” Kuljemme yövuoroon punakellertävässä valosaasteessa.” Ilkka Palmu s. 34 Sitoutunut auttamaan Prosessihenkilö Jari Järveläinen on henkeen ja vereen tehdaspalo kuntalainen. Hälytyksen tullen unohtuu yövuoro ja olemattomat unet. Ju kk a Ko sk in en Päivän haaste: Henkinen jaksaminen s. 26 Delight, uusi tekijä Laittoi vauhtia tuotantoon s. 18 Kirjekuorien kato Tekijöiden työpaikat uhattuna s. 8 ”Nyt minulla on taas tulevaisuus edessä.” Hannu Uosukainen, s. 24 Nro 1/2014 31.1.2014 56. vuosikerta PAPERI Li itt o 01_etusivu.indd 1 22.1.2014 23:02:53
* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto Kampanja-aika on 1.2.–31.3.2014. 02-3_sisältö.indd 2 22.1.2014 15:22:42
22 ?22vuotias Mikke Leinonen ei kannata eläkeiän nostamista. 24 ?Hannu Uosukaisen elämä sai uuden suunnan sydänkohtauksen jälkeen. 30 ?Toivo Koljanderin käsissä syntyy upeita puukkoja. Jukka Koskinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Paikallisesti voi sopia monista asioista. 6 Työsuojelu – tärkeä osa päivittäistä toimintaa. 8 Kirjekuorien valmistajilla edessä tiukat ajat. 10–17 Reportaasi Tehdaspalokuntalaiset auttavat oman toimen ohessa. 18 Delightissa kaikki tekevät kaikkea. 22 Milloin pääsen eläkkeelle? 24 Parasta elämässä: Hannu Uosukainen sai uuden alun. 25 Paperiduunarin maailma: Saksalainen paperimies on tyytyväinen työhönsä. 26–30 Hiomo 26 Paperiliiton keilamestari on haussa. Osallistu sinäkin! 28 www.paperiliitto.? on uudistunut. 30 Työtön voi ansaita 300 euroa ilman ansioturvan pienentymistä. 31–35 Taukotila 31 Ratkeaako ristikko? 32 Toivo Koljander tekee puukkoja vastapainoksi työlleen. Turun kirjekuoritehtaan kahvitauolla muisteltiin jäyniä. 33 Tea täyttää vuosia. 34 Kolumnissa taivastellaan valon voimaa. Paperiliitto ?/???? | ? 18 ?Suomen Kerta on Minna Knuuttilan uusi työnantaja. Panu Rissanen Jukka Koskinen 10–17 Reportaasi Tulta päin! Kaukopään tehtaan prosessihenkilö Jari Järveläinen on myös tehdaspalokuntalainen, henkeen ja vereen. Hälytyksen tullen hän on aina valmiina auttamaan. ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. H en ry M oi la ne n * Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. ** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia. *** Koskee täyttöä. www.teboil.fi/liitto Kampanja-aika on 1.2.–31.3.2014. H en ry M oi la ne n 22 ?22vuotias Mikke Leinonen ei kannata eläkeiän nostamista. 24 ?Hannu Uosukaisen elämä sai uuden suunnan sydänkohtauksen jälkeen. 30 ?Toivo Koljanderin käsissä syntyy upeita puukkoja. Delightissa kaikki tekevät Milloin pääsen eläkkeelle? Parasta elämässä: Hannu Uosukainen sai uuden alun. Paperiduunarin maailma: Saksalainen paperimies on tyytyväinen työhönsä. Paperiliiton keilamestari on haussa. Osallistu sinäkin! www.paperiliitto.? on Työtön voi ansaita 300 euroa ilman ansioturvan pienentyToivo Koljander tekee puukkoja vastapainoksi työlleen. Turun kirjekuoritehtaan kahvitauolla muisteltiin jäyniä. Kolumnissa taivastellaan 02-3_sisältö.indd 3 22.1.2014 23:05:04
4 | Paperiliitto 1/2014 Kuorimo yönantajat ovat nostaneet Suomen paremman tulevaisuuden esteeksi kalliit ja joustamattomat työmarkkinat. Kun Henry Ford perusti legendaarisen T-Ford autoja valmistavan tuotantolinjan, oli tehtaan johtajien palkka viisi kertaa suurempi kuin työntekijöiden. Tänä päivänä Fordin johtaja tienaa yli 300 kertaa enemmän kuin työntekijä. Suomessa metsäteollisuuden toimitusjohtajien keskiansiot ovat yli 100 000 euroa ja työntekijöiden noin 4 200 euroa kuukaudessa. Ja kuitenkin heti työllisyysja kasvusopimuksen solmimisen jälkeen lähti käyntiin keskustelu työntekijöiden liian korkeista palkoista. Kun puhutaan joustamattomuudesta, niin silloin Suomea verrataan Saksaan. Työaika Saksassa on pidempi kuin Suomessa. Kuitenkin Suomessa on käytössä elementtejä, joita ei muista maista löydy, kuten lomautusjärjestelmä. Puhumattakaan irtisanomisesta, joka on maassamme paljon helpompaa ja halvempaa. Voidaan siis todeta, että joustoja löytyy. Työajan lisääminen ei kuitenkaan poista paperiteollisuutta riivaavaa ongelmaa eli ylikapasiteettia. Tarvittavaa lisäjoustoa työmarkkinoille voitaisiin hakea esimerkiksi työaikapankin avulla. Työaikapankki on Saksassa laajasti käytössä. Pankin rakentamiseen tarvitaan molempien osapuolien joustavuutta. Kun on tarvetta, tehdään tunteja pankkiin ja kun työntekijällä on tarvetta vapaaseen, hän saa ottaa tunteja pankista. Yhteisesti sovitulla tavalla tietenkin. Eri maiden työmarkkinoita vertailtaessa ei voi ottaa vain rusinoita pullasta. Selvää on, että työmarkkinoilla tarvitaan uusia ajatuksia, mutta ei pelkästään työntekijäpuolelta. ? P Kallista ja joustamatonta vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Eeva Eloranta-Jokela K oneenhoitaja Harri Ukkosen mielestä 12-tuntinen vuorojärjestelmä on paras asia hänen parikymmentä vuotta kestäneellä työurallaan. Muutos toteutui työpaikalla Power Flutella Savon Sellussa lähes kolme vuotta sitten. – Paluuta vanhaan ei ole. Vireystaso pysyy parempana, kun yövuoroja on vain kaksi peräkkäin, Ukkonen perustelee. Hyvät vaikutukset näkyvät tehtaan sairauspoissaoloissa: niiden määrä on pudonnut 3,5 prosenttiin. Luku on alle alan keskiarvon ja osaltaan siihen voi vaikuttaa myös se, että sairauspäiviä voi osua myös vapaajaksoihin. Varovaisuutta käyttöön 12-tuntinen työvuorojärjestelmä, palkkausjärjestelmä, tuotantopalkkiot. Muun muassa näistä on Savon Sellussa sovittu paikallisesti. – Työnantajalla tuntui aikoinaan olevan kiire sopia työajasta toisin jo siinä vaiheessa, kun 12-tuntinen ei vielä ollut mukana työehtosopimuksessa. Sovimme vuorojärjestelmästä paikallisesti kuitenkin vasta sitten, kun se saatiin työehtosopimukseen, pääluottamusmies Eero Ahonen kertoo. Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on nykyisellään lukuisia kohtia, joista on mahdollista sopia paikallisesti toisin. Ahonen noudattaisi kuitenkin varovaisuutta, ettei paikallisesti sovittaessa päädytä työehtoja huonontamaan. Varovaisuuden kannalla on myös Harri Ukkonen. – On hyvä, että paikallisesti voidaan soTähän valmistuu paikallinen SOPIMUS Monitoiminen työkalu Paperiteollisuuden työehto sopimuksesta on monin kohdin mahdollista sopia toisin paikallisesti. Pahus, alkoiko alamäki?! Onneksi sentään aurinko paistaa. Työmarkkinoilla tarvitaan uusia ajatuksia. 04-5_kuorimo.indd 4 22.1.2014 19:08:09
Paperiliitto 1/2014 | 5 Kuorimo pia toimintatapoja ja luoda tehdaskohtaisia räätälöityjä ratkaisuja. Isommat asiat on kuitenkin sovittava yhteisesti, jos on kyseessä niinkin radikaaleja ratkaisuja kuten työajan pidennykset, Ukkonen pohtii. Hän toimii kartonkikoneen osastonluottamusmiehenä. Paikallista sopimista kehitetään Paperiteollisuuden uuden työehtosopimuksen numero 47 allekirjoituspöytäkirjaan kirjattiin Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n yhteinen näkemys siitä, että paikallisen sopimi” On hyvä, että paikallisesti voidaan sopia toimintatapoja ja luoda tehdaskohtaisia räätälöityjä ratkaisuja.” Tähän valmistuu paikallinen SOPIMUS Monitoiminen työkalu Paikallisesti sovittavissa P aperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan paikallisesti voidaan sopia muun muassa näistä asioista: ? Työaika ja sen järjestäminen ? Koulutus ja sen järjestäminen ? Palkkamääräykset ? Lisien maksaminen ? Matkakustannukset ja päivärahat ? Vuosilomamääräykset ? Luottamusmiestoiminta ? Korvaava työ ? Muutosturva Lukija, vastaa kyselyyn Paikallinen sopiminen, onko siitä hyötyä henkilöstölle vai työnantajalle? Johtaako se palkkaerojen kasvuun? Lisääkö se henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia? Vastaa näihin ja muihin paikallista sopimista koskevaan lukijakyselyyn Paperiliiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi 12.2. mennessä. Vastaa ja voit voittaa parempaa paikallista sopimista. Mitä tessin jälkeen? M uistin virkistykseksi tähän alkuun: Suomen työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat viime syksynä aikaan työllisyysja kasvusopimuksen. Kuten valtaosa ammattiliitoista, myös Metsäteollisuus ja Paperiliitto neuvottelivat oman työehtosopimuksensa kasvusopimuksen pohjalta. Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5. Paperiliitolle sopimus oli kohtuullinen. Vastauksille työnantajan esityksiin työajan pidennyksestä, työnjohto-oikeuden voimakkaasta lisäämisestä ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä saatiin vähintään yhden sopimuskauden mittainen tuumaustauko. Jos näissä isoissa esityksissä oli matkan varrella paperiliittolaisilla luottamusmiehillä sulattelemista, eivät puheet päättyneet sopimuksen syntyyn. Vaatimukset nosti uudelleen esille yksittäinen yhtiö. Se ilmoitti halustaan neuvotella työehtosopimusta koskevista muutoksista suoraan ammattiosastojen kanssa. Kyseessä oli UPM, joka perusteli tavoitteitaan meneillään olevalla säästöohjelmalla. Tavoitteet koskivat suoraan työehtosopimuksen alaisia asioita. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan UPM:n ehdotus on poikkeuksellinen. Muissa teollisuusliitoissa työnantajilta ei ole tullut esiin vastaavia esityksiä, jotka koskisivat riihikuivaa työehtosopimusta. – Yhteistä, Suomen taloustilannetta vakauttavaa sopimusta pohjustetaan kuukausien ajan ja lopulta työnantaja sen kuittaa, mutta ei tunnu antavan sopimukselle lopulta mitään arvoa, Vanhala hämmästelee. ? P sen edellytyksiä tulee edistää. Tähän liittyen järjestöt ovat toteuttaneet yhteisen kyselyn paikallisen sopimisen nykytilasta ja kartoittavat näin paikallisen sopimisen ongelmakohtia. Tehtaiden pääluottamusmiehiltä ja henkilöstöasioista vastaavilta saatuja vastauksia on tarkoitus hyödyntää työryhmän työssä. Työehtosopimusneuvottelujen kuluessa työnantaja esitti määräysvaltansa lisäämistä paikallisesti, mutta ilman sopimista. Neuvotteluissa löytyi muun muassa työvuorokokeilua koskeva kompromissi. Sen mukaan työnantaja voi määrätä aloitettavaksi lyhytvuorokokeilun yhden vuoden mittaisena. Kokeilun jälkeen jatkosta on kuitenkin sovittava paikallisesti. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei pidä järkevänä eikä työnantajankaan edun mukaisena aloittaa lyhytvuorokierrosta kokeilua työpaikoilla, joilla selvä enemmistö on sitä vastaan. Näin on kuitenkin paikoin käymässä. ? P 12 3r f 04-5_kuorimo.indd 5 22.1.2014 19:08:10
6 | Paperiliitto 1/2014 Kuorimo Irtisanomistahti jatkui kovana Työpaikat: Yhteistoimintaneuvottelut koskivat viime vuonna lähes 120 000 palkansaajaa. Isoimmat yt-neuvottelut kävi kiinteistöpalveluja tarjoava ISS Palvelut. Yhtiö lomautti neuvottelujen päätteeksi lähes kaikki 12 000 työntekijäänsä. SAK:laisista luottamushenkilöistä 48 prosenttia ilmoitti järjestön kyselyssä joulukuussa, että työpaikalla oli vuoden aikana neuvoteltu lomautuksista tai irtisanomisista. Selvästi eniten yt-neuvotteluja oli teollisuudessa, missä ne koskivat liki 60:tä prosenttia alan yrityksistä. Paperiliittolaisten työpaikoilla yt-neuvotteluja kävi loppuvuodesta muun muassa kunnossapitoyhtiö Efora, jonka vähennystarpeiksi Veitsiluodossa ja Varkaudessa ilmoitettiin yli 60 henkilöä. Metsolta eniten Irtisanomisten määrä on pysynyt korkeana kahden vuoden ajan. SAK:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna irtisanottiin yli 14 500 työntekijää, toissa vuonna noin 15 800 palkansaajaa. Suurin irtisanoja viime vuonna oli Metso, joka antoi potkut 1 157:lle. Pörssiyhtiöiden osuus kaikista irtisanomisista oli 45 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin toissa vuonna. Edellisen kerran irtisanomisten määrä ylitti viime ja toissa vuoden luvut vuonna 2009. Tuolloin potkut saaneiden määrä lähenteli 20 000:tta. Teksti Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yösuojelutyön voi nähdä investointina, joka maksaa itsensä takaisin. Sen voi ottaa osaksi työpaikan laatujärjestelmää, ei jättää irralliseksi puuhasteluksi. Työ edellyttää niin johdon sitoutumista kuin riittäviä resursseja työsuojeluvaltuutetulle, jotta työsuojelua pystytään seuraamaan ja kehittämään. Näitä hyviä käytäntöjä tuli esiin Työterveyslaitoksen Työsuojeluja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla –hankkeessa. TS-teho -hankkeessa selvitettiin työsuojeluja työhyvinvointitoimintaa nimenomaan teollisuudessa. Työsuojelutyö painottuu monesti työympäristön altisteisiin, kuormitustekijöihin ja yksittäisten ongelmien korjaamiseen. Työsuojelusta saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä riittävästi. Tutkimuksen tekijöiden mielestä toimintatapoja työpaikoilla pitäisikin muuttaa ja työsuojelu tulisi saada osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa, esimerkiksi palaveTipattomuudella työhyvinvointia Eeva Eloranta-Jokela Alkoholin aiheuttamien sairauspoissaolojen määräksi on arvioitu noin 2 miljoonaa päivää vuodessa. Työikäisistä miehistä jopa 39 prosenttia ja naisista 14 prosenttia kuuluu alkoholinkäyttötapojen perusteella riskiryhmään. Aikuistyön päällikkö Antti Hytti, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT, miten alkoholiin liittyvän poissaolon tunnistaa? Tyypillisesti merkkejä ovat toistuvat, lyhyet (päivä tai kaksi) sairauspoissaolot, jotka ajoittuvat vapaapäivien tai lomien jälkeisille päiville. Ilmoitus poissaolosta tulee usein aivan viime tingassa – kokeneemmat työntekijät tuntevat usein ilmiön ”pikapekkasten” nimellä. Liiallinen alkoholinkäyttö lisää myös ”oikeidenkin sairauksien” syntymisen riskiä, koska vastustuskyky saattaa alentua pitkään jatkuneen runsaan juomisen seurauksena. Millä muulla tavoin liiallinen alkoholinkäyttö liittyy työhyvinvointiin? Jos esimerkiksi henkilöllä on tapana ottaa joka ilta kaksi tai kolme lasillista, unen laatu hyvin todennäköisesti kärsii, jolloin hän on jatkuvasti väsynyt töissä. Liikakäyttö lisää myös riskiä työuupumukseen ja aiheuttaa masentuneisuutta. Pidemmälle edennyt alkoholiongelma voi myös muuttaa ihmisen luonnetta vaikkapa kiukuttelevaksi tai lyhytpinnaiseksi, jolloin kärsii paitsi alkoholinkäyttäjän itsensä, myös työkaverien työhyvinvointi. Kuinka moni osallistui Tipattoman tammikuun viettoon? Vuoden 2013 tammikuussa tipatonta vietti noin joka viides alkoholia muutoin käyttävä aikuinen. Tipattomalla on vankka sijansa suomalaisena perinteenä, joten samoissa suuruusluokissa liikuttaneen tänäkin vuonna. ? P Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. puoshaKa siLppua Työsuojelu osaksi arkea Työsuojelutyö ei saa jäädä irralliseksi puuhasteluksi, vaan sen voi ottaa osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa. reiden yhteyteen. Tärkeää on myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen. Jatkuvaa työtä Teemavuodet, turvallisuuspäivät ja –kampanjat ovat tulleet tutuksi monilla paperiliittolaisilla työpaikoilla. Muun muassa Mondin Lohjan tehtaalla oli koko viime vuoden ajan turvallisuusteema kaksi viikkoa kerrallaan. Teemat jatkuvat tänä vuonna, mutta vaihtuvat kuukauden välein. Mondin turvallisuuspäivää vietetään vuosittain yhtä aikaa eri maissa. Työsuojeluvaltuutettu Juri Toivosen mielestä työsuojelu on heillä myös muilla tavoin osana arkea. Yksi tapa on työtehtäväkohtaiset riskinarvioinnit, joita tarvitaan etenkin kunnossapidon tehtävissä. – Työhön, johon vaaditaan työlupa, on tehty riskinarviointi. Jos tulee eteen uusi tehtävä, on tehtävä myös uusi riskinarviointi, Toivonen kertoo. Turvallisuusajatteluun on kannustettu myös tehtaan porttien ulkopuolella. Työntekijät ovat esimerkiksi voineet lainata turvavaljaita, jotta ovat voineet pudotella lumia kotitalonsa katolta. Tehtaalla oli loppuvuodesta kaksiosainen kampanja, jonka toinen osa oli kerätä turvallisuushavaintoja työpaikalla ja toinen tehdä turvallisuushavaintoja työpaikan ulkopuolella.? P Juri Toivonen Ei ja Va lk on en 06-7_kuorimo.indd 6 22.1.2014 21:09:42
Paperiliitto 1/2014 | 7 Kuorimo Hyvä vai paha ay-liike? P ankkiiri Björn Wahlroosin mielestä Suomen talous on kehittymässä huonoon suuntaanja keskeisiä syitä ovat palkkakustannukset, vakavat rakenteelliset ongelmat ja EKP.n ylläpitämä liian kallis euro. Etenkin ammattiyhdistysliikettä Wahlroos syyllistää pahentuvasta työttömyydestä, koska se ylläpitää korkeaa palkkatasoa. Tilanteessa jossa juuri on sovittu kahden vuoden kestoisesta maltillisesta palkkaratJuhani Siira liittosihteeri suoraa puhetta Työpaikalla koulutukseen uutta tukea Teksti Pirjo Pajunen T yöntekijät pääsevät vuoden alussa voimaan tulleiden lakien myötä vaikuttamaan aiempaa enemmän työpaikan koulutussuunnitteluun. SAK:n lakimies Minna Tanska kehottaakin työpaikkoja aloittamaan henkilöstöja koulutussuunnitelmien laatimisen mahdollisimman pian. Yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu koulutussuunnitelma on edellytys sille, että työnantaja saa uuden lainsäädännön mukaista tukea työntekijöiden kouluttamiseen. Tämä koskee myös alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jos ne haluavat taloudellisen kannusteen. – Koulutussuunnitelman on katettava kaikki henkilöstöryhmät ja siinä on tehtävä arvio henkilöstön osaamisesta. Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään tämän arvion pohjalta, Minna Tanska selvittää. Hän painottaa, että työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua oman ammatillisen osaamisensa kehittämisestä, kun kyse on työnantajasta, johon ei sovelleta yt-lakeja ja joka ei ole laatinut lain mukaista koulutussuunnitelmaa. Keskusteluun voi halutessaan ottaa luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan mukaan. Muissa tapauksissa luottamusmies voi pyytää työnantajaa selvittämään, miksi työntekijöitä on jäänyt vaille koulutusta ja mitä asialle jatkossa tehdään. Tukea osaamisen kehittämiseen Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskevat lait tulivat voimaan vuoden alussa. Lain mukaan työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten ammatillisen osaamisen kehittämisestä huolehditaan niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat pidempään jääneet ilman koulutusta. Uusi laki koskee sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä. Yrityksissä työnantaja saa koulutuksesta verovähennyksen. Taloudellinen kannuste koskee koulutusta, joka kehittää työntekijän ammatillista osaamista hänen nykyisissä tai tulevissa työtehtävissään. Koulutuksen on tapahduttava työaikana ja sen ajalta on maksettava palkkaa. Valtio on varannut koulutuksen verokannustimiin ja korvaukseen 80 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Tavoitteiden toteutumista seurataan Minna Tanska pitää tärkeänä sitä, että työpaikoilla jatkossa seurataan, miten koulutussuunnitelmat toteutuvat. Seurannan aikataulu ja menetelmät kirjataan koulutussuunnitelmaan. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että lain tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua. Minna Tanskan mukaan osapuolet ovat sitoutuneet muuttamaan lakia, jos toivottuja tuloksia ei saavuteta. SAK:n koulutussivuilta löytyy aiheesta tietopaketti: http://www.sak.fi/osallistu-ja-vaikuta/koulutus/koulutuspaivat. ? P Kaikki työntekijät tarvitsevat oman osaamisensa kehittämistä. hin verrattuna ja parantaa kilpailukykyä. Ammattiyhdistysliike on kantanut juuri sen vastuun, joka sille kuuluu. Suomen talous on haasteellisessa tilanteessa, se myönnettäköön. En kuitenkaan epäile etteikö ammattiyhdistysliike yhäkin kantaisi sille vastuunsa pitkäjänteisellä ja määrätietoisella tavalla. Ja siitä olen Nallen kanssa samaa mieltä, että tästä selvitään kovalla työllä, kunhan sitä vain on tarjolla.? P kaisusta, tämä kuulostaa vähintäänkin oudolta. Sopimuksen korotukset jäävät selvästi pienemmiksi kuin esim. kilpailijamaissamme Ruotsissa ja Saksassa. Palkkaratkaisu pienentää yksikkökustannuksia näihin mai06-7_kuorimo.indd 7 22.1.2014 21:09:43
8 | Paperiliitto 1/2014 Kuorimo Teksti Mari Schildt Kuva Antero Lynne S uomalaisten kirjekuorien valmistajilla on meneillään synkkä kevät. Turun Kirjekuoritehtaalla alkoivat yt-neuvottelut tammikuun 20. päivänä. Tanskalainen työnantaja Intermail haluaa joko siirtää koko tuotannon yhtiön toiselle tehtaalle Ruotsiin tai ulkoistaa sen. Kirjekuorien valmistus todennäköisesti loppuisi Turussa noin syyslokakuun vaihteessa. Ilman töitä jäisi noin 35 työntekijää, joista runsas 20 Turun Kirjekuoritehtaan palkkalistoilta. – Mieliala on negatiivinen ja masentunut, sanoo Turun Kirjekuoritehtaan tuotannon Kirjekuorentekijät ahtaalla Turussa neuvotellaan tuotannon siirrosta Ruotsiin, Pirkkalassa ja Kaavilla lomautetaan. pääluottamusmies Manu Laaksonen. Pirkkalassa ja Kaavilla toimiva Bong Suomi lomauttaa kaikki työntekijänsä keväällä 15 päiväksi. Syksylle on varattu 20 lomautuspäivää, jos suhdanne ei parane. Viime vuonna Bong Suomen tuotannon työntekijät vaihtoivat osan lomallelähtörahoistaan vapaiksi. Kuorien käyttö vähenee Perimmäinen syy suomalaisen kirjekuoren ahdinkoon on kirjekuorien harvinaistuminen, kun yritykset ja julkinen sektori ovat siirtäneet laskutustaan sähköiseen muotoon. Kirjekuorien menekki on laskenut viime vuodet jopa kaksinumeroisia prosenttilukuja. Esimerkiksi eduskunnan päätös siirtää tv-lupamaksut verotuksella kerättäviksi lopetti paperilaskujen lähettämisen. – Se oli ollut meille satojen tuhansien potti vuosittain, sanoo Bong Suomen Pirkkalan tuotannon pääluottamusmies Timo Tervo. Hän muistuttaa, että jokainen päätös siirtyä sähköiseen laskutukseen on suomalaiselta työltä pois. Siitä kärsii koko ketju: paperinvalmistajat, kirjekuorien valmistajat ja Itellan postilaiset. – Kun minulle e-laskua tyrkytetään, niin varmasti en ota. Valitsen paperilaskun, maksaa se sitten euron taikka kaksi, sanoo Bong Suomen Kaavin tuotannon pääluottamusmies Antti Saarikko. Investoinnit tyrehtyivät Turussa Sekä Turun Kirjekuoritehtaan että Bong Suomen omistajat ovat ulkomaisia; Turussa tanskalainen ja Pirkkalassa ja Kaavilla ruotsalainen. Turun Kirjekuoritehdas siirtyi tanskalaisen Intermailin omistukseen vajaa vuosikymmen sitten. Alku oli vauhdikas, kun omistaja sulki Tanskan tehtaansa ja siirsi koneita ja tuotantoa Turkuun. – Sen jälkeen ei juuri ole investoitu, pääluottamusmies Laaksonen sanoo. Hänelle on jäänyt tunne, että omistaja yrittää löytää jotain muuta liiketoimintaa, sillä lähialueilla kirjekuorien menekki kas08-9_kuorimo.indd 8 22.1.2014 20:03:38
Paperiliitto 1/2014 | 9 Kuorimo Esa Kaitila tutkija, paperiliitto M etsäteollisuusyrityksissä laaditaan vuosittain painopistealueita, joihin erityisesti halutaan panostaa. Työsuojelussa painopisteet ovat perinteisesti tapaturmien ehkäisyssä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Kun tehtaiden tuotantoprosessi muuttuu yhä automatisoidummaksi, tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota henkilöstön voimavaroihin ja niiden kustannusvaikutuksiin. Oululainen MCompetence Oy on yhdessä Lapin yliopiston kanssa kehittänyt taloudellisen mallin selvittämään henkilöstön voimavarojen lisäämisestä koituvia säästöjä. Lähtökohtana on yrityksen taloudellisen hyödyn lisääminen seuraamalla henkilöstön voimavarojen lisäämisen vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Työelämän laadulle ja sen muutoksille kyetään mallissa määrittämän arvo, joka suhteutetaan yrityksen henkilöstömäärään, liikevaihtoon ja käyttökatteeseen. Mallin avulla kyetään löytämään optimaalinen taso henkilöstön voimavarojen lisäämiseen käytettävien resurssien ja yrityksen kannattavuuden välillä. Henkilöstön osaamisen parempi hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa voi olla haastavaa. Johto ei välttämättä ymmärrä tai osaa määrittää henkilöstön vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Jos yrityksen fokus on yksipuolisessa kustannusten säästössä, on suuri vaara haaskata liiketoiminnan lisäarvotekijöitä. MCompetence Oy:n kaltaisten yritysten toiminnan soisi laajentuvan myös metsäteollisuuteen. Mallin pääsääntöinen tulos oli se, että henkilöstön voimavarojen lisääminen lisäsi yritysten kannattavuutta. ? P Johto ei osaa määrittää henkilökunnan vaikutusta liiketoimintaan. Henkilöstön voimavarojen lisääminen TiLASTo NÄKYmÄ Suurimpien metsäteollisuusyritysten investoinnit Lähde: Kauppalehti Investoinnit/liikevaihto, prosenttia Stora Enso UPM Kymmene Metsä Group Kirjekuorentekijät ahtaalla – Mieliala Turun Kirjekuoritehtalla on negatiivinen ja masentunut, sanoo pääluottamusmies Manu Laaksonen. ” Kun minul le e-laskua tyrkytetään, varmasti en ota.” Paperilasku markkinaoikeuteen ? Kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudesta ennakkoratkaisua paperilaskujen maksullisuuteen. Asian pääkäsittely pidetään tämän vuoden alkupuolella. ? Kuluttaja-asiamies on vienyt Elisan omistaman Saunalahden markkinaoikeuteen, koska yritys on perinyt asiakkailtaan 1,90 euron veloituksen joka paperilaskusta viime huhtikuusta lähtien. Sitä ennen 0,95 euron laskutuslisä koski yhtiön uusia asiakkaita. Maksullisista paperilaskuista on tullut paljon yhteydenottoja Kilpailuja kuluttajavirastoon. ? Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää yhtiötä käyttämästä sopimusehtoa, jonka mukaan se veloittaa kuluttajilta paperilaskusta erillisen maksun. Sen mukaan laskutuslisän veloittaminen paperilaskusta on kuluttajansuojalain vastainen kohtuuton sopimusehto. vaa vain Venäjällä. Suomessa valmistetut kirjekuoret menevät pääosin kotimaan hiipuville markkinoille. Lopputili on toisen leipä Bong Suomen Kaavin tehtaalla usko tulevaisuuteen on vahvin. – Jollain lailla luottavaisia vielä ollaan, vaikka e-laskutus syökin alalle lovea. En usko millään, että kirjekuorien käyttö lakkaisi, sanoo Kaavin pääluottamusmies Saarikko. Kirjekuorien valmistus alkoi Kaavilla vasta 1990-luvun alussa, kun Turun Kirjekuoritehdas on toiminut vuodesta 1874 ja Tampereella kirjekuoria on tehty 1900-luvun alusta. Kaavilla Turun tilannetta on seurattu ristiriitaisin tuntein. – Kun toiselta menee työpaikka, ei se mukavalta tunnu. Mutta se mikä toiselta vie työtä, niin voi sitä toiselle tuoda, Saarikko miettii. Loppukädessä kaikkia askarruttava kysymys on se, missä maassa Suomessa käytettäviä kirjekuoria lopulta tehdään. ? P Investoinnit ovat 2000-luvulla olleet keskimäärin noin 6,5 % vuodessa. UPM:n investoinnit olivat 7,1, Stora Enson 6,2 ja Metsä Groupin 6,1 prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus ja kehityspanostukset ovat kaikissa yrityksissä olleet vain 0,5 prosenttia liikevaihdosta kun se koko teollisuudessa on ollut 1,6 prosenttia. Katso osoitteesta www.paperiliitto.? kirjekuoriahdingosta kuvattu uutisvideo. 08-9_kuorimo.indd 9 22.1.2014 20:03:39
RepoRtaasi sToRa enso, oulu 10 | Paperiliitto 1/2014 tulta päin päin Jos hälytys tulee kesken vapaan, prosessihenkilö Jari Järveläinen on takaisin Stora Enson Imatran tehtailla alle kymmenessä minuutissa, tällä kertaa tehdaspalomiehenä. REPORTAASI | TEHDASPALOKUNTA Apuun mennään, oli yö tai päivä. TeksTI MARI SCHILDT | kuVaT JUKKA KOSKINEN 10-17_pääjuttua.indd 10 22.1.2014 23:41:35
12 | Paperiliitto 1/2014 RepoRtaasi TehdaspalokunTa ” Vastuu on kannettava. On lähdettävä, oli päivä tai yö, satoi tai paistoi.” eljävuotias Jari seisoo hangessa hyvän matkaa kauempana. Aikuiset ovat tiukkaan sävyyn käskeneet kauemmas talosta, josta nousee mustaa savua. Jännittää. Paikalla on paloauto ja letkuja, palomiehet juoksevat. Vuosikymmeniä myöhemmin Jari Järveläinen on jälleen paikalla kun savuaa. Nyt hän on itse se, joka palomiehen varusteet päällä painelee kohti tulta. Silti hänestä ei tullut palomiestä, vaan Stora Enson Imatran tehtaiden Kaukopään tehtaan prosessihenkilö kuitulinja 2/3:lle. Ensin valkaisuliuoksen valmistaja, sitten sellunvalmistaja, ja myöhemmin myös Imatran tehtaiden tehdaspalokuntalainen. Matka tehdaspalomieheksi alkoi Kaukopään portilla vuonna 1991. Järveläinen tapasi puolitutun vartijan, joka rupesi juttusille. Hän kertoi käyneensä Järveläisen silloisella työpisteellä valkaisukemikaaliasemalla, ja tiesi että siellä käytetään paljon kemikaaleja: ?Kuvis klooria, klooridioksidia, rikkidioksidia, rikkihappoa natriumhydroksidia, ja pitkäpitkän listan verran muita aineita. Hän kysäisi että kiinnostaisiko Järveläistä tehdaspalokuntahomma. Siellä olisi paikka vapaana. Vartija kielsi olevansa mikään värvääjä, mutta voisi vihjaista asiasta palopäällikölle. Palokuntalainen oman toimen ohessa Tehdaspalokuntalaisia ei Imatralla aktiivisesti värvätä, vaan palokuntaan hakeudutaan oman kiinnostuksen kautta, yleensä palokunnassa toimivien työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Kun omaa halua löytyy, työtehtävä ja perhetilanne sallii, ja esimiehenkin mielestä asia on järjestettävissä, tehdaspalokuntalainen vihkiytyy elämäntapaan, joka on käytännössä sivutoimi. 10-17_pääjuttua.indd 12 22.1.2014 23:41:39
Paperiliitto 1/2014 | 13 RepoRtaasi TehdaspalokunTa ” Vastuu on kannettava. On lähdettävä, oli päivä tai yö, satoi tai paistoi.” Vaihtuvuus tehdaspalokunnassa on hyvin vähäistä, mutta silloin tällöin joku eläköityy keskimäärin 63-65 –vuotiaana, tai jää hetkeksi vapaalle. Heitä varten tehdaspalokunnassa on muutama peruskoulutettu palomiesoppilas odottamassa vuoroaan. Tehdaspalokuntalaiset tekevät omat vuorotyönsä tehtaalla. Jos työ vaatii jatkuvaa läsnäoloa, tehdaspalokuntalainen järjestää työhönsä tuuraajaan, joka pystyy astumaan remmiin välittömästi, kun palokuntalainen lähtee hälytykseen. Hälytyksen jälkeen työvuorolaiset pyritään vapauttamaan ensimmäisinä takaisin töihin. Tehdaspalokuntaan liittyneeltä edellytetään, että hän on läsnä vähintään 25 harjoituskerralla vuodessa. Perusharjoituksia kertyy vuodessa minimissään 75 tuntia, tai jopa 150 tuntia, jos osallistuu myös ylimääräisiin harjoituksiin. – Jokainen ymmärtää, että sitten kun on liitytty, niin ei sitä sitten voi käydä harjoituksissa miten sattuu. Se on tärkeää treenaamista tositilanteita varten. Se on sitovaa. Ja kun päivystää, sitoutuminen on ehdotonta, Järveläinen sanoo. Nytkin hänellä on päivystyspuhelin mukana töissä. Vaikka työvuoro päättyy, hälytyksen tullen hänen täytyy olla alta kymmenen minuutin tehtaalla, starttaavan paloauton konemiehenä. Palokunnassa on seitsemän viiden palomiehen ryhmää, joita johtaa palopäällikkö. Ryhmän päivystysviikko kestää torstaista torstaihin. – Vastuu on kannettava. On lähdettävä, oli päivä tai yö, satoi tai paistoi. Vaikein paikka on kotona Tehdaspalokuntalaisuus ja perhe ovat sovitettavissa, mutta helppoa se ei ole. – Itse asiassa taisi olla niin, että alussa en tullut kotoa ihmeemmin lupaa kysyneeksi. Silloinen avovaimo ei tainnut siitä liittymisestä kohottaa äänenpainoja, mutta kyllä sitten myöhemmin jossain vaiheessa, kun oli harjoituksia. Silloin kyllä kysyttiin, onko se niin tärkeää mennä sinne. Muutakin olisi ollut, Järveläinen miettii. Poika Jesse oli täyttänyt kolme vuotta, kun isä liittyi tehdaspalokuntaan. Avovaimo oli kotona, joten arki saatiin rullaamaan. – Kyllä siinä välillä tuli ongelmaa palokuntatoiminnan sovittamisessa arkirutiineihin. Kalenteria oli käytettävä. Perheen ja palokuntatoiminnan yhteen ? Jari Järveläinen (oik.) toimii paloauton konemiehenä. Jukka Hänninen auttaa kypärän kanssa. ? Tehdaspalokunnassa kehittyy vahva luottamus kollegoihin. Kaveriin voi aina luottaa. ? Palokuntatyössä treenaaminen tositilanteita varten on sitovaa. Perusharjoituksia kertyy vuodessa minimissään 75 tuntia. 10-17_pääjuttua.indd 13 22.1.2014 23:41:41
14 | Paperiliitto 1/2014 nivominen on monelle tehdaspalokuntalaiselle suurin haaste. Järveläinen kertoo, että palokunnasta kyllä löytyy ymmärtämystä, kun omat menot ja palokuntatyö menevät sovittamattomasti päällekkäin. Kun harjoitellaan, voi osallistua toisen ryhmän harjoitukseen. Päivystysviikolla voi soittaa palokuntakaverille, ja pyytää tuurausta tunniksi tai päiväksi. Toinen palokuntalainen tietää hyvin, että kukaan ei pyydä turhan päiten. – Tuuraus järjestyy yleensä helposti. Jos ei ensimmäinen niin jo usein toinen puhelinsoitto tärppää, sanoo Järveläinen. Kun seinä tulee vastaan, tehdaspalokunnasta voi jäädä myös määräajaksi pois, kunhan asiasta on palopäällikön kanssa sovittu. Monella tarve osuu esimerkiksi lasten vauva-aikaan tai vaikka palvelukseen rau? Palokunnassa on seitsemän viiden palomiehen ryhmää, joita johtaa oma palopäällikkö. Ryhmän päivystysviikko kestää torstaista torstaihin. ? Viidennes hälytystehtävistä tapahtuu yöllä klo 22 ja 07 välillä. ” Kun painoi oven takanaan kiinni, oli sellainen olo, että kumman tässä asettaa etusijalle.” RepoRtaasi TehdaspalokunTa 10-17_pääjuttua.indd 14 22.1.2014 23:41:42
Paperiliitto 1/2014 | 15 RepoRtaasi TehdaspalokunTa hanturvajoukoissa. Järveläisen avoliitto kariutui, mutta uuden avioliiton hän solmi 12 vuotta sitten. Vaimo Leticia tiesi mihin ryhtyi, kun nai tehdaspalokuntalaisen. Vuonna 2003 syntyi Bria ja kaksi vuotta myöhemmin Camilla. – Vaimolle se oli rankkaa aikaa. Hän on kotoisin Meksikosta, ja hänen oma kulttuurinsa ja perheensä oli toisella puolella maapalloa. Minua olisi tarvittu enemmän kotona. Välillä kun painoi oven takanaan kiinni, oli sellainen olo, että kumman tässä oikein asettaa etusijalle, Järveläinen kertoo. Käytännössä moni vapaaehtoinen palokuntameno jäikin silloin Järveläiseltä väliin. Mutta kun hälytys tulee, silloin hän ei mieti. – Tehtävä pitää hoitaa. Imatran tehtaiden tehdaspalokunta ? Imatran tehtaiden tehdaspalokunta perustettiin kesäkuussa 1935 Kaukopään palokuntana. ? Tehdaspalokunta on paperiteollisuudessa Suomen suurin. Sen kokonaisvahvuus on 43 henkilöä: Palopäällikkö, 7 palomestaria ja 35 palomiestä. Vaihtuvuus on hyvin vähäistä. ? Palokunnassa on seitsemän ryhmää, joista joku aina päivystää vuorokauden ympäri. Kerrallaan päivystää palomestari ja viisi palomiestä. Palomiehen täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja vakituisessa työssä tehtaalla. Tehdaspalokunnasta lähdetään samaan aikaan kuin työstäkin, käytännössä 63-65-vuotiaana. ? Harjoituksista, hälytyksistä ja päivystämisestä maksetaan palkkiot. ? Viime lokakuun loppuun mennessä tehdaspalokunnalla oli ollut lähes 660 tehtävää vuonna 2013, eli keskimäärin kaksi tehtävää joka päivä. Niistä 48 oli paloja tai syttymisiä, ja 611 tarkistusja varmistustehtäviä. Silti 90 prosenttia työstä on onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. ? Eniten paloja ja syttymisiä aiheuttivat erilaiset sähköviat. Yhteensä yhtä monen palon ja syttymisen taustalla oli rikkoutunut laakeri tai kuuma laite. ? Viidennes hälytystehtävistä tapahtuu yöllä klo 22 ja 07 välillä. ? Toimintavalmius on 5-10 minuuttia vuorokauden ympäri. Palokunnan erityisosaamista ovat kemikaalionnettomuudet, korkealla työskentely sekä paikkatuntemus tehtaiden alueella. ? Palokunnalla on kaksi paloautoa ja perävaunuun koottu huippuvarusteltu kemikaalintorjuntayksikkö. Palokunnalla on myös muun muassa johtoauto, ambulanssi sekä pelastusja öljyntorjuntavene. ? Tehdaspalokunta toimii sopimuspalokuntana Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alaisuudessa. Ensivasteja sairaankuljetuksen avustustehtävissä yhteistyökumppani on Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri. Hälytys karistaa unet silmistä Kun hälytys tulee, tehdaspalokuntalainen lähtee, vaikka niskassa painaisi yövuoro ja olemattomat unet. – Hälytys puskee aina sen verran adrenaliinia vereen että siinä herää hyvin. Ikinä ei tiedä, miten vakava ja iso tilanne on, vai onko virhehälytys. On ollut isojakin tulipaloja ja ihmisten pelastustehtäviä, hän sanoo. Järveläinen vertaa palokuntaa armeijaan: helpottaa, kun palomestari antaa selkeät ohjeet, ja niin tehdään, eikä sooloilla. – Sitä varten on harjoiteltu kaikki perustoiminnot. Ne tulevat selkäytimestä. Esimerkiksi kun paloletkut selvitetään, niin jokainen tietää kuka tekee mitäkin. Perusasioita ei tarvitse miettiä. Hälytyksissä toiminta on rivakkaa, ja sen ?? Tehdaspalokuntalaisten perustoiminnot tulevat selkäytimestä ja jokainen tietää kuka tekee mitäkin. ? Hälytysten jälkeen kalusto on aina huollettava. ? Kuvis jälkeen huolletaan kalusto. – Muistan kyllä kun lapset olivat pieniä ja univelkaa kertyi. Hälytykset tuntuivat silloin ylimääräisiltä rasituksilta, varsinkin yöaikaan. En silti koskaan harkinnut, että olisin jäänyt edes hetkeksi pois. Yleensä Järveläinen saa nopeasti unen päästä kiinni hälytystehtävän jälkeen. Viime syksynä se ei onnistunut, kun ulkomaalainen, laivan henkilökuntaan kuulunut mies hukkui satama-altaaseen. – Kun hälytys tuli, että ihmisen pelastustehtävä vedestä, niin siinä vaiheessa kävivät monet asiat mielessä: onko joku siellä pelastusrenkaassa, että voidaan vetää kuiville, vai mikä on tilanne. Paikan päällä kävi ilmi, että mies oli vajonnut pinnan alle. ” Kun painoi oven takanaan kiinni, oli sellainen olo, että kumman tässä asettaa etusijalle.” 10-17_pääjuttua.indd 15 22.1.2014 23:41:43
16 | Paperiliitto 1/2014 – Siinä oli aika kortilla. Oli pimeää, vesi kylmää. Vaikka kirkkaallakin lampulla veteen katsot, niin satama-alueen vesi on sameaa ja syvää. Pelastussukeltajat saatiin paikalle nopeasti, mutta elvytyksestä huolimatta mies menehtyi. – Laivassa kyselin englanniksi henkilöstöltä, että oliko hänellä perhettä. Sain kuulla, että neljä lasta oli hänelläkin ollut. Kyllä se laittaa miettimään, vielä enemmän, kun itselläkin on lapsia. Kun tilanne oli ohi, sitä käytiin läpi oman porukan kesken. Ammattiapua on mahdollisuus saada, jos sellaiseen tuntee tarvetta. – Ehkä se on suomalaisessa miehisessä perusluonteessa, mutta ihan hevillä ei ulkopuoliseen apuun turvauduta. Yleensä niistä ? Jari Järveläisen perhe: Camilla, Bria ja vaimo Leticia. ”Joskus,tuntuu, että palokuntahommat ovat stressaavia. Sitten taas toisinaan niihin lähtee oikeinkin mielellään.” ?Paloasema ” Vaikka on liittynyt vapaaehtoisena, siihen on sisimmässään sitoutunut.” RepoRtaasi TehdaspalokunTa 10-17_pääjuttua.indd 16 22.1.2014 23:41:44
Paperiliitto 1/2014 | 17 jutellaan omassa porukassa, tuttujen kavereiden kesken. Tehdaspalokuntalainen tietää, että itsellekin voi sattua eteen hengenvaarallinen paikka. Kaikkea ei voi ennustaa ja ennakoida. Hyvät varusteet ja jatkuva harjoittelu luo kuitenkin turvallisuuden tunnetta, samoin tieto siitä, että omaa turvallisuutta ei koskaan ehdoin tahdoin riskeerata. Järveläinen kertoo, että paha tilanne sattui hänen kohdalleen palokunta-ajan alkuvaiheessa. Oli pimeä loppusyksyn aika. Harjoituksissa noustiin palotikkaita pitkin korkean rakennuksen katolle. Tikkaat olivat melko pystyssä ja notkuivat. – Kun pääsin jo melkein katolle, tikkaat alkoivatkin heilua rajusti. Silloin säpsäytti, että nyt lähdettiin kohti maata. Mutta onRepoRtaasi TehdaspalokunTa Senkin näkee jo päältä, jos toisella on jotain meneillään. Jotkut juttelevat asioistaan avoimesti, toiset ovat luonteeltaan sellaisia, että mieluummin miettivät asioitaan mielessään. Jos kokee, että toinen on niin raiteiltaan, että muodostaa jo turvallisuusriskin, Järveläinen ottaa asian ensin puheeksi ihmisen itsensä kanssa. Jos huoli jää vaivaamaan, pitää asiasta jutella myös palopäällikön kanssa. Tosin sellaista tilannetta ei ole Järveläiselle eteen tullut. – Joskus, tai useinkin tuntuu, että palokuntahommat ovat stressaavia. Toisinaan niihin lähtee oikeinkin mielellään. Joillekin tämä voi joskus kotiolotkin voittaa. Oman porukan palokuntahuumori auttaa myös, useimpiin vaivoihin. – Mistä tietää että paloauto on pysäköity jämptisti? Konemieheltä valuu kuola molemmista suupielistä. Museoautolla päin punaisia Palokunnassa opitut taidot kulkeutuvat Järveläisen mukana muuallekin: ensiaputoimet ovat hallussa, ja koti on varustettu savuilmaisimilla, sammutuspeitoilla ja jauhesammuttimilla. Kun lomalla ollessa kuulee paloauton sireenit, mieli askartelee ja pohtii, mitä on tapahtunut. Palopaikalle hän ei kuitenkaan ryntää, koska tietää, että mies ilman varusteita jää tulelle toiseksi. Palokuntalaisen lapsetkin kasvavat vaistoamaan, että tulipalon vaara on todellinen. – Silti viimeksi viime viikolla sanoin tyttärelle, että sytytä sinä takka. Turhaa pelkoakaan ei pidä lietsoa. Lapsena ne oppivat valvonnan alla parhaiten, myös oikean tavan käyttää tulitikkuja, hän sanoo. Palokuntalaisuus on myös virkistysreissuja ja illanviettoja omalle porukalle ja tapahtumia suurelle yleisölle, joita järjestää Palomiesyhdistys. Kun Tehdaspalokunta täytti pyöreitä vuosia, Järveläinen sai kunniatehtävän ajaa 1920-luvun paloauton, säiliöllä ja sammutustarvikkeilla varustellun punaisen Buickin juhlapaikalta takaisin tehtaalle. – Kun pysähdyin punaisiin valoihin, koko muu liikenne rekkoja myöten pysähtyi ja autoista viittoiltiin, että mene vain. Mikäs siinä muu mahtoi: minä ajoin juhlallisesti punaisia päin, ja koko muu liikenne seisoi. Ihmiset vain vilkuttelivat katukäytäviltä. Sen tulen varmaan aina muistamaan, Järveläinen hymyilee. Hän sanoo, että on parinkymmenen vuoden aikana saanut kokea, miten tärkeää työtä tehdaspalokunta tekee: se on ihmisten turvallisuuden, omaisuuden ja tuotannon turvaamista. Auttaminen on myös palkitsevaa. – Jos palokunnasta jäisi pois, se tuntuisi kuin menettäisi palasen itsestään. Vaikka on liittynyt vapaaehtoisena, siihen on sisimmässään sitoutunut, henkeen ja vereen. Kieltämättä. ? P ” Vaikka on liittynyt vapaaehtoisena, siihen on sisimmässään sitoutunut.” neksi ei loppujen lopuksi niin käynyt. Se oli hetki, joka säikäytti oikein kunnolla. Kaveriin voi aina luottaa Järveläinen kertoo, että tehdaspalokunnassa kehittyy vahva luottamus kollegoihin. Sammutustehtävissä toimitaan aina pareittain. – Kaveriin osaa luottaa, hyvin paljon. Toinen on aina varmistamassa. Jos jotain itselle tapahtuu, niin tietää, että se toinen on siinä vielä. Monet palokuntalaiset ovat Järveläiselle tuttuja jo parinkymmenen vuoden ajalta. Yhteisö hitsautuu tiiviiksi. – Siinä tullaan ystäviksi. Kaikki muutkin ovat tehtaalta. Osan kanssa tehdään töitäkin yhdessä. ? Hälytyksen tullen tehtaalla täytyy olla alta kymmenessä minuutissa. ? – Auttaminen on palkitsevaa, sanooJari Järveläinen. ? Imatran tehtaiden tehdaspalokunta on paperiteollisuudessa Suomensuurin. ? Hälytyksen tullen tehtaalla täytyy olla alta kymmenessä minuutissa. – Auttaminen on palkitsevaa, sanooJari Järveläiperiteollisuudessa Suomen10-17_pääjuttua.indd 17 22.1.2014 23:41:45
Pauli Polvella pitää kiirettä. 18 | Paperiliitto 1/2014 16-19_delight.indd 18 22.1.2014 23:47:30
teksti Tiina Suomalainen Kuvat Panu Rissanen R uiskuvalukone nappaa makasiinin pesästä kartonkiaihion. Kone muotoilee sen, ruiskuttaa pintaan muovin ja pian koneen toisesta päästä tupsahtaa valmis vuoka. Robotti siirtää vuokapinot laatikkoon. Huippuunsa automatisoidun tuotantolaitoksen koneet käyvät täsmällisesti kuin sveitsiläinen kello. Perjantaisen iltavuoron kolme työntekijää valvovat tuotantoa, hoitavat häiriöitä, tarkkailevat laatua ja ajavat täysiä lavoja trukilla varastoon. Kuitupohjaisia elintarvikepakkauksia valmistavan Delight Packagingin omistajanvaihdos ei hyydyttänyt tekemisen meininkiä Lahden tehtaalla. Päinvastoin. Epävarmuudesta toiveikkuuteen – Tunnelmat olivat hieman sekavat ja jänTekemisen meininki Delight Packagingin nuorekas työntekijäjoukko puhaltaa yhteen hiileen. Omistajanvaihdos Stora Ensolta Suomen Kerralle pani vauhtia tuotantoon. nittyneet, kun Stora Enso ilmoitti kesällä, että meidät myydään. Miten tässä käy, löytyykö ostaja ja millainen, tuleeko henkilöstövähennyksiä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Hanna Knuuttila, 36. Kun työntekijät kuulivat, että ostaja on suomalainen perheyritys, tunnelmat kohenivat huomattavasti. Yrityskaupat tehtiin marraskuussa. Stora Enso Packaging Oy myi DeLight Solution -liiketoiminnan Suomen Kerta Oy:lle. – Olin aluksi pettynyt Stora Enson toimintaan; heillä ei sittenkään ollut intressejä meitä kohtaan. Loppujen lopuksi meille kävi hyvin. Menetimme ison ? rman etuja, mutta tilalle tuli pienen ? rman käytännöllisyys, kertoo pääluottamusmies Petri Riipinen, 29. Yrityskauppojen myötä monikaan asia ei muuttunut, mitä nyt työasut vaihtuivat. Työn sisältö, työkaverit, esimiehet ja työpaikka säilyivät ennallaan. Rajoitteita kuitenkin tuli. Riipinen viittoilee tuotantotilan vasemmalle seinälle, Paperiliitto 1/2014 | 19 16-19_delight.indd 19 22.1.2014 23:47:32
20 | Paperiliitto 1/2014 jota peittää iso pressu. – Tuonne pressun toiselle puolelle emme saa mennä, eivätkä storalaiset saa tulla meidän puolelle. Varastossa teemme kuitenkin yhteistyötä. Tarvittaessa Storan trukit hoitavat meidän lastaukset. Pienen yksikön tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. Elokuussa, pian myynti-ilmoituksen jälkeen, tuotanto lähti rytinällä käyntiin. Kahdesta vuorosta siirryttiin tekemään töitä kolmeen vuoroon. Kolme, neljä konetta on jatkuvasti päällä, ja tuotantovolyymit ovat nousseet. Edellisen omistajan aikaan tuotantoa oli hyvin vähän, sillä Delight aloitti kehitysyksikkönä. Pakkauksille on kysyntää erityisesti Isossa-Britanniassa, mutta myös Aasiassa, Euroopassa ja tietysti Suomessa. Suomalaisia asiakkaita ovat muun muassa Atria ja HK. Saumatonta yhteistyötä Iltavuoroa on vierähtänyt vasta tunti, mutta Knuuttila on ehtinyt tehdä jo yhtä ja toista. Nyt hän testaa alkoholilla vuoan tiiviyttä. Iltavuoron kolmas työntekijä, Pauli Polvi, kiirehtii kasaamaan vuokapinoja laatikkoon koneelle, joka valmistaa tänään käsin pakattavia vuokia. Delight on pieni, mutta pippurinen yksikkö. Kaiken kaikkiaan työntekijöitä on 18, tuotannossa heitä työskentelee yhdeksän. Periaate on se, että kaikki tekevät kaikkea. Pääluottamusmies Riipisen, työsuojeluvaltuutettu Knuuttilan ja Pauli Polven titteli on sama – kaikki ovat ruiskuvaluoperaattoreita. – Joissakin vuoroissa työntekijät jakavat töitä konekohtaisesti, mutta me emme. Mitä enemmän on erilaista tekemistä, sitä parempi, summaa Knuuttila. Harvoin näkee yhtä valoisaa työntekijää kuin Knuuttila. Nainen on silkkaa hymyä ja naurua. – Meillä on mielettömän hyvä ilmapiiri. En ole koskaan ollut tällaisessa porukassa töissä. Yhteistyö on saumatonta sekä muiden työntekijöiden että esimiesten kanssa. Työntekijäpuolen ainoana naisena oleminenkaan ei tuota vaikeuksia. Knuuttila jatkaa hehkutusta: – Työ on mielenkiintoista ja monipuolista ja työpaikka siisti. On mukavaa tehdä työtä siivossa ympäristössä, jossa jokainen tavara on oikealla paikallaan. Kaiken lisäksi tuote on ympäristöystävällinen. Knuuttila pitää hyvin tärkeänä sitä, että maapallon jätevuorta saadaan pienennettyä. Palkittu tuote Tänään yksi kone ajaa uutta tilausta Australiaan. Vuoan keltainen väri tuottaa hieman päänvaivaa. Riipinen keskustelee laadusta tuotantopäällikön ja kehitysinsinöörin kanssa ja naputtelee näyttöä. – Lämpötila vaikuttaa värien kestävyyteen. Jouduin pysäyttämään koneen ja nyt käynnistelen sitä uudelleen. Stora Enson kartonkia ja muovia yhdistävän pakkausratkaisun taival alkoi vuonna 2006 Tekesin rahoittamalla projektilla. Menetelmää kehitettiin aluksi Imatran tehtailla. Vuonna 2009 Stora Enso pe rusti DeLight Solutionin, ja tuotanto alkoi Lahdessa. DeLight -pakkausratkaisusta muotoutui lopulta niin kekseliäs, että se palkittiin vuoden 2010 muoviteko -palkinnolla. Näin palkitsija, Suomen Messusäätiö, kehui tuotetta: ”Pakkausratkaisu yhdistää muovin ja kartongin parhaat puolet eli ympäristöystävällisen kartongin ja suojausominaisuuksistaan tunnetun muovin. Kierrätettävät tuotteet valmistetaan innovatiivisella ruiskuvaluteknologialla, jossa kartonki ja muovi liitetään halutun muotoiseksi pakkaukseksi. Kevyissä mutta kestävissä pakkauksissa kohtaavat rohkea muotoilu ja monipuoliset toiminallisuudet.” distävän pakkausratkaisun taival alkoi vuonna 2006 Tekesin rahoittaMenetelmää kehitettiin alukVuonna 2009 Stora Enso pe rusti DeLight Solutionin, ja tuotanto alkoi Lahdessa. DeLight -pakkausratkaisusta muotoutui lopulta niin kekseliäs, että se palkittiin vuoden 2010 muoviteko -palkinnolla. Näin palkitsija, Suomen Messusäätiö, kehui tuotetta: ”Pakkausratkaisu yhdistää muovin ja kartongin parhaat puolet eli ympäristöystävällisen karton” Työ on mielenkiintoista ja monipuolista ja työpaikka siisti.” ?Kesällä Delightiin palkattu Hanna Knuuttila on viihtynyt työpaikassaan paremmin kuin hyvin. työpaikka Delight Packaging 16-19_delight.indd 20 22.1.2014 23:47:33
Paperiliitto 1/2014 | 21 Tuotteesta saa tarvittaessa myös happitiiviin. Lisäksi DeLight on käyttäjäystävällinen: sen voi pakastaa tai laittaa uuniin tai mikroon. Miksi Stora Enso Packaging myi kekseliään tuotteen? Sitä työntekijät eivät tiedä. – Ehkä tuote ei sopinut yhtiön profiiliin, tai sitten Stora Enso ei pystynyt tarjoamaan kasvua, Riipinen pohtii. Muovialalta paperityöntekijäksi Riipisellä, Knuuttilalla ja neljällä muulla työntekijällä on yhteinen muovialan tausta. He ovat kaikki työskennelleet entisellä Foxconnin Hollolan tehtaalla, joka valmisti osia Nokian kännyköihin. Päijät-Hämeen muovituotannon hiipuessa työtilaisuuksia on pitänyt lähteä etsimään muualta. Riipisellä on muovimekaanikon perustutkinto sekä suunnittelupuolen ammattitutkinto. – Kun 19-vuotiaana kävin armeijan, en ole sen jälkeen työttömänä ollut. Foxconnilta siirryin Versowoodille, sieltä Uponorille ja kaksi puoli vuotta sitten tulin töihin Stora Enso Packagingiin. Knuuttila ja Polvi ovat tuoreita tulokkaita. Heidän uransa Delightilla alkoi viime kesänä, kun yritys palkkasi neljä uutta työntekijää. – Jos joku olisi viisi vuotta sitten sanonut, että työskentelen joskus paperimiehenä, en olisi uskonut, Polvi hymähtää. Porukan kuopus, 25-vuotias Polvi, viihtyy työssään. Hänkin kiittelee työtä monipuoliseksi ja työpaikkaa siistiksi. Polvella on takanaan muovija kumitekniikan perustutkinto. Hän tuli tehtaalle töihin muovilistoja valmistavalta Viamontilta. Uudessa työpaikassa oli paljon uutta opeteltavaa, eikä vähiten automaatioissa. Knuuttilalla on puolestaan ravitsemustyöntekijän ja tarjoilijan koulutus. Ruiskupuristusyritys Eimolla työskennellessään Knuuttila opiskeli muovimekaanikoksi. – Ruiskuvalu oli minulle tuttu ennestään, mutta paperikartongin kanssa toimiminen on uutta. Yhdessä myös vapaalla Tehdas hiljenee kello kymmentä kohti mentäessä. Tuotanto alkaa uudestaan sunnuntain yövuorolla. – Suljemme koneita portaittain ja siivoamme. Desinfioinnin hoitaa sunnuntain vuoro, Riipinen kertoo. Senkin uhalla, että menee imelyyden puolelle, kerrotaan vielä tämä: Riipinenkin ylistää työporukan yhteishenkeä. Jokainen pyrkii tekemään parhaansa – ja enemmän. – Jotain kertoo se, että viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana minua ei ole kertaakaan ketuttanut tulla töihin. Tiivis porukka tapailee myös vapaa-ajalla. Huomenna lähdetään ajamaan kartingia. ? P Suomen Kerta Oy ? Suomen Kerta Oy on imatralaislähtöinen perheyritys, joka on perustettu 1987. ? Yritys valmistaa ruoanvalmistusja kattaustuotteita. ? Yritys työllistää noin 200 työntekijää. ? Tuotantolaitoksia on neljä: Imatralla, Kotkassa, Riihimäellä ja Lahdessa. ? Imatralla tehdään mm. kartonkilautasia ja ruokapakkauksia, Kotkassa moniväripainettuja kattaustuotteita ja Riihimäellä Havija Tuikku-kynttilöitä. ? Hanna Knuuttila etsii vuoan vuotokohtaa mikroskoopilla. ? Vuoan tiiviys testataan alkoholilla, jossa on väriainetta. ? Petri Riipinen tarkistaa ruiskuvalukoneen ajoarvoja. työpaikka Delight Packaging 16-19_delight.indd 21 22.1.2014 23:47:34
?? | Paperiliitto ?/???? Eläkevääntö alkaa ELÄKEJÄRJESTELMÄ Teksti Kari Leppänen Kuvat Jukka Koskinen, Terho Poikolainen ” K yllä tämä 63 ikävuotta riittää sellaiselle, joka on elämäntyönsä tehnyt. Eläkeiän nostaminen on turhaa höpinää, etenkin kun nuoria on työttömänä. Eiväthän he pääse töihin, kun vanhat papat tekevät työt, sanoo maaliskuussa 64 vuotta täyttävä Reijo Hiironen. Hän jäi äskettäin eläkkeelle Metsä Boardin kartonkitehtaalla Äänekoskelta. Työmarkkinajärjestöt ovat Hiirosen mielipiteestä piittaamatta käynnistelemässä neuvotteluja eläkeremontista. Aikaa on ensi syksyyn, ja kyse on Suomen eläkejärjestelmän sopeuttamisesta kansalaisten eliniän pitenemiseen. Eläkejärjestelmää uudistettiin viimeksi vuonna 2005 ja silloin tehtiin arviointivirhe. Kansalaisten elinikä näyttää pitenevän nopeammin ja enemmän kuin osattiin odottaa. Hiironenkin selvisi 42 vuoden työuran jälkeen, eläkkeelle terveenä. – Ainakin suhteellisen terveenä. Terveyskin voi äkkiä muuttua. Huomenna kaikki voi olla toisin, hän lisää. Iän nosto vie nuorten mahdollisuuksia Eläkeuudistuksen on määrä astua voimaan vuoden 2017 alussa. Mikke Leinonen on silloin 25-vuotias. Hänelle eläkeasiat tuntuvat vielä etäisiltä. Sen sijaan epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat paikkakunnalla yleinen puheenaihe. Leinonen asuu nykyään Kouvolan kaupunkiin kuuluvalla Myllykoskella. Hän työskentelee kolmivuorotyössä pituusleikkurilla Stora Enson paperitehtaalla. Leinonen arvelee, että nyt eläkkeelle pääsevät tuntevat olonsa helpottuneiksi. – Tässä joutuu miettimään, että pystyykö näistä hommista eläköitymään sitten, kun Suomalaisen työeläkejärjestelmän vakuutetaan olevan vankkaa tekoa. Silti kiistaa eläkejärjestelmän uudistamisesta on käyty jo yli neljä vuotta. väkeä eläkkeelle ennen aikojaan. Palkansaajien kiikarissa on suurempi uudistus, johon liittyy myös sosiaalipoliittisia tavoitteita. Niiden mielestä sopimusta ei synny ilman työuria pidentävää työelämän kehittämistä. Lisäksi nykyinen joustava eläkkeellesiirtymisikä halutaan säilyttää. Palkansaajajärjestöt tarkastelevat eläkeikää osana kokonaisuutta. Niille ei käy ratkaisu, jossa vanhuuseläkkeen alarajaa nostetaan eläkejärjestelmän muiden osien pysyessä ennallaan. EK:n mielestä eläkemaksuja ei pidä nostaa, koska ne ovat yritysten ja palkansaajien kustannuksia, kuten verotkin. Palkansaajajärjestöt katsovat, että erityisesti nuorten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseksi eläkemaksuja pitäisi korottaa. Täyttyykö eläkelupaus? Mikke Leinonen luottaa jossain määrin ns. ? 22-vuotiaalle Mikke Leinoselle eläkeasiat tuntuvat vielä etäisiltä. se aika tulee, Leinonen sanoo. Metsäteollisuuden raju rakennemuutos on sammuttanut Kymenlaaksossa tehtaiden savuja. Leinonen kuitenkin uskoo, että Suomeen jää rakennemuutosten jälkeenkin aina jonkin verran metsäteollisuutta. Leinosen työsuhteet ovat olleet määräaikaisia siitä pitäen, kun hän pääsi ammattikoulusta. Hänen mielestään eläkeiän nostaminen olisi väärin, koska se tukkisi entisestään työmahdollisuuksia nuorilta. Keinot vaihtelevat Palkansaajaja työnantajajärjestöt ovat toista mieltä kuin Mikke Leinonen ja Reijo Hiironen. Niiden mielestä eläköitymisikää on nostettava. Keinoista vallitsee erimielisyys. Työnantajien mielestä eläkeiän alaraja pitää nostaa vähintään 65 vuoteen, jos sekään riittää. Lisäksi eläkejärjestelmästä olisi karsittava ”rönsyt”, jotta työelämä ei vuotaisi 22-23_eläkee.indd 22 23.1.2014 0:14:27
Paperiliitto ?/???? | ?? ” Pystyykö eläkevuosista enää nauttimaan, jos eläkeikää ryhdytään korottamaan” 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 547 584 595 584 660 630 727 745 734 678 664 746 391 181 31 13 5 2 2 Ikä lkm. Paperiliiton 50 vuotta täyttäneet työssäkäyvät jäsenet 7.1.2014 vuonna 2010. Se leikkaa eläkettä odotetun eliniän pidetessä. Eläkkeelle siirtymistä voi myös myöhentää täyden eläkkeen saamiseksi. Uudistusta tehtäessä arvioitiin elinaikakertoimen pienentävän alkavia eläkkeitä noin 12 prosenttia vuonna 2050. Uusimmat ennusteet kertovat elinaikakertoimen leikkaavan eläkkeitä peräti 20 prosenttia. Se on liian paljon. Vuosi puuttuu Eliniän pidentymisen lisäksi eläkeuudistukseen ajaa julkisen talouden kroonisesti heikentynyt tila, jota kutsutaan kestävyysvajeeksi. Eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta. Suomen väestörakenne ikääntyy 2030-luvulle asti, ja eläkeuudistuksella haetaan keinoja hyvinvointivaltion rahoituspohjan varmistamiseksi. Tavoitteena on uudistus, joka turvaa eläkejärjestelmän rahoituksen ja takaa myös nuorille ikäpolville eläketurvan. Lisäksi eläkejärjestelmän on kohdeltava oikeudenmukaisesti eri henkilöstöryhmiä. Oli virallinen eläköitymisikä mikä tahansa, todellinen eläkkeelle siirtymisen ikä on kokonaan toinen kysymys. Yhteisesti hyväksytty täsmätavoite on keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen vetämän asiantuntijatyöryhmän laskelmien mukaan tavoitteesta jäädään yhdellä vuodella, jos mitään ei tehdä. Reijo Hiironenkin siis ylitti keskimääräisen eläköitymisiän. Halutessaan hän olisi voinut nostaa keskiarvoa enemmänkin. – Moneen eri otteeseen tehtaalta kyseltiin, että eiköhän jatketa. Ajattelin, että kyllä tämä nyt riittää minun kohdaltani. P ELÄKEJÄRJESTELMÄ eläkelupaukseen. Siihen, ettei eläkejärjestelmää uudistuksen yhteydessä romuteta niin, ettei eläkkeellä tule toimeen. – Toinen asia on, pystyykö eläkevuosista enää nauttimaan, jos eläkeikää ryhdytään korottamaan, sanoo Leinonen. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan eläkkeiden tason säilyttäminen vaatii eläkeiän nostoa. Viime eläkeuudistuksessa päätettiin elinaikakertoimesta, joka otettiin käyttöön 61 62 63 64 65 66 67 68 746 391 181 31 13 5 2 2 vuonna 2010. Se leikkaa eläkettä odotetun Tavoitteena on uudistus, joka turvaa elä?Reijo Hiironen jäi juuri eläkkeelle, 63-vuotiaana. 22-23_eläkee.indd 23 23.1.2014 0:14:29
?? | Paperiliitto ?/???? PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Päivi Ketolainen Kuva Henry Moilanen M enin viime lokakuussa yövuoroon, mutta pois piti lähteä, kun alkoi kova polte ja närästely. Ajattelin, että olin syönyt jotain sopimatonta. En vielä osannut yhtään arvella, mistä todella oli kyse. Kävin lääkärissä ja sain närästyslääkekuurin, mutta kahden päivän kuluttua polte alkoi uudestaan. Kipu yltyi niin, että yöllä piti lähteä aluesairaalaan. Sydän? lmi näytti, ettei sydän saa happea. Samaa kyytiä ambulanssi vei minut TAYS:iin ja pallolaajennukseen. Aikaa ei ollut hukattavaksi, sillä yksi sepelvaltimo oli kokonaan tukossa. Jouhevasti kaikki kuitenkin sujui. Jälkeenpäin tunnelmat soutivat ylös ja alas. Toisaalta olin kiitollinen, että selvisin. Hannu Uosukaiselle ihan parasta on itse elämä. Sydäri pysäytti Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Hannu Uosukainen, 54, työskentelee lastaajana UPM:n Jokilaakson tehtailla Jämsänkoskella. Toisaalta mietin, että minulla olisi sepelvaltimotauti lopun ikääni. Olin saanut vanhojen ukkojen taudin, vaikka olin kuvitellut olevani kohtalaisen hyvässä kunnossa. Sydänjutut ovat salakavalia. Tukos voi tulla yllättäen ja nopeasti. Elämä voi olla kiinni minuuteista. Itse ehdin jo ajatella, että tuleeko tästä enää mitään. Nyt minulla on taas tulevaisuus ja työelämääkin edessä. Kuntoutuminen on tällä hetkellä oleellista. Terveellinen ruokavalio ja elämän säännöllisyys ovat tärkeitä tekijöitä. Itse olen jättänyt kovat rasvat pois. Kaupasta etsin elintarvikkeita, joissa on sydämen kuva. Liikunta on löytynyt uudelleen. Päivä päivältä teen pitempiä kävelylenkkejä. P Olin saanut vanhojen ukkojen taudin. Jämsänkoskelainen Hannu Uosukainen kuntoutuu hyvää vauhtia sepelvaltimotukoksesta. – Hoitoon hakeutumisessa ei kannata viivytellä, jos oireet viittaavat sydänjuttuihin, hän muistuttaa. 24-25_parasta.indd 24 23.1.2014 0:37:16
PAPERIDUUNARIN MAAILMA Paperiliitto ?/???? | ?? Pinta-alaltaan vain hieman Suomea suurempi ja yli 80 miljoonan asukkaan Saksa on Euroopan suurin paperintuottajamaa. Maailman paperintuottajista Saksan edellä ovat Kiina, USA ja Japani. Paperitehtaita on 180 paikkakunnalla. Niiden liikevaihto oli viime vuonna yli 15 miljardia euroa. Yli 60 prosenttia saksalaisesta paperiteollisuudesta on ulkomaisessa omistuksessa. Viiden suurimman paperitehtaan joukossa on vain yksi saksalainen. Suurimpia paperinvalmistajia ovat ruotsalainen SCA, suomalainen UPM, irlantilainen Smur? t Kappa, saksalainen Papierfabrik Palm ja suomalaisruotsalainen Stora-Enso. Teksti Pertti Rönkkö Kuva Dennis Börsch aperimies Horst Kremer (45) kuuluu kymmenhenkiseen tiimiin, joka vastaa omalla työvuorollaan UPM Nordlandin neljästä PM3-paperikoneesta Dörpenissä, Luoteis-Saksassa lähellä Hollannin rajaa. Hän aloitti tehtaalla harjoittelijana 18-vuotiaana ja kävi sen jälkeen alan kolmivuotisen ammattikoulun. Vakinaista työpaikkaa tarjottiin samasta paikasta, jossa hän on työskennellyt yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Dörpenissä tehdään keskeytymätöntä kolmivuoroa. Työvuoron pituus on kahdeksan tuntia. Horst Kremer tienaa bruttona kuukaudessa 3 500 euroa. Siihen sisältyy 25 prosentin suuruinen vuoro-, yötyöja viikonloppulisä. Palkka on tuhat euroa saksalaisten keskipalkkaa suurempi. Yritysneuvosto ottaa kantaa Palkka perustuu alan työehtosopimukseen. Työnantaja soveltaa sitä myös järjestäytymättömiin. Riitatilanteessa liittoon kuulumattomilla ei ole kuitenkaan mahdollista vedota sopimukseen. Vuosiloman pituus on 32 päivää. Horst Kremer kertoo, että lomapäivien ajoittamisesta sovitaan ensin 10-henkisessä vuorotiiHorstilla menee hyvin Saksalainen paperintekijä Horst Kremer on tyytyväinen työhönsä. Horst Kremer tienaa tuhat euroa kuussa enemmän kuin keskivertosaksalainen. missä, minkä jälkeen päätös viedään työnjohdon siunattavaksi. Jos loma-asioista syntyy eripuraa työntekijöiden ja työnantajan välillä, niin asia viedään työntekijöitä edustavan yritysneuvoston ratkaistavaksi. Yritysneuvosto, Betriebsrat, johon myös Kremer kuuluu, on työntekijöiden perustama toimielin. Se ottaa kantaa työaikoihin, työsuojeluun, kannustelisiin, koulutukseen ja työjärjestelyihin. Yritysneuvosto tekee myös ehdotuksia koulutuksesta sekä ottaa kantaa mahdolliseen työpaikkakiusaukseen ja syrjintään. Lain mukaan neuvoston tehtävänä on edesauttaa myös yrityksen menestymistä. Liiton jäsen alusta asti IG BCE ammattiliiton jäsen Horst Kremer on ollut alusta pitäen. Työtovereista liittoon kuuluu nykyään kolme neljäsosaa, kaksikymmentä vuotta sitten vain joka toinen. Keskimääräinen järjestäytymisaste on Saksassa alle 20 prosenttia. Ay-jäsenmaksu on prosentti nettopalkasta. Sitä ei peritä suoraan palkasta, vaan ammattiliittojen jäsenet tilittävät sen itse. Kremer on poikamies. 20 kilometrin pituisen työmatkan hän taittaa omalla autolla. Harrastuksiin kuuluu rumpalin hommat kavereiden kanssa perustetussa bändissä. Työnantajaansa hän pitää luotettavana. – Näköpiirissä ole mitään sellaista, mitä pitäisi erityisesti pelätä, Kremer sanoo. P Euroopan suurin paperintuottaja Saksa 20 000 000 43 000 PAPERIN TUOTANTO VUONNA 2013, tonnia HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Dörpen Hampuri München Berliini 24-25_parasta.indd 25 23.1.2014 0:37:19
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti: Terho Vuorinen Kuvat: Harri Wickstrand C P Kelcon tehtaalla Äänekoskella osataan tehdä CMC:tä eli karboksyylimetyyliselluloosaa. Lisäksi ”kempparilaisilla” on vahvaa osaamista keilailun saralla. – Olisimme päässeet pari vuotta sitten ? rmakeilailun EM-kisoihin, mutta työnantaja ei halunnut maksaa reissua. Ihan omilla rahoilla en viitsi lähteä työnantajaa edustamaan, liigatasollakin keilannut Jarno Blomberg naurahtaa. Münchenin-reissu jäi väliin, mutta haasteita riittää. Loppiaisena starttasivat Paperiliiton mestaruuskeilailut, johon Blombergin työkavereista osallistuvat muun muassa Mika Juntunen ja Sami Metsälä, kaikki kovia keilaajia. – Sen voi laittaa lehteen, että Äänekoski on ennakkosuosikki, miehet härnäävät tahallaan – ihan siksikin, että mahdollisimman moni liiton jäsen löytäisi tiensä keskelle Suomea näyttämään osaamistaan. Haaste on jatkossa vielä suurempi Koskelaiskeilaajat nauttivat harrastuksestaan ja yrittävät saada muitakin mukaan kokeilemaan keilapatterin kellistämistä. CP Kelcon työsuojeluvaltuutettuna toimiva Metsälä muistuttaa, että mikä tahansa liikunta on tärkeää. Tai sitten kulttuuriharrastus. – Henkinen jaksaminen on tämän päivän haaste. Ja jatkossa se on vielä suurempi, Metsälä sanoo liki 20 vuoden paperityöläisen kokemuksellaan. – Tässä työssä ei jaksa, jos jää sohvan pohjalle. On noustava oikeasti ylös ja ajateltava omaa terveyttään. Oma aktiivisuus on paras lääke. Metsälä kiittää työnantajia siitä, että harrastamista vielä tuetaan – vaikka liinoja on vedetty kiinni tälläkin saralla. Kyseessä on kuitenkin myös ? rman etu. – Jos liikuntaa ei tuettaisi, heijastuisi se pian jaksamiseen. Lisäksi esimerkiksi liikuntaja tukielinsairauksien määrä kasvaisi. Seteliaika toi muutoksen Äänekosken osastoon 13 kuuluvat sekä CP Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Haasteena henkinen jaksaminen Kaada keiloja. Lähde pilkille. Tai vaikka le? aan. Kunhan nouset sohvan pohjalta. ?Äänekoskelaiset kannustavat muitakin mukaan keilaharrastuksen pariin. Kun ette huononnuksia tessiin hyväksyneet, niin perästä kuuluu. oi että teki hyvää joulunajan rauhoittuminen. Joulu kääntyi tes-seisokiksi kohdallani. Ei ollut ollut juurikaan valittamista. Kunnes. Alkoi arki ja oli ensimmäinen osaston hallituksen kokous. Alkoi suorastaan (nyt käytän ihan oikeaa termiä) vituttaa, kun kuulin millä asenteella työnantajaosapuoli olisi lähtemässä kevääseen. Asenne vaikuttaa samalta kuin syksyllä työehtosopimuksen kirjoittamisen aikoihin: kun ette huononnuksia hyväksyneet, niin perästä kuuluu. Paikallisilla sopimuksilla yrittävät ajaa huononnukset kehiin. Jos ei taivuta, niin on sitten taas meidän vika, jos tuotantolinjoja kaatuu ja väkeä vähennetään. Eivätkö voitontavoittelijat eurot tai dollarit silmissään osaa tai halua ajatella, kuka sen pienenkin voiton on ajan saatossa heille tahkonnut. Tähän saakka meillä jäljellä olevilla työtekijöillä työmoraali on ollut kaikesta huolimatta korkealla. Miten käy, kun tarpeeksi uhataan kyykyttää? Mitähän meidän työläisten selät joutuukaan vielä kestämään ennen kuin kokonaan katkeilevat… Ja mitähän sitten seuraisi? Toivottavasti myös työnantajaosapuoli oppii ymmärtämään, mitä on kohtuus vaatimuksissa ja miten asioissa edetään sivistyneesti. Kaikesta huolimatta oikein hyvää, näennäisen rauhallista työmarkkinakevättä ja ötyä pönttöön eli työtarmoa meille kaikille. P Mikään ei riitä TARKKAILIJA 26-27_hiomo.indd 26 22.1.2014 13:50:35
Paperiliitto ?/???? | ?? ” Sen voi laittaa lehteen, että Äänekoski on ennakkosuosikki.” työhyvinvoinnin teemavuosi. – Oli sekä pidemmän että lyhyemmän aikavälin projekteja, mutta kaikkea ei saatu kentälle asti. Matka jatkuu. Kaikki ei tapahdu hetkessä, Metsälä sanoo varovasti. Työntekijät katsovat, että esimerkiksi esimiestyöhön pitäisi panostaa. Kangertelu ei ole ainutlaatuista, kun omistajana on amerikkalaisyhtiö. Kulttuuri on toinen. – Haasteita riittää töiden järkevöittämisessä. Olennaista on myös se, että työntekoon tarjottaisiin riittävät resurssit. Yhtälö ei ole helppo. Metsälä on tilanteesta huolissaan. – Hyvinvointia ei lisää se, että samalla kun työtahtia kiristetään, etuja viedään pois. – Mutta on meillä moni asia hyvinkin. Sitä helposti turtuu, eikä osaa miettiä, millainen tilanne on portin toisella puolella, Metsälä muistuttaa. P Kelcon että Metsä Boardin kartonkitehtaan järjestäytyneet työntekijät. Metsä Fibren sellutehtaan väki kuuluu osasto 77:ään. Työntekijät Boardilla ja Fibrellä saavat harrastuksiinsa kerran vuodessa 200 euron arvosta liikuntaja kulttuuriseteleitä. – Kelcolla seteleihin on omavastuuosuus. 200 eurosta ensimmäiset sata euroa menevät omaan piikkiin, ja seteleitä saadaan kahdesti vuoteen. Omavastuun hyötynäkökohdista on monenlaista keskustelua, Metsälä pohtii. Setelit ovat olleet käytössä muutaman vuoden. Metsälä ynnää, että paljon harrastavat häviävät verrattuna entiseen. Sitten on niitä, jotka eivät seteleitä edes käytä. Toisaalta setelit antavat mahdollisuuden yksilöllisempiin ratkaisuihin. – Ennen kaikki pääsivät aina punttisalille uimaan tai keilaamaan puoleen hintaan. Nyt monet käyvät erilaisissa kulttuuriharrastuksissa esimerkiksi Jyväskylässä. Yhteisen toiminnan muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. – Osasto 13:ssa olemme yrittäneet vastaHIOMO ta jäsenistön toiveisiin ja käyneet porukalla erilaisissa urheilutapahtumissa ja konserteissa. Nyt suunnittelemme moottoripyörämessuille menoa. Kilpailuissa käydään myös muissa lajeissa. Viime kesänä liiton jalkapalloturnauksessa kaulaan ripustettiin pronssiset mitalit. Työhyvinvoinnin haasteet Ulkopuoliset harrastukset auttavat jaksamaan, mutta työpaikan sisäinen ilmapiiri vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin enemmän. CP Kelcolla vuosi 2013 oli nimenomaan Mika Juntusen tyylinäyte. ? Erkki Blomberg, Jarno Blomberg, Sami Metsälä, Rainer Blomberg ja Mika Juntunen uhoavat Äänekosken joukkueen olevan keilakisan ennakkosuosikki. ? Sami Metsälä kiittelee työnantajaa harrastustoiminnan tukemisesta. ? Paperiliiton keilailun mestaruudesta kisataan Äänekosken keilahallilla. kentälle asti. Matka jatkuu. Kaikki ei tapahdu hetkessä, Metsälä sanoo varovasti. Työntekijät katsovat, että esimerkiksi esimiestyöhön pitäisi panostaa. Kangertelu ei ole ainutlaatuista, kun omistajana on amerikkalaisyhtiö. Kulttuuri on toinen. järkevöittämisessä. Olennaista on myös se, että työntekoon tarjottaisiin riittävät resurssit. Yhtälö ei ole helppo. Metsälä on tilanteesta huolissaan. – Hyvinvointia ei lisää se, että samalla kun työtahtia kiristetään, etuja viedään pois. – Mutta on meillä moni asia hyvinkin. Sitä helposti turtuu, eikä osaa miettiä, millainen tilanne on portin toisella puolella, Metsälä muistuttaa. rämessuille menoa. Kilpailuissa käydään myös muissa lajeissa. Viime kesänä liiton jalkapalloturnauksessa kaulaan ripustettiin pronsTyöhyvinvoinnin haasteet Ulkopuoliset harrastukset autpaikan sisäinen ilmapiiri vaikuttaa henkiseen hyvinvoinla vuosi 2013 oli nimenomaan 26-27_hiomo.indd 27 22.1.2014 13:50:36
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO SILPPUA Reima Kangas ” J ärjestelyjä ei tarvinnut tehdä. Haastavin homma oli, kun sai tällaisen porukan survottua vanhaan volvoon, kertoo SCA Tissue Finlandin Nokian tehtaalla työs”Kaikki olivat tyytyväisiä” Alasen perhe oli viime kesänä viisi päivää edullisella hyvinvointijaksolla. Tommi Alasen mukaan kaikki olivat erittäin tyytyväisiä. kentelevä automatioasentaja Tommi Alanen. Alaset olivat heinäkuussa Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) hyvinvointijaksolla. PHT:n esite kertoo, että hyvinvointijaksot tarjoavat perheille yhteistä aikaa, samalla kun ne antavat mahdollisuuden lepoon ja virkistykseen. Tommi Alasen mukaan kaikki toteutui, ja vähän enemmmänkin. 1. Askel -jaksoja on kahdenlaisia, perheille ja aikuisille. Jälkimmäisestä on vielä tarjolla jaksoja yksinomaan miehille. Ohjelmat ovat hieman erilaiset, mutta tavoite on sama: irrottautua arjen kiireistä ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Viiden vuorokauden hinta täysihoidolla on aikuisilta 125 euroa ja 6–16-vuotiailta lapsilta 75 euroa. – Parin vuoden päästä haetaan uudelleen, sanoo Alanen. Lue lisää Alasen perheen lomasta tämän lehden välissä olevasta Koulutus&Lomatliitteestä. Esite kertoo eduista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. P Alasen perhe ehti hyvinvointijakson aikana käydä kanssa Saimaalla retkeilemässäkin. Edessä Tommi, taaempana yhdeksänvuotias Emmi, puolivuotias Jaakko, Katja ja nelivuotias Lauri. Alasten kotialbumi Paperia arjessa ja nettisivuilla www.paperiliitto.? : Paperiliiton uudet nettisivut avautuivat tammikuussa. Samalla myös suuri osa ammattiosastoista uudisti tai teki itselleen alusta alkaen uudet sivut. Ammattiosastojen tietoja voit hakea eri tavoin nimen, numeron, karttanäkymän tai piirin mukaan. Ammattiosastojen sivuilta voit siirtyä liiton sivuille yläreunan Paperiliitto-logosta. Myös eAsiointipalvelun linkki seuraa näkymässä aina mukana. Sivuilta löydät tietoa liitosta, sen organisaatiosta ja hallinnon kokoonpanosta. Edunvalvonnan tutkimusosiossa on nähtävissä jäseniä ja alaa koskevia tilastoja ja raportteja. Työvuorokalentereita osiossa ei enää julkaista, koska työnantajan laatimia kalentereita ei enää ole saatavilla. Liiton jäsenedut on koottu otsikon Jäsenasiat-alle. Jäsenedut on jaettu kohtiin ”Lomat ja hyvinvointi” sekä ”Muut jäsenedut”. Voit etsiä lomaetuja sen mukaan, oletko perheellinen, työtön tai eläkkeellä. Sivuston yläreunan valokuvissa eri-ikäiset suomalaiset käyttävät arjessaan paperia. Valokuvaaja on Mauri Helenius. Linda Federley parhaassa kannessa Paras kansi ja jutut: Kohti tukevaa maata (10/13) ja 100 vuoden paperintekijät (8/13) olivat viime vuoden aikana mieleen jääneimmät Paperiliitto-lehden jutut. Parhaimmaksi kanneksi lukijat äänestivät lehden 8 kannen, jossa poseraa 100-vuotias paperiliittolainen Linda Federley. Kaikkien vastanneiden kesken arvottu lahjakortti menee Ritva Paloselle Kemiin. Kiitos kaikille mielipiteensä kertoneille! Kiitos Nokialle! Paperipiparit: Esikoisemme, Eemeli 3 v 3 kk, aloitti syksyllä ensimmäisen kerhonsa. Vanhempainillassa kerrottiin kuinka heille tulisi tarpeeseen, jos jokainen perhe keräisi ”Flush & Go” hylsyjä ja toimittaisi ne materiaaleiksi askarteluihin. Itse kuusi vuotta paperialaa koulussa katsellessani ja paperitehtaalla työskennellessäni mietin, että noin monelle pienelle askartelijalle tarvitsemme niitä paljon enemmän kuin vain vähän. Soitin siis sinne missä niitä valmistetaan eli Nokian pehmopaperitehtaalle. Heidän palautteensa oli suotui100 vuotta elettyä elämää – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, kertoo Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, muistelee Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. PAPERI Nro 8/2013 ? 18.10.2013 ? 55. vuosikerta ” Lihaa sen olla pitää.” Janne Liukkonen, s. 20 Li itt o M iis a Ka ar tin en Meillä on asiaa! Päivitä sähköpostiosoitteesi s. 28 Totta vai tarua: Stora Enso ja UPM yhdistymässä s. 8 Mitä pitää jaksaa? Ehditäänkö sitä miettiä? s. 4 100 vuotta elettyä elämää @ 28-29_hiomoa.indd 28 23.1.2014 0:25:37
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Reima Kangas K uvassa trukkia ajava Seija Malinen on nykyään sukunimeltään Asunto. Hän muistaa hyvin, kun kuva otettiin Kankaan tehtaan arkkaamossa. Oli vuosi 1976. Sitä, missä lehdessä kuva julkaistiin, Asunto ei saa päähänsä. Lehti on kyllä jossain tallessa. Asunto kertoo, että Kankaan tehtaassa oli hyvä ja iloinen porukka. – Oli aina kiva mennä töihin. Ilmapiiri oli hyvä ja työ mukavaa. Lähtisin vieläkin ajamaan, kun vain olisi mahdollisuutta, sanoo Asunto. Hänet siirrettiin eläkeputkeen vuonna 2008. – Meidät 1951 syntyneet laitettiin pois. Olisin jatkanut ilman muuta, mutta tuli oli pakkolähtö. Nyt sitten alkoi oikea eläke kun täytin 62, kertoo Asunto. Tehtaassa ehti kuitenkin tulla 35 vuotta täyteen. Asunto oli trukinkuljettajana loppuun asti. – Lastasin junavaunuja ja rekkoja. Meillä oli hyvät trukit. Niillä oli ilo ajaa. Kankaan tehdas ehti toimintansa aikana kuulua koitmaisiin G.A. Serlachius, Metsä-Serla ja M-real -konserneihin. Vuonna 2008 M-real ilmoitti myyvänsä sen Sappi Limitedille, joka lopetti tehtaan vuonna 2010. Asunto kertoo, että vanha porukka pitää edelleen yhteyttä. – Käymme kahvilla vähintään kolme kertaa vuodessa. Kaikilla on hyvä mieli ja mukavat muistot. Tapaamisissa muistellaan menneitä ja puhutaan nykyisistä. P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. – Painopaperirulla siirtyy näppärästi Seija Malisen trukin haarukassa kuljetushihnalta varastoon, kertoo kuvan teksti. Lähtisin yhä ajamaan Vuoden 1960 ykkösnumerossa siteerattiin SAK:n muistiota, joka koski SAK:n ja STK:n valtioneuvostolle tekemää esitystä työttömyyskassajärjestelmän muuttamisesta.Työttömyyskassojen tueksi esitettiin perustettavaksi keskuskassa, johon työnantajat velvoitetaan suorittamaan tapaturmavakuutusmaksujen yhteydessä erityistä työttömyysmaksua. Työntekijän itsensä kannettavaksi jäisi 1/15 kassan avustuskustannuksista entisen 1/3:n sijasta. Tästä johtuen lain sallimaa ylintä päiväavustusta ehdotettiin korotettavaksi 1000 markkaan ja avustusaikaa 150 päivään. Liiton toiminnassa vuosi alkoi pitkään kiistaan saadulla sovinnolla. Rosenlewin Aittaluodon tehtaalla Porissa ”kuukausia kestäneet vaikeat erimielisyydet”. Neuvottelujen tuloksena portinvartijat ja puuvaraston työntekijät jäivät alan työehtosopimuksen piiriin. P Työttömyystukea paremmaksi Lusto / Metsäteollisuus ry:n kokoelma / Kauno Laine Lielahden sellun eläkeläiset: Kevätmatka 22.–25.5. Saarenmaalle Kylpylähotelli Mereen. Lisätiedot Kauko Järviseltä puhelinnumerosta 050 356 4825.Sitovat ilmoittautumiset 18.3. mennessä. Kiitos: Kiitokset Äänekosken kartonkitehtaan nelosvuorolle muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Reijo Hiironen. OSASTOT Ota esite talteen Y llättävän moni liiton jäsen ei tiedä esimerkiksi lomailuun liittyvistä huomattavista jäseneduista. Tämän lehden välissä on 24-sivuinen Koulutus&Lomat-esite, joka kertoo muun muassa niistä. Esitteessä on tiedot runsaasta koulutustarjonnasta, johon liiton jäsen on oikeutettu. Liitto, osastot, valtio ja työnantajat tukevat koulutusta merkittävästi, joten siihen kannattaa osallistua. Esitteessä kerrotaan myös muista jäseneduista. Ota esite talteen, tarvitset sitä koko vuoden ajan! Jos liite puuttuu lehden välistä, voit pyytää sen liiton toimistosta: hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? , puhelin 0102 897 729 Tyytyväinen kansikuvapoika Koulutus&Lomat-esitteen kannessa poseeraa jämsäläinen automaatioasentaja Jari Peltonen. Hän on käynyt useissa luottamusmiesja taloudenhoitajakoulutuksissa, ja on tyytyväinen. Hän on saanut käytännön harjoitusta esimerkiksi neuvottelutilanteisiin. – Jos menee kylmiltään neuvottelupöytään, ei voi tehdä mitään, sanoo Peltonen. P sa. Odotin muutamaa muovipussillista, mutta sainkin kaksi jätesäkkiä pullollaan. Kerhossa tädit olivat ihmetyksestä innoissaan ja kiitollisina ottivat hylsyt vastaan. Joulujuhlassa Eemeli antoi minulle elämäni ensimmäisen ja hienoimman paperipiparin, jonka olin ikinä nähnyt! Kyllä kostuivat äidin silmät! Iso kiitos nokialaisille ja hyvää vuotta 2014! Sanna ja Eemeli Pasuri kartonkitehtaan nelosvuorolle muistamisesta jää28-29_hiomoa.indd 29 23.1.2014 0:25:40
30 | Paperiliitto 1/2014 Hiomo asta yli 300 euron tulo vaikuttaa päivärahaan. Sosiaalija terveysministeriö vahvisti viime Paperiliitto-lehden (10/2013) ilmestymisen jälkeen tulkinnan, joka vaikuttaa työtuloille säädetyn 300 euron suojaosan toteutumisen. Ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma voi jatkossa olla suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka, jos kuukaudessa ansaittu työtulo jää alle 300 euron suojaosan. Työtön voi siis ansaita 300 euroa ilman, että ansiopäiväraha pienenee päivärahalle ja työtulolle asetetun enimmäisrajan takia. Kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, eli päivärahasta vähennetään puolet suojaosan ylittävästä työtulosta. (Päiväraha/kk – 0,5 x (työtulo – 300e)/kk). Lisäksi ansiopäiväraha pienenee, jos ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma olisi muutoin suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Joulukuun Paperiliitto-lehdessä kerrottu tulkinta on siis muuttunut siten, etteivät alle 300 euron työtulot pienennä ansiopäivärahan määrää silloinkaan, kun ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma on suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Näin myös pienituloisilla säilyy 300 euron suojaosa. Työtulon palkan vaikutus ansiopäivärahaan Esimerkki 1: Työttömyyttä edeltänyt palkka 1 100 euroa, osa-aikatyön palkka 250 euroa Työttömyyskassan jäsen A jää työttömäksi työstä, jonka palkka on ollut 1 100 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan määräksi tulee 40,04 euroa päivässä ja 860,86 euroa kuukaudessa. A työllistyy osa-aikatyössä, jonka palkka on 250 euroa kuukaudessa. A:n palkka ei vaikuta ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaa maksetaan osa-aikatyön ajalta täytenä. Esimerkki 2: Työttömyyttä edeltänyt palkka 1 100 euroa, osa-aikatyön palkka 350 euroa Työttömyyskassan jäsen B jää työttömäksi työstä, jonka palkka on ollut 1 100 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan määräksi tulee 40,04 euroa päivässä ja 860,86 euroa kuukaudessa. B työllistyy osa-aikatyössä, jonka palkka on 350 euroa kuukaudessa. 350 euron tulo kuukaudessa ylittää 300 euron suojaosan. Suojaosan ylittävä tulo sovitellaan eli päivärahasta vähennetään puolet 300 euron ylittävästä työtulosta. Ansiopäiväraha pienenee lisäksi siitä syystä, että ansiopäivärahan ja työtulon yhteissumma olisi muutoin suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka. B:lle maksetaan osa-aikatyön ajalta ansiopäivärahaa, jonka suuruus on 32,77 euroa päivässä ja 704,56 euroa kuukaudessa. Esimerkki 3: Työttömyyttä edeltänyt palkka 2 000 euroa, osa-aikatyön palkka 250 euroa Työttömyyskassan jäsen C jää työttömäksi työstä, jonka palkka on ollut 2 000 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan määräksi tulee 58,09 euroa päivässä ja 1248,94 euroa kuukaudessa. C työllistyy osa-aikatyössä, jonka palkka on 250 euroa kuukaudessa. C:n palkka ei vaikuta ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaa maksetaan osa-aikatyön ajalta täytenä. Esimerkki 4: Työttömyyttä edeltänyt palkka 2 000 euroa, osa-aikatyön palkka 350 euroa Työttömyyskassan jäsen D jää työttömäksi työstä, jonka palkka on ollut 2 000 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan määräksi tulee 58,09 euroa päivässä ja 1248,94 euroa kuukaudessa. D työllistyy osa-aikatyössä, jonka palkka on 350 euroa kuukaudessa. 350 euron tulo kuukaudessa ylittää 300 euron suojaosan. Suojaosan ylittävä tulo sovitellaan eli päivärahasta vähennetään puolet 300 euron ylittävästä työtulosta. D:lle maksetaan osa-aikatyön ajalta ansiopäivärahaa, jonka suuruus on 56,93 euroa päivässä ja 1 224,00 euroa kuukaudessa. Esimerkit ovat suuntaa-antavia ja niitä ei ole kohdennettu mihinkään yksittäistapauk seen. ? P Suojaosa 300 euroon saakka Työtön voi ansaita 300 euroa ilman ansioturvan pienentymistä. Vinkki ? Ilmoita työ päivärahahakemuksella, vaikka ansio jäisi alle 300 euron. ? Merkitse työtunnit päivärahahakemukseen aina, myös silloin, kun työtulo jää alle 300 euron. ? Liitä hakemukseen palkkatodistus, kopio työsopimuksesta ja selvitys jäsenmaksusta. uoden 2014 verokortit tulevat voimaan 1.2.2014. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Älä siis lähetä kotiin tullutta perusverokorttia työttömyyskassaan, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden verotukseen. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin, mitä se on perusverokortisVain muutosverokortti työttömyyskassaan eAsiointipalveluun lisää pankkeja sa. Korotettua ansio-osaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20 prosenttia. Mikäli haluat muuttaa verotustasi, pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.fi. Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. ? P aperiliiton sähköiseen jäsenpalveluun eAsiointipalveluun on lisätty kahden uuden pankin tunnistautumispalvelut. Sisään voivat kirjautua nyt myös S-pankin ja Tapiola Pankin pankkitunnuksilla. eAsiointiin voi kirjautua lisäksi Nordean, Danske Bankin, Osuuspankin, Aktian, Sp:n ja Popin sekä Handelsbankenin tunnuksilla. Palvelussa voit katsella Paperityöväen työttömyyskassan jäsenrekisterissä olevia tietojasi. Voit myös täyttää työttömyysturvahakemuksen ja tarkistaa hakemuksen käsittelyvaiheen. Lisäksi palvelussa voit katsella ja muuttaa Paperiliiton jäsenrekisterissä olevia tietojasi. Muutokset välittyvät automaattisesti myös Paperityöväen Työttömyyskassalle.? P 123r f 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 22.1.2014 16:39:45
Paperiliitto 9/2013 | 31 taukotila Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Ristikko sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2013 täyttäneistä palkinnon sai Teuvo Kukka Pudasjärvi. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 16.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 10/2013 ratkaisu " 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 22.1.2014 16:39:47
32 | Paperiliitto 1/2014 KahvitauKo Teksti Sari Kangas K ahden vuoden takaisessa Härmä-elokuvassa puukot heiluvat ja haavoittavat. UPM Jämsänkosken hiertämönhoitaja Toivo Koljanderin mukaan elokuvan puukoista tehtiin toivottua pienempiä, jotta ne olisivat lähempänä totuutta. Kaikkiaan elokuvaan valmistui kolmisenkymmentä puukkoa – myös se, joka törröttää pystyssä yhden puukkojunkkarin kurkussa. Koljander valmisti ensimmäisen puukkonsa kolmekymmentä vuotta sitten. Itseopiskeluna tehty työkalu päätyi äidille keittiöpuukoksi. Puukkojen pariin hän palasi vasta kymmenen vuotta sitten, kun tutustui tyttärensä appiukkoon. Tämä puukkoasiantuntija kiertelee ympäri maata pitämässä puukkokursseja. – Hän osasi näyttää, miten tehdään ja mitkä ovat oikeat mittasuhteet. Silloin kolahti, Koljander kuvailee. Tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä Koljander ei ole missään tarvinnut niin paljon kuin puukonteossa. Tuohilevykahva ja sorkoupotus saattavat venyttää puukon valmistumista kuukausiin. – Viimeistelyssä tärkeimmät työkalut ovat suurennuslasi ja pinsetit, Koljander toteaa. Sorkoupotuksessa messinkilevystä leikataan kapeaa metallisoiroa, josta muodostetaan kuvio. Se upotetaan kahvaan vasaran avulla. Tekniikalla syntyy näyttäviä lahjapuukkoja. Kahvaan voi muotoilla sankarin nimen ja syntymäpäivän tai eläinkuvion kuten koiran. Puukko voi olla kuin koru, ja jotkut jättävät sen koristeeksi. Koljander tekee silti kaikki puukot käyttöesineiksi. Osa on tilaustöitä ja osa menee lahjaksi. – Vaimon veli sai puukon, jonka kahva on hänen kotiseutunsa Karjalan maakuntaväreissä. Ykköspuukkonaan Koljander pitää kotoaan löytyvää Toijalan puukkoa. Sen haastavuus piilee metallilevystä tehdyssä tupessa, jonka sisälle on taiteiltu ohuesta nahasta sisätuppi. ? P tauKotila Jäyniä ja jälkipuheita Turun kirjekuoritehtaan kahvitauolla muisteltiin parhaita jäyniä. – Pikkunäpräys ja koristelut ovat parasta vastapainoa työlle, sanoo Toivo Koljander. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Puukkosankari ” Viimeistelyssä tärkeimmät työkalut ovat suurennuslasi ja pinsetit.” Elämään laatua Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä I lari Niinimäki ei ehdi edes istahtaa, kun Sari Haapaniemi ja Minna Lindholm kiinnittävät hänen haalarinrinnukseensa hopeisen pyöreän mitalin. Reunarimpsun keskellä on pyöreä rintanappi, jossa on keskellä R-kirjain. – Mistä hyvästä…? sopertaa hämmentynyt Niinimäki kahvikuppi kädessään ja tuijottaa haalarietumustaan. Haapaniemi tunnustaa värkänneensä prenikan painopellistä. – Se on siitä kun olet niin reipas, naiset hymyilevät, mutta sen verran vinosti, että Niinimäki epäilee joutuneensa taas jäynän uhriksi. Kun Kai Tukia ja Soile Lindkin saavat kahvia eteensä, muistellaan aikaisempia jäyniä: pöytään teipattuja työkaluja, suolaa kahvimukissa, vesisotaa juomapulloilla. Lindholm nauraa tapausta, jossa mikro oli viritetty sulatusasentoon, mikä aiheutti harmaita hiuksia eväitten lämmittäjille. – Teippasin kerran wunderbaumin kaverin haalarintakamukseen, Haapaniemi tunnustaa. Tilannekomiikasta tulee parhaat naurut. – Minulta kerran kysyttiin, että eikö teillä tule lyömistä tuosta hommasta, Tukia sanoo. Autoveroehdotus kiihdyttää Jorma Ollilan jäynältä kuulostava autoveroehdotus ei kuitenkaan naurata. Monet käyvät töissä eri kunnista, ja ajettavaa kertyy kymmeniä kilometrejä. – Järjetön juttu tämä Ollilan autoverohässäkkä, Tukia sanoo. – Ei voi antaa bussirahaa lapsille, kun bussit eivät meillä maalla kulje, Haapaniemi sanoo. Lind tekee työmatkat kaurapuuron voimalla. Kai Tukia, Minna Lindholm, Sari Haapaniemi, Ilari Niinimäki ja Soile Lind kahvitauon tunnelmissa Turun kirjekuoritehtaalla. Pian kuvan ottamisen jälkeen yrityksen omistaja ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut tuotannon siirtämisestä tai sen ulkoistamisesta. 32-33_tauko.indd 32 22.1.2014 14:04:29
Paperiliitto 1/2014| 33 tauKotila Jäyniä ja jälkipuheita Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka on Stora Enson toimitusjohtaja? 2. Mikä on Monacon pääkaupunki? 3. Minkä kokoinen on A0 kokoa oleva paperi? 4. Miltä vuosisadalta on Suomen ensimmäinen paperimylly? 5. Mitähän merkitsee yleisesti käytetty lyhenne oto? 6. Kuka näytteli miespääosaa elokuvassa Da Vinci -koodi? 7. Mikä on huuva? 8. Mikä on Suomen korkein rakennus? 9. Minä vuonna Suomesta tuli EU:n jäsenmaa? 10. Minkä yhtiön sellutehdas sauhuaa Pietarsaaressa? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas ea Koivulan jokaiseen syntymäpäivään kuuluu mieluisa paketti mieheltä. –Kalevalakoruja tai kosmetiikkaa. Niistä tykkään ja niitä isännän on helppo minulle ostaa, Koivula valaisee. Muuten hän ei välivuosien synttäreitä juuri juhli. Pullakahvit perheen kesken riittävät. Isommat kemut odottavat kuuden vuoden päässä, kun 50 tulee täyteen. Muistissa ovat vielä nelikymppisetkin, joita vietettiin yli kymmenen hengen ystäväporukalla kakun ja boolin kera. Tammikuuta Koivula on kuluttanut ulkoillen ja pieniä siivoushommia tehden. Työpaikalla pyörivät lomautukset toivat viikon pakkoloman, mutta toisaalta vapaat ovat aina tervetulleita. Välillä on mukava olla kotona lähettämässä lapsia kouluun ja vastaanottamassa iltapäivällä.? P Taattu lahja SynttäriSanKari mitäS tiEdät? Tea Koivula Syntynyt: 31.1.1970 Syntymäpaikka: Rauma Asuinpaikka: Rauma Perhe: Avomies sekä 7-, 9ja 16-vuotiaat tytöt Työ: UPM RaumaCell, pituusleikkurinhoitaja Terveiset: Kaikille paperialan työntekijöille oikein hyvää alkanutta vuotta! Tea Koivula täyttää 44 vuotta. – Bussilla ei silti pääse kuudeksi töihin, hän sanoo. Pöydässä arvellaan, että autoveroehdotus keksittiin, kun lapsilta ja vanhuksilta on jo kaikki otettu. – Verenpaine nousee, sanoo Lindholm. – Sehän sopii, minulla onkin alhainen verenpaine, riemastuu Haapaniemi. – Minä olenkin ottanut asiakseni huolehtia siitä, vakuuttaa Niinimäki. – Ja nannaverokin nousi, parahtaa Haapaniemi. – Se vasta onkin väärin, niin väärin… myöntelee koko pöytä. Pinssi hyvästä työstä Niinimäki kysyy muilta, muistavatko he mitä talosta saa kun on ollut 30 vuotta palveluksessa. – Pinssin, nauravat muut. 40 vuotta talossa ollut sai sadan euron lahjakortin Stockmannille. – Pysäköinnin jälkeen sillä saakin sukat, Niinimäki sanoo. Tästäkään huolimatta kukaan ei tunnusta tykkäävänsä tehtaan nykyisestä tanskalaisomistajasta. Viime vuonna kymmenen pakkaajaa ulkoistettiin. – Lottovoittoa kohdalle odotellessa, summaa Tukia. Vielä viimeiset huikat mukista ja taas työ kutsuu. Niinimäki heittää viimeksi tulleen tekstarivitsin. – Mikä ero on sähkömiehellä ja sähköasentajalla? Sähkömies on se, joka on 20 senttiä pitkä ja naisen käsilaukussa. Jutun valmistumisen jälkeen yrityksen omistaja, tanskalainen Intermail Group ilmoitti 14.1. aloittavansa yt-neuvottelut tuotannon siirtämisestä Ruotsiin tai sen ulkoistamisesta. Neuvottelujen tulos ei ollut selvillä lehden painoon mennessä.” ? P ” Minulta kerran kysyttiin, että eikö teillä tule lyömistä tuosta hommasta.” Työkaverien silmin: K ai Tukia, laitosmies. Jalkapalloilija. Tuli jo pikkupoikana tehtaalle, aloitti 16-vuotiaana. M inna Lindholm, painaja. ” Tulee kaikkien kanssa toimeen. Nauravainen. Ahkera-Liisa, jos kukaan ei häiritse.” S ari Haapaniemi, painaja. Heppatyttö, sikojen ja lehmien kasvattaja. Äkäinen, mutta muuten seurallinen. I lari Niinimäki, neliväripainaja. R eipas, pienellä pakottamisella myös avulias, Hauska seuramies, yleensä. S oile Lind, pakkaaja. A ikuinen nainen. Rauhallinen, tulee toimeen ja juttuun kaikkien kanssa. Turun kirjekuoritehdas ? Perustettu Turussa vuonna 1874. ? Kuuluu tanskalaiseen Intermail-konserniin. ? Noin 50 työntekijää, josta 30 tuotannossa. ? Valmistaa kirjekuoria ja toimii paperitukkuna. Kai Tukia, Minna Lindholm, Sari Haapaniemi, Ilari Niinimäki ja Soile Lind kahvitauon tunnelmissa Turun kirjekuoritehtaalla. Pian kuvan ottamisen jälkeen yrityksen omistaja ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut tuotannon siirtämisestä tai sen ulkoistamisesta. 32-33_tauko.indd 33 22.1.2014 14:04:31
?? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO O nko ollut pimeä talvi ilman lunta? Höpö höpö. Pimeää oli viimeksi Ahvenanmaan edustan Kyrkogårdsö-saarella 20 vuotta sitten. Aggregaatti oli epäkunnossa. Päätin kulkea mustuuteen. Hapuilin yli kallioharjanteen ja alas rantakivelle. Näin Linnunradan kaikessa loistossaan. Sydän hakkasi rinnassa Orionin tahtiin. Sen koommin en ole mustaa horisonttia nähnyt. Kaipasin tähtitaivasta eilen. Katsoin Teemalta tiededokumenttia Pimeyden arvo. Amatööriastronomi Ian Cheney kertoi, miten keinovalo vaikuttaa maailmaan. Minuun ja sinuun, hyvä vuorotyöläinen. Me ihmisapinat olemme päiväeläimiä, eläneet taivasalla miljoonia vuosia. Nukkuneet yöllä ja tottuneet tähän rytmiin. Kroppamme vaatii pimeyttä edelleen. Valossa nukkuminen ja yökukkuminen aiheuttavat syöpää ja sekopäisyyttä, koska kehon kelloa ylläpitävää melatoniinia ei valossa erity. Vuorotyöläinen sairastuu tästä syystä rintasyöpään tai eturauhassyöpään kolme kertaa päivätyöläistä todennäköisemmin. Korvikeratkaisut eivät tepsi. Purkista aamuvuoron jälkeen napattu pimeähormoni ei rauhoita väsynyttä mieltä. Opimme ajattelemaan leiritulilla kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Taivas oli suuri ja tähdet korkealla. Tunsimme itsemme pieniksi. Enää emme tähtiä näe. Kuljemme yövuoroon punakellertävässä valosaasteessa. N äköalattomuus helpottaa maailman tuhoamista. Voimme vaikka hakata kaikki maailman puut poikki, jos haluttaa. Tähtien katse ei enää valvo meitä. Hapuilemme silti kohti valoa, sadan vuoden keinovalottamisen jälkeen. Kuljemme uskonnollisissa tilaisuuksissa puppua nielemässä ja ostamme lisää lamppuja pihaan. Teemme yöllä työtä ja nukumme päivät rahan takia. Kyse ei ole siitä, että punakeltainen tehtaanpihavalo on rumaa. Vanhat suurpainenatriumvalot ovat itse asiassa sata kertaa parempi vaihtoehto kuin kirkas päivänvalo yöllä. Valkoinen ledivalo sekoittaa tutkimusten mukaan kroppamme pahiten. Siitä huolimatta juuri tätä valoa lisätään, lakisääteisesti. Valvomoiden pöytäpinnoille, makuuhuoneisiin, kirkasvalolamppuja yöhön. Pääasia, että sähköä kuluu. Pohjolan Voima ja Teollisuuden Voima kiittävät ja kuittaavat. Vaikka lapsikin ymmärtää, miten järjetöntä on muuttaa yötä päiväksi. Me aikuiset teemme niin. Tämän tarinan opetus on se, että vuorotyö tekee sairaaksi ja tähtien katselu terveeksi. P Tähdet, tähdet Vastaukset. ?. Jouko Karvinen ?. Monaco ?. Yksi neliömetri ?. Vuodelta 1667 ?. Oman toimen ohella ?. Tom Hanks ?. Kuivatusosan kattava suojavaippa ?. Näsinneula Tampereella ?. Vuoden 1995 alusta lukien ??. UPM Oyj:n Teksti Sari Kangas Mitä: Näyttelee kuudetta vuotta Vanhankylän revyyssä. Jaakkolan näytelmäporukka suunnittelee joka kesäksi uuden sketsija musiikkinäytöksen, jota esittää heinäja elokuussa. Miten aloitti: Sketsiin tarvittiin parimetrinen ja yli satakiloinen mies esittämään pikkuvauvaa vaipoissa. Jaakkola uhrautui hauskan asian puolesta. Anti: Esiintymisvarmuus ja rohkeus ovat kasvaneet. Se auttaa myös työelämässä. Parasta: Yleisön viihtyminen ja naurut ovat kauden kruunu ja tärkein palkkio. Prosessi: Aluksi jokainen suunnittelee sketsejä kotona. Kun sketsit on hiottu pienissä porukoissa, alkavat viikkotapaamiset. Näytösten lähestyessä harjoituksia voi olla 4-5 kertaa viikossa. Saavutus: Esityksen valmistuminen. Viimekesäisen Löysin lantein -revyyn näki toistatuhatta henkeä. Se on valtava määrä, sillä Vanhankylän asukasmäärä on parisataa. Porukka: 9–85-vuotiaita kyläläisiä. Hauskaa sakkia, joka kestää kepposia. Joskus kesken esityksen muutetaan vuorosanoja ja saadaan vastanäyttelijä huvittavaan tilanteeseen. Aiheet: Löytyvät yhteiskunnan ajankohtaisista tapahtumista tai liittyvät vaikkapa naapurikuntiin. P Löysin lantein JUKKA JAAKKOLA Asuinpaikka: Isojoen Vanhakylä Perhe: Vaimo sekä 9ja 11-vuotiaat pojat Työ: Metsä Board, Kaskinen, käynnissäpito-operaattori JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Jukka Jaakkola näyttelee. Teemme yöllä työtä ja nukumme päivät rahan takia. Jouko Karvinen on Stora Enson toimitusjohtaja. Kuivatusosan kattava suojaVuoden 1995 alusta lukien tusjohtaja. Sto ra En so Kirjoittaja Ilkka Palmu on 41-vuotias tamperelainen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com Ä R SY K E 34-35_tauko.indd 34 22.1.2014 14:07:19
Paperiliitto ?/???? | ?? Kuorimo KYLPYLÄ KAHDELLE 124,10€ / 2HH Majoitushinta/ vrk sisältää aamiaisen, aamu-uinnin kuntoilualtaall a tiistaista sunnuntaihin, osallistumisen Spa fitness -treeniohjelma an, päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylä än, David Kuntokeskukseen sekä viihderavintola an joka ilta elävää musiikkia! VASTAAVA HINTA SUPERIORHU ONEESSA 158,10 €, TAI UPEASSA JUNIORSVIIT ISSÄ 192,10 €. Tarjous voimassa sunnuntaista perjantaihin 14.2.-22.3, kun toinen aikuisista Paperin jäsen. Minimivaraus 3 vrk. Sudokun ratkaisut TAUKOTILA Nro 2. Aineistot ...............................19.02. Ilmestyy ................................. 7.03. Nro 3. Aineistot ............................. 26.03. Ilmestyy ................................11.04. Nro 4. Aineistot ..............................30.04. Ilmestyy ................................16.05. Nro 5. Aineistot ............................. 10.06. Ilmestyy ............................... 27.06. Nro 6. Aineistot .............................. 13.08. Ilmestyy ...............................29.08. Nro 7. Aineistot .............................. 10.09. Ilmestyy ...............................26.09. Nro 8. Aineistot ...............................15.10. Ilmestyy ................................31.10. Nro 9. Aineistot ................................12.11. Ilmestyy ................................ 28.11. Nro 10. Aineistot .................................3.12. Ilmestyy ................................ 19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2014 ” Kuljemme yövuoroon punakellertävässä valosaasteessa.” Ilkka Palmu s. 34 Sitoutunut auttamaan Prosessihenkilö Jari Järveläinen on henkeen ja vereen tehdaspalo kuntalainen. Hälytyksen tullen unohtuu yövuoro ja olemattomat unet. Ju kk a Ko sk in en Päivän haaste: Henkinen jaksaminen s. 26 Delight, uusi tekijä Laittoi vauhtia tuotantoon s. 18 Kirjekuorien kato Tekijöiden työpaikat uhattuna s. 8 ”Nyt minulla on taas tulevaisuus edessä.” Hannu Uosukainen, s. 24 Nro 1/2014 31.1.2014 56. vuosikerta PAPERI Li itt o 01_etusivu.indd 1 22.1.2014 18:07:43 Paperiliiton urheiluturnaukset JÄÄKIEKKO Ammattiosastojen mestaruustur naus Tampereella la 8.3. Koulukadun tekojääradalla klo 9.00 alkaen. Turnauksen mahtuu enintään 10 joukkuetta. Joukkueet otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Pelit pelataan harrastesäännöillä ja peli-aika on 2 x 20 minuuttia. Ilveksen junioritoiminta hoitaa turnauksen toimitsijatehtävät ja turnauksen aikana tarjotaan keittolounas. Turnauksen osallistumismaksu on 350 €/joukkue. Lisätietietoja ja ilmoittautumiset 7.2.2014 mennessä: Janne Ylimäki, p. 045 1131 393 ja jpy77@suomi24.? Majoitustiedustelut:Hotelli Rosendahl, p. +358 3 244 1111, rosendahl@scandichotels.com SALIBANDY Aika: 5.4. klo.10.00 alkaen Paikka: Imatran urheilutalo, Kotipolku 2, 55120 Imatra. Pelialustana virallinen Tara? ex. Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika on 2x15min. Imatran Voiman miesten edustusjoukkue hoitaa toimitsijatehtävät. Joukkueet: Mukaan mahtuu 12 joukkuetta. Joukkueet otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Turnausmaksu: 360€/joukkue. Maksu on maksettava 21.3. mennessä tilille: Imatran Voima M1 FI40 5094 0020 1180 36. Viestikenttään osaston nimi ja numero. Ruokailu: Joukkueilla on mahdollisuus ruokailla turnauspäivänä Imatran urheilutalolla. Ruokailu on tilattava ja maksettava ennakkoon. Jos joukkueesi haluaa osallistua ruokailuun, ilmoita siitä sähköpostilla osoitteeseen soile.keijonen@hotmail.com. Viestiin osaston nimi ja henkilömäärä ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ruoan hinta on 10 euroa/hlö. Majoitus: Majoitusta varten on varattu huoneita Imatran Kylpylästä, tiedustelut suoraan sinne, p. 020 7100 502 ja myynti@imatrankylpyla.? . Jokainen osasto hoitaa varaukset itse 5.3. mennessä nimikkeellä: Paperiliiton salibandyturnaus 2014. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tomi.varis@imatranvoima.net ja 045 863 6024 Paperiliiton urheiluturnaukset Ammattiosastojen mestaruustur naus Tampereella la 8.3. Koulukadun tekojääradalla klo 9.00 alkaen. Turnauksen mahtuu enintään 10 joukkuetten edustusjoukkue hoitaa toimitsijatehtävät. Joukkueet: rosendahl@scandichotels.com 5.4. klo.10.00 alkaen Imatran urheilutaRuoan hinta on 10 euroa/hlö. Majoitus: tu huoneita Imatran Kylpylästä, tiedustelut suoraan sinne, p. 020 7100 502 ja myynti@imatrankylpyla.? . Jokainen osasto hoitaa varaukset itse 5.3. mennessä nimikkeellä: Paperiliiton salibandyturnaus 2014. 34-35_taukoa.indd 35 22.1.2014 22:38:31
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme www.sievi.com S ta ti iv i SIEVI_UUSMALLIS_2014_PAPERILIITTO_161213.indd 1 16.12.2013 13.53 34-35_tauko.indd 36 22.1.2014 14:59:04