Miehen elämää Viisikymppisen työmiehen koneisto kaipaa kunnossapitoa. Tarkistimme Kimmo Kumon tilanteen. Nro 1/2017 ? 3.2.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Nytkin se makaa tässä sylissä, vaikka on 54-kiloinen köriläs.” s. 24 Liittoyhteistyöhanke kaatui s. 4 | Tetra Pakilla taotaan 100 000 kpl:n tuntivauhdilla s. 16 | Hyödynnä jäsenetusi s. 28 1_kansi.indd 1 25.1.2017 15.47.17
Suomalaista työtä vuodesta 1906 Suomalaista työtä Väin ö Linn an aukio 8, Finlay sonin alue, Tampere Avoin na ti–su 11–18 VAPAA PÄÄSY www. tyovae nmuseo .? 2-3_sisis.indd 2 25.1.2017 14.01.15
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Paperiliitto ei ole enää mukana liittofuusiohankkeessa. 6 Työsopimuslain säännöksiin tuli muutoksia vuoden alusta alkaen. 8 UPM ja Stora Enso käyttävät oppisopimuskoulutusta rekrytoinnin pääväylänä. 10–15 Reportaasi Viisikymppisen miehen kroppa vaatii kunnossapitoa. 16 Imatran Tetra Pakilla tehdään harjakattotölkkejä ennätysvauhdilla. 20 Paperimiesten kanssa Paperiduunarit-näyttelyssä. 24 Parasta elämässä 25 Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy heinä-syyskuun aikana. 26–30 Hiomo 26 Hae kulttuuriapurahaa! 28 Paperiliiton jäsenenä saat monia etuja. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut 32 Lakisääteisellä nautitaan lounasta Valkeakosken Adaralla. SISÄLTÖ Paperiliitto 1/2017 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Vähäniitty Mikko Nikkinen Miisa Kaartinen Jus si Par tan en Mikko Nikkinen Veera Korhonen 26 ?Paperiliiton kulttuuriapurahaa voi saada monenlaiseen tarkoitukseen, kuten pienoismallien tekemiseen. Suomalaista työtä vuodesta 1906 Suomalaista työtä Väin ö Linn an aukio 8, Finlay sonin alue, Tampere Avoin na ti–su 11–18 VAPAA PÄÄSY www. tyovae nmuseo .? 10–15 Miehen elämää Kunnossa pidettävää Viimeistään viisikymppisenä työmiehen on aika tarkastaa oma koneistonsa. Tänä vuonna 55 vuotta täyttävä Kimmo Kumo pitää itsensä kunnossa liikkumalla riittävästi. Eikä hän ole lipsunut kunnossapidosta muillakaan elämänaloilla. 8 ?Iiro Tahvanainen opiskelee operaattoriksi oppisopimuskoulutuksella. 20 ?Erkki Virtanen ja Mika Lahtinen kävivät katsomassa Paperiduunarit-näyttelyn. Käythän sinäkin? 24 ?Pultti on Sami Pietilän matkakaveri. 16 ?Ari Räikkönen valmistaa harjakattotölkkejä Imatran Tetra Pakilla. 2-3_sisis.indd 3 25.1.2017 14.00.55
4 | Paperiliitto 1/2017 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela T ilanne muuttui 22. joulukuuta, kun lehti oli jo painettu. Paperiliiton ero fuusiohankkeesta todettiin neljän liiton edustajien muodostaman projektihallituksen kokouksessa, kun kävi ilmi, että Paperiliiton vasemmistoliiton hallintoryhmä vastustaa yhdistymistä. Hankkeen aiesopimuksen mukaan kaikkien neljän liiton ja myös liittojen poliittisten ryhmien tuli sitoutua valmistelutyöhön. Kun Paperiliiton Vasemmistoliiton hallintoryhmä kääntyi hanketta vastaan, Paperiliitto ei enää voinut jatkaa valmistelua. Päätöstä liiton lakkauttamisesta ja fuusioitumisesta suurliittoon ei haluttu jättää liittokokouksessa saatavan äänestystuloksen varaan. Suunnanmuutos Marraskuun alussa valmistunut liittofuusiohankkeen väliraportti herätti sekä liiton hallituksen että liittovaltuuston jäsenten kesken kriittistä keskustelua, mutta esiin ei tullut mitään sellaista, mitä ei olisi mahdollista ratkaista. Liittovaltuusto päätti jatkaa liittofuusion selvittelytyötä yksimielisesti. Paperiliiton hallituksen ja valtuuston väliraporttia koskevat kommentit välitettiin jatkotyöstettäväksi hankkeen projektihallitukselle. Vastustus Paperiliiton vasemmistoliittoryhmän keskuudessa kasvoi tämän jälkeen. Paperiliiton hallitus totesi ylimääräisessä kokouksessaan 5. tammikuuta, että liitolla ei ole mahdollisuutta jatkaa fuusiohankkeen valmistelua ilman Vasemmistoliiton hallintoryhmän tukea. Kolme muuta teollisuusliittoa päättivät myöhemmin, että ne jatkavat valmistelua keskenään. Omin voimin omin toimin Liiton hallitus päätti aloittaa toimenpiteet liiton talouden tasapainottamiseksi liittoSivuun suurliitosta Toisin kuin Paperiliitto-lehden viime numerossa 10/2016 kerrottiin, Paperiliitto ei jatka neljän teollisuusliiton fuusion valmistelua. S ata vuotta täyttävä Suomi aloitti juhlavuotensa näyttävästi vuodenvaihteen tapahtumalla Kansalaistorilla, johon arvioiden mukaan osallistui vähintäänkin 100 000 juhlijaa. Paperiliitto juhli 110-vuotiasta taivaltaan muutamaa kuukautta aikaisemmin hivenen hillitymmin. Yhteistä näille juhliville yhteisöille on perustajiensa alusta saakka jakama visio siitä, että omaa kansallista tai ammatillista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan viedä parhaiten eteenpäin yhteisten tunnusten alla. Yhteistä on myös se, että molempien ensimmäisen vuosisatansa aikana hankkimalle osaamiselle on kysyntää, jopa maailmanlaajuisesti. Suomen kansainvälisesti arvioiden varsin nuori tasavalta on ulkomailla nähty rauhanturvaamisen ja -välittämisen suurvaltana. Maana, jolla omien vaikeidenkin kokemustensa kautta on annettavana osaamista, jota demokratian ylläpitämisessä tarvitaan. Paperiliitto taas on aktiivisesti pyrkinyt jakamaan ammatillisen järjestäytymisen osaamistaan alueille, joissa järjestäytyminen on kohdannut vastustusta tai siltä on puuttunut taloudellisia edellytyksiä, aina Etelä-Amerikkaan saakka. Näin ensimmäisen vuosisadan tultua täyteen, horisonttiin on edelleen yhtä pitkä matka kuin aikanaan perustamisen hetkellä. Matkalla yhteistyön muodot voivat muuttua tai jopa kariutua, mutta tavoite kansalaistensa tai jäsenistönsä parhaaksi toimivasta hyvällä itsetunnolla varustetusta, avoimesta ja solidaarisesta yhteisöstä on edelleen sama kuin perustamisen hetkellä. ? P Yhteistyön visiot PÄÄKIRJOITUS Horisonttiin on edelleen yhtä pitkä matka kuin perustamisen hetkellä. VASTARANNAN SUPI Ajattelin ottaa kantaa, mutta iski kaikenväristen papereiden kammo. 4-5_kuorimo.indd 4 25.1.2017 15.14.46
Paperiliitto 1/2017 | 5 KUORIMO kokouskaudella 2017–2021. Liiton johtoryhmä valtuutettiin valmistelemaan talousarvio, jossa etsitään säästöjä organisaatiorakenteesta, henkilöstökuluista ja jäseneduista sekä etsitään lisää tuottoja sijoitustoiminnasta. Eri näkemykset pelonaiheista Paperiliitolla on edessään samat haasteet, mihin suurliiton valmistelussa haettiin ratkaisuja. Aleneva jäsenmäärä on niistä yksi. – Lisäarvona on tästä eteenpäin suurliiton valmistelussa tehty työ, toteaa Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Teollisuusliittojen yhdistyminen ei Siiran mielestä olisi horjuttanut paperiliittolaisen edunvalvonnan asemaa. – Paperiliiton matalasta organisaatiosta johtuva ketteryys ei olisi edunvalvonnasta mihinkään kadonnut, Siira näkee. Liiton sihteeri ja Vasemmistoliiton hallintoryhmän vetäjä Timo Byman on asiasta päinvastaista mieltä. Pelko ketteryyden menettämisestä kasvoi. Sivuun suurliitosta – Kun alussa puhuttiin isosta onnellisesta kodista, siihen ei tavallaan päässyt kiinni, mutta kun edettiin yksityiskohtiin, vastustus lisääntyi, Byman perustelee. Bymanin mukaan vastustukseen vaikuttivat esimerkiksi epäilyt tessien pysyvyydestä, ammattiosastojen toimintaedellytyksistä ja jäsenten vieraantumisesta isossa liitossa. Sääntöasioista hiersi uusien jäsenten oikeudet esim. lakkoavustusja oikeusapuasiassa. Leveyttä tarvitaan tulevaisuudessa Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan pelonaiheet ovat muualla kuin toisissa teollisuusliitoissa: Paperiliitto avaa syksyllä kilpailukykysopimuksen jälkeisen työehtosopimuskierroksen. Tilaisuus luoda uusi teollisuuden suurliitto meni ohi. Vanhala toivoo, että Paperiliitto ei tulevaisuudessa ajaudu pakosta pelkäksi toisen liiton työhuonekunnaksi. – Liittoa perustettaessa 111 vuotta sitten otettiin askel kohti unelmaa, nyt olisi ollut toisen askeleen aika. Olisimme voineet tarjota jäsenistölle vahvempaa edunvalvontaa, enemmän koulutusta, saatu voimakkaampi koneisto osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa sitä kautta aikaisessa vaiheessa esimerkiksi lakien valmisteluun. Pienessä organisaatiossa ole aina asioiden hoitamiseen tarvittavaa leveyttä. Vanhala, Siira ja Byman ovat yhtä mieltä siitä, että keskustelu liittojen yhteistyöstä jatkuu. – Siitä kertovat ammattiosastoista liittokokoukselle lähetetyt esitykset, vahvistaa Siira. – Kun katsoo 10-20 vuoden päähän, kaveria tarvitaan. Itsenäisenä ei voi mennä maailman tappiin, lisää Byman. Paperiliiton, Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton oli määrä yhdistyä liittoina ja työttömyyskassoina ensi vuoden alussa maan suurimmaksi ammattiliitoksi. Paperiliitto jätti liittofuusion nyt jo toistamiseen, sillä edellinen yritys yhdistymisestä osin samojen liittojen kanssa kariutui keväällä 2009. ? P ?Paperiliiton liittokokous vuonna 2013 päätti, että liittoyhteistyöstä tehdään selvitys. Kuva liittokokouksesta vuodelta 2013. Liittokokouspaikka muuttuu E nsi toukokuussa järjestetään Paperiliiton 22. liittokokous. Neljän liiton yhteistyöstä vetäytymisestä johtuen kokouksen pitopaikka muuttuu. Liittokokous pidetään 17.–18. toukokuuta 2017 Helsingissä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömuutosasiat ja ammattiosastojen tekemät esitykset. Samoina päivinä pitää kokouksensa myös Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto. Aiemmasta ilmoituksesta poiketen liittokokous ja kassan edustajisto kokoontuvat Helsinki Congress Paasitornissa. Liittokokousedustajat kootaan ammattiosastojen jäsenistä. Jokaisella osastolla on oikeus lähettää yksi edustaja kutakin alkavaa kahta sataa työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohden. Tulevaan kokoukseen osallistuu 115 jäsentä. Viime kokouksessa vuonna 2013 edustajia oli 131. Liittokokouksen käsiteltäväksi lähetettiin määräaikaan 16.1. mennessä 227 esitystä 27 ammattiosastosta. Paperiliiton hallitus antaa lausunnon esityksistä maaliskuun kokouksessaan. Aloitteet ohjaavat liittokokouksen ja koko tulevan liittokokouskauden 2017–2021 kulkua ja liiton painopistealueita. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 25.1.2017 15.14.46
KUORIMO 6 | Paperiliitto 1/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela V uoden alussa voimaan tullut lakipaketti toi muutoksia moniin työsopimuslain säännöksiin. Yksi muutos huonompaan on koeajan piteneminen. Työsopimuksen alkuun sovittavan koeajan enimmäispituus pitenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeajan pituus voi olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Takaisinottoaika lyheni Paperiliiton sopimusaloilla on sovittu joko keskusjärjestöjen tai paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksissa yhdeksän kuukauden takaisinottoajasta. Tuo alaa koskeva määräys säilyy. Vuoden alun lainmuutoksella työnantajan velvollisuus tarjota irtisanotulle työntekijälle työtä lyheni kestoltaan yhdeksästä neljään kuukauteen. – Uutta lain säännöstä ei sovelleta meidän sopimusaloillamme, vaan takaisinottoaika on edelleen yhdeksän kuukautta. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on lisäksi kuuden kuukauden pidennys tilanteissa, jos tehdasalueella loppuvat työt kokonaan, täsmentää vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Koeaika piteni Lakipaketti muutti työsopimuslain säännöksiä. Työterveyttä irtisanotulle Irtisanottua koskevat työterveyshuollon palvelut on nyt määritelty työsopimuslaissa. Paperiteollisuudessa on vastaavasta sovittu työehtosopimuksella. Työnantajan on järjestettävä palvelut kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on ollut työssä vähintään viisi vuotta ja työpaiKorotettu ansio-osa poistui Eeva Eloranta-Jokela T yöttömyysturvalaki muuttui vuoden 2017 alussa. Lakimuutos lyhensi päivärahakautta, pidensi omavastuuaikaa seitsemään päivään ja lopetti pitkän työuran perusteella maksettavan ansio-osan. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotettu ansioosa aleni. Pitkän työuran perusteella ei enää makseta korotettu ansio-osaa, jos työsuhde on päättynyt tänä vuonna. Jos työsuhde on päättynyt aiemmin, korotettua ansio-osaa voidaan maksaa 30.6.2017 saakka. Esimerkiksi paperitehtaalta 40 vuoden työuran jälkeen työttömäksi jääneelle korotetun ansio-osan poisto voi merkitä ansioturvaan yli 200 euron menetystä kuukaudessa. Hae uusi verokortti, jos tulosi pienenevät. 400 päivää päivärahaa Päivärahakauden enimmäismaksuaika lyheni 500 päivästä 400 päivään. Jos henkilöllä on työhistoriaa enintään kolme vuotta ennen työttömyyden alkua, enimmäismaksuaika lyheni 300 päivään. Enimmäismaksuaika on edelleen 500 päivää niillä työttömillä, jotka 58 vuotta täytettyään täyttävät työssäoloehdon ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Uusi lyhyempi enimmäismaksuaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahan enimmäismaksuaika on alkanut aikaisintaan 1.1.2017. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika on alkanut tänä vuonna. Tietoja muutoksista työttömyyskassan osoitteessa www.paperiliitto.fi/ tyottomyyskassa. ? P Mikrokuitusellua pakkauksiin Investionti: Stora Enso investoi yhteensä 9,1 miljoonaa euroa kuluttajapakkauskartonkitehtaisiinsa Imatralla ja Inkeroisissa sekä Ruotsin Forsissa. Yhtiö aikoo jatkaa mikrokuitusellun eli MCF:n kaupallistamista ja kehittää sitä käyttäviä uusia sovelluksia. Näitä ovat esimerkiksi rasvalta ja hapelta suojaava kartongin päällystekerros sekä alumiinikalvon korvaava uusiutuva tuote. Mikrokuitusellupohjaisen pakkauskartongin vuotuinen kapasiteetti nousee investointien ansiosta 500 000 tonniin. Mikrokuitusellua käyttämällä raaka-aineen tarve pakkausmateriaalien valmistuksessa vähänee ja samalla pakkaukset kevenevät. Mikrokuitusellulla on poikkeuksellisen hyvät lujuusominaisuudet ja sen raaka-aine on 100-prosenttisesti uusiutuvaa. Sillä voidaan korvata muovin kaltaisia fossiilipohjaisia materiaaleja monissa eri tuotteissa. Alun perin mikrokuitusellun kehitystyö keskittyi nestepakkauskartonkeihin. Yhtiön mukaan Imatran, Inkeroisten ja Forsin MCFlaitokset valmistuvat vuoden 2017 lopussa. Täyteen kapasiteettiinsa niiden arvioidaan yltävän 3–5 vuoden sisällä käynnistymisestä. Tukea kuntavaali ehdokkaille Kuntavaalit: Jos olet Paperiliiton jäsen tai oppilasjäsen ja asetut ehdokkaaksi tämän vuoden kuntavaaleissa, saat Paperiliitolta tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 300 eurolla per henkilö. Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.fi. Liitä mukaan myös todistus puolueelta tai valitsijayhdistykseltä ehdokkuudestasi. ? Paperiteollisuudessa takaisinottoaika on edelleen yhdeksän kuukautta. SILPPUA Työttömyysturvaan tuli heikennyksiä. Mikrokuitusellusta kehitetään esimerkiksi rasvalta suojaavia kartongin päällystekerroksia. Stora Enso 6-7_kuorimo.indd 6 25.1.2017 15.44.58
KUORIMO Paperiliitto 1/2017 | 7 kalla on vähintään 30 työntekijää. Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen lakkaa, jos työntekijä siirtyy uuteen työhön. Työntekijän on ilmoitettava muutoksesta. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus määräaikaisten työsopimusten tekemiseen vapautui osittain. Jos henkilö on ollut työttömänä edelliset 12 kuukautta, häneltä ei vaadita sellaista määräaikaisuuden perustetta kuin muutoin edellytettäisiin. Tällainen työsopimus saa kestää enintään vuoden. Vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta tämän lainkohdan mukainen sopimus voidaan uusia kahdesti, mutta ei yhteensä yli vuoden ajaksi. Lakipaketti löytyy osoitteesta www.finlex.fi/lainsäädäntö.? P Kuusenhakua ja kiukuttelua T ultiin lumihangessa kotia kohti pikkulikka ja kuusi pulkassa. Yht’äkkiä pikkulikka veti liinat kiinni laittamalla jalat tukevasti hankeen. Minä narujen päässä kysymään, että mikäs nyt tuli. ”Kiukuttaa” sanoi pikkulikka. ”Mikä nyt puolivälissä matkaa alkoi kiukuttamaan?” yritin hienovaraisesti udella. ”En tiedä, joku vaan kiukuttaa” pulkasta kuului. Jokainen lasten kanssa neuvotellut tietää, että näisAikuisenakin voi välillä kiukuttaa, vaikka ei edes tiedä, että miksi. SUORAA PUHETTA sä tilanteissa viisaampi väistää. Niinpä selitin pulkassa retkottavalle jälkikasvulle, että aikuisenakin voi välillä kiukuttaa, vaikka ei edes tiedä, että miksi. Nyt vaan molemmat jäädytään tänne naapurin metsään, jos ei pulkkaa saada liikkeelle. Hetken tuumittuaan pikkulikka veti jalat pulkkaan ja minä jatkoin vetämistä. Siperia opettaa; pulkassa makaamalla pääsee kuitenkin paljon helpommalla, kuin töitä tekemällä. ? P S uomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan lisäämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia palkkojen suhteen. Loppuvuodesta 2015 asetettiin työryhmä valmistelemaan säännöksiä paikallisista sopimisesta myös siinä tapauksessa, että sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä esimerkiksi palkoista. Suomalaisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa ei ole minkäänlaisia määräyksiä, jotka estäisivät työehtosopimusten minimitason ylittävien palkkojen maksamisen. Tämä tarkoittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisellä tarkoitettiin mahdollisuutta sopia paikallisesti työehtosopimusten minimitason alittavista palkoista. Asiaa koskevassa selvityksessään yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala ehdotti, että paikallisesti sovittaville palkoille säädettäisiin jonkinlainen alaraja. Näin ilmeisesti siitä syystä, että Suomessa ei ole noudatettavana minkäänlaista minimipalkkalainsäädäntöä. Ulkomailta tuleviin työntekijöihin on noudatettava Suomessa tehtävässä työssä suomalaisia työehtoja. Myös ulkomailta tulevilla työntekijöillä olisi uuden lainsäädännön puitteissa ollut oikeus ”sopia” itselleen esimerkiksi 5 euron tuntipalkka Suomessa tehtävään työhön. On syytä huomata, että Suomen lähialueilla, kuten Baltiassa ja Venäjällä, asuu kymmeniä miljoonia ihmisiä, joille 5 euron tuntipalkka edustaa kotimaan keskimääräistä tulotasoa. Pahimmillaan hallituksen aie olisi voinut johtaa nopeaan suomalaisten työntekijöiden korvaamiseen ulkomaisella halpatyövoimalla. Hallituksen mukaan edellä kerrotuista lainsäädäntöhankkeista voitiin luopua, jos Suomeen saadaan synnytettyä kattavuudeltaan riittävän laaja kilpailukykysopimus. Näin ollen työntekijöiden valittavaksi jäi vain joko hallituksen ajama 24 tunnin työajan pidennys tai työehtosopimusten minimitason alittavien palkkojen hyväksyminen suomalaiseen lainsäädäntöön. Eläkeja työttömyysvakuutusmaksujen osittaisen siirron työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi hallitus oli ilmoittanut tekevänsä kilpailukykysopimuksesta riippumatta. Juha Koivisto vastaava lakimies Miksi joillakin aloilla solmittiin ns. kilpailukykysopimus? Tällä palstalla vastataan usein esitettyihin edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi. ME VASTAAMME Pahimmillaan hallituksen aie olisi voinut johtaa nopeaan suomalaisten työntekijöiden korvaamiseen ulkomaisella halpatyövoimalla. Juha Koivisto vastaava lakimies Ei ja Va lk on en 6-7_kuorimo.indd 7 25.1.2017 15.44.59
KUORIMO 8 | Paperiliitto 1/2017 SILPPUA Työmarkkinamalli hahmottuu Työmarkkinat: Vientiliit tojen syksyllä alkanut poh jatyö uudesta työmarkkina mallista laajeni, kun ne kut suivat koolle noin 40 työ markkinavaikuttajaa liitoista ja eri keskusjärjestöistä. Vientiliittojen luonnos telema työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta niin sanotusta teol lisuussopimuksesta. Tavoi te on kuitenkin sama eli et tä vientiliittojen malli ohjaisi myös muiden sopimusalojen neuvotteluita ja turvaisi sitä kautta vakaata talouskehitys tä ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Vientiliitot avaisivat neuvottelut Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottele vat työehtosopimuskierrok sen alussa vahvan päänava uksen ja sopivat yhdessä so pimuksiinsa tehtävien muu tosten kustannusvaikutuk sesta. Kukin liitto asettaisi it se yksityiskohtaiset sopimus tavoitteensa. Neuvottelujen pohjana olisi yhteinen, Suo men Pankin julkaisema ku va talouden tilasta ja kehi tyksestä. – Vientiliittojen pään avaus olisi merkittävä koko naisuus Suomen työmarkki noilla. Vientiliitot toivovat, että päänavaus ohjaisi myö hemmin tehtäviä sopimuksia niin, etteivät ne rasita vien nin kilpailukykyä, toteavat koollekutsujat yhteisessä tie dotteessa. Koollekutsujina toimivat Teknologiateollisuus, Am mattiliitto Pro, Kemianteol lisuus, Metallityöväen liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM Teollisuus alojen ammattiliitto, ja Ylem mät Toimihenkilöt YTN. Kilpailukyky on kaikkien etu Vientiliittojen mielestä sopi mustoiminnan kehittämises tä on tärkeää käydä kaikissa liitoissa rakentavaa keskus telua, sillä kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaaminen on kaikkien suomalaisten etu ja hyvinvoinnin edellytys. Suo men talouden nousu on pit kälti riippuvainen siitä, että vienti saadaan vetämään. Teollisuusliitot jatkavat työmarkkinamallin valmiste lua ja vuoropuhelua muiden toimialojen kanssa. Valmista pitäisi tulla vuoden alkupuo lella, jotta liitoille jäisi riittä västi aikaa valmistautua syk syn neuvotteluihin. den vuoden oppisopimuskoulutuksen Sto ra Enson Imatran tehtailla aloittanut Tah vanainen työskentelee päällystyskoneen li säksi pituusleikkurin hoitajana ja apulaise na. Työrupeamia katkovat teoriajaksot kou lunpenkillä. Tahvanaiselle pääsy oppisopimuskoulu tukseen oli kuin paluu kotiin. Hän valmistui vuonna 2001 paperiprosessinhoitajaksi Sai maan ammattioppilaitokselta Imatralta ja sai armeijan jälkeen kesätöitä Kaukopäästä. Pitkän kesätyörupeaman jälkeen töitä ei kuitenkaan enää ollut, ja Tahvanainen siir tyi muualle. Hän työskenteli muun muas sa kymmenen vuotta Ovakon terästehtaalla prosessityöntekijänä. Töihin työtä tekemällä Iiro Tahvanainen pääsi kiinni unelmiensa työpaikkaan. Stora Enso ja UPM aikovat jatkossakin käyttää oppisopimuskoulutusta rekrytoinnin pääväylänä. Iiro Tahvanainen toivoo saavansa vakituisen työpaikan oppisopimuskoulutuksen päätyttyä. Kari Rikkilä Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen P äällystyskone 2 jyskyttää tasai seen tahtiin. Iiro Tahvanainen tekee turvapuukolla viisteen kartonkirullaan ja valmistelee uuden rullan ajoon. Karvin tekeminen sujuu Tahvanaisel ta jo varmoin ottein. Viime syksynä kah Lassi Kaaria 8-9_kuorimo.indd 8 24.1.2017 14.45.51
KUORIMO Paperiliitto 1/2017 | 9 Veri veti kuitenkin paperitehtaalle. Kesäl lä 2015 Tahvanainen pääsi kesätöihin Taini onkoskelle. Hän haki myös aktiivisesti yh tiön oppisopimuskoulutuksiin. Viime syksy nä vihdoin tärppäsi. – Kyllähän se hyvältä tuntui. Räätälöityä koulutusta Tulevia operaattoreita koulutetaan nyt vin haa vauhtia, koska työntekijöitä jää runsaas ti eläkkeelle. Vuosien 2014–2016 aikana oppisopi muskoulutuksen on Imatralla aloittanut yhteensä 93 henkeä, joista 44 viime syksy nä. Parhaillaan Imatralla koulutetaan kah ta ryhmää. Koulutustarvetta paisutti pääl lystyslinjan suuri, 70 miljoonan euron, in vestointi. – Kahden ison ryhmän kouluttaminen on haasteellista, mutta hyvällä suunnittelul la siitä selvitään. Jokaisella opiskelijalla on oma työpaikkaohjaaja ja henkilökohtainen opetussuunnitelma, projektipäällikkö Pekka Nokelainen kertoo. Stora Enson eri tehtailla on tällä hetkel lä 100–150 paperiliittolaista erilaisissa oppi sopimuskoulutuksissa. UPM:llä luku pyörii vuodesta toiseen 40–50 välillä. Parhaillaan UPM hakee opiskelijoita sekä Raumalla että Kymissä ja Kaukaalla alkaviin koulutuksiin. Tositarkoituksella Tahvanaisesta koulutus on ollut mielenkiin toista. Plussaa on sekin, että hän saa perus koulutuksensa päälle ammattitutkinnon. Yhtiöt korostavat, että ihmisiä ei koulute ta huvikseen, vaan tositarkoituksella. Kou lutus on heille kallis satsaus. Imatran tehtaiden ensimmäinen oppiso pimuskoulutettavien ryhmä valmistui jou lukuussa 2014. Kaikki saivat vakituisen työ paikan lukuun ottamatta yhtä, joka ei vienyt opintojaan loppuun. UPM:n Kymin ja Kaukaan tehtailla ke väällä 2014 aloittaneesta noin 40 opiskelijan ryhmästä yli 90 prosenttia on työllistynyt vakituisiin työsuhteisiin. Iiro Tahvanainen ei oleta, että vakituinen työpaikka olisi takuuvarma. – Se riippuu itsestä. Yritän tehdä hom mani niin hyvin, että syksyllä 2018 määräai kainen työsuhde muuttuisi vakituiseksi. Miksi lisäkouluttaa ammattilaisia? Sekä Stora Enso että UPM jatkavat oppi sopimuskoulutuksia tulevaisuudessakin. Imatran tehtailla on tarkoitus kouluttaa seu raavan viiden vuoden aikana vielä 50 työn tekijää lisää. – Meillä eläköityy 20–30 työntekijää vuo dessa ja tarkoitus on, että valtaosa uusista työntekijöistä haettaisiin tätä kautta, sanoo puolestaan UPM:n Kymin ja Kaukaan teh taiden henkilöstöpäällikkö Kai Latvala. Kaukaan pääluottamusmies Kari Rikkilä ei purematta niele käytäntöä. – Nuorten ja kokemattomien kohdalla tä män ymmärrän, mutta monet koulutettavis ta ovat jo hyvin kokeneita ammattimiehiä ja naisia. Vähän ihmetyttää, miksi kokenei ta työntekijöitä pitää vielä lisäkouluttaa ja maksaa heille kahden vuoden ajan pienem pää palkkaa. ? P ”Tarkoitus on, että valtaosa uusista työntekijöistä haettaisiin tätä kautta.” Töihin työtä tekemällä P aperiliiton ylin päättävä elin, liittokokous, edellytti 2009 ja uudelleen 2013, että liitto yhteistyön mahdollisuuksia selvitetään. Tä män jäsenistön tahdonilmaisun mukaises ti neljä teollisuusliittoa aloittivat keväällä 2016 välira portin valmistelun toimistojen välisissä työryhmissä. Yhteensä työryhmiä oli 11 ja työhön osallistui noin 90 liittojen ja työttömyyskassojen asiantuntijaa. Voisi kuvitella, että tuollaisen työntekijämäärän tekemälle työlle tulee jonkun verran hintaa. Samalla voi varmaankin vaatia, että tuollaisen työntekijämää rän työskentelyllä pitää saada tuloksiakin aikaiseksi. Mitä siis työryhmätöistä jäi käteen? Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella kolme asiaa; välillä työelämässä kiukuttaa, Metalliliitto on iso ja Paperiliitto on 110vuotias. Näin ulkopuolisen silmin kaikki tulokset ovat eittämättä todellisia ja oi keita. Kysymys kuitenkin herää, että laitettiinko nyt rima vähän turhan alas? Vaikka ei tietotekniikasta paljoa tietäisikään, niin yllä mainitut tulokset saa googlettamalla parissa se kunnissa. Jos tutkimukseen olisi käyttänyt muuta man minuutin lisää, olisi internetistä löytänyt vie lä ohjeet hyvän projektin aloittamiselle. Todennäköi sesti näissä ohjeissa oltaisiin suositeltu mallia, jos sa itsestäänselvyydet olisi kirjattu jo työn aloitusvai heessa, jolloin oltaisiin voitu keskittyä olennaiseen. Jotain hyvääkin varmaan saavutettiin. Wikisana kirjan mukaan ”nollatutkimus voi olla kuitenkin hyö dyllistä, jos sen tarkoituksena on opettaa tutkimuk sen tekijälle tieteellistä menetelmää ja tieteellistä kir joittamista”. Jos kuitenkin ihan tarkkoja ollaan, niin tämä ei tainnut olla liitto kokouspäätösten sisältö nä. Ehkä syynä epäonnis tumiseen oli se, että pro jektiin osallistuvilta ker ta kaikkiaan puuttui ky ky visioida ja pohtia asi oita, jotka toteutuvat osin vasta vuosien päästä. Tä hän oltaisiin siis vaadittu pohdintaa yli nollatutki muksen, ihan oikeaa työn tekemistä.? P Nollatutkimusta PITUUSLEIKKURI Välillä työelämässä kiukuttaa, Metalliliitto on iso ja Paperiliitto on 110-vuotias. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara 8-9_kuorimo.indd 9 24.1.2017 14.45.52
10 | Paperiliitto 1/2017 MIEHEN ELÄMÄÄ Kone, älä hyydy! Viisikymppisen miehen kroppa palvelee vielä vuosikymmeniä, kun huolehtii kunnossapidosta. Palautuminen. – Onneksi nukkumisen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa, toteaa tänä vuonna 55 vuotta täyttävä Kimmo Kumo. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Vähäniitty 10-15_pääjuttu.indd 10 25.1.2017 7.02.44
Paperiliitto 1/2017 | 11 MIEHEN ELÄMÄÄ 10-15_pääjuttu.indd 11 25.1.2017 7.02.45
MIEHEN ELÄMÄÄ K äynnissäpitäjänä Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla työskentelevä Kimmo Kumo täyttää tänä vuonna 55 vuotta. – Nythän se on mukavinta aikaa. Kotona on enää 19-vuotias neiti, ja elämä on rauhallista. Pääsee rauhassa mökkeilemään ja reissaamaan. Ja kun vielä on saanut olla terveenäkin, hän miettii. Kumon terveyttä tukee kuntosaliharrastus sekä aktiivinen arkiliikunta: hän viihtyy mökillä puuhailemassa toukokuusta syksyyn, ja Nuppu-koira laittaa ulkoilemaan päivittäin. Perintötekijät ovat myös kohdillaan. Parikymmentä vuotta vanhempi äitikin käy säännöllisesti kuntosalilla. – Muuta en ole tarvinnut, kuin että lukulasit hommasin juuri, ja kohta on alettava niitä pitämään. Kyllähän tässä tuntee itsensä kolmekymppiseksi, hän hymyilee. Viisikymppisenä on viimeistään aika tarkastaa oma koneisto. Tästä voi aloittaa: TARKKAAMO Kun päässä alkaa pätkiä, se pelästyttää. Mieleen hiipii ajatus, että onko tämä nyt sitä alkavaa dementiaa? – Varsinaisessa dementiassa ihminen itse ei välttämättä ole huolissaan, vaan nimenomaan hänen läheisensä ovat. Kun itse huomaa, että muisti pätkii, se on erittäin hyvä herätys siihen, että myös aivoista täytyy pitää huolta. Jos niin ei tee, aivot vanhenevat, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. Huotilaisen mukaan aivojen tulisi saada yön aikana rauhassa käsitellä asioita ja muodostaa ehkä vähän positiivisempi kuva eilisestä, kuin miltä se illalla tuntui. – Niin yli yön nukkuminen toimii. Jos ottaa yhden, pari yömyssyä illalla, uni ei riitä aivoille palautumiseen. Alkaa esiintyä muistiongelmia ja mielialaongelmia. Asiat, jotka ovat ennen ärsyttäneet aika vähän, yhtäkkiä ärsyttävät aika paljon, sanoo Huotilainen. Kunnossapito Huotilainen neuvoo miettimään omaa tapaa palautua päivän töistä. – Jos palautuminen on ollut sitä, että tullaan töistä, rojahdetaan sohvalle katsomaan telkkaria ja kömmitään siitä sänkyyn, se voi riittää jossain vaiheessa, mutta ei ikuisesti. Varsinkin silloin kun töissä tulee uuden oppimista ja muutoksia, on syytä ottaa uudet palautumisen keinot käyttöön, hän sanoo. Huotilaisen mukaan palautuminen on parhaimmillaan aktiivista, kiinnostavaa ja innostavaa. Monelle se pitää sisällään myös liikkumista. – Jos työ on yksinäistä, palautumisen pitäisi olla sosiaalista; vaikka harrastus yhdessä muiden kanssa. Jos työ on fyysistä, moni ajattelee, että vapaalla pitäisi antaa kehon levätä, mutta se ei olekaan ihan niin. Keho tarvitsee liikettä, mutta erilaista kuin työssä, hän sanoo. Aivot tarvitsevat inspiroivaa, kivaa tekemistä. Huotilainen sanoo, että on hyvä merkki, jos naurattaa tai jos aika kuluu kuin siivillä. Ja sen saunakaljan voi yhtä hyvin vaihtaa alkoholittomaan. Kimmo kommentoi: ”Tässä on edessä kahden viikon koulutus uudelle tehtaalle ja kauheasti opiskeltavaa. Olin aikanaan käynnistämässä nykyistäkin tehdasta. Olin silloin 23-vuotias. Silloin 55-vuotiaat työkaverit olivat lähdössä eläkkeelle! Onneksi nukkumisen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Minä olen perhekeskeinen ihminen. Muutama hyvä kaverikin on, joiden kanssa voi jutella kaikista asioista. Niin se pitää ajatella, että elämässä on muutakin kuin se työ.” TURBIINI Sisätautien professori, kardiologi Tuomo Nieminen Helsingin yliopistosta ja Eksotesta sanoo, että hänellä on hyviä ja huonoja uutisia. Huonot uutiset ovat, että viisikymppisenä todettu sepelvaltimotauti on kehkeytynyt jo vuosikymmeniä. Tauti on ja pysyy. – Korkea LDL-kolesteroli, verenpaine, tupakkaa, ylipaino ja vähäinen liikkuminen. Nämä kun ehtivät jauhaa tietyn ajan, ne alkavat ilmetä sydänsairauksina, hän sanoo. Hyvät uutiset ovat, että prosessin saa pysäytettyä. – Jos on jo olemassa valtimokovettumatautia, riskitekijät pitää hoitaa jopa paremmaksi kuin koko kansan tavoitetaso on. Se tarkoittaa elämäntapojen parantamista ja lääkitystä, Nieminen sanoo. Elintapalääkäri, yleislääkäri Vilho Ahola sanoo, että joskus ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista on erektiohäiriö, koska penikseen johtavat valtimot ovat huomattavasti pienempiä kuin sydämen sepelvaltimot. – On tutkimusnäyttöä, että kun miehet hakeutuvat vastaanotolle erektiohäiriön vuoksi, on iso riski, että he voivat saada sydänkohtauksen seuraavan kahden vuoden sisällä, hän sanoo. Kunnossapito Tupakanpoltto pitää lopettaa viimeistään nyt. – Jos on kovin ylipainoinen, tavoitteen ei tarvitse olla, että pääsisi normaalipainoiseksi. Jos saisi vaikka 10 kiloakin pois, jo sillä on terveydellisesti myönteistä vaikutusta, Nieminen sanoo. Hänen mukaansa hyvillä elintavoilla elämänlaatu paranee pian: jaksaa paremmin, pystyy harrastamaan, eikä ahdista henkeä. Itsetunto ja mieliala kohenevat. – Passivoitumisesta viisikymppisenä on lyhyt matka hautaan, sanoo fysioterapeutti, tietokirjailija Jarmo Ahonen. Hänen mukaansa sydänja verisuoniterveyteen tarvitaan matalatehoista harjoitusta säännöllisesti. – On se sitten pitkiä kävelylenkkejä, hiihtämistä, lenkkeilyä, pyöräilyä tai soutamista, jossa syke pysyisi puolesta tunnista tuntiin tai puoleentoista. Se pitää verenkiertoelimistön hyvässä kunnossa, hän sanoo. Kimmo kommentoi: ”Pariin vuoteen en ole pyöräillyt tehtaalle, mutta nyt kun kevät koittaa, alan taas polkemaan. Matkaa tulee vähän yli neljä kilometriä. Saahan siinä raitista ilmaa. Otin kerran työterveyshuollossa urheilijoille tarkoitetun, laajan kuntotarkastuspaketin. Siinä otettiin vaikka mitä kokeita. Mutta kaikki oli kunnossa. Ei puuttunut vitamiineja eikä mitään. En ole koskaan tupakoinut. On se mukavampi sikälikin, että uudesta tehtaasta suunnitellaan savutonta.” PULPPERI Suuri ja komea keskivartalo on terveydelle ongelma. Suoliston ja muiden sisäelinten ympärille pakkautunut tiivis rasvakerros voi vaikeuttaa sisäelinten toimintaa. Vatsaonteloon ja maksaan kertynyt rasva saattaa tuottaa runsaasti tulehdustekijöitä, jotka heikentävät suoliston ja koko elimistön tilaa. – Suoliston tärkeänä tehtävänä on sulattaa syömämme ravinto ja imeyttää tärkeät ravintoaineet. Siksi suolistolla on suuri vaikutus terveyteen, sanoo FT, fysiologian alalta väitellyt biologi Hannele Kettunen. Hän sanoo, että stressi lamaa suoliston liikkeitä ja hidastaa ruuansulatusprosesseja. – Stressin varhainen merkitys oli pitää meidät hengissä hyökkäyksen, paon tai taistelun aikana. Taistelun aikana ei haluttu käyttää energiaa ruuansulatukseen. Vaikka stressi olisi psyykkistä, vaikutus on sama. Stressi saa aikaan suolen epänormaalia läpäisevyyttä. Silloin liian isoja ravinnon molekyylejä ja suolistobakteerien osia voi imeytyä elimistöön, jossa ne lisäävät elimistön tulehdustaakkaa. ” Passivoitumisesta viisikymppisenä on lyhyt matka hautaan.” 12 | Paperiliitto 1/2017 – Jos palautuminen on ollut sitä, että tul– Jos palautuminen on ollut sitä, että tullaan töistä, rojahdetaan sohvalle katsolaan töistä, rojahdetaan sohvalle katsomaan telkkaria ja kömmitään siitä sänmaan telkkaria ja kömmitään siitä sänkyyn, se voi riittää jossain vaiheessa, kyyn, se voi riittää jossain vaiheessa, mutta ei ikuisesti. Varsinkin silloin kun ? Liikunta. Lihaskunto alkaa heiketä viidenkympin jälkeen. Lihaksiston ja luuston kunto määrittelee millaiset eläkepäivät ovat edessä. ?Nuppukoira innostaa ulkoilemaan. 10-15_pääjuttu.indd 12 25.1.2017 7.02.46
MIEHEN ELÄMÄÄ Paperiliitto 1/2017 | 13 10-15_pääjuttu.indd 13 25.1.2017 7.02.47
MIEHEN ELÄMÄÄ – Pitkään jatkuessaan tulehdus voi aiheuttaa jopa henkisten kykyjen heikkenemistä, Kettunen sanoo. Verenkierrossa liikkuvat tulehdustekijät saattavat Kettusen mukaan myös edistää syövän kehittymistä. – Tulehdus voi myös valua niveliin, eikä sitten pystytäkään oikein enää liikkumaan muhkean keskivartalon kanssa, Kettunen sanoo. Kunnossapito Ylipaino ei ole yksi yhteen tulehduksen kanssa, mutta se altistaa sille. – Elämäntapojen säännöllistäminen, lepo ja oman henkisen tyytyväisyyden löytäminen voivat olla oleellisia asioita siihen, että ihminen jaksaisi muuttaa elintapojaan, hän sanoo. Vatsalle ja suolistolle tärkeää on hyvä ravinto. Purkista parannusta ei tule. – Lepo, liikunta, ravinto, ne kaikki kannattaa ottaa käyttöön. Kuukauden päästä voisi katsoa, miltä tuntuu. Motivoiko se jatkamaan? Voisiko saada lisätukea vaikka terveydenhoitajalta, Kettunen miettii. – Jos jostain kannattaa aloittaa niin siitä, että lisää kasvisten osuutta. D-vitamiini on oleellista talvikaudella, hän sanoo. Kimmo kommentoi: ”Ihan normaalia ruokaa syön. Makkaraa grillaan mökillä, mutta kun siellä tulee puuhattua, niin siinähän se menee. Vihanneksia ja hedelmiä syön, mutta en sieniä: niitä syö etanat! Jos vehnästä on tarjolla, niin kyllä sitäkin tulee syötyä. Niinhän sanotaan, että jos liikkuu, niin silloin passaa syödäkin. Enää en känniä ota, sanotaan niin. Siinä menisi monta päivää pilalle, eikä lyhyessä kierrossa vapaapäiviäkään niin paljon ole kerrallaan.” HYDRAULIIKKALETKU Viisikymppiselle miehelle kivekset ovat tärkein asia, sanoo urologian erikoislääkäri, andrologi, seksuaalineuvoja Riitta Rönkä. – Se on miehen prosessori. Sieltä tulee testosteroni, ja 40 ikävuoden jälkeen sen tuotanto lähtee hiipumaan. Se ei tarkoita sitä, että tulisi vaje, vaan että tuotantolaitoksen tehot heikkenevät, hän sanoo. Jos ylipainoa ja rasvaa on kertynyt, voi rasvakudokseen varastoitunut testosteronin hajoamistuote, "naishormoni", häiritä testosteronituotantoa ja aiheuttaa seksuaalisten halujen vähenemistä ja erektioongelmaa. – Testosteronivajeella voi olla yleisoireita, jotka voivat liittyä mihin vaivaan tahansa. Voi olla väsymystä, unihäiriöitä, alakuloisuutta, mielenkiinnottomuutta ja sumuisuutta, Rönkä sanoo. Ikääntyessä eturauhasen koko voi alkaa kasvaa. Ainakin yksi kymmenestä miehestä kärsii 50 ikävuoden jälkeen jonkinlaisesta eturauhaseen liittyvästä virtsaamisoireesta. – Eturauhasen liikakasvu voi aiheuttaa sitä, että alkuun täytyy käydä öisin virtsalla, virtsasuihku heikkenee, voi tulla tunnetta, että rakko ei tyhjene kunnolla tai voi olla virtsapako-oiretta. Urologin vastaanotolla selvitellään, tarvitaanko lääkkeellistä hoitoa tai jopa kirurgista hoitoa, Rönkä sanoo. Eturauhasen ja kivesten kunto kertoo miehen seksuaalisuudesta. Aamuerektioiden säännöllisyys kertoo siitä, että testosteronituotanto on vielä hyvällä mallilla. – Kun penis säännöllisesti ja spontaanisti erektoituu, se viittaa siihen että hormonaalinen puoli on kunnossa. Kunnossapito Rönkä neuvoo viisikymppistä käymään ainakin kerran urologin arvioitavana. – Sitten voisi saada moneksi vuodeksi vapautuksen. Silloin katsottaisiin yleiskatsaus ja eturauhasen kunto, hän sanoo. Sen sijaan jos selkeitä vaivoja on eikä lääkärille tule lähdettyä, tilanne voi mennä pahaksi. – Voi kehittyä salakavalasti esimerkiksi rakon tyhjenemishäiriö eturauhasen liikakasvun seurauksena, joka voi johtaa jopa virtsaumpeen: Rakossa voi olla pari litraa, eikä rakon toiminta enää käynnistykään. Lisäksi jos vitsassa on verta, se täytyy aina tutkia, Rönkä sanoo. Seksi hoitaa ja pitää yllä mieskuntoa. – Siemensyöksyt huoltavat eturauhasta. Sellaisiakin tutkimustuloksia on, että heillä, joilla on säännöllisiä siemensyöksyjä, olisi vähemmän eturauhassyöpää. Vaikka se sanana on pelottava, sairautena se on pääsääntöisesti kiltti, Rönkä sanoo. Kimmo kommentoi: ”Kun olen jo 50 vuotta täyttänyt, niin olen käynyt tarkastuksessa itsekin. Kaikki näytti hyvältä. Naimisissa olen ollut yli 30 vuotta. On hyvä olla. Mitä nyt sanoisi, ettei menisi liian imeläksi.” RUNKO Lihaskunto alkaa heiketä viidenkympin jälkeen. Lihaksiston ja luuston kunto määrittelee, millaiset eläkepäivät ovat edessä. – Sanon potilaille, että lihaskunto ratkaisee, makaako sängyssä ja paskantaa vaippoihin vai nouseeko itse sängystä ja kävelee vessaan. Se ei ole kiinni keuhkojen kunnosta vaan jalkojen voimasta, sanoo elintapalääkäri, yleislääkäri Vilho Ahola. Jos nivelet ovat menneet rikki, ne eivät juuri palaudu. Mutta kun painoa on vähemmän, nivelrikko etenee hitaammin. Liikkuvalla nivelet tulevat voideltua ja verenkierto on parempi. – Kun nivelen pintaan tulee pumppaavaa liikettä, nesteet vaihtuvat ja ravinteet kulkevat. Nivelen verenkierto on riippuvainen liikkeestä, hän sanoo. Kunnossapito Fysioterapeutti, tietokirjailija Jarmo Ahonen sanoo, että lihaskunnon heikkenemiseen auttaa voimaharjoittelu. – Kunhan lihas väsyy, se on pääasia, hän sanoo. Hänen mukaansa matalatehoinen mutta pitkäkestoinen hiihtolenkki ei niinkään vahvista lihasta. – Pitäisi tehdä kyykkyjä. Jos et mene salille, niin ota painava kassi syliin ja tee se sylissä kyykkyjä. Tai tee askelkyykkyjä, jolloin yhtä jalkaa kohden tulee isompi paino. Kädet hoituvat leuanvedolla ja punnerruksella lattialla, Ahonen sanoo. Ahonen varoittaa, että jos ei tee mitään, vuodet hävittävät koordinaatiokyvyn ja kyvyn suojella itseä liikkeen avulla. – Mitä enemmän tulee vuosia, sitä enemmän tulisi tehdä taitoharjoittelua: tasapainoa, ketteryyttä, nopeita liikevaihteluita. Voimaharjoittelu kuormittaa myös luita, ja luumassa pysyy parempana. Pienet hyppelyt ja pomput kuormittavat luuta hyvin, hän kannustaa. Ahonen sanoo, että arkiliikuntaa ei kannata aliarvioida. – Mökillä miehet kantavat puita ja vievät tavaraa kottikärryillä. Nostavat, kantavat ja soutavat. Se on erittäin hyvää liikuntaa. Ahonen neuvoo myös suojelemaan niveliä. –Jos maaliskuussa saa päähänsä juosta ensi kesänä maratonin, niin on parempi siirtää se seuraavan vuoden kesään. Muuten tukilihakset eivät ehdi mukaan, ja kaikki kuorma tulee nivelille, hän sanoo. Ahonen kehottaa muistamaan, että liikunta on kuin lääke: liika-annostus on pahasta. Ei ole tarkoitus kipeytyä, ja ennen seuraavaa treenikertaa tulisi ehtiä palautumaan. Kimmo kommentoi: ”Meidän sukupolvemme on vielä liikkunut. Nuoremmat eivät ehkä samalla tavalla ole liikkujia. Olen tykännyt käydä kuntosalilla jo 2030 vuoden ajan, ja olen pysynyt kunnossa. Kohtuus kaikessa, se on minun mottoni.” P Viisikymppiselle miehelle kivekset ovat tärkein asia. 14 | Paperiliitto 1/2017 sen tehot heikkenevät, hän sanoo. Jos ylipainoa ja rasvaa on kertynyt, voi rasvakudokseen varastoitunut testosteronin hajoamistuote, "naishormoni", häiritä testosteronituotantoa ja aiheuttaa seksuaalisten halujen vähenemistä ja erektio14 | Paperiliitto 1/2017 ? Hyvinvointi. Lepo, liikunta, oikea ravinto, ne kaikki kannattaa ottaa käyttöön. 10-15_pääjuttu.indd 14 25.1.2017 7.02.47
MIEHEN ELÄMÄÄ Paperiliitto 1/2017 | 15 10-15_pääjuttu.indd 15 25.1.2017 7.02.48
Paperiliitto 1/2017 | 17 Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen TYÖPAIKKA Tetra Pakin Imatran tuotantolaitos painaa 100 000 maitoja mehutölkkiä tunnissa. Viisivuotias tehdas on kasvanut ja kehittynyt yhdessä työntekijöidensä kanssa. Pieni ja tehokas Ari Räikkönen purkaa kartonkirullan pakettia. 16-19_xxx.indd 17 20.1.2017 9.34.52
P ieni tehdashalli on siisti ja kompakti. Sinne mahtuu juuri sopivasti painokone ja sivusaumaaja, kolme robottia ja kymmenkunta työtekijää vuorossaan. Kakkospainajana työskentelevä Ari Räikkönen kuorii 1200 kilon kartonkirullaa paketista. Hän leikkaa irti päätylaput, hakkaa ulos korkit ja ajaa rullan odottamaan vuoroaan. Painokone jyskyttää vadelma-persikkakeittotölkkejä. Tahti on kova: tunnissa pakkauksia valmistuu 100 000. Viisivuotiaan tehtaan tuotantoprosessia on saatu hiottua niin, että Imatran tehdas on jo muutaman vuoden ollut tuottavuudessa ykkönen Tetra Pakin muiden samaa tuotetta valmistavien tehtaiden joukossa. Eikä 100 000 tölkkiä tunnissa ole vielä edes maksimi. – Pystymme parempaankin. Tavoitteemme on olla johtava harjakattotölkkien valmistaja koko maailmassa, sanoo tehtaanjohtaja Tommy Kjellberg. Tuttu harjakatto Kjellberg kierrättää vieraita ympäri tehdasta ja esittelee yritystä innostuneena. Heti sisäänkäynnissä on valotaulu, joka näyttää lukua 347. – Se tarkoittaa 347 päivää ilman yhtäkään onnettomuutta, Kjellberg kehaisee. Ruotsalaisen Tetra Pakin tarina alkoi jo 50-luvulla kolmionmuotoisesta maitotetrasta. Meillä malli tuli tutuksi pienemmässä koossa Trip-mehuissa. Nykyään pakkauksia on monia erilaisia – harjaja tasakattoisia, tiilenmallisia, pullokaulaisia, uusiutuvista materiaaleista valmistettuja, aseptisia. Tetra Pakilla on yhteensä 48 tehdasta eri puolilla maailmaa. Suurin osa, eli 63 prosenttia, Tetra Pakin tölkeistä täyttyy maitotuotteilla. Toiseksi eniten tölkkejä valmistetaan mehuille ja nektareille – kuten vaikkapa vadelma-persikkakeitoille. Pakkauksia on myös alkoholijuomille ja ruuille. Imatran tehdas aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Täällä tehdään vain yhtä tuotetta – kaikille suomalaisille tuttua Valion harjakattoista 1 litran ja 1,75 litran maitoja mehutölkkiä. Kysyntää on. Vuonna 2015 Imatralla investoitiinkin uuteen sivusaumaajaan. Myös loppuvarastoa on laajennettu. Yhteisellä matkalla Imatralla työskentelee 46 työntekijää, joista 80 prosenttia on paperiliittolaisia. Paperiliittolaiseksi porukka on poikkeuksellisen nuorta – keski-ikä huitelee 35 vuodessa. Ari Räikkönen on ollut mukana alusta as” xxx” XXX ? Imatran Tetra Pakin ainoa tuote on 1 litran ja 1,75 litran harjakattoinen tölkki, jota valmistetaan Valiolle. ? Esipainaja Kimmo Väliviita tekee tarkkuutta vaativaa työtä. ?Tästä tetrasta kaikki alkoi 1950-luvulla. ti. Tetra Pakille Räikkönen siirtyi Suomen Kerrasta, jossa hän työskenteli ? exopainajana. Työntekijät ovat hitsautuneet tiiviisti yhteen, koska kaikki on pitänyt opetella yhdessä nollasta. Ensin he kävivät Ruotsissa kahden kuukauden koulutuksen ja palasivat sitten Imatralle kokoamaan koneita. Hyvästä hengestä kertoo muun muassa se, että työporukka kokoontuu yhteen myös vapaaajalla pelaamaan jääkiekkoa. Räikkönen on viihtynyt Tetra Pakilla. Työntekijöiden erilaiset taustat tuovat työn tekemiseen joustavuutta. – Kukaan ei ole kantanut vanhoja piintyneitä työtapoja mukanaan tyyliin ”näin on ennenkin tehty”, vaan pystymme työskentelemään ennakkoluulottomasti. Alun perin sähköasentajan koulutuksen saanut pääluottamusmies Mikko Lipsanen sanoo saman asian näin: – Olemme kasvaneet ammattilaisiksi tehtaan tahdissa työtä tekemällä. Valmiita emme ole ikinä, vaan koko ajan on pidettävä mieli avoimena. Päiväni murmelina Joukon nestorin, esipainaja Kimmo Väliviidan, vastuulla on se, että tölkkien painojälki on priimaa. Työ vaatii tarkkuutta. Nyt Väliviita seisoo tietokoneen ääressä. TYÖPAIKKA on jo muutaman vuoden ollut tuottavuudessa ykkönen Tetra Pakin muiden samaa tuotetta valmistavien tehtaiden joukossa. Eikä 100 000 tölkkiä tunnissa ole vielä edes maksimi. – Pystymme parempaankin. Tavoitteemme on olla johtava harjakattotölkkien valmistaja koko maailmassa, sanoo tehtaanjohtaja Tommy Kjellberg Tuttu harjakatto Kjellberg kierrättää vieraita ympäri tehdasta ja esittelee yritystä innostuneena. Heti sisäänkäynnissä on valotaulu, joka näyttää lukua 347. 1950-luvulla. 18 | Paperiliitto 1/2017 16-19_xxx.indd 18 20.1.2017 9.34.52
Paperiliitto 1/2017 | 19 ? Pääluottamusmies Mikko Lipsanen työskenteli aiemmin sähkölaitoksella. ? Painokone painaa kuutta eri väriä. XXX Kahdella näytöllä vilistää numeroita ja koodeja, joiden perusteella Väliviita kokoaa painoaineiston tuotannon toivomaan järjestykseen. Kun resepti on tulostettu, Väliviita syöttää uuden pellin kehityskoneeseen. Väliviidan tausta on paperiliittolaiseksi poikkeuksellinen. Hän on saanut tekstinvalmistajan koulutuksen ja on työskennellyt muun muassa painopinnanvalmistajana, kirjantaittajana, koodaajana, asemoijana ja digitaalisena painajana. – Työskentelin aiemmin Stora Enson InnoCentressä graafisena suunnittelijana, mutta jäin työttömäksi kun keskus lopetettiin. Siihen työhön verrattuna esipainajan työ on melko yksinkertaista ja toisteista, kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Väliviita ei kuitenkaan valita. – Pitää olla tyytyväinen, että sain uuden työpaikan vielä viisikymppisenä. Leania kerrakseen Painokone käy tasaiseen tahtiin. Kun kartonki on saanut pintaansa kauniit värit, siirtyvät aihioniput sivusaumaajalle. Kone painaa aihion reunat kiinni lämmöllä. Linjan loppupäässä litistetyt tölkit paketoidaan lavalle ja siirretään loppuvarastoon. Sieltä ne lähtevät Valion tuotantolaitoksiin Suomeen ja Viroon. Kjellberg mainitsee, että Tetra Pakin prosessi on hiottu viimeisen päälle tehokkaaksi. Puhutaan lean-konseptista, jossa pyritään karsimaan kaikki turhat, aikaa ja tehoja vievät, vaiheet pois. Leania on muun muassa se, että Tetra Pak sijaitsee lähellä materiaalitoimittajaa. Kartonkirullat tulevat Stora Enson Kaukopään tehtaalta noin 15 kilometrin päästä ja ne viedään odottamaan seinän takana olevaan Karjalan Paperin välivarastoon. Se, että yritys on ruotsalainen, ei pääluottamusmies Lipsasen mukaan näy johtamisessa tavallista suurempana rentoutena tai demokraattisuutena. – Pyrimme kuitenkin siihen, että vastakkainasettelua ei synny. Asiat voivat riidellä, mutta ihmiset eivät. Tulevaisuuteen Lipsanen suhtautuu luottavaisesti. – Tapahtuu maailmassa mitä vain, niin maitoa ja mehua ihmiset juovat aina.? P TYÖPAIKKA Työntekijät ovat hitsautuneet tiiviisti yhteen, koska kaikki on pitänyt opetella yhdessä nollasta. 16-19_xxx.indd 19 20.1.2017 9.34.53
20 | Paperiliitto 1/2017 PAPERIDUUNARIT Mika Lahtinen (vas.) ja Erkki Virtanen rakensivat omat paperitalot Paperiduunaritnäyttelyyn tutustuessaan. 20-23_duunarit.indd 20 25.1.2017 21.50.26
Paperiliitto 1/2017 | 21 PAPERIDUUNARIT xx x Teksti Jyrki Liikka Kuvat Miisa Kaartinen P itkäaikaisen ammattiosasto 50 aktiivin Erkki Virtasen, 66, ja ammattiosasto 50 puheenjoh tajan Mika Lahtisen, 44, yh teenlaskettu elämänkokemus on tietysti 110 vuotta, Paperiliiton ikä. Kun miehet kiipeävät Työväenmuseo Werstaan toiseen kerrokseen, voisi väit tää, että aikakone on olemassa. Sillä pää see sukeltamaan paperiduunareiden men neisyyteen. Heti kärkeen ihastusta herättää sähköi nen Suomen kartta, josta näkyy paperia ja kartonkia valmistavien tehtaiden paikka kunnat ajan saatossa. Vuosikymmenten edessä voi nähdä mi ten tehtaiden määrä lisääntyy, kunnes vuonna 1990 määrää kääntyy laskuun. ? Tosi kiinnostava kartta, innostuu Mi ka. Nuo vaiheethan ovat toki tiedossa, mutta tästä näkee kätevästi, miten radi kaalisti historian pyörteet ovat tehtaita kohdelleet. ? Minulla on kotona kymmenen Paperi liiton historiaa käsittelevää kirjaa, joista olen melkein kaikki lukenut. Kartasta voi nähdä yli sadan vuoden kehityksen vilauk sessa, Erkki kuittaa. Aikajanalla 2005 Tehtailija Rafael Haarlan (1876–1938) ku va aiheuttaa keskustelua. ? Kun ammattiosastomme täytti vii me syksynä 75 vuotta, työnantaja lahjoitti meille 1930luvulta peräisin olevan Haar lan tehtaan osakkeen, kertoo Mika. Nyt se on tallella tehtaan vitriinissä. ? Ja lahjoittihan Haarla kuuluisat Wäinö Aaltosen tekemät Pirkkalaisveistokset Tampereen kaupungille, ja siellä ne pönöt tävät yhä Hämeensillalla. 110 vuoden kokemuksella Kappas, kuinkas sattuikaan! Menemme katsomaan Paperiliiton 110-vuotisen taipaleen kunniaksi rakennettua juhlanäyttelyä kahden paperimiehen kanssa. 20-23_duunarit.indd 21 25.1.2017 21.50.27
22 | Paperiliitto 1/2017 Tarina kertoo, että tiukan oikeistolainen Haarla olisi maksanut ammattiliittoon kuuluville työntekijöille pienempää palkkaa kuin muille Haarlan paperitehtaan työntekijöille. Siirrymme pian hieman lähemmäksi nykyaikaa, aikajanalle vuoteen 2005, sillä vuosi oli merkittävä. ? Vieläkin joissain piireissä muistellaan vuoden 2005 työtaistelua Paperiliiton lakkona, vaikka se oli kuusi viikkoa kestänyt työnantajan työsulku, Erkki muistuttaa. Vanhat sanomalehtiuutiset ja tv-uutispätkät värittävät hyvin näyttelyn monipuolista kokonaisuutta. Histo riaa tietysti luetaan pitkälle niin kuin sitä kirjoitetaan. Työtä vuorossa Työvuorokalenteri virittää vilkkaan keskustelun. Kalenteri on tietysti kätevä, koska siitä näkee koko vuoden työja vapaapäivät. Kumpi on parempi, pitkä kierto vai lyhyt kierto? ? Se riippuu siitä, keneltä kysyy, pohtii Mika. ? Isäni teki vielä tyyliin neljä aamua, neljä iltaa, neljä yötä ja kaksi vapaata, muistaa Erkki. ? Joku oli sitä miltä, että pitkää kiertoa ei missään nimessä saa muuttaa lyhyeen kiertoon. Jonkin ajan kuluttua sanottiin, että ei se hullumpi ole, Mika kertoo. ? Pitkässä kierrossa kuuden päivän vapaa oli houkutteleva, Erkki tuumaa. Yksi johtopäätös on, että työntekijän hyvinvoinnin kannalta katsottuna lyhyt kierto vaikuttaisi olevan terveellisempi vaihtoehto. Jatkuvaa muutosta Nykyajan katsojasta näyttää, että ennen maailma oli mustavalkoinen. Yhdellä näytöllä pyörii kuvia vuodelta 1942, silloin työpaikalla oltiin omissa arkivaatteissa. 1990-luvun puolivälissä työnantaja kiinnostui enemmän työturvallisuudesta. Nykyään turvalasit, kuulosuojaimet ja turvakengät ovat itsestäänselvyys. Tapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi. Terveyteen ja hyvinvointiin satsataan. ? Yllättävää kyllä, oma ilmoitus sairaudesta ei ole lisännyt poissaoloja. Lääkärihän antaisi tavallisesti kolme päivää sairaslomaa, omalla ilmoituksella ollaan poissa päivä tai kaksi, Mika sanoo. Ihmiset ovat kuitenkin varsin vastuuntuntoisia. ? Minäkään en ollut päivääkään kipeänä, naurahtaa Erkki. Automatisointi on helpottanut työntekoa, mutta vähentänyt työpaikkoja. Ennen tehtiin työkaluilla ja käsillä tekemistä oli enemmän. Kaikki eivät tykkää likaisista ja painavista työkaluista. ? Yleisesti ajatellaan, että siellä ne vain tuijottavat tietokoneen ruutua. Valvomohomma on sellaista, jos kaikki sujuu hyvin, Mika toteaa. ? Tulos muodostuu enemmän osaamisesta kuin tekemisestä. Oleellista on rationaalisuus ja osaaminen, Erkki summaa. Kylmä tosiasia on, että paperin kulutus vähenee. Sen vuoksi täytyy kehittää enemmän erikoisuuksia. Kun esimerkiksi netin merkitys joka paikassa lisääntyy, niin netistä tilattujen tavaroiden kuljettamiseen tarvitaan yhä kartonkilaatikoita. Kynä, paperi ja sakset Kierroksen päätteeksi miehet joutuvat tositoimiin. Pitäisi rakentaa talo paperista. ? Ihmettelen positiivisena, miten hyvin kaikenlaista pientä sälää on säilynyt ja jostain löytynyt. Hienon näköisiä vehkeitä! Joku on tehnyt hyvän työn, kehuu Erkki ja värittää talonsa harmaaksi. ? Laaja kirjo siitä, mikä kaikki on muuttunut. Lisäksi saa sisäpiirin tietoa, Mika sanoo, kun liimailee punaiseksi värittämäänsä taloa. Näyttely antaa varsin täyden kuvan mistä on kyse 110 vuoden taipaleella. Kymmenen minuuttia ei näyttelyssä riitä, sillä sehän kuluu jo paperitalon väsäämiseen. Kannattaa varata aikaa vähintään tunti. Sen jälkeen voi mennä alakertaan kahville. ? Suosittelemme jokaiselle. Varsinkin kun saa rakentaa oman paperitalon, tuumaavat miehet hymyillen. P Paperiduunarit-näyttely Tampereella. Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, 14.5.2017 asti. Avoinna ti–su klo 11.00–18.00. Ilmainen sisäänpääsy. kan oikeistolainen Haarla olisi maksanut ammattiliittoon kuuluville työntekijöille pienempää palkkaa kuin muille Haarlan paperitehtaan työntekijöille. hemmäksi nykyaikaa, aikajanalle vuoteen 2005, sillä vuosi oli merkittävä. muistellaan vuoden 2005 työtaistelua Paperiliiton lakkona, vaikka se oli kuusi viikkoa kestänyt työnantajan työsulku, Erkki muistuttaa. set ja tv-uutispätkät värittävät hyvin näytteAikajanalta pystyy seuraamaan alan merkkitapahtumia vuosien saatossa. Näyttelyssä olevat kuvat vievät katsojan menneen ajan työläisten tunnelmiin. ”Hienon näkösiä vehkeitä. Joku on tehnyt hyvän työn.” 20-23_duunarit.indd 22 25.1.2017 21.50.27
Legendaarinen Pohjantähti-leiri kokoontuu jo 30. kerran Kisakeskuksessa. Tänä vuonna leiri järjestetään 3.-8. 7.2017. Suosittu koko perheen tapahtuma kokoaa Kisikseen osallistujia eri puolilta Suomea kesäiseen yhdessäoloon. Leiri tarjoaa koko viikoksi liikunnallista ohjelmaa ja riemukkaita yllätyksiä perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Voit kokeilla ohjatusti uusia liikuntalajeja tai harrastaa ennestään tuttuja omatoimisesti. Raaseporin kaunis ympäristö ja runsas valikoima hauskaa tekemistä takaavat letkeän lomaviikon. Leiriviikon hintaan sisältyvät majoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Hae paikkaa Pohjantähti-leirille omasta ammattiliitostasi 30.4. 2017 mennessä. Lisätietoja omasta liitostasi ja www.kisakeskus.fi Leirin järjestävät yhdessä TUL, SAK, Nuoret Kotkat ja Kisakeskus. Urheiluopisto Kisakeskus Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru puh. (019) 223 0300, fax. (019) 245 7111 info@kisakeskus.fi www.kisakeskus.fi Urheiluopisto Kisakeskuksessa 3.-8.7.2017 Pohjantähti-leiri — rentoa lomailua ja iloisen liikunnan tähtihetkiä P O H J A N T Ä H T I 2 1 7 tähti tähti tähti Pohjan 2017 tähti tähti Pohjantähti-leiri — rentoa lomailua ja P O H J A N T Ä H T I 2 1 7 Paperiliiton tukemat hinnat 2017 SISÄMAJOITUS Aikuinen 218 € (norm. 436 €) Lapsi 109 € (norm. 218 €) Ikärajat: lapsi 4-16 v. (0-3 v. maksutta). POHJANTÄHTI 30 v. JUHLALEIRI 20-23_duunarit.indd 23 25.1.2017 21.50.30
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Noora Mattila Kuva Veera Korhonen uto on Pultin valtakunta. Heti, kun mainitsenkin sen, pojalla pyörii korvat päässä. Ja aina pitää haukahtaa, kun pääsee autoon tai kun pysähdytään. Pultin kanssa me matkustamme joka kuukausi 650 kilometriä Porista Kemiin. Minulla on siellä seitsemänvuotias tytär ex-tyttöystävän luona. Olen kahden luodon mies, koska siirryin Veitsiluodosta Aittaluotoon vuonna 2014, kun Veitsiluodon PK1 lopetettiin. Olin ollut Veitsiluodossa vuodesta 1996 asti ja olisin saanut sieltäkin hyvän sijoituspaikan, mutta ajattelin, että jos en nyt lähde kartongin pePultti-koirasta tuli Sami Pietilälle entistä tärkeämpi, kun hän muutti töiden perässä Kemistä Poriin. Kaksi poikaa Porissa C hemnitzissä, syvällä Itä-Saksassa, suomalainen tuntee olonsa kotoisaksi. On lumikinoksia, rumia betonikerrostaloja ja sinisiä haitaribusseja aivan kuin Tampereella. Vaikka arkielämä läntisessä ja itäisessä Saksassa ei käytännössä enää eroa toisistaan, tietty itäblokin muisto huokuu yhä Chemnitzissäkin. Ei vain Karl Marxin ankarakatseisessa patsaassa, vaan myös leveissä bulevardeissa ja vanhoissa, suloisesti keikkuvissa ratikoissa. Samalla lännen ote näkyy: koko lasinen, moderni liikekeskusta on rakennettu 2000-luvulla, paljolti idän elvyttämistuilla. Saksa on nyt yksi – ainakin päällisesti. Kaikki ajavat nyt Volkkareita, Audeja ja Skodia. Niin lännen kuin idän nuoret tuijottavat kännyköitään ja joka kaupungissa on samat kauppaketjut, pikaruokalat, televisiokanavat, sama loputon saippuavalikoima – ennen hajusteelliset shampoot ja saippuat olivat kuumia lännentuliaisia. Kuoren alla piilevät numerot osoittavat kuitenkin yhä rajan. Itäsaksalainen tienaa keskimäärin kolme neljäsosaa länsisaksalaisen kuukausipalkasta. Työttömyysprosentti on idässä 8, lännessä 5,3. Chemnitzissä Volkswagenin tehdas tarjoaa työtä, mutta myös uusi teknologia. Kaupunki seisoo taas jaloillaan, mutta hölkkää myös auttamatta lännen jäljessä. Lännessä kaikki vain tuntuu olevan isompaa. Ennen kaikkea työmarkkinat. Lännessä ovat isot teollisuus-, liikeelämäja talouskeskukset: München, Hampuri, Frankfurt ja Düsseldorf. Idässä on vain Berliini. Mentaalisesti Saksojen välinen raja on kuin poiskasvava hiusväri. Nuoremmat eivät enää koe itseään itätai länsisaksalaiseksi, ja miksi kokisivatkaan, sillä heille DDR on vain tarina. Vanhemmille taas DDR on muistoja, nostalgisiakin kaipuun hetkiä, ja pientä katkeruutta. Kun juttelen parin iäkkään chemnitziläisen kanssa, heitä harmittaa se yleinen kuva, että idässä oli kaikki huonosti. Eivät he kaipaa Stasin kyttääjiä tai banaanittomia kauppoja, mutta pientä tunnustusta, että hyvin täälläkin tehtiin asioita. Idässäkin ihmiset olivat ammattitaitoisia ja ahkeria. Peruskoulusysteemi pyrki tarjoamaan jokaiselle (kunnon sosialistille) hyvät lähtökohdat elämään, kaikille oli työtä ja lapsille ilmaiset päiväkotipaikat. Hieman yllättäen myös Suomen hyvät Pisa-tulokset aiheuttavat Itä-Saksassa ylpeyttä. Peruskoulun malli kopioitiin Suomeen aikoinaan juuri DDR:stä. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. DDR:n jäljet MAAILMALTA Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Itäsaksalainen tienaa kolme neljäsosaa länsisaksalaisen kuukausipalkasta. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 20.1.2017 9.48.37
Paperiliitto ?/???? | ?? rässä uusiin hommiin, niin koska sitten? Pultti on ollut tärkeä tuki uudessa kaupungissa, koska tällä iällä ei ole helppoa saada uusia ystäviä. Koiran kanssa ollaan kuljettu kävelyillä, tutustuttu kaupunkiin ja käyty uimassa. Usein jutellaan, pidetään palaveria, että onko mennyt hyvin. Pultilla on kova halu miellyttää ja oppia. Naapurin seitsemänkymppinen mummokin ihmettelee, että miten se on niin hienovarainen. Kai siihen on tarttunut lappalaista sosiaalisuutta. Nytkin se makaa tässä sylissä, vaikka on 54-kiloinen köriläs. Me pohjoisen ihmiset olemme enempi avonaisia, kun taas porilaisia pidetään jäykkinä. Täällä työkaverit kysyivät kuitenkin heti, että onko hokkarit kunnossa, ja pääsin lätkäreeneihin mukaan. Eivät ne niin jäykkiä ole, kun alkaa juttelemaan. Jään särkemiseen ei löydy parempaa kaveria kuin Pultti. Jos yksin kävelisin tuolla, ei tulisi yhtä paljon katseita, mutta Pultti on erikoisen näköinen ja liikkuu notkeasti kuin kissa. Jäänsärkijänä Pultti oli silloinkin, kun olin tavannut Lidlin kassalla yhden Stellan. Sovittiin siinä koirarantsuun tre? t. Meistä tuli sydänystäviä, mutta Stella on nyt Espanjassa töissä. Hän on sieltä laittanut viestiä, että on kova ikävä koiraa. Vissiin vähän minuakin, mutta koira tuli ensimmäisenä. P Kaksi poikaa Porissa Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Groupin biotuotetehtaan tehtaan harjannostajaisia vietettiin toukokuussa. Soodakattila kohosi harjakorkeuteen heinä-elokuun vaihteessa. Loppuvuodesta rakennettiin rikkihappotehdasta ja työmaavahvuus nousi huippuunsa: vilkkaimpina päivinä työssä kävi yli 3000 henkilöä. Tehtaan omille työntekijöille sovittiin uusi palkkausjärjestelmä, josta järjestettiin tiedotustilaisuudet ennen joulua. Helmikuun koittaessa alkaa koekäyttövaihe. Pääluottamusmies Jorma Paajasen mielestä palkkausjärjestelmän luominen on ollut tehtaan rakentamisvaiheen yksi isoimmista asioista. – En olisi projektin alkaessa uskonut, kuinka paljon uuden sellutehtaan rakentaminen työllistää luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Palkkauksen lisäksi on monia muutostöihin, koulutukseen ja uusiin työtehtäviin liittyviä asioita, joista on pitänyt sopia neuvottelemalla tai joita muulla tavoin on käyty yhdessä läpi tai ainakin keskusteltu työnantajan kanssa. Asioiden mittavuus on konkretisoitunut Paajaselle samassa tahdissa, kun tehdas on noussut. Uusi isompi sellutehdas on muutoksen näkyvin osa, mutta vielä suurempi muutos tapahtuu jokaisen kohdalla työn tekemisessä. – Veikkaan, että on aika poikkeuksellista rakentaa uutta tehdasta rinnakkain niin, että toinen tehdas ajaa samaan aikaan normaalia tuotantoa. Sama henkilöstö ajaa vanhan tehtaan alas ja uuden ylös. Se vaatii osaamista ja riittävää resurssointia. Muilta Metsä Fibren sellutehtailta Joutsenosta, Raumalta ja Kemistä on siirtynyt parikymmentä henkeä pyörittämään vanhaa tehdasta siksi aikaa, kun meidän väkeä käy koulutuksissa ja alkaa siirtyä uudelle tehtaalle. Biotuotetehdas aiotaan käynnistää vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla eli heinäsyyskuun aikana. P . Paperiliitto-lehti seuraa valmistuvan biotuotetehtaan vaiheita myös vuonna 2017. Isoja muutoksia Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Äänekosken Metsä Fibren pääluottamusmies Jorma Paajanen työhuoneessaan. Max Ste? anson Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . Sami Pietilä on 39-vuotias operaattori Corenson kartonkitehtaalla Porissa. Viisivuotias Pultti, oikealta nimeltään Armando, on espanjalaista dogo canario -rotua. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 20.1.2017 9.48.38
26 | Paperiliitto 1/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen O nhan se hyvä, että töitä piisaa. Mutta kolikon kääntöpuolella työtahti kiristyy koko ajan. – Kun työntekijöitä jää eläkkeelle, ei uutta väkeä rekrytoida tilalle entiseen malliin. Väki vähenee, mutta työt eivät. Ylitöitä joudumme tekemään jatkuvasti. Työntekijät ovat aika kovilla ja väsyneitä, summaa Lempäälän Pyrollpackin pääluottamusmies Vesa Järvinen. Järvinen kyseleekin, miksi lyödään kepillä koko ajan. Missä on porkkana? Tuorein kepinisku oli päätös siitä, että koko konserni muuttui savuttomaksi vuodenvaihteessa. Ilmoitus tuli hyvin pienellä varoitusajalla loka–marraskuun vaihteessa. Lempäälän Pyrollpackilla on kymmenkunta tupakoitsijaa, joita yhtiö on luvannut avustaa mahdollisen nikotiinikorvaushoidon kustannuksissa. – Ymmärrän työntekijöiden napinan. Jos on vuosia tupakoinut, niin on aika kova paikka olla yhtäkkiä 8 tuntia ilman tupakkaa. Meillä ruokaja kahvitauot kuuluvat työaikaan, joten niidenkään aikana ei voi polttaa. Pääluottamusmiehen arkea Järvinen kuvailee ”jatkuvaksi väännöksi”. Erityisesti palkka-asioissa joutuu käymään tiukkoja neuvotteluja työnantajan kanssa. – Uusien työntekijöiden palkat tuppaavat jäämään kauas vanhojen työntekijöiden palkkatasosta. Koko ajan yritämme hilata palkkoja ylemmäs, ja ajan kanssa niitä saadaankin taisteltua paremmiksi. Työnantajan kanssa neuvottelemista on vaikeuttanut se, että Järvisen 12-vuotisen pääluottamusmiesuran aikana tehtaanjohtaja on vaihtunut viisi kertaa. – Aina on pitänyt opetella uusi neuvottelukulttuuri. Työsuojeluvaltuutettu Jari Nora halusi tietää, miten tieto välittyy johtotasolta. – Kyllähän tietoa saa, kun aikansa pommittaa. Tiedonkulkua hidastaa meillä se, että palkanlaskenta on ulkoistettu. Järvisen kysymys seuraavalle: Kuinka usein tehtaallanne mitataan ilmanlaatua? ? P ”Kun työntekijöitä jää eläkkeelle, ei uutta väkeä rekrytoida samaan malliin” Missä porkkana? Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Vesa Järvinen ? Värimies ? Pääluotta musmies Pyroll packilla Lem päälässä ? 37 työntekijää Vesa Järvisen työpaikka muuttui savuttomaksi. Lassi Kaaria Teksti Eeva Eloranta-Jokela K oetin onneani. Luin liiton lehdestä kulttuuriapurahasta ja päätin hakea, vaikka mietin, mahtaako pienoismallien tekeminen kuulua kulttuurin kategoriaan ja myönnetäänkö rahaa muihin kuin taiteellisiin kädentaitoihin, Jani Yletyinen kertoo kotoaan Porista. Jani päätti liittää varmuuden vuoksi hakemukseen taustatietoja harrastuksestaan ja valokuvia valmiista malleista. Hänelle itselleen pienoismallien tekeminen on tuttua jo lapsuudesta. Aikuisiällä tekemisessä tarvitaan sorminäppäryyden lisäksi niin mielikuvitusta kuin pitkää pinnaa, jotta mallista saa toivotunlaisen. Sopivan suuruinen summa Kulttuuriapurahahakemukseen Jani määritteli summan, joka tuntui realistiselta myös saada. Kun tieto 200 euron apurahan myöntämisestä tuli, oli helppo lähteä ostamaan toivotut pienoismallimaalit ja -tarvikkeet. Niistä on iloa pitkään. – Viime keväänä aloittamani panssariauto on valmis ja nyt olen tekemässä sen ympärille sopivaa dioraamaa, kuvittelemaaLiiton tuesta on moneksi Jani Yletyinen mietti vuosi sitten, voisiko pienoismalli harrastukseen hakea Paperiliiton kulttuuriapurahaa. ni talvimaisemaa. Tekeillä on myös yksi Jaguar-malli, Jani selittää. Vastapainoa hulinalle Pienoismallit ovat sopivaa omaa puuhaa perheenisän arjen keskellä. Jani on työssä vuorottajana Jujo Thermalin tehtaalla Kauttualla ja hänellä on 1ja 3-vuotiaat lapset. – Pienoismalliprojektit etenevät hitaasti. Yhden mallin tekemiseen voi mennä useita kuukausia tai jopa vuosi. Liiton kulttuuriapurahan haku on alkanut. Viime vuonna apurahaa myönnettiin 19 hakijalle yhteensä 8000 euroa. Apurahaa ei voi saada kahtena peräkkäisenä vuotena. ? P Vuoden 2016 parhaimmaksi Paperiliittolehden kanneksi lukijat äänestivät lehden 10/2016 kannen, jossa Tiia Hassi pyyhkii saunan huuruista ikkunaa Maiju Pohjanheimon ottamassa kuvassa. P arhaaksi valittuun kanteen liittyvässä jutussa oltiin naisten kanssa saunassa ja juteltiin siitä miltä tuntuu olla työvuoron ainoa nainen. Tiukassa äänestyksessä täpärästi kakkosHyvä jätkä Vai tasavertainen työkaveri? Tiia Hassi on työvuoronsa ainoa nainen. Löylyjen lämmössä hän puhuu suunsa puhtaaksi. Nro 10/2016 ? 23.12.2016 ? 58. vuosikerta ”Talvella täällä napapiirillä on aina pimeää, lähti tai tuli.” Matti Pirttijärvi, s. 24 Nollatoleranssi kiusaamiselle s. 8 | 12-tuntisen kokeilut laajenivat s. 16 | Työnantajien joulumieli hukassa? s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.12.2016 16.41.01 Saunan puhtoisena 26-27_hiomo.indd 26 25.1.2017 21.41.33
Paperiliitto 1/2017 | 27 HIOMO Pienoismallien tekeminen on kädentaito, jota on tuettu Paperiliiton kulttuuriapurahalla. Jani Yletyinen käytti apurahan maaleihin ja tarvikkeisiin. Hae apurahaa ? Paperiliitto osallistuu jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Vuoden 2017 apurahojen hakuaika on nyt! Liiton hallitus päättää apurahojen jaosta huhtikuussa. ? Apurahaa voivat hakea Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. ? Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toimistoon. Hakulomake löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi. ? Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuun Paperiliittolehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. J ouluviikon alkaessa saimme kuulla surusanoman. Oulun Nuottasaaren tehtaitten pitkäaikaisin pääluottamusmies Matti Pinosto menehtyi sairauskohtaukseen kotonaan maanantaina 19.12.2016. Matti oli edelleen työelämässä mukana Stora Enson Oulun tehtailla vuorotyössä turvallisuusvalvojana. Työuraa Matille ehti kertyä yli 40 vuotta. Vielä marraskuussa hän kertoi aikeistaan jäädä eläkkeelle ensi elokuussa täyttäessään 63 vuotta. Ammattikoulun käynyt ja levyseppä-hitsaajaopin saanut Matti sai kesätyöaikojen jälkeen vakituisen työpaikan Oulu Oy:n verstaalta. Verstaan luottamusmiehenä hän aloitti 1970-luvun loppupuolella ja koulutti itseään luottamustehtäviin SAK:n Pohjola-opistolla ja Kiljavaopistolla. Hän kävi myös Kiljavan vuosikurssin. Eikä Matti turhaan kouluttautunut. Hänet valittiin vuonna 1981 Oulu Oy:n Nuottasaaren tehtaitten pääluottamusmieheksi. Pääluottamusmiesalueeseen kuuluivat sellutehtaan lisäksi kloori-kloraattitehdas, mäntyöljytislaamo, hartsin jatkojalostus ja lateksitehdas. Tehtaan seuraava omistaja oli Veitsiluoto. Merkittävää tehtaan ja Oulun alueen kannalta oli, kun tehtaalle saatiin vuonna 1991 ensimmäinen paperikone. Seuraavaksi omistajaksi tuli Enso Oy ja sen jälkeen Stora Enso Oyj. Toinen paperikone valmistui 1997. Pääluottamismiehen tehtävänä oli omistuspohjamuutoksissa saada työntekijöiden aseman ja palkkauksen kannalta tyydyttäviä ratkaisuja – monesti Paperiliiton kanssa yhteistyössä. Oulun tehtaista oli tullut yksi maailman suurimmista hienopaperiyksiköistä. Tehtaalla kehitettiin aivan uusia tekemisen malleja, joista Matti oli joskus syvästi huolissaan. Hänelle oli silti selvää, että eteenpäin on mentävä ja asioita on joukolla kehitettävä. Tiimityöskentely ja moniosaamiskuviot tulivat ajankohtaisiksi ja niin sanottua Oulun mallia käytiin kuuntelemassa muilta tehtailta. Matin pääluottamusmiesaika kesti 24 vuotta vuoteen 2004. Matti näkyi aikoinaan paljon julkisuudessa: televisiouutisissa, lehdissä ja radiossa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Matti Pinosto oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän ehti toimia myös vasemmistoliittolaisena kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnissa puheenjohtajana. Pääluottamusmieskaudella Matti kuului myös Paperiliiton valtuustoon. Mattia jäivät suremaan avovaimo Kristiina sekä pojat Antti ja Juho, sisar, veli ja muut sukulaiset. Suuri on se ihmisten määrä, jotka Matin ovat tunteneet niin Oulun tehtailla, Paperiliitossa ja SAK:n kenttäväessä. Lepää toveri rauhassa – työsi muistamme. Lauri Santaniemi pitkäaikainen ystävä ja työtoveri Edunvalvoja on poissa sijalle jäi lehden 6/2016 kansi, jossa Marko Alanderin perhe poseeraa kesäisessä maisemassa Lassi Kaarian ottamassa kuvassa. Uusia haastateltavia haussa Viime vuoden aikana lehden sivuilla kerrottiin tarinoita ja kuulumisia satojen paperiliittolaisten elämästä. Jokaisessa numerossa tavattiin siis useita kymmeniä ihmisiä ja vierailtiin juttujen mukana kymmenillä työpaikoilla. Etsimme jatkuvasti uusia haastateltavia lehden juttuihin. Ja myös uusia näkökulmia ja jutunaiheita. Mielellämme kuulisimme myös palautetta entistä enemmän, sekä risuja että ruusuja. Lehteä on helpompi kehittää, jos tiedämme mikä teihin uppoaa, mikä ei. Palautetta ja juttuvinkkejä voi lähettää osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi tai liiton nettisivujen etusivulta löytyvän Palaute-lomakkeen kautta. Paperilla viestin voi lähettää osoitteeseen Paperiliitto-lehti/Paperiliitto r.y, PL 326, 00531 Helsinki. Toimitukseen voi myös soittaa, puh. 010 289 7700. Kaikkien lehden parasta kantta äänestäneiden kesken arvotut lahjakortit menivät Paula Hanniselle Tervekoskelle, Aarni Sundqvistille Kotkaan ja Tuija Hartikaiselle Varkauteen. ? P Matti Pinosto Ju ss i Pa rt an en 26-27_hiomo.indd 27 25.1.2017 21.41.33
28 | Paperiliitto 1/2017 HIOMO Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut su 5.3. Koivikossa. Kahvia ja makkaraa. Turun osasto 24 Retki Tampereelle, Paperiduunarit-näyttelyyn la 8.4. Lähtö Turun linja-autoasemalta kello 8.00. Matkan hinta 20 e/henkilö. Kaverin saa ottaa mukaan. Matkalla käymme myös shoppailemassa: Nuutajärvi, Ideapark. Matkaan sisältyy lounas. Ilmoittaudu Seijalle maaliskuun loppuun mennessä 050 465 9608. Tamperelaiset tapaamisiin Entiset osasto 61:n jäsenet Santalahdesta. Tulkaa joukolla mukaan muisteloihin. Tapaamispaikka Koskikadun Cumuluksen Huviretki 1.3.2017 klo 15. Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: to 30.3. klo 17, Joutsenon työväentalo. Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion osasto 55: ke 29.3. klo 18.00, PohjoisSavon Osuuspankin kokoustila, Tulliportinkatu 38 A, 3.krs. OSASTOT KEVÄTKOKOUKSET HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN Suomen kansa totutteli vuoden 1963 alussa rahauudistukseen ja muuttamaan markan kymmenyspilkun paikkaa. Lehti varoitti huijareista, sillä rahaa vipanneita ja keskinäisiä velkakirjoja tehneitä olisi voitu nyt huiputtaa. Espoon Otaniemeen oli valmistunut laaja paperialan tutkimuslaitos, Oy Keskuslaboratorio. jonka tiloja ja toimintoja esiteltiin lehdessä näyttävästi. Liitto neuvotteli uudesta työehtosopimuksesta Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton kanssa. Ratkaisun arveltiin tapahtuvan kolmannella kierroksella tammikuun lopulla, mutta tulosta ei syntynyt. Palkankorotusvaatimuksen ja vastatarjouksen välillä oli liiton mielestä liian suuri ero. ? P Markka kallistui L iiton jäsenkortti kannattaa pitää aina mukana ja tuntea sen tuomat edut. Tarjolla on alennusta polttoaineista, edulliseen hintaan majoitusta liiton omistamissa kolmessa lomapaikassa ja jäsenkortti toimii myös vakuutuskorttina Paperiliiton jäsenten Liittovakuutukselle. Pidä tietosi ajan tasalla Jos työtilanteesi muuttuu, vaihdat alaa tai alat opiskella, muista pitää myös ammattiliittosi ajan tasalla. Kätevimmin ilmoitat muutoksista liiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. Sivuilla voit kirjautua eAsiointipalveluun ja muuttaa osoitetai muita yhteystietojasi, hakea ansiopäivärahaa tai tarkistaa aiemmin tehdyn hakemuksesi käsittelyvaiheen. Olet oikeutettu vapautukseen jäsenmaksusta, jos lähdet opiskelemaan, saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa, jos lähdet varusmiespalvelukseen, jäät vuorotteluvapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle tai olet sairaana niin, ettei työantaja maksa palkkaa tai jos jäät eläkkeelle. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos haluat henkilökohtaista palvelua jäsenasioissa, ole yhteydessä liiton jäsenrekisteriin. Jäsenrekisteri neuvoo jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa. Työttömyysturvaa koskevissa asioissa ole yhteydessä Paperityöväen työttömyyskassaan. TÄRKEIMMÄT ETUSI PAPERILIITTOLAISENA Sopimusturva Sopimusturva työehtoasioissa on liiton tärkein jäsenetu. Liitto neuvottelee alalle työehtosopimukset. Liiton henkilökunta ja luottamusmiesjärjestelmä huolehtivat sopimusten valvonnasta, kouluttamisesta ja opastamisesta. He myös neuvottelevat työehtosopimusten soveltamiseen liittyvistä riidoista ja erimielisyyksistä. OngelmatilanKun jäsenyytesi on kunnossa, voit hyödyntää Paperiliiton erilaisia jäsenetuja. Paperiliitto-lehti Oikeusapu Liittovakuutus Lehtiseteli Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla Vuorotteluvapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelija Oppilasjäsen Eläkeläinen Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäsenyyden monet edut 28-29_hiomo.indd 28 25.1.2017 14.28.02
1. Törmälä Kuusamossa. maini.kovanen@paperiliitto.fi, puhelin 050 566 6119. Varausaika arkisin kello 11.00–13.00. Vaunupaikkoja 40, majoitustiloja 16 henkilölle + rantamökki yhdelle porukalle sekä pikku mökki ilman mukavuuksia. 2. Purala Kouvolan Verlassa. riku.valve@paperiliitto.fi, puhelin 050 340 0127. Varausaika arkisin klo 11–13. Vaunupaikkoja vähintään 40. Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. 3. Särkelä Turun saaristossa. osmo.koste@ paperiliitto.fi, puhelin 050 373 9877. Varausaika arkisin klo 11–13. Vaunupaikkoja 32, majoitustiloja 60 henkilölle + parvella 30. Perustiedot: Kaikissa lomakeskuksissa on mm. modernit yhteiskeittiöt, huoltorakennukset ja saunat. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppatai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. Paperiliitto 1/2017 | 29 HIOMO ? xxx HIOMO teissa käänny ensin työosaston luottamusmiehen puoleen. Työsuojelu Liitto vastaa työpaikoilla järjestettävästä työsuojelukoulutuksesta. Jos huomaat työsuojelussa korjattavaa, keskustele välittömästi asiasta työnjohdon ja työosaston työsuojeluasiamiehen kanssa. Oikeusapu Jäsen on oikeutettu oikeusapuun. Sitä voi saada liitosta sääntöjen (20§) mukaisin perustein. Jos työpaikallasi syntyy epäselvyyttä työehdoista, ota yhteyttä osastosi luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai pääluottamusmieheen. Jäsenenä sinulla on oikeus liiton apuun myös erilaisissa sosiaalivakuutusasioissa. Lomapaikat Sinulla ja perheenjäsenilläsi on mahdollisuus käyttää erilaisia lomaetuja ja hyvinvointijaksoja liiton kautta. Käytössäsi ovat myös liiton omat lomakeskukset. Koulutus Paperiliitto tarjoaa jäsenilleen runsaasti koulutusta. Keskeisenä tarkoituksena on lisätä jäsenistön tietoutta järjestömme tavoitteista ja toimintatavoista. Koulutus on välttämätöntä myös, jotta luottamusmiestehtävissä toimivilla olisi valmiudet hoitaa vaativia tehtäviä. Liittovakuutus Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä Liittovakuutuksella vakuutusyhtiö Ifissä. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Vakuutusturva päättyy, kun jäsen eroaa liitosta tai jää eläkkeelle. Katso kaikki jäsenetusi: www.paperiliitto.fi Paperiliiton lomakeskukset [¹] [2] [3] Liittovakuutuksesta on merkintä jäsenkortissa. Vakuutus korvaa mm. matkasairauden ja -tapaturman hoitokulut, mutta ei matkatavaroita. Työtaisteluavustus Työtaisteluavustusta jäsen saa lakkotilanteessa liiton sääntöjen (19§) mukaisin perustein. Avustuksen suuruudesta päättää liittovaltuusto. Hautausavustus Kun Paperiliiton jäsen kuolee, omainen tai muu oikeudenomistaja voi hakea hautausavustusta. Avustuksen määrä on 170 euroa. Edellytyksenä on jäsenmaksuja vähintään 3 vuodelta ja eläkkeellä olleelta vähintään 10 vuodelta. Polttoaine-etu Paperiliiton jäsenkortilla saat Teboilin huoltamoilta alennusta esimerkiksi bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäksi Paperiliitto on neuvotellut sinulle erikoisedut myös hankkiessasi Teboil Maksuaikakortin. ? P Tuetut lomat Liiton lomakeskukset Lomaedut Polttoainealennus Teboililla Keskittämis -alennus (If, Turva) Jäsenyyden monet edut 28-29_hiomo.indd 29 25.1.2017 14.28.02
30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto. fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. ENSIMMÄISEN ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEET Toimita ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksesi liitteenä työttömyyskassalle: ? työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus vähintään 26 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta. ? Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä palkattomat poissaoloajat ja kaikki sellaiset kalenteriviikot, jolloin työaika on ollut alle 18 tuntia. ? Palkkatodistuslomake työttömyysetuutta varten löytyy osoitteesta www.tyj.fi ? kopio työtodistuksesta ? kopio irtisanomisilmoituksesta, jos työsuhde on päättynyt irtisanomiseen ? kopio työsopimuksesta, mikäli työsuhde on ollut määräaikainen ? kopion vuoden 2015 henkilökohtaisesta verotuspäätöksestäsi erittelyosineen, jos olet maa– tai metsätilan omistaja tai toimit yrittäjänä ? kopio viimeisimmästä päätöksestä, mikäli saat jotain sosiaalietuutta, esim. kotihoidon tukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä Työttömyyskassa saa työvoimapoliittisen lausunnon suoraan Työja elinkeinotoimistosta, kun olet ilmoittautunut sinne työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyyskassa saa myös palkkaverokortin verotiedot suoraan verottajalta. Jos olet hakenut verottajalta muutosverokortin työttömyysetuutta varten, tulee se toimittaa työttömyyskassalle. HAKUOHJEITA: Työttömyyspäivärahaa haetaan ja maksetaan kokonaan työttömälle neljän täyden kalenteriviikon jaksoissa (maanantaista sunnuntaihin) tai kalenterikuukausittain (kuun 1. päivästä kuun viimeiseen) takautuvasti jälkikäteen. Merkitse jokaiselle päivälle todellinen tilanne: työtön, työssä, sairas, opiskelu, työkokeilu tms. Jos olet ollut työssä, merkitse myös tekemäsi työtunnit ja lähetä hakemuksen mukana palkkalaskelma. Muista merkitä todellinen tilanne myös työllistämistä edistävissä toimenpiteissä esim. työvoimapoliittisen koulutuksen loma, sairaus tms. Täytä hakemus huolellisesti ja ilmoita kaikista muutoksista heti työja elinkeinotoimistoon sekä työttömyyskassaan myös jatkohakemuksissa, kuten ? osa-aikaisen / satunnaisen työsuhteen alkaminen ? lastenhoidon tuki; myös puolison saamasta tuesta on ilmoitettava, puolison työllistyminen, opiskelu tms. olosuhdemuutos ? aloitettu yritystoiminta ? aloitettu / päättynyt opiskelu jne. Jos lähetät paperihakemuksen postissa, tarkista, että olet päivännyt ja allekirjoittanut hakemuksesi. Hakemusta ei saa lähettää tai päivätä ennen hakujakson päättymistä. Hakemuksen on oltava työttömyyskassassa viimeistään 3 kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta päivärahaa haetaan. Sähköisen ansiopäivärahahakemuksen voit täyttää eAsiointipalvelussa Paperiliiton sivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi Hakiessasi ansiopäivärahaa eAsioinnin kautta, valitse Haen ansiopäivärahaa -kohtaan: Työttömyyden tai lomautuksen ajalta. Työttömyyden laji -kohtaan valitse: Työtön. Selvitys ajalta -kohtaan tulee työtön. Huomioi: hakemuksen voi laittaa työttömyyskassaan aikaisintaan hakujakson täyttymistä seuraavana päivänä. Esimerkiksi, jos haet päivärahaa ajalta 17.10.–13.11.2016, voit lähettää hakemuksen aikaisintaan maanantaina 14.11.2016. HAKUOHJE EASIOINTIIN, JOS OMAEHTOINEN OPISKELU: Hakiessasi eAsioinnin kautta omaehtoisen opiskelun ajalta ansiopäivärahaa, valitse Haen ansiopäivärahaa -kohtaan: Koulutuksen tai muun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Selvitys ajalta -kohtaan valitse pudotusvalikosta omaehtoinen opiskelu. Oppilaitoksen ilmoittamien lomien ajalle valitaan: koulutuksen loma-aika. HAKUOHJE EASIOINTIIN, JOS TYÖVOIMAKOULUTUS Hakiessasi eAsioinnin kautta työvoimakoulutuksen ajalta ansiopäivärahaa, valitse Haen ansiopäivärahaa -kohtaan: Koulutuksen tai muun työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Selvitys ajalta -kohtaan valitse pudotusvalikosta työvoimakoulutus. Oppilaitoksen ilmoittamien lomien ajalle valitse: koulutuksen loma–aika. VEROKORTTI 2017 Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassaan, koska se on palkkatuloverokortti. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.fi. Muutosverokortti pitää lähettää työttömyyskassaan postitse. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu 30-31_kassa-ristikko.indd 30 25.1.2017 14.46.33
Paperiliitto 1/2017 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2016 täyttäneistä palkinnon sai Inkeri Kiuru Kaipolasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 1.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 10/2016 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 25.1.2017 14.46.36
32 | Paperiliitto 1/2017 Teksti Susanna Chazalmartin O ululainen Kimmo Nousiainen kiitteli järkevää kenkävalintaansa viimeksi aamulla, kun käveli töihin lipsumattomilla kengillään. Tie oli kuin luistinrata ja tuuli lähes myrksylukemissa. Vankoilla nastakengillä askellus oli kuitenkin yhtä rentoa kuin kesäkeleillä. Nousiainen osti ensimmäiset nastakenkänsä kuusi vuotta sitten. Silloin hän päätti, että kävelisi työmatkansa ja liikkuisi muutenkin enemmän. Nyt työmatka on mutkineen vajaat neljä kilometriä suuntaansa. Nousiainen tekee noin kilometrin ylimääräisen lenkin molempiin suuntiin, jotta saa päivän peruskunto-osuuden suoritettua. Sykkeen hän pitää 136:ssa. Sillä teholla rasva palaa ja kunto kasvaa. Tavallisilla kengillä tuollainen tahti ei talvikeleillä onnistuisi. – Kun lähden aamuvuoroon neljän maissa, ei edes teitä ole vielä aurattu. Nastakengillä ei tarvitse aamulla arpoa, lähteäkkö autolla vai kävellen. Hyvät kengät ovat tukevat ja tarpeeksi leveälestiset. Halvemmat mallit tuppaavat puristamaan ja hiertämään. Enää Nousiainen ei vaihtaisi merkkiä. Kenkiä saa talven lopulla alennuksesta alle satasella ja yksi pari kestää kaksi talvikautta. Kun nastat alkavat irtoilla ja pito lipsua, Nousiainen tietää, että on seuraavan parin vuoro. Kenkien sisään Nousiainen pukee pitkävartiset urheilusukat, jotka pysyvät paikoillaan ja antavat jalan hengittää. Kenkien värillä sen sijaan ei ole väliä. Nousiainen ottaa sitä, mitä kaupasta sattuu löytymään. – Nykyiset kengät ovat tätä peruspirteää harmaata. Ne ovat yhtä ankean väriset kuin muukin vaatetus. Eipähän ärsytä ketään. Nastakengät ovat vähän tavallisia kenkiä arvokkaammat, mutta Nousiainen on laskenut asian niin, että ne säästävät sairaslomakuluilta ja muulta harmilta. Ilmaista ei ole sekään, jos mies työmatkalla kaatuu ja murtaa kätensä. Kuuden vuoden aikana hän ei ole kaatunut kertaakaan. Se on aika saavutus mieheltä, joka kävelee ympäri vuoden aina kuin mahdollista. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Nastat pitävät ELÄMÄÄN LAATUA Silloin hän päätti, että kävelisi vastedes työmatkansa. Harvinaista herkkua Valkeakoskella Adara Pakkaus Oy:n aaltopahvikoneen hoitajat pääsivät kerrankin yhdessä syömään. Kiire tuli silti. Teksti Mari Schildt Kuvat Miisa Kaartinen P ikkupakkanen puraisi tammikuussa Valkeakoskella sen verran, että lounaalle lähtiessä oli vedettävä takkia niskaan. Naapurifirman lounasruokalaan on Adara Pakkaus Oy:n tiloista parin-kolmensadan metrin matka. Tänään on erikoinen päivä, koska kaikki aaltopahvikoneen hoitajat pääsivät yhdessä syömään. Yleensä lounaalle joutaa vain pari kaveria kerrallaan. – En muista milloin olisimme olleet kaikki yhdessä syömässä, hämmästelee operaattori Marko Niemi. – Se on juhlapäivä, kuten perjantai aina, operaattori Petteri Pekkonen virnistää. Erikoisen päivän kunniaksi työkaverit päättivät myös kirjata roikkumaan jääneet vaaratilanneilmoitukset, joista palkitaan ruokalipukkeella. Tänään syödään ilmaiseksi. – Kun tilipäiväänkin on vielä viikko, Niemi hymyilee. Lautasmallilla lounaalla Perillä lounasruokalassa miehet valitsevat seisovasta pöydästä mieluisensa lounaan. – Ei mikään pöytäliinapaikka, mutta tykkään kyllä, Pekkonen sanoo. Tänään hän nostelee lautaselleen paistia. – Kyllä me vedetään täällä lautasmallilla, hän sanoo. Muutkin kiittävät varsinkin runsasta salaattipöytää. Moni miettii, että näin hyviä vihreitä ei kotioloissa tulisi laitettua. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Kimmo Nousiaisen liukastelut loppuivat nastakenkien hankinnan myötä. 32-33_tauko.indd 32 25.1.2017 14.43.20
Paperiliitto 1/2017 | 33 Harvinaista herkkua Henkilökuntaakin kiitellään sympaattiseksi. Vieressä istuvalla Niemellä on suu täynnä eikä siksi puhu hetkeen mitään. Lautasella on paistettuja perunoita, nakkiperunasoselaatikkoa, naudan paistia ja salaattia. Aaltopahvikoneen väki on tottunut syömään vauhdikkaasti. – Tämä 20 minuuttia ei riitä matkoihin ja syömiseen, Pekkonen sanoo. – Jos sattuu olemaan vähän jonoa, niin kyllä siinä saa aika nopeasti lautasen kauhoa tyhjäksi, jos aikoo siinä ajassa vielä takaisinkin, sanoo rullankaataja Mikko Rantala ja miettii, että olisi parempi, että päästäisiin useammin yhdessä syömään. Ihan liikaa työasioita Koneenhoitaja Tapio Sirén on päässyt ateriallaan loppusuoralle. Meneillään on jo jälkiruokakahvi. Hän sanoo, että hyvää ruokaa tulee syötyä ehkä vähän enemmänkin, niin että olossaan sen tuntee. Siksi kevyemmän tuntuinen keittolounas on hänelle usein mieleen. Sirén kertoo, että firmassa töitä on riittänyt, keväällä tahti saattaa tiivistyäkin. Adara sai vuodenvaihteessa entisestä myyntijohtajasta uuden toimitusjohtajan, kun edellinen jäi eläkkeelle. Miehet sanovat, ettei uuteen toimitusjohtajaan ole vielä ehditty sen kummemmin tutustua. Työssä jaksaminen on sen sijaan puhuttanut aaltopahvikoneen väkeä. – Lähinnä se henkinen puoli siinä, Pekkonen sanoo. – Vaikka liikaa kyllä puhutaan työasioita työaikana. Siinä olisi kehittämisen paikka, hän hymyilee. ? P ” Tämä 20 minuuttia ei riitä matkoihin ja syömiseen.” xxx ”xxx” ? Valkeakosken Adaralla lakisääteinen ruokatauko kestää 20 minuuttia. Kuvassa Petteri Pekkonen (vas.), Marko Niemi, Mikko Rantala, Esa-Matti Kirjavainen, ja Tapio Siren. Selin kameraan istuvat Mikko Maijala (vas.), Harri Honkasalo ja Hannu Hovi. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas P etri Häkkisellä on syntymäpäiväviikonloppuinaan aina sama suunta. Perjantaina ystävän luo Tuusulaan, lauantaina käynti Helsingin Moottoripyörämessuilla ja sunnuntaina kotiin. – Tällä kaavalla on menty jo monta vuotta, Häkkinen kertoo. Syntymäpäivät ovat reissulla sivuseikka. Vaikka lauantai-iltaan kuluu ruokailua ja usein saunomistakin moottoripyöräilyä harrastavan kaveriporukan kanssa, syntymäpäiviä ei välttämättä mainitakaan. Viimeksi Häkkinen muistaa viettäneensä syntymäpäiviään yli kymmenen vuotta sitten. 30-vuotispäivillä hänen kotiinsa kerääntyi lähemmäs kolmekymmentä ystävää. Messujen yhteydessä kokoontuvaa kaveriporukkaa yhdistää moottoripyörämerkki, Suzuki Hayabusa. Häkkisen kyseinen pyörä siivitti viime kesänä Euroopan ennätysmieheksi vapaasti hengittävien moottoripyörien nopeusajossa. Lappeenrannan lentokentällä vauhdiksi mitattiin 367,76 km/h seisovalla maililla eli nollavauhdista aloitetun mailin päätteeksi. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Euroopan ennätys SYNTTÄRISANKARI Petri Häkkinen Syntynyt: 3.2.1976 Syntymäpaikka: Imatra Asuinpaikka: Ruokolahti Perhe: Vaimo, 13ja 15-vuotiaat tytöt sekä vaimon 5ja 9-vuotiaat lapset Työ: Varastotyöntekijä, Stora Enson Imatran tehtaat Terveiset: Jukka Sinkkoselle Tainion tehtaalle! Petri Häkkinen kiihdytti pyöränsä Euroopan ennätykseen. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä kaupungissa on Punainen tori? 2. Kuka kansanedustaja tuomittiin hiljakkoin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan? 3. Mitä merkitsee sivistyssana akuutti? 4. Kuka oli Suomen ensimmäinen naisministeri? 5. Mikä mies on Ingvar Kamprad? 6. Missä sauhuavat Kaipolan paperitehtaan piiput? 7. Milloin Suomessa käytiin punaisten ja valkoisten välinen kansalaissota? 8. Mikä on havusellun pääraaka-aine? 9. Mikä oli Suomen suosituin koirarotu vuonna 2015? 10. Millä alalla jaetaan Kultainen maapallo -palkinto? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 25.1.2017 14.43.20
1. Moskovassa 2. Teuvo Hakkarainen 3. Äkillinen, polttava, kiperä 4. Miina Sillanpää, v. 1926–27. 5. Ikean perustaja 6. Jämsän kaupungissa 7. Vuonna 1918 8. Mänty 9. Labradorinnoutaja 10. Elokuva -ja televisioalan palkinto 34 | Paperiliitto 1/2017 TAUKOTILA N obelistit Bengt Holmström ja Martti Ahtisaari suomivat syksyllä suomalaista ay-liikettä. He näkivät sen duunarien pakkovallan pesäkkeenä, joka sortaa isänmaata kehittäviä puuhakkaita yrittäjiä. Herrojen puheet olivat vastenmielisiä, mutta osin totta. Aidon Ammattiyhdistysliikkeen aika nimittäin meni jo. Vasemmisto saavutti hyvinvointinsa, ja nyt siitä pidetään kiinni. Jäljelle jäänyt yritys näyttää uskottavalta yhteiskunnalliselta liikkeeltä on huono vitsi, jossa teeskennellään työläistä 5 000 euron kuukausipalkalla. Sata vuotta, ja homma kääntyi päälaelleen. Luottamusmies neuvottelee paremmista palkoista, käy kerta vuoteen Thaikuissa ja on siellä mittaamattoman rikas. Herran orjat asuvat pitkin maailmaa sen köyhimmissä koloissa. Tekevät herran tyttärille 2 euron teepaitoja valmiiksi reikäisestä puuvillasta. Ei ole mielestäni ammattiyhdistysliikkeen ydintoimintaa huolehtia vain omista eduista ja paskat välittää niistä, joilla ei ole mitään. Miten on voinutkin tulla sadassa vuodessa punaisesta näin valkoista. Meidän uudet vihollisemme siellä pakkovallan alla kaukana jossain: emme halua edes ajatella, että olette olemassa. Sen alkuperäisen laulun nimi on edelleen Kansainvälinen. Ei ”Suomi vastaan Kiina”. Ei ”Paskat sulle, 550 päivää ansiosidonnaista mulle”. Jees. Sitten kohti toivoa paremmasta. Aito ammattiyhdistysliike ei kuollutkaan! Se vaan siirtyi, joten sinä voit edelleen olla osa sitä. Voit jopa yhdistää pyrkimyksen oman työpaikkasi säilymiseksi siihen, että köyhien olot paranevat. Paperiliitto kuuluu Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskukseen SASKiin ja kanavoi tätä kautta osan jäsenmaksuistasi kehitysmaiden ammattiyhdistystoiminnan tukemiseen. Summa lienee pienen pieni, koska teitä paperiliittolaisia kiinnostanee oma työttömyysturva useita satoja kertaa enemmän. Niin tai näin, summaa voi kasvattaa. SASKin nettisivujen kautta voit lahjoittaa sekä rahaa että työtä sen eteen, että jonkun kurjan tehtaan työntekijöiden elämä paranee. Jos vihaat muiden auttamista, ei se mitään. Kyseessä on nimittäin oma etusi! Mitä enemmän ammattiyhdistystoiminta halpamaissa viriää, sitä kalliimmaksi sikäläinen työ käy. Näin vetovoimasi kapitalistin silmässä kasvaa kohisten. Eli jokainen sentti kehitysmaan ammattiyhdistystoimintaan tukee oman työpaikkasi säilymistä. Kaiken lisäksi se on oikein. ? P Kansainvälinen Sata vuotta, ja homma kääntyi päälaelleen. Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti vuosi sitten kuvauskopteriharrastuksen. Miten aloitti: Kopterin hankintaan innosti pikkupoikamainen kiinnostus uutta tekniikkaa ja härveleitä kohtaan. Hinta: Virta suunnitteli kopterin hankintaa pari vuotta. Sinä aikana kuvauskopterit yleistyivät ja niiden hinta laski. Virran laite maksoi tuhat euroa. Valokuvaus: Kiinnostus valokuvaukseen on peräisin peruskouluajoilta, jolloin Virta osallistui valokuvauskurssille. Hän otti jonkin verran maisemakuvia jo ennen kopterihankintaansa. Kotiseutu: Virta kuvaa noin sadan metrin korkeudesta lähinnä kotiseutunsa Euran maisemia. Suosikkikohteita ovat Pyhäjärvi ja Kauttuan Ruukinpuiston rakennukset. Ilmakuvissa tuttu maisema näyttää uudelta, mikä haastaa mukavasti hahmotuskykyä. Haave: Virta tutkii mielellään vanhoja mustavalkoilmakuvia Eurasta. Jos aikaa joskus löytyy, hän voisi ottaa samoista paikoista uusia kuvia. Rinnakkainasettelu toisi kiinnostavasti esiin paikkakunnan kehitystä. Tuotokset: Valokuvien lisäksi Virta ottaa kopterillaan myös videokuvaa. Videoita voi ihastella YouTubessa osoitteessa www.youtube.com/user/miikavirta. ? P Ilmakuvausta Miika Virta Ikä: 33 Asuinpaikka: Eura Perhe: Avo puoliso Työ: Varasto työntekijä, Fredman Operations JÄSEN HARRASTAA Miika Virta osti kuvauskopterin. MISTÄS TIESIT? Kirjoittaja Ilkka Palmu on 44vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on 4 lasta ja vilpitön mieli. Miina Sillanpää 34-35_tauko.indd 34 25.1.2017 15.36.28
Sudokun ratkaisut Paperiliiton keilailu mestaruus 2017 Aika: 7.3.–2.4.2017 Paikka: Eura 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: m=0 a=3 b=8 c=15 d=25 Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, pari ja nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: keskiviikko klo 19.15, perjantai klo 16.45, lauantai ja sunnuntai klo 11.00 ja 13.30, muina aikoina sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro 2.4.2017 klo 13.00. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Euran keilahalli p. 044 022 7311. Kilpailun järjestää: Euran keilailuliitto ry ja Paperiliiton ammattiosasto 7. Kilpailun johtaja: Harri Nurminen Tulokset: www.eurankeilahalli.fi. ILMOITTAUTUMINEN KESÄKLASSIKKOON ON ALKANUT! Paperiliiton XII motoristitapahtuma Paperiliiton motoristitapahtuma järjestetään 9.–11.6. Laukaalla. Tilaisuuden majoitusja tapahtumapaikkana on Kylpylähotelli Peurunka. Ilmoittaudu mukaan ajokauden hauskimpaan tapahtumaan osoitteessa www.paperiliitto.fi. Varaa majoituspaikkasi suoraan Kylpylähotelli Peurungasta varaustunnuksella Paperiliiton motoristit. Peurungan myyntipalvelu: p. 020 751 6300 ja peurunka@peurunka.fi. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Paperiliiton Äänekosken osastot 13 ja 77. Tapahtuma Facebookissa: Paperi MP 2017 Peurunka Laukaa Jalkapallon ayturnaus Aika: 17.–19.3.2017 Paikka: Lahti, Mukkulan jalkapallohalli Pelimuoto: 11 pelaajaa + vaihtomiehet. Otteluaika 2 x 25 minuuttia. Täysmittainen kenttä. Lohkot: Kilpaja harrastesarja. Kilpalohkoon sijoitetaan kansainväiset joukkueet ja osa kotimaisista joukkueista. Osallistumismaksu: 300 euroa. Ilmoittautuminen 24.2.2017 mennessä: international.tournament@ pp.phnet.fi, puhelin 041584 9964 tai postitse Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti. Otteluarvonnat: 3.3.2017, Hotel Restel Cumulus, Lahti. Cumulus on myös turnauksen virallinen majoituspaikka (ammattiliittosopimus). www.ayjalkapallo.info Paperiliiton salibandy turnaus 2017 Aika: lauantaina 8.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Joensuu Areena, Mehtimäenaukio 2, 80100 Joensuu Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika on 2x 12 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Osallistujajoukkueita max 2 / Paperiliiton ammattiosasto. Ilmoittautuminen: 31.3.2017 mennessä: markku.lihavainen@paperiliitto.fi / 0400 759878 Turnausmaksu: 200€ / joukkue. Maksu on maksettava 31.3. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3087 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, viikolla 13. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: markku.lihavainen@paperiliitto.fi ja puh. 0400 759 878. TAUKOTILA Nro 2. Aineisto ....................1.3. Ilmestyy ................. 17.3. Nro 3 Aineisto. ................ 28.3. Ilmestyy .................13.4. Nro 4 Aineisto ................. 26.4. Ilmestyy ................. 12.5. Nro 5 Aineisto ..................13.6. Ilmestyy ................ 30.6. Nro 6 Aineisto ................... 9.8. Ilmestyy ................ 25.8. Nro 7 Aineisto. .................. 6.9. Ilmestyy .................22.9. Nro 8 Aineisto ..................2.10. Ilmestyy ............... 18.10. Nro 9 Aineisto ...................1.11. Ilmestyy ................ 17.11. Nro 10 Aineisto .................. 5.12. Ilmestyy ............... 22.12. Paperiliittolehden aikataulu 2017 Paperiliitto 1/2017 | 35 Tervetuloa Joensuuhun ratkaisemaan Paperiliiton salibandymestaruus! 34-35_tauko.indd 35 25.1.2017 15.18.38
Parasta hengittävyyttä jaloillesi SieviAir Roller S1 SieviAir Roller XL S1 SieviAir ® -tuoteperheestä löydät kattavan malliston Sievin kehittämä ja patentoima SieviAir ® sananmukaisesti hengittää jalkojesi mukana parantaen jalkineiden ilmanvaihtoa joka askeleella. Rei’itetyn sisäpohjan alla on suodatin, joka on yhteydessä uloshengityskanaviin. Jokaisen askeleen yhteydessä suodatin painuu ja jalan nostovaiheessa se palautuu alkuperäiseen tilaansa. Jalkineiden pohjassa olevat virtauskanavat poistavat kengästä jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden tämän pumppausmekanismin avulla. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com sievi.com SieviAir Roller XL S1P SieviAir Focus 1 XL S1 SieviAir Galaxy 1 XL S1 SieviAir Galaxy 2 XL S1 SieviAir Roller XL S1 SieviAir Focus 2 XL S1 SieviAir ® -jalkineiden ulkoasua on tehostettu oranssilla ja turkoosilla huomiovärillä, jotka auttavat erottumaan lisäten turvallisuutta. SUOMI_AIR_ROLLER_PAPERILIITTO_230x270+3_takakansi_180117.indd 1 19.1.2017 13.17 34-35_tauko.indd 36 24.1.2017 13.03.29