SÄHKÖTIE 2, 17500 PADASJOKI, P. 040 654 9949 www.rautanetpadasjoki.fi MA–PE 7–17 LA 9–14 N:o 29 Torstaina 21.7.2022 Padasjoen sitoutumaton paikallislehti 73. vuosikerta Irtonumero 2 €€ Sähköautojen latausaseman rakennustyöt alkoivat ABC:llä Majantie 50, 17500 Padasjoki Varaukset Hessu 050 572 5856 tiistaina 26.7. klo 18–22 (18.30–20) GRILLIPUFFA Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi RUOKAPATA Kauppatie 1, Padasjoki Puh. 03 551 2200 Avoinna: ma–pe 7–21, la 7–21 ja su 10–21 Palvelutiski palvelee to–la VIIKON TÄRPIT RUOKAPADASTA Tarjoukset voimassa torstaista lauantaihin Grillattu porsaan ulkofilee 1 29 PS ATRIA Kanan sisäfileet 600 g (12,98/kg) lempeä mustapippuri ja pintamaustettu ATRIA Grillipekoni ja kasslersiivu 350 g (10,83/kg) Varhaisperuna 1 kg (1,29/kg) Piel de Sapo meloni 1 79 KG 3 79 RS 7 79 RS 10 90 KG Suomalainen kirjolohi pakattu 11 11 95 95 KG KG ATRIA Porsaan miniribs 950 g (4,20/kg) ATRIA Suomalainen pekoni 140 g (7,14/kg) Jääsalaatti 100 g suomi 79 PS 1 00 PKT 3 99 RS Padasjoen Sanomat näköislehtenä kestotilaajalle : ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Padasjoki saa pian nopean sähköautojen latauspaikan, kun ABCliikenneaseman latauspiste valmistuu. Työt alkoivat maanantaina. – Parisen viikkoa, arvioi Destian työnjohtaja urakan kestoa. – Ensin kaivetaan, sitten vedetään kaapeleita, kaivetaan lisää ja laitetaan laitteet paikoilleen. Uusi latausasema tulee polttoainemittarikentän taakse Apsin takapihan reunaan. Asemalla on 4 suurtehollista pikalaturia ja kaksi hitaampaa. Työporukalla riittää kiirettä, latausasemia nousee nyt kuin sieniä sateella. Lähin pikalatausmahdollisuus on toistaiseksi Tuulosessa, mutta S-market Vääksyyn on tulossa lataus asema elokuussa. ABC-latausasemia avautuu viikoittain S-ryhmän valtakunnallisen sähköautojen ABC–latausverkoston sadas asema avattiin Jyväskylään Solo Sokos Hotel Paviljonkiin viime viikolla. ABClatausasemia on työn alla eri vaiheissa lähes 100 eli verkoston laajeneminen jatkuu vauhdilla. ABC-latausverkoston sadalla asemalla on yhteensä jo 656 sähköautojen latauspistettä, joilla voi ladata auton joko perus-, tehotai suurteholatauksella. Ensimmäinen ABC-latausasema avattiin 27.4.2021 Prisma Itäkeskuksen yhteyteen Helsinkiin. Vuoden 2022 aikana sähköautoilijat ovat ajaneet täysin uusiutuvalla, tuulivoimalla tuotetulla ABClatauksen sähköllä arviolta 15 000 000 kilometriä. Latausaseman piti alunperi valmistua kesäkuussa, mutta maailmantilanteesta johtuva materiaalipula siirsi urakan aloittamista. ABC:n takapihalle polttoainemittarikentän taakse tulee 4 suurteholatauspistettä (teho max. 150 kW) ja kaksi hitaampaa latauspistettä.
2 n:o 29 Torstaina 21.7.2022 S ANOMAA SINULL E SEURAT esikoislesta diolaisten kirkonkylän rukoushuoneella su 24.7. klo 14. Tervetuloa! HELLUNTAISEURAKUNTA Ti 26.7. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta, Juuso Ojala ja Raine Savolainen Tervetuloa! Tervetuloa! AUTTOISTEN RUKOUSHUONE La 23.7. klo 18 Ossi ja Aija Pitkänen Jumalan laki ja ihminen Matt. 5:20. Ihminen eli onnellisena paratiisissa Jumalan yhteydessä. Mutta syntiinlankeemuksessa hän menetti hyvän yhteyden Jumalaan, kanssaihmisiin ja luontoon. Siitä lähtien hän on ollut kapinassa Luojaansa vastaan. Me teemme syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin sekä laiminlyönnein. Synnin ongelma on siksi suuri, ettei hän pysty sitä mitenkään itse ratkaisemaan. Jumala on Pyhä. Syntinen ihminen ei voi astua tuhoutumatta Jumalan eteen. Kuitenkin ihminen voi olla onnellinen vain Jumalan yhteydessä. Yli 3000 vuotta sitten Jumala antoi Mooseksen kautta lakinsa, jonka keskeinen osa on Kymmenen käskyä. Jumala vaatii ihmiseltä lain ehdotonta täyttämistä. Yksikään ihminen ei ole siinä onnistunut. Ongelman ratkaisemiseksi Jumala itse tuli ihmiseksi Jeesus Nasaretilaisessa. Hän täytti Lain ja sovitti koko ihmiskunnan synnin ristinkuolemallaan. Nyt jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada syntinsä anteeksi uskomalla Jeesukseen. Miten meidän on nyt suhtauduttava Kymmeneen käskyyn? Voimmeko heittää ne menemään historian roskakoriin? Emme missään tapauksessa. Jeesus käsitteli asiaa maailman tunnetuimmassa saarnassa, Vuorisaarnassa. Jokaisen tulisi lukea se huolellisesti Matteuksen evankeliumin viides luku: hänelle jo vihastuminen oli tappamista, himokas katse huorintekemistä ja sadattelu johtaa helvetin tuleen. Tämäkin tilanne johtaa ihmisen kannalta umpikujaan. Uudestisyntymisessä Jumala ottaa ihmisen omaksi lapsekseen. Hän puhdistaa sydämen ja asettuu sinne asumaan Pyhän Hengen kautta. Silloin se mitä teemme onkin Jumalan työtä. Taisto Valta Kuhmoisten Padasjoen kappeliseurakunta Kastettu: Vilma Adalmiina Kotka Kyläkirkko Kasiniemen Kokkopirtillä su 24.7. klo 10. Esikoislesta diolaisten KOKOUKSET Padasjoen srk-talolla ma 25.7. klo 14 ja 18. Puhujina Lauri Koistinen ja Toivo Mäkelä. Olet tervetullut Sanan kuuloon! O NNITTELU T Alisa täyttää 24.7. 7 vuotta! Mummo, pappa ja tädit perheineen onnittelevat ja toivotta vat turvallisia koulumatkoja! Maastopyörälenkki aloittelijoille to 21.7. klo 17 alkaen. Lisätiedot: padasjoenlatu.org/maastopyoraily. Ohjatut iltamelonnat keskiviikkoisin klo 18 Mainiemen melontakeskukselta Rumpinkujalta. EL-LIITTO Yhteislauluhetki Kuhmoisten torilla pe 22.7. klo 13 Särkiön marjatilan kahviteltassa. Mukana Urho Kiiskinen ja Timo Kvist. Mato-ongintakilpailut kylänrannassa pe 22.7. klo 18–20 (ilm. klo 17.30 alk.) Lavis-tanssit Rientolassa ke 27.7. klo 18–19.30 Galleria Pi kant ti 2.–29.7. helsinkiläinen Thomas Wik ström, Mona Lisa Goes Padasjoki: klassista ja modernia –taidenäyttely. Avoinna ti–pe 10–15.30, la 10–14 www. padasjoentaideyhdistys. blog-spot.com Kolmiottelun onkikilpailu la 23.7. klo 9–13 Vääksyn kanavalla Vesijärven puolella. Heinolan Erämiehet, Nastolan pilkki ja Padasjoen kalakerhon välinen kilpailu. Kasiniemen Toripäivä la 23.7. klo 10–13 Koivujalosteen pihassa. Lasten mato-onkikisa klo 11–12. Paikalla mm. Tuoretori, kalamyyjä, paikallisia käsityöja leivonnaismyyjiä ja Bertta-burgeriauto. Arpajaiset, puffetti. Ilmaiset myyntipaikat. Ilm. 040 590 4365 /Heljä Enni Idin taiteilijakoti avoinna su klo 12–15. Makasiinimuseolla Kotiseutumarkkinat ja peräkonttikirppis la 23.7. klo 10–15. Kahvila auki sunnuntaisin klo 12–15. Padasjoen Karjalaseuran teatteriretki Sappeen Kesäteatterin Tango d’amore -esitykseen su 24.7., lähtö Kirjaston edestä klo 12.30, reitti Auttoinen-Vesijako-Porasa-Sappee, paluu samaa reittiä. Tuula Rauhalan ikoneita. Sepänmäen museo ja näyttely auki heinäkuussa sunnuntaisin klo 11–14. Olkkari, Keskustie 21, tiistaisin klo 11–14. Nuorisoseuran kesäjooga ti 26.7. klo 18–19 Opistotalon takana. Iltarastit tiistaisin, 26.7. Kuhmoinen/Harmoinen uusi. Lähdöt klo 17–18, radat 2–3 ja 4–5 km. Opastus valtatie 24:ltä. Omatoimi rastit ti–su, kartta: www.paijatrasti.net. Tied. Mauri Pilt 040 7789719. Peräkonttikirppis lauantaisin klo 1013 K-marketilla. Lenkkisauna keskiviikkoisin Kaunis mäki, naiset klo 17–20.30, miehet 20.30– 22. RHY:n johdetut harjoitukset to 28.7. klo 18–21 Taruksella, Vesijako (ilm. aika 18– 19.30) S EURAPALST A Kellosalmi Seitniemi Virmaila maakeski.fi I LOISIA PERHETAPAHTUMI A Rakas tyttäremme syntyi 22.5.2022 ja kasteessa 9.7. hän sai nimekseen Vilma Adalmiina Kotka. Vanhemmat Anna ja Juhani Lauantaina 30.7. järjestetään jälleen perinteiset harrasteajoneuvojen kokoontumisajot Auttoisilla. Vanhoja ja vähän uudempiakin kulkupelejä on esillä kyläkievari Aijakan pihamaalla klo 12–15 (säävarauksella). Näytteilleasettajien toivotaan ilmoittautuvan hyvissä ajoin numeroon 0405720174. Näyttelyyn kelpaavat niin autot, mopot, moottoripyörät, traktorit kuin muutkin kulkupelit. Myös yleisö on tervetullutta. Apteekkari-lehdessä (15.7.) kerrotaan Padasjoki-yhteydestä suurleiriin: Kajo-suurleirin lääkehuoltoa on suunniteltu viime syksystä saakka. Lääkkeet toimittaa paikallinen lähiapteekki. Leirille osallistuu kaikkiaan 13 500 partiolaista niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Leirin lääkehuollosta vastaa Simon apteekin apteekkari Heikki Kilpeläinen ryhmineen. Ryhmä tekee yhteistyötä leirin lähistöllä sijaitsevan Padasjoen apteekin ja apteekkari Pertti Hietasen kanssa.Työnjako menee niin, että Padasjoen apteekki toimittaa leirille apteekin väliaikaisen palvelupisteen ja sinne tarvittavat lääkkeet. Kilpeläisen ryhmä taas huolehtii lääkkeiden jakelusta ja neuvonnasta paikan päällä.Tarpeita on kartoitettu etukäteen yhteistyössä lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Apteekin lisäksi Kajon leirikaupungista löytyvät muun muassa ympäri vuorokauden auki oleva leirisairaala poliklinikoineen ja tarkkailuosastoineen sekä hammashuolto. Padasjoen apteekki sijaitsee noin 20 kilometrin päässä leiripaikasta ja toimittaa tarvittavat lääkkeet ja hygieniatarvikkeet leirin palvelupisteeseen päivittäin. – Padasjoen apteekin normaali asiakaskunta on senioripainotteista, ja valikoima on sen mukainen. Leirillä valikoima on koko lailla toisenlainen, Padasjoen apteekkari Pertti Hietanen kertoo. Valikoima myös elää tilanteen mukaan. Esimerkiksi vielä alkukesästä näytti, ettei koronatestejä pahemmin tarvita, mutta aivan leirin alla koronatilanne on muuttunut niin, että testejä onkin syytä varata. Haasteita aiheuttavat luonnonolosuhteet. Lääkkeiden säilytystä varten leirille on tuotu lämpösäädelty kontti. Lisäksi on huolehdittu muusta sääsuojauksesta ja tietoturvasta. N AAPURISTA NAPATTU A • Miesten Kotailta juhlii 15 vuottaan torstaina 21.7. Kuhmoisten yhtenäiskoululla. Juhlakokoontumisen vieras on nimekäs, gospelmuusikko Pekka Simojoki. Hän kertoo Kotaillassa urastaan ja esittää myös musiikkia. Ensimmäinen Kotailta järjestettiin 13.7.2007 Ahti Liivenkorkeen kodalla. – Kotailtoja on järjestetty 179 kertaa 107 eri paikassa ja niissä on ollut 220 eri vierailijaa lukuisilta aloilta, kertoo Risto Ojala Kuhmoisista. OP sulkee Hartolassa Pakistan kiinnosti Lääkäri Juha Lind luennoi Suomen Lähetysseuran työstä Pakistanissa. Seuraava vieras, muusikko Anna-Maija Virtanen saapuu Olkkariin elokuussa. Juha Lind työskenteli Suomen Lähetysseuran Nepalin ja Pakistanin aluepäällikkönä 2016–2020. Lind valaisi luennossaan väkirikkaan Pakistanin yhteiskuntaa, jossa maan valtauskonto islam vaikuttaa sekä naisten asemaan että vähemmistöuskontojen tilanteeseen. Kristinusko on tällä hetkellä Pakistanissa ahtaalla. Terveydenhuollossakin on parannettavaa. Esimerkiksi synnyttäneiden äitien kuolleisuus on köyhimmillä heimoalueilla suuri. Nyt uhkana on myös ilmastonmuutos, joka sulattaa tärkeintä vesivarantoa, Himalajan jäätikköä. Suomen Lähetysseuralla ei ole Pakistanissa suomalaisia työntekijöitä, vaan paikalliset ihmiset ja yhteisöt työskentelevät maassaan Lähetysseuran tuella. Tärkeä kumppani on Peshawarin hiippakunta, joka toimii konfliktiherkällä alueella Afganistanin rajalla. Lindin mukaan tärkeää olisi saada ihmisille työpaikkoja. Hän toteaa, että naisten koulutus on puolestaan suoraan verrannollinen väestön terveydentilaan. Peshawarin hiippakunta on pyrkinyt parantamaan tilannetta tukemalla koulutusta, lukutaitoa ja etenkin lasten ja naisten terveydenhoitoa. Kristityt ja muslimit ovat tehneet töitä yhdessäkin. Christian Study Centre (CSC) pyrkii lisäämään islamin ja kristinuskon välistä ymmärrystä. •Suomen Harrastajateatteriliitto myönsi kunniakirjan Modetille ja Padasjoen Kirja painolle toiminnasta teatterityön hyväksi. Aijakan Ajot 30.7. Järvi-Hämeen Osuuspankki lopettaa Hartolan konttorin syksyllä. Hartolan toiminnot yhdistetään Sysmän konttoriin ja konttori sulkee ovensa 31.10.2022. Sulkemispäätöksen taustalla on asiakaskäyttäytymisen muutos: entistä harvemmat asiakkaat asioivat konttorissa. Suurin osa asiakasneuvotteluista hoidetaan nykyään joko puhelimitse tai verkkoneuvottelulla. Konttorin lakkauttamisella ei ole vaikutusta henkilöstön määrään. Pankilla on konttoreita Vääksyssä, Kuhmoisissa ja Sysmässä. Padasjoen konttori suljettiin pari vuotta sitten.
Paikallista asiaa vuodesta 1950 Helmi Säästöpankin omistama pankkikiinteistö Keskustiellä on myyty nettihuutokaupassa. Pankin hallinnosta vahvistetaan, että tarjous on hyväksytty ja omistaja vaihtuu, mutta ostajan nimeä ei tässä vaiheessa kesälomakautta vielä julkisteta. Vuonna 1953 rakennetussa talossa on entisten pankkitilojen lisäksi 11 asuinhuoneistoa ja liiketiloja: Padaskukka, Postin jakelupiste sekä Padasjoen Ladun ja Kamerakerhon tilat. MODETTI MODETTI Kahvila Ravintola Kahvila Ravintola Keskustie 14, puh. (03) 556 2045 pe 22.7. pe 22.7. Karaokekisat Karaokekisat alk. klo 19 (jatkuu normikaraokella klo 02 asti) la 30.7. la 30.7. Jenni Mustajärvi Jenni Mustajärvi (avoinna klo 02 asti) Pankin konttori siirtyi K-marketille jo alkuvuonna 2021. Säästöpankintalo myyty Päijännepurjehduksen kilpailureitti muuttuu tänä vuonna radikaalisti. Reitti on kulkenut koko kilpailun 49-vuotisen historian ajan Padasjoen ja Jyväskylän väliä niin että starttija maalipaikka vaihtuvat vuorovuosin, mutta nyt sekä kilpailun lähtö että maali sijoittuvat kumpikin Padasjoen sataman edustalle. Kääntöpaikka on Judinsalossa. – Osa kilpailijoista tykkää muutoksesta. Itse olen puhunut sen puolesta jo useita vuosia, kertoo ainoana padasjokelaisena kisatoimikunnassa istuva Matti Laaksonen. – Jännä nähdä, miten reittimuutos lopulta vaikuttaa tapahtumaan. Ainakin järjestäjän kannalta on erittäin paljon helpompaa, kun kaikki viikonlopun toiminnot keskitetään yhteen ja samaan paikkaan. Huoltojoukkojenkaan ei tarvitse lähteä ajamaan minnekään. Mielenkiinnolla odotan, onko Padasjoen kisassa enemmän lahtelaisia ja ensi vuonna Juurikkasaaressa sitten puolestaan jyväskyläläisiä. Satamajärjestelyistä vastaava Laaksonen edustaa toimikunnassa Lahden Purjehdusseuraa. Toinen järjestäjäseura on Jyväskylän Veneseura. Ensimmäiset kisaveneet ilmestyivät Padasjoen satamaan jo viime viikonloppuna, mutta nyt loppuviikosta loputkin ilmestyvät paikkakunnalle. Ilmoittautuneita oli alkuviikosta yhteensä 97, mutta mukaan voi päästä vielä vaikka kisa-aamuna. Kun miehistön vähimmäismäärä on 3 ja isoimmissa veneissä väkeä voi olla reilusti enemmänkin, on pelkästään kilpailijoita liikkeellä viikonloppuna vähintäänkin 300–400. Kun tähän lasketaan mukaan muu purjehdusväki ja veneitä seuraamaan tuleva yleisö, puhutaan helposti tuhatpäisestä joukosta. Satamassa erityisjärjestelyjä Tapahtuma alkaa isommin näkyä perjantaina 22.7. Kilpailutoimisto aukeaa klo 14 kunnan vanhassa punaisessa infokojussa ja illalla on kipparikokous. Satamassa on viikonloppuna liikennöintiä rajoitettu. Lauantai 23.7. veneet lähtevät matkaan sataman edustalta viidessä erässä aamukymmenestä lähtien puolen tunnin välein. Nopeimmat saattavat ehtiä takaisin vielä saman vuorokauden puolella; se taas riippuu suuresti säästä ja ennen kaikkea tuuliolosuhteista. – Yleensä yöllä on tyyni hetki, jolloin kuuluu puolen kilometrin päähän, kun joku avaa veneessä juomatölkin. Palkinnot jaetaan sunnuntaina iltapäivällä. Rantaan toivotaan runsaasti yleisöä seuraamaan kisaa, satamaravintola järjestää lisäksi oheisohjelmaa. Pasi Vainionperä esiintyy Kiuasniemi Marinassa perjantai-iltana. Palkintojenjako on sunnuntaina viimeistään klo 16. Veneet suurentuneet Laaksonen on itse purjehtinut Päitsin kilpaa 70-luvulla ja ollut vajaan vuosikymmenen verran järjestelytalkoissa mukana. Hänen 27–jalkainen Finn Flyer –paattinsa on pienimmästä päästä nykyveneitä. – Veneiden koot on kasvaneet vuosien varrella hurjaa vauhtia. Laaksonen purjehtii nykyisin Päijänteellä. Valtamerenkin hän on aikanaan ylittänyt, osallistuttuaan kaverinsa kanssa kilpapurjehdukseen Las Palmasista Amerikkaan. Pohjoismaiden suurimpaan sisävesitapahtumaan hän toivoo suotuisia tuulia: – Saa nähdä, miten tuulet osuvat purjeisiin, kun nyt mennäänkin edestakaisin. Sisämaan ison vesialueen säätä on ollut yleensäkin vaikea ennustaa. Sata venettä ilmoittautunut ennakkoon, lauantaina 5 lähtöä klo 10 alkaen Päijännepurjehdus nyt kokonaan suurjärven eteläpäässä, Padasjoelta Judinsaloon ja takaisin Padasjoella asuva Matti Laaksonen edustaa kisakuntaa kilpailuorganisaatiossa. Kirkonkyläläinen on itsekin veneilijä ja toimii LPS:n saari-isäntänä Kuhmoisten puolella. Lahden seudun jätelautakunta on varannut mahdollisuuden vaikuttaa jätehuoltomääräyksien muutoksiin. Kuulutusmateriaali on 8.8. asti nähtävillä alueen kuntien tietoverkoissa eli myös Padasjoen kunnan kotisivuilla. Jätehuoltomääräykset muuttuvat Ravustus alkaa 21.7. Ravustuskausi käynnistyy torstaina 21.7. klo 12. Ravustusluvan lisäksi ravustajilla täytyy olla maksettuna myös kalastonhoitomaksu. Pitokärjessä järjestetän elokuussa ensimmäinen koko perheen Koko Etelä-Päijänne ravustaa -tapahtuma. 800 porsasta tapettiin Maakeskessä Maakeskeläisesssä sikalassa on jouduttu tappamaan 800 porsasta, koska kauppa ei käy. Padaspekonilla on jouduttu ensimmäistä kertaa sikalan toiminnan aikana tappamaan terveitä porsaita. 800 nuorta sikaa menetti henkensä rahan takia. – Lihasikalat ei ota vastaan. Ei kannata, sanoo Antti Räsänen, yksi sikalan osaomistajista. – Jos lihasta suostuttaisiin maksamaan 55 senttiä lisää, ongelma olisi sillä ratkaistu. Emakkoja lihotussikalat voisivat jakaa summan puoliksi. Ruuantuottajia kyykytetään. Porsaita syntyy joka viikko lisää. Viime vuonna Padaspekoni tuotti noin 35 000 porsasta. – Nyt lihanhinta näyttäisi olevaan hienoisessa nousussa. Tuhat porsasta säästyy ainakin toistaiseksi tappotuomiolta. Räsäsen mukaan rehun ja muiden kustannusten nousu on tuonut 5 000 euron lisäkustannukset viikossa. Padasjokelaissikala ei ole ainoa ahdinkoon joutunut, osa sikaloista on jo lopettanut toimintansa. Vuonna 2005 toimintansa aloittanut Padaspekoni työllistää 6 henkeä. Sen liikevaihto on noin 1,8 miljoonaa euroa.
4 n:o 29 Torstaina 21.7.2022 Auttoisten-Neroskulman kyläyhdistys pääsi järjestämään Maatalolla myyjäiset pitkästä aikaa. Tällä kertaa pihalle oli kenen tahansa mahdollista tulla kauppaamaan tavaraa myös auton takakontista, ja monet käyttivätkin tilaisuutta hyväkseen. Ainoa sekä myyjiä että asiakkaita harmittava asia oli epävakainen sää, joka tarjosi ulkomyyjille poudan lisäksi tavarat kastelevaa kaatosadetta. Valkoima oli ensi sil mäyk sellä monipuolista, ja tarjolla olivat myös perinteiset grillimakkarat, letut, puhvetin kahvit ja piirakat. Omia tavaroitaan myymään olivat saapuneet myös sisarukset Eetu ja Elisa Luukko monipuolisesti sekaroituisen, mutta eniten bichon friséltä näyttävän koiransa Hertan kanssa. Lukiota käyvällä Eetulla oli myynnissä polttopuita, joita hän valmistaa oman toiminimensä puitteissa. Elisa myi muun muassa kirjojaan, jotka oli näppärästi asetettu hyllyihin Sisarukset Eetu ja Elisa Luukko sekä Hertta-koira olivat myymässä sekä polttopuita että kirpputoritavaraa Maatalon pihalla. peräkärryyn. Eetu ja Elisa vanhempineen asuvat vakituisesti kaupungissa, mutta perhe viettää aikaansa Auttoisilla viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina. Seuraavaksi kyläyhdistys aikoo järjestää vastarakennetun leikkipuiston avajaiset heinäkuun loppupuolella, joskaan päivää ei ole vielä julkistettu. Yhdistys on kerännyt ehdotuksia puiston nimeämiseksi. Myyjiä Maatalolla ja sen pihapiirissä oli toistakymmentä, joukossa auttoislaisia ja muita padasjokelaisia, niin vakituisia kuin vapaa-ajanasukkaitakin. Maatalolla toisen roska oli toisen aarre: peräkonttikirppiseltä ja myyjäisistä löytyi vaikka mitä Koko perheen musiikkitapahtuma Böndebileet keräsi Keinuhongan tilalle yli tuhat ihmistä viime viikolla, kun suosittu Portion Boys esiintyi Auttoisilla. Böndebileet onkin vakiinnuttanut asemansa kesätapahtumien joukossa. Keinuhongan tilalle saapui juhlijoita pitkin Suomea, osa yöpyi matkailuautoissa tilan pihapiirissä. Perheen pienimpiä saapui myös festarivieraiksi jopa hieman odotettua enemmän. – Olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että Böndebileisiin voi osallistua koko perheen kanssa ja osa seurueista olikin liikenteessä jopa kolmen sukupolven voimin, kertoo tapahtumanjärjestäjä Suvi Siljander. Työvoima tapahtumaan löytyy omien yrityksien työntekijöiden lisäksi pitkälti tutuista keikkatyöntekijöistä, ystävistä ja heidän perheistään sekä ystävien ystävistä. – Välillä myös ihan meidän asiakkaat kysyvät, että voisivatko tulla meille töihin johonkin tapahtumaan, kun meillä on kuulemma niin hyvä meininki aina, naurahtaa Siljander. – Meillä oli nytkin ihan huikea 40 hengen tiimi töissä, josta moni tuli omien töittensä jälkeen illaksi tänne vapaaehtoisena hommiin. Tänä vuonna Sonnirokki pitää välivuotta. Sonnirokin tilalle oli suunnitteilla Keinuhongan oma Vipalue Jyväskylän MM-ralliin, jossa kuljettajana piti nähdä myös tilan isäntä Kalle Jaakkola. Ralli-tilaisuus jää nyt kesän ohjelmasta väliin ja siirtyy vuodella eteenpäin, sillä Jaakkola loukkaantui työtapaturmassa ja katkenneet kylkiluut eivät vielä anna myöden ralliharrastusta siinä mittakaavassa mitä kilpasuoritus vaatisi. Böndebileet veti yli 1000 katsojaa Auttoisille Portion Boys veti Keinuhongan tapahtumateltan täyteen yleisöä 13.7. Ukrainalaisten ruokapäivä sujui paremmin kuin hyvin. Kaikki pakolaisten tekemät ruoat myytiin. – Keitto loppui ensimmäisen tunnin jälkeen, vaikka sitä oli ainakin 40 litraa. Myös kaalikääryleet, blinit ja perunanyytit tekivät kauppansa, kertoo päivän järjestelyistä vastannut Saija Kolulahti Padaspaletista. Apukäsiä tavaroiden kuljetukseen yms. saatiin Padasjoen Reserviläisiltä. – Jäljelle jäi vain muutama leivonnainen ja puhtaaksi nuoltuja kattiloita. Kävijämäärää ei ehditty laskea, mutta paljon kävi porukkaa ja kaikki tosi mukavalla mielellä. Päivän tulot menivät suoraan ruoanlaittajille. Ukrainalaisten ruokapäiviä on ollut monella paikkakunnalla ja nyt oli siis myös Padasjoel la tähän mahdollisuus. Jatkoakin on luvassa, suunnitteilla on lisää pop-up-ravintolapäiviä. Padasjoella on saapunut keväällä ja alkukesästä verraten runsas uusi kansallisuusryhmä, mutta nyt pakolaisten tulo näyttää tyrehtyneen. Tilanne elää, osa on lähtenyt jo takaisin ja joidenkin sukulaisia on vielä tulossa tänne. Kolmisenkymmentä on kunnan tilapäismajoituksessa ja saman verran paikallisilla marjatiloilla. TiBorssikeittoa riitti vain nopeimmille Ruokapäivässä Saija Kolulahti auttoi käytännön järjestelyistä, mutta ruoat valmistivat ukrainalaiset itse: Tatjana Turupova, Nina Latus ja Bogdana, jonka käsitöitä oli myös myynnissä. loilla olevat ovat kaikki parhaillaan kausitöissä ja myös kirkonkylälle asettuneista osa on päässyt marja töihin. Lisäksi töitä on löytynyt kiireapulaisina ja vakituisestikin on jo työllistytty. Toissa lauantaina järjestettiin Hollolan seurakunnan ja sponsoriyritysten avulla ukrainalaisille virkistysmatka Lahteen ja Hollolaan. Padasjoelta oli mukana 15, Kuhmoisista 32 sekä vapaaehtoisia 4. Kielikahvila on toistaiseksi tauolla, samoin MLL:n iltakahvit. Paikallisessa avustusverkostossa suunniteltiin opastettuja marjaja sieniretkiä ukrainalaisille.
5 Torstaina 21.7.2022 n:o 29 Unelmien salaisessa puutarhassa viihtyvät kaikki Lintuja, peikkoja, perennoja ja vielä ruokaakin pöytään Pihalla on isännän tekemä uima-allas, josta on tullut vesiaihe kuvankauniiseen miljööseen. Tällaisiin paratiiseihin ei tavallinen ihminen usein törmää. Peikkovanhemmat iloitsevat, kun poika lähtee kosimaan. Nahkakenkien uusi elämä. Raparperit ovat jättikokoisia. Keittiöpuutarhassa kasvavat punajuuret, porkkana ja palsternakat samettikukkien suojaamina. On herneitä, papuja, sipuleita ja lehtikaaleja sekä majesteettisiin mittoihin kasvaneet maissit. Nurmikollakin kasvaa perunaa. Jakamalla kukkaloisto moninkertaistuu – jakaminen on edullinen keino saada lisää taimia. Samalla kasvit voivat paremmin, sillä kasvusto ei saa olla liian tiivis – kukinta määrää ajankohdan, jolloin kasvi kannattaa jakaa. Keväällä ja alkukesällä kukkivat kasvit jaetaan loppukesällä tai alkusyksystä – loppukesällä tai syksyllä kukkivat perennat kannattaa jakaa keväällä tai alkukesällä – juuripaakku jaetaan terävällä lapiolla – älä jätä repeämiä, siisti juuren leikkauspinta. Seisomme Kakkospesän eli Marjatan (Jatan) ja Paavo Huttusen mökin avarassa puutarhassa Auttoisilla. Vakituinen asunto sijaitsee Vääksyssä. Jatta on syntynyt Auttoisilla järven rannalla. Moni haluaisi omistaa nimenomaan rantatontin, mutta Jatta halusi kuivan maan mökin, jonka pihaan perustaa puutarha. Hänen äidilläänkin oli piha täynnä kukkasia. Jatan isän suku juontaa juurensa rajan takaa Karjalasta, Paavon suku Parikkalasta 10 kilometrin päässä nykyisestä Suomen ja Venäjän rajasta. Huttuset ostivat Auttoisten mökkitontin 1980. Paikalla oli silloin kuusija koivumetsää sekä hakamaata. Itse suunnittelemaansa mökkiä he alkoivat rakentaa 1982. Rakennuspuut ostettiin pystymetsästä ja paikallinen timpuri oli rakentamisessa apuna. Missä ajassa tällaisen puutarhan saa? – Jos sen tekee rahalla, niin ei varmaan mene kuin vuosi tai pari, Jatta naurahtaa. Sen sijaan siemenistä tai pistokkaista itse kasvattamalla tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, ei suuria rahasummia. Tällä tavoin on syntynyt piha ja puutarha 40 vuoden kuluessa. Vain pieni osa kasveista on ostettuja. Esimerkiksi pioneja Jatta on kasvattanut siemenistä. Ensimmäisten siementen kylvö ja kouliminen aloitetaan yleensä helmimaaliskuussa kerrostalossa Vääksyssä. Lisäksi kasveja voi aina vaihtaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Kevätkukinta alkaa lumikelloista Erikoisuuksiakin on, kuten mökin edustan samettiruusuistutukset, jotka juontavat juurensa Bodenseen Mainaun puutarhasaarelta. Viimeisin erikoisuus on Kazakstanista Suomeen tulleen perunalähetyksen mukana tullut ruusu, joka saatiin ”taimivaihdolla” paikalliselta puutarhurilta. Pionit ovat juuri lopettaneet kukintansa. Nyt puutarhassa kukkivat ruusut ja monet muut kesäkukat. Puuvartisia pensaita on noin 50, kuunliljoja 30 sekä muita kukkalajeja satoja. Kukinnan aloittavat lumikellot viimeisten lumien aikaan keväisin ja lopettaa konnanyrtti pakkasten tultua. Aluksi Huttuset pitivät kirjaa lajikkeista mutta lopettivat sen jo aikaa sitten. Puutarhan hoitaminen ei aina suju suunnitelmien mukaan, toimiihan puutarhuri luonnon ehdoilla. Viime talvi oli monelle puutarhalle tuhoisa muun muassa jääpoltteen vuoksi. Se syntyy talvella lumen sulaessa ja jälleen jäätyessä hengittämättömäksi peitteeksi. Alkukesä oli sateinen ja sitä seurasi kuumuus, jolloin istuttaminen on haasteellista. Kuumuus aiheutti murhetta myös tontilla pesiville linnuille. Linnut apuna puutarhanhoidossa Puutarha kuitenkin kukoistaa. Kasvihuone on täynnä tomaatin taimia, joista ylimääräiset on annettu ystäville ja tutuille. Pääskysten huuto kiirii pihassa. Ne ja muut pihapiirissä pesivät linnut ovat puutarhurin apureita hävittäessään muun muassa tuhohyönteisiä. Kun harakat ihastuivat muovisiin kukkanimilappuihin ja veivät niitä mennessään, tilalle tehtiin puutikut, jotka ovat saaneet olla rauhassa. Jatta lannoittaa ruusut, pionit ja perennat jo heinä-elokuun vaihteessa. Syksy on siihen hänen mielestään liian myöhäinen ajankohta. – Puhutaan syyslannoitteesta, mutta oikeasti pitäisi puhua kesälannoitteesta, hän sanoo. Kukkien lannoitukseen käytetään myös kolme vuotta muhinutta kompostimultaa. Kaikki kompostoidaan, ja ravinteet kiertävät. Huttusten puutarha on paljon muutakin kuin kasvit. Piharakennuksen katoksessa pesivät harvinaistuneet pääskyt, linnunpöntöissä harmaasiepot, pikkuvarpuset, kirjosiepot ja tiaiset. Punarinta ilmestyy syksyisin kitkijäkaveriksi toukkien ja matojen toivossa. Lintuja ruokitaan myös talvisin. Viereiselle pellolle saapui pesimään nyt kymmenennen kerran todennäköisesti sama kurkipariskunta, joka on leikillisesti nimetty Juhoksi ja Juliaksi.
6 n:o 29 Torstaina 21.7.2022 Uutisissa on viime aikoina arveltu, että Suomi saattaapi joutua säännöstelemään sähköä tulevana talvena. Nyystölän takamaalaisille asia ei ole vieras, olimme koko nuoruusiän (24/7) ilman sähköä. Polttopuiden hankinta metsästä oli kova urakka. Viikon verran keväisin pilkoimme puita omatekoisella klapikoneella, jota pyöritti Wikström-maamoottori. Klapikoneen oli suunnitellut naapurimme, sotainvalidi Sulo Koukonen, joka oli Karjalan siirtolaisia Kivennavalta. Hän oli taitava mies. Seitsemän uunia saattoi olla yhtäaikaa lämpiämässä, oli siinä äidilläkin työtä muiden askareiden lisäksi. Lapset olivat koulussa, mies metsätöissä. Syksyisin perunannostoloman jälkeen kellari oli täynnä perunoita. Toisinaan näin ei ollut, koska myyrät usein verottivat satoa, tuli huolestunut olo: ”Kuinkahan potut riittää koko talveksi, varsinkin kun kortteerimiesten ruoka-annokset olivat suuria?” Lääkäriinkin oli pitkä matka, lääkekaapissa oli DDT-pölyttimen vieressä (tuholaismyrkky) sulassa sovussa aspiriinit ja pervitin-pulverit. Pervitin varsinkin oli ihmelääke, joka antoi potkua raskaisiin maatalon töihin. Riippuvuudesta tuohon aikaan puhuttiin ainoastaan alkoholin suhteen, joka oli monen metsätyömiehen kohtalo. Perunat ja muut ruokatarvikkeet haetaan nykyisin S-marketista tai K-kaupasta. S-marketin ovi käy hyvin tiheään, syy lienee Alko. Monet hakevat ”lääkkeensä” sieltä. Kauppakeskittymä kykenee palvelemaan asukkaat, joiden lukumäärä nousee 9000:een kesäaikana. Toisin on terveysasema, joka on mitoitettu vakituisen asukasluvun mukaan. Konkreettisesti koin asian kun sateisena lauantaina olin Nyystölän metsässä merkitsemässä vanhoja asuinpaikkoja, vilustuin ja päätin maanantaina käydä terveysasemalla. Hoitaja kysyi ystävällisesti asiaani ja olenko kesäasukas. Sanoin olevani, ja että anginaa epäilen. Seinä nousi pystyyn, hän sanoi, että Padasjoki ei hoida lainkaan hengitystieinfektiopotilaita. Vääksyn terveyskeskus hoitaa, mutta sielläkin ovat Kuivia polttopuita, perunoita ja pervitiiniä Saksalan kartano Padasjoella ja sitä ympäröivä maisema-alue komeine puukujanteineen muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön. Tämä todetaan asiantuntijaraportissa. Lehtikuusikujanteiden suojaava vaikutus asukkaille ja merkitys maisemakuvalle ollaan havaitsemassa vasta, kun Kankaantien kujanne kaadettiin. Arvokujanteen kaato oli varsinkin kartanon väelle silmin nähden kova paikka. Sen toteutti Padasjoen kunta kovakätisesti 29.1. 2018 Laivarannantien ja Koulutien väliltä. Sitä ovat saaneet tämän kesän pitkillä helteillä Kankaantien varren asukkaat taas moneen kertaan katua. Vielä 4,5 vuotta sitten mahtavat asutusaluetta reunustavat lehtikuuset suojasivat omakotitaloja liialliselta kuumenemiselta joka suunnalta. Nyt saman paikka saa kärvistellä viikosta toiseen aivan uudenlaisen ”käristyskupolin” alla. Auringon aiheuttamalta kuumuudelta on yritetty mm. suojautua ikkunoihin asennetuilla erilaisilla suojaviritelmillä ja muilla omakotitalojen ilmaa viilentävillä laitteilla. Vasta nyt tunnustetaan kujanteen kaadon aiheuttaneen myös selviä maisemallisia haittoja. Kunnan johdon, asiantuntijoiden, Kankaantien alueen asukkaiden ja pitäjän tavallisten tallaajien väitteet puiden kunnosta ja niiden aiheuttamasta vaarasta kujanteen kulkijoille eroavat edelleen yllättävän paljon toisistaan. Vaikka yli sadan vuoden ikäinen kujanne oli siirtynyt kunnan haltuun, oli se osa kartanon neljän kujanteen kokonaisuutta ja Padasjoen keskeistä historiaa. Siksi tekoa arvosteltiin rajusti aina maakuntatasolla asti. Tapahtuihan se kunnassa, joka oli aikaisemmin julistautunut kestävän kehityksen mallikunnaksi. Sitä oli vielä vahvistettu omalla luonnon lailla. Siinä luvattiin aina ensimmäisenä ottaa huomioon oman paikkakunnan luonto, kulttuuri ja niiden oikeudenmukainen kohtelu. Vaan aivan toisin tehtiin. Ennen kokemattomaan löylytykseen joutunut Padasjoen kunta oli pakotettu parantelemaan jälkiään täysin puuttomaksi kaadetulla Kankaantiellä. Pitkän vitkastelun jälkeen ja kovassa paineessa se lopulPuiden kaato toi Kankaantielle ”käristyskupolin” kaikki ajat nyt varattuja. Pitäisi kääntyä yksityisen lääkärin puoleen. Lievästi harmistuneena mutisin itsekseni ”On se kumma, kun olen tässä talossa syntynyt ja edelleen maksan kolmesta kiinteistöstä verot kuntaan, niin tulos ja ulos”. No, poistuin ja toivotimme hyvää kesää toisillemme. Seuraavana päivänä vaimoni ajoi huonokuntoisen miehen Espoon Jorviin, jossa mies tutkittiin. Muistelin matkalla aikaa 70 vuoden takaa. Arvostetuin padasjokelainen oli 1950-luvulla kunnanM EITILLE KIRJOTETTII N lääkäri Paavo Hurmerinta, joka suoritti vaativia leikkauksia puutteellisissa oloissa. Allekirjoittajan vakavan märkivän korvatulehduksen Hurmerinta paransi myös. Muistan kun hän sanoi vastaanotolla: ”Kokeillaanpas poika tätä uutta penisiliini-nimistä lääkettä!” Toivottavasti rahaa riittää nykyiseen tehokkaaseen, vaikkakin hyvin keskitettyyn terveydenhoitoon, eivätkä sähköt katkea tulevana talvena, ainakaan sairaaloista. Simo Helvilä Kankaantien 75 lehtikuusta karsittiin ensin yli puolivälin, kun alueen asukkaat olivat huolissaan oksien putoamisesta. Sittemmin puukujanne kaadettiin ja penkat molemmin puolin rehottavat rikkaheinää. Taustalla näkyy Kuusikujan korkeita lehtikuusia. Kyläyhdistyksen järjestämä toripäivä tuo vilskettä ja vilinää Kasiniemen kylänraitille ensi lauantaina 23.7. Kesätorille Koivujalosteen pihalle klo 10–13 tulee mm. Vesijaon Tuoretori, kalamyyjä, paikallisia leivonnais-, käsityöja hunajamyyjiä sekä Keinuhongan Bertta-burgeriauto. Ohjelmassa on arpajaiset, lasten mato-onkikilpailu on klo 11–12. – Lämpimästi tervetuloa ostoksille, herkuttelemaan, tuttuja tapaamaan, tutustumaan uusiin ihmisiin ja nauttimaan vanhan myllyn, kosken ja tehdasmiljöön ainutlaatuisesta tunnelmasta, toivotetaan Kasiniemestä. Toripäivä ja mato-onkikilpailu ta sorvasi päätöksen, jolla uskottiin päästävän pälkähästä. Tosin jalat kastuneena ja henkisillä mustelmilla. Surkean kohtalon kokeneen Kankaantien ojanpohjille istutettiin pitkän painostuksen jälkeen muoviputkiin uusia lehtikuusien taimia. Samalla vakuuteltiin, että pian saadaan entistä ehompi ja turvallisempi Kankaantie. Vaan miten on käynyt? Istutusputkista on revitty vuosien varrella suurin osa taimista. Ojiin oli rahdattu myös katkenneita lehtikuusten jytyjä oksia. Aluksi kunta jaksoi revittyjä taimia uusia. Nyt 4,5 vuotta myöhemmin tiepenkereen molemmin puolin kasvaa tiheää villiheinää ja muuta hyödytöntä kasvustoa. Kunta ei ole niitä poistanut. Ne ovat tukahduttaneet suurimman osan lopuistakin istutetuista taimista. Kunta ei ole täyttänyt padasjokelaisille anta miaan lupauksia lehtikuusikujanteen uudesta tulevaisuudesta. Olisi luullut, että tämän kielteisen näytelmän yhtey dessä olisi Saksalan kartanon väki sulkenut muut kujanteensa lopullisesti kieltotauluin tavallisilta tallaajilta ja kuntoliikkujilta. Niin ei kartanon hyvänahkainen nykyinen isäntä Christian Creutz ole kuitenkaan tehnyt. Kreivi on keskeinen kulttuurihahmo koko pitäjässä. Hän katsoo kartanokulttuurin kujanteineen olevan olennainen osa Padasjokea ja näin myös pitäjän asukkaiden käytettävissä. Jaakko Ritamies toimittaja
7 n:o 29 Torstaina 21.7.2022 Lue Padasjoen Sanomat myös näköislehtenä . Erikoishammas teknikko Maarit Huusko 044 988 0277 Keskustie 14, Padasjoki ISSN 0784-6568 Koivutie 8, 17500 Padasjoki. Puh. (03) 552 7500 www.padasjoensanomat.fi, myös Ilmestyy torstaisin. Levikki 3039, LT 2020 Päätoimittaja: Jaana Tanner, puh. (03) 552 7521 toimittaja Elina Syrjänen 040 5526 561 sähköposti: toimitus@padasjoensanomat.fi Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Engblom, puh. (03) 552 7500, sähköposti: ilmoitukset@padasjoensanomat.fi Konttori avoinna ma–to klo 9–16. Ilmoitukset jätettävä tiistaihin klo 14 mennessä. Jättöajan päättymisen jälkeen vastaanotetuista ja julkaistuista ilmoituksista perimme lisämaksun, 5 € + ALV 24 %. Välitämme ilmoituksia kaikkiin Sanomalehtien liiton jäsenlehtiin niiden omilla hinnoilla. Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Puhelimessa vastaanotettuun ilmoitukseen tulleesta virheestä ei vastata. ILMOITUSHINNAT 1.1.2022 alkaen . Hintoihin lisätään ALV 24 % Etusivu 1,49 € /pmm Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,37 € /pmm Takasivu 1,41 € /pmm Rivi-ilmoitus 3,50 € /rivi TILAUSHINNAT 1.1.2022 alkaen. Hinnat sis. ALV 10 % Kotimaa: Kestotilaus 78 € 12 kk 88,00 € 6 kk 48,00 € 3 kk 30,00 € Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan 12 kk 105,00 € Alle 30 € laskuun lisätään laskutuslisä 5 € + alv. Paino: Lehtisepät Oy, Lahti La 30.7. klo 10-14 Rautahovilla Perinteistä markkinamenoa, myyjiä laidasta laitaan. LUOPIOISTEN SAHTIMESTARIN VALINTA klo 11.00 Kahvio, grilli, lättyjä, jätskiä. Lapsille myös ohjelmaa. Juontaa ja musisoi Matti Rauhalahti. Varaa myyntipaikkasi Elinalta 040 5859351 RAUTAJÄRVEN MARKKINAT Helevetin Tunarien mopomuseon ovet avoinna, Härmäntie 400. Koululla avoimet ovet 10-14. Urkukonsertti ti 26.7. klo 19.00 Padasjoen kirkossa Urkutaiteilijat Katariina Kopsa ja Anna-Maija Virtanen juhlistavat Padasjoen kirkon ”uusien” urkujen runsaan 20 vuoden mittaista taivalta. Juhlakonsertissa kuullaan urkumusiikkia kaksija nelikätisesti soitettuna. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelman voi ostaa 10 eurolla, käteismaksu. Kuhmoisten–Padasjoen kappeliseurakunta ja Padasjoen kunta AUTOHUOLTO J. AHONEN OY Nelostie 1341, Padasjoki p. 0400 715 237 Ma–pe klo 8–16.30 Olemme vk 30 suljettuna/lomilla 25.7.–29.7.2022 KYLÄJUHLA Maakesken Rientolassa la 13.8. 2022 klo 16-21 Teemana legendaariset Linnamäen kisat. Kunniavieraina mukana kisaan osallistuneita, joten luvassa on tarinoita ja muisteloita vuosien varrelta. Tanssimusiikista vastaa Midnight Express. Tarjolla on ruokaa ja juomaa. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 6.8. mennessä sähköpostitse osoitteeseen maakeski@ maakeski.fi tai puhelimitse 050 490 6217 (Marjatta Ojala) tai 040 700 0145 (Eva Häkkä). KULTTURIKÄVELY Anttilan kartanosta Kekkalan pappilaan Leo Suomaan johdolla la 13.8. ja su 14.8. klo 13.30. Lähtö Anttilanmäeltä, kesto n. 1 tunti. maakeski.fi Padasjoen Kalakerhon järjestämät onkikilpailut Laivarannassa 13.7. Nuoret: 1) Rasmus Tuominen 1100 g, 2) Joonas Jääskeläinen 490 Naiset: 1) Sini Tuominen 1530, 2) Raija Huttunen 1220, 3) Heli Rantanen 785, 4) Eeva Mäki 710, 5) Lilja Tuikka 605, 6) Aila Heininen 530, 7) Tuula Kivistö 405, 8) Marja Poutanen 385 Veteraanimiehet: 1) Paavo Tervo 1420, 2) KauLentopallon kesätur naus pelattiin 16.7. Pappilanmäen lähiliikunta-alueen kentillä neljän joukkueen voimin. Viidestä ilmoittautuneesta yksi perui viime hetkellä. – Joukkueita oli vähänlaisesti, mutta liikunta tuli kuitenkin riittävästi, mm. Playboys pelasi päivän mittaan 17 erää, kertoo Veikko Salo. Runkosarja pelattiin kaikki kaikkia vastaan, sen vei Nasterit voitettuaan 9 erää. Toiseksi tuli Löve 7 erävoitolla ja kolmanneksi Playboys (4 erävoittoa). Katumainen voitti 2 erää. Pronssiottelu eteni pitkän kaavan mukaan. Siinä Katumainen päihitti Playboysin 2–3 (25–17, 25–18, 19–25, 14–25, 13–15). Finaalissa vastakkain olivat Nasterit ja Löve, joista Nasterit vei mestaruuden puhtaasti 3–0 (25–23, 25–15, 25–23). Mestarijoukkue koostui suurimmaksi osaksi Salpiksen nykyisistä ja entisistä pelaajista. Hopeajoukkue oli Padasjoen poikia: Miikka Ounila, Vesa Rantanen, Kai Suntela, Joni Vehkamäki, Jukka Aaltonen, Petteri Lahtinen ja Petri Pykälistö. Pronssijoukkue oli Katumaisten sukujoukkue. Lentopalloturnauksessa 4 joukkuetta Mestarijoukkue: Ilmari Lehtinen, Casper Ahonen, Matias Mäki-Hoimela, Iiro Seppälä, Topias Kallio, Henri Jokinen ja Roope Keminen. Nelosjoukkueessa pelasivat Ari Anttilainen, Lauri Ahonen, Matias Kallio, Janne Sandholm, Heikki Toivonen ja Suvi Toivonen. Pari sadekuuroa päivän mittaan eivät turnausta hidastaneet. Onkituloksia Retki Sahdinvalmistuksen SM-kisoihin 6.8. Hauholle. Lähtö Porasasta klo 9.45. Reitti Porasa–Vesijako–Auttoinen–Padasjoki (kirjasto 10.15)–Auttoinen–Hauho. Matkan hinta 30 € /ei-jäsen, 15 € /jäsen. Ilmoittautumiset Sirkalle 040 5616279. P ad as joen Sahtiseu ra ry Humala 2 1 1 Etsin vuokralaista kolmeksi päiväksi viikossa liikehuoneistoon Padasjoen keskustassa. Valoisa, siisti, ilmastoitu huoneisto sopii osaaika yrittäjälle monenlaiseen toimintaan. Otathan rohkeasti yhteyttä! Kati 03 551 2153 KOTISEUTUMARKKINAT JA PERÄKONTTIKIRPPIS la 23.7. klo 10-15 Makasiinimuseolla, Kuusikuja 1. Maksuttomat myyntipaikat, museo ja kahvio avoinna. Tervetuloa! ko Jääskeläinen 1305, 3) Sauli Rämö 1290, 4) Arto Särkikoski 1060, 5) Esa Helvilä 985, 6) Eino Soikka 745, 7) Erkki Kukko 745, 8) Aarre Miettinen 630, 9) Tapio Lustig 620, 10) Lasse Saarinen 445, 11) Markku Korpela 260, 12) Tauno Valtonen 250, 13) Reijo Louna Yleinen: 1) Janne Saarinen 2205, 2) Sami Virtanen 1700, 3) Jukka Helvilä 1615, 4) Timo Korelin 630, 5) Jukka Kauppinen 595 Remonttitaitoinen perhe ostaa autiotalon/huonokuntoisen mummonmökin. Nopeat kaupat. P: 0504580532 Padasjoen kesäasukas Jouni Tenhu nousi MM-kisoissa palkintopallin korkeimmalle korokkeelle kahdesti voitettuaan ikäsarjassaan keihäänheiton ja heittolajien 5-ottelun. Lisäksi kuulassa tuli pronssia. Aikuisurheilijoiden maailmanmestaruuksista kisattiin Tampereella. – Kuula meni alakanttiin, pronssi tuli samalla tuloksella 11,90 kuin hopeamiehellä, kertoo Tenhu. Keihäskisastakin oli vähällä tulla fiasko. Hollolalainen ei saanutkaan heittää omilla laatukeihäillään, mutta lainakeihäs lensi kuitenkin ylivoimaisen pitkälle ja Tenhu voitti toiseksi heittänyttä yli 10 metrillä. Keihään kultatulos 80-vuotiaissa oli 41,46. Viisiottelussa tuli pisteennätys. – Tyytyväinen täytyy olla, kun tuli ennätyksiä ja kauden parhaat. Tenhu on tahkonnut mestaruuksia nyt 16 arvokisoista putkeen. Vastaavaa kultaputkea ei ihan äkkiä löydy. Heti kilpailujen jälkeisenä päivänä Tenhu sai positiivisen koronanäytteen. Kurkussa oli tuntemuksia jo edellisenä päivänä. – Meinaan nyt laistaa jonkin aikaa, voi olla että Nastolan heitto-ottelut syksyllä on vasta seuraava kilpailu. Kovakuntoinen Tenhu sai talvella kutsun lentopallon sikariportaaseen ja sai lajissa SM-kultaa ja -hopeaa 80ja 85-vuotiaissa. – Moni ikätoveri ei enää pysty lattialta palloa hakemaan. Itse löin kyynärpääni pariinkin otteeseen, mutta se ei onneksi ole heittolajeissa haitannut. Joka päivä venyttelen ja vaimon kanssa käydään järvessä ympäri vuoden. Tenhulle 2 MM-kultaa
8 n:o 29 Torstaina 21.7.2022 30 pelatun ottelun jälkeen voitot ovat nyt tasan 15–15. Lauantaina Vesijako-areenalla pelatussa ottelussa mökkiläiset onnistuivat katkaisemaan kyläläisten kuuden vuoden voittoputken puhtaasti jaksoin 2–0 (10–2, 5–3). Tasaista ja tasokasta ottelua tuomaroivat tuttuun tapaan Markku Kuikka ja Petri Pitkäranta. Sadepilvetkin väistivät Vesijakoa ja juhlaottelukin päästiin pelaamaan poutasäässä. Mökkiläisten joukkueessa pelasivat Maria Otsamo (palkittiin mökkiläisten parhaana pelaajana), Tomi Lehtonen (kakkospalkinto), Peetu Toraskainen (kolmospalkinto), Antti Lehtonen (palkittiin Ratkaisijan-maila kiertopalkinnolla), Samuli Mikkonen, Marjut Lehtonen, Saara Vähänen, Liisi Lehtonen, Jari Toraskainen ja Marko Aro. Kyläläisten joukkueessa ykköspalkinnon pokkasi Mikko Virtanen, kakkosena palkittiin Lauri Tukia ja kolmantena Jarno Mäkelä. Joukkueen muut jäsenet olivat Kai Vilja, Sami-Pekka Salonen, Paraskeri Bakabpulos, Janne Laine, Merja Puupponen ja Heikki Koskinen. Vesijaolla kyläläiset–mökkiläiset -pesäpallon 30-vuotisjuhlaottelu Eläkeliiton Salpausselän mölkkymestaruudesta taisteltiin 13.7. Pappilan mäen koulun kentällä. Mukana oli kymmenen 4-henkistä jouk kuetta Iitistä, Padasjoel ta, Asikkalasta, Hartolasta, Orimattilasta ja Elimäeltä. Kisasää oli vaihteleva ja muuttui loppua kohden haastavaksi. Alkukarsinnat käytiin vielä kuivalla maalla, mutta kilpailijoiden kantti punnittiin iltapäivällä sateen kastellessa paikalla olleet läpimäriksi ja saadessa urheilukentän lainehtimaan. Alkukilpailujen jälkeen kustakin lohkosta 2 parasta pääsi jatkoon. Jatkoon ylsi Padasjoki 2:n lisäksi Orimattila 1. Iitti kaksoisvoittoon Iittiläiset saavuttivat kisassa kaksoisvoiton: Iitti 2 -joukkue kultaa ja Iitti 1 hopeaa. Padasjoen 2. joukkue kesti paineet ja kiilasi komeasti kolmanneksi. Mielenkiintoinen käänne oli sekin, että aiempina vuosina mestaruuskisoissa loistaneet Asikkalan joukkueet eivät yltäneet tänä vuonna neljän parhaan joukkoon. Nyt sinne kiilasi Hartola. Eläkeliiton toiminnassa mölkky on keskeisellä sijalla. EL:n Päijät-Hämeen piirin iittiläinen puheenjohtaja Veikko Ikonen on heittänyt mölkkyä jo pelin historian alkutaipaleelta asti eli parikymmentä vuotta. Hän on ollut mukana myös mölkyn tunnettuutta edistävän Hyviä kaatoja ja rehtiä mieltä, sadekaan ei latistanut eläkeliittolaisten kisatunnelmia Padasjoki heitti mölkkyturnauspronssia Suomen Mölkkyliiton hallituksessa. Salpausselän mestaruuskisassa keskeisintä on kisailla mölkkyparemmuudesta yli Eläkeliiton piirirajojen. Kisa järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Viime vuonna kisailtiin Asikkalassa, ensi vuonna mestaruudet ratkotaan Orimattilassa. – Hyvän ja huonon päivän ero mölkyssä on suuri, Ikonen muistuttaa omaan kokemukseensa pohjautuen. Hänen mukaansa suorituksesta 60 prosenttia on tuuria ja 40 prosenttia taitoa. Mutta onko lopulta näin? Ainakin keskiviikkona kisaa katsellessa saattoi nähdä monia hienoja ja tarkkoja kaatoja. Pronssijoukkue Pertti Kallioinen, Aarre Miettinen, Risto Töyry ja Antero Taipale. Padasjoki I:ssä pelasivat Marja-Liisa Hännikäinen, Marjut Korelin, Anita Mäkinen, Irma Toivonen ja Lilja Tuikka. Kisatunnelmaa kentällä. Paikallisen EL-yhdistyksen mölkkytoiminta on todella aktiivista: innokas peliporukka kokoontuu heittelemään viikottain ympäri vuoden. Vesijaon entisen kyläkoulun vieressä pelataan tiistai-iltaisin pesäpalloa. Alunperin päijäthämäläinen mölkky valloittaa maailmaa nyt kaato kerrallaan: viime viikonloppuna pidettiin EM-kisat Tsekissä. Seuraavat MM-kisat järjestetään todennäköisesti Suomessa. Mölkkypelejä valmistettiin pitkään Tuoterenkaan Padasjoen tehtaalla.