1/ 2 2 5 | 2 6 .2 .2 2 5 | 6 5 . v u o si k e rt a OYL 1:25 taittopohja.indd 1 OYL 1:25 taittopohja.indd 1 17.2.2025 14.48 17.2.2025 14.48
TÄSSÄ NUMEROSSA 2 16 11 6 4 3 20 28 32 36 Jotain muutakin kuin juomapelejä Yliopistolla on kääritty hihat kielimuurin murtamiseksi. Never-ending advocacy The new board of the Student Union has started the year with a bang. Get to know the board members. Asteen verran paskempi kaupunki Viime vuonna Oulu kompuroi kohuissa ja koki poikkeuksellisen aallon rasistisesti motivoituneita väkivaltarikoksia. Kulttuuria kaupungilla Kinky Boots haastaa ennakkoluuloja ilolla ja valtavalla energialla. Alumnilta oppia Oulun yliopistosta vuonna 2013 valmistunut Maria Burrow tasapainoilee asiantuntijan työn sekä kirjoittamisen välillä. Ystäväkirja Ylkkärin ystäväkirjassa tutustutaan Oulun yliopiston uuden Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskuksen johtajaan. 40 43 Päätoimittajalta Yhteinen totuus katoaa median eriytymisen myötä. Ilmoitustaulu OYY:n toimisto muuttaa maaliskuussa. Päähenkilö Jäätävän hyvä opettaja 2024 Pietu Halonen on kutsumusammatissaan. Maailma ei valmistu vuodessa OYY:n vuoden 2025 hallitus esittäytyy. Sikailua, rivijäseniä ja syitä juhlia aamunkajoon Ovatko OYY:n vuosijuhlat koko jäsenistön tapahtuma vai eliitin juhla, jossa jäsenistön varoja törsätään verkostoitumiseen? Not fluent in Finnish yet? No worries, we have included some translated articles for this issue. You can also find most of our articles translated in English on our website . Go check it out and keep up with what’s happening in the university community! OYL 1:25 taittopohja.indd 2 OYL 1:25 taittopohja.indd 2 17.2.2025 14.48 17.2.2025 14.48
1/2025 26.2.2025 65. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2025 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Miia Torro, Kalle Parviainen, Pete Huttunen, Siru Tirronen, Kirsi Uusitalo, Toni Keränen ja Miro Ukkola KANNEN KUVA Siru Tirronen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti Oulun ylioppilaslehden podcast 3 E lämme ajassa, jossa informaatiotulva on ennennäkemätöntä. Sosiaalinen media, verkkouutiset ja perinteinen journalismi kilpailevat kuluttajien huomiosta, mutta samalla median kulutus on muuttunut yhä eriytyneemmäksi. Siinä missä sosiaalisen median toivottiin nousevan virtuaaliseksi toriksi, jossa kaikki äänet pääsevät kuuluviin, on käynyt valitettavan selväksi, että myös näille alustoille on rantautunut sensuurin ja epätasaisen informaation jakamisen kulttuuri. Ihmiset paitsi hakeutuvat omaa maailmankuvaansa vahvistaviin kupliin, joissa vahvistusharha ja algoritmien ohjaama sisältö syventävät kuiluja yhteiskunnassa, mutta nyt sosiaalisen median jättien omistajat hännystelevät yhtä maailman markkinatalouden tämän hetken vaikutusvaltaisinta henkilöä sensuroiden sisältöjä. Tämä nähtiin jo presidentti Trumpin virkaanastujaispäivänä, kun sensuuri iski eri alustoille. Kuluttajalta vaaditaan aktiivista kriittistä tarkastelua ja valveutuneisuutta. Kyky arvioida lähteiden luotettavuutta, ymmärtää uutisten kontekstia ja tunnistaa tarkoitushakuisia sisältöjä on nykypäivän tietoyhteiskunnassa elintärkeää. PUHDASTA OBJEKTIIVISUUTTA on harvoin olemassa. Vaikka perinteistä mediaa tituleerataan vallan vahtikoiraksi ja objektiivisen tiedon lähteeksi, on sielläkin taustalla ihmisiä, joilla jokaisella on oma näkemyksensä maailmasta. Mikä kuitenkin yhdistää lehdistöä on sananvapaus ja journalistinen totuuteen pyrkivä eettinen koodisto. Sosiaalinen media sen sijaan on muuttunut täysin villiksi länneksi, jossa raha ratkaisee. Siinä missä somejättien taustalla vaikuttavat henkilökohtaiset ja kapitalistiset intressit, on perinteisen median pyrkimys edelleen sama: palvella lukijaansa ja edistää tiedonsaantia. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, ei itseään ylpeästi diktaattoriksi kutsuvalle presidentille. MEDIAN SEGREGOITUMINEN on johtanut siihen, että ihmiset kuluttavat eri mediakanavia omien ennakkokäsitystensä mukaisesti. Osa valitsee perinteiset tiedotusvälineet, toiset suosivat vaihtoehtoisia medioita, ja moni seuraa vain sosiaalisessa mediassa suositeltuja sisältöjä. Tämä kehitys voi johtaa polarisaatioon, jossa yhteinen totuus katoaa ja yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy. Kun eri ryhmät eivät jaa samoja tiedollisia lähtökohtia, myös demokraattisen päätöksenteon perusta heikentyy. Lukijan on hyvä huomioida, että tämänkin tekstin kirjoittajalla on oma lehmä ojassa perinteisen median puolustajana. Median eriytyminen on uhka demokratialle PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA Kun sosiaalinen media korvaa perinteisen median tiedon välittäjänä, yhteinen totuus katoaa. OYL 1:25 taittopohja.indd 3 OYL 1:25 taittopohja.indd 3 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
4 ILMOITUSTAULU OYY:n toimisto muuttaa maaliskuussa Ylioppilaskunnan toimisto ja palvelupiste muuttavat maaliskuussa 2025, mutta palvelut säilyvät Linnanmaan kampuksella. Uusi palvelupiste sijaitsee lähellä Psoas loungea, tilassa 132. Varsinaiset toimistotilat sijoittuvat palvelupisteen läheisyyteen 2. kerrokseen. Muuton yhteydessä palvelupisteen aukioloaikoihin tulee muutoksia. Jatkossa palvelupiste on avoinna maanantaista torstaihin klo 10–14. Huomioithan, että lounastauon aikana klo 11–12 palvelupiste on suljettu. Perjantaisin palvelupiste on kokonaan suljettu. Palvelupiste on suljettu viikolla 10 3.-7. maaliskuuta, ja lainatavarapalvelut sekä pyörälainaamo ovat poissa käytöstä. Myös sähköposteihin ja muihin viesteihin vastaamisessa voi olla viivettä. Palvelupiste on avoinna uusissa tiloissa maanantaista 10. maaliskuuta lähtien. Oulun yliopiston hallituksen jäsenmäärä laskee kymmeneen yliopistoyhteisön suhteellinen edustus kasvaa yliopiston hallituksessa. Oulun yliopiston kollegio päätti kokouksessaan 29.1.2025, että Oulun yliopiston hallituksen jäsenmäärä seuraavalla kaudella on kymmenen ja että kausi on neljä vuotta välillä 1.1.2026-31.12.2029. Kaikkien nykyisen hallituksen jäsenten kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Yliopistoyhteisöön kuuluvien jäsenten määrä säilyy hallituksessa ennallaan. Kuudesta jäsenestä professoreilla, muulla henkilöstöllä (muu opetusja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö) ja opiskelijoilla on tasakolmikantaperiaatetta noudattaen kaikilla kaksi edustajaa. Yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten määrä laskee tulevalle kaudelle viidestä neljään. ”Nelivuotisen toimikauden avulla tavoitellaan pitkäjänteisyyttä hallitustyöskentelyyn. Tavoitteena on myös vahvistaa yliopistodemokratiaa ja yliopistoyhteisön ääntä päätöksenteossa,” kollegion puheenjohtaja Helka-Liisa Hentilä yliopiston tiedotteessa. Professorien ja muun henkilöstön edustajat valitaan hallintovaaleilla syksyllä 2025. Opiskelijoiden edustajat valitsee OYY. Opiskelijajäsenten kausi on kaksi vuotta. Yliopistoyhteisön suhteellista edustusta hallituksessa lisättiin myös kaudelle 2022–2025. Tuolloin kollegio laski jäsenmäärää kahdestatoista yhteentoista poistamalla yhden hallituspaikan ulkopuolisilta jäseniltä. SARJAKUVA Linnanmaan uimahalli ja peruskorjattu liikuntahalli on avattu Pitkään puhuttanut suunnitelma Linnanmaan uimahallista on vihdoin toteutunut, kun oululaiset ovat päässeet helmikuussa uimaan täysin uuteen uimahalliin, kun Linnanmaan liikuntakeskus avasi ovensa 3. helmimuuta. Uimahallin lisäksi myös peruskorjattu liikuntahalli on nyt avoinna asiakkaille. Uudessa uimahallissa on 8-ratainen 25 metrin kuntoallas, monitoimiallas, lasten allas sekä opetusallas. Yhteensä allaspinta-alaa on 855 neliötä. Uimahallin tilat ovat esteettömiä, ja siellä on kolme erillistä esteetöntä pesu-pukuhuonetilaa. Uimahallin urakoisijana toimi NCC Suomi Oy. Uimahallin kokonaiskustannukset ovat talousarvion mukaiset 21,2 miljoonaa euroa. Liikuntahallin perusparannuksessa saneerattiin muun muassa yläja alapohjarakenteita, talotekniikkaa ja tehtiin tilamuutoksia. Esimerkiksi liikuntahallin kuntosalin ja talotekniikan tilojen kokoa kasvatettiin. Toteuttajana hankkeessa oli Oulun Tilapalvelut -liikelaitos. Liikuntahallin korjauskustannus on 5,1 miljoonaa euroa. Liikuntahallissa on liikuntasali, musiikkiliikuntasali sekä telinevoimistelualue, jotka ovat käytössä vuoronvarauksella. Kuntosali on kuntalaisten käytössä yleisövuoroilla. OYL 1:25 taittopohja.indd 4 OYL 1:25 taittopohja.indd 4 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
5 HUOLETONTA ARKEA KAIKILLE, EI HARVOILLE Jaakko Alavuotunki FM, toiminnanjohtaja Hannele Dufva professori emerita Veikko Ervasti rehtori, eläkeläinen Jenna Gonçalves Da Silva palveluasiantuntija Anne Huotari sosionomi YAMK Juho Huuki hitsaaja Mimmi Jakola opiskelija, myyjä Kaarina Kailo dosentti, tietokirjailija Tommi Kallioniemi sairaanhoitaja Teija Kangas merkonomi, lähihoitajaopiskelija Virpi Karhu sosiaaliohjaaja, työnohjaaja Teija Karisaari-Kittilä omavalmentaja Maria Kekkonen Ville Kellokumpu FT, tutkijatohtori Olli Kohonen sairaanhoitaja (AMK), FM Anniina Koutonen psykologi Saija Luonuansuu FM, aluetoiminnan asiantuntija Veli-Pekka Marjoniemi tietopalveluneuvoja Heidi Minkkinen lähihoitaja, geronomiopiskelija Kimi Mustonen ravintolatyöntekijä, tradenomiopiskelija Anni Niemi tarjoilija, tapahtumatyöntekijä Henri Nybacka asbestitutkija Laura PalmgrenNeuvonen KT, insinööri Ammi Ruotsalainen kirjanpitäjä Jaana Tervo juristi OULUN KUNTAVAALIEHDOKKAITA KUNTAVAALIT 13.4.2025 OYL 1:25 taittopohja.indd 5 OYL 1:25 taittopohja.indd 5 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
Kutsumusammatissa Opettajan tärkeimpiä tehtäviä ovat luottamuksen rakentaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen, ajattelee vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi valittu Pietu Halonen. TEKSTI & KUVAT Tuuli Heikura 7 P ietu Halonen oli parikymppinen kesälomaansa viettävä tuotantotalouden opiskelija, joka niin monen muun opiskelijan tavoin mietti, mistä tienata opiskelurahoja. Hänen lapsuuden piano-opettajansa tuli lapsuudenkotiin virittämään Halosen pianoa ja mainitsi, että Kempeleessä ei kukaan enää anna soittotunteja. Siitä syntyi Pietun Pianokoulu, joka on edelleen olemassa. Tästä lähti teekkarin polku kohti musamaikan ammattia ja vuoden 2024 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Vuosittain annettava tunnustus jaettiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Annos 65 -vuosijuhlassa lauantaina 22. helmikuuta. Musiikki on kulkenut Halosen elämässä lapsuudesta asti. Taustalla olivat lapsuuden pianotunnit, kuoro ja bändiharrastus. Halonen kävi myös musiikkilukion. Silti hän päätyi opiskelemaan tuotantotaloutta Oulun yliopistoon. ”Nokialla oli kova imu 2000-luvun taitteessa ja ajattelin, että minusta tulee varmaan jokin projektipäällikkö Nokialle ja lähdin sitten teekkariksi. Musiikin oli määrä säilyä harrastuksena”, Halonen kertoo. Myös opiskeluaikoina bänditouhut jatkuivat ja jossain vaiheessa Halonen kertoo antaneensa kutsumukselleen periksi. ”Tajusin, että ketä mä huijaan, musta tulee musamaikka.” Hän aloitti musiikkikasvatuksen opinnot Oulun yliopistossa vuonna 2005. Halonen ei siis koskaan päätynyt Nokialle, mutta hukkaankaan tuotantotalouden opinnot eivät menneet. Hänellä on yritys, joka tuottaa musiikkikasvatuksen ohjelmistoja ja oppimateriaaleja. “Hyvin paljon on tarttunut sieltä työkaluja, kuten yrittäjyyttä, projektinhallintaa, ohjelmistotuotantoa ja ohjelmistoliiketoiminnan oppeja”, hän täsmentää. Halosen urapolku on ollut mahdollisuuksien viitoittama tie. Kasvatustieteen opiskelija oli ajamassa päättöharjoittelunsa loppukahveille, kun hänen piano-oppilaansa äiti, sattumalta erään koulun apulaisrehtori, soitti Haloselle ja kysyi sattuiko hän tietämään ketään musiikinopettajaa. Siellä Halonen vietti reilun vuosikymmenen peruskoulun musamaikkana. Pikku hiljaa alkoi siirtymä kohti akateemista yhteisöä. Askel kerrallaan Halonen työskenteli sivutoimisena musiikin opettajana Oulun yliopistolla ennen siirtymistään päätoimiseksi vuonna 2021. Nyt hän toimii yliopisto-opettajana musiikkikasvatuksen tutkinto-ohjelmassa. Halosen työn pääpaino on kontaktiopetuksessa, kuten pianon vapaassa säestyksessä sekä luokkamusisoinnissa. Lapsuuden instrumentista pianosta on tullut työkalu. ”Kyllä se on semmoinen pullapitko, että kaikki liittyy kaikkeen”, Halonen tiivistää kysyttäessä millainen rooli musiikilla on OYL 1:25 taittopohja.indd 7 OYL 1:25 taittopohja.indd 7 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
8 nykyään hänen elämässään. Enää hän ei itse soita läheskään yhtä paljon kuin mahdollistaa sitä muille. ”Musiikki on nykyään enemmän työkalu, jolla pääsee nostamaan opiskelijoita ja tuettua oppilaita sekä kasvatettua heitä”, Halonen kuvailee. ”Saan kyllä yhtä lailla kiksejä siitäkin kuin nuorempana esiintymisestä.” Kutsumustyössä Kriteereinä Jäätävän hyvän opettajan palkinnon saamiselle ovat muun muassa motivaatio kehittää omaa työtä ja hyvät pedagogiset taidot. Innostus työtä kohtaan Halosen mukaan hänestä ainakin tihkuu. ”Olen kutsumustyössä näköalapaikalla – olin kentällä ja nyt ammennan niitä kokemuksia seuraavan sukupolven opettajille.” Tämä näkyy myös Halosen valintaa puoltavissa palautteissa, mutta päällimmäisenä hänet tunnetaan aktiivisena tutkinto-ohjelman yhteisön jäsenenä ja yhteisöllisyyden edesauttajana. ”Pietu edistää monipuolisesti yhteyttä opiskelijoiden, opettajien sekä ainejärjestön välillä. Hän on esimerkiksi avustanut ainejärjestön hallitusta kampusjamien järjestämisessä henkilökunnan jäsenenä, joka on ollut todella tärkeää musiikkikasvatuksen opiskelijoiden ryhmäytymisen ja kehittymisen kannalta. Hän viestii lisäksi aktiivisesti ainejäjestön hallituksen kanssa ja pitää opiskelijat henkilökunnan puolelta ajantasalla”, palautteissa kerrotaan Halosen aktiivisuudesta. Halosen mukaan opettajan tärkeimpiä tehtäviä on luottamuksen rakentaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen, jotka taas syntyvät kohtaamisissa ja yhteyden rakentamisessa myös luokkahuoneen ulkopuolella. ”Kun se yhteys on rakennettu jo luokan ulkopuolella oli se sitten välitunnilla biljardipöydän ääressä tai kahvilla opiskelijoiden kanssa niin se on valmiina sinne luokkaan astuessa.” Yliopistoympäristössä toimiessa Halonen kokee opiskelijat jo enemmän kollegoiksi kuin oppilaiksi, mutta tuettavaa on edelleen ihan samaan tapaan kuin peruskoulun teinienkin kanssa, keskustelunaiheet vain muuttuvat. Valtaosa opiskelijoista on parikymppisiä uudessa kaupungissa ja uuden äärellä rakentamassa ammatti-identiteettiään, joten keskusteltavaa riittää. ”Opiskelijat ovat hyviä keskustelukumppaneita”, hän sanoo. Halonen saa myös kiitosta siitä, miten kohtaa opiskelijat Musiikki on nykyään enemmän työkalu, jolla pääsee nostamaan opiskelijoita ja tuettua oppilaita sekä kasvatettua heitä. ” OYL 1:25 taittopohja.indd 8 OYL 1:25 taittopohja.indd 8 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
yksilöinä. ”Pietu on kiinnostunut oikeasti musiikkikasvatuksen opiskelijosta, ja pitää huolta että jokaisella opiskelijalla olisi hyvä olla. Hän tulee kyselemään aina opiskelijoiltamme kuulumisia käytävällä kävellessään ja tuo mukanaan aina päivän piristyksen”, palautteissa mainitaan. Miten tämä on mahdollista nykypäivän hektisessä opetusilmapiirissä? ”Oppitunti kerrallaan”, Halonen sanoo. Hänen mukaansa se on juuri opettajan ammattitaidon ydintä, että kohtaa opiskelijat osaa asettaa yksilöllisiä, sopivia haasteita. ”Opettajan rooli on pitää sykettä yllä ja samalla skannata koko luokkaa ja huomata, jos jollakin sylttää ja lempeällä tuuppaisulla saada homma takaisin raiteilleen”, hän lisää. Teknologiasta tukea opettamiseen Halosen pedagogisista taidoista kertoo myös hänen jatkuva opetuksen kehittämisensä. Paitsi että Halonen itse kehittää oppimateriaaleja, hän pyytää palautetta aktiivisesti opiskelijoilta. ”Hänen opetuksensa ja oppimateriaalinsa ovat ajantasaisia ja hän hyödyntää teknologiaa monipuolisesti opetuksensa tukena”, kerrotaan palautteissa. Teknologia onkin Haloselle tärkeä työkalu opetuksessa. ”Digitaalisuus on olennaisimpia avaimia ja tietenkin toimiva pedagogiikka, että tiedetään mitä polkua kuljetaan ja miten opetusta tuetaan”, Halonen sanoo. Oma vahva tausta pedagogina ja teknologian parissa auttaa Halosen mukaan ymmärtämään, missä digitaalisuutta kannattaa hyödyntää. ”Soittaminen on kuitenkin edelleen soittamista ja instrumentit ovat oikeita, mutta koen digitaalisuuden hyödyt tukitoiminnoissa kuten miten saadaan nuotit esitettyä ja onko opetusta tukevia lyhyitä videoita opiskelijoiden saatavilla. Nekään eivät kuitenkaan täysin korvaa opettajan ohjausta.” Erityisesti, kun resursseja jatkuvasti kiristetään, tulee opettajan henkilökohtainen ammattitaito ensiarvoiseen asemaan. ”Se on positiivinenkin ongelma, että miten otetaan niin sanotusti opetuksesta löysät pois kuitenkin samalla säilyttäen mahdollisuudet oppimistuloksiin.” Siinä missä ennen opiskelijat saattoivat käydä yksityistunneilla, nykyään samassa luokkahuoneessa voi soittaa 12 henkeä luurit päässä. Onnistumisen kokemuksia Tunnustus Jäätävän hyvästä opettajasta tuntuu Halosesta erittäin hyvältä ja hän arvostaa sitä erityisesti tietäen, että tunnustus tulee suoraan opiskelijoilta. ”Superkiitos kaikille, jotka olivat tässä mukana ja kyllä minä sen vielä ongin, ketkä saivat tämän aikaan.” Halosen luoma yhteys opiskelijoihin ja kädenjälkensä suhteellisen pienen tutkinto-ohjelman ilmapiirissä tiivistyy ehdotuksessa mainittuihin valinnan perusteluihin. Mikä opettamisessa sitten on parasta? Halosen vastaus on yksiselitteinen: konkreettiset onnistumisen kokemukset. ”Nuorempana kun pääsi itse keikalle, niin se oli kova juttu, mutta koulumaailmassa opettaessani esimerkiksi se, kun umpisulkeutunut oppilas laulaa mikkiin kevätjuhlassa ja tietää, kuinka pitkä tie se on ollut niin se nostaa vedet silmiin.” Opettajalle on hänen mukaansa paras palkinto, kun jokainen omista lähtökohdistaan saa tuloksia aikaan oli se sitten ujo oppilas tai ne lahjakkaat, jotka päätyvät vaikka voittamaan bändikisoja. Yksi opettaja kohtaa vuosien varrella tuhansia opiskelijoita ja oppilaita, joihin jokaiseen voi jättää jäljen. ”Ajatus siitä, millaisen jäljen opettaja voi jättää koko siihen katraaseen on aika motivoivaa.” • PIETU HALONEN VALITTIIN Vuoden 2024 Jäätävän hyväksi opettajaksi IKÄ 46-vuotias PERHEESEEN KUULUU vaimo ja kaksi lasta KOULUTUKSELTA tdiplomi-insinööri 2006, kasvatustieteiden maisteri, musiikkikasvatus 2013 HARRASTUKSINA mökkeily, metsurointi, kuntoliikunta ja nojatuoli-ilmailu MIKÄ? JÄÄTÄVÄN HYVÄ OPETTAJA 2024 palkittiin Annos 65 -vuosijuhlilla 22.2.2025. KUKA TAHANSA Oulun yliopiston opiskelija on voinut ehdottaa Jäätävän hyväksi opettajaksi millä tahansa koulutusalalla toimivaa yliopistoopettajaa. VALINTAKRITEEREINÄ olivat muun muassa innostavuus, ammattitaitoisuus, opintojakson etenemisen seurannan helppous, opintojaksojen osaamistavoitteiden selittäminen ja arviointimenetelmien monipuolinen ja innostava hyödyntäminen. PALKINTO jaettiin yhdeksännen kerran. Aikaisemmin palkinto on myönnetty Jukka-Pekka Rannalle, Elina NiemitaloHaapolalle, Katja Sutelalle, Vesa-Matti Pohjaselle, Oliver Jardelle, Matti Niemelälle, Matti Kangaspuoskarille ja Eetu-Pekka Heikkiselle. VALINNAN TEKI Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus kokouksessaan 22.1.2025. 9 OYL 1:25 taittopohja.indd 9 OYL 1:25 taittopohja.indd 9 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
10 Opiskelija, tule kesätöihin! Sinä yli 18-vuotias oululainen, hae kesätöitä kaupungilta. on uusi kampusnavigaattori! MazeMapilla löydät reittisi kampuksella ja varaat itsellesi opiskelutilan. Lataa sovellus: OYL 1:25 taittopohja.indd 10 OYL 1:25 taittopohja.indd 10 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
11 ARKI RATKAISEE MATTI ALATALO professori, TkT ESA AALTO biologi, FT JANNE HAKKARAINEN viestintäasiantuntija, FM ELINA HEIKKALA ympäristöasiantuntija, DI PAULA HIMANEN sis. valvonnan asiantuntija, DI, KTM MARIAM KANDELBERG luokanopettaja, erityisopettaja, KM MARIKA KOIVUNIEMI liiketoiminnan kehityspäällikkö, KT JUHA KORPELAINEN ylilääkäri, LT, dosentti MARI KUOPPAMAA projektikoordinaattori, FT LATEKOE LAWSON HELLU tietoliikenneinsinööri (AMK) RUNO LÄHDE opiskelija, FM AINO-KAISA MANNINEN tuotantotalouden DI, TtM HENNA MÄÄTTÄ kehittämispäällikkö, KM TARJA PASMA eläkeläinen, FM HEINI PORRA (TUORILA) palvelukehityspäällikkö, FM, eMBA TARU HALLIKAINEN vastuuvalmentaja, FM JENNI PITKO kansanedustaja, arkkitehti ANNI SILVOLA yliopisto-opettaja, tutkijatohtori, KT MARJO TAPANINEN toiminnanjohtaja, YTK SARI TÖRMÄNEN yliopisto-opettaja, FM SUSA VIKEVÄKORVA varhaiskasvatuksen opettaja, valtuutettu LIISA VÄISÄNEN suomen kielen yliopisto-opettaja, FM KRISTIINA SIVULA hammasteknikko = ehdolla myös Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. A A A A Ehdolla Ylivieskan kuntaja Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. Olemme ehdolla vaaleissa! Puolustamme lapsia ja nuoria sekä lähiluontoa ja ympäristöä kunnissa. Palautamme luottamuksen sosiaalija terveyspalveluihin hyvinvointialueilla. EHDOLLA KUNTAVAALEISSA OULUSSA A A Äänestä kuntaja aluevaaleissa 13.4.2025. Ennakkoäänestys 2.–8.4. A A A MIKA RÄMET professori, erikoislääkäri A A A A Ehdokkaat maksoivat mainoksen itse. Ehdolla Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa. A A OYL 1:25 taittopohja.indd 11 OYL 1:25 taittopohja.indd 11 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
12 ILMIÖT O ulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) uusi hallitus aloitti työnsä heti vuoden alussa. ”Järjestäytymiskokouksen jälkeen kalenteri alkoi täyttyä kovaa tahtia”, kertoo hallituksen toinen varapuheenjohtaja Jonne Haapala. Oulun ylioppilaslehti jututti hallituksen kolmea puheenjohtajaa tammikuun lopulla. OYY:n hallituksessa on tänä vuonna kahdeksan jäsentä. Jokaisella hallituslaisella on oma vastuualueensa, kuten tapahtumat, sosiaalipolitiikka tai viestintä. Ylioppilaskunnan hallitus vastaa ylioppilaskunnan päivittäisestä toiminnasta yhdessä työntekijöiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisten kokousten lisäksi esimerkiksi vuosijuhlien järjestämistä ja kuntavaalien alla puolueiden tapaamista. Ei pikavoittoja Hallituksen puheenjohtaja, tieteiden ja aatteiden historiaa opiskeleva Vilma Sippola oli viime vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja. Vaikka hänellä on kokemusta hallitustyöstä, on uusi pesti vaatinut perehtymistä. Hallituksen Ylioppilaskunnan uusi hallitus on aloittanut vuoden vauhdilla. Puheenjohtajien mukaan kasassa on hyvä porukka ja toiminnan täyteiselle vuodelle on selkeät tavoitteet. TEKSTI Kalle Parviainen KUVAT OYY/Tuukka Lehtinen Maailma ei valmistu vuodessa HALLITUS ESITTÄYTYY OYL 1:25 taittopohja.indd 12 OYL 1:25 taittopohja.indd 12 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
13 Yritämme pitää huolen siitä, että asioita lähdetään toteuttamaan, eikä vain tiedustella. ” jäsenestä puheenjohtajaksi eteneminen tuo Sippolan mukaan toimintaan jatkuvuutta. ”Pääsen hyvin jatkamaan viime vuoden asioita ja aloittamaan uusia.” Sippola näkee opiskelijoiden eteen tehtävän työn merkityksellisenä. ”Koen, että meidän tekemämme työ on arvokasta. Toiminta on pitkäjänteistä, eikä maailmaa saada valmiiksi vuoden aikana. Toivottavasti saamme monia meidän tavoitteita läpi tänä vuonna.” Myös hallituksen varapuheenjohtajat kokevat hallitustyön tärkeänä. ”Kun päivät ovat pitkiä, on kivaa, että kokee tekevänsä merkityksellisiä asioita”, toteaa hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Karoliina Kokko-Tollola. Kokko-Tollola toimi viime vuoden OYY:n edustajiston puheenjohtajana. Koulutuspolitiikka on toisen varapuheenjohtajan Haapalan vastuulla. Hän on pestistä innoissaan. ”Kun pääsee tekemään itseään kiinnostavaa työtä, niin pysyy motivaatio yllä. Pieni kiire ei ole silloin haitaksi.” OYY muuttaa, muuttuvatko palvelut? OYY:n toimisto muuttaa maaliskuun alussa uusiin tiloihin. Kokko-Tollola näkee toimitilojen vaihdossa paljon mahdollisuuksia. Läheisyydessä on esimerkiksi Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö PSOAS:n palvelupiste ja opiskelutiloja. ”Opiskelijan ei tarvitse miettiä, että menee ensin OYY:lle ja sitten PSOAS:lle, vaan ollaan lähekkäin.” Sippola myös huomauttaa, että kaikki opiskelijat eivät tiedä nykyisenkään OYY:n toimiston sijaintia. ”Markkinointiin tulee panostaa enemmän. Koen, että uusi vastaanottopiste on enemmän kulkuväylän varrella. Nythän me olemme vihreiden naulakoiden takana.” Puheenjohtajien mukaan vuoden aikana panostetaan OYY:n palvelujen selkeyttämiseen ja niiden saavutettavuuden lisäämiseen. OYY:n toimisto on sijainnut Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden lähellä vuoden 2016 lopulta lähtien. Kun päätös muutosta syksyllä 2016 tehtiin, kuvaili silloinen hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila uusien tilojen sijaintia erinomaiseksi, ja että muuton myötä ylioppilaskunnan saavutettavuus ja tunnettuus kasvavat. Toinen OYY:n tavoite tänä vuonna on Kontinkankaan palvelujen parantaminen. Ylioppilaskunnalla ei ole kiinteää toimipistettä Kontinkankaan kampuksella, vaan se päivystää siellä noin kerran kuussa. Pysyvän toimipisteen saaminen Kontinkankaalle vaatisi taloudellisia resursseja, sanoo Sippola. Haapala puolestaan toimii järjestökummina Kontinkankaan killoille. Hän sanoo kysyvänsä ainejärjestöjen mielipiteitä ja toiveita palveluista. ”Yritämme pitää huolen siitä, että asioita lähdetään toteuttamaan, eikä vain tiedustella.” Myös vuoden vaihteessa uudelleen käynnistyneen hyvinvointituutoroinnin toteutukseen Kontinkankaalla kiinnitetään huomiota. Edunvalvonta esille Keväällä käydään kuntaja aluevaalit. Sippolan mukaan vaikuttaminen Oulun kaupunkiin on tärkeää. ”Kaupungissa tehdään todella paljon päätöksiä, jotka koskevat opiskelijoita.” Ylioppilaskunnan tavoitteena on muun muassa joukkoliikenteen kehittäminen, laadukas opiskelija-asuminen oikeilla paikoilla sekä kesätyöja harjoittelupaikkojen lisääminen. Myös itsenäistä opiskelutilaa tarvitaan kampusten ulkopuolella. ”Kaikki opiskelijat eivät asu kampusten läheisyydessä”, Sippola huomauttaa. OYY haluaa kannustaa kaikkia opiskelijoita äänestämään. Viestintää suunnataan tänä vuonna myös kansainvälisille opiskelijoille. ”Osa kansainvälisistä opiskelijoista ei välttämättä tiedä, että heillä on oikeus äänestää vaaleissa”, kertoo Sippola. Kaikki ylioppilaskunnan tekemä edunvalvonta ei näy opiskelijoille. Ylioppilaskunta on jatkuvasti yhteydessä sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin, eli OYY:n edustajat tapaavat esimerkiksi yliopiston henkilökuntaa lähes päivittäin. Opiskelijoille vaikutustyö näkyy joskus julkisina kannanottoina ja lausuntoina. Sippola kertoo, että tänä vuonna tarkoitus on säännöllisemmin tiedottaa opiskelijoille ylioppilaskunnan toimista. ”Haluamme viestiä enemmän meidän edunvalvonnastamme. Meillä on myös sisäisiä lausuntoja ja vaikutustyötä. Esimerkiksi viime vuoden lopulla kokosimme edunvalvonnan katsauksen.” Sekä Sippola että Haapala nostavat esiin järjestöjen roolin edunvalvonnassa. ”Haluamme tehdä tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa, ja auttaa heitä omassa edunvalvontatyössään”, kiteyttää Sippola. Haapala taas tuo esille viestinnän haasteen. Ylioppilaskunnan on helppo välittää tietoa ainejärjestöille, mutta koko jäsenistön tavoittaminen on haastavampaa. ”Olemme pohtineet, miten tieto liikkuu riviopiskelijoille asti.” Ylioppilaskunnan viestintä on lähtökohtaisesti kaksikielistä. Sekä edunvalvonnasta että tapahtumista kerrotaan suomeksi ja englanniksi, jotta OYY:n toiminta saavuttaisi myös kansainväliset opiskelijat. Koko yliopistoyhteisön tavoittamista saattaa helpottaa se seikka, että ylioppilaskunnan hallitus työskentelee tänä vuonna kahdella kielellä. Kokko-Tollola kertoo, että kaksikielisyys ei ole ollut haaste. Kokko-Tollola kehuu hallituksen hyvää ilmapiiriä ja sen vaikutusta työskentelyyn. Hyvällä porukalla päätöksiä saa tehtyä tehokkaasti. ”Ei ole ollut ongelmia yhteishengen luomisessa. Tämä helpottaa hommaa.” Seuraavalla sivulla voit tutustua hallituksen jäseniin. • OYL 1:25 taittopohja.indd 13 OYL 1:25 taittopohja.indd 13 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
14 OYY:N HALLITUS 2025 VASTUUALUEENANI ON 1. varapuheenjohtaja sekä tapahtumat OPISKELEN Humanistisessa tiedekunnassa kirjallisuutta kahdeksatta vuotta ja tieteiden ja aatteiden historiaa neljättä vuotta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa yleistä kasvatustiedettä ensimmäistä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI Unohtumattomia opiskelijatapahtumia ja astetta enemmän yhteisöllisyyttä. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON tällä hetkellä toimeentulo. Lainatta eläminen on tehty lähes mahdottomaksi, ja moni joutuu menemään opintojen ohella osa-aikatöihin, jos sattuu olemaan tarpeeksi onnekas niiden löytämiseen. Toimeentuloon liittyvät huolet aiheuttavat ylimääräistä stressiä ja vaikuttavat opinnoissa suoriutumiseen. HARRASTAN strategiaja roolipelien pelaamista, lukemista, kahvin suurkuluttamista ja elämäni kissojen kanssa touhuamista. KAROLIINA KOKKO-TOLLOLA VASTUUALUEENANI ON hallituksen puheenjohtaja. OPISKELEN Humanistisessa tiedekunnassa tieteiden ja aatteiden historiaa neljättä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI vaikuttavamman ylioppilaskunnan, jonka asiantuntijuutta hyödynnetään yhä enemmän etenkin Oulun kaupungin tasolla. Lisäksi OYY:tä tuodaan lähemmäs jäsenistöä kehittämällä palveluiden saavutettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON taloudellinen epävarmuus. Opiskelijoiden saamat tuet eivät riitä kattamaan elinkustannuksia. Tämän vuoksi me opiskelijat joudumme ottamaan lainaa tai käymään töissä, joka taas voi hidastuttaa opintoja. HARRASTAN lautapelejä, lukemista ja elokuvien suurkuluttamista. VILMA SIPPOLA VASTUUALUEENANI ON järjestöt. OPISKELEN Kauppatieteiden tiedekunnassa (vai onko se kauppakorkeakoulu) kauppatieteitä kolmatta vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI enemmän potentiaalia, vähemmän budjettia ja toivottavasti muutaman uuden perinteen! OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON se, että nykyinen tukipolitiikka leikkaa, mutta samalla kesätöiden ja osa-aikatyömahdollisuuksien määrä ei vastaa lisääntyvää tarvetta, jolloin opiskelijoiden taloudellinen tilanne käy yhä haastavammaksi. HARRASTAN hajuvesien keräilyä, mummon reseptikirjan mukaan kokkailua ja haalarimerkkien ompelun välttelyä. CAROLINA KEMPAS VASTUUALUEENANI ON 2. varapuheenjohtaja ja koulutuspolitiikka. OPISKELEN Lääketieteellisessä tiedekunnassa terveystieteitä kolmatta vuotta. MITÄ JÄTÄT JÄLKEESI? Haluan parhaani mukaan huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta. Tämän vuoden jälkeen OYY näyttää toivottavasti vähintään yhtä hyvältä kuin nyt, toki joitakin kehitysaskeliakin olisi mukava havaita! Vuoden päätteeksi haluaisin huomata itsessäni kehitystä kopona sekä järjestötoiminnan osaajana. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON , että jääkö opiskelijalla aikaa opiskelulle, kun työnteon merkitys kasvaa opinnoista selviytymisessä? HARRASTAN karatea. Aikani kuluu lisäksi elokuvien, sarjojen ja videopelien parissa. Minulle on myös opetettu lähiaikoina virkkausta ja tavoitteena olisi tehdä itse kaulahuivi! JONNE HAAPALA OYL 1:25 taittopohja.indd 14 OYL 1:25 taittopohja.indd 14 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
15 VASTUUALUEENANI ON viestintä ja kestävä kehitys. OPISKELEN Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassassa interkulttuurisessa luokanopettajakoulutuksessa viidettä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI vieläkin entistä toimivampaa ja saavuttavampaa viestintää, ”hyviä” TikTokkeja ja parempaa oloa kaikille opiskelijoille! OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON se, että ”pitäisi” ehtiä tehdä töitä opinotojen ohella selvitäkseen. Sekä joidenkin alojen palkattomat harjoittelut. HARRASTAN salia, ryhmäliikuntaa, ja hiihtoa sään suosiessa. TIINA-KAISA NIKKINEN VASTUUALUEENANI ON hyvinvointi eli eräs sosiaalipolitiikan erityisalueista. OPISKELEN Luonnontieteeellisessä tiedekunnassa fysiikkaa neljättä vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI Entistä avoimemman ja yhteisöllisemmän ylioppilaskunnan. Lisäksi toivon, että koko OYY on hyvinvoivampi opiskelemisen ja vapaa-ajan suhteen. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON opiskelija-asuntojen vähäinen määrä niihin hakijoihin verrattuna varsinkin opiskelijan tukien leikkausten myötä. HARRASTAN Uintia ja toivonkin joskus kokevani Merikosken uintimahdollisuudet. Pelaan myös mieluusti kavereiden kanssa videoja lautapelejä vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi musiikki on minulle tärkeä asia, vaikka en varsinaisesti ole mikään virtuoosi soittamisessa. MIIKKA LUKKAROINEN VASTUUALUEENANI ON kansainvälisyys OPISKELEN Tietoja sähkötekniikan tiedekunnassa elektroniikkaa ja tieteoliikennetekniikkaa toista vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI inklusiivisemman ja yhdistyneemmän opiskelijayhteisön. Yhdessä hallituksen kanssa haluan yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita ja taata, että jokainen tuntee edustetuksi ja arvostetuksi taustoistaan huolimatta. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON opintojen alkaessa yhteenkuulumattomuuden tunne kavereista, opinnoista tai uudesta ympäristöstä. Kansainvälisille opiskelijoille kulttuurierot voivat hankaloittaa oman paikan löytämistä. Suomalaisille opiskelijoille työn, opintojen ja oman elämän tasapainon löytäminen. Tukevan ja inklusiivisen yhteisön rakentaminen on tärkeää. Kaikki on helpompaa, kun tuntee kuuluvansa johonkin. HARRASTAN vanhan elektroniikan parissa näpertätistä, valokuvaamista ja musiikin soittamista. APROTIM PAUL VASTUUALUEENANI ON sosiaalipolitiikka OPISKELEN Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteitä kolmatta vuotta. JÄTÄN JÄLKEENI ihan ok meemin. OPISKELIJAELÄMÄN SUURIN EPÄKOHTA ON heikko toimeentulo. HARRASTAN tapahtumissa kulkemista ja tietokoneella pelaamista. JANNE VÄISÄNEN OYL 1:25 taittopohja.indd 15 OYL 1:25 taittopohja.indd 15 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
16 Sikailua, rivijäseniä ja syitä juhlia aamunkajoon TEKSTI Kalle Parviainen & Miia Torro KUVAT OYY:n ja Oulun ylioppilaslehden arkisto ILMIÖT OYL 1:25 taittopohja.indd 16 OYL 1:25 taittopohja.indd 16 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
17 Vuosijuhlat ovat yksi opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskunnan suurimmista tapahtumista. OYY:n juhlat on välillä nähty koko opiskelijaporukan yhteisenä tapahtumana, joskus eliitin juhlana, jossa jäsenistön varoja törsätään. Nykyään vuosijuhlaviikolla korostetaan yhteisöllisyyttä. O piskelijakulttuurin monipuolisuus on parhaiten nähtävissä eri tapahtumissa. Siinä missä tavalliset baaribileet tai vapun tapahtumat ovat hyvinkin vapaamuotoista menoa ja rymyämistä, ovat vuosijuhlat hienoja akateemisia pöytäjuhlia, joilla noudatetaan tarkkaa etikettiä ja kunnioitetaan perinteitä. Kylmän kinkkukiusauksen sijaan tarjolla on usein kolmen ruokalajin illallinen ja tuhruisten haalarien sijaan osallistujien päällä on frakkeja ja iltapukuja. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) vuosijuhlia vietetään ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti Kalevalan päivänä 28. helmikuuta tai sitä edeltävänä viikonloppuna. Tänä vuonna OYY juhli 65-vuotista taivaltaan. Annos 65 -nimellä pidetyt pirskeet noudattivat perinteistä pöytäjuhlan kaavaa Linnanmaan kampuksella. Oulun ylioppilaslehti sukelsi lehden arkistoihin ja tutki, mitä vuosijuhlista on kerrottu vuosien varrella. Viikko täynnä tapahtumia Vuosijuhlat ovat lehdessä näkyneet usein kovakoosteina. Mustavalkoiset pönötyskuvat ovat 2000-luvulla vaihtuneet iltapukujen väriloistoon. 1980ja 90-luvuilla vuosijuhlat näkyivät lehdessä lähinnä tasavuosina ja juhlien perinteisyyttä korostettiin. Esimerkiksi suurista 35-vuotisjuhlista raportoitiin usean aukeaman verran. Lehdessä on myös usein julkaistu lista OYY:n kunniaja ansiomerkkien saajista. Muutamina vuosina todettiin puolestaan lakonisesti, että OYY juhli. Vuosijuhlien viettäminen ei ole rajoittunut vain iltajuhlaan, vaan usein ylioppilaskunta on järjestänyt kokonaisen vuosijuhlaviikon. Tänä vuonna juhlaviikko käynnistettiin väyläsitseillä 15. helmikuuta. Varsinaisen juhlaviikon aikana muun muassa järjestettiin elokuvailta ja taidekierroksia sekä lanseerattiin edunvalvontajaosto. Tapahtumien sisältö on noudattanut ajan henkeä, eli joinain vuosina ohjelma on ollut hyvin asiapitoista. Esimerkiksi 1968 vuosijuhlaviikon ohjelmaan lukeutui yhdyskuntasuunnitteluseminaari. Vuonna 1971 taas kysyttiin, kannattaako Pohjois-Suomea teollistaa. Toisinaan painavaa ja kevyttä asiaa on pyritty yhdistämään. 1970-luvun puolivälissä OYY järjesti yhdessä ainejärjestöjen yhteistyötoimikunnan kanssa hallinnonuudistusiltamat ravintola Reidarissa, jossa puhuttiin vakavia ja illan lopuksi pyörähdeltiin tanssilattialla. Esiintymässä olivat OKL:n pojat “Artsi ja Arska”. Viikon aikana on pidetty myös jazztanssiaiset niin sanottuun vanhaan malliin sekä rusettiluistelua. Myös tiede on näkynyt vuosijuhlilla. Nykyään yliopiston tutkimusta tuodaan esille muun muassa vuotuisessa yliopistogaalassa, mutta esimerkiksi vuonna 1966 osana OYY:n juhlia pidettiin luento museoesineiden kemiallisesta tutkimisesta. Vuonna 1968 taas pohdittiin opinnäytetöille sopivia, Pohjois-Suomeen liittyviä tutkimusaiheita. Etiketti on tärkeä osa vuosijuhlia. Viikon aikana onkin usein järjestetty etikettiluentoja, jotta akateemisen pöytäjuhlan salat tulisivat osallistujille tutuiksi. Usein näitä luentoja on pitänyt oululainen kamarineuvos ja kulttuurihistorioitsija Markus H. Korhonen. Nykyään vuosijuhlien etiketistä kerrotaan pääasiassa järjestöjen verkkosivuilla. Riviopiskelijat puuttuvat Oulun ylioppilaslehti ei ole aina suhtautunut suopeasti ylioppilaskunnan vuosijuhliin. Koko vuosijuhlien konseptia kritisoitiin 1980-luvun alussa. Kun ylioppilaskunta juhlisti 20-vuotista taivaltaan, lehdessä kirjoitettiin päättyneestä juhlaviikosta otsikolla ”Sikailu loppui viimeinkin”. Samalla lehti antoi kuittia illalliskortin hinnasta, jolla moni opiskelija joutui elämään kokonaisen viikon. Summa oli 60 markkaa, eli nykyrahassa noin 36 euroa. ”10 000 euron bileet” -otsikon alla lehti puolestaan käsitteli vuoden 2008 vuosijuhlien tapahtumia kyseenalaistavaan sävyyn. Juhlien budjetin lisäksi osansa saivat muun muassa iltajuhlan miesvetoisuus ja naisten hiljainen rooli juhlassa sekä esiintyjien käyttämä rasistinen sanasto lauluissa. Niin 1980-luvulla kuin vielä 2000-luvullakin ylioppilaslehti on ihmetellyt, missä riviopiskelijat ovat vuosijuhlilta. Tilanne ei ole nykypäivänäkään juuri kohentunut. OYY:n vuosijuhlilla näkyy yhä muiden ylioppilaskuntien ja sidosryhmien edustajia enemmän kuin niin sanottuja tavallisia opiskelijoita, OYL 1:25 taittopohja.indd 17 OYL 1:25 taittopohja.indd 17 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
18 jotka eivät ole esimerkiksi oman ainejärjestönsä hallituksessa. Ylioppilaskunnan vuosijuhlat toimivat siis enemmänkin eräänlaisena verkostoitumistilaisuutena sidosryhmille kuin jäsenistön juhlana. Kunniaa eläville ja kuolleille Viikon aikana on toisinaan pidetty myös edustajiston tai hallituksen juhlakokouksia. Usein näissä kokouksissa on päätetty palkita opiskelijayhteisössä vaikuttaneita henkilöitä. Esimerkiksi pitkäaikainen inspehtori Yrjö Kilpi kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 1985 ja 50-vuotisjuhlissa taas rehtori Lauri Lajunen sai vastaavan arvonimen. Viimeisin kunniajäseneksi kutsuttu on ministeri Liisa Jaakonsaari vuonna 2023. Vuonna 1996 taas tarjottiin koko yliopistoyhteisölle mahdollisuus tulla tenttimään OYY:n hallitusta. Kyselytunnilla opiskelijat saivat kysyä mitä tahansa, kertoa hyviä ideoita, tai jättää palautetta, mikäli “ylioppilaskunnan toiminta tuntuu käsittämättömän hullulta.” Osana OYY:n vuosijuhlia oli vielä 2000-luvulla seppeleenlasku sankarivainajien haudoille. Alun perin seppeleet laskettiin vain valkoisten haudalle, eli tuomiokirkolla vapaussotureiden haudalle. Myöhemmin myös Intiön hautausmaan sankarihaudat otettiin mukaan. Tästä perinteestä on luovuttu ja nykyään OYY laskee seppeleen sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ylioppilaiden soihtukulkueessa. Yksi ylioppilaskunnan tunnuksista on sen lippu. Uusi lippu on vihitty käyttöön arvokkain menoin. Vuoden 1964 vuosijuhlilla ylioppilaskunta ensimmäisen kerran “kohotti julkisesti nähtäväksi lippunsa”. Vuonna 2003 taas edellinen lippu todettiin käytössä repeytyneeksi, joten uusi lippu naulattiin käyttöön juhlavasti. Poikkeuksia perinteisiin Vuosikymmenten saatossa vuosijuhlia on järjestetty varsin perinteisin menoin, mutta joukkoon mahtuu myös erikoisempia tapauksia. 1980-luvulla ylioppilaskuntaa juhlittiin naamiaisilla, joissa esimerkiksi yksi opiskelija naamioitui ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi ja eräs tohtori tekeytyi yliopiston rehtoriksi. Vuonna 2009 akateeminen pöytäjuhla vaihtui tanssiaisiin, joilla pyrittiin houkuttelemaan paikalle enemmän tavallisia opiskelijoita. Osallistumiskynnystä laskettiin myös normaalia edullisemmalla hinnalla: illalliskortti maksoi ylioppilaskunnan jäsenelle 35 euroa. Iltajuhlan viihteestä on vuosien saatossa vastannut myös tunnettuja esiintyjiä yliopistomaailman ulkopuolelta, kuten mieskuoro Huutajat ja M.A. Numminen. OYY:n vuosijuhlien aikaan on toisinaan julkaistu myös erilaisia teoksia. 25-vuotiasta ylioppilaskuntaa juhlistettiin Rauhalan eli silloisen ylioppilastalon historiikilla. Rauhala porvariskodista ylioppilastaloksi sisältää katkelmia juhlapuheista, toimikuntien päätöksiä ja lehtileikkeitä historiallisen talon monipolvisista vaiheista. Vuonna 2010 taas julkaistiin CD-levy 50 vuotta vierelläsi, jossa esiintyivät Cassiopeia, Oulun yliopiston kamariorkesteri, Teekkaritorvet ja TeeKu. Samana keväänä ilmestyi myös Anna Niemisen toimittama teos Uunosta Välkyksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959–2009 . Ylioppilaskunnan vuosijuhlat ovat kirjava kokoelma erilaisia akateemisia perinteitä ja kokeiluja. Vanhoja ideoita on välillä kierrätetty myöhempinä vuosina. Onkohan vuonna 2030 tarjolla taas jazzkonsertti ja runonlausuntaa – ja sunnuntaina juhlien jälkeen välineiden huoltoa ja peseytymistä? • Lähteenä on käytetty Oulun ylioppilaslehden arkistojen lisäksi Anna Niemisen (toim.) Uunosta Välkyksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959–2009. OYL 1:25 taittopohja.indd 18 OYL 1:25 taittopohja.indd 18 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
21 Jotain muutakin kuin juomapelejä Sekä ainejärjestöissä että kielija viestintäopintojen keskuksessa Linguassa puhaltavat uudet tuulet. Kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamiseksi ollaan valmiita muuttamaan omaa toimintakulttuuria ja suomen kielen opiskelua kehitetään koko ajan houkuttelevammaksi. TEKSTI Kirsi Uusitalo KUVITUS Siru Tirronen OYL 1:25 taittopohja.indd 21 OYL 1:25 taittopohja.indd 21 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
22 O ulun yliopiston suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat liikkuvat useimmiten omissa porukoissaan sekä kampuksella että vapaa-ajalla. Tutustumisesta olisi hyötyä molemminpuolisesti. Eri kulttuureista kotoisin olevien opiskelijoiden kanssa ystävystyminen avartaa maailmankuvaa ja tänne muualta maailmasta muuttanut saa kontaktin paikalliseen kulttuuriin. Myöhemmin kansainvälisistä kontakteista voi olla hyötyä työelämässä. Kansainvälisyystaidot ovat kysyttyjä työmarkkinoilla, joten kansainvälistyminen jo opiskeluaikana kannattaa. Kielimuuri kuitenkin estää monesti ystävystymisen. Kielimuurin murtamiseksi Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) julkaisi vuoden 2024 lopussa nettisivuillaan manuaalin, jossa annetaan ohjeita aineja harrastejärjestöjen aktiiveille siitä, miten kansainvälisiä opiskelijoita voisi houkutella mukaan toimintaan. Manuaalissa ohjeistetaan esimerkiksi viestimään järjestöjen tapahtumista englanniksi niin paljon kuin on mahdollista ja pohtimaan tapahtumien teemoja uudella tavalla. Sopivan teeman valinnalla voi olla paljonkin merkitystä, sillä jos teemana on esimerkiksi Kummeli, se ei aukea kansainvälisille opiskelijoille. Tapahtumien teemaksi kannattaa valita jokin kansainvälisesti tuttu aihe. OYY on lisäksi julkaissut yliopistotermien kääntämistä helpottavan sanakirjan. Sanakirjasta löytyvät käännökset monille tapahtumille, paikoille ja opiskeluun liittyville termeille, joita järjestöjen viestinnässä usein käytetään.Sekä manuaali että sanakirja ovat tervetulleita apuvälineitä, kun suomenkielisiä ja kansainvälisiä opiskelijoita houkutellaan yhteen. Vaikka tulevaisuudessa ainejärjestöjen tapahtumista tiedotetaan englanniksi, se ei yksinään riitä siihen, että kansainväliset opiskelijat saataisiin vedettyä mukaan järjestöjen toimintaan. KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT tulevat usein Suomeen suorittamaan maisterivaiheen opintoja, joten he ovat vanhempia opiskelijoita. Monet vanhemmat opiskelijat kaipaavat tavoitteellisempaa toimintaa kuin pelkkä hauska yhdessäolo valmistumisen ja työmarkkinoille suuntaamisen häämöttäessä. Jos ainejärjestöt eivät ota tätä huomioon, uudet kontaktit jäävät syntymättä ja suomenkieliset ja kansainväliset opiskelijat jäävät jatkossakin pyörimään omiin piireihinsä. Oulun yliopistossa opiskelevalle Thushanille ainejärjestöt eivät ole tuttuja, kuten ei monelle muullekaan kansainväliselle opiskelijalle. Thushan tekee tällä hetkellä väitöskirjaansa, OYL 1:25 taittopohja.indd 22 OYL 1:25 taittopohja.indd 22 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
23 joka keskittyy tekoälyoppimiseen. Hänellä on perhe, puoliso ja pieni tytär, eikä hän omien sanojensa mukaan ole mikään bilettäjä. Thushan kertoo, että hänen mielestään parhaimpia tapoja tutustua eri kulttuureista kotoisin oleviin ihmisiin on se, että ihmisillä on yhteinen päämäärä, jota kohti ponnistellaan. Thushan on tavannut suomalaisia ja maahanmuuttajia erilaisten projektien parissa, joita hänen edustamansa Rotaract-klubi järjestää vapaaehtoisille. Rotaract-klubin toiminnan tarkoituksena on kehittää nuorista vastuullisia aikuisia ja tulevaisuuden johtajia. Nuoret saavat itse päättää toiminnastaan. Rotaract-klubit kuuluvat Rotary International -järjestöön, joka on perustettu Chicagossa 1905. Järjestö keskittyy palveluja hyväntekeväisyystoimintaan ja se on oiva tapa verkostoitua samanmielisten kanssa. Thushan on osallistunut Rotaract-klubin toimintaan jo kotimaassaan Sri Lankassa, ja muutettuaan Suomeen opiskelemaan hän liittyi Oulun klubiin, jonka johtajana hän on myös toiminut. Klubissa kommunikointikieli on pääasiassa englanti. Jäsenet ovat Oulun yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita, ja klubi liittyi vuoden 2024 lopulla virallisesti Oulun yliopiston ylioppilaskuntaan. ”Oulun Rotaract-klubi on kansainvälinen, aktiivit ovat kotoisin ympäri maailmaa. Käymme yhdessä esimerkiksi vanhainkodeissa auttamassa ja keräämme lahjoitettavaa tavaraa tarvitseville. Jotkut projektit liittyvät luontoon ja ympäristön tilan seuraamiseen. Esimerkiksi yhdessä projektissa siivosimme rantoja, keräsimme näytteitä ja lähetimme ne Suomen ympäristökeskukseen, jossa tutkitaan Itämeren tilaa”, Thushan selittää. Vaikka Thushan ei juuri osaa suomea, hän kuitenkin kertoo, että on kotiutunut hyvin Suomeen. Rotaractin kautta hän on tutustunut Rotary-järjestön muihin jäseniin ja saanut tuntumaa suomalaiseen elämänmenoon. ”Olen oppinut juomaan kahvia, tykkään monista lohiruuista. Eniten kuitenkin arvostan Suomessa yksinkertaista, onnellista elämää!” Thushanin kaltaisille perheellisille opiskelijoille ei ehkä löydy sopivaa tekemistä aineja harrastejärjestöjen parista ainakaan tällä hetkellä. Hän onkin löytänyt tärkeän yhteisönsä muulla tavalla. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ponnistelut kansainvälisten opiskelijoiden mukaan saamiseksi ainejärjestöjen toimintaan ovat kuitenkin tervetulleita. Haastetta ainejärjestöillä piisaa, sillä juomapelien ympärille rakennettu vapaa-ajan toiminta ei ole omiaan houkuttelemaan mukaan vanhempia opiskelijoita, joita kiinnostaa enemmän tavoitteellisempi toiminta, kuten esimerkiksi tulevaisuuden työllistymistä tukevat verkostoitumistapahtumat. YLIOPISTOISSA on totuttu ajattelemaan, että ne ovat kansainvälistymisen suhteen edelläkävijöitä. Oulunkin yliopiston ainejärjestöt ovat kuitenkin heränneet melko myöhään siihen, että ne eivät tavoita kansainvälisiä opiskelijoita. Kun kansainväliset opiskelijat muuttavat Suomeen, yliopistot ovat vastaanottavia yhteisöjä ja siten erityisesti vastuussa tulokkaiden kotouttamisesta. Ainejärjestöillä on edessään mittava työsarka, sillä tällä hetkellä ne eivät ole kovin tunnettuja kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa. Olisi hienoa, mikäli ainejärjestöt kykenisivät tulevaisuudessa toimimaan sosiaalisina ankkureina muualta maailmasta tänne muuttaneille opiskelijoille ja sitouttamaan tulevaisuuden osaajia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nyt jo tehdyt toimenpiteet ovat askel tähän suuntaan. Ainejärjestöjen uudistumispyrkimykset voidaan nähdä osana laajempaa kehityskulkua, jossa Suomeen muuttaneita opiskelijoita pyritään kotouttamaan siihen yhteisöön ja yhteiskuntaan, johon he ovat saapuneet. Suomen yliopistoissa toteutetaan Juha Sipilän johtaman hallituksen aikana alkuun polkaistua Talent Boost -ohjelmaa, jonka tavoitteena on Työja elinkeinoministeriön nettisivujen mukaan edistää kansainvälisten osaajien asettautumista Suomeen ja estää heidän aivovuotoaan ulkomaille. Oulun yliopistossakin toteutetaan ohjelmaa. ”Talent Boost -ohjelma on ollut läpileikkaava yliopiston eri yksiköiden välillä, ja erilaisia tapahtumia on järjestetty kansainvälisille opiskelijoille paljon opintojen tueksi. Yliopistolla on aktiivisesti tehty kielitietoisuustyötä, jotta yhteisömme monikielisyys olisi yhä näkyvämpää jokaiselle yliopistolaiselle. Kieliosaamisen kehittämiseen on ryhdytty panostamaan kaikissa tiedekunnissa”, kertoo kielija viestintäopintojen keskuksen Linguan Päivi Jokinen, joka toimii suomen kielen yliopisto-opettajana. Jokinen jatkaa, että kansainvälisistä asiantuntijoista jopa 63 % kokee kielimuurin vaikeuttaneen Suomeen kotoutumista. Talent Boost -ohjelman käynnistyttyä Oulussa vuonna 2021 suomen kurssien osallistujamäärät ovat kasvaneet reilusti. ”Kandidaatinja maisterintutkintoihin pakollisena kuuluvien suomen kurssien osuutta ollaan tällä hetkellä laajentamassa niin, että käytännössä kaikkiin Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmiin on tulossa vähintään 5–10 opintopisteen laajuinen suomen kielen kurssikokonaisuus. Kurssitarjonnassa on myös kehitetty nopeutettuja kielenoppimispolkuja alkuja loppukesään ajoittuvien intensiivikurssien myötä. Näistä kursseista on saatu osallistujilta erinomaista palautetta. Tärkeänä pyrkimyksenä on ollut vahvistaa pitovoimaa niin, että mahdollisimman moni Ouluun saapunut päättäisikin jäädä asiantuntijaksi tänne pohjoiseen. Humanistinen tiedekunta tarjoaa edistyneille kielenoppijoille myös 60 opintopisteen laajuista Työelämäsuomi-sivuainekokonaisuutta.” Suurin osa kansainvälisistä asiantuntijoista kokee, että kielimuuri on heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan kotoutua Suomeen. Oulun yliopiston toimintasuunnitelmat suomen kielen opetuksen kehittämiseksi ovat siksi tarpeen. On tärkeää, että alkuun kansainväliset opiskelijat pystyvät hoitamaan asioitaan ja opiskelemaan englannin kielellä, mutta kotoutumista edistää parhaiten suomen kielen opettelu. Se avaa ovia ” Usein suomen omaksumisessa alkuvaiheen kärsivällisyys palkitaan, kun uudenlaisen kielen juju alkaa hiljalleen avautua. Suomen tunneilla käsitellään myös oppimisen herättämiä tunteita pohjolan pimeän talven keskellä, ja ’sisun’ käsite tulee konkreettisesti tutuksi. OYL 1:25 taittopohja.indd 23 OYL 1:25 taittopohja.indd 23 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
24 työmarkkinoilla ja muualla yhteiskunnassa. Linguassa suomen kielen opiskelua pyritään tekemään houkuttelevaksi monin eri tavoin. ”Kurssitarjontamme on laajaa kaikilla eri kielitaidon tasoilla alkeiskursseista edistyneimpiin työelämäkursseihin. Suomen kursseilla käsitellään käytännön kielitaitoa osallistujien tarpeiden ja ajankohtaisten asioiden pohjalta. Oulun alueen ympäröivään yhteisöön sitoutumiseksi kursseilla tehdään vierailuja esimerkiksi ruokakauppaan, kahviloihin ja kulttuurikohteisiin. Työelämänäkökulmaa sisällytetään kursseihin, ja kielenopetukseen panostetaan jatkuvalla kehitystyöllä. Kurssilaisia usein motivoi yhteinen tekeminen ja verkostoituminen yli tiedekuntarajojen”, Jokinen selittää. Jokinen lisää, että kaikille yliopiston uusille opiskelijoille kerrotaan suomen kielen opintojen kurssipolusta ja rakennetaan alusta alkaen näkyville jatkumo alkeiskursseja laajemmalle kielitaidon tasolle. Opintojen kurssipolkua on aktiivisesti kehitetty, ja nykyisin Oulun yliopistossa onkin tarjolla kielikursseja edistyneimmälle asiantuntijakielitaidon tasolle saakka. Alkeiskursseilla käsitellään suomen kielen ominaispiirteitä ja pyritään murtamaan myyttejä siitä, että suomen oppiminen olisi ”maailman vaikeinta”. Suomen kieli on hyvin loogista, ja kursseilla monille analyyttisille yliopistolaisille avautuu innostava, uniikki näköala kieleen. ”Usein suomen omaksumisessa alkuvaiheen kärsivällisyys palkitaan, kun uudenlaisen kielen juju alkaa hiljalleen avautua. Suomen tunneilla käsitellään myös oppimisen herättämiä tunteita pohjolan pimeän talven keskellä, ja ’sisun’ käsite tulee konkreettisesti tutuksi”, Jokinen kertoo. Kielimuuri ei ole olemassa ainakaan siksi, että Linguassa ei olisi ajateltu kansainvälisten opiskelijoiden tarpeita. Suomen kieltä voi opiskella alkeista asiantuntijatasolle saakka, ja kielen opiskelusta pyritään koko ajan tekemään houkuttelevampaa. Haasteeksi jääkin edelleen se, miten englanninkielisen koulutuksen perässä tänne muuttaneet opiskelijat saataisiin kiinnostumaan suomen kielen opiskelusta. Kurssien suosio ei kerro koko totuutta: niille osallistuu vain osa kansainvälisistä opiskelijoista. Yliopistossa opiskelu ja työskentely voi tuudittaa kansainväliset opiskelijat siihen, että koko suomalainen yhteiskunta toimii hyvin englanniksi. TAMPEREEN YLIOPISTOSSA maisterintutkintonsa suorittanut ja siellä myös työskentelevä Benjamin on hyvä esimerkki kansainvälisestä opiskelijasta, joka on toisaalta ymmärtänyt suomen kielen taidon merkityksen ja joka korkeasti koulutetun kansainvälisen osaajan, suomalaisen työelämän kipeästi kaipaaman työntekijän asemassa osaa myös asettaa vaatimuksia uudelle kotimaalleen. Benjamin on suorittanut yhteensä kuusi suomen kielen kurssia Tampereen yliopistossa. Sen lisäksi hän on opiskellut kieltä Onnenkieli-kielikoulussa ja Tampereen Työväenopistolla. Hän on myös opiskellut suomea nettikursseilla. Benjamin on läpäissyt Suomen kansalaisuuteen vaadittavan kielitestin ja hän sai kansalaisuuden vuoden 2024 lopulla. Hän on menossa OYL 1:25 taittopohja.indd 24 OYL 1:25 taittopohja.indd 24 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
25 suorittamaan asepalveluksen vuonna 2025 ja odottaa, että hänen suomen kielen taitonsa paranee armeijassa. Benjamin on aktiivisesta suomen opiskelustaan huolimatta myös sitä mieltä, että työmarkkinoiden olisi hyväksyttävä englanti työkielenä nykyistä laajemmin. Benjamin mainitsee ohimennen hyvänä asiana sen, että isoimmat länsimaiset kaupungit pohtivat nykyisin vakavasti sitä, pitäisikö niissä korottaa englanti yhdeksi viralliseksi kieleksi. Suomessa Espoo on tähän mennessä ainoa kaupunki, jossa englannin kieli on virallinen palvelukieli. Ylen uutisessa, joka on julkaistu 18.9.2017 Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo, että ratkaisun taustalla on Espoon halu houkutella kaupunkiin korkean osaamisen työpaikkoja. Esimerkiksi aasialaiset suuryritykset Antola toivottaa tervetulleeksi. Englannin kielen houkutteluvoima on ymmärretty, kun Suomi muiden maiden mukana kilpailee kansainvälisistä osaajista. Espoossa on oltu valmiita toimimaan tulijoiden ehdoilla ja englanti on virallinen palvelukieli. Samalla kuitenkin on selvää, että laajemmin katsottuna työmarkkinoilla suomen kielen taito on edelleen painava vaatimus. Siksi maahanmuuttajien odotetaan opettelevan kielen. Yliopistoissa kansainvälistymisen kaksoisliike näkyy siinä, miten englanniksi viestimistä ollaan laajentamassa ja toisaalta suomen kielen opetusta kehitetään paremmin kansainvälisiä opiskelijoita palvelevaksi. Ainejärjestöissä kansainvälistyminen tarkoittaa tulevaisuudessa varmasti muutakin kuin pelkkien nettisivujen päivittämistä englannin kielellä. Ehkä toimintakulttuurikin muuttuu joiltakin osin. Haalaribileet eivät enää vanhempana opiskelijana tunnu houkuttelevalta tavalta viettää aikaa. Erilaisten tapahtumien järjestäminen palvelisi kansainvälisiä opiskelijoita. Vuonna 2023 Helsingin yliopiston strategiaa tukevassa ”Lisää löylyä kv-toimintaan” -projektissa etsittiin ratkaisuja siihen, miten kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen voisi edistää ainejärjestötasolla. Helsingin yliopiston Opiskelija-palvelu -sivuilla 15.12.2023 julkaistussa uutisessa projektipäällikkö Sakari Siilin kertoo, että merkittävä pullonkaula on se, että ainejärjestöjen toiminta on keskittynyt kandivaiheen opiskelijoiden toiveiden mukaisen toiminnan järjestämiseen. Valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista tulee Suomeen suorittamaan maisterivaiheen opintoja, ja siinä vaiheessa ainejärjestöjen tapahtumien sisällöt ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveet eivät enää kohtaa. Siilinin mukaan Helsingin yliopiston ainejärjestöt ovat kuitenkin halukkaita muokkaamaan tapahtumiensa sisältöjä. Samaa kehitystä voi uumoilla Oulunkin yliopiston ainejärjestöihin. Ehkä Thushanin kaltaiset vanhemmat, kansainväliset opiskelijat löytävät tulevaisuudessa mieleistä tekemistä ainejärjestöjen parista. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan yhteisöasiantuntija Viljami Viinikka on Siilinin kanssa samaa mieltä siitä, että nykyisellään ainejärjestötoiminta palvelee ennen kaikkea kandivaiheen opiskelijoita. ”En usko, että toimintaa on varsinaisesti ohjattu tähän suunOYL 1:25 taittopohja.indd 25 OYL 1:25 taittopohja.indd 25 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
26 taan, vaan se on muodostunut useamman tekijän summasta. Tietysti yksi tapa, miten ainejärjestöjen toimintaa saa maisterivaiheen opiskelijoille mieluisammaksi on se, että saadaan maisterivaiheen opiskelijoita mukaan järjestämään toimintaa. Uskon, että KV-manuaalimme auttaa tässä asiassa, mutta sen lisäksi olemme myös jakamassa kannustinrahaa opiskelijajärjestöille, jotka kehittävät toimintaansa enemmän mukaan ottavaksi aliedustetuille opiskelijaryhmille”, Viinikka kertoo. KV-manuaalissa luetellaan resursseja, joita Oulussa asuvilla kansainvälisillä opiskelijoilla on käytössään. Yksi näistä on BusinessOulun sekä Oulun kaupungin sivistysja kulttuuripalvelujen yhdessä kehittämä palvelu International House Oulu, joka järjestää muun muassa verkostoitumis-, työllisyysja kohtaamistapahtumia, esimerkiksi kuukausittaista Networking and Board Games -tapahtumaa. Kun ainejärjestöjen toimintaa kehitetään tulevaisuudessa kansainvälisemmäksi, ehkä mallia kannattaakin ottaa tahoilta, jotka auttavat kansainvälisiä opiskelijoita löytämään väylän suomalaisille työmarkkinoille. Benjaminilla on viesti kaikille niille, jotka pohtivat sitä, miten maahanmuuttajat voitaisiin ottaa paremmin huomioon. ”Suomi on vasta oppimassa sitä, miten ollaan oikeasti kansainvälinen maa. Tällä hetkellä maahanmuuttajaväestö on edelleen pieni ja yhteiset toimintatavat ovat vasta hakusessa. Kukaan ei voi mitään sille, että suomen kieli on suhteellisen vaikea oppia”, Benjamin toteaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa pohditaan paraikaa eri tahoilla sitä, mikä olisi parasta kotouttamispolitiikkaa. Englannin kielen rooli kotouttamisessa jakaa varmasti mielipiteitä. Myös maahanmuuttajilla on erilaisia odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Suomessa pärjää. Thushanin ja Benjaminin erilaiset opinpolut suomen kielen parissa ilmentävät tätä vaihtelevuutta. Thushan on suorittanut vain yhden suomen kielen kurssin, Survival Finnish 1. Kurssilla opitaan käyttämään tutuimmissa arkisissa tilanteissa käytettäviä fraaseja ja opiskellaan suomen kielen tyypillisimpiä piirteitä. Toisaalta Thushan kertoo, että hänellä on suunnitelmissa suorittaa enemmän kursseja vuonna 2025. Thushan on pärjännyt hyvin ilman suomen kieltä yliopistolla, sillä ympäristö on kansainvälinen. Benjamin taas on läpäissyt Suomen kansalaisuuteen vaadittavan kielitestin. HELSINGIN YLIOPISTOSSA väitöskirjaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kieli-ideologioista ja -asenteista tekevä Katariina Pyykkö on tutkinut sitä, mitä kieliä korkeakoulutetut maahanmuuttajat pitävät tärkeinä Suomeen kotoutumisen näkökulmasta. Pyykön tekemässä verkkokyselyssä englanti nousi tärkeimmäksi kieleksi, mutta suomi tuli ihan englannin kannoilla. Vastaajan koulutusala vaikuttaa Pyykön mukaan siihen, mitä kieliä hän pitää tärkeänä kotoutumisen kannalta. Tähän astisen tutkimukseni perusteella voi sanoa, että teknisillä ja luonnontieteen aloilla opiskelevat pitävät englantia tärkeimpänä kommunikointikielenään. Tähän vaikuttaa se, että näillä aloilla tiimit ovat kansainvälisiä, vaikka toimitaankin Suomessa. ICT-alalla lisäksi tuotteet suunnitellaan ulkomarkkinoille ja asiakkaat ovat ulkomaalaisia, kun taas sosiaalija terveysalalla työskennellään kotimaassa ja asiakaskohtaamisissa tarvitaan suomea, Pyykkö selittää. Thushanin kanssa vastaavassa tilanteessa on varmasti monia. Yliopistolla ja tiedemaailmassa pärjää hyvin englannin kielellä, ja Thushan toimii tohtorikoulutettavana tutkijana ICT-alalla, joten suomen kieltä ei juuri tarvitse. Kuitenkin voidaan arvioida, että Benjaminille aukeaa enemmän mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, koska hän on opiskellut suomea aktiivisesti. Niissäkin ei-englanninkielisissä länsimaissa, joissa maahanmuuttajia on paljon enemmän kuin Suomessa, ei englanti ole noussut virallisen kielen asemaan ja tulijoiden odotetaan osaavan paikallista kieltä. Tähän ei liene tulossa muutosta pitkään aikaan. Kylmä fakta on, että työ on tärkeässä roolissa kotoutumisessa ja sen löytyminen vahvistaa tunnetta siitä, että maahanmuuttaja on päässyt yhteiskunnan jäseneksi. Opetushallituksen vuonna 2019 julkaisemassa taustapaperissa kerrotaan, että vain 43 % korkeakoulutetuista kansainvälisistä opiskelijoista työskentelee asiantuntijatehtävissä Suomessa. Puutteellinen kielitaito on usein syy sille, miksi korkeasti koulutetut maahanmuuttajat jäävät työttömiksi. Siksi Oulun yliopiston tavoitteet laajentaa kieliopintojen määrää maisterivaiheessa ovat hyvä merkki kehityssuunnasta. Ehkä tulevaisuudessa ainejärjestötkin osaavat ottaa paremmin huomioon kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet ja auttavat heitä kotoutumaan uuteen yhteisöön. Tosin kaikkia ne eivät tule ehkä ikinä tavoittamaan. ”Ainejärjestön tapahtumissa oli tylsää”, kuittaa Benjamin. • Suomi on vasta oppimassa sitä, miten ollaan oikeasti kansainvälinen maa. Tällä hetkellä maahanmuuttajaväestö on edelleen pieni ja yhteiset toimintatavat ovat vasta hakusessa. Kukaan ei voi mitään sille, että suomen kieli on suhteellisen vaikea oppia. ” OYL 1:25 taittopohja.indd 26 OYL 1:25 taittopohja.indd 26 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
27 www.osna.?, p. 08 3114 699 oulusinfonia.? Klassiset toiveet Yleisö on äänestänyt! Kevätkauden päättää kokoelma rakastetuinta klassista musiikkia kattaen säveltäjät ja tyylisuunnat laajasti. Luvassa hittikimara tuttuja korvamatoja – tunnistat teokset ensimmäisistä tahdeista alkaen. Valovoimainen ylikapellimestarimme Rumon Gamba tuo esiin yksityiskohtia teosten takaa. Tule ja tuo kaverisi: väh. 20 hengen ryhmät -20 % osoitteesta oulusinfonia@ouka.? Liput 29/24/16 € To 22.5. klo 18.30 | Pe 23.5. klo 18.30 Oulun Musiikkikeskus, Madetojan sali Rumon Gamba kapellimestari Oulu Sinfonia Tutustu teoksiin: Palvelemme Ma-Pe 8-20, La 9-17 ja Su 11-17 | Linnanmaanapteekki.fi ELÄMÄNMITTAISTA HUOLENPITOA opiskelija-alennus -10% vapaakaupantuotteista Avustajaksi Oulun ylioppilaslehteen? Etsimme kirjoittajia, valokuvaajia ja somettajia. Menetetystä vapaa-ajasta maksetaan palkkio. Ota yhteyttä paatoimittaja@oyy.fi OYL 1:25 taittopohja.indd 27 OYL 1:25 taittopohja.indd 27 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
28 ILMIÖT T he new board of the Student Union of the University of Oulu (OYY) began its work at the beginning of the year. “After the organizational meeting, the calendar started to fill up quickly,” says the board’s second vice chair, Jonne Haapala. Oulu Student Magazine interviewed the three chairs of the board at the end of January. The board of the Student Union has eight members this year. Each board member has their own area of responsibility, such as events, social policy, or communications. The board is responsible for the daily operations of the Student Union together with the employees. This means not only having meetings, but many other tasks, such as organizing the annual ball and meeting the political parties before the municipal elections. No easy money to be made Vilma Sippola, the chair of the board and a student of history of sciences and ideas, was the vice chair of the board last year. Although she has experience in working on the board, the new position has required some familiarization. According The new board of the Student Union has started the year with a bang. The chairpersons say they have a good team together and clear goals for the busy year. TEXT AND TRANSLATION Kalle Parviainen PICTURES OYY/Tuukka Lehtinen Never-ending advocacy IN ENGLISH OYL 1:25 taittopohja.indd 28 OYL 1:25 taittopohja.indd 28 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
29 We try to make sure that things are implemented, not just inquired about. ” to Sippola, advancing from board member to chair brings continuity. “I get to carry on with the things I did last year and start new ones.” Sippola sees the work done for the benefit of students as meaningful. “I feel that the work we do is valuable. The work is longterm, and the world cannot be finished in a year. I hope we will achieve many of our goals this year, though.” The vice chairs of the board also find the work they do important. “When the days are long, it’s nice to feel like you’re doing meaningful things,” says Karoliina Kokko-Tollola, the first vice chair of the board. Education policy is the responsibility of the second vice chair Haapala. He is excited about the position. “When you get to do work that interests you, you stay motivated. A little hurry won’t hurt then.” New offices, new services? The office of OYY will relocate to new premises at the beginning of March. Kokko-Tollola sees plenty of opportunities in the new spaces. For example, the student housing foundation PSOAS has a service point in the vicinity and there are places for independent or group studying nearby. “Students don’t have to think about going to OYY first and then to PSOAS, but instead we are closer to each other.” Sippola also points out that not all students know the location of the current OYY office either. “We need to invest more in marketing. I feel that the new reception area is more along the main corridor. Now we are behind the green coat racks.” According to the chair, during the year, efforts will be made to clarify OYY’s services and increase their accessibility. The office of OYY has located near the green coat racks at the Linnanmaa campus since the end of 2016. When the decision to move was made in the fall of 2016, the then-chair of the board, Kati Hannila, described the location of the new premises as excellent, and that the move would make the Student Union more visible to students and increase accessibility. Another goal of the Student Union this year is to improve the services in the Kontinkangas campus. The Student Union does not have a permanent office on campus but is on duty there about once a month. Getting a permanent office in Kontinkangas would require financial resources, says Sippola. Haapala acts as a society kummi for the guilds at Kontinkangas. He says he will ask the subject organizations about their opinions and wishes for the services. “We try to make sure that things are implemented, not just inquired about.” The well-being tutoring programme was restarted at the turn of the year. Attention is also being paid to the implementation of the programme in Kontinkangas. Highlighting advocacy The municipal and regional elections will be held in the spring. According to Sippola, influencing the city of Oulu is important. “A lot of decisions are made in the city that directly affect students.” The goals of the Student Union for the elections include developing public transport, providing high-quality student housing in the right locations, and increasing opportunities for summer jobs and internships. Independent study space is also needed outside the campuses. “Not all students live near campuses,” Sippola points out. OYY wants to encourage all students to vote. This year, communications will also be directed at international students. “Some international students may not know that they have the right to vote in the elections,” says Sippola. Not all advocacy carried out by the Student Union is visible to students. The Student Union is constantly in contact with internal and external stakeholders, meaning that OYY representatives meet with, for example, the university staff almost daily. For students, advocacy work is sometimes visible in the form of public statements. Sippola says that this year the aim is to inform students more regularly about the Student Union’s activities. “We want to communicate more about the advocacy we do. For example, at the end of last year we compiled a review of advocacy. But we also have internal statements and influence behind the scenes.” Both Sippola and Haapala highlight the role of student societies in advocacy. “We want to work closely with guilds and help them in their own advocacy,” summarizes Sippola. Haapala, in turn, mentions the challenge of communication. It is easy for the Student Union to convey information to subject organizations, but reaching the entire membership is more challenging. “We have considered how information can be disseminated to regular students.” The Student Union’s communications are bilingual. Both news about advocacy and information about events are communicated in Finnish and in English, so that OYY’s activities can also reach international students. Reaching the entire university community may be made easier by the fact that the board of the Student Union is working in two languages this year. Kokko-Tollola says that bilingualism has not been a challenge. Kokko-Tollola praises the good atmosphere of the board and its impact on work. With a good team, decisions can be made efficiently. “There have been no problems in creating a sense of community. This makes things easier.” On the next pages you get to know the board members. • OYL 1:25 taittopohja.indd 29 OYL 1:25 taittopohja.indd 29 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
30 ILMIÖT THE BOARD OF 2025 KAROLIINA KOKKO-TOLLOLA VILMA SIPPOLA MY AREA OF RESPONSIBILITY IS societies. STUDIES IN Oulu Business School, 3rd year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? more potential, less budget, and hopefully a few new traditions! BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS the current policies cut back benefits and grants. At the same time, the number of summer jobs and part-time work opportunities does not meet the increasing need, making the financial situation of students increasingly challenging. MY HOBBIES INCLUDE collecting perfumes, cooking from grandma’s cookbook, avoiding sewing patches for my overalls. CAROLINA KEMPAS MY AREAS OF RESPONSIBILITIES ARE Second vice chair, academic affairs. STUDIES IN Faculty of Medicine, health sciences, 3rd year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? I want to do my best to look after the interests of students. After this year, I hope that OYY will look at least as good as it does now. Of course it would be nice to see some development as well! I would like to see myself develop further as an expert in academic affairs and in organizational work. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS how to cope with studies, the importance of working is all the time increased. Is there time to actually study? MY HOBBIES INCLUDE karate. I also spend time with films, series, and video games. I have also recently been taught how to crochet, and my goal is to make my own scarf! JONNE HAAPALA MY AREAS OF RESPONSIBILITIES ARE First vice chair, events. STUDIES IN Faculty of Humanities, literature, 8th year. Faculty of Humanities, history of sciences and ideas, 4th year. Faculty of Education and Psychology, general education, 1st year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? Unforgettable student events and a touch more sense of community. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS livelihood. Living without taking a loan has become almost impossible, and many are forced to take on part-time jobs alongside their studies, if they are lucky enough to find them. Worries about income cause additional stress and affect academic performance. MY HOBBIES INCLUDE strategy and role-playing games, reading, drinking tons of coffee, and bustling with the cats of my life. MY AREAS OF RESPONSIBILITIES ARE Chair of the Board. STUDIES IN Faculty of Humanities, history of sciences and ideas, 4th year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? A more effective Student Union, whose expertise is increasingly utilized especially by the city of Oulu. In addition, OYY will be brought closer to its members by improving the accessibility of services and increasing transparency. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS financial uncertainty. The grants students receive are not enough to cover living expenses. This forces us students to take out loans or work, which can slow down our studies. MY HOBBIES INCLUDE board games, reading, and binge-watching films. OYL 1:25 taittopohja.indd 30 OYL 1:25 taittopohja.indd 30 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
31 TIINA-KAISA NIKKINEN MY AREA OF RESPONSIBILITY IS Well-being (part of social affairs) STUDIES IN Faculty of Science, physics, 4th year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? Even more open and communal Student Union. I also hope that the entire OYY will be better in terms of studying and leisure time. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS the low number of student apartments compared to the number of applicants, especially with the cuts in student benefits. MY HOBBIES INCLUDE swimming, and I hope to experience the swimming opportunities at Merikoski someday. I also enjoy playing video and board games with friends with varying success. Music is also important to me, although I’m not exactly a virtuoso at playing. MIIKKA LUKKAROINEN MY AREA OF RESPONSIBILITY IS international affairs. STUDIES IN Faculty of Information Technology and Electrical Engineering, Electronics and Communications Engineering, 2nd Year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? My aim is to foster a more inclusive and united student community. Together with the board, I hope to leave a legacy of bridging connections between Finnish and non-Finnish students, ensuring everyone feels represented and valued in our shared university experience regardless of their backgrounds. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS a sense of disconnection from peers, studies, or new surroundings when starting university. For international students, cultural differences can sometimes make it harder to find their footing. Finnish students might also face pressures balancing work, studies, and personal life. Building a supportive and inclusive community is important. When students feel like they belong, everything else becomes just a little easier to handle. MY HOBBIES INCLUDE Tinkering with old electronics, taking photos or playing music. APROTIM PAUL INTRODUCES THEMSELVES MY AREAS OF RESPONSIBILITIES ARE Communications and sustainable development. STUDIES IN Faculty of Education and Psychology, intercultural teacher education, 5th year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? Even more effective and accessible communication, ”good” TikToks, and a better feeling for all students! BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS how one “must” have time to work alongside your studies to survive. Additionally, unpaid internships in some fields. MY HOBBIES INCLUDE gym, group exercise, and skiing when the weather permits. MY AREA OF RESPONSIBILITY IS social affairs STUDIES IN Oulu Business School, 3rd year. WHAT WILL YOU LEAVE BEHIND AFTER THIS YEAR IN THE OYY BOARD? An okay meme. BIGGEST GRIEVANCE IN A STUDENT’S LIFE IS poor livelyhood. MY HOBBIES INCLUDE going to events and playing games on the computer. JANNE VÄISÄNEN OYL 1:25 taittopohja.indd 31 OYL 1:25 taittopohja.indd 31 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
32 Viime vuonna Oulu kompuroi kohuissa ja koki poikkeuksellisen aallon rasistisesti motivoituneita väkivaltarikoksia. Samalla kun positiivinen kuva Oulusta otti osumaa, valmistauduttiin tulevaan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026. TEKSTI Toni Keränen KUVAT Tuuli Heikura Asteen verran paskempi kaupunki OYL 1:25 taittopohja.indd 32 OYL 1:25 taittopohja.indd 32 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
33 ”O ululaiset ei pelkästään kuse omiin muroihinsa, vaan ne myös ripuloivat.” Näin totesi Oulun kaupungin viestintä-, tapahtumaja markkinointijohtajana toiminut Mikko Salmi marraskuun lopulla järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan matkailufoorumissa. Lauseellaan Salmi viittasi siihen, että oululaisilla on tapana nostaa kotikaupungistaan esiin vain sen huonoja puolia. Lausahdus ei ole liian kaukaa haettua, sillä Oulusta puhuttaessa mieleen saattaa juolahtaa itsetuhoiset ajatukset Merikosken silloilla, yleisesti haastava sijainti tai kuten artisti Kauko Röyhkä sen jo aikoinaan kiteytti: Paska kaupunki. Oulun vuosi 2024 piti sisällään lukuisia kohuja ja tapahtumia, jotka harvemmin olivat positiivisia, aina johtajakohuista väkivaltarikosaaltoon. Palataan kuitenkin vielä Salmen tapaukseen. Videota Salmen puheenvuorosta alkoi jakamaan oululaisyrittäjä Lauri Salovaara, jota Salmi samassa yhteydessä kritisoi nimeltä mainiten. Tapaus nousi uutiskynnyksen yli kuitenkin vasta joulukuussa Ylen uutisoimana. Salmi oli ehtinyt ryvettyä johtajapestinsä aikana useissa kohuissa jo ennenkin. Varoituksia jaettiin niin lestadiolaisille ilkkumiseksi koetun kuvan jakamisesta sekä kaupunginjohtaja Seppo Määtän erotiedon vuotamisesta Kalevalle keväällä 2024. Muroripulointikohun koettiin olleen viimeinen niitti Salmen virasta eroamiseen. Kohun takaa paljastui lopulta kuitenkin ronskia kielenkäyttöä vakavampia sääntörikkomuksia vuosien varrelta. Kaleva kertoi, että Salmi laskutti työnantajaltaan 36 000 euroa työkorvauksia ohjeiden vastaisesti, matkusti kalliisti ja osti alkoholia työntekijöille kaupungin maksukortilla. Salmen törsäilyn oli hyväksynyt toinen Oulun merkittävä viranhaltija, hallintojohtaja Ari Heikkinen. Hallintotieteiden emeritusprofessori Ari Salminen kutsui Ylen haastattelussa Heikkisen toimintaa avoimesti korruptioksi. Tapauksen käsittely eteni poliisin tutkintaan. Kaupunginjohtaja Ari Alatossava ei luovuttanut Salmen ja Heikkisen varoituksiin asiakirjoja Kalevalle. Johtajasotkuja on selvitelty viime vuosien aikana lukuisia kertoja. Viimeisimpänä Salmen lisäksi vuoden 2025 alussa lähteä sai palvelussuhdepäällikkö Mauri Mikkola. Viime vuoden aikana kaupunginjohtaja Seppo Määtän erosi ja muista Oulun ex-johtajista yhdyskuntajohtajana toiminut Matti Matinheikki sekä kaupunginjohtajana toiminut Päivi Laajala saivat syytteet kahdesta törkeästä rikoksesta. Viime vuonna virastaan eronnut Määttä kunnostautui tapauksessa salailemalla kaupungin virkamiesten sähköpostiviestejä. Tapauksia on lyhyen ajan sisällä niin paljon, että moni voisi kuvitella kaupungin johtoportaan olleen jo vuosia melkoisella tuuliajolla. Positiiviset asiat tulevat ilmi lähinnä vain kaupungin omassa viestinnässä. Soppaan voitaneen lisätä myös Oulun yliopiston hallituksen poikkeuksellinen eroaalto, kun kolme hallituksen jäsentä jätti eroilmoituksena heti uuden rehtorin Arto Maanisen valinnan jälkeen. Ulkopuolisen silmin tapaus näyttäytyy selkeänä protestina uutta rehtoria kohtaan, mutta sen juurisyyt ovat jääneet toistaiseksi kertomatta. Professorit Petri Lehenkari ja Jukka Kekkonen esittivät ratkaisuksi yliopiston hallintokriisiin jopa koko hallituksen eroa. Kaupungin ja yliopiston toimintatapoja on monissa eri tapauksissa yhdistänyt tarve salata asioiden taustoja, sekä tapa ratkaista erimielisyydet eroamisilla ja irtisanomisilla laajamittaisemman tarkastelun sijaan. Kun totuus lopulta kuitenkin paljastuu, on käsillä suurempi kohu kuin silloin, jos asioista olisi kerrottu alun perin suoraan. Verinen kesä Kesäkuussa 2024 Oulu nousi koko valtakunnan polttopisteeksi, kun tunnettu uusnatsivaikuttaja puukotti alaikäistä lasta keskellä Valkean kauppakeskusta. Samana torstai-iltana puukko viuhui myös Meri-Toppilassa johtaen yhden ihmisen kuolemaan. Heti seuraavalla viikolla kauhu toistui uudestaan, kun Valkeassa puukotettiin jälleen. Tällä kertaa tekijä oli alaikäinen poika Haukiputaalta, joka matkasi pyörällä kauppakeskukseen tarkoituksenaan tappaa ulkomaalaistaustainen henkilö. Oulusta puhuttiin jokaisessa lehdessä, sosiaalisessa mediassa, televisiossa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Pelättiin, että puukotukset ryöpsähtävät akuutiksi väkivaltaepidemiaksi ja ihmisiltä kyseltiin, uskaltavatko he käydä enää Valkeassa asioimassa. Kesäkuun puukotusten motiivien on esitetty olleen todennäköisesti rasistisia. Ensimmäisessä tapauksessa puolustus kiisti syyttäjän näkemyksen rasistisesta motiivista. Molemmat epäillyt puukottajat on todettu oikeudessa olleen syyntakeettomia tekohetkellä. Jälkimmäisen puukotuksen motiivi oli oikeuden mukaan rasistinen, mikä on ilmeistä, sillä Waffen-paitaan ja hakaristeillä koristetuilla kengillä varustautunut teinipoika oli kertonut netissä haluavansa tappaa tummaihoisen ja mennä vankilaan. Viikkoa ennen tapahtuneesta puukotuksesta poika totesi ”respect for him”. Poika jätettiin tuomitsematta rangaistukseen syyntakeettomuutensa vuoksi. Myöhemmin syyskuussa Kastellissa tapahtunutta puukotusta epäillään yhtä lailla rasistiseksi teoksi. Rasistisesta motiivista kielineet asiat paljastuivat poliisille niin esitutkinnan lopussa, ettei niistä voitu viestiä julkisuuteen. Tai siis ei uskallettu. ”Kesällä tapahtui Oulussa kaikenlaista, missä oli aika suoraan viitteitä viharikoksista, niin pyrittiin hillitsemään sitä. ” Kulttuuripääkaupunkivuoden kolme teemaa ovat ”Rohkeasti reunalla”, ”Villi kaupunki” ja ”Vastakohtien voima”. Teemat tuovat kieltämättä oululaiselle hyvin mieleen niin Merikosken sillat kuin viimevuotiset uutistapahtumatkin. OYL 1:25 taittopohja.indd 33 OYL 1:25 taittopohja.indd 33 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
34 Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, rikoskomisario Tero Luukkonen avasi Ylen haastattelussa. Poliisin mukaan Oulussa siis tapahtui kesällä 2024 niin paljon kaikenlaisia rasistisia viharikoksia, että virkavalta halusi hillitä siihen liittyvää keskustelua. Ei välttämättä kauneinta tekstiä kaupungin kannalta, mutta asian hyssyttely viranomaisen toimesta tuntuu vähintäänkin oudolta päätökseltä. Syyskuussa Oulun kaupunki kuitenkin linjasi laativansa rasisminvastaisen ohjelman samalla todeten, että Oulussa on rasismia. Asiaa lähdetään ratkomaan perustamalla muun muassa moniammatillinen työryhmä. Rasisminvastainen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tämän vuoden tammikuussa siitä huolimatta, että perussuomalaiset valtuutetut vastustivat sen toteutusta sellaisenaan. Heidän mielestään rasismia ei olisi pitänyt eriyttää muusta syrjinnästä. Myyttinen kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 Oulun tulevaisuus on kuitenkin valoisa, kun ensi vuonna 2026 juhlitaan kulttuuripääkaupunkivuotta. Oulu2026-vuosi tuo tullessaan kulttuuritapahtumia vuoden jokaiselle päivälle käsittäen yhteensä yli tuhat tapahtumaa. Luvassa on siis pelkästään positiivista fiilistä, vai onko sittenkään? Kulttuuripääkaupunkivuodesta saatiin loppukesällä aikaiseksi jälleen yksi johtajien julkinen sanakamppailu, kun Oulun taakseen jättänyt entinen kulttuurijohtaja Johanna Tuukkanen kritisoi Kalevalle hankkeen olevan todella irtaantunut kaupungin kulttuuriorganisaatioista ja vuoden kohokohtien hämärän peitossa. Kritiikkiä sai osakseen koko Oulun kulttuuritoiminta. Tuukkasen vastinpari, Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, kehotti vastineessaan ex-kulttuurijohtajaa katsomaan peiliin ja kertoi hänen näkemyksensä olleen kovin kapea-alainen. Puheenvuoro toi omalla tavallaan mieleen älähtävän koiran, mutta jonkinlaista konkretiaa tulevan vuoden tapahtumiin saatiin kuitenkin tammikuussa 2025. Kulttuuripääkaupunkivuoden kolme teemaa ovat ”Rohkeasti reunalla”, ”Villi kaupunki” ja ”Vastakohtien voima”. Teemat tuovat kieltämättä oululaiselle hyvin mieleen niin Merikosken sillat kuin viimevuotiset uutistapahtumatkin. Oulun ikävämpiä puolia ja ilmiöitä, jotka kaikki paikalliset ja ulkopaikkakuntalaisetkin tunnistavat, käytetään kaupunkimarkkinoinnissa kovin vähän. Eri oululaiset brändit ja yhdistykset ovat kuitenkin ottaneet omakseen muun muassa aiemmin mainitun Paska kaupunki -lauseen omakseen. Oululainen vaatemerkki Paine Clothing on myös tehnyt Merikoski Swimming Team -vaatemalliston, mikä on osoitus hyvästä oululaisesta mustasta huumorista. Alati uusiutuva Paska kaupunni -graffiti on vielä vuosikymmentenkin jälkeen yksi Oulun tunnetuimmista nähtävyyksistä. Oulu lanseerasi vuonna 2021 uudessa kaupunkibrändissään Asteen verran parempi -sloganin, jota voidaan soveltaa useisiin eri kaupungin toimintoihin ja viesteihin. Esimerkiksi Lahti on ylpeästi Suomen Chicago, joten siitä johtaen idea Oulun uudelle iskulauseelle: Asteen verran paskempi kaupunki. Tämänkin tosin ex-viestintäjohtaja Mikko Salmi saattoi jo itse aikoinaan keksiä, mutta raaski jättää mahdollisuuden käyttämättä. • OYL 1:25 taittopohja.indd 34 OYL 1:25 taittopohja.indd 34 17.2.2025 14.49 17.2.2025 14.49
36 KULTTUURIA KAUPUNGILLA Oulun teatterin tähän mennessä suurin musikaali Kinky Boots valloittaa suuren näyttämön. Ohjaaja Alma Lehmuskallio ja pääosaa esittävä Pekka Hiltunen kertovat, että musikaalia on ollut ihana tehdä. He ovat varmoja, että upean musiikin siivittämä hieno tarina saa hymyn huulille ja tuo valoa pimeään aikaan. TEKSTI Pete Huttunen KUVAT Oulun Teatteri / Anna Leinonen Kinky Boots haastaa ennakkoluuloja ilolla ja valtavalla energialla O hjaaja Alma Lehmuskallio kertoo, että hän halusi valita ohjelmistoon musikaalin, koska edellisestä on jo kolme vuotta. ”Musikaaleissa musiikki, kehollisuus ja tanssi saavuttavat sellaisia alueita, joita on vaikea sanoittaa. Tykkään erityisesti esityksistä, jotka toimivat muutenkin kuin järjen tasolla”, Lehmuskallio pohtii. Harvey Fiersteinin käsikirjoittamassa musikaalissaohjaajan vakuutti todella hyvä tarina, merkittävä sanoma sekä Cyndi Lauperin loistava musiikki. Hyvien biisien lisäksi musiikki vie kerrontaa eteenpäin ja kokonaisuus on todella hyvin mietitty. ”On ihmeellisen ihanaa olla näin pöyhkeässä asemassa Oulun teatterin taiteellisena johtajana, että saan valita, mitä ohjaan.” ”Kuuntelin ja luin musikaaleja ja kävin hakemassa Lontoostakin inspiraatiota, mutta sopivaa teosta ei ollut helppo löytää.” ”Minulle saattaa katsojana riittää, että musikaalissa on näyttävyyttä ja siinä on ihanasti näkyvää taitoa. Tekijänä ja taiteellisena johtajana hain kuitenkin sisältöä ja ennen kaikkea syyn ja merkityksen tuoda teos juuri Oulun näyttämölle”, LehmusOulun teatteri / Oulu Theatre: Kinky Boots. Kuvassa / In the photo: Saku Tonteri, Tino Virta, Pekka Hiltunen, Mathias Boeryd, Emil Pohjanen, Valtteri Gutev, Mikko Elias. Kuva / Photo: Kati Leinonen. OYL 1:25 taittopohja.indd 36 OYL 1:25 taittopohja.indd 36 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
37 ” En kuitenkaan ajattele missään tapauksessa, että tämän musikaalin tarkoitus olisi opettaa ketään. Se voi kuitenkin haastaa ennakkoluuloista ajattelua, kuten se on tehnyt itsellenikin. kallio sanoo. ”Teemme musikaaleja harvoin, joten ajattelin että valitussa teoksessa on oltava myös show-elementtejä sekä vastaan panematonta mukaansatempaavuutta. Kinky Bootsissa yhdistyvät nämä kaikki.” Musiikki vie mukanaan Suuri produktio vaatii aikaa ja pitkäjänteistä työtä. Lehmuskallio valitsi musikaalin noin kolme vuotta sitten. Lavalla nähdään kolmisenkymmentä esiintyjää, joista puolet valittiin avoimella haulla. Koe-esiintymiset järjestettiin puolitoista vuotta sitten. Jo silloin tiedettiin, keitä rooleihin tarvitaan. Kun Pekka Hiltunen päätti hakea Lolan roolia, hänellä ei ollut Kinky Bootsista juuri mitään käsitystä. ”Ensimmäinen kosketukseni Kinky Bootsiin oli, että kuuntelin musiikkia. Se vei todella mennessään.” ”Tämä on ollut monille unelmarooli, mutta minulle tämä tuli eteen ikään kuin sattumalta. Mitä enemmän olemme harjoitelleet, sitä upeammaksi olen tämän teoksen kokenut. Rooli on todella palkitseva ja tätä on ollut ihana tehdä”, Hiltunen kertoo. Rooli on kirjoitettu mieskehoon identifioituvalle miehelle, jolla on ammattinyrkkeilijän tausta, mutta hän esittää naista. Roolissa pitää osata laulaa ja tanssia sekä myös näytellä huikean hyvin. ”Meillä oli ihan käsittämätön tuuri, että saatiin Pekka tekemään tätä roolia. Lolan/Simonin rooli on järkyttävän vaativa”, Lehmuskallio hehkuttaa. Feminiininen miesrooli Pekka Hiltunen on valmistunut nykytanssijaksi Turun konservatoriosta. Hän on esiintynyt nykytanssiryhmissä, muun muassa euroviisuissa ja musiikkivideoilla. Hiltunen on ollut näyttelijänä kiinnityksellä useissa teatterissa. Musikaaleissa Hiltusta kiehtoo monipuolisuus. ”Tykkään tehdä tosi paljon myös draamaa ja komediaa, kaikissa on omat juttunsa”, Hiltunen sanoo. ”Pekan tanssijatausta näkyy kehon käytössä. Vaikka hänellä ei ole drag-taustaa, hän tiedostaa ja osaa käyttää kehoaan pieniä eleitä myöten”, Lehmuskallio kehuu. ”Pekka pystyy uskottavasti tuomaan esiin miehisyyden ja mieskehon, mutta hänellä on myös kyky feminiiniseen puoleen ja vahvaan tunneilmaisuun.” Hiltuselle roolin rakentaminen on ollut antoisaa ja hauskaa, mutta feminiinisten piirteiden haltuun ottaminen on ollut myös haastavaa. ”Suurin haaste on ollut fyysinen olemus. Olen joutunut miettimään paljon kehon liikkeitä, käsien asentoa, sormien käyttöä ja koko kehollisuutta.” ”Se on niin kaukana omasta luonnollisesta olemuksestani, että sen sisäistäminen on ollut iso työ. Nyt se alkaa tuntua jo luonnolliselta, mutta alussa jouduin todella keskittymään siihen”, Hiltunen kertoo. Oma versio puhtaalta pöydältä Palkittua musikaalia on esitetty ympäri maailmaa ja Suomessa se on nähty aiemmin Helsingissä ja Tampereella, joissa musikaalista tuli rakastettu ilmiö. Lehmuskallio on tosi tyytyväinen, että hän ei ole nähnyt aiempia versioita musikaalista. ”Välttelen muiden versioiden näkemistä, jos tiedän, että tulen ohjaamaan teoksen itse. Luulen, että sieltä jäisi alitajuntaan tyhmiä ajatuksia, että näin en ainakaan tekisi. Siitä ei ole mitään hyötyä.” ”Olen iloinen, että minulla ei ole mitään kangastuksia, miten tämän pitäisi mennä tai miltä tämän pitäisi näyttää. Olemme pystyneet tekemään ihan oman tulkinnan”, Lehmuskallio sanoo. ”Minulla on ihan sama fiilis. Olen pystynyt rakentamaan roolista oman näköiseni, kun ei ole mitään vertailukohtaa”, Hiltunen komppaa. Teemana vapautuminen Musikaalia rakentaessa työryhmä on puhunut paljon vapautumisesta. ”Pohdimme, miten yhteiskunta ja ihmiset itse asettavat itselleen rajoituksia ja lokeroivat itsensä ja muita. Tärkeä kysymys on myös, miten näistä rajoituksista voi vapautua.” ”Tarina käsittelee erityisesti sitä, miten isät ovat kasvattaneet poikiaan ja miten nämä odotukset ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä”, Lehmuskallio sanoo. ”Vapautumisen aihe on läsnä myös kehollisesti sekä tunteen tasolla. Miten esimerkiksi miehen sosiaalisessa roolissa voi käsitellä myös feminiinisiä piirteitä”, ohjaaja summaa. Taitoa ja hyviä tyyppejä Lehmuskallio kertoo, että musikaaleissa lauluja tanssitaito ovat todella tärkeitä. Ohjaajaa koskettaa nähdä lavalla taitoa, jonka taustalla on suurta lahjakkuutta ja vuosien harjoittelua. Suurta musikaalia rakennettaessa perusasioita ei ole mahdollista alusta opetella. ”Taitavuuden lisäksi haimme ehdottomasti myös hyviä tyyppejä. Halusimme varmistaa, että meillä on työryhmässä kannustava, ystävällinen ja toisia kunnioittava henki”, Lehmuskallio tähdentää. Hiltunen sanoo, että näin on todella ollut. ”Alman ohjauksessa tunnelma on ollut ihana ja lämmin. Uskon, että ihan jokainen on sitä mieltä.” ”Almalla on erityinen taito ja näkemys fyysisistä asioista, jotka ovat yleensä koreografin alaa. On tärkeää, että koreografin ja ohjaajan työskentely on ollut saumatonta.” ”Koreografi Henri Sarajärvi on ihan käsittämätön löytö. Hän ymmärtää teoksen taiteellisen kontekstin ja hänellä on show-tanssiosaamista sekä drag-taustaa”, Lehmuskallio lisää. OYL 1:25 taittopohja.indd 37 OYL 1:25 taittopohja.indd 37 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
38 ”Sarajärvessä yhdistyvät kaikki puolet. Kyse on myös ihan perusasioista. Olisin ollut ihan pulassa, jos minun olisi pitänyt opettaa meidän drageja kävelemään korkokengillä”, ohjaaja nauraa. Herättelyä ilman saarnaamista Lehmuskallio sanoo, ettei ole vahinko, että hän on valinnut Oulun teatterin päänäyttämölle miehiä mekoissa. ”Oulussa on monenlaisia ihmisiä ja alakulttuureja, mutta värikkäät ja vähemmistöihin kuuluvat eivät juurikaan näy katukuvassa samalla tavoin kuin esimerkiksi Helsingissä. Oulun pohjavire on konservatiivisempi kuin joissain muissa kaupungeissa.” ”En kuitenkaan ajattele missään tapauksessa, että tämän musikaalin tarkoitus olisi opettaa ketään. Se voi kuitenkin haastaa ennakkoluuloista ajattelua, kuten se on tehnyt itsellenikin”, Lehmuskallio tähdentää. Alma Lehmuskalliolle tärkeitä arvoja ovat feminismi, tasa-arvo ja monimuotoisuus. Arvot näkyvät hänen kaikissa ohjelmistovalinnoissaan. ”Meillä on tosi iso vastuu vahvasti julkisesti rahoitettuna teatterina siitä, minkälaista maailmankuvaa välitämme. Kaikki teokset välittävät jonkinlaista maailmankuvaa ja ihmiskuvaa sekä väitettä siitä, minkälainen maailma on tai minkälainen sen pitäisi olla.” Teatteri luo myös osaltaan todellisuutta, mutta tarjoaa myös monella tavalla koskettavia hetkiä. ”Ajattelen, että Kinky Bootsista välittyvä kaiken läpäisevä ilo ja riemu tuovat myös lohtua tähän kaupunkiin ja vuodenaikaan”, Lehmuskallio summaa. • OULUN TEATTERI: KINKY BOOTS E nsi-ilta suurella näyttämöllä 1.2.2025 Käsikirjoitus Harvey Fierstein Musiikki Cyndi Lauper Ohjaus Alma Lehmuskallio. Koreografiat Henri Sarajärvi. Lavastus Kalle Nurminen. Puvustus Veera-Maija Murtola. Maskeerausja kampaussuunnittelu Eija Juutistenaho. Valot Jukka Kyllönen. Äänet Jari Niemi. Vastaavat kapellimestarit Eeva Kontu/Ville Myllykoski. HUOM! Oulun teatterissa alle 26-vuotiaat pääsevät 10 eurolla kaikkiin esityksiin, jos niihin on tuntia ennen tilaa. Tällaisen Wörtti-lipun voi ostaa vain teatterin myyntipalvelusta. Oulun teatteri / Oulu Theatre: Kinky Boots. Kuvassa / In the photo: Pekka Hiltunen, Titta Toivanen. Kuva / Photo: Kati Leinonen. OYL 1:25 taittopohja.indd 38 OYL 1:25 taittopohja.indd 38 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
39 K inky Boots on ilmiö, jota suurimmat fanit tulevat katsomaan läheltä ja kaukaa kerta toisensa jälkeen. Ensi-iltayleisössäkin huomion kiinnittävät useat drag-gueenit ja asiaan kuuluvat puuhkat. Missä piilee musikaalin salaisuus. Oulun teatterin esityksessä kaikilla on ainakin hauskaa. Alma Lehmuskallio on luonut työryhmineen vaikuttavan ja varmalla otteella toteutetun musikaalin. Kaikesta huokuu, että musikaalia on ollut kiva tehdä. Silloin on onnistuttu, kun yleisö aistii energian ja ottaa ilon joka solullaan vastaan. Kipeitä teemoja laulaen ja tanssien Pintatasolla tarina on yksinkertainen. Laadukkaita kenkiä valmistavan tehtaan omistaja kuolee. Hänen poikansa Charlie (Väinö Riihimäki) astuu vastahakoisesti isänsä suuriin saappaisiin. Käy ilmi, että tehdas ei kannata, koska asiakkaat ostavat kehnot kenkänsä halvalla muualta, kuten monet nykyisin Temusta tai muista halpakaupoista. Kuvaan astuu drag-artisti Lola (Pekka Hiltunen). Mistä hänelle löytyisi aikuisen miehen painon kestävät punaiset korkokengät? Yhteistyö kahden äkkiseltään vastakohtaisen persoonan välillä alkaa. Koska musikaalissa ollaan, yhteinen sävel usein lopulta löytyy, vaikka matkalla sattuu sydämeen ja ehkä myös nenään. Pinnan alla kuplii syvempiä teemoja. Vaikka Lola ja Charlie tulevat täysin eri maailmoista, inhimilliset tunteet ovat saman kaltaisia tai toista voi ainakin ymmärtää. Ihmiset ovat sellaisia. Molemmilla on vaikea ja surullinen isäsuhde. Poika ei ole vastannut isänsä tai laajemmin yhteiskunnan odotuksiin. Musikaalin tärkeimpiä teemoja ovat vapaus ja rohkeus olla oma itsensä. Kinky Boots on kaikessa sentimentaalisuudessaan ja ylenpalttisessa riemussaan täysin häpeilemätön musikaali. Eihän kukaan lähde musikaaliin murjottamaan, että: ”ei hitto, kohta ne varmaan alkavat laulamaan”. Cyndi Lauperin musiikki kuljettaa kerrontaa herkistä kohtauksista suuriin ilon hetkiin. Vahva sanoma tuodaan esiin reippaan huumorin keinoin. Kannat kattoon ja kättä yhteen Musikaalin hahmot ovat herkullisia ja näyttelijät saavat heittäytyä täysillä mukaan. Etenkin Lolaa/Simonia näyttelevä Pekka Hiltunen on häikäisevä vaativassa roolissaan. Hänen laulutaitonsa ja eläytymisensä hämmästyttävät taidollaan. Yksi musikaalin ilopillereistä on Titta Toivasen esittämä Lauren, jonka velmuilu ilahduttaa hetki toisensa jälkeen. Silmäniskut yleisölle toimivat. Vastapainona höpsöttelylle on Aki Pelkosen tyylillä ja tunteerlla tulkitsema Don. Karikatyyrimäinen äijämies ei mekkomiehiä purematta niele, mutta ehkä hänkin lopulta eheytyy? Drag-enkeleillä tanssi on villiä ja yltyy välillä akrobaattisiin taidonnäytteisiin. Tehtaan liukuhihnakin muuntautuu hetkessä korkkareiden alla liikkuvaksi tanssialustaksi. Ensi-iltayleisö on myyty ensimmäisistä hetkistä lähtien. Lähes kaikki taputtavat rytmiä musiikkinumeroiden aikana ja aina kappaleen lopussa aplodit raikuvat. No, onhan se vähän hassua, mutta tämä on Show isolla ässällä. Musiikin nyansseihin voi keskittyä hillitysti hiljentyen vaikkapa viulukonsertossa. Lapsi, ja aikuinenkin musikaalin ystävä saa nyt luvalla osallistua. Kaikki ovat yhdessä. Oulun Kinky Bootsissa elävä orkesteri on sijoitettu monttuun. Esityskapellimestari Pasi Hiltula vilahtaa välillä kuvassa, mutta soittajat ovat muuten piilossa. Soitto toimii ja suuren näyttämön äänentoisto on sanalla sanoen loistava. Laulua ja soittoa ei innokkainkaan yleisö laula tai taputa suohon. Kalle Nurmisen yksityiskohtainen lavastus on näyttävä ja näyttämökuva vaihtuu sekin kuin tanssien kohtauksesta toiseen. Suuren näyttämön tilaa on hyödynnetty kekseliäästi reunalta reunalle ja lattiasta kattoon. Veera-Maija Murtolan suunnittelemat puvut vaihtelevat dragien kirkkaista karkkiväreistä tehdastyöläisten värittömyyteen. Tässä menossa höyhenpuuhkat pöllyävät ja korkeat korot kopisevat komeasti. Miehet on puettu mekkoihin, sukupuolirooleja ravistellaan ja yritetään oppia elämään rohkeasti omana itsenään. Väliin ihan vähän korvaan särähtävät vitsit, joissa puretaan sanoin drageihin liittyviä myyttejä. Fiksu yleisö huomaa pienenkin osoittelun kaiken muun hienouden keskellä. Niitä hetkiä ei kuitenkaan ehdi miettiä, kun taas lavalla laulu raikaa, ja jalka taputtaa tahtomaan tahtia. Kuten tekijät lupasivat, Kinky Boots tuo todellakin väriä, iloa ja valoa pohjoisen jäyhän kaupungin pimeään aikaan. Kinky Boots hurmaa välittömällä ilollaan Räiskyvää iloa, herkkiä tunteita, upeaa musiikkia, laulua ja tanssia. Tätä kaikkea on Oulun teatterin suurmusikaali Kinky Boots. Useasti palkittu Harvey Fiersteinin musikaali on hurmannut yleisöjä ympäri maailman. Alma Lehmuskallion ohjauksessa pohjoisen jäyhä kansakin pääsee osalliseksi vapautumisen riemuun. ARVIO OYL 1:25 taittopohja.indd 39 OYL 1:25 taittopohja.indd 39 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
41 41 Oulun yliopistosta vuonna 2013 valmistunut Maria Burrow tasapainoilee teknistä tukea tarjoavan asiantuntijan työn sekä kirjoittamisen välillä ja elää kiireistä lapsiperhe-elämää. Hän on kuitenkin tottunut siihen, että on monta rautaa tulessa yhtä aikaa. TEKSTI Miia Torro KUVA Janne Maljanen K irjoittaminen on ollut aina mukavaa ja luontevaa Maria Burrow’lle. Jo pienenä hän kirjoitti ja kuvitti kirjoja yhdessä kavereidensa kanssa. Yksi kirja sai kunniamaininnan Napero-Finlandia-kirjoituskilpailussa 1990-luvun puolivälin tienoilla. Nyt nelikymppisenä Burrow on useamman teoksen julkaissut kirjailija. Hänen esikoiskirjansa julkaistiin vuonna 2021, toinen näki päivänvalon kaksi vuotta myöhemmin ja viime vuonna Burrow’lta ilmestyi kaksi rikosromaania – kolmaskin on jo työn alla. Kirjoitustyön rinnalla Burrow työskentelee älysormuksistaan tunnetulla Ouralla Senior Technical Specialistina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän tarjoaa asiakkaille teknistä tukea ja ratkoo kiperiäkin ongelmia. Vaikka toinen rooli vie enemmän aikaa, ovat ne silti samalla viivalla. ”Teen enemmän tunteja Ouralle ja se on työtäni tällä hetkellä, mutta ei näitä tarvitse tärkeysjärjestykseen laittaa. Kirjoittaminen on tärkeä puoli itselle ja tärkeää työtä sekin”, Burrow miettii. ”Ne täydentävät toinen toisiaan, kun työ on tosi teknistä ja ongelmanratkaisua ja kirjoittaminen on taas tosi luovaa.” Ei se tyypillisin opiskelijakokemus Burrow on työskennellyt eri teknologiayrityksissä ja teknisen tuen tehtävät ovat tulleet hyvin tutuksi. Ouralla hän on ollut vuodesta 2018 lähtien. Tie sinne on edennyt sattumien kautta – tai vähän vahingossa, kuten hän itse sanoo. ”Mutta niinhän se menee, ellei ole oikein sellaista tiettyä polkua, jota haluaa elämässä seurata ja tietää tarkasti mitä haluaa”, hän huomauttaa. ”Se vaikuttaa, mistä sattuu avoin paikka tulemaan. Sitä vähän niin kuin ajelehtii. Tuntuu, että ainakin aika iso osa omiakin valintoja, työpaikkoja ja muita kokemuksia on vähän vahingossa löytynyt.” Burrow kuitenkin lisää, että tietysti hänen työssään tarvitaan asioita, joita hän on opiskellut. Hänellä on myös kokemusta kansainvälisestä elämästä, mistä on eittämättä hyötyä. Vuosien varrella Burrow on asunut eri maissa ja hänen puolisonsakin on uusiseelantilainen. Ulkomaat kutsuivat 19-vuotiasta Burrow’ta, kun hän lähti lukion jälkeen kesätöihin Lontooseen. Koska opiskelupaikkaa ei ollut tiedossa, Burrow jäi Lontooseen pidemmäksi aikaa. Lopulta siellä vierähti kuusi vuotta, joiden aikana hän opiskeli liiketalouden kandia vastaavan tutkinnon. Burrow palasi Suomeen vuonna 2008 ja suuntasi työelämään, kunnes päätti opiskella lisää. Hän pääsi kansainvälisen yritysviestinnän maisteriohjelmaan Oulun yliopistoon ja opiskeli myös teknistä viestintää. Maisterivaiheen aikana hän teki töitä ja sai ensimmäisen lapsensa. ”Ei ehkä sellainen tyypillisin opiskelijakokemus”, hän toteaa, mutta lisää, että maisterivaiheesta jäi hyviä muistoja. ”Siellä oli mukava opiskella ja aina sitä välillä miettii, että hitsi pitäisikö opiskella lisää jotakin”, Burrow sanoo. Vertaistueksi lukijoille Kirjan julkaiseminen oli Burrow’lle haave, jonka hän halusi ehdottomasti toteuttaa. Kirjailijaksi voi päätyä monia reittejä, eikä niin sanotusti virallista tapaa ole. Burrow’lla on taustalla luovan kirjoittamisen perusopinnot ja aiheeseen liittyviä kursseja. Ajatus ensimmäisestä kirjasta oli pitkään mielessä ennen kuin se toteutui. Mindfulnesseläin -esikoisteos on tietokirja, joka käsittelee masennusta ja uupumusta yhdistettynä Burrow’n omiin kokemuksiin. Kun hän sai kirjalle kustannussopimuksen vuonna 2020, palo kirjoittamista kohtaan voimistui. Toinen tietokirja Kaikesta huolimatta, meille tulee vauva Sattumien sanelema urapolku OYL 1:25 taittopohja.indd 41 OYL 1:25 taittopohja.indd 41 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
42 Tarinoita elämän synnystä ja vanhemmuudesta sisältää myös Burrow’n omia kokemuksia. Hän käsittelee kirjassa rehellisesti ja avoimesti muun muassa vaikeaa synnytystä. Tietokirjojen henkilökohtainen ote on tuonut Burrow’lle hyvää palautetta ja helpotusta lukijoilleen. ”Se oikeastaan on se, miksi olen halunnut kirjoittaa niistä. Tarjota vertaistukea sellaisille, joilla voi olla samanlaisia kokemuksia”, hän kuvailee. Rikosromaanit puolestaan ovat fiktiivisiä. Rosholmin murhat -kirja on kirjasarjan ensimmäinen osa ja se esittelee poliisikonstaapeli Mikko Laineen, jonka sairausloma saa yllättävän käänteen. Sarjan toinen osa Friimannin kirous laittaa Laineen tutkimaan visaisia tapauksia, jotka saavat hänet itsensäkin vaaraan. ”Tykkään rikosromaaneista ja murhamysteereistä, niin se oli sellainen aihe, josta halusin ihan sen takia kirjoittaa. Tykkään siitä genrestä”, Burrow taustoittaa dekkareitaan. Palauttavia hetkiä kiireen keskelle Burrow kävi muutama vuosi sitten LCAF Certified Coach -opinnot; hän on myös elämäntaitovalmentaja. Vuoden kestäneeltä kurssilta tarttui mukaan osaamista, jota hän hyödynsi ensimmäisen kirjan tekemisessä sekä arjessaan. Hän muistuttaa, että itsestä on tärkeää pitää huolta. Kiireenkin keskellä on hyvä löytää palauttavia hetkiä. ”Se riippuu toki ihmistyypistäkin, että ahdistaako se hirveästi onko koko ajan kiire vai miten sen kokee. Mutta toki pitää olla niitä palauttavia hetkiä välissä”, Burrow sanoo. Työ, kirjoittaminen ja lapset, joista nuorin on 1-vuotias, pitävät huolen, että Burrow’lla riittää tekemistä. Ruuhkavuosien pyörityksessä hän on miettinyt elämäntilannettaan ja kokee, että hän on sellainen ihminen, joka pärjää hyvin kiireen kanssa. ”Tykkään siitä, että on paljon mielekästä tekemistä.” • MARIA BURROW TYÖSKENTELEE Senior Technical Specialistina Ouralla ja kirjailija SYNTYNT vuonna 1983 PALJASJALKAINEN oululainen, joka on asunut vuosia myös ulkomailla ASUU Oulussa puolisonsa ja 3 lapsen kanssa VAPAA-AJALLA kirjoittaa, ulkoilee ja viettää aikaa perheensä kanssa. JULKAISTUT TEOKSET FRIIMANNIN KIROUS, Lind & Co. Finland, 2024 ROSHOLMIN MURHAT, Lind & Co. Finland, 2024 KAIKESTA HUOLIMATTA, MEILLE TULEE VAUVA TARINOITA ELÄMÄN SYNNYSTÄ JA VANHEMMUUDESTA, Momentum kirjat, 2023 MINDFULNESSELÄIN, Basam Books, 2021 Opiskelija, tervetuloa alumnipäivään saamaan inspiraatioita tulevaisuuden uraasi varten ja tutustumaan alasi alumneihin! Alumnipäivä pidetään Linnanmaan kampuksella perjantaina 9.5. klo 15 alkaen. Ilmoittaudu mukaan: oulu.fi/alumnipaiva ALUMNIPÄIVÄ 9.5.2025 OYL 1:25 taittopohja.indd 42 OYL 1:25 taittopohja.indd 42 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50
43 JOS YLIOPISTO OLISI KUIN TYLYPAHKA JA REHTOREISTA OLISI MAALAUKSET SEINÄLLÄ, LIIKKUVASSA MAALAUKSESSANI en varmaan olisi kauheasti omassa maalauksessani paikalla, vaan selittämässä muissa maalauksissa jotain. Jos minulla olisi vielä potkulauta, niin vilistäisin varmaan sillä maalauksesta toiseen. JOHTAJAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON hallita kokonaisuus ja ymmärtää alaisiaan ja heidän työnkuvaansa. REHTORINA AION OLLA reilu, avoin ja osallistava. OULUN YLIOPISTON SUURIN HAASTE ON, että mistä saamme opiskelijat tulevaisuudessa. JOS SAISIN PÄÄTTÄÄ, OULUN YLIOPISTO OLISI mahdollisimman helposti saavutettava paikka kaikille korkeakoulutukseen haluaville nuorille. YSTÄVÄKIRJA NIMI Kauko Keskisärkkä IKÄ 38 vuotta TITTELI johtaja, Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskus KOULUTUKSELTANI OLEN Kauppatieteiden maisteri johtamisen pääaineesta. PERHEESEENI KUULUU vaimo ja kaksi lasta, kissa ja kilpikonna PUHUN suomea, englantia ja japania. VAPAA-AJALLA tykkään hiihtää, liikkua luonnossa ja viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa. HARRASTAISIN KAIKKEA TÄTÄ, JOS VUOROKAUDESSA OLISI ENEMMÄN TUNTEJA: enemmän ruuanlaittoa ja uusien ruokien kokeilua. Tein uuden vuoden lupauksen, että tänä vuonna kokeilen yhtä uutta ruuanlaittotapaa. Varmaan myös vaeltaisin enemmän, mutta pitkille reissuille ei meinaa löytyä aikaa. TURHIN TAITONI: Mikään elämässä opittu ei ole turhaa, vai onko? ROOMAN IMPERIUMINI ON miten opiskelijat tavoittaa ja miten voimme tarjota opiskelijoille parempia palveluita. LEMPIMUISTONI OPISKELUAJOILTA ON ensimmäisen vuoden ryhmäytyminen pokerinpeluusessioineen ja fuksisuunnistuksineen. VIISAUS, JONKA OLEN TÄHÄN MENNESSÄ OPPINUT ON, ettei kannata olla liian ankara itselle eikä muille. Tämä on vain työtä, ja sitä ei pidä ottaa liian tosissaan. Maailmassa pitäisi olla enemmän armollisuutta jokaista itseä kohtaan. IHAILEN lapsen intoa ja kykyä oppia. Se hämmästyttää päivittäin kotona. KARAOKESSA LAULAN En laula karaokea. ELOKUVA, JONKA VOISIN KATSOA AINA VAIN UUDESTAAN: Tähtien sota MINUT TUNNETAAN baskerista. INHOKKIASIANI ON punajuuri. SUPERVOIMANI ON kokonaisuuksien hahmottaminen. KAHTA EN VAIHDA, JA NE OVAT kahvi ja kaulukset paidoissa. SALAINEN PAHEENI ON Redditin selailu. RENTOUDUN ottamalla omaa aikaa näkemällä kavereita tai teen omia juttujani muiden nukkuessa, pelaan tietokoneella tai katson sarjaa. Nollaamista. OYL 1:25 taittopohja.indd 43 OYL 1:25 taittopohja.indd 43 17.2.2025 14.50 17.2.2025 14.50