PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a Uurainen p. 010 248 4700 Kassapalvelut avoinna TO ja PE klo 10–13. Muina aikoina ajanvarauksella. Paikkakunnan sää? Näppäile tekstiviesti SÄÄ PAIKKAKUNTA ja lähetä se numeroon 16161 (0,84 e) Sää (0,85 e) +18 Torstai +19 Perjantai +20 Lauantai +21 Sunnuntai +22 Maanantai +21 Tiistai +20 Keskiviikko 60 vuotta paikallisia uutisi a PAIKALLISUUTISET Uuraisten, Jyvässeudun ja Toivakan alueiden sitoutumaton, tilattava paikallislehti. Perustettu 1964. keskiviikkona 18.09.2024 ? Numero 38/2024, 60. vsk. ? Tämä lehti nippujakelussa Uuraisten S-Marketissa ja Toivakan K-market Perälässä. Toivakan kunta onnittelee alueen omaa paikallismediaa juhlavuoden johdosta ja toivottaa menestystä tuleviin vuosiin! UUraisten hellUntaiseUrakUnnan olohuoneilta to 19.9. klo 17–21 (kuukantie 17) rentoa yhdessäoloa. lapsille leikkinurkka. kahvia, teetä, pientä suolaista ja makeaa. kirppari auki klo 17-19. tule mukaan, tuo ystäväsikin!
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a Jos minua jokin sieppaa, niin maaseudulla asuvan kantaväestön tapa alentaa itseään. ”Myö ollaan vaan tämmösiä maalaistolloja eikä ymmärretä maailmanmenosta mittään” -tyyppinen vähättely on turhaa, typerää ja usein myös epäaitoa. Oikeasti näin puhuva ajattelee, että tietää ja osaa sen mitä elämässä tarvitsee ja mikä tuntuu vieraalta, saa sellaiseksi jäädäkin. Maalaistollouden korostaminen vielä vuonna 2024 on omiaan kasvattamaan ennakkoluuloja maalaisten ja kaupunkilaisten välillä. Suurin osa suomalaisista ei edes ole maalaisia tai kaupunkilaisia ainakaan siinä mielessä kuin nämä identiteetit suomifilmeissä 50-luvulla tarjoiltiin. Internet tuo maailman jokaisen käteen ja etätyö ja monipaikkaisuus mahdollistavat hyvin omannäköisen tavan asua, tehdä töitä ja elää. Asuinpaikkoja ei mielestäni tarvitse arvottaa. Mutta arvostaa niitä pitää. Ja joskus myös arvostella. Sillä arvostamisesta syntyy halu pitää huolta ja arvostelusta taas halu kehittää sitä omaa kosmosta, jonka muodostavat kotipaikka ja yhteisö. Arvostaminen ja arvostelu ovat tärkeitä myös paikallislehden tekijöille, sillä niin kauan kuin lehti koetaan tarpeelliseksi, sitä on ilo tehdä. » sivu 02 lehden tekijät julkaisija: VanhaUkkola Oy, Maarit nurminen 0400 644 899, maarit.nurminen@korpilahtilehti.fi laskutusasiat, vuosisopimukset, liitteet, tilaukset Vastaava päätoimittaja: hanna lahtinen toimitusasiat Uuraisilla, sisällöntuotanto, ilmoitukset, tilaukset, jakeluhuomautukset 050 5431 207, hanna.lahtinen@paikallisuutiset.fi toimittajat toivakassa • T:mi Veikko Ripatti 050 3002 206, ripattiveikko@gmail.com • Maarit Nurminen 0400 644 899, maarit.nurminen@korpilahtilehti.fi PAIKALLISUUTISET Perustettu: 1964, ISSN 1456-2952 julkaisija: VanhaUkkola Oy Painopaikka: Kaleva Media, Oulu paikallisuutiset.fi toimitus@paikallisuutiset.fi ilmoitukset@paikallisuutiset.fi tietosuojalauseke nettisivuilla. Ilmestymispäivä keskiviikko, lehti ei ilmesty vuonna 2024 viikoilla 14, 30, 31 ja 52. ilmoitusaineistot viim. perjantaina klo 16 mennessä (poikkeavat jättöajat arkipyhien sattuessa viikolle). ilmoitushinnat euroa/pmm + alv 25,5 %: • Etusivu 1,50 • Tekstissä tai tekstin jälkeen 1,30 • Osanottokiitosja kuolinilmoitukset 0,89 • Toistoalennus 15 % • Alansa Taitajat -palstan ilmoitusmoduli 1 x 30 pmm, hinta 14 € + alv 24 % / julkaisukerta, ilmoitus toistaiseksi tai vähintään kolme kertaa. • Srkja yhdistyspalstoille oma hinnasto. Kysy lisätietoja toimituksesta. Pääkirjoitus: Hanna Lahtinen ” Niin kauan kuin lehti koetaan tarpeelliseksi, sitä on ilo tehdä. ? Toivakka Riikka Pietiläinen Maaseutukehitys ry järjesti Leader-retken, jossa tutustuttiin Toivakan kyliin, toimijoihin ja siihen mitä kaikkea EU:n maaseuturahoituksella on saatu aikaan. Tiistaina 3.9.2024 ennen viittä vielä ripotteli vettä, kun Maaseutukehityksen Leader-retkelle lähtijät kokoontuivat Toivakkatalon viereen. Ohjelmassa olisi kiertoajelu Toivakan Leader-hankekohteissa ja vierailu kylissä. – Hankeretket toimintaalueemme kunnissa ovat osa Leader-hankkeiden vaikuttavuudesta kertovaa viestintää ja niillä pyritään lisäämään toiminnan avoimuutta ja yleistä tietoisuutta siitä, mihin Leader-rahaa alueella konkreettisesti Toivakka uusin silmin käytetään. Lisäksi toivomme käytännön esimerkkien innostavan muitakin toimijoita pohtimaan oman toimintansa kehittämistä ja kukaties jopa hankerahoituksen hakemista siihen, kertoi Maaseutukehityksen toiminnanjohtaja tiina Seppälä. Sade onneksi taukosi, kun varsinainen kierros pääsi alkuun, ja ryhmä kävi tutustumassa MLL Toivakan rakennuttamiin Apinaja Leppispuistoihin sekä Toivakan Rivakan ulkomonitoimikenttään. Ulkoilun jälkeen parinkymmenen hengen retkiryhmä siirtyi bussilla Betaniaan, jossa tavattiin talkoolaisia hanketyön ääreltä. Rauno Bågman kertoi Betanian hankehistoriasta sekä parhaillaan käynnissä olevasta wc-tilojen kunnostuksesta. Kirkonkylästä ajeltiin Huikon kylätalolle vieraiksi, retkeläisiä oli vastaanottamassa kyläseuran aktiivit jaana Mäkelä ja Maarit kovanen. He kertoivat Huikon kehittämisestä, ja Leader-hankkeitahan kylällä on ollut vuosien aikana kymmenkunta. Huikon aktiivisen esimerkin innoittamana virisi vilkas keskustelu kylien elinvoiman merkityksestä koko kunnalle, uusien tekijöiden saamisesta mukaan toimintaan ja mahdollisuudesta järjestää jotain isompaa yhdessä. Tanssilavakulttuuri on valtakunnallisesti todella nousussa erityisesti nuorison keskuudessa, ja retkeläisten toiveesta käytiin katsomassa myös Huikon lava ja miettimässä sen mahdollisuuksia. Huikosta ajettiin retken viimeiseen kohteeseen Ruuhimäen kylätalolle Ruuhimäki-seuran vieraaksi. Betanian tavoin Ruuhimäessä on Leaderhankkeeseen kuuluva remontti kesken, mutta se on valmistumassa vuoden loppuun mennessä. hannu hyvönen kertoi talon historiasta sekä aiemmista että käynnissä olevasta hankkeesta. Toivakan kunnanjohtaja touko Aalto osallistui retkelle, ja Ruuhimäen kylätalon historia teki vaikutuksen: – Täällä on 1910 aloittanut koulu, se rakennus paloi, tehtiin uusi ja koulua oli vuoteen 2009, nyt paikalla on kylätalo. Täällä näkyy, kuinka talkoot ja yhteishenki tekevät perinteet jatkuviksi. Osaltaan myös Leader mahdollistaa tätä perinteiden jatkamista. Aalto piti muutenkin retkeä hyvänä. – Tärkeää, että järjestetään tällaisia ja siten tehdään kohteita ja toimijoita näkyviksi. Tässä ajassa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on tosi tärkeää. Se työ olisi vaikeampaa, jos ihmiset eivät näe mitä on jo saavutettu tai mitä mahdollisuuksia on olemassa. Punakultaisen auringonlaskun aikaan ajettiin takaisin lähtöpaikalle. Kolmen tunnin matkalla oli opittu Toivakan uusista puolista ja kuultu hanketoimijoiden kokemuksia. Bussista poistuikin inspiroituneen oloinen joukko ja alkoi kuulua pohdintaa, miten oma yhdistys voisi toimintaansa kehittää Leader-rahoituksen avulla. – Hyvä reissu, harmittaa, etten ehdi muiden kuntien retkille, totesi kati Markkanen ja lisäsi: – Aika hyvin olen kartalla, mitä Leader-rahoituksella on Toivakassa tehty, mutta on ihan eri asia nähdä kohteet omin silmin ja kuulla tekijöiden kertovan niistä, olla ihan ytimessä. Olemme maalaisia ja voisimme pitää enemmänkin ääntä itsestämme ja olla ylpeitä, sillä täällä tehdään hienoja juttuja. ? Kunnanjohtaja Touko Aalto kävi jututtamassa Apinapuistossa taituroineita lapsia. ? Leader-retkeen kuului kahvitarjoilu, Ruuhimäen kylätalon keittiössä nautittiin Leena Rouhiaisen leipomista voisilmäpullista. Edessä vasemmalla Arja Marjonen Toivakan kunnasta oikealla Maaseutukehityksen talouspäällikkö Anja Kauppinen. pu ul an se ut uo pi st o. fi p u u la n se u tu o p is to .fi Puulan seutuopiston uudet kurssit Toivakassa syksyllä 2024: • VaihteleVasti pallopelejä lapsille ja nuorille maanantaisin klo 15–16 • sulkapallo-kerho nuorille maanantaisin klo 16–17 • parkour ii torstaisin klo 15.45–16.30 • kehonpainotreeni perjantaisin klo 16.15–17 • lempeä kehonhuolto perjantaisin klo 17–18 • kehon ja mielen rentoutus sunnuntaisin klo 14–15 Tilaa myös mm. seuraavilla kursseilla: • taaperomuskari 1–2 v tiistaisin klo 16.30–17 • perhemuskari 2–4 v tiistaisin klo 17.15–18 • lasten ja nuorten taidekoulut torstaisin koulujen jälkeen • kuVataidetta kiinnostaVasti lauantaisin klo 12–14.30 • soitinValmennus ja puhallinorkesteri toiVakan puhaltajat torstaisin 18.30–20.30 Ilmoittautumiset ja kurssitarjonta: www.puulanseutuopisto.fi tai 040 743 4811
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a » sivu 03 6 200 Uutispoimuri Oikaisu Viime viikon Uuraisten kunnan vesiosuuskuntaa käsittelevässä jutussa oli virheellinen tieto, että kunta laskuttaisi vesiosuuskuntaa kalliimmalla taksalla kuin vesilaitoksen asiakkaita. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kunnassa on käytössä vain yksi hinta. – HL Valoa pimeään Valon kaupunki -tapahtumaa vietetään Jyväskylässä 26.-28.9. ja Uuraisten oma Valon kylä on tulossa jälleen perjantaina 25.10. Ensi tiistai-illan suunnittelupalaveriin nuokkarille ovat kaikki tervetulleita. – HL Aika verkosta neuvolaan Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja verkossa 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Ajan määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää. Verkkoajanvaraus on käytössä myös Toivakan ja Uuraisten neuvoloissa. Verkkoajanvaraus oli poissa käytöstä kesän ajan. – HL ? toivakka Maarit Nurminen Arja Koriseva oli varannut 35-vuotisjuhlakiertueen konserttisalit pitkin Suomea jo aikaa sitten, kun kävi kutsu Tanssii Tähtien kanssaohjelmaan. Tiedossa on siis kiireinen syksy. Koriseva nähdään myös Myyrä-nimisessä TVtuotannossa tänä syksynä. Myyrän kuvaukset ovat olleet jo aiemmin. – Olen etukäteen jo orientoitunut pitkiin päiviin, vähän samalla tavalla kuin vierailuissa teatterien musikaaleissa urani aikana, Koriseva sanoo. Leipää, lempee ja lämpöö Tanssia ja konserttikiertue – Arjalla kiireinen syksy -konserttikiertue suuntautuu kahteentoista kaupunkiin ja tanssiharjoitukset pitävät artistin myös tiukasti Helsingissä. Tulevana viikonloppuna konserttikiertue suuntaa Hämeenlinnaan ja Turkuun, mutta sunnuntaiaamuna on oltava treenisalilla jo kello kymmenen. Koriseva kertoo opettajansa Valtteri Palinin olevan kotoisin Turusta. – Järjestämme tanssiharjoituksia siten, että kumpikin pääsee välillä käymään kotona. Tanssitreenejä on neljä tuntia päivässä. – Minulle lattarit ovat vaikeampia kuin vakiotanssit. Lattareiden rytmit ovat osin haasteellisia, koska olen joissakin niistä tottunut erilaiseen rytmiin. Kilpatanssissa esimerkiksi cha-cha-cha lasketaan eri tavalla. Vakiotansseissa tanssiasennon löytäminen on vaikeaa. Tanssin pitäisi jaloista suunnata kohti lattiaa, jotta tulisi ponnekkuutta. Toisaalta asennon tulisi venyä ylöspäin. Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Hän on keikkaillut siitä asti samana vuonna perustamansa Fortuna-orkesterin kanssa. Hän on tehnyt yli 15 pitkäsoittolevyä, joiden joukossa on kultalevyjä, platinasekä tuplaplatinalevyjä. Hänet on palkittu sekä laulajana että televisioesiintyjänä. Arja Koriseva on osallistunut kahteen suureen kansainväliseen laulukilpailuun, joista molemmista tuli toinen sija. Hän on osallistunut lukuisiin televisio-ohjelmiin. Kaksi omaakin televisio-ohjelmaa on ollut; Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous sekä Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa. Hän on tehnyt myös lukuisia teatterirooleja, joista ensimmäinen oli teatteri Eurooppa Neljän kanssa vuonna 1995. Koriseva sanoo, että Laulavat sadepisarat Lahdessa ja ja My Fair Lady Turun Samppalinnassa ovat olleet hänelle merkitykselliset ja suuret musikaalit. Yksi haave täyttyi vuonna 2005, kun hän sai kutsun Seinäjoen kaupunginteatterilta kotiopettajatar Marian rooliin The Sound of Music -musikaalissa. Musikaali oli menestys. Samassa roolissa hänet nähtiin myöhemmin Imatran teatterissa. Mainitsemisen arvoinen on myös vuoden 2008 naispäärooli Herrasmieshuijarit-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa. Toivakan oman tähden suorituksia Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa seurataan yhdessä sunnuntaisin Sun Toiveessa. Kisakatsomossa jännitetään ja kannustetaan joka sunnuntai niin kauan kuin Koriseva on kisassa mukana. Leipää, lempee ja lämpöö -konsertti on Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa 4.10.2024. ? Sun Toiveen kisastudiossa jännitettiin viime sunnuntaina ja ensi sunnuntaina jälleen. Kisaherkut loihtii luonnollisesti Arjan sisko Eija. Kuva Touko Aalto. ? Tämä syksy on Arja Korisevalle kiireinen, mutta niin oli myös vuosi -85. Sitä Koriseva muisteli 20 vuotta sitten PaikallisUutisten 40-vuotisjuhlanumerossa näin: – Pidin lukion jälkeistä välivuotta. Olin töissä Säästöpankissa ja kouluavustajana ja kävin keikoilla. Hoidin myös Ympäristölehden toimituksessa postitusta. laskutusta ja ilmoituksia. Äiti sanoikin, että kai sinä nyt vielä yöllä keikalta tullessa keräät käpyjä. Olin aika puuhakas kaveri. Uurainen hakee harkinnanvaraista korotusta Uuraisten kunnanhallitus päätti maanantaina, että Uuraisten kunta hakee vuonna 2024 kuntien harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 500 000 euroa. Perusteluna ovat poikkeukselliset kunnallistaloudelliset vaikeudet, joiden vuoksi Uuraisten kunta on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa liitteenä olevien selvitysten mukaisesti. Uurainen ei ole viime vuosina kyseistä valtionosuuden korotusta hakenut. Toivakka sen sijaan on useampanakin vuonna sen saanut. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Toimenpiteet aikatauluineen ja euromääräisine vaikutuksineen on esitettävä hakemuksessa. – HL Tuulivoimahanke vastatuulessa Myrsky-Energia Oy jätti 28.6.2024 Toivakan kunnalle kirjallisen aloitteen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä Metsäsalo-nimiselle tuulivoimahankkeelle. Toivakan kuntaympäristölautakunnan tulevan kokouksen esityslistan pohjaehdotuksena on, että se päättää esittää kunnanhallitukselle, että Toivakan kunta ei käynnistä tuulivoimaosayleiskaavoitusta ehdotetulle hankealueelle. Näin ollen myös kaavoitussopimuksesta päättäminen raukeaisi. Kuntaympäristölautakunnan kokous on keskiviikko-iltana. – HL Kyynämöisten koulu puhuttaa Uuraisten kunta valmistelee alakoulujen lähikoulualueiden rajojen muutoksia, mikä johtaisi todennäköisesti Kyynämöisten koulun lakkauttamiseen 1.8.2025 alkaen. Kuulemistilaisuus kuntalaisille, Kyynämöisten koulun huoltajille, oppilaille sekä henkilöstölle järjestetään ensi viikon keskiviikkoiltana koulukeskuksen ruokasalissa. Asiasta on käyty ennakkoon vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja kritisoitu montaa asiaa, kuulemistilaisuuden pitopaikasta lähtien. – HL Ränssin Kievarin Kesäteatterin De va kukku de, joka kertoi iskelmätähti Anita Hirvosen tarinan, oli Keski-Suomen kolmanneksi suosituin kesäteatteriesitys, sen näki 6200 katsojaa. Katsojamäärät listasi Keskisuomalainen.– HL
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a Tilaamalla tuet paikallista ääntä kuulumaan tulevaisuudessakin! Tutustumistarjous 25 € / 3 kk (sis. alv 10 %) Tilaa netissä: paikallisuutiset.fi/ tilaa lehti tai soita 050 5431 207 PAIKALLISUUTISET Onnea ja menestystä ikääntyvälle päivänsankarille! t: Uuraisten Eläkkeensaajat ry. » sivu 04 UUSI matka, UUSI luku, VANHA TUTTU . Kumppani elämän matkalla ONNEA JA SIUNAUSTA TULEVAAN! Uuraisten Martat ry. onnittelee PaikallisUutisia 60-vuotisesta toiminnasta ja kiittää yhteistyöstä. Uuraisten kuntayhdistys onnittelee 60-vuotiasta PaikallisUutiset -lehteä! onnittelee ikätoveria! KAIVUTYÖ SALMELA OY Rakennusten pohjatyöt yms. maarakennustyöt, sorat, murskeet ja mullat Antti 040-592 2525, Seppo 040-515 2988 Jätehuolto, lokakaivojen tyhjennykset, vaihtolavat Leena-Kaisa 0400-636 832, auto 0400-647 689 Kaivutyö Salmela Oy:n väki kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta, sekä toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista tulevaa vuotta! Eräja luontopalvelut HyvänTähen onnittelee 60-vuotiasta! Luonnollisin terveisin, Teijo Haapakoski teijo@hyvantahen.fi, 040 5500 TOIVAKAN SEURAKUNTA¤ Onnittelemme 60-vuotiasta ja toivotamme siunausta tuleviin vuosiin! Uuraisten kunta onnittelee 60-vuotiasta PaikallisUutiset-lehteä. Paikallisen tiedottamisen kanavana PaikallisUutiset on nimensä veroinen. Vaikka mediakenttä on myllerryksessä ja keskittyy, meillä on Uuraisilla oma lehti. Pienessä lehdessä ja pienessä kunnassa hommat hoidetaan ketterästi ja ihmisläheisesti. Uuraisten kunta suosittelee lämpimästi muuttamista PaikallisUutisten levikkialueelle elämään hyvää elämää maaseudulla. Skannaa Uuraisten tonttitarjonta tästä >>> Terveyttä ja hyvää oloa 60-vuotiaalle lehdelle! Jussilantie 8, Toivakka fysioterapiaoiva.fi p. 0400 640 059 Uuraisten helluntaiseurakunta onnittelee 60-vuotiasta paikallislehteä ja sen henkilökuntaa. Kaikkea hyvää tulevaisuuteen, voimia ja Jumalan siunausta sekä kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Onnittelut 60-vuotiaalle oman kylän lehdelle! Nähdään kesäkaupoilla! Toivakka Avoinna: Ma-pe 7-21, la 8-21, su 9-20
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a » sivu 05 ? Hanna Lahtinen Perjantaina elokuun 9. päivän vuonna 1974 ilmestyi PaikallisUutisten edeltäjän, Jyväskylän Ympäristölehden 10-vuotisjuhlanumero, jossa oli alla oleva kuvasarja jutun Lehden tie kynästä kirjapainoon kuvituksena. Tänään on tapahtunut Uuraisilla vakava liikenneonnettomuus, Muuramessa istuu illalla kunnanvaltuusto ja Toivakan Nisulanperällä kokoontuu Martat. Tällainen oli tavallinen, mutta kuvitteellinen uutispäivä vuonna 1974 ja näistä aineksista lähdettiin rakentamaan lehteä. Vihjeen saatuaan toimittaja lähtee onnettomuuspaikalle ja utsii turman tiedot mahdollisimman tarkkaan viranomaisilta, sivullisilta ja onnettomuuden osapuolilta, kertoo Mauno Ihanti jutussa. Tämän jälkeen juttu naputeltiin kirjoituskoneella, jonka jälkeen se lähti postitse tai junalla kirjapainoon Pieksämäelle. Kuvat otettiin luonnollisesti filmikameralla ja kehitettiin paperikuviksi ennen taittoa. Uusinta uutta oli ATK-menetelmä, jolla osoitelaput iskettiin valmiisiin lehtiin. Mauno Ihanti oli tuolloin nuori ja innokas toimittaja. Lehden perustaja Väinö Mikkola oli toiminut päätoimittajana jo 10 vuotta, vaimo Asta Mikkola toimi perheyrityksessä mainostoimittajana ja mukaan oli astumassa myös perheen poika Hannu Mikkola, seuraavaa päätoimittaja. Hannu Mikkolan menehdyttyä Alpeilla laskettekuonnettomuudessa päätoimittajaksi nousi Mauno Ihanti, jonka ura muistutti Alppeja ja lopulta lahjakas, mutta herkkä ihminen päätyi elämässään sivuluisuun ja liian varhaiseen kuolemaan. 80ja 90-luvulla omistajat ja lehdentekijät vaihtuivat tiuhaa tahtia. Päätoimittajina toimivat ainakin Carita Forsman, Risto S. Pynnönen ja Vesa Olkkonen. Carita Forsman päätyi sittemmin töihin PaikallisUutisten nykyiseen painopaikkaan, eli Kalevaan Ouluun. Jyväskylän Ympäristölehti -nimestä päätettiin luopua 90-luvulla ja tilalle otettiin melkoisen mitäänsanomaton PaikallisUutiset. Vielä tuolloin levikkialue oli ”reikäleipä” Jyväskylän ympärillä, mutta ensin kyydistä tipahti Muurame ja kuntaliitoksen myötä vuonna 2009 myös Jyväskylän maalaiskunta, jonka jälkeen PaikallisUutisista tuli Toivakan ja Uuraisten lehti. 2000-luvun alussa lehden omisti Suomen Viestintä ja päätoimittajana toimi Mikko Terävä. Lehti myytiin Joutsan Seutu Oy:lle ja Mikon jälkeen päätoimitusvastuun otti Markku Parkkonen. Vuonna 2013 lehden osti Viestipantteri Oy ja päätoimittajana aloitti Lea Lerkkanen. Viimeisin kauppa tehtiin vuonna 2022 ja nyt lehden omistaa VanhaUkkola Oy, joka julkaisee myös Korpilahti-lehteä. MIKä On MUUTTUnUT 50 vuodessa, millainen on nyt lehden tie ”kynästä kirjapainoon”. Ensinnäkin kynä, sitä ei tule käytettyä välttämättä edes päivittäin. Ainoastaan puhelinkeskustelujen muistiinpanot kirjoitan kynällä, muuten kynän on korvannut kännykkä – ja on se toki korvannut kamerankin. äänitetyt haastattelut puran tietokoneella naputellen. Yleensä tähän työvaiheeseen sisältyy myös googlettelua ja faktantarkistusta. Pyrin lähes aina lähettämään myös jutut haastateltavalle tarkistettavaksi. Ripatin Veikolta tulee yleensä Toivakan suunnalta ainakin juttu viikossa ja jonkin verran on juttuvaihtoa myös Korpilahtija Petäjävesilehtien kanssa. Lehden ilmoituksista osa tulee valmiina ja osan teen itse. Seurapalstasta on tullut tärkeä osa lehteä ja yhdistysaktiivit laittavat tiedot toiminnastaan sähköpostilla viikoittain. Kirkolliset tiedot taas tulevat seurakunnilta. Taitto tarkoittaa sitä, miten jutut, kuvat, ilmoitukKynästä kirjapainoon set ja muu materiaali sivulle asetellaan. Tässä on 50 vuodessa tapahtunut aika iso muutos. Käytän tietokoneohjelmaa nimeltä Indesign ja uuden lehden tekeminen alkaa yleensä keskiviikkona tyhjentämällä edellisen viikon taittopohja ja nimeämällä se uudestaan. Joskus johonkin jää vanha päivämäärä ja mieltäni lämmittää aina kun joku huomaa virheeni – se tarkoittaa, että lehti luetaan tarkkaan. Tiistaiaamun aloitan kahdeksalta hakemalla tuoreen säätiedon Ilmatieteenlaitoksen palvelusta ja täyttelen viimeiset kolot ja teen sivuista pdf-tiedostot. Ennen kymmentä lataan ne painopaikan palvelimelle ja digilehden sivut toiselle. Usein vasta tämän jälkeen päivitän uutiset nettisivuille, vaikka järjestys voisi olla toinenkin. Lehti painetaan tälle hetkellä Oulussa Kalevan painossa ja sieltä valmiit lehdet siirtyvät tiistain aikana pääosin Keski-Suomeen ja edelleen tilaajille. Se mitä painossa tapahtuu, on minullekin mysteeri. Kun suunnittelin tätä juttua, pyysin Kaleva Median tuotantopäälliköltä Petri Pelkoselta, josko hän ottaisi vähän samanlaisen kuvan kuin tuossa vanhassa uutisessa on. Sainkin monta kuvaa painon eri vaiheista. – Lehden tuotanto on muuttunut vuosien varrella joka vaiheessa. Painon puolella automaatio ja robotiikka on helpottanut montaa työvaihetta, hän kertoi. Keskiviikkona sitten tyhjennän lehden taittopohjan ja aloitan jälleen alusta. HYVIn MOnI ASIA on 50 ja varsinkin 60 vuodessa muuttunut, mutta perusajatus tehdä paikallisesti kiinnostavaa lehteä paikallisille lukijoille, ei ole muuttunut miksikään. Olen ollut mukana tekemässä lehden 40-vuotisja 50-vuotisnumeroita ja molemmilla kerroilla olin aika varma, että seuraavaa kymmentä ei lehti tule hengissä säilymään. Tällä hetkellä pidän jopa todennäköisenä, että PaikallisUutiset juhlii myös 70-vuotista taivaltaan, mutta sitä lehteä en kyllä minä enää ole tekemässä, vaikka Tellervo Lehtorannan esimerkki olisi kuinka kannustava. ? 1. Toimittaja Hanna Lahtisen työpöydältä Höytiältä on lähtöisin tämäkin juttu. ? 2. Painovalmiit sivut lähetetään painoon Ouluun. ? 3. Painossa tehdään painopellit. Yhdellä pellillä on kaksi aukeamaa. ? 4. Painokone painaa. ? 5. Laadun tarkastavat aivan oikeat ihmissilmät. ? 6. Postituksessa lehdet pääsevät vuoristorataa muistuttavaan härveliin. ? 1.Toimittaja Mauno Ihannin kynästä on lähtöisin tämäkin juttu. Tästä alkaa tällä kertaa jutun tie lukijalle. ? 2. Juttu siirtyy päätoimittaja Väinö Mikkolan tarkastettavaksi. Läpi meni tällä kertaa. ? 3. ...ja edelleen toimittaja Markku Niskaselle. Hän merkitsee käsikirjoitukseen oikeat ladontaohjeet ja lähettää kirjapainoon. ? 4. Juttu kulkee kirjapainossa faktorin kautta ja edelleen oikolukuun. ? 5. Seuraavana on jutun taittaminen lehden sivuille. Tämän jälkeen valmis taittosivu valokuvataan. ? 6. Painokone pyörii. Lehti on valmis postitukseen ja lukijalle. 1974 2024
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a » sivu 06 ! ? ? ? toivakka Maarit Nurminen Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto on tuonut uutta vaihdetta kunnan markkinointiin ja kasvutavoitteisiin. Toivakan kunnan tonttimarkkinointi siirtyy Habitalle tänä syksynä yhteistyösopimuksella. Aalto ker? Maarit Nurminen Monen mielestä nyt halutaan muuttaa maalle, vaikka väestöennusteet povaavat laskua. Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto uskoo kuntansa vetovoimaan ja on niin sanotusti laittanut tuulemaan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Uuraisten Juha Valkama puolestaan katselee tyytyväisenä heinäkuun lukuja; jos loppuvuosi menee samaa rataa, kunta pysyy muuttovoittajien puolella tänä vuonna. Maalle muuttamisen innokkuudesta ja tulevien vuosien ja vuosikymRaksarahaa, muksurahaa ja kiinteistönvälittäjä tonttimarkkinointiin Touko Aalto uskoo kasvuun too, että tonttitarjonnasta otetaan muun muassa uusia kuvia ja tuotetaan uutta markkinointimateriaalia. sekä aloitetaan niin sanotut tonttitorstait, joissa esitellään tonttteja yhteistyössä. Yhteistyöstä odotetaan piristävää potkua tonttimarkkinointiin. Toivakassa on otettu käyttöön myös niin sanotut uudisrakentajan raksaraha ja muksuraha. Aalto uskoo Toivakan mahdollisuuksiin kuin kallioon. – Uskon, että Jyväskylän seudulla kuin Suomessa muuallakin on ihmisiä, jotka etsivät yhdistelmää luonnon rauhasta ja kaupungin läheisyydestä. Jyväskylästä puolen tunnin ajomatkan päästä löytyy menten väestöennustuksissa on ristiriitaisuuksia. Viime vuonna Suomen Kylät ry, MTK ja Maaseudun Tulevaisuus teetättivät kyselytutkimuksen, jonka mukaan jopa miljoona suomalaista haaveilee muuttamisesta maalle. Heistä vajaa viidennes oli vakavissaan aikeidensa kanssa. Useimmiten muuttohaaveiden esteenä on työ. Suomen Kylät ry:n maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo kertoo, että koronavuosien huipuista on tultu alas. Silloin muuttovoittoisten kuntien määrä kolminkertaistui. Ennen koronaa muuttovoittokuntia tilastoitiin kolmisenkymmentä, koronavuosina määrä nousi 130:een ja on sieltä tullut alas 7080 kuntaan. Eli vielä ei olla palattu koronavuosia edeltävälle tasolle. Kuntajohtajien väestökasvuhaaveissa on siis perää. Viides maaseutubarometri julkistettiin tänä vuonna. Sen tuloksista todettiin muun muassa se, että kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun. Myös maallemuuttohalukkuus on pysynyt korkealla tasolla. –Tässä ajassa maaseutuasumiselle on paljon vastavoimia. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti palveluiden leikkaamisista, kuten esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulujen lakkauttamisista. Koulu on todella merkittävä tekijä muuttopäätöksissä. Niilivuo sanoo, ettei toimivia kyläkouluja pitäisi lakkauttaa, sillä niillä on suuri merkitys kylien ja kuntien elinvoimalle. Koulujen lakkauttamisten vaikutuksia selvittänyt erikoistutkija Olli Lehtonen on todennut, että koulujen lakkauttaminen kiihdyttää selvästi asukaskatoa. – Onhan se talouden näkökulmasta nopea tapa säästää, mutta koulun lakkauttaminen ei ole investointi tulevaisuuteen, Niilivuo sanoo. Vetovoimatekijöinä maallemuutossa ovat arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys kuin myös rauha ja hiljaisuus. Suosituimpia maallemuuton kohteita ovat maaseutumaiset alueet, joista on suhteellisen lyhyt matka kaupunkiin. Siis juuri sellaisia, joita Uuraisilla ja Toivakalla on tarjota. Niilivuo toteaa, että kunnissa ja kylillä on paljon sellaista, jota ei edes hoksata markkinoida. Sitä jotakin, jota mahdolliset muuttajat halajavat. – Otetaan esimerkiksi vaikkapa harrastusmahdollisuudet. Useinhan sanotaan, ettei maalla voi tehdä mitään. Asia on usein päinvastoin; harrastusryhmiin ja muuhun toimintaan mahtuu aina mukaan. Meillä maaseudulla asuvilla on paljon sellaista, mikä meille itsellemme on itsestäänselvyys. Maallemuuton esteenä voi toimia myös asuntojen tarjonta. – Maaseudulla on todella vähän vuokra-asuntoja ja nimenomaan kuntakeskusten ulkopuolella. Euroopan laajuisessa, nuorille suunnatussa tutkimuksessa vähiten houkutteleva asuinpaikka on kuntakeskus. Suomalaisista kotitalouksista liki puolet on kuitenkin yhden hengen talouksia ja paljon on myös yhden aikuisen perheitä. Täomaa rauhaa, luontoa, edullisia tontteja ja toimivat palvelut. Toivakassa on mahdollisuus elää unelmia todeksi, Aalto sanoo. Aalto sanoo, että tässä ajassa moni lapsiperhe pohtii esimerkiksi sitä, miten tarjota lapsille turvallinen lapsuus, hyvät kouluolosuhteet ja harrastukset. – Toivakka tarjoaa mahdollisuuden saada elämänlaatu ylös ja kustannukset alas. Liikunta-aktiivina Aalto korostaa myös Toivakan harrastusja liikuntamahdollisuuksia. – On hyvin hoidetut ladut, tekojää, toimiva ja edullinen kuntosali, monia harrastusmahdollisuuksia. Markkinoinnissa meidän tulee tehdä näkyväksi se, mitä itse jatkuvasti arjessamme näemme ja koemme. Aalto sanoo, että Toivakassa investoidaan ihmisiin. – Ihmisten arjessa on nykyajassa taloudellista haastetta. Tähän vastaa muksuraha, jota voi sanoa Suomen suurimmaksi kotihoidon kuntalisäksi. Se on 500 euroa per alle 2-vuotias lapsi. Toivakassa menemme ehkä vähän vastavirtaan tässäkin asiassa. Kunnanjohtaja puolisoineen on asunut vielä Jyväskylässä, mutta siihen on tulossa piakkoin muutos. He rakentavat oman talon kymmenkunta kilometriä kirkonkylästä. Vaikka kotia ei Toivakassa ole vielä ollut, Aalto on kokenut luonnon läsnäolon voimakkaana arkipäiviensä keskellä. – Kerrankin vein auton kylälle huoltoon ja lähdin lenkille. Kilometrin päässä kunnantalolta aukesivat peltonäkymät, metsälinnut lähtivät lentoon ja purot solisivat vieressä. Kun Toivakkaa katsoo ilmakuvasta, luonnon läheisyys konkretisoituu kuin myös kuntakeskustan kompaktius. Kaikki on lähellä ja helposti saavutettavissa. Valokuituverkon ansiosta etäja hybridityö onnistuu. Aalto uskoo myös verkostomaiseen kuntayhteistyöhön. – Jyväskylän kehyskunnilla, kuten Toivakalla, Uuraisilla ja Petäjävedellä on monia mahdollisuuksia. Ne pitää vain tehdä näkyviksi. Aalto toteaa, että kunnan kasvutavoitteet ovat maltillisia. – Maltillisen kasvun pystyy hallitsemaan ja siihen meillä on tällä hetkellä valmiudet kunnan talouden ollessa kestävällä pohjalla. Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun ? Toivakan keskusta on eläväinen ja luonnonkaunis.
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a ? » sivu 07 ? Uuraisten keskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan. Aivan etualalla uusi Kisatien asuinalue ja urheilukentän takana S-Market. Kuvassa oikealla koulukeskus, terveysasema ja seurakuntakoti. Kirjasto jää puiden varjoon. Uuden marketin takana näkyy ns. vanha keskusta toreineen. ? uurainen Maarit nurminen Uuraisilla elettiin tyytyväisiä väestökehityksen vuosia 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2019 tulikin yllättäen muuttotappiota, jolle ei ole keksitty yksiselitteistä syytä. Kunnanjohtaja Juha Valkama sanoo, että yksi syy notkahdukselle lienee se, että 2000-luvun alkupuolella syntyneistä uuraislaisista lapsista kasvoi täysi-ikäisiä ja ikäluokkia muutti pois esimerkiksi opiskelujen perään. Uuraisten väkimäärän positiiviseen kehitykseen sysäyksen antoi muun maussa Hirvaskankaan tonttitarjonta, kun kunta ja yksityiset maanomistajat yhdessä kaavoittivat alueelle omakotitontteja vuosituhannen alkupuolella. Hirvasen koulu, joka oli oppilasmäärältään kutistunut melko pieneksi, alkoi saada lisää uusia oppilaita. OppilasUurainen kestävälle kasvu-uralle Muuttotappiovuosi herätti kutsuttu. Uuraisten kunnalla on tarjolla omakotitontteja useilta eri alueilta. Sarkolassa on myynnissä rantatontteja ja aivan keskustasta tontteja löytyy esimerkiksi Kisatieltä. Myös yksityisillä maanomistajilla on tontteja myynnissä. Valkama sanoo, että kunOuti Raatikainen on monella tapaa tyypillinen henkilö, joka mielii muuttaa maalle. Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo sanoo, että nuoret aikuiset sekä vuotta. – Onhan se kätevää, kun parin askeleen päässä on kaikkea kaupasta teatteriin. Sitten tulee se mutta. Oma henkinen hyvinvointini vaatii metsää viereen ja omaa pihaa. Harjun puistoalue ei ihan riitä tähän tarpeeseen. Sienestykset, marjastukset ja villiyrtteilyt eivät oikein toimi täällä kaupungissa. Olen sitä paitsi hyötyliikkuja, enkä osaa lähteä kuntosaleille liikkumaan. Niinpä Raatikaisen katse on suuntautunut maaseutuasumiseen. Tyypillisesti hän kuitenkin toivoo tulevan asumuksen sijaitsevan suhteellisen lähellä Jyväskylää. – Siellä on työ ja harrastuksia, joten mahdottoman kauas ei voi muuttaa. Uuden kodin hän toivoo löytyvän Jyväskylän pohjoispuolelta. – Väliaikainen asumuskin eli vaikkapa vuokralla asuminen on yksi vaihtoehto. Maaseudulla on edelleen ongelmana perikuntien omistamat pääosin tai kokonaan tyhjinä seisovat talot. Asiasta on puhuttu kyllä vuosikaudet, että olemattomalla käytöllä olevat kiinteistöt kannattaisi laittaa ainakin vuokralle. Maaseudulla on todella vähän vuokraasuntoja. takeskusta jäi kehityksessä vähän jalkoihin. – Kunta on harrastanut aktiivista maankäyttöä keskustan alueella viimeiset kymmenen vuotta. Tästä esimerkkinä on vaikkapa uuden S-Marketin tontti. Valkama sanoo, ettei kunta voi jäädä markkinoinnissaan ja kasvupyrkimyksissä laakereilleen lepäämään. – Väestökehitys halutaan pitää kestävällä kasvu-uralla ja se vaatii jatkuvia toimenpiteitä. Jyväskylän ympäryskunnilla on mahdollisuuksia ja olemme käynnistämässä kolmen kunnan yhteistyötä esimerkiksi kuntamarkkinoinnissa. Uuraisten lisäksi yhteistyössä ovat mukana Toivakka ja Petäjävesi. Tällä hetkellä Uuraisten väestökehitys näyttää siltä, että kuluvana vuonna on sekä luonnollista väestönkasvua että muuttovoittoa, Valkama myhäilee. Ja se on nykyaikana saavutus. mäkin olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli kasvua halutaan. Kasvun mahdollisuuksia siis on, vaikka vastikään julkistetut väestöennusteet povaavatkin sekä Uuraisille että Toivakkaan laskusuuntaa. ”Harjun puisto ei ihan riitä” yli 50-vuotiaat naiset ovat innokkaimpia muuttajia. Raatikaiselle maaseutu ja kylät ovat tuttuja paikkoja niin asuinpaikkoina kuin työnkin puolesta. Raatikainen on hankeammattilainen, joka on viime ajat työskennellyt Saarijärvellä ja Uuraisilla Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeessa. Raatinen on asunut kerrostalossa Jyväskylän keskustassa viimeiset pari määrä kasvoi siinä määrin, että pihaan tuotiin viipalekoulu ja loppuviimein rakennettiin kokonaan uusi koulu. Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä 173 oppilasta perusopetuksessa ja esikoulussa. – Lapsiperheiden suosiossa on ollut myös Oikarin alue, jota on paratiisiksikin Kokemus hyvästä elämästä liitetään edelleen vahvasti maaseutuun
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a » sivu 08 ? Ali ja Fatih Aydin ovat palvelleet nälkäisiä uuraislaisia jo 15 vuoden ajan. Koronavuonna 2020 heidät palkittiin Vuoden uuraislaisina. ? UURAINEN Hanna Lahtinen Turkkilaissyntyiset Fatih ja Ali Aydin apujoukkoineen uuraislaisten ja vähän muidenkin nälkää jo 15 vuoden ajan. Veljesten kotikylän mukaan nimetty pizzeria Alansa on uuraislaisille rakas, mutta hiukan ehkä jo itsestäänselvyys. Kun Sale muuttui S-Marketiksi ja siirtyi torin laidalta pois, vaikutti se kaikkiin torin ympärille jääneisiin liikkeisiin. Eniten ehkä kuitenkin Alansaan. Parturiin ja kynsihoitolaan tilataan aika ja pankkiin ja apteekkiin mennään yleensä silloin kun on tarve, mutta pizzan ostopäätös tehdään usein hetkessä. Kun Alansan uunista ei enää leijaile herkullinen tuoksu suoraan kaupan parkkipaikalle, niin jonkin verran pizzoja, kebabeja, falafelejä, salaatteja ja muita herkkuja on varmasti jäänyt ostamatta. – Hiukan on hiljentynyt. Näin pienessä kylässä olisi parasta, jos kaikki liikkeet olisivat torin ympärillä näkyvillä ja lähellä toisiaan, mutta tilanne on nyt tämä. Perjantai ja viikonloput ovat meillä yhä hyvin vilkkaita, Fatih Aydin sanoo. Olisiko tänään pizzapäivä? Hän, kuten varmasti moni muu, toivoo, että vanhaan Saleen tulisi erimerkiksi rautatai tarvikekauppa tai muu yritys, joka vilkastuttaisi torin seutua jälleen. Kaikki me voimme toivoa, mutta se mihin oikeasti pystymme vaikuttamaan, on että käytämme uuraislaisia palveluja. Ja jos haluamme keskustan pysyvän elävänä, niin käytämme kylän kivijalkaliikkeitä. – Uuraislaiset miehet tykkää kebabista, pizzassa ja muutenkin, kertoo Fatih Aydin. Naisten suosikki taas on nimensä mukaisesti Naisten pizza, johon tulee kanaa, vuohenjuustoa, tuoretta tomaattia, rucolaa ja paholaisenhilloa. Listalta erilaisia annoksia löytyy useita kymmeniä ja niitä voi vielä varioida lisäkkeillä omaan makuun sopivaksi. Listalta löytyvät myös esimerkiksi Jokihaara-, Kyynämöinen-, Kangashäkkija Höytiä Sporttipizzat. Myös Uuraisten salibandyjoukkueilla, Kuukka Gunnersilla ja KuuMilla on omat nimikkopizzansa, joista jokaisesta menee 1.50 euroa joukkuiden tukikassaan. Olisiko tänään pizzapäivä? suutta lehden toimittajana. Suostuin riemuiten ja tein lehteä lähes yksin. Lehden taitto oli aivan ihanaa. Sain Toivakastakin paljon ystäviä ja tuttuja ja juoksin kuin sokea kana tilaisuudesta toiseen. Aili Tahvosen ja Jouni Parkkosen ja kunnantoimiston henkilökunnan kanssa meillä synkkäsi hyvin. Erästä vanhaa mummoa Huikon kylällä haastatellessani join elämäni ensimmäisen täyden kupillisen kahvia, kun en voinut mitenkään kieltäytyä. Joutsan Seutu kun omisti lehden, tutustuin sen päätoimittajaan Markku Parkkoseen. En nähnyt häntä koskaan, vaan yhteys pelasi koneella ja puhelimella ja Hanna Lahtisen välityksellä. Markku oli tiukka eikä sietänyt jälkikorjauksia, kuten Hanna, joka on kärsivällinen kaikessa. Hanna antoi minulle mahdollisuuden tehdä hyvin monenlaisia juttuja ja jotenkin näin vanhana olin seestyneempi kirjoittaja eikä enää ollut tarvetta mitenkään revitellä. Tuli hiljaisempia vuosia perhesyistä, mutta yksi aikakausi alkoi, kun Hanna jo Joutsan seudun aikana rupesi lehteä pyörittämään. Oppilaansa kanssa oli mielettömän antoisaa työskennellä ja lehden uusi omistaja Lea Lerkkanen alkoi maksaa ihan oikeaa palkkaa ihan tilitoimiston kautta ja toimituksen osoite siirtyi Uuraisille. Palkka meni kaikki veroihin, mutta kiersihän raha. Olen kiitollinen lehdelle näistä yli 40 vuodesta maailman mukavinta työtä. Työ on rikastuttanut elämääni valtavasti. Toivon lehdelle pitkää ikää ja lukijoita joka perheeseen. On hienoa lukea se diginä jo tiistaina ja keskiviikkona painomusteelta tuoksuvana. Tellervo Lehtoranta Timo Kässi Jyväskylän Ympäristölehden perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Lehden nimi ja kustantaja ovat vaihtuneet muutaman kerran, samoin lehden levikkialue. Nyt lehti tunnetaan nimellä PaikallisUutiset ja levikkialueena ovat Toivakan ja Uuraisten kunnat. Omistajanvaihdoksista ja ilmestymisalueiden muutoksista huolimatta lehti on säilyttänyt toimituksellisen sisältönsä paikallisuutta arvostavana ja lukijoitaan kunnioittavana mediana. Kunnon lehden tavoin PaikallisUutiset on tilattava lehti. Vuosikymmenien mittainen suhde paikallislehteen on monelle enemmän rakastava kuin välinpitämätön. Suhteeni lehteen alkoi urheilukilpailujen tuloksista. Piirikunnallisten hiihtokilpailujen tulokset uutisoitiin lähes tuoreeltaan. Kymmenvuotias hiihtäjä oli ylen onnellinen tultuaan mainituksi lehdessä, vaikka sijoitus oli sarjan häntäpäässä. Vuosikymmenet ovat tehneet lehdestä kotiseutuyhdistyksen korvaajan. Tässä onkin monen paikallislehden voima: lehti on viikoittain lukijoiden, mainostajien ja järjestöjen käytössä. Muutaman kympin sijoitus paperitai digilehden vuosikertaan antaa hyvän kuvan kotiseudusta reaaliaikaisesti. Kuusikymmentä vuotta on pitkä aika, lähes ihmiselämän mittainen. PaikallisUutisia alettiin julkaista suuren yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Sadattuhannet kansalaiset lähtivät kotiseudultaan työn ja toimeentulon perään. Yhteiskuntatieteilijät nimesivät ilmiön suureksi muutoksi. Muuttovirta vei etelän suuriin kaupunkeihin tai Pohjanlahden yli Ruotsiin. Uuraisten väkiluvusta suuri muutto vei kolmanneksen. Muuttoon löytyy aina erilaisia syitä. Puhutaan työntävistä tai vetävistä syistä. Suuri muutto oli molempia ja kohdistui erityisesti agraari-Suopuiden kirjaaminen jakolautaan ja apteeraaminen siirtyi historiaan. Agraariyhteiskunnan muutosta nopeutti sotasukupolven vanheneminen. Sotatöissä olleille miehille luvattiin maata korvaukseksi palveluksesta isänmaalle. Rintamamiehet hyökkäsivät korpien kimppuun. Kolmea vuosikymmentä myöhemmin oltiin tilanteessa, jossa aika ajoi ohi pienviljelyyn perustuvan maatalouden. Nouseva sukupolvi ei ollut enää turpeeseen sitoutunut. Yhteiskunta ei pystynyt tekemään hallittua muutosta, jossa työtä ja leipää olisi tarjottu kotiseudulta. Työtä tarjoavat markkinavoimat olivat muualla, suurissa kaupungeissa, Ruotsissa, Amerikassa ja Australiassa. Modernin yhteiskunnan valmistamiseen tarvittiin työvoimaa ja sitä täältä aitovieriltä löytyi. Ihmisten irtautuminen suuren muuton seurauksena lähtö kotiseudultaan oli monelle kova paikka. Perheet, suvut ja kylät hajosivat modernisaation paineessa. Tässä yhteiskunnallisesti haastavassa tilanteessa paikallislehdillä oli merkittävä tehtävä. Ne tarjosivat monelle kotiseutuaan kaipaavalle lähtijälle ajantasaista tietoa, mitä entiselle kotikylälle kuuluu. Tätä juttua varten selailin 8. vuosikerran Ympäristölehtiä vuodelta 1971. Lehdissä oli paljon hyvin toimitettuja juttuja, joita oli toimittaja tai avustajat tehneet. On vaikea uskoa, että tekoälyllä voisi korvata hyvän toimittajan kirjoituksia. Toivottavasti lehti jatkaa samalla tasa-arvoisella ja herkällä linjalla seuraavat vuosikymmenet. Kiitos Hanna ja Maarit. kolumni meen ja metsätyömiesten työmaille. Ihmistyö ja hevosvoimat syrjäytettiin traktoreilla, puimureilla, lypsykoneilla ja motoilla. Digitalisaatio tuli ryminällä pelloille ja metsiin. TukkiYmpäristölehti perustettiin samana vuonna 1964 kun muutin perheeni kanssa Uuraisille. Mekin sen heti kohta tilasimme. Olimme sitä mieltä, että se kuuluu kaikkien paikkakuntalaisten tilata ja lukea. Usein se oli 12-sivuinen, aina mustavalkoinen ja hauska. Kylillä tapasi ihmisiä, joista juuri oli paikallislehdessä kerrottu. Väinö Mikkolan ja hänen vaimonsa tapasin Jyväskylässä, lehden perustajat. Heillä oli oma tapansa tehdä lehteä. Ilmoitukset lätkäistiin ensiksi sivuille ja tyhjä osa täytettiin suuresti muokatuilla jutuilla, jotka olivat löytyneet Keskisuomalaisesta. Mikkosilla oli apumiehenä Mauno Ihanti. Hän sai kannuksensa kirjoittamalla maakuntalehdessä jutun metsurista, joka metsässä tapasi pienen vihreän miehen ja kommunikoi hänen kanssaan. Myöhemmin Manu tunnusti, että juttu oli huuhaata, mutta kyllä sitä luettiin ja moni uskoikin. Vuonna 1977 kävin Uuraisten kivikoulun kellarissa, missä nuorisoja raittiussihteeri Pirkko Lemetyinen, nyttemmin Honkanen, työskenteli. Ihanti tuli jutun toivossa käymään siellä ja etsi avustajaa Uuraisilta. Hän oli jo silloin vakituinen toimittaja ja kohta lehden omistajakin. Me Pirkon kanssa huusimme: – Ota meidät! ja Manu ojensi kätensä ja sanoi: – Olette palkatut. Palkkaa ei meille tosin paljon maksettu, vain työn iloa ja hienoa tunnetta nähdä oma juttunsa lehdessä taitettuna kuvan kanssa. Kirjoitin alkuaikoina myös monta valtuustopakinaa. Kunnaninsinööri Juhani Nojonen kävi minua neuvomassa: – Älä noin kirjoita, kirjoita ystävällisesti ja yritinkin. Elämän suuria hetkiä oli, kun Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen soitti ja pyysi töihin lehteensä ja Heikki Kässi pyysi minua mieheni Aarnen kanssa ostamaan koko lehden. Ei minulla ollut uskallusta kumpaankaan, kun olin niin tykästynyt Höytiän lasten opettamiseen, kouluun ja kylään. Anoppikin ihmetteli lehtityötä, jota paiskittiin iltakaudet. Mauno Ihanti lehden omistajana tarjosi sittemmin minulle vuoden sijai? Paikallislehtityöstän Tellervo Lehtoranta on palkittu myös Uutismedialiiton Antti-patsaalla. Maailman mukavin työ
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a » sivu 09 Yritysvierailuilla tutustutaan yrittäjän arkeen Siivouspalvelua suurella sydämellä ? uurainen Hanna Lahtinen Siisti koti on ihana asia. Oikeaa arjen luksusta. Usein se on myös kaukainen haave. Elämässä on niin paljon tekemistä ja menemistä, että pyykkivuori kasvaa korkeuksiin ja kenkämeri valtaa eteisen. Ja kun tulee ikää ja kaikenlaista kremppaa, ei arkipuuhatkaan suju kuten ennen, vaikka olisi aikaakin. Onneksi on sellaisia ihmisiä kuin Milla Hakkarainen, joka vakuuttaa, että siivoaminen on hänen intohimonsa. – Minulla on kotona kielto, että iltakahdeksan jälkeen ei saa siivota. Ystävienkään luona en aina malta olla tarttumatta riepuun ja erityisesti nautin imuroinnista, hän nauraa, mutta ymmärtää myös ihmisiä, joille siivoaminen ei ole luontevaa ja helppoa. Nyt hänellä on onneksi oma yritys, jonne hän voi kanavoida suurta siivousintoaan ja helpottaa samalla kanssaihmisten elämää. Millan kotija siivousapu tarjoaa luotettavaa ja laadukasta kotisiivousta tai vaikkapa muuttosiivousta ihan kaiken ikäisille ja ikäihmisille myös muutakin arkiapua, kuten suihkuapua tai kaupassa käyntiä, asiointipalvelua tai apua pihatöissä. – Oman yrityksen perustaminen on ollut mielessä jo jonkun aikaa ja elokuun alussa siitä viimein tuli totta, Kangashäkissä asuva Milla Hakkarainen kertoo. Hän on opiskellut taloushallintoa ja edelliset työpaikat ovat olleet pankissa, tilitoimistossa ja kaupan alalla. Asiakaspalvelua on toki myös siivousala. Puskaradion kautta hän on löytänyt jo joitakin asiakkaita, mutta vielä on kalenterissa tilaakin. Siivouksen sisällön voi räätälöidä juuri asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. – Asiakkaiden kanssa on tosi mukava jutustella ja tulee valtavan hyvä mieli, kun voi tuoda arkeen helpotusta, hän kertoo. Milla Hakkarainen ei ole perheen ainut yrittäjä, vaan myös hänen miehellään Ilkalla on metallituotteita valmistava yritys. Myös Millan äidillä on ollut siivousalan yritys ja häneltä uusi yrittäjä myös on saanut hyviä vinkkejä. – Kyllä se madalsi oman yrityksen perustamista, kun yrittäjyys on perheessä jo tuttua ja olen Ilkkaa hänen yrityksessään autellut. Aloittamiseen sain onneksi apua myös Keski-Suomen Yritysidealta, hän kiittelee. Siivoustyön ostamisen voi vielä vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä ja voi jatkossakin, mutta hallitus kaavailee kiristyksiä ensi vuoden alusta. Yksityisten kotija siivouspalvelujen tarve kuitenkin tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa. ? Milla Hakkarainen ei likaa ja sotkua pelkää, vaan nauttii, kun saa tehdä puhdasta jälkeä. Minun lauluni soi Uuraisilla ? Tekstiilikauppa Metka Ompelu on aivan uusi yritys Uuraisilla, mutta historialtaan pitkä. Yrittäjä Päivi Savolainenkin on vetänyt sitä jo 20 vuotta. Avajaisia vietetään huomenna torstaina, mutta Jari-Pekka Koponen, Juha Valkama ja Samuli Mattila pääsivät tutustumaan viittä vaille valmiiseen kauppaan jo viime perjantaina. Oppaana toimi myös Lala-koira. Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen vieraili viime perjantaina Uuraisilla tutustumassa alueen yrityksiin ja yrittäjiin. Päivä alkoi yrittäjien aamukahveilla, josta suunnattiin seuraamaan koivun kaatoa ja kantojyrsintää Rakennusja metsäpalvelu Paanaset Oy:n Jyrki ja Otto Paanasen toimesta. Seuraavaksi tutustuttiin pian avattavaan Tekstiilikauppa Metka Ompeluun. Iltapäivällä kohteina olivat tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Kaivutyö Salmela Oy, jossa toisen polven yrittäjät Antti Salmela ja LeenaKaisa Flyktman kertoivat alan kuulumisia. Leitz Kes Metalli Oy valmistaa, myy ja huoltaa puuteollisuuden teriä ja teräkokonaisuuksia. Toimitusjohtaja Risto Tupamäki esitteli vieraille konehallia. Lopuksi vierailtiin Kuljetus Tannermäki S & T Oy:lla, joka ajaa yötä päivää leipää koko pitkään Suomen maahan. – HL nuntaina Uuraisten seurakuntakodilla oman tärkeän kappaleensä kuoroversiona kuulevat kirkkoherra Antti Toivio, Hirvasen koulun rehtori Kati Möttönen, kunnanjohtaja Juha Valkama, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matleena Kivelä ja monialatoimija Viivi Rautiainen. Tarinat kappaleiden takaa utelee kirjastonjohtaja-kulttuurituottaja Minna Vilenius. Vieraiden kappalevalinnat ovat suuri salaisuus, mutta sen verran kuorolaiset paljastavat, että nyt mennään sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle ja todella kauas perinteisistä kuorokappaleista. Sovituksista vastaa Heidi Arvonen. Hän ei ole paljastanut kuorotovereilleen sitäkään, kenelle mikin kappale kuuluu. Myös yleisö pääsee arvailemaan. – Haastavia lauluja, eikä kaikki olleet ennestään tuttujakaan, kuorolaiset kauhistelevat. Kuoroa säestää pianisti Andras Szabo ja tapahtumaa varten koottu tietenkin Minun lauluni -bändi. – Hienosti ovat kuorolaiset ottaneet vaikeatkin kappaleet omikseen ja bändi kannattelee upeasti kokonaisuutta, kuoronjohtaja Sari Eirtola-Loukola kehaisee. Konsertissa kuullaan myös vierailevana solistina Eewert Salmea. Omia elämänsä lauluja kuorolaiset eivät ole vielä ehtineet miettimään, mutta ehkäpä sen aika on konsertin jälkeen. – HL Elämäni biisi -ohjelman uusi kausi on alkanut telkkarissa. Syksyn toisessa ohjelmassa oman elämänsä biisin esitteli myös Uuraisilla varttunut kirjailija Maaretta Tukiainen. Myös kansalaisopiston alaisuudessa toimiva Uuraisten Viihdelaulajat on aloittanut syyslukukautensa ja pikkuisen normaalia jännittävämmissä merkeissä. Kuorolainen Maija Nieminen kertoi ystäväporukassaan järjestetystä televisioohjelman innoittamasta illanvietosta ja toinen kuorolainen Heidi Arvonen sai idean Uuraisten Viihdelaulajien omasta Minun laulunikonsertista ja sai innostettua muut laulajat mukaan. Syyskuun viimeisenä sun? Syysaurinko helli kuorolaisia ensimmäisessä kokoontumisessa, taustalla tulevan konsertin näyttämö, Uuraisten seurakuntakoti. Vasemmalta Annikki Kässi, Tuula Rokkamäki, Sirpa Forsberg, Maija Nieminen, Sari Rimmi, Mirja Kaartinen, Sari Vuorenmaa, Sari Eirtola-Loukola ja Eeva-Maija Sipinen. Kuvasta puuttuu Minun lauluni-konsertin äiti Heidi Arvonen.
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a Miten kauas mopolla piäsöö, osa 2 » sivu 10 Jotta Pappa-Tunturilla voi ajella kauas ja pitkään tarvitaan muutamia ajoa helpottavia juttuja. Aikaisemmin tein pidemmät matkani lähes vakiolla, polkimilla ja käsivaihteisella -79 Tunturillani. Tarakalle pakkasin sivulaukut ja muovilaatikon, vaatteita, työkaluja ja varaosia varten. Kaksivaihteisena tuolla mopolla ei juuri välityksiä viritelty, hiemankin pidempi ylämäki täydessä kuormassa ja polkimiakin melkein tarvittiin, jotta mäen päälle päästiin. Nykyinen matkamoponi on -84 mallin jalkavaihteinen Pappa, jossa parannuksia on hieman enemmän. Tärkein on nelivaihteinen moottori, joka mahdollistaa paremmin vääntävät välitykset. Moottorissa on myös huoltovapaampi ja varmempi kärjetön sytytys. Ehkä eniten helpotusta ajoon antavat etuhaarukkaan kiinnitetyt jalkatapit, joiden avulla jalat saa pitkillä taipaleilla suoraksi. Mummolan hevosvetoisen haravakoneen penkin pelastin mopoani varten, jospa silläkin sais matkamopoiluun lisää mukavuutta. Tänä keväänä 19.-29.4. teimme moporeissun Ranskan viinialueille Bourdeauxiin. Hallan Pappojen järjestämälle retkelle lähti 16 mopoilijaa ja 17 mopoa. Toki koko matkaa ei ajettu mopoilla vaan ajan säästämiseksi matkasimme bussilla, josta poistimme penkkirivejä mopojen kuljetusta ja mukavampaa matkustamista varten. Bussin matkustamoon lastattiin kymmenen mopoa ja alakertaan loput seitsemän. Helsingistä Saksan Travemundeen matkustimme laivalla ja sitten Bremenin, Alankomaiden, Belgian ja Ranskan kautta Reimsiin, jossa ensimmäinen vierailukohteemme oli upea Pommeryn shampanjalinna. Shampanjat oli säilötty 40 metrin syvyyteen kaikkiaan 18 kilometriä pitkiin kalkkikiviluoliin. Samoissa luolissa oli myös upeita taideteoksia, niin maalauksina kuin eri materiaaleista valmistettuinakin ja kaiken kruunasi mahtava valaistus eri teoksille. Neljäntenä päivänä saavuimme kohteeseemme Cadillacin kaupunkiin, jossa sijaitsi majoituksemme ja matkan isäntämme Juha Berglundin ”kotiviinitila” Chateau Carsin. Juha on itse armoton mopomies ja aktiivinen kerholainen, niinpä viinitilan varastosta löytyikin kaksi, sinne jo aikaisemmin vietyä PappaTunturia. Ensimmäinen tehtävämme olikin noiden mopojen huoltaminen. Tulevat ajoretkemme Juha ajoi mukanamme tuomalla -59 Tunturilla ja toinen noista viinitilan mopoista tuli ajokiksi retkemme kokille, kahden Michelin tähden Markus Aremolle. Ensimmäiseen varsinaiseen mopopäivään lähdimme Gujanista, läheltä Atlantin rantaa. Seitsemäntoista Pappa-Tunturin letka herätti ihailua ja ihmetystä pienissä kaupungeissa, kylissä ja ympäröivillä maanteillä. Suomen liput hulmusivat mopoissamme kun saavuimme lounaspaikkaamme Arcachonin kylään. Ravintolan vieressä veneet nököttivät köliensä varassa pohjamudassa, sillä vuorovesi oli vienyt kaiken veden kauas merelle. Matka jatkui kohti Atlantin rantaa ja Biskajan lahtea, jossa pääsimme ajamaan Euroopan suurimmille dyyneille Pylaan. Hiekka oli valtaamassa kokonaisen kylän ja heti dyynien takana ajoimme läpi valtavien metsäpaloalueiden Biscarossen pieneen satamakylään. Seuraavana ajopäivänä puimme yllemme sadevarusteet, sillä sadekuuroja oli luvassa koko päiväksi. Reittimme kulki läpi tilojen, kylien ja viinitarhojen. Uskomatonta, mutta missään ei ollut viljatai perunapeltoja vaan viinitarhoja ja upeita tiloja, kaikkialla oli siistiä mutta näimme kyllä vanhoja hylätyn näköisiäkin rakennuksia. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Chateau Fayau, jossa Juhan ystävä esitteli meille tilaansa ja tuotteitaan punaviiniä ja makeita valkoviinejä. Kävimme myös toisella tilalla, jonka omisti jo eläkkeelle siirtynyt vanha lääkäri, isäntämme ystävä hänkin. Tilan päärakennus oli vanha, kaunis ja tyypillinen ja sen yhdessä siivessä sijaitsi kalustoja eläinsuojat. Myös kellarimestarin asunto, viinin valmistukseen tarvittavat tilat sekä upea museoosio olivat kiintästi osana rakennusta. Tuohon viinitilaan kuului vain kaksi hehtaaria viinitarhoja, mikä kuulemma riitti noiden laadukkaiden, makeiden valkoviinien tuottamiseen. Seuraavana päivänä ajoimme jälleen upeissa, kumpuavissa maisemissa Saint Emilionin vanhaan kaupunkiin, siellä näimme historiallisen kalkkikivestä tehdyn keskustan ja kallioon kaiverretun monoliittikirkon. Kyseinen kunta valittiin vuonna 1999 ensimmäisenä viinitarhana UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Sateen yltyessä ajoin yhdestä mutkasta pitkäksi, mutta kaverit jäivät odottamaan ja kun palasin ajoimme muun porukan perässä Chateau Leydet -Valentiniin. Tilan isäntä Fred ja kokkimme Markus loihtivat meille upean Piknikin. Retkemme päätösillallinen nautittiin sitten Chateau Carsinissa, jossa iltaamme emännöi Juhan tytär Nea Berglund. Illallisella pääsimme nauttimaan kevään ensimmäistä valkoista parsaa ja vasikan sisäfilettä yhdessä talon viinien kanssa. Paluumatkamme aloitimme jälleen bussilla edessä 850 kilometriä, joiden aikana ohitimme mm. tulevan olympiakaupungin Pariisin pahimpaan kello viiden ruuhka-aikaan. yöpyminen Belgian SaintGislainissa ja edelleen kohti Saksan Travemundeä n. 750 km. Tuolla matkalla vierailimme Bramschen katolisen seurakunnan keskelle suota rakennetussa kirkossa. Seurakunnan kirkkoherrana toimii suomalainen Juha Eerola, joka esitteli meille kirkon ja tarjosi kahvit yhdessä raparperipiirakan kanssa. Hampuria lähestyessämme jouduimme jälleen 45 minuutin ruuhkaan, mutta ehdimme paluulaivaamme ajoissa. Kun keväällä kaivoin matkamopoani esille yli 70 senttisen lumen takaa, en vielä tiennyt mihin Tunturilla huhtikuussa lähdetään. Tällä retkikertomuksella halusin kertoa, että kyllä Mopollakin Piääsee ja Pitkälle, mutta mukavampaa on tehdä matkaa yhdessä, hyvässä porukassa. Ja matka jatkuu Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen… Teijo Haapakoski ? Mopolla pääsee vaikka Atlantin rannalle. Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien puhelinpalveluja uudistetaan www.hyvaks.fi #hyvaks #hyväarkikaikille Seuraavat puhelinpalveluihin liittyvät muutokset tulevat voimaan tiistaista 24.9. alkaen: • Joutsan, Luhangan ja Toivakan alueella lääkärija hoitajavastaanoton puhelinpalvelu palvelee sinua numerossa 014 269 0200 arkisin kello 8–16. • Uuraisten lääkärija hoitajavastaanoton puhelinpalvelu palvelee sinua numerossa 014 336 6880 arkisin kello 8–16. • Toivakan vastaanoton aikaisempi palvelunumero poistuu käytöstä. Poistuvassa numerossa nauhoite ohjaa sinut soittamaan vastaanoton palvelunumeroon. • Ajan peruutuksissa sinua palvelee jatkossa hyvinvointialueen yhteinen lääkärija hoitajavastaanoton ajanvarauksen peruutusnumero 014 266 0161 arkisin kello 8–16. Ajantasaiset tiedot terveysasemien palvelunumeroista löydät verkkosivultamme.
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a SeurapalSta » sivu 11 uuraISteN YHDIStYS VOIMISteluJa urHeIluSeura uuraISteN raIKu tenniksen seniorivuorot ke klo 18–20 ja la klo 15–17. Kysy lisää ja ilmoittaudu mieluusti ennakkoon 0400 548 909/Eki. LentopaLLon sekavuorot tiistaisin ja torstaisin klo 19.30–21 koulukeskuksen liikuntasalissa. Talvikauden aloitus tällä viikolla. junioriLentopaLLon (2012-2014 syntyneet) harjoitukset keskiviikkoisin klo 18– 19.30 Höytiän koulun salissa ja perjantaisin klo 17.30–19 Koulukeskuksen salissa. Ryhmä on täynnä! jaLkapaLLo 10-13 syntyneiden yhdistelmäjoukkueen harjoitukset Uuraisten keskuskentän viheriöllä maanantaisin ja torstaisin klo 17.30–21. 14-15syntyneiden junioreiden ryhmä harjoittelee ma ja to klo 17.30–19. 16-17 syntyneiden paLLokouLu, kysy lisää uuraistenraiku.fi HöntsäjaLkapaLLo to klo 19.30–21 tekonurmikentällä KYYNÄMÖISteN KYlÄYHDIStYS alajaosto uuraISteN urHeIlIJat tyttösäHLy ja äijäsäHLy jatkuvat kesätauon jälkeen syyskuussa. Tervetuloa mukaan yläkouluikäiset ja sitä varttuneemmat pelaajat! Vuorot koulukeskuksen salissa sunnuntaisin: tyttösähly klo 17–18.30 äijäsähly klo 18.30–20 Syyskauden maksu Uuraisten Urheilijoiden jäseniltä max. 45 €, määräytyy osallistujamäärän mukaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: TyttöSähly: Tanja 040 741 5147 ÄijäSähly: Pasi 040 573 0702 yLeisurHeiLun saLiHarjoitukset alkavat Kiepissä ma 7.10. klo 18. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Reijo p. 0444401221. uuraistenurheilijat.com Liity jäseneksi ja tule mukaan toimintaan! Jäsenmaksut vuodelle 2024: Lapset 5 € (0-17 vuotta), Aikuiset 15 €, Kannatusmaksu 30 €. tiistain teemajumppa tiistaisin klo 19–20. Vaihtelevat teemat ja välineet. Syyskuu: Pumppi + Kehonhuolto. kuntonyrkkeiLy keskiviikkoisin klo 18.30–19.30 koulukeskuksen auditoriossa. oHjattu kuntosaLi lauantaisin klo 11–12. kauden 2024-2025 Lasten ryHmien iLmoittautuminen osoitteessa www. uuraistenurheilijat.com/liinat syyskuussa aLLe 4-vuotiaiLLe LapsiLLe iLmainen temppurata tiistaisin klo 17.15–18. Lapsi temppuilee radalla yhdessä vanhemman tai jonkun muun läheisen aikuisen kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. to 19.9. klo 18 biLjardikerHo Kynkkälässä. ti 24.9. klo 17.30 jousikerHo Kiepissä. kyLäLeHteen aineistoa reijolle 10.10. mennessä. Kirjoita juttuja, muisteluksia ym. Kuvat tervetulleita. tiedoksi: kiepin messut la 23.11. klo 10–14. Myyntipaikkavaraukset p. 044 440 1221. jäsenmaksun 2024 voit maksaa suoraan tilille FI53 4766 0010 0069 77, perhe 15€ / aik. 10€ / lapsi 5€ ja kannatusjäsen 35€. kyLätaLo kynkkäLä vuokrattavissa kokousten, juhlien ja tapahtumien pitopaikaksi. Kysy lisää Tuija Piesala p. 0400 811 376, tuija.piesala@gmail.com ja www.kyynamoinen.fi Mll uuraISteN paIKallISYHDIStYS perHekaHviLa perhekeskuksella perjantaisin klo 9.30–11.30. Aamupala 2 €/perhe. Tervetuloa nautiskelemaan ja voimaantumaan! uuraISteN NuOrISOSeura bingo tiistaisin klo 18.30. d&d pelikerholle tulossa jatkoa syyskuussa. Lisätietoja Otto-Pekka Kerämaa 044 493 7172 tai otto.keramaa@ nuorisoseurat.fi HÖYtIÄN KYlÄYHDIStYS karHunpesän peLivuoro lauantaisin klo 17–18.30. Sählyä, sulkista ym. Tervetuloa mukaan! www.hoytia.fi Facebook: Höytiän kyläyhdistys tOIVaKaN-JOutSaN YHDIStYS tOIVaKaN YHDIStYS 4H-kerHot MAANANTAISIN klo 12.30–13.15 Kankaisten 1-2 lk klo 13.15–14.30 Kankaisten 3-6 lk klo 15–16.15 Toivakan Safkasankarit, 4-6 lk (koulukeskuksen kotitalousluokassa) TIISTAISIN klo 15–16 Toivakan 4-6 lk 4H-puuhakerho (4H:n toimitilassa) klo 17–18 Rutalahden puuhakerho (Suojarinteellä) KESKIVIIKKOISIN klo 13.15–14.30 Toivakan 1-3 lk 4H-puuhakerho (4H:n toimitilassa) klo 15–16 Toivakan lemmikkikerho 2-4 lk, Huom! uusi ryhmä! (4H:n toimitilassa) ILMOITTAUTUMINEN: Lähetä WhatsApp -viesti numeroon 040 511 8491/4H. ilmainen 4H-yrityskouLutus teamsilla Kolmen illan kokonaisuutena 17.9. & 19.9. & 24.9. Ilmoittautuminen jyvaskyla.4h.fi/4hyritykset LISÄÄ TOIMINNASTAMME www.toivakka-joutsa.4h. fi, toivakka-joutsa@4h.fi tai 040 511 8491 uuraISteN elÄKKeeNSaaJat 30 vrk:n kausiliput Valonväläys Tarjous koskee kaikkia* 30 vrk:n kausilippuja. Tarjoushinnat voimassa 23.–29.9.2024 Linkkipalvelupisteessä, verkkokaupassa, Waltti Mobiilissa ja R-kioskilla. Tarjouslippua ei voi ostaa Linkki-linjaautosta. *Kela-koulumatkatukilippu ei kuulu tarjoukseen. -20% Hyödynnä ilmaiset Valon kaupunki -kyydit 27.–28.9. Lisätietoja: linkki.jyvaskyla.fi boccia keskiviikkoisin klo 15.15–17.15 Höytiän koulun liikuntasalissa. Eläkeläisten kuntosaLivuoro lauantaisin klo 10–11. keiLaiLu alkaa maanantaina 23.9. klo 14 Saarijärven Liikelataamossa os. Rentontie 7, Saarijärvi. Kimppakyydit lähtevät Selma-tilan pihasta klo. 13.30. LentopaLLoa koulukeskuksen liikuntasalissa tiistaisin klo 15.30–17 lohkolla 1. EKL:n Keski-Suomen piiri järjestää syysriennot hotelli keurusselällä 4.10. klo 11 alkaen. Osallistumismaksu 25€/hlö. Ilmoittaudu Ainolle (040 8422 816) 20.9. mennessä. Äänekosken ja Suolahden yhdistykset järjestävät LeikkimieLisen keiLatapaHtuman äänekosken keilahallissa 25.10. klo 10. Osallistumismaksu 20 €/joukkue. Joukkueen koko 3 henk. Lämpimästi tervetuloa entiset ja uudet kävijät toimintaan mukaan! Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia toimintaana, ota yhteyttä pj. Mariittaan p. 040 844 6087 tai sihteeri Ainoon 040 8422 816. Huom. Jos osoitteesi muuttuu, otathan yhteyttä jäsensihteeri Sirkkaan, sirkkanie@gmail. com tai soita 050 581 5377. Uuraisten Eläkkeensaajien tilinumero on FI 18 4766 0010 0174 04. uurainen.elakkeensaajat.fi Sivuilta löydät tietoa ja kuvia yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista. kuntosaLi eläkeläisille lauantaisin 10–11. möLkky kesätorstaisin Leinikinpuistossa klo 13–14.30. Tule pelaamaan! keiLaiLu saarijärven Liikelataamossa 1.10. klo 13.30. Lähtö klo 12.45 kimppakyydeillä Selma-tilan pihasta. Tervetuloa mukaan! bingoretki multian yhdistyksen vieraaksi kimppakyydeillä ma 30.9. klo 12 Selma-tilan pihasta. 1 bingolappu 2 euroa ja 3 bingolappua 5 euroa. Lukupiiri ke 2.10. klo 13 Marja-Leena Liukkosella. Tutustutaan Sirpa Kähkösen tuotantoon. kerHo alkaa pe 4.10. klo 13 seurakuntakodilla. Mukana Kuulo ry. 1.11. kerhossa mukana seniorineuvolan Jaana. YHDISTYKSEN TILINUMERO matkojen ja muiden maksujen maksamista varten on FI62 4766 0010 0166 12. PIIRITOIMISTON PUHELINNUMERO on 040 717 2732. Kaikille retkille ilmoittaudu Simolle, 0400 975 443. ADRESSEJA saat Mirjalta, Pirkolta ja Tellervolta. Yhdistyksen nettisivut ovat osoitteessa elakeliitto.fi/yhdistykset/uurainen ja Facebooksivut osoitteessa Eläkeliiton Uuraisten yhdistys ry. syyskausi avattu hienolla retkipäivällä! kuntosaLi: ke klo 15–16 yhdistyksen oma vuoro. Kuntosalin ovikoodit vaihdettu 4.9. Leena, 040 7629 554 kertoo uuden. pe klo 8 ja 9 eläkeläisten ohjattu kuntosali. La klo 8–11 maksuton eläkeläisten vuoro (kunta). raamattupiiri yhteistyössä toivakan seurakunnan kanssa aloittaa to 19.9. klo 13 ja jatkuu 2 vk välein. kerHo to 26.9. klo 12 srkkodilla Yhdessä kohti aivoterveyttä. Vieraana aivoterveyslähettiläs Pirjo Tiikkainen, Muistiyhdistys. Kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen, kahvimaksu 3 €. Kerho Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10. kerhovieraana kirjailija anna pölkki kangasniemeltä. KOTISIVUT: elakeliitto.fi/toivakka FAcEbOOK: Eläkeliiton Toivakan yhdistys. Uuraisten keskustaan avataan UUsi palveleva tekstiilikaUppa! Monipuolinen valikoima kankaita, vaatteita, lankoja ja ompelutarvikkeita odottaa myymälässä. Tarjolla on myös osaavaa korjausompelupalvelua. tekstiilikauppa metka ompelu Liike avataan torstaina 19.9. Kuukantie 8, Uurainen Palvelemme tiistaista perjantaihin klo 9–17 tervetuloa käymään! tekstiilikauppa metka ompelu • Vaatteita • Lankoja • Ompelutarvikkeita • Korjausompelua Avoinna ti-pe klo 9–17 tervetuloa! Kuukantie 8, Uurainen <<<<< Tämän kokoinen toistuva ilmoitus (min. 3 kertaa, ei tarvitse olla peräkkän) 26 €/kerta + alv <<<<< 2 x 80 pmm kokoinen ilmoitus viikolla 38 takatai sisäsivulla (etusivu täynnä) 150 € + alv Paikallisia tapahtumia: tilaa PaikallisUutiset! Paikallisia ihmisiä: tilaa PaikallisUutiset!
PAIKALLISUUTISET » Keskiviikkona 18.09.2024 60 vuotta paikallisia uutisi a Uuraisten Keskustan kuntayhdistyksen syyskokous pe 20.9.2024 klo 17 kunnanvirastolla. Luottamuspaikkavalinnat Hallitus » sivu 12 ••• Seurakunnat ••• • alanSa taitajat • Viikon sana, Anneli Haapala Uuraisten helluntaiseurakunta En osaa rukoilla Kyläja möKKitalKKari Kuivalainen • Mökkitalkkari • Kiinteistönhuolto • Rakentaminen ja remontointi • Juomavesikaivohuollot Marko Kuivalainen 050 5427 998 Ammattiylpeydellä paikallisilta katontekijöiltä. p. 0400 167062 sunkatot.fi K AT TO R E MO N T I T Ulkoverhoukset, peltityöt, katonkorotukset. • Huollot ja korjaukset • Rengaspalvelut • Pesuhalli • Polttoöljytilaukset T OIVAKAN RENGASJA AUTOHUOLTO p. 0400 270 162 Toivakantie 27, TOIVAKKA upinauto@hotmail.com T oivakan Rengasja auTohuolTo p. 0400 270 162 Toivakantie 27, Toivakka upinauto@hotmail.com • Huollot • Korjaukset • • Rengaspalvelut • Pesuhalli • p. 045 262 7507, ToIVAkkA www.tomipirkkanen.fi TOMI PIRKKANEN OY AuTOhuOllOT RENgAsPAlvEluT KONEPAlvEluT ( traktori) • tontin raivaukset • energiapuuraivaukset • tienvarsiniitot Petri Paananen 040 7642 615 JORMAN SÄHKÖ OY jormansahko@jormansahko.fi JYVÄSKYLÄ Haapaniementie 1, Vaajakoski www.tj-katsastus.fi, p. 050 544 1099 Määräaikais-, rekisteröintija muutoskatsastukset, vakuutukset ja rekisteröinnit. Katsastamme myös pienet kuorma-autot. Kysy lisää! UUSI KOTIMAINE N KATSASTUS ASEMA VAAJAKOSK ELLA! TAKSI MATTI KoKKIlA Taksipalvelua Uurainen keskusta ja lähiympäristö 24/7 Kela toivetaksinumerot: • 4481 Seppo • 4482 erkki • 4018 Matti Esteetön henkilöauto 1+ 6 Esteetön henkilöauto 1+ 6 Tilataksi 1+ 8/invahissi p. 0400 179 384 Oleko kokenut hetken, jolloin et ole saanut sanaa suustasi. Hetken, jolloin ei ole ollut mitään sanottavaa, sanat ovat loppuneet kesken. Se voi olla kiusallista, varsinkin jos haluaisit kovasti sanoa jotain mutta et vain saa mitään järkevää ajatusta mieleesi ja suustasi ulos. Tällaista on varmasti tapahtunut useimmille meistä. Emme vain keksi sanottavaa. Emme aina keksi mitään sanottavaa myöskään Jumalalle. Syitä voi olla monia, mutta varmasti useampi kuin yksi ihminen on sanonut, että ei osaa rukoilla. Kokemuksena se voi varmasti olla vaikea tai ehkä jopa nolostuttava tai pelottava. Onneksi Jumala ei jätä meitä pulaan tässäkään asiassa. Ensinnäkin Jeesus opetti seuraajiaan rukoilemaan Isä meidän -rukouksen. Voimme rukoilla sen sanoin. Toiseksi Roomalaiskirjeessä sanotaan: Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ollaan siis rohkeita ja armollisia myös itsellemme. Voit sanoa Jumalalle, että en osaa rukoilla, auta minua. Tai voit vaikka olla vain hiljaa Jumalan edessä, aina ei tarvitse olla suunapäänä. Tai voit ”huokailla” asioita Jumalalle, ihan kuin ajattelisit asiaa itseksesi. Rukous ei ole monimutkainen suoritus vaan puhetta Jumalalle. Aivan samoin kun kerrot asioita ystävällesi, voit kertoa niitä myös Jumalalle. Hän kyllä tietää, miksi sanoja ei aina löydy. Ehkä ne tulevat myöhemmin. JumAlAnpAlVEluKSET Su 22.9. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkossa, Johanna mehto, markku Aho. dIAKOnIA Seurakuntakodilla: Torstaisin klo 10 Yhteinen aamu aamuhartaus, aamupalaa ym. mukavaa, tervetuloa! Tiistailounas tiistaisin klo 13, lounas ja kahvi 5 €, tervetuloa! Diakoniapäivystys keskiviikkoisin klo 10–13. RAuHAnyHdISTyS pe 20.9. Raamattuluokat klo 19 Su 22.9. pyhäkoulut klo 11.30 ja Seurat klo 16 Kastettu: Aabel nikolas Olli Kukkapalvelu Calla p. 045 8533 650 Parikkalantie 190, Kyynämöinen AVOIMET OVET LA 28.9. KLO 12–16 www.kukkapalvelucalla.fi KUULUTUS Päätös asumisessa syntyvän lietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä Jyväskylän seudun jätelautakunta on päättänyt kokouksessaan 12.9.2024 14 § siirtää kunnan vastuulle kuuluvan saostusja umpisäiliölietteen jätteenkuljetuksen kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi 1.6.2028 alkaen Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa. Jätelautakunnan päätös valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä aineisto pidetään yleisesti nähtävillä 17.9.-23.10.2024 välisen ajan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja jätelautakunnan verkkosivuilla osoitteessa jyvaskylanseutu.fi/jate/kuulutukset Päätökseen saa hakea muutosta jätelain 137 §:n mukaan valittamalla kirjallisesti 23.10.2024 mennessä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (osoite Raatihuoneenkatu 1, 13100 HÄMEENLINNA) siten kuin kuntalaissa säädetään. Lisätietoa: Saana Minkkinen, puh 040 648 8200 Jyväskylän seudun jätelautakunta To 19.9. klo 9–14 Lähetyskirpputori ja kahvila 9–13. klo 17–21 Kaikille avoin Olohuone-ilta. Su 22.9 klo 11 Jumalanpalvelus, liisa Finch, Jyrki Hakonen Ma 23.9. klo 18.30–20 naisten raamattupiiri. Ti 24.9. klo 18.30 Rukousilta. Veikko muistelee muutimme Toivakkaan vuonna 1989 ja pian muuttomme jälkeen silloisen ympäristölehden (paikallisuutiset) päätoimittaja Mauno Ihanti otti yhteyttä ja pyysi lehden avustajaksi. Ihanti oli syntynyt vuonna 1951, kuten itsekin olen. Siitä alkoi nyt jo yli yli 35 vuotta kestänyt toivakkalaisen elämänmenon uutisointini paikallislehteen. Ihannista tuli ympäristölehden päätoimittaja dramaattisten tapahtumien seurauksena edellisen päätoimittajan Hannu Mikkolan saatua surmansa Ranskassa 21.1.1981 Val´d Iséressä tapahtuneessa lumivyöryonnettomuudessa. Hannu mikkola oli lehden perustajan Väinö Mikkolan poika. mauno Ihanti oli värikäs persoona ja hänen visionsa eivät aina mahtuneet tavalliseen muottiin valetun ihmisen elämänkuvaan. Arvokasta on se, että Ihanti kehitti edelleen jo toimivaa paikallislehteä paikallisten tapahtumien tiedottajana. paikallislehdestä saamme nykyisinkin monipuolisemman kuvan pienen maaseutukuntamme elämästä, kuin mitä päivälehtien suppea tiedottaminen kertoo. En muista vuosilukua, mutta se tapahtui Ihannin aikana. Hän oli lähtemässä taittamaan viikoittaista lehteä, mutta huomasi, että kaikki tuohon lehteen tarkoitetet tekstit olivat hävinneet. Kiire oli kova ja jutut piti saada pieksämäelle painoon lähes heti. Ihanti ei keksinyt muuta ratkaisua tuohon tilanteeseen, kuin sen, että hän otti niin paljon minun kirjoittamiani ja julkaisemattomia juttuja ja kuvia, että sai sen viikon lehden täyteltyä. lehden ilmestyttyä toivakkalaiset sanoivat minulle lukeneensa juuri Veikko Ripatin julkaisun. Sillä lehdellä toimituksen väki pitikin hauskaa pidemmän aikaa. Ihanti toivoi toivakkalaistenkin parasta. pääkirjoituksessaan 21.2.1991 ilmestyneessä lehdessä hän sanoi toivakkalaisista seuraavaa. – Minulla on Toivakkaan parin vuosikymmenen tuntuma. Pitäjässä asuu erittäin mukavia ja ystävällisiä, vähintään neljännessavolaisella huumorilla varustettuja ihmisiä. Mutta olen huomannut, että aina ajoittain he innostuvat kisailemaan, kuka missäkin asiassa on oikeassa ja vie voiton. Ne kisat ovat uuvuttavia, eikä kaikista erotu selvää voittajaa. Toivoa sopii, että jo lähitulevaisuudessa kisakumppanit etsittäisiin pitäjän ulkopuolelta, totesi Ihanti ja lopetti kirjoituksensa sanoihin – Älkää hyvät toivakkalaiset suunnatko energiaa kehitystä vastaan, vaan sen puolesta. nuo sanat ovat hyvä ohje nykyäänkin. paikallislehden merkitystä ei voi vähätellä, kun ajatellaan asioiden ja tapahtumien ylöskirjaamista historiaamme ajatellen. paikallislehden vuosikerrat sisältävät suuren määrän tapahtumia sekä kertomuksia ihmisistä ja kylien rakennemuutoksista. niissä taas on paljon tietoa, jota ei voi myöhemmin löytää mistään muusta tiedostosta. seiniä kaunistavat toivakkalaisen taiteilija Pellervo Lukumiehen maalaukset. Vuonna1991 Carita Forsman siirtyi toimittajasta päätoimittajan tehtäviin. lehden nimi muuttui samalla ympäristölehdestä Jyväskylän ympäristöja maalaiskuntalehdeksi. lehden omistajat ovat vaihtuneet monesti samoin, kun lehden päätoimittajakin. Vuosien saatossa olen pysytellyt toimituksen matkassa mukana. Toiminta lehden avustavana toimittajana on ollut mielenkiintoista ja avartavaa. Veikko Ripatti JumAlAnpAlVEluKSET Su 22.9. klo 10 messu kirkossa. Seppo Hautalahti, Sievänen. Su 29.9. klo 11 mikkelinpäivän perhekirkko. diakoni Elina Sarlund, lastenohjaaja Eija Kinnunen. Vuoden aikana kastettujen perheet kutsutaan kirjeellä, kastelinnut luovutetaan. Kirkkokahvit. dIAKOnIA Pe 20.9. klo 11–12 keittopäivä srk-kodilla. maksuton. Vapaaehtoinen kolehti Toivoa Toivakkaan -keräykseen. Lahjoitusruokia ja avustuksia voi kysyä diakonilta 040 716 4221/elina.sarlund@evl.fi AIKuISTyÖ Käsityökahvila maanantaisin srk-kodilla klo 17–20. To 19.9. klo 13 raamattupiiri srk-kodilla. Eläkeliitto ja seurakunta, Olavi Jouttijärvi. La 28.9. Tommi & Bandin konsertti On pERuTTu! Su 29.9. klo 15 Rauhanyhdistyksen seurat srk-kodilla. KASVATuS Olkkari-ilta perheille keskiviikkoisin klo 17.30 srkkodilla. Perhekerho perjantaisin klo 9.30 srk-kodilla. toivakanseurakunta.fi Su 22.9. klo 16 pyhän hengen ilta. mauno Ihannin laaja elämännäkemys tuli esiin muun muassa siinä, että hän rakennutti pihtiputaan Elämäjärvelle tienvarsikappelin, jonka rakentaminen ei tapahtunut minkään seurakunnan nimissä. Ihanti totesi rakentaneensa kappelin Kaikkien kulkijoitten kappeliksi ja sanoi, että se on tarkoitettu kulkijoiden hiljentymispaikaksi ihonväriin, rotuun tai uskontoon katsomatta. Kappeli on pieni, mutta sisältää arvokasta nähtävää. Kappelin sisä