Miehen työ Jouni Hänninen auttaa sairasta isäänsä. Läheisistä huolehtiminen on hänestä itsestään selvää. Nro 1/2016 5.2.2016 58. vuosikerta ”Naurua piisasi silloinkin, kun rekka ajoi ohi ja pyyhkäisi peruukkini mennessään.” s. 24 Maailmalle työn perässä s. 16 | Paperiliitolla 110-vuotisjuhlavuosi s. 20 + 28 | Yökyöpelit-sarja alkaa s. 32 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 22.12.2016 15.38.08
2-3_sisis.indd 2 22.12.2016 15.39.19
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Tuovatko pakkolait meille palkka-alet? 6 Työelämän laatu ei saa kehuja, kertoo Hyvän työn mittari. 8 Äänekoskella ja Simpeleellä alkoi yt-neuvottelut. 10–15 Reportaasi Noin kolmannes työssäkäyvistä suomalaisista hoivaa ja hoitaa apua tarvitsevaa läheistä. 16 Työn perässä maailmalle. 20 Kurkistuksia Paperiliiton 110-vuotiselle taipaleelle. 22 Työsuojeluvaltuutettujen uusi kaksivuotiskausi alkoi. 24 Terveisiä ja vinkki Yhdysvalloista! 26–28 Hiomo 26 Kompassissa tapahtuu. Paperiliitto muuttaa. 28 Liiton juhlavuoden tapahtumat, tule mukaan! 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–35 Taukotila 31 Aivojumppaa ristikosta. 32 Uusi sarja yökyöpeleistä alkaa. Sarilla on synttärit, onnea! 34 Ärsykkeen kolumni: Maailman paras tiskirätti. 10–15 Reportaasi Toisia varten Jouni Hänninen ei jätä läheisiään selviämään yksin. Kolmivuorotyön ohessa hän on edunvalvoja sekä isälleen että veljelleen. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Nikkinen xx ?xx 20 ?Frenckellin paperitehdas toimi Tammerkosken rannalla vuosina 1783–1929. Paperiliiton 110-vuotishistoriasta kertova juttusarja alkaa. V.O.Kanninen / Työväenmuseo Werstas Pentti Vänskä Uusi sarja alkaa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan Oulun Stora Enson yökyöpeleiden öisiin puuhiin. 24 ?Marketta Mikanderista on tullut omien kokemusten myötä elinluovutuskortin puolestapuhuja. Mikko Törmänen 2-3_sisis.indd 3 22.12.2016 15.39.20
4 | Paperiliitto 1/2016 KUORIMO Teksti Toimitus Piirros Jarno Kiukas H allitusvastuuseen nousseet Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset saivat hallitusohjelmansa valmiiksi kesän kynnyksellä. Työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi hallituksen tavoitteeksi tuli saada aikaan yhteiskuntasopimus. Yhteiskuntasopimuksen sisällöksi hallitusohjelmassa kirjattiin yksikkötyökustannusten alentaminen viidellä prosentilla, mikä käytännössä tarkoittaa työehtojen heikennystä. Näistä heikennyksistä myös Paperiliitto-lehti on aiemmin kertonut. Näkökulmien esittämistä on syytä jatkaa, sillä edessä on rajuja muutoksia. Hallitusohjelman mukaiset muutokset työlainsäädäntöön ovat lausuntokierroksella. Muutokset koskevat muun muassa mahdollisuutta solmia määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteita. Määräaikaisuutta koskevat muutokset ovat silti pientä verrattuna paikalliseen sopimiseen. – Tulevat muutokset vaikuttavat merkittävästi työelämään. Osa on kuitenkin pelkkää pimputtelua siihen verrattuna, mitä palkanalennuksiin tähtäävällä paikallisella sopimisella pystytään tekemään, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Juhlapyhiltä tuplapalkka Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen on törmännyt erilaisiin perustuslaillisiin ja Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin liittyviin ongelmiin – myös muilta kuin työelämää koskevilta osiltaan. Esimerkiksi voi ottaa loppiaista ja helatorstaita koskevat lakimuutosesitykset. Oikeustieteen tohtori professori Niklas Bruun on antanut arkipyhiä koskevan lausunnon työja elinkeinoministeriölle. Siinä Bruun toteaa, miten Euroopan sosiaalisen peruskirjan toista artiklaa on vakiintuneesti tulkittu: jäsenmaat voivat itse määrätä kanPakkolaeista palkka-aleen Hallituksen tavoittelema paikallinen sopiminen saattaa johtaa ulkomaisen työvoiman alipalkkaukseen. Kuinka käy suomalaisen työmiehen? P aperiteollisuudessa on loikattu tuottavuusloikkaa jo monena vuotena peräkkäin. Työpaikkoja on vähennetty, toimintaa tehostettu. Nämä loikat tunnustaa myös työnantaja. Maan hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa koko maan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tähän pyritään työnantajamaksuja alentamalla sekä lomarahoja ja sairauspäiväkorvauksia pienentämällä. Pakkolait ovat edenneet, vaikka niiden valmistelua leimaa kiire ja asiantuntijoita arveluttaa niiden perustuslainmukaisuus. Oman lusikan epäilijöiden soppaan lisäsi Talouspolitiikan arviointineuvosto. Sen mielestä toimet eivät vaikuta työllisyyteen siinä määrin kuin on laskettu. Lisäksi arviot tulevasta palkkatasosta voivat heittää: kun pikalait kerran uhkaavat viedä duunarin palkkapussista melkoisen siivun, se varmasti muistetaan tulevissa palkkaneuvotteluissa. Vauhtisokea hallitus on ajanut itsensä nurkkaan. Se pohtii, runnoako lait väkisin läpi vai kannattaako vielä perääntyä. Runnomalla se säilyttäisi kasvonsa, isänmaan edun nimissä. Perääntymällä se puolestaan turvaisi mahdollisuuden yhteistyöhön työmarkkinaosapuolten kanssa. EK:n päätös jättää keskitetyt ratkaisut historiaan johti syksyllä siihen, että työmarkkinajärjestöjen sopimukseen tähtäävät sormiharjoitukset päättyivät. Tammikuussa suunnitelmat jälleen muuttuivat: EK olikin yllättäen valmis tulemaan takaisin pöytään. Suunnanmuutoksen syynä lienee EK:n halu pelastaa maan hallitus palaamalla neuvotteluihin. Saa nähdä, kuka pelastaa kenet, kun sopimuspaperit ovat valmiit. ? P Runnoen ja hosuen PÄÄKIRJOITUS Vauhtisokea hallitus on ajanut itsensä nurkkaan. VASTARANNAN SUPI En minä pohjoisnavalle. Ihan vaan postilaatikolla käymään. 4-5_kuorimo.indd 4 22.12.2016 16.35.14
Paperiliitto 1/2016 | 5 KUORIMO sallisista juhlapäivistään, mutta tämän jälkeen kansallisilta juhlapäiviltä tulee maksaa korotettu palkka. Lähtökohtaisesti korotetun palkan pitäisi olla vähintään kaksinkertainen normaaliin palkkaan verrattuna. Esimerkiksi Kreikka ja Portugali ovat saaneet huomautuksen liian pienestä erityiskorvauksesta juhlapyhiltä, kun korotus on ollut vain 50-75 prosenttia. Suomen hallituksen lakimuutoshanke juhlapyhiin liittyvien korotusten poistamisesta vaikuttaa tätä taustaa vasten kansainvälisten sopimusten vastaiselta. Laki neuvottelujen sijasta Hallitusohjelmassa on lisäksi sitouduttu paikallisen sopimisen lisäämiseen palkkojen osalta. Palkoista on aina voinut sopia työehtosopimuksen asettamaa minimitasoa paremmin, joten hallituksen kirjaus voi loogisesti tarkoittaa ainoastaan tavoitetta työehtosopimusten minimitason alittavista palkoista. Tätä tulkintaa tukee myös oikeusja työministeri Jari Lindströmin toimeksiannosta laadittu selvitys paikallisen sopimisen edisPakkolaeista palkka-aleen Hallituksen kaavailemat muutokset ovat vapauttamassa ulkomaisen alipalkkaukseen perustuvan kilpailun. tämisestä. Kuten pakkolakeja myös työehtosopimukset alittavia palkkoja koskeva hallituksen viesti on sama: jos tätä mahdollisuutta ei toteuteta työnantajaja työntekijäpuolen keskinäisissä neuvotteluissa, hoidetaan asia lakiteitse työnantajille kuntoon. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille työntekijöille? Alipalkkauksesta kilpailuetu EU-tuomioistuin antoi Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla työskennelleitä puolalaisia sähkömiehiä koskevan ratkaisun helmikuussa 2015. Ratkaisussaan EU-tuomioistuin totesi, että passin väristä riippumatta Suomessa tulee maksaa kaikille täsmälleen yleissitovan työehtosopimuksen mukainen palkka. Tätä kautta ratkaisulla estettiin alipalkkaukseen perustuva kilpailu yritysten ja työntekijöiden välillä, mikä osaltaan turvasi suomalaisten yritysten toimintaa Suomessa. Nyt hallituksen kaavailemat muutokset ovat jälleen vapauttamassa myös ulkomaisen alipalkkaukseen perustuvan kilpailun Suomessa. Esimerkiksi puolalainen yritys voisi sopia työntekijöidensä kanssa vaikkapa 5 euron tuntipalkkaan perustuvan paikallisen sopimuksen, jos tämä hallituksen tavoittelemalla tavalla tulee mahdolliseksi myös suomalaisille yrityksille. Erona on luonnollisestikin se, että suomalainen työntekijä ei tällä palkalla elä eikä siten pysty kilpailemaan eurooppalaisten kollegojensa kanssa. Suomen lähialueilla asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä valtioissa, joiden keskipalkat jäävät selvästi alle 1000 euron kuukaudessa. Tällaisille työntekijöille suomalaisittain arvioiden karkeakin alipalkkaus saattaa tarkoittaa kohtuullista ansiotasoa etenkin, jos kotimaassa ei työtä ole lainkaan tarjolla. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 22.12.2016 16.35.14
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Työelämän laatu ei saa kehuja LAINATUT Tissien vastakohta ”P on tissien vastakohta. Se ei vedä klikkejä eli lukijoita. Kyseessä on kuitenkin merkittävä suomalaisia työntekijöitä koskettava uudistus. Ihmisten palkoista, lomista ja vapaapäivistä sopimista halutaan viedä ammattiliitoilta ja keskusjärjestöiltä työpaikoille. Paikallista sopimista parempi termi olisi esimerkiksi työpaikkasopiminen tai työpaikoilla sopiminen.” Tuomas Niskakangas, uutistuottaja, Helsingin Sanomat 17.1. ”M ihmiset, tavarat, tieto ja pääomat liikkuvat vähin äänin ja liukkaasti. Sopeutumiskykyisessä yhteiskunnassa ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on helppoa. Suomessa ihmisten, tavaroiden ja pääomien liikkuvuus on jäänyt jälkeen Euroopan kehityksestä.” Seppo Saario, sijoittaja, Arvopaperi 21.1. ”I primääri syy on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Niin kauan kuin niitä käytetään vuosi vuodelta enemmän, mitään mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ole, vaikka metsissä ja soilla seistäisiin päällään.” Hannu Ilvesniemi, Luonnonvarakeskuksen professori, Talouselämä 22.1. ”B ja puun mahdollisuudet tuovat Suomeen nyt valonpilkahduksia. Tästä hyvä esimerkki on UPM Kymin sellutehtaan laajennus. Kymi on elävä esimerkki siitä, että puunjalostus ja muu biotalous kasvavat Suomessa nyt vahvasti.” Juha Sipilä, pääministeri, Maaseudun Tulevaisuus 22.1. ” Puun mahdollisuudet tuovat nyt valonpilkahduksia.” SILPPUA Työsuojeluun uusi työryhmä Työsuojelu: Paperiliittoon on nimetty uusi työsuojelun työryhmä. Työryhmä vastaa osaltaan siitä, että liiton työsuojelua koskevat tavoitteet ja visiot otetaan huomioon laajasti liiton toiminnassa, kuten työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Paperiliiton tavoite työsuojelutoiminnassa on edistää kaikkien työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä sekä työhyvinvointia työssä ja työpaikoilla. Liiton visio tapaturmattomasta ja hyvinvoivasta työyhteisöstä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattitautien määrä vähenee, työpaikkatapaturmien taajuus laskee ja sairauspoissaolot vähenevät kymmenyksen liittokokouskauden loppuun mennessä. Lisäksi liitto kouluttaa ja tukee työsuojeluhenkilöitä kohti entistä parempaa turvallisuuskulttuuria. Liiton hallitus nimitti tammikuun kokouksessaan uuteen työsuojelun työryhmään Paavo Pesosen ja Juha Viitalan UPM:ltä, Markku Leinosen ja Seppo Jäntin Stora Ensolta sekä Petri Kurun ja Reima Halmeen Metsä Groupilta sekä Mika Erosen SCA Hygiene Productsilta. Jalostusta edustaa Tapio Heikkinen Adaralta sekä liiton toimistoa Timo Byman ja Hannu Ulenius. Uuden työsuojelukauden näkymistä eri työpaikoilla voit lukea lisää tästä lehdestä sivulta 18 alkaen. Neuvoja saa puhelimitse avista Työsuojelu: Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet ovat perustaneet valtakunnallisen puhelinneuvonnan. Se palvelee asiakkaita ympäri Suomen kaikkina arkipäivinä kello 8–16.15. Puhelinneuvonnan numero on 0295 016 620. Työsuojeluviranomaisten puhelinneuvonnan aihepiirejä ovat häirintä, syrjintä ja psykososiaalinen kuormitus, työsuhdeasiat, työympäristöasiat sekä rakennusalan työympäristöasiat Tavoite on antaa niin työntekijöille kuin työnantajillekin ohjausta, jotta asiat saadaan hoidettua kuntoon työpaikalla tai tehdä valvontapyyntöjä. Paperiliiton hyvän työn mittari Hyvän työn mittari on laadittu 19 eri kysymyksen avulla, joissa kartoitetaan kahta eri osa-aluetta: Työelämän perusasiat, kuten työntekijöiden terveys, turvallisuus, toimeentulo, työsuhteen varmuus ja sopivuus sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Työnteon sujuvuus eli työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, työn ilo ja mielekkyys, työtahti, työnantajan antama tuki sekä työyhteisön asenne ja yhteenkuuluvuus. Kumpaakin osa-aluetta on mitattu pisteillä 0–100. Hyvä työ Molemmat mittarit vähintään pistettä Melko hyvä työ Toinen mittari vähintään pistettä, toinen vähintään pistettä Keskinkertainen työ Molemmat mittarit vähintään pistettä Melko huono työ Molemmat mittarit alle pistettä, mutta ainakin toinen mittareista yli pistettä Huono työ Molemmat mittarit alle pistettä Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton Hyvän työn mittarin mukaan työelämän laatu paperiliittolaisilla työpaikoilla on hieman heikommalla tasolla kuin SAK:laisilla työpaikoilla keskimäärin. Etenkin melko huonon työn työpaikolla työskentelee selvästi enemmän paperiliittolaisia kuin muiden SAK:laisten liittojen jäseniä. – Hyvän työn mittarin tulosten vertailua SAK:n tuloksiin tulee kuitenkin tehdä pienoisella varauksella, muistuttaa liiton jäsentutkimuksen tekijä tutkija Esa Kaitila. Paperiliittolaisilla työpaikoilla palkkataso on selvästi parempi kuin SAK:laisilla työpaikoilla keskimäärin, mutta Paperiliiton jäseniltä ei tutkimusta varten erikseen kysytty, miten hyvin palkalla tulee toimeen. Tulosten vertailua varten asian merkitys jouduttiin määrittämään laskennallisesti. Kysymyskohtaisissa vastauksista selviää, että paperiliittolaisilla työpaikoilla etenkin työnantajan tasapuolinen kohtelu ja tiedon välitys sekä työn kuormittavuus ja huoli työpaikan menettämisestä ovat heikommalla tasolla kuin SAK:laisilla työpaikoilla. Tuloluokka vaikuttaa Kun hyvän työn mittarin tuloksia tarkasteltiin vastaajien taustaryhmän perusteella, merkitseviä eroja tuli esiin vain eri tuloluokissa olevien vastaajien välillä. Mitä parempi tulotaso vastaajalla oli, sitä korkeamman pistemäärän hän myös sai Hyvän työn mittarista. Muiden taustamuuttujaryhmien välillä ei tilastollisesti merkitseviä eroja noussut esille. P Hyvän työn mittarilla kartoitetaan työelämän laatua. tapyyntöjä. 6-7_kuorimo.indd 6 22.12.2016 15.42.03
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Työelämän laatu ei saa kehuja Tonttujoukko varpahillaan E TLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä totesi viime syksynä, että olemme 15 prosenttia jäljessä keskimääräisestä kilpailukyvyn tasosta, minkä vuoksi (vain) työntekijöiltä pitää leikata eduista viisi prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitos yritti tuolloin viestittää julkisuuteen, että väite perustuu härskiin kusetukseen, jos kilpailukykyä verrataan vuoteen 2000, jolloin kilpailukykymme oli historiallisessa huipussaan. Lapsenusko kaikenlaiseen höpöhöpöön tulee jo geeneistä. SUORAA PUHETTA Nyt Vihriälän pakkolakeja koskevassa lausunnossakin myönnetään, että ”Tämä ei viittaa tavattoman huonoon kilpailukykyyn, kun otetaan huomioon, että näin mitatun kilpailukyvyn taso 2000-luvun alussa oli pidemmän ajan vertailussa erinomainen.” Ei siis naureta enää Pohjois-Korealaisille. Meilläkään ei koulussa opita laskemaan, mutta lapsenusko kaikenlaiseen höpöhöpöön tulee jo geeneistä. P Juha Koivisto vastaava lakimies Hyvän työn mittari. Kuukausiansioiden väliset tilastollisesti merkitsevät erot Hyvän työn mittari. Kokonaistulokset Kohti sopimusta Teksti Eeva Eloranta-Jokela Miltä sopimukseen pääseminen näyttää ennen uusien neuvottelujen alkua (27.1.), Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala? – Tilanne ei millään tavoin ole helpottunut edellisten yritysten jälkeen, koska EK ei toistaiseksi ole esittänyt minkäänlaista vastaantuloa. SAK:n puolelta liikkumatila on hyvin tiukka. Julkinen paine siihen, että sopimukseen pitäisi päästä, kasvaa koko ajan. Entä jos järjestöjen yhteistä sopimusta ei edelleenkään synny? – Paperiliitto valmistautuu kuitenkin koko ajan liittokierrokseen. Paperiteollisuuden niin sanotun raskaan puolen tes-neuvottelukunnat ovat tavanneet ensimmäistä kertaa 27. tammikuuta. Itse sopimus päättyy 30. syyskuuta. Miten Paperiliitto etenee uuden työehtosopimuksen tekemisessä? – Paperiliitto järjestää Kohti sopimusta -nimellä kulkevan tilaisuuden 14. huhtikuuta liiton ay-aktiiveille. Tilaisuudessa käydään läpi Paperiliiton tavoitteita ja mahdollisuuksien mukaan myös työnantajien tavoitteita. Mitä odotuksia sopimuksen suhteen on? – Sopimuksen syntymisen malliin ja tavoitteisiin heijastuvat ilman muuta maan hallituksen mahdolliset toimet, pakkolait sekä paikallisen sopimisen vieminen lakiin. Keväällä nähdään myös, miten vuosi 2015 on yrityksillä mennyt ja minkälaista osingonjakopolitiikkaa yhtiöt harrastavat. – Paperiliitto toimii tällä neuvottelukierroksella päänavaajana, mikä myös vaikuttaa sopimuksen syntymiseen ja lopputulokseen. P Työmarkkinajärjestöt yrittävät viidennen kerran tehdä hallitukselle vaihtoehtoisen esityksen Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Paperiliitto valmistautuu myös liittokierrokseen, sanoo Petri Vanhala. Eija Valkonen Pakkolait: Hallitus aikoo alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia palkansaajien työehtoja heikentävillä laeilla. SAK kokosi kymmenen syytä, miksi esitettyjä lakeja pitäisi vastustaa. Pakkolait kohdistuvat epätasaisesti palkansaajiin. Ne eivät tuo toivottuja vaikutuksia eivätkä kohenna työllisyyttä hallituksen toivomalla tavalla. Hallitus ei ole huomioinut laskelmissaan, miten pakkolait vaikuttavat tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Kilpailukykyä on mahdollista parantaa pakkolakeja oikeudenmukaisemmalla tavalla. SAK:n syksyllä esittämä vaihtoehto ei heikennä työntekijöiden työehtoja lainkaan. Pakkolait suojelevat juridisesti vahvempaa neuvotteluosapuolta eli työnantajaa, eivätkä heikommassa asemassa olevaa työntekijää. Pakkolait rikkovat Suomen perustuslakia kieltäessään työmarkkinaosapuolia sopimasta lainsäädäntöä parempia ehtoja työehtosopimuksiin. Sopimisen rajoittaminen on myös vastoin Suomen allekirjoittamia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Lue aiheesta enemmän osoitteessa www.sak.? . Kymmenen syytä sanoa ei pakkolaeille 6-7_kuorimo.indd 7 22.12.2016 15.42.03
KUORIMO 8 | Paperiliitto 1/2016 SILPPUA Vaatimus reilusta pelistä Tapahtuma: SAK:laiset luottamusmiehet kokoontuivat Tampereella tammikuun kihlauksen vuosipäivänä. Ayaktiivit eivät pitäneet reiluina hallituksen suunnitelmia heikentää työntekijöiden työehtoja pakkolaeilla. Tammikuun 23. päivänä järjestetty Kihloista kahleisiin? –tilaisuudessa yli 400 luottamusmiestä arvioi työmarkkinatilannetta ja hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä. Tunnelmat työpaikoilla ovat hämmentyneet ja jopa tyrmistyneet, luottamusmiehet kertoivat. Ihmettelyä ovat herättäneet niin sairauskarenssit, arkipyhien poistot kuin määräaikaisuussäännösten muutokset. Sitä toivottiin, että yhteisistä asioista vielä kerran voitaisiin sopia yhdessä. Paperiliitosta tilaisuuteen osallistui liiton hallitukseen kuuluvia luottamusmiehiä. Tutkimus 12-tuntisesta valmis Tutkittua: Työterveyslaitos on julkaissut tutkimuksen 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä. Myös monilla paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestelmä on käytössä ja siihen ollaan tyytyväisiä. Nyt on saatu myös tutkimustietoa siitä, miten työvuorot vaikuttavat työntekijöiden uneen ja muuhun hyvinvointiin sekä miten työvuorot kannattaa järjestää teollisessa työssä. Kokonaistyöaika on sama, mutta 12 tunnin järjestelmissä on vähemmän työvuoroja ja pidemmät yhtenäiset vapaat kuin 8 tunnin järjestelmissä. Tutkimuksessa verrattiin 8 ja 12 tunnin järjestelmiä ja tutkittiin kyselyaineistolla vaikutuksia työhyvinvointiin, vireyteen ja uneen. Lisäksi selvitettiin työnantajien rekisteritiedoista sairauspoissaoloja ja tapaturmia eri vuorojärjestelmissä. Hankkeeseen osallistui yhdeksän tuotantoyksikköä Metsä Groupista, Neste Oy:stä ja BillerudKorsnäs Finland Oy:stä.? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela S AK:n mukaan viime vuonna Suomessa sai potkut 11 907 työntekijää. Määrä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Paperiliittolaisittain isoin irtisanomisilmoitus tuli vuonna 2015 Mondin Lohjan tehtaalta, jossa irtisanottujen määrä oli kaikkiaan 180. Billerud Korsnäsin toiminnan lopettaminen Tervasaaressa vie puolestaan työpaikan 56 henkilöltä syksyyn mennessä. Alan vähennykset ovat jääneet alle puoleen vuoden 2013 luvusta 875. Kuluva vuosi alkoi kuitenkin synkästi, sillä tammikuussa alkoivat yt-neuvottelut kahdella työpaikalla Metsä Boardilla Simpeleellä ja CP Kelcolla Äänekoskella. Määrä yllätys Simpeleellä Metsä Boardin kartonkitehtaalla Simpeleellä alkoivat koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut 18. tammikuuta. Neuvottelut koskevat koko tehtaan henkilökuntaa eli 314:ää henkilöä. Työnantaja arvioi vähennystarpeeksi enintään 45 henkilöä. – Mikäli irtisanomiset tässä laajuudessa koskisivat vain työntekijöitä, se tarkoittaisi käytännössä yhtä kokonaista vuoroa, vertaa pääluottamusmies Mika Viskari. Neuvottelujen syyt ovat työnantajan mukaan tuotannolliset ja taloudelliset. Vaikka tehtaan arkkileikkureita on ajoittain seisotettu, Viskari hämmästelee suurta vähennystarvetta. – Esitys parin henkilön vähennyksestä tai työaikamuodon muutoksesta leikkureilla ei olisi yllättänyt yhtä paljon kuin nyt esitetty vähennys, Viskari sanoo. Yhteistoimintaneuvotteluja työnantaja perustelee myös toimintojen uudelleenjärjestelyn tarpeella. Tuotannon ja kunnossapidon toimintamalleja aiotaan uudistaa. Iso luku Äänekoskella Äänekoskella sijaitsevan CP Kelcon tehtaalla alkoivat yt-neuvottelut vuoden toisella viikolla. Neuvottelut koskevat koko 220 hengen henkilöstöä. Vähennystarpeeksi työn”Mikäli irtisanomiset koskisivat vain työntekijöitä, se tarkoittaisi käytännössä yhtä kokonaista vuoroa.” Paperiteollisuuden yt-neuvotteluissa väheni 236 työpaikkaa viime vuonna. ? Billerud Kors näs lopettaa toimintansa Tervasaaressa. Vuosi alkoi mustasti Tutkimus on saatavilla sähköisesti osoitteessa www.ttl.fi 8-9_kuorimo.indd 8 22.12.2016 16.37.26
KUORIMO Paperiliitto 1/2016 | 9 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton, Metalliliiton, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin ja Puuliiton yhteisen suurliiton valmistelu jatkuu. Tavoitteena on saada aiesopimus liittojen yhdistymisestä valmiiksi ja käsiteltäväksi liittojen hallinnoille kevään aikana. Liittosihteeri Juhani Siira esitteli Paperiliiton hallitukselle tammikuun kokouksessa aiesopimuksen tulevaa sisältöä. – Sopimuksessa sovitaan yhdistämisen periaatteista, menettelytavoista ja aikataulusta, Siira kertoi. Paperiliiton hallituksen mielestä liittoyhteistyötä ja työtä aiesopimuksen luomiseksi tulee jatkaa. Tavoitteena vuosi 2018 Aiesopimuksessa määritellään lisäksi muun muassa menettelyt miten ammattiosastot liittyisivät uuteen liittoon. Aiesopimuksen yksi tärkeimpiä asioita on sopia työehtosopimusten säilymisestä. Liitoilla on yhteensä 43 työehtosopimusta. Tämän jälkeen alkaa laaja työryhmätyöskentely, joilla selvitetään käytännön toimia liittojen yhdistämisestä. Toteutuessaan vientiteollisuuden suurliiton jäsenmäärä olisi lähes 280 000 henkeä. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan hanke toteutuisi vuoden 2018 alusta.? P P arahiksi joulun alla Helsingin Sanomat julkaisi köyhyyskyselynsä. Tulokset yllättivät jopa tutkijat. Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan huipulla ei ole kokemusta köyhyydestä tai edes elämän pienemmistä kolhuista. Jos köyhyys on itselle vierasta, on helppoa kuvitella, että köyhyys on ihmisen oma valinta. Tällöin tulee varmaan ajatelleeksi, että ”Ei Suomessa ole köyhiä, yhteiskunta ruokkii ihmisiä, vaikka he eivät joudu tekemään mitään. Ihmiset ovat laiskoja.” Jos köyhyyden ymmärtäminen alkaa olla yhteiskunnan huipulla vaikeaa, niin se ehkä selittää myös nykyisten yritysjohtajien suhtautumista työväkeensä. ”Miksi nämä kurittomat lapsenomaiset muurahaiset eivät suostu tinkimään eduistaan, vaikka se SAATTAISI pitää tehtaan käynnissä vaikkapa edes viikon pidempään?” ihmettelee vuorineuvos Tuura. Tajuamatta, että kaikki yhtiön työntekijät eivät saakaan samaa palkkaa kuin hän, vaan joutuvat tekemään päivittäin valintoja Lidlin hyllyjen välissä jo nykyisilläkin tuloillaan. Ja vaikka Tuura tämän tajuaisi, hän lohduttautuisi sillä ajatuksella, että hänelle tuleekin maksaa ylivoimaisen älynsä ja ahkeruutensa vuoksi. Sillä köyhyyskyselyn mukaankin rikkaat eivät elintasoaan häpeä, mutta köyhät häpeävät. Tehtaan lopettaessa toimintansa vuorineuvos osallistuu retriittiin, joka järjestetään Guatemalan viidakossa, työntekijä taas osallistuu TE-toimiston kurssille säilyttääkseen oikeutensa päivärahaan. Siinä missä toinen tutkiskelee sisintään alkuasukkaiden kannattelemassa kantotuolissa, toinen tutkii tyhjenevää lompakkoaan huurteisella kylmäasemalla. Ehkäpä näitä maailmoja ei tässä elämässä enää saada kohtaamaan, mutta tulisiko huomio kiinnittääkin siihen, mitä ihan tavalliset ihmiset toisistaan ajattelevat? Riittääkö meiltäkään myötätuntoa työpaikkansa tai terveytensä menettäneelle? Osaammeko enää edes puhua ihmisenä ihmiselle? ? P Ihmisenä ihmiselle PITUUSLEIKKURI Tehtaan lopettaessa toimintansa vuorineuvos osallistuu retriittiin Guatemalan viidakossa. antaja on arvioinut enintään 50 henkilötyövuotta. – Syiksi ilmoitettiin tilausten merkittävä väheneminen, raju hintakilpailu ja globaali CMC-valmistuksen ylikapasiteetti. Vuoden sisällä meillä on käyty jo kahdet neuvottelut lomautuksista, mutta silti määrä tuntuu isolta, kuvailee pääluottamusmies Timo Pulli. Äänekoskella valmistettua CMC:tä eli karboksimetyyliselluloosaa käytetään muun muassa öljyteollisuudessa. Tuotteen markkinoihin vaikuttaa nyt myös maailmantalouden vaisuus Pullin pääluottamusmiesaikana yt-neuvottelut käydään viidettä kertaa. – Kaikin keinoin yritämme välttää, ettei tulisi kovia irtisanomisia, Pulli sanoo. Työntekijät ovat olleet suoraan yhteydessä myös yhtiön amerikkalaisjohtoon ja kertoneet olevansa huolissaan suunniteltujen vähennysten vaikutuksista työturvallisuuteen ja työssä jaksamiseen. – Tapanamme on ollut olla suoraan yhtey dessä ylimpään johtoon, jos se on tuntunut tarpeelliselta, kuten nyt. Viesteihimme on myös vastattu. Ainakin meitä on kuunneltu, Pulli toteaa. ? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Valmisteilla aiesopimus Vuosi alkoi mustasti Metalliliitto Paperiliitto, Puuliitto ja TEAM valmistelevat suurliittoa. Vientiteollisuuden suurliiton jäsenmäärä olisi lähes 280 000 henkeä. Ei ja Va lk on en 123rf 8-9_kuorimo.indd 9 22.12.2016 16.37.27
10 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA Toisia varten Jouni Hänninen on suora selkäinen suomalainen mies, joka ei jätä läheisiään selviämään yksin. Kiintymys. Jouni Hänninen auttaa sairasta isäänsä. Auttaminen tulee häneltä luonnollisesti. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 10 22.12.2016 16.38.51
12 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA K aksi miestä puistonpenkillä. Edessä kimmeltää Saimaa, veneitä lähtee ja saapuu, aurinko porottaa kuumasti. Nuorempi istuu pitkänä ja ryhdikkäänä. Vanhemman ryhti on painunut kasaan. Jokin hänen asennossaan kertoo, että elämä on iskenyt kovalla kädellä. Miehet muistelevat menneitä. Miten hienoa olikaan käydä kesäisin järvellä ja mökillä! Se oli miehiä yhdistävä juttu, vaikka nokkapokkaa aina välillä tulikin. Kun on aika lähteä, poika auttaa isänsä ylös. He kävelevät autolle hitaasti, sillä isän kulkeminen on vaivalloista. Oikea jalka ei nouse, vaan laahautuu perässä. Mein ukko ja pikkuveli Kun imatralaisen Jouni Hännisen isä sai ensimmäisen aivohalvauksen 39-vuotiaana, olisi isän pitänyt hidastaa tahtia. 60-vuotiaana, vuonna 2012, iski toinen halvaus. Se vei toimintakyvyn ja elämänilon. Puhumisesta ja liikkumisesta tuli hyvin vaikeaa, ja mieli syöksyi pohjamutiin. – Tuntuu todella pahalta, kun toinen on vankina omassa ruumiissaan. Ei tuollaista kohtaloa toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen. Isä on elänyt viriilin ja aktiivisen elämän, ja nyt se kaikki on loppu, Jouni sanoo. Itse asiassa Jounin isä on Jounia vain runsaat kymmenen vuotta vanhempi isäpuoli, mutta Jounille hän on aina ollut ”mein ukko”. – Ei minulla ole muuta isää koskaan ollutkaan. Olin 9-vuotias, kun mutsi ja isäukko alkoivat seurustella. Isä oli luonteeltaan hieman äkkipikainen ja suuttua töksähtelevä, mutta aina hän ja Jouni ovat toimeen tulleet. Mitä nyt Jounin villi teini-ikä hieman koetteli välejä. Kun Jouni oli 16-vuotias, hänelle syntyi veli, jolla oli Downin syndrooma. Suhde veljeen muotoutui läheiseksi. – Olen hoitanut pikkuveljeäni pienestä pitäen. Kun Arja ja minä panimme hynttyyt yhteen, veljeni oli meillä usein hoidossa ja leikki myös meidän poikien kanssa. Edunvalvojaksi Viime keväänä Jounin pieni ja hento 72-vuotias äiti uupui miehensä omaishoitajana ole?Edunvalvoja. Kun Jounista tuli isänsä virallinen edunvalvoja, elämä helpottui todella paljon. ?Avuksi. Paperihommien lisäksi Jouni auttaa isäänsä hänen kuntoutuksensa järjestämisessä. ” Velvollisuus tämä ei missään nimessä ole. Rakkaus taas kuulostaa oudolta.” 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 12 22.12.2016 16.38.53
Paperiliitto 1/2016 | 13 LÄHEISHOIVA kerrostalokaksiossa Imatran keskustassa on huoletonta. Jouni ja Arja puuhaavat paljon kimpassa: harrastavat liikuntaa, käyvät tanssimassa, siivoavat, hoitavat läheisten asioita. Toissa vuoden syksyllä Jouni ja Arja alkoivat käydä myös vapaaehtoistöissä vanhusten palvelukodissa. Molemmilla olivat ”omat mummot”, joita he ulkoiluttivat. Idea kumpusi siitä, että moni vanhus on yksinäinen eikä pääse ulos, vaikka haluaisi. – Puolisen vuotta me heitä ulkoilutimme, mutta sitten homma hiipui vanhusten omasta toiveesta. Minun 96-vuotias tyttöystäväni oli sitä mieltä, että minun olisi parasta etsiä joku nuorempi ja parempikuuloinen ulkoilutettava. Lauantai-iltapäivänä Arjan tultua töistä on aikaa alkaa tehdä Jounin pikkuveljen vuosiraporttia. Keittiönpöytä peittyy lippuimiseen. Oli löydettävä jokin toinen ratkaisu. Päätettiin, että isä muuttaa palvelutaloon. Muuton myötä Jouni alkoi hoitaa isänpuolensa asioita. Ilman virallista edunvalvojan asemaa se oli kuitenkin aikamoista rumbaa. – Joka ainoaan paikkaan – pankkiin, puhelinyhtiöön, vakuutusyhtiöön, Kelaan – piti hankkia erillinen valtakirja, johon isä oli raapustanut allekirjoituksen. Siksi päätimme, että isä hakee minua hänen edunvalvojakseen, Jouni kertoo. Maistraatilta tuli ensin kielteinen päätös, vaikka lääkäri ja sosiaalihoitajakin puolsivat asiaa. Maistraatin perusteluna oli, että koska asioiden hoitaminen on sujunut aiemminkin ilman virallista edunvalvojaa, niin se sujuisi myös jatkossa. Myönteinen päätös tuli vasta käräjäoikeudelta. – Se helpotti elämää todella paljon. Nyt laskut tulevat suoraan minulle ja pystyn hoitamaan monet asiat puhelimitse. Ei tarvitse aina mennä paikan päälle jonottamaan. Edunvalvojana olo ei ole Jounille uutta, sillä hän on myös pikkuveljensä virallinen edunvalvoja. Pikkuveli asuu kehitysvammaisten palvelukodissa. Vaimon kanssa Jouni ja Arja istuvat sohvalla kylki kyljessä. On perjantai-ilta ja televisiosta tulee ampumahiihtoa. Kun Jouni miettii vastauksia kysymyksiin, hän kääntyy usein Arjan puoleen. – Miten se menikään, mamma? Pariskunta on ollut yhdessä jo 34 vuotta. Nyt on menossa väljä elämänvaihe: Omat pojat ovat jo aikuisia, eikä lastenlapsia vielä ole. Omakotitalo on myyty ja asuminen ?Empatia. Isän kohtalo kouraisee Jounia. Ennen niin aktiivinen ihminen on vankina omassa ruumiissaan. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 13 22.12.2016 16.38.54
14 | Paperiliitto 1/2016 LÄHEISHOIVA hin ja lappuihin. Arja täyttää kaavaketta sitä mukaa, kun Jouni käy läpi muistiinpanojaan Excel-taulukosta. Menojen ja tulojen on täsmättävä tismalleen. Läheisiä ei jätetä Jouni auttelee myös äitiään – tekee pientä remonttija korjaushommaa ja käy välillä kaupassa. Arjankin vanhempia jeesataan tarvittaessa. Ihmiset auttavat läheisiään velvollisuudesta, tunnesiteen takia tai rakkaudesta. Jouni miettii, että hänen motiivinsa lienee tunneside, kiintymys. – Auttaminen tulee ihan luonnollisesti. Olemme samaa perhettä ja kai sitä jokainen haluaa pitää läheisistään huolta. – Velvollisuus tämä ei missään nimessä ole. Rakkaus taas kuulostaa oudolta. Se on varattu puolisolle. Edunvalvonta vie aikaa lähes päivittäin, mutta Jouni ei ota stressiä asioista. Kun jotakin on tehtävä, niin se on tehtävä. Jouni tekee Suomen Kerralla kolmivuorotyötä, kolmevitosta. Lisäksi hän on pääluottamusmies. Jounin työnantaja tietää tilanteen, ja aikaa asioiden hoitamiseen järjestyy tarvittaessa. – Teen sisään tunteja tai otan pari tuntia pekkasia. Vastavuoroisuus toimii – olen myös itse valmis joustamaan, jos työnantaja pyytää vaikkapa jäämään ylitöihin. Iltavuorot jättävät aamupäivät vapaiksi, joten silloin on paras aika hoitaa asioita. Myös aamuvuorojen jälkeen Jouni saa jotakin tehtyä, vaikka väsymys painaa jäseniä ja silmäluomia. Yövuoroviikoilla ei jää energiaa tehdä mitään ylimääräistä. Pikkuveljen asioiden hoitaminen on vaivatonta. Jouni maksaa laskut ja siirtää rahaa tilille, jotta veli voi käydä kahvilassa tai vaikkapa ostaa vaatteita. Pikkuveljestä Jouni ei ole huolissaan, sillä hän elää aktiivista elämää. Toisin on isän kanssa. Jouni toteaa useaan otteeseen, miten kovasti toisen kohtalo kouraisee. – Käyn hänen luonaan pari kertaa viikossa. Istun hetken huoneessa ja juttelen niitä näitä. Olen vienyt hänelle pienen pallon, jota hän voisi puristella käsivoimien vahvistamiseksi. Kesäisin kannustan häntä pihalle köpöttelemään. Kaikki pienikin liikunta veisi kuntoutumista hieman eteenpäin. Onko Jouni miettinyt, miten haluaisi itse tulla hoidetuiksi vanhana? – Kai sitä toivoo, että oma jälkikasvu huolehtisi. Minun ajatusmaailmassani lapset auttavat tarvittaessa vanhempiaan ja päinvastoin. Jouni päivittelee lehtijuttuja, joissa lapset valittavat, että oma äiti tai isä ei ole päässyt ulos tai pesulle moneen päivään. – Miksi he eivät mene itse hoitamaan vanhempiaan? Ilmeisesti se ei ole kaikille itses täänselvää. Miehen työ Jouni istuu Imatran Kylpylän kuntoutusosastolla osastosihteerin huoneessa. Talviau rinko kurkistelee viistosti verhon takaa. Jounia väsyttää, sillä hän sai yöllä nukuttua vain kolme tuntia, ja takana on jo aamuvuoro. Jouni on tullut kylpylään järjestämään kuntoutusta isälleen. Osastosihteeri tutkailee tietokonetta. Ensimmäinen aika olisi tarjolla perjantaina. – Otetaan se. Haluan tulla itsekin mukaan ensimmäiselle käynnille, että näen, mitä siellä tehdään, Jouni sanoo. Jouni ja osastosihteeri keskustelevat myös invataksikuljetuksesta. Jounin pitää soittaa Kelaan ja sopia vakiotaksin käyttöoikeudesta. Kylpylän jälkeen Jouni poikkeaa pikaisesti isän luona kertomassa kuntoutuksen toteutumisesta. Sitten Jouni istahtaa taas Volvonsa rattiin ja kääntää keulan kohti kotia. Mieluiten hän olisi mennyt töistä suoraan kotiin ja ottanut torkut. Mutta, jos hän on luvannut jonkin asian hoitaa, sen hän myös tekee.? P ? xxx ” Minun ajatusmaailmassani lapset auttavat tarvittaessa vanhempiaan ja päinvastoin.” ?Kimpassa. Jouni ja Arja tekevät paljon asioita yhdessä. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 14 22.12.2016 16.38.54
Paperiliitto 1/2016 | 15 LÄHEISHOIVA Teksti Tiina Suomalainen S uomessa aikuisilla lapsilla ei ole laillista velvoitetta hoitaa omia vanhempiaan näiden sairastuessa ja vanhetessa, kuten on monessa muussa eurooppalaisessa maassa. Meillä on silti vahva kulttuurinen normi läheisten hoivaamiseen ja auttamiseen. Noin kolmannes työssäkäyvistä suomalaisista hoivaa ja hoitaa apua tarvitsevaa läheistä tämän korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Väestön ikääntymisen ja laitoshoidon purkamisen myötä läheishoiva tulee vielä kasvamaan. Jouni Hännisen lisäksi moni muukin paperiliittolainen sovittelee yhteen palkkatyötä, omaa arkeaan sekä läheishoivaa. Yksi heistä on Stora Enson Kaukopään tehtaan laboratoriossa työskentelevä Birgitta Hoffren. Hän hoitaa 90-vuotiasta äitiään, joka sairastaa Alzheimerin tautia. – Käyn kaupassa. Katson postin, järjestelen paikkoja, lämmitän ruokapalvelun tuomaa ruokaa. Pidän äidille seuraa. Varaan lääkärit ja vien äidin sinne. Joskus teen jotakin isompaa, kuten sulatan pakastimen. Kotihoito käy äidin luona kaksi kertaa päivässä. He antavat lääkkeet ja hoitavat hygieniapuolen. Riittämättömyyttä Läheishoiva tarkoittaa läheisen hoivaamista ja asioiden hoitamista ilman sopimusta omaishoidosta. Läheishoivaa tekevää tukee se, että työpaikalla ymmärretään tilanne. Työaikajoustot helpottavat arkea ja järjestyvät yleensä paikallisesti sopimalla. Monet omaisiaan hoivaavat käyttävät työaikapankkia, liukuvaa työaikaa, lomapäiviään, pekkasiaan, palkattomia vapaita ja vuorotteluvapaita. Hoffren ei ole hyödyntänyt työaikajoustoja muuten kuin tekemällä takaisin ne tunnit, joita joutuu olemaan pois jonkin akuutin asian vuoksi. Äidin lääkärikäynnit hän varaa omiin työvuoroihinsa sopiviksi. Kolmivuorotyötä tekevä Hoffren käy äitinsä luona lähes päivittäin. Äiti asuu lähellä tehdasta, joten Hoffren sovittaa vierailut työmatkoihin. Viime syksynä paketti kävi liian raskaaksi. Äiti muuttui vihamieliseksi Hoffrenia kohtaan. Hoffren uupui ja keskittymiskyky töissä hävisi. Hän jäi parin viikon sairauslomalle. Hoffren vaati kotihoidon palaveria, jossa kartoitettaisiin äidin tilannetta. – Sanoin, että jotakin on tehtävä, jotta minut saadaan taas työkuntoiseksi. Silloin kotihoitajat kävivät äidin luona vain kerran päivässä vaihtamassa lääkelaastarin. Lopputuloksena päätettiin, että kotihoitajien käynnit tuplataan. Silti huoli, riittämättömyys ja syyllisyys ovat jatkuvia seuralaisia. – Miten äiti oikein pärjää? Riittääkö minulla tietoa ja taitoa hänen hoitamiseensa? Teenkö minä kuitenkaan tarpeeksi? ? P Lähde: Työssäkäynti ja läheisja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Toim. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi, 2015. Työn ja hoivan sovittamista ?Pelisilmää. Iltavuoroja edeltävä aika on paras hetki hoitaa läheisten asioita. 10-15_p+ñ+ñjuttu.indd 15 22.12.2016 16.38.55
16 | Paperiliitto 1/2016 TYÖ ULKOMAILLA Mikko Hänninen muutti Mäntästä Düreniin ja Mikko Lindqvist Myllykoskelta Sydneyhin. Toisen sai lähtemään olosuhteiden pakko, toisella vanha haave. Työ vei ulkomaille Mikko Hänninen muutti Mäntästä leivinpapereiden jalostustoimintojen mukana Saksaan. 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 16 22.12.2016 16.43.50
Paperiliitto 1/2016 | 17 TYÖ ULKOMAILLA Teksti Johanna Nordling, Saksa Päivi Arvonen, Australia Kuva Martin Mohr D üreniläisen kerrostaloasunnon ovella vastaan tulvahtaa kinkkupiiraan ja kahvin tuoksu. Mikko Hänninen toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, jossa hänen lisäkseen asuvat vaimo Tanja ja lapset Artturi sekä Maria. 35-vuotias Hänninen on Metsä Tissuen leivinpaperitehtaalla jalostustyöntekijänä, arkkileikkurin ajajana. Hän lähti Saksaan viisi vuotta sitten olosuhteiden pakosta, sillä Suomessa tehtaat kaatuivat jatkuvasti alta. – Kun Mäntästäkin päätettiin siirtää leivinpaperin jalostustoiminnot Saksaan, rapsutin päätäni, ettei tästä tule mitään. Päätin lähteä mukaan, Hänninen kertoo. Aluksi hänen roolinsa oli opettaa paikallisia työntekijöitä, eikä edes kielimuuri estänyt sitä. – Osaamiseni on niin vahvaa, ettei tarvinnut oikeastaan puhua kenenkään kanssa. Tiesin, mitä pitää tehdä, näytin sen muille puoliksi viittomalla, hän kertoo naurahtaen. Se suurin ero Saksalainen paperitehdas ei käytännössä juuri eroa suomalaisesta: kolmivuorotyösysteemi, työskentelyolot ja työn sisältö ovat varsin samanlaiset. Hännisen mukaan suurin ero on siinä, että Saksassa käytetään paljon vuokratyöntekijöitä. – Meille suuri osa työntekijöistä tulee vuokratyöfirman kautta, ja jos kaikki menee hyvin, he saavat ehkä vuoden päästä työsopimuksen, hän kertoo. – Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Vaihtuvuutta on paljon ja jonkin verran huliviliporukkaa. Toisaalta vuokramiehet saavat tilaisuuden näyttää osaamistaan ja tuovat joustavuutta systeemiin. Saksassa paperiala ei ole suurin teollisuuden ala, vaan moni päätyy sinne vaikkapa autoteollisuudesta. Niinpä Hännisen työtovereista kaikilla ei ole edes paperialan koulutusta, vaan hänen rinnallaan työskentelee automekaanikkoja, yksi puolivalmis sähkömies ja eräs entinen jalkapallotähti. Monia kansallisuuksia Erilaista Suomeen verrattuna on myös työporukan kansainvälisyys. Hännisen vuoroon kuuluu neljä saksalaista, italialainen ja kaksi turkkilaista. Yhteinen kieli on saksa, henki on hyvä, eikä riitaa haasteta, vaikka kulttuurierotkin ovat olemassa. – On tavallaan kiellettyä käydä tiettyjä keskusteluja. Pitää kunnioittaa muita kulttuureita, esimerkiksi muslimeilla on omat juttunsa, enkä minä niitä rupea arvostelemaan, Hänninen linjaa. Saksassa ollaan hierarkiatietoisempia kuin Suomessa, joten kun Dürenin tehdas saa johtoportaan vierailijoita, monen työTyö vei ulkomaille 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 17 22.12.2016 16.43.50
18 | Paperiliitto 1/2016 kaverin polvet tutisevat, sen Hänninen on pannut merkille. – Ja sellaisenkin eron olen huomannut, että saksalaiset eivät millään haluaisi pysäyttää viallista konetta, se on heille kunniaasia. Jos kone on rikki, se on täällä iso katastrofi, Hänninen lisää. Palkalla saa enemmän Viiden vuoden aikana perhe on jo kotiutunut hyvin Düreniin, 100 000 asukkaan kaupunkiin Kölnin kupeessa. Hännisen työsuhde on vakituinen, palkka samansuuruinen kuin Suomessa, mutta rahalla saa enemmän, kiitos matalamman hintatason. Vaimo Tanja on jäänyt kotiäidiksi – ratkaisu, johon Hänniset ovat tyytyväisiä. Ovathan lapset vielä pieniä ja vaimon kotona olo tuo perheelle lisää yhteistä aikaa. – Suurin kaipuu on aitoa luontoa kohtaan, vannoutunut metsäja kalamies Hänninen sanoo. – Täällä metsässäkin on asfalttipolku: luonto on valmisteltu vierailua varten. Saksassa pitää elää kuitenkin saksalaisesti. Hänninen on oppinut arvostamaan kaupunkilaisharrastuksia: kuntoilua, kahvilassa istumista, pitkiä kävelyitä ja leikkipuistokäyntejä. Työpaikalla hän tuntee olevansa arvostettu: – Jos saksalainen osaa auton tehdä, kyllä suomalainen osaa paperitehdasta pyörittää. Suomalaisia arvostetaan täällä hyvin paljon. Perusasiat eivät muutu Mikko Lindqvist ei jäänyt etsimään Suomesta uutta työpaikkaa saadessaan tiedon Myllykosken paperitehtaan lopettamisesta. Tammikuussa 2012 hän aloitti työt Australian Sydneyssä Orora -paperitehtaassa. Lindqvist, 46, haaveili jo opiskeluaikana ulkomaille lähdöstä. Valmistuttuaan paperitekniikkainsinööriksi hän aloitti työt vuonna 1993 Kouvolan Myllykosken paperitehtaassa, jossa hän työskenteli vuoromestarina ja päivämestarina. – Työpaikka meni alta. Se oli hyvä tilaisuus miettiä muita vaihtoehtoja. Ajattelin, että nyt tai ei koskaan, Lindqvist kertoo työpaikallaan Sydneyssä. Keskustan tuntumassa sijaitseva Ororan paperitehdas tuottaa pakkausmateriaalia sataprosenttisesta kierrätysmateriaalista. Lindqvist työskentelee paperikoneen märän pään prosessieksperttinä. – Paperinteko on paperintekoa kaikkialla maailmassa. Perusasiat eivät juuri muutu, Lindqvist toteaa rauhallisesti. Koti löytyi kävelymatkan päässä tehtaasta. Lyhyt työmatka on lähes viiden miljoonan asukkaan kaupungissa suurta ylellisyyttä. Ammattisanasto takkusi alussa Lindqvist on viihtynyt uudessa työpaikassaan hyvin. Ensimmäiset viikot olivat haasteellisimmat. – Aluksi tuntui, ettei tästä tule mitään. Kielitaito oli isoin haaste, sanavarastoa ei ollut tarpeeksi. Myös erilaiset englannin aksentit tuottivat päänvaivaa. Tehtaan työntekijöillä on monikulttuurinen tausta ja syntyperäisten australialaisten tapaan ääntää englantia kestää ummikolta yleensä hetki totutella. ” Lapset eivät enää suostuisi muuttamaan täältä pois.” TYÖ ULKOMAILLA ? ? Inkerinsuomalainen Tanja Hänninen muutti Suomeen 1990-luvulla. Mikko-isän työn takia perhe asuu nyt Saksassa. Äidin sylissä Maria ja isän kyljessä Artturi. ? Työpaikan mentyä alta Mikko Lindqvist toteutti haaveensa ja muutti ulkomaille. Erona aiempaan työkokemukseen oli se, että Myllykoskelle mennessään Lindqvist oli vastavalmistuneena kokematon työntekijä. Sydneyn tehtaassa hän olikin kokenein henkilö, koska uuden paperikoneen myötä tehtaan kaikki työntekijät olivat vaihtuneet. – Työntekijät ovat nuoria tai melko nuoria ja heillä on hyvä työmotivaatio ja työmoraali. Heitä on ollut ilo kouluttaa ja ohjata. Työturvallisuuteen liittyvät määräykset tuntuivat ainakin aluksi korostuvan enemmän kuin Suomessa. – Meillä on muun muassa sääntö, ettei edes toimiston puolella saa kävellä samanaikaisesti kun puhuu kännykkään. Sääntö tuli voimaan yhden työntekijän kompastuttua portaissa kännykkä korvalla. Hyvä työilmapiiri Lindqvist kokee, että tehtaan johto välittää ja pitää hyvää huolta työntekijöistään. – Kerran vuodessa järjestetään perhepäivä, jolloin on tarjolla paljon ruokaa ja ohjelmaa, kaikkien työntekijöiden toivotaan osallistuvan koko perheen voimin tapahtumaan. Lindqvistillä oli aluksi useampia suomalaisia työkavereita, sillä uusi loppuvuonna 2012 käynnistynyt paperikone on Pöyryn suunnittelema ja Metson toimittama. Koneen kunnossapitoa valvoivat aluksi Valmetin työntekijät. Nyt suomalaisia työkavereita on enää yksi. Ororan paperikone edustaa maailmanlaajuista huipputasoa. Päivi Arvonen 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 18 22.12.2016 16.43.52
Paperiliitto 1/2016 | 19 PAPERIDUUNARIN MAAILMA – Tuotantokapasiteetti on 6 metrin levyiselle 80–200 gramman kartongille nyt noin 60 tonnia tunnissa mutta huippukapasiteetti on jopa 70 tonnia tunnissa, Lindqvist kertoo. Lindqvistin päivittäinen työaika on aamuseitsemästä iltapäivään neljään. Palkkatasoonsa hän on tyytyväinen. Työviikko on viisipäiväinen. – Päivystysvuorot jaetaan 9 henkilön kesken. Kuukausipalkka sisältää sekä päivystysvuorot että kohtuullisen määrän ylitöitä eikä ylityökorvausta tai päivystyslisää makseta erikseen kuten Suomessa. Vapaa-ajalla kalaan Lindqvistin työpöydän takaisella sermillä on sekä Australian että Suomen liput ja kuvia Lindqvistin rakkaasta harrastuksesta kalastuksesta, josta mies ei saa uudessa kotimaassaan kyllikseen. Lindqvistin perhe eli vaimo sekä 13ja 15-vuotiaat lapset ovat viihtyneet Australiassa ja Sydneyssä hyvin. – Tämä on valtavan iso maa, jossa riittää upeita rantoja ja luontokohteita. Olemme tehneet perheen kanssa paljon retkiä autolla pitkin rannikkoa. Suomesta ei kaipaa kuin ehkä ruisleipää eikä ainakaan talvea. Kavereiden ja suvun kanssa voi pitää kätevästi yhteyttä internetin kautta, Lindqvist kertoo. Lindqvistin perhe on jäämässä Australiaan ainakin toistaiseksi. – Lapset eivät enää suostuisi muuttamaan täältä pois.? P ? Prosessioperaattorin vuosipalkka vaihtelee ikälisien ja työtehtävien vaativuuden mukaan, yleisin vaihteluväli on 104 250–146 000 AUD eli 74 153–103 849 euron välillä. Tuntipalkat vaihtelevat 31–49 AUD:n eli 22–35 euron välillä. ? Vuosilomaa prosessioperaattorilla on 4–5 viikkoa ja palkallista sairauslomaa 10 päivää vuodessa. Useimmilla työntekijöillä on yksilöllinen sairausvakuutus, joka korvaa sairausajan hoitoja ja palkkaa. ? Sellu-, paperija kartonkiteollisuus työllistää Australiassa 3 404 työntekijää 156 tehtaassa. ? Kolme suurinta yritystä Australian Paper, Visy and Norske Skog hallitsevat 70 prosenttia koko teollisuusalan liikevaihdosta. ? Norske Skog on ainoa sanomalehtipaperia valmistava tehdas Australiassa. Lähteet: www.ibisworld.com. au Pulp, Paper and Paperboard Manufacturing in Australia: Market Research Report www.cfmeu.asn.au CFMEU, The Construction, Forestry, Mining and Energy Union Vuosipalkka vaihtelee Australia Teksti ja kuvat Päivi Arvonen O roran vanha paperitehdas on viimeisten vuosien aikana kokenut suuren muutoksen. Aiemmin tehtaan kaksi paperikonetta työllistivät noin sata työntekijää. Uusi, vuonna 2011 avattu tehdas työllistää 40 ihmistä. Muutoksen myötä lähes kaikki tehtaan työntekijät vaihtuivat. Geo? Roberts, 42, on tyytyväinen työpaikkansa. Hän on suorittanut lukion jälkeen kaupan alan ammattitutkinnon ja työskennellyt teollisuuden työtehtävissä 23 vuotta. – Australiassa on tarjolla paljon tilapäistöitä, mutta etenkin perheelliselle on hyvä saada vakituinen ja varma työpaikka. Roberts työskentelee 10 prosessioperaattorikollegansa kanssa 12 tunnin työpäiviä jaksoissa, joissa aamuja yövuorojen jälkeen on 1-5 vapaapäivää. Vapaapäivät ovat kolmen lapsen isälle arvokkaita, sillä Australiassa vanhemmat usein kuljettavat lapsensa kouluun ja osallistuvat monin tavoin näiden harrastuksiin. Vapaa-aikaan kuuluu myös matkustamista ja urheilua. Roberts asuu Sydneyn esikaupunkialueella ja kulkee työmatkansa autolla. Matka kestää liikenteestä riippuen noin 45 minuuttia. – Työnantaja ei tarjoa kuljetusta, mutta työkavereiden kesken voidaan sopia kimppakyydeistä. Työpäivän aikana prosessioperaattoreilla on tunnin mittainen tauko, jolloin nautitaan usein kotoa tuodut eväät. Ruokaa voi ostaa myös työpaikan kahvilasta. Ammattiyhdistysaktiivi Ororan paperitehtaalla kaikki työntekijät kuuluvat CFMEU -ammattiliittoon, jolla on yhteensä noin 140 000 jäsentä. CFMEU on Australiassa rakennus-, metsä-, kaivosja energiantuotantoteollisuuden merkittävin ammattiliitto. Roberts on CFMEU:n paperija selluosaston Sydneyn osaston puheenjohtaja. – Yleisesti ammattiliitot eivät ole kovin suosittuja ja niiden jäsenmäärät laskevat. Niihin on liittynyt niin paljon poliittisia ja korruptioskandaaleja. Australiassa paperiteollisuuden alalla ammattiliiton edustajat neuvottelevat yhtiön johdon kanssa paikallisesti 3-4 vuoden työehtosopimuksista. ? P Varma työpaikka Geo? Roberts on työskennellyt neljä vuotta Sydneyssä Orora Paper -paperitehtaassa prosessioperaattorina. Työviihtyvyyttä lisäävät mukavat työkaverit sekä varmuus töiden jatkumisesta. Geo? Roberts on tyytyväinen työpaikkansa. 3404 henkeä 156 Kpl Metsäteollisuus työllistää Tehtaita Sydney Jo ha nn a N or dl in g 16-19_t+Âiss+ñ_ulkomailla.indd 19 22.12.2016 16.43.53
20 | Paperiliitto 1/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Mielivaltaa murtamassa Teksti Kalle Kallio K irjanpainaja J.C. Frenckell oli ostanut Tampereelta paperitehtaan, jonka parisataa työntekijää valmistivat käsin paperia. Vuonna 1841 tehtaalle hankittiin Suomen ensimmäinen paperikone. Kone oli noin kaksikymmentä metriä pitkä ja 160 senttiä leveä. Kuivaussylintereitä oli aluksi vain kolme ja nopeimmillaan se valmisti 60 metriä paperia minuutissa. Käsityöhön verrattuna kone oli kuitenkin mullistavan tehokas: uuden koneen kehuttiin poistavan Suomesta paperipulan ja Frenckell valmisti 1840-luvulla enemmän paperia kuin muut tehtaat yhteensä. Paperi tehtiin vielä lumpuista. Raaka-ainetta keräsivät sadat lumppurit, jotka olivat usein maaseudun köyhiä lapsia, sokeita, rampoja tai muuten työkyvyttömiä. Tehtaalla poistettiin ensin saumat ja napit ja revittiin lumput käsin riekaleiksi. Sen jälkeen kone hakkasi ne pienemmäksi ja pölyt pudisteltiin pois. Lumput pestiin ja valssissa niihin sekoitettiin hienonnettuja olkia, liimaa, liitua, alunaa ja myöhemmin puuhioketta. Sellun laajamittainen valmistus alkoi vasta 1880-luvulla. Työläisen rankka arki Ensimmäisten paperityöläisten asema ei ollut häävi. Paperia tehtiin kahdessa 12 tunnin vuorossa ja kone seisoi vain sunnuntaina. Lomaa oli kirkollisina juhlapyhinä sekä muutaman kerran vuodessa, markkina-aikaan. Vuorokaverin sairastuessa oli tehtävä tämänkin vuoro, kolmekin vuoroa peräjälkeen. Vuorot vaihtuivat aluksi keskiyöllä ja keskipäivällä, mutta myöhemmin vuoronvaihto oli kello kuudelta aamuin illoin. Töissä oli myös paljon tehtaalaisten lapsia. Vielä 1840-luvulla työntekijän ja työnantajan suhde oli paperitehtaalla samanlainen kuin maatalojen rengeillä ja piioilla. Työntekijä pestattiin vuodeksi kerrallaan ja hän oli isäntänsä suojeluksessa: tehtailijan piti huolehtia asunnosta, mutta työpaikkaa ei saanut vaihtaa kesken vuotta. Esimerkiksi vuonna 1841 Frenckell maksoi paperirengilleen Kustaa Stoltille kuukaudessa 2 ruplaa ja 29 kopeekkaa ja sitoutui antamaan asunnon lisäksi 5 tynnyriä rukiita, 3 kapanalaa Tampereen paperityöläisten lippu on suurlakkovuodelta 1905. Ensimmäiset paperitehtaat olivat työntekijöille kovia paikkoja. Paperiliiton 110. juhlavuoden historiasarja alkaa. 20-21_historia.indd 20 22.12.2016 16.46.25
Paperiliitto 1/2016 | 21 PAPERILIITTO 110 VUOTTA perunamaata ja 5 syltä halkoja. Mestarilla oli valta rangaista ja kurittaa työntekijöitä. Mikäli työntekijät eivät tuntuneet tottelevan, mestari saattoi lyödä alaisensa mustelmille. Kun lattia oli sotkuinen, saksalainen johtaja Kück pisti poikien pään jalkojensa väliin ja huitoi isolla kädellään takamusta niin, että tehdassali raikui. Ruumiillinen kuritus poistui 1860-luvun lopulla samalla, kun työnantaja vapautui muista isännän velvollisuuksista. Työntekijän alisteinen asema ei siitä paljonkaan parantunut: tehtaan pikkutarkkojen sääntöjen rikkomisesta seurasi nyt ankara sakko. Näin saattoi käydä myös silloin, jos työnjohtaja ei ollut tulokseen tyytyväinen. Muutosten aikaa Suomi muuttui ja teollistui 1800-luvun lopulla nopeasti. Paperinkulutus kasvoi, uusia tehtaita perustettiin ja vienti alkoi vetää. Maailmalla Suomi oli 1900-luvun alussa vielä pikkutekijä, mutta Venäjän kasvavilla markkinoilla riitti paperille kysyntää. Lehdistö, kirjallisuus, koulut, hallintokoneisto ja kauppa kaipasivat aina vain lisää paperia. Paperitehtaat kasvoivat ja työntekijöitä oli ennen Suomen itsenäistymistä jo 12 000. Paperitehtaat olivat Venäjän vallan aikana vaarallisia paikkoja. Prässien ja valssien väliin jäi sormia, hameet tarttuivat akseleihin ja tulikuumat kattilat aiheuttivat palovammoja. Esimerkiksi vuonna 1882 Frenckellin tehtaalla sattui kolme kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Harmia aiheutti myös työnjohtajien sopimaton käytös. Voikkaan tehtaalla puhkesi syksyllä 1904 katkera lakko, joka sai alkunsa saksalaisen työmestarin ahdistelua tehtaan naisia. Työväenliike juurtui siis otolliseen maaperään. Käänteentekevänä pidetään vuoden 1898 juomalakkoliikettä, joka kannusti työväestöä osoittamaan joukkovoimaansa ja vaatimaan myös äänioikeutta. Joka neljäs tamperelainen osallistui liikkeeseen. Vielä suurempi murros oli vuoden 1905 suurlakko, jossa vaadittiin autonomian palauttamista, kansalaisoikeuksia ja yleistä äänioikeutta. Suurlakon jälkeen syntyi valtava määrä uusia ammattiyhdistyksiä. Paperiliiton synty ja työehtosopimus Ensimmäisenä paperityöläiset järjestäytyivät Tampereella jo keväällä 1905 ryydittääkseen vaatimuksiaan kahdeksantuntisesta lauantaityöpäivistä. Tamperelaiset lähettivät kirjeitä myös muille tehdaspaikkakunnille ja kannustivat ammattiosastojen perustamiseen. Tamperelaiset kutsuivat koolle myös Paperiliiton perustavan kokouksen. Liiton tavoitteista tärkeimpiä olivat työajan lyhentäminen ja palkkauksen parantaminen. Vaikka tehtaat olivat 1800-luvun aikana muuttuneet, tehdassalien arjessa oli vielä paljon samaa kuin Frenckellin ensimmäistä konetta käynnistettäessä. Työnjohto saattoi käyttäytyä hyvinkin mielivaltaisesti, työsuhdeturvaa ei ollut, järjestyssäännöillä saneltiin rangaistuksia ja työpäivät olivat väsyttävän pitkiä. Vaikka tehtaiden työturvallisuus oli kohentunut ja lasten työtä rajoitettu, liiton työsarka oli pitkä. Joukkovoima kuitenkin osoitti pian arvonsa: ensimmäinen työehtosopimus saatiin solmittua Kymi-yhtiön kanssa vajaa vuosi liiton perustamisen jälkeen. ? P Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella – oheisessa jutussa esitellyn Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Myös Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on juttusarjan ensimmäinen osa. ?Tampereen Paperiteollisuustyöväen ammattiosaston perustajajäsenet Ida Lindfors (myöhemmin Lehmus), H.F. Hermansson (Airio) ja August Bergqvist yhdistyksen lipun kanssa. Yhdistyksen ensimmäisissä kokouksissa syksyllä 1905 ryhdyttiin jo keskustelemaan oman ammattiliiton perustamisesta. ?Frenckellin paperitehdas kuvattiin jo vuonna 1847, jolloin valokuvaus otti vasta ensiaskeleitaan. Suomen ainoa paperikone toimi tuolloin etualalla näkyvässä kolmikerroksisessa rakennuksessa. Tämä valokuva on yksi vanhimpia Suomessa otettuja ulkokuvia. Kuva on ns. daguerrotypia, joten se on tallentunut peilikuvana. Fr ed rik R eh ns tr öm / Yk si ty is ko ko el m a V.O.Kanninen / Työväenmuseo Werstas Suomalaista työtä vuodesta 1906 20-21_historia.indd 21 22.12.2016 16.46.25
22 | Paperiliitto 1/2016 TYÖSUOJELU Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Jukka Koskinen Wilho Osola Työpaikka: Pyroll Converting Oy, 3. kausi työsuojeluvaltuutettuna Tommi Hongisto Työpaikka: , Coveris Rigid Finland, Hämeenlinna, 1. kausi työsuojeluvaltuutettuna Pasi Anttila Työpaikka: Metsä Board Oyj, Kyro, Hämeenkyrö, 14. kausi työsuojeluvaltuutettuna Mika Huhtala Työpaikka: UPM, Kaipola, 3. kausi työsuojeluvaltuutettuna Työsuojelu on yhteinen asia Wilho Osolalle työsuojeluasiat ovat olleet sydäntä lähellä jo ennen kuin hänet edes valittiin työsuojeluvaltuutetuksi. Kolmannelle kaudelle jatkava Osola on tyytyväinen siihen, että työpaikalla pystyy nopeasti ja helposti vaikuttamaan työsuojeluasioihin. Runsaan 50 hengen työpaikalla arkitetaan ja uudelleenrullataan paperia ja kartonkia. – Arkkileikkureilla ja pituusleikkureilla on työturvallisuutta saatu parannettua hyvillä suojauksilla ja viiltoja vastaan auttavat viiltosuojahanskat. Parannettavaakin riittää. Kapeiksi kiekoiksi leikattujen kartonkirullien käsittely on aiheuttanut muutamia työtapaturmia, kun rullia on kaatunut jalan päälle. Muotonsa takia kiekot ovat hankalia käsitellä. Paperiliiton viime työsuojelukyselyssä ilmeni, että pölyisyys on työsuojeluongelma etenkin pienillä työpaikoilla. Myös Pyrollilla on kiinnitetty siivoukseen aiempaa enemmän huomiota ja siisteyttä on saatu parannettua. Leikkuupölyn määrää voisi Osolan mukaan entisestään vähentää teettämällä isomman siivouksen. Muita edelleen parannettavia asioita työympäristössä ovat melu sekä työasennot, etenkin vanhemmilla koneilla. Läheltä piti -tilanteiden kirjaamiseen työnantaja on kannustanut muutaman vuoden arpomalla neljästi vuodessa lahjakortin työntekijöiden kesken. – Työsuojelu on meillä yhteinen asia. Monta asiaa voi hoitaa kuntoon tuomalla asian esiin työsuojelun kautta, uskoo Osola. Työasennot haasteena Ulkona paukkuu päälle 20 asteen pakkanen, mutta tuore työsuojeluvaltuutettu Tommi Hongisto ottaa puheeksi kesäsäät. Silloin tuotantotiloja vaivaa kuumuus, vaikka tilat ovat uudet ja ilmastointi toimii. Muita työympäristössä erityishuomiota vaativia asioita ovat melu, pöly ja työasennot. Pölynpoistojärjestelmät toimivat asiaankuuluvasti, kuten elintarvikepakkausten valmistuksessa kuuluukin. Ergonomiaan pitää kiinnittää jatkuvaa huomiota. Ratkaisuja etsitään yhdessä työterveyshuollon kanssa, sillä tukija liikuntaelinsairaudet ovat merkittävin syy työpaikan sairauspoissaoloihin. – Koneenhoitajien työasentojen parantamiseksi on asennettu tasoja ja kaiteita. Työasennot ovat vaikea haaste, niiden ratkaiseminen ei helppoa tule olemaan, Hongisto sanoo. – Viime vuonna sattui kaksi tapaturmaa, joka on aiempaan verrattuna todella loistavasti. Parempaan on menty ja siihen myös panostetaan, että safety first (turvallisuus ensin). Työsuojeluvaltuutettuna Hongisto kuvailee itseänsä kuitenkin keltanokaksi. – Pienessä ajassa on silti ehtinyt oppia paljon. Jos jotain tavoitteita itsellä olisi, niin ergonomian parantaminen olisi varmaan ensimmäinen, Hongisto toteaa. Paino henkiselle puolelle Paperiliiton pitkäaikaisimpia toimessa olevia työsuojeluvaltuutettuja on Pasi Anttila. Hän on ollut tehtävässään 28 vuotta. Nyt edustettavana on 200 työntekijää, kun valtuutetun uran alussa heitä oli 550. Anttilan työuran alussa vuonna 1979 Kyrolla oli töissä 1200 henkilöä. – Yksi suurimmista muutoksista on ollut työtapaturmien määrän putoaminen tosi paljon alemmas. Konsernitasolla tavoitellaan maailman kärkeä työturvallisuudessa, siis nollaa tapaturmaa. Anttila itse asettaisi työsuojelun pääpainon työhyvinvointiin ja työilmapiirin parantamiseen. Ilmapiiri on Anttilalle työsuojelun pehmeää puolta, työturvallisuus sen kovaa puolta. Anttilan mielestä pelkkiä tapaturmien lukumääriä tuijottaessa ihminen on vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle. – Tehtaalla moni on 30–40-vuotta töissä ja työuran loppupäässä ikäkin alkaa vuorotyöläisellä tuntua. Silloin olisi tärkeää, että töihin olisi kiva tulla ja siellä jaksaisi, sillä töissä oleminen on kuitenkin iso osa elämää. Työsuojelussa pitäisi osata laittaa painoa myös henkiselle puolelle, Anttila korostaa. Anttila hoitaa valtuutetun tehtävää kolme päivää viikossa. Muun ajan hän on osa-aikaeläkkeellä. Asennemuutos on tapahtunut – Työturvallisuudessa on menty oikeaan suuntaan ja ajatteluun. Asennemuutos on tapahtunut joka tasolla ja se näkyy tavoissa toimia. Työpaikalla tiedetään yhteiset pelisäännöt ja toimitaan niiden mukaan. Tuumaa tovi -ajattelu toimii, sanoo Mika Huhtala. Ison metsäyhtiön työturvallisuustyö näkyy Kaipolan tehtaalla siinä, että edellinen poissaoloon johtanut työtapaturma sattui tehtaalla lokakuussa 2014. Työntekijöitä tehtaalla on noin 350. UPM:n aloitti työturvallisuuskampanjan ja otti käyttöön siihen liittyvät standardit vuonna 2012. Huhtalan mielestä on tärkeää, että vaatimustaso työturvallisuudessa pysyy korkealla. – Siitä ei saa lipsua, oli sitten kiire tai enemmän aikaa, Huhtala muistuttaa. Huhtalan mielestä on tärkeää, että tekemisen taso säily ja että sitä kehitetään. – Lähtökohtana on, että jokainen lähtee töistä kotiin yhtä terveenä kuin on sinne tullessa. Turvallisuushavaintoja ja vaaratilanneilmoituksia tehtiin Jokilaakson tehtailla viime vuonna 2132, joista Kaipolassa 1011 ja Jämsänkoskella 1121. – Kaikki käydään läpi ja niihin reagoidaan hyvin ja nopeasti. Konelinjat käsittelevät itse ilmoitukset ja huolehtivat entistä enemmän itse korjaavista toimista, koska osastoilla on paras tietämys työskentelyolosuhteista. Myös työhyvinvointiin on Kaipolassa paneuduttu. Jokilaakson tehtailla yli 100 henkeä on ilmoittautunut mukaan jaksamiseen tähtäävään hyvinvointivalmennukseen.? P Aikaa työsuojelulle Millaisissa tilanteissa ja millaisin odotuksin paperiliittolaiset työsuojeluvaltuutetut lähtevät uuteen kaksivuotiskauteen, siitä kertovat neljä valtuutettua noviisista konkariin. ” Parempaan on menty ja siihen myös panostetaan, että safety first.” ” Työsuojelussa pitäisi osata laittaa painoa myös henkiselle puolelle.” 22-23_työsuojelu.indd 22 22.12.2016 16.49.43
Sergey Orekhovin, Wilho Osolan ja Vili Pietikäisen työpaikalla Pyrollilla työsuojelu on yhteinen asia. Paperiliitto 1/2016 | 23 TYÖSUOJELU Paperiliiton työsuojelukysely 2015 Plussat + keskimääräiset sairauspoissaolot vähenivät edelleen + keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli 4,9 + työtapaturmien määrä väheni, etenkin työmatkatapaturmat + keskimääräinen tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden pieneni hieman Miinukset työasennot työsuojelun ongelmalistan ykköseksi johtaminen, työilmapiiri ja tiedon puute pulmallisia isoilla työpaikoilla työasennot, melu ja pöly haittaavat etenkin pienissä yrityksissä Muuta huomioitavaa ?Tapaturmia sattuu edelleen keskimäärin enemmän keskisuurissa, 100–300 henkilön yrityksissä kuin tätä pienemmissä tai suuremmissa yrityksissä. Tehtaita, joissa ei ollut sattunut viime vuonna lainkaan tapaturmia oli 14, mikä on yksi tehdas vähemmän kuin edellisvuotena. ?Vaaratilanneja läheltä piti -tapauksia yrityksissä kirjattiin jälleen selvästi enemmän kuin aiemmin. Myös ilmoituksiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä tehtiin aiempaa ahkerammin. ?Vuoden 2015 kyselyyn saatiin vastaukset 71 työsuojeluvaltuutetulta 109 yrityksestä. 22-23_työsuojelu.indd 23 22.12.2016 16.49.43
24 | Paperiliitto 1/2016 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Pentti Vänskä 16 vuotta sitten luovutin lapselleni munuaisen. Päätös oli helppo, ei mikään urotyö. Jokainen vanhempi olisi tehnyt samalla tavalla. Munuaissiirteen saatuaan lapseni pääsi elämään normaalia elämää. Terve olen minäkin – pärjään mainiosti yhdellä. Jäljelle jäänyt munuainen kasvoi ja vahvistui jonkin verran. No, hieman varovaisempi olen nykyään. Olen viime vuosina osallistunut Sulkavan soutuun perämiehenä, en enää soutajana, koska soutamisessa nestetasapaino joutuu Marketta Mikander elää täyttä elämää yhdellä munuaisella. Suomalaisilla olisi turvalli sempi olo, jos yritykset mainostaisivat työpaikkoja amerikkalaiseen tyyliin. Ilo irti, vaikka peruukki menisi Marketta Mikander työskentelee laboratoriossa Stora Enson Varkauden tehtaalla. Y hdysvalloissa kadunvarret ovat täynnä kylttejä. Mainostamisen lisäksi yritykset uutisoivat muutoksista, toivottavat hyvää uutta vuotta, kannustavat jalkapallojoukkuetta. Suosikkini on ”now hiring”, työpaikka avoinna. Tekstiä näkee joka päivä. Ravintoloissa, vaatekaupoissa ja autokorjaamoissa on töitä tarjolla. Ansioluettelon voi käydä heittämässä tiskille. Suomessa setäni marssi 1970-luvulla Seinäjoella Ilkkalehden toimitukseen ja ilmoitti aloittavansa työt heti. Tekeekö niin enää kukaan? Työnhaku on siirtynyt nettiin, mol.? sivustolle. Siellä pääsee varmimmin vuokratyö? rmojen listoille, kunhan ensin täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Se on kai tehokasta ja joustavaa, mutta melko paljon etäisempää kuin se, että kävelee pääovesta sisään, paiskaa kättä ja kertoo olevansa hyvä tyyppi. Amerikkalaisilla yrityksillä on tietysti varaa palkata hyviä tyyppejä suoraan kadulta, sillä tyypistä voi hankkiutua eroon, jos tämä ei olekaan hyvä. Täällä Washingtonin osavaltiossa irtisanomista ei tarvitse perustella, ellei työsopimus sitä erikseen vaadi. Lisäksi vanhanaikainen tien varressa kuuluttaminen sopii maahan, jossa raha siirtyy edelleen shekeillä ja vastaajaviestit ovat tavanomainen kommunikaatiomuoto. Yhdysvalloissa ei ole samanlaista keskitettyä julkista nettipalvelua kuin mol.? . Vaikka Suomen sähköinen työnhakujärjestelmä olisikin merkki edistyksestä, toivoisin silti now hiring -kylttejä meillekin. Vain siksi, että niiden näkeminen herättää turvallisuuden tunteen. Jos kaikki menee pieleen, jossain on aina työpaikka auki. Turvallisuudentunnetta ei pidä vähätellä, kun hallitus leikkaa menoja ja leipäjono kasvaa. Tunteelle on mittarikin: Tilastokeskuksen kuluttajabarometri. Joulukuussa kuluttajien luottamusta ilmaiseva indikaattori oli surkeat 2,4. Samaan aikaan vuosi sitten se oli 4,4, ja pitkän ajan keskiarvo on 11,7. Erityisen alhaalla oli luottamus Suomen talouden tulevaisuuteen sekä työllisyyteen. Vastaajista 60 prosenttia arvioi työttömyyden yhä pahenevan. Kun yt-neuvottelut häämöttävät ja talon ostaminen arveluttaa, valonpilkahduksen voisi tuoda ohi vilahtava kyltti: now hiring. Palkataan, nyt. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . Palkataan, nyt MAAILMALTA PARASTA ELÄMÄSSÄ ”Valonpilkahduksen voisi tuoda ohi vilahtava kyltti: now hiring. Palkataan, nyt.” Noora Mattila Kirjoittaja on Seattlessa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parastai.indd 24 22.12.2016 16.51.39
koville. Alkoholia käytän erittäin kohtuullisesti. Korvasienten syömisestä olen luopunut, koska en usko, että niitä saa keittämällä täysin puhtaiksi. Perheemme kokemusten myötä minusta on tullut elinluovutuskortin puolestapuhuja. Elinluovutuskortilla ihminen antaa luvan, että hänen kuoltuaan hänen elimensä ja kudoksensa voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi. Allekirjoitettu kortti selkeyttää asioita ja helpottaa läheisiä vaikeassa tilanteessa. Minun elimiäni ei voi enää luovuttaa, koska sairastin rintasyövän kymmenen vuotta sitten. Olen aina suhtautunut elämään positiivisesti ja siksi en voinut kuvitellakaan, että syöpä osuisi omalle kohdalle. Sairaudesta toipumisessa auttoivat hyvät ystävät ja työkaverit, avoimuus sairauden suhteen sekä myönteinen asenteeni. Kun kävin syöpähoidoissa, muistan jonkun ihmetelleen, että miten voit ottaa noin rennosti. Miksi ei? Sillä tavalla pääsee paljon helpommalla, koska tosiasioille ei vain voi mitään. Naurua piisasi silloinkin, kun rekka ajoi ohi ja pyyhkäisi peruukkini mennessään. Yritän aina ottaa päivistä irti sen ilon, minkä niistä voi saada. Pienistä murheista en jaksa stressata yhtään. Olen tyytyväinen elämääni, työhöni ja arkisiin asioihin. ? P Paperiliitto 1/2016 | 25 Ilo irti, vaikka peruukki menisi Teksti Marjaana Lehtinen S uomen metsäteollisuuden suurimman investoinnin parissa Äänekoskella ahertaa tällä hetkellä reilut 500 rakentajaa 30–40 aliurakoitsijan leivissä. Metsä Fibre toimii tilaajana ja pääurakoitsijana. Biotuotetehtaan rakentaminen ja urakat on jaettu pieniin osiin, jotta myös pienillä ja keskisuurilla rakennusliikkeillä on mahdollisuus päästä osallistumaan niihin. – Mukana on paljon paikallisia yrityksiä, ja hankkeella on rakentamisvaiheessa valtava työllisyysvaikutus. Töitä löytyy kaikille, jotka haluavat niitä tehdä, kertoo biotuotetehtaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa. Rakentajista yli 90 prosenttia on suomalaisia. Loppu koostuu betoniraudoitustöissä työskentelevistä virolaisista, latvialaisista ja puolalaisista. Ehkä hankkeen sijainti KeskiSuomessa karsii ulkomaalaisia työntekijöitä; palkkauksesta se ei ainakaan johdu. – Harmaan talouden torjunta on meillä isossa roolissa. Tarkistamme, että alihankkijalla ja sen työntekijöillä asiat ovat kunnossa ja työehtosopimuksia noudatetaan. Teemme myös läheistä yhteistyötä työmaalla Rakennusliiton kanssa, kertoo Salomaa. – Työmies on palkkansa ansainnut, emmekä halua ruokkia epätervettä kilpailua. Laiteasennukset alkaneet Paukkupakkasista huolimatta rakennusaikataulu on pitänyt. Runkoja elementtiasennukset ovat kiivaimmillaan, ja uudet rakennukset hahmottuvat vauhdilla. Massatehdas ja haihduttamo ovat pisimmällä, kun taas kaustistamon, kuorimon, turbiinisalin ja käyttökonttorin runkoja ja elementtejä vielä asennetaan. Kuivaamon runkoelementtien asennus on käynnistymässä. – Rakennustöiden valmiusaste on nyt 25 prosenttia, eli paljon töitä on jäljellä. Rakentajien on päästävä alta pois, kun laiteasennukset toden teolla alkavat. Keitintä asennetaan jo ja pian myös massatorneja, Salomaa lisää. ? P Rakennustyömaalla syynätään tarkkaan harmaata taloutta. Suomalaisvoimin Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Äänekosken Biotuotetehtaan rakennustyömaata 27.1. webkameran kuvaa, biotuotetehdas.fi 24-25_parastai.indd 25 22.12.2016 16.51.41
26 | Paperiliitto 1/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T urkulaisella muovipuristeita valmistavalla Hj. Jousilla jaettiin uuden vuoden alkajaisiksi lomautuslaput. Seitsemän hengen porukasta lomautettiin kaksi. He ovat lomautettuina vuoroviikoin, 45 päivää molemmat. – Se, että viisi jää veivaamaan kahta vuoroa, on riskialtista. Ihmisiä me vain olemme, huomauttaa pääluottamusmies Seija Virtanen. Virtanen miettii, että rumasti sanottuna lomautukset ovat helppo keino säästää rahaa. Tammikuinen pakkasviikko onkin mennyt lomautuksia sulatellessa. – Lomautukset ovat meillä aika tavallisia, vaikka kaksi vuotta vierähtikin ilman yt-neuvotteluja. Lomautukset herättävät aina jälkipyykkiä. Minulta kysellään, että menikö tämä nyt oikein. Vakuuttelen, että kyllä se meni kaikkien pykälien mukaan, vaikka ikävä asia onkin. Tehtaalla on myös menossa muutosprojekti, joka herättää epävarmuutta ja huolta tuotannon työntekijöissä. – Miten se merkitsee? Vaikuttavatko säästöt meihin ja miten? Ilmassa on paljon kysymyksiä ja jopa pientä paniikkia. Minä yritän rauhoitella, että etukäteen on turha murehtia asioita, joille emme mitään voi. Virtanen on tietoisesti opetellut olemaan murehtimatta turhia. Siinä on auttanut luottamusmiehille järjestetty työssäjaksamiskurssi ja elämänkokemukset. – Kaikenlaista on tuonut elämä eteen. Erilaisten kokemusten myötä on kirkastunut sellainen ajatus, että miksi minun pitäisi etukäteen kantaa turhaa painolastia. Välitän työstäni ja luottamustoimestani paljon, mutta ne eivät ole elämäni ainoita tärkeitä asioita. Työsuojeluasiamies Tuomo Hult halusi tietää, miten vahvistaa paperiliittolaisten henkeä ja saada enemmän ihmisiä osallistumaan ay-toimintaan. – Tämä on ikuisuuskysymys. Yksi keino on se, että yritettäisiin kannustaa ihmisiä ensin mukaan johonkin rennompaan toimintaan. Nuorille pitäisi myös antaa tilaa ja omaa tonttia. Virtasen kysymys seuraavalle: Oikaistaanko vielä nykyaikana ja ”unohdetaan” turvavälineiden käyttö? ? P ”Vaikuttavatko säästöt meihin ja miten?” Rauhoittelua Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Seija Virtanen ? Pääluottamusmies turkulaisella Hj. Jousilla ? Vaihetyöntekijä ? Luottamusmiesaikaa tunti viikossa ja tarvittaessa ? 7 työntekijää Lomautukset ovat työllistäneet Seija Virtasta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen E nää yksi enterin painallus ja hakemus on valmis. Tommi Montonen on juuri täyttänyt ansiosidonnaisen päivärahan hakemuksen sähköisesti. – Ei se vaikeaa ollut, ja ohjelma huomautti, jos rasti jäi johonkin kohtaan laittamatta, Montonen tuumii. Hakemuksen liitteet hän aikoo lähettää myöhemmin sähköisesti Paperityöväen työttömyyskassaan, kunhan ne saadaan skannattua. Hakemuksen lisäksi kassa tarvitsee kopiot työsopimuksesta ja irtisanomisilmoituksesta sekä palkkatodistuksen. Lähes kaiken voi hoitaa sähköisesti Paperiliiton eAsiointipalvelussa. Montonen on yksi noin 160:stä Lohjan Mondin tehtaalta irtisanotusta. Tänään hän on tullut infotilaisuuteen Kompassiin, kuten noin 30 entistä työkaveriaan. Ilmoittautuminen te-toimistoon on hoidettu ja nyt jaetaan ohjeita ansiopäivärahan hakemiseen. Montonen täytti hakemuksen Kompassissa, kun sekin oli mahdollista. – Vuorotöihin en enää lähde. Olen käynyt konepajakoulutuksen ja siltä pohjalta olisi ehkä mahdollista työllistyä, Montonen kaavailee. Kun tehdas kesäkuussa sulki ovensa, Montosen aika ei ole käynyt pitkäksi. Mökki on viimein saanut uuden maalipinnan ja myös kotona on tehty remonttia. 21 vuotta PK2:lla työskennellyt koneenhoitaja lähtee silti mielellään tapaamaan tuttuja. – Meillä vitosvuorolaisilla oli poikkeuksellisen hyvä henki ja olemme viettäneet aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Omiin suuntiin Kompassiin ovesta tulijat pudistelevat lunta hartioilta ja huutelevat morjesta. Hetken päästä vaihdetaan kuulumisia ja kysellään, onko kesätöitä haettu. Osa porukasta on jo muualla töissä tai opiskelemassa. Pauli Pekki on menossa vielä kielitesteihin lähihoitajakoulutusta varten. Koulutus alkaa Lohjalla syksyllä. – Tehtaalla olin töissä 40 ja puoli vuotta, kaksi viikkoa ja kaksi päivää, laskee Pekki, jolla luvut ovat hallussa myös ammattiosaston taloudenhoitajan roolissa. Lohjan Mondilta irtisanotut tapaavat toisiaan yhteisessä tilassa, Kompassissa. Kokoontumaan Kompassiin Vesa-Matti Väärä 26-27_hiomo.indd 26 22.12.2016 16.52.47
Paperiliitto 1/2016 | 27 HIOMO Kokoontumaan Kompassiin Olkkari sai jatkorahaa Kouvolan Myllykoskelle vuoden 2011 lopulla perustettu irtisanottujen yhteinen olohuone Olkkari on saanut toiminnalleen jatkorahoituksen kolmeksi vuodeksi. Vuosien 2016–2018 hanke on nimeltään Myllykoski – oman elämän ohjaksissa. Olkkarin toiminta alkoi Parik-säätiön toteuttamalla Kaveria ei jätetä –projektilla, jonka rahoituksesta vastasi Raha-automaattiyhdistys. Projektia tukivat UPM Myllykoski, Kouvolan kaupunki ja ABB. Paperiliitto ja Myllykosken osasto 35 toimivat yhteistyökumppaneina. Olkkarissa on kokoontunut erilaisia toimintaryhmiä, pidetty luentoja ja annettu opastusta päivärahahakemusten ja työhakemusten tekemiseen. Toiminnan vetäjänä toimii Jari Kallio, joka itsekin on yksi tehtaan entisistä työntekijöistä. Olkkari sijaitsee osoitteessa Myllykoskentie 1 F ja se on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 8.30– 15.30. ?Harri Kankainen sai kulttuuriapurahaa viime vuonna. Harri hankki apurahalla kynäruiskumaalaamisessa käytettävän kompressorin. Juri Toivonen opastaa Tommi Montosta ja Tapani Vakkuria eAsiointipalvelun käytössä. Vieressä Pasi Helander kertoo entisille työkavereille terveisiä Berliinistä lentopallon olympiakarsinnoista. Lajia valmentava Helander kävi katsomassa kisoja vuoden alkupäiväinä. Myös Helanderin avovaimo oli töissä paperitehtaalla, joten uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia. – Vaimo aloittaa opiskelun lähihoitajaksi, itse alan suorittaa kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa, jos tavoite harjoittelupaikasta toteutuu. Puheensorina hiljenee, kun Lohjan ammattiosasto 47:n puheenjohtaja Sami Heinonen-Turkia keskeyttää ja muistuttaa osaston tulevasta teatteriretkestä. Monenlaista ohjelmaa Mondin tehtaan toiminta loppui kesäkuussa 2015. Kompassin toiminta alkoi elokuussa sisustustalkoista. Tila sijaitsee yritystalossa, jossa toimivat myös te-keskus sekä Mondilta irtisanottujen uudelleensijoittumispalvelu Promotive. Kompassissa on käynyt keskimäärin 30 henkeä viikossa. Lisäksi on kokoontunut harrasteryhmiä, joissa käydään kävelyllä, salilla tai kokeilemassa uusia lajeja kuten frisbeegol? a ja geokätköilyä. Ohjelma on monipuolista: tänään pidetään infotilaisuus, huomenna tutustutaan uuteen valokuvanäyttelyyn, loppuviikosta tehdään retki Paperiliiton toimistoon. – Kaikki ei lähde heti liikkeelle, siksi tarvitaan erilaista ja jatkuvaa virikettä, joka saa kiinnostumaan, kertoo Kompassi projektin projektivastaava Marko Immonen. Kompassi toimii Lohjan työttömät ry:n alaisuudessa ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella, joka on myönnetty kolmeksi vuodeksi. Kompassi toimii yhteistyössä muun muassa Myllykosken Olkkarin, Mondin sekä Lohjan kaupungin kanssa. Kompassi on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 12–16 sekä torstaisin ja perjantaisin klo 8–16 osoitteessa Yritystalo BusinessLohja, Nummentie 12–14. ? P ” Kaikki ei lähde heti lliikkeelle, siksi tarvitaan erilaista ja jatkuvaa virikettä.” P aperityöväen Työttömyyskassa muuttaa uusiin toimitiloihin maaliskuun alussa ja Paperiliiton toimisto toukokuun alussa. Uudet tilat sijaitsevat Hakaniemen torin kupeessa, samassa rakennuksessa SAK:n kanssa. Uusi osoite on Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki. Muut toimistojen yhteystiedot säilyvät ennallaan. Seuraa tarkempaa uutisointia www.paperiliitto.? ja www.facebook.com/Paperiliitto ? P P Paperiliiton vuoden 2016 kulttuuriapurahat ovat nyt haettavina. Liitto osallistuu vuosittain jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Viime vuonna apurahaa myönnettiin 21 jäsenelle. Hakulomake löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? . Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toimistoon. Hallitus päättää apurahojen saajista huhtikuussa. Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuussa ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. ? P P Liitto ja kassa muuttavat Hae apurahaa Paperiliitto touko kuusta 2016 lähtien Terho Vuorinen 26-27_hiomo.indd 27 22.12.2016 16.52.49
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO M oni lapsiperheen toive käy toteen Pohjantähti-leirillä. Jämsäläisen paperitehtaan laborantin Johanna Hakosen perhe on ollut mukana jo kolme kertaa. – Leirillä on niin paljon mukavaa tekemistä, että teini-ikäisetkin haluavat lähteä mukaan. Mukana ovat olleet Hakosten neljästä lapsesta kolme nuorinta Alisa, 9, VilleVeikko, 16, ja Kustaa, 17. Pohjantähti-leiri voi kokeilla ohjatusti uusia liikuntalajeja tai harrastaa tuttuja lajeja omatoimisesti. Valikoiman lisäksi Johanna Hakonen jakaa leiristä muutakin kiitosta. – On hienoa pitää lomaa keittiöstä, pääsee valmiiseen pöytään – ja ruoka on myös hyvää! Hae leirille Pohjantähti-leiri pidetään 4.–9.7. Urheiluopisto Kisakeskuksessa, Raaseporissa. Leiriviikon hintaan sisältyvät sisämajoitus, täysihoito ja leirin aktiviteetit. Paperiliiton tukemat hinnat: aikuinen 218 € (norm. 436 €), lapsi 4-16 v. 109 € (norm. 218 €), alle 4-v. maksutta. Haku 15.4. mennessä. Lisätietoja: hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? , puh. 0102 897 729 tai www.kisakeskus.? . Leirin järjestävät SAK, TUL, Kisakeskus ja Paperiliitto. P Kesäkivaa koko perheelle T yöehtosopimuksia, työsuojelua, koulutusta, oma lehti ja erilaisia jäsenetuja ja -tapahtumia. Tätä ja paljon muuta on Paperiliitto tarjonnut jäsenilleen pian jo 110-vuotta. Liitto täyttää pyöreitä vuosia 14.4.2016. Pitkin juhlavuotta järjestetään erilaisia jäsentapahtumia ympäri Suomea. Katso, innostu ja osallistu vaikka niihin kaikkiin! Tampereen osasto 61 Entiset Tampereen osasto 61:n jäsenet Santalahdesta tervetuloa jälleen muisteloihin Koskikadun Cumuluksen Huviretkeen ke 2.3 klo 15. Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut sunnuntaina 28.2. Koivikossa klo 9 alkaen. Kahvija makkaratarjoilu. Valkeakosken osasto 70 Osasto järjestää vuonna 2016 jäsenistölleen uintikuukaudet tammi-, helmi-, ja maaliskuussa Valkeakosken uimahallissa. Kerran viikossa 3 kk:n ajan. Edun saat käyttöösi näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. Ei kun kaikki vaan polskimaan! OSASTOT V uoden 2015 parhaimmaksi Paperiliitto-lehden kanneksi lukijat äänestivät lehden 10/2015 kannen, jossa Juhani seisoo kylmällä rannalla katsoen ulapalle. Lehden pääjuttu kertoi erään paperiliittolaisen miehen tarinan siitä, miltä tuntuu, kun elämältä putoaa pohja eron myötä. Ja kuinka Juhani pääsi takaisin pinnalle. Toiseksi kansikisassa tuli lehden 5/15 kansi, jossa poseerasi Jelkäsen perhe kotinsa edustalPuhutteleva kuva pysäytti la ja kolmanneksi kansi 7/15, jossa komeilee prosessimies Pauli Sorsakivi. Satoja haastateltavia Vuoden aikana lehden sivuilla kerrottiin tarinoita ja kuulumisia liki 500 paperiliittolaisen elämästä. Jokaisessa numerossa tavattiin siis useita kymmeniä ihmisiä ja vierailtiin juttujen mukana kymmenillä työpaikoilla. Kiitos kaikille teille työpaikkojen ja ammattiosastojen toimijat, jotka kerta toisensa jälkeen löydätte toimitukselle jututettavia, myös vaikeisiin aiheisiin. Hakosen perhe leirikuvassa vuonna 2013. HIOMO Viime vuoden parhaan kannen kuvan on ottanut Jaakko Heikkilä. JUHLAVUODEN JÄSENTAPAHTUMAT *Keilailumestaruus 22.2.–10.4. Kemin keilahallissa – Kemin Innon keilajaoston Helkama-turnauksen yhteydessä. *Salibandyturnaus la 16.4. Arena Center, Hakaniemi, Helsinki *Yli 60-vuotiaiden paperiliittolaisten senioreiden risteily Tukholmaan 3.–5.5. *Huvipuistopäivä paperiliittolaisille perheineen la 11.6. Tykkimäki, Kouvola Ilmoittaudu: www.paperiliitto.? 15.2.–15.5. *Motoristien kokoontumisajot 17.–19.6. Hotelli Waltikka, Valkeakoski Onnea 110-vuotias Paperiliitto! Paperiliiton 110-vuotisjuhlavuodelle tehtiin oma tunnus. Puut ja paperirulla muodostavat liiton syntymäpäiväkakussa olevien kynttilöiden määrän. senilleen pian jo 110-vuotta. päiväka28-29_hiomo.indd 28 22.12.2016 16.55.11
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Sari Kangas S tora Enson Heinolan Flutingtehtaalla työskenteli 1970-luvulla kultapossukerholaisia. Taisto Keskinen muistelee, että sillä nimellä heitä lastaajia tuolloin kutsuttiin. Keskisen mukaan tehtaan työntekijät ajattelivat, että lastaajien työolosuhteet olivat helpompia tai hommat paremmin palkattuja kuin muilla. Lastaajia Kultapossukerho-puheet naurattivat. Keskinen muistaa 1970-luvun työnteon olleen kovaa. Työkoneissa oli avokopit, joissa talvella hytistiin. Tavarat lastattiin avovaunuihin kuljetettavaksi. Päällä levitettiin suojaksi pressu. Jossain vaiheessa tulivat umpivaunut, joiden lastaaminen oli jo helpompaa. Keskinen jäi tehtaalta eläkkeelle 2000-luvun alussa. Silloin työolot olivat entiseen verrattuna ihan toisesta maasta. Keskisen työura alkoi jo 1960-luvulla. Työhönottaja lupasi, että töitä on pariksi viikoksi. – En minä loppujen lopuksi ollutkaan kuin 42 ja puoli vuotta, eläkeläinen toteaa. Työpaikan saantia Keskinen pitää mahtavana onnenpotkuna kouluja käymättömälle ja maalta tulleelle nuorukaiselle. Keskinen on palannut Flutingtehtaalle muutaman kerran avointen ovien päivinä. Muutos jatkuu eikä tehdasta enää juuri tunnista entiseksi. Oma poika työskentelee nykyään hänkin samalla tehtaalla. – Mutta pojan kanssa tulee aina puhuttua ihan muusta kuin tehtaaseen liittyvistä asioista. P Taisto Keskinen on lähettänyt kuvan lastaajista. Heinolan Kultapossukerho Vuosi 1962 alkoi valmistautumalla eduskuntavaaleihin. Paperiliitossa keskeisin tapahtuma, liittokokous, oli edessä kesäkuun alussa. Tulevan viisivuotiskauden suuntaajiksi toivottiin itsenäiseen ajatteluun tottuneita henkilöitä, joille olennaista on liiton kokonaisuus ja jotka eivät toimi pelkästään junttamiesten äänestyskoneina. Valtakunnassa keskustelu jatkui kouluohjelmakomitean ehdotuksesta perustaa 9-vuotinen, yläasteeltaan linjajakoinen, valtion tukema oppivelvollisuuskoulua. Se yhdistäisi kansakoulun, kansalaiskoulun ja keskikoulun, mutta vasta yli vuosikymmen myöhemmin. Lehti vieraili Mäntässä. Selluloosa-, paperija jalostustehtailla oli työntekijöitä 1600. Kuvissa esiteltiin uusi kreppipaperikone sekä nenäliinojen pakkaustyö, jota naiset tekivät käsityönä. Mäntän ammattiosastosta kerrottiin, että palkkaja muissa ratkaisuissa oli voitu edetä varsin rauhallisten ratkaisujen kautta. Vuoden alussa astui voimaan kokonaispalkkasopimus. P Liittokokousvuosi *Jäsentapahtuma Työväen Musiikkitapahtumassa la 30.7. Valkeakoski *Jalkapallomestaruus la 3.9. Kumpulan kenttä, Helsinki *Paperiduunarit-näyttely Työväenmuseo Werstaalla Tampereella Paperiliittolaisten työtä esittelevä museonäyttely. Näyttelyn avajaiset to 20.10. Lisää tapahtumista ja niihin ilmoittautumisista liiton wwwja Facebook-sivuilla ja Paperiliitto-lehdessä. P ? xxx Palautetta, kiitos! Tärkeä osa lehden tekemistä on lukijoiden palaute. Sitä toimitus toivoo enemmän. Lehteä on helpompi kehittää, jos tiedämme mikä teihin uppoaa, mikä ei. Anna palautetta: tiedotus@paperiliitto. ? tai liiton nettisivujen Palaute-lomakkeella. Paperilla viestin voi lähettää osoitteeseen Paperiliitto-lehti/Paperiliitto r.y, PL 326, 00531 Helsinki. Toimitukseen voi myös soittaa, puh. 010 289 7700. Kaikkien lehden parasta kantta äänestäneiden kesken arvottu lahjakortti menee Marja Leena Sirenille Anjalaan. P HIOMO Duudsonit riemastuttivat kesällä 2014 PowerParkissa järjestetyssä jäsentapahtumassa. 28-29_hiomo.indd 29 22.12.2016 16.55.11
Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. UUSI OSOITE 1.3. ALKAEN: Hakaniemenranta 1, 2. kerros, 00530 Helsinki. Postilokero-osoite säilyy ennallaan: PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki ANSIOPÄIVÄRAHAN MÄÄRÄ LASKEE Ansiopäivärahan perusosan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016 indeksitarkistuksen seurauksena. Myös ansio-osan ja lapsikorotuksen määrät muuttuvat. Ansiopäivärahan määrän muutos koskee myös niitä ansiopäivärahan saajia, joiden päiväraha on laskettu vuonna 2015 tai aikaisemmin. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisista lapsikorotuksista. Perusosan määrä on sama kuin peruspäivärahan. Perusosan määrä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Perusosan määrän muuttuminen vaikuttaa myös ansio-osaan. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan (32,68 euroa) erotuksesta. Jos henkilön palkka ylittää päivärahan perusteena olevan taitekohdan (95 x 32,68 = 3104,60), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO 2016 Ansiopäivärahan perusosa: 32,68 e. Lapsikorotukset: Yhdestä lapsesta 5,27 e, kahdesta lapsesta 7,74 e ja kolmesta lapsesta 9,98 e. Palkka kuukaudessa Ansiopäivä raha Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus 70 % Vuorottelukorvaus 80% 2 500 67,89 78,07 47,52 54,31 3 000 77,88 90,93 54,51 62,30 3 500 85,13 101,29 59,59 68,11 4 000 89,57 109,06 62,70 71,66 4 500 94,01 116,82 65,81 75,21 Päivärahataulukon, vuorottelukorvaustaulukon ja päivärahalaskurin löydät osoitteesta www.tyj.fi NUORTEN HAKEUDUTTAVA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Alle 25-vuotiaalla nuorella, jolla ei ole ammatillista koulutusta, on työttömyysetuutta saadakseen velvollisuus hakeutua koulutukseen. Koulutusta vailla oleva nuori, joka ilman pätevää syytä keskeyttää opinnot, ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen keskeyttämisestä lukien. VUOROTTELUVAPAALLE UUSIN EHDOIN Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Lakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia ajalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta ennen vapaan alkamista. Jos henkilö on saanut aikaisemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Lisäksi edellytetään, että vuorotteluvapaalle jäävän työssäolo ja työsuhde samaan työnantajaan on yhdenjakoisesti kestänyt vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. 13 Kuukauden aikaan voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvaa palkatonta aikaa ei tässä lasketa poissaoloksi. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja on sama riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piiriin henkilö kuuluu. Tällä hetkellä yläikäraja on 60 vuotta (63 vuotta vähennettynä kolmella vuodella). Vuorottelijan yläikärajaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Työnantajan tulee tehdä vapaalle jäävän kanssa vuorottelusopimus. Tämä sopimus sekä työsopimus, josta selviää, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava työja elinkeinotoimistolle ennen vapaan alkamista. Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta (ilman lapsikorotuksia), johon työntekijällä olisi oikeus jäädessää työttömäksi. Vanhan lain (voimassa 31.12.2015 saakka) mukaisia sääntöjä noudatetaan vuorotteluvapaaseen josta sopimus on tehty ennen 31.12.2015 ja joka alkaa viimeistään 31.3.2016. Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan: Vuorottelukorvaushakemus Kopio vuorottelusopimuksesta Palkkatodistus Muut mahdolliset liitteet 30-31_kassa-ristikko.indd 30 22.12.2016 16.56.17
Paperiliitto 1/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2015täyttäneistä palkinnon sai Helinä Akkanen, Kyröskoski. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 2.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 10/2015 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 22.12.2016 16.56.22
32 | Paperiliitto 1/2016 Teksti Susanna Chazalmartin J arkko Frimanin työmatka on rapsakat 215 kilometriä. Sen vuoksi mies asuu neljän päivän työputket vuokrayksiössään Kyröskoskella, missä hän on työskennellyt viimeiset kolme ja puoli vuotta prosessihoitajana. Vapaille on kuitenkin päästävä kotiin Laukaaseen, edes yhdeksi päiväksi. Kotona odottaa se tärkein: avovaimo sekä 2ja 6-vuotiaat pojat. Jarkko on niitä harvoja miehiä, jotka ovat käyttäneet kaikki mahdolliset perhevapaat lastensa kanssa olemiseen. Viimeisin pätkä vuoden ikäisen kuopuksen kanssa jäi erityisen hyvin mieleen. – Kuopus oli juuri oppinut puhumaan ja hän puhutteli minua Jarkoksi. Parin viikon tiiviin yhdessäolon jälkeen hän alkoi kutsua minua isiksi. Se tuntui kyllä hyvältä. Perheen jälkeen tärkeintä on kalastus. Jarkko jigaa, vetouistelee, lohestaa ja pilkkii. Tekniikalla ei ole väliä, kunhan pääsee kalalle. Siellä arjen huolet unohtuvat. Ensimmäinen muistikuva kalastuksesta on lapsuudesta. Isä ohjasi venettä kun 4-vuotias Jarkko nosti kyytiin mojovan kokoisen hauen. Pari vuotta sitten isä ja poika palasivat yhteiseen veneeseen. – Ostimme vetouisteluveneen ja käymme kahteen mieheen kalassa. Olemme tutustuneet toisiimme uudella tavalla. Nuoruuden uho on jäänyt taakse ja tilalle on tullut kunnioitus. Mukavan perhe-elämän ja rakkaan harrastuksen ohella vakituinen työ nousee Jarkon arvoasteikolla korkealle. Oman suolansa tuovat loistavat työkaverit, joiden merkitystä ei voi Jarkon mielestä korostaa liikaa. – Alkuun vähän pelkäsin uudelle paikkakunnalle lähtöä. Mutta kävi niin onnellisesti, että sain hienot työkaverit. He ottivat minut heti suojiinsa. Kun Jarkko palaa vapaiden jälkeen yksiöönsä, on kotiasiat pakko siirtää mielestä. Muuten ikävä on liian kova. – Tämä on meidän perheen valinta ja sen mukaan eletään. Kiitollisuus hyvästä työpaikasta auttaa kestämään muutaman päivän ikävän. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Pitkä matka ELÄMÄÄN LAATUA ”Kiitollisuus hyvästä työpaikasta auttaa kestämään.” Rakkautta ja ruokaa Oulun yössä valvoo joukko herkkusuita, se tiedettiin. Sitä ei kukaan arvannut etukäteen, mitä tänä yönä saataisiin kuulla. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Törmänen P elkällä kahvilla ei tässä porukassa tarvitse yövuorossa kärvistellä. Stora Enson Oulun tehtaan paperikonelinjan kuutosen päällystyskoneen kakkosvuoro on loihtinut valvomon noutopöytään nyhtöpossuhampurilaisia lisukkeineen ja jälkiruuaksi lakkajuustokakkua. Nyyttikestit ovat tässä porukassa iltaja yövuorojen perinne. – Päivällä valmistelin nyhtöpossun valmiiksi iltaa varten. Kaupasta saa valmiina, ja uuniin laitetaan puoleksi tunniksi. Se on siinä. Näin päiväja yövuoron välissä ei hirveästi pysty vääntämään näitä juttuja, Kimmo Nousiainen vähättelee. Tiia Hassi on leiponut kakun. Hän on porukan leipojamestari. – Meille näitä inspiksiä tulee. Vaikka välillä tahtoo mopo karata käsistä, Nousiainen hymyilee. Vuorossa suuria uutisia Onnellinen mutustelu katkeaa hetkeksi. Matti Väärälällä on tuomisinaan suuria uutisia. – Minulla on ollut tänään suuri päivä. Tulevalle vaimolle käytiin sormus hakemassa, hän kajauttaa. Oho, pääsee muilta spontaanisti, ja sitten onnitellaan. Sitäkin suuremmalla syyllä, koska tuleva, säteilevä vaimo istuu samassa valvomossa ja työskentelee samassa vuorossa. – Tämä alkoi työmatkaromanssista. KeYÖKYÖPELIT TAUKOTILA Jarkko Friman viihtyy kalalla. 32-33_tauko.indd 32 22.12.2016 17.02.20
Paperiliitto 1/2016 | 33 Rakkautta ja ruokaa sällä ajettiin työmatkoja yhdessä polkupyörillä. Siitä se lähti, Hassi kertoo. Pariskunta pääsi yllättämään työkaverit uutisellaan, koska seurustelukin oli aika tuore juttu. Vaan mitä sitä ihmettelemään, kun hyvältä tuntuu! Yhteiselämän tähdet ovat hyvässä asennossa, koska työvuorot ovat kummallakin samat. – Hääpäivä on vielä salaisuus, mutta kyllä se tänä vuonna on, toivottavasti, myhäilee sulhasmies. Kuin toinen perhe Kovin kauaa eivät työkaverit ehdi uutista sulatella, kun jo häiriötilanne pakottaa kaikki ovesta kentälle, jossa suurin osa työvuorosta tapahtuu. Paperia päällystetään, saumataan ja kiinnirullataan. Kun taas tullaan yhteen, jutellaan arjen asioista. Harri Virsusta harmittaa lähes 30 asteen pakkanen, joka ei auta yhtään flunssasta toipumisessa. – Oulun Tuirassa on ollut joku suuri tappelu. En ole vielä ehtinyt tarkemmin perehtyä, mutta toivottavasti ei ole ollut tuttuja, miettii Teemu Vääräniemi. Työ on mitä se on, valvomossa mietitään. Siitä tekee kuitenkin mukavampaa se, että sitä voi tehdä näin mahtavien tyyppien kanssa. – Kahdeksan tuntia kun yhdessä ollaan, niin vuorosta on tullut meille kuin toinen perhe, Hassi sanoo. ? P ” Kahdeksan tuntia kun yhdessä ollaan, niin vuorosta on tullut meille kuin toinen perhe.” xxx ”xxx” ?Herkkusuut Harri Virsunen (vas.), Jarmo Pöyskö, Timo Mettovaara, Tiia Hassi, Matti Väärälä, Teemu Vääräniemi ja Kimmo Nousiainen yömyöhän noutopöydässä. Kuvasta puuttuu vuoron laborantti Laura Mäkelä. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S ari Bruun viettää syntymäpäiväänsä perinteisellä kakkukahvi-linjalla oman perheensä kanssa. Aamun työvuoron jälkeen siihen on hyvin aikaa. Sen sijaan parin vuoden päässä häämöttäviin tasavuosipäiviin on suunnitteilla jotain erityisempää. – Välimeren risteilyjä olemme miehen kanssa netistä selailleet. Muukin matka lämpimään kiinnostaa. Samalla tulisi juhlittua myös miehen viisikymppiset. Bruunin mukaan normioloissa he ovat kyllä miehensä kanssa kotihiiriä. Kuluva talvikin on vierähtänyt kynttilöiden ja koristevalojen hämyssä. Perheen arkeen on viime elokuusta asti kuulunut aapinen. Ekaluokalla olevan Laurin kanssa harjoitellaan lukemista. – Huolestuin syksyllä, koska poika tunsi koulun alkaessa vain muutaman kirjaimen, Bruun sanoo. Ahkeruus ja treeni ovat kuitenkin tuottaneet tulosta. Sanat, joissa on vierasperäisiä kirjaimia, ovat vielä vaikeita. Muuten lukeminen on hyvällä mallilla. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Lukemistreeniä SYNTTÄRISANKARI Sari Bruun Syntynyt: 5.2.1968 Syntymäpaikka: Heinola Asuinpaikka: Lappeenranta Perhe: Avopuoliso, kolme aikuista poikaa ja 7-vuotias Lauri-poika Työ: Pituusleikkurin kakkosmies, UPM, Lappeenrannan paperitehdas Terveiset: Ystäville, tutuille ja entisille kollegoille Kaukaan paperitehtaan laboratorioon! Sari Bruun ja Lauripoika. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on jurtta? 2. Kuinka pitkä työhistoria tarvitaan vuorotteluvapaaseen nykyään? 3. Minkä maan Suomi voitti U20 jääkiekon MM-finaalissa 2016? 4. Kuka kirjoitti romaanin Trokari? 5. Mikä on lääkkeiden kelakorvauksen omavastuu v. 2016? 6. Kuinka monta moottoripyörää Suomessa oli rekisteröity vuonna 2014? 7. Kuinka monta henkilöautoa oli rekisteröity samaan aikaan? 8. Mihin maahan Suomi vie eniten tuotteitaan? 9. Kuka laulaa Kylmistä enkeleistä? 10. Missä lämpötilassa paperi syttyy palamaan itsestään? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 22.12.2016 17.02.22
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA T iskirättini on tehty selluloosasta ja puuvillasta. Se on roikkunut raanassa joulusta asti. Sillä on pyyhitty murusia, maitoa, sotkua ja limaa, mutta se ei haise pahalle! Se tuoksuu – tuoksuu puulle, paperitehtaan valvomolle ja helvetin hyvälle liikeidealle. Tiskirätti tuli taloon paljaaltaan, joulupostimerkki takapuolessa muun postin seassa. Avovaimoni serkun ? rman tervehdys oli kirjoitettu taakse tarralapulle. Kolme iloista tonttua toivottivat etupuolelta Hyvää Joulua, Suomi Finland, ja alla rätinvalmistajan nimi. Tiskirätti ei mennyt loppiaisena roskiin muun postin mukana. Se meni kahvimukini alle, koska läikytin kahvia. Nyt juon sitä. Pöytä on kuiva. Aah. T iskirättini on tehty Suomessa, Design From Finland. Firman kotisivuilla ei kuitenkaan kerrota sitä, miten tiskirättini puukuituinen sielu kasvoi suomalaisen maanviljelijän suomalaisessa metsässä, josta suomalainen motokuski vei sen metsätien reunaan suomalaiselle rekkakuskille, joka kuljetti sen suomalaiselle sellutehtaalle, jossa suomalaiset paperimiehet tekivät siitä suomalaista sellua. No, sitä tarinaa ei ole. Ei perkele ole. Tiskirättini puuaines on norjalaista sellua. Miksi? Vastatkaa, hyvät sellun asiantuntijat. Mitä te teette väärin? Ette pysty tekemään kilpailukykyistä tuotetta suomalaiselle design-? rmalle? T eette liian kallista? Vai onko ostaja teille liian pieni? Vai teettekö liian hyvää tuotetta myytäväksi muille? Vai eikö teidän mielestänne keittiöön saa tehdä kilpailijoita talouspaperille? No, tehkää te talouspaperia jonkun muun keittiöön. Minä, eko, pyyhin paperilla muualla, ja olen sitä tehdessäni tyytyväinen, ja tiskirättini myös. Syystäkin. Kun heräsin viime yönä ja hipsin vessaan, kuulin ovenraosta hiljaista hyräilyä keittiöstä. ”Olen tiskirätti, tiedän sen, mutta ylpeä sellainen”. Tiskirättini se siellä lauleli. Perkele, se tietää olevansa paras rätti ikinä! P Ylpeä sellainen Kirjoittaja Ilkka Palmu on 44-vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on kohta 4 lasta ja vilpitön mieli. Tiskirätti ei mennyt loppiaisena roskiin muun postin mukana. Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastuksena tuomaroinut jääkiekkoa reilusti toistakymmentä vuotta. Miksi: Lauronen on pelannut itse nuorempana jääkiekkoa ja myöhemmin valmentanut junioreita. Kuinka usein: Lauronen viheltää 2–5 peliä viikossa. Viikonloppuisin pelaavat juniorit, viikolla harrasteporukat. Miten aloitti: Tuomaroi valmennusaikoina harjoituspelejä ja innostui. Tuomarikurssien jälkeen vihellettävää on riittänyt. Myönteistä: Jäällä pääsee näkemään jääkiekkopelit parhaalta paikalta. Lisäksi erotuomarin hommissa kunto pysyy hyvänä. Parasta: Lasten hymy onnistumisen jälkeen. Olipa se sitten hyvä harhautus, kikka tai maali, onni paistaa kasvoilta. Suuntaus: Katsojien, valmentajien ja vanhempien asenteet kaukalon reunalla ovat menneet asiallisempaan suuntaan. Ylilyöntejä näkee yhä harvemmin. Muistissa: Kolmisentoista vuotta sitten Lauronen suitsutti tuomaroinnin jälkeen vaimolleen, että oli nähnyt todellisen jääkiekkoilijan 11-vuotiaitten pelissä. Tällä kaudella samainen pelaaja, Joonas Donskoi, pelaa NHL:ssä. P Erotuomari Pauli Lauronen Ikä: 50 Asuinpaikka: Oulu Perhe: Vaimo, kaksi aikuista poikaa, yksi lapsenlapsi Työpaikka: Maintpartner Oy Työtehtävä: Kunnossapitotyöntekijä JÄSEN HARRASTAA Pauli Lauronen näkee pelit parhaalta paikalta. MISTÄS TIESIT? . Paimentolaismaja . vuotta . Venäjän . Kaiho Nieminen . euroa . moottoripyörää . , miljoonaa autoa . Saksaan, viennin osuus , % . Suvi Teräsniska . + C:ssa Ä R SY K E viennin osuus , % Teräsniska Suvi Teräsniska laulaa Kylmistä enkeleistä. 34-35_tauko.indd 34 22.12.2016 17.03.29
Aika: 17.–19.6. Paikka: Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen: keskitetysti ammattiosastojen kautta. Osallistujien ilmoittautumiset tulee tehdä 2.5.2016 mennessä Harri Honkalalle, mieluiten sähköpostilla, harri.honkala@upm. com tai p. 0400 313 619. Osallistumismaksu: 50 €/henkilö. Ammattiosastojen tulee maksaa osallistumismaksut keskitetysti 9.5. mennessä tilille: FI92 5494 0920 1306 24 / Paperiliiton os. Valkeakoski 45 ry. Ja toimittaa osallistujalista sähköpostilla Honkalalle. Osallistumismaksu sisältää ruokailut, järjestelyt ja ohjelman paikan päällä. Tilaisuuden järjestää Valkeakosken osasto 45 r.y. Majoitus: Kukin osallistuja tekee majoitusvarauksen itse. Varaukset suoraan Hotelli Waltikkaan 9.5. mennessä tai mökkimajoitusta tarjoavaan Apianlahden Campingiin 31.3. mennessä. Huomioi eri päivämäärät! Mainitse varatessasi ”Paperiliiton motoristit”. Lisätietoja: Katso lisätietoja majoituksesta ja tarkempi ohjelma aikatauluineen Paperiliiton ja osasto 45:n nettisivuilla. Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Salibandyturnaus Aika: Lauantaina 16.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center, Sörnäisten rantatie 27, Helsinki. Pelialusta: Tara? ex Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika on 2x 15 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Joukkueita max 2 / ammattiosasto. Ilmoittautuminen: 1.4. mennessä: markku.lihavainen@paperiliitto.? tai p. 0400 759 878 Turnausmaksu: 200€ / joukkue. Maksu on maksettava 8.4. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3087 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viikolla 14. Ruokailu: Osallistujille tarjotaan turnauslounas. Lisäksi pelipaikalla on kahvio. Turnauspaikalla on varustemyymälä, josta voi ostaa salibandytarvikkeita. Omakustanteinen majoitus: Cumulus Hakaniemi, p. +358 95466 0100. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: markku.lihavainen@paperiliitto.? ja puhelin 0400 759 878. Motoristien 11. kokoontumisajot Senioriristeily 110-vuotisjuhlavuonna Paperiliitto järjestää senioriristeilyn. Matka taitetaan Viking Gabriellalla Helsinki-Tukholma-reitillä. Risteilemään ovat tervetulleita kaikki 60 vuotta täyttäneet Paperiliiton jäsenet sekä liiton toimiston eläkeläiset. Tule tapaamaan tuttuja ja viihtymään hyvässä seurassa! Aika: 3.–5.5. Varaukset: Ryhmä Expertit Oy, p. 010 835 5300 tai sähköposti ryhmaexpertit@ryhmaexpertit.? Hinta / hytti: 39 euroa koko A4tai B4-hytti + 5 euroa/matkustaja. 67 euroa koko LXB-hytti + 5 euroa/matkustaja. Hintoihin sisältyy henkilölippu ja hyttipaikka 2–4 henkilölle. Ateriahinnat etukäteen maksettaessa: 33 euroa Viking bu? et-illallinen ruokajuomineen, 10 euroa meriaamiainen. Kerrothan ilmoittautuessasi henkilötietojesi lisäksi toiveen hyttikumppanista. Ilmoittautumiset: 3.3. mennessä. Vapaita paikkoja voi tiedustella sen jälkeenkin. Maksuehdot: Varauksen jälkeen maksu erääntyy kahden viikon kuluttua laskun päiväyksestä. Peruutusehdot: 60–31 vrk ennen matkaa 10 %, 30–15 vrk ennen matkaa 25 %, 14 vrk–72 tuntia ennen matkaa 50 %, alle 72 tuntia ennen matkaa 100 %. Lääkärintodistusta vastaan voi anoa palautusta 14 vrk kuluessa matkan päättymisestä, mikäli matka on peruttu ennen lähtöä. Ohjelma 3.5. klo 15.00 alkaen laivaliput jaetaan Helsingin Katajanokan terminaalissa Ryhmä Experttien lähtöselvityksessä. 16.30 Tervetulotilaisuus yökerho Fun Clubin tiloissa, puheenjohtaja Petri Vanhalan puheenvuoro, nostamme maljan kuohuvaa 110-vuotiaalle Paperiliitolle. 17.30 M/S Viking Gabriella lähtee Helsingistä. 17.30 bu? et-ruokailu ruokajuomineen sen tilanneille. Ohjelma 4.5 klo 08.00 (Suomen aikaa) alkaen meriaamiainen sen tilanneille. 10.00 saapuminen Tukholmaan (Ruotsin aikaa). 12.30–13.30 Paperin makeisbingo Fun Clubissa. 13.30–15.30 Paperin päivätanssit Fun Clubissa. 15.30 ostosmahdollisuus kaupoissa vain paperiliittolaisille. 16.30 lähtö Tukholmasta (Ruotsin aikaa). 16.30 bu? et-ruokailu ruokajuomineen sen tilanneille. Ohjelma 5.5. klo 07.00 (Ruotsin aikaa) alkaen meriaamiainen sen tilanneille. 10.10 saapuminen Helsinkiin Lisätietoja: Päivi Turtiaiselta, puh. 010 289 7700 ja paivi.turtiainen@paperiliitto.? Nro 2 Aineisto. .............2.3. Ilmestyy ...........18.3. Nro 3 Aineisto. .......... 30.3. Ilmestyy ...........15.4. Nro 4 Aineisto. ............11.5. Ilmestyy ...........27.5. Nro 5 Aineisto. ...........14.6. Ilmestyy ............. 1.7. Nro 6 Aineisto. ...........16.8. Ilmestyy ...........31.8. Nro 7 Aineisto. ...........14.9. Ilmestyy .......... 30.9. Nro 8 Aineisto. ......... 12.10. Ilmestyy .........28.10. Nro 9 Aineisto. ........... 9.11. Ilmestyy ..........25.11. Nro 10 Aineisto. ........... 7.12. Ilmestyy ......... 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 Sudokun ratkaisut klo 15.00 alkaen laivaliput jaetaan Helsingin Katajanokan terminaalissa Ryhmä Experttien lähtöselvityksessä. 16.30 Tervetulotilaisuus yökerho Fun Clubin tiloissa, puheenjohtaja Petri Vanhalan puheenvuoro, nostamme maljan kuohuvaa 17.30 M/S Viking Gabriella lähtee Helsingistä. 17.30 bu? et-ruokailu ruokajuomineen sen 10.00 saapuminen Tukholmaan (Ruotsin 12.30–13.30 Paperin makeisbingo Fun 13.30–15.30 Paperin päivätanssit Fun 15.30 ostosmahdollisuus kaupoissa vain 16.30 lähtö Tukholmasta (Ruotsin aikaa). 16.30 bu? et-ruokailu ruokajuomineen sen Harri Honkalalle, mieluiten sähköpostilla, harri.honkala@upm. Ammattiosastojen tulee maksaa osallistumismaksut keskitetysti 9.5. mennessä tilille: FI92 5494 0920 1306 24 / Paperiliiton os. Valkeakoski 45 ry. majoitusvarauksen itse. Varaukset suoraan mökkimajoitusta tarjoavaan Apianlahden Katso lisätietoja majoituksesta ja tarkempi ohjelma aikatauluineen Paperiliiton 34-35_tauko.indd 35 22.12.2016 17.03.30
Star Hiker XL+ S3 Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar 1 S3 Viper Roller+ S3 S ta ti iv i Sievi on laatujohtajan merkki, joka kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Sievi kertoo myös jatkuvasta parempien työjalkineiden kehittämisestä, uusimman teknologian sekä parhaiden materiaalien ja ominaisuuksien soveltamisesta. Sievin päämääränä on valmistaa erilaisiin olosuhteisiin ja työtehtäviin sopivia jalkineita, jotka vaikuttavat merkittävästi työturvallisuuteen, työssä viihtyvyyteen ja tehokkuuteen. Sievin laajasta valikoimasta löydät jalkineet työtehtävien ja olosuhteiden mukaan. Sievi on ammattilaisen merkki. SIEVI ON MERKKI AMMATTILAISUUDESTA UUSI KUVASTO 2016 ON ILMESTYNYT. TUTUSTU SIEVI.COM SUOMALAISTA DESIGNIA JA TYÖTÄ SieviAir Roller XL S1P SUOMI_UUSIKUVASTO_PAPERILIITTO_230x270+3_takakans_180116.indd 1 18.1.2016 16.13 01_kansi.indd 2 22.12.2016 17.06.25