajoitusten poistaminen käynnisti juhlat Arvidissa KUVA: ArVid Ravintoloitsija Jari Saarinen soitti musiikkia dj-kopissa perjantaina. Muusikko Matti Toivonen oli helpottunut, kun työnteko on taas sallittua. Mira Aaltonen (vas.) ja Anette Nikkinen nauttivat karaokesta. Marko Paasonen (vas.) ja Mari Nousiainen sekä Noora Saarinen ja Janne Näränen pistäytyivät illallisen jälkeen baarissa. Energialiiketoiminta jäi tappiolliseksi loppuvuonna
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 5 RAKENTAMINEN OS-teema Ida NIva Orimattila Kun vanha öljykattila vetelee viimeisiään tai sähkölasku hipoo pilviä, kodin lämmitysmuodon vaihtaminen voi alkaa tuntua ajankohtaiselta. Nykyaikaiset lämmitysmuodot ovat paitsi energiatehokkaita ja edullisia, myös vaivattomia. Maalämmöllä tuotetun lämpöenergian hinta on noin kolmasosa sähkön hinnasta, ja ilma-vesilämpöpumpulla lämmityskulut voivat pudota 40–60 prosenttia sähkölämmitykseen verrattuna. Myös ilmalämpöpumpulla sähkölaskua saa pienennettyä kolmanneksen. Ulla Torniainen asuu puolisoineen Mallusjoella vuonna 1948 valmistuneessa omakotitalossa. Talossa on yhä alkuperäiset patterit, jotka vielä hetki sitten saivat lämpönsä kellarissa hohkavasta puukattilasta. – Puukattila lämmittää vesivaraajaa, josta vesi lähtee kiertämään pattereihin. Vesiboilerissa on myös sähkövaraaja, jotta vesi ei heti kylmene, Torniainen selittää. Kolmikerroksisen, 150-neliöisen talon lämmitys puilla on kovaa työtä. Torniaisen mukaan kovilla pakkasilla puita oli poltettava uunissa joka päivä, ja koko talon lämmitys kesti kolmesta neljään tuntia. Puita kului 25 mottia vuodessa, ja ne kannettiin sisälle pihan perällä olevasta vajasta. Tasaista lämpöä Lämmitysmuodon vaihtamista alettiin pohtia, kun puilla lämmittäminen alkoi tuntua liian työläältä. Lisäksi tuttu puuntoimittaja jäi eläkkeelle, joten puut olisi pitänyt jatkossa hankkia jostain muualta. Torniainen puolisoineen pohti myös maalämpöä, mutta päätyi kustannussyistä ilma-vesilämpöpumppuun. Torniaisen mukaan laite asennuksineen maksoi noin 17 000 euroa. Työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen, mutta muuta avustusta puulämmityksestä pois siirtymisestä ei saa. Vanha puukattila sai jäädä paikoilleen varajärjestelmäksi. Uuteen laitteeseen asennettiin tunnistin, joka kytkee ilma-vesilämpöpumpun pois päältä, jos puukattilaa lämmitetään. Uusi laite on ollut paikoillaan reilun kuukauden ja toiminut moitteettomasti. Torniainen on valintaan tyytyväinen. – Käyttömukavuus on parempi kuin puulämmityksessä, koska lämpö pysyy koko ajan tasaisena. Puilla lämmittäessä kodin lämpötila nousi ja laski jatkuvasti. Torniainen ei ole laskenut, säästääkö uudella lämmitysmuodolla rahaa. Aikaa ja vaivaa sillä kuitenkin säästää huomattavasti. – On ihan outoa, kun ei tarvitse itse tehdä mitään, hän nauraa. Öljystä maalämpöön Suomalaiset ovat siirtymässä vauhdilla ekologisempiin lämmitysmuotoihin. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Orimattilalainen Jyrki Kuustie on vaihtanyt lämmitysmuotoa paitsi omassa kodissaan, myös useissa sijoitusasunnoissaan. Kuustie osti kymmenisen vuotta sitten vuonna 1969 rakennetun öljylämmitteisen omakotitalon, jonka lämmityslaitteisto oli tullut käyttöikänsä päähän. – Öljykattilan laitteiston uusiminen olisi maksanut arvioni mukaan 3 000–4 000 euroa, joten lämmitysmuodon vaihtaminen oli kannattavampaa. Ajattelimme myös, että talo on aikanaan helpompi myydä, kun lämmitysmuoto on nykyaikainen. Vanhat vesikiertopatterit jätettiin paikoilleen ja öljyn tilalle hankittiin maalämpö. Laitteisto asennuksineen maksoi 21 000 euroa. Kuustiellä ei ole tietoa, paljonko maalämpöön vaihtamisella on kertynyt säästöä. Hän kehottaa lämmitysmuotoa harkitsevia varautumaan siihen, että laitteiston kuluvia osia joutuu uusimaan säännöllisesti. – Jos lämmityskuluissa säästynyt raha on käytettävä laitteiston huoltamiseen, todellista säästöä ei juuri kerry, hän sanoo. Maalämpöpumpun käyttöikä on noin 20 vuotta, mutta sen kompressori on uusittava 10–15 vuoden välein. Laitteiston uusiminen maksaa 7 000–10 000 euroa ja kompressorin vaihto laitteesta riippuen 2 000–5 000 euroa. Uutuutena lattialämmitys Sittemmin Kuustie on vaihtanut kahden sijoitusasuntonsa lämmitysmuotoa öljystä ilma-vesilämpöpumppuun. Laitteistot asennuksineen maksoivat koosta riippuen 8 000–11 000 euroa. Öljykattilan purkaminen ja uuden laitteiston asentaminen vei noin viikon. Tällä hetkellä Kuustie remontoi Lahden Renkomäessä sijaitsevaa 1980-luvulla rakennettua omakotitaloa. Talossa oli aiemmin sähkölämmitys ja aurinkopaneelit, jotka remontissa vaihtuivat ilma-vesilämpöpumppuun ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen, joka asennettiin koko taloon. – Ilma-vesilämpöpumppu on puolet halvempi asentaa kuin maalämpöpumppu, joten siihen päädyttiin kustannussyistä. Talosta halutaan mahdollisimman energiaystävällinen, joten siihen tehtiin myös lämmön talteenottojärjestelmä. Vesikiertoinen lattialämmitys on Kuustien mukaan nykyaikainen, energiatehokas ja edullinen tapa lämmittää taloa, sillä putkissa kiertävän veden ei tarvitse olla yhtä kuumaa kuin pattereissa. Betonilattian alla kiertävä vesi lämmittää samalla itse betonia. Lattialämmityksen asentaminen vanhaan taloon vaatii kuitenkin suurta remonttia, sillä lattian alle on laitettava satoja metrejä putkia. – Jos ostaa vanhan talon, jonne pitää tehdä laaja remontti ennen muuttoa, lattialämmitystä kannattaa harkita, hän vinkkaa. OUTI SIrvIÖ Kantele – Tuulimyllyn osat ovat pihassa odottelemassa ilmojen lämpenemistä ja roudan sulamista. Tämän jälkeen myllyä päästään nostamaan pystyn, kertoo Kanteleella asuva Lasse Sumiloff. Sumiloffien taloon saadaan keväästä lähtien energiaa auringon lisäksi tuulen avulla. – Aurinkoenergiaa saamme silloin, kun katolla ei ole lunta, Sumiloff toteaa. Siinä vaiheessa, kun lumi on peittänyt katoilla olevat aurinkopaneelit, ei sähköäkään tule. – Toisaalta yllättävän hyvin aurinkoenergiaa riittää jo aikaisin keväällä. Saimme aurinkoenergiaa jo vähän tammikuussakin, Sumiloff kertoo. Suurempi energiankulutus painottuu kuitenkin pääosin vuodenaikaan, jolloin aurinkoa ei paljon näy tai katolla on lunta. – Jos haluaa säästää, pitäisi sähköä saada muualtakin kuin verkosta pimeänä ja kylmänä vuodenaikana. Tästä syystä tilasimme viime kesänä tuulimyllyn. Siinä vaiheessa meillä ei ollut tietoa energian hinnan noususta. Tuulimyllyn Sumiloffit tilasivat kesä-heinäkuun vaihteessa ja sen oli tarkoitus olla pystyssä jo viime syksynä, mutta kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. – Jouduimme muun muassa vaihtamaan pääurakoitsijaa, sillä hänellä ei ollut kokemusta näin ison myllyn pystyttämisestä. Sumiloffien tuulimylly koostuu 10 tonnin painoisista mastonpaloista, jotka tullaa nostamaan pystyyn. – Myös kustannukset ovat menneet yli budjetin, Sumiloff kertaa. Pyörii kevyelläkin tuulella Kanteleen vanhan meijerin pihamaalle nousevassa tuulimyllyssä on pystyakselinen siipiratas, joka pyörii hyrränä ylhäällä tuulen mukaan. Tuulimyllyn korkeus on 20 metriä ja hyrrän korkeus 6 metriä. Mastona on esijännitetty betonitolppa, joka ei ole niin karu kuin metallisen myllyn runko. – Tämän myllyn etuja on hiljainen ääni. Se pyörii kevyelläkin tuulella, tuuli sitten mistä suunnasta tahansa. Se on myös isompia myllyjä herkempi lähtemään liikkeelle, eikä sen pyörimistä tarvitse rajoittaa, vaikka tuulisi kovempaakin. Sumiloffien mylly on valmistettu puolalaisella konepajalla. Samanlaisia tuulimyllyjä käytetään muun muassa etelänapamantereella voimanlähteinä. – Eiköhän sellainen mylly myös Pukkilan Kanteleellakin pärjää, nauraa Sumiloff. Hyviä puolia tässä myllymallissa on myös se, että sen huoltotarve on vähäinen. – Natura-alueen vieressä asuessa tämän mallinen mylly on myös lintuystävällisempi kuin isot tuulimyllyt. Vaikka tuulimylly ei vaadikaan huoltoa, on siinä olemassa jarrumekanismi ongelmien varalta. – Jos näyttää vaikka siltä, että linnut häiriintyvät pesimäaikana myllystä, se on helppo pysäyttää. Katolta saamme kuitenkin auringon aikana sähköä. Pieni hyppy tuntemattomaan Sumiloffit ovat käyttäneet aurinkovoimaa vuodesta 2015 lähtien. – Aurinkovoimalassa on tullut eteen yllätyksiä, mutta se on myös ennustettavampi. Tuulimyllyn kohdalla hyppäämme lähes tuntemattomaan, Sumiloff kertoo. He tekivät mittauksia ennen päätöstä myllyn hankkimisesta, mutta mittausvuosi oli sen verran poikkeuksellinen, ettei tuloksilla ollut merkitystä. – Arvioimme kuitenkin, että tuulienergiaa tulee tuotettua vähimmillään 15 000 kWh vuodessa ja maksimissaan 35 000 kWh. Aurinkoenergiasta Sumiloffit saavat sähköä kesäpäiväisin enemmän kuin he kuluttavat. Aurinkoenergiasta menee noin 11 000 kWh valtakunnan verhoon. Kokonaisuutena energiaa kuluu noin 52 000 kWh vuodessa. – Määrä on kaksi kertaa enemmän mitä aurinkovoimala tuottaa. Tarvittava loppusähkö on verkosta ostettua sertifioitua, uusiutuvaa ja hiiletöntä energiaa. Kuluneen talven energiankulutusta laskiessa Sumiloffit eivät olisi joutuneet maksamaan sähköstä mitään, mikäli tuulimylly olisi ollut jo pystyssä. Alkuperäisen budjetin mukaan tuulimyllyn investointihinta olisi ollut suunnilleen sama kuin aurinkovoimalan. – Budjetti on nyt harmittavasti mennyt jo yli, eikä pystytys ole vielä alkanut, harmittelee Sumiloff. Mutta kevät koittaa pian ja myllykin saataneen pystyyn roudan sulettua. Havainnekuvassa näkyy tuulimylly, miten se tulee sijoittumaan Sumiloffien pihaan. Oma tuulimylly tulee tuottamaan puhdasta sähköenergiaa Mallusjoella asuva Ulla Torniainen on ollut tyytyväinen noin kuukausi sitten hankittuun ilma-vesilämpöpumppuun. Lämmitysmuodon vaihtamisessa uudempaan on monia etuja Ulla Torniaisen mukaan puilla lämmittäminen oli työlästä. Vanha puukattila on yhä paikoillaan kellarissa, jotta sitä voi käyttää tarvittaessa. Öljylämmityksestä luopumiseen saa tukea o Valtio on myöntänyt syyskuusta 2020 alkaen tukea öljylämmityksestä luopumiseen. Kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun siirtyessä avustusta saa 4 000 euroa ja muihin lämmitysjärjestelmiin siirtyessä 2 500 euroa. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että vanha öljykattila poistetaan, joten sitä ei voi jättää varajärjestelmäksi. o Tukea haetaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Avustusta ei myönnetä, jos uusi lämmitysjärjestelmä käyttää fossiilisia polttoaineita. o Avustuspäätösten tekeminen on tällä hetkellä tauolla, sillä avustuksiin varatut määrärahat on käytetty. Avustukseen on varattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa EU:n elvytysvaroista vielä 65 miljoonaa euroa, joista riittää avustusta noin 15 000 kotitaloudelle. Jonossa olevien yli 8 000 hakemuksen päätöksentekoa voidaan jatkaa, kun EU:n elvytyspaketin määrärahat vapautuvat käyttöön. Hakemuksia voi kuitenkin jättää myös tauon aikana. o Öljylämmityksen vaihtamiseen voi vaihtoehtoisesti hakea kotitalousvähennystä. Tämän vuoden alussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 250 eurosta 3 500 euroon per henkilö, eli puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 7 000 euroa. Kotitalousvähennys maksetaan työn osuudesta, ja korotus on voimassa vuoteen 2027 asti. Lähteet: ely-keskus.fi, vero.fi KUVA: KAnteleen VAnhAmeijeri Oy KUVA: AleKsAnteri sUmilOff Tuulimyllyn osat tulivat Kanteleelle jo viime vuoden puolella odottamaan pystytystä.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 6 – N:o 18 – 2022 Outi Sirviö Orimattila – Muutimme joulukuussa, eli pääsimme viettämään ensimmäistä joulua uudessa kodissa, kertoo Henni Hietanen. Henni ja Mika Hietasen uusi koti sijaitsee pellon reunassa, maaseudun rauhassa, mutta sopivan lähellä keskustaa. – Maisemat ovat lapsuusmaisemiani. Täällä on oma rauha, Hietanen toteaa katsellessaan ikkunasta näkyviä lumisia peltomaisemia. Lapsuusmaisemiin rakentui viime vuoden aikana ihan uusi koti. – Valitsimme valmiin talopaketin pohjan Jukka-talojen mallistosta, jota muutimme vain hieman meidän näköiseksi. Kaikki talon sisustukseen kuuluvat elementit Hietaset valitsivat itse omien mieltymysten mukaan. – Valikoimista löytyi juuri meidän makuumme sopivia sävyjä. Olimme joitain asioita yhdessä jo etukäteen miettineet ja aika yksimielisesti päätettiin kaikki. Mitään suurempia kompromisseja emme joutuneet tekemään. Keittiön Hietaset halusivat olevan ajaton, joten kaapistot valittiin valkoisena. – Välitiloihin ja tasoihin lähdettiin hakemaan sitten enemmän kontrastisävyjä. Sama musta teema jatkuu muun muassa takassa, Hietanen esittelee. Kodinhoitohuoneen ja vessan sävyt ovat vaaleita ja kylpyhuoneen sävyksi valittiin tumma. – Valitsimme paljon maanläheisiä värejä, kun asumme täällä maalla, Hietanen sanoo. Keittiön keskipisteeksi löytyi tammikuussa uusi pöytä, jonka lankkupinta on kulutusta kestävä ja pöydän väritys mukailee keittiön sävyjä. – Suurin osa löytämistämme pöydistä oli joko liian pitkiä tai lyhyitä, onneksi löytyi sopivankokoinen pöytä, Hietanen iloitsee. Pöydän ympärille löytyi mustat tuolit aiempien valkoisten tilalle. ikkunavaloa läpi vuoden – Ajatuksenamme oli, että emme halua mitään vahvoja värejä yleisiin tiloihin. Huonekaluilla, tauluilla ja tekstiileillä saa tiloihin väriä, Hietanen kertoo ja tunnustaa, että hän on itse sen verran vaihtelunhaluinen, että tällainen ratkaisu oli juuri sopiva. Olohuoneen takan puoleinen seinä on saanut hieman sammaleen vihreän sävyn. Alun perin suunnitelmissa oli Hietasen mukaan petroolin sävy, mutta sisustussuunnittelusta arveltiin, että sävy voi olla tilaan hieman liian tumma. – Moni asia on vielä vähän vaiheessa ja sisustusjuttuja puuttuu, kun olemme niin vähän aikaa vasta ehtineet asua täällä. Uskon, että pikkuhiljaa löytyy ne omat, mieluisat sävyt ja esineet. Olohuonetta hallitsee isot ikkunat, joista tulee valoa niin talvella kuin kesällä. – Kattovaloja emme ole vielä hankkineet. Kesällä toki aurinko valaisee koko tilan, Hietanen kertoo. Valojen hankintaa ei kiirehditä, vaan Hietaset katsovat pikkuhiljaa millainen tarve valoille olohuoneessa on. Verhojakaan ei olohuoneen ikkunoihin ole ripustettu. – Olin alkuun laittamassa olohuoneeseen verhoja, mutta luulen, että jätämme olohuoneen ilman, sillä emme halua peittää ikkunoita. Ilman verhoja tila kaikuu hieman enemmän, mutta kaikuongelmaa voi vähentää erilaisilla muilla tekstiileillä, kuten matoilla, sohvatyynyillä ja vilteillä. vähän tavaraa Keittiön katosta löytyy vielä edellisen kodin sisustukseen kuuluneet lamput, jotka ovat aiemman sisustustyylin mukaisesti valkoista ja kristallia. – Lamput ovat menossa vaihtoon ja tilalle tulee maalaisja rustiikkityyliset lamput, jotka sopivat pöydän tyyliin, Hietanen kertoo. Muuten hankintalista on aika pieni. – Olemme pyrkineet hyvin minimalistiseen tavaramäärään, emme ole halunneet hankkia mitään ylimääräistä. Hietanen on tyytyväinen siitä, että talopakettiin kuului yhtenä palveluna myös sisustussuunnittelija, joka kävi yhdessä pariskunnan kanssa heidän ajatukset ja ideat läpi ja antoi omia vinkkejä. – Yksi idea, jonka saimme keittiösuunnittelusta, oli saareke, jota meille ei alunperin meille pitänyt tulla, sillä luulimme, ettei se keittiöön mahdu. Saareke saatiin kuitenkin mahtumaan ja siitä tuli tärkeä osa keittiötä. – Kodista tuli ihan meidän näköinen. Vanhan ompelukoneen jalat ovat päätyneet koristepöydän alustaksi. Hietasten uuden kodin sisustuksessa käytettiin selkeitä valintoja värimaailmaksi muotoutui maanläheinen, ajaton ja neutraali RAKENTAMINEN OS-teema HAMMASHOITO OY S. ALATUPA Lämminhenkistä paikallista palvelua joustavin aukioloajoin, särkypotilaat nopeasti! Hammaskiven poisto eläkeläisille suuhygienistillä -10 % Vastaanotot katutasossa: Lahti: Nastola: Hammaslääkärit: Suuhygienisti: Ft Johanna Kelokaski Lantionpohjan ft Neurologinen ft Akupunktio FtAMK Ville Nieminen FootBalance pohjalliset FtAMK Kimi Holopainen Urheilufysioterapiaan erikoistuva Erkontie 20, Orimattila, p. 03 777 3860, www.musculus.fi Myös kotikäynnit! Arte-lääkärien vastaanotto p. 020 734 5678 MIIA OKSANEN puh. 040 354 8238 Palojoentie 5 A 36, Orimattila Ajanvaraus: www.kehonhoiva.fi • Koulutettu hieroja • Kalevalainen jäsenkorjaaja Tervetuloa! Hieronnat osoitteessa Lemmentie 18 B 8 Orimattila Ajanvaraus puh. 044 982 4806 Lymfaterapiat fysikaalinen hoitolaitos Musculuksessa Erkontie 20 Orimattila Ajanvaraus puh. 03 777 3860 Muistathan lahjakortit! Kuntohoitaja ja lymfaterapeutti Essi Kekoniemi Tervetuloa! Keittiön keskipisteenä olevan lankkupöydän ääressä on mukava ruokailla koko perheen kesken. Äidin Henni Hietasen sylissä seitsemän kuukauden ikäinen tytär Aada ja tilannetta tarkkailee 2-vuotias Helmi. Maanläheiset värit näkyvät sisustuksessa läpi talon. Lastenhuoneen seiniin on valittu pinkkiä tyttöjen lempivärin mukaan. Ihanassa nojatuolissa, johon Aada kipusi, on mukava lukea lasten kanssa iltasatuja. Takan sävyt mukailevat keittiön ajatonta neutraalia valkoista ja mustaa -linjaa. Alunperin keittiöön ei pitänyt tulla saareketta, mutta se saatiin sinne hyvin mahtumaan. Ruokaa tehdessä näkee hyvin olohuoneeseen, jossa Helmi leikkii mielellään. Hietasten kodin sisustukseen on valittu helppohoitoisia materiaaleja, jotka sopivat lapsiperheeseen ja ovat helppo pitää puhtaina. Samaa mieltä ovat Helmi ja Aada.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 7 OS Maalämpö on noussut kiinnostavimmaksi lämmitysmuodoksi taloyhtiöille, selviää Isännöintiliiton Energiabarometrista. Suomessa on nojattu pitkään keskitettyihin lämmitysratkaisuihin eli kaukolämpöön. Nyt käynnissä olevan energiamurroksen myötä siirrytään kohti erilaisia hybridilämmitysratkaisuja, ennakoi toistamiseen toteutettu Energiabarometri. Erityisesti maalämpö koetaan kustannustehokkaaksi ja ekologiseksi. Kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 prosenttia. Sen sijaan maalämmön houkuttelevuus on kasvanut merkittävästi. Nyt lähes puolet arvioi taloyhtiön valitsevan maalämmön, kun vuotta aiemmin maalämmön osuus oli vain vajaa kolmannes. – Lämmityskustannusten ja kaukolämpömaksujen nousu voivat olla yksi syy siihen, että muita lämmitysmuotoja harkitaan entistä enemmän. Esimerkiksi maalämpö koetaan ekologiseksi ja se on usein myös vastikeneutraali hankinta. Monelle taloyhtiölle se vaikutta näistä syistä olevan itsestään selvä vaihtoehto, vaikuttamisja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta sanoo. Maalämpö on osoittautunut kannattavaksi Eurot ohjaavat useimman taloyhtiön päätöksentekoa vahvasti. Moni isännöitsijä kokee, että maalämmöstä päättämistä helpottaa se, että hanke voidaan usein toteuttaa vastikeneutraalisti. Vastikeneutraali tarkoittaa, että hanke maksaa säästöinä itsensä takaisin. Vaikka esimerkiksi maalämmön asentaminen maksaisi paljon, tippuvat lämmityskulut heti asennushankkeen jälkeen. Osakkaiden maksut eivät siis nouse hankkeen myötä. – Taloyhtiöiden korjauslainojen korkotaso on nyt erittäin matala. Se mahdollistaa usein maalämpöinvestoinnin niin, ettei vastikkeita tarvitse nostaa, Viljamaa sanoo. Isännöintiliitto korostaa, että jokainen kiinteistö on kuitenkin omanlaisensa ja vaatii aina yksilölliset selvityksensä sekä toimenpiteensä. – Taloyhtiöissä pitää ymmärtää, ettei kannata etsiä oikoteitä. Luotettavuus on lämmitysjärjestelmän tärkein ominaisuus myös Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan. Energiatehokkuuden parantaminen lähtee liikkeelle energiaselvityksistä. Selvitysten perusteella valitaan taloyhtiölle parhaat, ekologisimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut, Viljamaa alleviivaa. RAKENTAMINEN OS-teema JuhO Kiuru Myrskylä Uutta omakotitaloa halajava joutuu nyt odottamaan muuttohetkeä pidempään kuin ennen. Koronapandemian käynnistyminen seisautti rakentamisen hetkeksi, mutta sen jälkeen kysyntä on ollut entistä vilkkaampaa, ja jonot ovat kasvaneet. Mikko Bergholm myrskyläläisestä Rakennusliike J & M oy:stä kertoo, että aikaisemmin asiakas rupesi alkuvuodesta kyselemään taloa, ja keväällä aloitettiin rakentaminen. Nyt pitää varautua vuodenkin aikajänteeseen. – Meillä tämä vuosi on lähes myyty. Nyt aloittamiset menevät loppuvuoteen, Bergholm sanoo. Muuten unelmien omakotitalo on pysynyt pitkään samanlaisena. Talopohja ei ole hirveästi muuttunut ainakaan myrskyläläisfirman reilun kymmenen vuoden toimintaaikana. Pääsääntöisesti koti halutaan yhteen tasoon. Tavallisesti siinä pitää olla muutama makuuhuone, tupakeittiö, sauna ja pesutilat sekä kodinhoitohuone. – Kaava vaatii monesti kaksikerroksisen talon, vaikka moni haluaisi yksikerroksisen. Mutta Myrskylässä ei ole sitä ongelmaa, Bergholm toteaa. Isompien paikkakuntien tiukat kaavamääräykset ovat monelle omakotitalosta haaveilevalle yllätys. – Ihmiset lähettävät kuvia taloista, ja sitten on todettava, ettei tuollaista saa rakentaa. Kaupunkialueilla kaavassa voidaan määrätä jopa julkisivun pituus, Bergholm sanoo. Maalämpö suosituin, takan rooli muuttunut Uusien omakotitalojen koko on yrittäjän mukaan edelleen pienentynyt. Nyt asiakkaat haluavat ajoittain jo alle sadan neliön taloja. Myrskyläläisfirman rakentamat talot ovat keskimäärin 120–130 neliön kokoisia. Selvä trendi Mikko Bergholmin mukaan on ekologisuuden nousu. Nyt kysytään puutaloja yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi puukuitueristeet ja umpipuinen CLT-materiaali ovat suosiossa. Toinen muutos liittyy lämmitykseen ja viilennykseen. – Omavaraista lämmitysratkaisua halutaan. Ihmiset ovat perehtyneet lämmitysratkaisuihin vuosi vuodelta enemmän, Mikko Bergholm sanoo. Maalämpö on selvästi suosituin lämmitystapa uusissa taloissa. Suosittu on myös ilma-vesilämpöpumppu. Niissä taloissa ilmalämpöpumppuja hankitaan lähinnä viilennykseen. – Yli puoleen taloista asennetaan ilmalämpöpumppu. Viime vuosien helteet ovat varmaan lisänneet kiinnostusta. Myös takkojen tilanne on muuttunut selkeästi. – Kymmenen vuotta sitten haluttiin aina iso varaava takka. Nyt kaikki eivät sellaista halua, vaan takat ovat sisustustakkoja. Niitä hankitaan enemmän tunnelman luomiseen kuin lämmittämiseen, Bergholm on huomannut. Saunat ja pesuhuoneet ovat pysyneet ennallaan, mutta kylpeminen on siirtynyt osittain ulos. – Ulkoporealtaita ihmiset ovat aika paljon laittaneet viime vuosina, Mikko Bergholm kertoo. Myrskylässä selvästi halvempaa Mikko Bergholmin ja Jukka Keisalan puoliksi omistama yhtiö rakentaa paljon Porvoossa. Siellä tontin hinta on tavallisesti kymmeniä tuhansia euroja kalliimpi kuin Myrskylässä. Kun rakentamaan ryhdytään, kustannusetu Myrskylän hyväksi ei kutistu. – Rakentaminen on lähestulkoon saman hintaista Myrskylässä kuin muuallakin. Rahtikustannuksissakaan ei ole merkittävää eroa. Työmaan sijainnilla ei ole vaikutusta myöskään työvoiman saatavuuteen. – Alalla on totuttu liikkumaan. Mutta tällä hetkellä on ylipäätään vaikea saada tekijöitä. Kaikilla on töitä niin paljon, Mikko Bergholm sanoo. Mikko Bergholmin mukaan asiakkaat pohtivat omakotitaloprojektissa aiempaa enemmän lämmityksen ja ilmanvaihdon kysymyksiä. Omakotitalon rakentajaa kiinnostaa ekologisuus ja kohtuullinen koko Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöissä lämmitysmuodoista eniten Paikallinen lahtelainen yritys LVI-Limino Teemme Palvelut Kokemus Miksi valita LVI-Limino? Hyödynnä kotitalousvähennys! Viemärit: Antti Koskinen 050 544 5516 Putket: Mikko Heikkinen 050 544 5507 Yhteistyökumppanit Meidät löydät RAKSAMESSUJEN osastoilta D7 ja U3 Tilaa maksuton kartoituskäynti Soita 010 2000 190 tai tee kartoitustilaus osoitteessa www.limino.fi Tule katsomaan messutarjouksem me!
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 8 – N:o 18 – 2022 AnnA HAkAmA Orimattila Mitä enemmän tekniikka kehittyy, sitä enemmän ja useammin tulee asiaa myös rakennusten katoille. Tällöin korostuu katolla liikkumisen turvallisuus. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta määrittelee, että kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti siivottavia, nuohottavia, huollettavia tai tarkastettavia rakennusosia, varusteita tai laitteita, on oltava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta. Lisäksi katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on oltava turvallinen ja helppokulkuinen katkeamaton kulkutie. Asetus määrittää myös vaatimukset kattosillan, lapetikkaiden, kattoportaiden, askeltasojen tai jalkatukien osalta. Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava lisäksi kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten. Kattoturvatuotteita valmistavan orimattilalaisen Orima oy:n tuotteista ja palveluista vastaava Tomi-Tuomas Inkinen kertoo, että voimassa oleva asetus on lakitekstityyppinen, varsin typistetty ja ympäripyöreäkin versio aiaiempaan ohjeistukseen verrattuna. – Vuosina 2001–2017 voimassa ollut rakennusmääräyskokoelma F2 oli vähän kuin alan raamattu, ja vei kattoturvan tasoa ja määrää huomattavasti eteenpäin, hän vertaa. – Kattavimmat tiedot kattoturvatuotteista ja niiden käytöstä, mitoituksesta ja huollosta löytyvät onneksi yhä edelleen rakennustietokortista RT 85-11132 ”Vesikaton turvavarusteet”. Lumieste vähintään sisäänkäyntien ja kulkuväylien kohdalla Erilaiset lumiesteet ovat kattoturvatuotteista Inkisen mukaan eniten hankittuja. Nykyvaatimusten mukaan lumiesteet on rakennuksissa oltava vähintään sisäänkäyntien ja kulkuväylin kohdalla katolla. – Se on vähittäisvaatimus, mutta vastuullinen estää lumien äkillisen alastulon myös muista kohdista kattoa, Inkinen alleviivaa. Inkisen mukaan pelkkien sisäänkäyntien kohdalle asennettavat lumiesteet eivät välttämättä ole siksikään paras valinta, että niiden taakse voi jäädä niin painava lumikuorma, että se lopulta tulee alas tuoden lumiesteet mukanaan. Lumiesteet estävät lumien tulos kertarysäyksellä maahan, mutta samalla lumikuorma seisoo katolla paikoillaan pitkiäkin aikoja. – Siitä ei olla ihan yksimielisiä onko se hyvä asia, ja joskus näkee, että suositellaan lunta pudotettavaksi. Ehkä yleisin mielipide kuitenkin on – jos puhutaan pientaloista, omakotitaloista tai rivitaloista – että katolle ei suositella mentävän. Kaikki modernit talot on yleensä rakennuttu sellaisella varmuuskertoimella, että tällaistenkaan talvien lumimassa ei tavallisesti muodostu ongelmaksi. Eri asia ovat laajarunkoiset rakennukset, kuten erilaiset hallit, joiden katoille kertyvää lumikuormaa on syytä seurata aivan eri tavoin tarkasti. – Suurempi riski voi olla siinä, että nousee katolle pudottelemaan lunta ja putoaa sieltä. Katolla kolaaminen ja lapiointi voivat myös vahingoittaa katolla olevia katemateriaaleja. Pitää muistaa, että katolla voi olla ilmastointitötteröitä ja huippuimureita, joka eivät välttämättä näy lumen alta ja voivat vaurioitua, Inkinen muistuttaa ja kannustaa samalla jättämään katolle nousemisen ammattilaisten vastuulle. kattoturvatuotteet nopeuttavat huoltotöitä Yleisimmin nähtävä lumieste katoilla on kiinnikkeiden väliin tuleva putki, joka estää lumia tulemasta katolta alas. – Kaupunkiolosuhteissa, varsinkin jos on liukkaita isoja kattoja, käytetään myös verkkomaisia tiheämpisilmäisiä lumiesteitä. Lumiesteiden jälkeen seuraavaksi yleisimpiä kattoturvatuotteita ovat Inkisen mukaan erilaiset tikkaat. Kattosiltaa pitkin taas pääsee kävelemään harjakatollakin tasaisella alustalla. – Kun katolla kuljetaan, vaikka sitten lumia pudottamassa tai räystäitä tyhjentämässä, on tärkeää muistaa suojautua putoamiselta. Useimmissa nykyaikaisissa lapetikkaissa ja kattosilloissa ominaisuutena on, että niihin pystyy kiinnittämään turvaköyden, Inkinen sanoo. Inkisen kokemuksen mukaan yleensä vanhempiinkin taloihin laitetaan lumiesteet viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennukseen tehdään kattoremontti. Lumiesteiden kiinnittäminen vanhalle katolle onnistuu siinä missä uudiskohteeseenkin. Joskus haasteen kiinnitykseen voi Inkisen mukaan tuoda vanha mineriittikatto, joka voi olla ajan saatossa hapertunut. Inkinen harmittelee tapauksia, joissa ihmisiä on loukkaantunut tai jopa kuollut jäätyään katolta putoavan lumikuorman alle. – Kattoturvatuotteet ovat kaikkien yhteinen asia, mikä kannattaa ottaa vakavasti. Valitettavasti vuosittain joutuu lukemaan kuolemantapauksista, joissa on tullut lumet katolta sivullisten niskaan tai on pudottu katolta. Turvalliseen työskentelyyn panostaminen pitäisi nähdä pakollisen kuluerän sijaan sijoituksena, hän toteaa. Inkinen muistuttaa, että kattoturvatuotteet myös nopeuttavat erilaisten katolla tapahtuvien huoltotöiden suorittamista, jolloin se näkyy pitkässä juoksussa myös euroina. – Tekniikan ja esimerkiksi aurinkopaneeleiden lisääntyessä katoille on tarve nousta yhä useammin ja katolla tapahtuvat huoltotyöt eivät ole vähenemässä. Ihmisten liikkuminen ja työskentely katolla on tärkeä tehdä turvalliseksi. Orima oy:n tuotteista ja palveluista vastaava Tomi-Tuomas Inkinen kertoo kattosiltojen helpottavan erilaisia katolla tapahtuvien huoltotöiden suorittamista. katolla täytyy pystyä liikkumaan turvallisesti, mutta kiipeily on parasta jättää ammattilaisille Suosituin turvatuote on katolle kiinnitettävä lumieste RAKENTAMINEN OS-teema HEIKKI SAARINEN KY Määrämittaiset kattoja seinäpellit suoraan valmistajalta. Nopea toimitus. Puh. (03) 871 220 myynti@heikkisaarinenky.fi www.heikkisaarinenky.fi Tokkolantie 5, 16300 ORIMATTILA UUTUUS! Lukkosauma TÄYDEN PALVELUN SISUSTUSPALVELUT • Maalausja tapetointityöt • Lattian asennukset • Sisustussuunnittelu • Erikoispinnoitteet 044-212 8456 YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EERO KÄRKINEN lukkoseppä lpkarkinen@gmail.com Mekaanisten ja sähköisten lukkojen asennus-, huoltoja korjaustyöt. LUKITUSPALVELU KÄRKINEN Ympäristölupahakemukset Maa-ainesten otto Pilaantuneet maat, vesinäytteet Orimattila 040 586 1153 www.ekomaaoy.fi Myllyläntie 40, 07560 PUKKILA Puh. 019 685 1164 VALMISBETONIA JA BETONITUOTTEITA Hyvän laadun ja palvelun talo Kiinteistöhuolto Kuuslampi -kiinteistösi parhaaksiPIHATÖITÄ SINUN TARPEISIIN Toimin Orimattilassa ja sen ympäristökunnissa! Ota rohkeasti yhteyttä jos jokin asia mietityttää. Hoidetaan paikat kuntoon! Kiinteistöhuollon tuntiveloitus 46 €. Tarkempi hinnasto verkkosivuilla! Kiinteistöhuollosta sekä puiden kaadoista kotitalousvähennys! SOITA TAI LAITA VIESTIÄ! Puh. 040 419 9310 Lisätietoja: www.khkuuslampi.com Palveluitani: sammaleenpois to www.vikingsolutions.net 010 212 7620 Lahdentie 107, 16300 Orimattila Ruiskutettava polyuretaanieristys 25 vuoden takuulla Rakentaminen Remontointi Keittiökalusteet ja asennukset Avaamme esittelytilat osoitteeseen Erkontie 4, p. 050 366 2600 Lumiesteissä on valinnan varaa. Yleisimmin käytetty on Tomi-Tuomas Inkisen mukaan kahden raudan lumieste. Kuvan mallikatolla näkyvät kattoturvatuotteisiin lukeutuvat kattosilta ja lumieste.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 9 Työsuojeluviranomaiset tekivät rakentamisen toimialaa edustaville työnantajille viime vuonna reilut 5 000 tarkastusta 3 700 valvontakohteessa. Valvonnassa tarkastajat antoivat lähes 11 000 eritasoista huomautusta siitä, ettei työsuojelu ollut lain edellyttämällä tasolla. – Puutteita havaittiin hyvin laajalla skaalalla: putoamissuojauksissa, työtelineissä, työntekijäluetteloissa, työterveystarkastuksissa, henkilönsuojaimissa, koneiden ja laitteiden turvallisuudessa ja niin edelleen. Mutta kehitystäkin on tapahtunut. Rakennustyömaiden pääurakoitsijat ovat alkaneet vaatia enenevässä määrin aliurakoitsijoiltaan työturvallisuussuunnitelmia. Lisäksi taakankiinnittäjän alamies -koulutuksen vaikutus on alkanut näkyä niin, että materiaalin siirrot tehdään turvallisemmin”, arvioi työsuojelutarkastaja Juha Sinerjoki. Tapaturmavakuutuslaitoksen viimeisen tilaston mukaan rakennusyritysten palkansaajille sattui vuonna 2020 noin 13 600 työpaikkatapaturmaa. Rakennustyömailla työskentelee paljon myös muita kuin rakennustoimialan yritysten työntekijöitä. Näille työntekijöille sattui rakennustyömailla yhteensä 4 400 työpaikkatapaturmaa. Rakennusalan työsuojeluvalvonnan tavoitteena on vähentää työtapaturmien ja ammattitautien määrää sekä saada työnantajat hoitamaan lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. Rakennusalalla tapahtuu muuttuvien olosuhteiden vuoksi paljon tapaturmia ja lisäksi esimerkiksi korjausrakentamisessa korostuvat kemiallisista altisteista johtuvat terveysongelmat. – Työtapaturmariskin lisäksi rakennustyössä altistutaan muun muassa melulle, erilaisille pölyille, lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihtelulle, tarkastaja Juha Sinerjoki sanoo. Juho Kiuru Pennala Orimattilan Asunnot saa pian taloja kysytylle Pennalan alueelle, kun neljä rivitaloa valmistuu vajaan vuoden kuluttua uudelle Uotilanrinteen asuinalueelle. Kaupungin vuokrataloyhtiön rivitaloihin tulee kaikkiaan 20 asuntoa. Rakennusliike Olavi Järvinen aloitti maanrakennustyöt Peltopyynkujan tonteilla tammikuussa. Asukashaku käynnistyy ensi syksynä. Orimattilan Asuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala kertoo, että asunnot soveltuvat lähtökohtaisesti kaikille. Huoneistokoot vaihtelevat pienistä kaksioista neliöihin. Asunnoista 10 on kaksioita, 8 on kolmioita ja neliöitä on 2. – Puolet rakennettavista asunnoista on kaksioita. Viime vuosien aikana yli puolet hakijoista on hakenut yksiöitä, tai pientä kaksiota. Pienet kaksiot soveltuvat monelle hakijalle, Suvi Tuomala kertoo. Lemmikit sallitaan Kaikkiin asuntoihin sallitaan lemmikkieläimet. Asuntojen materiaalit ovat nykyaikaisia ja kulutusta kestäviä. – Seinät maalataan, lattioihin tulee vinyylilankku. Pesutilat laatoitetaan. Materiaalit on valittu jo kilpailutusasiakirjoissa, joten niihin ei valitettavasti voi enää vaikuttaa, toimitusjohtaja Tuomala kertoo. Huoneistot ovat varustukseltaan perustasoa ja vastaavia kuin myyntiin tehtävät. Uotilanrinteen taloissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto ja vesimittari. Kaikkiin keittiöihin asennetaan astianpesukoneet. Taloissa on lattialämmitys maalämmöllä. Taloihin ei asenneta viilennysjärjestelmiä. Suvi Tuomala arvelee, että ilmastonmuutos tuo paineita asuntojen jäähdyttämiseen tulevaisuudessa myös Orimattilassa. Jokaiselle huoneistolle rakennetaan oma rajattu piha ja katettu terassi. Rivitalot rakennetaan Peltopyynkujan molemmin puolin niin, että kummallakin puolella on kaksi taloa. Pihoille tulee omat leikkialueet kummallekin. Leikkipihojen ympärille tulee reilun metrin korkuiset metalliaidat. Pihoja rajataan pääasiassa kääpiövuorimäntyjen ja japaninangervojen rivistöillä. Aitapensaiksi tulee myös norjanangervoa ja hovijasmiketta. Pihoille istutetaan myös muita pensaita sekä koristeomenapuita. Kummallekin tontille asennetaan yksi sähköauton latauspiste. – Lisäämme latauspisteitä pikkuhiljaa myös muihin kiinteistöihimme, Suvi Tuomala valottaa. Jokaisen huoneiston yhteyteen tulee huoneistokohtainen varasto. Asunnoissa on kaappeja ja joissakin myös vaatehuoneet. Teemana käytännöllisyys Suvi Tuomala arvioi, että valmiit talot näyttävät hyvältä. – Suunnittelun lähtökohtana on ollut käyttäjäystävällisyys, esteettömyys, helppohoitoisuus ja kulutuskestävyys. Huoneistojen vuokran määrään vaikuttaa kiinteistön elinkaaren aikana syntyvät kustannukset eri järjestelmistä, ulkoaluetöistä, siivouksista ynnä muista. Vuokran kohtuullisuuden nimissä kiinteistöihin ei tule lipputankoja ja varastot sijoitettiin huoneistokohtaisesti. – Mikäli varastot olisivat omassa rakennuksessaan joutuisimme siivoamaan tiloja säännöllisesti, jolla olisi taas vuokriin korottava vaikutus, toimitusjohtaja Tuomala sanoo. Rivitalojen pitkät julkisivut ovat kellertäviä, päädyt punaruskeita ja harmaita. Pennalaan nousee käytännöllisiä ja esteettömiä vuokrakoteja rakentamisen työsuojelussa olisi tarkastuksen mukaan remontoitavaa RAKENTAMINEN OS-teema KUVA: OrimAttilAn AsUnnOt KUVA: JUhO KiUrU Orimattilan Asuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala ja työmaamestari Mika Hiltunen Rakennusliike Olavi Järviseltä palaverissa Peltopyynkujan rivitalon perustusten äärellä helmikuussa. Rivitalot rakennetaan koulun lähelle uuden Uotilanrinteen alueen itäreunalle. K um m ila nt ie Peltopyynkuja Orimattilan Kulttuuritalossa tapahtuu KirjailijaLive Orimattilan kaupunginkirjasto ku va : V ill e Sä kk in en AVOINNA ti–ke klo 12–19, to–pe klo 12–16, la–su klo 11–15 21.1.–3.4.2022 | Jumalatar ja koala, Jasmin Anoschkin ja Soili Talja 29.3.–3.4. | Teatteriviikko taidemuseolla Tee-se-itse nukketeatteri, lattiateatteri, pukeutumista, askartelua ym. Taidemuseoon on vapaa pääsy 1.–3.4. 31.3. klo 18.00 | Teatteri Tuomikon TAIKAOVET Nukketeatteriesitys toukkavauvasta, joka tahtoisi olla isompi, nopeampi ja rohkeampi. Vapaa pääsy, esitys sopii 2–10-vuotiaille, kesto 35 min. Tulevat näyttelyt 13.4.–12.6. | Maria Wolframin näyttely Ja sm in A no sc hk in : K iw i, 20 21 keskiviikkoina klo 18–18.45 keskusteluryhmä kirjastossa. Vapaa pääsy! 12.4., 26.4., 3.5. ja 10.5. klo 17.15–18.45| Filosofiakahvila, yhdessä filosofointia toimittaja Teppo Koskisen johdolla. 14.5. klo 10–15 | Kulttuuritalon perhepäivä Ilmoittaudu Perhepäivän tekijäksi osoitteessa https://bit.ly/kulttuuritalonperhepaiva AVOINNA ma–ke klo 12–19, to–pe klo 10–15 ja omatoimiaika ma–su 7–21 muina kuin palveluaikoina 21.2.–21.3. | Satakielikuukausi, joka on Kansainvälisen äidinkielen päivän (21.2.) ja Maailman runouden päivän (21.3) välillä. 5.4. klo 17.30 | Maukka ja Väykkä -tarinakonsertti Taidemuseolla, vapaa pääsy! Satutuokiot joka keskiviikko klo 18–18.30. Kevään viimeinen satutuokio on 27.4. Digiopastus Kaikille avoimet digiopastukset ilman ajanvarausta 14.3., 28.3., 11.4. ja 25.4. klo 15–17. Henkilökohtaiset digiopastukset 9.3., 16.3., 23.3. ja 30.3. klo 15–17 sekä 7.4. klo 10–11, 13.4. klo 14–15, 21.4. klo 10–11 ja 28.4. klo 14–15, yhden opastuksen kesto 30 minuuttia. Ajanvaraus on tehtävä viimeistään edellisenä maanantaina klo 15 mennessä p. 044 781 3568 tai orimattilan.kirjasto@orimattila.fi 8.3., 12.4. ja 10.5. klo 16–17 kirjaston lehtilukusalissa. Vapaa pääsy! Kulttuuritalo (taidemuseo ja pääkirjasto), Lahdentie 65, 16300 Orimattila 3.4. asti | Osallistu Orimattilani-ääniteoksen äänitteiden ja muistojen keruuseen 1. Kerro tarinasi kirjastoautosta ja kirjastosta löytyvään ääninauhuriin. Saat tarvittaessa apua henkilökunnalta. 2. Tallenna tarinasi kännykkäsi ääninauhurisovelluksella. Lähetä tiedosto tekstiviestinä tai whatsappin kautta numeroon +358 44 781 39 88 tai sähköpostitse osoitteeseen maisemanvaihdos@gmail.com 3. Kirjoitetut tarinat voi tuoda pääkirjastoon, kirjastoautoon, lähettää sähköpostitse osoitteeseen maisemanvaihdos@gmail.com tai postittaa osoitteeseen Orimattilan kulttuuritalo, Lahdentie 65, 16300 Orimattila, kuoreen “Orimattilani". Lisätietoja ääniteoksesta ja kevään muista tapahtumista: https://bit.ly/Orimattilani 4.4. asti | Wellamon, Kulttuuritalon ja hyvinvointitoimialan yhteinen maksuton kohtaamispaikka ikäihmisille maanantaisin klo 13–14 Taidemuseolla. Ilmoittaudu ryhmään p. 0440 187 459 tai verkossa https://bit.ly/3KsV3eA Ajankohtaista hankkeessa: 11.3. asti | Unelmien kirjasto -kirjoituskilpailu 10.4. ja 24.4. klo 12–13 | 65+-kehittelykahvit kirjastossa, vapaa pääsy! Koko maaliskuun | 65+kirjastopalveluja koskeva kysely sekä mahdollisuus varata henkilökohtainen kävelykierrosaika kirjastoon ja jakaa samalla omia kokemuksia ja parannusehdotuksia. Lisätietoja p. 044 781 3555 tai kirjasto.kuusviisplus@orimattila.fi 5.4. klo 15.15 | Paleface pääkirjaston lehtilukusalissa ja suorana netissä: https://bit.ly/KirjailijaLivePaleface 5.4. klo 16.45 | Timo Parvela taidemuseolla ja suorana netissä: https://bit.ly/KirjailijaLiveParvela Tulossa myös: 19.4. klo 17.30 | Teemu Keskisarja
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 10 – N:o 18 – 2022 AnnA HAkAmA Orimattila Toisin kuin viime vuonna, Orimattilassa tonttikauppa on tänä vuonna pyörähtänyt käyntiin jo vuoden alkumetreillä. Maankäyttöpäällikkö Ossi Hosiaisluoma kertoi helmikuun lopulla, että yksi tonttikauppa on jo sovittu ja pari muutakin on vireillä. Sovittu tonttikauppa sijoittuu Hennaan. Viime vuonna omatonttikauppa lähti Orimattilassa käyntiin vasta kesäkuussa ja vielä syksylläkin tilanne oli se, että tontteja oli luovutettu, eli myyty tai vuokrattu, tavanomaista vähemmän, vain seitsemän. Vuoden loppupuolella tonttikauppa kuitenkin vilkastui. Ossi Hosiaisluoma kertoo, että koko vuoden aikana päästiin 14 luovutettuun omakotitonttiin, joiden lisäksi kaksi henkilöä lunasti aiemman vuokratontin itselleen. Toissa vuonna oli ennätysvuosi, jolloin luovutettiin 18 omakotitonttia. Sitä aiempien useamman vuoden aikana luovutettuja omakotitontteja on ollut kymmenen molemmin puolin. – Pari viime vuotta on ollut tosia hyviä. Uskomus on, että aika samanlaista tulee tänä vuonna olemaan kuin parina viime vuonnakin, Hosiaisluoma veikkaa. Virenojan asuinalueen tonttien kysyntää jännätään Oman lisänsä tonttitarjontaan tuovat tänä vuonna Virenojalle rakentuvan asuinalueen tontit. – Katsotaan, mitä kesän korvilla valmistuva Virenojan alue tuo tullessaan. Kun ei ole ennen myyty kaavan mukaisia tontteja sieltä, ei pysty yhtään arvioimaan kuinka paljon ne mahtavat kiinnostaa. Sijaintihan on aivan loistava, Hosiaisluoma pohtii. Tonttitarjontaa Orimattilassa on hyvin ja eri puolilla kaupunkia. Uotilanrinteessä Pennalassakaan ei vielä myydä ei-oota, vaikka tontitkin ovatkin lähes kaikki luovutettu. – Pennalassa Uotilanrinne on aika hyvin myyty, eikä montaa tonttia enää ole. Suunnitelma on se, että Virenoja tulee nyt ja Pennala jatkuu sitten seuraavan vuonna. Meillä on kuitenkin maata siellä, niin on ihan hyvät näkymät useammaksi vuodeksi, Hosiaisluoma sanoo. Keskustassa Metsärinteen alueella tonttitarjontaa on myös hyvin ja Hosiaisluoman mukaan olemassa oleva kaavavaranto takaa, ettei tarjonta ole loppumassa tulevaisuudessakaan. Kiinnostus Hennan tontteja kohtaan on Hosiaisluoman mukaan hieman kohonnut. – Katsotaan, miten ne toteutuvat, mutta ainakin kyselyiden suhteen on ollut pientä buustia, hän arvioi. Orimattilassa tonttitarjonta on monipuolista ja tontteja löytyy hyvin niin keskustasta kuin kylistäkin. Kuvassa Metsärinteen asuinaluetta, missä tontteja riittää pitkälle tulevaisuuteenkin. Orimattilassa vuoden ensimmäinen tonttikauppa sovittiin Hennasta JuHo kiuru Orimattila – Kokolattiamatto! Paluu 1980-luvulle! Ruotsinlaivan tunnelmaa! Näin naureskelivat tuttavat Essi Valli-Ruhaselle ja Kalle Ruhaselle, kun perhe valotti sisustussuunnitelmiaan. Mutta epäilys vaihtunee pian ihastukseen. On helppo uskoa pariskunnan näkemystä, että pehmeä, lämmin ja ääntä vaimentava kokolattiamatto sopii jyhkeään kivitaloon, joka on hiljalleen noussut Jymylinnan rinteeseen. Uuden ajan kokolattiamattoja on asennettu koteihin jo toistakymmentä vuotta. Nykymatot ovat tiiviimpiä, kestävämpiä ja helppohoitoisempia kuin pahamaineiset ja usein huonolaatuiset 1970luvun matot, joihin lika ja pöly pääsi pesimään. – Ensin epäilin kokolattiamattoa. Mutta ne ovat kehittyneet eivätkä ole samanlaisia pölynkerääjiä kuten ennen, Kalle Ruhanen toteaa. Nykymatto pitää pölystä kiinni niin, ettei pöly nouse ilmaan kun matolla kävelee. Maton voi kuitenkin imuroida puhtaaksi. – Viikoittain olisi hyvä imuroida matto. Se vain mietityttää, katoaako pikkulegoja mattoon, Essi Valli-Ruhanen naurahtaa. Lastenhuoneisiin mattolaattaa Kokolattiamattoa Ruhaset asentavat makuuhuoneisiin. Muut lattiat ovat tummaa kivilaattaa. Lastenhuoneiden kokolattiamatto aiotaan koota tekstiililaatoista. – Lapsilla oli juuri norovirus. Mietimme, että onkohan kokolattiamatto lastenhuoneessa fiksuin ratkaisu. Mutta tekstiililaatat voi tarvittaessa vaihtaa helposti. Tekstiililaatat teipataan lattiaan. Aikuisten makuuhuoneeseen tuleva leveästä rullasta leikattava kokolattiamatto kiinnitetään lattialistojen avulla. Mattojen sävyt ovat vaalean beigeä tai vaalean harmaata. – Valinta ei ollut helppo. Vaihtoehtoja on niin paljon, Essi Valli-Ruhanen huokaa. – Toisaalta tavan tallaajaa helpottaa, kun hinta karsii vaihtoehtoja pois, Kalle Ruhanen huomauttaa. Arvokkaimmat sisustajien bongaamat matot ovat maksaneet 400 euroa neliömetriltä. Ruhaset päätyivät tekstiililaattojen osalta 55 euroa neliöltä maksaviin mattoihin. – Meidän makuuhuoneessa olisin tyytynyt sitä halvempaan, mutta juuri sitä mattoa ei ollutkaan saatavilla. Jouduin ostamaan kalliimman maton, Essi Valli-Ruhanen sanoo. Sopivasti sekaisin pehmeää ja kovaa Ruhasten uudessa kivitalossa on makuuhuoneiden ja olohuoneen seinissä paljon valkolakattua mäntypaneelia. Sen pinta on eloisa, varsinkin kun profiilina on vanhaa sormipaneelia muistuttava dyyni. Seinän kanssa samaa sävyä on keittiön kaapeissa. Myös kokolattiamatossa on eloisaa struktuuria, vaikka maton karva onkin lyhyttä ja tiivistä. Eloisuutta on myös betoniseinissä, jotka jätetään rouhean näköisiksi. – Betonitalo, kyllä kokolattiamatto pehmentää jotain. Ja puulla myös tuodaan pehmeyttä, Essi Valli-Ruhanen esittelee. Talon kokolattiamatot sopivat käytettäväksi vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Eri käyttökohteisiin, kuten portaisiin, on saatavilla omanlaisensa matot. Valtavirtaa matot eivät ole, eikä niitä myymälöissä asiakkaille tyrkytetä, Ruhaset ovat huomanneet. – Mutta matot löytyivät läheltä. Essi Valli-Ruhanen ja Kalle Ruhanen saavat puupaneelista ja kokolattiamatosta sopivaa vastavoimaa rouhealle betonille. kokolattiamatto on palannut, mutta täysin uudistuneena RAKENTAMINEN OS-teema AUTOPELTISEPPÄ SAIROLA VUOKRAAMME: • RAKENNUSKONEET • HENKILÖNOSTIMET • RAKENNUSTELINEET • MINIKAIVURIT 0,8–3,8 t • PIENKUORMAAJA • HAKKURI MOTOPALVELU VUOKRAUS: 044 78 80 200 VAIHDE: 03 777 22 555 MESSINKITIE 5, ORIMATTILA. MYYNTI: 0400 49 29 10 MOTOPALVELU .COM KONEVUOKRAAMO – MP-LIIKE Salmelantie 11, Artjärvi myynti@artjarvensahko.fi www.artjarvensahko.fi TÄYDEN PALVELUN PIENKONEHUOLTO ORIMATTILASSA www.drmpromoto.fi Huollamme kaikki pienkoneet, mönkijät, moottoripyörät, mopot ja perämoottorit. Meiltä: • Kaikki -sahat ja puutarhan pienkoneet sekä niiden huolto. • Kotimaiset teolliset kaasut, hitsauskaasut ja kaasupullot. Mpja pienkonehuolto Wanhan Amiksen polku 3 C, Orimattila Avoinna ma–pe 9–16.30 044 7512 777 044 7512 787 T R U C K C U S T O M S M a a l a a m m e j a k u s t o m o i m m e k a i k e n l a i s e t a j o n e u v o t p o t k u k e l k a s t a p u i m u r i i n . K y s y m y ö s m u o t o k u v a t ! www.karhuline.fi • 0400-411 840 / Jani Tarjoamme uudenlaista palvelua, muun muassa: MONIPUOLISET PIENKAIVUUTYÖT PUIDEN KAADOT KANTOJEN POISTOT Lisäksi: HITSAUS? JA METALLITYÖT www.excapo.fi 044 056 8408 aki.polvinen@excapo.fi Onko sinulla tarvetta pienille kaivuutöille? • Hydrauliikkajärjestelmät • Hydrauliikkasylinterit • Hydrauliikkakomponentit • Pneumatiikka • Letkut • Tarvikkeet • Suunnittelu • Valmistus • Asennus ja huolto • Kaasut ja hitsaustarvikkeet HYDROS OY Konekorjaamontie 3, 15550 NASTOLA hydros@hydros.fi Puh. (03) 876 500 Päivystys gsm 044 587 6500 Eri värien, kuosien ja materiaalien yhdistelmiä on matoissa lukemattomasti. FILLARIHUOLTAMO JARI LAITINEN 0400 458 767 jari.laitinen@pp.phnet.fi Ratsuraitti 1, Tönnö, Orimattila Polkupyörien huollot ja korjaukset Orimattilan alueella ilmainen kuljetuspalvelu www.lahden lampopumppuhuolto.fi Soita 044 309 3433 NIMESTÄÄN HUOLIMATTA ORIMATTILALAINEN! Meiltä parhaat merkit laadukkaasti asennettuna! Muista! Kauttamme myös ilmavesilämpöpumput ja maalämpö. Nyt erä esittelyilmalämpöpumppuja asennettuna alk. 990,
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 11 AnnA HAkAmA Orimattila Kyläkoulujen lakkauttamisten myötä vanhassa koulurakennuksessa asuminen ei nykyään ole poikkeuksellista. Joillakin kotina voi olla myös entinen rautatieasema. Myös Virenojalla asuvilla Kettusilla kodilla on mielenkiintoinen menneisyys. Kettusten koti ei ole koulu eikä rautatieasema, vaan entinen Virenojan tiilitehtaan työntekijöiden asuntola. Rakennus on ulkokuoreltaan punatiilinen ja seinien tarkempi tutkiminen paljastaa, että se on rakennettu kirjaimellisesti lähitiilistä, sillä monessa seinän tiiliskivessä on teksti ”Osakeyhtiö Virenojan tiilitehdas”. Asta ja Harri Kettunen muuttivat 1950-luvun alussa rakennettuun taloon 18 vuotta sitten lapsineen. Orimattilaan he tulivat jo paria vuotta aiemmin Helsingin Hakaniemestä. – Halusimme kokeilla osaisimmeko urbaanista kaupunkiympäristöstä muuttaneena asua maalla, ja vuokrasimme Sirkka Perttolan talon Pakaalta. Samalla aloimme katsella taloja ympäri Etelä-Suomea. Kun tulimme tähän pihaan, ihastuimme taloon saman tien, Kettunen sanoo. Hauskana yksityiskohtana myöhemmin ilmeni, että Harri Kettusen sukua on lähtöisin aivan läheltä. – Meni 15 vuotta, kun selvisi, että isoisoisäni ja hänen isänsä ovat kotoisin tästä kahden kilometrin päästä, Pöllön tilalta nykyisen Virenojan koulun nurkilta. Kettunen kertoo tavanneensa kaksi henkilöä, joilla on kytköksiä rakennukseen. Toinen oli asunut talossa ja toinen, edesmennyt virenojalainen Yrjö Virtala, oli rakentamassa taloa. – Hän kertoi talon rakentamisesta. Siihen aikaan oli pulaa kaikista rakennusmateriaaleista ja käytettiin niitä materiaaleja, mitä satuttiin löytämään. Tiilistä ei toki ollut pulaa. Nuoremmat olivat suoristamassa nauloja. Arkeologista seinien purkua Vuosien saatossa Kettuset ovat pikkuhiljaa remontoineet kotiaan, joka heidän muuttaessaan taloon oli jo valmiiksi varsin hyvässä kunnossa. Isoin Kettusten tekemä muutos on ollut tiilikaton uusiminen. – Se on tietysti iso remontti, kun katto revitään auki ja laitetaan uusi tiilikatto. Samalla tehtiin autotalli, joka sai päälleen myös tiilikaton. Kettusen mukaan merkittävimmät muutokset, joita rakennuksen sisälle on tehty 1950-luvun jälkeen, oli jo tehty ennen heidän muuttoaan taloon. – Emme edes tarkkaan tiedä, milloin mitäkin on tehty, mutta jos materiaaleja katsoo, veikkaisin että suurimmat muutokset on tehty 1980-luvulla. Osa menee toki arvailuksikin. Kettunen arvioi, että suhteellisen nuoren tiilitalon uumenista ei remontoidessa todennäköisesti tule vastaan isompia yllätyksiä tai aarteita. Silti esimerkiksi aikansa seinärakenteet ovat veikeitä. – Itse kun on arkeologiaa harjoittanut, niin sitä vähän katsoo sillä silmällä, mitä joku seinä pitää sisällään, kun sitä kaivelee. Esimerkiksi yhdessä puretussa seinässä oli seitsemän eri kerrosta. Ensin oli puupaneeli, sen takana puulauta, sitten pahvi, pahvin takana 15 senttiä paksu sahanpurukerros ja sitten tuli taas pahvi, lauta ja puulevy, Kettunen kertoo. mielenkiintoinen pohjapiirros Oman säväyksensä rakennukseen tuo sen aiempi käyttötarkoitus työntekijöiden asuntoina. – Talo on rakennettu tiilitehtaan työntekijöille. Pohjapiirrosta pitää vähän miettiä, millainen tämä on ollut, jos huoneisiin on pitänyt olla suora sisäänkäynti – tai käynti yhteisten tilojen kautta. Nyt se ei ole mahdollista, kun täällä on ovia muurattu kiinni ja huonejakoja muutettu, Kettunen pohdiskelee. – Eniten remonttia on tehty kellarin portaikon tuntumaan. Siellä on seinä, jossa on ovi, joka ei johda mihinkään. Tämän oven takana on nykyään sauna. Eli todennäköisesti siitä ovesta on menty ennen yhteen huoneeseen, Kettunen arvelee. Jälkeen päin rakennetulta kuistilta lähtee kolme ovea, joista kaksi vie alakerran tiloihin ja yksi yläkerran aulaan, josta pääsee kolmeen erilliseen huoneeseen. – Veikkaisin, että työntekijöiden huoneita on ollut ylhäällä kolme ja alhaalla kaksi. En osaa sanoa, ovatko he asuneet yksin vai onko huoneissa ollut perheitä, mutta aika pieniä huoneet ovat. Kaikkiaan huoneita on seitsemän ja keittiö. Tulisijoja on jokaisessa yläkerran huoneessa ja alakerrassakin kaksi. Tulipalo yläkerrassa Yläkerrasta ovat Kettuset uusineet yhden huoneen kokonaan. Harri Kettunen kertoo talon yläkerrassa olleen viitisenkymmentä vuotta sitten tulipalo, mistä merkkejä näkyi remontin yhteydessä. – Kun huoneen kattoa ja seiniä alkoi purkaa, näki siellä hiiltyneet rungot. Tulipalo oli onneksi pysynyt vain yhdessä huoneessa. Remontissa huone uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. – Seinä-, lattiaja kattomateriaalit poistettiin ja laitettiin kokonaan uusiksi, joten pystyimme päättämään myös värit. Täällä on aika paljon keltaista ja valkoista seinissä, joten siitä tuli sitten punavalkoinen huone. Talossa on myös sauna, joka on rakennettu keskikerrokseen jälkikäteen. Kettuset ovat suurentaneen talon wc:tä, joka heidän muuttaessaan oli hyvin pieni ja talon ainoa. Lisäksi yksi yläkerran vinteistä on muutettu talon toiseksi, kokonaan uudeksi wc:ksi. – Enemmän kuin isoja remontteja, teemme pintaremonttia sisällä ja ulkona. Osa on sellaista, että talo kun on vanha, on aina joku paikka hieman rempallaan. Joko siitä ei välitä tai sitten sille pitää tehdä jotain. Vanhan talon kohdalla ehkä oleellista on, että kannattaa pitää vanhan talon henki yllä. Tässä huomaa sen, että etenkin 1980luvulla tehdyt muutokset eivät oikein sovi talon henkeen. Suunnitelmissa Kettusilla on jatkaa talon remontointia. Seuraavana vuorossa voisi Harri Kettusen mukaan olla keittiö, johon hän kaipaa avoimempaa yhteyttä keittiön ja tuvan välille. – Uunien uusimista ehkä myös, sillä vanhat eivät ole niin hyviä varaamaan lämpöä. Yläkerrassa yhdestä huoneesta tulemme uusimaan lattian sekä jalkaja kattolistat. Kattolistat oli ainoa sellainen asia, johon itse kiinnitin huomiota koko talon osalta. Jos historiallisesti katsoo esimerkiksi Euroopassa vanhoja taloja, listoissa on joskus menty överiksi ja sellainen vaatii korkeat huoneet. Kattolista pitää miettiä huonekorkeuden mukaan, ettei se ole turhan leveä tai pramea – mutta ei myöskään 1980-luvun kapea neliskanttinen muovihirvitys. OS Tehtyjen kiinteistökauppojen määrä on lisääntyi viime vuonna koronapandemiasta huolimatta. Maanmittauslaitos on koonnut vuoden 2021 kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät. ? Vuonna 2021 tehtiin 75 500 kiinteistökauppaa. Se on 7,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2020. Myös kauppoihin käytetty rahamäärä kasvoi 21 prosenttia 10,8 miljardiin euroon edellisen vuoden 8,9 miljardista eurosta. Tulos on koronavuosien yllättävää jatkumoa, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta. Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Omakotitalot kiinnostivat, rantamökkien kauppa hiljeni Omakotitalojen väljyys kiinnosti korona-aikana. Kauppamäärä kasvoi 8,3 prosenttia 17 800 omakotitaloon vuonna 2021. Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä siten asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja. Vuonna 2020 korona kiihdytti rantamökkien kauppaa, mutta vuonna 2021 kauppa hiljeni. Rantamökkikauppojen määrä laski 9 prosentilla eli 4 800 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa nousi 11 prosentilla 1 560 kauppaan. Rantamökkien hintojen nousu jatkui. Mökkien keskihinta nousi 6 prosenttia 95 000 euroon edellisen vuoden 90 000 eurosta koko Suomen alueella. Osassa maakuntia hinnat nousivat yli 10 prosenttia, mutta oli myös hinnaltaan laskevia maakuntia. Peltokauppa hiljeni, metsäkaupat lisääntyivät Viime vuoden aikana tehtiin yli kahden hehtaarin puhtaita peltokauppoja kaikkiaan 740. Se on vähän yli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Yli kahden hehtaarin pelkkää metsää sisältäviä tilakauppoja tehtiin viime vuonna yli 9 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna, kauppoja kertyi noin 5 200 kappaletta. Omakotitalot kävivät viime vuonna hyvin kaupaksi, selviää Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta. kiinteistökaupassa kova kasvuvuosi edellisen koronavuoden tapaan RAKENTAMINEN OS-teema Harri Kettusen kotitalon useissa seinätiilissä lukee Osakeyhtiö Virenojan tiilitehdas. Remontteja toteutetaan rauhallista tahtia ja talon henkeä kunnioittaen kettuset remontoivat Virenojan tiilitehtaan työntekijöiden asuntolana ollutta kotiaan KUVA: AnnA HAKAmA Kettusten (kiinteistönimeltään) Metsätalo helmikuussa 2022. Hilla-tyttären remontoitu huone yläkerrassa. Kuvassa myös talon vahtikoirat, walesinspringerspanielit Ditte ja Luna. Uusien kattolistojen asennus työn alla helmikuussa 2022. 1950-luvun alun seinään upotettu kaappi oli 1980luvulla muutettu kaariholviseksi stereotasoksi. Nyt oviaukko on muurattu kiinni kipsilevyllä, toiselle puolelle ehostettu uusi pinta, vanhan seinän seitsemän eri kerrosta purettu ja valmisteilla uusi säilytystila. Tilan lämmöneristys, sähköasennus ja viimeistely ovat työn alla. KUVA: HArri KettUnen KUVA: HArri KettUnen KUVA: HArri KettUnen KUVA: HArri KettUnen KUVA: JUHo KiUrU
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 12 – N:o 18 – 2022 RAKENTAMINEN OS-teema Rautaisella ammattitaidolla kaikki maanrakennustyöt sekä kaivinkoneja koneurakoinnit. Ota yhteyttä puh. 040 753 7323 www.koneurakointivillberg.fi, villberg.petri@saunalahti.fi KONEURAKOINTI Petri Villberg Oy Maanrakennus Traktoripalvelu TRAKTORIPALVELU LAITINEN 0400 495 135 www.traktoripalvelu.net • Kylpyhuoneja saunaremontit • Kalusteja lattia-asennukset • Maalaustyöt / tapetoinnit • Timanttiporaukset / -sahaukset • Ulkomaalaukset • Purkutyöt SANEERAUS KOIVISTO OY p. 041 453 5781, Lahti / Orimattila koivisto@saneerauskoivisto.fi • timokoivisto@luukku.com HUOM! MUISTA KOTITALOUSVÄHENN YS! ? Tarjoamme: • Pensasaidat, kukkaistutukset, nurmialueet, pihasuunnittelu • Ammattipuutarhurin puutarhavihertyöt, pensaiden hoitoleikkaukset, viherrakentamisen sekä kausiylläpidon Varaa heti suunnitteluaika: Puutarhuri 040 933 3986 / Pasi p. 040 966 1470 Pro Palvelut Oy Kysy tarjousta 24/7! IHASTUTTAVA KALKKISTEN LOMAMEIJERI! • Majoitusta neljässä mökissä ja päärakennuksen huoneissa •Rantasauna ja grillikatos isolla piha-alueella •Hyvät tilat erilaisille pidoille ja koulutuksille Lomameijerintie 63, 17240 Kalkkinen Tiedustelut arkisin puh. 050 3844 230 / Soile Paajanen OSUUSKUNTA TUOTTAJAIN MAITO VAUHDIKAS KARTINGELÄMYS 045 624 0818 | Kankaantie 13, 16300 Orimattila info@lahtikarting.fi | www.lahtikarting.fi ma suljettu ti–pe klo 14–19 la klo 12–19 su klo 14–18 Aukioloajat: Asennus Helén Kaikki kattotyöt samasta osoitteesta ammattitaidolla ? Konesaumakatot ? Kattosaneeraustyöt ? Rakennuspeltityöt ja muut kattotyöt ? Piipun pellitykset ? Profiilikatot ? Kattoturvatuotteet sekä sadevesijärjestelmät -tuotteiden myynti ja asennuspalvelu soittamalla sopimuksen mukaan. Messinkitie 9, Orimattila Juha Helén 0400 494 395 | Anssi Helén 040 778 9335 www.asennushelen.fi Puutavara Eero Koskela • erikoispuut • puusepänpuut • läpisahaukset • koivu • mänty • haapa • leppä ym. varastossa • Isojen puiden sahaus vaakavannesahalla Rahikontie 173, 07500 Askola Puh. 0400-183 448 www.tuppilauta.com, eero.koskela@pp.inet.fi Soita meille! Lokakaivojen tyhjennykset sekä imuautopalvelut. Viemärien avaukset ja sulatukset. Petri Lähdemäki ? 03-780 6780 ? 0400 352 762 Päi j ät-Hä mee n L okapalvelu Ky
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 13 Juho Kiuru Myrskylä orimattilan kaupunki ja Myrskylän kunta saivat liikunnallisen elämäntavan valtionavustusta. orimattilaan tuli 25 000 euroa Liikkuva arki orimattilassa 2022 -hankkeelle. Siinä on tavoitteena lisätä liikuntaa ja edistää hyvinvointia laajasti eri ikäja kohderyhmissä. hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin sekä lisätä liikkumista kaikissa ikäryhmissä. Lisäksi halutaan lisätä orimattilalaisten tietoisuutta olemassa olevista liikuntamahdollisuuksista ja kehittää pitkällä tähtäimellä kaupungin liikuntakulttuuria. hankkeessa tehdään tiivistä toimialojen välistä yhteistyötä ja kehitetään myös liikuntapalveluiden organisaation toimintatapoja. Myrskylässä arkiliikuntaa Myrskylään myönnettiin 22 000 euroa Arkiliikuntaa osana hyvinvointia Myrskylässä -hankkeelle. Arkiliikunta osana hyvinvointia Myrskylässä on kolmivuotinen hanke, jolla kaikenikäiset myrskyläläiset aiotaan saada voimaan entistä paremmin. Arjen hyvinvointi lisää turvallisuutta ja itsestä huolehtimisen kyvykkyyttä, Myrskylässä todetaan. Aluehallintovirastot myönsivät yhteensä yli kolme miljoonaa euroa liikunnallisen elämäntavan paikallisille kehittämishankkeille. Avustusta myönnettiin yhteensä 158 hankkeelle ympäri Suomen. iidA VAShKo Orimattila orimattilan kaupungin uutena liikuntaneuvojana aloittavan Heidi Kilkin haave toteutui, kun hänet valittiin paikalliseksi liikuntaneuvojaksi. Jo opiskeluaikoina tavoite päästä orimattilaan liikuntaneuvojaksi oli selvä. – Tuntuu mukavalta aloittaa täällä työt. olen kotoisin orimattilasta, joten halusin tänne töihin. Kilkki on opiskellut Pajulahden urheiluopistossa liikunnanohjaajan perustutkinnon. hänellä on taustaa myös personal trainerina toimimisesta, Wellamon liikuntatuntien ja Jymyn lasten liikuntaryhmien vetämisestä. Kilkin työhön orimattilan kaupungin liikuntaneuvojana kuuluu muun muassa liikuntasuunnitelmien tekeminen, liikuntaja ravitsemusneuvonta sekä ryhmäliikuntojen ohjaus. Liikuntaneuvojana Kilkin työhön kuuluu myös ikääntyvien avoimen päivätoiminnan vetäminen Käkelässä tiistaisin ja torstaisin. Päivätoimintaan kuuluu kuntosalija aivojumpparyhmät. Kilkki kertoo, että kuluvan viikon ryhmiin oli ilmoittautunut jo perjantaihin mennessä monta ihmistä. – Kuntosaliryhmissä vahvistetaan lihaskuntoa kuntosalilaitteilla ja kuminauhoilla. Aivojumpparyhmissä päästään tekemään rentoa viriketoimintaa, kuten erilaisten pelien pelaamista, bingoa ja ristikoita. Ei mitään liian vakavaa. Kuntosalija aivojumpparyhmät ovat Kilkin mukaan hyödyllisiä ja tärkeitä yleisen hyvinvoinnin kannalta. – Lihaskunnon ylläpitäminen on tärkeää, ettei lihakset surkastu ja refleksit pysyvät hyvänä. Nämä auttavat siihen, että kotona pystyy asumaan mahdollisimman pitkään ilman apuja. Lisäksi ryhmissä on sosiaalinen puoli, kun pääsee näkemään muita ihmisiä. Heidi Kilkki kertoo toimivansa liikuntaneuvojana Orimattilassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Heidi Kilkki aloittaa uutena liikuntaneuvojana Orimattilassa Kun suru kohtaa perhettänne, voitte luottaa meihin. Olemme tuhkauspalveluihin erikoistunut perheyritys Myrskylästä. Surun kohdatessa, ota yhteyttä meihin tai lähimpään yhteistyöeläinlääkäriimme. Löydät lähimmän eläinlääkärin verkkosivuiltamme. 020 33 1234 Pukkilantie 265, 07600 MYRSKYLÄ www.suomenelaintuhkaus.fi MAATILOJEN TILITOIMISTO www.es-maatalouslaskenta.fi 044 239 6733 anni.nieminen@es-maatalouslaskenta.fi Uudentuvantie 50 B, 07600 Myrskylä Orimattilaan ja Myrskylään avustusta liikuntahankkeisiin idA NiVA Orimattila orimattilan rTV:n avajaisia vietettiin perjantaina. Myymälä aloitti toimintansa Lantmännen Agron entisessä kiinteistössä jo marraskuussa, mutta viralliset avajaiset haluttiin järjestää vasta keväällä, jotta muutostyöt ehdittäisiin saada valmiiksi. Myymäläpäällikkö Tero Lahtosen mukaan muutostöissä on vielä viimeisteltävää. Ensimmäisten kuukausien aikana myymälän valikoimaa on kasvatettu ja tavaroiden paikkoja vaihdettu. – Kun maatalousmyynti lähti pois, saimme lisää tilaa rautakaupan käyttöön. Etenkin sisustustuotteita, kuten lattiapäällysteiltä ja tapetteja, on tullut paljon lisää. rTV orimattilassa työskentelee tällä hetkellä 12 henkilöä. Joukossa ovat mukana Värisilmän entiset työntekijät, jotka siirtyivät yrityskauppojen myötä rTV:lle helmikuussa. Lahtosen mukaan asiakkaat ovat löytäneet uuteen myymälään ensimmäisien kuukausien aikana hyvin, mutta monella on ollut vääriä käsityksiä sen toiminnasta. – Monet ovat luulleet, että rautakauppa loppuu ja tilalle tulee maalikauppa. Jatkamme rautakauppana ja myymme rakennustarvikkeita kuten ennenkin, maalit ja muut sisustustarvikkeet ovat vain lisänä. Monipuolinen valikoima Mirjami Jaakola saapui avajaispäivänä tutustumaan myymälään ensimmäistä kertaa. – Kun täällä kiertelee katselemassa, muistuu mieleen, mitä kotona tarvitsee. Jaakolalla ei ole tällä hetkellä meneillään remonttia tai sisustusprojektia, joten mukaan tarttui vain pussillinen taulukoukkuja. – Valikoima vaikuttaa hyvältä, rakentajille ja muillekin riittää tarvikkeita, hän arvioi. Jaakola on tyytyväinen siihen, että orimattilaan tulee uusia erikoisliikkeitä ja lisää valikoimaa. – olisi hyvä, että ihmiset käyttäisivät oman kaupungin kauppoja, eivätkä lähtisi muualle, jotta saataisiin myymälät säilytettyä täällä. olen aiemmin käynyt Lahdessa rautakaupassa, mutta nyt kannatan tätä. Avajaispäivänä rTV:n myymälässä oli paikalla useita tuoteesittelijöitä. ihmisiä saapui liikkeeseen tasaisena virtana, mutta suurta tungosta ei puoleen päivään mennessä ollut ehtinyt syntyä. Kalevi ja Anneli Saari olivat tulleet keskustaan kauppareissulle ja piipahtivat samalla rTV:n avajaisissa. – Valikoima on parantunut. Aikanaan, kun rakensin paljon, Lahdesta joutui hakemaan paljon tarvikkeita, Kalevi Saari kertoi. – on hienoa, että valikoima on monipuolisempi kuin ennen. Täällä on nykyään keittiökalusteitakin, Anneli Saari totesi. Kalevi Saaren mukaan eläkkeellä ollessa rakennustarvikkeille ei enää ole paljoa tarvetta, mutta kotoa löytyy aina pieniä remontteja tehtäväksi. – Laattoja katselin juuri äsken. Kylpyhuonetta pitäisi alkaa laatoittaa uusiksi. Hikoki Power Tools -edustaja Erno Kujala (oik.) esitteli Heikki Koskelalle akkutyökalujen valikoimaa. Koskelaa kiinnosti erityisesti pyörösaha. uusi myymälä on aiheuttanut myös hämmennystä RTV:n avajaiset kiinnostivat orimattilalaisia Kalevi ja Anneli Saari tutkailivat laattoja. oS 4h-järjestö ympäri Suomea auttaa yhdeksäsluokkalaisia työllistymään ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa. Kyse on Ysit töihin -kampanjasta. Myös Ampun 4hyhdistys on mukana kampanjassa ensimmäistä kertaa, johon kuuluu muun muassa orimattila, Myrskylä ja Pukkila. Toiminta aloitetaan maaliskuussa kampanjan mallin mukaisella Ajokortti Työelämään -koulutuksella orimattilan yhteiskoulun ja Askolan koulun kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Toiminnan on tarkoitus laajentua myös muihin alueen yläkouluihin kevään jälkeen. Ajokortti työelämään -koulutuksessa opetellaan työelämään liittyviä perustietojaja taitoja. Lisäksi koulutus tarjoaa valmiuksia asiakaspalveluun. Ysit töihin -kampanjan pääyhteistyökumppani on K-ryhmä. Yhteiskoulussa järjestettävän koulutuksen lopuksi K-Supermarket orimattilan kauppias kertoo työnantajan odotuksista yhteisesti. Koulutuksen käytyä nuori saa halutessaan tukea 4h-yhdistykseltä kesätyöhaussa ja työllistymisessä. Ysit töihin -toimintaan on osallistunut vuosittain 10 000 nuorta lähes sadalta paikkakunnalta. Vuonna 2021 mukana olleista nuorista kesätöitä sai lähes 60 prosenttia, eli yli 5 000 nuorta. K-kauppiaat työllistävät ympäri Suomea alle 18– vuotiaita nuoria. Myös Orimattilan K-Supermarket on Ysit töihin -kampanjassa mukana. Ysit töihin -kampanja tukee nuorten kesätyöhakua Juho Kiuru Orimattila orimattilan Teatterin vuoden ensimmäinen ensi-ilta on reilun viikon päässä. Silloin Studionäyttämö olahuoneella orimattilan Kehräämöllä nähdään rovaniemeläisen Esko Janhusen kirjoittama monologinäytelmä Bensaa suonikohjuissa. Monologin on ohjannut Kari Kyllönen. Sikatilallinen Kirstin roolissa on Marja ”Manti” Koli. Molemmat ovat viihtyneet teatteripiireissä kymmeniä vuosia. Bensaa suonikohjuissa on tuokiokuva jämerän voimanaisen ensikohtaamisesta terveyskeskukseen ja oman elämänsä kipupisteisiin. orimattilasta sikalat ovat kadonneet, mutta samaistumispintaa Kirstissä varmasti löytyy. Monologi on kirjoitettu vuonna 2011 ja on edelleen ajankohtainen. Joitain yksityiskohtia Kyllönen on muuttanut. – Alkuperäisessä tekstissä puhuttiin, että mäkihyppääjät ovat enää ainoita oikeita urheilijoita, ohjaaja Kyllönen naurahtaa. Esityksessä on naurua luvassa myös katsomossa. intiimille olahuoneelle mahtuu 50 hengen yleisö. – Tämä on osittain hauska teksti, mutta on siinä rankempaakin juttua. Sikatilallinen Kirsti on yksin hoitanut tilaansa. Esitys ei ole kantaaottava, mutta siinä on ajankohtaisia teemoja kuten yksinäisyys ja mielenterveys, Kyllönen ja Koli sanovat. ”Sika jännittävää” Monologi on lähes tunnin mittainen ja kaikkein pisin orimattilan Teatterin monologeista. Niitä teatterilla on tehty neljä ennen Kirstin tarinaa. Se sijoittuu Pohjois-Suomeen. ohjaaja harkitsi paikan vaihtamista orimattilaan, mutta paikannimien muuttamisessa olisi ollut valtava työ. Bensaa suonikohjuissa oli alunperin tarkoitus esittää jo tammikuussa. Koronarajoitusten takia ensi-ilta siirtyi ensi helmikuulle ja nyt maaliskuulle. Kyllönen ja Koli harjoittelivat esitystä puhelimitse, koska kokoontumistilat olivat kiinni. – Se harjoittelu oli lähinnä tekstin ulkoa opettelua, mutta auttoihan sekin. Nyt alkaa luottamus lisääntymään, että tästä koronasta selvitään ja elämä jatkuu, Marja Koli toteaa. hän on orimattilasta kotoisin. Koli asuu nykyään Järvenpäässä, mutta viettää aikaansa myös mökillään Virenojalla. hän otti monologihaasteen vastaan, kun tarpeeksi kauan suostuteltiin. – on sika jännittävää olla lavalla yksin. Näytelmässä on aina toisten tuki. En tiedä vieläkään selviänkö tästä, Koli sanoo. Näyttelijän ja ohjaajan lisäksi monologiryhmään kuuluu apulaisohjaaja Susanne Mast, joka on myös kuiskaaja. hän hoitaa myös valotekniikan osassa näytöksiä. Niitä on kaikkiaan kuusi. Monologin lisäksi orimattilan teatteri tuo lavalle kolme muuta näytelmää tänä vuonna. Tirlittanin satu saa ensi-iltansa toukokuussa Jymylinnassa, Seitsemän veljestä mekastaa Jätinpesässä heinä-elokuussa ja perinteikkään syyskauhunäyttämön valtaa kolmatta kertaa Agatha Christien mestarietsivä hercule Poirot klassikkojännärissä idän pikajunan arvoitus. Bensaa suonikohjuissa Studionäyttämö Olahuoneella Kehräämöllä. Ensi-ilta 18.3. klo 19. Marja Koli Kirstin roolissa terveyskeskuksen odotushuoneessa. Sikatilallisen monologi avaa orimattilan Teatterin kauden KUVA: AnnA HAKAmA
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 14 – N:o 18 – 2022 Vuokrattavana OS Orimattilalaiset Susanna ja Erkki Bürkland ovat lähdössä koiravaljakkoajon ja -hiihdon MMkisoihin Ruotsiin. Kisat käydään torstaista sunnuntaihin Östersundin hiihtostadionin maastoissa. Susanna Bürkland kilpailee kahden ja neljän koiran valjakkoajoluokissa, ja Erkki Bürkland kahden koiran koirahiihdossa. Kilpailut käydään kolmessa osassa torstaina, perjantaina ja lauantaina. Matkaa kertyy koirahiihdossa yhteensä kolmelle päivälle 37 kilometriä, neljän koiran valjakkoajossa 25 kilometriä ja kahden koiran valjakkoajossa 15 kilometriä. Kunkin kisapäivän ajat lasketaan yhteen, ja nopein valjakko korjaa potin. – MM-kisoihin valmistautuminen alkaa olla jo loppusuoralla. Talvi tuli tänä vuonna onneksi myös Etelä-Suomeen ja se on mahdollistanut laadukkaat treenit. Koirat ovat kovassa iskussa ja ne odottavat myös innolla isoja kilpailuja, Bürklandit kertovat. Kilpailut tulevat olemaan kovatasoiset. Osallistujia on yli 20 maasta. Ruotsin-matkalle Bürklandit ottavat mukaan kaikki kymmenen kilpakoiraansa, joista valitaan itse kilpailuun kahdeksan koiraa. Valinta on vaikea, koska kaikki koirat ovat hyvässä kisakunnossa. Tälläkin kertaa Bürklandien tavoitteena on tuoda kotiin mitaleja. Susanna Bürkland kisavauhdissa. Bürklandit koiravaljakkoajon MM-kisoihin Ruotsiin Työsuorituksia Työsuorituksia Konsertteja Kokouksia Ravintoloita Kitarakonsertti. Queen, Dire Straits, Sibelius, Santana ja monet muut klassikot soolokitaralla. Orimattila, Jymylinna pe 11.3. klo 18. Liput 10 € ovelta tai www.tomipaldanius.com Sekalaisia Tietävälän Martat VUOSIKOKOUS pidetään ti 22.03. 2022 klo 18.00 Anne Mäkisellä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Hallitus Kuulutuksia ORIMATTILAN KAUPUNKI TIEDOTTAA KULTTUURIJA NUORISOAVUSTUKSET Orimattilan opetusja kasvatusvaliokunta julistaa haettavaksi kulttuurija nuorisoavustukset, jotka jaetaan kerran vuodessa toimintaja kohdeavustuksina Orimattilan nuorisoyhdistyksille, nuorten toimintaryhmille ja paikallisille kulttuurityötä tekeville yhdistyksille vuoden 2022 toimintaan. Opetusja kasvatusvaliokunnalle osoitetut hakemuksen liitteineen tulee toimittaa 11.4.2022 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Pappilantie 2, 16300 Orimattila. Kuoreen merkintä, mitä avustusta haetaan. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemuksen yhteydessä on lähetettävä yhdistyksen vuosikokouksen hyväksymät: – edellisen vuoden toimintakertomus – edellisen vuoden tilinpäätös – edellisen vuoden tilintarkastuskertomus (isot yhdistykset) ja toiminnantarkastuskertomus (pienemmät yhdistykset) – kuluvan vuoden talousarvio – kuluvan vuoden toimintasuunnitelma Hakuajan jälkeen hakemusta on mahdollisuus täydentää viikon ajan. Myöhästyneet tai puutteelliset hakemukset, joita ei ensimmäisen korjauspyynnön jälkeen ja ajallaan ole korjattu tai täydennetty, jätetään käsittelemättä. Hakemuslomakkeita saa osoitteesta Pappilantie 2 [2. krs], 16300 Orimattila tai lomakkeet voi tulostaa kaupungin kotisivuilta (https:// bit.ly/avustushaku). Avustusmuodot sekä jakoperusteet ovat kaupungin kotisivuilla. Lisätietoja antavat – kulttuuriavustukset, kulttuuripäällikkö p. 040 569 6672 – nuorisoavustukset, opetuspäällikkö p. 040 844 1750 Orimattila 1.3.2021 Opetusja kasvatusvaliokunta Ikkunoiden pesua. Soita ja pyydä tarjous. Nyrs Edith Tmi p. 044 243 1701 OS Hiihtosuunnistuksen talven viimeiset SM-kilpailut käytiin lauantaina Sonkajärvellä pitkän matkan merkeissä. Hannu-Pekka Pukema suunnisti miesten pääsarjassa, taitoradalla, hienosti neljänneksi vain reipas minuutti pronssitilasta. Toisen Rastivarsojen pistetilan metsästi Markku Hämäläinen ollen viides. Sonkajärvi 5.3., hiihtosuunnistus SM-pitkä H21 22.0 km 1) Tero Linnainmaa KyRa 1.14.18, 2) Ville-Petteri Saarela KemU 1.15.17, 3) Joona Huila Hiisi 1.16.14, 4) Hannu-Pekka Pukema RaVa 1.17.27 H50 11.6 km 1) Raino Pesu LHR 40.01,...) Jyrki Tuokko RaVa 57.20. H60 10.1 km 1) Pasi Martikainen KeuKi 41.15, 2) Juhani Jetsonen OC-DUBHE 43.07, 3) Asko Sippola KuortKu 43.37,.. 5) Markku Hämäläinen RaVa 45.18. Hiihtosuunnistuksen SMpitkä Hannu-Pekka Pukema neljäs Henkilöauto ajoi ulos Kuivannontieltä lauantaina alkuillasta. Autossa oli vain yksi henkilö. Hänelle ei tullut näkyviä vammoja onnettomuudessa. Onnettomuus sattui muutama kilometri Kuivannon keskustasta pohjoiseen. Pelastuslaitoksen mukaan auto ei ajanut kovaa vauhtia. Ulosajo Kuivannolla MiSKA MiETTinEn Orimattila Japanin hiihtosuunnistusmaajoukkue on valmistautumassa pian käytäviin lajin MM-kisoihin Päijät-Hämeessä. Joukkue majoittuu Pajulahden Urheiluopistolla nastolassa ja treenaa muun muassa Orimattilassa. Orimattilan Ämmäntöyräs valikoitui joukkueen harjoituspyhätöksi valmiin karttapohjan ja hyvän uraston vuoksi, Orimattilan Sanomille viestittiin. – Tervalan Mika, Suomen hiihtosuunnistusjoukkueen huoltopäällikkö, yhdytti EM-kisoissa, Rastivarsojen valmennusvastaava Markku Hämäläinen lisäsi. Japanilaisten ohjelmassa oli lisäksi sunnuntaina Sonkajärvellä SM-pitkämatka. Tiimi on pieni, nuorten miesten ja naisten nelihenkinen kisaryhmä sekä huoltoja valmennusväki. Geologiaa Tokiossa opiskeleva Yuki ishihara on joukkueen ykkösnimi. Hän esitteli käyneensä Suomessa jo loppiaisen hujakoilla imatran rastiviikolla. ishihara osallistui myös Bulgarian EM-kisoihin, joissa urheilija tiedusteli Tervalalta mahdollisuutta harjoitella Suomessa ennen MM-kisoja. Sen voisi mieltää melkoiseksi luottamuslauseeksi maan ykkösnimeltä. Tervala tuttuihin MM-maastoihin Hiihtosuunnistuksen MM-kisat puolestaan käydään Keminmaalla kuun puolessa välissä. Sinne japanilaisten lisäksi on lähdössä kotimaisia ja orimattilalaisia värejä kantava Miska Tervala. Lähtökohdat ovat oivat, sillä reilu viikko sitten hän otti yhdessä Sergei Gorlanovin ja HannuPekka Pukeman kanssa Rastivarsoille SM-hopeaa iisalmen viestistä. Tervala oli tyytyväinen hopealle taipumisesta huolimatta. Bulgarian EM-kisojen korvilla hän sai koronavirustartunnan. Se on näkynyt muun muassa harMyös Miska Tervala sai kisalipun Japanin hiihtosuunnistusmaajoukkue treenaa Orimattilassa kohti MM-kisoja • LVI-urakointi, -asennukset ja -huollot • LVI-saneeraukset ja -remontit • Lämpöratkaisut Rami: 040 558 4557 Kim: 040 507 5495 www.putkipari.fi putkipari@putkipari.fi Paras kumppanisi rakentamiseen ja remontointiin: Puh. 050 5183 763 Orimattila weckman@hotmail.fi ? uudisrakentaminen ? remontit ? laatoitukset Rakennustyö Weckman LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA KUMIja LASIHUOLTO – auton renkaat – tuulilasit – rengastyöt – koristelasit – rakennuslasit – peilit ORIMATTILA puh. 03-777 1670 LÄMPÖPUMPUT Lämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto. Nimestään huolimatta orimattilalainen. Soita 044 309 3433 SIIVOUSPALVELUA LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 03-884 830, 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – yli 30v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PYYDÄ TARJOUS • Keittiökaapistot • Makuuhuonekomerot • Eteisryhmät • Irto-ovet • Työpöytätasot • Paljon ovivaihtoehtoja PUUJA KALUSTETUOTE Veljekset Ovaska Hirsitie 5, Orimattila p. 03-777 3308, 050 585 3468 www.velj-ovaska.fi ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Myymälä 040-513 8073 avoinna ma–pe 8.00–16.00 Tokkolantie 8 www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti AUTOJA KULJETUSALA RAKENTAMINEN PUHELIMITSE: 03-876 678 ark. 8–16 SÄHKÖPOSTILLA: tilaukset@orimattilansanomat.fi VERKOSSA: www.orimattilansanomat.fi Digilisä 1 €/kk Kestotilauksen voi maksaa erissä. Uudelle kestotilaajalle 2 kk:n lehdet kaupan päälle. TEE TILAUS: Halvin tapa tilata Orimattilan Sanomat on kestotilaus Määräaikaistarjoukset 3 kk 48 € | 6 kk 91 € Yhden erän kesto 169 € /vuosi Diginä 3 kk 36 € | 6 kk 72 € ORIMATTILAN SANOMAT ORIMATTILAN SANOMAT ORIMATTILAN SANOMAT Liikekulmassa, Erkontie 20 vuokrattavana n. 100 m 2 LIIKETILAA suurin näyteikkunoin Tiedustelut: Lauri Hakama 040 832 3028 KUVA: RAlf Schomy TEHTAASSA NYT UUSI RUOKALISTA Tervetuloa maistelemaan! Tarkemmat tiedot www.ravintolatehdas.fi Pöytävaraukset 010 327 4400 / ravintola@ ravintolatehdas.fi Erkontie 11, Orimattila KUVA: RAStiVARSAt Kaikki pesulapalvelut koteihin ja yrityksiin Rekolanpohjankatu 6, 15300 Lahti puh. (03) 756 1710 • www.ipa-pesu.fi joittelussa sekä yleisessä vireystilassa, mutta miehen kunto paranee alati kohti kotikisoja. Tervala odottaa näitä luottavaisin mielin. – Pitää olla realisti, eli aivan huippukunnossa siellä ei tulla olemaan mutta varmasti riittävässä kohtuullisiin sijoituksiin, Tervala arvioi. Tulevat arvokisamaastot ovat tutut. Odotettavissa on urheilijan sanojen mukaan ”perussuomalaista hiihtosuunnistusta”. Maastot ovat tuttuja urheilijalle, joka ottaa alkaneella viikolla leirien ja SM-pitkän jälkeen rauhallisemmin. – Hyvillä miettein ollaan, kun kyseessä ovat kuitenkin MM-kotikisat. Kallinkankaalla olen joskus ollut nuorten SM-viesteissä maastohiihdossa Hollolan Urheilijoiden väreissä. Sieltä löytyy myös yksi maajoukkue-edustus nuorten PM-kisoista parilta matkalta. Japanin maajoukkueen Hibiki Sano (vas.), Yoshito Shimizu ja Yuki Ishihara viihtyivät Ämmäntöyräällä. Orimattilan palokunta sai keskiviikkona iltapäivällä hälytyksen Heinämaalle. Asukas oli lämmittänyt takkaa, ja savut olivat tulleet sisälle. Tulipaloa talossa ei ollut. Palokunta tuuletti savut pois. Takasta savut sisätilaan Suomessa on herännyt vahva solidaarisuus Ukrainaa ja sen hätää kärsiviä asukkaita kohtaan. Poliisi varoittaa, että kriisitilanteissa laillisten keräysten ohella ilmaantuu poikkeuksetta myös epärehellistä toimintaa. – Lahjoittajana varmistat parhaiten rahallisen tuen perille menemisen lahjoittamalla ensisijaisesti vain rahankeräysluvan saaneiden tahojen kautta, poliisi neuvoo. Laillisen keräyksen tunnistaa siitä, että kerääjä ilmoittaa rahan pyytämisen yhteydessä joko rahankeräysluvan tai pienkeräyksen numeron. Lisäksi rahankeräysluvan saaneet tahot on listattu poliisin internetsivuilla www.poliisi.fi/rahankeraykset. Listausta päivitetään kuukausittain. – Suomi haluaa auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia. Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että ne tahot, jotka apua kykenevät Ukrainaan toimittamaan, voivat mahdollisimman nopeasti niin tehdä. Samalla turvaamme lahjoittajien luottamusta rahaa kerääviin toimijoihin tarkistamalla lupaa hakevien taustat, Pauliina Päivinen Poliisihallituksen Arpajaishallinnosta sanoo. Rahankerääjän rehellisyys kannattaa varmistaa
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 2022 – N:o 18 – 15 Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner Ke s k i v i i k ko 9. 3 . T i i s t a i 8 . 3 . R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Tiistai 8.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto: Miksi häpeämme niin paljon? 11.00 Klasariparatiisi: Hyvää musiikkia hyvään päivään 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Anna Laineen opetukset: Jos et halua, älä mene metsään. Luonto on kaikkialla 14.50 Kielen päällä 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.5515.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.05 Romano mirits. Romanielämää 18.20-18.29 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää – Eerika Rantasen tähänastinen elämä: Lauttasaari 19.27 Yksi on hyvää seuraa 19.30 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.50 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto: Miksi häpeämme niin paljon? 23.00 Iltahartaus 23.10-6.00 Yöklassinen. Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Kysy! 18.50 Merisää. 18.55 Kysy! 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Kysy! 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Radio Suomen Ilta 20.20 Olli Haapakankaan henkinen Hilversum 20.40 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio – toiveiden yö. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 2.54 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen. 3.54-4.00 Yöradio. Keskiviikko 9.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Brysselin kone 11.0011.50 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen – Lauluyhtye Rajaton 25 vuotta 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Timantteja ja ruostetta 18.00 Minne Rinne vie 18.20-18.29 Alastalon salissa 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Kuusi kuvaa muodin tutkimuksen professori Annamari Vänskän elämästä 22.50 Kielen päällä 23.00 Iltahartaus 23.10-6.00 Yöklassinen. Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Ilta. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Luonto-Suomen geologiailta 0203-17600 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen geologiailta 0203-17600 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen geologiailta 0203-17600 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Metsäradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Pollari. Rock-etsivä 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio – toiveiden yö. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Kantritohtori Teppo Nättilä. 2.54 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Kissankehto – Susanna Vainiola. 3.554.00 Yöradio. Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 MOT 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hope Street (12) 13.15 Riihalan valtias (7) 14.35 Timo ja kylän viimeiset lehmät 15.00 Ylen aamun parhaat 15.55 A-studio 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Hope Street (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Lapset ja roskaruoka 20.00 Akuutti: Apu ahdistaviin pakko-oireisiin 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.50 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Hollington Drive (12) 22.45 Oddasat 23.00 Perjantai: Ukrainan sota – hätä ja häpeä 23.40 Puoli seitsemän 00.10 Uutisikkuna Yle TV2 06.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 8.3. 06.53 Humps (S) 07.02 Killen kimppakyyti (S) 07.14 Killi ja Kiki (S) 07.19 Pikku perunat (S) 07.23 Laura (S) 07.38 Retki-Roope (S) 07.49 Askarrellaan 07.55 Utelias Vili (S) 08.21 Galaxi 08.22 Tipu Touhukas (7) 08.24 Villit futarit (7) 08.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 09.00 Sydänmailla (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Pekingin paralympialaiset 11.15 Naissotilaat 3 11.45 Jopet-show (S) 12.10 McLeodin tyttäret (12) 12.55 Tanskalainen maajussi 13.25 Casualty (12) 14.15 Paksut pariskunnat 14.45 Ahdistaa non stop 15.10 Siskonpeti (7) 15.35 Sohvaperunat 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pekingin paralympialaiset, päivän huippuhetket 19.00 Myrskyluodon Maija (7) 20.00 Puutarhakausi 21.00 Toivotut: Tankki täyteen (S) 21.30 Velipuolikuu (7) 21.55 Siskonpeti (7) 22.20 Rikostutkijat (16) 23.20 Tytöt 18 23.45 Auringonpistos (7) 00.00 Uutisikkuna 03.55 Pekingin paralympialaiset MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Salatut elämät: Pihlajasatu (12) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Paras vuosi ikinä (7) 13.00 Putous 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 MasterChef Suomi 21.00 Bachelor 2022 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Karuselli (S) 23.05 Aallonmurtaja (12) 00.05 Kenen kotona? 01.00 Kuutamolla 01.55 Suomen paras palomies 02.50 First Dates UK 03.45 Remontilla rahoiksi 04.40 10 vuotta nuoremmaksi 10 päivässä Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Bing (S) 06.10 Rusty Rivets (S) 06.35 Kindi Kids (S) 06.40 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Sunny Bunnies (S) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 10.30 Jaksa paremmin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.25 Annan herkulliset leivonnaiset 14.55 Annan herkulliset leivonnaiset 15.25 Remppa vai muutto Vancouver 16.25 Onnenarpa 16.30 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 17.30 Farmi Suomi 19.00 Poliisit 2022 (7) 20.00 4D: Haluan näyttää julkkikselta (12) 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 22.00 Tulossa: Suomen Tulli rikosten jäljillä (7) 22.05 4D: Elämäni friikkinä 23.15 4D: Seksikäs somea varten (7) 00.15 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 01.15 4D: Seksin saloja (12) 02.20 Australian rajalla 02.50 Australian rajalla 03.20 Australian rajalla 03.50 Amerikan kovimmat keräilijät Sub 06.30 Monchhichi (S) 06.40 Monchhichi (S) 06.50 Muumilaakson tarinoita (S) 07.15 Muumilaakson tarinoita (S) 07.40 Denver – viimeinen dinosaurus (S) 07.55 Zig & Sharko (S) 08.05 Daltonit (S) 08.30 Oggi ja torakat (7) 09.00 Mutsi (S) 09.30 Valitut Palat Collection 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale 12.30 Salatut elämät (12) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Baywatch (12) 15.00 Suurmestari UK 16.00 Pitääkö olla huolissaan? 17.00 Super-Jahti 18.00 Moderni perhe (12) 18.30 Moderni perhe (S) 19.00 Frendit (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: La La Land (S) 23.35 Olen Julkkis. Päästäkää Minut Pois! 01.00 Suurmestari UK 01.55 Pitääkö olla huolissaan? 02.50 Penkinlämmittäjät 03.50 Baywatch (12) 04.45 Simpsonit (7) Yle Teema & Fem 08.25 YLE FEM 08.25 Aito kullankaivaja 09.05 Efter Nio 10.05 Taivaallista menoa: Voimattomana huumeiden edessä 10.30 Saariston sankarit 11.00 ”Totuus” Palmen murhasta 12.00 YLE TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcántaran perhe (7) 13.15 Historia: Richard Nixonin nousu ja tuho 14.05 Ihmisen kaupunki 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.55 Arkkitehdin kotona 17.25 YLE FEM 17.25 Pingviinejä ja pieniä ihmeitä (S) 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Kuningatar Margareetan 50 vuotta valtaistuimella 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Sairaanhoito-opisto (12) 20.40 Aalto-dialogi (S) 21.00 Historia: Kadonneiden maailmojen aarteet 22.00 Ennen elokuvaa: Mies joka tiesi liikaa 22.05 Kino Suomi: Kalervo Palsa ja Kuriton käsi (16) 23.15 Uusi Kino: Shake! (S) 23.22 Uusi Kino: Kuka on nainen? 23.35 Rockin klassikkolevyt: The Kinks Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Linna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.50 Yle Uutiset Uusimaa 10.58 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.06 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.14 Yle Uutiset Häme 11.22 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.30 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.38 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.46 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.54 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.02 Yle Uutiset Lappi 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Hope Street (12) 13.15 Vieras mies tuli taloon (7) 14.55 Ylen aamun parhaat 15.40 A-studio viittomakielellä 16.10 MOT 16.40 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Hope Street (12) 18.00 Yle Uutiset 18.21 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Vaietut arktiset sodat (12) 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Paha paikka (12) 22.45 Oddasat 23.00 Viimeinen sana 23.30 Puoli seitsemän 00.00 Uutisikkuna Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 9.3. 06.52 Pusse (S) 07.03 Tilkkupeiton tarinoita (S) 07.07 Henrietta (S) 07.16 Kaapo (S) 07.39 Runoja & rusinoita (S) 07.46 Neposen seikkailut (S) 08.02 Kallen keittiö (S) 08.16 Galaxi 08.17 Pok ja Mok (7) 08.24 Aika härdelli! (7) 08.36 Minä, Elvis Riboldi (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 09.00 Sydänmailla (12) 09.45 Uusi Päivä (S) 10.15 Pekingin paralympialaiset 11.15 Tytöt 18 11.45 Jopet-show (S) 12.10 McLeodin tyttäret (12) 12.53 Tanskalainen maajussi 13.20 Casualty (12) 14.10 Paksut pariskunnat 14.40 Ahdistaa non stop 15.05 Siskonpeti (7) 15.30 Myrskyluodon Maija (7) 16.30 Uusi Päivä (S) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Pekingin paralympialaiset, päivän huippuhetket 18.30 Enemmän kuin jalkapalloa – Huuhkajat EM-kisoissa 19.00 Myrskyluodon Maija (7) 20.00 Michael Palin: Elämäni matkat 20.45 Luottomies 3 (7) 21.00 Napamiehet (12) 21.20 Napamiehet (12) 21.45 Siskonpeti (7) 22.10 Tytöt 18 22.40 Sotalaiva: Elämää merellä 23.25 Mr. Robot (16) 00.15 Uutisikkuna 03.55 Pekingin paralympialaiset MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Uutisaamu 07.00 Uutisaamu 08.00 Uutisaamu 09.10 Uutisaamu 09.30 Emmerdale (7) 10.00 Kauniit ja rohkeat (S) 10.30 Salatut elämät: Pihlajasatu (12) 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Valitut Palat Collection 12.30 Jamie Oliver: Helpot arkiruoat 13.00 Laulu Rakkaudelle: Secret Song Suomi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 MasterChef Suomi 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Kauniit ja rohkeat (S) 16.55 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale (12) 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kotoisa 21.00 Asian ytimessä 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.20 Bull (7) 00.20 MasterChef Suomi 01.15 Jahti 02.10 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! 03.10 Supernanny 04.05 American Horror Story (16) Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Bing (S) 06.10 Rusty Rivets (S) 06.35 Kindi Kids (S) 06.40 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 07.05 Pyjamasankarit (7) 07.30 My Little Pony: Pony Life (S) 07.45 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 08.00 LEGO Ninjago (7) 08.15 Tobot Galaxy Detectives (7) 08.30 Sunny Bunnies (S) 08.35 Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien nousu (7) 09.00 Remppa vai muutto Vancouver 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 10.30 Annan herkulliset leivonnaiset 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.25 Annan herkulliset leivonnaiset 14.55 Remppa vai muutto Vancouver 15.55 Rikkaat ja rahattomat 16.55 Onnenarpa 17.00 Remppa vai muutto Suomi 18.00 MasterChef Australia VIP 19.55 Tulossa: Huvila & Huussi 20.00 Suurin pudottaja Suomi 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Rillit huurussa (S) 21.30 Rillit huurussa (S) 22.00 Tulossa: Burgerimiehet Pohjolassa 22.05 Paratiisihotelli Suomi (7) 23.05 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7) 00.05 Rillit huurussa (S) 00.35 Rillit huurussa (S) 01.05 Stand Up! (S) 02.05 Kuppilat kuntoon, Hans Välimäki! 03.05 Panttilainaamo 04.00 Amerikan kovimmat keräilijät Sub 06.30 Monchhichi (S) 06.40 Monchhichi (S) 06.50 Muumilaakson tarinoita (S) 07.15 Muumilaakson tarinoita (S) 07.40 Denver – viimeinen dinosaurus (S) 07.55 Zig & Sharko (S) 08.05 Winx-klubi (7) 08.30 Heidi (S) 09.00 Oggi ja torakat (7) 09.30 Valitut Palat Collection 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Neljän tähden illallinen 11.30 Neljän tähden illallinen 12.00 Emmerdale (7) 12.30 Salatut elämät (12) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 UEFA Champions League: Huippuhetket 14.00 Baywatch (12) 15.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 16.00 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) 17.00 Kenen kotona? 18.00 Moderni perhe (S) 18.30 Moderni perhe (S) 19.00 Frendit (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Simpsonit (7) 21.00 Subleffa: Vares – Sheriffi (16) 22.40 Subleffa: Terminator 2 – Tuomion päivä (16) 01.30 Eloonjääneet (16) 02.25 Eloonjääneet (16) 03.20 Poliisit UK: Ajojahti (12) 04.15 Baywatch (12) Yle Teema & Fem 08.20 YLE FEM 08.20 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.40 Eläinsairaala 09.40 Elämän tarkoitus 10.10 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 10.20 Tiettömän taipaleen takana 11.00 Strömsö 11.30 Mitä on olla nainen? 12.00 YLE TEEMA 12.00 Phil Lynott – kun olen poissa (12) 13.55 Cinecittà – elokuvastudion tarina (12) 14.50 Uusi Kino: Pilkkihiihto (S) 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi (7) 16.55 Arkkitehdin kotona 17.25 YLE FEM 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.35 Uudista minut 18.45 Koska olet nainen 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.15 Aalto-dialogi (S) 22.25 Ruokamatka Cornwalliin 22.55 Kino: Hummeri (12) Sudokun ratkaisu (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: B 5A 5E E F2 6E 8 7 4 6 1 3 5 2 9 3 5 2 4 9 7 8 1 6 6 1 9 8 2 5 3 4 7 9 2 3 1 5 4 6 7 8 5 4 6 7 8 2 1 9 3 1 8 7 9 3 6 4 5 2 7 9 5 3 6 1 2 8 4 2 6 8 5 4 9 7 3 1 4 3 1 2 7 8 9 6 5 Tiistai 8.3. Yle Radio 1 klo 10: Sari Valto: Miksi häpeämme niin paljon? Sari Valton ohjelmassa keskustellaan ajan ilmiöistä, arjen puheenaiheista ja joskus kipeistäkin ihmiselämän ongelmista. Keskiviikko 9.3. Yle Radio 1 klo 22.05: Kuusi kuvaa muodin tutkimuksen professori Annamari Vänskän elämästä. Muodin tutkimuksen professorina Aalto-yliopistossa työskentelevää Vänskää kiinnostaa muodin merkitys identiteettien ja ihmisyyden määrittelyssä, ja sen hetkellisyys ja katoavuus. Toimittaja Jonni Roos. Yle TV1 klo klo 14.35: Timo ja kylän viimeiset lehmät. Timo Liimatainen on pitänyt karjatilaa 30 vuotta. Kuten useat muut pienet lypsykarjatilat, Liimatainen on päättänyt luopua karjastaan ja samalla myös elinkeinostaan. Dokumentti seuraa Timon ja hänen lehmiensä viimeistä yhteistä vuotta 2021 Viitasaaren Vuorilahden kylässä. Yle Sub klo 21: Subleffa: Vares – Sheriffi (16). Jussi Vares löytää kaksi ruumista Turun laitamilta: naisen, jota on ammuttu päähän, ja miehen, jonka keho on täynnä riimuja muistuttavia viiltoja, jotka viittaavat siihen, että murha olisi ollut osa hämärää rituaalia. Vuotta myöhemmin Vares palkataan tutkimaan näitä henkirikoksia. Ohjaaja: Hannu Salonen, Suomi 2015 (87’). Pääosissa: Antti Reini, Jukka Puotila, Jukka-Pekka Palo, Jasper Pääkkönen, Karoliina Blackburn, Jarmo Perälä.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 8. päivänä 16 – N:o 18 – 2022 Orimattila: Vesitornintie 1, puh. 03 872 530 Palvelemme: ma–pe 9–18, la 9–14 rtv.store 159 00 kpl 155 00 kpl Sähkökiuas Narvi NM 600 Musta ERÄ! Loput Makita-radiot DMR108/DMR114 189 00 kpl Svedbergs WC-istuin 9021 Sis. kova kansi Katuluuta Piassava + Jäärauta Patrol Yhteishintaan 20 00 pkt Aitaköysi 19 90 kpl Nahkhiir.fi Kohta alkaa uintikelit, onko pihasi silloin esittelykunnossa? Näköalapaikka/ Utsiktsplatsen 2022 www.nakoalapaikka.info söker du jobb? etsitkö töitä? Juo ntaj ana Nicke Lignell Virtuaalinen rekrytointitapahtuma Näköalapaikka 2022 torstaina 10.3.2022 klo 10–14. Virtuellt rekryteringsevenemang Utsiktsplatsen 2022 torsdag 10.03.2022 kl. 10-14. METSÄPALVELU metsätimo MTI Timo Lindgrén puh. 0400 687 831 Onko kodissasi pientä laitettavaa? Asennan: Taulut, peilit, verhotangot ym. Tukikahvat, kynnysluiskat Laitehankinnat ja asennukset ym. Vaihdan: Palaneet lamput Ilmanvaihdon suodattimet Paristot palovaroittimiin jne. Puh. 0400 498 499 Maksu käy myös kortilla. 15 min työstä 15,1 h 40,(sis. alv ja pientarvikkeet) Hi nn at alk . Maalaus ja saneeraus Kari Arola 0400 716 965 www.orimattilansanomat.fi