• SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. 040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi MA–PE 7–17 LA 9–14 N:o 7 Torstaina 16.2.2023 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 74. vuosikerta Irtonumero 2 €€ Talven aukioloajat ELOKUU–TOUKOKUU ti–to 11–20, pe 11–21, la 12–21, su 12–20 PADASJOEN RAVINTOLA Keskustie 25, Padasjoki. p. 044 231 3778 pizzat ja kebabit Paikan päällä Paikan päällä Paikan päällä 11 € HELMIKUUN SUPERTARJOUS 9 € 7 € Kaikki pihvit Kaikki Kaikki +salaattipöytä ja kanaruoat leikkeet ma–pe klo 11–14 ma suljettu, +salaattipöytä +salaattipöytä Gluteenittomat pizzat 1–4 täytteellä 14€ Tule tapaamaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita Perjantai 17.2. klo 14-15, Padasjoki, S-market Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta Maksaja: Päijät-Hämeen Keskusta P.Ahola,Vesijako puh. 050 336 5163 Juhannusaattona 24.6. klo 9-13 Juhannuspäivänä 25.6. SULJETTU AVOINNA KESÄ HEINÄKUUSSA ma pe klo 9 -17 la klo 9 -14 su 11-17 T UORE T ORI VESIJAKO Perjantaina 17.6. klo 15-21 AVOINNA JUHANNUKSENA: P.Ahola,Vesijako puh. 050 336 5163 Juhannusaattona 24.6. klo 9-13 Juhannuspäivänä 25.6. SULJETTU AVOINNA KESÄ HEINÄKUUSSA ma pe klo 9 -17 la klo 9 -14 su 11-17 T UORE T ORI VESIJAKO TUORETORI AVATAAN Perjantaina 17.6. klo 15-21 AVOINNA JUHANNUKSENA: P. Ahola, Vesijako puh. 050 336 5163 AVOINNA HEINÄKUUSSA ma-pe klo 9-17 la klo 9-14 su klo 11-17 LATUKAHVILA P. Ahola, puh. 050 336 5163, pasi.ahola@pp3.inet.fi Vesijaonraitti 303, 17630 Vesijako www.vesijaontuoretori.fi *KAHVI *KAAKAO *VOHVELI *KEITTO *MAKKARA *MUNKKI ym. LAUANTAISIN 18.2.–4.3. klo 10–14 T UORE T ORI VESIJAKO Juha Rehulan ja Teemu Kinnarin TUPAILTA to 16.2. Arja ja Antti Räsäsellä PERUTTU sairaustapauksen vuoksi! Kunnan hallintojohtaja Janne Tapola on jäämässä virkavapaalle tämän viikon jälkeen. Tapolan irtisanouduttua tammikuussa ajatuksena oli olla töissä kesään asti, mutta suunnitelmat muuttuivat sen jälkeen, kun Tapola sai kunnanjohtajalta kirjallisen varoituksen. Se tosin lievennettiin myöhemmin huomautukseksi. – Virkavapaapäätös on ehdollinen ja kytketty vuosilomiini. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, olen 20.3. lähtien kaksi viikkoa pois ja tulen sitten viikoksi 11 takaisin töihin, koska vuosilomaa sille viikolHallintojohtaja virkavapaalle le ei ole hyväksytty, kertoo Tapola. 20.3. alkava virkavapaa kestää 30.6. asti. Tapola oli alkuviikosta tekemässä kiistopaperia saamastaan huomautuksesta ja koska kunnanjohtaja on esteellinen, asia etenee kunnanhallitukseen. ”Weberiläisenä virkamiehenä” hänelle on kertynyt paljon aineistoa kiistonsa tueksi. – Siitä olen iloinen, etten maksa verojani tähän kuntaan. Tämä on ollut paniikissa pyörän pyörittämistä paikallaan. Välittömästi päälle kaatuvat asiat hoidetaan, mutta paukkuja ei ole kunnan kehittämiseen eteenpäin. Tilintarkastaja varoitti viimeviikkoisella käynnillään Padasjokea Kittilän tiestä. Tilintarkastuskäynnin huomiot menevät tarkastuslautakunnalle ja edelleen kunnanhallituksen käsittelyyn. Kaiken kaikkiaan tilanne on kärjistynyt sellaiseen solmuun, ettei Tapola näe siihen ratkaisua. – Tilanteen oikaiseminen ei onnistu missään nimessä omin voimin. Kiisto hallitukseen Ensi maanantaina kokoontuva kunnanhallitus saa käsiteltäväkseen 11-sivuisen ”Työnjohdollisen huomautuksen kiistämisen”. Tapola vaatii kirjallisen huomautuksen poistamista ja hyvitystä. Viime viikolla annettu huomautus koskee arvostelua ja työnjohdollista vastustamista laajassa jakelussa, kunnanhallituksen whatsapp-ryhmässä ja sähköpostitse. Kunnanjohtaja Kati Yrttiaho antaa oman vastineensa kunnanhallitukselle. Hän kiistää hallintojohtajan väitteet. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Toivosesta tulee seuraava kunnanhallituksen puheenjohtaja. Molemmat puheenjohtajapaikat ovat kokoomuksen. Toivosen tilalle valtuuston johtoon on nousemassa Rauno Hännikäinen. Hännikäisen paikalle 1. varapuheenjohtajaksi tulee Anne Lepistö. Lopullisen sinetin valinnoille antaa 20.3. kokoontuva kunnanvaltuusto. Toivonen kunnanhallituksen johtoon Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki Puh. 03 551 2200 Palvelu pelaa: ma–pe 7–21, la 7–21 ja su 10–21 VIIKON TÄRPIT RUOKAPADASTA HK Aitonakki 500 g PA LV EL U TI SK IS TÄ PA LV EL U TI SK IS TÄ Tarjoukset voimassa torstaista lauantaihin / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. 3 00 5 KPL HK Burgeri 100 g POUTTU Grillimakkara 320 g 2 50 2 PKT 3 49 PKT ATRIA Kunnon arki -laatikot 350-400 g lihaperunasoseja makaronilaatikko 2 50 2 RS ERÄ! ATRIA Possun ulkofilee n. 1,5 kg 7 99 KG POUTTU Palvikinkkupala 350 g ERÄ! ERÄ! ATRIA ATRIA Naudan ulkofileepihvit Naudan ulkofileepihvit 2 99 PKT HK Hernekeitto 500 g 1 49 PKT 2 RS 2 PKT 5 KPL 15 15 90 90 KG KG ERÄ! ERÄ! Palvipotka Palvipotka 12 12 99 99 KG KG ERÄ! ERÄ! Tuore sian potka Tuore sian potka 66 99 99 KG KG
• S EURAPALST A 2 n:o 7 Torstaina 16.2.2023 S ANOMAA SINULL E HELLUNTAISEURAKUNTA Pe 17.2. klo 17.30 MIX-kerho Ma 20.2. klo 14.00 Hartaushetki ja ruokakassien jako padasjokelaisille Ti. 21.2. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta To 23.2. klo 18.30 Nuortenilta Tervetuloa! Iltaperhekerhossa isiäkin Esikoislesta diolaisten rukoushuoneella PYHÄKOULU to 16.2. klo 18 SEURAT su 19.2. klo 14 Tervetuloa! Galleria Pikantti 10.1.–17.3. Muistoja 1960-luvulta Ti–pe 10–15.30, la 10–14, Keskustie 16. Digineuvontaa kirjastossa ke 22.2. klo 11–13, Järj. Wellamo-opisto. 65+ ikäisten avoin päivätoiminta keskiviikkoisin klo 9–12 terveysaseman ruokalassa. Laulaja Olavi Virta, musiikkiesitys Hämeenlinnan Verkatehtaalla su 23.4. klo 19 näytös. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Eeva-Riitalle 0400 528749. AA-ryhmä tiistaisin ja perjantaisin terveysaseman ruokalassa klo 19. Padasjoen Yrittäjien aamiaistilaisuus to 16.2. klo 8 Modetissa. Kunnan työllisyysyksiön kuulumiset, isäntänä OP Järvi-Häme Miestämän Metsästäjien talvikokous su 19.2. klo 13 RHY:n majalla Taruksella. Harmonikkakonsertti su 19.2. klo 14 Rientolassa. Perhe kahvila maanantaisin klo 9.30–11.30 Palotalolla. Perheiden salivuoro yläkoululla sunnuntaisin klo 10–12. Olkkari ti 21.2. auki klo 11–14. Klo 11 alkaen tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullaa. Kuolleet: Mika Juhani Hietamäki 51 v Padasjoen kappeliseurakunta 19.2. Messu klo 13 Kappelineuvoston jäsenten tehtävään siunaaminen, sekä musiikkiesitys. Messun jälkeen kirkkokahvit srk-kodissa. 21.2. Olkkari auki klo 11–14. Klo 11 alkaen tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullaa. 23.2. Iltaperhekerho srk-kodissa klo 17–19. Kouluruokailu 20.–24.2. Ma Ti Ke To Pe Palermon pasta Makkarakeitto Kalavuoka Perunasoseltk. Riisipuuro Joka päivä lisukkeita. Muutokset mahdollisia. Iltaperhekerho on koonnut viime syksystä asti lapsiperheitä seurakuntakodille torstai-iltaisin: ensin kerran kuukaudessa, nyttemmin joka toinen viikko. Kerhonpitäjänä toimii seurakunnan lastenohjaaja Katri Mikkola, joka pitää myös keskiviikkoisen perhekerhon. – Osa äideistä ja lapsista on samoja, jotka käyvät perhekerhossa. Iltaperhekerhoon voi osallistua koko perhe, myös perheen koululaiset ja isät. Viime viikolla ohjelmassa oli mm. ystävänpäiväkorttien askartelua ja lapset pääsevät leikkimään päiväkerhon tiloihin. Yhteinen iltapala sisältää leipää, hedelmiä, kaakaota, kahvia ja teetä. Välillä on erikoisteemoja, esimerkiksi Mikkelinpäivänä enkelinäyttely. Päiväkerhoja ei enää ole pystytty järjestämään Padasjoella eikä Kuhmoisissa. Padasjoella on jo toinen talvikausi menossa, kun 3-5 –vuotiaita ei enää ilmoittautunut tarpeeksi. Parhaillaan on menossa ilmoittautuminen 15.3. pääsiäisaskarteluun. Uusi toiminto on PikkuHelppi, joka tarjoaa pienten lasten vanhemmille tukea lastenhoidon muodossa. Padasjoella PikkuHelppi on käytännössä sitä, että lapset voi tuoda erikseen sopimalla pariksi tunniksi arkipäivisin seurakuntakodille, jossa Mikkola huolehtii lapsista. Maksuton palvelu on saatavissa 3 kertaa 6 kuukauden aikana. Katri Mikkola työskentelee osan viikosta suntiona Kuhmoisissa. Padasjoella hän pitää iltaperhekerhoa seuraavan kerran 23.2. klo 17–19. Koululaisia hän tapaa myös kaakaocornereissa. maakeski.fi Tuuliakodin asukas kertoo saaneensa kutsumattomia vieraita sunnuntailtapäivänä, kun tummiin pukeutunut pariskunta tuli kaupittelemaan hanskoja. Kaksikko ei piitannut rivitalon päätyyn kiinnitetystä kyltistä, jossa lukee yksiselitteisesti ”Kaupustelu kielletty”. Vanhusten vuokrarivitalossa on myös valvontakamerat juuri tällaisten tapausten varalta. Sillä aikaa, kun nainen tyrkytti hanskoja, mies ilmeisesti otti rahapussista lääkkeisiin varatun viisikymppisen. Varkaita kirkonkylällä Teknisen johtajan viranhakijat testiin Teknisen johtajan viranhakijoista neljä haastateltiin maanantaina ja viisi loppuviikolla. Noin puolet etenee testivaiheeseen. Kunnanhallituksen on määrä tehdä esitys valittavasta 6.3. kokouksessaan. Lopullisen valinnan tekee maaliskuussa kokoontuva kunnanvaltuusto. PHKS:n remontti saa jatkoa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 13.2. Suurin investointi on Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisrakennus, kustannusarvioltaan 150 miljoonaa euroa. Se sisältää vaativan kuntoutuksen, sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian vuodeosastojen sekä lastentautien ja lasten sekä nuorten neurologian vuodeosastojen ja polikliinisten tilojen uudet tilat. Mukana on myös väistötilojen rakentamiskustannukset ja suunnitelma sädehoidon uudistiloista. Hengitystiepotilaiden varattava yhä aika Ajan hengitystieinfektiovastaanotolle saa 15.2. alkaen soittamalla suoraan oman sote-keskuksen puhelinnumeroon. Aikaa ei siis varata enää päivystysavun numerosta 116117, kuten pandemian aikana. Hengitystieinfektiovastaanotolle pitää edelleen varata aika, koska ne sijaitsevat tartuntariskin takia erillisissä tiloissa. Pelkkiä koronanäytteitä otetaan vain poikkeustapauksissa. Suurin osa hengitystieinfektioista paranee itsestään kotihoito-ohjeilla. Erillinen hengitystieinfektiovastaanotto on Asikkalassa, jonne myös Padasjoen potilaat ohjautuvat. Pelastusasemat Hyvinvointialueelle Päijät-Hämeen hyvinvointialue on hankkinut pelastusasemia, öljyntorjuntavarastoja ja maapohjia Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kunnilta yhteensä noin 28 miljoonalla eurolla. Päijät-Hämeessä on yhteensä 16 pelastusasemaa, joista 6 vakinaista. Lisäksi Lahdessa, Orimattilassa ja Hollolassa on 11 sopimuspalokuntaa. Lahdessa Heinolassa ja Sysmässä sijaitsee erillinen öljyntorjuntavarasto. Uusia alkuja, uusia voimia Viimesyksyiset seurakuntavaalit käytiin tietoisina siitä, että vuoden vaihtuessa niin Kuhmoisissa kuin Padasjoella puhaltaisivat uudet tuulet. 6-vuotinen kaksoiskappelitaival päättyi erottautumiseen kahdeksi. Itse koin, että saimme uuden alun ja myös uusia voimia. En tiedä, innostiko tieto tästä useammat ihmiset äänestämään, mutta vaalituloksiinhan on oltava tyytyväinen, koska kummassakin kappelissa on 6 kirkkovaltuutettua. Kokonaismäärästä 33 se on oikein hyvä. Valtuuston ohella ovat kirkkoneuvosto ja taloudellinen jaosto niitä elimiä, joissa ”oikeasti” ollaan hallintoasioissa kiinni. Niissäkin on Padasjoen kappelilla hyvä edustus, varaedustajineen. Parhaillaan saamme hyvää, monipuolista koulutusta tehtäviimme. Erikseen on maininnan arvoista, että Padasjoelta ensi kertaa ehdokkaaksi ryhtynyt Essi Nieminen sai koko seurakunnan suurimman äänimäärän (142). Se herätti laajasti mielenkiintoa ja antoi tietenkin hyvät asemat paikkaneuvotteluissa. Siis yksi uusi alku ja uusi voima tässäkin! Entäpä sitten kappelimme näkymät? Sitä luotsaa eteen päin vt. kappalaisena Kristian Saarnio. Kappelineuvostoa johtaa Essi Nieminen ja meitä muita jäseniä on 7, henkilökohtaisin varajäsenin. Meillä on ollut jo yksi kokous ja ensi viikolla jälleen. Keskusteluissa on noussut esille monia ideoita. Innostusta on ja hyvä niin, sillä tarvetta kehittämiselle on joka sektorilla. Esimerkkinä messuja ehtoollisavustajien tarve. Arkilounaat, yhteisvastuu-, vappuyms. eivät suju ilman vapaaehtoisia. Kevään aikana on kappalaisen virka haettavana. Jossain vaiheessa myös diakoniatyöntekijän, kun Eija Laaksonen jää eläkkeelle. Uusi toimistotyöntekijä, Neea, on jo aloittanut. Samoin ”runoileva suntio”, Samuli. Tuleva sunnuntai on meille kappelineuvoston jäsenille erityinen! Meidät siunataan tehtäväämme. Edessämme on neljän vuoden haasteet. Messu alkaa klo 13. Sen toimittavat Kristian Saarnio ja Johanna Suomala. Lisäksi esiintyvät Tuomas Heikkilä (alttoviulu ja laulu) ja Sonja Tissari (urut ja piano). Messun jälkeen on kirkkokahvit seurakuntakodissa. Ystäväni! Tässä pieni katsahdus rakkaan seurakuntayhteisömme uuteen alkuun. Tulethan mukaan, vaikkapa jo sunnuntaina! Tytti Pakarinen, luottamushenkilö ja vapaaehtoistoimija L UKIJAN KUV A Perjantaina iltaviiden maissa usempi silmäpari oli todistamassa, kun Nyystölässä Verhon peltoaukeaman yllä lenteli erikoislaatuinen hitaasti liikkuva objekti. Ilmiö oli seurattavissa 2-3 minuutin ajan. Ursan virallisen selityksen mukaan kyseessä oli lentokoneen jättövana.
• Paikallista asiaa vuodesta 1950 ten vaikuttamisprojektissa. Yläkoululaiset ja lukion opiskelijat eivät nykyisellään käy satamassa kovinkaan usein. Mitä satamassa pitäisi olla, jotta siellä olisi kiva viettää vapaa-aikaa? Tähän padasjokelaisnuorisolla oli monia hyviä ajatuksia, tärkeimpänä iso hiekkauimaranta, jossa liukumäki, aurinkotuoleja, pukukopit ja vessat. Koirille toivottiin omaa uimarantaa ja koirapuistoa. Hyppytornista on puhuttu jo vuosia ja se tuntuu olevan edelleen nuorten toivelistalla. Myös piknik-alue pöytäryhmineen sekä ulkokuntosali, sulkapallotai beach volley -kenttä ja crossirata kaksipyöräisille mainittiin. Benji-hyppytorni, seikkailutai trampoliinipuisto, skeittiparkki, minigolfrata, ulkoilmateatteri… Nuoret toivoivat myös Opettaja Marja-Riitta Tikkala suunnitteli oppilaille vaikuttamisprojektin työpajatoimintana sataman kehittämishankkeen seminaaria varten. – Nuorten kuuleminen on tärkeä asia ja osa demokratiakasvatusta, joten oli mukavaa, että nuoriltakin pyydettiin taas mielipiteitä ja ideoita ja tällä kertaa satama-alueen kehittämiseksi, toteaa Tikkala. Kaikki luokat seiskoista abeihin osallistuivat työpajatoimintaan. Tikkala kokosi aiheesta yhteenvedon: esimerkiksi uimaranta, hyppytorni ja musiikkitapahtumat löytyivät suurimmltaa osalta. Iso uimaranta, liukumäki, hyppytorni Tulevaisuuden satamakäyttäjät visioivat koulussa rannan kehittämistä nuorruusutarhaa tai kukkaistutuksia, säännöllistä reittiliikennettä Päijänteelle, opastettuja teemaristeilyjä sekä retkeilykierroksia Kelventeellä, kanoottien ja vesijettien sekä moottorikelkkojen ja lumikenkien vuokrauspalvelua. Nuoret haluaisivat myös oman tilan rantaan. Matkailijatkin olivat mielessä, sillä toiveissa oli tarkemmat aluekartat turisteille, isompi parkkipaikka ja teltta-alue. Parempi kahvila-ravintola: laajempi valikoima (myös kasvisja vegaanivaihtoehdot), viihtyisämpi ja valoisampi, enemmän pöytäpaikkoja, nuorisoystävällisemmät hinnat, laajemmat aukioloajat, listasivat koululaiset. – Jäätelökioski, josta saisi myös edullista pikkusyötävää ja juotavaa. Grillikioski. Pop-up-kojuja, joista paikalliset voisivat myydä vaikka valmistamiaan tuotteita. Päijänteentiestä nuoret haluaisivat yhtenäisen ja viihtyisän rantakadun Laivarannasta Mainiemeen. Tapahtumatoiveiden listalla ykkösenä olivat artistien keikat, mutta myös markkinat ja ”satamapäivä” kisailuineen, olutfestivaalit, sukellustapahtuma, purjehduskoulu, venemessut, melontakurssi ja karaokeillat ovat nuorison toiveissa. – Nuorille oma tapahtuma ja saaribileet esimerkiksi Lietsaaressa, jonne kunta järjestäisi kuljetuksen. Talveen toivottiin jäärata-autoilua, kilpatoimintaa moottoriajoneuvoille, talviriehaa, retkiluistelutapahtumaa, jääkiekkoturnausta, napakelkkailua ja jopa avantouintia saunomismahdollisuudella. Joulutori, bingo, lautapeli-illat, huutokauppa ja latukahvila elävöittäisivät talvista ranta-aluetta. Kun kysyttiin, missä kanavissa tapahtumat ja muu toiminta tulisi näkyä, oli ylimmäisenä odotetusti some. Myös kunnan nettisivut, tienvarsimainokset, Ilta-Sanomat ja Padasjoen paikallislehti mainittiin. Nuorilta kysyttiin myös, millainen satama-alue saisi tuntemaan ylpeyttä Padasjoesta ja sen kehityksestä. Vastauksina mm. ”Hyvä tunnelma ja mukavat ihmiset”, ”Paljon vaihtoehtoista tekemistä kaikenikäisille ja ”Ympäristöarvot ja Päijänteen kansallispuisto ympäristön otettu huomioon”. Ympärivuotisuutta haluttiin ja hyvää brändäystä, joka toisi esille pikkupaikkakunnan idyllistä tunnelmaa. Millainen olisi unelmiesi Padasjoki? – enemmän asukkaita – enemmän hyväkuntoisia kerrostaloja riviasuntoja – elävä keskusta, paljon kauppoja ja yrittäjiä – enemmän kahviloita ja ravintoloita kaikenikäisille – elokuvateatteri – hyvät tiet koko kunnan alueella ja toimivat julkiset liikenneyhteydet – erilaisia työpaikkoja – hyvät palvelut (erityisesti päivähoito, terveyspalvelut, koulut ja poliisi) – enemmän tekemistä nuorille ja erilaisia tapahtumia läpi vuoden – vetovoimaisuutta, jotta opiskelemaan muualle lähtevät nuoret haluavat palata takaisin – tulevaisuudessakin puhdasta ja kaunista luontoa sekä luontoarvot huomioivaa matkailua Satama uuteen kukoistukseen. Se oli päivän teema, kun kuntalaisia, veneilijöitä ja mökkiläisiä kokoontui Päijänteen rantahankkeen kutsumina innovaatiojuhlaan. – Tänään tahdomme käyttäjäkunnan näkemyksen siitä, millaisena haluam me nähdä Padasjoen tulevaisuuden erityisesti sataman kehittymisen kannalta, totesi kunnanjohtaja Kati Yrttiaho aloituspuheenvuorossaan. Käyttäjäkunnan ääni kuuluville Päijänteen rantahankkeen seminaaripäivässä: Unelmien satama on ympärivuotinen palveluiden ja tapahtumien keskus, joka houkuttelee muitakin Nuoret eivät nykyisellään juurikaan käy satamassa Alakoulun salissa pidetyssä tilaisuudessa oli kymmeniä osallistujia, osa yleisöstä oli etäyhteyden päässä. Kuvassa iltapäivällä läsnä olleet. – Satama on meidän majakka, joka pitää saada loistamaan, jotta saadaan koko kunta kehittymään. Päijänteen rannan potentiaali oli yksi syy, miksi halusin tulla Padasjoelle kunnanjohtajaksi. Ohjausryhmästä ääneen pääsi myös kunnan kehityspäällikkö Petri Jalkanen. Hän muisteli, kuinka reilu vuosi sitten vieraat olivat ihmetelleet, miten ihmeessä näin hieno alue on pystytty pitämään näin pimennossa? – Se herätti. Haimme apuja ja se johti tilanteeseen, jossa olemme nyt. Tavoitteena on luoda sellainen kokonaiskuva, jossa tiedetään mitä tavoitella ja keiden kanssa. Hankkeen ensimmäisenä hankintana saatiin asiantuntija-avuksi Eezy Flow ja Sweco, jotka alusta lähtien ovat lähteneet suunnittelemaan ympärivuotista käyttöä Laivarannasta Mainiemeen ulottuvalle rantakaistaleelle. Iso osa hanketiimistä oli livenä paikalla. – Olemme yhdessä rakentamassa aluetta tulevaisuuden käyttäjille, korosti Petteri Tuominen. Kimmo Vähäjylkkä näki ”vain rajattomasti mahdollisuuksia”. Vain taivas olikin rajana, kun yleisö pääsi heittelemään työpajoihin jakautuneena hurjiakin ajatuksia. Ideoiden ilotulituksessa naftaliinista kaivettiin takavuo sien visiot kylpylästä ja vedenalaisesta ravintolasta, mutta myös paljon uutta saatiin ylös. – Tänään ei ole esteitä, rahaakin on kuin rosvopäälliköllä, yllytti Tuominen yleisöä. Fläppitaululle kerättiin jo esittelykierroksella käyttäjäkunnan odotuksia vireästä, palveluja ja tapahtumia tarjoavasta Päijänteen parhaasta satamasta. Ympärivuotisuus, aktiviteetit ja reittiliikenne Päijänteen kansallispuistoon toistuivat useissa puheenvuoroissa. Toivottiin myös mm. majoituspaikkoja ja kattavasti avoinna olevia ravintolapalveluja. – Paikka, jonne voi ylpeä nä tuoda vieraita, kiteytti eräskin osallistuja. Hanketiimin käytettävissä on aiemmat selvitykset ja muut materiaalit aluees ta. Valmiin suunnitelman ryhmä esittelee vielä tämän kevään aikana. Vaikka ensi kesäksi ei vielä suuria muutoksia voi rantaan odottaa, joitakin pienempiä kohennuksia saattaa ehtiä jo ensi lomasesongiksi. – Te sanoititte käyttä jien odotuksia meille. Näistä syntyy hankkeen huoneentaulu, kun lähdemme viemään asioita eteenpäin, kiitteli Tuominen.
• 4 n:o 7 Torstaina 16.2.2023 Padasjoen lukion abit juhlivat penkkareita torstaina 9.2. Pappilanmäellä. Perinteitä kunnioit taen päivä alkoi koulun salissa Abigaalalla, jossa abit esittelivät asunsa ja jakoivat palkintoja koulun opettajille, oppilaille ja henkilökunnalle. Abigaalan teema oli tänä vuonna elokuvat, koska se oli teemana helppo ja kaik­ ki keksivät itsellensä mie­ leisen hahmon. Elokuva­ hahmot ovat myös monil­ le tuttuja ja tärkeitä jo lap­ suudesta. Penkkareissa nähtiin monia tuttuja hahmo­ ja: Kaapo, Minion, Poke­ mon, Maija Mehiläinen se­ kä Tom of Finland. Hahmojen lisäksi elo­ kuvaan tarvitaan tieten­ kin kuvausryhmä – kol­ me opiskelijaa oli pukeutu­ nut ohjaajaksi, kuvaajaksi ja äänivastaavaksi. Penkkaripäivän valmis­ telu aloitettiin ihan hyvissä ajoin, mutta muutama jut­ tu jäi vähän viime tippaan. Yksi opiskelija teki asuan­ sa vielä edellisenä yönä. Lopuksi vuorossa oli tie­ tenkin myös penkkariajelut kylänraitilla. Illaksi abeilla ei ollut ohjelmaa suunni­ teltuna. Abiristeily on vas­ ta ensi lauan taina. Padasjokelaisabeja on kaikkiaan 10. Ylioppilas­ kirjoitukset alkavat 14.3. Penkkareita juhlivat abit: ”Meemeile ja lottoo” Wanhojen päivää vietettiin perjantaina. Tänä vuonna tansseissa mukana oli vain kaksi “oikeaa wanhaa” eli lukion senio ria, Josefiina Munnila ja Niko Kallioinen. Tanssipareja saatiin lattialle kuitenkin viisi. Yksi tuuraajista oli yh­ deksäsluokkalainen Minea Lindqvist, lisäksi lattialla liiteli kolme lukion junio­ ria; Eveliina Pykälistö, Joo­ na Siljander sekä Henna Ylikorpi. Myös kolme abia tuli avuksi: Elmeri Korte­ lainen, Alex Salmivuori ja Aino Maaranen. Viejän roolissa oli lisäksi liikun­ taneuvojaksi Vierumäel lä opiskeleva, Pappilanmäen koululla työharjoittelussa oleva Saara Lahtinen. Josefiina Munnila ker­ too ostaneensa mekon net­ tikaupasta. Kampauksen hän kävi teettämässä kam­ paajalla, mutta meikin hän teki itse. – Jännitti vähän. Tans­ seissa oli kuitenkin haus­ kaa ja fiilis on erittäin hy­ vä, kertoo Josefiina. Josefiina sanoo tanssi­ neensa parin kanssa, jo­ ka osasi valmiiksi monet esityksessä mukana olleet tanssit. Siksi hänenkin oli helpompi oppia askelku­ viot. Wanhat harjoittelivat omaa tanssiaan eniten. Oman tanssin idea läh­ ti Josefiinalta, jonka jäl­ keen ryhmä rupesi yhdes­ sä ideoimaan ja suunnit­ telemaan. – Oman tanssin suunnit­ teluun meni paljon aikaa. Tanssiaisaamuna oli vä­ synyt olo, mutta kun pää­ sin koululle mekkoa pu­ kemaan päälle, niin mie­ li piristyi, Josefiina sanoo. Niko Kallioinen kertoo käyttäneensä pukua, jonka oli ostanut aiempia juhlia varten. Häntä ei kauheas­ ti jännittänyt etukäteen suuren harjoittelumää­ rän vuoksi. H­hetkeä Ni­ ko odotti innolla, sillä oli­ han niitä varten oli valmis­ tauduttu pitkään. Tansse­ ja harjoiteltiin parin kuu­ kauden ajan ja välillä se oli rankkaa päivien venyes sä pitkiksi. – Tanssien jälkeinen tun­ nelma oli hyvä esityksen onnistuttua hyvin. Idea omaan tanssiin lähti, kun löytyi sopiva musiikki ja sitten vain mietittiin mil­ laiset liikkeet sopivat mu­ siikkiin, Niko kertoo. Wanhat tanssivat illal­ la koululla toistamiseen, käytyään päivällä ensin esiintymässä Kullasvuo­ ren koululla sekä Pihla­ jakodissa. Wanhojen päivässä viisi tanssiparia Emmi Pieski (Kaapo), Aino Maaranen (Tom of Finland), Milja Koivisto (Pokemon-hahmo Charmander), Sylvi Salonen (Maija Mehiläinen) ja Noora Nieminen (Minion). Oikean puoleisessa kuvassa kuvausryhmä: Sami Mäkelä, Elmeri Kortelainen ja Alex Salmivuori. Eveliina Pykälistö, Joona Siljander, Aino Maaranen, Alex Salmivuori, Josefiina Munnila, Elmeri Kortelainen, Minea Lindqvist, Niko Kallioinen, Henna Ylikorpi ja Saara Lahtinen. Wanhat tanssivat päivällä 3 paikassa ja illalla Pappilanmäellä oli yleisötanssiaiset.
• 5 Torstaina 16.2.2023 n:o 7 Juha Kauppisen lähdettyä yhtä kunnan kolmesta kiinteistönhoitajan pestistä vuoden loppuun asti hoitaa Jesse Rouvala. Helmikuun ensimmäisenä päivänä aloittaneen Rouvalan varsinaiseen reviirin kuuluvat Monitoimitalo, Kuntala ja vanha sähkötalo. – Leppäjärven Hannu jäi samaan syssyyn osa-aikaeläkkeelle ja hän on nykyisin vuorotellen kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa vapaalla. Hannun eläkeviikkoina minulle kuuluvat edellämainittujen lisäksi terveysasema, Pikkumajava, Visapuisto sekä Kotirinne, kertoo Rouvala. Toiselle kokoaikaiselle kiinteistönhoitajalle, Mika Lehtiselle kuuluvat Majavan päiväkoti, koulut sekä tämän kuukauden loppuun asti myös paloasema. Rouvala kertoo, että ensimmäisinä päivinä on ollut kiirettä, sillä kolmen päivän perehdytyksen jälkeen jäi vielä paljon opittavaa, kun vielä viiden henkilön kesken kiertävä päivystysvuorokin iski päälle. Ennakoivaa työtä ja valvontaa Kolmevuotisen kiinteistönhoidon perustutkinnon Salpauksessa suorittanut Rouvala kertoo, että kiinteistönhoitajan päivittäisiin työtehtäviin kuuluu kiinteistöjen yleinen valvonta. – Kiinteistönhoito on paljolti ennakoivaa työtä, kuljetaan ja valvotaan, että kaikki toimii niin kuin pitää. Sen vuoksi osa ihmisistä voi luulla, että kiinteistönhoitaja ei tee mitään, Jesse Rouvala aloitti kiinteistönhoitajana vaan kuljeskelee paikasta toiseen. Esimerkiksi repsottavat ovenkahvat korjataan ennen kuin ne irtoavat kokonaan. Lisäksi ovien edustustojen lumityöt kuuluvat kiinteistönhoitajille. – Terveysasemalla en kulje päivittäin potilashuoneessa, joten vaikkapa sieltä voi tulla soittoja, että jotakin pitäisi korjata tai jotakin puuttuu. Sähkötöihin, vedeneristysja vesijohtotöihin tilataan paikalle paikalliset ammattilaiset. Näin ensinäkemältä kiinteistönhoitajan työ tuntuu Rouvalasta monipuoliselta. – Tässä työssä ei varmaan montaa samanlaista päivää tule, kertoo pari edellistä vuotta postinjakajana toiminut padasjokelainen. Bussikyyti halpenee. Lahden seudun 1.3. voimaanastuva vyöhykeuudistus vaikuttaa padasjokelaisten kannalta suotuisasti. – Joukkoliikenne muuttuu Padasjoellakin siihen suuntaan, että autot kannattaa entistä tiukemmin jättää omaan pihaan, muotoilee kunnan kehityspäällikkö Petri Jalkanen. – Lippujen hinnat nimittäin halpenee, vaikka polttoaineet kallistuu ja inflaatio jyllää. Jalkanen kertoo, että kunnassa pidettiin tammikuussa paikallisten taksien, Niemisen Liikenteen ja Matkahuollon kesken suunnittelukokousta koskien ensimmäisiä matkaketjukokeiluja. – Matkaketjuja pitäisi tulla saataville jo vyöhykeuudistuksen alkamisen aikoihin. Näkyvyyttä tulee Matkahuollon järjestelmien kautta, liput ja reitit –sovelluksien avulla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Padasjoella on mahdollista tilata kyytejä suoraan yhtenä lippuna ja matkaketjuna esim. Lahteen tai Helsinkiin. Ongelmana on vielä se, etteivät Lahden seudun joukkoliikennejärjestelmä ja Matkahuolto toimi keskenään. Jalkasen mukaan asiasta on neuvoteltu ja työtä jatketaan, jotta lipunosto olisi asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Kunta jatkaa vuonna 2022 toteutetun kutsukyytiprojektin jälkeen valtionapujen hakemista haja-asutuksen liikennejärjestelmien jatkokehittämistä varten kutsukyytija matkaketjujärjestel mien pohjalta. Padasjoella on nyt entistäkin paremmat edellytykset kehittää julkista liikennettä. Matkustajamäärän odotetaan lisääntyvän Vyöhykeuudistus ei vaikuta reitteihin. – Padasjoella uudistuksen vaikutukset lipun hintoihin ovat positiivisia ja lipunhinnat halpenevat kaikilla käyttäjäryhmillä, sanoo Minna Immonen LSL:stä. – Myös vyöhykemäärän väheneminen kymmenestä neljään selkeyttää vyöhykejärjestelmää sekä lippuhinnastoa ja tekee matkustamisesta entistä helpompaa. Uudistuksen jälkeen myös kausilipun saa ostettua mille tahansa kahdelle vyöhykevälille, kun aikaisemmin se on pitänyt ostaa aina Lahden Avyöhykkeeltä Padasjoelle saakka. Tämä mahdollistaa edullisemmat kunnan sisäiset matkat. Uudistuksen jälkeen 65 vuotta täyttäneet saavat myös kausiliput alennettuun hintaan, kun aikaisemmin alennus on koskenut vain arvolippuja (eli matkakortille ladatulla rahalla maksettuja lippuja) ja ollut voimassa rajoitettuna aikana. Seniorialennus on 30 % aikuisen arvoja kausilipun hinnasta. – Seniorit pääsevät jatkossa siis edullisilla hinnoilla esimerkiksi Lahteen. Nykyisen viranomaislaiturin puuosia puretaan parhaillaan jään päältä satamassa. Padasjokelaisyrittäjä Janne Saarinen saa vääntää oikein tosissaan sorkkaraudalla ja rautakangella irti lankkuverhoilua ja vaakaparruja laiturin kyljestä. – Tosi tiukassa on, onSatamassa kunnostetaan vanhaa viranomaislaituria han ne parikymmentä vuotta lionneet Päijänteessä. Lekaa ja kirvestäkin on täytynyt näyttää, jossain kohtaa ei auta kuin moottorisaha, toteaa Saarinen. – Oli korkea aika uusia nämä. Jotkut parrut näyttää pintapuolisesti vielä ihan hyviltä, mutta onkin sitten sisältä onttoja ja täynnä mujua. Järeät lankut ovat silPäijänteen Lukko ja Mökkipalvelun yrittäjä Janne Saarinen sai talviurakan satamasta. Satama-alueella puretaan parhaillaan myös kunnan varastona toiminutta vanhaa hirsirakennusta. Ensi viikolla alkaa ns. Elman mökin purku Kaunismäen tontilla. Joukkoliikenne kehittyy Padasjoella Monitoimitalo uimahalleineen kuuluu uuden kiinteistönhoitajan reviiriin. mämääräisestikin kärsineet yläosastaan, osasta on loh jennut isoja paloja, mikä ei tietysti anna kovin hyvää kuvaa. Puretun tilalle rakennetaan samanlainen suojarakenne tilalle, ainoana muutoksena ja parannuksena entiseen on kattohuovan asennus eristeeksi tiettyihin kohtiin, jotta kosteus ei pääsisi tekemään tuhojaan. samalla lipulla 70 minuutin sisällä ja 3–4 vyöhykkeen matkoissa vaihtoaika on kaksi tuntia. Myös vaihtoaikoja on pidennetty. Kahden vyöhykkeen matkoilla bussista toiseen voi vaihtaa
• 6 n:o 7 Torstaina 16.2.2023 K YNÄVINKKEL I Ihmisen välttämättömät tarpeet ovat yksinkertaisia. 3 minuuttia pärjää ilman happea. 3 tuntia pakkasessa ilman suojaa, 3 päivää ilman juomaa, 3 viikkoa ilman ruokaa. Elokuisessa lämmössä, mustikkamättäällä maaten, kaikkea tarpeellista on käden ulottuvilla. Rakas Suomemme on kuitenkin ankara sellaiselle, joka ei ole valmistautunut talveen. Itsesi, kotitaloutesi ja sinusta riippuvaisten läheistesi pärjäämistä arjen rikkoutuessa voit testata raapustelemalla ruutuvihkoon miten kukin tarpeista täyttyy, kun yksi kerrallaan poistetaan tarvitsemiasi tavallisia asioita. Miten muutat toimintaasi, mistä saat tarveaineet, jos hanasta ei tule vettä, viemäri ei vedä? Jos netti katkeaa viikoiksi? Jos kaupasta ei saa ruokaa, tai sitä on liian vähän päivittäiseen tarpeeseen? Jos tarvitsemiasi lääkkeitä ei saa? Jos sähköt katkeavat viikoiksi, jolloin myös kaikki liikkeet sulkeutuvat eikä raha liiku kuin käteisenä? Varautuminen ei tarkoita sen kummempaa, kuin mielenrauhan tuovaa vastausta kuhunkin noista kysymyksistä. Tulisijallisessa talossa ei kukaan palellu, jos tontilla on tarpeeksi halkoja. Mistä vesi, paljonko ruokaa tarvitaan omasta takaa kunnes viranomainen saa tukea järjestetyksi? Jos omassa asunnossa pärjääminen muuttuu mahdottomaksi, mihin voi mennä? On myös välttämätöntä kysyä miten läheisesi pärjäävät, jos sinua tarvitaan muualla. Osaavatko perheenjäsenet tarvittaessa sulkea vesiliitynnän tai ilmanvaihdon? Tietävätkö he mistä pahan päivän varalle laittamasi tarvikkeet löytyvät? Sama koskee myös työpaikkaa, esimerkiksi avaimineen ja käyttöoikeuksineen. Oman kodin pärjäämisessä omat toimet ovat ratkaisevia. Pidemmässä yhteiskunnan häiriötilanteessa viranomaiset pystyvät auttamaan hyvin monessa asiassa. Mitä useampi ja mitä paremmin on varautunut, sen enemmän kyse on harmista eikä selviytymiskamppailusta. Jos edes suositeltu ”72 tuntia”, eli kolmen vuorokauden pärjääminen on useimmilla kunnossa, olemme kansakuntana jo paremmassa asennossa. Ne kenellä on siihen mahdollisuus, toivottavasti piirtävät mielessään pidemmänkin viivan kriisikalenteriinsa. Huoltovarmuusvarastoja ja järjestelyjä on, mutta olisiko kaikkea heti kaikille? Yhteiskunnan tasolla varautuminen vaatii laajempia, keskitettyjä toimenpiteitä. Sotilaallista uhkaa vastaan on varauduttu perustamalla ja ylläpitämällä suorituskykyiset Puolustusvoimat. Päijät-Hämeessä se näkyy omana maakuntajoukkona, paikallispataljoonana. Puolustusvoimat hoitaa tehtäviään viranomaisena, mutta entä yksilön suhde siihen? Perinteisesti ainoa tapa lisätä omin ponnistuksin maanpuolustuskykyä on reserviläistoimintaan osallistuminen, vapaaehtoisesti harjoitellen tai poikkeusolojen tehtäviin hakeutuen. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista tai omaan elämäntilanteeseen sopivaa. Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on tuonut näkyviin laajan henkilökohtaisen auttamisen halun myös sotilallisten tarpeiden täyttämisessä. Keräykset ja lahjoitukset ovat tärkeä osa Ukrainan puolustustaistelua. Oman kotiseudun turvallisuuden tukeminen on täällä Päijät-Hämeessä tehty yhtä helpoksi. Maakuntajoukon tukiyhdistys Varmistin välittää kaiken maakunnan asukkailta ja yrityksiltä saadun tuen suoraan joukon hyväksi. Yhdistyksen kautta on kulkenut jo lähemmäs sata tuhatta euroa ja hyvin merkittävä määrä tavaraja palvelutukea. Puolustusvoimat kyllä varustaa ja kouluttaa joukkonsa, mutta tukiyhdistys mahdollistaa joukon nopeamman kehittymisen. Varmistimessa on jo yli 500 henkilöjäsentä. Tukijoukkoon ovat liittyneet myös lukuisat muut päijäthämäläiset, henkilökohtaisesti tai yritystensä kautta. Tehdään turvallisuus yhdessä koteihin ja kontuihin! Harri Koponen Kirjoittaja on hollolalainen Varmistin ry:n varapuheenjohtaja, reserviläiskouluttaja ja LUT-yliopiston työelämäprofessori. Kotitalouden varautuminen: 72tuntia.fi Maakuntajoukko: phmkj.fi Maakuntajoukon tuki: varmistin.fi Katajainen kansa, vastuunkantaja? Kuntamme keskustaajaman läpi kulkiessa iltaisin ja nyt jo päivisinkin tulee otsikon huudahdus voimakkaasti mieleen. Samalla miettii, missä vaiheessa kunnan kehitys kääntyi tällaiseen totaaliseen alamäkeen. Missään ”aikojen alussa” tämä ei ole tapahtunut, vaan todella lyhyessä ajassa ja salakavalasti. Ensin yksi kerrallaan virastoja, yrityksiä, kauppaliikkeitä ym. sulki ovensa, kunnes lähes kaikki valot sammuivat. Se, että kuppi on kallistunut sataman, Kullasvuoren ja Päijänteen suuntaan, ei nyt pelasta mitään. Matkailua, turisteja ja veneilijöitä tarvitaan, mutta ne asiat eivät kuntaa tästä suosta nosta. Olisivat kyllä mukava lisä muuten hyvinvoivassa kunnassa. Meidät pelastaa työpaikat, työpaikat ja työpaikat... ja niiden kautta toimeentulevat kuntalaiset, jotka asuvat ja saavat elantonsa täällä. Suureen ja tuottavaan matkailuun täällä ei voi hyvinvointia rakentaa. Se saattaa toimia esim. Lapissa, joka elää matkailulla. Rakas Kullasvuoremme ja sen juurella aaltoileva kaistale Päijänteen rantaa on liian pieni suurille hankkeille. Sitä paitsi sehän on jo rakennettu lähes valmiiksi harrastusmahdollisuuksineen. Nyt kannattaisi vielä kerran miettiä, mihin tämän pienen kunnan varoja pitäisi keskittää. Hyvät päättäjät! Uskon, että teillä kaikilla on visio kauniista, virkeästä, toimivasta keskustasta, johon kannattaa vielä satsata. Ne kuntalaiset, jotka lähtivät banderolleineen ja kyltteineen vastustamaan kunnanjohtajan erottamista, olisivat jo aikoja sitten voineet mennä Keskustorille vaatimaan kunnan pelastamista. Mitä me teemme kunnanjohtajalla, jos meillä ei ole kuntaa? Vai onko kunnanhallituksen puheenjohtaja ainoa oikeassa oleva: jättää laivan ennen sen uppoamista? Toivossa elävä Museotavaroita läpi käydessä tuli vastaan Maria Beckerin valmistama lääke. Se vaikutti olevan vielä ihan priimakunnossa. – Joku oli ehkä yrittänyt pulloa aukoa jossain kohden, koska siitä oli korkki katkennut. Meinasin laittaa sen esille, jahka päästään näyttelyä rakentamaan Kotiseututalolle, kertoo museotutkija Päivi Repo. M EITILLE KIRJOTETTII N Haloo, onko täällä ketään! – Kuka tätä kuntaa johtaa? Täällä näkymätön ja monille tuntematon kunnan työntekijä sanelee työssä olojaan. Irtisanoutuminen pitää johtaa lähtöön, eikä tällaiseen pomppimiseen, jota hän nyt tekee. ”En tykkää teistä, mutta kiusaan teitä vielä yli puoli vuotta, mutta nyt haluankin eroon vähäksi aikaa ja sitten tulen takaisin sekoittamaan.” Miten on menty tähän, että työntekijä sanelee ja päättäjät vikisee? Mikä on sopimuksessa sovittu irtisanomisajaksi vai onko unohtunut kirjata? Onko luvattu jotain ja pois käskettäessä joudutaan maksamaan? Muuten ansiokkaassa radioaktiivista säteilyä koskevassa jutussanne olivat mikroja millisievertit menneet yhden kerran sekaisin. Ero on tuhatkertainen. Jutussa sanottiin, että tuhannen mikrosievertin säteily tekee ihmisen sairaaksi. Tuhat mikrosievertiä on yksi millisievert, mutta säteilysairauteen tarvitaan tuhat millisievertiä. Juttua voisin täydentää sillä tiedolla, että Lapin poromiesten ympäristöstä saaman säteilyn vaikutuksia tutkittiin joitakin vuosia sitten. Poromiesten saamasta säteilystä vielä 2000-luvullakin oli suurempi osa peräisin NeuvosPekkerskan lääkeputeli Mikro ja milli sekaisin viimeviikkoisessa jutussa toliiton arktisella alueella 1960-luvun vaihteessa tehdyistä ydinkokeista verrattuna Tshernobylin laskeumaan. Tutkijain odotukset luonnollisesti olivat, että poromiesten saama säteily näkyisi heidän terveydessään keskimääräistä suurempana syöpäisyytenä. Yllättäen tulos olikin, että poromiehillä oli syöpiä vähemmän kuin muulla väestöllä Suomessa. Selitystä tälle odottamattomalle tulokselle ei ole saatu. Arvelu oli, että terveellisten elämäntapojen ja runsaan liikunnan tuomat terveyshyödyt ovat olleet suuremmat kuin mahdolliset säteilyhaitat. Tutkimuksesta saa lisätietoa Suomen Syöpäsäätiöltä. Luonnollisen taustasäteilyn taso on Suomessa korkeampi kuin useimmissa muissa maissa, ja Padasjoella taso on korkeampi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Mitään huolta padasjokelaisilla ei kuitenkaan säteilyn suhteen ole. Ylivoimaisesti suurimmat syöpäriskin aiheuttajat ovat tupakka ja alkoholi. Myös ihon polttamista auringossa kannattaa välttää. Raili Leino tiedetoimittaja kesäpadasjokelainen, kotoisin Padasjoelta Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n keskiviikkona alkaneet lakot vaikuttavat myös postinkulkuun ja esimerkiksi Rinki-ekopisteiden toimintaan. Postin mukaan lehtien, pakettien ja kirjeiden kulku viivästyy useista päivistä jopa yli viikkoon. Sama koskee rahtikuljetuksia. Lakkojen päättymisen jälkeenkin paluu normaalitilanteeseen kestää jonkin aikaa. Kuljetuslakko viivästyttää postiakin Padasjoen kunnanhallitus teki 7.12.2021 ja 17.1.2022 päätöksen aloittaa tuulivoimahankkeen osayleiskaavatyö ja hyväksyä kaavoitussopimus saksalaisen tuulivoimayhtiö ABO Windin kanssa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Antti Räsäsen ääni ratkaisi kaavoitussopimuksen, koska muuten äänet olisivat menneet tasan: sopimuksen puolesta Antti Räsänen (kok) ja Pasi ja Suvi Ahola (kesk), esitystä vastaan äänestivät Janne Rajala (kpy), Ilpo Siljander (ps) ja Mira Vilkman (sdp).Päätös sinänsä ei tarkoita hankkeen toteuttamista, vaan kertoo kunnanhallituksen näkemyksen asiasta. Tehdystä päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan Hallinto-oikeuteen. Valituksessa esitetään, että kunnanhallituksen puheenjohtajan toiminta tutkitaan ja että tehdyt päätökset liittyen tuulivoimaalueen kaavoitukseen tulee kumota, koska päätökset ovat syntyneet virheellisessä järjestyksessä joht uen kunnanhallituksen puheenjohtajan esteellisyydestä päätöksenteossa. Jääviyden syynä esitetään, että Antti Räsäsellä on yleisesti tunnettu ystävyyssuhde yhteen tuulivoimayhtiö ABO Windille maansa vuokranneeseen perikuntaan ja sen asioita hoitavaan jäseneen. Kyseinen ystävyyssuhde on pitkäaikainen, koska Räsänen on Padasjoen Säästöpankkisäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kyseinen maanvuokraaja on säätiön hallituksen varsinainen jäsen. Säätiön hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Kyseinen maanvuokraaja on myös valittu Räsäsen osaomistaman Padaspekoni Oy:n hallituksen jäseneksi varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.6.2020 Räsäsen luona Maakeskessä. Oliko edellä oleva jo tiedossa niillä Padasjoella päätöksenteosta aidosti huolestuneilla ihmisillä, jotka maanantaina 16.1.2023 marssivat mielen ilmaukseen kunnantalon edustalle? Mikä olikaan lähdön syy? Hallinto-oikeuden tutkittavana M EITILLE SOITETTIIN
• 7 n:o 7 Torstaina 16.2.2023 ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Puh. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Levikki 3039, LT 2020 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. (03) 552 7521 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma, ti ja to klo 9.30–16.30, keskiviikkoisin ja perjantaisin suljettu. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV. 24 %. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Uutismedian liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. ILMOITUSHINNAT 1.1.2023 alkaen . Hintoihin lisätään ALV. 24 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2023 alkaen. Hinnat sis. ALV. 10 % Kotimaa: Kestotilaus 83,00 € 12 kk 94,00 € 6 kk 51,00 € 3 kk 32,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 115,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Paino: Lehtisepät Oy, Tuusula Vesijaon Erämiesten TALVIKOKOUS la 4.3.2023 klo 14.00 Harjulassa, keittolounas klo 13.00 alkaen. Kokousta ennen PILKKIKILPAILUT kylän rannassa klo 9.00–12.00. Padasjoen kunnan hy­ vinvointipalvelut tarjoaa jälleen monenlaista ohjel­ maa talvilomalle. Padas­ joen koululaiset lomailevat entiseen tapaan viikolla 9. Lomaviikon avaa uima­ hallibailut: klo 12 alkaa 3.– 6. luokan oppilaiden vesi­ disko ja klo 19 yläkoululai­ set valtaavat altaan. Illal­ la takassa on tulet ja mak­ karaa. Tiistaina pääsee bussi­ retkelle Tampereelle, jos­ sa voi vaikka tutustua kau­ pungin nähtävyyksiin rati­ kan kyydissä ja käydä os­ toksilla ja elokuvissa. Kyy­ tiin pääsevät pientä mak­ sua vastaan kaikenikäiset. Tampereelle talvilomalla Keskiviikkona on Nuo­ kulla eka­ ja tokaluokka­ laisten leffapäivä eväste­ lyineen. Illalla lettukestit nuokkuikäisille. Torstaina on kaukalorie­ ha kaikenikäisille Pappi­ lanmäellä. Klo 11 asti luis­ tellaan ja kisaillaan, tarjolla makkaraa ja mehua. Perjantaina pilkitään ka­ lasataman kupeessa. Nuo­ kulta saa varusteita, jos omia ei ole. Eväitä nau­ titaan Kaunismäen grilli­ kodalla. Molemmat ulkotapahtu­ mat ovat jäistä riippuvai­ sia, joten säävaraus. Lomaviikko päätetään lauantaina iltanuokkuun. Padasjoen Nuorisoseu­ ra piti vuosikokouksensa 13.2. Pappilanmäen kou­ lulla, jonne myös seuran viikkotoiminnot keskitty­ vät. Seura järjestää ylä­ koululla lihaskuntojum­ pan, fascia­tunnin ja joo­ gan sekä uutuutena toi­ minnallisen leikkejä ja pe­ lejä sisältävän liikuntatun­ nin 3­5–vuotiaille. Talven tanssikurssi on suunnattu yläkouluikäisistä ylöspäin. Ikämiesten peliryhmä ko­ koontuu keskiviikkoisin alakoululla. Liikuntaryhmissä on runsaasti osallistujia. Liikuntatapahtumat ovat kaikille avoimia. Keväälle suunnitellaan toimintaa esittelevää Liikuntalauan­ taita. Suunnitteilla on myös ohjelmalliset iltamat Har­ julaan yhteistyössä Vesija­ on kyläyhdistyksen kanssa. Salivuorojen päätyttyä kesälläkään ei pidetä ko­ konaan taukoa treeneis­ tä, vaan jumpataan ja joo­ gataan ulkona. Paikallinen nuorisoseura täyttää kesäl­ lä jo 122 vuotta. Seura osallistui viime vuonna kunnan Sahan va­ lot –kesänpäätöstapahtu­ maan ja toiminnalliseen joulukalenteriin sekä Kir­ konkylän kyläyhdistyksen joulumyyjäisiin Mainie­ men sahalla. Ikäihmisten päivätoiminnassa seuralla oli kolme järjestämisvuo­ roa, vetäjinä Merja Hän­ nikäinen­Anttila ja Juha Anttila. Puheenjohtajana jatkaa Jaana Tanner, sihteerinä Merja Hännikäinen­Ant­ tila ja johtokunnan jäseni­ nä Kaija Koivukoski, Kaisa Käpölä ja Maria Lindqvist. SPR on myöntänyt seu­ ralle kunniakirjan ansiok­ kaasta verenluovutuksesta. Vesivuoto väheni välittömästi Pikkuautoja kirjastovitriinissä Taisto Haapalainen on tuonut keräämiään pikku­ autoja näytteille kirjastoon. Helmikuun ajan vitriinis­ sä on kymmeniä erilaisia leluautoja, jotka on hankittu etupäässä käytettyinä. – Ihan kaikki ei mahtuneet, toteaa Haapalainen, jon­ ka kotona Visapuiston palvelukodissa autot saavat myös olla esillä lasivitriinissä. Syksyllä 60 vuotta täyttävän Haapalaisen harrastuk­ siin kuuluu myös pullojenkeruu keskustasta. Hänen au­ tojaan on ollut kerran aiemminkin kirjastossa, mutta sen jälkeen on kokoelma karttunut melkoisesti. 112-päivän jatkot päiväkodeilla Hätänumeroviikkoa ja hätänumeropäivää vietet­ tiin viime viikolla. Koska 112–päivä osui tänä vuon­ na lauantaille, kävivät Pa­ dasjoen vapaapalokunnan Matias Kallio ja Martti Sa­ lonen esittelemässä pa­ loautoa Pikkumajavan ja Majavan päiväkodeilla Ys­ tävänpäivänä 14.2. Vuonna 2023 hätänu­ meroviikkoa vietettiin tee­ malla ”Varautuminen on arjen pieniä tekoja”. Kam­ panjan avulla kannuste­ taan ihmisiä varautumaan erilaisiin häiriö­ ja poik­ keustilanteisiin sekä en­ naltaehkäisemään vaara­ tilanteita. 112–päivää on vietetty Suomessa vuodes­ ta 1997 lähtien. Vuonna 2008 päivästä tuli Euroo­ pan yhteinen, kun hätä­ numeroksi vakiintui kaik­ kialla 112. Varautumista on esimer­ kiksi matkapuhelimen va­ ravirtalähteen, paristora­ dion ja vesipullojen hank­ kiminen kotiin. Kodista pi­ täisi löytyä myös testattu ja toimiva palovaroitin. VUOKRALLE TARJOTAAN siisti, parvekkeellinen YKSIÖ Lampitiellä. Tiedustelut: tuomasrouvila@gmail.com, 050 5766486 Kupariverkot poistuvat Padasjoelta vuoden lop­ puun mennessä. ADSL­ ja VDSL­yhteydet perustuvat operaattorin mukaan van­ hentuvaan kuparitekniik­ kaan: asiakkaan viimeinen yhteysosuus on toteutettu kuparikaapelilla. – Tekniikka vanhenee, koska kuparissa fysiikan lait tulevat väistämättä vas­ taan ja tilaajayhteyksissä ei päästä sellaisiin nopeuk­ siin kuin uudemmalla tek­ niikalla, kerrotaan Telialta. – Pääasialliset korvaajat ovat kuitu ja mobiiliverk­ ko, jossa pystytään 5G:n myötä tarjoamaan entis­ tä korkeampia nopeuksia. Monissa asutuskeskuksis­ sa myös kaksisuuntaistettu kaapeli­tv­verkko on van­ hoja kupariyhteyksiä no­ peampi vaihtoehto. Padasjoen osalta kysees­ sä on lähinnä pylväissä ole­ vien kupareiden purkua, joka vaikuttaa muutamaan kymmeneen asiakkaaseen. Kuparit poistuvat Teollisuusalueella pääs­ tiin varsinaiseen putken­ korjausvaiheeseen tällä vii­ kolla ja vuotomäärä vähe­ ni välittömästi. Kunnasta kerrotaan, että pumpat­ tu vesimäärä oli tiistaina 379 kuutiota, kun se ennen korjaustoimia oli luokkaa 630 m 3 . Pitkään jatkunut vesi­ vuoto on ollut merkittävä. Ensi viikolla uuden put­ ken sujuttajat menevät Kullasvuoreen, jolloin ve­ sitilanne korjaantuu enti­ sestään. – Jotkut ovat kyseen­ alaistaneet, miksei vain vedetty uutta putkea. Näin menetellen säästettiin vie­ märiputkea, kaukolämpö ei romaahtanut eikä sähkö­ johdot katkenneet, perus­ telee käyttömestari Janne Virtanen. Samassa kaivannossa on siis useita eri putkia. Lisäk­ si maasto on kivikkoises­ sa rinteessä haasteellinen. Nuorisoseura suunnittelee iltamia
• 8 n:o 7 Torstaina 16.2.2023 Padasjoen Riistan­ hoitoyhdistys palkitsi vuosikokouksessa ak­ tiivisia jäseniään. Riis­ takeskuksen pronssi­ nen ansiomerkki oli haettu Heli Hoimelal­ le, Reijo Tuomiselle ja Jouko Vilenille. Hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne kävi esittäytymässä padasjokelaisille. Elokuussa Riistakeskuksella vakituisena aloittanut turkulainen kävi puheenvuoronsa aikana läpi ajankohtaisia riistakuulumisia. – Hirvikanta on alentunut paljon vuodesta 2016 lähtien ja nyt ollaan EteläHämeessä tavoitelukemissa, 2,5 hirveä / 1000 ha. Hirvitiheys on 6,6 % pienempi kuin edellisvuonna, tiesi Rinne. – Olemme uudessa tilanteessa. Hirvikanta ei ole ollut näin alhainen aikoihin. Keskustelua käytiin lehmä/sonnisuhteesta, jossa ei vielä tavoitteessa olla. Kauriskanta on myös kääntynyt laskuun, samoin kauriskolarit. Peuranmetsästys oli kokouksen aikaan vielä kesken. Padasjoen 120 peuraluvasta 80 oli käytetty, kun jahtiaikaa oli vielä viikko. Ilvesluvissa oli tiukennusta aiempaan: hakemusalueen kanta ei saa heikentyä, myönteinen päätös edellytti kahta omaa pentuetta. Padasjoella ilvesjahtiin lähdetään tunnin varoitusajalla, kun varma havainto on saatu. Villisikatilannetta seurataan Padasjoella. Koulutuksiakin aiheeseen liittyen on järjestetty kuten myös suurriistavirka-apuun. SRVA-tapahtumia oli viime vuonna 22 ja ne työllistivät 33 metsästäjää yhteensä 34 työtunnin verran. – Kaikista riistakolareista ei tule tietoa RHY:lle, jos autoilija ei soita hätänumeron 112 kautta. Vain sitä kautta tulee virka-apupyyntö poliisilta, totesi Padasjoen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Ilonen. Viime vuonna talkoita tehtiin Taruksella. Hirviradan taustavallin katos korjattiin ja riistamajan yläpohja remontoitiin. Rinne muistutti myös lyijyhaulikiellosta, kosteikkohankkeesta vesilintumäärän lisäämiseksi ja ministeriön erityisavustuksista liitoksiin. Padasjoen yhdistyksellä on kuitenkin selkeä suunnitelma pysyä itsenäisenä jatkossakin. Metsästäjätutkintoon valmistavia koulutuksia on tänäkin vuonna kaksi, maaliskuussa ja kesäkuussa, samoin tutkintotilaisuuksia. Taruksella järjestetään entiseen tapaan myös ampumakokeita kesällä, jousikokeitakin 3. Johdettuja harjoituksia on ampumaradalla torstai-iltaisin. Etelä-Hämeen katsastuskilpailut toukokuussa Kilpailutoimintaa on tavallista enemmän, kun 6.5. kisataan Non-stop hirviluodikko ja 20.5. Etelä-Hämeen katsastuskilpailut. Alkuvuodelta kelin vuoksi siirtynyt hirvien lentolaskenta koetetaan toteuttaa vielä kevään aikana. Se vaatii hyvän lumipeitteen. Hallituksen erovuoroiset Henri Lahtinen ja Heikki Salmela valittiin uudelleen. Pienpetokilpailussa saalista saatiin noin 300 eläimen verran. Ahkerin loukuttaja oli jälleen kerran Tapio Tuikka, toiseksi tuli Keijo Leppänen ja kolmanneksi Mauri Leppänen. Aktiivisin seura pienpetojahdissa on ollut Vesijako, sitten Miestämä ja Nyystölä. RHY:n vuosikokouksessa 8.2. oli osanottajia tällä kertaa 32. Jäseniä yhdistyksellä on peräti 460. Puheenjohtajana Kullasvuoren koulun ruokalassa pidetyssä kokouksessa toimi Keijo Neffling. Riistanhoitoyhdistys kokousti ja palkitsi Kunnanmestaruuskisat hiihdettiin 8.2. perinteisellä tyylillä Kullasvuoren maastossa. T6 800 m: 1) Beda Ahola 6.28 P6 800 m: 1) Lauri Mikkonen 7.54, 2) Veeti Lampinen 9.10 T8 1 km: 1) Viola Vainio 14.06 P8 1 km: 1) Jaakko Mikkonen 11.12 T10 2 km: 1) Elsi Ahola 12.32 P10 2 km: 1) Eino Rajala (kilp. ulkop. kunnanmest.) 11.37, 2) Aleksi Latva 13.43 T12 3 km: 1) Pinja Lampinen 25.40 P12 3 km: 1) Onni Rajala 15.27, 2) Väinö Virtanen 19.17, 3) Lenni Wallenius 20.22 P14 3 km + 2 km: 1) Luka Wallenius 19.27 Vesijaon osakaskun­ nan ja Vesijaon­Pora­ san kyläyhdistyksen järjestämään made­ pilkkitapahtumaan 10.2. osallistui 34 hen­ kilöä, joista lähes puo­ let oli ensikertalaisia. Perjantai oli lumisateen ja kovan tuulen vuoksi oikein oiva mateen pilkkimispäivä. Osakaskunta oli varannut uudet, nykymääräysten mukaiset madepilkkionget. Syöttinä käytettiin muikkua ja kuoretta. Osakaskunnan jäsenet opastivat ”uudet pilkkijät” mateen pilkkimisen saloihin. Pilkkiavannot oli kairattu valmiiksi edellisenä iltana. Pilkkiminen alkoi valoisan aikaan viideltä ja jatkui iltakahdeksaan saakka. Sääkin kirkastui ja tuuli tyyntyi, oli kaunis, pilvetön tähtitaivas. Kyläyhdistys oli varannut hyvät ja riittävät tarjoilut, joten välillä kokoonnuttiin nuotion ääreen nauttimaan valmiiksi paistetuista makkaroista, kuumasta mehusta ja nokipannukahvista. Kolme madetta Mateitakin saatiin oikein kolme kappaletta, eikä varmaan tuurilla, sillä sama nainen sai kaikki mateet ja näytti miehille pilkkimisen taidot. – Vesijako-järvellä Maakaitano-saaren ja mantereen välinen salmi on hyvä mateen kutualue. Edellisinä vuosina on siltä alueelta saatu katiskoilla ja rysällä hyvin mateita. Mateilla oli mätipussit vielä ihan kovat eli varsinainen kutuaika on vasta tulossa. Näyttää siltä, että Matin päivän aika on perinteen mukaisestikin paras kutuaika, toteaa osakaskunnan puheenjohtaja Hannu Tukia. Osakaskunta järjestää vuoden aikana muutamia eri kalastusmuotoihin perehdyttämistilaisuuksia. Seuraavana on vielä näiden jäiden aikana tutustuminen talviverkkoja iskukoukkukalastukseen. Vesijaon osakaskunta perehdytti madepilkkiin NYL 3 km + 2 km: 1) Cesilia Wallenius 28.20 (kilp. ulkop. kunnanmest.) M35 3 km + 2 km: 1) Lasse Rajala 23.55 (kilp. ulkop. kunnanmest.) M40 3 km + 2 km: 1) Aapo Rajala 22.44 P12-sarjan mitallikolmikko. Hiihdon kunnanmestarit selvillä