Padasjoen Sanomat 14.12.2023

N:o 50 Torstaina 14.12.2023 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 74. vuosikerta Irtonumero 2 €€ https://padasjoensanomat.fi/ Rauhallista joulunaikaa! PALVELEE JOULUVIIKOLLA MA–KE 10–17, TO 10–18, PE 10–19 LA 9–16, SU 24.12. 8–12 Keskustie 20, Padasjoki p. 050 4111 868 (25.–26.12. suljettu) Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, kelloja, militariaa, postimerkkejä, rihkamaa, vinyylilevyjä, Moneta. www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta! Maanantai 18.12. klo 9.30–11.00 Mukkula S-Market klo 11.30–13.00 Vääksy Tokmanni klo 13.30–14.30 Padasjoki ABC klo 15.00–16.00 Kuhmoinen tori klo 16.30–18.00 Jämsä tori Sunnuntai 17.12. klo 9.30–11.00 Mäntsälä Kapinatori klo 11.30–12.30 Järvelä tori klo 13.00–14.30 Orimattila Tokmanni klo 15.00–16.30 Hollola Prisma klo 16.40–17.40 Okeroinen K-Supermarket www.arvokulta – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Olemme paikalla: 9.9. to / Pori, Porin tori / klo 10-15. Käytäthän maskia – minäkin käytän. Tulethan terveenä. Liikkuvat Arvokulta-ostopisteet ympäri Suomen. Löydät meidät ostoautosta. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! La 14.5 klo 10-11:20 Merikarvia K-Market La 14.5 klo 12-13:30 Kankaanpää City La 14.5 klo 14-15:30 Jämijärvi K-Market La 14.5 klo 16-17:30 Ikaalinen Kkeskus Komppi La 14.5 klo 18-19:30 Hämeenkyrö K-Supermarket Su 15.5 klo 10-11:30 Sastamalan tori Su 15.5 klo 12-13:30 Huittinen K-Supermarket Su 15.5 klo 14-15:30 Säkylä K-Supermarket Su 15.5 klo 16-17:30 Köyliö Sale Su 15.5 klo 18-19:30 Eura K-Supermarket Ma 16.5 klo 10-11:30 Kokemäki K-Supermarket Ma 16.5 klo 12-13:30 Harjavalta K-Supermarket Ma 16.5 klo 14-15:30 Nakkila K-Supermarket Ma 16.5 klo 16-17:30 Ulvila K-Supermarket Ma 16.5 klo 18-19:30 Pori Mikkola Citymarket Ti 17.5 klo 10-11:30 Porin Kauppatori Ti 17.5 klo 12-13:30 Luvia K-Market Ti 17.5 klo 14-15:30 Eurajoki K-Supermarket Ti 17.5 klo 16-17:30 Rauman Kauppatori Ti 17.5 klo 18-19:30 Laitila K-Supermarket www.arvokulta – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Olemme paikalla: 9.9. to / Pori, Porin tori / klo 10-15. Käytäthän maskia – minäkin käytän. Tulethan terveenä. Liikkuvat Arvokulta-ostopisteet ympäri Suomen. Löydät meidät ostoautosta. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! KULTAKIERTUE: OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä vanhoja rahoja, kolikoita, seteleitä ja militaria. Tiistai 19.12. klo 9.30–11.00 Jämsänkoski Neste klo 11.30–13.00 Korpilahti K-Market klo 13.50–15.20 Joutsa tori klo 15.30–16.30 Leivonmäki tori klo 17.00–18.30 Vaajakoski R-Kioski Perjantai 22.12. klo 16.40–17.30 Heinola Tokmanni klo 18.00–18.40 Lahti ABC Renkomäki KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 Heikki Rantasen kanssa Vapaa pääsy Yhteislauluja joulutunnelmissa Klo 17.00 4H-yrittäjältä glögi/kahvi+pipari 2,50 € ti 19.12. klo 17.30 kotiseututalo, Koulukuja 2 RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki Puh. 03 551 2200 VIIKON TÄRPIT RUOKAPADASTA PL U SS A -K O RT IL LA Tarjoukset voimassa to–la / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Palvelu pelaa: ma–pe 7–21, la 7–21 ja su 10–18 DRONNINGHOLM Tähtitorttu -marmeladit 250–300 g HK Viljaporsaan lihasuikale 400 g (7,48/kg) maustamaton 22 80 80 2 RS 2 RS Ilman Plussa-korttia 1,59–1,65/rs. 22 99 99 RS RS Isoja vapaan kanan munia ja virikekananmuna 15 kpl/1020 g Ilman Plussa-korttia 3,99/rs. Costa Rica jauhetut kahvit 400–500 g Ei Reilu Kauppa eikä Premiumblendit. Rajoitus 1 erä/talous. Ilman Plussa-korttia 5,19/pkt. 10 10 00 00 3 PKT 3 PKT PL U SS A -K O RT IL LA VALIO Oivariinit 500–600 g Rajoitus 2 rs/talous. Ilman Plussa-korttia 4,45/rs. 33 69 69 RS RS 22 99 99 KG KG SUNSWEET Luumut 200 g 66 50 50 2 PS 2 PS Ilman Plussa-korttia 3,65/ps. PL U SS A -K O RT IL LA SUVITUORE Lanttuja porkkanasose 1 kg 22 99 99 PKT PKT PANDA Juhlapöydän konvehteja 3 x 300 g Ilman Plussa-korttia 11,95/3-pack tai 3,99/rs. 10 10 90 90 3 RS 3 RS VAASAN Joululimppu 500 g 11 99 99 PS PS Ilman Plussakorttia 2,39/ps. Padasjoen kunnan kansalaiskysely toteutui onnistuneesti osana strategiatyötä. Peräti 300 padasjokelaista ja Padasjoki-mielistä vastasi kunnanjohtaja Juha Rehulan marraskuun lopulla antamiin 10 kysymykseen. Vastausaikaa oli 8.12. asti. – Kiitos kaikille teille 299 kiinnostuksestanne antaa oma panoksenne Padas Strategiakyselyyn 300 vastausta joen kunnan kehittämis työhön. Teitä oli ilahdut tavan paljon, kiittelee Re hula. – Jokainen sana ja vir ke luetaan. Kyselyn vas tauksista tehdään lisäksi yhteenveto. Mielipiteitä, risuja ja ruusuja on kertynyt myös kunnanjohtajan kyläkier rokselta, joka päättyy Ve siajaolle ensi lauantaina. Koululaisetkin saavat vie lä kantaa kortensa yhtei seen visiointikekoon. Tavoitteena on, että ke säkuussa 2024 kunnanval tuusto tekee päätöksensä kuntastrategiasta Padas joki 2035. – Runsas määrä vastauk sia antaa hyvät eväät pääs tä valmistelussa eteenpäin. Yksittäisellä mielipiteel lä on suuri merkitys, jo kainen sana on arvokas ja merkityksellinen. Vastanneiden ja yhteys tietonsa ilmoittaneiden kesken on arvottu Padas joki–aiheisia tuotepalkin toja. Huppari: Kaija Koivu koski, Simo Helvilä, Väisä nen. Tpaita: Leena Liski, Tommi Koskela, Raimo Lautalammi. Lippalakki: Haveritar, Sari Laakso nen, Aimo Kainiemi, Kim mo Hokkanen. Voittajiin ollaan yhteydessä tuote palkinnon luovuttamises ta sopimiseksi. Kyselystä on tulossa vie lä juttu paikallislehteen. Kunnanvaltuusto keskusteli Sähkötalon lahjoittamisesta asukkaille. Lue s. 3 Vapaa pääsy Heikki Rantasen kanssa Y YHTEISLAULUJA HTEISLAULUJA joulutunnelmissa ti 19.12. klo 17.30 kotiseututalo, Koulukuja 2 Klo 17.00 4H-yrittäjältä glögi/kahvi+pipari 2,50 € Muistathan tilata JOULULAATIKOT, SAARISTOLAISLEIVÄT ym. to 21.12. mennessä p. 050 5725856 MODETTI MODETTI Keskustie 14, p. (03) 556 2045
2 n:o 50 Torstaina 14.12.2023 M EITILLE KIRJOTETTII N I N MEMORIA M Esikoislesta diolaisten rukoushuoneella PYHÄKOULUN JOULUJUHLA to 14.12. klo 18. SEURAT su 17.12. klo 14. Tervetuloa! HELLUNTAISEURAKUNTA Pe 15.12. klo 17.30 MIX-kerho Su 17.12. klo 14.00 Joulujuhla, lasten ohjelmaa. Kahvitarjoilu Ma 18.12. klo 14.00 Hartaushetki ja ruokakassien jako padasjokelaisille Ti 19.12. klo 18.00 Joululauluilta Tervetuloa! Läheojan tila kiittää Navettapuodissa vierailleita ja toivottaa lämmintä joulua kaikille . Padasjoen kappeliseurakunta Su 17.12. klo 10 Messu kirkossa. Su 17.12. klo 18 Kauneimmat joulu laulut kirkossa. Ke 20.12. klo 14 Diakonian ruokajakelu vähävaraisille Pappi lassa. Vihityt: Sakari Mika Tapio Lahti ja Marjatta Anna-Liisa Eerola Kuolleet: Eeva Kortelahti 90 v, Tuula Anneli Rantanen 52 v Emerituspiispa Eero Huovinen siunasi teologian maisteri, psykoterapeutti Maiju Myyrän viimeiselle matkalle 2. joulukuuta Hietaniemen hautausmaan kappelissa Helsingissä. Siunaustilaisuudessa oli mukana Padasjoelta serkku ja yksi pitkäaikainen ystävä; vaikka Myyrä oli perheetön, hänellä oli erittäin laaja ystäväpiiri, johon kuului myös julkisuuden henkilöitä. Myyrän uurna lasketaan myöhemmin vanhempien, Tauno ja Elvi Myyrän hautaan Padasjoen hautausmaalle. Maiju Myyrä oli syntynyt Karjalan Heinjoella ja tuli lapsuudessaan padasjokelaiseksi perheen muutettua Arrakoskelle, kun Tauno Myyrä valittiin Padasjoen tiemestariksi. Arrakoskelta ns. Nefflingin talosta Myyrät muuttivat myöhemmin kirkonkylälle rakennettuaan talon Laivarannantielle. Tyttäriä perheessä oli yhteensä kolme. Maiju Myyrä kävi kansakoulun Arrakoskella, keskikoulun Vääksyssä ja lukion Kannaksen kaksoisyhteislyseossa Lahdessa. Valmistuttuaan teologian maisteriksi hän toimi vuosina 1959–1962 Göteborgissa kirkon siirtolaistyössä, minkä jälkeen hänestä tuli Nikkilän mielisairaalan ensimmäinen sairaalateologi. Myöhemmin hän hakeutui kuusivuotiseen terapiakoulutukseen ja hänestä tuli psykoterapeutti ja koulutusanalyytikko. Vuonna 1968 Myyrä siirtyi Helsingin seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksen työnohjaajaksi. 1970–luvulla hän toimi Kirkon koulutuskeskuksessa sielunhoidon opettajana ja palasi vuonna 1976 perheneuvojaksi. Siinä tehtävässä hän oli eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1994. Vapaa-ajallaan Myyrä kävi taidenäyttelyissä ja hän myös keräsi taidetta. Laajaa kielitaitoaan hän kartutti vielä varttuneemmallakin iällä. Hän oli pitkään kesäpadasjokelainen ja kävi myöhemminkin täällä kyläilemässä. Siteet Padasjoelle säilyivät lujina loppuun asti. Maiju Myyrä 26.2.1931–1.11.2023 – Raamatussa sanotaan, että kuolema on vihollisista viimeinen. Toisaalta Vanhan testamentin patriarkat lähtivät ”tästä elämästä kyllänsä saaneina”. Juha Lind kävi luennossaan läpi kuolemaan liittyviä käsitteitä, jotka voivat olla maallikolle vieraita. Elvytyskiellosta päättää aina Elämän rajallisuus pysäytti Lindin luennolla Ohekin juhli Suomea Saksassa laskettiin perinteinen kukkalaite Padasjoki-Platzille. Paloasemalla kahvitilaisuus, kuvassa vasemmalla Klaus-Peter Waschatz ja Oliver Selke. Kiinteistöpäällikkö Keijo Kokko antoi Hollolan srk:n luottamushenkilöiden kesäkuisella kiinteistöturneella ensiesittelyn Padasjoen kirkon pienistä, käytettävyyttä lisäävistä muutoksista. Arkkitehti Mikko Suomisen suunnitelmassa urkuparven alla oleva, kahta puolen käytävää oleva tila muuntuivat kahvi/ keskustelusopeksi ja pikkuväen huoltajineen tervetulleeksi toivottavaksi leikkitilaksi. Arkkitehti tähdensi keskusteluissa, harmonisuutta, viihtyisyyttä ja kunnon kalusteita poistuvien penkkien tilalle. (Taimmat penkit, pehmustettuna, piti jäämän sijoilleen,) Hyvältä näytti, ei erottavia seiniä. Ei edes sitä lasiseinää, jota Kristian Saarnio kaavaili, kun nelisen vuotta sitten toi esille lasten leikkitilaajatuksensa… Yhdessä Saarnion kanssa kehittelimme myös kirkossa lähes säännöllisesti tarjottaviat ”juttukahvit”, kodikkuutta lisäämään. Kun eteistilaan tuli kielto asettaa jokunen pikkupöytä ja istuimia, syntyi tarve lisätä mukavuutta kirkon sisäTilaa Padasjoen Sanomat joululahjaksi! Myös digitilaus lääkäri potilaan tai hänen omaistensa kanssa. – Silloin annetaan ihmisen lähteä tästä elämästä. Se ei tarkoita, etteikö häntä hoidettaisi. Taustalla on ajatus, ettei kiusata kuolevaa turhaan. Sydämen pysähdyttyä aikaa hengenpelastamiseen on vain noin 20 minuuttia. – Sellainenkin onnellinen stapaus Padasjoelta on, että 40 minuutin paineluelvytyksen jälkeen ihminen palasi työelämään. Palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa annetaan siinä vaiheessa, kun elinaikaa on muutamia kuukausia. Silloin mietitään, miten potilas voisi elää mahdollisimman laadukasta elämää loppuajan. Ja kun elämää on jäljellä viikkoja tai päiviä, siirrytään saattohoitoon. Eutanasia on ollut paljon julkisuudessa viime aikoina. Se tarkoittaa aktiivista kuolinapua. – Itse en kannata eutanasiaa. Jos sallitaan ihmisen surmaaminen, ollaan kaltevalla pinnalla. Paikalla ollut toinen paikallinen eläkeläislääkäri, Timo Talasvirta, on kallistunut kannattamaan eutanasiaa ääritapauksissa: – Joskus on niin sietämättömiä tuskia, että kuolema on helpotus. Yleisöstä kerrottiin monia tosielämän poislähtötapauksia. Äkillinen kuolema voi järkyttää, mutta toisaalta lohtua tuo se, että läheinen pääsee kerralla pois eikä jää kitumaan. Keskustelua käytiin siitä, miksi terveysaseman kylmiö ei ole ollut enää käytössä ja vainajat joudutaan ajamaan Lahteen. tilassa. Kun kädet vapisevat ja askellus on epävarmaa, on pöydänkulmasta ja istuimesta apu. Myös keskustelutovi papin tai suntion kanssa kävi mielessämme. Saarnion esittelemänä ko. parannukset kaadettiin kertaalleen jo kaksoiskappelimme aikana. Nyt, kun huolella suunnitellut ja erittäin hyvin perustellut, vähäpätöiset muutokset, toimivuuden ja kutsuvuuden lisäämiseksi kirkossamme toistamiseen saivat kappelineuvostoltamme kylmää kyytiä, en voi kuin ihmetellen kysyä, mikä ihme meitä vaivaa?? Kautta Suomen lukuisat seurakunnat päivittävät kirkkojaan tämän päivän vaatimuksia paremmin vastaamaan. Jos olisi rahaa, vauhti olisi vielä kovempi. Kirkon kynnyksiä halutaan kaikin voimin madaltaa ja avata vähenevien kiinteistöjen vuoksi kirkkosalit moneen taipuviksi. Kappelineuvoston varapj. Esa Pyykkö toi kirjallisen vastaesityksen, jota kannatti Silja Savola. Senpuolesta äänestivät Paavo Rantanen, Hannu Tukia ja puh.j. Essi Nieminen. Kappalaisen esityksen mukaisesti äänestimme me: Pirkko Kauren, Matti Järvinen ja allekirjoittanut. Tulos oli siis 4-5, mikä oli minulle aika iso yllätys ja pettymys. Kahvi-ja lastensopen muutoksiin on tarjolla 25.000 e. Sille sanottiin torjuen: ”Kiitos ei, tahdomme pitää kiinni pyhistä penkeistämme!” Siitäkin huolimatta, että tavallisina pyhinä vain murto-osaa käytetään… Mielestäni kirkkotiloista ei pyhyys minnekään katoa, vaikk’ ei olisi yhtään kiinteätä penkkiä. Pyhyys on kiinni aivan muista asioista. Nykyaikaa on ottaa huomioon lapset ja lapsiperheet. Seurakunnassa sen tulisi toteutua kaikessa toiminnassa. Näin Padasjoella kävi, mutta mitä puhutaan kirkkoneuvostossa, jossa tämä pieni, mutta tärkeä hanke tuonnempana tulee käsiteltäväksi. Tytti Pakarinen. kappelineuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen Kirkon sisätilasuunnitelmista Erikoishammasteknikon vastaanotto loppui Erikoishammasteknikko Maarit Huusko on lopettanut vastaanottonsa Padasjoella. Vastaisuudessa Hammaslaboratorio Lundent Oy palvelee vain Porvoossa. Huusko aloitti yritystoimintansa Padasjoella kesällä 2020 Paula Mertsalmen eläköidyttyä. – Ajokiintiö tuli täyteen. Ajaminen Porvoosta kerran viikossa Padasjoelle rupesi käymään raskaaksi, perustelee Huusko. – Asiakkaita tulee ikävä. Padasjoella olisi kyllä töitä erikoishammasteknikolle, mutta nyt lähimmät alan liikkeet ovat Jämsässä, Lahdessa ja Heinolassa. Päijänteen jää 14-senttistä Talvi tuli tänä vuonna jo marraskuun puolivälissä ja Päijännekin on saanut jääpeitteen, kun monena vuonna jäätyminen on tapahtunut vasta tammikuussa. Päijänteen jään paksuudeksi on Suomen Ympäristökeskuksen sivuilla merkitty 14 cm. Ensimmäiset retkiluistelijatkin on järvellä jo nähty.
Paikallista asiaa vuodesta 1950 Kuntalassa oli maanantai-iltana 20 varsinaista valtuutettua ja yksi varavaltuutettu hyväksymässä kunnan ensi vuoden talousarvion. Investoinneista heräsi keskustelua ja valtuusto hyväksyikin pari lisäystä tuleville vuosille. Kunnanvaltuuston kokouksen aluksi puheenjohtaja Rauno Hännikäinen toivotti tervetulleiksi lehteriyleisön, jota oli kerrankin kokoontunut runsaasti lukioluokan osallistumisen ansiosta. Antti Räsänen kyseenalaisti Kuntalan remonttiin varatun 150 000 euroa ja toivoi ennemmin kohennusta Pappilanmäen koululle. – Onko Kuntalalla niin kiire? Olisiko kuitenkin syytä panostaa ennemmin oppimisympäristöön? Koulun ilme ei ole houkutteleva ja toisaalta pitää miettiä, mitkä ovat tulevat tilatarpeet kunnanvirastossa, sanoi Räsänen. – Koulut vaatisi joka tapauksessa kokonaissuunnitelmaa, kun joka vuosi on varattu korjauksiin jonkinlainen summa. Koululiikuntapaikat pitäisi olla parempia että saadaan nuoret liikkumaan enemmän, muuttaisin Pappilanmäen kentän hiekkatekonurmeksi. Esitän siihen 200 000 euroa vuodelle 2026. Silja Savola kannatti Räsäsen esitystä. Hän oli Nuokulla käydessään saanut terveisiä, että yläkoulu pitäisi saada viihtyisämmäksi. Myös Mira Vilkman kannatti ja Janne Rajalakin oli samaa mieltä: – Satsataan kouluihin, ihan oikeasti. Sähkötaloa ei haluta lahjoittaa tontin takia Ari Rantanen avasi keskustelun Sähkötalosta, jonka purkuun on varattu 60 000 euroa. Hän esitti, että ensi vuonna tehdään asbestikartoitus 10 000 eurolla ja vasta sitä seuraavana vuonna toteutuisi purku. Rajala ja Suvi Korelin kannattivat, myös Perussuomalaisten Ilpo Siljander piti kannatuspuheenvuoron. Sauli Kivinen huomautti, että ainahan kartoitukset tehdään ennen purkamista. Räsänen puolestaan esitti Sähkötalon lahjoittamista kolmelle vuokralaiselle, jolloin kunta välttyisi purkukustannuksilta. – En ymmärrä, miksi meidän se pitäisi purkaa. Kun kerran asukkaat haluaa siinä olla, kiinteistö voidaan siirtää purkukuntoisena heidän omistukseensa. Räsäsen tivattua, miksi talo halutaan purkaa, tuli keskustelussa esille että talosta on haluttu eroon jo ainakin 10 vuotta. Lahjoitusaikeiden torjumiseen löytyi syy sijainnista: – Eihän me voida koko Laivarannan alueen parasta tonttia antaa pois, perusteli Jarmo Lahtinen. Eeva-Riitta Kusmin otti esille, että vaikka talossa on havaittu hometta, ei asukkailla ole oireita. – Asukkaat on nyt todella huolissaan kotinsa puolesta. Pekka Salonen totesi, että jollei kunnalla ole muuta tarvetta ko. tontille, Räsäsen ehdotus on hyvä. Asiaa päätettiin lopulta jättää kunnanhallituksen valmisteluun. Myös Kullasvuoren koulun liikuntamahdollisuuksia haluttiin parantaa. Kovassa käytössä ollut salin parkettilattia on alkaa olla vaarallisen kulunut: Rantanen esitti 50 000 euron määrärahaa urheilulattialle vuodelle -25. Siljander ja Vilkman kannattivat. Kivinen muistutti, että salin välinevarastoa on pitänyt pitkään myös korjata ja toivoi sen ymppäämistä lattiaremonttiin. Lahtinen kyseli, miksi talousarviosta on poistettu Liikkuva Päijät-Hämeen hankkeeseen aiottu ohjaajan palkka. Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoi joutuneensa poistamaan lautakuntien talousarvioesityksistä puoli miljoonaa euroa. – Valmistelussa on yritetty säilyttää jonkinlainen logiikka, mikä tarkoittaa että yhdenkään uuden henkilön palkkaukseen ei määrärahaa varata. Talousarvio piti saada tasapainoon ja tämä oli yksi palapelinpala siinä savotassa. Räsänen huomautti, ettei viemärilaitoksen kohdalla meno voi jatkua tällaisena. – Tappiota tulee taaskin törkeän paljon. Tilintarkastajat ei tästä tykkää, eikä ole lainsäädännönkään mukaista. Rehulan mukaan tasayksiköt siirtyvät ”laiskanläksynä” ensi vuodelle. Purkamiseen lisämääräraha Valtuutetuilla ei ollut huomautettavaa Padasjoen Asuntotalot Oy:n purkuaikeisiin. Valtuusto myönsi hankkeeseen 200 000 euron lisämäärärahan. Hyväksynnän sai myös hallinnon kehittämishankkeiden siirto ensi vuodelle. Padasjoella ei oteta käyttöön kotihoidon kuntalisää. Kuntalaisaloitteessa oli esitetty lisän maksamista, mutta kunnan kannaksi tuli esityksen mukaisesti, että kotihoitoperheitä kannustetaan osallistumaan avoimeen varhaiskasvatukseen. Kunnanjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksia muutettiin ilman ainuttakaan puheenvuoroa. Valtuusto merkitsi luottamushenkilöstön sidonnaisuusluettelon tiedokseen. Tieto ei kulje Vilkman halusi lopuksi muistuttaa, mikä rooli on kunnanhallituksen jäsenillä lautakunnissa. – Hän on se, joka toimii niinsanotusti välikätenä, tiedonvälittäjänä hallituksen ja lautakuntien välillä. Nyt tämä ei valitettavasti ole toteutunut, tieto ei kulje. Lautakunnat, muistakaa että kunnanhallituksen jäsen on siellä teitä varten. Keskusteluissa voi olla tärkeitä evästeitä myöhempää päätöntekoa varten. Rajalan mukaan tähän liittyen on jo pidemmän aikaa ollut polemiikkia kokousten jälkeen siitä, että pöytäkirja ei ole päätösten mukainen. Tähänhän voivat vaikuttaa pöytäkirjantarkastajat. Rajala esitti myös, että uinninvalvojan läsnäolo on tärkeää uimahalliasiakkaan turvallisuudentunteen kannalta. Vilkman esitti vielä SDP:n jouluterveiset. Hän totesi myrskyisän vuoden opettaneen paljon luottamuksesta, kunnioituksesta ja toisen huomioon ottamisesta. – Alkuvuosi oli kaaottinen. Kunnassa asiat seisoivat, henkilöstö oli loppuunpalanut ja se oli äärettömän raskasta myös meille päättäjille. Kelkan kääntämiseen osallistuivat lähes kaikki yli puoluerajojen. – Kesän jälkeen Kuntalan käytävillä kuului jälleen hilpeää naurua. Padasjoki on saanut uuden kunnanjohtajan, teknisen johtajan, hallintojohtajan, rehtorin ja uusimpana rakennustarkastajan sekä uudet yrittäjät rantaan. Vilkman antoi kiitosta yhteisen kelkan vetäjille. Valtuuston puheenjohtaja pitikin sen jälkeen vain lyhyen jouluntoivotuspuheen paikaltaan. Kunnanvaltuuston kauden viimeisessä kokouksessa vilkasta keskustelua Kunnanvaltuusto oli koolla koolla viimeistä kertaa tänä vuonna. Seuraava kokous on määrä pitää helmikuussa, ellei sitten kaukolämpöasia tule aiemmin päätöksentekoon. JOULUKONSERTTI to 21.12. klo 18 kirkko Jenni Lättilä, laulu Hannele Erola, urut ja piano Ohjelma 15,tuotto Ukrainalle Kirkon Ulkomaanavun kautta Kaukolämpöselvitys oli tiistaina teknisen lautakunnan käsittelyssä. Kunnalla on lämmöntuottajan kanssa sopimus, joka päättyy 31.8.2024, mikäli sitä ei erikseen päätetä jatkaa. Sopimus oli ensin voimassa 15 vuotta ja sen jälkeen vuosi kerrallaan. Biopolttoaineilla toimivan lämpökeskuksen ja lämmönjakeluverkon rakentamishanke käynnistyi Padasjoella vuonna 2005. Lämmön tuotanto ja jakelu käynnistyivät vuonna 2008. Nykyisin lämmön tuotannosta vastaa Nevel Oy, jonka VAPO myi ranskalaiselle pääomasijoitusyhtiö Adrianille osana lämmöntuotantoliiketoimintansa vuonna 2019. Jakeluverkon omistaa Padasjoen kunta, jonka taseyksikkönä kaukolämpö toimii. Kunnan ja lämmöntuottajan välisen sopimuksen mukaisesti kunnan on mahdollisuus lunastaa itselleen lämmöntuotantolaitteet 15–vuotisen sopimuskauden jälkeen. Lunastushinta on sopimuskauden päättyes sä 250 000 €. Myöhemmin on sovittu laajennusinvestoinnin lisäämisestä lunastushintaan. Kaukolämpölaitos sijaitsee Taulun teollisuusalueella 10000 m 2 :n suuruisella määräalalla. Kunnanhallitus totesi huhtikuussa, että kunta ei siinä vaiheessa irtisano Nevel Oy:n ja kunnan välistä lämmöntoimitussopimusta. Kunta on tilintarkastajien suosituksen mukaisesti alkanut valmistella lämpöliiketoiminnan siirtämistä kunnan taseyksiköstä omaksi toiminnakseen. Valmisteluun nimetty luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä esitti kesäkuussa kunnanhallitukselle, että Nevel Oy:n kanssa yhdeksi vuodeksi (1.9.2023– 31.8.2024) neuvoteltu sopimus hyväksyttäisiin. Muutossopimus on voimassa vuoden ja osapuolet neuvottelevat jatkosta helmikuun 2024 aikana. Mikäli sopimusta ei jatketa, se päättyy 31.8.2024. Kunta on ostanut vuositasolla kaukolämpöä noin 700 000 eurolla. Kunnan osuus kulutetusta lämmöstä on ollut 45–48 %. 9,9 kilometrin pituiseen kaukolämpöverkkoon liittyjiä on kirkonkylällä 61. Biolämpösopimuksen jatkosta neuvotellaan
4 n:o 50 Torstaina 14.12.2023 Padasjoki juhli jo toista kertaa isänmaan syntymäpäivää pelkästään kirkossa. Suomen lipun vanavedessä paikallisten yhdistysten edustajat kantoivat lippunsa alttarin edustalle ja lopuksi lippulinna kunnioitti sankarivainajia muistomerkillä kunnan, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen havuseppelettä laskettaessa. Itsenäisyyspäivän juh lallisuudet alkoivat aa mukymmeneltä kirkossa lippujen saapumisella ja sanajumalanpalveluksel la. Kappalainen Kristian Saarnio luki saarnassaan otteen Puolustusministe riön tiedotteesta joulukuul ta 1939. – Kansamme vapaus on ollut kovalla koetteella, mi kä opetti arvostamaan si tä entistä enemmän, sanoi Saarnio. – Sotiimme osallistui yh teensä 600 000 miestä ja 100 000 naista; joka 8. me nehtyi ja joka 4. sai pysy vän sotavamman. Sota jätti jälkensä myös muihin: les kiä oli 30 000, sotaorpo ja yli 50 000. Monet ovat kantaneet sodan muisto ja ruumiissaan tai mieles sään vuosikymmeniä. Hei dän kohdallaan sota on jat kunut kauan. Saarnio esitti nöyrän kii toksen veteraanisukupol velle heidän uhrauksistaan maan hyväksi. Itsenäisyys on valtaa päättää omista asioista Kunnanjohtaja Juha Re hula otti puheessaan esiin sen, että itsenäisyys mer kitsee ennen kaikkea va pautta ja valtaa päättää omista asioista. – Olemme itsenäisessä maassa turvallisesti päättä mässä omista asioistamme ilman, että joku tulee ulko puolelta ja kertoo mitä pi tää tehdä. Pieni voi pärjätä, kun se hoitaa omat asian sa kunnialla. Kyllä Padas joen kunta pärjää. Suomalaiset ovat maail man onnellisin kansa. Re hula uskoi, että Padasjoes ta voi tulla Suomen onnel lisin kunta. Onnellisuus mittauksissa kärjessä on terveys, mutta maailman tilanteen takia myös tur vallisuus on korkealla lis tauksessa. – Tärkeätä on, että voim me luottaa siihen, että yh teinen matkamme jatkuu ja se jatkuu kohti tulevai suutta. Päätössanat lausunut Pa dasjoen Reserviläisten pu heenjohtaja Sauli Kivinen muistutti siitä, että saam me viettää Suomen 106. syntymäpäivää rauhan val litessa, tosin viime aikoi na on tilanne maailmalla muuttunut rajusti. – Me emme ole yksin, koko Eurooppa sai mel koisen herätyksen Venä jän aloitettua hyökkäysso dan Ukrainaan. Natojäse nyys tuo tietynlaista turvaa, mutta hyvin toimiva puo lustus on maallemme ensi arvoisen tärkeä. Maamme puolustus perustuu moti voituneeseen ja hyvinkou lutettuun reserviin. Em me ole samassa tilanteessa kuin jotkut maat, jotka oli vat ajaneet puolustusorga nisaationsa alas ja nyt nii tä koetetaan kiireesti nos taa ylös. Panssariprikaatin uuden linjauksen mukaan se tu kee enää vain yhtä alueen tapahtumaa vuodessa. Vii me vuonna se oli maakun nallinen maanpuolustus päivä Lahdessa, ensi hei näkuussa juhlapaikkana on Padasjoki. – Sahtimarkkinoille tu lee todella iso Puolustus voimien osasto. Kivinen totesi, että on ilo huomata, miten paikallis ta reserviläistoimintaa ar vostetaan. – Meillä on itsenäinen ja turvallinen maa. On hie noa, että Padasjoella kun nioitetaan itsenäisyyspäi vää ja järjestetään arvo kas juhlatilaisuus. Kiitos etenkin kunnalle! Lippu jen kantajat, olkaa ylpeitä kunniatehtävästä! Reserviläisyhdistyksen jäsen Jaakko Lehtonen täytti marraskuussa 90 vuotta ja mukana toimin nassa lähes alusta lähtien. Kunto ei antanut myöden tulla itse ottamaan huomi onosoitusta vastaan, mutta Kovat kokemukset opettivat kansaa arvostamaan vapautta entistä enemmän Padasjoen Lions Clubin edustajat olivat aamuvarhain käyneet sytyttämässä ja viemässä kynttilän joka haudalle. Lukion opiskelijakunta vei seppeleen muistomerkille koulun kunniakäynnillä. Padaspartiolla oli entiseen tapaan kunnia kantaa etummaisena Suomen lippua, seppelpartion perässä muut liput. Padasjoen kunnan, kappeliseurakunnan ja kansalaisjärjestöjen seppelettä olivat sanakarivainajien muistomerkille laskemassa kunnanjohtaja Juha Rehula, kappelineuvoston pj Essi Nieminen ja Reservinupseerien pj Kimmo Perälä. poika Timo Lehtonen kävi noutamassa kultaisen an siomitalin Sauli Kiviseltä. Suomi oli määrä valloittaa 2 viikossa Musiikkia arvokkaassa tilaisuudessa esittivät Pe rinnekuoro kanttorin joh dolla sekä paikallinen nuo ri pianisti Elli Rantanen. Padasjoen Sotaveteraani en puheenjohtaja Hannu Tukia lausui seppelpar tiolle saatesanat: – 84 vuotta sitten tors taiaamuna 30.11.1939 klo 6.50 puna-armeija avasi tu len Karjalan kannaksella. Aamun sarastaessa puna tähdillä varustetut pommi koneet saapuivat Suomen ilmatilaan ja aloittivat Hel singin, Viipurin, Turun ja muiden kaupunkien pom mitukset. Neuvostojoukot hyökkäsivät yli puolen mil joonan miehen voimin ko ko itärajan pituudelta. Sta linin tavoitteena oli nopea operaatio. Suomi oli mää rä valloittaa kahdessa vii kossa. Helsingin valtaami sen lisäksi tavoitteena oli, että toinen hyökkäyskiila katkaisee Suomen sen ka peimmasta kohdasta ja ete nee Ouluun. Lapissa pää määränä oli Rovaniemi ja Ruotsin raja. Tukia kertoi, että Tal visodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa ko ko pitkällä rintamalla Kar jalan Kannakselta Petsa moon. – Veteraaniemme tais telulla ja työllä vain vähän, suuren ylivoiman edessä, taivuimme, mutta emme koskaan taittuneet. Ei niin, että sodat onnea ja edistys tä toisivat päinvastoin mutta osoittivat valtavin uhrauksin vankkumatto man tahtomme vapauteen ja itsenäisyyteen, haluum me itse määrätä tulevasta. Tukia totesi puheessaan, kyselevänsä itseltään, olen ko kyllin käynyt sanka rihaudoilla kiittämässä, menneiden sukupolviem me haudoilla kunnioitta massa ja ennen kaikkea sotiemme ikäpolvien edus tajia silmästä silmään ar vostamassa sanoen vähin täänkin: “Isä, isoisä, pap pa tai vaari Äiti, isoäiti, tai mummi hyvin tehty” ja edelleen “kiitos oikeu destani tänäänkin puhua vapaasti, vapaan maan va paana kansalaisena. – Tilaisuus tähän vielä olisi, mahdollisuus kertoa kunnia niille, joille kun nia kuuluu. Padasjoen san ka ri hautaus maalla on 168 san karihautaa, 169 talvija jatkosodassa, vapautemme puolesta, nuoren elämänsä antanutta sankarivainajaa. Neljä vainajaa lepää oman sukunsa haudoissa Padas joen hautaus maalla, Aut toisten hautaus maalle on siunattu 5 ja kentälle jää neinä 32 sankarivainajaa. – Kaiken kaikkiaan vii me sodissamme menehtyi padasjokelaisia 223 mies tä ja yksi nainen. Tukia totesi, että seppe le muistuttakoon siitä, että sodan ajan sukupolven uh raukset rauhan, vapauden ja itsenäisyytemme hyväk si olivat suurinta, mitä yk si ihminen voi toisten hy väksi antaa. Padasjoella on jäljellä yksi sotaveteraani, 98-vuotias Viljo Pastila, joka toimi tekstinlukijana itsenäisyysjuhlassa 6.12. Toisena tekstinlukijana oli Padasjoen sotaveteraaniyhdistyksestä Pirkko Lehtinen. Abit Niko Kallioinen ja Josefiina Munnila luovuttivat Veteraaniviestin Valtteri Perälälle ja Minja Määttäselle.
5 Torstaina 14.12.2023 n:o 50 Kovat kokemukset opettivat kansaa arvostamaan vapautta entistä enemmän Padasjoen Lions Clubin edustajat olivat aamuvarhain käyneet sytyttämässä ja viemässä kynttilän joka haudalle. Lukion opiskelijakunta vei seppeleen muistomerkille koulun kunniakäynnillä. Koulun itsenäisyysjuhla alkoi kunniakäynnillä sankarihautausmaalla, jonka jälkeen kouluväki siirtyi kirkon sisätiloihin juhlahartauteen. Ohjelmassa oli Veteraaniviestin luovutuksen lisäksi musiikkiesityksiä. Kirkosta Pappilan mäen joukot siirtyivät kotiluokkiin, joissa kisailtiin Itsenäisyyden Suomeen liittyvässä kahoot-tietovisassa luokanvalvojan johdolla. Kullasvuoren väki puolestaan kokoontui vuonna 1967 istutetun Kotikuusen juurella kirkon jälkeen, mukana oli myös veteraanien edustaja. 4. lk kertoi Yhteinäiskoulu ot ti varaslähdön itse näisyyspäivän juhlin taan, sillä edellisvuo sien tapaan koulun juh lallisuudet pidettiin jo 5.12. Kullasvuoren ja Pappilanmäen oppilaat aloittivat tiistaiaamun klo 8.15 kirkon pihalla. Padasjoella on jäljellä yksi sotaveteraani, 98-vuotias Viljo Pastila, joka toimi tekstinlukijana itsenäisyysjuhlassa 6.12. Toisena tekstinlukijana oli Padasjoen sotaveteraaniyhdistyksestä Pirkko Lehtinen. Abit Niko Kallioinen ja Josefiina Munnila luovuttivat Veteraaniviestin Valtteri Perälälle ja Minja Määttäselle. Kotikuusen historiaa ja laulettiin ”Kotimaani ompi Suomi” Yläkoulun juhlaruokailuun saapuivat myös kutsuvieraat Padasjoen ainoan sotaveteraanin johdolla. Juhla ei synny ilman muita Pappilanmäen koululla nostettiin malja itsenäisen Suomen kunniaksi. Rehtori Pirjo Ala-Hemmilä listasi puheessaan juhlantekijöitä. – Tunnelmaa kohottaa se, että teemme jotakin arjesta poikkeavaa. Kokoontuminen yhdessä ja yhteen tekee yleensä juhlasta juhlan, totesi Ala-Hemmilä. – Yksi kauneimmista elämänohjeista on kysymys itsellensä: mitä tulee tilaan, kun minä saavun paikalle? Rehtori totesi kunkin meistä tekevän eri mittaLipunkantaja Mikko Syrjä, lippuairueessa Jenni Karlakari ja Ville Häme. kaavassa asioita toisten hyväksi: joukossamme on niitä, joiden hyvät teot ovat mittaamattoman arvokkaita ja niitä, joilla hyvät teot vielä odottavat tuloaan. Ala-Hemmilä huomautti, että Suomelle on nyt ehkä tärkeämpää kuin monena vuonna aikaisemmin olla enemmän osa muiden valtioiden joukkoa. – Tilanteet vaihtelevat, niin ihmisillä kuin valtioillakin. Jos vaihtelu johtuu ulkopuolisista olosuhteista, emme voi niihin paljoakaan vaikuttaa. Kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa auttaa, kun teemme edes jotakin. Luottamusta rehtori piti jopa voimista vahvimpana: luottamus talouteen vahvistaa taloutta, luottamus omaan osaamiseen vahvistaa osaamista, luottamus ystävään vahvistaa ystävyyttä. Joka päivä valitsemme, rakennammeko vai hajotammeko luottamusta. Lasten itsenäisyyspäiväjuhla Helsingissä Aili Kallio ja Venla Santalahti osallistuivat valtakunnalliseen Lasten itsenäisyyspäivän juhlaan 4.12. Valtioneuvoston linnassa Helsingissä. Juhlaan kutsutaan vuosittain kaksi 10-vuotiasta lasta jokaisesta Suomen kunnasta, yhteensä juhlijoita oli yli 500. – Juhlaa jännitettiin etukäteen, varsinkaan edellisenä iltana ei meinannut nukkumaanmenosta tulla mitään, kertoo Ailin äiti Minna Kallio. Ailin valmistautumiseen liittyi hiusten leikkaus ja asun valinta. Helsinkiin matkattiin toisen osallistujan äidin, Anna-Maija Santalahden kyydillä. Venla kertoo, että juhliin käytiin ostamassa juhlamekko ja siihen sopiva koru. – Juhlaan mentäessä kättelimme pääminteri Petteri Orpoa, joka toivotti hyvää itsenäisyyspäivää ja kyseli kuulumisia. Pääsimme myös tutustumaan linnaan, jossa oli erilaisia ystävyyteen liittyviä tehtäväpajoja. Osallistuimme lasten neuvostoon, jossa mietittiin päätöksen tekemistä ja sitä, miten porukassa kaikilla on vähän erilaiset mielipiteet, kertoo Venla. Herkkubuffan lisäksi juhlassa oli hiljainen huone ja 360-kuvauspiste.Ohjelmassa oli myös yllätysesiintyjä Käärijän konsertti. – Juhlat sujuivat hyvin. Mahtavasti. Pari kertaa meinasin kompastua omaan mekkooni, kommentoi Aili. – Kivointa oli kun sai vapapaasti kierrellä linnan neljässä eri kerroksessa, kommentoi Venla.
6 n:o 50 Torstaina 14.12.2023 Esikoululaiset ja 1. luokan oppilaat pääsivät maanantaina 4.12. mukaan huikealle musiikkimatkalle Elektori-ihmemiesten matkaan. Lahtelaiset Joni Rajamäki ja Jari Savolainen olivat koostaneet musiikkiseikkailun, jossa lapset pääsivät laulamaan ja taputtamaan mukana. Myös katseltavaa riitti, sillä pimennetyn Kullasvuoren liikuntasaliin seinille ja kattoon oli heijastettu liikkuvaa kuvaa avaruudesta. – Se ei ollut kovinkaan perinteinen pönötysesitys, tarkoitus oli tuottaa hyvää mieltä ja saada yleisö mukaan, toteaa Rajamäki. Musiikkamatkalla soittimina olivat sähkörumpu ja syntetisaattori, jolla saatiin luotua avaruudellisia ja salaperäsiä ääniefektejä. Olipa esityksessa opetuksellinenkin näkökulma, ihmelaatikosta löytynyt hattu aiheutti ihmemiesten välille kilpailua ja ivailua. Lopulta kuitenkin hattu ja sen myötä kantajalleen tullut ylimielisyys laitettiin takaisin laatikkoon ja kaverukset löivät kättä päälle. Viiden keikan setistä ihmemiehillä oli vielä kaksi esittämättä. – Sen jälkeen jäämme joululomalle ja kehittelemme keväälle toisenlaista esitystä, kertoo freelancemuusikkona toimiva Savolainen. Rajamäki opiskelee päätoimisesti tällä hetkellä, mutta toimii myös soitonopettajana. – Lapsille on kiva esiintyä, heiltä saa rehellisen palautteen. Esitys kuului Efektiin, joka tarjoaa ilmaisia kulttuurielämyksiä päijäthämäläisille lapsille ja nuorille. Padasjoella esityksiä oli loppusyksystä muitakin. Efekti on Päijät-Hämeen alueella toimiva lastenkulttuurikeskus, jonka toimintaa koordinoi Lahden kaupungin kulttuuripalvelut. Pienimmät koululaiset ihmemiesten matkassa Nälkiintynyt ja muutenkin heitteille jätetty Sulo–heppa ehti juuri saada vähän lihaa luittensa ympärille uudessa kodissaan Maakeskessä, kun iski seuraava koettelemus. Sulo loukkasi jalkansa aitauksessaan, eikä vamma meinaa millään parantua. Koipea on podettu nyt neljättä kuukautta ja pienkeräyksellä haalittu rahaa hoitoihin. ”Hei! Mun nimi on Sulo, ja mulla on ollut rankka vuosi.” Näin alkaa 13– vuotiaan kovia kokeneen ruunan Facebook-päiväkirja. Vuosi sitten syksyllä Sulo lähti Maakeskestä laidunlomalta uuteen ylläpitopaikkaan, jonka piti olla loppuelämän koti. Keväällä hänet pelastettiin sieltä pois. ”Olin lähes nääntynyt nälkään ja janoon. Sain olla keräämässä voimia ihanan perheen luona Uudellamaalla, josta pääsin loppukesällä tänne Padasjoelle takaisin. Täällä olen lähinnä valloittanut sydämiä, syönyt ja opetellut luottamaan ihmisiin uudelleen.” Juuri kun onni näytti kääntyneen, Sulo onnistui telomaan itsensä tarhassa. Vaatimattomalta näyttänyt vamma etujalassa paljastui pitkällisten hoitojen ja tutkimusten jälkeen puikkoluun murtumaksi, jonka vuoksi Sulo on jouduttu käyttämään kaksi kertaa klinikalla. Maksuja on kertynyt rästiin niin, että Sulon emäntä Tia Glad pisti pystyyn pienkeräyksen saadakseen Sulon hoitoKovia kokenut Sulo tarvitsee apuasi! Joulukalenteritekstit 14.-24.12.: Joulukalenterin 14. luukku sisältää Reserviläisten joulutulet Kaunismäen kodalla (Päijänteentie 3). Lisäksi kauneimpia joululauluja lauletaan klo 18 Maakeskessä Räsäsellä (Koivukuja 11). Perjantaina 15.12. Paperikeitaassa kahvija piparitarjoilu klo 10-16. Samana perjantaina vietetään alakouluikäisten pikkujouluja nuokulla. Klo 1618 on ensin 1.-3.-luokkalaisten pikkujoulut ja klo 18-20 4.-6.-luokkalaisten pikkujoulut (ennakkoilmoittautuminen Saijalle 040-5752036). Kauneimpia joululauluja lauletaan Arrakoskella Koskimäessä (Koskimäentie 16) klo 18. Lauantaina 16.12. kannattaa käydä paloasemalla koko perheen voimin klo 16-17 testaamassa tietonsa tietokilpailussa, jossa arvotaan ämpärillinen turvallisuustuotteita, glögitarjoilu. Sunnuntaina 17.12. voi käy dä kokeilemassa onneaan Aijakan kinkkubingossa klo 12. Illalla klo 18 vielä kirkossa perinteinen Kauneimmat joululaulut-tapahtuma. Maanantaina 18.12. Mainiemen saha on viritelty jouluiseen tunnelmaan – voit käydä ihastelemassa sahalla klo 15-20. Tiistaina 19.12. Kullasvuoren koulun jouluiset ikkunat ovat ihasteltavissa klo 16-20, samalla reissulla ehdit hyvin myös Kotiseututalolle yhteislauluiltaan klo 17.30. Keskiviikkona 20.12. on avoinna Padaspaletin joulupostikonttori (Sähkötie 8): Padaspaletin eteisessä odottaa JÄTTIMÄINEN joulupostilaatikko ja pino valmiita joulukortteja, sekä glögiä ja piparia. Voit tutustua samalla kertaa Padaspaletin toimintaan ja henkilökuntaan. Joulupostikonttorissa voi kirjoittaa joulutervehdyksen naapurille, mummolle, kummille, kaupantädille, kunnanjohtajalle tai vaikka serkulle. Postit kuvataan ja julkaistaan Facebookin Padasjokelaiset-ryhmässä kulut kuitattua. – Edellinen apteekkari sponsoroi meille haavan sidontatarpeita, siitä erittäin iso kiitos, nyt niitä ei onneksi enää paljoa mene. Sulo on kärsinyt tässä episodissa eniten varmasti siitä, että se on joutunut olemaan välillä ”koppihoidossa” vähällä liikunnalla. Toista talvea Maakeskessä Glad asuu nyt toista talvea Maakeskessä, perheen pitkäaikaisella mökillä, jossa ei ole sähköjä. Erittäin pitkän sairausloman hiljalleen työnteon aloittanut Glad toimii nykyisin Etelä-Hämeen ympäristöterveyden vt. hygieenikkoeläinlääkärinä. – Mökkinaapurissa Yläjoen navetassa hoidin jo pienenä lehmiä ja 8–vuotiaana oli jo ammatinvalintakin tehtynä. Omia hevosia on ollut parhaimmillaan viisi. Sulo on ihan mahtava tyyppi. ”Minut piti siis leikata. Ja se maksaa paljon! Kuulemma monta tonttua? Pölähdin näiden ihmisten maailmaan niin nopeasti ja yllättäen, että minulle ei oltu ehditty kerätä vielä hätävarastoa, joten pyydän, että voisitteko te kaikki antaa minulle jokainen vähän, niin saan jatkaa näiden ihmisten elämän ilostuttajana. Koska ne ei kyllä enää tule ilman minua toimeen. Sen olen jo huomannut. Ja täältä en kyllä lähde enää pois, ei nämä ihmiset kuulemma päästäisikään. Leikkauksen ansiosta pystyn elämään taas ihan normaalin hevosen elämää.” Keräysohjeet löytyvät FB-sivustolta Sulon Matka. jouluaaton aattona 23.12. Torstaina 21.12. Uimahallilla perinteinen vihtasauna klo 14-20. Klo 18 kirkossa: Jenni Lättilä, laulu ja Hannele Erola, urut ja piano. Perjantaina 22.12. kannattaa miettiä, mikä on Padasjoen joulutunnelmaisin paikka ja käydä nappaamassa selfie siellä. Jaa kuvasi somekanavillasi #padasjoenkunta ja seuraa muiden ottamia kuvia – hauskaa ja mielenkiintoista! Lauantaina 23.12. Padaspaletin joulupostit julkaistaan Facebookin Padasjokelaiset-ryhmässä. Sunnuntaina 24.12. Hiljennymme joulun viettoon: Jouluaaton sanajumalanpalvelus Padasjoen kirkossa klo 15 ja jouluyön messu Padasjoen kirkossa klo 23. Padasjoen kunta yhteistyökumppaneineen toivottaa kaikille kuntalaisille, vapaa-ajanasukkaille ja satunnaisille matkailijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Toiminnallisen joulukalenterin viimeiset luukut Sulo on alkanut tervehtyä Maakeskessä.
7 n:o 50 Torstaina 14.12.2023 N AAPURISTA NAPATTU A PS 50 VUOTTA SITTE N ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Puh. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Levikki 3083, LT 2021 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma, ti ja to klo 9.30–16.30, keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV. 24 %. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Uutismedian liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 alkaen . Hintoihin lisätään ALV. 24 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2023 alkaen. Hinnat sis. ALV. 10 % Kotimaa: Kestotilaus 83,00 € 12 kk 94,00 € 6 kk 51,00 € 3 kk 32,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 115,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Paino: Lehtisepät Oy, Tuusula MAANANTAINA 18.12. klo 12–13 Padasjoen torilla Hyvää Pälkäneen PERUNAA Marabel, Annabelle, Afra. säkeittäin sopivasti. Multaporkkanaa, puna juurta ja sipulia ym. LOBO, AMOROSA ja RUBINOLAomenoita. Nevala Torstaina joulukuun 13. pnä 1973 Valtuusto hyväksyi vaihtokirjan, jonka mukaan Padasjoen kunta antaa valtiolle Auttoisilla oleva KuloKämpän tilan ja 51 000 mk ja saa Suomen valtiolta noin 20,7 ha suuruisen alueen Kullasvuorta. Kullasvuoren Kellon myymälään murtauduttiin. Vorot veivät noin 10 000 markan arvosta kultaesinteitä ja kelloja. Samalla tunkeuduttiin samassa talossa olevaan ravintolaan, mistä anastettiin noin 80 pulloa alkoholia ja pieni erä savukkeita. Avajaiset Nelosmutkassa. Torstaina avattiin Lahden Seudun Kauppakunnan uusi ravintola Nelosmutka. Karoliinankolttu Keskolle. Viitisen vuotta on Nyystölässä entisellä kunnalliskodin mielisairasosastolla toiminut ompelimo, jossa on työskennellyt 3540 työntekijää. Tammikuussa se siirtyy Keskon Vaatetustehtaalle. Suomi-Kiina -pöytätenniksen maaottelu Padasjoella 15.2. Yhteiskoululla. Se on samalla myös vuoden 2023 viimeinen lehti. Toimita joululehteen tarkoitetut aineistot viim. maanantaina 18.12. klo 14 mennessä: ilmoitukset@ padasjoensanomat.fi Halutaan ostaa huono kuntoinen mummonmök ki tai autiotila. Nopeat kaupat. P: 0504580532 PRESIDENTINVAALIT 2024 Presidentinvaalit toimitetaan Padasjoen kunnassa var sinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina 28.1.2024 klo 9.00–20.00 ja tarvittaessa toisena varsinaisena äänes tyspäivänä 11.2.2024 klo 9.00–20.00. Äänestyspaikkana on kirjasto (Vaahteratie 4). Ennakkoäänestys järjestetään keskiviikosta tiistaihin 17.1.–23.1.2024. Myös ennakkoäänestyspaikkana toimii kirjasto. Ennakkoäänestysajat ovat seuraavat: keskiviikko 17.1. klo 10–16 torstai 18.1. klo 10–16 perjantai 19.1. klo 10–16 lauantai 20.1. klo 10–14 sunnuntai 21.1. klo 10–14 maanantai 22.1. klo 10–16 tiistai 23.1. klo 10–20 Mikäli vaaleissa käydään toinen kierros, ovat ennakko äänestyspäivät keskiviikosta tiistaihin 31.1.–6.2.2024. Myös tällöin ennakkoäänestyspaikkana toimii kirjasto. Ennakkoäänestysajat ovat seuraavat: keskiviikko 31.1. klo 10–16 torstai 1.2. klo 10–16 perjantai 2.2. klo 10–16 lauantai 3.2. klo 10–14 sunnuntai 4.2. klo 10–14 maanantai 5.2. klo 10–16 tiistai 6.2. klo 10–20 Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu on asuinpaikas taan riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä (28.1.2024) täyttää 18 vuotta. Äänestäjän on ehdottomasti selvitettävä henkilöllisyy tensä äänestyspaikalla. Siksi hänen tulee ottaa mu kaansa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi henkilökortti, ajokortti tai passi. Jos tällaista asiakir jaa ei ole, on mahdollista hakea lähimmältä poliisilai tokselta äänestämistä varten annettavaa maksuton ta väliaikaista henkilökorttia. Sitä haettaessa tarvitaan kaksi enintään kuusi kuukautta vanhaa passikuvaa. Äänestäminen kotona Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hä nen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittu nut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaik kaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuut tomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimit sija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Vuoden 2024 presidentinvaaleissa äänestäjän on il moitettava halustaan äänestää kotonaan oman kun tansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhe limitse viimeistään tiistaina 16.1.2024 ennen klo 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löy tyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskor tista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös koti äänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omais hoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitet tu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on il moitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle samal la kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyt tänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa eh dokkaana oleva. Laitosäänestys Laitosäänestys terveysaseman Pihlajakodissa ja Vi sapuistossa tapahtuu vaalitoimikunnan näissä laitok sissa ilmoittaman aikataulun mukaisesti. Laitoksessa voi äänestää ainoastaan siellä asuva tai hoidossa oleva. Padasjoella 22.11.2023 PADASJOEN KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Padasjoen kunnanvirasto on suljettuna 25.12.2023–7.1.2024 Puhelinvaihde toimii normaalisti. Hallintojohtaja S EURAPALST A Vesijaon-Porasan kyläyhdistyksen vuosiko kous la 16.12. klo 15 Harjulassa. Pai kalla myös kunnanjoh taja. Kokouksen jälkeen riisipuuro ja jouluista oh jelmaa. Liikkuva Senioripiste ke 20.12. klo 9.30– 11 Smarket. Ma 8.1. klo 12.30–14.30 Maakeski, Rientola, ma 22.1. klo 12.30–14.30 Auttoinen, Aijakka. MLL Perhek a h v i l a s s a ma 18.12. klo 9.30–11.30 pikkujoulut, jonka jälkeen joulutauko. Muksuparkki tältä kaudelta päätty nyt. Tämän kauden vii meinen perheiden salivuoro su 17.12. klo 10–11.30 Reserviläisten joulutulet to 14.12. klo 18 Kaunismäen kodalla Päi jänteentie 3. Kahvi ja makkaratarjoilu. Joulukeräys (4H, Pa daspaletti, srk) lahjoituk set 15.12. menn. K ja S marketissa ostamalla lah jakortteja. Galleria Pikantti 5.1. asti Padasjoen Taide yh distyksen jäsenten yhteisnäyttely ja joulu puoti ti–pe 10– 15.30, la 10–14. Suljettu 24.–26.12. ja 31.12.–1.1. Pikkujoulu/puurojuhla Pitokär jessä la 16.12. klo 13–16. Jou lupuuro, kahvit, joulupuk ki, joululauluja, arpajaiset ym.Tuo pieni joululahja pukin konttiin. Kellosalmi Seitniemi Virmaila Lukuvuosi alkaa perusopetuksessa ja lukiossa torstaina 8.8. Syysloma on entisellä paikallaan viikolla 43, joululoma ajoittuu välille 22.12.–6.1. ja talvilomaa vietetään entiseen tapaan viikolla 9. Vapunpäivän jälkeinen perjantai 2.5.2025 on lomapäivä. Sivistyslautakunta pääsi yksimielisyyteen Kotiseututalon vuokrahinnoista 1.1.2024 alkaen. Talo on edelleen kunnan yksiköiden käytettävissä maksutta, samoin paikalliset yhdistykset ja kolmannen sektorin toimijat voivat käyttää tiloja yleishyödylliseen toimintaansa. Muusta kuin yleishyödyllisestä toiminnasta peritään hinnaston mukainen korvaus. Kotiseututalo on vuokrattavissa sekä yksityiseen että yritysten kaupalliseen käyttöön. Kahvion vuokra on tammikuusta alkaen 50 euroa yrityksille ja 30 € yksityisille, juhlasalin 100 / 50 euroa ja koko talon 150 / 80. Kotiseututalo on ollut ilmaiskäytössä elokuusta asti: sitä ovat varanneet keskimäärin kahdesti viikossa yhteensä 19 eri toimijaa. Yksityistilaisuuksia on ollut 4. Kokouksiin sopivat hyvin kahviotilat, joihin mahtuu parikymmentä henkeä. Mikäli osallistujia on enemmän, on tilaa tehty näyttelysaliin. Varaamista helpottaa ensi vuonna käyttöön otettava sähköinen varauskalenteri. Yhdistykset yhä ilmaiseksi Kotisetutalolle Sivistyslautakunta päätti ensi lukuvuoden loma-ajoista Uljosesta koulusihteeri Tradenomi Sari Uljonen Padasjoelta on valittu uudeksi koulusihteeriksi. Hän aloittaa tammikuussa. Kevätlukukausi alkaa 8.1. Koulusihteerin tehtävään tuli 5 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin kolme, joista yksi perui hakemuksensa. Haastatteluryhmään kuuluivat hallintojohtaja, rehtori, koulusihteeri, sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja sivistysjohtaja. • Uimahallin huoltotauko päättyi, maanantaina pääsi jo uimaan normaalisti. Padasjoen Sanomien Joululehti Joululehti ilmestyy ilmestyy ke ke 20.12. 20.12. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi lauantaina 9.12.: ”Padasjoen satamayrittäjän valinnasta valittaneella rikostaustaa”. Maakuntalehden mukaan tarjouskilpailuun osallistunut janakkalalaisnainen sai vuonna 2020 ehdollista vankeutta tuhottuaan liiketilan. Street food by Sofia -toiminimen yrittäjä teki valinnasta oikaisuvaatimuksen kuntaan ja valituksen markkinaoikeuteen. ESS kertoo, että toiminimi on rekisteröity huhtikuussa ja että yrittäjänä toimii vuonna 1965 syntynyt nainen, jonka velkomusasioita on käsitelty viime vuosina käräjäoikeudessa. ”Padasjoen kunnalle janakkalalaisnainen on tuttu viime vuoden kunnanjohtajahausta, jossa tämän titteli oli toimitusjohtaja.” Padasjoen kunnanhallitus päätti lokakuussa, että satama-alue Päijänteen rannalla vuokrataan Marko Huttusen ja Milla Yli-Nampan Lomilla-yritykselle. Meitille soitettiin: ” Olipa iloinen yllätys postin tyttö Jennan laittama joulumuistaminen! Kiitos!!!”
8 n:o 50 Torstaina 14.12.2023 Vesijaon maine kansainvälisenä kylänä sen kuin kasvaa, kun kesäkuisen Nakukympin lisäksi Vesijaolla järjestettiin joulukuussa suomenajokoirien Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen kaksi koealuetta. Aiemmin Padasjoel la on jäljestetty Suomen mestaruuksista. Rodunmestaruuskilpailun järjestäjänä toimi Päijät-Hämeen ajokoirayhdistys ja kilpailukeskuksena Vääksyssä sijaitseva hotelli Tallukka. Vesijaon Erämiehet järjestivät kisaan kaksi koealuet ta Padasjoella ja kestitsivät kodallaan kutsuvieraita. Makkarat paistoivat ja nokipannukahvit pyöräyttivät seuran puheenjohtaja Heikki Kustaa Koskinen ja seuran peurapäällikkö Juho Iittainen. Kilpailussa olivat mukana Suomi, Ruotsi ja Norja, ja jokaista maata edusti neljä koiraa ohjaajineen. Ajokokeessa mitataan koiran kykyä löytää ja ajaa jänistä. Koealue on etukäteen testattu, että sieltä löytyy koiralle ajettavaa. – Hakuaikaa on yhteensä neljä tuntia ja aika on jaettu kahteen 120 minuutin ajoerään. Maastot valitaan arvalla. Haun arvioi kaksi tuomaria, kertoo Koskinen. Ajokokeessa koira voi saada ajoajasta enintään 70 pistettä ja lisäksi se voi saada enintään 30 pistettä eri ominaisuuksista. Suurin mahdollinen pistemäärä on siis 100 ja vain muutama koira on yltänyt täysiin pisteisiin. Haukun tärkein ominaisuus on sen kuuluvuus; ajotaidossa arvostellaan ajovarmuutta, hyvää estetyöskentelyä ja ajon etenevyyttä. Koira voi saada kokeessa myös tappiopisteitä hakuja ajolöysyydestä. Hakulöysyys tarkoittaa sitä, että koira haukkuu jäniksen yöjäljellä eli haukkuu jo ennen kuin ajo alkaa. Ajolöysyys taas tarkoittaa sitä, että koira haukkuu ilman jälkeä, kertaa jo ajamaansa tai ajaa takajälkeen. Itsekin ajokoiran omistava, mutta lähinnä kettujahtia harrastava Koskinen kertoo, että keli oli koiralle hyvä. – Metsässä on 15 senttiä pehmeä pakkaslunta, kyllä koetteluolosuhteet ovat viimeisen päälle. Vesisateessa jälki on aina ilman muuta huonompi. Kaikista ajokoirista ei tule huippua, eikä edes hyvää jäljestyskoiraa. Hyvästä ajokoirasta saattaisi joutua maksamaan kymmenenkin tuhatta, mutta sellaisia on perin harvoin myynnissä. Yksi hyvän ajokoiran ominaisuus on se, että tassut kestävät kylmää ja pysyvät ehjinä, myös kuuluva haukku kuuluu hyvin ominaisuuksiin. Ajokokeessa koira pääsee autoon lämmittelemään erien välissä. Tauolla koko koira ja erityisesti tassut kuivataan ja tarkistetaan, ja koiralle annevoidaan järjestää turvallisesti. Muualla riski siihen, että koirat joutuvat suden suuhun, on liian korkea. Myös kilpailujen päätuomari Roland Sundfors ja Suomen Ajokoirajärjestön puheenjohtaja Jouni Leppänen ovat huolissaan susien määrästä. – Niitä on aivan liikaa ja määrää pitäisi ehdottomasti vähentää. Jos joka päivä tulee susista pihahavaintoja, kyseessä ei todellakaan ole suojeltava eläin. Arvot yhteiskunnassa pitäisi saada järjestykseen, jotta susien määrää voitaisiin karsia. Leppänen sanoo, että ajokoirayhdistyksen tehtävä on tuoda harrastusta julkisuuteen. Juuri susien vuoksi harrastus on rajoittunut hyvin pienille alueille. – Tässä meidän lajissa ei tapeta eikä kiusata eläimiä, vaan kokeita tehdään jalostusta varten. Myös kohde-eläimen hyvinvointia ajatellaan pitämällä koealat riittävän suurina. – Järjestelyt ja keli ovat erinomaiset, on hySuomenajokoirien rodunmestaruuskisojen kaksi maastokoetta Vesijaolla Kilpailujen päätuomari Roland Sundfors, Ståle Sinestad, Dagrune Løvberg ja tulkkina toiminut Titi Rolin. Vesijaon Erämiesten peurapäällikkö Juho Iittainen vasemmalla, keskellä Pontus Hammarberg, seuran puheenjohtaja Heikki Kustaa Koskinen istumassa. haukku kuuluu huonosti. Kisajärjestelyt viimeisen päälle Norjan rotujärjestön puheenjohtaja Dagrune Løvberg ja hallituksen jäsen Ståle Sinestad kehuivat päijäthämäläisten taitoa kisajärjestäjinä. – Norjassa ei ole tapana järjestetä näin hienoja kisoja. Täällä ihmiset ovat ystävällisiä ja ruoka on hyvää, kaikki on muutenkin viimeisen päälle, kehuvat miehet. Ruotsin rotujärjestön puheenjohtaja Jari Rahm osallistui koiransa kanssa kilpailuun. – Olemme kaikki samalla asialla suomenajokoiran parhaaksi. Emme halua Dunkrin emmekä Hamiltonin ajokoiraa, vaan haluamme suomenajokoiran, koska se on paras, sanoo Løvberg. Suomenajokoirat ovat metsästysintoisia, sitkeitä ja hyväluonteisia ja niitä on hyvä pitää sisälläkin. Lisäksi ne ovat suhteellisen terveitä. Laji on levinnyt Suomen lisäksi Ruotsiin ja Norjaan, ja rodun lisääntyvään suosioon naapurimaissa vaikuttanee menestys ajomestaruuskilpailussa. Liisa Miettinen Suomen Ajokoirajärjestön julkaisutoimikunnasta hoiti viestiliikennettä ulkomaille ennen kilpailuja ja toimi muutenkin Petri Tukian apuna järjestelyissä. – Tallukasta löytyi sellaiset huoneet, joihin voi tuoda koiratkin. Meitä on majoittautuneena sinne 30 henkilöä ja 12 koiraa. Miettinen kertoo, että kaikki koirat palkitaan sunnuntaina kisan päätyttyä ruokapalkinnoilla. Muistoksi kisasta kotiin mukaan lähti vielä pokaalit. taan ruokaa. Jotkut antavat koiralle lämmikkeeksi lihalientä. Susista suuri haitta harrastukselle Vesijako pääsi mukaan kisajärjestelyihin vapaaajan asukas Petri Tukian ansiosta. Tukia kuuluu Päijät-Hämeen ajokoirayhdistyksen hallitukseen. – Tiesin, että Vesijaolla on hyvät maastot ja täällä on porukka, joka osaa järjestää, toteaa Tukia. Pohjoismaiden mestaruuskilpailut kiertävät vuorotellen maasta toiseen ja Suomessa järjestetyt kilpailut ovat olleet pitkään pohjoisessa. – Yksi erityisen painava syy siihen, miksi päädyttiin Päijät-Hämeeseen on se, että tällä alueella ei ole liiaksi susia, joten koe vät edellytykset saada hyviä tuloksia. Ainut haitta kilpailuolosuhteissa on se, että puissa on lunta ja Suomen Ajokoirajärjestön puheenjohtaja Jouni Leppänen ja Päijät-Hämeen ajokoirayhdistyksen sihteeri Petri Tukia. Voittaja Lunnsjöns Sakko ja ohjaaja Patrik Hansson.