Mieli virkeäksi Tee työkavereille hupaisa jäynä! s. 20 PAPERI PAPERI PAPERI Tunteet pinnassa Viimeinen rulla perinteitä kunnioittaen s. 16 Nro 1/2012 27.1.2012 54. vuosikerta Pe nt ti Vä ns kä 20 12 Koulutus &Lomat Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. Ari Liirus tahtoi oppia perusasiat ”Koulutus toi paljon uutta tietoa.” Koulutuskale nteri ?Aikataulu t, hakuohjeet, rahoitus 9 tapaa viettää edullinen loma ?Jäsenedu t, lomapaikat, hakuohjeet Muut jäsenedut ?Vakuutuk set, alennukset, lehtietu jne. M uis ta kä ytt ää jäs en etu si! Sa at rah an arv ois ta hy öty ä Ota talteen! Lehden välissä on liite, joka kertoo jäsenetusi ”Olen ollut yhteydessä 228 maahan ja kymmeniin tuhansiin ihmisiin.” Olli Pasuri, s. 31 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 1/2012 Nro 1/2012 27.1.2012 54. vuosikerta Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. paljon uutta tietoa.” Aikataulut, hakuohjeet, rahoitus 9 tapaa viettää edullinen loma ?Jäsenedu t, lomapaikat, hakuohjeet Muut jäsenedut ?Vakuutuk set, alennukset, lehtietu jne. M uis ta kä ytt ää jäs en etu si! Sa at rah an arv ois ta hy öty ä Lehden välissä on Lehden välissä on liite, joka kertoo jäsenetusi Ja taas jaksaa Työssä jaksamiseen on monia konsteja. Jari Ukkonen on innostunut käymään kuntosalilla. Heikko euro auttaa Lomautusten sijaan koulutusta s. 8 Li itt o 01_etusivu.indd 1 1/18/2012 7:47:12 PM
Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on jälleen uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaa kuvasto 2012 ilmaiseksi! Lähetä kuponki postitse tai faksaa tilauspalveluumme (08) 488 1200. Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Korhosenkatu 24, 85310 Sievi as. Puh. (08) 488 11, fax (08) 488 1200 info@sievi.com I www.sievi.com UUSI KUVASTO 2012 Kyllä kiitos! Lähettäkää minulle Sievi 2012 -kuvasto ilmaiseksi. Odotan yhteydenottoanne. Nimi Tehtävä yrityksessä Yritys Osoite Puh. Sähköposti Sievin Jalkine Oy Tunnus 5004828 85003 VASTAUSLÄHETYS Sievin Jalkine Oy maksaa postimaksun ? 02-3_sisältö.indd 2 1/18/2012 7:46:38 PM
Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus: Vientiteollisuus pitää Suomesta huolta. 4-9 Kuorimo 4 UPM ja Stora Enso tuottavat pian kaupallista nanosellua. 6 Venäjän korkeat tuontitullit alenevat. 8 Heikko euro auttaa metsäteollisuutta. 10-15 Reportaasi Konstit ovat monet työssäjaksamiseenkin. Ja taas jaksaa. 16 Myllykoskella päättyi yli sadan vuoden työ. 20 Työpaikkajäynät piristävät. Kerro omasi ja äänestä paras! 24 Maailman paperi: Sanomalehtien levikki kasvaa. Intiassa. 25 Parasta elämässä: Olli Pasuri tykkää morsettaa. 26-30 Hiomo 26 Ensi kesänä paperiliittolaiset huvittelevat Lintsillä! 27 Jäsenetu: Keurusharjun loma-asunnot 28 Ansioturva muuttui vuoden alussa. 30 Paperiliitto-lehti sai hyvät arvostelut lukijoilta. 31-34 Taukotila 31 Ratkaise sudokut ja ristikko. 32 Viime vuoden liidokkikisan voittaja on ratkennut! 33 Elämä(n) laatua: Anneli Auvinen virkistää itsensä käsitöillä. 34 Varamies empii paperin ja muovin välillä. 16 Seppo Sihvolan viimeinen rulla Myllykosken tehtaalla on tehty. 10–15 Vapaalla virkistynyt työntekijä on virkeämpi myös töissä. Tähän uskoo myös Jari Ukkonen Savon Sellun voimalaitokselta. Pentti Vänskä Johannes Wiehn 32 Synttärisankari Anu Koskinen juhlii Intiassa. Paperiliitto ?/???? ? ”Vedimme kuin hullut marraskuun ja varsinkin joulukuun.” Harri Kortelainen, s. 8 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on jälleen uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaa kuvasto 2012 ilmaiseksi! Lähetä kuponki postitse tai faksaa tilauspalveluumme (08) 488 1200. Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Korhosenkatu 24, 85310 Sievi as. Puh. (08) 488 11, fax (08) 488 1200 info@sievi.com I www.sievi.com UUSI KUVASTO 2012 Kyllä kiitos! Lähettäkää minulle Sievi 2012 -kuvasto ilmaiseksi. Odotan yhteydenottoanne. Nimi Tehtävä yrityksessä Yritys Osoite Puh. Sähköposti Sievin Jalkine Oy Tunnus 5004828 85003 VASTAUSLÄHETYS Sievin Jalkine Oy maksaa postimaksun ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Reima Kangas 4 Seppo Kuosmanen nostaa nanoselluastiaa VTT:n laboratoriossa. 02-3_sisältö.indd 3 1/18/2012 8:14:30 PM
Valvomo Kuorimo kertoo alan uutiset Vastarannan supi Pääkirjoitus Paperiliitto 1/2012 ? Teksti ja kuvat Reima Kangas Sekä UPM että Stora Enso aloittivat Nanosellun esikaupallisen tuotannon viime vuoden lopulla. Kaupalliseen tuotantoon pääsy kestää siitä pari vuotta. Stora Enson koelaitos on Kaukopään tehtailla Imatralla. Yhtiö teki ensimmäiset koeajot kartonkikoneella, mikrokuiduksi kutsumallaan massalla, ennen joulua. – Uskomme, että pääsemme täysimittaiseen tuotantoon ja mikrokuitusellun käytön testaamiseen kartongintuotannossa ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, Imatran tehtaiden tehtaanjohtaja Marko Pekkola sanoo Etelä-Saimaassa. UPM:n ? brilliselluksi kutsuma nanosellu tehdään Espoon Otaniemessä. UPM valmisti ? brilliselluloosalla lujitettua erikoispaperia ensimmäistä kertaa tehdasmittakaavassa lokakuussa. Paikka oli Tervasaaren tehdas Valkeakoskella. Periaatteessa helppoa VTT:n laboratoriossa Espoossa teknikko Seppo Kuosmanen johtaa veteen sekoitettua esikäsiteltyä selluloosaa laitteeseen, joka muistuttaa lastenruokatehtaan ruuansoseutinta. Ulostuloputkesta valuu saaviin vaaleaa tahnaa – nanosellua. Sen valmistus on näin yksinkertaista – vai onko? – Periaatteessa kyllä, sanoo tutkija Panu Lahtinen. Käytäntö on aivan toinen. Nanosellua tehdään niin, että hienonnetaan selluloosan kuidut äärimmäisen pieV ientiteollisuuden merkitystä Suomelle ei voi koskaan korostaa liikaa. Vientiteollisuus tuottaa verotuloa noin 40 miljardia euroa, eli puolet siitä mitä hyvinvointipalveluiden tuottamiseen tarvitaan. Vientiteollisuus työllistää suoraan 400 000 ihmistä ja arviolta noin miljoona ihmistä työskentelee välillisesti viennin parissa. Niiden maiden, joiden talous on surkealla tolalla, tilanne johtuu juuri siitä, että viennin osuus ei ole riittävä. Esimerkiksi Kreikassa viennin osuus bruttokansantuotteesta on vain 21 prosenttia. Tämä ei riitä pitämään maasta huolta. Suomessa viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 39 prosenttia. Mikäli osuus painuisi alle 30 prosentin, sen nostaminen olisi jopa mahdotonta. Tilanteemme huolestuttaa. Käynnissä olevan presidenttipelin aikana huolestuminen on vain kasvanut, sillä missä ovat ehdokkaiden puheet Suomen talouden selkärangasta, vientiteollisuudesta? Rohkeat avaukset teollisuuden energiakysymyksistä, rakentavat keskustelut raaka-aineista ja kriittiset keskustelut yritysten yhteiskuntavastuusta? Entä miksi teollisuuden logistiikan hinnasta ja esimerkiksi rikkidirektiivistä ei ole puhunut kukaan? Jos media kiinnostuisi edes pienen osan viennin tilanteesta suhteessa Guggenheimin museohankkeen saamaan kiinnostukseen, niin uskoisi viestin menevän perille niille, jotka päättävät vientiteollisuuden mahdollisuudesta pärjätä Suomessa. Toki, jos Suomi pysyy luottokelpoisuudeltaan erinomaisena eli kolmen A:n maana, niin näitä museokeskusteluita voidaan käydä. Mutta jos vientiteollisuudella ei ole mahdollisuuksia toimia, niin jo jalkapallomuseon ylläpitäminenkin voi olla vaikeaa. P AAA-maan selkäranka Missä ovat ehdokkaiden puheet Suomen talouden selkärangasta, vientiteollisuudesta? Ei auta. Näillä eväillä mennään! Nanosellu lähtee liikkeelle UPM ja Stora Enso tuottavat nanosellua kaupallisesti noin kahden vuoden kuluttua. Tästä se lähtee. Seppo Kuosmanen kärrää nanosellua. niksi, nanometriluokkaan, jolloin aineen ominaisuudet muuttuvat täysin. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Erilaisiin tuotteisiin tarvitaan sellukuidusta erilaisia karkeusasteita. Jotta onnis04-5_kuorimo.indd 4 1/18/2012 8:37:22 PM
Silppua Paperiliitto 1/2012 ? laiseksi. Seppo Kuosmasen käyttämän laitteen sisällä on kaksi erikoisvalmisteista jauhinkiveä, joiden välissä selluloosakuitu hienontuu. Miten jauhinkivillä voi päästä nanometrien tarkkuuteen ja saada sellaista tuotetta kuin haluaa? – Se on vaikeaa, mutta nyt se jo onnistuu. Pitää lukea massaa, silmä kertoo, sanoo Kuosmanen, joka on käyttänyt laitetta kaksi vuotta. Taustalla on joukko laatumittauksia ja systemaattinen tutkimustyö. Puhtaus suurin haaste Toinen tapa hienontaa sellukuitua on johtaa veteen sekoitettu sellu laitteeseen joka hajottaa kuitua nesteen virtauksen ja paineen avulla. Panu Lahtinen toteaa, että laboratoriossa seisovalla ? uidisaattorilla he pystyvät jo automatisoimaan prosessin. Kymmenen samanlaista laitetta riittäisi jonkin kokoiseen nanosellun tuotantoon, satakertainen määrä isoonkin laitokseen. Kun siirrytään laboratoriosta tehdastuotantoon, suurin haaste on Lahtisen mukaan prosessin puhtaanapito. Siinä pitää päästä aivan eri tasolle kuin perinteisessä tehtaassa – biologiseen puhtauteen. Toinen haaste on saada massa pysymään kyllin tasalaatuisena ja kolmas kustannustehokkuus. – Sen kannalta jatkokuljetus on ratkaiseva tekijä. Ei ole kustannustehokasta kuljettaa massaa tällaisena, kun siitä 98 prosenttia on vettä, sanoo Lahtinen. Aivan uusia tuotteita Teknologiapäällikkö Pia Qvintus arvioi, että nanotekniikka on keskeinen seikka metsäteollisuuden uudistamisessa. – Se on paperiteollisuuden high techiä. Sen avulla saadaan aivan uusia tuotteita. Tavoitteena ei ole tuottaa nanosellua vain paperiteollisuudelle, vaan myydä myös muille teollisuuden aloille, sanoo Qvintus. Uudet ominaisuudet avaavat valtavia mahdollisuuksia selluloosan käytölle monella teollisuuden alalla. Siksi nanosellua on tutkittu kiivaasti eri puolilla maailmaa vuosien ajan. Stora Enso investoi Kaukopään nanoselluhankkeeseen 10 miljoonaa euroa. Yhtiö tekee myös yhteistyötä esimerkiksi VTT:n ja yliopistojen kanssa. UPM, VTT ja Aalto-yliopisto muodostivat neljä vuotta sitten yhteisen tutkimusryhmän, jossa työskentelee keskimäärin 40 henkeä. Ryhmä on maailmanlaajuisestikin ajatellen suuri, ja tuloksia on syntynyt. – Suomi on tutkimuksessa ihan kärjessä, sanoo Pia Qvintus. Hän johtaa tutkimusryhmää VTT:n osalta. Seppo Kuosmanen ja Panu Lahtinen kuuluvat samaan tutkimusryhmään. Lahtinen toteaa esimerkkinä, että he pystyvät valmistamaan nanosellusta ? lmiä metritolkulla rullatavarana. – Koeajot olivat viime vuonna, ehkä ensimmäisenä maailmassa, Lahtinen sanoo. P Työtapaturma johti kuolemaan Simpeleellä Tapaturma: M-real Simpeleen tehtaan arkittamolla sattui joulukuun lopussa työntekijän kuolemaan johtanut tapaturma. Turma sattui yövuoron alkupuolella, kun työntekijä oli kartonkirullan liitosta valmistellessaan joutunut rullan ja telaston väliin. Tutkinta turman syistä on kesken. Henkilöstölle järjestettiin turman jälkeen kriisiapua ja keskustelutilaisuuksia työterveyshuollon ja SPR:n kriisityöntekijän kanssa. Äänekoskelta vähennetään 169 henkeä Sulkeminen: M-realin Äänekosken tehtaan hienopaperikone on tehnyt viimeisen rullansa. Joulukuussa päättyneiden ytneuvottelujen tulos oli, että kone suljetaan ja tehtaan arkituskapasiteetti muutetaan kokonaisuudessaan taivekartongille. Henkilöstövähennyksen tarve putosi neuvottelujen alussa ilmoitetusta enintään 180:stä 169 henkilöön. Irtisanottavista on työntekijöitä 139. M-real on luvannut toimia yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja lisäksi edistää työllistymistä tarjoamalla uusia työtehtäviä yhtiöstä tai Metsäliitto-konsernin muilta liiketoiminta-alueilta. Premium Board lomauttaa Juankoskella Lomautus: Kesällä toimintansa aloittanut kartonkitehdas Premium Board Juankoskella aikoo lomauttaa 140 henkeä talven ja kevään aikana. Yt-neuvottelut lomautuksista alkoivat tammikuun toisella viikolla. Lomautukset kestäisivät enimmillään 90 päivää. Ne koskevat ainakin tuotannon, kunnossapidon ja laboratorion henkilöstöä. Konkurssiin mennyt kartonkitehdas saatiin käyntiin rekrykoulutusten avulla. Niistä viimeinen päättyi joulukuun lopulla. Tehtaaseen viimeksi tulleet työntekijät ehtivät näin ollen saada vasta ensimmäisen tilinsä ennen lomautusneuvottelujen alkua. Nanosellu lähtee liikkeelle xxx NANOSELLU Noin prosentti nanosellua runkomassan joukkoon saa paperista tai kartongista 30–50 vahvempaa. Nanosellulla voi korvata muovia pakkauksissa ja vaikka huonekalutai autoteollisuudessa. Esikaupallisen tuotannon aikana yritykset tuottavat pienehköjä määriä nanosellua, hiovat tuotantoprosessia ja etsivät yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Massaa tuotetaan pieniä määriä myös asiakkaiden kokeiltavaksi. Tästä se lähtee. Seppo Kuosmanen kärrää nanosellua. Purkin keskellä olevassa tahnassa on noin prosentti nanosellukuitua. Etualan kiteissä kuitupitoisuus on 4 prosenttia. Jos veteen sekoitetaan 25 prosenttia nanokuitua, aineen päällä voi kävellä. Tutkija Panu Lahtinen esittelee laitetta, jolla sellukuitu jauhetaan laboratoriossa pienen pieneksi. tuisi, pitää tietää, millaista kuitua mihinkin tuotteeseen tarvitaan. Sitten pitää osata hienontaa sellukuitu oikeanM-Real irtisanoi Äänekoskelta 169 henkeä. 04-5_kuorimo.indd 5 1/18/2012 8:37:35 PM
Kuorimo kertoo alan uutiset Silppua Paperiliitto 1/2012 ? Puoshaka Eeva Eloranta-Jokela M etsäyhtiöt UPM, Stora Enso ja Metsäliitto tekivät puunostossa kilpailulainsäädännön vastaista hintayhteistyötä vuosina 1997–2004. Ylen mukaan Helsingin käräjäoikeuteen on jätetty viisisataa vahingonkorvauskannetta. Edessä on yksi Suomen suurimpia vahingonkorvaus-oikeudenkäyntejä. Metsänomistajien vahingonkorvausvaatimukset nousevat pitkälle yli 200 miljoonaan euroon. Mikä meni pieleen edunvalvonnassa? Miksei MTK huomannut suuryhtiöiden puukartellia ajoissa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila? MTK ei tosiaankaan kartellia havainnut. Metsänhoitoyhdistysten tarjoama puukaupallinen palvelu toi markkinoille kilpailua ja todennäköisesti esti kartellin kaikkein pahimmat vaikutukset. Tässä edunvalvonta toimi. Mitä MTK on tehnyt ja aikoo tehdä jäsentensä hyväksi kartelliasiassa? Olemme tarjonneet neuvontapalvelua ja laskelmia taloudellisista menetyksistä. Tässä olemme tuoneet realistisesti esille myös oikeuskäsittelyihin liittyvät riskit. Ryhmäkannemahdollisuutta meillä ei ole. P MTK ei tosiaankaan kartellia havainnut. Metsänhoitoyhdistysten tarjoama puukaupallinen palvelu toi markkiOlemme tarjonneet neuvontapalvelua ja laskelmia taloudellisista menetyksistä. Tässä olemme tuoneet realistisesti esille myös oikeuskäsittelyihin liittyvät riskit. Ryhmäkannemahdollisuutta meillä ei ole. Mikä meni pieleen? MTK ei tosiaankaan kartellia havainnut. Irtisanomisten määrä kasvussa Irtisanominen: SAK:n mukaan irtisanomisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Vuonna 2011 irtisanottiin yli 10600 työntekijää, kun vastaava luku vuonna 2010 oli hieman yli 8900. Määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin vuonna 2009, jolloin irtisanottuja oli lähes 20 000. Yt-neuvottelujen kohteena olevien työntekijöiden määrä on sen sijaan hiukan laskenut. Yt-neuvottelut koskivat vuonna 2011 hieman yli 56 000 työntekijää ja vuonna 2010 noin 60 200 työntekijää. Yksittäisen työntekijän kohdalla ytneuvottelut ovat siis aikaisempaa useammin päättyneet irtisanomiseen. Pörssiyhtiöt irtisanoivat Pörssiyhtiöiden osuus kaikista irtisanomisista oli viime vuonna huomattavan suuri, noin 70 prosenttia. Kolmena aikaisempana vuotena pörssiyhtiöiden osuus irtisanomisista on ollut alle 50 prosenttia. Eniten työntekijöitä vuonna 2011 irtisanoi Nokia (2 200 työntekijää). Seuraavina tulivat UPM-Kymmene (563) ja Itella (548). SAK:n kokoamat tilastot ytneuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista löytyvät osoitteesta www.sak.? (Ajankohtaista > Tilastot). Tiedot perustuvat pörssitiedotteisiin ja muihin julkisiin lähteisiin. Aina on oikea ikä Haaste: Vuosi 2012 on Euroopassa aktiivisen ikääntyminen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Työnteko, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Tämän EU:n teemavuosi 2012 ”Aina on oikea ikä” haluaa herättää huomaamaan, että myös vanhemmilla ihmisillä on oikeus osallistua täysillä yhteiskunnan ja yhteisönsä toimintaan, jatkaa työuraansa ja saada tukea itsenäiseen elämään. Sosiaalija terveysministeriö sekä Työterveyslaitos haastavat kansalaiset, kunnat, järjestöt, yritykset, työmarkkinajärjestöt ja muut kiinnostuneet mukaan. Aktiivisen ikääntymisen sivut löytyvät osoitteesta www. ttl.? /activeaging. köä siirtymäajan päätyttyä. Metsäteollisuus on laskenut, että nykyisen paperija kartonkituotteiden viennin mukaan tuontitullien lasku johtaa runsaan 10 miljoonan euron tullimaksujen alennukseen, mikä parantaa paperija kartonkituotteiden asemaa venäläisillä markkinoilla. Raakapuun vientitullit sen sijaan alenevat heti liittymissopimuksen rati? oinnin jälkeen. Havupuun euromääräinen vientitulli alenee noin puoleen ja lehtipuun noin neljännekseen nykyisestä. Vientitullien lasku tuo noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt nykyisellä raakapuun tuonnin rakenteella, ilmenee Metsäteollisuuden laskelmista. Halosen mukaan edessä on suuri muutos Venäjälle suuntautuvaan kauppaan ja sen odotetaan laajentavan suomalaisyritysten asiakaskuntaa Venäjällä. Halonen muistuttaa, ettei raakapuun vientitullien aleneminen kohdistu vain Suomeen, silTeksti Eeva Eloranta-Jokela Suomen metsäteollisuudelle tärkeiden tuotteiden vientija tuontitullit alenevat, kun Venäjä liittyy Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Venäjän WTO-jäsenyys astuu voimaan, kunhan maa rati? oi joulukuussa hyväksytyn liittymissopimuksen. Aikaa rati? ointiin on elokuun puoliväliin. – Venäjän jäsenyys parantaa Suomen kipailukykyä ja edistää raakapuun saantia, sanoo Jukka Halonen, Venäjä-asioiden päällikkö Metsäteollisuus ry:stä. Kymmenien miljoonien eurojen säästö WTO-jäsenyys alentaa Venäjän korkeita tuontitulleja. Metsäteollisuus ry luonnehtii muutosta maltilliseksi, sillä useilla tuotteilla on jopa neljän vuoden siirtymäaika. Kaikkiaan alennus on noin viisi prosenttiyksikVenäjän tullit alenevat Havupuun tullimaksi puolittuu, lehtipuun tulli putoaa neljäsosan. Puuraaka-aineen tuonti Suomeen 1975–2010 1975 1980 1990 2000 2010 5 10 15 20 Lä hd e: M et sä te ol lis uu s ry Miljoonaa kuutiometriä Venäjä Muut 10 15 20 Koivukuitu Havupuuhake Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtipuuhake Muut 29 % 33 % 9 % 8 % 6 % 15 % Raakapuun tuonti lajeittain vuonna 2010 Miljoonaa kuutiometriä Tuonti Venäjältä Tuonti muista maista, lähinnä Latviasta ja Virosta Kuva Kalle Kangas 06-7_kuorimo.indd 6 1/18/2012 7:38:20 PM
Silppua Paperiliitto 1/2012 ? Suoraa puhetta Nettikysymys Teksti Eeva Eloranta-Jokela Suomi on sitoutunut siihen, että metsän kasvu on niin paljon metsien poistumaa suurempi, että metsiin sitoutuu joka vuosi vähintään 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Durbanin ilmastokokouksessa tehty päätös mahdollistaa lisääntyvän puunkäytön Suomessa. Metsäteollisuus ry:n mielestä jatkossa on varmistettava, että metsiä koskeva ilmastopolitiikka kannustaa lisääntyvään puunkäyttöön eikä rajoita sitä. Ei luvassa lisäkuluja Pääministeri Jyrki Katainen vakuutti kokouksen jälkeen eduskunnalle, että päätöksillä ei metsäteollisuudelle lisätty taakkaa senttiäkään. Suomen metsäteollisuuden kilpailuasemaa parantaa Kataisen mielestä se, että ilmastosopimuksen tiekarttaan tulevat myöhemmin mukaan myös ne maat, jotka nyt eivät ole mukana. Metsäteollisuus ry:n energia ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom ei näe sopimuksen tuovan esteitä puunsaannille. – Metsäpäätöksistä ei pitäisi tulla hintalappuja metsäteollisuudelle, vakuuttaa Ahti Fagerblom. Fagerblomin mielestä on kuitenkin haittaa siitä, että EU on edelleen ainoa merkittävä taho vuoteen 2020 saakka, jolla on sitova tavoite päästöjen vähentämiseksi. Tilanne heikentää EU:ssa toimivan teollisuuden kilpailukykyä eikä hillitse tehokkaasti ilmastonmuutosta. P Pidetään itsestämme huolta Viime lehden kysymys: Teetkö uudenvuodenlupauksia ja mitä lupaat? Lupauksia oli tehty ja suurin osa niistä liittyi itsestä huolehtimiseen. Enemmän liikuntaa, vähemmän alkoholia ja tupakoinnin lopetus olivat yleisimmät lupaukset. Uusi kysymys: Onko sinulla lainaa? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? H armaasta taloudesta ja pimeästä työvoimasta puhutaan paljon. Eräs niistä kärsivä ryhmä on nuoret opiskelijat. Nuoret tarvitsevat opiskeluihin liittyen harjoittelupaikkoja työelämässä. Kaupoissa näkee usein nuoria suorittamassa harjoittelujaksoa. He tekevät kuuden tunnin työpäiviä, 20 minuutin tauolla. Ja ilman palkkaa. Työhön perehdytystä on monen tasoista, usein se on kuitenkin aika heppoista. Nuoret joutuvat suoraan työhön. Harjoittelijoita käytetään läpi vuoden, usean kuukauden jaksoissa. Näin ei toimita ainoastaan yksityisellä sektorilla, samaan sortuu myös julkinen sektori. Kunnilla harjoittelijoita hyödynnetään muun muassa päiväkodeissa ja keittiöillä. Hyvähän on, että nuori tutustuu työhön, mutta näillä harjoittelijoilla korvataan vakituisia työpaikkoja ja ilmaiseksi. Minusta tämä on harmaata taloutta, jota tässä muodossa on alettu pitää yleisesti hyväksyttävänä. P Riistävää kaksinaismoraalia Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Harjoittelijoilla teetetään töitä ilmaiseksi. Alan muutokset heijastuvat talousarvioon Liiton talous: Paperiliiton vuoden 2012 talousarvio perustuu 16 400 maksavaan jäseneen ja tilikauden ylijäämäksi tulee noin 0,5 miljoonaa euroa. Toimialalla tapahtuneet rakennemuutokset ja yleismaailmallinen lama ovat vaikuttaneet maksavien jäsenten määrään, sillä vuoden 2011 talousarvion pohjana käytettiin 17 200 maksavaa jäsentä. Talousarviossa toiminnallisten kulujen määrä on noin 8,9 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2011 vastaavaan lukuun on 4,4 prosenttia. Sijoitustoiminnan osalta noudatetaan hallinnon hyväksymää strategiaa eli sijoitetaan joukkovelkakirjalainoihin, kiinteistöihin ja maahan. Liiton talouspäällikkö Markku Leppänen toivoo, ettei tuleva vuosi ole yhtä synkkä kuin taakse jäänyt. – Talousarvion toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kuluvan vuoden aikana toimialalla tapahtumat muutokset eivät ole yhtä rajuja kuin vuonna 2011. Toivottavasti vältymme jäseniimme kohdistuvilta huonoilta uutisilta. Lomapaikat kuntoon Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion marraskuun kokouksessa. Talousarvioon sisältyy muun muassa liiton lomapaikkojen kunnostusta. Törmälään rakennetaan uusi saunarakennus ja Puralaan huoltorakennus. Särkelässä parannetaan Lohi-talon ja talonmiehen asunnon lämmöneristystä. Jäsenalennuksissa tapahtui muutos Hotelli Ylläs Saagan osalta sen jälkeen, kun Ylläs Saaga Oy myi marraskuun loppupuolella kiinteistönsä ja liiketoimintansa Holiday Club Resorts Oy:lle. Paperiliiton jäsenet saavat majoitushinnasta 30 prosentin alennuksen Holiday Club Ylläs Saagassa. Paperiliitto osti Holiday Club Resorts Oy:ltä 265 kappaletta lomaosakkeita eri kohteisiin Suomessa. Jäsenetuhintaisia lomaosakeviikkoja voi varata liiton www-sivuilla olevan linkin kautta. Metsä nielee päästöt Nosto FAKTA Durbanin ilmastokokous Joulukuussa 2011 pidetyssä kokouksessa päätettiin, että uusi sitova ilmastosopimus on tarkoitus saada tehtyä vuoteen 2015 mennessä ja voimaan vuonna 2020. Sen tavoite on koskea kaikkia maita. Kioton sopimus Nykyisiin päästövähennyksiin sitoutuneiden ns. Kioto-maiden velvoitteita jatketaan tänä vuonna sovittavan aikataulun mukaisesti. Kioton osapuolet kattavat vain 15 prosenttia globaaleista päästöistä eikä sen piirissä ole EU:n tärkeimpiä kilpailijoita eikä kaikkia suurimpia päästäjiä. Yhdysvallat ei ole velvoitteissa mukana ja jatkokauden ulkopuolelle jäävät myös Kanada, Japani ja Venäjä. Velvoittaa Euroopan unionin vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä yhteensä 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Ilmastokokouksen päätös ei tuone lisäkuluja metsäteollisuudelle. Durbanin päätös mahdollistaa lisääntyvän puunkäytön Suomessa. Stora Enso lä se koskee koko EU:ta. Vuonna 2010 Suomen paperija kartonkituotteiden viennin arvo Venäjälle oli noin 450 miljoonaa euroa. Puun tuonti lisääntyy Vanhempi tutkija Maarit Kallio Metlasta arvioi, että Venäjän puutullien aleneminen kasvattaa tulevaisuudessa puun tuontia Suomeen, kun kustannukset alenevat. – Venäjältä on tuotu kaikkia puutavaralajeja, mutta eniten koivukuitua, joten tullien aleneminen voi alentaa etenkin lehtisellun tuotantokustannuksia. Tuleva WTO:n jäsenyys poisti myös epäilyt puutullien nostamisesta. Vaikka muutokset kestävät aikansa, hinnat eivät ainakaan nouse, kun Venäjästä tulee jäsen. – Nyt voidaan luottaa siihen, ettei Venäjä ainakaan tule korottamaan tulleja nykyisestä 15 eurosta 50 euroon kuutiolta, kuten se on suunnitellut. Tullit tulevat jäämään enintään nykytasolleen, kertoo Maarit Kallio. P Pidetään itsestämme huolta Viime lehden kysymys: Teetkö uudenvuodenlupauksia ja mitä lupaat? Lupauksia oli tehty ja suurin osa niistä liityi itsestä huolehtimiseen. Enemmän liikuntaa, vähemmän alkoholia ja tupakoinnin lopetus olivat yleisimmät lupaukset. olivat yleisimmät lupaukset. Onko sinulla lainaa? ”Toivottavasti vältymme jäseniimme kohdistuvilta huonoilta uutisilta.” 06-7_kuorimo.indd 7 1/18/2012 7:38:32 PM
Kuorimo kertoo alan uutiset Laatua&Hylkyä & Hylkyä & Silppua Paperiliitto 1/2012 ? Hylkyä Kansainvälisen merenkulkujärjestön epäreilu rikkidirektiivi uhkaa lisätä vientikustannuksia. Hylkyä lisen merenkulkujärjestön epäreilu rikkidirektiivi uhkaa liTarttis tehrä jotain – tee kansalaisaloite Vaikuttaminen: Vaaditko rattijuopoille kovempia rangaistuksia? Toivotko tukea lapsiperheiden jaksamiseen? Kun pelkkä jurputus ei auta, kerää joukko nimiä ja laita juna liikkeelle. Suomessa otetaan 1.3.2012 käyttöön uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Uuden järjestelmän tavoitteena on edistää vapaata kansalaistoimintaa. Perustuslain uuden säännöksen mukaan oikeus lain säätämiseksi on vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella. Säännökset aloitteen tekemiseen löytyvät kansalaisaloitelaista. Kansalaisaloitteen vireillepanijana voi olla yksi tai useampi äänioikeutettu Suomen kansalainen. Vireillepanijan on nimettävä vähintään yksi edustaja ja varaedustaja hoitamaan asiaan liittyviä käytännön toimia. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset kerätään paperilla tai sähköisesti tietoverkossa. Eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäävät eduskunnan harkittaviksi. Eeva Eloranta-Jokela Paperitehtaissa ei olekaan toteutettu kaikkia tammikuulle aiottuja lomautuksiin. Kemissä koneet pyörivät, Jämsänkoskella on seisokin ajan koulutusta. Metsäyhtiöiden loppuvuodesta ilmoittamat lomautustarpeet karisivat tammikuussa monin paikoin. Jos joulukuussa näyttikin siltä, ettei tilauksia tule, tilanne muuttui vuodenvaihteessa. – Ennustettavuus on silti vaikeaa, sanoo UPM Kymin pääluottamusmies Pasi Untolahti. Tammikuun kolmantena keskiviikkona näytti siltä, ettei lomautuksia tule. Kymille uusia työpaikkoja Kymillä on varauduttu järjestämään tarvittaessa koulutusta lomautusten sijasta. Tähän pyritään muuallakin UPM:ssä. Tehtaalla varaudutaan myös rekrytoimaan. Neuvotteluja kahden ison arkkileikkurin työvoimatarpeesta käydään parhaillaan. Työpaikkojen määrää hän ei kerro. – Uudet työpaikat ovat silti äärimmäisen hyvä uutinen, Untolahti sanoo. Lomautusilmoituksia ei jaettu vielä myöskään UPM Jämsänkosken tehtaalla. SCosaston kahden seisokkiviikon ajalle on luvassa ainakin ensiapuja työturvallisuuskoulutusta. Stora Enson perui tammikuulle suunnitellut viikon mittaiset lomautukset painopaperitehtaaltaan Veitsiluodosta. Syyksi yhtiö ilmoitti markkinatilanteen paranemisen. Myös Oulun tehtaalla yt-neuvottelut Lomautustarve epävarmaa Heikko euro tuo voiteluapua. Reima Kangas Botnia on suuri sellun myyjä ja viejä, joten sen heijastelee nopeasti markkinoiden liikkeitä. Joutsenon sellutehtaan pääluottamusmies Harri Kortelainen toteaa, että ulkomaan vienti on vetänyt kuin siimaa. Tehdas teki viime vuonna uuden tuotantoennätyksen 603 035 tonnia. Tehtaan kapasiteetti on 675 000 tonnia. – Kiinalaiset tuntuvat painavan paperia tulemaan. Ei siellä ole vissiin sellaista lamaa ollutkaan kuin täällä. Meiltä aina mennyt paljon tavaraa Kiinaan, sanoo Kortelainen. Tehtaan vauhti vain kiihtyi loppuvuotta kohti. Joulukuussa tehdas teki kuukausituotannon ennätyksen 60 285 tonnia. – Vedimme kuin hullut marraskuun ja varsinkin joulukuun. Yhtiö asetti tavoitteeksi 600 000 tonnin haamurajan rikkomisen, sanoo Kortelainen. Hän arvioi, että osa sellusta saattoi mennä varastoon. Kortelainen ei kuitenkaan ole kuullut puhetta siitä, etteivätkö markkinat vetäisi yhä. Tuotantoa on jatkettu täyttä vauhtia tammikuussakin. Botnian Kemin sellutehtaallakin viime vuosi oli hyvä. Ennätyksiä ei kolkuteltu, mutta syy oli positiivinen, uudelleeninvestoinnit. – Siinä mielessä täällä tapahtui mukavia asioita, sanoo pääluottamusmies Matti Kettunen. Sellutehdas on pyörinyt normaalisti myös alkuvuodesta. Tilanne on kuitenkin hieman hämmentynyt Euroopan talous?Tuotantoennätys ei yksin auta Euron heikentyminen auttaa vientiä. Kuvassa Botnian sellupaaleja Ajoksen satamassa Kemissä. Laatua Suomen tärkeimmät vientituotteet Top 7: Mukana kolme paperiteollisuuden tuotetta. Harri Kortelainen sanoo, että vienti on vetänyt hyvin. Elina Orpana Suomen tärkeimmät vientituotteet Top 7: Mukana kolme paperiteollisuuden tuotetta. 08-9_kuorimo.indd 8 1/18/2012 7:34:10 PM
Silppua Näkymä Paperiliitto 1/2012 ? Tilasto Työn jatkuminen vei ansio-osan Irtisanominen: Varkauden tehtaan PK 2:n entinen paperikoneenhoitaja Jukka Pakarinen yllättyi pahasti, kun hän viime syyskuussa sai päätöksen ansiosidonnaisesta päivärahasta. Hänelle ei myönnetty korotettua ansio-osaa odotetusti. – Olin irtisanomisajan jälkeen töissä sellun puolella määräaikaisena. Huomasin, että sain korotettua ansio-osaa vain 20 päivältä, kun olisi pitänyt saada 100:lta, Pakarinen sanoo. Menetys on pyöreästi 2 000 euroa per työntekijä. Pakariselle summa on tuntuva, sillä töitä ei asuinpaikan Heinäveden suunnalta ole tarjolla, vaan hän on ollut syksystä lähtien työttömänä. Kymmenkunta Stora Enson Varkauden tehtaalta irtisanottua on kokenut saman. Tehtaalta sanottiin irti vuonna 2010 noin 200 ihmistä. Osa sai työsuhteensa jatkoksi määräaikaisen työn. Irtisanomisajan jatkaminen auttaisi Korotetuttua ansio-osa maksetaan pitkän työuran päätyttyä henkilölle, joka on tullut irtisanotuksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kun työ päättyy määräaikaisen työsuhteen päättyessä ei tuo peruste enää päde, vaan hakija menettää korotetun ansio-osan. – Tämän voi välttää, jos työnantaja suostuu jatkamaan irtisanomisaikaa sen sijaan, että työntekijän toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muutetaan määräaikaiseksi, Varkauden tehtaan varapääluottamusmies Timo Suhonen sanoo. Työnantajan kanssa voi myös yrittää sopia, että työntekijä on työttömänä vähintään yhden päivän irtisanomisen ja määräaikaisen työsopimuksen välillä. Huonoin vaihtoehto on täyden ansio-osan saamisesn toivossa kieltäytyä tarjotusta työstä, jolloin työntekijä saa enimmillään kolmen kuukauden karenssin työvoimaviranomaisilta. Paperiliitossa on nyt tehty valitukset varkautelaisia koskevista päivärahapäätöksistä. Timo Suhosen mielestä olisi paras, jos työttömyysturvalain tulkintaa muutettaisiin. Kuitupuun ja hakkeen tuonti Suomeen Tuhansia kuutiometrejä Lähde: Metsäntutkimuslaitos Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Hake 1/2009 1/2010 1/2011 10/2011 Lokakuussa 2011 haketta tuotiin 309, koivukuitua 241, kuusikuitua 70 ja mäntykuitua 32 tuhatta kuutiometriä. Lähde: Metsäntutkimuslaitos Ruotsin kuljetustuki on kymmenkertainen , V uonna 2007 silloisen kauppaja teollisuusministeriön selviyksestä ilmeni, että Suomessa kuljetustukia myönnetään kymmenesosa Ruotsin myöntämiin tukiin verrattuna. Valtioneuvosto antoi 22.1.2009 asetuksen alueellisen kuljetustukijärjestelmän jatkamisesta vuoden 2013 loppuun asti. Kuljetustukea voi saada valmistamansa tuotteen kuljetuksiin ja satamatoimintoihin harvaan asutulla alueella sijaitseva pieni tai keskisuuri yritys. Harvaan asutuiksi alueiksi on määritelty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Kainuun maakunnat. Valtioneuvosto muutti kuljetustuen asetusta siten, että 1.1.2012 alkaen kuljetustuen ja satamatoimintojen tukitasoja alennetaan 60 prosenttia. Näin siksi, että varmistetaan kuljetustuen riittävyys vuosille 2012 ja 2013, sillä aiempina vuosina hakemuksia on ollut selvästi tukimääriä enemmän. Kuljetustukeen varattu 5 miljoonan euron panostus säilyy entisenlaisena, mutta yritystä kohti myönnetty tukimäärä laskee. Samaan aikaan Ruotsissa on tehty päätös nostaa aiemmin kuljetustukeen varattua 45 miljoonan euron suuruista summaa vielä 5 miljoonalla eurolla. Paperiliiton selvityksen mukaan kuljetustuen merkittävä lasku ei suoranaisesti kohdistu paperiliittolaisten työpaikoille. Ainoastaan Pankaboard oli saanut merkittävän, lähes 300 000 euron kuljetustuen vuonna 2010. Vaikka kuljetustukien tason lasku ei kohdistu suoraan alan yrityksiin, ovat sen välilliset vaikutukset merkittäviä etenkin alan pienille yrityksille tai yritystoimintaa harvaan asutuille alueille suunnitteleville. P Välilliset vaikutukset ovat merkittäviä. Lomautustarve epävarmaa mahdollisista lomautuksista on käyty. Pääluottamusmies Raimo Hekkala pitää tilauskantaa kohtalaisena, joten ainakaan sen perusteelongelmien takia. Suomen vientiteollisuuden kannalta on kuitenkin pidetty etuna sitä, että euro on heikentynyt. – Vuoden alku on usein markkinoissa sellainen aika, jolloin katsotaan mihin päin ne lähtevät menemään. On vaikea arvioida, miten euron ja maailman tilanne kehittyy. Sitä eivät osaa viisaammatkaan sanoa, toteaa Kettunen. Hän vastaa nytkin puhelimeen yt-neuvottelujen keskeltä. Kunnossapitoyhtiö Botnia Mill Service aloitti yt:t joulukuun alussa. Yhtiö aikoo vähentää 43 työntekijää. Neuvottelujen piirissä oli kaikkiaan 142 käynnissäja kunnossapidossa työskentelevää henkilöä. Kunnossapitoyhtiön toimitusjohtaja Risto Leisti perusteli yt-neuvotteluita sillä, että Kemin liiketoiminta-alueen liiketoiminta ja alueellinen tuloskehitys ovat olleet heikkoja. Botnia Mills Servicen yt-neuvottelut päättyivät 19.1., kun tämä lehti oli mennyt painoon. P la hän ei lomautuksiin näkisi tarvetta. Liiton väki liikkeellä Paperiliitto teki tammikuussa tehtaille kyselyn lomautuksista. Sen tulokset eivät vielä lehden painoon mennessä olleet käytettävissä. Paperiliitosta puheenjohtaja Petri Vanhala, liittosihteeri Juhani Siira ja sihteeri Sauli Kovanen tapasivat tammikuussa UPM:n ja Stora Enson johtoa. – Tapaamisten tarkoituksena on käydä läpi, millä perusteilla yhtiöt tekevät lomautuspäätöksiä. Samalla saimme vietyä yhtiölle saamiamme terveisiä kentältä, Petri Vanhala kertoo. Vanhalan mukaan tilanne markkinoiden suhteen näyttää vähän paremmalta kuin loppusyksystä pelättiin ja euron alhainen kurssi helpottaa vientiteollisuutta. Paperiliitto esitti, ettei yhtiöissä käytäisi yt-neuvotteluja varmuuden vuoksi vaan että neuvotteluissa sovittaisiin toimet, mitä voidaan tehdä ennen kuin lomautetaan. P Euron heikentyminen auttaa vientiä. Kuvassa Botnian sellupaaleja Ajoksen satamassa Kemissä. Jere Hietala / Botnia Menetys on pyöreästi 2 000 euroa per työntekijä. Tehtaalla varaudutaan rekrytoimaan. 08-9_kuorimo.indd 9 1/18/2012 7:35:00 PM
Ja taas jaksaa Teksti Mari Schildt Kuvat Pentti Vänskä, Elina Orpana, Johannes Wiehn J ari Ukkonen treenaa reisien ojentajia kuopiolaisella kuntosalilla. Paksut hauikset kääntävät käsipainoja. Kahvakuulat heiluvat. Harjoittelu on vienyt Ukkosen kokonaan. Alun perin hänet veivät salille liikuntasetelit, joita työntantaja alkoi kokeilla reilut kaksi vuotta sitten. – Nyt olen ottanut jäsenyyden kuntosalille ja seteleillä olen maksanut kuukausimaksuja, Ukkonen sanoo. Mikko Salaman elämänlaatu on parantunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana. Hän on palautunut yövuoroista aiempaa nopeammin. Salaman työpaikassa on alettu soveltaa lyhyttä vuorokiertoa. Ajaessaan kotiin Stora Enson yövuorosta Tainionkoskelta Jukka Hirvonen huomasi heti, että kaikki ei ollut ennallaan. – Yleensä kotimatka tuntuu siltä, kuin ajaisi puolen promillen humalassa. Siinä saa skarpata, koska refleksit ovat selvästi huonot yövuoron jälkeen. Kyllä sen sitten siinä ajaessa tajusi, että tämähän on aivan toisenJari Ukkonen nauttii harjoittelusta. Mikä auttaisi jaksamaan paremmin työssä? Jari Ukkonen käy kuntosalilla. Entä miten vuorokierron justeeraaminen auttaa Mikko Salamaa tai nokkaunet kesken yövuoron Jukka Hirvosta? 10 Paperiliitto 1/2012 10-15_pääjuttu.indd 10 9.3.2017 14.35.44
Paperiliitto 1/2012 12 laista kuin yleensä. On helpompi ajaa, hän sanoo. Hirvonen oli kokeillut nokkaunia kesken työvuoron. Hän on tehnyt paperitehtaan yövuoroja 15 vuoden ajan, joten ero entiseen hätkäytti. Sama toistui seuraavallakin kerralla. – Kyllä torkkujen jälkeen on selvästi pirteämpi, hän sanoo. Torkkuprojekti jatkuu toukokuulle Paitsi liikenteessä, turvallisuus tuntui Jukka Hirvosen mielestä paremmalta myös työssä. Jo rappusissa kävely yövuoron kierrosten aikaan sujui varmemmilla jaloilla. – Kahvinjuonti alkaa olla jo sellainen rutiini, ettei se tunnu vireystilassa. Tässä koki selvästi positiivisen vaikutuksen, hän sanoo. Hirvonen muistaa, että nuorempana yövuorot olivat mukavia, kun jäi päivä aikaa. – Iän myötä sitä ei enää jaksa samalla tavalla. Työt tulevat raskaammiksi. Tainionkoskella puolen tunnin torkkuja on kokeiltu nyt Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston rahoittaman projektin myötä joulukuusta lähtien, ja projekti jatkuu toukokuulle. Tutkimusprofessori Mikael Sallisen mukaan torkkuprojektin tarkoituksena on ennen kaikkea katkaista pitkä valvomisjakso ja vähentää väsymystä. – Tiedetään, että jos unta saa noin 15 minuuttia, niin sillä on virkistävä vaikutus. Miniminä pidetään kymmentä minuuttia. Jos tauko kestää puoli tuntia, on todennäköistä, että unta saa sen verran, että sen vaikutus kestää muutaman tunnin, Sallinen sanoo. Nimi listalla pelotti Jukka Hirvosen mielestä idea torkuista kuulosti heti hyvältä, ja hän päätti lähteä mukaan kokeiluun. Kovin suurta suosiota hanke ei kuitenkaan aluksi saavuttanut. – Alkuun siinä kuuli sellaista pelkoa, että ne laiskiaiset jotka siellä nukkuu, niin ne ovat sitten seuraavana listalla, kun ihmisiä laitetaan pihalle. Sille naurettiin, mutta kyllä joku varmaan tosissaankin ajatteli, että niin saattaa käydä, Hirvonen miettii. Kokeilijoita on tullut enemmän, kun selvisi, että muutkin kuin projektiin osallistuvat voivat käydä nukkumassa. Hirvonen ei ole päässyt kokeilemaan torkkuja niin monta kertaa kuin olisi toivonut. – Olemme olleet minimimiehityksellä. Ei kaveria voi jättää yksin valvomoon. Mutta kun tilanne sallii, niin silloin voi lähteä. Unta tasaisessa tärinässä Nokoset hoituvat Tainionkoskella siten, että yhdessä huoneessa on tuoli ja siinä torkkupeitto ja kuulosuojaimet. Torkkutuoli taipuu vaaka-asentoon nojatessa. – Ei se mikään viihtyisä huone ole, ja kaikki tehtaan tärinät kuuluvat. Mutta äkkiä siihen tottui, Hirvonen sanoo. Ensimmäisellä kerralla aikaa kului ihmettelyyn, mutta tehtaan tasainen tärinä nukutti pian. – Vaimo on kadehtinut nukkumistaitoani. Kun menen sänkyyn niin nukahdan heti. Torkkujen jälkeen olo on vähän aikaa tokkurainen, mutta sitten aamuyö on helpompi kuin yleensä, hän kertoo. Hirvosta askarrutti miten nokkaunet vaikuttaisivat yövuoron jälkeiseen uneen. Yleensä hän herää jo yhdentoista maissa aamulla, kun on päässyt nukkumaan lähellä seitsemää. Tässä kohdin Hirvonen koki toisen yllätyksen. Näyttää siltä, että aamun nukkuminen sujui paremmin torkkuyön jälkeen. Hän sai nukuttua hiukan pitempään ja paremmin kuin yleensä. Kaikkiaan hänen kokemuksensa ovat olleet kannustavia, ja hän suosittelee yönokosia muillekin. – Vaikka tätä on kokeillut vain lyhyen ajan, niin kyllä se on selkeästi tuntunut. Vai olisiko alkuinnostusta? En kuitenkaan usko, että tällaisessa pystyisi itseään huijaamaan. Pitkästä vuorokierrosta pätkään Ajatus nokkaunista lämmittää myös Kemiran tehtaalla Kuusankoskella. – Kyllä varmaan kaikille maistuisivat, mutta se ei oikein meillä onnistu, kun on ohjaamossa vain kaksi miestä. Kummatkin joutuvat ottamaan osaa prosessin valvomiseen koko ajan, sanoo prosessinvalvojana ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Mikko Salama. Sen sijaan Kuusankoskella sovelletaan työssä jaksamisen nimissä jo kolmatta vuotta lyhyttä vuorokiertoa. Kun ennen tehtiin peräjälkeen neljä aamuvuoroa, neljä iltavuoroa ja neljä yövuoroa, nyt töitä tehdään kaksi plus kaksi plus kaksi –periaatteella. Kun ennen työputken katkaisi viikon vapaa, nyt tauko on kutistunut neljään vapaapäivään. – Ennakkoon oli ristiriitaiset odotukset, mutta kyllä se on tuntunut hyvältä ja parantanut jaksamista. Neljä yötäkin – kyllähän se nuorilla menee – mutta tässä meidän ikäluokassa yöt rupeavat olemaan hyvin väsyttäviä, Salama sanoo. Hänen työpaikallaan ohjaamossa työskentelee kymmenkunta miestä, joiden keski-ikä on 54,5 vuotta. Mukana on vain pari nuorempaa, hekin nelikymppisiä. – Kyllä ainakin me vähän vanhemmat olemme sitä mieltä, että elämänlaatu on parantunut huomattavasti, varsinkin yövuoroista palautuminen. Tehtaalla pohdittiin myös muita vuorojärjestelmiä. – Olisi ollut valittavana vieläkin lyhyempi järjestelmä: aamu, ilta, yö. Kolmen työpäivän sarja ja sitten vapaa. Vaikka vapaa tulee nopeasti, niin sosiaalista kanssakäymistä ei pysty harrastamaan. Kultaista keskitietä ei löytynyt, mutta tämä tuntui parhaalta. Perheen aika lyheni Lyhyessä vuorokierrossa on haittansakin. Ne koskevat varsinkin perheellisiä, koska yhteinen aika perheen kanssa on vähentynyt. – Samoten, jos haluaa matkustella, on vaikea lähteä, kun on vain se neljä vapaata. Meillä on oman porukan kanssa käynyt yhteispeli hyvin. Jos joku on matkoille lähdössä, niin etukäteen suunnitellaan niin, että aina on kaveri päässyt matkalle, hän sanoo. Sairaspoissaoloihin uusi järjestelmä ei Salaman mukaan juuri ole vaikuttanut, koska niitä on ollut tähänkin mennessä vain vähän. – Se tässä lyhytvuorojärjestelmässä on, että kun vuoden lopussa päivät tasataan, niin siinä voi joutua tekemään pitkänkin pätkän ilman vapaata. Meillä oli ennen vuodenvaihdetta kahdeksan vuoroa peräjälkeen. Moni voi alkaa katselemaan, ettei sellaiseen rupea, mutta kyllä tätä kannattaa kokeilla se vuosi. Meillä päätettiin, että jos tuntuu huonolta, niin vaihdetaan takaisin pitempään järjestelmään. Äänestyksessä sitten voitti tämä, vaikka alussa oli mielipiteitä vastaankin. Tavoitteena täysi eläkeikä Yksi peruste lyhyen kierron kokeilulle oli, että se saattaisi auttaa työntekijöitä jaksamaan työssä eläkeikään saakka. – Tässä on jo eläkkeelle jäänyt muutama kaveri. He tekivät kyllä täysikään saakka, ettei tarvinnut aikaisemmin jäädä. Siihen en osaa vastata vaikuttaako lyhyt vuorokierto siihen. Se on niin yksilöllinen asia, hän sanoo. Salama on tehnyt 34 vuotta vuorotyötä. – Ihmisiä on niin erilaisia. Meikäläiselle yövuoro on ihan helppo, kun sitten taas aamuvuoron herätykset ovat sellaista taikinaa. Jos ennen yövuoroa ei osaa nukkua, niin sitten se on todella rankka, hän miettii. Työnantaja on Salaman työpaikalla huolehtinut työssä jaksamisesta myös tyypillisellä tyky-toiminnalla. Silläkin rintamalla on uutta luvassa, eräänlaista vapaa-ajan tykytoimintaa. – Liikuntatoimintaa olemme harrastaneet oman porukan kesken. Ainakin henkisesti se on ollut virkistävää, ja työnantajalta on saatu tukea. Sinänsä lyhyt kiertojärjestelmä antaa mielestäni paremmat mahdollisuudet myös harrastuksille. Naapurista Kuusaanniemen UPM:ltä on tullut kyselyjä lyhyestä vuorokierrosta. – Kyllä kaikki ovat suositelleet, se kevenHän suosittelee yönokosia muillekin. ? Jukka Hirvonen on huomannut, että unet kesken yövuoron piristävät huomattavasti. 10-15_pääjuttu.indd 12 9.3.2017 14.35.44
Paperiliitto 1/2012 14 tää vaikeiden vuorojen tekemistä. Nuoremmat kyllä haluaisivat pitemmän vapaan. Setelillä puoleen hintaan Kuopiossa, Powerfluten omistamalla Savon Sellulla voimalaitoksen valvomossa työskentevä Jari Ukkonen pohtii, että lyhyt vuorokierto tuskin saisi heillä kannatusta. – Sitä ilmeisesti kokeiltiin meillä yhdellä osastolla ja kyllä todettiin, että se tuntuu siltä kuin olisi jatkuvasti töissä, hän muistelee. Sen sijaan Kuopiossa on menossa äänestykseen 12 tunnin työvuoro. – Sellainen käsitys minulla on, että suurin osa olisi sillä kannalla että siirryttäisiin siihen. Jos on neljä päivää töitä ja kuusi vapaata, niin kyllä se minulle passaisi oikein hyvin! Powerflutella on kokeiltu nyt kolmatta vuotta kulttuurija liikuntaseteleitä. Harrastustoimintaa tukemalla on toivottu, että vapaalla virkistynyt työntekijä olisi virkeämpi myös töissä. Ukkonen vakuuttaa, että niin myös on käynyt. – Kyllä se edistää työssä jaksamista. Fyysinen kunto paranee ja sitä kautta se auttaa jaksamaan työssä. Se rentouttaa ja pääsee irti työhommista, kun niitä ei tarvitse mietiskellä, hän sanoo. Ukkoselta kulttuuri on jäänyt vähemmälle, mutta ruumiinkulttuuria hän on harjoittanut senkin edestä. Hän oli mukana ehdottamassa, että setelien määrää lisättäisiinkin ja sai ideansa läpi. Alun perin seteleitä sai sadan markan hinnalla kahdensadan arvosta, nyt määrä on tuplattu ja kahden sadan hintaan pääsee harrastamaan 400 euron arvosta. – Sen huomasi, että loppuvuonna moni haki seteleitä, jotka viime vuonna jäivät lunastamatta, Ukkonen kertoo. Puoleen hintaan Kuopiossa pääsee harrastamaan jos mitä lajia tai kulttuuririentoa. Ukkoselle rakkaimmat harrastukset ovat olleet kaukalopallo ja sähly. Setelit innostivat kuitenkin myös kuntosalille. Jääkiekko-otteluun tai teatteriin Suosittua on ollut myös ostaa seteleillä lippuja KalPan jääkiekko-otteluihin. – Kyllä tämä on saanut kannatusta ainakin meidän osastolla. Porukkaa on käynyt muun muassa ampumaradalla. On niitäkin, jotka käyvät kuuntelemassa konsertteja ja käyvät teatterissa. Kyllä se antaa paljon ihmisille. Aikaisemmin työnantaja maksoi osan kuntosalille ja uimahalliin. – Niitä ei ainakaan minun tullut käytettyä. Nämä setelit sallivat laajemman kirjon harrastuksia. 43-vuotias Ukkonen on tehnyt kolmivuorotyötä vuodesta 1989 lähtien. Se lankesi hänelle kuin veren perintönä, koska oma isäkin oli tehtaalla kolmivuorotyössä. Hän muistaa, että lapsena piti olla silloin hiljaa, kun isä nukkui yövuoron jälkeen. Entä suosittelisiko Ukkonen seteleitä muillekin työpaikoille? – Totta kai, ilman muuta. ? P ? Mikko Salama on tyytyväinen lyhyeen vuorokiertoon. ”Fyysinen kunto paranee ja sitä kautta se auttaa jaksamaan töissä.” 10-15_pääjuttu.indd 14 9.3.2017 14.35.44
Paperiliitto 1/2012 15 Y övuoroon kasautuu monta väsyttävää tekijää yhtä aikaa, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikael Sallinen. Yötyöläisen oma vuorokausirytmi on ristiriidassa työn vaatimusten kanssa. – Vireys alkaa laskea voimakkaasti illalla, ja tulemme väsyneemmäksi. Vireys on kaikkein alimmillaan aamuyöllä kello neljän-viiden maissa. Sitten se lähtee nousemaan aamua kohti. Viimeistään siinä kahdeksan-kymmenen maissa saavutetaan taas korkeaa päivävireyttä, Sallinen sanoo. Varsinkin ensimmäisen yövuoron yhteyteen osuu usein pitkä yhtenäinen valveillaolojakso. Sallisen mukaan noin puolet, jotka lopettavat ensimmäisen yövuoron, ovat silloin valvoneet 24 tuntia yhteen menoon. Silti oma vireystila lähtee taas aamulla voimistumaan, mikä jättää aamun unet tyypillisesti vain neljään tai viiteen tuntiin. Työterveyslaitos tutki 1990-luvun lopussa laboratorio-oloissa nokkaunien vaikutusta yövuorotyöhön. – Voitiin selkeästi havaita, että vireys ja valppaus paranivat aivan oleellisesti yövuoron loppupuolella nokosten ansiosta. Lisäksi yövuoron jälkeisiä päiväunia nokostauko ei haitannut, Sallinen sanoo. Nokkaunista on hänen mukaansa yhtäläinen hyöty, nukuttiin ne sitten aamuyhdeltä tai -neljältä. – On kokeilun paikka, kenelle ja mihin työtehtävään torkkutauko sopii. Voidaanko lepohuone järjestää? Voidaanko ihminen irrottaa työstä ilman, että työturvallisuus tai työprosessin sujuvuus häiriintyy? Täytyyhän työssä joka tapauksessa pitää taukoja, Sallinen sanoo. Terve jaksaa pitemmälle Nokkaunien pitkäaikaista vaikutusta terveyteen ei ole tutkittu, mutta muista yhteyksistä tiedetään hyötyjä olevan. – Monet ihmisen elimistön perustoiminnot häiriintyvät univajeessa. Esimerkiksi sokeriaineenvaihdunta häiriintyy jopa nuorilla miehillä. Valvovan ihmisen vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan häiriintyy siten, että univajeessa elimistö ajautuu eräänlaiseen hälytystilaan, jossa se valmistautuu taudinaiheuttajan hyökkäykseen. Univajeessa siis syntyy lievä tulehduksellinen reaktio, sanoo Sallinen. Valvomisen tiedetään myös olevan yhteydessä aikuistyypin diabetekseen ja sydänja verisuonisairauksiin. Voidaan siis olettaa, että valvomisen vähentäminen lisää terveyttä. Yksi oleellinen hyöty nokkaunista on se, että yövuorosta lähtevällä ihmisellä on pienempi riski nukahtaa rattiin. Nokkaunilla saatetaan saada ihmiset myös jaksamaan töissä eläkeikään saakka. – Jos 20–40 vuoden aikana altistuu vähemmän univajeelle, niin luultavasti sillä on terveyteen edullinen vaikutus ja sitä kautta poistuma työstä saattaa vähentyä. Mutta totta kai töitä on myös mukavampi tehdä kun ei ole niin väsynyt. ? P ? Jukka Hirvonen yllättyi lyhyiden torkkujen vaikutuksesta. ? Nokkaunet lisäävät terveyttä 10-15_pääjuttu.indd 15 9.3.2017 14.35.44
Paperiliitto 1/2012 16 Teksti Risto Uotila Kuvat Johannes Wiehn K ahdestoista joulukuuta kello 22.03 Koneenhoitaja Seppo Sihvola lusasi viimeisestä konerullasta tapoksen ja paperinäytteen laboratorioon. Toimenpidettä avusti annostelija Toni Turkia. Miehet halusivat tehdä kaikki työvaiheet loppuun asti perinteitä kunnioittaen. Viimeisen rullan valmistumista seurasi iltaja yövuoron työntekijöiden lisäksi joukko tehtaan muuta henkilöstöä. Hautakynttilä paloi ohjauspulpetin päällä, ja tunteet olivat pinnassa. – Kova paikka tämä on, Seppo Sihvola tunnusti. Huippuluokan hyötysuhteella syksyn ajan pyörinyt PK 6 otti itselleen varttitunnin lisää elinaikaa ratakatkolla märkään päähän tuntia ennen alasajoaan. Vuosien aikana hioutunut ammattitaito näkyi konemiesten otteissa, kun viimeistä kertaa päätä vietiin Myllykoskella. Vuonna 1961 valmistunut kone oli vuosikymmenien aikana trimmattu tuottamaan huippuluokan SC-paperia. Kannattavuutta rajoitti koneen alhainen tuotantokapasiteetti. – PK 6:n sulkemisesta on puhuttu jo 15 vuoden ajan, mutta viimeisenä se kuitenkin kävi, Toni Turkia kertoi. Myllykosken paperikoneista SClaatua valmistaneen PK 7:n tuotanto loppui marraskuun alussa ja päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistaneen PK4:n tuotanto loppui päivää ennen PK 6:sta. Paperinvalmistus alkoi Myllykoskella 1906. Puuhioketta paikkakunnalla oli tehty vuodesta 1892. Neljän sukupolven ajan kestänyt massanja paperinvalmistus päättyi sateisena ja pimeänä joulukuun yönä 2011. Irtisanomisilmoituksia henkilökunnalle alettiin jakaa uuden vuoden alkupäivinä. ? P ? Seppo Sihvola oli yksi Myllykosken PK 6:n viimeisen rullan tekijöistä. Viimeinen konerulla 1. Uusi vuosi, uusi työ K olmas päivä uudessa työpaikassa Imatralla Kaukopään tehtaan kunnossapidossa on takana. Pertti Paajasesta vuokrayksiö tuntuu vielä vieraalta. Paajasella on kokemusta vuosien työstä Myllykoski Paperin perheyhtiössä, UPM-Myllykoskesta vain silmänräpäys. Stora Enson tytäryhtiön Eforan leivissä heti uuden vuoden jälkeen aloittanut Paajanen jätti kunnossapitoasentajan työn Myllykosken tehtaan ABB:llä vuoden 2011 toiseksi viimeisenä päivänä. – Kyllä olo oli surullinen, kun olin viimeistä päivää töissä. Helmikuussa olisi tullut 31 vuotta täyteen tehtaalla. 17-vuotiaasta olin siellä töissä, Paajanen summaa. Hän oli muutaman vuoden PK 5:llä sähkömiehenä. – Kyllä nyt tuntuisi vaikealta olla Yli sadan vuoden paperinvalmistus päättyi Myllykoskella. Tehtaan viimeinenkin paperikone PK 6 pysäytettiin lopullisesti. Umpihangessa eteenpäin Kolme Myllykoskelta irtisanottua kertoo tilanteestaan ja suunnitelmistaan. Teksti Eeva Eloranta-Jokela 16-19_ myllykoski.indd 16 1/18/2012 8:33:32 PM
Paperiliitto 1/2012 17 ?? Sylinterimies Jari Juhola puhaltaa viimeisen konerullan päätä raudalle. ? Laborantti Marjo Tykkälä-Turkia esittelee viimeisen konerullan rullaetikettiä dokumentin kuvaajalle. ? Viimeisen rullan valmistumista oli iltaja yövuoron työntekijöiden lisäksi tullut seuraamaan joukko tehtaan muuta henkilöstöä. sitä purkamassa. Paajanen ajaa viikonlopuiksi joko kotiin Myllykoskelle tai mökille Savitaipaleelle. – ABB tukee muuttoa ja verottaja tulee vastaan vuokrakulujen suhteen, joten se mataloitti lähtökynnystä. Merkitystä oli silläkin, että aloitin työssä tavallaan sisäisellä siirrolla. Ei tarvitse opetella kaikkea uudestaan. Myös lomaja palkkaedut säilyivät. – Monet jäävät varttomaan, mitä esimerkiksi UPM:n taholta vielä voidaan tarjota. Kesän lopulla voi sitten jäädä tyhjä arpa käteen. Ei tämän omankaan ratkaisun tarvitse olla lopullinen, aina tästä pääsee myös pois. Oma onnenarpa, eturauhassyövästä toipuminen, oli yksi iso syy siihen, miksi uuteen työhön tuli lähdettyä heti. Kun Paajanen syyskuussa sai tiedon paranemisesta, hän lähti rohkeasti hakemaan uusiin töihin. – Ei pidä jäädä laitostumaan kotiin sohvan pohjalle. Se on kohtalokasta erityisesti silloin, jos kaikki sosiaaliset suhteet perustuvat työpaikalle, tehtaalle, jota ei kohta enää ole. 2. Harrastuksesta ammatiksi M yllykoskella 28 vuotta työskennellyt painehiomon hoitaja Samuli Lonka löysi uuden suunnan, kun uskaltautui kysymään töitä kouluajoilta tutuilta kavereiltaan. He pitävät autokorjaamoa ja lisätyövoimalle oli tarvetta. – Olen 48-vuotias eikä tähän ikään mennessä ole kertaakaan tar”Kyllä olo oli surullinen, kun olin viimeistä päivää töissä.” 16-19_ myllykoski.indd 17 1/18/2012 8:33:41 PM
Paperiliitto 1/2012 18 vinnut maksaa autokorjaamon laskua, sanoo Lonka, itseoppinut autonkorjaaja. Lonka epäilee, ettei olisi osannut aivan vieraaseen korjaamoon hakeakaan. Irtisanomisaika on alkanut, mutta uusi työ voisi alkaa jo helmikuussa. – Katsotaan nyt, meneekö tehtaalla olo aivan ajan tappamiseksi. Ei sitä mielekästä työtä oikein tunnu enää olevan. – Yksi kaveri pääsi Kaukaalle, toinen johonkin firmaan. Vaikeammaksi tilanne käy, jos jää yhtä aikaa 350-400 ukkoa hakemaan töitä. Itse ajattelin kysyä heti töitä muualta, jotta johonkin pääsisin. Paikkakunnan vaihto ei käynyt mielessä, silloin olisi hoitoalalla työskentelevän emännänkin pitänyt vaihtaa työpaikkaa. – Ja muuttokuormaan olisi pitänyt ottaa mukaan tallista myös seitsemän hevosta. – Kukkaronnyörejä on nyt vaan kiristettävä. Samoihin ansioihin ei enää voi päästä, joten on totuteltava siihen, että rahaa on käytössä vähemmän kuin ennen. Vaikka yksi portti on nyt auennut ja työpaikka tiedossa, Lonka aikoo pitää silmänsä auki, kun irtisanottaville tarjotaan tietoa koulutuksista, työpaikoista ja työnhausta. – Koskaan ei ihminen voi tietää, mistä lopulta itsensä löytää. 3. Hetki aikaa miettimiselle K un uutiset kertoivat UPM:n sulkevan Myllykosken tehtaan, paperityöntekijä Jukka Heikkilä, 47, oli työkaverinsa kanssa matkalla Lappiin vaellusreissulle. Kun puhelimet olivat kiinni 10 päivää, asiaa sai pureksia rauhassa. Heikkilä myöntää, että reppu painoi alkumatkasta aika lailla. – Vaikka taisin olla muita valmiimpi ajatukseen, että tehdas sammuu. Voikkaalla olleen kaverini kanssa olin ollut jutuissa ja sisäistänyt, miltä tilanne voi tuntua, hän sanoo. Ehkä juuri näistä syistä Heikkilä ei mennyt paniikkiin. – Itselläni ei ole hätää mihinkään suuntaan. Kattelen eka rauhassa, sillä seuraava askel voi sitten olla ratkaisu loppuelämäksi. Sitä pitää vähän miettiä. Jos työt eivät nyt olisi loppumassa, Heikkilä olisi saattanut jäädä vuorotteluvapaalle nyt, kun asuntolainakin on vähentynyt. Takana on 28 vuotta työuraa tehtaalla ja kesätyöt päälle. Irtisanotuille järjestettyihin tapahtumiin Heikkilä on ottanut osaa ja aikoo osallistua myöhemminkin, mahdollisesti käydä kursseja, jotka kiinnostavat. Uudesta ammatista ei kuitenkaan ole vielä mitään ajatusta, paperiala on edelleen ensisijainen vaihtoehto. Heikkilän kaksi alakouluikäistä lasta asuvat äidillään, mutta tulevat etenkin koulusta usein isän luo. Muuttamiseen Heikkilä ei ole halukas. – Iso sosiaalinen rinkini ja kaverit ovat täällä. ? P ? Työsuojeluvaltuutettu Risto Uotila ja hiljainen hetki. ? Entisen työpaikan muistolle surunauhan kirjoituksia. ? PK 6 on pysähtynyt. ”Seuraava askel voi sitten olla ratkaisu loppuelämäksi.” 16-19_ myllykoski.indd 18 1/18/2012 8:33:21 PM
Paperiliitto 1/2012 19 ? Tukea muutoksessa Muutosta sanotaan mahdollisuudeksi, mutta muutoksen jokainen kokee yksilöllisesti. Väärällä hetkellä muutos voi tuntua mahdottomalta. Silti hengitys jatkuu, sydän lyö. Tavataan Olohuoneessa V aikka työyhteisö hajoaa, yksin ei tarvitse jäädä. Anne Aho toivoo, että ihmiset löytäisivät tehtaan kulmille senkin jälkeen, kun työvuoro ei enää kutsu. Irtisanottujen tueksi perustettu Olkkari toimii Seuratalon vieressä ja on avoinna kolmena päivänä viikossa. Toimintaa vetävä Anne Aho on sanottiin irti viime vuonna. Tehtaan laboratoriossa käytöntarkkailijana työskennelleellä Aholla on vetäjäksi sopiva koulutus ja vastassa tuttuja kasvoja. Helppoa työ ei ole, ihmiset tuntuvat nyt lyödyiltä. – Olemme kyselleet kävijöiltä, mitä voisimme tarjota. On ollut puhetta esimerkiksi keskustella liikunnan ja terveyden merkityksestä, Aho kertoo. Parik-säätiön ylläpitämään olohuoneeseen voi poiketa tekemään työhakemuksia tai vaikka vain kahville. Toiminta jatkuu näillä näkymin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ainakin vuoden 2013 loppuun. Monenlaisia tukitoimia UPM:llä jatkaa tammikuun puolivälin tilanteen mukaan yhteensä 87 jälkityöryhmään kuuluvaa, määräaikaista tai vakituista henkilöä. Työnantaja ei kerro tarkempia lukuja yhtiön muihin tehtaisiin sijoittuneiden työntekijöiden osuudesta. Tammikuussa tukitoimet tehostuivat: työnhakuklinikka, vierailu Kouvolaan koulutusmessuille, kymenlaaksolaisten yritysten ja UPM:n kainuulaisten yhteistyö-yritysten esittelyjä. Lisäksi työntekijät ovat saaneet päivittää osaamistaan ja uusia tulityökorttija trukkikorttilupia. Myös työelämässä vaadittavia atk-taitoja on mahdollisuus lisätä kolmen viikon mittaisella koulutuksella. – Monin tavoin nyt yritetään tuupata niitä, jotka jo suuntautuvat johonkin uuteen ja toisaalta ei rassata tai painosteta niitä, jotka eivät vielä tiedä, mitä tehdä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Risto Uotila. Uotila pitää tärkeänä yhteisöllisyyden säilymistä. Ammattiosasto uudisti nettisivunsa ja tehtaan työntekijöillä on myös oma Facebookryhmä. ? P FAKTA ? UPM Myllykosken tehtaan lakkautuksen vuoksi työnsä menettää noin 400 ihmistä. ? Koko henkilöstöstä noin 40 on saanut vakituisen tai määräaikaisen työn UPM:n muilta tehtailta. ? Noin 25 on irtisanoutunut ja löytänyt uuden työpaikan. ? Noin 20 on aloittanut koulutuksessa/opinnot. ??Vastapainoa murheelle. Pitkän linjan paperimies Ari Peltonen ja vaimo Kirsi Last Partyn tanssien pyörteissä. ? Osaston järjestämä juhla kokosi Seuratalolle 400-päisen yleisön haikean hauskaan illanviettoon. ? Anjalankosken teatterin ”Viimiin sammuttaa valot”esitys osaston Last Partyssä valmensi ajatuksia tulevaan. Lavalla Antero Raanoja (vas.), Minna Sipinen, Otto Pilli, Antti Lillman, Panu Pilli ja takana rummuissa Kimmo Heikkilä. Anne Aho toivoo, että moni poikkeaisi olkkariin – vaikka vain kahville. Eija Valkonen 16-19_ myllykoski.indd 19 1/18/2012 8:33:50 PM
Paperiliitto ?/???? ?? Äänestä kekseliäin työpaikkajäynä! Kerro mikä piloista oli mielestäsi hauskin. Entä mitä mieltä olet tällaisten temppujen tekemisestä työpaikalla? Millaisia piloja sinun työpaikallasi on tehty? Vastaa sähköpostitse tiedotus@paperiliitto.? tai postitse Paperiliitto-lehti PL 326, 00531 Helsinki Vastanneiden kesken arvotaan pieni palkinto. Teksti Janne Hulkkonen Piirros Ville Helttula Anjalankosken suosituin Markku Leinonen, Anjalankosken tehdas: T otta helvatisti jäynistä suututtiin. Se kuuluu asiaan, että joku ottaa porot torveen. Jonkun ajan kuluttua asialle naurettiin. Yleensä kujeita tehtiin kavereitten kesken, jotta mieli pysyi virkeänä, mutta pomokin saattoi joutua kohteeksi. Tuleekin mieleen yksi tarina, kun paikallislehti järjesti Äänestä suosituin anjalankoskelainen – kilpailun. Meillä oli silloin mestarina tiukkapipoisin mies mitä on. Siinä oli osastolla ollut joku kon? ikti ja siksi pojilla iski koneella piru mieleen, että tehdään mestarista suosituin. Pojat monistivat satakunta lappusta, täyttivät ne ja lähettivät lehteen. Ja kuinka ollakaan, mestari valittiin. Hän ei itse ihmetellyt valintaansa vaan antoi tyytyväisenä palautetta ja paikallislehtikin tuli haastattelemaan. Äänestyslappuun piti kirjoittaa perustelut valinnalle. Siihen laitoimme, että “antaa hyvin rokulia” tai “on hyvä valokuvaamaan”. Lautainen vaappu Ari Kujala, Kotkan tehdas: T ämä jäynä oli hyvin suunniteltu, mutta kääntyi lopulta suunnittelijoitaan vastaan. Meillä oli töissä erittäin taitava puukonkäyttäjä, joka oli erikoistunut uistinvaapujen tekemiseen. Niitä se veisteli ja ne oli kuulemma maailman parhaat ja kalaa tuli vaikka kuinka paljon. Ikinä siitä ei kyllä mitään todisteita ollut. Jotain sille piti keksiä. Nimenomaan kehumisen takia. Kävin toisen työkaverin kanssa itsekin verkoilla ja uistelemassa. Löydettiin sieltä nurkista semmoinen lankunpätkä, josta vähän vuolemalla ja maalamaalla tehtiin melkein puoli metriä pitkä vaapunkuvatus. MaaNokinaama, puolen metrin vaappu, ja muita piloja Ei siinä ole merkitystä ammat titaidolla. Kunhan on riittävästi väriä ja kokoa. Vielä 80-luvulla käytännön pilojen tekeminen oli osa tehtaan elämää. Ne suututtivat, naurattivat ja yhdistivät tehtaan työntekijöitä. Keräsimme kujeita kahdeksasta tehtaasta. Mikä niistä on kekseliäin? 20-23_ jäynät.indd 20 1/18/2012 7:45:19 PM
Paperiliitto 1/2012 21 Nokinaama, puolen metrin vaappu, ja muita piloja lattiin oikein räikeäksi ja isot koukut siihen. Sitä sitten kuljeteltiin mukana veneellä. Kerran onni potkaisi ja verkoista nousi todella iso kuha, melkein seitsemän kiloinen. Otimme sitten kuvan, jossa oli vaappu ja saalis. Kala oli kuitenkin niin iso, että päätimme ottaa kuvan myös paikallislehden kalastuskilpailua varten. Vietiin kuva vaapunveistelijälle ja sanottiin, että tällaisillä ne tulee. Ei siinä ole mitään merkitystä ammattitaidolla. Kunhan on riittävästi väriä ja kokoa. Pariin kolmeen päivään ei tarvinnut kuunnella kehuskelua. Sitten ilmestyi paikallislehden seuraava numero. Se mokoma valokuvaajakaveri oli lähettänyt kuvan kuhasta ja lautavaapusta myös lehden toimitukseen. Kuvan kohdalla luki isolla, että saalis oli tullut verkoista. Sen jälkeen me ei vaapuntekemisiä pahemmin arvosteltu. Parempi kuin untuvatyyny Petri Vanhala, Myllykosken tehdas: P ääsin -81 töihin Myllykosken paperitehtaan paperikoneelle. Se oli sitä aikaa kun tilauksia riitti niin paljon kuin jaksettiin ajaa ja väkeä oli toisella tavalla. Silloin oli aikaa tehdä joitakin jippoja. En usko, että ne tehokuutta vei millään tavalla pois. Oli hymyä, ei pelkkää työn suorittamista. Sisääntulovakanssi oli prässipoika. Tehtäviin kuului koneen putsaus sen käydessä. Silloin kun paperi meni poikki alkoi tehtaan sisällä pilli huutaa kovaa, jotta kaikki tiesi, että nyt on paperi poikki ja on kova kiire. Minä tietysti nuorena miehenä en meinannut jaksaa aina valvoa öitä ja menin sellaiseen kottihäkkiin makaamaan mihin heitettiin papereita. Lämmin vastatehty paperi on autuas nukkua. Höyhentyyny ei ole mitään siihen verrattuna. Vuorossa kaikki meni hyvin ja nukahdin. Yhtäkkiä pilli huutaa hirveästi ja tulee kiire. Aloin rimpuilemaan häkistä pois, mutta se oli nostettu tehtaan kattoon nostokraanalla. Minä olin siellä 10 metrin korkeudessa. Hyvä, että en tippunut. Vanhemmat koneenhoitajat vähän koulutti, että kannattaako nukkua töissä vai ei. Tupen rapinat Ahti Koivu, Mäntän tehdas: J uuri siihen aikaan kun Mora-puukkojen hienot nahkaiset tupet vaihtuivat muovisiin, eikä niissä enää ollut käsintaottuja teriäkään, yksi kaveri onnistui vielä saamaan vanhanmallisen Moran. Siinä rupesi muita korjausporukassa hieman harmittamaan. Piti keksiä jotain, ettei vain Taunolla olisi ollut komeaa puukkoa. Verstaalla pari kaveria meni sitten juttelemaan Taunon kanssa, samaan aikaan kun yksi varasti puukon tupesta. Silloin oli juuri tulleet myös pikaliimat. Äkkiä liimaa terälle ja puukko takaisin tuppeen. Neljäs kaveri tuli sitten vähän ajan päästä puupalikan kanssa ja pyysi Taunolta puukkoa lainaan. Eihän se sielä tupesta irronnut. Tauno yritti vielä toisella puukolla veistää sitä nahkatuppea irti, mutta ei siitä mitään tullut. Että kyllä se puukko pilalle meni. Kyllä kujeet on nykyään aika vähille jääneet, ja jos niitä vielä tehdään, niin ei niitä kyllä ymmärretä. Huumori on loppunut sieltä vastaanottavalta puolelta. Se otetaan tosissaan. Ei ennen menty heti pomoille kitisemään, vaan tehtiin kepponen ja kostettiin. Nyt kun on tuttuja porukassa, niin se on sellaista sanallista naljailua. Mutta siihen se kyllä jää. Eikä ole enää aikaakaan. Hyvä pönkkä Kai Kolho, Kauko Järvinen ja Juha Aho Tampereen aaltopahvitehdas: K ujeita ei enää tehdä. On vähän porukkaa. Työskennellään aika paljon yksin. Se on aika vakavaa. Vaikka ennen oli raskaampaa, jäi aikaa temppuiluun. Iso osa työelämästä on kadonnut. Jäynän kohteeksi ei joutunut välttämättä se heikoin. Se oli usein semmoinen jolle annettiin samalla mitalla. Pantiin kiertämään. Mutta eihän työelämä ole immuuni kiusaamiselle. Semmoisen teki kerran yksi pomo vuoroviilarille, kun se nukkui ruokahuoneessa, että haki sellua ja peitteli sen. Kun ne olisi tarvinnut miestä, niin sehän lyötti kotoa toisen miehen töihin ja oli sillekin sanonut, että ole hiljaa, ettei Mikko herää. Siihen aikaan tehtailla oli paljon värikkäitä tyyppejä. En tiedä olisiko niillä kaikilla nykyään hullun paperit. Tulee mieleen sellutehtaan lastuvintillä vuorolaikkarina työskennellyt Törrönen, jolla oli uskomattomia tempauksia. Aikoinaan oli kesällä tukinuittoa. Törrönen oli isomahainen ja karvainen ja sillä oli pelkät uimahousut päällä. Vieressä oli pankki jonne Törrönen meni ja kaivoi niistä housuista hikisen ja märän pankkikir20-23_ jäynät.indd 21 1/18/2012 7:45:24 PM
Paperiliitto ?/???? ?? *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra. -2 snt/l Erityisetu voimassa 1.2.-31.3.2012 Testimenestyjä TM 6/10 Calix XR430 kattokotelo Tilavuus 430 litraa. Mitat 225 x 80 x 34 cm. 910-XR430M (väri: musta) 910-XR430 (väri: harmaa) 370 00 Reelinkitaakkatelineet Sopii useimpiin autoihin, joissa kattokaiteet. Kattokaiteen leveys max. 55 mm. Perusmalli neliötangoilla 909-042110 (leveys: 110 cm) 909-042122 (leveys: 122 cm) 909-042137 (leveys: 137 cm) Alumiinisilla profiilitangoilla 909-042210 (leveys: 110 cm) 909-042222 (leveys: 122 cm) 909-042237 (leveys: 137 cm) 92 00 srj 125 00 srj Kuljeta talven matkoilla turvallisesti ja tyylillä! Kuljeta talven matkoilla Kuljeta talven matkoilla kpl www.fixus.fi Tarjoukset voimassa 29.2.2012 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Merkillisen reilu. jan. Oli pankkineiti varmaan mielissään. Törrösellä oli välillä ailahduksia. Kerran sitä ei kiinnostanut katkoa lankoja tukkinippujen ympäriltä. Se meni kulman taakse, soitti rantaan nostoporukalle ja esiintyi pomona. Sitten kun se meni takaisin rantaan, kaverit sanoi, että pomo oli soittanut ja sanonut ettei nippuja tarvitse purkaa, että saavat tulla lankoineen. Kerran sain Törrösen apumieheksi kunnostustöihin. Mestari sanoi, ettei se kummoinen työmies ole, mutta erinomainen pönkkä. Koko sen kolmen tunnin ajan, kun huolettiin venttiiliä, Törrönen seisoi painava ritilä olkapäällä ja puhui tauotta. Laboratorion tyttöjä Törrönen pelotteli. Kerran se kutsui ne ja muiden osastojen miehet kahville. Se oli jostain saanut ostettua kamalan vanhoja pullia. Pojat piti Törröstä yksikertaisena, mutta ei se varmaan ollut. Pirunkurinen kylläkin. Ainakin se teki pirun hyvät asuntokaupat. Kukaan ei ole jujuttanut kiinteistönvälittäjiä yhtä pahasti. Törrönen oli monitaitoinen mies. Se työskenteli sikojen hoitajana Tabe Sliorin tilalla. Kalastaja Mikko Nurmo, Tervasaaren tehdas: T ervasaaressa, edesmenneellä PK 6:lla työskenteli useampiakin innokkaita kalamiehiä. Eräs heistä oli hyvä ystäväni Patvee. Jäinen viima puri jäällä paperikoneen lämpöön tottunutta pyytäjää, joten kahvitauoillaan Patvee rakensi huovasta ja risoista keksinvarsista itselleen tuulisuojan, joka muotoutui eräänlaiseksi banderolliksi. Tekeleensä Patvee kääri rullalle tyytyväisyyttä myhäillen ja nosti pystyyn kuivanpään nurkkaan. Kutvosten alkaessa Patvee suuntasi Vanajalle pyydyksiä kokemaan, huopakäärö reessään. Silläkin reissulla verkkojen kokeminen piti suorittaa sään armoilla, sillä nuorisotiimin armoa tuntematon ilkivalta oli iskenyt ja banderolliin oli maalattu iskulauseeksi: ”Nussiminen on ihanaa”. Muutaman vuoden kuluttua palasimme Patveen kanssa pitkänä perjantaina yhteiseltä kalareissulta, lämmitimme saunan ja otimme pienet kopsut. Patveen pikkusiskokin poikkesi sattumalta, sillä seurauksella, että samaa huushollia on asuttu nyt kolmisen vuotta. Tahallinen vai tahaton jäynä Patveelta? No yhtä kaikki, miellyttävä sellainen. Nokinaama Ilkka Nokelainen, Kaukopään tehdas: Y leisesti ottaen jäynät ovat vähenemään päin. Suhtautuminen huumoriin on muuttunut. Sillä on ollut se vaikutus, että tietyllä tavalla rohkeus on hävinnyt. Kun tulin 1975, kujeilu oli osa tehtaan elämää. Uusia kavereita kokeiltiin ja niiden kustannuksella naurettiin. Muistan yhden ihan omakohtaisen tapauksen. Voimalaitoksella oli tehty hyrrä, jossa oli ratas. Kun pillillä puhalsi, niin ratas pyöri. Ja mitä kovempaa puhalsit sitä kovempaa se pyöri. Aina kun valvomoon tuli uusi kaveri, hyrrä annettiin sille ja sanottiin, että koetappas tota, että saatko pyörimään. Loppuvaiheessa oikein kunnolla töräytettiin. Sitä ei huomannut, että siinä oli kaksi pientä reikää pillin yläpuolella, joista tuli kimröökiä naamalle. Sitten läksit kävelemään muualle tehtaalle ja naama oli ihan musta, mutta itse et tiennyt mitään. Varmaan joku suuttui jäynistä, mutta itse muistelen, että ne oli osa sitä, että oli kiva tulla töihin. Tänä päivänä pitää välillä aamulla kysyä, että miten on. Jokainen tietysti arvostaa vakituista paikkaa, miksei määräaikaistakin, mutta kyllä se suhtautuminen on erilaista. P Muut tarinat on kirjoitettu puhelinhaastattelujen perusteella, mutta Mikko Nurmon tarina Tervasaaren tehtaalta on omaa käsialaa. Se työskenteli sikojen hoitajana Ta, Tervasaaren ervasaaressa, edesmenneellä PK 6:lla työskenteli useammiehiä. Eräs heistä oli hynen viima puri jäällä paperikoneen lämpöön tottunutta pyytäjää, joten kahvitauoillaan Patvee rakensi huovasta ja risoista keksinvarsista itselleen tuulisuojan, joka muotouvee kääri rullalle tyytyväisyyttä myhäillen ja nosti pystyyn kuivanKutvosten alkaessa Patvee suuntasi Vanajalle pyydyksiä kokemaan, huopakäärö reesmaalattu iskulauseeksi: ”Nussiminen on ihanaa”. Muutaman vuoden kuluttua palasimme Patveen kanssa pitkänä perjantaina yhteiseltä kalareissulta, lämmitimme saunan ja otimme pienet kopsut. Patveen pikkusiskokin poikkesi sattumalta, sillä seurauksella, että samaa huushollia on asuttu nyt kolmisen vuotta. Tahallinen vai tahaton jäynä Patveelta? No yhtä kaikki, miellyttävä sellainen. Nokinaama Ilkka Nokelainen Kaukopään tehdas: Y mään päin. Suhtautuminen huumoriin on 20-23_ jäynät.indd 22 1/18/2012 8:27:58 PM
*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra. -2 snt/l Erityisetu voimassa 1.2.-31.3.2012 20-23_ jäynät.indd 23 1/18/2012 7:45:41 PM
?? Paperiliitto ?/???? Maailman paperi Maailman paperi Painoja kirjoituspaperikoneen nopeuden on yllettävä 120 metriin minuutissa ja sen paperirainan on oltava vähintään 1,76-metristä. Kartongin ainesosia valmistavilta koneilta vaaditaan vähintään 2-metristä rainaa ja 80 metrin minuuttinopeutta, jotta niitä on lupa pitää tuotannossa. Julkisella tuella työpaikkoja Kanadassa Nova Scotian maakuntahallinto käyttää seuraavan viiden vuoden aikana miljoonia euroja Bowater Merseyn selluja paperitehtaan tukemiseen. Rahaa käytetään muun muassa tuotantolaitosten energiatehokkuuden parantaNiiden kapasiteetti oli yhteensä 6,5 miljoonaa tonnia, PPI-lehti kertoi joulukuussa 2011. Tehottomien tuotantolinjojen sulkemisella tehdään tilaa modernille tuotannolle. Jutun mukaan kemiallisen sellun valmistuslinja on suljettava, ellei sen kapasiteetti ole vähintään 51 000 tonnia vuodessa. Muuta raakaainetta kuin puuta tuottavan sellulinjan kapasiteetin on oltava vähintään 34 000 tonnia ja kierrätyskuidun sellulinjan vähintään 10 000 tonnia. rija kartonkilinjoja. Kesällä 2011 teollisuusministeriö nosti vuosien 2011–2015 tavoitteeksi lopettaa tuotanto koneilla, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 8,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosina 2005–2009 suljettiin suuri määrä heikkotuottoisia tuotantolinjoja. Ruotsin paperityöläisten palkat nousevat helmikuun alussa keskimäärin kolme prosenttia (81 euroa). Alan neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen uudesta työehtosopimuksesta joulun edellä. Sopimus on voimassa 31. maaliskuuta 2013 asti eli 14 kuukautta ja vastaa muilla teollisuudenaloilla aiemmin tehtyjen ratkaisujen sisältöä. Puolet korotuksesta 364 kruunua (40,5 euroa) jaetaan tasasuuruisesti kaikille, puolet paikallisten neuvottelujen tuloksen mukaan. Elleivät paikalliset osapuolet pysty sopimaan paikallisen erän jaosta, 80 prosenttia (32,5 euroa) siitä jaetaan yhtä suurena korotuksena kaikille ja 20 prosenttia (8 euroa) työnantajan päätöksellä. Paperityöläisten liitto Pappers ja työnantajien Skogsindustrierna sopivat, että määräaikaisia työsuhteita, vuosityöaikaa, palkkarakennetta ja eläkejärjestelyjä koskevien erimielisyyksien ratkomista jatketaan työryhmissä. Vessapaperia designrasiasta Yhdysvaltalainen hygieniatuotteiden suuryhtiö Kimberly-Clark luo uutta ilmettä vessapaperimarkkinoille. Yhtiö on pyytänyt tunnettua muotoilijaa Jonathan Adleria suunnittelemaan yksittäisten vessapaperirullien myyntipakkauksina käytettävien rasioiden sarjan. Se koostuu kolmesta värikkäästä ja graa? sin kuvioin koristellusta rasiasta. Kiina sulkee heikot tuotantolinjat Kiinassa suljetaan tiuhaan vanhentuneita sellu-, papeRuotsiin kolmen prosentin korotus Noin 200 miljoonaa intialaista lukee sanoma lehtiä. Koonnut Juhani Artto miseen, henkilöstön koulutukseen sekä innovaatiotoimintaan. Ammattiliitto CEP:n puheenjohtaja Dave Coles pitää maakuntahallinnon tukipolitiikkaa esimerkillisenä, koska sen avulla pelastuu satoja työpaikkoja. Jos maan muissa osissa olisi noudatettu samaa linjaa, lukuisat aavekaupungeiksi muuttuneet teollisuuspaikkakunnat olisivat yhä vilkkaita tehdasyhteisöjä, Coles sanoo. Intiassa sanomalehtien levikki kasvaa Intiassa sanomalehtien levikki on viime aikoina kasvanut peräti 10 prosentin vuosivauhdilla, Britanniassa ilmestyvän Production Journalin varapäätoimittaja Caryl Holland muistuttaa PPIlehdessä. Kehityksen taustalla on väestön lisääntyminen ja lukutaitoisten osuuden nousu. Noin 200 miljoonaa intialaista lukee sanomalehtiä. Sadat miljoonat aikuiset ja nuoret ovat vielä lukijakunnan ulkopuolella. Osteritiedot digitaalisiksi Meksikonlahden viisi rannikkovaltiota on kehittämässä uutta järjestelmää ostereiden kuntoa koskevien tiedostojen ylläpitämiseksi. Paperiset tiedostot on tarkoitus korvata elektronisella järjestelmällä, jonka avulla osterin matka merestä kuluttajille pystytään jäljittämään aiempaa tehokkaammin. Se on tärkeätä, sillä ihminen sairastuu kuolleen osterin syömisestä. P giatehokkuuden parantaosterin syömisestä. Design-pakkaus markkinoi KimberlyClarkin wc-paperia. Peter Harmsen / AFP / Lehtikuva Kiina laittaa tehottomat tuotantolinjat kiinni. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 1/18/2012 7:56:31 PM
25 Paperiliitto 1/2012 Mauritius, Hong Kong, Honduras ja Curacao. Olli Pasurin tutut ovat maailmalla radioyhteyden päässä. Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Jämsäläinen Olli Pasuri työskentelee kiillotuskalanterin hoitajana Kaipolan tehtaalla. Huomenta,maailma Teksti ja kuva Päivi Ketolainen R adioamatöörit voivat ottaa yhteyttä toisiinsa sähköttämällä ja juttelemalla. Tuntuu aina mukavalta, kun maailmalta löytyy uusi tuttava. Itse tykkään eniten morsettaa, sillä vanhan ajan sähkötyksessä on oma viehätyksensä. Olen ollut sillä tavoin yhteydessä 228 maahan ja kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Radiolähettimistä kiinnostuin armeijassa. Oman lähettimen hankin 1981. Alkuun pääsee, jos omistaa lähettimen ja vastaanottimen sekä antennin. Tietokone helpottaa lokin pitämistä. Samalla voin seurata kartalta, mihin päin maailmaa olen milloinkin kontaktissa. Ennen kuin harrastuksen aloittaa, täytyy suorittaa alan tutkinto ja hakea Viestintävirastolta lupa radiotoiminnan harjoittamiseen. Onhan tämä jollakin tavoin vanhojen herrojen harrastus, mutta kyllä nuoriakin on mukana, ja naisiakin. En istu koneiden ääressä joka päivä, mutta kyllä tähän saa aikaa uppoamaan. Kilpailut ovat luku sinänsä. Ne tuovat oman virikkeen tähän hommaan. Kilpailut voivat kestää jopa kaksi vuorokautta, silloin ei ehdi paljon nukkua. Kilpailuissa on tärkeintä saada aikaan mahdollisimman monta kontaktia. Jos ei kilpailla, radioamatöörien keskustelut liikkuvat aivan tavallisissa arjen asioissa. Säissä ja sellaisissa. Säännöissämme lukee, että uskonto, politiikka ja bisnes ovat kiellettyjä aiheita. Omia tarkoitusperiä ei saa tätä kautta levittää. Minulla on kavereita ympäri maailman. Alan harrastajia löytyy kaikilta mantereilta ja kaikista kulttuureista. On kuitenkin maita, jossa radioamatöörejä ei ole, esimerkiksi Pohjois-Korea. Sähkötys on katoava laji. Se on kuitenkin hyvä taito nykymaailmassakin, jos jostain syystä muu tekniikka kaatuisi. ? P Radioamatööri löytää ystävän vaikka etelänavalta. Itse tykkään eniten morsettaa. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 1/18/2012 7:56:40 PM
Paperiliitto 1/2012 ?? Silppua Eeva Eloranta-Jokela L uottamusmiehet ovat liiton kivijalka työpaikoilla. Heidän työtään ja sopimusosaamistaan tuetaan syysja lokakuun aikana alueellisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus on työnantajan tuen piirissä ja se järjestetään yhteistyössä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Jalostuksen luottamusmiesten vastaavat tilaisuudet pidetään lokakuun aikana. Kaikkien koulutusten tarkemmat ajankohdat ja paikat ilmoitetaan kevään aikana. Uudistuksen tarkoitus on, että liiton aktiiveille tarkoitetut Ajankohtaispäivät ja alueelliset koulutustilaisuudet järjestetään vuorovuosin. Palloilua, huvittelua ja huristelua Liiton jäsenille tarkoitetut tapahtumat monipuolistuvat. Tuttujen tapaamisten joukossa on myös kaksi uutta lajia, salibandy ja kaukalopallo. Paperiliiton kaikkien aikojen ensimmäinen salibandyturnaus pelataan Varkaudessa lauantaina helmikuun 18. päivänä. Mukaan on ilmoittautunut kymmenen joukkuetta. Liiton kaukalopallomestaruus ratkotaan puolestaan 3.-4. marraskuuta VierumäTeksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn T ommi Harjuniemen vuorolla on ollut poikkeuksellinen tuuri. Seitsemästätoista työntekijästä kahdeksalla on paikka, mihin jatkaa. UPM:n leivissä jatkaa viisi: kolme oppisopimuskoulutuksessa Raumalla, yksi Tervasaaressa, yksi Kaukaalla. Loput kolme ovat siirtyneet yrittäjäksi, opiskelijaksi ja työntekijäksi uudelle alalle. Päällystettyä aikakauslehtipaperia valmistanut PK 4 ajoi viimeisen rullansa joulukuun toisena sunnuntaina, päivää ennen PK 6:ta. PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä työskennellyt Harjuniemi on ollut Myllykosken tehtaalla 18 vuotta yhtäjaksoisesti. Ensimmäisen kerran hän tuli tehtaalle huhtikuussa 1985 Hae Paperiliiton kulttuuriapurahaa vuodelle 2012 Vuoden 2012 kulttuuriapurahat on haettavana. Hakulomake löytyy Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.? . Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toimistoon. Liiton hallitus päättää apurahojen saajista huhtikuussa. Paperiliitto jakaa vuosittain apurahaa jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahojen saajat julkaistaan Paperiliiton nettisivuilla sekä toukokuussa 2012 ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle henkilökohtaisesti. Motoristit kokoontuvat kesällä Raumalle Raumalla järjestetään 3.–5. elokuuta Paperiliiton seitsemännet motoristien kokoontumisajot. Tapahtuman isäntänä toimii Rauman osasto 42. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu hoidetaan oman ammattiosaston yhteyshenkilön kautta. Tapahtuman osallistumismaksu 50 euroa/henkilö. Tarkempi ohjelma ja aikataulu varmistuvat alkuvuodesta. Seuraa ilmoittelua liiton ja osasto 42 nettisivuilta www.paperi42.? sekä Paperiliitto-lehdestä. Lisätietoja: Juha Viitala, p. 040 533 0199, juha.viitala@upm. com ja Pasi Sihvonen, p. 040 549 0482, pasi.sihvonen@upm. com Kahdeksan onnekasta Uuden edessä Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Tommi Harjuniemen elämää seurataan kuluva vuosi. Ensi kesänä Lintsille koko perhe! Vuosi 2012 tarjoaa uusia jäsentapahtumia entisten rinnalle. Linnanmäki ”Kolmeen paikkaan olen hakenut” Kesäkuussa paperiliittolaiset perheineen pääsevät iloittelemaan Linnanmäelle. Kuopion tapahtumassa oli viime kesänä 265 osallistujaa. Lennokkiharrastaja Timo Savolainen oli yksi seitsemästätoista vuonna 2011 liiton kulttuuriapurahan saaneista jäsenistä. Pe nt ti Vä ns kä Paperiliitto 1/2012 T nen tuuri. Seitsemästätoista työntekijästä kahdeksalla on paikka, mihin jatkaa. UPM:n leivissä jatkaa viisi: kolme oppisopimuskoulutuksessa Raumalla, yksi Tervasaaressa, yksi Kaukaalla. Loput kolme ovat siirtyneet yrittäjäksi, opiskelijaksi ja työntekijäksi uudelle alalle. peri42.? sekä Paperiliitto-lehLisätietoja: Juha Viitala, p. 040 533 0199, juha.viitala@upm. com ja Pasi Sihvonen, p. 040 549 0482, pasi.sihvonen@upm. tapahtumassa oli viime kesänä 265 osallistujaa. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 26 1/18/2012 6:44:04 PM
Paperiliitto 1/2012 27 ennen kuin lähti opiskelemaan. Hän oli tehtaalla useasti myös kesätöissä. Harjuniemi on tehtaalla toisessa polvessa. Hänen isänsä oli tehtaalla koneenhoitajana. Tulevaisuus auki Harjuniemellä ei vielä ole suunnitelmia, mihin suunnata sen jälkeen, kun työt tehtaalla loppuvat. Ratkaisuihin vaikuttaa sekin, että perheeseen kuuluu avovaimo sekä 10ja 12-vuotiaat tyttäret. – Kolmeen paikkaan olen hakenut, Kaukaalla käynyt työhaastattelussa, Harjuniemi summaa. Edellisestä työhaastattelusta ehti kulua 20 vuotta. Irtisanomisilmoituksia alettiin Myllykosken tehtaalla jakaa vuoden ensimmäisenä maanantaina. Puolen vuoden irtisanomisaika on alkanut ja kestää heinäkuun 9. päivään saakka. Työvelvoite on siihen asti, kun tehtaalla riittää mielekästä työtä. Sanan ”mielekäs” sisältöä on työporukassa mietitty. – PK 5:ltä irrotimme kuivausviiraa, se työ oli pölyistä, sillä kone on seissyt yhdeksän ja puoli vuotta. Tekeminen voittaa kuitenkin joutilaana olon. – Kuka enää osaa töitä tehdä, jos loppuaika menee istuskeluun, Harjuniemi miettii. ? P Miten Tommin elämä muuttuu, kun työ paperitehtaassa päättyy? Mistä löytää uusi ura? Mitä kuuluu työkavereille ja muille tehtaalaisille? Sitä voit seurata vuoden 2012 aikana tällä palstalla. Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Ensi kesänä Lintsille koko perhe! ellä Heinolan osaston järjestämänä. Liiton motoristit kokoontuvat tänä vuonna Raumalla. Seitsemännet kokoontumisajot järjestetään 3.–5. elokuuta. Viime syksynä liiton jalkapallomestaruuden vei kotinurmella Tervasaaren joukkue. Seuraava mestari selviää Joutsenon isännöimässä turnauksessa 8.– 9. syyskuuta. Paperiliittolaisten perheille on kesällä luvassa yhteinen päivä huvipuistossa. Helsingissä sunnuntaina 17. kesäkuuta vietettävästä Linnanmäki-tapahtumasta Hel singissä kerrotaan myöhemmin lisää Paperiliitto-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Näiden lisäksi paperiliittolaiset kumoavat keiloja Lappeenrannassa maaliskuun aikana. Työväen Musiikkitapahtuman ohjelmasta jäsenet pääsevät heinäkuun lopulla nauttimaan alennettuun hintaan ja kuuntelemaan esiintyjiä liiton mukaan nimetylle Paperitorille. Yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä Jäsenet ovat eri yhteyksissä esittäneet toiveita uusista jäsentapahtumista. Viime vuonna niitä tarjottiin aiempaa enemmän. Paperiliitto vietti 105-vuotisjuhlaa Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä ja kolmen vuoden tauon jälkeen järjestettiin myös liiton jalkapalloturnaus. Samana syksynä varkautelaiset innostuivat ajatuksesta tuoda Paperiliiton turnausten joukkoon uusi laji salibandy. Mistä tämä kertoo, puheenjohtaja Petri Vanhala? – Tämä kertoo siitä, että jäsenet ovat aktiivisia, kun tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Meidän on löydettävä uusi tapoja lähestyä jäsenistöä. Onko ammattiliiton tehtävä myös viihdyttää – kuuluuko nykypäivän ay-toimintaan myös tarjota jäsenilleen mahdollisuuksia rentoutumiseen ja yhdessäoloon? – Ilman muuta toimintaamme kuuluu erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, joissa on myös viihteellisyyttä. Ei ay-toiminta tarvitse olla aina vakavaa. Näiden tilaisuuksien yhteydessä luodaan myös hyviä kontaktejakin, joilla parannetaan jäsenistön edunvalvontaa. ? P Eija Valkonen Teksti Eeva Eloranta-Jokela H annu Grönholmin perhe otti uuden vuoden vastaan Keurusharjulla loma-asunnossa. Asunnon toisen päädyn oli varannut tuttavaperhe. – Perheeni on viettänyt Keurusharjulla myös juhannusta varmaan ainakin kymmenen kertaa, joskus joulun ja pääsiäisenkin. Tampereella SCA Packagingilla työskentelevän Grönholmin työaikamuoto on 25 eli viikonloput ovat vapaat. Keuruu on sopivan lähellä. Perhe lomailee myös Lapissa, mutta luontoa ja rauhaa löytyy lähempääkin. Grönholm arvostaa vastaremontoituja mökkejä ja niiden siisteyttä. – Keurusharjun sijainti on loistava, Nokialta tänne on vain 135 kilometriä. Ja hintapolitiikka eli jäsenetu puoleen hintaan on kohdallaan. Mieleisintä tekemistä lomalla on patikointi, siitä pitää myös perheen koira. Hiihtomaastoja Grönholm pitää itselleen liian haastavina. Kylpylähotelli Keurusselän palveluista perhe käyttää eniten aamiaista, lapset ovat käyneet kylpylässä. Kesäisin houkuttelee alueen kaunis hiekkaranta. – Se on loistava! Keurusharjun loma-asunnot Paperiliiton jäsenet ja mukana olevat perheenjäsenet saavat 50 prosentin alennuksen normaalihinnoista. Peruskorjatuissa lomaasunnoissa on tilaa ja laadukas varustelu kuudelle hengelle (50m2). Joihinkin loma-asuntoihin voi ottaa lemmikkieläimen. Loma-asuntoalueelta löytyy yhteinen pesutupa, suksien voiteluhuone ja grillikatos. Kylpylähotelli Keurusselän palvelut ovat parin sadan metrin päässä. ? P Lisätietot ja varaukset: p. 014 75100 ja ja myynti@keurusselka.com www.fontana.fi/keurusselka > Majoitus > Loma-asunnot . Grönholm arvostaa remontoituja mökkejä. Jäsenetu Palstalla jäsenet kertovat, miten he hyötyvät Paperiliiton jäseneduista. Hyvä hintapolitiikka Hannu Grönholm nauttii Keurusharjun luonnosta ja rauhasta. Hannu Grönholmin albumi Viime kesän jäsentapahtumaan osallistui 1600 paperiliittolaista. Väkeä viihdytti mm. rakennusmestari Harjakainen. 26-29_hiomo_1-4.indd 27 1/18/2012 6:44:44 PM
Paperiliitto 1/2012 ?? mapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Muutosturvan ansio-osa Muutosturvan ansio-osa muodostuu 31,36 euron suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Muutosturvan ansio-osan suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (31,36) erotuksesta. 3 292,80 euroa (105 x 31,36) ylittävältä kuukausiansion osalta ansio-osaan huomioidaan 37,5 prosenttia. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 200 päivältä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työnhakijalle, jolla on oikeus työttömyyspäivärahaan täytettyään palkansaajan työssäoloehdon. Lisäksi edellytetään, että työnhakija kuuluu muutosturvan piiriin ja että hänellä on voimassa oleva työllistymissuunnitelma. Työja elinkeinotoimisto tutkii muutosturvan piiriin kuulumisen edellytykset työllistymissuunnitelman laatimisen tai sen tarkistamisen yhteydessä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta jos työnhakijalla on oikeus lisäpäiviin. Työllistymistä edistävät palvelut Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa joko muutosturvan ansio-osaa enintään 200 päivää tai korotettua ansio-osaa enintään 200 päivää. Muutosturvan ansio-osa ja korotettu ansio-osa ovat vaihtoehtoisia. Oikeus voi olla vain toiseen. Katso kohdat korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa. Ylläpitokorvaus Työnhakijalla on oikeus saada ylläpitokorvausta, kun hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Ylläpitokorvauksen suuruus on 9 euroa päivässä ja korotettu ylläpitokorvaus on 18 euroa päivässä. Korotettuun ylläpitokorvaukseen on oikeus työnhakijalla, joka osallistuu työssäkäyntialueellaan kotikuntansa ulkopuolella järjestettävään koulutukseen tai jolle koulutukseen osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia ja joka voi esittää vuokrasopimuksen tai muun luotettavan selvityksen majoituksesta aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi ylläpitokorvausta maksetaan ryhmäpalveluna toteutettavaan, vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävään työnhakuvalmennuksen osallistuvalle. Tällainen työnhakuvalmennus ei kuitenkaan ole työllistymistä edistävä palvelu vaan Ansiopäiväraha muodostuu 31,36 euron suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (31,36) erotuksesta. 3 292,80 euroa (105 x 31,36) ylittävältä kuukausiansion osalta ansio-osaan huomioidaan 20 prosenttia. Korotettu ansio-osa Korotettu ansio-osa muodostuu 31,36 euron suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Korotetun ansioosan suuruus on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (31,36) erotuksesta. 3 292,80 euroa (105 x 31,36) ylittävältä kuukausiansion osalta ansio-osaan huomioidaan 35 prosenttia. Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 20 päivältä työnhakijalle, joka on ollut työssä yhteensä vähintään 3 vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 100 päivältä työnhakijalle, joka on menettänyt työnsä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut työssä vähintään 20 vuotta ja että henkilö on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään 5 vuotta. Korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, jos niistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa, yhteensä enintään 200 päivältä. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. työvoiAnsiopäiväraha muuttui 1.1.2012 TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki Puhelinpäivystys: Arkisin klo 8.30–15.30. Maksuton palvelunumero on 0800 7089. Toimistoaika: 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) Faksi: (09) 7089 246 Sähköposti: tkassa@paperiliitto.? Johannes Wiehn 2 000,00 1 921,20 89,36 57,46 64,71 69,06 40,22 45,97 2 500,00 2 401,50 111,70 67,51 77,55 83,58 47,26 54,01 3 000,00 2 881,80 134,04 77,56 90,40 98,10 54,30 62,05 3 500,00 3 362,10 156,38 86,81 102,52 111,73 60,77 69,45 4 000,00 3 842,40 178,72 91,28 110,34 120,11 63,90 73,02 Palkka/kk Palkka -3,94% Päiväpalkka Ansiopäiväraha €/päivä Korotettuna maksettu ansio-päiväraha €/päivä Muutosturvan ansio-osalla mak settu ansio-päiväraha Vuorottelu -korvaus €/päivä (70 %) Vuorottelu -korvaus €/päivä (80 %) Esimerkkejä päivärahan suuruudesta Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 28 1/18/2012 6:45:49 PM
Paperiliitto 1/2012 ?? kuuluu muihin työja elinkeinotoimiston palveluihin. Lapsikorotus Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaista lapsista. Yhdestä lapsesta maksetaan 5,06 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 7,43 päivässä ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,58 euroa päivässä. Päivärahan perusteena oleva palkka Palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon palkkatulot vähintään työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta, eli 34 viikolta. Ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Keskimääräinen kuukausiansio saadaan, kun palkkatulo jaetaan ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien (5 päivää/ viikko) lukumäärällä ja kerrotaan 21,5:llä. Kuukausiansioon tehdään 3,94 prosentin TELvähennys vuonna 2012. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausiansio 21,5:llä. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä työttömän henkilön työttömyysetuudesta, jos työttömän henkilön puoliso itse hoitaa lasta ja on lapsen hoidon vuoksi poissa työmarkkinoilta. P Vain muutosverokortti työttömyyskassaan V uoden 2012 verokortit tulevat voimaan 1.2.2012. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Älä siis lähetä kotiin tullutta perusverokorttia työttömyyskassaan, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden verotukseen. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin perusverokortissa. Korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20 prosenttia. Mikäli haluat muuttaa verotustasi, pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. Ilmoita kotihoidon tuki työttömyyskassaan J os perheellesi maksetaan lasten kotihoidon tukea, lähetä työttömyyskassalle Kelan päätöksestä jäljennös. Kelan maksama kotihoidon tuki nousee 1.1.2012 alkaen. Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha korottuu 327,46 euroon. Perheen muista alle 3-vuotiaista maksetaan 98,04 euroa ja muista alle kouluikäisistä 63 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuvainen hoitolisä, joka on enintään 175,24 euroa. Kotihoidon tuki vähentää työttömyyspäivärahaa L asten kotihoidon tuki vähentää työttömyyspäivärahaa. Tukea voi saada, kun perheessä on alle kolmivuotias lapsi. Tuen voi saada hoitorahana ja hoitolisänä. Jos työssä käyvä puoliso saa kotihoidon tukea, tuki vähennetään työttömän puolison työttömyysetuudesta. Tuki vähennetään työttömän puolison päivärahasta myös, jos kotihoidon tukea saava puoliso harjoittaa yritystoimintaa, opiskelee tai on työkyvytön. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään siltä puolisolta, jolle kotihoidon tuki maksetaan. P Ajankohtaista LUE LISÄÄ JA OSALLISTU KILPAILUUN OSOITTEESS A www.hotell ilevitunturi .fi LUE LISÄÄ JA OSALLISTU KILPAILUUN OSOITTEESS A www.hotell ilevitunturi .fi LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi SUOSITTU AILU-SEIKKA ILU LEVILLÄ MYÖS TALVILOMAL LA! TALVILOMAL LA! 161 € / VRK PERHEHUO NEESSA KAKSI AIKUISTA JA KAKSI LASTA (ALLE 15-VUOTIAA T). SUOSITTU SUOSITTU SUOSITTU Ailu-poro ja pudonneen lahjan metsästys on koko perheen viiden vuorokauden talvilomaseikkailu, jossa tarina kulkee yhteisten aktiviteettien rinnalla. Ailu-poro vie ystävänsä Inka ja Niko Lastenmaailmaan, kodalle tulistelemaan, retkelle talviseen metsään sekä Levin huipulle kaakaotreffeille. Jännittävä etsintä huipentuu lahjan löytämiseen. Osallistu satuun ja kruunaa perheen yhteinen loma-aika. Ailu-seikkailu sisältää majoituksen aamiaisella perhehuoneessa , kuntosalin ja lastenmaailman käytön sekä yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylään . Hinta voimassa, kun toinen henkilö huoneessa on Paperin jäsen. Tarjous on voimassa 17.2.-10.3. vähintään viiden vuorokauden tilauksille. Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyyskor tti. 26-29_hiomo_1-4.indd 29 1/18/2012 6:46:01 PM
Osastot Paperiliitto 1/2012 ?? Eeva Eloranta-Jokela L ehden kiinnostavimpia aihepiirejä ovat lukijatutkimuksen vastaajien mielestä paikalliset jutut ja paperialan tulevaisuus. Molemmista aihepiireistä toivottiin juttuja nykyistä enemmän. Lukijoita kiinnostavat myös jäsenten palvelut ja edut, työturvallisuus ja työhyvinvointi, edunvalvontaasiat ja työmarkkina-asiat. Lehteä arvostetaan, koska se on oman liiton lehti. Tyytyväisyys korkealla 82 prosenttia vastaajista oli tutustunut kaikkiin 5:een viimeksi ilmestyneeseen numeroon. Yhtä lehden numeroa luetaan tai selaillaan keskimäärin 1,8 kertaa. Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä lukijoita on peräti 98 prosenttia vastaajista. Nämä ovat muihin järjestölehtiin verrattuna korkeita lukemia. Tyytymättömät vastaajat perustelivat näkemyksiään muun muassa kiinnostuksen puutteella ja sillä, etteivät lue mitään lehtiä. Lisäksi perusteluissa näTurun osasto 24 Jääkiekkoa HK-Areenalla 21.2. kello 18.30 alkaen. Liput 10 € jäseniltä, muut normaalihinnalla. Soita Seijalle ja varaa lippusi viimeistään 5.2. mennessä. Ottelu on TPS–Porin Ässät. Seijan tavoitat numerosta 050 465 9608. Lauritsalan osasto 44 Senioreiden kokoontuminen 14.2. klo 13 Mäkituvalla. Kenestä Paperiliiton keilailumestari 2012 Kisat järjestetään Lappeenrannassa 5.3.–1.4. Kilpailtavana kuusi sarjaa suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Tasoitukset : M=0 A=5 B=10 C=15 D=25. Parin/joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää parin/joukkueen Kilpailumaksu: 28 euroa, sisältäen erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: tiistai klo 18.15 perjantai klo 11.00 lauantai ja sunnuntai klo 11.30 ja 13.45. Muut ajat sopimuksen mukaan Viimeinen kilpailuvuoro sunnuntaina 1.4. klo 13.45. Radat hoidetaan ennen jokaista kilpailuvuoroa. Kilpailuvaraukset: Lappeenrannan keilahalli, p. 05 451 3710 Tulokset: www.lakl.? . Järjestäjä: Keilaseura X-Company, kilpailujohtaja: Kari Koistinen. Mitä tehtäis kesälomalla? Loman varaus: Paperiliittolaisille tarkoitetut Holiday Clubin lomaosakkeiden lomaviikot (23-52) ensi kesälle ja syksylle tulevat varattaviksi 1. maaliskuuta alkaen. Nyt siis kalenterit esiin ja suunnittelemaan lomia! Edullisesti jäsenhinnoilla. Lisää seuraavassa Paperiliitto-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Lukijat toivovat paikallisia juttuja Kuinka tarkasti luet lehden? Selailen pikaisesti otsikot Luen kiinnostavimmat jutut Luen lehdestä noin puolet Luen lähes koko lehden 10 % 13 % 22 % 55 % Yleinen tyytyväisyys lehteen Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen % 72 % 26 % 2 % Lukijatutkimuksen mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä liiton lehteen. kyy yleinen pessimismi toimialan näkymiä kohtaan. Vuoden 2011 alussa toteutettua lehtiuudistusta 59 prosenttia vastaajista piti muutoksena parempaan, kaksi prosenttia huonompaan suuntaan. Lukijat sitoutuneita – Lehti vaikuttaa onnistuneen tarjoamaan lukijoita kiinnostavalla tavalla kirjoitettuja juttuja tärkeiksi koetuista asioista. Lukijoiden sitoutuminen lehteen on hyvin voimakasta, sanoo lukijatutkimuksen tehnyt tutkija Yrjö Lauha. Lukijatutkimuksessa saatiin runsaasti vapaamuotoista palautetta. Lauhan mukaan se kertoo myös lukijoiden vahvasta sitoutumisesta lehteen. Nuorimmat lukijat ovat muita pinnallisempia lukutottumuksiltaan. Tämä on yhteistä monien järjestölehtien lukijoille. Paperiliitto-lehti tavoittaa osan alle 30-vuotiaista jäsenistä vain satunnaisesti. Kuitenkin ne nuoret lukijat, jotka lehteä seuraavat, ovat löytäneet siitä kiinnostavaa sisältöä ja ovat yleistä tyytyväisyyttä arvioitaessa jopa tyytyväisimpiä lukijoita. Selkeä ja sopivat mitat Lehden ulkoasu oli vastaajien mielestä selkeä, artikkelien pituus on sopiva ja artikkelit ovat ajankohtaisia. Luottamustehtävissä toimivat jäsenet arvioivat muita vastaajia painokkaammin lehden herättävän keskustelua ja kokevat muita useammin lehden tärkeäksi tietolähteeksi. Tutkimuksen toteutti lehden toimeksiannosta tamperelainen Focus Master Oy. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina marras-joulukuun vaihteessa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 301 Paperiliiton työelämässä olevaa jäsentä. P PALKINNOT Lukijatutkimuksessa vastanneiden kesken arvotttiin palkintoja. Voittajat: 150 euron S-ryhmän lahjakortti: Jukka-Pekka Tapio Lahdesta Finnkinon kaveripaketit: Sami Nurminen Valkeakoskelta, Keijo Vasell Ylöjärveltä, Markku Turkia Inkeroisista, Arto Laukkanen Imatralta, Terttu Hyyryläinen Lappeenrannasta Jarno voitti sarjiskisan P aperiliitto-lehden Työläissupin ja Hauris-sarjakuvan tekijä Jarno Kiukas valittiin viime vuoden lopulla miestenlehti Hustlerin sarjiskisan voittajaksi. Hän osallistui kisaan sarjakuvallaan Rudolf. Kiukas piti sarjiskisa loistavana tilaisuutena piirrellä kieli poskessa pikkutuhmia kuvia. Kisan voittaja sai palkinnoksi tuhat euroa. Voittajan ja parikymmenen muun osallistujan sarjakuvat julkaistaan omana albuminaan. Paperiliitto-lehden lisäksi Kiukas piirtää pilakuvia vakituisesti myös urheilulehti Fight Sport Magazineen. P Jarno Kiukas voitti Hustlerlehden sarjakuvakilpailun. Kenestä Paperiliiton keilailumestari 2012 Kisat järjestetään Lappeenrannassa 5.3.–1.4. Kilpailtavana kuusi sarjaa suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, Kenestä Paperiliiton keilailumestari 2012 Kisat peenrannassa 5.3.–1.4. Kilpailtavana kuusi sarjaa suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Tasoitukset : M=0 A=5 B=10 C=15 D=25. Parin/joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää parin/joukkueen Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Tasoitukset : M=0 A=5 B=10 C=15 D=25. Patää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkue. Tasoitukset liitto-lehdessä ja liiton nettisivuilla. sivuilla. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 30 1/18/2012 7:05:27 PM
Paperiliitto 1/2012 ?? Sudokut Täytetyn ristikon lähettäneiden kesken arvotaan 20 euron lahjakortti Teboilille. Ristikon 10/2011 täyttäneistä palkinnon sai Jukka Viita, Tampere. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.2. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus "Ristikko 1". Ristikko Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:_______________________________ Osoite: _______________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Laatinut Arto Inkala Laatinut Pauli Vento Taukotila tarjoaa tekemistä Ristikon 10/2011 ratkaisu Ratkaisut sivulla 35. 26-29_hiomo_1-4.indd 31 1/18/2012 7:05:33 PM
Hyvää syntymäpäivää! Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Taukotila Teksti Siina Vasama Kuvat Veikko Somerpuro I lmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Iso porukka seuraa Hannu Reimania tehdashallilta paperivarastoon. Taustajoukot pursuavat leikkimielistä itsevarmuutta: 55 metriä on luvattu, sen alle ei jää! – Kuka noin on luvannut, kilpailija on olevinaan kauhuissaan. – On jäänyt korkean paikan leiri väliin, hän selvittää kisakuntoaan. Muutenkin fyysinen rasitus on viime vuosina vähentynyt, kun tehtaalle saatiin automatisoidut siivet kartonkihylsyjä liikuttamaan. Ulkona kovassa tuulessa voisi 50 metriä helposti ylittyäkin. Mennään kuitenkin varastohalliin ja suljetaan ovi. – Meillä ei harrasteta vilunkipeliä niin kuin aikanaan Moskovan olympialaisissa, joissa neuvostoliittolaisen keihäs saatiin ilmavirran avulla lentämään pidemmälle. Onko pokaali komea? Kannustajat kyselevät jo toiveikkaina, mitä palkinnoksi saadaan. Mainetta ja kunniaa? Eikö vaikka kylpyläloma, jotta voisi treenata kansainvälisiin kisoihin? No, joka tapauksessa tällaiset poikkeukset rutiiniin piristävät aina kummasti, varsinkin talven pimeydessä, porukka toteaa. Hannu Reiman on valinnut materiaalikseen kartonkipaketin etiketin. Se on tullut Loviisan Corenson tehtaalle Porin Corensosta. Loviisassa kartongista tehdään jopa 9,5 –metrisiä hylsyjä, jotka menevät pääasiassa paperitehtaisiin ympäri Suomea. Hannu on ollut tehtaalla eri hommissa yli 7 vuotta. Hän arvelee kartongin olevan lennokkiin tarpeek. Mikä on kelo? . Ketkä taistelivat Suomen kansalaissodassa vuonna ????? . Missä pelataan Paperiliiton salibandyturnaus ????? . Montako ammattiliittoa on SAK:ssa? . Kuka kirjoitti romaanin Metsäjätti? . Minkä lajin taitaja on Mikko Ilonen? . Mikä maa omistaa Grönlannin? . Minkä niminen myrsky riehui Suomessa ??.??.????? . Kuinka monen henkilön lomautusaikeista ???? ovat kertoneet UPM, Stora Enso ja M-real? . Millä nimellä kuluttajapakkauksia valmistava Paccor tunnettiin ennen? Vastaukset sivulla Teksti Päivi Ketolainen A nu Koskinen juhlii synttäreitään Intiassa. – Menen kahden kaverin kanssa syömään ja istumaan iltaa Goalla. Intia on Anun intohimo. Hän on käynyt siellä neljästi aiemmin. – Tykkään siitä erilaisesta maailmasta ja kulttuurista mikä siellä on. Ihmiset on hirveän mukavia ja ystävällisiä, Anu Sanoo. Hän ei ole Goalla aivan tämän lehden ilmestyessä, vaan juhlii siellä vähän jälkikäteen. Varsinainen syntymäpäivä kuluu vielä töissä. Nuorena synttärit olivat Anulle askel kohti täysiikäistymistä ja baariin pääsyä. Nykyään lapsen juhlat ovat tärkeämmät kuin omat. Lapsuuden syntymäpäivinään Anun piti jakaa juhlat veljen kanssa. – Meillä on kuusi vuotta ikäeroa, mutta sama syntymäpäivä. Omista juhlistaan Anu muistaa hyvin 8-vuotispäivät. Hän sai lahjaksi villakoiranpennun eikä se ollut velipojan kanssa yhteinen. Nyt Roope-koira on jo kuollut. – Mutta koirasta haaveilen edelleen, ja omakotitalosta, ja toisesta lapsesta, paljastaa pirteä päivänsankari. Kaksi vuotta vaille 30 on Anun mielestä hyvä ikä. Hän toivoo, että kristallipallo näyttää kymmenen vuoden päähän ennen kaikkea hyvää elämää lapselle. Itselleen hän toivoo mahdollisesti jatko-opintoja sekä uusia, mukavia matkoja. P Kavereiden tuki kannusti Hannu Reimanin kisan johtoon. Loviisan lentue liitää johtoon Kannustusjoukko siivitti Hannu Reimanin heiton kisan piikkipaikalle. sissa, joissa neuvostoliittolaisen keihäs saatiin ilmavirLennokkikisa Lennokkikisa Juhlat Intiassa Anu Koskinen, syntynyt 27.1.1984 Asuinpaikka Hämeenlinna Perhe: 2-vuotias Jimi-poika Työ : Pikarikoneen hoitaja Työpaikka: Huhtamäki Food Service Harrastukset: Matkailu Terveiset: Työkavereille Anu Koskinen täyttää 28 vuotta. tarjoaa viihdykettä 32-33_taukotila.indd 32 1/18/2012 6:37:28 PM
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Tekijä Jarno Kiukas si paksua ja painavaa. Kilpapaikka on täynnä materiaalia, josta saisi vaikka kokonaisen lentueen. – Hyvältä näyttää, tolla lähtee! Ehkä ilmanvastus on pienempi, koska tässä on kiiltävä puoli ulospäin? Kyllä mä oon pettynyt, jollei se tuohon takaseinän kartonkikasaan osu, porukka yllyttää. Kilpailijakin myöntää, että piikkipaikkaa tässä tietysti tavoitellaan. Huolellinen mittaus Lattiaan vedetään teipillä huolellisesti heittoviiva. Lennokki lähtee liitoon hurrausten ja kättentaputusten saattamana. Heitto on pitkä, mutta menee vähän vinoon. Toinen heitto saa katsojat riehaantumaan. – Siinä se on! Älkää rikkoko meidän mittanauhaa! Ai niin, tämä on kalibroitu. Hannu menee lennokkikisan johtoon huimalla 23,05 metrin heitolla. Kannustusjoukot juhlivat. – Meillä on täällä tosi hyvä henki. Jaksamiseen vaikuttaa paljon, kun kavereiden kanssa pystyy puhumaan muustakin kuin työasioista, onnellinen urheilija kehuu. – Enkä tarkoita nyt vain lennokkeja! P Kavereiden tuki kannusti Hannu Reimanin kisan johtoon. MARJA OLI VIIME VUODEN YKKÖNEN! Lennokkikisa alkaa puhtaalta pöydältä vuoden vaihtuessa. Vuoden ylivoimainen voittaja oli Marja Työppönen Lempäälän PyrollPackista tuloksella , metriä. TULOKSET 2012 . Hannu Reiman 23,05 HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Nimi: Hannu Reiman. Työ: Koneapulainen hylsykoneella, Stora Enson Corenson tehdas Loviisassa. Heittokokemus: En ole himoheittäjä. Yhdessä iltavuorossa vähän harjoiteltiin. Tulostavoite: Piikkipaikka tietysti, siis vähintään 19,94 metriä. Tulos: 23,05 metriä. Lennokkiiin käytetty paperi: Valkea puolikiiltävä kartonki, 180 g, 3-värinen. Kommentti: Voitto! Sitä lähdettiin hakemaan! Teksti Sari Kangas Kuva Jorma Sainio V iimeistelijä Anneli Auvinen sulkee työpaikkansa Sysmän Kansiopalvelu Oy:n oven perjantai-iltapäivällä. Kansiomallien mitoittamisen ja näpräämisen jäljiltä olo on nuutunut ja veltto. Joku voisi lysähtää sohvalle torkuille. Auvisen mieli halajaa kuitenkin kansalaisopistolle mattoja kutomaan. – Kangaspuiden ääressä näkee, mitä saa aikaan ja osaa. Se ruokkii mielihyvää. Kun muu maailma unohtuu, stressi helpottaa eikä väsytä enää yhtään. Intoa lisää kymmenen hengen kutojaryhmä, jonka kanssa Auvinen on viikonloppuisin puita paukutellut jo viitisentoista vuotta. Porukan huumorista ja yhteisestä puuhastelusta on kehittynyt henkireikä arjen keskelle. Käsillä askartelu on Auvista kiinnostanut aina. Kaapissa odottaa pino villashaaleja, joita läheiset saavat juhlissa lahjaksi. Sisarukset astelevat kodeissaan Auvisen kutomilla matoilla. Kotona ei haittaa, vaikka lemmikkikoirat sotkevat matot, sillä kätköistä löytyy tilalle puhtaat. – Pesen likaantuneet sitten kesällä. Jos harrastuksen pariin ei aikaa liikene, olo tulee levottomaksi. Marssijärjestyksessä käsityöt tulevat ensin ja ruuanlaitto vasta sitten. Salatuista elämistä Kymmenen uutisiin Matonkuteita leikatessa tai sukkia kutoessa vierähtää useampi tunti päivittäin. – Jos aloitan Salattujen elämien alkaessa, jatkan hyvinkin vielä Kymmenen uutisten aikaan. Suunnittelutyön luovuus palkitsee ja valmiit työt ovat hyödyksi. Aiemmin Auvinen kutoi myös vaatteita. Monissa vanhoissa valokuvissa hänen tyttärensä yllä näkyy jotain äidin tekemää. Nuorempana Auvinen oli varma, ettei ikinä koskisi kangaspuihin, vaikka lapsuudenkodissa äiti oli ahkera matontekijä. – Hän olisi minua opettanut, mutta minusta oli noloa, että kangaspuut olivat levällään tupakeittiössä, kavereiden nähtävillä. Mieli muuttui vasta, kun oman talon lattiat kaipasivat mattoja. P Käsityöt tulevat ensin ja ruuanlaitto vasta sitten. Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Koukussa kudontaan Anneli Auvinen on intohimoinen kutoja. Hannu Reiman luotti Porin kartonkiin. 32-33_taukotila.indd 33 1/18/2012 6:37:36 PM
Taukotila valinta on vielä tänä päivänä muovi. Uutuustuotteena olevan kierrätyskassin osto rauhoittaa kuitenkin luontoa suojelevaa ajatusta parhaiten. T ätä ajatusketjua voidaan paperityöläisenä katsoa laajemminkin. Kun lähetän joulukortin, niin lähetänkö sen sähköisenä tekstinä ja kuvana, vai annanko kartonkia valmistaville työntekijöille töitä lähettämällä oikean joulukortin? Pelaanko tietokilpailukysymyksiä tietokoneella sähköisesti vai ostanko kysymyksiä ja vastauksia sisältävän kirjan? Entä katsonko kalenteriani matkapuhelimesta vai paperille painetusta allakasta? Ostanko cd-levyn kierrätysmateriaaleista valmistetussa kovapahvivai muovikotelossa? Näitä ja monia muita pikkuasioita meidät kansalaiset on saatettu pohtimaan ja jopa kokemaan jostain syyllisyyttä, jos teemme vastoin luonnon parasta. Pikkuasioita, mutta pienistä puroista tulee aina suuri joki. P S eisoessani kauppakeskuksen ruokakaupan kassalla nousee aivoihini ympäristöä koskeva kysymys. Ottaisinko ostoksilleni muovi-, paperivai kangaskassin? Alan työntekijänä ajattelen, että paperikassi olisi kai paras valinta? Antaisihan se töitä tekijöille ja sehän maatuu nopeasti tai sen voi hävittää vaikka polttamalla. Kysymys ei näet ole ihan pikkujutusta, sillä tutkijat ovat laskeneet, että kaupassakävijä ostaa vuoden aikana kassin joka toinen päivä eli 182 kertaa. Kassin osto on kaupassa käynnin käytännöllisyyttä, mutta myös talouskysymys, sillä harva taitaa pitää omaa, vitosen maksavaa ikikangaskassiaan mukanaan joka ikisellä kauppareissulla. Painoltaan 18-grammainen kassi maksaa muovisena 20 senttiä kappale. Muovikassin etuna on se, että jätepusseja ei tarvitse ostaa erikseen. Pikalaskelma osoittaa, että vuodessa minulta kuluu niihin runsaat 36 euroa. Paperisena sama määrä maksaa kympin verran enemmän. Paperikassilla kantaisin tosin pöperöitä kotiin kainalossa kuin amerikkalaisissa elokuvissa, enkä niin kuin itänaapurit ja me itse nyt meillä mainoksia hehkuvissa muovipusseissa. Luonnon kannalta tilanne onkin jo toinen. Luontoliiton laskelmien mukaan muovikassien materiaalipanokseksi tulee 18 kiloa ja paperikassien 163 kiloa. Puuvillakassin materiaalipanos olisi vain 4,7 kiloa. Siitä tulee ympäristöystävällinen ja kansalaisen saasteomatunnon vapauttaja puolen vuoden käytön jälkeen. K assien valmistusmateriaaleiksi lasketaan valmistusaineet, raaka-aineet, vesi, puu jne. Energiatehokkuudessa muovikassin valmistukseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa kuin paperikassiin. Muovista tulee taas enemmin jätettä, koska se ei maadu. Tarkkaa tietoa siitä ei ole, että maatuuko se koskaan ja jos hajoaakin, niin mitä siitä jää luontoon. Kassahihnan alla olevista kassinipuista useimman Vastaukset ?. Pystyyn kuivunut havupuu ?. Punaiset ja valkoiset ?. Varkaudessa ?. 21 ammattiliiton ?. Miika Nousiainen ?. Gol? n ?. Tanska ?. Tapani-myrsky ?. Noin 7700 henkilön ??. Huhtamäki Oy Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? Luonnon kannalta tilanne onkin jo toinen. Mitä mieltä olet? Kerro mielipiteesi Paperiliitto-lehdestä. Mikä oli tässä numerossa hyvää, mikä ei? Millaisia juttuja haluaisit lehteen? Mikä ei kiinnosta? Lähetä palautetta osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? tai postitse Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Jos haluat, voit käyttää sivulla 31 olevaa palautelomaketta Palautteen antajat pitivät vuoden 2011 viimeisen lehden kiinnostavimpana juttuna paperitehtailta irtisanottujen selviytymisestä kertovaa ”Hengissä potkujen jälkeen”. Arvomme palautteen antajien kesken pieniä tavarapalkintoja. Tällä kertaa palkinnon voitti Reijo Lehtinen Valkeakoskelta. Miika Nousiainen Paperi, muovi vai sähkö? tarjoaa viihdykettä Mistäs tiesit? Lukijoiden palautetta Pi irr os La ur a Ta in io Paperiliitto ?/???? ?? Varamies 34-36_taukotila.indd 34 1/18/2012 8:07:09 PM
Nro Aineistot Ilmestyy 2/2012 15.2. 2.3. 3/2012 26.3. 13.4. 4/2012 9.5. 25.5. 5/2012 13.6. 29.6. 6/2012 15.8. 31.8. 7/2012 12.9. 28.9. Nro Aineistot Ilmestyy 8/2012 10.10. 26.10. 9/2012 7.11. 23.11. 10/2012 5.12. 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Halutessasi voit käyttää sivulla 31 olevaa palautelomaketta. Paperiliitto-lehden aikataulu Tunturin tunnelmaa Ylläksellä Tule nauttimaan Ylläksen mahtavista tunturimaisemista. Rinteisiin ja laduille pääset suoraan hotellilta. Sport Resort Ylläksen kaikki palvelut ovat kävelyetäi syydellä. Gondolihissi vie tunturin huipulle 718 metrin korkeuteen vain seitsemässä minuutissa. Ulkoilupäivän jälkeen rentoudut allasosaston lämmössä ja voit tilata vaikka jonkun hemmotteluhoidon. Illalla kutsuu à la carten makujen maailma. Meillä jokainen päivä on uusi tarina! Sinulle, Paperiliiton jäsen -30% hotellihuon een hinnasta. Holiday Club Ylläs Saaga puh. 030 687 2000 IsoYlläksentie 42 95980 Ylläsjärvi reception.yllas@holidayclub.fi www.holidayclub.fi Aurinko vai kuu? Vastaa ja voita 50 euron lahjakortti! Mikä on työaikamuotosi? Kerro meille sen hyvistä ja huonoista puolista. Jätä vastauksesi osoitteessa www.paperiliitto.? tai lähetä postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut 34-36_taukotila.indd 35 1/18/2012 6:36:10 PM
20 12 Koulutus &Lomat Ota talteen! Tarvitset tätä esitettä koko vuoden. Ari Liirus tahtoi oppia perusasiat ”Koulutus toi paljon uutta tietoa.” Koulutuskalenteri ?Aikataulut, hakuohjeet, rahoitus 9 tapaa viettää edullinen loma ?Jäsenedut, lomapaikat, hakuohjeet Muut jäsenedut ?Vakuutukset, alennukset, lehtietu jne. M uis ta kä ytt ää jäs en etu si! Sa at rah an arv ois ta hy öty ä Sinulla on paljon jäsenetuja Lue ja ota hyöty itsellesi. Pitkäaikaisetkaan liiton jäsenet eivät aina tiedä, millaisia etuja heille kuuluu. Esimerkiksi edulliset lomailumahdollisuudet ovat voineet jäädä käyttämättä. Tämän lehden välissä oleva esite kertoo, mihin kaikkeen olet oikeutettu. 34-36_taukotila.indd 36 1/18/2012 6:36:28 PM